Snellmangroup.fi Vuosikertomukset Sne

Transcription

Snellmangroup.fi Vuosikertomukset Sne
2014
VUOSIKERTOMUS
Annamme ihmisille
mahdollisuuden parempaan
SISÄLLYS
SNELLMAN-KONSERNI
Konsernijohtajan katsaus.................... 4
Snellman lyhyesti............................... 6
Konserniorganisaatio
Konsernin johtoryhmä
Tapahtumia vuodelta 2014................ 8
LIHANJALOSTUS
VALMISRUOKA
Toimitusjohtajan katsaus................. 11
Toimitusjohtajan katsaus................. 17
Avainluvut....................................... 12
Avainluvut....................................... 18
Case ............................................. 13
Case ............................................. 19
Alkutuotanto................................... 14
Yhteistyökumppanit:
Viestintäsalot Oy
Solid Media
Forsberg Oy
Kuvat:
Studio Petteri Kitti Oy
Kansikuva: Jaakko Vähämäki
Vastavalo.fi
TILINPÄÄTÖS
Konsernin avainluvut...................... 50
Konsernin IFRS-tilinpäätös.............. 51
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.... 54
Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma
(FAS) ............................................. 70
Tilintarkastuskertomus.................... 72
Snellman-konsernin hyvä
hallintomalli.................................... 74
Yhteystiedot.................................... 82
FOOD SERVICE
ELÄINRUOKA
Toimitusjohtajan katsaus................. 20
Toimitusjohtajan katsaus................. 29
Avainluvut....................................... 22
Avainluvut....................................... 30
Case ............................................. 23
Case ............................................. 31
HALLINTO
Henkilöstö...................................... 33
Henkilöstöcase................................ 35
Vastuullisuus................................... 37
Vastuullisuuscase............................. 39
Tunnusluvut.................................... 40
Hallituksen toimintakertomus......... 44
PANINI
Toimitusjohtajan katsaus................. 24
Avainluvut....................................... 26
Case ............................................. 27

Annamme ihmisille
mahdollisuuden parempaan
4
KONSERNIJOHTAJA
KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS
KASVUA HAASTAVASSA
MARKKINATILANTEESSA
Vuonna 2014 Snellman keskittyi toiminnassaan nykyisten liiketoimintojen
perusasioiden kehittämiseen ja kasvun hakemiseen. Kehitimme kustannustehokkuutta ja systemaattisuutta sekä tiivistimme yhteistyötä konsernin sisällä.
Paransimme kilpailukykyämme hyödyntämällä konsernissa olevaa osaamista
entistä tehokkaammin.
Vuosi 2014 alkoi tiukassa markkinatilanteessa, jossa yleinen
PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ
talouden kehitys oli vaisua ja kuluttajien luottamus talouteen
Tutkimukset osoittavat, että Snellmania pidetään vastuullise-
matalalla. Olosuhteista huolimatta haimme kasvua. Tämän
na yrityksenä ja brändejämme arvostetaan. Hyvä maineemme
mahdollisti lisääntynyt tuotantokapasiteetti erityisesti lihan-
on pitkäjänteisen työn tulosta, työn, johon on aina liittynyt
jalostuksessa. Tämän lisäksi panostimme tuotekehitykseen ja
rohkeus olla edelläkävijä. Tämä kantoi hedelmää myös vuon-
tiiviiseen asiakasyhteistyöhön kaikilla konsernin toimialoilla.
na 2014 vaikeasti ennakoitavissa olosuhteissa, joissa toimintaympäristö oli niin tuottajille, elintarviketeollisuudelle kuin
Investoinnit olivat selkeästi edellisiä vuosia matalammalla ta-
vähittäiskaupalle haasteellinen.
solla – keskityimme hyödyntämään jo tehtyjä tehdas- ja IT-investointeja. Lisäksi paransimme lihanjalostuksen prosessien
Markkinoilta ei ole odotettavissa vetoapua vuodelle 2015.
kustannustehokkuutta muun muassa kehittämällä proses-
Omissa käsissämme olevia asioita osaamme kuitenkin nyt
sien johtamista ja lean-ajattelun mukaista toimintaa.
fokusoida entistä tarkemmin ja olemme valmiita vastaamaan
alkaneen vuoden haasteisiin. Meneillään on useita hankkei-
Loppuvuosi 2013 ja ensimmäinen kvartaali 2014 olivat talou-
ta, joilla parannamme kilpailukykyämme entisestään. Tär-
dellisesti raskaita. Emme kyenneet riittävän nopeasti rea-
keimpiä niistä ovat vuonna 2015 edelleen jatkuva hankinnan
goimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen – viennin
kehittäminen sekä konsernin toiminnanohjausjärjestelmän
supistumiseen, kotimarkkinoiden ylitarjontaan ja hintata-
täysimääräinen hyödyntäminen, mikä mahdollistaa muun
son laskuun – joka koetteli erityisesti päätoimialaamme li-
muassa konsernilaskennan kehittämisen. Tulemme myös
hanjalostusta. Konsernin tulosta heikensivät osaltaan myös
päivittämään kuluvan vuoden aikana tuotestrategiamme.
kansainvälistymiseen liittyneet panostukset MUSH:ssa ja
Mr. Paninissa.
Parannamme edelleen kustannustehokkuutta ja toiminnan
systemaattisuutta muun muassa ottamalla käyttöön uuden
Tuloskehitys saatiin käännettyä paremmaksi toiselta kvartaa-
tuotannonsuunnittelujärjestelmän. Tiivistämme lisäksi yh-
lilta alkaen. Teimme korjaavia toimenpiteitä kannattavuuden
teistyötä tuotannossa ja tuotekehityksessä sekä myynnissä
varmistamiseksi. Onnistuimme useissa kampanjoissamme,
ja markkinoinnissa. Tässä kehitystyössä asiakkaillamme on
pienensimme varastojamme, kehitimme koko konsernin
avainrooli. Jatkamme edelleen vahvasti henkilöstön hyvin-
hankintatoimintaa sekä paransimme katetasoamme. Erityi-
vointiin ja osaamiseen liittyviä ohjelmia.
sen hyvin menestyimme valmisruokatoimialalla sekä food
service -toimialalla Suomessa.
AIDOSTI PAREMPAA
Me Snellmanilla olemme iloisia siitä, että tuotteemme
Vuoden lopussa saatoimme todeta, että myyntimme on kas-
ovat kuluttajien keskuudessa yhä halutumpia ja pide-
vanut ja olemme vahvistaneet markkina-asemaamme kaikilla
tympiä. Olemme kiitollisia siitä, että tuottajamme ja asi-
toimialoillamme. Tulostasomme jäi tavoitteesta ollen hie-
akkaamme pitävät meitä luotettavana yhteistyökumppa-
man vuotta 2013 korkeampi.
nina. Haluamme olla avoimia ja helposti lähestyttäviä ja
KONSERNIJOHTAJA
täten heijastaa sitä kulttuuria,
joka on meille ominaista.
Olemme kasvaneet reilussa 60
vuodessa pietarsaarelaisesta makkaratehtaasta
kansainväliseksi
monitoimialayritykseksi. Arvopohjamme ja yrityskulttuurimme
avulla pyrimme lisäämään ja vaalimaan toimialojemme välistä yhteistyötä. Konsernin muodostavat
kaikki toimialat yhdessä. Niiden
avulla valjastetaan valtava määrä
tietoa ja osaamista yhteiseksi hyödyksi.
Vuoden 2015 alussa käynnistyi
vuoteen 2018 ulottuvan strategiajakson suunnittelu. Tarkastelemme samalla myös pitemmän
aikavälin tavoitteita. Säilytämme
uteliaisuutemme ja uudistumme
jatkuvasti. Olemme entistä notkeampia ja ketterämpiä ja samalla
tehokkaampia. Uskomme edelleen niihin arvoihin, joihin toimintamme on perustunut koko
sen olemassa olon ajan. Pyrimme
tekemään asiat oikeasti paremmin ja uskomme, että se maistuu
tuotteissamme.
Olen nyt toiminut reilun vuoden
konsernin toimitusjohtajana: se
on ollut hieno vuosi hyvässä yrityksessä. Haluankin lämpimästi
kiittää koko henkilökuntaa vuonna 2014 hienosti tehdystä työstä,
tuottajia sitoutuneesta yhteistyöstä sekä asiakkaita, omistajia
ja yhteistyökumppaneita luottamuksesta.
Leena Laitinen
konsernijohtaja
Oy Snellman Ab
Menestymme tekemällä kuluttajille parempia tuotteita. Strategiamme
painopisteitä ovat kannattava kasvu sekä vahva asiakaslähtöisyys kaikilla
toimialoillamme, konsernijohtaja Leena Laitinen sanoo.
5
6
SNELLMAN LYHYESTI
SNELLMAN LYHYESTI
TOIMINTA
YHTIÖ
BRÄNDI
HENKILÖSTÖ
31.12.2014
LIIKEVAIHTO
milj. €
Yhteensä
Yhteensä
1275
301,3 milj. €
943
224,0 milj. €
191
47,0 milj. €
25
38,8 milj. €
41
6,5 milj. €
46
6,4 milj. €
KONSERNI
Snellman-konserni muodostuu emoyhtiöstä Oy Snellman Ab ja viidestä toimialasta: lihanjalostus, valmisruoka, food
service, panini ja eläinruoka.
LIHANJALOSTUS
Lihanjalostus valmistaa korkealaatuisia
liha- ja leikkeletuotteita. Toimintaan kuuluvat alkutuotanto, teurastoiminta sekä
monipuolinen kokolihan ja lihajalosteiden
valmistus.
VALMISRUOKA
Ruokatehdas, joka haluaa antaa ihmisille
mahdollisuuden parempaan valmisruokaan.
Oy Snellman Ab
Snellmanin
Lihanjalostus Oy
S-Frost Oy
Figen Oy
Snellmanin
Kokkikartano Oy
Carolines Kök AB
FOOD SERVICE
Food Service tarjoaa korkealaatuisia
tuote- ja palveluratkaisuja ammattikeittiöille.
Icecool Oy
Snellman Trading AB
PANINI
Konseptoitu fast food -tuote, tuoreesta
kotimaisesta leivästä.
Mr. Panini Oy
Mr. Panini NUF
ELÄINRUOKA
100-prosenttisesti luonnollista, korkealaatuista raakaravintoa koirille ja kissoille.
Oy MUSH Ltd
MUSH GmbH
KONSERNIORGANISAATIO
SNELLMAN
LIHANJALOSTUS
VALMISRUOKA
FOOD SERVICE
PANINI
ELÄINRUOKA
SNELLMAN-KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Takarivissä vasemmalta John Aspnäs, Tommy Snellman, Henrik Snellman, Magnus Pettersson, Stefan
Snellman. Istumassa vasemmalta sihteeri Johanna
Skytte, konsernijohtaja Leena Laitinen, Timo Ylilauri,
Kati Rajala, Jussi Salmi.
MISSIOMME
Annamme ihmisille
mahdollisuuden parempaan
LIIKETOIMINTAMALLIMME
Menestys ansaitaan tekemällä hyvää
ARVOMME
Kohtele toisia kuten toivoisit
itseäsi kohdeltavan
Kohtele alaisiasi, kuten toivoisit
itseäsi työntekijänä kohdeltavan.
Kohtele työkaveriasi, kuten toivoisit
hänen kohtelevan sinua.
Tee ihmisille niin hyviä tuotteita kuin
itsellesi ja läheisillesi tekisit.



Kohtele esimiestäsi, kuten toivoisit
itseäsi esimiehenä kohdeltavan.
Tee työtäsi, kuten itsellesi tekisit.
Kohtele itseäsi hyvin ja vaadi myös
itseäsi kohdeltavan hyvin.
8
TAPAHTUMAT
TAPAHTUMIA VUODELTA 2014
ICECOOL SIIRTYY KESTÄVIIN
KUNNON LENKKIMAKKARA
LAATUVASTUUMERKINTÄ
KALAKANTOIHIN
VOITOSTA VOITTOON
TUORELIHATUOTTEISIIN
Osa Icecoolin kalatuotteista saa
MSC-ympäristömerkin. Merkki
myönnetään kalalle, joka on peräisin terveestä kalakannasta ja pyydystetty kestävällä, kalakannan jatkuvuuden turvaavalla tavalla, jonka
jäljitettävyys pystytään takaamaan.
Kunnon lenkkimakkara saa kaksi
merkittävää tunnustusta lanseerauskampanjastaan. Se palkitaan AdProfit 2013 -kilpailussa, jossa mitataan
mainonnan tuloksellisuutta. Kunnon lenkkimakkara nappaa ykkössijan myös Grand One -kilpailussa,
joka on Suomen suurin digitaalisen
markkinointiviestinnän kilpailu.
Evira myöntää Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ylläpitämälle
sikojen terveydenhuoltorekisterille
eli Sikavalle kansallisen laatujärjestelmän aseman.
ALKUTALVI 2014
Asiasta viestitään alalla uuden pakkauksiin tulevan merkinnän avulla.
KEVÄT
UUTTA PAKASTAMOTILAA
MUSH NORJAN ELÄIN-
MYÖS KISSAT
KUUSISAAREEN
RUOKAMARKKINOILLE
BARFFAAMAAN
Lihapakastamo saa lisätilaa kokonaisuudessaan 600 neliömetriä.
Uusi spiraalipakastin, jonka kapasiteetti on 3 500 kiloa tunnissa,
mahdollistaa nopean pakastamisen. Käyttöön pakastamo otetaan
heinäkuussa.
MUSH aloittaa myynnin Norjassa.
Kiinnostus BARF-ruokintaan kasvaa
kaikkialla Euroopassa.
MUSH lanseeraa Suomessa ja
Ruotsissa BARF-sarjan kissoille.
Tähän asti kissoille suunnattuja
BARF-ruokia ei ole juurikaan ollut
tarjolla.
VIESTINTÄ GM-VAPAUDESTA ALKAA
PANINI ON NYT KOTIMAINEN
Helmikuussa Snellmanin Lihanjalostuksen maustamattomat tuorelihatuotteet merkitään logolla "gm-vapaa".
Lanseerauksen mahdollistaa Snellmanin gm-vapaa
alkutuotanto, joka tarkoittaa, että eläimet eivät ole syöneet geenimuunneltua rehua.
Mr. Panini korvaa Belgiasta tuodun pakasteleivän
tuoreella kotimaisella leivällä. Panini-leivät leipoo nyt
paikallinen yhteistyökumppani Porin Leipä.
TAPAHTUMAT
ÖLJY VAIHTUU
BIOKAASUUN
Kuusisaaren
lihanjalostustehdas
siirtyy elokuussa täysin öljyttömään
lämmitykseen ja höyryn tuotantoon. Tehtaan tarvitsema energia
tuotetaan vastaisuudessa Jepuan
biokaasulaitoksella lihanjalostuksen
toimittamasta lietteestä. Snellmanin
Lihanjalostus on Suomen ainoa biokaasua käyttävä elintarviketehdas.
HISTORIAN ENSIMMÄINEN
PANINI PILOTOI VÄHITTÄIS-
TOIMITTAJASEMINAARI
KAUPPAMARKKINOILLA
Lokakuussa järjestetään seminaari,
johon osallistuu yli 90 Snellmanin
suurinta tavaran- ja palveluntoimittajaa Suomessa. Tilaisuus on osa hankintojen kehittämisprojektia, jonka
tavoitteena on toimialojen hankintavolyymien yhdistäminen ja ostotoimien optimointi.
Mr. Panini tuo ensimmäiset uunissa
lämmitettävät paninit kuluttajille vähittäiskauppaan.
9
PIKKUPURTAVAA KOIRILLE
MUSH tuo uuden Snacks-tuotevalikoimansa kauppoihin. Tarjolla on
yhdeksän erilaista tuotetta koirille.
LOPPUTALVI 2014
KESÄ
SYKSY
TARKKUUTTA TUOTANNON
KOKKIKARTANO LANSEERAA
SUOMALAINEN POSSU
SUUNNITTELUUN
UUDEN TUOTEPERHEEN
KIINNOSTAA
Uusi tuotannonsuunnitteluohjelma
saadaan testikäyttöön Lihanjalostuksessa. Uuden ohjelman ottaa
ensimmäisessä vaiheessa käyttöön
Lihanjalostuksen lisäksi Kokkikartano. Myöhemmin tulevat mukaan
myös MUSH ja Mr. Panini.
Syyskuussa kauppoihin tulevaan
kastikesarjaan kuuluvat makkarakastike, jauhelihakastike ja lihapullat
kermakastikkeessa. Ne saavat hyvän
vastaanoton, kuten myös lisäkkeeksi
valmistettu perunamuusi.
Snellmanin joulukinkkukampanja
ylittää kaikki odotukset, kun myynti yli kolminkertaistuu edellisestä
vuodesta. Kampanjan ytimessä on
Snellmanin oma Kunnon maatiaispossu, jolla on yli 100-vuotinen suomalainen jalostusperinne takanaan.
10
LIHANJALOSTUS
Maaliskuussa 2014 käyttöön otettu Kuusisaaren koekeittiö on
kuin pienoismalli tuotannosta. Uusi koekeittiö tuo tuotekehitykseen tehokkuutta ja joustavuutta. Vasemmalta Roger, Ove ja
Tore Snellman valmistamassa grillimakkaraa.
LIHANJALOSTUS
SNELLMANIN LIHANJALOSTUS
AITOA JA
LUONNOLLISTA
Lihanjalostus on Snellman-konsernin päätoimiala, josta koko yritys sai alkunsa
yli 60 vuotta sitten. Snellmanin Lihanjalostus on Suomessa toimialallaan kolmanneksi suurin ja viemme tuotteitamme myös ulkomaille. Vuonna 2014 vahvistimme
edelleen markkina-asemaamme ja ylsimme positiiviseen tulokseen. Lisäksi Pietarsaaressa vuonna 2013 valmistuneen tehdaslaajennuksen toiminta ylitti sille asetetut tuotantotavoitteet vuoden 2014 aikana.
Suomalainen lihanjalostusteollisuus
elää poikkeuksellisia aikoja. Venäjän
tilanne on vaikuttanut lihamarkkinoihin koko Euroopassa. Pakotteet
kinoilla. Haasteelliseen tilanteeseen
Myyntimme arvo kasvoi vuoden 2014 ai-
kuluttajien osoittamasta
Koko markkina puolestaan pysyi vuoden
luottamuksesta Herra
ovat synnyttäneet ylitarjontaa niin
kotimaisilla kuin ulkomaisilla mark-
"Olemme kiitollisia
Snellman-brändiä kohtaan.”
on vuoden aikana vaikuttanut lisäksi
muun muassa kaupan kova hintakilpailu, private label -tuotteiden ja
tuontilihan osuuksien kasvu sekä li-
Henrik Snellman
toimitusjohtaja
Snellmanin Lihanjalostus Oy
hateollisuuden kiristynyt kilpailu.
kana laskeneista hinnoista huolimatta.
2013 tasolla, mikä tarkoittaa markkinaosuuskasvua ja asemamme vahvistumista tietyissä tuotesegmenteissä kuten
esim. ruokamakkaroissa.
Strategiamme perustuu arvoistamme
johdettuihin valintoihin.
Haluamme
tehdä arjen tuotteet entistä paremmin.
Tämä tarkoittaa tuotteidemme kohdalla
parempaa makua, korkeaa laatua ja luon-
Kaupan alan toimijat supistavat merkkituotteiden valikoi-
nollisuutta. Korkea lihapitoisuus, gm-vapaus ja lisäaineetto-
mia tehdäkseen valintatilanteet kuluttajille helpommaksi.
muus ovat valintoja, joita olemme tehneet ja joiden takana
Tämä tarkoittaa, että tuotteidemme on joka päivä lunastet-
seisomme. Toteutamme strategiaamme hyvässä yhteistyös-
tava asiakkaiden luottamus. Pyrimmekin jatkuvasti laajen-
sä edistyksellisten ja eettisesti toimivien suomalaisten tuot-
tamaan jakelukanaviamme ja käymään päivittäistä dialogia
tajien kanssa. Näitä asioita arvostavat myös asiakkaamme ja
niin kaupan kuin kuluttajien kanssa.
yhä useammat kuluttajat, joille kerromme toiminnastamme
avoimesti.
HERRA SNELLMAN TUNNETAAN
Snellmanin Lihanjalostuksen kivijalka on Herra Snellman
ONNISTUMISIA KUUSISAARESSA
-brändi, jolla on tutkitusti hyvä maine ja jonka preferointi
Kaikkien aikojen suurin investointimme, Kuusisaaren lihan-
kuluttajien keskuudessa on liha-alan korkein. Vaikka kulut-
jalostustehtaan laajennus, pääsi vuonna 2014 täyteen vauh-
tajien ostovoima on heikentynyt, Herra Snellmanin tuottei-
tiin. Tehdas on Suomessa ainoa laatuaan, kun saman katon
den kysyntä on kasvanut.
alle on yhdistetty kaikki lihanjalostuksen vaiheet teurastuksesta varastointiin ja logistiikkaan.
11
12
LIHANJALOSTUS
Panostimme vuoden aikana vahvasti tuotekehitykseen ja tuotannon prosessien kehittämiseen, mihin osallistui koko henkilökuntamme.
Toimme markkinoille lukuisia uusia tuotteita,
joista esimerkkinä Herra Snellmanin kokonaisista fileistä ja paisteista tehdyt leikkeleet. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan nykyisten
tuotteiden laatua ja makua.
Onnistuimme lukuisissa kampanjoissamme,
vaikka
haasteellisesta
markkinatilanteesta
johtuen hieman supistimme markkinointipanostustamme. Sianlihasta valmistettujen gril-
Vappu ja uusi vuosi
ovat todellisia nakkisesonkeja. Snellmanin kunnon nakkimakkaralla oli vuonna 2014
Suomen suurin ostajamäärä.
lituotteiden kesämyynti oli menestys, kuten
myös joulukinkkukampanjamme, jossa kolminkertaistimme myyntimme edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaan markkinoiden lisäksi tuotteitamme viedään 16 eri maahan, joista
uusin vientikohde on Kanada.
ENEMMÄN VÄHEMMÄLLÄ
Vuosi 2015 tulee jatkumaan haasteellisena,
mutta merkkejä markkinoiden positiivisesta
kehittymisestä on jo nähtävissä. Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Käynnissä on
monta hyvää hanketta niin myynnin kuin tuotekehityksen puolella.
Toimimme matalalla organisaatiolla, toteutamme lean-ajattelun periaatteita ja työsken-
Joulukinkkuja valmistettiin vuonna 2014 ennätysmäärä, noin
800 tonnia
Herra Snellmanin kinkkujen
myynti kolminkertaistui edellisestä vuodesta.
telemme yhdenmukaisesti toinen toistamme
auttaen, sillä tehokkaat prosessit syntyvät tiimityöllä. Uskomme ihmisten tahtoon tehdä hyvää. Jos joskus epäonnistumme, otamme opiksi
ja jatkamme eteenpäin.
