docLue Kesä-Vuolijoki tästä
download 
Report Transcription
Lue Kesä-Vuolijoki tästä
Vuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti ä s e K VUOLIJOKI 24. vuosikerta Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015 Wanhan ajan maatalousnäyttely Vuosisata Vuolijoella Riihipihan museoalueella Vuolijoella la–su 4.–5.7.2015 Portit aokijaa laovantaena kymmeneltä, samoten pyhänä giksi Ruppeatko ren ko vae pestataan kesäpiika? RaTToRiT e lähtöö liikkeell jos käönnistyy Ukset ja akkunat talon siliminä Puhhuupa juhlavasti kaapuntinjohtaja Tolonen Moatilan elläemie, tunkion polokijoeta, kopukoeta, lampaeta ja ijän ihme alapakka Taijetta, valokuvvie, hyvin moalattuja seinätaoluja Kankaeta, riepumattoja, kartiineita ja tuukeja. Valamista ruokoa ja kahvit peälle Kärryllä ajjoa h evosen veolla vae halluotko ratsastammaa n Taluttaja topp uuttaa Tiijätkö mitä? arvuutellaan vanahojen esineijen tarkotusta arpajaes et tietennii! Niinku koulussa laolettiin, yhessä Pelimannit soettamassa Vuolijoen vuossaan kirjuri paekalla näöttämässä kirjantekelettä, jota soapi jo maksoa etukätteen. Keskellä kesseä pilikkimmään ja pirttitöelle Ter ! a o l l vetu Kympillä peäsöö päeväksi, viijellätoesta kaheksi. Lapset puoleen hintaan ja ihan pikkusilta ei mittää. Pitäjäpäevät murjasoo talakoolaeset, Vuolijoen Moaseotuyhistys ja Riihipiha-museon seätiö. Ponsorina aenahii kaopunki. Tulukkaos ja tievustelut Jussi Soenilta telehvoonista 040 965 4118. Kätkäläisen venkoiluja Vuolijoen kesäteatterilla Anne Ballini (vasemmalla) ohjaa tämän kesän esityksen Kätkäläisen. Näytelmäharjoituksissa Pentinpuron Hylykylässä Topi Leinonen, Kata Rajala ja Ari Kelin. – Kyllä tästä pakostakin tulee paikallinen tarina. Elämää ylläpitävää toimintaa, leivänjatkeen hankintaa, naapurisuhteita, juonittelua. Simo Hämäläisen Kätkäläinen on supisuomalainen ja maaseudulle sijoitettu käsikirjoitus. Hauskaa on tiedossa, kun harjoituksissa jo naurattaa. Kyllä me ensi-iltaan mennessä lopetetaan ja annetaan yleisön nauraa, lupaa ohjaaja Anne Ballini. Näytelmän lavastuksen suunnittelee ja suurimmaksi osaksi myös toteuttaa Erkki Simula. Rooleissa nähdään Topi Leinonen, Helinä Suutari, Ville Alasalmi, Ari Kelin, Katariina Rajala, Oivi Juntunen, Marika Leiviskä, Hanna Pyrrö, Saara Hurri, Jenna Karjalainen ja Tanja Kemppainen. Ensi-ilta on perjantaina 3.7. klo 19. Esitykset jatkuvat sunnuntaihin 19.7. saakka. Näyttämötaideyhdistyksen väki toivottaa tervetulleeksi apujoukkoja niin näyttämölle, väliajan tarjoiluun kuin rakennustyömaalle. Hylkylän pihapiiriin ollaan pystyttämässä grillikatosta ja varastorakennusta. mv ”Kiitollinen näyttelijä. Sisäistää heti roolinsa,” kommentoidaan Ari Kelinin tanssahtelua. 2 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Kiitos Su 7.6. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa, Lauronen. Ke 10.6. klo 9 Hartaus hautausmaalla, Aila Alasalmi, hautojen laittopäivä Su 14.6. klo 12 Messu Vuolijoen kirkossa (Markus Hytönen) Ma 15.6. klo 9–14 Mielenterveyskuntoutujien virkistyspäivä Männistössä Ke 17.6. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa (Matti Oikarinen). Hartaudet klo 14 Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Pe 19.6. klo 18 Juhannusaaton kokkoilta Männistössä Vuolijoella (Lauronen) Ti 23.6. klo 13 Vanhusten kesäkirkko Vuolijoen kirkossa. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) 61 721 (Toppinen) Su 28.6. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen) Ke 1.7. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa (Matti Juntunen). Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Juntunen) To 2.7. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. (Matti Juntunen) Su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu Vuolijoen kirkossa (Toppinen, Sirviö) Su 12.7. klo 14 Kesäkirkko Koskikartanossa ja samalla Marja Leskisen 70-vuotispäiväjuhla. “Lahjoista viis!”, mutta mahdolliset muistamiset Kajaanin seurakunnan diakoniarahastoon, tilille: FI60 5760 0310 0013 58, viite: Marja 70 v. (Toppinen) Ke 15.7. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa. Su 19.7. klo 10 Alasalmen sukuseuran sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Jumalanpalveluksessa saarnaa Aila Alasalmi (Toppinen). Klo 12 Kesäkirkko Saaresmäessä, Laitilassa (Matti Oikarinen) Su 26.7. klo 12 Kesäkirkko: Tolsan rannassa (Nuusa Parkkinen) Ke 29.7. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Su 2.8. klo 12 Kesäkirkko Lökölän tuvalla, Käkisaaressa (Toppinen). Klo 12 Perhekirkko Vuolijoen kirkossa, kouluun lähtevien siunaus! Kirkkokahvit lasten kerhotiloissa (Toppinen) Ke 12.8. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa. Klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut Niittypirtissä (Matti Juntunen) To 13.8. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. Su 16.8. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen) 19.–21.8. Hyvän mielen leiri Männistössä. Su 23.8. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen). Klo 12 Messu Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit (Lauronen) 24.8. klo 12–15 Eläkeläisten virkistyspäivä Männistössä. Kyytiä tarvitsevat ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh. (08) 61 721 Ke 26.8. Hartaus klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa. Su 30.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa, kirkkokahvit (Toppinen) Ma 31.8. klo 9–14 Kehitysvammaisten virkistyspäivä Männistössä Su 6.9. klo 12 Luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelus Vuolijoella Männistössä (Toppinen) Ke 9.9. klo 12.30 Hartaus Ulpukassa. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa. To 10.9. klo 14 Hartaus Minna-kodissa, Otanmäessä. Su 13.9. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Lauronen) Su 20.9. klo 10 Sanajumalanpalvelus Vuolijoen kirkossa (Toppinen). Klo 12 Sanajumalanpalvelus Otanmäen kirkossa, kirkkokahvit (Toppinen) Ke 23.9. Hartaudet klo 14 Vuolijoen Hoivaosastolla ja klo 14.30 Emma-kodissa (Matti Oikarinen) Su 27.9. klo 10 Messu Vuolijoen kirkossa (Toppinen) Tiekirkko on auki Vuolijoella klo 9–15, paitsi maatalousnäyttelyn aikana 4.–5.7.2015 klo 7–21. RAUHANYHDISTYS: Su 7.6. klo 17.00 Seurat ry:llä. Arttu Roivainen 2. sunnuntai helluntaista Kiitos kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Milla Kosamo Helluntaiseurakunta To 11.6. klo 18.00 ”Katso minä luon uutta” -tilaisuus Otanmäessä, Vuorimiehentie 6 (Otanmäen Motelli). Puhuu Veijo Moilanen... Kahvitarjoilu. Olet tervetullut! Suomalaiset ovat lottoajakansaa. Parasta koko lotossa on haaveilu. Jospa tulisi täysosuma ja sitten voisi toteuttaa kaikki rahalla saatavat unelmansa: matkoja, mökkejä, linnoja, autoja, hammasimplantit. Monien haaveiden paras juttu on se, että ne ovat haaveita. Entä jos se täysosuma tulisi. Miten paljon onnellisempi sitä olisikaan? Timoteuksen kirjeessä on aika selvä kannanotto kun siinä kirjoitetaan: 1. Tim. 6: 6–12 Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä. Kirjeessä osoitetaan sitä kohti, että kun perusasiat ovat kunnossa elämään voi olla tyytyväinen. Pieni vihjaus on myös siihen suuntaan, että oravanpyörä sotkee helposti asioita. Tekstin kärki kulkee kuitenkin sitä kohti, mikä on elämän tarkoitus. Raamatun alussa ihmisen elämälle tulee tarkoitus. Siinä ihmisen tehtävä on olla ihminen. Tämä ihmisenä oleminen sisältää monta haasteellista osaa. Yksi niistä on olla lähellä Jumalaa. Jumalan lähellä olemiseen kuuluu rakkauden osoittaminen ympärillä oleville. Raha tai valta ei ole sinänsä pahaa vaan se miten helposti voi elämäntarkoituksen hukata niihin. Kirje jatkuu näin: Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen. Niin se monesti on, että vaikka kuinka sanoo ja tahtoo, elämä menee toisin. Siksi on armo. Sitä me tarvitsemme. Juha Luodeslampi Kirjoittaja on asiantuntija jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä Kirkkohallituksessa Entinen keisari Tuohinen Tiedämme joka ikinen iikka, että puusta ne tehdään puujalkavitsit, puuta ovat myös pitkospuut suolla ja puuveitsi se on, millä kultaa vuoltaan. Tuttuja ovat myös hella-, sauna- ja nuotiopuut, ja puusta syntyy sysiä sepälle. Voi niitä olla muitakin kohteita, missä puuta tarvitaan ja käytetään, mutta edellä on ne tärkeimmät. Puusta kyllä, ja nimenomaan koivusta saadaan raaka-ainetta hyvin monien esineiden valmistukseen. Tuohi se on, se on kelvannut vertauskuvaksi noissa seurustelemisasioissa, kun on sanottu, että ”rakkaus se krapisee, kuin tuohi tuulessa palaa.” Toinen vertaus kertoo Lännen tuohesta. Sillä tarkoitetaan leveitä ja komeita setelirahoja. Niillä taas voisi jonkun mielestä vaikka latoja kattaa. Tuohi on oivallinen kääre moneen asiaan. Puhdas, taipuisa, kotimainen, irtoaa levynä keväisin kauniin koivumme rungosta. Luultavasti koivu itkee ja valittaa, kun menettää osan suojakuorestaan jos jää pystyyn jatkamaan elämäänsä. Mutta tuohisen tai lipin tekijä ei sitä sure, repii tuohta tarpeeseensa. Sellaista tarvetta oli silloin, kun pakkausteollisuus ei tuottanut laatikoita, rasioita, kippoja, purkkeja, pulloja, kuten nyt, kaikkea mahdollista. Moneen tarpeeseen tuohta on tarvittu. Suurin sellainen on ollut rakennusten kattaminen. Ylivertainen se on nykyisiin verrattuna. Pelti- ja huopakatteet kestävät aikansa, mutta tuohi ei laho, on monin verroin pitkäikäisempi. Lisäksi se valmistuu automaattisesti ilman sähköä, halpaakin on ja läheltä löytyy. Olisi siis otettava uudelleen käyttöön katteena. Muita käyttökohteita ovat kontit, kopat, korit, laukut, rasiat, ropposet, tuohivirsut, päähineet, puukontupet, huosaimet, sormukset, kukat, korut ja tietysti ne tuohiset ja lipit, unohtamatta tuohiköyttäkään. Moneksi se siis taipuu, yksi taitaa jäädä tekemättä. Suu ei voine olla tuohesta tehty, jos olisi, niin eipä suussa sokeri sulaisi. Yksi tuohenvirka on tainnut jäädä kalastajilta pois käytöstä. Millä nykyään painottanevat verkkonsa ja nuottansa, kun eivät kiveksiä käytä. Aikoinaan painoiksi käytettiin kiviä, mitkä piilotettiin tuohikääreeseen mikä sitten sidottiin verkon alaainaan. Oli ja olisi se hyvä, kestävä ja halpa paino nykyisinkin verkkoon ja nuottaan. Mikä lienee ollut esikuvana sille nimeä keksittäessä, kun sama sana esiintyy joissakin terveysoppaissa. Kotimaisesta puusta, pensaan osasta on valmistettu myös pajunköysi. Sitä kuulemma voidaan syöttää ottosina lehmille ja lampaille sekä virtuaalisesti ihmislapsille. Monia epäillään tämän viimeisen käyttömuodon harrastamisesta. Ainakin aprillipäivänä sitä on tarjolla. Entinen keisari Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Jarmo Korkiakoski on poissa ”On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista” Seitsemän veljeksen äiti Maija Korkiakoski istuu vaitonaisena keittiön pöydän ääressä Vuorokkaan kodissa. Pitkä suruaika alkoi jo kaksi vuotta sitten, kun vuonna 1952 syntynyt poika Oiva kuoli. Vuosi sitten aviopuoliso Veikko sai iäisyyskutsun. Tänä keväänä pysäyttävä uutinen saapui Jarmolta Nummelasta. Keuhkosyöpä oli edennyt pitkälle ja elinaikaa luvattiin viikoissa. Jarmo nukkui pois kuukausi sen jälkeen, kun sairaus todettiin. – Eihän tällaista murhetta ja surua voi ymmärtää kuin samanlaisen kokenut. Olisi enemmin minut otettu pois. Mutta ei voi niistä asioista päättää, puhelee Maija hiljaa ja silittelee miehensä, poikiensa ja lastenlastensa kuvia, joita on kymmenittäin olohuoneen lipaston päällä. Yhteydenpito perheen kanssa on tullut entistäkin tärkeämmäksi, samoin ystävien seura ja yhteiset tapaamiset, joissa murhetta voi jakaa ja taakkaa keventää. Jarmoa jäivät lähinnä kaipaamaan Paula-vaimo ja kolme aikuista tytärtä perheineen sekä Maija-äiti ja veljet perheineen. Itkua täynnä olevassa muistotilaisuudessa Vihdissä 16.5. työtoveri Jusa muisteli aikaa Mesvacilla Otanmäessä, sitten Nummelassa erinimisissä firmoissa. Jusa mainitsi muistopuheessaan