docEeva-Liisa Salminen, th, Muistetaanko muistisairaan ravitsemus
download 
Report Transcription
Eeva-Liisa Salminen, th, Muistetaanko muistisairaan ravitsemus
Muistetaanko muistisairaan ravitsemus –kotihoidon keinoja ravitsemuksen toteutumiseen Eeva-Liisa Salminen Muistikoordinaattori Terveydenhoitaja amk, Helsingin kaupunki /kotihoito Aluevastaava Suomen muistiasiantuntijat Kotihoitoa Helsingissä • Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on vuosittain 16 000 asiakasta • Arviolta noin puolella heistä on jonkin asteinen muistihäiriö • 1,7 miljoonaa kotikäyntiä/vuosi (lähihoitajat, perushoitajat, sairaan- ja terveydenhoitajat, lääkärit, kotiavustajat, kodinhoitajat, muistikoordinaattorit, haavahoitajat, ravitsemusterapeutit ja toimintaterapeutit) Kotihoitoa Helsingissä 2 • Kotihoidossa toimii: - 5 muistikoordinaattoria - 4 toimintaterapeuttia - 2 haavahoitajaa - 2 osa-aikaista ravitsemusterapeuttia - kotihoidon käytettävissä on 12 fysioterapeutin työpanos Kotihoidon erityistyöntekijöiden asiantuntemus ja osaaminen on koko kotihoidon asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön käytettävissä Kotihoitoa Helsingissä 3 • Kotihoito muodostuu kuudesta palvelualueesta, jotka jakautuvat yhteensä 69 lähipalvelualueeseen • Helsingissä kotihoidon tiimejä on yhteensä 143 ja kussakin tiimissä on keskimäärin 12 työntekijää • Kotihoito järjestää asiakkaittensa tarvitsemat tukipalvelut ostopalveluna • Ravitsemukseen liittyviä tukipalveluja ovat ateriaja kauppapalvelu sekä menumat (ateriaautomaatti) Kotihoitoa Helsingissä 4 • Jokaisen asiakkaan ravitsemuksen erityispiirteet ja ravitsemuksen toteutuminen tulee kartoittaa, suunnitella ja kirjata hoitosuunnitelmaan (HoSu) (kotihoidon ohjeistus) • Ravitsemuksen toteutumista tulee seurata ja arvioida jokaisen käynnin yhteydessä • Lisäksi hoitosuunnitelmaan tulee kirjata jokaisen asiakkaan kohdalla liikunta, lääkehoito sekä niiden toteutuminen ja asiakkaan muut hoidon ja avun tarpeet (kotihoidon ohjeistus) Kotihoitoa Helsingissä 5 • Kirjaaminen tapahtuu hoitosuunnitelmassa tarpeiden kautta, näin se ”ohjaa” hoitajaa tarkastelemaan ja arvioimaan asiakkaan hoidon toteutumista päivittäin • Ravitsemuksen osalta käytössä on MUST- ja MNA –arviointilomakkeet, mutta niiden käyttö ei ole tällä hetkellä systemaattista • Lisäksi käytössä on apulomakkeet ruokailunseurantalomake ja ruokapäiväkirja (linkki HoSu:n) • Myös käytössä oleva kotihoidon RAI ohjaa ravitsemuksen arviointiin Ravitsemuksen toteutumisen solmuja kotihoidossa • Asiakas: – Muistisairaudesta johtuen asiakas ei välttämättä koe tarvitsevansa apua ravitsemuksen toteutumisessa Asiakas -> hoitaja -> avun tarve -> ravitsemuksen toteutuminen – Nälän ja janon tunne heikkenee iän myötä – Nälän tunnetta heikentää myös vähäinen ulkoilu, liikunta, aktiivisuus ja sosiaalisuus – Kotihoito ei enää laita ruokaa asiakkaan kotona; tuoksu -> nälän tunne Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..2 – Einekset eivät vastaa maultaan kotiruokaa eivätkä useinkaan maistu. Lisäksi einesten käyttöä rajoittaa ”uskomukset” etteivät ne vastaa kotiruokaa ja