Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu
Transcription
Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu
Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2015 ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, toiminnan olennaista muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi. LUVAN HAKIJA HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja kivenmurskaamo sijoittuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Louhintaja murskaustoiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille 49-91-1-1, 49-91-1-2 ja 49-91-2-1, Espoonkartanon kylässä kiinteistölle 49-408-1-428, Koskenmäen kylässä kiinteistölle 49-411-1-13 sekä Peringin kylässä kiinteistölle 49-450-2-16. Toiminta sijoittuu Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille 257-445-2-58, 257-445-3-16, 257-445-3-41, 257-445-3-42 ja 257-445-8-8. Y-tunnus: 2274241-9 Toimialatunnus: 08120 (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 18.12.2012. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected] puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 [email protected] PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela 2 (100) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin, 2 momentin kohdan 4), 3 momentin, 35 §:n 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7 c) ja 7 e) perusteella. Lupamääräykset on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:n perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksissä No YS 1115, 1.10.2003 ja No YS 688, 26.5.2008 on määrätty, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2012 mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pidensi päätöksellään Nro 125/2012/1, 14.8.2012 lupamääräysten tarkistamiselle asetettua määräaikaa 31.12.2012 asti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 §:n 3 momentin mukaan jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 §:n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupaasian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaan jos samalla toimintaalueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohtien 13 d), 13 f) ja 13 g) nojalla Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelytoimintojen ympäristölupa-asiat ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, 26.5.2003). 3 (100) – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 553, 26.5.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, 22.12.2004). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, 8.3.2006). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, 8.3.2006 purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, 29.5.2007). – Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, 20.9.2007). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, 20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, 28.11.2008). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, 28.11.2008 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, 11.5.2010). – Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 14, 8.1.2004). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 14, 8.1.2004 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, 22.12.2004). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0549/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 467, 8.3.2006). – Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 357, 12.3.2007). – Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 553, 26.5.2003 ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten No YS 659, 16.5.2005 ja No YS 1163, 20.9.2007 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista (EteläSuomen aluehallintovirasto Nro 212/2012/1, 14.12.2012) sekä päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten 4 (100) muuttamista koskeva asiasta (dnro ESAVI/510/04.08/2010) (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 213/2012/1, 14.12.2012). Päätöksellä Nro 212/2012/1, 14.12.2012 ei muutettu ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1.–C.10., G.1. ja G.2. – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä Nro 213/2012/1, 14.12.2012 ja Nro 213/2012/1, 14.12.2012 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 14/0623/3, 17.11.2014). Päätös on valituksenalainen. – Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/125/04.08/2011), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 192/2014/1, 8.10.2014). Päätös on valituksenalainen. – Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1470, 7.11.2007, muutettu päätöksellä No YS 1658, 28.11.2008, lupamääräysten tarkistamista. (EteläSuomen aluehallintovirasto Nro 42/2015/1, 19.2.2015). Kaatopaikan laajennusalue – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, 16.5.2005). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, 10.5.2006). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, 27.12.2007). – Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, 16.5.2005 YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, 20.9.2007). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, 28.11.2008). 5 (100) – Edellä kohdassa ”Jätteenkäsittelykeskus” esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 212/2012/1, 14.12.2012. – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1627, 18.12.2009). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1627, 18.12.2009 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, 21.6.2011). – Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1627, 18.12.2009 edellytetyn määräyksen 13. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0155/1, 21.6.2011 edellytetyn määräyksen 15. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien esikäsittelystä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2014/1, 1.4.2014). – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, 1.10.2003). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, 8.3.2006). – Päätös em. ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 688, 26.5.2008). Muut ympäristölupapäätökset – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 658, 16.5.2005). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 658, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0138/1, 10.5.2006). 6 (100) – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0138/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3382, 27.12.2007). – Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee em. sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan No YS 658, 16.5.2005 voimassaoloajan jatkamista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 117/2014/1, 17.6.2014). Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset/hyväksymiset – Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, 8.12.2004). – Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618, 8.11.2006). – Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmalaadun mittaussuunnitelman hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 19.2.2014, dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010). – Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1444, 9.10.2006). – Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 582, 5.5.2008). Vireillä olevat muut lupahakemukset, ilmoitukset ja suunnitelmat – Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 29.1.2014 jätelain 120 §:n mukainen suunnitelma (dnro ESAVI/19/04.08/2014), joka koskee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. – Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 5.6.2015 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailusuunnitelma (dnro ESAVI/4959/2015). Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaiset ympäristövaikutusten arvioinnit: 7 (100) – Jätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut joulukuussa 2010. Yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon 4.4.2011. – Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa 2007. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.2.2008. – Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 9.11.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 21.3.2006. – Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 10.1.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 4.5.2005. – Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 3.7.2002. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 7.11.2002. – Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 21.5.2001. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.9.2001. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 21.12.2010 (dnro UUDELY/10/07.04/2010) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Päätöksen mukaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sopimukset ja muut päätökset Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet 12.5.2008 sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta. Uutta sopimusta ei ole vielä tehty. 8 (100) Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon kompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro 5608/0741/2009, 30.3.2011). Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon aumakompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro Evira/1137/0741/2012, 22.5.2012). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen kaavoitus Ämmässuon-Kulmakorven alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Lisäksi on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava ja Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Maakuntakaava Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 kaikki Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla kumottiin 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoa ja maakaasun siirtoputken yhteystarvetta koskevat merkinnät sekä energiahuollon aluetta ja seututietä koskevia merkintöjä. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää 8.11.2006 vahvistettua maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Kaava sai lainvoiman, kun korkein hallintooikeus hylkäsi 8.10.2012 ministeriön vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Vahvistetun maakuntakaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen osan myös vaihemaakuntakaavan jätehuoltoratkaisua. Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Tällaisia alueita ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ohella Munkkaan jätekeskus Lohjalla, Kapulan jätehuoltoalue Hyvinkään ja Riihimäen rajalla sekä Nurmijärven kaatopaikka-alue. Tällä merkinnällä on osoitettu myös Lohjan ja Karjaan rajalla sijaitseva 9 (100) Ristenin alue. Lisäksi Etelä-Tuusulaan ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatulle alueelle on osoitettu EJ1-kohdemerkintä. Vaihemaakuntakaavassa varaudutaan myös jätteen energiahyötykäyttöön. Kaavassa osoitetaan EJ/EN-kohdemerkinnällä viisi vaihtoehtoista jätevoimalan sijoitusaluetta, neljä pääkaupunkiseudulle (Espoon Ämmässuo ja Juvanmalmi, Helsingin Kivikko ja Vantaan Långmossebergen) ja yksi Lohjan Kirkniemeen. EJ2-merkinnällä osoitetaan lisäksi sellaisia suljettuja kaatopaikka-alueita, joiden ympäristöön voidaan sijoittaa erilaisia hyötykäyttötoimintoja sekä jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen osoitetaan vaihemaakuntakaavassa merkinnällä EJ3 nykyisen käytössä olevan Espoon Kulmakorven lisäksi uusia ylijäämämaiden loppusijoitukseen soveltuvia alueita. EJ3-alueet on osoitettu pääasiassa sellaisille alueille, joilla on maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja. Yleiskaavoitus Yhdistelmä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osasta I ja Kirkkonummen yleiskaavasta 2020. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Ämmässuon-Kulmakorven alueen pohjoispuolelle on valmisteilla HistaSiikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 13.12.2010. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 13.10.2011. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon kaupungin valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 23.8.2012. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2008 Espoon eteläosien yleiskaavan 2030. 10 (100) Asemakaavat Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan 13.11.2006 ja kaava on saanut lainvoiman 18.6.2008. Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit 91001 ja 91002 sekä katu- ja erityisalueet ja 75. kaupunginosan korttelit 75011 ja 75012 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on 280 ha. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa 16.1.2006. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 24.11.2006 Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen 16.1.2006 § 26 kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354, 21.12.2007. Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa. Kulmakorpi I -asemakaava on edelleen valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.8.–9.9.2014. Ympäristöä kuormittavat muut toiminnot alueella Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka ja Kulmakorven maankaatopaikka on suljettu. Espoon kaupungin uusi Kalliosuon maankaatopaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelle ja rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosalle ympäristöluvan Nro 137/2012/1, 14.9.2012. 11 (100) Espoon kaupungin tekniselle keskukselle on myönnetty ympäristölupa Nro 53/2011/1 maankaatopaikkatoimintaan Jersinmäen-Takapellon alueella 14.7.2011. Kalliosuon ja Jersinmäen-Takapellon alueiden välillä olevan alueen käyttö maankaatopaikkana edellyttää yleiskaavamuutosta. Alueelle on tehty jo ympäristövaikutusten arviointi. Edellä mainituilla alueilla on mahdollista turvata Espoon kaupungin maankaatopaikkatarve huomattavan pitkäksi aikaa. Alueelle on suunnitteilla Kulmakorpeen uusi moottoriurheilukeskus. Toiminnanharjoittaja on Espoon Moottoriradat ry. Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on 22.5.2012 (10.5.2012 § 44) myöntänyt ympäristöluvan Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. Luvasta valitettiin, mutta Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 13/0176/1, 24.6.2013 hylännyt tai jättänyt tutkimatta kaikki Kulmakorpeen suunnitellun moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Toinen uusi kohde on Teboil Oy:n raskaiden ajoneuvojen miehittämätön jakeluasema Kulmakorventie 4:ssä, Shellin (Kulmakorventie 2) jakeluaseman vieressä. Ympäristölupa asemalle annettiin 19.11.2009, mutta asemaa ei ole vielä rakennettu. Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen edellyttää kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kiviaineksen louhinnan, louheen murskauksen ja kuljetuksen YVA-menettely on käynnissä. Espoon Högbergetin alueelle Kulmakorven ja Ämmässuon tuntumaan suunnitellaan maa-ainestoimintaa, joka käsittää kalliokiviaineksen ottamisen ja murskaamisen myyntiä varten sekä alueen jatkokäytön puhtaiden maa-ainesten vastaanotto- ja loppusijoitusalueena. Hankkeen YVAmenettely on käynnissä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Louhinta ja kivenmurskaustoiminta liittyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittämiseen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta- ja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus jatkaa mm. jätevoimalan tuhkien loppusijoituspaikkojen lisärakentamisella ja jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosaan sijoittuvalla Högbergsberget-nimisellä alueella. Tarvetta pienimuotoiseen louhinta- ja murskaustoimintaan voi olla myös jätteenkäsittelykeskuksen muissa osissa. 12 (100) Merkittävimmät louhintakohteet on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan. Lähin asuinalue sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em. suoja-alue. Espoon puolella lähin asuinalue on Kolmperä, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle. Kirkkonummen puolella lähimmät asuinalueet ovat Laitamaa ja Råbacka. Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Louhintaa suoritetaan jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Lähinnä asutusta sijaitsevat louhinta-alueet ja niiden etäisyydet asutuksesta on esitetty seuraavassa taulukossa ja ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 7.1). Louhintaa lähinnä olevat asuinalueet Kohde Lähin louhittava alue Laitamaa Kolmperä Råbacka Tuhka-alue Luoteiskulma Tuhka-alue Etäisyys louhittavan alueen rajasta, m 470 520 550 Melusta, tärinästä tai pölystä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista lähin on Kauhalan ulkoilu- ja virkistysalue, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä länteen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rajalta. Muut melusta, pölystä tai tärinästä mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat kauempana toiminnan sijaintipaikasta. Kirkkonummen ympäristönsuojeluyksikön tiedossa ei ollut 13.12.2012 muita häiriintyviä kohteita Kirkkonummen puolella kuin taulukossa 1 esitetyt kohteet. Ympäristön tila ja laatu Alueen maa- ja kallioperä Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu ja tullaan ottamaan käyttöön uusia alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena. Jätteenkäsittelykeskuksessa on useita erilaisia toimintoja, jotka saattavat vaikuttaa alueen maaperän laatuun, esimerkiksi kompostointikentät ja vuoden 2010 loppupuolella aloitettu pilaantuneiden maiden käsittely. 13 (100) Alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia seurataan pohjaveden tarkkailun avulla. Vanhalla kaatopaikalla on käynnissä alueen viimeistelyrakentaminen. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Muista uusista alueista laajuudeltaan merkittävin on kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalue. Muita rakennuskohteita ovat olleet mm. jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosassa sijaitsevat vesiaseman alue ja kaasuvoimalan alue. Vanha kaatopaikka-alue Vanhan kaatopaikan sijoitusalue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioista maastoa, jossa alimmat peitteiset maastopainanteet olivat ennen alueen rakentamista laajalti soistuneet. Luonnontilainen maanpinnan korkeusasema on alueella noin +53–+70 m mpy. Kallioisiin maastokohtiin rajautuvilla alimmilla painannealueilla, vanhan kaatopaikan kohdalla, maaperä on ennen kaatopaikan rakentamista koostunut turpeesta. Turvekerroksen paksuus on alueella ollut suurimmillaan noin 7 metriä. Turvekerros on paikoin ulottunut kallionpintaan saakka. Turvepeitteisen alueen osuus vanhan kaatopaikka-alueen pinta-alasta on ollut noin 50 %. Kaatopaikan pohjarakennustöiden yhteydessä turvekerrokset on poistettu kokonaisuudessaan alueen itäosasta sekä osittain myös länsiosasta. Alimmissa kallioperän painanteissa kallion pintaa peittää keskimäärin metrin paksuinen kitkamaakerros, joka maanäytetutkimusten perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suurimmillaan moreenikerroksen paksuudeksi on kairauksissa todettu noin 3 metriä. Moreenikerros on painannealueiden reunaosissa ulottunut maanpintaan saakka