Jarmon kyvyn sopeutua aina muuttuviin tilanteisiin ja toimenkuviin ja hänen halunsa kehittyä ammatissaan. ”Rehti, reilu, sitkeä, kärsivällinen, haastavasta työstään nauttiva sielunveli, joka otettiin pois liian varhain”, kuvaili ystävä Jarmoa. Muistotilaisuudessa saattoväkeä puhutteli myös Jarmon vävyn, Pekka Alivaaran, puheenvuoro ”Niin minä sinut muistan” Muistoissamme Jarmo Korkiakoski 14.10.1956 – 25.4.2015 Niin minä sinut muistan Villasukat, sandaalit ja lukematon määrä paitoja päällekkäin. Niin minä sinut muistan. Silmiinpistävä tyyneys. Sinun sanoin: ”Hätäilemällä kun ei saa aikaiseksi muuta kuin paitsioita.” Niin minä sinut muistan. Mies, jonka kotiin olin aina tervetullut. Ja se sinun lempilaulusi: ”On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista, että kuiskauskin on huuto. En vaihtaisi sekuntiakaan.” Vasta nyt ymmärrän, mitä nuo sanat sinulle merkitsivät. Niin minä sinut muistan. Maija Korkiakosken surun voi ymmärtää vain samanlaisen kohtalon kokenut. Kahden pojan ja puolison menetys kahden vuoden sisällä on koskettanut rajulla tavalla koko suurta perhettä ja sukua. Muistoasi kunnioittaen vävysi Pekka Alivaara VUOLIJOEN KESÄTEATTERISSA PENTINPUROLLA Simo Hämäläisen KÄTKÄLÄINEN Esitykset Pe 3.7.2015 klo 19 Su 5.7.2015 klo 15 ja klo 19 Ma 6.7.2015 klo 19 Ti 7.7.2015 klo 19 Ke 8.7.2015 klo 19 Su 12.7.2015 klo 15 ja klo 19 Ma 13.7.2015 klo 20 Ti 14.7.2015 klo 20 Ke 15.7.2015 klo 20 Su 19.7.2015 klo 15 ja klo 19 Ohjaus Anne Ballini Lavastus Erkki Simula Liput 12 €, alle 12-vuotiaat 5 € Ryhmien varaukset p. 044 377 7287 Tervetuloa! Kätkäläisen harjoituksissa Topi Leinonen, Saara Hurri ja Hanna Pyrrö. VUOLIJOEN NÄYTTÄMÖTAIDEYHDISTYS RY Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry 3 VUOLIJOKI 4 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015 Kahviteltiin pankilla uuden konttorinjohtajan Jukka Jaurakkajärven kanssa Edunvalvontavaltuutus kiinnosti Osuuspankin Vuolijoen konttorin uusi konttorinjohtaja Jukka Jaurakkajärvi on kotoisin Pudasjärveltä ja toiminut Oulun Osuuspankissa seitsemän vuotta, viimeksi pankin maa- ja metsätaloudesta vastaavana rahoituspäällikkönä. Kokemusta hänellä on myös maaseutukonttoreista. – Pyrin olemaan Vuolijoella kerran viikossa ja muulloinkin tarpeen mukaan. Koen uuden pestin innostavana ja haastavana. Mukavaa oli lähteä aamulla ajelemaan kohti Vuolijokea, tuumi Jaurakkajärvi tiistain kahvittelutilaisuudessa. Osuuspankin ovella oli tiistaina pientä jonotusta. Tultiin kahvittelemaan uuden konttorinjohtajan Jukka Jaurakkajärven kanssa, katsomaan, minkälainen pankkiiri kylälle saadaan. Paikalla oli myös Kainuun Osuuspankin toimitusjohtaja Seppo Rytivaara. Puheena oli pankkitiskien häviäminen ja palveluiden siirtyminen aina vaan enemmän nettiin. Ottoautomaattiakaan ei pienelle kylälle kannata laittaa. Vuolijoen konttori sentään on edelleen auki kahtena päivänä viikossa. Ulkoovessa on uudet aukioloajat, tiistaisin 9.30–16.30 ja perjantaina 9.30–15.30. Konttorinjohtaja Jaurakkajärvi pyrkii olemaan paikkakunnalla kerran viikossa, varmimmin tapaaminen järjestyy ajanvarauksella. – Kyllä sitä muutenkin saa hihasta nykäistä ja tulla juttusille, mainitsee Jaurakkajärvi. Hän johtaa myös Vaalan konttorin toimintaa. Jaurakkajärvi uskoo, että pankkiasiat sujuvat Vuolijoella entiseen tapaan osaavan henkilökunnan ammattitaidolla. Olipa hyvä luento Pankkisalin takana oleva kokoustila täyttyi muutamaan kertaan, kun sinne mentiin kuulemaan tietoiskua edunvalvontavaltuutuksesta. Kiinnostavaa tietoa asiasta jakoi pankkilakimies Johanna Heikkinen. – Olipa hyvä luento. Monta asiaa selkisi. Pankissa tehty valtuutus tuntuu luotettavalta ja varmemmalta kuin omin päin tehty sopimus. Kenelle tahansa voi tulla tilanne, jossa edunvalvonta tulee ajankohtaiseksi, kommentoivat tietoiskun saaneet. Ymmärrystä ja ensivaikutelmia Konttorinjohtaja Jukka Jaurakkajärvi on kotoisin Pudasjärveltä. Yhteys Kainuuseen syntyi opiskeluaikoina Kajaanin ammattikorkeakoulussa, jossa hän suoritti taloushallinnon tradenomin tutkinnon. Pankkialalta työkokemusta löytyy kassalta rahoitukseen ja vakuutuksiin. Myös maaseutukonttorit ovat tulleet uran aikana tutuiksi. Seitsemän vuotta Jaurakkajärvi on toiminut Oulun Osuuspankissa, viimeiset vuodet rahoituspäällikkönä vastuualueenaan maa- ja metsätalouden rahoitus. Näillä taustoilla ymmärrystä maaseudun olosuhteisiin Vuolijokisille tutulla pankkitiskillä asiakkaana Eila Harju, jota palveli asiakasneuvoja Johannes Varttila. Harju piti Johanna Heikkisen pitämää tietoiskua edunvalvonnasta oikein valaisevana ja tarpeellisena. ja kipukohtiinkin on johtajalla olemassa. Vuolijoen seutu ei ole hänelle ennestään tuttua. Asia korjaantunee uuden pestin myötä. Alkuvaikutelmikseen Jaurakkajärvi mainitsee sanat: vireää maatalousaluetta, teollisuutta, pitkiä välimatkoja töihin ja palveluihin, uskoa tulevaisuuteen, mukavia ihmisiä, hieno Oulujärvi maisemineen. ”Ei parempaa paikkaa metsästäjälle ja kalastajalle”. Tätä kaikkea lähemmäksi konttorinjohtaja siirtyy lähiaikoina, kun muuttokuorma starttaa Oulusta kohti Vaalaa. mv Päivänsäteitä ja menninkäisiä koulujen kevätjuhlissa • Lisää viereisellä sivulla Vuolijoen koulun kuudesluokkalaiset sanoivat näkemiin alakoululle. Koulun muut oppilaat lauloivat heille: ”On siipes vielä pienet, mutta kohta lienet kotka uljas kannella taivaan sinisen.” VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Satumetsäntiellä Vuolijoen koululla kevätjuhlaa vietettiin viikko sitten perjantaina. Otanmäessä suvivirsi laulettiin lauantaina. Molempien koulujen salit täyttyivät lukuvuotta päättävistä koululaisista ja heidän vanhemmistaan. Kaikesta näki, että juhliin oli panostettu; salit oli somistettu kesäisin aihein, ohjelmat oli harjoiteltu hyvin ja koottu hienoiksi kokonaisuuksiksi, arkivaatteet oli vaihdettu siistimpiin tamineisiin ja kreppirauta ja letitystaidot olivat olleet käytössä. Vuolijoella teemana oli satumetsä, joka toistui musiikkiesityksissä ja näytelmissä. Viidesluokkalaisten bändi säesti Essin esittämää Keijupölyä ja kuudennen soittajat Neean ja Lumin kaunista Päivänsäteen ja Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 5 menninkäisen vuoropuhelua. Satua oli myös Mistä prinsessalle puoliso ja Laiska-Jaakko -näytelmissä sekä kuudesluokkalaisten pienoiselokuvassa, Viherhilkassa. Onnea elämän kilpakentille! Otanmäen juhlaohjelmassa kuului kevät-sana ensimmäisten luokkien lauluissa ja kuudesluokkalaisten runosikermässä. Otanmäen koulu ja musiikkipitoiset juhlat ovat pettämätön yhdistelmä. Kristiina Kasilan hentoiset sormet taikoivat pianonkoskettimista ihanaa ”River flows in you”, kun juhlan päähenkilöt, yhdeksäsluokkalaiset saapuivat saliin. Sadut muuttuivat todeksi ja kevään aurinko meni pilveen, kun Otanmäen koulun rehtori pisti pöytään tilastotietoa. Tavoitetta oppimistulosten ja käytöksen paranemisesta ei ole saavutettu. Motivaation puutetta, kotitehtävien laiminlyöntiä, välinpitämättömyyttä, poissaoloja, piiskasi Tervonen. No, olihan hyviäkin hetkiä, juhlia, kampanjoita ja menestystä tiedoissa ja taidoissa. Suurin osa oppilaista tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy mallikkaasti. Hyvän toveruuden hymytytöt Nea, Heta ja Emmi. Leevi Sivonen soitti rumpuja viidesluokkalaisten bändissä. Maakuntalaulun säkeistöt saattelivat juhlijat kesälomalle. Koulut hiljenevät elokuuhun saakka. mv Mistä prinsessalle puoliso? kyseli nenäänsä kaivava kuningas ja tuolijumppaa harrastava kuningatar. 3.–4.-luokkalaisten näytelmässä oli huumoria, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Kaikille oppilaille riitti rooleja prinsessasta torninseiniin ja lohikäärmeisiin. Olimme satumetsäntiellä. Essin taidot taipuivat Keijupölyn solistiksi ja Laiska-Jaakon rooliin. Otanmäen koulun ekaluokkalaiset Enni, Oskari, Sani ja Juho odottivat omaa esiintymisvuoroaan Kevätkukkien kilpailu -esitykseen. Otanmäen koulun stipendit ja muut tunnustukset 30.5.2015 Urpo Huotarin stipendirahasto: Anna Talus, Lasse Heikkinen Lions Club Vuolijoki: Anna Talus, Sini-Maria Karjalainen, Juliet Jousjärvi Otanmäen koulun stipendirahasto, terveystiedon taitaja: Riikka Korhonen Otanmäen koulun stipendirahasto, eniten keskiarvoa nostanut: Janika Lappalainen Aino ja Väinö Rytkösen muistorahasto, musiikki: Anna Talus, Satu Rajala, Sara Ollila, Milla Karjalainen, Essi Pöppönen Kaija Liliuksen stipendirahasto, vieraat kielet: Anna Talus Pohjola-Nordenin kirjapalkinto: Anna Talus Vuolijoen Lions Ladyt: Sara Ollila Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni (iloisen liikkujan stipendi): 1–2 lk Laura Ovaskainen, 3–4 lk Lauri Kasila, 5–6 lk Tiina Kukkonen, 7 lk Milla Ahonpää, 8 lk t Unna Lesonen, 8 lk p Toni Lahdelma, 9 lk t Sara Ollila, 9 lk p Lasse Heikkinen MLL:n Vuolijoen-Otanmäen yhdistys: Kerttu Salonen, Henna Kosamo, Heikki Roivainen, Toni Lahdelma Hymyt: 1–2 lk Heta Leinonen, 3–4 lk Emmi Oulujärvi, 5–6 lk Nea Rautaoja MLL:n Kajaanin paikallisyhdistys: Viivi Huusko, Katriina Lappalainen, Katri Korkiakoski, Milla Ahonpää, Anni Huovinen, Anna Talus Taloustietokilpailun parhaat: Ilkka Raesalmi, Sara Ollila, Sini-Maria Karjalainen Teknologiateollisuus, stipendi teknisen työn taitajalle: Antti Valtanen Kalevan myöntämä lehti kuukaudeksi: Sara Ollila Vuolijoen koululla Seuraunionin Iloisen liikkujan stipendit saivat 1-2 lk Taru Huotari, 3-4 lk Petra Niva, 5-6 lk Konsta Pöppönen. MLL:n stipendit 1-2 lk Anni Jokelainen, 3-4 lk Petra Niva, 5 lk Inka Raesalmi, 6 lk Heidi Sivonen. Kuudennen luokan paras keskiarvo oli Sonja Alasalmella. Otanmäen koulun yhdeksäsluokkalaiset. Hyviä muistoja, yhteisiä kouluvuosia. Tiet eroavat. – Onnea elämän kilpakentille! toivotti rehtori peruskoulunsa päättäville nuorille. VUOLIJOKI 6 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015 Leila Paasonen vieraili viimeisenä työpäivänään tutulla Otanmäen koululla ”Leila, Leila, Leila, lempiystäväin...” valssi kaikui Otanmäen koulun salista pihalle asti ja otti vastaan vieraat Lohtajan koululta. Eikä niinkään vieraat, vaan vanhan tutun, yli kaksikymmentä vuotta Otanmäen koululla työskennelleen opettajan Leila Paasosen sekä hänen työtoverinsa Sari Heikkisen ja Mari Korhosen. Viimeisen työpäivän kunniaksi kollegat keksivät ”kiertokoululaisen muistelupäivän” entiselle työpaikalle. Valssi oli iloinen yllätys, ystävien halaukset naurattivat ja rehtori Kalevi Tervosen ojentama keväinen kukkakimppu ihastutti. Äidinkielenopettaja Leena Heikkilä oli harjoituttanut kuudennen luokan lausujat seuraavan päivän kevätjuhlaan ja esitys sopi nyt kenraaliharjoitukseksi. Leila Paasonen istui tyhjässä salissa ja kuunteli. Runosikermä sai kyyneleet silmiin. Tässä salissa oli niin monesti laulettu suvivirsi, esitetty ohjelmia, sanottu näkemiin oppilaille, oltu väsyneitä talven työstä. Tässä roolissa Leila oli viimeistä kertaa koulun kevätjuhlassa. Eläkepäivät alkavat, ne joita odotetaan, mutta johon kuuluu paljon haikeutta ja muistelmia. Kajaanin kollegoille oli ihan pakko näyttää Suomen hienoin siivouskomero, omassa entisessä luokassa oleva sohva, ruokalasta tuleva hissi, muistella sitä ihanaa saksanryhmää, nauraa saksaksi keitetylle Grunsuppelle ja ihmetellä uutta kaapinpaikkaa. Eihän siitä ole kuin kuusi vuotta, kun se vielä oli tässä. mv Kiertokoululainen jäi eläkkeelle. Leila Paasonen halusi esitellä nykyisille työtovereilleen, Sari Heikkiselle ja Mari Korhoselle ”Suomen hienoimman siivouskomeron”. Katsokaa, mitkä maisemat, osoitti Leila näkymiä isosta ikkunasta koulun kallioille ja mäntymetsään. Mukana muistelukierroksella oli myös rehtori Kalevi Tervonen. Tuula Kovanen ja Leila Paasonen olivat työtoverit Otanmäen koululla kaksikymmentäkolme vuotta. Ystävyys on jatkunut. Pitäjäpäivät vuodesta 1979 Pikkujuhannuksesta Wanhan ajan maatalousnäyttelyihin Miksei meilläkin Kunnanjohtaja Jorma Järvinen rupesi ensimmäisenä