AVAINLUKUJA LIHANJALOSTUS
224,0
MILJOONAA
E U R O A
LIIKEVAIHTO
M U U T O S
7,6%
943
HENKILÖSTÖ
LIHANJALOSTUS
Gm-vapaa pakkausmerkintä kertoo Snellmanin tekemästä
valinnasta luonnollisemman tuotannon puolesta.
CASE
GM-VAPAA KIINNOSTAA
Geenimuuntelusta vapaa (gm-vapaa)
"Olemme saaneet kuluttajilta pal-
"Eläimille syötetään koko niiden
tuotanto sopii saumattomasti arvo-
jon myönteistä palautetta merkinnäs-
elinkaaren ajan rehuja, joiden valmis-
pohjaamme.
tä, joka helpottaa valintojen tekemis-
tuksessa ei ole käytetty geenimuun-
"Luonnollisen tuotannon tavoit-
tä. Hyvästä menekistä johtuen myös
neltuja raaka-aineita. Avainasemassa
teet lähtevät ajatuksesta tehdä niin
kauppa on yhä kiinnostuneempi näis-
ovat tuottajat, jotka ovat sitoutuneet
kuin itselle ja perheelle tehtäisiin.
tä tuotteista", Tommi Fors toteaa.
toimimaan näin."
Luonnollisemmilla tuotteilla on yhä
Mitä tämä paljon puhuttu, kiivas-
Vuoden 2014 lopussa meillä oli 2100
enemmän kysyntää", lihanjalostuksen
takin keskustelua aiheuttanut geeni-
gm-vapaaseen tuotantoon sitoutu-
markkinointipäällikkö Tommi Fors
muuntelu tarkoittaa?
nutta nautatilaa ja 265 sikatilaa.
kertoo.
"Geenimuuntelussa kasvin geenei-
"Tuottajien henkinen sitoutumi-
Gm-vapaasta tuotannosta on ha-
hin siirretään jokin ominaisuus, jota
nen on tärkeintä, mutta toki valvon-
luttu viestittää myös kuluttajille.
siinä ei luontaisesti ole. Tavoitteena
taakin tarvitaan erehdysten välttämi-
Käynnistimme
2014
ovat esimerkiksi parempi torjunta-ai-
seksi. Merkittävä osa omavalvontaa
kampanjan ja toimme kauppoihin
helmikuussa
neiden sietokyky ja sitä kautta suu-
ovat tilojen auditoinnit, missä tarkis-
gm-vapaa -logolla merkityt tuoreliha-
remmat sadot. Taustalla on tällöin
tetaan tilakohtainen rehukirjanpito.
tuotteet. Leikkelepakkauksiin vastaa-
pyrkimys massiiviseen tehotuotan-
Tiloilla rehun gm-vapaus tarkistetaan
vat merkinnät saatiin alkuvuodesta
toon, mikä ei sovi tapaamme toimia",
jo, kun rehut tilataan ja uudelleen en-
2015. Tuorelihakampanja herätti erit-
lihanjalostuksen rehupäällikkö Kirsi
nen kuin rehut otetaan käyttöön", Kir-
täin suurta mielenkiintoa ja käynnisti
Partanen kertoo.
si Partanen jatkaa.
vilkkaan keskustelun sosiaalisessa
mediassa.
Entä mitä geenimuuntelusta vapaa
tuotanto käytännössä tarkoittaa?
13
14
LIHANJALOSTUS
ALKUTUOTANTO
AIDOSTI SUOMALAISTA
Snellmanin 100-prosenttisesti kotimaiset naudan- ja sianlihatuotteet tulevat 2 365
suomalaiselta perhetilalta. Arvojemme mukaisesti liputamme luonnollisuuden puolesta ja haluamme pitää huolta niin ihmisistä, eläimistä kuin ympäristöstä. Strategiamme on kehittää lihantuotantoketjua läheisessä yhteistyössä Maatilan Parhaat
-laatuohjelmaan sitoutuneiden perhetilojen kanssa.
Maataloustuotanto keskittyy Euroopas-
”Haluamme osoittaa,
sella toiminnalla pärjäämme kilpailussa
että sitoutuminen vas-
Edelläkävijyys vaatii määrätietoisuutta
tuulliseen tuotantoon ja
tamme paljon tutkimukseen ja tuote-
sa ja maailmanlaajuisesti. Vallalla on
massatuotanto, jossa tärkein arvo on
tehokkuus. Ulkomainen halpatuonti lisääntyy jatkuvasti myös Suomessa, ja ulkomailta tuotuja raaka-aineita käytetään
runsaasti suomalaisessa elintarviketeol-
koko lihantuotantoketjun
lisuudessa.
eurooppalaista tehotuotantoa vastaan.
ja jatkuvaa kehittämistyötä. Siksi panoskehitykseen. Tuotantoketjumme tekee
esimerkiksi ainoana Suomessa sikarotu-
yhteiseen kehittämiseen
jen jalostusta ja tutkimusta. Gm-vapaus
on kannattavaa.”
ruokintatutkimusta niin naudan- kuin
Haluamme antaa kuluttajille mahdollisuuden ostaa Suomessa luonnollisella
puolestaan edellyttää pitkän tähtäimen
siankasvatuksessa.
tavalla tuotettua laadukasta lihaa, josta
Tomas Gäddnäs
valmistetut tuotteet ovat myös hinnal-
alkutuotannon johtaja
Tuottajien sitoutuminen ja tyytyväisyys
taan kilpailukykyisiä. Luonnollinen koti-
Snellmanin Lihanjalostus Oy
yhteistyöhön kanssamme on ollut koko
mainen tuotanto on tehokasta ja laadukasta silloin, kun teemme tavoitteellista
2000-luvun sangen korkealla tasolla. Lupaamme myös jatkossa kuunnella tuot-
ja pitkäjänteistä yhteistyötä tuottajien kanssa.
tajiemme toiveita ja tarpeita.
Yhteistyö tarkoittaa integroitua tuotantoketjua tiloilta li-
HYVÄT KASVATUSTULOKSET
hanjalostukseen ja myyntiin saakka. Olemme yhdessä tuot-
Suomessa siantuotanto väheni vuonna 2014 noin 9 miljoo-
tajien kanssa pitkään kehittäneet tähän tähtäävää toimintaa
naa kiloa naudantuotannon pysyessä edellisvuoden tasolla.
– Maatilan Parhaat -laatuohjelmamme luotiin jo 1990-luvul-
Samaan aikaan sikojemme teurasmäärät kasvoivat 11 % ja
la. Olemme myös tehneet selkeitä valintoja luonnollisuuden
nousivat 31,3 miljoonaan kiloon. Nautojemme teurasmäärät
puolesta. Kaikki perhetilamme ovat muun muassa kirjalli-
kasvoivat 18 % ollen 13,2 miljoona kiloa.
sesti sitoutuneet gm-vapaaseen tuotantoon.
Tuottajatiimimme on kyennyt kaksinkertaistamaan sianYhteistyössä perhetilojen kanssa olemme asettaneet pää-
lihantuotantonsa kahdeksassa vuodessa ja naudanlihan
määräksemme olla edelläkävijöitä. Osaamisella ja vastuulli-
tuotantonsa kahdessatoista vuodessa. Vahva markkina-ase-
LIHANJALOSTUS
16,5% 2 365
Snellmanin osuus suomalaisesta lihantuotannosta
Snellmanin sopimustilojen määrä
ma on saavutettu suhteellisen lyhyessä ajassa, mistä kiitos
tuottajillemme.
Jatkossa pääpanostuksemme on jalostusasteen nostamisessa ja koko tuotantoketjun prosessien jatkuvassa tehostamisessa. Viime vuonna sikatilojen tuotantotulokset paranivat
merkittävästi, mikä lisää tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä. Lihasikojen keskipaino vuonna 2014 oli 96 kiloa
ja lihaprosentti 60,5. Tuottajien kasvatustulokset paranivat
kaikilla tärkeillä mittareilla mitattuna, kuten kasvu, rehuhyötysuhde ja kuolleisuus, edellisvuoteen 2013 verrattuna.
Hyvään siankasvatustulokseen vaikuttaa ennen muuta ruokinnan tarkka suunnittelu ja seuranta.
Kehitämme yhteistyötä sekä maitotilojen
että erikoistuneiden naudantuottajien
kanssa jo pitkään jatkuneiden Maatilan
Parhaat Maitotila - ja Sonni plus -ohjelmien avulla. Myös naudankasvatuksen tulokset paranivat vuonna 2014.
Pidämme jatkuvasti yhteyttä
sopimustiloihimme ja osallistumme aktiivisesti erilaisiin maataloustapahtumiin kuten näyttelyihin,
messuihin ja seminaareihin. Syksyllä
2014 järjestimme omat Kunnon tuottajamessut nyt kolmannen kerran.
Messuille saapui yli tuhat kävijää. Messuilla lanseerattiin oma maatiaispossurehumme, joka on kehitetty yhdessä
yhteistyökumppaniemme kanssa.
11
5
milj. euroa
Teuras- ja välityseläintilit yhteensä
+ 21 %
Vasikanvälitys
+ 22 %
Porsasvälitys
SUOMALAISEN POSSUN
SELVIYTYMISTARINA
Jo sadan vuoden ajan suomalaiset perhetilat ovat kehittäneet possua, joka pärjäisi kotimaisissa olosuhteissa sekä olisi lihakas, terve ja hyvinvoiva. 1990-luvulla
Suomen liha-ala yritti yhteistyössä tehostaa rodunjalostusta. Hanke ei onnistunut, ja niinpä 2000-luvun
alussa suomalainen possu eli uhanalaisia aikoja.
Snellman Lihanjalostus, tuottajat sekä jalostusyhtiö
Faba Sika Oy päättivät kuitenkin jatkaa jalostustoimintaa. Tavoitteeksi nostettiin suomalaisen maatiaispossun pelastaminen ja sen säilyttäminen geneettisesti
puhtaana. Vuonna 2010 Snellmanin Lihanjalostus osti
haltuunsa koko jalostustoiminnan ja syntyi Figen Oy.
Figenin Längelmäellä toimiva koe- ja jalostusasema on
erittäin nykyaikainen.
Snellmanin Lihanjalostuksen omistuksessa jalostustoimintaa on viety eteenpäin pitkin harppauksin. Tämä
on ollut mahdollista, koska tuottajat ovat kiitettävällä
tavalla sitoutuneet jalostusohjelmaan.
Juuriltaan ja genetiikaltaan täysin suomalainen maatiaispossu, jonka sukupuu tunnetaan, kasvatetaan
Snellmanin Lihanjalostuksen tuotantoperiaatteiden
mukaisesti. Porsasmääriä ei maksimoida terveyden
kustannuksella.
15
16
VALMISRUOKA
Kokkikartanossa kokoonnutaan joka aamu maistamaan tuotteita ja arvioimaan
niiden makua sekä laatua. Tällä kertaa aamumaistossa mukana (edessä vas.)
tuotekehittäjä Päivi Lepomäki, tuotantotyöntekijä Mika Asikainen, tuoteassistentti Veronica Koverola, tuotantotyöntekijä Jenna Pensas (takana vas.), tuotepäällikkö Janne Sorjonen sekä tuotantoassistentti Iivo Rouhiainen.
VALMISRUOKA
SNELLMANIN KOKKIKARTANO
VALMISRUUAN VUOSI
Valmisruokatoimiala on kehittynyt yhdeksi Snellman-konsernin tukijaloista.
Haluamme palauttaa kuluttajien uskon valmisruokaan tekemällä siitä entistä
maukkaampaa ja laadukkaampaa. Tärkeimpiä asiakkaitamme ovat suuret kauppaketjut. Snellmanin yritykset toimialalla ovat Snellmanin Kokkikartano Oy
Suomessa ja Carolines Kök AB Ruotsissa.
Vuonna 2014 myyntimme kasvu jatkui.
Lisäksi
kasvatimme
markkinaosuut-
tamme suomalaisilla valmisruokamarkkinoilla. Myynnin kasvun taustalla on
paitsi onnistunut markkinointi ja tuotemerkin vahvistaminen, ennen kaikkea
korkeatasoiset tuotteet ja pitkäjänteinen tuotekehitys.
Keväällä
lanseerasimme
Suomessa
”Uskomme avoimuuteen ja
laatuun sekä perinteisiin
KUIN ITSELLE TEKISI
Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden parempaan valmisruokaan ja
suomalaisiin
parantaa suomalaisen valmisruuan mai-
makuihin”
ten mikäkin annos valmistetaan. Vies-
Kati Rajala
ruokaa kuin itsellemme kotona, mutta
netta. Kerromme avoimesti, mistä ja mitimme kuluttajille on: valmistamme
toimitusjohtaja
vain isommissa kattiloissa. Uskomme
Snellmanin Kokkikartano Oy
perinteisiin suomalaisiin makuihin, jot-
uusiin läpinäkyviin rasioihin pakatut
ka ovat kuluttajille tuttuja ja rakkaita.
annosateriat. Syksyllä valikoimaan tuotiin täysin uudenlainen kastikesarja, jonka kehittäminen
Vajaalle kolmannekselle kuluttajista hinta on ensisijainen
oli pitkä ja vaativa prosessi. Kysynnän perusteella molem-
valintakriteeri valmisruuissa. Me Kokkikartanolla uskom-
missa on aineksia uusiksi volyymituotteiksi. Vuonna 2015
me laatuun. Vuonna 2014 Suomen valmisruokamarkkinassa
annosaterioiden valikoima kasvaa, ja niiden rinnalle kaupan
eniten myyntiään menettivät halvimmat tuotteet, kun sen
hyllylle saadaan lisää muun muassa maukkaita perisuoma-
sijaan laadukkaat ja hyvin markkinoidut valmisruuat pärjä-
laisia keittoja.
sivät. Onnistuimme haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kasvattamaan myyntiämme.
Me Kokkikartanossa olemme kiitollisia siitä luottamuksesta, jonka olemme asiakkailtamme ja kuluttajilta saaneet.
Vuosi 2015 tulee olemaan alalla edelleen haastava. Odotuk-
Tunnettuutemme on jatkuvasti parantunut ja olemme en-
semme ovat kuitenkin toiveikkaat. Jatkamme tinkimättö-
tistä useammalle kuluttajalle ensisijainen valinta valmis-
mästi työtämme ja tuotekehitystämme maku ja laatu edellä.
ruokahyllyn edessä.
Tämä on mahdollista sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta.
Kaupan kanssa yhteistyö on sujunut joustavasti muun
muassa hyvän toimitusvarmuutemme ansiosta. Olemme
RUOTSISSA KASVUMAHDOLLISUUKSIA
päässeet yhä näkyvämmin esille suurten suomalaisten
Ruotsi on perinteisesti ollut pakasteruokamaa. Tuoreen
kauppaketjujen valikoimiin.
valmisruuan kysyntä on viime vuosina lisääntynyt, joten
17
18
VALMISRUOKA
mahdollisuutemme kasvattaa Carolines Kökin
myyntiä ovat hyvät. Tällä hetkellä markkina
on kuitenkin erittäin voimakkaasti kilpailtu.
Vuonna 2014 jäimme hieman liikevaihtotavoitteestamme, mutta kannattavuus säilyi hyvänä.
Erityisesti premium private label -tuotteet saivat hyvän vastaanoton markkinoilla.
Keväällä 2015 tulemme jatkamaan kasvustrategiamme toteuttamista. Vahvistamme myyntiorganisaatiota ja tiivistämme yhteistyötä kaupan keskusliikkeiden kanssa entisestään.
Kokkikartanon valmisruuat
tehdään laadukkaista ja aidoista raaka-aineista.
Esimerkiksi Oikeissa lihapullissa on
91%lihaa.
AVAINLUKUJA VALMISRUOKA
4 7, 0
MILJOONAA
E U R O A
LIIKEVAIHTO
M U U T O S
4,6%
191
HENKILÖSTÖ
VALMISRUOKA
Näin syntyvät Kokkikartanon uudistetut annosateriat,
joita Rahman MD. Mahmudur ja MD Saiful Topu pakkaavat läpinäkyviin rasioihin.
CASE
SE ON SITÄ
MILTÄ SE NÄYTTÄÄ
Arvoihimme kuuluu rehellisyys. Haluamme kertoa ja näyttää kaiken, minkä teemme, avoimesti asiakkaillemme ja kuluttajille. Annosaterioiden
uudistuksen eräänä lähtökohtana oli tämä ajattelu. Miksi emme näyttäisi
annosta juuri sellaisena kuin se on, sen sijaan, että peitämme sen pahvikuvalla?
”Suomessa läpinäkyvät pakkaukset ovat uutta, vaikka Ruotsissa ne
ovat arkipäivää. Toki uusi pakkaustekniikka toi haasteita. Kävimme eräänlaista taistelua painovoimaa vastaan. Esimerkiksi perunamuusin koostumusta piti kehittää niin, ettei se valu, kun rasia nostetaan kaupan hyllyllä
pystyasentoon”, Kokkikartanon tuotekehitys- ja laatupäällikkö Kati Häyhä kertoo.
Annosateriat kootaan Kokkikartano Pietarsaaren yksikössämme. Koko
henkilökunta osallistui tuotekehitystyöhön.
Keväällä tuoteperhe saa lisäystä, kun kauppoihin tulevat kaalikääryleet
ja muusi sekä lasagne.
19
20
FOOD SERVICE
FOOD SERVICE
ASIAKKAANA
AMMATTIKEITTIÖT
Food Service on Snellman-konsernissa toimiala, joka on keskittynyt ravintolaja teollisuusmyyntiin. Tavoitteenamme on tarjota korkealaatuisia tuote- ja palveluratkaisuja ammattikeittiöille. Suurimpia asiakkaitamme ovat ravintolaketjut ja
horeca-alan tukkuliikkeet. Snellmanin yritykset Food Service -toimialalla ovat
Icecool Oy Suomessa ja Snellman Trading AB Ruotsissa.
Vuosi 2014 oli toimialallamme vahvaa
sisäisen toiminnan kehittämisen aikaa.
Osana liiketoimintastrategian terävöittämistä tarkastelun alla olivat niin prosessit, organisaatio kuin osto- ja myyntilogistiikka.
”Tulevaisuudessa yhä
yhteistyötä, joka alkaa tarpeiden tun-
useamassa suomalaisessa
konseptien ja reseptiikan kehitykseen ja
ravintolassa kerrotaan
Snellmanin tarinaa tuot-
nistamisesta, etenee tuotevalikoiman,
päättyy tuotekoulutukseen.
RESEPTIMME MENESTYKSEEN
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet ra-
teidemme kautta.”
vintola-alalla todella vaikeita. Alaa ovat
avaintuoteryhmät ja painopistealueet
Jussi Salmi
tovoima, veroratkaisut sekä kustannus-
sekä karsimalla tuottamattomat tuote-
toimitusjohtaja
tason nousu. Matkailu- ja ravintola-alan
rivit – mottonamme määrästä laatuun.
Icecool Oy
yritysten myynti on kahtena perättäise-
Erityishuomiota kiinnitimme valikoimien hallintaan määrittelemällä selkeät
Avaintuoteryhmäksi valikoitui luontaisesti liha. Lisäksi kala, pakastekasvikset
ja -marjat sekä hedelmät, olivat tärkeissä rooleissa.
rasittaneet kuluttajien heikentynyt os-
nä vuonna supistunut. Näissä olosuhteissa olemme menestyneet suhteellisen
hyvin. Icecoolin myynti päätyi vuonna 2014 pienelle plussalle ja tulos parani selvästi edellisvuodesta.
Organisaatiomme muodostuu nyt kolmesta osastosta:
ostot, logistiikka ja laadunhallinta, markkinointi- ja tuote-
Vuosi 2015 tulee olemaan ravintola-alalla vähintään yhtä
hallinta sekä myynti ja asiakaspalvelu.
haastava kuin edellinen. Meidän on kuitenkin katsottava
pidemmälle tulevaisuuteen. Uskomme, että ravintolasyö-
Kaikilla vuoden aikana tekemillämme uudistuksilla täh-
minen Suomessa yleistyy vielä huomattavasti ja nousee
täämme entistä asiakaslähtöisempään ja palvelukykyisem-
yleiseurooppalaiselle tasolle.
pään toimintaan. Menestyminen tänä päivänä edellyttää,
että ymmärrämme asiakkaidemme liikeideoita, prosesseja
Menestymme, kun toimimme joustavasti ja ketterästi,
ja bisneslogiikkaa mahdollisimman hyvin. Meidän on kyet-
osaamme reagoida trendeihin nopeasti, meillä on alan pa-
tävä yhdessä asiakkaidemme kanssa kehittämään tuotteita,
ras henkilökunta, panostamme korkeaan laatuun ja toi-
jotka ovat haluttavia ja tuovat heille lisäarvoa. Parhaimmil-
mimme kaikin tavoin vastuullisesti. Merkittävä osa strate-
laan tämä tarkoittaa asiakkaiden kanssa tehtävää tiivistä
giaamme on integroida Icecool yhä kiinteämmäksi osaksi
FOOD SERVICE
”Tuotekehityksen lähtökohtana Icecoolissa ovat asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Kuuntelemme, autamme tarvittaessa ja teemme ehdotuksia. Kun asiakkaamme menestyy, myös me menestymme”, Icecoolin markkinointipäällikkö
Pia Vähäkangas ja keittiömestari Atte Kuuskoski toteavat.
21
22
FOOD SERVICE
Snellman-konsernia. Samanaikaisesti teemme
parhaillaan työtä oman identiteettiimme luomiseksi sekä vahvojen ravintoloihin suunniteltujen tuotteiden rakentamiseksi.
RUOTSISSA EDESSÄ MUUTOKSIA
Ruotsissa Snellman Trading AB:n myynti on kehittynyt hyvin, mutta tuloksen kanssa on vielä
haasteita. Mahdollisuutemme myynnin kasvattamiseen ja toiminnan kehittämiseen ovat kuitenkin hyvät jo siitäkin syystä, että Ruotsissa
horeca-toimiala voi paremmin kuin Suomessa.
Myynnin kehittämisessä avainasemassa ovat
Snellmanin Lihanjalostuksen tuotteet. Hyviä
Food Service kasvatti Snellmanin
lihajalosteiden myyntiä ravintola-
jakelukanavaratkaisuja on jo löytynyt. Keinoja
entistä tiiviimpään yhteistyöhön asiakkaiden
kanssa suunnitellaan parhaillaan. Kannattavuuden saavuttaminen Ruotsissa edellyttää,
että uudistamme myös yhtiön liiketoiminta-
asiakkaille
22 %
edelliseen vuoteen verrattuna.
mallia. Keskeistä tällöin on logistiikan tehostaminen uusilla toimitusketjuratkaisuilla.
