Varhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä
Transcription
Varhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä
Varhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä Riikka Korja 2.10.2015 Kliininen laitos & Psykologian laitos Turun Yliopisto Psyykkisten ja kognitiivisten häiriöiden synnystä Genotyyppi – Ympäristötekijät - Fenotyyppi – Herkkyyskaudet – Intensiteetti Yksi merkittävä ympäristötekijä: Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus ja hoivakäyttäytyminen Lapsen itsesäätelytaidot • Temperamentti – yksilölliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä – biologinen perusta, johon perinnöllisyys, kypsyminen ja kokemukset vaikuttavat läpi elämän – – – – positiivinen emotionaalisuus (surgency/extraversion) negatiivinen emotionaalisuus (negative affect) tahdonalainen kontrolli orientaatio/itsesäätely (vauvaikä) Rothbart ym., 2000; Rothbart & Bates, 2006 Lapsen itsesäätelytaidot • kyky säädellä itseään, omia tunteitaan ja toimintaansa tilanteiden vaatimusten mukaan, jotta yksilö voisi saavuttaa toivomansa päämäärän • itsesäätely on kognitioiden,käyttäytymisen ja emootioiden joustavaa säätelyä Pervin 2002, Vohs & Baumeister, 2004 Säätelyvaikeuksien synnystä • Käyttäytymiseen vaikuttavat geenit ilmentyvät usein vain tietynlaisessa ympäristössä • Raskauden kulku mm. tulehdukset • Raskaudenaikainen ohjelmoituminen • Varhainen vuorovaikutusympäristö • Muut ympäristöön liittyvät tekijät INTERGENERATIONAL TRANSMISSION OF SELF-REGULATION Bridgett et al. (2015) Raskausaikana sikiön aivojen kehitykseen vaikuttavat Mm. • Myrkyt, alkoholi, huumeet, säteily, infektiot • Raskausajan komplikaatiot kuten aivoverenvuodot ja ennenaikaisen syntymän aiheuttamat aivojen kypsymättömyys ja mahdolliset aivovauriot • äidin mieliala: ahdistuneisuus, masennus, stressi, traumakokemukset (O’Donnell, Glover, Barker and O’Connor, 2014) raskaudenaikaisesta ohjelmoituminen FETAL PROGRAMING MODEL • Kohdun olosuhteet voivat muuttaa erilaisia sikiön elimistön säätelyjärjestelmiä pysyvästi vaikuttamalla geenien ilmenemiseen Varhaisen hoivan merkitys Lapsen itsesäätelyjärjestelmä saa muotonsa varhaisessa vuorovaikutuksessa - Vauvaiässä vanhempi auttaa lapsen fyysisten ja emotionaalisten tilojen säätelyssä - näiden kokemusten myötä lapselle syntyy oma säätelyjärjestelmä - lapsen biologisilla ominaisuuksilla merkittävä osuus tässä kehitysprosessissa Varhaiset suhteet ja aivojen kehitys • Yksilön sisäisten tilojen, emootioiden ja sosiaalisten suhteiden tutkiminen aivotoimintojen tasolla monimutkaista. • Emootioiden ja sosiaalisten taitojen neurobiologinen kehitys voidaan kuvata ulkoisen (ympäristö/toinen ihminen) kautta tapahtuvan säätelyn muuntumisena sisäiseksi säätelyksi Vastasyntyneellä aivot kehittymättömin elin kokemuksen mukainen kehitys yksilö luo käyttöönsä omaan ympäristöönsä mahdollisimman hyvin virittäytyneen järjestelmänsä käytöstä riippuva aivojen kehitys alkaa jo raskauden aikana Schore, 1999 Varhaisen huolenpidon merkitys aivojen kehitykselle • Aivojen toiminnallinen erikoistuminen tapahtuu herkkyyskautena kahden ensimmäisen elinvuoden aikana – kortikaaliset säätelyjärjestelmät muotoutuvat, jotka säätelevät kehityksellisesti varhaisimpien, primitiivisten merkkijärjestelmien – tunteiden viriämistä, erityisesti pelkoreaktio Tämä on mahdollista lähisuhteissa tapahtuvien toistuvien tapahtumien tuottamien muistijälkien avulla • Tunne-elämämme säätelyn näkymättömän organisaation perusta on siten toisten kanssakoettujen