puhumaan Vuolijoen pitäjäpäivistä 70-luvun lopulla. Muissakin kunnissa sellaisia pidettiin, mikseipä meilläkin järjestettäisi yhteistä kesätapahtumaa. Ensimmäisten pitäjäpäivät järjesti ja organisoi Lions Club Vuolijoki, yhden päivän tapahtuman, joka kokosi kyläläiset Vartiolaan. Ohjelmaan kuului myös teatteriesitys, silloisen elinkeinoasiamies Markku Hattulan kirjoittama Malmia! Malmia! -näytelmä. Pitäjäpäivä vakiintui viikonloppuun ennen juhannusta ja sitä alettiin kutsumaan Pikkujuhannukseksi. Järjestöt ja yhdistykset olivat alusta lähtien aktiivisesti mukana kyläjuhlan järjestelyissä ja jossain vaiheessa Lions Club Vuolijoki luopui pääjärjestelyistä ja järjestelyjen koordinointi siirtyi Vuolijoen kunnan kontolle. Vankka yhteistyö eri järjestöjen kanssa jatkui. Pikkujuhannusta vietettiin vuosien varrella mm. Vuottolahden leirintäalueella, Otanmäessä ja Vuolijoen koululla. Ohjelmaa, myyjäisiä, näyttelyitä, oman kylän osaajia ja ehdottomasti pitäjäruokaa, palvilihakeittoa, kuului tapahtumaan. Pikkujuhannus oli alueensa näköinen ja kokoinen, paikkakuntalaisten ja kesävieraiden suosittu kohtaamispaikka aina kuntaliitokseen saakka, jolloin loppui myös tapahtuman taloudellinen tuki ja kunnan osuus järjestelyn koordinoinnissa. Oma se olla pittää Oma se olla pittää. Eihän pitäjä eikä kotiseuturakkaus mihinkään ollut hävinnyt. Riihipiha oli ollut Pikkujuhannuksen aattona, perjantaina, auki kesävieraille. Entä jos pitäjäpäivät järjestettäisiin siellä. Riihipihan isäntäväki piti porttia auki. Luonteva kytkös Vuolijoen Maaseutuyhdistykseenkin oli olemassa Niittypirtin kautta. Siinäpä uusi tapahtuman organisaattori ja miksei maksumieskin. Miesväki eri kyliltä innostui vanhoista traktoreista ja koneista. Traktorinäyttely! Wanhan ajan maatalousnäyttely! Koko talonpoikaismuseon alue oli valmis areena ja itsessään ohjelmanumero. Palvilihakeitto tulille, juhlapuhuja paikalle, musiikkia, sullinparkkuuta, käsityönäyttely, taidetta, sähköjen vetoa äänentoistolaitteisiin, niittoa, lakaisua, naulaamista ja eikun ensimmäinen traktorimarssi liikenneympyrää kiertämään. Kahdeksan vuoden aikana teemoina on ollut vanhojen koneiden lisäksi rakennusperinnettä, lähiruokaa, huusikulttuuria ja vuosisadan historiaa. Kaikenlaista on tekeville sattunut, ambulanssiakin tarvittu (maamoottorin käynnistysakseli tuli päähän, traktori kaatui Rahonpuroon, hevonen karkasi haravakoneen kanssa ja tarttui petäjään), mutta mukavaa on ollut. Yhteistä hyvää talkoilla ja euroilla Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Haataja toivoo, että Wanhan ajan maatalousnäyttely koettaisiin koko entisen kunnan alueella omaksi pitäjäjuhlaksi ja sinne kokoonnuttaisiin hyvillä mielin kaikilta kyliltä. Onhan se edelleen paikkakunnalla asuvien, täältä aikoinaan lähteneiden ja tänne vasta muuttaneiden kohtaamispaikka. Haataja toteaa, että mahtavasta uskollisten talkoolaisten panostuksesta huolimatta järjestäjälle jää maksettavaa. Pääsylippu- ja myyntituloista jäävästä voitosta käytetään samanlaiset siivut yhdistyksen omistamien rakennusten ylläpitoon, talkooväen virkistystapahtumaan ja museoalueen vuokraan. Näyttelypaikalle on viime vuosina rakennettu katettu näyttämö ja kunnostettu Taidekumpu. Parasta aikaa yhdistys toteuttaa myös kirjaprojektia, Vuolijoen satavuotisen historian kokoamista yksien kansien väliin. Rahan reikiä yhteisen hyvän vuoksi nekin. Mukkaan hupsuommaan! Uusien asukkaiden myötä olemme saaneet aina uutta hehkua hiillokseen. Tänä vuonna ideapalaveriin saapuivat Korhosen Liisa ja Jorma Kuusirannalta. Liisalta rupesi tulemaan ohjelmatekstiä Kaenuun murteella. Siitäkös ilimotuksen tekijät syttyvät, samoten Veikon emäntä Sirpa, joka laetto seoraavanlaeset terveiset lehen lukijoelle: ”Kaekki, jotka vähännii ossoavat jottai vanahalla mallilla tehä, nii ovat tervetulleita mukkaan meijän kanssa hupsuommaan. Ihan vappaasti soapi tulla paekalle ja näytteä mitenkä sitä vaekka hyvä kirvveen varsi vuollaan. Sitähän sitten voijaan myös kuhtuvieraita pyyteä ja sannoa, että tervetulloa esittelemmään taetojjaan ja halavalla männöö, kun vaen päesylippu tarvihtoo maksoa. Vaekka vastanteko kilipaelu ja muuta semmosta. Soettaa vaen Jussille 040 9654118 tae Veikolle 0400 284527, että tiijettään ottoa assie tapahtumassa esille. ” VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 PUUILON TARJOUKSET illä! Upea 3x3m paviljonki hyttysverkkosein •Nopea pop-up kasaus •Väri: harmaa/musta POLTTOMOOTTORITRIMMERI RUOHONLEIKKURI 4,5HP PUUTARHA-/PAINERUISKU PAVILJONKI PIKAKASATTAVA Perjantaina kesäkuun 5. päivänä •139cc OHV-moottori •Leikkuuleveys 510mm •25cc / 0,8kW •Leikkuukorkeus: •Varren pituus 1520mm 25-75mm 2L 590 1190 1490 5L 12900 Myös netistä Myös netistä VERKKOMERKKI LIPULLA RISTON KALAVERKKO •Pituus 30m, korkeus 1,8m, lanka 0,17mm 9 AITATOLPANJALKA Myös netistä /kpl 2,90€ 51 x 102mm 3,90€ 77 x 77mm 3,90€ 102 x 102mm 5,90€ JÄTTITRAMPOLIINI Ruuvi-/kierrepaalu •Pituus 115cm •Läpihitsattu paalu, jossa kiinnike valmiina •80mm halkaisija Terassien, piharakennusten, laitureiden ym. perustamiseen. 2990 Myös netistä REUNAPEHMUSTE Myös netistä Ø4,3m LAVAHUPPU 49 90 Myös netistä •Väritön suojahuppu EUR-lavalle •Mitat: 525+1250+525 x 2500 x 0,05mm 290 /kpl TAMFORCE HITSAUSKYPÄRÄ Myös netistä •Erittäin miellyttävä päällä joustavuutensa vuoksi •Väri: vihreä •Koot: S-XXL •Sis. housut ja hupullisen takin 2490 Myös netistä KAASUVAROITIN 12V+230V Myös netistä 19900 Myös netistä KOMPOSTI-JA HUUSSIKUIVIKE 2990 Myös netistä VENETELA 2 KPL 34 90 ABB RYHMÄKESKUS 40A Myös netistä 189 00 Myös netistä •Yksisylinterinen 4-tahti, ilmajäähdytteinen •Mitat: Pituus(mm): 605 Leveys(mm): 440 Korkeus(mm): 440 •Levyhissi kipsi- ja sisustuslevyjen asentamiseen •Nostokorkeus 180 - 330 cm •Max. levyn koko 122 x 488 cm •Max. nostopaino 68 kg Myös netistä 19 90 19900 Myös netistä 24900 Max. 1000kg Myös netistä IGLOO KYLMÄARKKU Igloo Island 48 Breeze •Tilavuus 45L 8-Vaihteinen 12V 55lbs Igloo MaxCold 70 •Tilavuus 66L 5900 9900 Myös netistä PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO Pallas puulaatikko •Koko: 67,5 x 42 x 42 cm •Langallinen, verkkovirtaan kytkettävä palovaroitin •Voidaan liittää yhteen jopa 20 laitteen kanssa KRAMFORS AGGREGAATTI 2kW LEVYHISSI •Esim. mökille, ulkorakennukseen tai autotalliin •Kotelointi IP65 •Mitat 275x370x140mm Myös netistä 19 90 2190 3290 8-Vaihteinen 12V 32lbs 11900 14900 Myös netistä Max. 500kg Yksittäin 17,90€ 3000 Myös netistä Sanko Pyöreä Myös netistä 2000 •Puinen kasvilava / lavakaulus •Sivurullissa portaaton kaltevuuden säätö •Mitat: 80 x 120 x 20cm •Voidaan pinota päällekkäin RAKENNUSPALJU NEXA PALOVAROITIN 230V 7 SÄKKIÄ (0,22€/l) SÄHKÖPERÄMOOTTORI 3490 •Peruslannoitettu ja kalkittu •Käyttövalmis 890 Myös netistä KASVILAVA 9900 EURO PUUTARHAMULTA 60L Biolan Komposti- ja Huussikuivike 40L •Teho 400 w puhdas/likavesi •Max.tuotto 7500 l/h •Nostokorkeus 5m •Raekoko 35mm •Soveltuu esim. asuntovaunuihin tai veneisiin •Kuumalanka-anturi •Sis. verkkovirta- ja tupakansytytinpistokkeet •Automaattisesti tummuvalla lasilla •Tummuus säädettävissä •Valokennotoiminen 54 90 UPPOPUMPPU 400W JOUSTAVA SADE-ASU •Teho 1500W •Kovametalliterä Ø216mm ResQ Pro+ renkaankorjaussarja henkilö- ja pakettiautoille •Suorituskyky 40L 2,5b 6min •Polttomoottoriraivaussaha 52cc / 1,9kW •Max 7500rpm •Sis. vesakkoterän, siimapään ja valjaat Ø4,3m Myös netistä METABO LIUKUJIIRISIRKKELI RENKAANKORJAUSSARJA HACKFORS KEVYTRAIVURI Ø4,6m 8900 Myös netistä •Teleskooppivarrella, pituus 250cm •Puhdista rännit helposti ja turvallisesti maasta käsin! •Turvaverkolla •Trampoliinin reunapehmuste / jousisuoja 24900 29900 Myös netistä RÄNNIEN PUHDISTUSHARJA RUUVIPAALU 51 x 51mm Myös netistä 12 90 90 Maahan upotettava galvanoitu aitatolpanjalka 00 •Keltaisella lipulla •225cm pitkä varsi •Silmäkoot: 35 - 55mm Myös netistä 179 8L Pyöreä Suorakaide Myös netistä Suorakaide 20L 65L 90L 65L 90L 2,95€ 6,90€ 9,25€ 9,90€ 10,90€ BOSCH JIIRISIRKKELI 1200W 26900 (Tarjoukset voimassa 30.6.2015 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää) Nuaskatu 12, Kajaani, tervetuloa! Myös netistä RESPO PERÄKÄRRY -kuomulla Ehkä hieman erilainen kauppa... Avoinna ma-pe 8-19, la 9-16 Salla puulaatikko •Koko 100 x 33 x 42 cm Katso kaikki mallit www.puuilo.fi! •Tehokas 1200W moottori •Liukutoiminto •Tyhjäkäyntikierrosluku 5200min-1 Myös netistä 3990 4990 Esim. 3,25 x 1,25m Myös netistä 179000 7 8 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Meidän Vuolijoki Kajaanissa halutaan edistää lähidemokratiaa. Entisen Vuolijoen kunnan alueella on tarkoitus perustaa asukkaiden aloitteesta aluelautakunta, jonka tehtävinä voi olla mm. palvelujen tuotantoa, aluetta koskevien esitysten tuominen kaupungin päätöksentekoon ja alueen kehittäminen. Aluelautakunnalla tulee olla vastuidensa mukaan myös oma budjetti. Edustajat aluelautakuntaan tulevat Vuolijoen alueen kyliltä. Lähidemokratiaa Vuolijoelle – asukkaiden aloitteesta Kajaanin kaupunki päivitti Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman keväällä 2014 järjestämällä 7 työpajaa kylillä eri puolilla Kajaania. Lähes kaikissa tilaisuuksissa lähidemokratian edistämistä pidettiin tärkeänä. Konkreettisin esitys tuli Vuolijoella pidetyssä työpajassa, jossa esitettiin aluelautakunnan perustamista Vuolijoella. Tämä esitys on yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmassa vuosille 2015–2020. Kajaanin kaupungin valtuusto hyväksyi keväällä 2015 Kajaanin ja kylä- ja kaupunginosaohjelman ja samalla Vuolijoen aluelautakunnan. Vuolijoella toteutettiin Vuolijoen kylien yhteinen Meidän Vuolijoki -hanke 1.11.2012 – 31.12.2014. Yhtenä hankkeen loppupäätelmänä on Lähidemokratiahanke Vuolijoelle (tavoitteena aluelautakunta tai vastaava). Meidän Vuolijoki -hankkeessa syntyi myös Vuolijoen alueen kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää laadittaessa Vuolijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaa. Aluelautakunnalla oltava valtaa ja vastuuta Vuolijoella järjestettiin 15.4.2015 entisen Vuolijoen kunnan alueen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin yhteinen suunnittelutilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi Rovaniemen ja Sukevan aluelautakunnista saatuja kokemuksia ja mietittiin, millainen aluelautakunta voisi toimia Kajaanissa Vuolijoen alueella. Keskustelussa painotettiin sitä, ettei aluelautakunnasta haluta pelkkää keskustelufoorumia, vaan sillä pitää olla todellista valtaa ja vastuuta.Todettiin myös, että toiminnan alkuvaiheessa koulutus ja perehdyttäminen aluelautakuntatoimintaan on tärkeää. Vuolijoen asukkaat toivoivat, että aluelautakuntaa valmistelevat työpajat pidettäisiin vuorotellen eri kylillä, jotta kaikkien kylien asukkaat pääsisivät lähemmin tutustumaan aiheeseen. Tiedotuksen tulee olla avointa ja aktiivista. Asukkaat ja kaupunki valmistelevat aluelautakunnan toimintaa yhdessä Aluelautakuntakokeilun käynnistämistä valmistellaan kesän ja syksyn ajan yhdessä Vuolijoen alueen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa. Kokeilu on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2016 alusta. Valmistelutyöstä vastaavat erityisasiantuntija Tarja Lukkari (Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen (Kajaanin kaupunki). Kajaanin kaupunki hakee Oulujärvi Leaderilta rahoitusta Vuolijoen aluelautakunnan esiselvityshankkeeseen. Esiselvityshankkeeseen sisältyy (1) aluelautakuntatoimintamallin suunnittelu yhdessä Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin kanssa, (2) erilaisten hyväksi koettujen aluelautakuntamallien esittely, (3) aluelautakuntakokeilun saaminen osaksi Kajaanin kaupungin hallintoa, (4) kokeiluhankkeen kirjoittaminen Vuolijoen aluelautakuntakokeilun alkuun saattamiseksi. Lähtökohtana on, että Vuolijoen kylien asukkaat suunnittelevat yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa, millainen