AVAINLUKUJA FOOD SERVICE
38,8
MILJOONAA
E U R O A
LIIKEVAIHTO
M U U T O S
7, 9 %
25
HENKILÖSTÖ
FOOD SERVICE
Yhteistyö on voimaa, uskovat Atte Kuuskoski Icecoolista ja Kai Meyer lihanjalostuksesta. Icecool tuntee horeca-markkinan kuin
omat taskunsa, ja Snellmanin Lihanjalostus pystyy toimittamaan sille juuri oikeanlaiset, korkealaatuiset tuotteet.
CASE
YKSI PLUS YKSI
ON ENEMMÄN KUIN KAKSI
Yrityskulttuuriimme
ja
arvomaail-
kivijalkana Snellmanin Lihanjalostuk-
ruoka? Onko se kenties joku näistä
maamme kuuluu, että otamme op-
sen tuotanto", kertovat tuotekehitys-
maailmalla jo vaikuttavista trendeis-
pia toinen toisiltamme ja autamme
päällikkö Kai Meyer lihanjalostukses-
tä? Sitä parhaillaan arvioimme niin
toinen toistamme. Yhteistyötä Food
ta ja keittiömestari Atte Kuuskoski
yhdessä kuin myös asiakkaidemme
Service -toimialan ja Snellmanin Li-
Icecoolista.
kanssa. Tavoitteenamme on kehittää
hanjalostuksen kesken tiivistetään
Yhteisen tuotekehityksen helmi
jatkossa entistä enemmän tuotteita,
nyt määrätietoisesti. Päämääränä on
on ollut pulled pork eli ylikypsä pos-
joista tulee valtavirtaa: jotka sopivat
kasvattaa Snellmanin lihatuotteiden
su, joka nopeasti nousi todelliseksi
monenlaisiin
osuutta Icecoolin liikevaihdosta. Tällä
hittituotteeksi. Pulled pork -hampuri-
ostoympäristöihin ja mahdollisim-
hetkellä se on noin 40 prosenttia.
käyttötarkoituksiin,
laisia myydään ravintoloissa edelleen
man useille asiakkaillemme", Meyer ja
"Icecool haluaa olla entistä mer-
tiuhaan tahtiin, ja ylikypsien tuottei-
Kuuskoski toteavat.
kittävämpi ”lihatalo” suurten ra-
den kysyntä jatkaa kasvuaan. Vuonna
Innovatiivisuus on nopeasti syk-
vintolaketjujen kumppanina, mikä
2014 myyntiennätyksiä kirjattiin myös
kivällä ja alati trendejään vaihtavalla
luonnollisesti palvelee myynninkas-
sous vide -tuotekategoriassa.
ravintola-alalla kilpailuetu.
vutavoitteitamme. Avainasemassa on
Mikä on seuraava hittituote?
yhdessä tekemämme tuotekehitys ja
"Street food? Casual dining? Aito
23
24
PANINI
”Mr. Panini ja Porin Leipä tekivät pitkään tuotekehitysyhteistyötä luodakseen
leivän, joka sopii nimenomaan panineihin. Tässä meillä on käsissämme lopputulos, jota kelpaa maistella: kotimainen ja maukas leipä”, Panini Chef Janne
Ikonen ja leipurimestari Olli Sarpila kertovat.
PANINI
PANINI
PAREMPAA
JA KOTIMAISTA
Panini on konseptoitu fast food -tuote, jota Snellman-konserniin kuuluva
Mr. Panini Oy valmistaa Ulvilassa. Tuotantoa on lisäksi Ruotsissa, josta myymme panineja myös Norjan markkinoille. Suomessa tärkeimmät asiakkaamme
ovat liikennemyymälät, kahvilat ja kioskit. Parhaillaan pilotoimme myyntiä
vähittäiskaupoille.
Vuosi 2014 oli meille lukuisten muutosten aikaa. Ulvila up! -projektissa olemme
uudistaneet sekä tuotettamme että tuotantoamme.
”Pilotointi suomalaisessa
entistä laadukkaammista raaka-aineista.
vähittäiskaupassa on
nin volyymin päätyessä edellisen vuo-
onnistunut hyvin.”
Tärkein tuoteuudistus oli Belgiasta tuodun pakasteleivän korvaaminen vastapaistetulla, kotimaisella, Porin Leivän
leipomalla leivällä. Takanamme on kah-
Tommy Snellman
toimitusjohtaja
Mr. Panini Oy
Myös tuloksemme on parantunut myynden tasolle.
BRÄNDI –
ARVOKKAIN PÄÄOMAMME
Kuluttajien heikentynyt ostovoima näkyy vähentyneenä ulkona syömisenä.
den vuoden kehitystyö, johon on mahtu-
Jopa fast food -markkina on viime vuo-
nut yli 30 tuotekokeilua.
sina supistunut. Toisaalta kilpailu alalla
kiristyy, sillä ns. street foodin sekä side made foodin (esim.
Panineissa on nyt 10 makuvaihtoehtoa. Majoneesin valmis-
paikan päällä täytetyt patongit) kysynnän ennakoidaan ai-
tuksen siirsimme Keravalta Ulvilaan ja Snellmanin Lihan-
kojen parantuessa kasvavan.
jalostukselta tulevan lihan leikkauksen omaan tuotantolaitokseemme, mikä lisää tuoreutta ja vähentää hävikkiä.
Kilpailuvalttimme ja arvokkain pääomamme on Mr. Panini
Uudistimme myös brändin ilmettä ja pakkauksia.
brändi. Olemme rakentaneet sitä systemaattisesti aina vuodesta 2008, jolloin Snellman-konserni osti tuotemerkin ja
Tuotannossa pyrimme joustavuuteen, tuoreuteen ja ko-
tuotantolaitoksen. Brändimme tunnettuus on jatkuvasti pa-
timaisuusasteen nostoon sekä ennen kaikkea aitoon,
rantunut ja oli viime vuonna 57 prosenttia. Viiden prosentin
hyvään makuun. Keväällä 2014 otimme käyttöön uuden
parannus edelliseen vuoteen oli hieno saavutus. Tulevaisuu-
tuotantolinjan, joka mahdollistaa entistä suuremmat val-
den strategiamme on brändimme tunnettuuden edelleen
mistusmäärät. Ulvilan tilojen osastointi, järjestys- ja hy-
lisääminen sekä jakelukanavien laajentaminen.
gieniatason parantaminen entisestään sekä työskentelytapojen systematisointi ovat tehostaneet toimintaamme.
Vuonna 2014 myynnistämme 70 prosenttia tuli liikenne-
Kiitos kuuluu esimiehille ja henkilökunnalle, joilla on ollut
myymälöistä. Niiden määrä Suomessa tuskin enää kasvaa,
tärkeä rooli muutoksessa.
joten myyntiä on tehostettava liikennemyymälöiden sisällä. Tulevaisuuden merkittävä mahdollisuus on vähittäis-
Vuoden 2014 aikana toteutettujen muutosten myötä myyn-
kauppa. Olemme pilotoineet tuotteitamme kymmenessä
tikatteemme on parantunut. Valmistamme tuotteemme nyt
eri kokoisessa marketissa, ja vastaanotto on ollut erittäin
25
26
PANINI
hyvä. Kuluttaja voi lämmittää paninin kotona
joko uunissa tai parilassa.
PANINI RUOTSIN JA NORJAN
MARKKINOILLA
Ruotsissa ylsimme vuonna 2014 selkeään myynnin kasvuun, mutta tuloksen kanssa on vielä
haasteita. Keväällä 2015 tulemme myös Ruotsissa vaihtamaan leivän paikallisen leipomon
valmistamaan. Kastikkeet toimitamme Ulvilasta. Näin Ruotsin suhteellisen pieni tuotantolaitoksemme voi keskittyä paninien tehokkaaseen
kokoamiseen.
Norjassa olemme edistyneet hitaammin kuin
Ruotsissa. Myyntiä vauhdittaaksemme aloitamme keväällä 2015 yhteistyön paikallisen
myyntiyhtiön kanssa. Olemme jo saaneet tuotteitamme tukkuliikkeiden valikoimiin. Tulevaisuudessa pyrimme tihentämään Ruotsista Norjaan meneviä toimituksiamme.
Tanskassa toimintaympäristö osoittautui erittäin vaikeaksi. Koska emme yltäneet asettamiimme myynti- ja tulostavoitteisiin, lopetim-
Mr. Panini valmistaa
Ulvilassa keskimäärin
55 000
paninia viikossa. Vuodessa tämä merkitsee
3,5
miljoonaa paninia.
me toimintamme siellä keväällä 2014.
AVAINLUKUJA PANINI
6,5
MILJOONAA
E U R O A
LIIKEVAIHTO
M U U T O S
-9,9%
41
HENKILÖSTÖ
PANINI
Työskentely uudella tuotantolinjalla sujuu jouheasti. Paninin teko on
osittain käsityötä. Kuvassa vasemmalta Heli Virtanen ja Riikka Huhtala täyttävät paninia Snellmanin Lihanjalostuksen kebab-lihalla.
CASE
UUSI LINJA TEHOSTAA
TUOTANTOA
Jatkuvan parantamisen periaate on keskeinen osa yrityskulttuuriamme ja tapaamme toimia.
"Tähän me Mr. Paninissa pyrimme Ulvila up! -projektissa.
Se on tarkoittanut työskentelyolosuhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä, johon henkilökuntamme on hienosti
osallistunut", Panini Chef Janne Ikonen kertoo.
"Olemme tehostaneet toimintaa muun muassa ottamalla
käyttöön uuden tuotantolinjan. Se on entistä käytännöllisempi, läpäisykykyisempi ja hygieenisempi, hän kertoo.
Iso, päivittäistä työskentelyä helpottava uudistus on se,
että työpisteet ovat kiinteät. Työntekijät voivat itse vaikuttaa työskentelykorkeuteen, mikä parantaa ergonomiaa."
Suomalaisen paninin teko alkaa, kun Porin Leivän toimitus saapuu illalla Ulvilaan. Levättyään yön yli uudessa
leipäkylmiössä leivät saapuvat tuotantolinjalle, jossa ne
leikataan ja täytetään. Ennen lähetyslaatikoihin siirtämistä
tarkistetaan vielä, että jokainen pakkaus on ehjä.
Lähettämöstä paninipakkaukset ajetaan Keravalle, jossa
ne keräillään eri asiakkaille meneviin kuljetuksiin. Kiireisimpinä sesonkeina valmistamme linjalla jopa 20 000 paninia
päivässä.
27
28
MUSH
Brändi- ja markkinointijohtaja Petri Tapion 11-vuotias Molly-koira on hyvä
esimerkki siitä, kuinka BARF-ruokinta edistää koiran hyvinvointia. Molly käy
edelleen aktiivisesti metsällä ja on hyvässä kunnossa. Tämän toteaa myös
eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman, joka on tehnyt tutkimusta raakaruokinnan
hyödyistä Helsingin yliopistossa.
MUSH
MUSH
RAVITSEVAA
RAAKARUOKAA
Kasvavat eläinruokamarkkinat ovat tulevaisuuden mahdollisuus. Huomattavaa
potentiaalia löytyy niin Suomesta kuin kansainvälisesti. Oy MUSH Ltd on edelläkävijä koirien ja kissojen luonnonmukaisten BARF-raakaruokintatuotteiden
valmistuksessa.
BARF-raakaruokintatuotteet ovat ravintoa, jota koirat ja kissat luonnontilassa
söisivät. Tuotteet koostuvat pääosin
raa´asta lihasta, luista ja sisäelimistä.
Raakaruokinnan suosio kasvaa maailmanlaajuisesti ja odotamme sen lopullista läpimurtoa myös Suomessa.
Viime vuodet olemme valmistautuneet
kysynnän kasvuun. Vuonna 2013 investoimme
vahvasti
tuotantolaitteisiin.
Vuonna 2014 kehittämisen painopiste
”Luonnollisuus ja raakaruokinta kiinnostavat
universaalisti yhä useampia lemmikkieläinten
omistajia.”
Magnus Pettersson
listuneet. Tutkimukset osoittavat, että
raakaruokinta on koirille terveellistä ja
parantaa niiden hyvinvointia.
Sosiaa-
lisen median kautta tämä tieto leviää
niin Suomessa kuin maailmalla, ja raakaruokinnan osuus koiranruuan kokonaismyynnistä kasvaa.
STRATEGIANA EROTTUMINEN
Suomessa koiranruokamarkkinoita hal-
toimitusjohtaja
litsevat kansainväliset toimijat, joiden
Oy MUSH Ltd
valmistamat tuotteet ovat pääasiassa
oli prosessien sujuvoittamisessa ja do-
kuivamuonaa. Noin 55 miljoonan kilon
kumentoinnissa sekä henkilökunnan
koiranruokamyynnin
kokonaiskakusta
koulutuksessa. Nyt tuotannon tehokkuus on parantunut ja
ne lohkaisevat 45 miljoonan kilon osuuden. Kotimaisten val-
hävikki pienentynyt. Koulutettu henkilökunta on motivoi-
mistajien osuudeksi jää siten noin 10 miljoonaa kiloa, josta
tunut työskentelemään strategisten tavoitteidemme eteen.
osuutemme on noin 40 prosenttia.
Kokonaismyyntimme vuonna 2014 ei Suomessa yltänyt
Kotimainen kilpailu on nyt kiristymässä, ja raakaruokin-
asetettuihin kasvulukemiin private label -valikoimaan koh-
tatuotteita on tulossa markkinoille lisää. Hintakehitys
distuneiden markkinamuutosten vuoksi. MUSH B.A.R.F
Suomen markkinoilla on vahvasti kaksijakoinen. Erikois-
-brändituotteiden myynti sen sijaan kasvoi budjetoituakin
liikkeissä kilpaillaan tuotteiden laadulla ja asiantuntevalla
paremmin. Vuoden tulosta rasittivat Saksaan tehdyt panos-
palvelulla. Päivittäistavaramarketeissa sen sijaan hintakil-
tukset.
pailu on kovaa. Vahvuutemme on erottuminen kilpailijoista
vahvan brändin avulla. Sitoudumme 100-prosenttisesti tuo-
Uskomme kasvavaan myyntiin, joka saa vahvistusta niistä
temerkkimme lupaukseen luonnonmukaisesta ja korkealaa-
tutkimuksista, joita muun muassa Helsingin yliopistossa
tuisesta eläinruuasta. Olemme lisäksi avoimesti kertoneet
on raakaruokinnasta tehty ja joihin itsekin olemme osal-
kaikkien tuotteidemme reseptit ja valmistustavan.
29
30
MUSH
SAKSA ON SUURI MAHDOLLISUUS
Vuonna 2014 teimme avauksen Saksan markkinoilla, kun allekirjoitimme tavaratoimittajasopimuksen yli 800 myymälää kattavan ketjun
kanssa. Myynti käynnistyy sitä mukaan, kun
kauppoihin saadaan hankittua sopivia pakastinkalusteita. Odotukset vuodelle 2015 ovat
suuret.
Ruotsissa myyntimme on kasvanut tasaisesti
ja toimintamme on vakiintumassa. Nyt olemme mukana jo yli 340 myymälän valikoimissa.
Vuonna 2015, joka on kolmas vuotemme Ruotsin markkinoilla, tavoitteenamme on yltää positiiviseen tulokseen.
MUSH-brändillä on Facebookissa jo
92 000 seuraajaa.
Yli 90 % MUSH-markkinoinnista toteutetaan internetissä ja sosiaalisessa
mediassa.
AVAINLUKUJA ELÄINRUOKA
6,4
MILJOONAA
E U R O A
LIIKEVAIHTO
M U U T O S
4,8%
46
HENKILÖSTÖ
MUSH
CASE
ASIAKASLUPAUKSENA
LUONNOLLISUUS
"Uskomme, että raakaruoka ei ole lyhytkestoinen kupla,
vaan pitkän ajan kasvava trendi. Pyrimme rakentamaan
suomalaista menestysbrändiä markkinoille", sanoo brändi- ja markkinointijohtaja Petri Tapio.
Vaikka olemme moniin suuryrityksiin verrattuna pieni, olemme eläinten raakaruokien valmistajana Pohjoismaiden suurin ja myös koko Eurooppa huomioiden eräs
suurimmista.
Meillä on Ruotsissa ja Saksassa tytäryhtiöt sekä Norjassa myyntikenttää kiertävä edustaja.
"Uskomme, että asiakaslupauksemme: ”kyllä luonnollisuudelle, avoimuudelle ja raakapakastetulle lihalle,
mutta ei lisä- ja säilöntäaineille sekä viljalle”, ovat universaaleja ja puhuttelevat yhä useampia lemmikkieläinten
omistajia. Markkinointistrategiamme on samanlainen
Suomessa ja muissa maissa. Käytämme markkinoinnissamme lähes yksinomaan internettiä ja sosiaalista mediaa", Petri Tapio kertoo. "Nettivideoilla ja verkkosivuilla
kerromme, mistä raaka-aineet tulevat ja kuinka tuotteet
valmistetaan."
31
32
HENKILÖSTÖ
HENKILÖSTÖ
TAVOITTEENA HYVINVOIVA
HENKILÖKUNTA
Snellman on arvojohdettu yritys. Tämä tarkoittaa, että arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme. Hyvä snellmanlainen työpaikka ja työyhteisö rakentuu neljän peruspilarin
varaan. Niitä ovat yhtenäinen henkilöstöpolitiikka, työhyvinvoinnista huolehtiminen
ja työkyvyn ylläpito, osaamisen kehittäminen sekä hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö.
Snellmanlainen arvomaailma ja tapamme toimia on vuosikymmenten kuluessa
testattu ja kestäväksi todettu. Arvojemme vaaliminen edellyttää, että käymme
säännöllisesti keskustelua meille tärkeistä perusasioista. Vuosina 2013–2014 koko
henkilökuntamme osallistui arvokeskusteluihin yli 40 eri tilaisuudessa. Pidämme
aihetta yllä myös vuosittaisissa kehitys-
”Inhimillisyys ja välttämi-
sitoutuminen ja halu jatkuvaan paran-
nen ne vasta kovaa johta-
jokaisen ideoiden ja työpanoksen arvos-
mista ovatkin.”
Timo Ylilauri
henkilöstöjohtaja
Oy Snellman Ab
keskusteluissa.
tamiseen, yhdessä tekemisen meininki,
taminen, matala organisaatio ja ketteryys
reagoida nopeasti.
Voimme ilolla todeta, että snellmanlaiset ovat työpaikkaansa tyytyväisiä. Tästä
kertoo muun muassa työtyytyväisyystutkimus, jonka olemme toteuttaneet jo 16
vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 ylsimme
Tärkeintä on, miten arvomme näkyvät ja toteutuvat, kun
kaikkien aikojen parhaaseen tulokseen kokonaisarvosanan
teemme työtä yhdessä henkilökuntamme, asiakkaidemme ja
ollessa 3,66 (asteikolla 1–5).
yhteistyökumppaneidemme kanssa. Uskomme, että menestys ansaitaan tekemällä hyvää. Toimimme arvojemme mukai-
Henkilökunnan vaihtuvuus on meillä 4,4 prosenttia vuodes-
sesti, kun kohtelemme toisiamme ystävällisesti ja inhimilli-
sa. Sen sijaan hyviä työnhakijoita meillä on aina tilaisuuden
sesti, välitämme toisistamme ja autamme aina tarvittaessa.
tullen runsaasti. Kiinnostamme myös kesätyöpaikkana.
Vuonna 2014 kesätöihin haki yli 700 nuorta, joista pystyimme
VAHVUUTENA YRITYSKULTTUURI
työllistämään noin 200.
Henkilöstöpolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on koko henkilökuntamme tasa-arvoinen kohtelu. Henkilöstöpolitiikka tuo
TYÖHYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄKSI
koko konsernin toimintaan yhdenmukaisuutta ja läpinäky-
Työskentely elintarviketeollisuudessa on fyysisesti kuormit-
vyyttä.
tavaa ja työympäristö tapaturma-altis. Kiinnitämme Snellmanilla paljon huomiota niin työturvallisuuteen kuin työhyvin-
Yhteiset linjaukset ovat tärkeitä, kun konsernimme on kas-
vointiin ja pyrimme näissä alan edelläkävijäksi.
vanut ja laajentunut uusille toimialoille. Vaikka henkilökuntamme määrä kasvaa ja toimintamme monipuolistuu, emme
Liikuntasetelit, oma kuntosali ja kuntoilupisteet, taukojum-
kuitenkaan halua luoda jäykkiä rakenteita ja byrokratiaa. Ha-
pat, seisomapöydät, fysikaaliset hoidot, ergonomiavalmen-
luamme säilyttää yrityskulttuurimme vahvuudet, joita ovat
nukset ja monet liikkumaan kannustavat kampanjat ovat
Yhteiset tavoitteet ja yhteishengen kohottaminen ovat fokuksessa liiketoiminta-alueiden kehityspäivillä. Kuvat Kokkikartanon kesäisiltä strategiapäiviltä.
HENKILÖSTÖ
33
34
HENKILÖSTÖ
käytännön esimerkkejä työhyvinvointia lisäävistä toimenpi-
Perinteinen koulutusmuoto elintarviketeollisuudessa on
teistämme. Kuntotestit tehdään kaikille uusille työntekijöil-
oppisopimuskoulutus, jota me Snellmanilla olemme toteut-
le ja aina niin haluttaessa myös pitempään työskennelleille.
taneet vuodesta 1996 lähtien. Oppisopimuskoulutuksiimme
Yksin lihanjalostuksen toimialalla kuntotestejä ja lihaskun-
liittyy mahdollisuus suorittaa tutkinto, joko elintarvikealan
totestejä tehtiin viime vuonna yhteensä lähes nelisensataa.
perustutkinto tai - ammattitutkinto. Vuosittain näihin koulutuksiin osallistuu noin 30 henkilöä. Vuonna 2014 tutkinto-
Lihanjalostus otti myös ensimmäisenä käyttöön ns. Well-
todistuksen sai 26 perustutkinnon ja 9 ammattitutkinnon
ness-kellon, johon on koottu terveyttä, työkykyä ja -mo-
suorittanutta henkilöä.
tivaatiota tukevia aktiviteetteja. Niitä on ideoinut Pietarsaaren oma Wellness-tiimi. Tarjolla on nyt muun muassa
ESIMIESTYÖ PUNTARISSA
kuntonyrkkeilyä, ulkojumppaa, kahvakuulailua, vesijump-
Esimiestyötämme ja johtamiskulttuuriamme luonnehtivat
paa, kuntosaliharjoittelua, selkäkoulu sekä hiihtokoulu.
sanat oikeudenmukaisuus, reiluus ja kannustavuus. Kuten
Konttorihenkilöstön työkykyä tukeva Aslak-ryhmä kokoon-
kaikkia työtaitoja, myös esimies- ja johtamistaitoja voi ke-
tui toiselle kuntoutusjaksolleen syyskuussa.
hittää. Keväällä 2014 käynnistimme konsernin johtoryhmän
toiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Projekti jatkuu vuon-
Olemme systemaattisesti tehneet työtä tapaturmien ja
na 2015.
sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuollossa
painopisteemme on yhä enemmän ennaltaehkäisevässä toi-
Esimiestoimintaa koko konsernissa kehitetään ns. 360 astet-
minnassa.
ta -johtamisanalyysin avulla. Pilotointi aloitettiin vuonna
2014 ja siihen tulevat osallistumaan kaikki esimiehemme.