tunneperäisten kokemusten malleissa, jotka muokkautuvat vauvavaiheessa Varhaisen huolenpidon merkitys aivojen kehitykselle • Stressin tuhoava vaikutus hermosolujen kehittyviin yhteyksiin jatkuu raskauden jälkeenkin. • Vauvan suuntautuminen uuteen, uuden informaation vastaanottamiseen ja sen käsittely, on mahdollista vain tiloissa, joihin ei sisälly liiallista stressiä Vrt disorganisoitunut kiintymyssuhde – Keskushermosto joutuu säätelemättömään intensiiviseen hälytystilaan – Lapsi pysyvässä stressitilassa kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kehitykseen ääriesimerkkinä puutteelliset lastenkotiolosuhteet Siegel, 2001 Tunneyhteys lapseen on psyykkisen kehityksen edellytys • • • • Vauva on jo ensimmäisinä kuukausina biologisesti virittynyt suuntautumaan toiseen ihmiseen, ensisijainen kiinnostus kestää noin 6 kk – suuntautuminen tapahtuu kasvojen kääntämisellä ihmisen kasvoja TAI ääntä kohti TAI tuoksua (vastasyntynyt) – hymyllä reagointi (2 kk) – tavoittelulla (kädet 3kk) – Jokelteltu (2 kk) Miksi? Vauva ei ole kykenevä itsesäätelyyn yksin Vauva on kokonaisvaltaisesti riippuvainen aikuisen puolelta tulevasta tunnesäätelystä Lapsen osuus vuorovaikutuksessa • Lapsen biologiset ominaisuudet vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun (Murray et al. 2002) – Itku, uni ja muu vauva iän käyttäytyminen – Temperamentti – Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Vanhemman puolelta hoivan laatuun vaikuttavat Neuropsykologiset tekijät • Vanhemman toiminnanohjaus, tarkkaavaisuuden toiminnot, työmuisti sekä muut kognitiiviset toiminnot Tunteiden säätelyyn liittyvät tekijät - Vanhemman omata itsesäätelytaidot - Psyykkiset oireet - Stressi Ympäristön vaikutus hoivan laatuun • • • • Koko perheen vuorovaikutus Parisuhteen vaikutus Sosioekonominen tilanne Yhteiskunnallinen tilanne Mitä varhaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuu? - emotionaalisella tasolla - Emotionaalinen läsnäolo - Lämpö ja empatia - Perushoivan tarjoaminen - Tarpeiden tyydyttäminen - Suojelu Vanhempi Lapsi - Tunteiden säätely - Luottamus / Perusturvallisuus - Aistikokemusten säätely Mitä varhaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuu? - toiminnallisella ja kognitiivisella tasolla - Yhdessä leikkiminen - Opettaminen - Strukturointi ja jäsennys - Rutiinit - Fyysinen huolenpito - Rajojen asettaminen Vanhempi Lapsi - Leikkiminen - Oppimishalu ja kyky herää - Uteliaisuus - Mielikuvitus kehittyy - Itsesäätely - Itsekontrolli Alivirittyminen vanhemman vuorovaikutustyylinä • Vanhemman alivirittyminen, puutteellinen yritys saada emotionaalinen yhteys syntymään • Syntyy tila, missä vauva jää liikaa omaan varaansa Masentuneen vanhemman ja lapsen välisen suhteen keskeinen vaikeus - vauva joutuu hakemaan sisäisen tasapainotilan liian autonomisesti - vaikeuttaa kykyä iloon, tutkivaan oppimiseen, pahan olon kokemiseen ja sen säätelyyn Tronick Ylivirittyminen • Levottoman, ahdistuneen vanhemman lapsi voi joitua sopeutumaan liian äkillisiin muutostiloihin • Lapsesta saattaa kehittyä yliherkkä stressille; reagoi pieniinkiin ärsykkeisiin voimakkaalla kiihtymyksellä • Lapsella riski riippuvuussuhde säätelevästä toisesta – kiinnittymistarve viriää herkästi, koska lapsi kokee olevansa uhattuna ja tulkitsee ’väärin’ myös neutraaleja tilanteita (ns. hostile attribution bias) Kiintymyssuhteen muodostuminen • Lapsi muodostaa tavoista saada lohtua, hoivaa ja suojelua vuorovaikutusmalleja sisäisiä työmalleja (representaatiot) – toisiinsa kytkeytyneitä