aluelautakunta Vuolijoelle tulee. Palvelujen soveltuva sisältö ja laajuus on yksi Vuolijoen aluelautakuntakokeilun aikana selvitettävä kysymys. Samoin on sovittava, miten aluelautakunnan jäsenet valitaan. Esiselvityshankkeessa järjestetään • Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari ke 17.6.2015 Vuolijoen entisellä kunnantalolla • Opintomatka tutustumaan Sukevan aluelautakuntaan (kesä- tai elokuu) • Työpajoja eri kylillä tai yhteisesti elo-syyskuun aikana • Mahdollisesti perustetaan suunnitteluryhmä, johon kuuluu edustajia kyliltä ja kaupungilta • Valmistellaan Vuolijoen aluelautakunta kaupungin päätöksentekoon Uusi kuntalaki Uudessa kuntalaissa 348/2014 § 36 on oma säädös alueellisesta toimielimestä: ”Valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä.” Aluelautakunnat ovat kuntien vapaaehtoisesti perustamia toimielimiä, ja ne eroavat kunnan perustoimintaan tarvittavista palvelu- tai tehtäväkokonaisuuskohtaisesti asetetuista sektoritoimielimistä. Aluelautakuntien perustehtävä ei ole kunnan palvelutoiminnan järjestäminen, vaan kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Aluelautakunnilla lisätään lähidemokratiaa kuntien hallinnossa. Niille voidaan antaa myös perustehtävää tukevia osa-alueen palvelujen järjestämisvastuita. VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Aluelautakuntatoiminta koetaan tärkeäksi lähidemokratian muodoksi Sekä Suomessa että muissa maissa toimivien lähidemokratiamuotojen toimivuutta on tutkittu ja Suomen oloissa toimivimmaksi malliksi osoittautui Rovaniemellä toimiva Yläkemijoen aluelautakunta. VM:n vuonna 2012 tekemän selvityksen (Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg: Alueellista demokratiaa? – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa) mukaan alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, eniten PohjoisSuomessa. Kuntaliitosten yhteydessä on perustettu 24 alueellista toimielintä. Nämä voidaan jakaa keskustelufoorumeihin ja päätösvaltaisiin toimielimiin. Keskustelufoorumeiksi luokiteltavien toimielinten toiminta on pääasiassa informaation jakamista, keskustelua, ja vuorovaikutusta asukkaiden ja kunnan välillä. Tähän ryhmään kuuluu noin 90 % toimielimistä (54 kpl). Näistä 22:lla on taloudellista päätösvaltaa, joista 18 kohdalla tämä tarkoittaa kylätoimintaavustuksista päättämistä. Selvitystyö osoitti, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä alueelliset toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kansalaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta on toiminut yli 20 vuotta. Hyvien kokemusten takia kaupungissa aloitti 5 uutta aluelautakuntaa toimintansa v. 2014. Kokemukset Rovaniemen Yläkemijoelta osoittavat, että aluelautakuntatoiminta aktivoi alueen asukkaita myös laajemmin asuinalueensa kehittämistoimintaan mm. kokeilujen, kehittämishankkeiden ja vapaaehtoistyön kautta. Toiminta on lisännyt alueen elinvoimaisuutta ja mahdollistanut uudenlaisten palvelumuotojen käyttöönoton. Hyviä esimerkkejä lähidemokratiasta löytyy myös muualta Suomesta: lähimpänä on Yläkemijoen aluelautakuntaa pienimuotoisempi Sonkajärven kunnan Sukevan aluelautakunta, joka myös on toiminut jo 20 vuotta. Lähidemokratiaa tulee vahvistaa Lähidemokratiaa tulee vahvistaa Ritva Pihlajan mielestä kahdesta syystä, jotka molemmat ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta vakavia. Ensinnäkin on syytä olla huolissaan kuntavaalien alhaisista äänestysprosenteista ja siitä, miten ihmiset kokevat olevansa osallisia, kun kuntakoko, organisaatiot, asiat ja myös alueelliset erot kuntien sisällä kasvavat. Asukkailla on oltava halutessaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallisiin, heille arjessa tärkeisiin asioihin. Perinteisen edustuksellisen kuntademokratian vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Toinen syy vahvistaa lähidemokratiaa on kiristyvä valtion ja kuntien talous. Kuntien tehtäviä joudutaan tiukan julkisen talouden puristuksessa karsimaan ja tällöin on mietittävä, millaisen palvelulupauksen julkinen valta voi antaa, mitä palveluja yritykset ja markkinat hoitavat, ja mitkä tehtävät jäävät kolmannen sektorin, vapaaehtoisten ja kansalaisten vastuulle. Lähidemokratiassa on siis kysymys myös siitä, miten tämä yhteispeli kunnan, paikallisten yritysten, yhdistysten, seurakuntien, oppilaitosten ja tavallisten rivikuntalaisten välillä järjestetään. Rovaniemellä jo kuusi aluelautakuntaa Meeri Vaaralan mukaan Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen kylät lähtivät aluelautakuntatoimintaan, koska Yläkemijoen aluelautakunnasta oli saatu hyviä kokemuksia 20 vuoden ajan. Se oli uusien aluelautakuntien toimintamalli. Asukkaat kokivat, että päätöksenteko oli siirtynyt uudessa Rovaniemen kaupungissa kauemmas kylistä eikä valtuutettujen paikallistuntemusta voinut enää hyödyntää päätöksenteossa. Alueellisilla toimielimillä ajateltiin voitavan lisätä asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kyläalueiden palvelujen järjestämiseen ja maaseudun omaehtoiseen kehittämiseen. Esittelyt seminaarin asiantuntijoista Ritva Pihlaja tutkija, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ kansalaistoiminnan verkosto OK-opintokeskus Tehnyt • selvittänyt valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta lähidemokratiaa Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä • ollut asiantuntijana mukana erilaisten lähidemokratiamallien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa koko Suomessa • lähidemokratian ohella erikoistunut maaseudun kolmanteen sektoriin ja palveluihin Meeri Vaarala alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki Yläkemijoen koulun rehtori Tehnyt • Toiminut yli 20 vuotta toimineen Yläkemijoen aluelautakunnan aluesihteerinä (asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano) • Vastaa nykytehtävässään Rovaniemen kaikkien kuuden aluelautakunnan esittelijän tehtävästä Aluelautakunnan esiselvityksen vastuuhenkilöiden yhteystiedot: Risto Hämäläinen Kansliapäällikkö, Kajaanin kaupunki [email protected] puh. 044 710 0217 Tarja Lukkari erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto Kajaanin ammattikorkeakoulu [email protected] puh. 0400 372 082 Aluelautakunta Vuolijoelle -seminaari 17.6.2015 Esiselvityshankkeen toiminta käynnistyy yhteisellä seminaarilla, jonka tavoitteena on saada tietoa aikaisemmista lähidemokratiaan ja etenkin aluelautakuntiin liittyvistä kokemuksista ja saada niistä eväitä toimivan ja Vuolijoelle sopivan aluelautakunnan aikaansaamiseksi. Seminaarissa kuullaan kahta valtakunnallista asiantuntijaa lähidemokratiaan ja aluelautakuntatoimintaan liittyen. Aika Paikka Puheenjohtaja Keskiviikko 17.6.2015 klo 17:00 – 21:00 Vuolijoen vanha kunnantalo Vesa Kaikkonen, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja OHJELMA Klo 17:00 Seminaarin avaus – aluelautakunta avaus uudenlaiseen lähidemokratiaan Kajaanissa • Vesa Kaikkonen Klo 17:15 Lähidemokratia – mitä ja miksi? • Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, Kansalaistoiminnan verkosto, YTR/TEM Klo 18:15 Kokemuksia Rovaniemen aluelautakunnista – Yläkemijoen aluelautakunta yli 20 vuotta ja uudet viisi lautakuntaa vajaat 2 vuotta • Meeri Vaarala, alueellisten palvelujen johtaja, Rovaniemen kaupunki Klo 19:15 Työpaja, keskustelua • Vuolijoen asukkaiden ja Kajaanin kaupungin odotuksia aluelautakunnan toiminnalle • Suuntaviivoja Vuolijoen aluelautakunnalle • Sovitaan aluelautakunnan valmistelusta; tarvittavista työpajoista ja foorumeista sekä muodostetaanko kylien edustajista koostuva valmisteluryhmä Klo 20:45 Loppuyhteenveto • Vesa Kaikkonen Klo 21:00 Tilaisuus päättyy VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Ennakko-otteita Vuolijoen kunnan historiikista Vuolijoki-lehti julkaisee kevään ja kesän aikana ennakko-otteita tulevasta Vuolijoen historiikista. Sarjan toisessa osassa valotetaan niitä alkuasetelmia, joista Vuolijoki suunnisti kohden kunnallista itsenäisyyttä sekä niitä muutoksia, joita 1900-luvun uudet aatteet alkoivat tuoda syrjäisiin Vuolijoen, Saaresmäen ja Vuottolahden erämaakyliin. ”Vuolijoki lähtee itsenäisyyden tielle 1900-luvun koittaessa Vuolijoen historia lähti huomattavan edistyksen tielle 1900-luvun alusta lähtien. Yhtäkkiä elämä, joka oli näyttäytynyt hiljaisena raadantana ja kamppailuna luonnonolojen vastuksia vastaan, sai uusia piirteitä. Entiset erämaakylät saavuttivat seurakunnallisen ja kunnallisen itsenäisyyden ja kylien ihmisten elämää alkoivat muovata edessä aukeavan vuosisadan uudet aatteet ja lopulta myös taloudelliset mahdollisuudet. Aina asutuksen alusta 1800-luvun loppuun vuolijokelaiset, saaresmäkeläiset ja vuottolahtelaiset olivat erämaakylien asukkaina olleet kaukaisen kruunun alamaisia, joilla ei ollut oman vallan alla olevia instituutioita saati yhteisiä julkisia rakennuksia. Kylät koostuivat vain talollisten taloista, torppareiden torpista ja mäkitupalaisten mökeistä ja kosketus esivaltaan oli kaukainen. Kirkossa ja käräjillä käytiin, mutta paikkakunnalla ei ollut omaa pappia saati nimismiestä tai poliisia. Väestöön ei kuulunut oppineita, virkamiehiä tai säätyläisiä. Vain talonpoikia ja irtolaisia, jotka jakautuivat asemaltaan tilallisiin, torppareihin, mäkitupalaisiin, loisiin ja irtolaisiin. Tätä taustaa vasten 1800-luvun lopussa liikkeelle lähteneet kehityskulut olivat Vuolijoella vallankumouksellisia. Yhtäkkiä saatiin omia julkisia rakennuksia, oma seurakunta ja lopulta myös oma kunta. Paikkakunnalle ilmestyivät vuoteen 1918 mennessä pappi, lukkari, kansakoulunopettajia, metsätalousneuvoja, maatalousneuvoja, kunnallinen kätilö ja poliisi. Tämän kehityksen alkupiste oli kansakoulun rakentaminen silloisen Säräisniemen kunnan toimesta Vuolijoen kylään vuonna 1896. Toimiessaan Säräisniemen kunnan sisällä oman kansakoulun puolesta vuolijokelaiset ja saaresmäkeläiset toimivat ensimmäistä kertaa yhdessä omien etujensa ajamiseksi tällaisessa mittakaavassa. Kansakoulun rakentamista voi siis hyvin pitää myös sinä hetkenä, jolloin Vuolijoki syntyi poliittisena yhteisönä, joka alkoi työskennellä yhdessä omien etujensa puolesta.” Lisää Vuolijoen 1900-luvun kehityskuluista ja monista vaiheista vuoden 2015 aikana ilmestyvässä Vuolijoen historiikissa. Tilaa kirja ennakkoon Vuolijoen maaseutuyhdistykseltä ja tue kirjan painamista. Näkemiin Meidän Vuolijoki! Meidän Vuolijoki -hanke on päättynyt ja Marjon on aika muistella muutama asia projektin ajalta. Oli mukavaa palata kotiseudulle. Töihin ryhtymistä helpotti se, että tunsin Vuolijoen kyliä ja ihmisiä jo etukäteen, näin pääsin nopeasti alkuun hankkeessa. Entisen kylien kehittämiskokemuksen perusteella ajattelin, että suurin riski on saada ihmisiä mukaan toimintaan ja innostumaan riittävästi. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, vaan noin kuukauden sisällä hankkeen aloittamisesta huomasin, että Vuolijoen imagoa piti nostaa ensiksi vuolijokelaisten omissa silmissä. Ulkopuolisena henkilönä oli helppo todeta, että Vuolijoen ja Kajaanin kaupungin välinen yhteistyö ei oikein toiminut, jonkinlainen ”meiltä on kaikki viety – ei kannata” -henki oli vallalla. Tähän juopaan pitikin heti tarttua. Tärkeimpänä keinona oli tiedottaminen ja eri tapahtumissa mukana oleminen, kyselyt ja kilpailut. Lisäksi osallistuminen Kajaanissa niin Kainuun Nuotan, kaupungin ja eri hankkeiden tapahtumiin toi lisää tunnettuutta Vuolijoesta. Vuolijoki-lehdessä raportoin Mailin kanssa koko hankkeen ajan. Suunniteltiin Meidän Vuolijoki -paidat ja muuta markkinointimateriaalia, logo ”Vielä virtaa Vuolijoki”. Ensimmäisen vuoden aikana muutos alkoi näkymään. Vuolijokelaiset aktivoituivat ja tulivat mukaan toimintaan ja kokouksiin. Kajaanista alettiin kysellä asioita ja edustajia eri tapahtumiin. Hankkeen tekemien konkreettisten asioiden lisäksi pinnan alla on tapahtunut muutoksia. Voi sanoa, että hanke on muuttanut asenteita sekä Kajaanissa että myös Vuolijoen asukkaissa. Yhteistyö on lisääntynyt. Hankkeen motto: ”Turhautumisesta aktiiviseen toimintaan” toteutui. Uudet, lukuisat ideat kirjattiin ja aika paljon niistä on toteutunut tai toteutumassa. Kyläsuunnitelmia tehtiin projektin kylille. Hankkeen kannalta oli hankalaa, että koko projektin ajan ongelmana oli EU-kauden päättyminen v. 2013 loppuun ja uuden alkaminen v. 2014. Käytännössä uusiin ehdotettuihin hankeideoihin ei voitu hakea rahoitusta Elystä tai Leaderista, koska v. 2013 sekä kylä- ja kaupunginosaohjelmaan viedyt esitykset että muut hankkeet joutuivat odottamaan uutta ohjelmakautta. Uusia hankkeita päästään vasta hakemaan tämän vuoden keväällä. Näin Meidän Vuolijoki -hankkeeseen esitetyt toimenpide-ehdotukset joutuivat odottamaan rahoitusta ja osa mahdollisista hakijoista turhautui. Toisena hankalana asiana oli ympäristönhoitotöiden siirtyminen pois ELY-keskuksilta. Yhtenä suurimpana kehittämistoiveena koko hankkeen ajan esitettiin erilaisia ”risutöitä”, ympäristön kunnostamista ja siistimistä, nurmikoiden leikkuuta ja ihan yksinkertaisesti kukkaistutuksia. Kaupungilta odotetaan, että esimerkiksi kirkonkylän keskustan katujen vierustat niitettäisiin edes yhden kerran kesässä kunnolla. Toivon, että kaikki kuitenkin jaksavat hakea uuden rahastokauden rahoituksia, joista Oulujärvi Leader ry ja Ely-keskus tiedottavat parhaillaan. Meidän Vuolijoki Meidän Vuolijoki -hankkeen tuloksia ja vaikutuksia -hanke on nyt loppunut. Mutta työ jatkuu. Toivon, että kaikki vuolijokelaiset ideanikkarit ja toimijat toteuttavat niitä hankkeita ja ideoita, joista oli reilun kahden vuoden aikana puhetta. Osa on kirjattu paperille ja viety eteenpäin, osa on vielä ituina mielessä. Meidän Vuolijoki -yhdistyksen perustaminen ei toteutunut, mutta aluelautakunta ja siihen liittyvät toimenpiteet korvaavat yhteisen yhdistyksen tavoitteita. Kiitos kaikille kyläläisille, erityisesti projektiryhmälle ja Vuolijoki-lehdelle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä! toivottaa Meidän Marjo Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 9 Vuolijoki historiikkiprojektin vaiheista ja nykytilanteesta Vuolijoen historian kokoaja Veikko Leinonen haastatteli toukokuun alussa Itärannalla asuvaa Hemmi Karjalaista. Juttu luisti Kukkoniemen supistetusta kansakoulusta vanadiinitehtaan sintrausuunin ääreen. Vuolijoen kunnan historiikki, jota on valmisteltu vuosien työn tuloksena, alkaa saada pikkuhiljaa muotoaan. Valmista pitäisi tulla tämän vuoden aikana. Alun perin jo viime jouluksi suunniteltu julkaisu venyi lopulta, kun arkistot alkoivat paljastaa salojaan kaikessa mittavuudessaan ja tutkimustyö laajeni siinä vaiheessa alkuperäistä suunnitelmaa laajemmaksi. Työ ottaa aikansa ja varsinkaan tällaisessa tutkimustyössä, jonka on tarkoitus toimia kaikessa laajuudessaan tulevan Vuolijokitietouden pohjana, ei ole ollut tarkoituksenmukaista hätäillä. Työn vaiheista jotakin mainitakseni kerrottakoon, että vierailin viime syksynä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkistossa, josta paljastui, että Vuolijoelta oli kerätty varsin laajasti kansanperinnettä 1930-, 1950- ja 1960-luvuilla. Tulevaan kirjaan tuleekin varsin kattava yleisesitys Vuolijoelta näinä vuosikymmeninä kerätystä kansanperinteestä, joka tuo elävästi esiin sen sangen värikkään kansankulttuurin poppineen ja noitineen, joka vallitsi Vuolijoella vielä 1900-luvun alussa. Vierailut Oulun maakuntaarkistoon sekä lukuisat tunnit Vuolijoen kunnanarkiston kimpussa ovat myös tuottaneet paljon mielenkiintoista tietoa Vuolijoen vaiheista. Samoin ovat tehneet pitäjän muiden toimijoiden arkistot puhumattakaan vuolijokelaisten haastatteluista, joita olen ehtinyt tekemään tasaisen epätasaisesti kuluneen vuoden aikana, jonka olen viettänyt historiikkiprojektin parissa. Suurimmaksi harmiksi projektin varrelta voi sanoa, etten ole ehtinyt paneutua tapaamisiin ja ihmisten haastatteluihin toteutunutta enempää. Muutamia sellaisia juttutuokioita, joita on ollut suunnitteilla, on yksinkertaisesti jäänyt ajanpuutteen vuoksi toistaiseksi tekemättä. Toivottavasti vielä ehdimme! Historiikin suunnitelluksi laajuudeksi on kaavailtu noin 500 sivua. Tällä hetkellä tekstistä on kasassa noin 300 sivua, joten vielä riittää auki kirjoitettavaa. Myös pari tarkentavaa arkistokäyntiä odottaa vielä tekemistään vaikka itse tutkimustyö on jo melkoisen hyvässä vaiheessa. Työ on edennyt osaltani alkuun Vuolijoen Maaseutuyhdistyksen palkkaamana ja sittemmin talkoopohjalta. Asetelma on tuonut omaa haastettaan, sillä tunnit eivät puussa kasva ja muutakin on aina tehtävä, että leipänsä ansaitsee. Ei ole auttanut kuin kiiruhtaa tasaiseen tahtiin kohden maalia. Tutkimusteni lisäksi kirjaan tulee Väinö Vähäsarjan kirjoituksia Vuolijoen koululaitoksen ja koulujen vaiheista, Elisa Valtasen kirjoitus Vuolijoen väestökehityksestä kunnallisen itsenäisyyden ajalta sekä muutamia kirjoituksia myös muilta asiaan paneutuneilta. Kokonaisuuden muotoilusta vastaa allekirjoittanut. Kirjaa ovat olleet vuoden mittaan henkilökohtaisella panoksellaan edistämässä lukuisa joukko henkilöitä. Nimiä on liikaa tässä mainittavaksi. Sanotaan tässä vaiheessa vain, että on ollut hienoa nähdä, että historiikkiprojekti on koettu tärkeäksi ja että ihmiset ovat olleet parhaansa mukaan käytettävissä projektin edistämiseksi. Henkilökohtaisesti sukellus Vuolijoen historiaan, josta en vielä vuosi sitten ymmärtänyt paljoakaan, on ollut todella mielenkiintoinen. Vaikka taustani on historian alalta, ja olen tutustunut jo aiemmin Kainuun historiaan yleisesti, niin projekti on ollut hyvin avartava ja liioittelematta voi sanoa, että tästä lähtien Vuolijoella on oma erityinen paikkansa sydämessäni. Seuraavan kerran tapaamme Vuolijoen maalaismarkkinoilla, joille tulen kertomaan esitelmän voimin Vuolijoen popista ja noidista. Näemme silloin! Siihen asti jatkuu tasainen ahertaminen tulevan kirjan tekstien kimpussa. Veikko Leinonen Vuolijoki historiikin kirjoittaja Meidän Vuolijoki 10 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Nro 22 – 2015 VUOLIJOKI Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 11 12 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Latotanssit, Juhannusjuhlat, Oodi Oulujärvelle -konsertti, Huutokauppakeisarin markkinat ja Kuksa soikoon! -tapahtuma kesän 2015 menopaikkoja Matkailuyritykset alueellamme valmistautuvat edessä olevan kesän yleisötapahtumiin ja toivottavat lomalaiset ja vapaa-ajan viettäjät suuremmallakin porukalla nauttimaan joukkopaikkojen ohjelmista ja tarjouksista Oulujärven rannoilla ja Otanmäen raitilla. Kesäkeittiö Kolmen Aitan rannassa palvelee matkailuyrityksen asiakkaita. Rantavarustukseen kuuluvat myös paviljonki, savusauna ja maisema Oulujärvelle. Matkailumaatila Onnelassa on meneillään polttarikausi ja firmojen virkistyspäiviä sekä kesäretkeläisten ja luokkakokousta viettävien ruokailu- ja kahvittelutilaisuuksia. Tänä kesänä latotansseja järjestetään kolmena viikonloppuna, ensimmäiset jo viikon kuluttua, jolloin areenalle astuu Ässät ja kajaanilainen drag-taiteilija Jere Sivonen vetämään Paula-shown. Kake Randelin tulee ajamaan rallia ja tanssittamaan juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Huipputapahtuma on elokuun ensimmäisen päivän megamarkkinat, jossa tavaraa kauppaa tv:stä tuttu huutokauppakeisari Aki Palsanmäki. Oma myyntipöytä kannattaa varata ajoissa, muistuttaa Eija Karjalainen. Huutokaupan jälkeen liidellään parketilla Sami Sarjulan ja karaoken vauhdissa. Vuottolahden leirintäalueella SFC-Kohtauspaikalla juhannusjuhlien tanssittaja on Jorma Kotilaisen yhtye. Keskikesää otetaan vastaan kokkotulen äärellä ja thai-keittiön herkkuja napostellen. Syksyn valotreffeillä kohdataan 4.–6.9. Kolmen Aitan Pentti Huovinen Salmenrannalta on kiinnittänyt näyttäviä julisteita heinäkuun 11. päivän Oodi Oulujärvelle -konsertista ja laittelee kesäparatiisiaan vastaanottamaan musiikkinautiskelijat erikoisen kauniiseen maisemaan ja musiikin lumoihin. Kolme Aittaa tekee yhteistyötä Onnelan Matkailumaatilan kanssa, joten Eija Karjalaisen tarjoilu pelaa myös Salmenrannan tapahtumassa. Vuottolahden leirintäalueelle, Kohtauspaikalle, saavutaan myös vesiteitse. Laituri ottaa vastaan isommatkin veneet. Kuvassa Markku Tolsa, karavaanarialueen yrittäjä. Eija Karjalainen valmisteli nuotiopuffettia polttariporukalle ja kertoi Onnelan kesän tapahtumista. Tanssi-iltoja on tänä kesänä aikaisempaa harvemmin. Eija ja yrityksessä auttavat tyttäret vastaavat toiminnasta. Jounin hommana on hoitaa moottorirata ja pitää autot valmiudessa. VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 13 Oodi Oulujärvelle -konsertti 11.7. klo 18.00 Vaalassa Salmenrannantie 103 lähellä lossirantaa Liput 20 € Ennakkovarauksella Pentiltä puh. 044 302 38 39 Emma-palkittu YONA Johanna Pitkänen 5 hengen orkesteri Katso kolmeaittaa.fi PUFFETTI Onnelan Matkailumaatila HATVAN HALLI AY Kuksa soikoon kolmannen kerran koko viikonlopun elokuun 7.–9. päivinä! Alueemme musiikkimiehet ja -naiset suunnittelevat yhteistyössä Kuksan yrittäjien kanssa monipuolista ohjelmaa oheistapahtumineen ravintolaan ja sen edustalle. Kuksa soikoon! -viikonloppuun on hyvä päättää lomakausi juuri ennen koulujen alkamista. Mikko Haatajan lempimusiikkia on blues, jazz ja rokki. Hiljaiset värit ja Kymmenen tikkua laudalla -soitto miellytti pubissa pistäytyjää toukokuussa. – Kyläläiset kasaan tämmöisiin! Hyvä kun on menopaikka ja ihmiset, jotka järjestävät tapahtumia, kannusti Haataja. Elokuussa Kuksa soi seuraavan kerran. Metsolantie 24 88200 Otanmäki P. 0400 386 941 Kalliomurskeet, hiekat, ruokamulta Maanrakennusurakointi Teiden kesä- ja talvikunnossapito Kaivinkone- ja muut konetyöt Kymmenen miehen polttariporukka Kajaanista katsasti illan saunatiloja, kelluvaa Transit-saunaa. Tuleva sulhasmies Vesa Hannikainen (toinen vasemmalta) vakuutti, että hauskaa tulee olemaan. Polttareiden järjestäjä, bestman Juho Karhu (neljäs vasemmalta) mainosti Onnelaa: ”Paras polttaripaikka Kainuussa. Voi tehdä monta juttua, on rauhaa ja rallirataa, ihana kesäyö, hyvää ruokaa eikä juomakaan lopu. Työpaikan kaveritkin olen tuonut tänne ajelulle ja saunomaan.” www.malmisepeli.fi Maansiirtokuljetukset VUOLIJOKI 14 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Nro 22 – 2015 Onnea uusille ylioppilaille! Ainakin seitsemässä kodissa Otanmäessä, Vuottolahdessa ja Ounaksella pistettiin pöytä koreaksi viime lauantaina lakkiaisten merkeissä. Aurinkoinen sää suosi juhlintaa pihapiireissä. Lyhyissä haastatteluissa tuli esille muutama yhteinen piirre; Nuorten toiveikkuus tulevaisuuden suhteen, Uhkiin voi vastata muuttamalla maailmaa omalta osaltaan, Koti, perhe ja ystävät ovat ykkösasia. Joona Peltoselle lukion suorittaminen oli itsestäänselvää jo peruskoulun alaluokilla. – Poikaa ei ole tarvinnut patistella lukujen pariin, toteavat ylpeät ja onnelliset vanhemmat Tanja ja Jukka-Pekka Korkiakoski, jonka lapsuudenkodissa Piiraalassa lakkiaispäivää vietettiin. Joona on tyytyväinen ylioppilas- ja lukiotodistukseen. ”Panostukseen nähden arvosanat ovat kohtalaiset”. Koulun lisäksi Joonalle maistuu myös työ ja liikunnalliset harrastukset. Helmikuusta lähtien hän on työskennellyt Pyhännällä ikkunatehtaalla ja saa olla siellä tienaamassa tammikuulle, armeijan alkuun saakka. – Inttiaikana on hyvä miettiä jatkoa. Minulla ei ole tarkkaa ammattihaavetta. Jotain tekemistä sillä voisi olla liikunnan ja sosiaalisuuden kanssa, pohtii Joona. Ajatusta tukee myös harrastuslista: partio, UT-nuoret, seurakunnan leirit, koripalloa ja sählyä harrasteporukoissa sekä metsästys. – Kotiseudussa parasta on perhe, ystävät ja rauhallisuus. Ihmispaljous ei ole minun juttu. Oulu vielä menettelee opiskelupaikkakuntana. Tiina Huuskolla oli peruskoulun viimeisellä luokalla montakin