OSAAMISELLA KILPAILUETUA
360-johtamisarviointi toteutetaan käytännössä niin, että
Yrityskulttuuriimme olennaisesti kuuluva lean-ajattelu täh-
esimiehenä toimivan henkilön johtamistaitoja arvioivat hä-
tää paitsi toiminnan jatkuvaan parantamiseen, myös työssä
nen oma esimiehensä, kollegansa ja alaisensa. Arviointien
oppimiseen. Osaamisen kehittäminen luo meille kilpailuky-
tuloksia verrataan henkilön omaan itsearvioon. Analyysin
kyä. Haluamme huolehtia siitä, että henkilökunnallamme
pohjalta esimiehille laaditaan henkilökohtainen johtamisen
on halutessaan mahdollisuus myös vaihtaa työtehtäviään:
kehittämissuunnitelma. Tavoitteenamme ovat nykyistä rää-
opetella uusia asioita, saada vaihtelua ja jakaa omaa osaa-
tälöidymmät esimieskoulutukset kunkin yksikön ja yksilön
mistaan työtovereilleen.
tarpeisiin.
AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖ
HE N K I L Ö STÖ KO N SE R N I SSA
HEN K I L Ö S T Ö K E S K IM Ä Ä R IN
vu osi na 2010–2014
890
31. 12 . 2 014
IS
1235
1185
1027 1120
191
LM
E
IC
V
ER
S
D
O
FO INI
25 PAN
A
41
RUOK
ELÄIN
VA
46
29 EMOYHTIÖ
943
2 010
KA
O
RU
2 011
2 012
2 013
2 014
LIHANJALOSTUS
HENKILÖSTÖ
CASE
PYÖRÄ KULKEE,
KUNTO KOHENEE
Kannustamme henkilökuntaa pitämään huolta itsestään.
Terveyttä, työkykyä ja jaksamista edesauttaa säännöllinen
liikunta. Kesällä 2014 jo toistamiseen toteutettu Kunnon pyörä -kampanja innosti yli 300 snellmanlaista hankkimaan polkupyörän. Moni jätti auton kotiin tai vaihtoi bussin pyörään.
Yksi heistä on Kokkikartanon työnjohtaja Micael Saranpää,
jonka päivittäinen 30 kilometrin edestakainen työmatka taittuu vikkelästi pyöräillen ulkoilmassa – satoi tai paistoi. Micael myöntää hurahtaneensa pyöräilyyn tosissaan.
"Vuositasolla kilometrejä on kertynyt noin 12 000. Olen
alkanut kilpailla ja osallistun aktiivisesti Järvenpään pyöräilijöiden toimintaan."
Liikunta on palannut tärkeäksi osaksi Micaelin vapaa-aikaa. Nyt 36-vuotias mies harrasti nuorempana kamppailulajeja ja kehonrakennusta, mutta kun ne jäivät, painoa alkoi
pikku hiljaa kertyä. Liikuntakipinän myötä kiloja on pudonnut huimat 30.
"Eivätpä meinaa kaikki kaveritkaan tunnistaa", Micael nauraa. "Ennen muuta harjoittelu on minulle stressinhallintaa ja
hyvä vastapaino työlle. On ollut kiva huomata, että Kokkikartanon pihassa polkupyörien määrä on lisääntynyt."
Jatkamme Kunnon kampanjoiden merkeissä. Talvella
henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa kampanjahintaan
sukset sekä talviurheiluvaatteita.
Micael Saranpää löysi Kunnon pyörä -kampanjan
myötä liikunnan ilon uudelleen.
H EN KI L Ö S T Ö N IK Ä J A K AU M A
ti l apäi st y öntekijä t muka a n la s kettu n a
>60 v
50–59 v
10%
40–49 v
3%
HE N K I L Ö STÖ N
SU K U PU O L I JA K AU MA
ti l apäi styö n teki j ät m ukaan l askettu na
<20 v
12%
17%
20–29 v
35%
24%
30–39 v
NAISIA
37%
MIEHIÄ
63%
35
36
VASTUULLISUUS
Kuva: vastavalo.fi
VASTUULLISUUS
VALINTANA
VASTUULLISUUS
Me Snellmanilla ajattelemme, että menestys ansaitaan tekemällä hyvää.
Näin vastuullisuudesta tulee osa yritystoimintaamme.
Kerromme toiminnastamme avoimesti, rehellisesti ja nou-
VASTUULLINEN HANKINTA
datamme yrityksen johtamisessa Hyvää Hallintomallia.
Hankintamme noudattaa toiminnassaan arvojamme, eetti-
Omistajille raportoimme toiminnasta ja taloudellisesta ke-
siä periaatteita ja strategisia linjauksia. Edellytämme myös
hityksestä sekä näkymistä neljä kertaa vuodessa. Lisäksi jul-
yhteistyökumppaneiltamme vastaavaa sitoutumista eetti-
kaisemme vuosikertomuksen omistajille, henkilökunnalle,
seen toimintaan. Kohtelemme toimittajia kunnioittavasti
tuottajakumppaneille ja muille tärkeimmille sidosryhmille.
ja tasavertaisesti ja noudatamme hyvää liiketoimintamallia.
Asetamme samat korkeat vaatimukset omille toimittajillem-
Korkea laatu ja tuotteiden luonnonmukaisuus sekä hyvä
me ja heidän mahdollisille alihankkijoille kuin itsellemme.
maku ovat asioita, joihin perustamme toimintamme. Meille
ne eivät ole hetken trendi tai markkinointikeino, vaan pitkän
Huomioimme hankinnassa raaka-aineiden turvallisuuden ja
ajan investointeja.
jäljitettävyyden. Yhteistyössä toimittajien kanssa pyrimme
vähentämään ympäristön kuormitusta mm. pakkausmateri-
Olemme järjestelmällisesti kehittäneet yhteistoimintaa yli
aalien käyttöä ja logistiikkaa tehostamalla. Arvioimme sään-
2 000 tuottajakumppanimme kanssa. Maatilan Parhaat -laa-
nöllisesti valittujen toimittajien toimintaa ja varmistamme
tuohjelmamme korostaa muun muassa eläinten hyvinvoin-
uusien toimittajien hyväksymisen auditoimalla.
tia osana tehokasta ja eettisesti toimivaa tuotantoketjua.
Lihanjalostuksen alkutuotannon kaikki raaka-aineet ovat
SÄÄSTÄMME YMPÄRISTÖÄ
100-prosenttisesti kotimaisia ja tulevat pääosin pohjanmaa-
Tuotannossa kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöys-
laisilta ja keskisuomalaisilta perhetiloilta. Varmistamme
tävällisiin menetelmiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.
aina, että hankintaketju kokonaisuudessaan on läpinäkyvä ja
Nämä asiat huomioimme jo investointien suunnitteluvai-
jäljitettävissä.
heissa pyrkimällä hyödyntämään uusinta ja parasta teknologiaa. Vuodesta 2007 energiankulutuksemme on vähentynyt
Snellmanin Lihanjalostukselle myönnettiin vuoden 2014
25 prosenttia, vaikka samanaikaisesti tuotantopinta-alamme
alussa FSSC 22 000 sertifikaatti osoituksena siitä, että tuot-
on yli nelinkertaistunut.
teemme täyttävät nyt myös kansainväliset elintarviketurvallisuuden standardit. Lisäksi osa Icecoolin kalatuotteista sai
Energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä in-
MSC-ympäristömerkin kuluneena vuonna. Merkki myönne-
vestointeja olemme tehneet muun muassa ilman- ja veden-
tään kalalle, joka on peräisin terveestä kalakannasta ja on
puhdistuksessa, lämmön talteenotossa ja kierrätyksessä
pyydystetty kestävällä, kalakannan jatkuvuuden turvaavalla
sekä kiintojätteen talteenotossa. Lisäksi olemme kiinnittä-
tavalla. Jatkossa siirrymme kokonaan ympäristömerkittyyn
neet paljon huomiota melu- ja hajuhaittojen vähentämiseen.
kalaan.
37
38
VASTUULLISUUS
Vuonna 2014 siirryimme kaikessa savustamisessa käyttä-
Logistiikassa ja kuljetuksissa etsimme mahdollisimman te-
mään luonnonsavua eli savustamaan puulla. Kaikki ulos-
hokkaita ja hiilijalanjälkeämme pienentäviä ratkaisuja. Tuo-
menevä savu puhdistetaan, joten ilmaan ei pääse haitallisia
tantolaitoksemme ovat keskitettyjä tehdaskokonaisuuksia,
hiukkasia. Maaperää ja vesistöjä suojelemme estämällä ke-
joissa pyrimme mahdollisimman tehokkaiden prosessien
mikaalien valumat. Vuonna 2014 asfaltoimme Kuusisaaren
avulla suoraviivaiseen tuotantoon ilman turhia vaiheita ja
tehtaan koko suuren piha-alueen, mikä osaltaan palvelee tätä
välivarastointeja. Kuusisaaren tehdaslaajennuksen valmis-
tarkoitusta.
tuminen vähensi merkittävästi kuljetusten määrää. Kun toiminta teurastuksesta jakeluun on saman katon alla, vältäm-
Elokuussa 2014 otimme Kuusisaaressa ensimmäisenä suo-
me kokonaan yhden kuljetusvaiheen.
malaisena elintarvikealan yrityksenä käyttöön biokaasun,
jota käytämme lämmitykseen ja höyryn tuottamiseen. Je-
VALMISTAMME TURVALLISIA TUOTTEITA
puan biokaasulaitoksella valmistettavalla biokaasulla kor-
Vastuu turvallisuudesta ja laadusta kuuluu jokaiselle työn-
vataan Snellmanin Lihanjalostuksessa noin miljoona kiloa
tekijällemme. Hygieniatasovaatimuksemme ovat erittäin
öljyä vuosittain. Samalla tehtaamme hiilidioksidipäästöt
korkeat ja niitä valvotaan jatkuvasti. Turvallisuuden valvonta
vähenevät 3 000 tonnia vuodessa. Biokaasun ansiosta Kuu-
lähtee jo alkutuotannostamme. Kaikilla tuotantotiloilla teh-
sisaaren lietteenkäsittely on parantunut entisestään, kun
dään eläinlääkärin tarkastuksia vähintään neljä kertaa vuo-
saamme lietteen hyötykäyttöön biokaasulaitokselle.
dessa ja suurimmilla tiloilla jopa kuukausittain.
Keväällä 2014 otimme lihanjalostuksessa käyttöön uuden
IMS-laadunhallintajärjestelmän. Sen käyttöön siirtyy asteittain koko konserni. Tämän lisäksi osana tuotannollista
TUNNUSTUSTA
SNELLMANILLE
prosessia toimii oma laadunvalvontaorganisaatiomme. Lihanjalostuksessa teemme omassa laboratoriossamme vuosittain 20 000 ravintosisältö ja mikrobiologista analyysiä sekä
Snellmanin vastuullinen toiminta on saanut tunnustusta. Suomalaisten yritysten joukosta se valittiin
vuonna 2014 viidenneksi vastuullisimmaksi TNS Gallupin vuosittain toteuttamassa Yrityksen maine ja vastuullisuus -tutkimuksessa.
ta-lehden Brändien arvostus 2014 -tutkimuksessa
Snellman nousi ensimmäistä kertaa sadan arvostetuimman suomalaisen brändin joukkoon. Tutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen brändin arvostusta
suomalaisten keskuudessa. Samassa tutkimuksessa
Kokkikartano nousi kolmanneksi arvostetuimmaksi
valmisruokabrändiksi. Luottamuksesta Kokkikartanoa
kohtaan kertoo myös se, että yritys nousi kolmannelle sijalle Valittujen Palojen vuosittaisessa Luotetuin
Merkki -tutkimuksessa.
Luonnonsuojeluliiton
puolisessa, puolueettomassa laboratoriossa.
TYÖTURVALLISUUS KESKIÖSSÄ
turmille alttiissa työympäristöissä. Pyrimme jatkuvasti parantamaan työturvallisuutta työympäristöä, työvaiheita ja
työskentelymenetelmiä kehittämällä. Olemme edistyneet
huomattavasti, sillä erityisesti vakavien työtapaturmien ja
pitkien sairauspoissaolojen määrät ovat vähentyneet. Kehittämistä löytyy kuitenkin yhä, sillä työtapaturmien suhteen
meillä on nollatoleranssi.
Varaudumme ennakkoon kriisitilanteisiin kouluttamalla
henkilökuntaamme. Järjestämme muun muassa evakuointi- ja pelastusharjoituksia sekä huolehdimme ensiapu- ja alkusammutusvalmiuksista. Teemme säännöllistä yhteistyötä
Pohjanmaan
piiri
myönsi loppusyksystä Snellmanille ympäristöpalkinnon biokaasun käyttöönotosta.
omaisten edellyttämät näytteet teetämme yrityksen ulko-
Henkilökunnastamme neljä viidesosaa työskentelee tapa-
Taloustutkimus Oy:n sekä Markkinointi & Mainon-
Suomen
tutkimme satoja tuhansia raaka-ainenäytteitä. Lisäksi viran-
pelastusviranomaisten kanssa. Avainsana kaikessa turvallisuutta edistävässä toiminnassa on ennaltaehkäisy.
VASTUULLISUUS
CASE
PUHTAASTI BIOKAASULLA
Biokaasulla korvataan
Elokuussa 2014 Snellmanin Lihanjalos-
”Onhan se hienoa, että lietteestä, lannas-
tus siirtyi ensimmäisenä elintarvikealan
ta ja useista muistakin jätteistä voidaan
yrityksenä täysin öljyttömään lämmityk-
nykyisin tehdä puhdasta ja ympäristöys-
seen ja höyryn tuotantoon. Lämmitys ja
tävällistä energiaa. Tämä on tulevaisuu-
vesihöyryn tuotanto tapahtuu Jepuan
den tie, jota haluamme kulkea”, lihan-
Samalla hiilidioksidi-
biokaasulaitokselta tulevalla biokaasul-
jalostuksen tekninen päällikkö Markus
la. Vuositasolla taloudellisten säästöjen
Snellman toteaa.
päästöt vähenevät noin
arvioidaan kipuavan noin 200 000 euroon.
3 000
Biokaasu säästää myös ympäristöä, kos-
teettia tuottaa vuodessa niin paljon bio-
ka se on täysin hiilidioksidineutraali
kaasua, että määrä vastaa kahta miljoo-
tonnia vuodessa. Lisäk-
energianlähde. Vuosittaiset hiilidioksi-
naa kiloa öljyä.
si taloudellisia säästöjä
dipäästömme vähenevät noin 3 000 ton-
”Biokaasu sopii myös liikennepolttoai-
nia. Biokaasulaitoksen ansiosta olemme
neeksi. On hyvinkin mahdollista, että
saaneet Kuusisaaressa syntyvän lietteen
tulevaisuudessa osa kuljetuksistamme
hyötykäyttöön. Lietteen lisäksi biokaa-
ajetaan biokaasulla”, Markus Snellman
sulaitos ottaa vastaan kiinteää raaka-
visioi.
miljoona
kiloa öljyä vuodessa.
saavutetaan arviolta
200 000
euroa vuodessa.
Jepuan Biokaasulaitoksella on kapasi-
ainetta, esimerkiksi lantaa paikallisilta
tuottajatiloilta.
Snellmanin lihanjalostuksen tekninen päällikkö Markus Snellman esittelee Jepuan biokaasulaitosta, josta biokaasu tuodaan lihanjalostuksen tehdasalueelle kaasukonteissa.
39
40
SNELLMANIN LUVUT
SNELLMAN-KONSERNIN
LUVUT 2014
LIIKEVAIHTO, M€
232,6
264,1
282,8 301,3
191,1
M€
2 010
2 011
2 012
2 013
2 014
LIIKETULOS, M€
14,8
13,8
11,9
M€
2 010
2 011
2 012
6,6
6,7
2 013
2 014
SNELLMANIN LUVUT
LIIKETULOS, %
2,2
2 014
2,3
2 013
5,2
2 012
5,1
TULOS ENNEN VEROJA, M€
2 011
7,7
12,9
12,5
10,5
%
2 010
M€
2 010
2 011
2 012
4,4
4,0
2 013
2 014
41
42
SNELLMANIN LUVUT
SNELLMAN-KONSERNIN
LUVUT 2014
TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT, M€
25,2
19,8
17,2
10,0
M€
7,6
2 010
2 011
2 012
2 013
2 014
HENKILÖSTÖ
K AUD EN LOPUSSA
930
2 010
1087 1104
2 011
2 012
1231 1275
2 013
2 014
SNELLMANIN LUVUT
OMAVARAISUUS, %
31,6
2 014
31,8
2 013
35,0
2 012
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROI %
36,5
18,4
2 011
14,1
40,3
%
2 010
14,1
6,3
%
2 010
2 011
2 012
2 013
5,5
2 014
43
44
HALLITUS
SNELLMAN-KONSERNIN HALLITUS
Takarivi vasemmalta: sihteeri Stefan Snellman, Ole Snellman,
Krister Snellman, Peter Fagerholm.
Eturivi vasemmalta: konsernijohtaja Leena Laitinen, hallituksen puheenjohtaja Martti Vähäkangas, Johanna Tidström,
Erkki Järvinen.
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
HALLITUS
KONSERNIKATSAUS
Vuosi 2014 oli lihanjalostuksessa isojen investointien käyt-
Snellman-konsernin toiminta on jaettu viiteen toimialaan:
töönoton vuosi, joka onnistui erittäin hyvin. Tuotannolli-
lihanjalostus, valmisruoka, food service, panini ja eläinruo-
nen tehokkuus on noussut myös prosessien kehittämisen
ka. Hallinnolliset tukitoiminnot kaikille toimialoille tuottaa
ansiosta. Myös tuotekehitys on jatkanut voimakasta kehi-
emoyhtiö Oy Snellman Ab.
tystyötään uusiintuneessa tuotantoympäristössä. Useita
uusia tuotteita lanseerattiin kuluneen vuoden aikana mark-
Vuoden aikana liiketoimintarakenteessa tapahtui vain pie-
kinoille.
niä muutoksia. Eläinruokatoimialalla Saksaan loppuvuodesta 2013 perustettu myyntiyhtiö MUSH GmbH aloitti toi-
VALMISRUOKA
mintansa. Lisäksi Mr. Panini lopetti toimintansa Tanskassa.
Toimialan liikevaihto vuonna 2014 oli 47 milj. euroa, missä
kehitystä edelliseen vuoteen oli 5 %. Vahvistimme asemaam-
Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 301 milj. euroa. Liike-
me Suomen valmisruokamarkkinoilla selvästi niin kuluttaji-
vaihto kasvoi 17 milj. euroa (6 %) edelliseen vuoteen verrat-
en mielikuvissa kuin markkinaosuuksissa.
tuna. Konsernin liikevoitto oli 6,7 (6,6) milj. euroa eli tulos
parani hiukan edellisen vuoden tasosta.
Tuotekehitys oli vilkasta myös valmisruokatoimialalla. Uusista, hyvän vastaanoton saaneista tuotelanseerauksista esi-
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
merkkejä ovat läpinäkyviin rasioihin pakatut annosateriat
Venäjän kriisi sekä afrikkalainen sikarutto ja sitä seuran-
sekä uusi kastiketuotteiden sarja.
nut vientikielto Venäjälle muuttivat nopeasti tilannetta lihamarkkinoilla koko Euroopassa ja aiheuttivat vaikeuksia
Ruotsissa toimiva tuotantolaitoksemme Carolines Kök ylsi
kaikille alan toimijoille Suomessa. Ylitarjonta on johtanut
niin ikään hyvään tulokseen. Brändin asema markkinoilla
hintatason laskuun, mikä heijastuu koko tuotantoketjuun.
on vahvistunut ja tehtaan kapasiteetti mahdollistaa valmistusmäärien kasvattamisen.
Suomalainen vähittäiskauppa käy parhaillaan läpi rakennemurrosta, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja sa-
FOOD SERVICE
manaikaisesti verkkokauppa muuttaa ostokäyttäytymistä.
Food service -toimialan liikevaihto kotimaassa vuonna 2014
Hinnan merkitys ostokriteerinä on kasvanut. Kaupan suu-
oli 37 milj. euroa. Kehitystä edelliseen vuoteen oli 7 %. Yl-
ret toimijat supistavat valikoimiaan tavoitteenaan niiden
simme selkeään tulosparannukseen huolimatta siitä, että
selkiyttäminen ja rinnakkaistuotteiden karsinta. Jatkossa
horeca-alalla kysyntä on laskenut jo kahden vuoden ajan.
valikoimiin pääsevät vain parhaat merkit, ja kaupan omien
Tiivistynyt yhteistyö lihanjalostuksen kanssa luo mahdolli-
merkkien, ns. private label -tuotteiden, osuus valikoimissa
suuksia nykyistäkin aktiivisempaan tuotekehitykseen sekä
kasvaa.
ravintola- ja suurkeittiömyynnin kasvattamiseen.
Kuluttajien mielenkiinto Snellmanin tuotteita kohtaan on
Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Snellman Trading AB kasvatti
yhä lisääntynyt. Myyntimme kasvu on ollut selvästi mark-
myyntiään selvästi saavutettuaan entistä paremman jalan-
kinakehitystä nopeampaa, mikä näkyy suoraan parantunee-
sijan Ruotsin suurimman horeca-alan tukkuliikkeen valikoi-
na markkinaosuutena. TNS Gallupin syksyllä 2014 tekemän
missa.
tutkimuksen mukaan sekä Herra Snellman - että Kokkikartano-brändit ovat edelleen vahvistuneet.
PANINI
Toimialan liikevaihto Suomessa vuonna 2014 oli 6 (6) milj.