ja moreenipeitteisen maaston osuus vanhan kaatopaikka-alueen kokonaispinta-alasta on ennen turvekerrosten poistamista ollut noin 20 %. Moreenikerroksen päällä on kaatopaikka-alueen koillisosassa todettu kairauksilla myös pienialainen, noin 2 metrin paksuinen savikerrostuma. Kallioperä koostuu vanhan kaatopaikan alueella ja koko jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueella punertavasta, keski–karkearakeisesta mikrokliinigraniitista, joka paikoin sisältää pieniä liuskesulkeumia. Kallioperän päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi ja tumma kiille (biotiitti). Granaattia tavataan paikoin hajarakeina. Kivilaatu on pääosin massamaista, suuntautumatonta. Kallioperässä tavataan sekä pysty–jyrkkäasentoista rakoilua että vaakarakoilua. Kallioperän vallitseva rakoilutyyppi on kuutiorakoilu. Keskimääräiseltä rakotiheydeltään kallio on pääosin harvarakoista (keskimääräinen rakoväli > 1 metri). Kalliolaatu on pääosin kiinteää, harvarakoista, massarakenteista. Paikallisesti kalliopaljastumissa on havaittu myös kapeita rakotihentymiä. 14 (100) Peitteisillä painannealueilla on kallioperässä maasto- ja karttatarkastelun sekä geofysikaalisten mittausten perusteella tulkittu esiintyvän useita etelä – kaakko … pohjois – luodesuuntaisia sekä pohjois – koillinen … etelä – lounassuuntaisia rakoilu- ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tulkinnan mukaan vyöhykkeet ovat pysty- tai jyrkkäasentoisia. Tulkittujen kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalla suoritetuissa kallionäytekairauksissa on todettu kalliolaadun olevan pääosiltaan kiinteää, harva–runsasrakoista. Kiinteän kalliolaadun lisäksi kallioperässä on todettu kapeina vyöhykkeinä murros–ruhjerakenteista, rikkonaista kalliolaatua. Vanhan kaatopaikka-alueen pohjoisreunalle kairatussa tutkimuspisteessä on todettu myös vaaka-asentoisia kapeita rakotihentymiä. Vesimenekkikokeilla on todettu kallion pintaosissa tavattavien rakojen olevan vettäjohtavia. Syvemmällä kallion rakoilu on tutkimustulosten mukaan tiivistä. Uusi kaatopaikka-alue (laajennusalue) Uuden kaatopaikan alue on ennen louhintatöiden suorittamista ollut kallioista maastoa, jossa kallio on ylimmissä maastokohdissa ollut laajalti paljastuneena. Kalliomäkien väliset alimmat maastokohdat ovat olleet soistuneita ja kallionpintaa on peittänyt ohut turvekerros. Paksuimmat maakerrokset tavattiin laajennusalueen eteläosassa sijainneen maastopainanteen kohdalla. Maaperä koostui painannetta reunustavilla ylimmillä rinnealueilla moreenista. Laajennusalueen eteläreunalla sijainneessa alimmassa maastopainanteessa moreenin päällä tavattava pintamaakerros koostuu tiiviistä savesta. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Laajennusalueen huoltokuilun rakentamisen yhteydessä on tiivistetty laajennusalueen vanhan kaatopaikan vastainen kallioseinämä siten, että vanhan kaatopaikan alueelta aikaisemmin purkautuneet vedet voidaan johtaa hallitusti huoltokanaaliin ja edelleen puhdistamolle. Kaatopaikan laajennusalue koostuu eteläisintä reunaa lukuun ottamatta kalliopohjaisesta, tasatusta asfalttikentästä. Maanpinnan luonnontilainen taso on ollut laajennusalueella noin +56,5–+71,5 m mpy. Kallion louhintataso on vastaavasti noin +48–+53 m mpy. Laajennusalueen kallioperän laatua selvitettiin geofysikaalisten tutkimusten avulla vuonna 1989 (Ämmässuon kaatopaikan läntisen laajennusalueen kallioperän tiiveys, VTT, Geotekniikan laboratorio 8.9.1989). Tutkimukset käsittivät maatutkaluotausta n. 1,7 km sekä sähkömagneettisia mittauksia kuudella mittauslinjalla, joiden yhteispituus oli noin 4,2 km. Tutkimuksilla todettiin laajennusalueen lounaisreunalla sekä välittömästi laajennusalueen luoteispuolella merkkejä kapeista, ympäristöään rikkonaisemmista kalliovyöhykkeistä. Laajennusalueen kallioperässä todettiin lisäksi pintaosissa, noin 5–10 metrin syvyyteen ulottuvaa voimakasta vaakarakoilua. Muilta osin alueen kallioperä todettiin tutkimuksilla homogeeniseksi ja ehjäksi. Kallioperässä ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä, laajalle ulottuvia ruhjevyöhykkeitä. 