jatkosuunnitelmaa puutarhurista arkkitehdiksi. Lukio tarjosi hyvää miettimisaikaa ja avasi lisää ovia. Suunnitelmat ovat kolmen vuoden aikana tarkentuneet ja nyt hän jännää pääsyä Kuopion yliopistoon ravitsemustieteen opintoihin. – Ravitsemusterapeutti on ammattihaave. Kuopio on ainut paikka, missä sellaiseksi pätevöityy. Toisena vaihtoehtona on sosiaalityö, jota olen hakenut opiskelemaan Rovaniemen yliopistoon, kertoo Tiina. Sekä peruskouluaika Otanmäessä että lukioaika Kajaanissa ovat antaneet hyviä eväitä elämään sekä ystäviä ja harrastuksiakin. – Olen avoin uusille kokemuksille. Haluaisin matkustella ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. Opiskelu vie pois kotoa, mutta voisin kuvitella palaavani joskus kotiseudulle. Perhe ja ystävät ovat tärkeintä. Harrastuksiin kuuluu kuntosali, lenkkeily ja pianonsoitto, joka on säilynyt mukana Tuula Kovasen musiikkitunneilta, kertoo Tiina. Lukioajan hän asui Kajaanissa. Huhtikuulla alkanut työ sairaala-apulaisena jatkuu syksyn opiskeluun saakka. Lauantai oli kuitenkin vapaapäivä, jota juhlittiin kotona Ounaksessa suvun ja ystävien kanssa. Satu Leinonen vietti lakkiaispäivää kotona Ounaksella. Aurinkoisella, kauniisti hoidetulla pihalla oli hyvä poseerata juhlan merkeissä isä-Pertin ja Railiäidin kanssa. Kuvaajan taakse jää sinisenä välkkyvä Oulujärven selkä. Satu asui opiskeluajan Kajaanissa, joten kotoa irtautuminen on jo tapahtunut. Arvosanoihinsa Satu on tyytyväinen, vaikka harmitteleekin monessa aineessa pistemäärän jääneen parin pinnan päähän korkeammasta arvosanasta. Seuraava suunta hänellä on Oulun yliopisto, johon hän pyrki opiskelemaan maantietoa. – Maantieto on jotain konkreettista. Maapallo on oikeasti olemassa! Kaikki mitä siinä on, kiinnostaa; maan muodot, mannerlaatat ja niiden liikkeet, äiti-maan resurssit, ilmasto, historia, valtioiden rajat, ihmisen vaikutus planeetalla. Toivottavasti opimme käyttämään luonnonvaroja kestävästi, tuhlausta ja pilaamista välttäen. Toivon, että lapsillani olisi puhdasta vettä, puhdasta ruokaa ja puhdasta ilmaa, innostuu Satu lempiaiheestaan. Ammattihaaveena hänellä on ympäristöalan asiantuntijuus tai tutkijan ura, mahdollisesti opettajan työkin. Satu suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti ja hyviä asioita odottaen. Harrastuksekseen hän ilmoittaa liikunnan ja kuntosaliharjoittelun. – Pitää kuunnella itseään ja tehdä sellaista, mikä tuntuu sekä mielessä että kropassa hyvältä ja oikealta, antaa tehotyttö elämänohjeen yleiseen jakeluun. Otanmäessä asuva Milla Kosamo on tyytyväinen, että lähti lukioon. Siellä sai aikaa miettiä tulevaisuutta ja selkiyttää omaa alaansa. Psykologia ja terveystieto alkoi kiinnostaa uudella tavalla. Milla haki ykkösvaihtoehtona opiskelupaikkaa Joensuun ja Jyväskylän yliopistoihin psykologian opintoihin. Pääsykokeet ovat nyt takana ja tieto valinnasta tulee heinäkuun alussa. ” Jos en pääse, pidän välivuoden ja yritän vuoden päästä uudelleen”, sanoo Milla päättäväisesti ja jatkaa: ”Suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkailla fiiliksillä. Toisaalta on pelkoakin ja jännitystä muuttaa yksin uuteen kaupunkiin. Entä jos en pärjääkään.” Milla kävi lukion Otanmäestä käsin. Kotiseutu tarkoittaa hänelle kotia, perhettä ja ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet peruskoululuokilta saakka. Milla on kolmesta sisaruksesta vanhin ja kantaa isonsiskon ja tavallaan myös tien avaajan vastuuta. Omaa rahaa hän tienaa kesätöissä Vuolijoen Salella. Kuva napattiin kotipihalla Seppo-isän ja Elina-äidin kanssa. Ruusumaljakkojen keskeltä Milla pyytää vielä sanomaan kiitokset kaikille, jotka muistivat häntä juhlapäivänä. Roosa Kaltiolalle lukio oli tie toiveammattiin luokanopettajaksi. Tuleva opiskelukaupunki on todennäköisesti Oulu. Kotikylällä Otanmäessä Roosaa miellyttää luonnon läheisyys. – Metsäpolku lähtee aivan kodin vierestä. En haluaisi kuitenkaan asua syrjäseudulla. Olen enemmän kaupunkiihminen ja uskoisin viihtyväni myös Oulussa. Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas, vaikka siihen sisältyy muutoksia, mm. kotoa pois muuttaminen, pohdiskelee Roosa. Koulumenestykseen ja Kajaanin lukion opetukseen hän on tyytyväinen. Erikoisesti hän mainitsee espanjantunnit. Opettaja sai oppilaat innostumaan kielestä. Vahva aine oli myös äidinkieli. Liikuntaa säännöllisesti harrastava hento tyttö sai kahden viikon pestin haravan varressa Vuolijoen hautuumaalla. Arttu Roivainen kävi peruskoulun viimeiset vuodet Kajaanin Lyseon matematiikkaluokalla. Lahjakkaan pojan vahvuuksia matemaattiset aineet olivat myös lukiossa. Inhokeiksi Arttu mainitsee vieraat kielet. Viiden viikon kesätyöpaikka Transtechilla vaihtuu heinäkuussa armeijan harmaisiin. Vai minkä väriset tamineet ovatkaan laskuvarjojääkäreillä Utissa? Tammikuussa tapahtunut haku erikoiskoulutukseen toi hyväksytty-vastauksen vuoden kestävästä palveluksesta. Artulla on selkeät tulevaisuudensuunnitelmat ja toiveammatti. Armeijan jälkeen hän jatkaa opiskelua Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk). VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 15 Onnea ammatteihin valmistuneet! Entisen Vuolijoen kunnan alueelta valmistui kymmeniä nuoria, joukossa myös aikuisopiskelijoita, ammatteihin ammattiopistoista ja korkeakouluista. Heidän juhlapäivänsä oli perjantai. Muutaman tavoitimme haastatteluun. Tekemisen meininkiä! Saana Heikkilän kanssa poistuttiin kodin juhlahumusta ja sukulaisten keskeltä hetkeksi Malmin pihalle. Juhlakenkien piikkikorot eivät hidastaneet kukkapenkissä poseerausta. Aurinkoinen kerrostalon seinä ja narsissit laitettiin taustalle. Tyttö pamautti tulevaisuudensuunnitelmat kehiin: kuukausi hautuumaalla, heinäkuussa armeijaan ja jonain päivänä oikeustieteelliseen tai töihin kriisialueille. ”Tykkään haastaa itseäni, kehittää kuntoa ja saada johtajakoulutusta. On kunnia palvella Suomea. Voihan käydä niinkin, että tulen intistä takaisin seuraavana päivänä tai puolen vuoden päästä, mutta parhaassa tapauksessa vuoden päästä. Lukiossa suosikkiaine oli espanja. Tykkäsin ja pärjäsin maantiedossa, filosofiassa ja uskonnossa, mutta en kirjoittanut niitä. Olen vähän huono kielissä, mutta ne kirjoitin. Siinäkin oli sitä haastetta. Aion saavuttaa JOTAIN ja tehdä paljon elämässäni, mutta minulla on aikaa tavoitella sitä. Ei siis kiirettä.” Arttu – Poliisin työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Tehtävää riittää niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, perustelee Arttu. Harrastuksekseen hän mainitsee monipuolisen liikunnan ja kalastuksen. Otanmäen pururadan lisäksi tuttuja ovat isommatkin kilpakentät. Toukokuussa veljekset Arttu ja Tuomas osallistuivat Korpilahdella 24 tuntia kestäneeseen rogaining-suunnistuskilpailuun (joukkueella etsitään pisteytettyjä rasteja), jossa he voittivat nuorten miesten sarjassa SM-kultaa. Lahjakkuutta ja menestystä tärkeämpänä Arttu pitää hyviä ihmissuhteita. – Se on suurin juttu. ”Putkiasentaja Jyri Karjalainen”, esitteli reipas käytännön mies itsensä viikko sitten. Kädessä oli sanoille vahvistus, todistus Kainuun ammattiopiston talotekniikan perustutkinnon suorittamisesta. Kolmivuotiseen opiskeluun kuului kolme pitkää työharjoittelujaksoa, joilla teoriatieto sai vastetta ja oppi putkien asennuksesta meni oikeasti perille, ”paremmin kuin koulussa, vaikka sielläkin oli hyvä luokkahenki sekä rennot ja asiantuntevat opettajat”. Tehokkaista harjoittelupaikoista Jyri mainitsee LVI-urakointi Pyykkönen Oy:n. Päätös tulevasta ammatista oli selvillä peruskoulun yhdeksännellä luokalla. – Työ on monipuolista ja erilaista kuin isän tai veljen metallihommat, perustelee Jyri valintaa. Haastettakin löytyy: materiaalit, putkikoot, erilaiset asennuskohteet lämmityksen, viemäreiden tai ilmastoinnin putkituksessa kiinnostavat. Heinäkuussa alkavan intin jälkeen on aika hankkia työkokemusta. – Jos töitä ei löydy, pitää tehdä uusi uravalinta sen mukaan, mikä ala työllistää varmimmin. Opiskelua voisi jatkaa vaikka LVI-suunnittelijaksi. Sitten pitää kyllä vaihtaa paikkakuntaa ja kaupunkia, tuumii Jyri vaihtoehtoja. – Kotiseutu? Minulle se on tämä tylsä, hiljainen Otanmäki, josta on niin vaikea lähteä pois. Täällä on koti, ystävät, jääkiekko ja futis. Otanmäen juippien kanssa pelataan harrasteryhmässä. Saaresmäki on toinen kotikylä, Rikula kesäkoti. Ja siellä kalastetaan! ”Älä menetä aurinkoisuuttasi äläkä tuota tarttuvaa hymyäsi” toivotti Veera Huovisen opettaja koulun kevätjuhlassa. Tuosta luontaisesta ominaisuudesta on varmasti vastavalmistuneella lähihoitajalla hyötyä nykyisessä työssään. Kolme vuotta kestäneet opinnot Kainuun ammattiopistossa ovat ohi ja sosiaali- ja terveys-alan perustutkinto on suoritettu. Opintokortissa on pitkä rivi arvosanoja ”kiitettävä” lasten ja nuorten hoitoon ja huolenpitoon, mielenterveyden edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä aineissa. Kolmen kuukauden kesälomansijaisuus Vuolijoen kotipalvelussa alkoi tämän viikon maanantaina. Ensimmäiset päivät ovat perehdyttämisjaksoa, jolloin mukana on kokenut kotipalvelun työntekijä. – Loppuviikosta menen jo yksin asiakkaiden luo. Nyt on vähän sekava olo. Mukava päivä kuitenkin. Tällaista toivoinkin, toteaa Veera ensimmäisen työpäivän jälkeen. Pelkkä hymy ei työssä riitä. Monipuoliset teoriaopinnot ovat välttämättömiä erilaisista hoito- ja opetustehtävistä selviytymisessä. Oma-aloitteisuutta ja hoksottimia tarvitaan sekä lasten ja nuorten että vanhusten hoidossa. Veera kävi koulua kotoa Jokiniityntieltä käsin, joten päiviin tuli pituutta linjaautovuorojen kulun mukaan. Nykyisessä työssä tarvitaan ajokortti, jonka Veera sai pari viikkoa sitten. Työharjoittelupaikat löytyivät Vuolijoelta, ensin hoivaosastolta, Ristokodilta, viimeisen vuoden erikoistumisjaksolla Otanmäen päiväkodilta ja Vuolijoen koululta. Oman alansa työllisyyden Veera toteaa olevan hyvä: ”Suurin osa luokkatovereista sai heti työpaikan.” Lapset ja nuoret kuuluvat Jaakko ja Janika Schroderus sanoivat maaliskuussa toisilleen ”Tahdon!” Viime viikonloppuna he viettivat tuplajuhlaa, kun Jaakko suoritti Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksiköstä turvallisuusalan perustutkinnon ja Janika saman oppilaitoksen Kontinkankaan yksiköstä lääkealan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Ojanperän Toivolan poika Jaakko ja Tyrnävältä kotoisin oleva Janika Kelahaara tapasivat toisensa neljä vuotta sitten opiskellessaan Reisjärven kristillisen opiston luonto- ja erälinjalla. Tuona aikana nuorille selkiintyi myös ammatinvalinta, tuleva kotikaupunki Oulu ja yhteinen elämänpolku. – Terveysala on aina ollut unelmissa. Ysiluokan tet-harjoittelu apteekissa ratkaisi ammatinvalinnan ja suuntaumisen apteekkityöhön. Kaksoistutkinnon suorittaminen teetätti pitkiä päiviä, mutta hyvin kaikki sujui, kun samoja aineita esimerkiksi terveystietoa ja kemiaa tarvitsi suorittaa vain toiseen tutkintoon. Ammattiopintoihin kuului mm. lääkkeenvalmistusta, markkinointia ja somistusta. Apteekkityössä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja sosiaalisia taitoja. Salassapito ja rehellisyys ovat ehdottomia, mainitsee Janika. Kesätyöpaikka on nyt Raksilan Joutsen Apteekissa. – Tavoitteeni on jonain päivänä valmistua terveydenhoitajaksi. Pitää katsoa, minne elämä vie meitä. Jaakolla ammatinvalinta teetti ajatustyötä, kunnes kavereiden kehotus lähteä turvallisuusalan koulutukseen Ouluun otti tulta. – Eikä kaduta. Tämä on oma juttu. Vartiointi ja järjestyksenvalvonta ei niinkään kiinnosta, mutta turvatekniikka, turvajärjestelmien asennus sekä palo- ja pelastustoiminta sitäkin enemmän. Opiskeluajan harjoittelupaikasta Flexim Security Oy:stä löytyi työpaikkakin, kertoo Jaakko. – Opiskelun vuoksi on kehittynyt jonkinlainen ”tutka” päähän ja julkisten tilojen turvallisuusasioihin tulee kiinnitettyä huomiota. Kaupungilla kulkiessa mieleen