TOIMINNAN KEHITYS
euroa. Toiminnan kannattavuus oli hyvä. Ruotsissa sen sijaan emme vielä ole saavuttanut break even -tasoa eli nol-
LIHANJALOSTUS
latulosta.
Toimialan liikevaihto vuonna 2014 oli 224 milj. euroa, jossa
kehitystä edelliseen vuoteen oli 8 %. Alkuvuodesta toimiala
Vuosi 2014 oli Mr. Paninissa tuotannon ja tuotteen uudis-
kärsi kovasta hintakilpailusta, ja epätasapaino teurastus- ja
tamisen aikaa. Myös jakelukanavaa laajennettiin. Liiken-
myyntimäärien välillä kasvatti pakastevarastomme suurek-
nemyymälöiden lisäksi panineja myydään entistä useam-
si. Varasto alkoi purkautua maaliskuussa, ja loppuvuonna
massa kioskissa ja kahvilassa. Lisäksi tuotteiden pilotointi
tilanne oikeni. Kolmannesta kvartaalista lähtien ylsimme jo
vähittäiskaupassa on aloitettu.
selvästi kannattavaan toimintaan.
45
46
HALLITUS
ELÄINRUOKA
Snellmanilla kaikkien toimialojen suurimmat riskit kartoi-
Eläinruokatoimialalla koettiin takaisku koskien private label
tetaan ja toimintasuunnitelmat eri skenaarioiden varalle
valmistusmääriä. MUSH-brändituotteiden myynti sen sijaan
laaditaan vuosittain.
kehittyi hyvin. Toimialan kokonaisliikevaihto vuonna 2014
oli 6 milj. euroa, missä kehitystä edelliseen vuoteen oli 5 %.
YMPÄRISTÖ
Snellman pyrkii tuotannossaan ympäristöä säästävään ja
Kansainvälistyminen on toimialan suuri mahdollisuus.
kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Kaikissa inves-
Ruotsissa myynti kasvaa tasaisesti. Saksassa myynti käyn-
toinneissa tärkeitä lähtökohtia ovat energiatehokkuus ja
nistyy sitä mukaan, kun kauppoihin saadaan hankittua so-
ympäristön säästäminen. Merkittävin ympäristöteko vuon-
pivia pakastinkalusteita.
na 2014 oli Kuusisaaren tehtaan siirtyminen öljyttömään
höyryn ja lämmön tuotantoon. Öljy korvattiin biokaasulla,
INVESTOINNIT
joka toimitetaan Oy Snellman Ab:n 22,5 % omistamasta Je-
Suurten investointien jälkeen vuosi 2014 oli Snellmanilla
puan Biokaasu Oy:stä.
välivuosi, jolloin keskityttiin sisäisen toiminnan kehittämiseen. Merkittävä uusi investointi oli Kuusisaaren lihapakas-
Snellmanin vastuullinen toiminta niin talouden, sosiaalisen
tamon laajennus. Tiloihin sijoitettiin entistä nopeamman
vastuullisuuden kuin ympäristövastuun saroilla on huomi-
pakastuksen mahdollistava spiraalipakastin.
oitu. Nousimme suomalaisten yritysten joukossa viidennelle sijalle TNS Gallupin vuosittain toteuttamassa Yrityksen
Ulvilassa Mr. Paninin tuotantotiloja uudistettiin ja käyttöön
maine ja vastuullisuus -tutkimuksessa vuonna 2014.
otettiin täysin uusi tuotantolinja.
TALOUS JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
Kokonaisinvestoinnit tilikaudella olivat 10 milj. euroa.
Konsernin tilinpäätös on tehty IFRS-raportoinnin mukaisesti. Liikevaihto oli 301 (285) milj. euroa. Liiketulos oli 6,7 (6,6)
KEHITTÄMISHANKKEITA
milj. euroa. Omavaraisuusaste laski 31,6 (31,8) prosenttiin.
Merkittävimmät koko konsernia koskevat vuonna 2014
käynnistetyt kehittämishankkeet olivat hankinnan tehosta-
Tulos on suhteellisen tyydyttävä ottaen huomioon kulu-
minen sekä uusi tuotannonsuunnittelujärjestelmä.
neen vuoden vaikean toimintaympäristön. Päätoimialojemme markkina-asema on vuoden aikana vahvistunut. Meillä
Hankintojen kehittämisellä tuetaan konsernin liiketoimin-
on hyvät edellytykset toteuttaa strategiaamme ja saavuttaa
tojen strategisia tavoitteita ja toimintaedellytyksiä pitkäl-
asetetut tavoitteet. Myös pitkän tähtäimen näkymät ovat
le tulevaisuuteen. Tavoitteena on muun muassa parantaa
hyvät. Tulevaisuudessa toimintaa tullaan edelleen tehos-
kustannustehokkuutta, luoda yhtenäisiä toimintatapoja ja
tamaan, kapasiteetin käyttöastetta nostetaan ja kannatta-
synergioita toimialojen välille, kehittää toimittajayhteistyö-
vuutta parannetaan.
tä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan koko konsernin
hankintavolyymia.
On todennäköistä, että matalasuhdanne ja taloudellinen
epävarmuus maassamme jatkuvat vielä pitkään. Tämä hei-
Uusi tuotannonsuunnitteluohjelma otettiin ensimmäiseksi
kentää yritysten toimintaedellytyksiä yleisesti ja vaikeuttaa
käyttöön Snellmanin Lihanjalostuksessa ja Kokkikartanos-
muun muassa rahoitusta. Näkymistä huolimatta uskomme,
sa. Ohjelman avulla pystytään entistä paremmin optimoi-
että Snellmanin tuloksentekomahdollisuudet vuonna 2015
maan puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden tuotanto
ovat edellistä vuotta paremmat. Nyt osaamme paremmin
sekä lihatase.
ennakoida ja sopeuttaa toimintaamme markkinoiden tilanteeseen.
RISKIT
Yrityksen merkittävimmät riskit liittyvät elintarvikealaan.
Hallitus on laatinut vuoteen 2020 asti ulottuvat pitkän täh-
Se on erityisen herkkää globaalin elintarviketurvallisuuden
täimen tavoitteet toiminnalle. Strategiaa tarkistetaan kol-
näkökulmasta sekä äkillisten markkinahäiriöiden suhteen.
men vuoden välein; uusi strategiakierros käynnistyy vuonna
Lisäksi kuluttajien ostovoima ja kaupan kilpailu vaikuttavat
2015.
omilta osiltaan riskeihin. Pitkittynyt taantuma ja Venäjän
viennin vaikeudet lisäsivät riskiä Snellmanille kuten muillekin alan toimijoille Suomessa.
HALLITUS
HENKILÖKUNTA, HALLITUS JA
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous jakaa jaettavissa olevat
TILINTARKASTAJAT
varat seuraavalla tavalla:
Snellman-konsernissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 1275
henkilöä (1231). Konsernin kirjatut palkat ja palkkiot olivat
Osinkoa maksetaan 4,0 euroa per osake, tai yhteensä
41,7 (39,2) milj. euroa. Konsernijohtajana on 1.1.2014 alkaen
toiminut Leena Laitinen.
Omaa vapaata pääomaa jätetään 31 944 194,64 euroa
Yhteensä
33 419 314,64 euroa
1 475 120,00 euroa
Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtajana 1.1.
- 14.3. Felix Björklund ja tämän jälkeen puheenjohtajana
Martti Vähäkangas, varapuheenjohtajana Erkki Järvinen
YHTIÖN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ OSAKELUOKIT-
sekä muina jäseninä Peter Fagerholm, Krister Snellman, Ole
TAIN JA YHTIÖJÄRJESTYKSEN PÄÄASIALLISET
Snellman ja Johanna Tidström. Tilintarkastajana on toimi-
OSAKELUOKKIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
nut tilintarkastusyhtiö Ernst & Young vastaavana tilintarkastajana Kjell Berts, CGR.
31.12.201431.12.2013
A-osakkeet
HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA JA
240 000 kpl
240 000 kpl
129 000 kpl
129 000 kpl
(10 ääntä / osake)
EHDOTUS MUUN OMAN VAPAAN PÄÄOMAN
MAHDOLLISESTA MAKSAMISESTA
B-osakkeet
Jaettavissa olevat varat ovat emoyhtiön tilinpäätöksessä 33
(1 ääni / osake)
419 314,64 euroa, josta kauden voitto on 1 550 429,92 euroa.
Yrityksen taloudellisessa tilassa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia laskentakauden päätyttyä ja OYL 13:2 §
mukainen maksukykytesti ei myöskään vaikuta jaettavissa
oleviin varoihin.
SUHDELUVUT
Konserni
IFRS -14
Konserni
IFRS -13
Emoyhtiö
FAS -14
Emoyhtiö
FAS -13
Liikevaihto M €
301
284,8
5,0
4,3
Liikevaihdon muutos %
6%
+8 %
+16 %
+19 %
Liiketulos M €
6,7
6,6
-0,4
-0,2
Liiketulos %
2,2 %
2,3 %
-7,7 %
-4,4 %
Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja
4,0
4,4
2,2
1,0
Laskentakauden tulos M €
3,7
3,8
1,6
0,2
Oman pääoman tuotto %
6,8 %
7,1 %
3,7 %
-3,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto %
5,5 %
6,3 %
4,3 %
1,8 %
Omavaraisuus %
31,6 %
31,8 %
24,7 %
25,2 %
Nettovelkaantuminen
134,1 %
136,8 %
205,4 %
205,8 %
Nettovelka / Käyttökate
4,1
4,3
188
169
47
TILINPÄÄTÖS
2014
50
TILINPÄÄTÖS
KONSERNIN AVAINLUVUT
IFRS
31.12.2014
IFRS
31.12.2013
IFRS
31.12.2012
IFRS
31.12.2011
IFRS
31.12.2010
Liikevaihto, milj. euroa
301
285
264
233
191
Liikevaihdon muutos %
6%
8 %
14 %
22 %
10 %
Liikevoitto, milj. euroa
6,7
6,6
13,8
11,9
14,8
2,2 %
2,3 %
5,2 %
5,1 %
7,7 %
4,0
4,4
12,5
10,5
12,9
1,3 %
1,6 %
4,7 %
4,5 %
6,8 %
3,7
3,8
9,4
7,9
9,6
1,2 %
1,3 %
3,6 %
3,4 %
5,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %
5,5 %
6,3 %
14,1 %
14,1 %
18,4 %
Oman pääoman tuotto (ROE) %
6,8 %
7,1 %
18,9 %
17,2 %
23,9 %
31,6 %
31,8 %
35,0 %
36,5 %
40,3 %
134,1 %
136,8 %
108,4 %
95,6 %
67,0 %
4,1
4,3
2,5
2,2
1,3
Investoinnit koneistoon ja laitokseen, milj. euroa
10,0
19,8
25,2
17,2
7,6
Korolliset velat, milj. euroa
82,2
77,6
61,5
47,6
39,3
Henkilötyövuodet (FTE)
894
869
807
742
645
Henkilöstö vuoden lopussa *
1275
1231
1104
1087
930
22
25
32
35
18
% liikevaihdosta
Voitto ennen veroja, milj. euroa
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos, milj. euroa
% liikevaihdosta
Omavaraisuus %
Nettovelkaantuminen
Nettovelka / Käyttökate
* josta vuokratyövoimaa
Nettotulos
Oman pääoman tuotto (ROE-%)
SELITYS
Liiketulos - rahoitustuotot ja -kulut - verot
Nettotulos * 100
Oma pääoma (keskimäärin tilikaudella)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI-%)
(Nettotulos + rahoituskulut + verot) * 100
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Omavaraisuus (%)
Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantuminen (%)
(Korollinen vieras pääoma - kassa ja pankki - rahoitusarvopaperit)*100
Oma pääoma
Nettovelka / Käyttökate
(Korollinen vieras pääoma - kassa ja pankki - rahoitusarvopaperit)
Käyttökate
TILINPÄÄTÖS
KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS
KONSERNITASE
1000 euroa
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Osuudet osakkuusyrityksissä
Muut rahoitusvarat
Laina- ja muut saamiset
Laskennalliset verosaamiset
Liite
31.12.2014
31.12.2013
1
2
2
3
4
5
6
79 446
23 331
7 860
399
157
4 060
1 642
116 895
81 772
23 331
7 857
390
229
3 376
799
117 754
7
8
21 100
27 107
1 831
0
8 191
58 229
21 795
22 488
2 271
0
4 407
50 961
175 123
168 714
627
-3 486
-13
52 169
3 242
52 538
627
−3 675
257
51 454
3 720
52 384
2 669
1 159
55 208
53 543
12
13
6
48 609
3 871
3 606
56 086
55 888
4 189
2 888
62 964
14
29 239
489
488
33 613
63 830
29 665
354
442
21 745
52 207
119 915
115 171
175 123
168 714
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Rahoitusarvopaperit
Rahavarat
9
10
VARAT YHTEENSÄ
16
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
Käyvän arvon rahasto
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat
Kauden voitto
11
Vähemmistön osuus
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
Muut rahoitusvelat
Laskennalliset verovelat
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
15
12
Velat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
16
51
52
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITULOSLASKELMA
1000 euroa
Liite
2014
2013
Liikevaihto
17
301 290
284 756
Liiketoiminnan muut tuotot
18
1 600
1 297
-2 554
4 033
33
125
-176 554
-51 896
-11 463
−169 556
−48 534
−10 415
-53 797
−55 131
6 658
6 577
707
-3 339
9
1 213
−3 337
−4
4 035
4 449
169
-522
−25
−651
3 682
3 774
3 242
440
3 682
3 720
54
3 774
1000 euroa
2014
2013
Tilikauden voitto
3 682
3 774
-358
188
-270
647
-108
3 242
4 313
2 802
440
3 242
4 259
54
4 313
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos
Valmistus omaan käyttöön
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
Henkilöstökulut
Poistot
Liikearvon alentuminen
Liiketoiminnan muut kulut
19
20
21
21
22
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta
24
24
3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Laskennalliset verot
Tuloverot
25
25
Tilikauden voitto
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Vähemmistölle
Yhteensä
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Muut laajan tuloksen erät
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostus
Rahavirran suojaukset
Muuntoerot
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Vähemmistölle
Yhteensä
TILINPÄÄTÖS
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
1000 euroa
Oma pääoma 1.1.2013
Yritysosto
Muutos vähemmistöosuudessa
Muut muutokset
Osingonjako
Tilikauden laaja tulos
Oma pääoma 31.12.2012
Yritysostot
Muutos vähemmistöosuudessa
Muut muutokset
Osingonjako
Tilikauden laaja tulos
Oma pääoma 31.12.2014
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osake Käyvän arvon MuunKertyneet
Yhteensä Vähemmistön Oma pääoma
pääoma
rahasto
toerot
voittovarat
osuus
yhteensä
627
627
627
-4 322
647
-3 675
188
-3 486
365
54 811
51 481
-108
257
-286
-120
3 720
55 174
-286
-120
4 259
52 384
-270
-13
-1 070
-102
-1 475
2 884
55 411
-1 070
-102
-1 475
2 802
52 538
1 202
52 683
-383
286
-383
54
1 159
-120
4 313
53 543
1 070
440
2 669
-102
-1 475
3 242
55 208
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1000 euroa
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto
Liikevoiton korjaukset
Käyttöpääoman muutokset
Maksetut korot
Saadut korot
Saadut osingot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Luovutusvoitto aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Myönnetyt lainat
Pitkäaikaiset saamiset IFRS
Lainasaamisten takaisinmaksut
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutusvoitot muista sijoituksista
Tytäryhtiöiden ostetut osakkeet
Rahoituksen kassavirta
Omien osakkeiden ostot
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen maksut
Pitkäaikaiset velat IFRS
Lahjoitukset
Osinkojen maksut
Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.
Valuuttakurssien muutos
Rahavarat 31.12.
Lyhytaikaisien saamisien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutokset
Lyhytaikaisien velkojen muutokset
2014
2013
6 658
11 091
-4 482
-1 341
515
2
-1 808
-738
9 897
6 319
10 692
−5 727
−1 015
349
1
−1 460
−463
8 697
-9 972
1 001
-1
123
8
-8 802
−19 759
264
−807
−340
4
−228
0
−383
−21 249
278
32 912
-28 601
68
-120
-1 475
3 063
0
1 198
26 055
−11 145
−370
−120
−2 950
12 667
4 158
4 407
-374
8 191
115
4 437
−146
4 407
-4 849
695
-328
-4 482
−2 825
−5 601
2 699
-5 727
39
53
54
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KONSERNIN PERUSTIEDOT
Osakkuusyhtiö
Snellman-konsernin emoyhtiö, Oy Snellman Ab, on suomalainen,
perheomistuksessa oleva osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Pietarsaari. Yhtiön osakkeet eivät ole noteerattuja. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.snellmangroup.fi
tai 1.4.2015 lähtien konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta
Kuusisaarentie 1, PL 113, 68600 PIETARSAARI. Konsernin tytäryhtiöt
valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, valmisruokaa, erilaisia elintarviketuotteita
suurkeittiösektorille sekä eläinruokaa erikoisliikkeille ja kasvattajille. Konsernin markkina-alue on Suomi ja Ruotsi, osa viedään myös
Skandinavian ulkopuolelle. Konsernilla on toimintakauden aikana
ollut toimintaa myös Tanskassa, Norjassa ja Saksassa. Konserni jakaantuu viiteen liiketoiminta-alueeseen: Lihanjalostus, Valmisruoka, Food Service, Panini ja Eläinruoka. Julkaistava tilinpäätös on vahvistettu emoyhtiön hallituksen kokouksessa 19.3.2015.
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta. Merkittävä vaikutusvalta syntyy kun konserni omistaa enemmän kuin 20 % äänioikeudesta. Osakkuusyhtiöt konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei ole muuta kerrottu.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää
konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa koskien laatimisperiaatteita. Tieto johdon käyttämästä harkinnasta koskien tilinpäätöstä on esitetty kohdassa ”Johdon tekemät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet”.
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Oy Snellman Ab ja sen
kaikki tytäryhtiöt. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien.
Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat
ym. on eliminoitu konsernitilinpäätöksestä. Tilikauden voitto on jakautettu emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle tuloslaskelmassa
ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana
eränään taseessa oman pääoman osana. Tytäryhtiön hankinnoissa
hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan
liikearvoksi.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminen
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muutettu euroiksi
käyttäen tilikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja
käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan
pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien
muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten
ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä
mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke
koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat
eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä.
Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:
• Rakennukset20 vuotta
• Rakennustekniikka15 vuotta
• IT-laitteisto
4 vuotta
• Kulkuneuvot
5 vuotta
• Kevyet rakenteet, koneet ja laitteet
4-15 vuotta
• Muut aineelliset omaisuudet
20 vuotta
• Maa-alueetEi poistoja
TILINPÄÄTÖS
Aineettomat hyödykkeet
Arvonalentumiset
Liikearvo
IFRS 3 -standardin sääntöjen mukaan, konserni on ottanut kantaa
hankintamenojen kohdistamiseen tytäryhtiöiden hankinnoissa,
jotka ovat tapahtuneet 1.1.2007 jälkeen. Hankintamenon ja vastaanotetun nettovarallisuuden ero on kirjattu liikearvoksi. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on laskettu rahavirtaa tuottaville yksiköille,
jotka pääasiassa seuraavat liiketoiminta-alueiden rajoja kyseisissä
maissa. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin
omaisuuserän arvo on alentunut. Siinä tapauksessa lasketaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ja omaisuuserän arvo alennetaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen
tasolla.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Vuoden aikana aloitetun kehitysprojektin kuluja on yhteensä kirjattu
220 t€ (kumulatiivisesti 1208 t€).
Muut aineettomat hyödykkeet
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan.
Poistoajat ovat:
• Know how
10 vuotta
• ERP-järjestelmä 10 vuotta
• Muut IT-ohjelmat 4 vuotta
Aktivoidut palkat
Suorat työpalkkiot, jotka kuuluvat rakennuksen rakentamiseen
on aktivoitu ja poistetaan rakennuksen taloudellisen elinkaaren
mukaan. Epäsuorat palkat on siirretty tuloslaskelmaan.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot on kirjattu kuluksi tilinpäätökseen, paitsi
hankinnat, joiden toteutuminen kestää yli vuoden, jolloin menot aktivoidaan ko. hankintaan.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan arvioituun myyntihintaan. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, muuttuvista menoista sekä
pysyvistä menoista.
Biologiset hyödykkeet
Konsernin omistuksessa olevat elävät eläimet on hinnoiteltu arvoon,
joka on lähellä markkinahintaa. Välityseläimet, joiden elinikä on 1-2
vuotta ja joiden myyntiarvo on matala, on kirjattu vuosikuluna.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut
saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan
alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Tähän ryhmään on sisällytetty ns. basis-swap, johdannainen ei ole
suojaava, valuuttajohdannaiset sekä noteeratut osakkeet.
Julkiset avustukset
Muihin laajaan tulokseen kirjattavat rahoitusvarat
Tähän ryhmään on sisällytetty korkoswapit, jotka muodostavat korkosuojan konsernin lainasalkkua vastaan.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset
esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konserni ei ole vastaanottanut investointitukea laskentakaudella.
Lainat ja muut saamiset
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; pitkäaikaisiin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Vuokrasopimukset
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa riskit jäävät vuokralle antajalle, käsitellään
muina vuokrasopimuksina. Näiden vuokrasopimusten perusteella
suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Käytetty limiitti tilinpäätösajankohtana on kirjattu korollisiin velkoihin.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa näyttöä
arvon alentumisesta.
55
56
TILINPÄÄTÖS
Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on arvioitavissa, että myyntisaaminen on menetetty. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja
vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan
tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni on osittain soveltanut IAS 39:n mukaista
suojauslaskentaa ja osittain käyttänyt koronvaihtoa varten hankittuja johdannaissopimuksia (ns. basis swap -sopimukset).
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja
tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla,
alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.
Tavarat ja palvelut
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Korot ja osingot
Korkotulot ja -kulut kirjataan tulokseen vaikuttavasti voimassa olevalle laina-ajalle. Saadut osingot kirjataan tuloina kun osingot maksetaan.
nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden
ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan
käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä
mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Johdon tekemät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon
sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja
kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana,
ovat seuraavat:
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen
Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineettomien hyödykkeiden käyvän
arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.
Tuloverot
Arvonalentumistestaus
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon
perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan
tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien
osalta, jotka lähinnä koostuvat suojauslaskennassa olevista johdannaissopimuksista. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin
liittyvillä veroilla.
