Nenämahaletkun laittaminen ja ravitsemushoito Neurotoimialueella

20.10.2015
Sh Miia Sepponen
AVH-valvonta
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan
vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa
Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) –
menetelmää
NRS-2002 –menetelmä on
Validoitu
Soveltuva mahdollisimman useiden potilaiden
arviointiin
Vertailtavissa eri ammattiryhmien tekemän arvion
välillä
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
NRS-2002 –menetelmällä arvioidaan potilaan
ravitsemustila, sairauden vaikeusaste ja iän vaikutus
Hoitokäytännöt yhdessä sovittuja ja kaikkien tiedossa
Tehostettu ruokavalio
Täydennysravintovalmisteet lääkelistalle
Mikäli nielemisessä / ruokailussa ongelmaa,
ravitsemus joko nenämahaletkun kautta enteraalisesti
tai joissain tapauksissa parenteraalisesti
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Ensin arvioitava nenämahaletkun käyttötarkoitus;
ravitsemuksen aloittaminen / imuna (jos vatsa ei
”vedä”)
Yleisimmin käytössä ravitsemusta varten Ch 12 tai Ch 14
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Ravitsemukseen
tarkoitetuissa letkuissa
yleensä vaijeri, joka
helpottaa letkun
paikoilleen laittamista
Lisäksi tarvitaan teippiä
kiinnitykseen,
liukastusgeeliä,
stetoskooppi ja ruisku
(mielellään 100ml)
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Kerro potilaalle, mitä ollaan tekemässä askel askeleelta.
Tajuissaan oleva potilas kannattaa auttaa istumaan ja
ohjata häntä taivuttamaan leukaa kohti rintaa.
Ensin mitataan, kuinka syvälle letku laitetaan; letkussa on
numerointi, jota voi käyttää apuna.
Letkun kärki laitetaan rintalastan alaosaan vatsan kohdalle
ja tuodaan letku korvan takaa nenän kärkeen.
Tarkistetaan numero, joka on sieraimen kohdalla. Mikäli
numeroa ei ole, voi letkuun piirtää tussilla merkin.
Nenämahaletkun oikeaa syvyyttä kuvaava numero
kannattaa merkitä myös hoitokertomukseen.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Liukasta nenämahaletku ja tarkista, että vaijeri on
paikoillaan.
Aseta letku toiseen sieraimeen ja lähde työntämään
sitä kohti nielua.
Kun letku on nielun alueella, pyydä potilasta
nielaisemaan. Tämä helpottaa letkun liukumista
ruokatorveen.
Jos potilas yskii voimakkaasti tai hengittäminen
vaikeutuu, ota letku pois ja anna tilanteen rauhoittua
hetki.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Kun letku on merkityssä syvyydessä, tulee sen
paikoillaanolo varmistaa.
Ensin kuuntelemalla stetoskoopilla; paina ruiskulla
ilmaa letkun kautta mahaan, kuuluuko ”kurahdus”
Tämän jälkeen aspiroidaan mahanestettä ja tarkistetaan
sen pH. Mahanesteen pH on 1-5,5.
Mikäli mahanestettä ei nouse, tulee potilaasta ottaa
thorax-rtg, jotta saadaan varmistus letkun oikeasta
sijainnista.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Ravitsemuksen aloituksesta päättää aina lääkäri.
Neurologisella potilaalla aloitetaan enteraalinen ravitsemus
yleensä viimeistään kolmantena hoitopäivänä.
Ensimmäisenä päivänä tiputetaan nenämahaletkuun 500
ml vettä ja annetaan listan mukaiset lääkkeet.
Lääkkeiden annossa tulee huomioida se, että jokainen
lääke annostellaan ja huuhdellaan letkusta erikseen, letku
tukkeutuu helposti.
Letkun paikoillaanolo tulee varmistaa edellä mainituin
keinoin joka kerta ennen kuin mitään laitetaan
enteraalisesti.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Varsinainen enteraalinen ravitsemus aloitetaan
hitaasti, ensin 500ml vuorokaudessa ja määrää
nostetaan potilaan voinnin mukaan.
Ravitsemuksen lisäksi annetaan enteraalisesti
päivittäin myös vettä.
Hoitosuunnitelmaan laaditaan ravitsemuksen
tavoitteet ja toteutus, jotta kaikki ovat tietoisia
kyseisen potilaan ravitsemussuunnitelmasta.
Tukena voi käyttää NRS-2002 –menetelmää
Huolehditaan myös, että potilaan saama päivittäinen
kalorimäärä on riittävä.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Jokainen lääke liuotetaan erikseen (10-15 ml vettä).
Tarkista ensin soveltuuko tabletti murskattavaksi /
liuotettavaksi
Tabletit: 10-15ml vettä
Liuokset: 1:1 vettä
Tauotetaan ravitsemus ja huuhdotaan nenämahaletku
vedellä (20-30 ml).
Lääkkeet annostellaan yksitellen nenämahaletkuun ja
eri lääkkeiden välillä letku huuhdellaan 10 ml vedellä.
Kun kaikki lääkkeet on annettu, huuhdellaan
nenämahaletku vielä 20-30 ml vedellä.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
Ahonen, J., Laitinen, K. & Kröger, P. 2010. Voiko tabletin murskata tai
lääkekapselin tyhjentää? Sairaanhoitaja 83 (6-7), 61 – 64.
Boeykens, K., Steeman, E. & Duysburgh, I. 2014. Reliability of pH measurement
and the auscultatory method to confirm the position of a nasogastric tube.
International Journal of Nursing Studies 51, 1427 – 1433.
Brugnolli, A., Ambrosi, E., Canzan, F., Saiani, L. & Naso-gastric Tube Group.
2014. Securing of naso-gastric tubes in adult patients: A review. International
Journal of Nursing Studies 51, 943 – 950.
Korpela, J. 2015. Ohje nenämahaletkun laittoa varten.
Koskinen, J. 2014. Nenämahaletkun laittaminen. Sairaanhoitajan käsikirja.
Salminen, M. 2015. Vajaaravitsemus ja ravitsemuksen tehostaminen.
Luentomuistiinpanot 22.4.2015.
Taylor, T. J. 2013. Confirming nasogastric feeding tube position versus the need
to feed. Intensive and Critical Care Nursing 29, 59 – 69.
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
sh Miia Sepponen / AVH-valvonta