ruoka tulee valmistaa itse – Näläntunne ja ruokailuajankohta (hoitajan avustamana) eivät osu kohdalleen Ravitsemuksen toteutumisen solmuja..3 • Organisaatio – Asiakas itse ei pääse useinkaan kauppaan valitsemaan ostettavia tuotteita (kauppapalvelu) eikä ei voi vaikuttaa siihen mistä tuotteet tulevat (kilpailutus) – Ateriapalvelu on keskitetty (kilpailutus) – Mikäli palveluntuottaja on joku muu hintataso on korkeampi – Lempiruokia tai erityistoiveita voidaan toteuttaa vain pienissä määrin Ravitsemuksen toteutumisen solmuja -hoitajien kommentteja 1 • Haastavaa – Asiakas ei tunne nälkää, kieltäytyy syömästä, ei anna lämmittää ruokaa tai puuttua mitenkään ravitsemukseen – Oma ajankäyttö -> kiire -> pysähtyminen ruokailutilanteeseen – Ruokien piilottelu, epäasiallinen säilytys -> miten toimia ”salapoliisina” loukkaamatta asiakasta hoitajien kommentteja 2 – Miten turvata säännöllisen ravinnon ja nesteiden saanti – Syökö asiakas lämmitetyn ruoan jos en ehdi jäämään seuraksi – Mitä asiakas syö silloin kun on yksin kotona, vai syökö? (Huom! Yksin asuvat muistisairaat) – Ruokailuajat, aterioiden jakautuminen (aamu ja päiväkäynti lähekkäin, iltakäynti myöhään) – Tahaton laihtuminen – Ahmijat – Palvelujen ”jäykkyys” -> miten varmistaa esim. kauppakassin sisällön kulku jääkaappiin Hyväksi koettuja keinoja – Asiakkaan tunteminen, tuttu hoitaja onnistuu ruokailutilanteessa paremmin – Ruokahistorian ja mieliruokien tietäminen ja niiden huomioiminen ravitsemusta suunniteltaessa – Raportointi ja yhteisesti sovitut tavoitteelliset käytännöt kotona – Kiireettömyys, ruokailutilanteen rauhoittaminen – Kaunis kattaus, houkuttelevat annokset, valmisruokien maustaminen, kastikkeet, lisäravinteet, välipalat (osalla) Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä • Hyvä ravitsemustila on muistisairaan ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytys • Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen tai yksipuolisen syömisen vuoksi • Ravitsemustilaan vaikuttavat yleiskunto, ruokahalu, muut sairaudet, lääkitys, erityisruokavaliot, hampaiden kunto, nielemiskyky ja ruoansulatuskanavan toiminta • Ravitsemusongelmien havaitseminen ja ajoissa niihin puuttuminen ehkäisee toimintakyvyn laskua • Ravitsemuksen tehostettua hoitoa tulee pitää yhtä tärkeänä kuin lääketieteellistä ja muuta hoitoa Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä…2 • Hyvä ravitsemustila mahdollistaa omalta osaltaan jatkamaan omannäköistä elämää omassa kodissa • Ruokailun tulisi olla mielihyvää tuottava kokemus • Parhaimmillaan ruoka tuo mielleyhtymiä, virkistää muistia, tuottaa yhteisiä keskustelun aiheita ja mahdollistaa myös muistisairaan ihmisen osallistujuuden Muistisairaan ravitsemuksen tukeminen kotihoidossa • Yksilöllisyys /asiakaslähtöisyys – Ruokahistorian selvittäminen asiakkaalta ja omaisilta mieliruoat, ruokailutavat, juhlapyhien viettoon liittyvät traditiot sekä ruoan merkitys asiakkaan elämässä -> näiden huomioiminen ravitsemuksessa – Asiakaslähtöisen ravitsemustavan toteutumisen valinta (ateriapalvelusta kylmä/ lämmin ateria, ruoan koostumus, menumat, einekset, omaisten