Konsernissa testataan vuosittain kirjattu liikearvo ja ne aineettomat
hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on
määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat
edellyttävät arvioiden käyttämistä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset
erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista
ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään
mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on
kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikevoitto
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton
käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on
Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC- tulkintojen soveltaminen
IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen on pakollista vuonna 2015. Konserni on päättänyt olla
soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin ja ottaa ne käyttöön
tulevina tilikausina.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2015 seuraavat IASB:n julkistamat
standardit:
• IAS 19 Työsuhde-etuuksia. Vuosittaisten IFRS-standardien parannukset 2010-2012 ja 2011-2013. Konserni tulkisee, että muutoksilla ei ole merkityksellistä vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen.
TILINPÄÄTÖS
1. AINEELLISET HYÖDYKKEET
1000 euroa
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Siirto ryhmien välillä
Kurssierot
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja
kalusto
1 332
160
79 226
2 543
2 581
-84
2 009
82 257
71 532
5 844
560
-119
1 285
76 531
31 482
-18
1 895
3 860
33 429
43 179
-50
774
6 392
48 748
3
66
719
48 828
40 022
27 783
25 225
757
761
38
1 454
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
Kurssierot
Vähennykset
Laskentakauden poistot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
Arvonkorotukset 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
Kirjanpitoarvo 31.12.2013
1 454
1 332
Muut Keskeneräiset
aineelliset
hankinnat
hyödykkeet
1 416
65
6
1 475
3 247
518
-3 141
624
655
Yhteensä
156 753
9 129
-203
3 337
162 341
75 317
-68
2 671
10 318
82 896
624
14 432
79 446
81 772
Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy Koneet ja kalusto -ryhmään. Omaisuuden kirjainpitoarvo oli 5,9 milj. euroa.
2. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1000 euroa
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Siirto ryhmien välillä
Kurssierot
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Aineettomat
oikeudet
Konserniliikearvo
Ennakkomaksut
Yhteensä
11 153
840
12
-20
33
11 952
23 419
1 000
220
-12
35 573
1 059
23 419
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
Kurssierot
Vähennykset
Laskentakauden poistot
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
4 297
-5
83
1 091
5 300
88
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
Kirjanpitoarvo 31.12.2013
6 652
6 857
23 331
23 331
1 208
88
4 385
-5
83
1 091
5 388
1 208
1 000
3. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖSSÄ
Osuudet osakkuusyhtiössä 1000 euroa
Tilikauden alussa
Osuus tilikauden tuloksesta
Kasvu
Tilikauden lopussa
Osakkuusyhtiö
Kotipaikka
Varat
Velat
Liikevaihto
Tilikauden voitto/tappio
Omistusosuus
2014
390
9
-20
33
36 579
399
2013
166
-4
228
390
Jeppo Biogas Ab
Uusikaarlepyy
2014
8 099
6 584
1 166
41
22,5 %
2013
9 074
7 603
117
-17
22,5 %
31 191
31 188
57
58
TILINPÄÄTÖS
4. MUUT RAHOITUSVARAT
1000 euroa
2014
2013
157
157
229
229
Lainat ja muut saamiset (noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia), EUR
Yhteensä
5. LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET
1000 euroa
2014
2013
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset johdannaissopimukset ei suojauslaskennassa
Johdannaissopimukset suojauslaskennan piirissä
Lainasaamiset asiakkailta, EUR
Lainasaamiset, muut, EUR
Yhteensä
21
1
3 232
806
4 060
0
2 562
814
3 376
Kirjattu
Kirjattu tu- muuhun laajaan
los-laskelmaan
tulokseen
31.12.2014
6. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2014, 1000 euroa
Laskennalliset verosaamiset:
Käyvän arvon muutokset
Muut erät
Yhteensä
Laskennalliset verovelat:
Käyvän arvon muutokset
Poistoerot
Muut erät
Yhteensä
Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2013, 1000 euroa
Laskennalliset verosaamiset:
Käyvän arvon muutokset
Muut erät
Yhteensä
Laskennalliset verovelat:
Käyvän arvon muutokset
Poistoerot
Muut erät
Yhteensä
1.1.2014
770
29
799
142
-2 678
-352
-2 888
1.1.2013
1 396
-314
1 083
0
-2 548
-116
-2 665
-15
871
-13
742
901
1 642
-34
-34
108
-3 208
-505
-3 606
Kirjattu
Kirjattu tu- muuhun laajaan
los-laskelmaan
tulokseen
31.12.2013
-530
-153
-684
0
343
-130
-236
-366
-626
770
29
799
143
143
142
-2 678
-352
-2 888
2014
2013
13 799
1 217
6 084
21 100
11 965
1 648
8 183
21 795
7. VAIHTO-OMAISUUS
1000 euroa
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Yhteensä
TILINPÄÄTÖS
8. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
1000 euroa
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
2014
25 448
195
353
1 021
27 018
2013
20 395
105
838
1 079
22 416
89
71
Yhteensä
27 107
22 488
Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:
EUR
SEK
DKK
NOK
NZD
Yhteensä
2014
23 907
2 809
0
14
376
27 107
2013
19 267
2 824
30
12
354
22 488
2013
18 894
Luottotappiot
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät:
Per 31.12.2012
Erääntymättömät
Erääntyneet
Alle 7 päivää
7-14 päivää
15-21 päivää
22-45 päivää
Yli 45 päivää
Per 31.12.2013
Erääntymättömät
Erääntyneet
Alle 7 päivää
7-14 päivää
15-21 päivää
22-45 päivää
Yli 45 päivää
403
216
215
296
371
20 395
2013
23 713
817
314
140
130
334
25 448
141
141
Luottotappiot
252
252
Netto 2013
18 894
403
216
215
296
512
20 535
Netto 2013
23 713
817
314
140
130
559
25 672
9. ARVOPAPERIT
1000 euroa
Lainat ja muut saamiset
Yhteensä
2014
2013
0
0
0
0
59
60
TILINPÄÄTÖS
10. RAHAVARAT
1000 euroa
2014
2013
Käteinen raha ja pankkitilit
Yhteensä
8 191
8 191
4 407
4 407
11. OMA PÄÄOMA
Ulkona olevat osakkeet
A-osakkeet
B-osakkeet
20142013
239 780
239 780
129 000
129 000
Emoyhtiön omien osakkein osakemäärä 31.12.2014 on 220 osaketta. Osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänioikeuden jakautumiseen.
Emoyhtiön voitonjakokelpoinen oma pääoma, 1 000 euroa
2014
2013
31 869
1 550
33 419
33 225
239
33 464
Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko
2014
2013
Osinko/osake, EUR
Emoyhtiön jakama osinko, 1 000 euroa
4,00
1 475
8,00
2 950
Voitto edellisiltä tilikausilta
Tilikauden voitto
Yhteensä
Hallitus on ehdottanut 27.3.2015 pidettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi
4 euroa osakkeelta, yhteensä 1 475 120 euroa.
12. KOROLLISET VELAT
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat, 1000 euroa
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Rahoitusleasingvelat
Yhteensä
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
2014
2013
45 965
53 116
2 644
48 609
2 772
55 888
2014
2013
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Muut velat
Rahoitusleasingvelat
Yhteensä
30 340
14 385
2 021
1 252
33 613
5 805
1 555
21 745
Korolliset velat yhteensä
82 223
77 633
Kiinteäkorkoisia
Vaihtuvakorkoisia
Keskikorko laskentakauden lopussa
0%
100 %
1,41 %
0%
100 %
1,58 %
TILINPÄÄTÖS
61
13. MUUT RAHOITUSVELAT
1000 euroa
2014
2013
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
3 871
4 189
Ostovelat
Saadut ennakot
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
2014
17 915
581
1 911
8 832
29 239
2013
18 393
396
2 307
8 570
29 665
Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:
EUR
SEK
GBP
USD
NOK
DKK
Yhteensä
2014
26 649
2 505
18
4
60
4
29 239
2013
26 855
2 552
17
2
165
74
29 665
2014
2013
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
488
405
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
Yhteensä
488
37
442
14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat, 1000 euroa
Olennaisimmat erät siirtovelkojen joukossa muodostavat henkilöstökulut ja velkojen korkojen jaksottaminen.
15. MUUT LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT
1000 euroa
16. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
Laskentavuosi 2014
Konserni ei ole hankkinut liiketoimintoja.
Laskentavuosi 2013
Konserni on hankkinut lisäomistusta seuraavissa yhtiöissä:
Vähemmistöosuuksien hankinta
Hankinta %
Omistus -%
Oy MUSH Ltd
16,0
97,3
Suomen Sianjalostus Oy
2,6
100,0
17. LIIKEVAIHTO
1000 euroa
Liikevaihto, tuotteet
Liikevaihto, palvelut
Yhteensä
2014
301 107
184
301 290
2013
284 640
116
284 756
62
TILINPÄÄTÖS
18. LIIKETOIMINNAN MUUT TULOT
1000 euroa
Vuokratuotot
Käyttöomaisuuden myyntituotot
Tuotot tehdystä työstä
Myyntivoitto henkilöstöravintolasta (netto)
Muut
Yhteensä
2014
60
534
207
215
584
1 600
2013
46
90
144
507
510
1 297
2014
175 251
-1 902
3 204
176 554
2013
171 265
-4 668
2 959
169 556
Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut
Palkat
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
2014
41 688
7 151
3 057
51 896
2013
39 188
6 443
2 903
48 534
2014
894
1 275
22
2013
Henkilötyövuodet (FTE)
Henkilöstön määrä vuoden lopussa *
* josta vuokratyövoimaa
2014
2013
3 929
6 433
66
10 428
3 376
6 156
66
9 597
1 035
1 035
817
817
11 463
10 415
2014
59
48
107
2013
53
83
135
19. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ
1000 euroa
Raaka-aineet ja tarvikkeet
Varaston muutos
Ostetut palvelut
Yhteensä
20. HENKILÖSTÖKULUT
21. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Poistot, 1000 euroa
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Yhteensä
Poistot yhteensä
22. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tilintarkastajien palkkiot, 1000 euroa
Tilintarkastuspalkkio
Muut palkkiot
Yhteensä
TILINPÄÄTÖS
23. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
1000 euroa
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja
Yhteensä
2014
826
826
2013
732
732
2014
2013
92
76
283
541
2
515
12
10
707
2014
1
396
10
-19
1 213
2013
-1 341
-354
-1 480
-1 015
-656
-1 292
-99
-65
-3 339
-243
-54
-77
-3 337
Tuloslaskelman verot, 1000 euroa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Vero edellisiltä tilikausilta
Laskennalliset verot
Yhteensä
2014
-521
-1
169
353
2013
-657
6
-25
675
Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja
Voitto ennen veroja
4 035
4 449
-807
-1 090
666
30
12
-39
-260
24. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Rahoitustuotot, 1000 euroa
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Valuuttakurssivoitot
Muutokset käypään arvoon, kasvu
Lainat ja muut saamiset
Osinkotuotot
Korkotuotot
Johdonnaissopimukset suojauslaskennassa, tulot
Kurssierot, voitto
Yhteensä
Rahoituskulut, 1000 euroa
Rahoitusvelat arvostettu jaksotettuun hankintamenoon
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Johdonnaissopimukset suojauslaskennassa, kustannuksia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Valuuttakurssitappiot
Muutokset käypään arvoon, vähennyksiä
Kurssierot, tappio
Yhteensä
25. TULOVEROT
Verot laskettuna emoyhtiön 20 %:n verokannalla (2013: 24,5 %)
Laskennallisten verojen vaikutus emoyhtiön verokantojen muutokseen 24,5 %:sta 20 %:iin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat
Verovapaiden tulojen vaikutus
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
Aiemmin kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten käyttö
Verot edellisiltä tilikausilta
Yhteensä
67
10
20
0
359
-2
353
6
675
63
64
TILINPÄÄTÖS
RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
R
ahoitusriskien hallintaa hoitaa konsernin talousosasto. Konsernin sisäisten riskien suojauksesta sopivat liiketoiminta-alueiden
johtajat ja talousosasto keskenään.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja
rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korko-, valuutta-, luotto- ja raaka-aineriski. Hallitus ylläpitää taloudellisten riskien suojaustasoa.
Korkoriski
Korkoriskit suojataan korkojohdannaisella. Tilinpäätöshetkellä
konsernilla oli velkoja suojaavia johdannaissopimuksia 83,4 milj.
euron arvosta (31.12.2013: 70,0 milj. euroa). Konsernin korollinen
velka 31.12.2014 oli 82,2 milj. euroa (31.12.2013: 77,6 milj. euroa), josta
kiinteäkorkoista oli 0,2 milj. euroa (31.12.2013: 0,2 milj. euroa) eli 0 %
(31.12.2013: 0 %). Lisäksi konsernilla on ollut johdannaissopimus, jolla
velkojen korkoperustetta on muutettu tilapäisesti (ns. basis swap -sopimukset). Johdannaissopimuksen arvo 31.12.2013 oli 3,1 milj. euroa
mutta on laskentakauden aikana päättynyt. Viimeksi mainittu on kirjattu tulosvaikutteisesti kun taas muut korkojohdannaiset on kirjattu
muihin laajan tuloksen eriin.
Rahoitusinstrumenttien korkoriskin IFRS 7:n
mukainen herkkyysanalyysi
Korkoriskianalyysi perustuu seuraaville olettamuksille: Herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisena ja mahdollisena pidetyn 1 %:n
korkotason muutosta, joka lasketaan vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle. Vaihtuvakorkoinen nettovelka
31.12.2014 oli 82,0 milj. euroa (31.12.2013: 77,3 milj. euroa). Vuoden 2014
lopussa korkotason 1 %-yksikön nousu merkitsisi 0,0 milj. euron vähennystä konsernin korkokustannuksissa per vuosi (2013: kasvu 0,3
milj. euroa).
Valuuttariski
Toiminnasta aiheutuu konsernille toisaalta transaktioriskejä ja toisaalta ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyviä tase-erien muuntoeroriskejä (translaatioriski). Suurin osa konsernin kaupallisista liiketapahtumista liittyy ulkomaan liiketoimintaan ja lihatuotteiden vientiin
sekä raaka-aineiden ostoihin, jotka suojataan valuuttajohdannaisilla.
Suojausstrategia edellyttää, että väliaikaiset, oleelliset transaktioriskit suojataan, kun taas juoksevat transaktioriskit ja translaatioriskit,
konsernin sisäisiä lainoja lukuunottamatta, ei suojata.
Rahoitusinstrumenttien valuuttariskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan
Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin kunkin konserniyhtiön omassa toimintavaluutassa tilinpäätöshetkellä taseessa
oleviin rahoitusinstrumentteihin ja niistä johtuviin riskeihin. Valuuttamääräiset erät, jotka eivät ole rahoitusinstrumentteja, kuten ennustetut todennäköiset ostot tai myynnit eivät ole mukana herkkyysanalyysissa.
31.12.201431.12.2013
1 000 euroa
SEK
SEK
Nettopositio
500040
Valuuttakurssin 5 %:n vahvistumisen
vaikutus tulokseen ennen veroja
-230
0
Herkkyysanalyysissa on oletettu kohtuulliseksi mahdolliseksi valuuttakurssimuutokseksi 5 %:n muutos.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 9,4 milj.
euroa (31.12.2013: 4,8 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä konsernin lainojen keskimaturiteetti oli noin 4,1 vuotta.
Viereisen sivun taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia).
TILINPÄÄTÖS
Rahoitusvelvoitteiden eräpäiväanalyysi
1000 euroa
Lainat
Leasingvelka
Johdannaisvelat ja -varat
Muut velat
Ostovelat
Yhteensä
1000 euroa
Lainat
Leasingsvelka
Johdannaisvelat ja -varat
Muut velat
Ostovelat
Yhteensä
Lyhennykset
Lyhennykset
Pääomamaksut
Lyhennykset/maksut
Maksut
Maksut
< 1 vuotta
30 340
1 250
1 770
12 385
17 915
63 659
Lyhennykset
Lyhennykset
Pääomamaksut
Lyhennykset/maksut
Maksut
Maksut
< 1 vuotta
14 385
1 243
1 681
12 009
18 393
47 711
Eräpäivä 31.12.2014
1-5 vuotta
> 5 vuotta
38 333
9 082
2 647
2 589
0
43 569
9 082
Eräpäivä 31.12.2013
1-5 vuotta
> 5 vuotta
43 054
15 483
2 674
410
2 949
1
48 678
15 894
Yhteensä
77 755
3 897
4 359
12 385
17 915
116 310
Yhteensä
72 923
4 327
4 631
12 009
18 393
112 283
Luottoriski
Pääomarakenteen hallinta
Luottoriski on suhteellisen pieni, koska suurin osa tuotteista myydään suurille kauppaketjuille. Talousosasto valvoo muita luottoja ja
perintä hoidetaan yhteistyössä perintätoimiston kanssa.
Vakavaraisuusasteen pitkäaikainen tavoite on 40 %, mutta se voi laskea tilapäisesti mittavia investointeja ja strategisia hankintoja tehtäessä.
Raaka-aineriski
Vuodenvaihteessa oli suojaus sähkön sekä öljyn hinnalle lähivuosiksi. Liharaaka-aineen hintamuutokset pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman tehokkaasti.
65
66
TILINPÄÄTÖS
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain
1000 euroa
2014
Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Pitkäaikaiset myyntisaamiset
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Arvopaperit
Johdannaissopimukset
Rahavarat
Rahoitusvarat yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
Johdannaissopimukset
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Ostovelat
Muut velat
Siirtosaamiset
Johdannaissopimukset
Rahoitusvelat yhteensä
1000 euroa
2013
Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Pitkäaikaiset myyntisaamiset
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Arvopaperit
Johdannaissopimukset
Rahavarat
Rahoitusvarat yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
Johdannaissopimukset
Muut velat
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Ostovelat
Muut velat
Siirtosaamiset
Johdannaissopimukset
Rahoitusvelat yhteensä
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
Liite
-velat
4
5
5
8
8
8
8
9
8
10
Lainat ja
muut saamiset
Rahoitusvelat
157
4 039
25 448
195
353
1 021
25 448
195
353
1 021
31 213
89
8 191
39 514
1
89
12
13
48 609
12
14
14
14
15
33 613
17 915
2 491
8 832
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
Liite
-velat
4
5
5
Lainat ja
muut saamiset
3 871
48 609
3 871
111 461
488
4 359
33 613
17 915
2 491
8 832
488
115 820
Rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
suojauslaskennassa
Tasearvo
yhteensä
229
229
3 376
3 376
20 395
105
838
1 079
20 395
105
838
1 079
26 022
71
4 407
30 500
71
71
12
13
13
55 888
12
14
14
14
15
21 745
18 393
2 702
8 570
37
37
Tasearvo
yhteensä
157
21
4 039
21
110
8
8
8
8
9
8
10
Johdannaissopimukset
suojauslaskennassa
107 299
4 189
55 888
4 189
405
4 593
21 745
18 393
2 702
8 570
442
111 929
TILINPÄÄTÖS
Johdannaissopimukset
1000 euroa
Johdannaissopimukset, nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset
- valuuttatermiinit
Korkojohdannaiset
- koronvaihtosopimukset
- korko-optiot
Hyödykejohdannaiset
- öljytermiinisopimukset
- sähkötermiinisopimukset
Johdannaissopimukset, käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset
- valuuttaswapit
- valuuttatermiinit
Korkojohdannaiset
- koronvaihtosopimukset
Hyödykejohdannaiset
- öljytermiinisopimukset
- sähkötermiinisopimukset
Johdannaissopimukset suojauslaskennassa
Korkojohdannaiset
- koronvaihtosopimukset
Hyödykejohdannaiset
- öljytermiinisopimukset
- sähkötermiinisopimukset
2014
2013
5 151
3 960
83 575
69 991
3 094
1 200
3 285
1 600
3 699
2014
2014
2013
2013
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
49
22
-14
-18
110
1
-3 818
-3 888
-9
-531
-44
-668
2014
2014
2013
2013
Nimellisarvo
Käypien arvojen
tehokas osuus
Nimellisarvo
Käypien arvojen
tehokas osuus
83 575
-3 818
66 897
-3 882
1 200
3 285
-9
-530
1 600
3 699
-44
-668
Konserni on sopinut kahdesta korkovaluuttaswapista, jotka täydellisesti muuntavat lainan ulkomaisesta valuutasta euroksi ja koron
euriboriksi. Näiden korkovaluuttaswapien markkina-arvo oli 31.12.2014 713 t € (31.12.2013: 660 t €), jota ei ole otettu esille taseessa koska
sitä ei tulla milloinkaan realisoimaan ja laina on kirjattu euroissa.
67
68
TILINPÄÄTÖS
VASTUUSITOUMUKSET
1000 euroa
Vastuut, joille asetettu vakuuksia
Velat rahoituslaitoksille (ei vakuuksia)
Velat rahoituslaitoksille (kiinnitykset)
Velat rahoituslaitoksille (pantit)
Velat rahoituslaitoksille (kiinnitykset ja pantit)
Eläkelainat (kiinnitykset)
Toimittajavelat (kiinnitykset)
Muut velat (kiinnitykset)
Siirtosaamiset (kiinnitykset ja pantit)
Muut vastuudet kuin velat (kiinnitykset)
Vastuut, joille asetettu vakuuksia yhteensä
Annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset
Yrityskiinnitykset
Pantit
Annetut vakuudet yhteensä
Muut vastuusitoumukset, jotka eivät ilmene taseesta
Arvonlisäverovastuu kiinteistöinvestoinneissa*
Takuu muiden puolesta
Operationaalinen leasing
Erääntyy maksettavaksi 1 vuodessa
Erääntyy maksettavaksi 1-5 vuodessa
Erääntyy maksettavaksi 5 vuodessa
Operationaalinen leasing yhteensä
Muut vastuusitoumukset, jotka eivät ilmene taseesta yhteensä
2014
2013
310
76 493
2 179
239
70 740
3 094
21
23
12 824
91 516
13 324
87 180
50 003
33 589
6 742
90 334
50 003
33 989
7 666
91 657
6 918
7 332
316
1 231
1 444
802
1 055
2 675
1 856
9 593
9 504
*Konserni voi tulla takaisinmaksuvelvolliseksi johtuen aikaisemmin tehdyistä arvonlisäverovähennyksistä kiinteistöinvestointeihin,
mikäli arvonlisäverovelvollisuutta koskeva osa kiinteistön hyödyntämisestä muuttuu vastuuaikana.