tulee monta paloturvallisuuteen liittyvää parantamisideaa kiinteistöille. Omassa kodissa on vain peruskalusto, sammutuspeite ja palovaroittimet, naurahtaa Jaakko. – Luulen, että turvallisuusasioihin suhtaudutaan myönteisesti eikä vain pakollisena lain määräysten noudattamisena. Kannattaa kartoittaa ympäristön turvallisuusriskit ja hakea ammattilaisen asiantuntija-apua, kehottaa alastaan innostunut nuorimies. Turvallisuusalalla toimivilta henkilöiltä vaaditaan tänä päivänä erityisesti sosiaalisia taitoja. Taustat, nuhteettomuus ja terveet asenteet on oltava kunnossa. Hyvästä fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta. Jaakolla on mielessä myös jatko-opinnot, vaihtoehtoina mm. turvallisuusjohtajia kouluttava Espoon Leppävaaran Laurea-ammattikorkeakoulu, Polamk-poliisiammattikorkeakoulu Tampereella sekä Kuopion Pelastusopisto. – Mutta ensin heinäkuussa alkava armeija! Sekin on suoritettava mahdollisimman hyvin ammatissa etenemisen kannalta. Veeran harrastuksiin myös partion kautta. Niissä merkeissä on tullut harjoiteltua luontoon ja retkeilyyn liittyviä taitoja ja viime vuosina myös ohjaajan tehtäviä. Vapaapäivien mansikkapaikka on mummola Ojanperällä. Sieltä ei ole pitkä matka Pirtinmetsän laavulle, jonne patikoidaan mielellään. – Luonto on minulle tärkeä. Vuolijoki on ihana, pieni kylä, jossa on hyvä olla. Samanikäisiä nuoria ei paljon ole, mutta se paras, perhe ja suku, on lähellä. Isoon kaupunkiin en lähtisi. Kajaanissa en enää eksy. Onneksi olen oppinut suunnistustaitoja partiossa, nauraa Veera. VUOLIJOKI 16 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä Paikallislehti kasvattaa juuria ja rakkautta kotiseutuun Päätoimittaja Tuula Keränen näkee Vuolijoen me-henkisenä, vireästi toimivana pitäjänä Laskutuksesta se alkoi Tuula Keränen o.s. Pyykkönen on alkuperäisiä paltamolaisia, syntynyt suunnilleen 62 vuotta sitten. Koulut hän kävi kotikylällä, meni ylioppilaskesänä alta kaksikymppisenä naimisiin, sai lapsen ja aloitti työt Osuuspankilla, kun anoppi tarjoutui lapsenhoitajaksi. Perhe kasvoi vielä toisella tyttärellä. Viiden pankkivuoden jälkeen hän opiskeli merkonomiksi Kajaanin kauppaopistossa. Lyhyt työsuhde kirjastoauton virkailijana jäi mukavaksi muistoksi innokkaalle lukijalle. –Asiakkaat olivat aina niin tyytyväisiä ja ystävällisiä. Mikäpä siinä ollessa, kun sai tuottaa ilmaista iloa sivukylien ihmisille ja tarjota heille lukemista, naurahtaa Keränen. –Koulutusta vastaava työtä apulaiskirjanpitäjän viransijaisena sain kunnasta. Työvoimatoimistollakin olin kaksi kuukautta, kunnes vuoden -80 alusta alkoi tuttavuus Väylä-lehden kanssa. Päätoimittaja ja kirjapainon omistaja Jorma Säde palkkasi minut laskutustöihin, avustajaksi sivujen valmistukseen ja ”puhelinvastaajaksi”. Väylän lisäksi yrityksessä painettiin Vuolijoen, Puolangan ja Taivalkosken paikallislehtiä. Toimittajat työskentelivät omilla kylillään, sivujen valmistus ja painotyöt tehtiin Paltamossa, muistelee Tuula Keränen kirjapainouransa alkuaikoja. Nimiä, kuvia ja ääniä Vuolijoelta Monet nimet, lehtikuvien kasvot ja puhelinäänet ovat tulleet yli kolmenkymmenen vuoden aikana tutuiksi. Kalevi Tervonen, Pauli Ojakangas, Risto Karjalainen, Arto Laurikainen, Aino Rytkönen, Maila Tervonen, luettelee päätoimittaja. – Jorma Järvisen hukkumisonnettomuus järkytti. Isoja uutisia olivat kaivoksen loppuminen, vaunutehtaan rakentaminen, Matias Keskisen Kekkos-patsaan kohtalo, Simulan lintutalo, Talaskangasaktivismi. Yleisönosastokirjoittelu kävi railakkaana 80-luvulla, kun kommentoitiin kiisteltyjen persoonien edesottamuksia. Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä Jorma Säde möi kirjapainon nykyisille omistajille, Tuula Keräselle, Raimo Siposelle ja Aki Mustoselle 1983. Silloin perustettiin Paltamon Kirjapaino Ky. Vuolijoki-lehti tuli yrityksen omistukseen 1991 ja Väylä 1997. Päätoimittaja Tuula Keränen on vastannut vuodesta 1991 alkaen Vuolijoki-lehden sisällöstä. Viime vuosina yrityksen henkilökunta on vakiintunut kuudeksi. –Paikallislehdessä kerromme entisen Vuolijoen kunnan kokoisen alueen ihmisistä ja tapahtumista. Valtakunnan ja maakunnan uutiset saadaan monelta muulta kanavalta, lähiasiat vain omasta lehdestä. Toimittajan teksteihin tai oikeinkirjoitukseen tarvitsee puuttua vain harvoin, mutta joskus otsikointi kaipaa myönteisempää ilmaisua. Etusivulle haluamme laittaa Nro 22 – 2015 Vuolijoki-lehden päätoimittaja Tuula Keränen kertoo paikallislehtemme jatkavan ilmestymistään, vaikka hänen omat eläkepäivänsä ovat lähestymässä. Neljäänkymmeneenkolmeen työvuoteen on mahtunut myös vapaa-aikojen antoisat harrastukset, kirjallisuuden ja kansalaisopiston kurssien (autonkorjauksesta käsialatuntemukseen) suurkulutus, matkustelu koti- ja kaukomaissa, perennapenkkien hoito, Paltamon matkaoppaana toimiminen ja viimeisimpänä lintujen havainnointi. positiiviset uutiset. Ketään yksityistä henkilöä ei lehden sivuilla nolata, linjaa Keränen. Päätoimittaja-yksityisyrittäjän lukujärjestystä ei voi tehdä etukäteen eikä tunnin tarkkuudella. Asiakasrekisteri, kirjanpito, markkinointi, byrokratia, taloushallinto ja asiakaspalvelu vievät oman aikansa. Mitä tahansa voi tulla seuraavan puhelun mukana; tarjouksia, tilauksia, jutunaiheita, risuja tai ruusuja. Uskolliset tilaajat ja hyvät jutut Vuolijoki-lehden tilaajia on tällä hetkellä noin tuhat. Parhaista vuosista tilaajien määrä on pudonnut kolmella sadalla, samaan tahtiin kuin väki on vähentynyt. Kolmasosa lehdistä menee muualla asuville, entisille vuolijokisille. Kuntaliitoksen aikaan lehden kohtalo oli vaakalaudalla, jäihän suurin ilmoitusten maksaja pois kuvioista. Samaan aikaan myös yritysten ilmoittelu hiipui. – Päätimme silti jatkaa. Jatkuuhan toiminta kylillä kuten ennenkin. Muutosvaiheessa paikallislehteä tarvitaan entistä enemmän, ajattelimme. Lehti on yksi paikallisidentiteetin luoja, joka kasvattaa juuria ja rakkautta omaan kotiseutuun. Ymmärryksen kotiseudun merkityksestä on paikallislehden tekijällä oltava selkäytimessä. –Ilmoitustulojen vähentymisestä huolimatta lehti on pysynyt pystyssä. Kiitos uskollisille tilaajille ja mielenkiintoisille jutuille. Lehdelle on toimittajan kirjoittaman tekstin lisäksi tärkeää avustajien joukko ja heidän tuomansa näkökulmat; pakinat, piirrokset, runot, mielipiteet, kuvat ja kertomukset. Lukijoiden aktiivisuus kertoo mielenkiinnosta; juttuaiheet otetaan mielellään vastaan. Lehdessä kerrottiin, että... –Vuolijoki-Otanmäki -alue kaikkine kylineen näyttäytyy minulle lehden välityksellä paikkakuntana, jossa pidetään omien puolta. Me-henkeä riittää ja monipuolista toimintaa järjestetään niin lapsille, nuorille kuin ikäihmisillekin. Yhdistystoiminta on vireää. Yritysten joukosta löytyy suuri Transtech ja menestyviä maa- ja metsätalousyrityksiä sekä eri alojen pienyrittäjiä. – Vaikka omat eläkepäivät alkavat lähitulevaisuudessa, olen tyytyväinen, että lehti voi hyvin ja sen ilmestyminen torstaipäivän, tällä kertaa perjantain, iloksi jatkuu. Paperilehdelle, meidän mustavalkoiselle ”retroversiolle”, on tilausta. Tuskinpa olen jatkossakaan ainoa, joka haluaa lukea paperille painettua lehteä tai kirjaa. mv Otanmäen koulun seitsemäs luokka opetteli kameran käyttöä Lassi Huuskon Pisara-valokuvauskurssilla viime syksynä. Kurssisadon parhaita klikkauksia olivat mm. Anni Karjalaisen Pisarakehto, Julia Lappalaisen Etanakatsomo ja Milla Ahonpään Kanervankukat. VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 17 Vuolijoen esikoululaisille jaettiin todistukset ja kesäkukat. Reippaat koululaisenalut lauloivat Henna-ohjaajan säestyksellä. Päiväkotien perheliikuntatapahtumissa Vuolijoen päiväkodissa järjestettiin viime viikon tiistaina perheliikuntatapahtuma liittyen Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa käynnissä olevaan Liikkuen kasvava lapsi -hankkeeseen. Tässä hankkeessa on mukana myös Kajaanin ammattikorkeakoulu. Otanmäessä vastaava tapahtuma järjestettiin keskiviikkona. Otanmäen päiväkodin johtaja Virve Rissanen kertoi, että Vuolijoen alueella vanhemmat harrastavat liikuntaa lasten kanssa jo nykyisellään kiitettävästi. Vanhemmat liikkuvat lasten kanssa kävellen, pyöräilen ja käyden maauimalassa. Lisäksi lasten kanssa käydään marjassa ja metsästämässäkin. Vuolijoen päiväkodin johtaja Anita Karjalainen toteaa kahden tunnin päivittäisen liikuntasuosituksen olevan erittäin hyvä ohje. Päiväkodilla liikunta on tärkeä osa toimintaa. – Meillä on hyvä tilanne, kun olemme saaneet koululta Vuolijoki-salin käyttöömme neljänä aamuna viikossa. Hiihto- ja Liikuntatapahtuman aluksi päiväkodin johtaja Virve Rissanen selvitti illan ohjelmaa ja kiitti vanhempia heidän aktiivisuudestaan tapahtuman suhteen. luistelumahdollisuudet ovat myös hyvät. Leikkipuisto on käytössämme hyvän sään aikana ja päiväkodin pihallakin liikutaan, vaikkei se ole kovin iso eikä monipuolisesti varusteltu, toteaa Karjalainen. Vuolijoella perheliikuntatapahtuma oli samalla päiväkodin kevätjuhla. Paikalla oli päiväkodin kahdestakymmenestäviidestä lapsesta seitsemäntoista, heidän sisaruksiaan, vanhempia ja isovanhempia, yhteensä kuusikymmentä henkilöä. Lasten laulut Henna-ohjaajan säestämänä sekä esikoululaisten ja henkilökunnan kukitus kuuluivat mukavaan ohjelmaan. Liikuntarasteilla hauskinta näytti olevan leikkivarjon ja paperipopcornien lennätys, vesiesterata ja lakanan mutkassa kiikkuminen. Liikkumisen ilo tarttui vanhempienkin takkiin. Lopuksi nautittiin mehutarjoilusta. Otanmäen päiväkodissa vanhempien ja lasten liikuntatapahtuma järjestettiin ”Liikuntaa liikkeellä” -teemalla. Päiväkodin piha-alueelle oli päiväkodin liikuntavastaavan Eila KuvajaRomppaisen johdolla rakennettu seitsemän rastia käsittävä rata, jonka lapset vanhempien kanssa kiersivät illan aikana. Mukana oli muun muassa tarkkuusjalkapalloa ja tarkkuusheittelyä, taitoajelua kottikärryillä, tasapainottelua, estehyppelyä ja keihäänheittoa. Illan lopuksi Leikkivarjon sateenkaarivärit ja paperiset popcornit lensivät korkealle. Varjon alle päästiin piiloonkin. Vuolijoen päiväkodilla liikuntatapahtuma oli samalla kevätjuhla. lähes sata osallistujaa osallistujille oli tarjolla suolaista nakeista ja lihapullista tehtyjen cocktailpalojen muodossa. Liikkeessä oli kolmekymmentä lasta ja aikuista. Toista vuotta käynnissä olevassa Liikkuen kasvava lapsi -hankkeessa on keskeisenä tavoitteena tukea varhaiskasvatusikäisten lasten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla sekä ohjata heitä kohti liikunnallisia elämäntapoja. Hankkeen koordinaattorina on Kaisa Mustonen Kajaanin kaupungin sivistyspalvelusta. Teksti ja kuvat Asko Kurki Yhdellä rastilla lapset pääsivät esteratsastamaan hevosella. Ennen rasteille lähtöä iloiset lapset pääsivät vanhempien pitämän varjon alle. Tarkkuusheittorastilla piti sattua liukureihin, jotka heiluivat tuulessa. 18 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä VUOLIJOKI Erittäin haitallinen vieraslaji, espanjansiruetana, leviää kohti pohjoista Ostotaimien juuripaakut kannattaa tarkistaa ennen istutusta Irma Lampinen Kuusirannalta soitteli yllättävästä löydöstään, espanjansiruetanan munista taimipaakun ympärillä. Tarkoitus oli istuttaa muutama päivä sitten keskikaupungin taimimyymälästä ostetut monivuotiset humalantaimet aitan seinustalle. Mullan seasta erottui selvästi pienet keltaiset etananmunat. Tarkistus taimipurkin kyljestä kertoi kasvien alkuperäksi NL eli Alankomaat. Espanjansiruetana on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, joka voi aiheuttaa suuria tuhoja puutarhassa. Kymmensenttiselle etanalle kelpaavat kasvien lehdet, kukat, sipulit ja kuolleet lajitoverit, jonka mukaan sen toinen nimikin on tappajaetana. Sillä ei ole täällä luontaisia vastustajia, jotka pitäisivät sen kurissa. Pakkanen kyllä tappaa aikuiset yksilöt, mutta munat ovat talvehtimiskykyisiä. Kanta lähtee kasvuun yhdestäkin munasta. Lampinen oli törmännyt espanjansiruetanoihin asuessaan Ruotsissa, jossa niitä vastaan käytiin kova kamppailu ennenkuin ne hävisivät puutarhasta. Maan kuorinta, risukasojen polttaminen, kalkitus, koivutisleen levitys ovat keinoja, joilla tuholaisen valloitusyrityksiä voi hillitä. Kannattaa siis tarkistaa ostotaimien juurukset suurennuslasin kanssa ennen istutusta. mv Nro 22 – 2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä Terveysasemien vastaanottotoiminnan kesäajan muutokset: Vuolijoki ja Lehtikangas – Vastaanottotoiminta on suljettu ajalla 22.6.