ajatuksia, tunteita ja käyttäytymismalleja, jotka kehittyvät lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen pohjalta (Bowlby 1969/1982) – näiden pohjalta syntyy kiintymyssuhdetyyli – Sisäiset työmallit ohjaa tulevia tunnesuhteita • Kiintymyssuhdetyyli vakiintuu yleensä n. 7-9 kk:n iässä – Vierastaminen voimistuu – Ero ahdistus lisääntyy Bowlby, 1969 Kiintymyssuhdetyylit • Turvallinen – Lapsi tunnistaa ja ilmaisee todellisia pahan olon kokemuksia; pystyy rauhoittamaan itsensä vuorovaikutusmielikuvien avulla • Turvaton – Välttelevä – Ristiriitainen – Organisoitumaton Kiintymyssuhdetyylit • Välttelevä – Tunnistaa ulkoisen tilanteen, torjuu oman pahan olon. Irrallisuus omista tunne-tiloista, vaikka ulkoisesti looginen käyttäytyminen • Ristiriitainen – Reagoi sisäisiin herkästi viriäviin pahan olon tunteisiin – Käyttäytymisen ristiriitaisuus • Organisoitumaton kiintymyssuhdetyyli – Vakiintunutta vuorovaikutusmallia - kiintymyssuhdetyyliä ei ole muodostunut – Käyttäytymisen hajanaisuus ja kaoottisuus Hoivan laatu psykopatologian ennustajana Davis et al. 2012 • Vauvan vaihtelut stressireaktioissa ja vauvan reaktiivisuus yhteydessä heikkoon hoivan laatuun • Äidin kognitiivinen viive ja psyykkiset ongelmat yhteydessä heikkoon hoivan laatuun VARHAINEN HOIVA UUDELLEEN OHJELMOI RASKAUDENAIKAISTA OHJELMOINTIA?? Hoivan pirstaloituminen ja ennustettavuus psykopatologian ennustajana (Davis et al. 2012) - Vanhempi voi reagoida lapsen tarpeisiin sensitiivisesti ilman riittävää koordinaatiota, rytmiä ja ennustettavuutta - On myös vaikea erottaa depressiota ja ahdistusta ohjaavien geenien vaikutusta näistä yhteyksistä - Äidin signaalien alhainen ennustettavuus ja fragmentaation taso raskausaikana ja syntymän jälkeen vaikuttaa lapsen aivojen toimintaan? Pirstaloituminen (fragmentaatio) hoivakäyttäytymisessä • Hoivakäyttäytyminen koostuu useista toisistaan irrallisista yksittäisistä hoivatoiminnoista • Rytmi, koordinaatio ja ennustettavuus alhaista Lapsi ei tule säädellyksi - Pysyvien ja toistuvien säätelykokemusten puuttuminen Eläinkokeet (Davis et al. 2012) • Hoivakäyttäytymisen pilkkominen yksittäisiin lyhyisiin jaksoihin aiheutti merkittäviä kognitiivisia ja emotionaalisia ongelmia pupujen poikasilla. • Kognitiiviset ongelmat olivat yhteydessä hippocampuksen alueen neuraalisten yhteyksien vähyyteen • Ennustettava ja johdonmukainen hoivakäyttäytyminen aktivoi enemmän aivoalueita kuin fragmentoitu hoivakäyttäytyminen. • Emotionaaliset ongelmat sisälsivät sekä ahdistusta että depressiotta. Yhteenveto Davis ym. (2012( Davis et al. (2012) - fragmentaation ja ennustettavuuden määrä riippumatta äidin sensitiivisyydestä vaikuttaa aivojen toimintaan ja aivojen kehitykseen erityisesti lapsen emotionaalisen ja kogniitivisen kehityksen osalta? Lopuksi • Lapsen itsesäätelyn kehitys on kompleksi vuorovaikutuksellinen prosessi, johon vaikuttavat niin lapsen kuin vanhempien kehitykselliset ja taidolliset osa-alueet laajalti • Lapsen itsesäätelykapasiteetti on yksi keskeisin lapsen myöhempää toimintakykyä ja psyykkista hyvinvointia ennustava tekijä Lopuksi • Varhaisen vuorovaikutuksen hoito ja tukeminen yksi keskeinen keino auttaa lapsen itsesäätelyn kehitystä • Hoidossa lapsen ja vanhemman toimintakyvyn kokonaisvaltainen tarkastelu tärkeää!! • Muutos tapahtuu usein perheen voimavaroja lisäämällä vrt VOIMAPERHEET tutkimus Sourander ym. 2015 • Perheen kanssa työskentelyssä syiden etsiminen – etiologian selvittäminen ei ensisijaista vaan työkalujen ja tuen tarjoaminen