TILINPÄÄTÖS
LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konserniyritykset
Kotipaikka
Omistus-%
Osuus äänivallasta %
Oy Snellman Ab, emoyhtiö
Pietarsaari
Snellmanin Lihanjalostus Oy
Pietarsaari
100
100
Figen Oy
Ilmajoki
100
100
S-Frost Oy
Pietarsaari
100 100
Snellmanin Kokkikartano Oy
Kerava
100 100
Carolines Kök AB
Tukholma, Ruotsi
75
75
Icecool Oy
Helsinki
75
75
Snellman Trading AB
Tukholma, Ruotsi
75
75
Mr. Panini Oy
Pori
100
100
Mr.Panini ApS
Herlev, Tanska
100
100
Oy MUSH Ltd
Pedersöre
97
97
MUSH Gmbh
Hamburg, Saksa
97
97
Konserniyhtiöiden lainan korko vuodenvaihteessa oli 3,4 %.
Osakkuusyritykset
Jeppo Biogas Ab
Kotipaikka
Uusikaarlepyy
Johdon työsuhde-etuudet, 1000 euroa
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Hallituksen palkkiot
Omistus-%
23
Osuus äänivallasta -%
23
2014
1 294
90
2013
1 327
135
TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet esitettävään tilinpäätökseen.
69
70
TILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TASE JA TULOSLASKELMA (FAS)
TASE
€
31.12. 2014
31.12. 2013
5 094 339,63
652 445,17
5 145 373,73
794 450,70
44 612 540,20
422 066,92
45 034 607,12
44 612 540,20
422 066,92
45 034 607,12
50 781 391,92
50 974 431,55
2 461829,20
83 623178,54
5 317 115,34
1 246 112,10
82 222 728,10
2 729 834,54
91 402 123,08
86 198 674,74
142 183 515,00
137 173 106,29
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
627 300,00
31 868 884,72
1 550 429,92
627 300,00
33 224 957,98
239 046,74
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
34 046 614,64
34 091 304,72
KERTYNEET TILINPÄÄTÖSERÄT
1 302 978,93
675 821,10
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
45 661 819,47
61 172 101,96
53 111 452,83
49 294 527,64
106 833 921,43
102 405 980,47
142 183 515,00
137 173 106,29
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Kassa ja pankki
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
Vastattavaa yhteensä
TILINPÄÄTÖS
TULOSLASKELMA
1.1 - 31.12. 2014
1.1 - 31.12. 2013
4 965 099,24
139 404,92
0,00
-2 507 849,61
-763 720,71
-2 213 972,14
4 271 347,85
246 327,68
0,00
-2 295 069,70
-607 426,51
-1 801 896,73
LIIKETULOS
-381 038,30
-186 717,41
Rahoitustuotot ja -kulut
1 655 592,85
-847 603,25
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
1 274 554,55
-1 034 320,66
900 000,00
2 076 016,16
2 174 554,55
1 041 695,50
-627 157,83
3 033,20
-675 821,10
-126 827,66
1 550 429,92
239 046,74
€
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonaletumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Satunnaiset erät
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
TILIKAUDEN TULOS
71
72
TILINPÄÄTÖS
TILINTARKASTUSKERTOMUS
OY SNELLMAN AB:N YHTIÖKOKOUKSELLE
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastuse-
Olemme tilintarkastaneet Oy Snellman Ab:n kirjanpidon, ti-
videnssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakerto-
linpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudel-
mukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista
ta 1.1.2014 – 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen,
tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan
tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot
johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman
Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon
ja liitetiedot.
sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat
ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakerto-
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
muksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toi-
valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin näh-
mintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilin-
den asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä
päätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hy-
tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
väksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös
mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat
sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-
oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilin-
mukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten
päätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien
arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toiminta-
säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja va-
kertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
rainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja va-
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa ti-
rainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
lintarkastusevidenssiä.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkas-
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa
tuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilin-
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätöss-
päätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki
tandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kon-
edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
sernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok-
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-
sesta ja rahavirroista.
tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintar-
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
kastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintaker-
tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuu-
tomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja
den siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa
toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mu-
olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön halli-
kaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön
tuksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toiminta-
laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvel-
kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
vollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia
tai yhtiöjärjestystä.
Pietarsaari, 19.3.2015
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
Kjell Berts
KHT
TILINPÄÄTÖS
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN
ALLEKIRJOITUKSET
TOIMINTAKERTOMUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Pietarsaari 19.3.2015
Martti VähäkangasPeter Fagerholm
hallituksen puheenjohtaja
Erkki Järvinen Johanna Tidström
Krister SnellmanOle Snellman
Leena Laitinen
konsernijohtaja
Tehdystä tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Pietarsaari 19.3.2015
Kjell Berts
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
73
74
HALLINTOMALLI 2014
SNELLMAN-KONSERNIN
HYVÄ HALLINTOMALLI
1. TAUSTA JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET
suhteen ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Tällöin kutsua
Oy Snellman Ab on suomalainen listaamaton osakeyhtiö.
koskevat käytännöt ovat samanlaiset kuin varsinaisen yh-
Sen vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien
tiökokouksen suhteen.
mukaisesti. Yhtiön kotipaikka on Pietarsaari. Konsernirakenteeseen kuuluu emoyhtiö Oy Snellman Ab ja sen tytäryh-
Yhtiökokouksen asialistalla ovat yhtiöjärjestyksen mukai-
tiöt. Päätöksenteossa noudatetaan ensisijaisesti Suomen
set sekä hallituksen yhtiökokoukselle päätettäväksi tuomat
osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä. Näiden lisäksi toimintaa
asiat. Näistä merkittävimmät varsinaiselle yhtiökokoukselle
ohjataan keskuskauppakamarin tammikuussa 2006 anta-
kuuluvat asiat ovat:
man kannanoton mukaisesti (”Listaamattomien yhtiöiden
- yhtiöjärjestyksen muuttaminen
hallinnon kehittäminen”) ja soveltuvin osin Hex Oyj:n, Kes-
- osakeannista päättäminen
kuskauppakamarin sekä Teollisuuden Työnantajain Keskus-
- tilinpäätöksen hyväksyminen
liiton joulukuussa 2003 antamaa suositusta listayhtiöiden
- osakepääoman korottamisesta päättäminen
hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governan-
- yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta ja osakepää-
ce). Ulkomaisissa yhtiöissä huomioidaan tähän hallinto-
oman alentamisesta, päättäminen
malliin ne poikkeukset, joita kyseisen maan lainsäädäntö ja
- hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista päättä-
muut ohjeistukset velvoittavat.
minen
- kaikkien hallituksen jäsenten valinta
- tilintarkastajan valinta
2. YHTIÖKOKOUS
Snellmanin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeen-
Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja. Yhtiökokouksen
omistajat yhtiökokouksessa. Snellmanin operatiivisen toi-
tekemät päätökset koskien nimityksiä ja voitonjakoa jul-
minnan ylin päätösvalta on hallituksella, jonka alaisuudessa
kaistaan yhtiökokousta seuraavassa, omistajille toimitetta-
oleva konsernijohtaja (emoyhtiön toimitusjohtaja) johtaa
vassa ns. pitkässä osavuosikatsauksessa. Yhtiökokouksen
konsernin yhtiöiden operatiivista toimintaa organisaation-
päätökset kokonaisuudessaan ilmenevät yhtiökokouksen
sa välityksellä.
pöytäkirjasta, josta kopio lähetetään pyynnöstä osakkeenomistajille.
Snellmanin hallitus kutsuu vuosittain koolle varsinaisen
yhtiökokouksen. Kokouskutsu lähetetään jokaiselle osak-
Snellmanin hallituksen jäsenistä ainakin hallituksen pu-
keenomistajalle henkilökohtaisesti sähköpostissa tai kirjeit-
heenjohtaja on mukana yhdessä konsernijohtajan kanssa
se vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsun
yhtiökokouksessa. Uudet hallituksen jäseniksi ehdolla ole-
yhteydessä ilmoitetaan paikan ja ajan lisäksi yhtiökokouk-
vat henkilöt kutsutaan mukaan valinnasta päättävään yhtiö-
sessa käsiteltävät asiat. Osakkeenomistaja voi valtuuttaa si-
kokoukseen.
jaisen osallistumaan omasta puolestaan yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajalla tai hänen valtuuttamallaan on oikeus
Yhtiön tilintarkastajat eivät osallistu yhtiökokoukseen ellei
ottaa tarvittaessa mukaansa yhtiökokoukseen yksi avustaja.
käsittelyssä ole sellaisia asian luonteen vaatimia päätöksiä,
Pääsääntöisesti varsinainen yhtiökokous pidetään maalis-
joissa tilintarkastajien läsnäolo on perusteltua tai jos osak-
kuun aikana.
keenomistajista vähintään kaksi on esittänyt pyynnön tilintarkastajien läsnäolosta.
Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi hallitus voi kutsua osakkeenomistajat yhtiötä koskevien merkittävien asioiden
HALLINTOMALLI 2014
3. HALLITUS
kirjattu emoyhtiön hallituksen työjärjestyksessä.
Snellmanin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan
Työjärjestyksen mukaisesti hallitus käsittelee ja päättää aina
vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) jäsentä. Yhtiö-
yhtiötä koskevista taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti tär-
järjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi
keistä sekä kauaskantoisista asioista.
(1) vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen
yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinai-
Hallituksen tärkeimpiin päätöksiin kuuluvat
sen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus tekee vuosittain
- konserni- ja toimialastrategiat
yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta
- yritysjärjestelyt
nimitysvaliokunnan valmistelun pohjalta. Yhtiökokouksen
- yrityksen organisaatio
tehtävänä on päättää hallituksen kokoonpanosta jokaisessa
- investointipäätökset, rahoitus- ja muut vastuu-
yhtiökokouksessa.
sitoumukset
- emo- ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset
Corporate Governance -suosituksen mukaan hallituksen jä-
- ylimmän johdon ja koko henkilökuntaa koskevat palkit-
senten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yh-
semis- ja kannustamisjärjestelmät
tiöstä riippumattomuus jaetaan täydelliseen ja osittaiseen
- muutokset konsernin ja toimialojen brändeihin ja pää-
riippumattomuuteen. Täydellisesti riippumattomia ovat
tökset uusista
jäsenet, joilla ei ole omistusta yhtiössä eikä hallituksen jäsenyyden ohella muita riippuvuuksia yhtiöön. Tällaisia jäse-
Hallitus käsittelee ja hyväksyy myös
niä tulee Corporate Governance-suosituksen mukaisesti olla
- tilinpäätökset
hallituksen jäsenten enemmistössä vähintään kaksi henki-
- budjetit
löä. Osittain riippumattomiksi katsotaan jäsenet joilla on
- vuosikertomukset
omistussuhde yhtiöön, mutta heillä ei ole yhtiön hallituk-
- operatiiviset organisaatiorakenteet
sen jäsenyytensä ohella muita merkittäviä sidoksia yhtiön
- ylimmän johdon nimitys ja palkkausasiat sekä
hallintoelimissä eikä ole työsuhdetta yhtiössä.
- konsernin johtoryhmän nimitykset
Konsernijohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta valmistelee
Hallituksen tehtäviin kuuluu myös vahvistaa tärkeimmät
hallitukselle päätettäväksi tuotavat asiat ja toimii asioiden
yrityksen toimintaa määrittelevät ohjeistukset ja politiikat,
esittelijänä hallituksen kokouksissa.
kuten
- rahoituspolitiikka
Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varsinaista yh-
- vakuutuspolitiikka
tiökokousta seuraavassa perustavassa hallituksen kokouk-
- riskienhallinta
sessa itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
- yhtiössä noudatettavat arvot ja niihin liittyvät toiminta-
Puheenjohtajan valinnassa pyritään huomioimaan riip-
ohjeet
puvuus yhtiöstä niin, että hallituksen puheenjohtaja olisi
ensisijaisesti edellä kuvattu, osittain yhtiöstä riippumaton
Hallituksen työjärjestyksessä on tarkempi kuvaus hyväksyn-
(omistuksen lisäksi ei muita merkittäviä sidoksia yhtiöön)
tämenettelystä ja muista hallitukselle kuuluvista tehtävistä
hallituksen jäsen. Tällainen pyrkimys on sitä vahvempi, mi-
ja niiden toteuttamisesta.
käli konsernijohtajalla ei ole omistusta yhtiöön. Hallituksen
puheenjohtajaksi ei voida valita henkilöä, jolla olisi saman-
Hallitus kokoontuu vuosittain 6-8 kertaa vuosikohtaisesti
aikaisesti operatiivisesti vastuullinen työ yhtiössä. Lisäksi
laaditun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi hallitus kokoon-
suositeltavana ei pidetä ratkaisua jossa sekä hallituksen
tuu vuosittain strategiakokoukseen, jossa käsitellään konser-
puheenjohtajalla että konsernijohtajalla on omistuksellinen
nin tulevaisuuden suunnitelmia ja pitkän ajan strategioita.
suhde yhtiöön. Varapuheenjohtajan valinnalle ei aseteta
suosituksia riippuvuuden suhteen.
Hallituksen kokousten koolle kutsumisesta ja hallituksen
kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja.
Hallitus kutsuu itselleen sihteerin, joka voi olla hallitukseen
kuulumaton henkilö.
Hallituksen päätökseksi tulee aina enemmistön päätös.
Mikäli äänestystilanteessa äänet menevät tasan, niin halli-
Hallitus huolehtii yhtiölain mukaisesti hallinnon, toimin-
tuksen päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama linja.
nan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmu-
Tätä periaatetta noudatetaan myös silloin, kun kyseessä on
kaisesta järjestämisestä. Sen lisäksi hallituksen tehtävät on
henkilövalinta.
75
76
HALLINTOMALLI 2014
4. VALIOKUNNAT
Hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja käyvät infor-
Snellmanilla on kaksi valiokuntaa. Valiokukunnat kokoon-
matiivisia ja neuvoa antavia keskusteluja tämän ryhmän
tuvat tarvittaessa valiokunnan puheenjohtajan kutsumana.
kanssa. Keskusteluja voidaan käydä seuraavista aihepiireistä:
4.1. NIMITYSVALIOKUNTA (NIVA)
•
yrityksen valiokuntien työtehtäviin liittyvissä asioissa
Valiokunnan tehtävänä on kartoittaa ehdokkaat hallituksen
•
omistajien tahtotila pitkällä aikavälillä
jäseniksi, tiedottaa hallitusta ehdokkaista ennen yhtiöko-
• suunnitteilla olevat yhtiörakenteeseen vaikuttavat mer-
kousta ja tuoda esitys yhtiökokoukselle. Valiokunnalla ei ole
itsenäistä päätösvaltaa. Valiokuntaan kuuluu enintään neljä
kittävät muutokset
• suunnitteilla olevat merkittävät yritysjärjestelyt, ostot
(4) jäsentä. Omistajaneuvosto ehdottaa ja yhtiökokous valitsee vuosittain nimitysvaliokunnan jäsenet sekä nimittää
tai myynnit
•
heistä puheenjohtajan.
yhtiön pääomittamiseen tai muuten rahoituksen rakenteeseen liittyvät merkittävät toimenpiteet
• omistajien riskiin vaikuttavat muut merkittävät muuValiokunta arvioi hallituksen jäsenten riippumattomuutta
vuosittain Corporate Governance -suosituksen mukaisesti.
tokset operatiivisessa tai hallinnollisessa toiminnassa
•
hallituksen yhtiökokoukselle tekemät päätösehdotukset
4.2. NIMITYS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA
(NIPA)
6. TYTÄRYHTIÖHALLINTO
Valiokunnassa on kolme (3) yhtiöstä riippumatonta halli-
Emoyhtiön hallitus nimittää tytäryhtiön hallituksen. Pää-
tuksen jäsentä, joista suositellaan että vähintään kaksi ovat
linja on että tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajaksi
Corporate Governance säännösten mukaan kokonaan yhti-
nimitetään tytäryhtiön omistaman emoyhtiön toimitusjoh-
östä riippumattomia (ks. kohta 3 Hallitus). Konsernijohtaja
taja ja muiksi jäseniksi ensisijaisesti konsernin talousjohtaja
toimii asioiden esittelijänä sekä laatii kokouksista pöytäkir-
ja joku muu tytäryhtiön toimintaa lähellä oleva operatiivi-
jan, hän ei ole kuitenkaan valiokunnan jäsen. Hallitus valit-
sen johdon edustaja. Tytäryhtiön toimitusjohtaja ei ole joh-
see keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa:n
tamansa yhtiön hallituksen jäsen, mikäli hän ei ole vähem-
vuodeksi kerrallaan. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätös-
mistöomistajana tytäryhtiössä.
valtaa.
Tytäryhtiöiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia
Valiokunnan tehtäviin kuuluu seuraavien asioiden valmiste-
että tytäryhtiön hallinto, kirjanpito ja varainhoito on järjes-
lu hallituksen päätettäväksi:
tetty asianmukaisesti konserniorganisaation puitteissa ja
yhtiölain vaatimusten mukaisesti.
•
konsernijohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernijohtajan ja hänen suorien alaistensa palkka ja
•
Tytäryhtiön strategiat, toimintasuunnitelmat, investoinnit,
muut etuudet
vastuusitoumukset ja muut kauaskantoiset päätökset alis-
konsernijohtajan suorien alaisten nimitykset
tetaan osina konsernia emoyhtiön hallituksen päätettäväk-
• konsernijohtajan ja ylimpään johtoon kuuluvien henki-
si. Muilta osin tytäryhtiön hallinnointia hoidetaan toimitus-
löiden tulospalkkiot ja muut peruspalkan lisäksi tulevat
johtajan, tytäryhtiön johtoryhmän ja konsernijohtoryhmän
palkitsemiset
toimesta.
• lausunnon antaminen yhtiössä valmisteltuihin koko
•
henkilökuntaa tai sen osaa koskeviin palkitsemisjärjes-
Kokonaan omistetussa yhtiössä tytäryhtiön toimitusjohta-
telmiin ennen hallituksen päätöstä
jan vastuu on hyvin operatiivinen ja näissä asioissa hän vas-
lausunnon antaminen hallitukselle maksuun menevistä
taa konsernijohtajalle. Hallitustason asiat käsitellään kon-
tulospalkkioista
sernin hallituksessa. Kokonaan omistetuissa tytäryhtiöissä
toimiva hallitus on luonteeltaan emoyhtiön hallituksen alapuolinen organisaatio.
5. HALLITUKSEN LAAJENNETTU
OMISTAJAKYTKENTÄ
Alle 100 % omistetun tytäryhtiön toimitusjohtajan vastuu on
Valiokuntien lisäksi hallituksella on käytettävissään laajen-
operatiivisesti sama, mutta sisältää enemmän työskentelyä
nettu omistajakytkentä hyvän omistajayhteistyön varmista-
johtamansa yhtiön hallituksen kanssa. Tällöin hallitustason
miseksi. Tätä tarkoitusta varten omistajat valitsevat keskuu-
päätökset käsitellään ensin kyseisen tytäryhtiön hallituk-
destaan omistajaneuvoston.
sessa sen sijaan, että ne vietäisiin ilman tytäryhtiöhallituk-
HALLINTOMALLI 2014
sen käsittelyä suoraan konsernin johtoryhmän kautta emo-
Konsernijohtajan tehtävänä on järjestää tehokkaasti ja luo-
yhtiön hallitukseen. Konsernin hallitus päättää vuosittain
tettavasti yhtiön operatiivinen toiminta, sen hallinnointi ja
tällaisten tytäryhtiöiden päätöskäsittelystä. Tytäryhtiön toi-
varainhoito hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden
mitusjohtaja toimii asioiden valmistelijana. Konsernijohtaja
mukaisesti. Konsernijohtaja vastaa hallitukselle liiketoimin-
on tällaisissa hallituksissa puheenjohtajana tai jäsenenä. Vä-
nasta ja sen tuloksesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien
hemmistöosakkailla on myös edustus kyseisessä hallituk-
asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta
sessa. Hallituksessa voi olla myös ulkopuolisia jäseniä ns.
sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta.
neuvoa antavassa roolissa.
Toimialajohtajat ja emoyhtiön organisaatiossa olevat vasTytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa tytäryhtiön omistavan
tuuhenkilöt raportoivat konsernijohtajalle. Konsernijohta-
emoyhtiön toimitusjohtajalle johtamansa tytäryhtiön liike-
jalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka kokoonpanon
toiminnasta ja sen tuloksesta sekä tytäryhtiötä koskevien
hän on valinnut ja hyväksyttänyt emoyhtiön hallituksella.
päätösten toteuttamisesta. Vastuu liiketoimintojen lainmu-
Hallitus valitsee konsernijohtajalle varamiehen.
kaisuudesta on ensisijaisesti tytäryhtiön hallituksella, jossa
omistavan emoyhtiön toimitusjohtaja on puheenjohtajana
9. KONSERNIJOHTORYHMÄ
tai jäsenenä. Tytäryhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on jär-
Snellman-konsernissa on konsernijohtoryhmä, jonka pu-
jestää tehokkaasti ja luotettavasti yhtiön operatiivinen toi-
heenjohtajana on konsernijohtaja. Emoyhtiön hallitus ni-
minta ja sen hallinnointi.
meää johtoryhmän konsernijohtajan esityksestä. Konsernijohtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa
Tytäryhtiön varainhoito on järjestetty konsernin emoyhtiön
toimivaltaa. Konsernijohtoryhmän tehtävänä on konserni-
toimesta.
laajuisten kehityshankkeiden sekä konsernitasoisten periaatteiden ja menettelytapojen käsittely. Lisäksi konsernijohtoryhmässä käsitellään mm. konsernin ja toimialayhtiöiden
7. OSAKKUUSYHTIÖSSÄ TOIMIMINEN
pitkän ajan strategioita, liiketoimintasuunnitelmia, tuloske-
Snellmanin intressissä saattaa olla omistuksellinen vähem-
hitystä ja Snellmanin hallituksessa käsiteltäviä asioita, joi-
mistöosuus tiettyihin operatiivista toimintaa tukeviin yhti-
den valmisteluun se myös osallistuu. Konsernijohtoryhmä
öihin. Tällaisten yhtiöiden hallituksiin, yhtiökokouksiin tai
kokoontuu säännöllisesti kuukausittain ja sen lisäksi tarvit-
muihin toimielimiin osallistuminen tapahtuu Snellmanin
taessa.
operatiivisen johdon toimesta. Konsernin johtoryhmä päättää osallistumisesta ja henkilöstä. Tällöin operatiivisesta
Konsernijohtoryhmä ei muodostu automaattisesti konser-
johdosta valitaan Snellmanin edustajaksi sellainen henki-
nijohtajan alapuolisesta organisaatiosta. Konsernijohtoryh-
lö, jonka toimialueeseen osakkuusyhtiön toiminta lähinnä
mä pyritään pitämään suppeana, jossa sen jäsenillä on koko
kuuluu.
konsernin toiminnan ja sen strategisen kehityksen näkökulmasta selkeä ja merkityksellinen vastuualue.