–26.7.2015 Kajaanin pääterveysasema (Satamakatu 2 A) – Vastaanottotoiminta on supistettua ajalla 29.6.–26.7.2015. – Päivystävän sairaanhoitajan puhelinohjaus, neuvonta ja ajanvaraus p. 08 6156 7207. – Kansanterveyshoitajien puhelinohjaus ja -neuvonta sekä ajanvaraus (mm. injektiot, haavanhoidot, ompeleiden poistot) p. 08 6156 7813, 08 6156 7268 ja 08 6156 7803. – Kesän aikana kansanterveyshoitajilla ei ole normaalia kansanterveyshoitajan vastaanottotoimintaa (vuosikontrolleja). – Potilastoimisto p. 08 6156 7229 ma-to 8-14, pe 8-13 Hoitotarvikejakelu – Vuolijoen terveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu 22.6.–26.7.2015 – Kajaanin pääterveysaseman hoitotarvikejakelu suljettu 29.6.–26.7.2015, kiireelliset hoitotarvikejakeluasiat hoidetaan Kajaanin pääterveysaseman potilastoimistosta ma–to klo 8–12 p. 08 6156 7246 Laboratorio – Kainuun keskussairaala: 1.6.2015 alkaen laboratorion näytteenotto on avoinna ma–to klo 7.15–14.30 ja pe klo 7.15–13.00. – Kajaanin terveyskeskussairaalan osastojen näytteenotto ma–pe klo 7.00–12.00 – Vuodeosastokierto ja INR-näytteenotto kerran viikossa Vuolijoella ajalla 22.6.–24.7.2015 ti klo: 08.00–09.00 – Ajanvaraus näytteenottoon: http://sote.kainuu.fi/labajanvaraus Työkeskus – suljettu 15.6.–7.8.2015 Kajaanin työvoimapalvelukeskus (Lönnrotinkatu 5 B) – suljettu 6.7.–27.7.2015 Muistineuvola ja Muistipkl – suljettu 22.6.–26.7.2015 Tehostettu kotihoito – Kajaanissa toimii supistetusti 29.6.–26.7.2015 Palveluohjaus ja ostopalvelut vastuualue – suljettu 13.7.-2.8.2015 Ikäihmisten neuvontapiste suljettu kesä-elokuun välisen ajan. Humalantaimien juurissa muhi epämiellyttävä yllätys, erittäin haitallisen espanjansiruetanan munat. Reseptien uusiminen – Kiireelliset reseptien uusinnat Omasoten omasote.kainuu.fi, apteekin tai Kajaanin pääterveysaseman kautta (Satamakatu 2 A, puh: 08 6156 7229) Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen puhelinneuvonta p. 08 6156 6000 Terveysaseman ollessa suljettuna päivystys Kainuun keskussairaalassa Sotkamontie 13, 87300 Kajaani, p. 08 6156 2300. VUA:n rautaromukeräys Ojanperällä Vuolijoen Urheiluampujat järjestävät jo kolmannen kerran rautaromun keräyksen toimintansa tukemiseksi. ”Romurahoilla” tuetaan yhdistyksen nuorisotoimintaa. Ensi maanantaina romukontti ilmestyy Ojanperän entisen kaupan päätyyn, Ekokympin aluekeräyspisteen lähelle, osoite Vaalantie 1258. Keräys jatkuu 31.7. saakka. Konttiin voi tuoda pientä ja suurta rautaromua, ei kuitenkaan kodinkoneita, joiden oikea osoite on Entrinki. Ongelmajätteitä ja sähköelektroniikkaa ei myöskään tähän pisteeseen kipata. Romujen tuojia pyydetään täyttämään kontti järjestyksessä, takareunasta lähtien ja muutenkin noudattamaan siisteyttä alueella. Suuremmat rautaromuerät voidaan hakea kotoa. Noutoapua voi tiedustella Jukka Leinoselta numerosta 050 3244199. Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat http://sote.kainuu.fi MAANSIIRTO P ja H OULUJÄRVI Puh. 041 469 4878 VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä 19 Nimipäivät Pe 5.6. La 6.6. Su 7.6. Ma 8.6. Ti 9.6. Ke 10.6. 8.6.1995 ”Akkalupaa hakemassa...” Kesän ensimmäinen rippikoululeiri alkoi maanantaina seurakunnan leirikeskuksessa Männistössä. Tälle leirille osallistuu 18 rippikoululaisen lisäksi kuusi isoista, yksi apuohjaaja ja leirin johtajina pastori Merja Simula sekä kesäkanttori Raili Tervonen. Kahdeksan päivää kestävän leirin jälkeen rippikoululaisten tulisi osata Isä meidän rukous, uskontunnustus, Herran siunaus, käskyt, kaste ja lähetyskäskys sekä pienoisevankeliumi. Maailman ympäristöpäivä, Sulevi Kustaa, Kyösti Suvi, Roope, Robert Salomon Ensio Seppo Aurinko nousee Otanmäen korkeudella tänään klo 2.59 ja laskee klo 23.23. • Palveluhakemisto • Palveluhakemisto • Palveluhakemisto • autokorjaamoja ja konehuoltoa takseja HATVAN HALLI AY • HENKILÖAUTOJENHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • VARAOSAMYYNTI puh. 08-6888 556, 0500 372 160 koPiointiPalveluja kiinteistöPalveluja sähköPalvelut KAINUUN SÄHKÖTYÖT OY • myöspienetsähkötyöt edullisesti • ilmainenkustannusarvio Puh. 040 197 8891 sähkö- ja lvi-Palvelut • • • • • • KiinteistöOy VuolijoenKunnantalo majoituskahdenjayhdenhengenhuoneissa (minikeittiö) kokoustilatmax100henkilöä tilaisuuksiinmahdollistavaratamyöskahvi-voileipätarjoilu sauna-takkahuone toimistotiloja (nopeat nettiyhteydet) erikokoisiavarastotiloja hautaustoimistoja Juhlapalvelu Runokki • Kukat ja lahjatavarat • Pitopalvelu Kajaanintie 1, 88270 Vuolijoki P. 050 3557 804, [email protected] Kunnantalon katutasossa palvelee Armi Juntusen Parturi-KampaamoTukkamesta Tiedustelut,tilojenvuokraussekä ajanvarauksethierojallejajalkahoitajalle Armi Juntunen p. 045 6338 942 tai 08-6885 399. Lisätietoa myös www.vuolijoki.fi sekä Pekka Hiltunen Veikko Haataja p. 050 5307 026 ja p. 0400 284 527 Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Kauppakatu 29 Kajaani p. 010 322 1900 www.paasky.com majoitusPalveluja Pieniä suuria ympäristötekoja • Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset • Astioiden myynti ja vuokraus • Viemärien avaus, pesu ja kuvaus • Kuivaimuri purun, hiekan ym. poistoon • Arkistojen tuhoaminen • Keräyspaperin nouto ja vastaanotto Varaukset puh. 050 3072 899 Puh. 08 - 633 2120, www.huurinainen.fi kirjaPainoja LVI-TYÖ M. HAATAJA Sairaalatie 8, 88300 Paltamo Puh. (08) 871 999 Rajamiehentie 7 B 39 87400 Kajaani Toimittaja Maili Vanhala p. 0400 613 177 [email protected] Puh. 044 355 0109 [email protected] Toimitukselliset, ilmoitus- ja tilausasiat: puh. 08-871 999, fax 872 021 Puolueista riippumaton Vuolijoen alueen paikallislehti. Päätoimittaja: Tuula Keränen sähköposti: [email protected] Osoite: Sairaalatie 8, 88300 Paltamo Toimittaja Maili Vanhala p. 0400 613 177 [email protected] Julkaisija: Paltamon Kirjapaino Ky Sairaalatie 8 88300 PALTAMO puh. 08-871 999, fax 872 021 sähköposti: [email protected] Painopaikka: Lehtisepät Pieksämäki, 2015 Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk.: Etusivu ......... 1,52 /pmm Sisäsivu ....... 1,33 /pmm Takasivu....... 1,42 /pmm Hinta sisältää alv:n. Pienlaskutuslisä alle 25 euron ilmoituksesta 6,51 Ilmoitusten jättöajat: Ilmoitukset on toimitettava tiistaihin klo 15.00 mennessä. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitus on virheellinen tai sitä ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Sähköposti: [email protected] www.paltamonkirjapaino.fi Tilaushinnat: Kestotilaus ..............64,50 Ruotsiin ..............87,50 Vuositilaus ..............67,00 Ruotsiin ..............87,50 Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Tilaukset voi tehdä sähköpostilla: [email protected] Vuolijoki-lehden toimitus Tynnyrikankaantie 3, avoinna ma klo 10–17, pe 10–14 Lehden postilaatikko on Otanmäessä Keisarin Kievarissa. Siihen voi jättää Vuolijoki-lehteen tulevaa postia. Laatikko tyhjennetään viimeisen kerran lehden ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo 14.00. 20 Perjantaina kesäkuun 5. päivänä KESÄJUMPPAA! Jumpataan yhdessä Kimppajumppa alkaen 8.6. maanantai klo 13.00 • keskiviikko klo 13.00 • perjantai klo 13.00 Sisältäen mm. kahvakuulaa, gymstick, keppijumppaa Maauimalan ympäristössä (sateen sattuessa sisällä). Maksuton! Ohjaaja Juho Pyrrö. Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Kesätoimintaa lapsille! alkaen 8.6.2015 UIMAKOULUT 7–12-vuotiaille, hinta 45€ (sisaralennus 5€), enintään 10 lasta/ryhmä! Uimakoulu 1 ma 8.6.–to 11.6. Ryhmä 1 klo 9.00–10.30 (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo 10.30–12.00 (uimataito/iso allas) Uimakoulu 2 ma 15.6.–to 18.6. Ryhmä 1 klo 9.00–10.30 (ei uimataitoa) Ryhmä 2 klo 10.30–12.00 (uimataito/iso allas) Sitovat ilmoittautumiset to 4.6. mennessä puh. 044 7100 456/Urheilutalo! Ohjaajina Juho Pyrrö ja Elli Pyrrö LIIKUNTAKERHOT alkaen ti 9.6. tiistaisin klo 13.00–15.00 Otanmäen urheilukenttä torstaisin klo 13.00–15.00 Vuolijoki monitoimikenttä Ohjaajana Juho Pyrrö Järjestää: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ Oulun ja Kainuun talousalueella • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset Nykyaikainen virallinen metallikeräysterminaali UTACON OY Varastotie 9, Utajärvi Puh. 0400 892 414, 040 767 0825 • www.utacon.fi HATVAN HALLI AY puh. 08-6888 556, 0500 372 160 • HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • VARAOSAMYYNTI • Välitämme verkkomerkkejä VUOLIJOKI Nro 22 – 2015 Vuolijoenyhdistyksen kesäteatteriretki Kuopioon torstaina 16.7. ”SolistinaOlaviVirta”-esitykseen.Lähtöklo9Kk.ltä.RuokailuPuijonmajalla ja tutustuminen Kuopion torielämään ennen teatteriesitystä, mikä alkaa klo 15.Matkahinta60€sisältäenmatkan, ruokailun Puijon majalla ja teatterilipun. Sitova ilmoittautuminen viimeistään18.6.MaijaKarjalaisellepuh. 0443046040. LUONNOS NÄHTÄVILLÄ Asemakaavan muutos: Otanmäki keskustan kulttuuriympäristö Myydään edullisesti RIVITALOKOLMIO Lastaajantiellä Otanmäessä 044 5142 181 tai 044 2605 401 Myytävänä Ford Mondeo vm -03 aj. 246.000 km, katsastettu huhtikuussa, hyvässä kunnossa, siisti Puh. 0440 590 134 Ravintola Tavoite on muuttaa kaavamerkinnät vastaamaan maanomistusrajoja sekä suojella valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennuskohteet. Asemakaavamuutoksella tarkistetaan toteutumattomien alueiden käyttötarkoituksia ja ajantasaistetaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaluonnos on nähtävänä 8.–22.6.2015 kaupungintalon Infossa, Pohjolankatu 13, pääkirjaston lukusalissa, Seminaarinkatu 15, Otanmäen kirjastossa, ja internetissä (www.kajaani.fi > ajankohtaista > kaavahankkeet > asemakaavat). Suullisia ja kirjallisia mielipiteitä voi esittää kaavoituksen valmisteluvaiheessa (MRA 30 §). Kaavoitusmenettely on kuvattu kaavoituskatsauksessa (www.kajaani.fi > ajankohtaista > kaavahankkeet > kaavoituskatsaus). Lisätietoja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen p. 044 7100 455. Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen toimiala PL 133, 87101 Kajaani, käyntiosoite Pohjolankatu 13 KUKSA Otanmäki Avoinna tiistai–torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantai 14–22 14–02 10–02 11–22 suljettu • PITOPALVELUA • KOKOUSTILAT • HUONEITA VUOKRATTAVANA Puh. Janne 044 971 0661 Minna 050 413 9270 KEISARIN KIEVARI puh. (08) 6886 046 Hyvää kesää kaikille Vuolijoki-lehden lukijoille! * Automaatista 24h * Edullinen tankkauspaikka * Kahvio * Hyvä ruokapaikka * Elintarvikkeet * Kokoustilat * Oluet, siiderit * Grillipalvelut * Pizzat suoraan uunista * Alkon tilauspalvelu * Matkahuoltoasiamies Avoinna: ma–pe 7–18, la–su 11–17 Tervetuloa viihtymään! Vuorimiehentie 2, Otanmäki Runokki-Puoti Vuolijoella palvelee! * * * * * Kukat * Lahjatavarat Juhlapalvelut KAHVIO Kaivinkonepalvelut Vuolijoki-Manamansalon kalastuskunnan verkkomerkit * Myös matkahuoltopalvelut ja ALKO:n tilauspalvelut Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry puh. 044 5132 488 Vuoljoentie 4 A, 88270 Vuolijoki Tervetuloa läheltä ja kaukaa, ostoksille – tutustumaan – kahville! ma–pe klo 9–17, la klo 10–14 Juhlapalvelu Runokki Kajaanintie 1, VUOLIJOKI puh. 050 355 7804, 08-6885 454 www.runokki.fi AHON KAUPPA VUOTTOLAHTI Metsäkonetyö Lappalainen 040 775 2194 Palvelee ma–pe klo 9.00–16.00 la klo 9.00–13.00 Puh. 08 6888 100 tai 050 4312 429