osuus…) Tukemisen keinoja 2 – Muiden perussairauksien huomioiminen – Suun ja hampaiden hoidosta huolehtiminen (suun hoidon abc –ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon) – Ravitsemustilan arviointi ja lähtöpaino – Tuttu hoitaja ja yhteiset käytäntöjen sopiminen tiimissä (erityisesti haastavat asiakkaat) – Yhdessä tehden, asiakas mukaan ruoan lämmittämiseen, pöydän kattamiseen, kauppaja ateriapalvelutilauksen tekemiseen Tukemisen keinoja 3 • Ruokailutilanne: – Kiireettömyys, läsnäolo – Vuorovaikutus – Rauhallinen ympäristö – Hyvä valaistus ja ruokailuasento – Selkeä kaunis kattaus (ruoka lautaselle) – Annoskoko ja selkeys – Ruokailupaikan valinta, ei vuoteessa mikäli asiakas kykenee tulemaan pöytään Tukemisen keinoja 4 • Ruokailussa auttaminen – Omatoimisuuden tukeminen – Hoitaja istuu seuraksi – Mallin näyttäminen, ruokailuun ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen • Ravitsemuksen toteutumisen seuranta – Riittävän syömisen ja juomisen varmistaminen • Ruoan tarjoaminen aina kotikäyntien yhteydessä, vaikka asiakas kertookin juuri syöneensä • Välipalaja esille, jääkaappiin valmiita voileipiä Tukemisen keinoja 5 – Aterioiden ja ruoka-aineiden kulutuksen seuraaminen • Voiko roskista päätellä jotain • Tuoksuuko ruoka, onko hellanlevy lämmin, syökö naapuri asiakkaan ruoat, häviääkö esille jätetyt välipalat ja juomiset • Omaisen havaintojen hyödyntäminen – Jääkaapin sisällöstä huolehtiminen • Päiväykset, vanhentuneet ruoat mitä sisältää (ateriapalvelun kippoja monia jääkaapissa ilman päivämäärää esim. jälkiruoat, salaatit jne.) – Paino seuranta ja sen muutoksiin reagoiminen Tukemisen keinoja 6 – Mikäli laihtumista energiatiheä ruokavalio, lisäravinteet – Monipuolisuus, ruokatarvikkeiden valinta / vaihtelu, ei tilata aina samoja tuotteita Jos ateriapalvelun ruokia menee roskikseen ja jää syömättä, mietittävä muuta vaihtoehtoa On kallista haaskausta! Tukeminen pähkinäkuoressa • • • • • Riittävän ruoan ja nesteiden saannin turvaaminen Yksilöllisyys, asiakkaan tunteminen, ruokahistoria Omatoimisuuden tukeminen, osallistujuus Painon seuranta ja muutoksiin reagoiminen Tarvittaessa lisää ravinnon energiatiehyttä ja käytä lisäravinteita • Pysähtyminen ongelman ääreen, pohtiminen, yhteiset tavoitteelliset toimintatavat • Omien toimintatapojen tarkasteleminen, vaihtoehtojen miettiminen • Vuorovaikutus, heittäytyminen/ammatillisuus Tukeminen pähkinän kuoressa… 2 • Moniammatillisuus: omaisten ja asiantuntijoiden hyödyntäminen • Viriketoiminta, liikunta -> ruokahalu • Koulutus: tiedon hankinta ja sen hyödyntäminen, • Ravitsemusohjeiden hyödyntäminen • Yksin asuvat erityisryhmä!! KIITOS! Lähteet • Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutit: Muistihäiriöpotilaan ravitsemus. • Koskisuo, H. kotihoidon toimintasuunnitelma 2010 • Engeström Y, Niemelä A-L, ym. Lupaava kotihoito 2009. • Suominen, M, Finne-Soveri, H, ym. Ravitsemussuositukset ikääntyneelle. Valtioin ravitsemusneuvottelukunta. 2010 • Vuori, U ja Heimonen, S (toim.).Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista -opas ammattihenkilöstölle. 2007.