Osakkuusyhtiön toimintaan osallistuva Snellmanin edustaja informoi asioista operatiivisissa hallintoelimissä ja tarvit-
10. TOIMIALAT
taessa yhtiön hallitukselle.
Konsernin toiminta muodostuu yhdestä tai useammasta
toimialasta. Kullakin toimialalla on johtajana kyseisestä toi-
Mikäli Snellmanin omistuksessa on osakkuusyhtiöitä, joi-
mialasta vastaava toimialajohtaja. Silloin kun toimiala on
den toiminta ei ole suoraan Snellmanin operatiiviseen toi-
samalla juridinen osakeyhtiö, niin toimialan johtaja toimii
mintaan kytkettyä, niin Snellmanin hallitus ottaa kantaa täl-
myös kyseisen osakeyhtiön toimitusjohtajana toimitusjoh-
laisten osakkuusyhtiöiden hallinnointiin osallistumisesta.
tajasopimuksen valtuuttamana.
Toimitusjohtajan vastuusta on määritelty enemmän koh-
8. KONSERNIJOHTAJA
dassa 6 Tytäryhtiöhallinto.
Emoyhtiön Oy Snellman Ab toimitusjohtaja toimii konsernijohtajana, jossa tehtävässä hän johtaa toimintaa emoyhtiön
Tämän lisäksi toimialan päätösvaltaa ja velvollisuuksia on
hallituksen alaisuudessa. Hallitus valitsee konsernijohtajan
määritelty useissa Snellmanin operatiivisen toiminnan oh-
ja erottaa konsernijohtajan nimitys- ja palkitsemisvaliokun-
jeistuksissa.
ta NiPa:n valmistelun pohjalta.
Toimialajohtajan esimiehenä toimii konsernijohtaja.
77
78
HALLINTOMALLI 2014
11. PALKITSEMINEN
11.5. ELÄKEPOLITIIKKA
Konsernijohtajalla ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on
Konsernin eläkepolitiikka on noudattaa pääsääntöisesti
voimassaolevat toimitusjohtajasopimukset. Muilla johtoon
TEL:n mukaisia ehtoja. Yhtiössä on kuitenkin aikaisemmalta
kuuluvilla henkilöillä on johtajasopimukset tai työsopimus-
ajalta muutamia vapaehtoisia yhtiön maksamia eläkevakuu-
lain mukaiset työsopimukset. Konsernijohtajan ja hänen
tuksia. Tällaiset eläkevakuutukset käsitellään yhtenä osana
alaisten palkat ja palkitsemiset on alistettu nimitys- ja pal-
henkilön kokonaispalkkaa. Yhtiön maksamat vapaehtoiset
kitsemisvaliokunta NiPa:n käsiteltäväksi ja hallituksen pää-
eläkevakuutukset on käytettävä eläkeiän varhentamiseen
tettäväksi.
eikä rahastoon kertynyttä pääomaa voida nostaa lisäpalkkana.
11.1. PALKKIO- JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Yhtiössä ei ole käytössä optio-ohjelmaa tai muuta kannus-
Mahdolliset uudet yhtiön maksamat eläkevakuutukset tu-
tinjärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
lee olla palkitsemisvaliokunnan hyväksymiä.
Sen sijaan yrityksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa
valmistelee vuosittain hallituksen päätettäväksi johdon palkitsemisen osana koko henkilökunnan palkkio- ja kannus-
12. SISÄINEN TARKASTUS, RISKIENHALLINTA,
tinjärjestelmää. Henkilökunta on jaettu tarkoituksenmu-
SISÄINEN VALVONTA
kaisen palkitsemisen johdosta ryhmiin. Kullakin ryhmällä
Yhtiöllä ei ole omaa yhtiön taloudellista toimintaa valvovaa
on omat palkitsemisen kriteerinsä. Myös palkkioiden enim-
sisäisen tarkastuksen funktiota. Nk. sisäisen tarkastuksen
mäismäärät voivat vaihdella ryhmien välillä.
ohjelma käydään konsernijohtajan esityksestä vuosittain
läpi konsernin hallituksessa. Hallitus päättää sen yhteydes-
Palkitseminen perustuu aina etukäteen konsernin hallituk-
sä ohjelman sisällöstä sekä määrittelee ulkopuolelta ostetta-
sessa päätettyihin palkitsemisen periaatteisiin. Maksu ta-
van palvelun. Tähän kuuluvat myös määräajoin tilintarkas-
pahtuu tilinpäätöksen yhteydessä, palkkiokauden umpeu-
tusyhteisöltä tai joltakin ulkopuoliselta tarkastustoimintaa
duttua. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa käsittelee ja
harjoittavalta osapuolelta ostettavat ulkopuoliset palvelut.
hallitus hyväksyy kaikki palkkiot, jotka menevät maksuun.
Riskienhallinnasta yhtiöllä on hallituksen vuosittain hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Sisäinen valvonta ja tarkas-
11.2. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT
tus perustuvat suurimmalta osalta laatujärjestelmien mu-
Nimitysvaliokunta NiVa valmistelee ja yhtiökokous päättää
kaiseen toimintaan. Jokaisessa tytäryhtiössä on nimitetty
vuosittain hallituksen jäsenten palkkiot. Esitys toimitetaan
laatupäällikkö ja hänen alaisuudessaan toimivat valvonta-
hallitukselle tiedoksi ennen yhtiökokousta. Kaikki palkkiot
henkilöt.
maksetaan rahasuorituksina eikä yhtiön jakokelpoisia osakkeita anneta palkkiona hallitustyöstä. Lisäksi korvataan kokouksiin liittyvät matka ja muut kustannukset. Hallituksen
13. SISÄPIIRI
kokouksista maksettava päiväraha maksetaan verottajan hy-
Listaamattoman yhtiön luonteesta johtuen Snellmanissa
väksymän enimmäismäärän mukaisesti.
ei ole käytössä sisäpiirirekisteriä eikä ohjeistusta sellaisesta toiminnasta. Sen sijaan pysyvään sisäpiiriin Snellmanis-
11.3. KONSERNIJOHTAJAN PALKITSEMINEN
sa katsotaan kuuluvan Snellmanin hallitus ja konsernin
Hallitus vahvistaa vuosittain nimitys- ja palkitsemisvalio-
johtoryhmä kokonaisuudessaan. Sisäpiirillä Snellmanissa
kunta NiPa:n ehdotuksesta konsernijohtajan palkan ja mah-
tarkoitetaan luottamuksellista suhtautumista sellaisiin val-
dollisen tulospalkkion määrän. Konsernijohtajan eläköity-
mistelussa oleviin hankkeisiin, joissa julkisuus tai tiedon
minen on työeläkejärjestelmän mukaan.
leviäminen on vahingollista tai haitallista joko Snellmanille
tai hankkeessa mukana olevalle sopimuskumppanille.
11.4. MUUN JOHDON PALKITSEMINEN
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa on laa-
Monissa tapauksissa Snellman tekee toisen ulkopuolisen
dittu toistaiseksi voimassaolevat toimitusjohtajasopimuk-
osapuolen kanssa salassapitosopimuksen kyseisen hank-
set. Muulla johdolla on johtajasopimukset tai työlainsää-
keen käsittelyn ajaksi. Tällaiset salassapitosopimukset vel-
dännön alaiset työsopimukset. Kaikkien konsernijohtajan
voittavat ilman erillistä sopimista aina tässä mainitun sisä-
alaisten palkat ja palkkiot käsitellään nimitys- ja palkitse-
piirin jäseniä.
misvaliokunta NiPa:ssa ja päätetään hallituksessa.
Perheyhtiön toimintamallista, yrittäjähenkisestä suvusta
ja laajasta lähipiiristä johtuen yhtiöllä on poikkeuksellisen
HALLINTOMALLI 2014
paljon mahdollisuuksia sisäpiirin keskeisen liiketoiminnan
sena arvona käytetään verottajalta saatua viimeisintä laskel-
harjoittamiseen. Tällaisesta on selvä liiketoiminnallinen
maa, jota oikaistaan vastaamaan tilikauden tilannetta.
etu, mutta siihen saattaa sisältyä myös riskejä liittyen arkaluontoiseen tietoon yrityksestä.
Hallitus päättää yhtiökokoukselle vietävän osinkoehdotuksensa oman arvionsa ja teknisen laskelman suosituksen
Snellmanin hallitus on ottanut kantaa ja linjannut toimin-
pohjalta.
taohjeet hallitustyölle ja ulkopuoliselle liiketoiminnalle.
Snellmanin palveluksessa olevat henkilöt voivat halutes-
Ennen yhtiökokoukselle annettavaa suositusta osingoksi,
saan harjoittaa yksityistä yritystoimintaa tai hoitaa luotta-
hallituksen puheenjohtaja tiedottaa Omistajaneuvostoa
mustehtäviä Snellmanin ulkopuolisissa yrityksissä tietyin
niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hallituksen osinko-
rajauksin. Hallitustyöhön tarvitaan Snellmanilla yhtiön
suositukseen.
suostumus. Hallitustyöskentely ei saa olla ristiriidassa tai
kilpailevaa Snellman konsernin liiketoiminnan kanssa. Ulkopuolinen työ ei myöskään saa ajallisesti häiritä henkilön
16. OSAKESARJAT
varsinaista palkallista työtä Snellmanilla. Samat rajoitteet
Yhtiöllä on A- ja B-osakesarjat, jotka eroavat toisistaan ai-
koskevat myös sivutoimen harjoittamista tai omaa yksityis-
noastaan osakkeiden tuottaman äänimäärän suhteen.
tä tulonlähdettä.
A-osake tuottaa yhtiökokouksessa kymmenen (10) ääntä ja
B-osake yhden (1) äänen. Äänestettäessä yhtiökokouksen
päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti se esitys, jota
14. TILINTARKASTUS
on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä.
Yhtiöllä on tilintarkastajana Keskuskauppakamarin hyväk-
Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, mm.
symä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosit-
yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakean-
tain yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy
nista, jolloin päätöksen syntyminen edellyttää lain vaati-
aina ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiöko-
man korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden
kouksen päättyessä.
lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin. Osakkeiden
luovuttamisesta on yhtiöjärjestyksessä rajattu vain suoraan
Tilintarkastajan pääasiallinen tehtävä on todentaa, että ti-
alenevalle sukupolvelle.
linpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin yhtiöiden
tuloksista. Tilintarkastaja antaa suorittamastaan tarkastuk-
Yhtiöjärjestyksessä on osakkeiden lunastusta koskeva lau-
sesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi
seke. Sen mukaisesti hallitus esittää yhtiökokouksen pää-
tilintarkastaja tarkastaa myös hallinnon lainmukaisuutta
tettäväksi vuosittain osakkeiden lunastushinnan.
ja toiminnan oikeellisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan kerran vuodessa hallitukselle.
Yhtiöjärjestyksessä ei ole äänileikkureita. Emoyhtiössä Oy
Snellman Ab ei myöskään ole osakassopimuksia.
Yhtiö ilmoittaa vuosikertomuksessaan tilikauden aikana tilintarkastajalle maksetut palkkiot.
17. LUNASTUSVELVOLLISUUS JA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA
15. OSINKOPOLITIIKKA
Kun osake siirtyy uudelle osakkeenomistajalle, on yhtiöllä
Osinkoehdotusta tehtäessä hallitus arvioi yrityksen talou-
ensisijainen ja nykyisillä osakkeenomistajilla toissijainen
dellista tilannetta ottaen huomioon ensisijaisesti yrityksen
lunastusoikeus seuraavasti:
soliditeetin, toimintavuoden tuloksen sekä hallituksen arvion yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja soliditeetin kehityksestä.
• Lunastettaessa vahvistetaan osakkeen hinta laskemalla
substanssi- ja tuottoarvon painotettu keskiarvo, jonka
tilintarkastajat ovat laskeneet viimeisen vuositilintar-
Päätöksen tueksi yhtiöllä on tekninen laskentamalli osin-
kastuksen yhteydessä ja jonka hallitus on hyväksynyt.
gon määräytymisestä. Laskentamallin perusteella määri-
Tuottoarvon laskelman korkona käytetään hallituksen
tellään osakkeiden jako-osuus määräytyen korkoerästä ja
vahvistamaa sisäistä korkoa.
yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Korkoerä on laskettu
• Osakkeen siirtymisestä uudelle omistajalle on ilmoi-
osakkeiden matemaattisesta arvosta. Hallitus päättää kor-
tettava välittömästi yrityksen hallitukselle tai konser-
kokantana käytettävän prosentin suuruuden. Matemaatti-
nijohtajalle. Hallituksen on tämän jälkeen neljäntoista
79
80
HALLINTOMALLI 2014
päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta selvitettävä
dote ja sitä voidaan tilata yhtiöltä ja se on luettavissa myös
jos yritys aikoo lunastaa osakkeen. Ilmoitus osakkeen
yhtiön kotisivuilla.
siirtymisestä uudelle omistajalle sekä miten yritys aikoo käyttää lunastusoikeuttaan, on ilmoitettava nykyi-
Yhtiössä on erilaisia henkilökunnalle, asiakkaille, tuottajille
sille osakkeenomistajille kirjallisesti. Jos yritys ei käytä
ja omistajille tarkoitettuja painettuja julkaisuja. Näissä ker-
lunastusoikeuttaan on nykyisten osakkeenomistajien,
rotaan yhtiön taloudellisesta tilanteesta lähinnä mennei-
jotka aikovat käyttää omaa lunastusoikeuttaan, esitet-
syyden ja nykyhetken valossa.
tävä lunastusvaatimuksensa hallitukselle tai konserni-
•
johtajalle. Tämän on tapahduttava yhden kuukauden
Kuukausittaista yhtiön tulosta ja toiminnan kehitystä seu-
sisällä siitä, kun ilmoitus osakkeen siirtymisestä on saa-
rataan erilaisin taloudellisin ja toiminnallisin raportein.
tu. Hallituksen on tämän jälkeen yhden viikon kuluessa
Kuukausikohtainen raportointi on vain operatiivisen organi-
viimeksi mainitusta päivämäärästä ilmoitettava kenelle
saation ja hallituksen käytettävissä. Organisaatio laatii myös
osake on siirtynyt, mitä lunastusvaatimuksia on tehty ja
lyhyen kuukausittaisen katsauksen, joka jaetaan operatiivi-
kenen toimesta.
selle organisaatiolle ja hallitukselle.
Jos useammat osakkeenomistajat esittävät lunastusvaatimuksen on osakkeet jaettava heidän välillään suhtees-
Yhtiön sisäisistä asioista tiedotetaan yhteisissä konsernijoh-
sa heidän osakeomistukseensa luovutusajankohtana ja
tajan tai toimialajohtajien vetämissä tiedotustilaisuuksissa
mahdolliset loput arpomalla. Lunastushinta on suoritet-
sen lisäksi mitä toimiva organisaatio kanavoi operatiivista
tava neljäntoista päivän kuluessa lunastusvaatimuksen
informaatiota. Tiedottaminen perustuu oman henkilökun-
tekemisestä.
nan luotettavuuteen ja sen mukaisesti isoista päätöksistä
• Erimielisyyksissä koskien lunastusoikeutta tai lunastushintaa asian ratkaisee yrityksen tilintarkastajan
ja tiedottamisesta huolehditaan aina ensin omalle henkilökunnalle.
lausunto. Mahdolliset riita-asiat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, jolloin välimiehen nimittää yrityksen ti-
Konsernin ulkoinen tiedottaminen on ensisijaisesti kon-
lintarkastaja. Selvityksen kustannukset maksaa yritys.
sernijohtajan vastuulla. Konsernin ulkoisessa viestinnässä
• Yritys voi jaettavilla varoilla hankkia omia osakkeita.
konsernijohtajaa avustaa konsernin tiedottaja. Toimialakoh-
Tällöin osakkeen lunastushinta lasketaan samoin kuin
taisesta ulkoisesta viestinnästä vastaa jokaisen toimialan
kohdassa 1 on kuvattu.
toimitusjohtaja. Erityisasemassa olevat tiedottamiset, esim.
• Yhtiön lunastusoikeus A- ja B-osakkeisiin ei synny siir-
markkinointiin tai alkutuotantoon liittyvät asiat tiedote-
rettäessä suoraan alenevassa sukupolvessa olevalle hen-
taan omia ammatillisia kanavia hyväksikäyttäen. Ulkoisesta
kilölle.
tiedottamisesta on annettu erillinen ohjeistus.
Yllämainittu ehto on kirjattava osaketodistukseen, osake-
Kriisitilanteita varten konsernissa on myös CMT –ryhmä
kirjaan ja mahdollisesti annettavaan väliaikaistodistukseen.
(Crises Management Team). CMT –ryhmä kutsutaan koolle
sellaisissa kriisitilanteissa, joita normaali liiketoiminta organisaatio ei kykene hoitamaan. Kriisitilanteissa ulkoisesta
18. TIEDOTTAMINEN
ja sisäisestä viestinnästä vastaa CMT –ryhmä, jonka puheen-
Snellmanin tuloksesta, toiminnasta ja lähiajan näkemyksis-
johtajana toimii konsernijohtaja. Kriisin aikana ulkoisia
tä raportoidaan kolmen kuukauden välein. Tällainen ns. pit-
tiedotteita, lausuntoja tai haastatteluita ei yrityksessä saa
kä kvartaaliraportti toimitetaan sähköpostitse tai pyynnös-
antaa kukaan muu kuin CMT –ryhmän puheenjohtajan ni-
tä postitse osakkeenomistajille. Kvartaaliraportista tehdään
meämä henkilö. Kriisiviestinnästä on annettu erillinen oh-
ns. lyhyempi versio, joka raportoidaan yhtiön sisäisesti koko
jeistus.
henkilökunnalle. Kvartaaliraporttia ei kuitenkaan julkaista
yhtiön kotisivuilla, eikä julkisissa tiedotusvälineissä.
Konsernin sisäisen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen
on konsernin tiedottajan vastuulla. Tilinpäätökseen, talou-
Yhtiö julkaisee tilikausittain tilinpäätöstiedotteen ja vuosi-
dellisiin asioihin ja henkilöstöasioihin kohdistuva tiedon
kertomuksen. Tilinpäätös lähetetään osakkeenomistajille
jakaminen suoritetaan yhteistyössä talousosaston ja hen-
yhtiökokouksen kutsun yhteydessä. Vuosikertomus postite-
kilöstöosaston kanssa. Sisäisestä viestinnästä on annettu
taan osakkeenomistajille noin kuukauden kuluessa yhtiöko-
erillinen ohjeistus.
kouksesta. Vuosikertomus on vapaasti jaettavissa oleva tie-
HALLINTOMALLI 2014
19. OMISTAJIEN TOIMIELIMET
Omistajat ovat muodostaneet omistustensa hoitamiseen
kaksi osakeyhtiölain ulkopuolella olevaa toimielintä, perheneuvoston ja omistajaneuvoston.
19.1. PERHENEUVOSTO
Perheneuvoston toiminnalla osakkeenomistajat edistävät
aktiivista omistajuutta. Perheneuvoston rooli on olla yhtiön
omistajuuteen sitouttava elin. Perheneuvostolla ei ole päätösvaltaa eikä hallinnointioikeutta yhtiön asioiden suhteen.
Perheneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsumana
muutamia kertoja vuodessa. Yhtiökokous voi hallituksen
ehdotuksen mukaisesti siirtää yhtiön voittovaroista perheneuvoston jaettavaksi lahjoituksina hyväntekeväisyyteen
tai muutoin yhtiön arvopohjaa tukevaan toimintaan. Perheneuvosto antaa lahjoituksista selvityksen yhtiön hallitukselle
Perheneuvosto nimittää tarvittaessa eri komiteat hoitamaan mm. lahjoituksia, perheisiin liittyviä asioita tai muita
omistajia yhdistäviä asioita.
19.2. OMISTAJANEUVOSTO
Omistajaneuvosto seuraa läheltä yhtiön toimintaa ja voi tarvittaessa edustaa omistajien yhteistä näkemystä silloin kun
hallitus tahtoo saada päätöksensä ankkuroitua vahvemmin
omistajien kanssa. Tällaisista asioista on kuvaus kohdassa 5.
Yhtiökokous päättää periaatteista, jonka mukaan Omistajaneuvoston jäsenet valitaan tai vaihtoehtoisesti valinta suoritetaan yhtiökokouksessa.
20. VOIMAANTULO
Tämä ”Snellman-konsernin hyvä hallintomalli” astuu
voimaan hallituksen hyväksymänä ensimmäistä kertaa
1.9.2008. Sen jälkeen hallitus vahvistaa sen ja hyväksyy siihen mahdollisesti tehdyt muutokset aina vuosittain hallituskautensa alussa.
81
KONSERNI
FOOD SERVICE
Oy Snellman Ab
Kuusisaarentie 1
68600 Pietarsaari
Puh.
Fax
Icecool Oy
(06) 786 6111
(06) 786 6104
[email protected]
LIHANJALOSTUS
Jäspilänkatu 27
04250 Kerava
Puh.
Fax
(09) 5657 680
(09) 5657 6868
www.icecool.fi [email protected]
Snellmanin Lihanjalostus Oy
Snellman Trading AB
Kuusisaarentie 1
68600 Pietarsaari
Puh.
Fax
(06) 786 6111
(06) 786 6104
Svärdvägen 11 C
182 33 Danderyd
Sverige
Myyntikonttori
Jäspilänkatu 27
04250 Kerava
Puh.
Fax
(09) 77495 620
(09) 2715 209
[email protected]
www.snellman.fi
[email protected]
+ 46 (0) 8 446 57 40
PANINI
Mr. Panini Oy
Figen Oy
PL 319
60101 Seinäjoki
Puh.
Fax
www.figen.fi
[email protected]
(06) 424 1000
(06) 424 1041
VALMISRUOKA
Snellmanin Kokkikartano Oy
Jäspilänkatu 27
04250 Kerava
Puh.
Puh.
Fax
(09) 77495 620
(09) 2715 209
Jäspilänkatu 27
04250 Kerava
Puh.
(09) 7749 5730
www.panini.fi
www.mrpanini.se
www.mrpanini.no
[email protected]
[email protected]
[email protected]
ELÄINRUOKA
Oy MUSH Ltd
Meijeritie 4
68600 Pietarsaari
Puh.
(06) 786 6111
[email protected]
[email protected]
Carolines Kök AB
MUSH GmbH
Svarvarvägen 4 B
132 38 Saltsjö-Boo
Sverige
Puh.
Fax
+ 46 8 747 14 40
+ 46 8 747 15 50
[email protected]
Oberstrasse 88
DE-20149 Hamburg
Saksa
[email protected]
Pietarsaari
Tuomikylä
Ulvila
Längelmäki
Kerava
Tukholma
Hampuri