15 (100) Geofysikaalisten tutkimusten tuloksia tarkennettiin laajennusalueella suoritetuilla kallionäytekairauksilla vuonna 1989 (kallionäytekairaus Espoon Ämmässuolla, Suomen Malmi Oy 1989). Tutkimukset käsittivät kallionäytekairauksia ja vesimenekkimittauksia neljässä tutkimuspisteessä. Kallionäytekairausten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja kiinteää, keskimääräiseltä rakotiheydeltään harva–runsasrakoista. Rakoilu on pääosin tiivistä. Täytteisiä ja avoimia rakoja todettiin ainoastaan kallion pintaosissa. Vesimenekkikokeiden perusteella kallion pintaosissa tavattavat raot ovat vettäjohtavia, mutta pintaosan alapuolella kallion raot ovat erittäin tiiviitä. Laajennusalueen luoteispuolisen, geofysikaalisten tutkimusten perusteella tulkitun rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla todettiin kairauksessa 0,85 m:n pituudelta rikkonaista, murrosrakenteista kalliolaatua. Vesimenekkikokeiden perusteella kairauksella läpäisty kapea rikkonaisuusvyöhyke ei johda vettä. Laajennusalueen lounaisreunalle tulkitun mahdollisen rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla ei kallionäytekairauksessa todettu rikkonaisuutta. Ämmässuon laajennusosan etelälaidalla tehtiin vuonna 1993 Espoon kaupungin Geoteknisen osaston toimesta viisi kallionäytekairausta ja 15 porakonekairausta. Kairaukset tehtiin ensisijaisesti menetelmäkehitystä ajatellen, tavoitteena pystyä tulkitsemaan porakonekairausten yhteydessä rekisteröitävistä tiedoista kallion rakenne. Kairaukset sijoitettiin tunnetun ruhjekohdan yhteyteen. Kallioperä kyseisellä alueella kaatopaikan laajennusalueen etelälaidassa on voimakkaasti rapautunutta, ns. korppukiveä. Kyseessä on ruhjevyöhyke, jonka kaade on lounaaseen, ja joka syvenee voimakkaasti kohti kaakkoa. Pienialaisen tutkimusalueen vuoksi ruhjeen ulottuvuuksista ei ole muuta tietoa. Kairaukset sijoittuvat hyvin pienelle, noin 30 m × 40 m alueelle, eivätkä siten kerro yleisesti alueen kallioperästä tai sen rikkonaisuudesta. Laajennusalueen eteläreunalla suoritettiin injektointityön suunnittelua varten porakonekairauksia ja vesimenekkimittauksia 40 tutkimuspisteessä vuonna 1992 (Ämmässuon kaatopaikka, vedenjohtavuusmittaukset marraskuussa 1992, Suomen Malmi Oy 25.11.1992). Neljässä tutkimuspisteessä todettiin selvästi muita pisteitä suuremmat vesimenekit (vesimenekit 0,06–32,78 l/min ja vastaavat vedenjohtavuudet 1,68 × 10-5–8,5 × 10-8 m/s). Muissa tutkimuspisteissä vesimenekit olivat selvästi pienempiä vaihdellen välillä <0,01–4,24 l/min. Tuhkan ja kuonan loppusijoitusalue on louhittu kallioon Ämmässuon laajennusalueen lounaisosassa. Alueen kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä ja maastokatselmuksella. Ennen louhintaa kallionpinta oli laajennusalueen kohdalla paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Loppusijoitusalueen kohdalla maanpinnan taso on ollut luonnontilassa noin +57–+63 m mpy. Louhitun loppusijoitusalueen pohjan taso on noin +51–+53 m mpy. Alueen kallioperä on tutkimustulosten perusteella massarakenteista ja kiinteää graniittia. Graniitille tyypillisen vaakarakoilun lisäksi tuhkan ja kuonan loppusijoitusalueen kohdalla on kalliossa lisäksi havaittavissa pystyrakoilua, jossa vallitseva rakoilusuunta on likimain pohjoinen-etelä. Loppusijoi- 16 (100) tusalueen pystyrakoilun kaateet ovat pääosin itään ja niissä näkyy viitteitä veden virtauksesta. Loppusijoitusalueen keskiosissa on havaittavissa kaksi toisistaan noin muutaman metrin etäisyydellä olevaa likimain pystysuuntaista (noin 90°/80°) rakoa, joiden välinen kallio on rikkonaisempaa. Havaitut raot ovat värjäytyneet ruskeiksi ja ovat todennäköisesti vettäjohtavia. Loppusijoitusalueella ei sijaitse merkittäviä laaja-alaisia kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Lähin todennäköisesti laajempi kallioperän rikkonaisuusvyöhyke sijaitsee noin 350 metriä loppusijoitusalueen lounaispuolella. Kyseinen rikkonaisuusvyöhyke on likimain pohjois-eteläsuuntainen. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta on laadittu Ämmässuon aluetta ja sen ympäristöä koskeva, lentogeofysiikkaan perustuva kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta vuonna 2008. Ruhje- ja rikkonaisuustulkinnat perustuvat GTK:n lentogeofysikaalisiin kartoitusaineistoihin sekä Maanmittauslaitoksen topografiseen aineistoon. Lähempi rikkonaisuuden tarkastelu perustui vuonna 2003 GTK:n YTV:lle tilaustyönä tekemiin lentogeofysikaalisiin aineistoihin Ämmässuon alueella. Kallioperän ruhje- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tulkittiin Ämmässuon lentomittausalueelta sekä laajemmin kohdealueen ympäristöstä peruskarttalehtien 2032 09 ja 12 sekä 2041 07 ja 10 alueelta. GTK:n lentomittaukset karttalehdiltä 2032 06 ja 12 ovat vuodelta 1996 ja karttalehdiltä 2041 07 ja 10 ne ovat vuodelta 1984. Lentosuunta oli kaikilla karttalehdillä pohjois-eteläinen ja lentolinjojen väli 200 m. Työn yhteenvetona on todettu Ämmässuon alueen kallioperän olevan melko rikkoutumatonta ja erittäin heikosti magneettista. Aluetta luonnehtii kolme tärkeintä rikkonaisuussuuntausta, jotka tulevat esiin magneettisessa aineistossa lineamenttisuuntina ja joita topografiset piirteet korostavat: pohjois-etelä-, luode-kaakkois- ja koillis-lounassuuntaukset. Alueen jyrkänteet ja pehmeiköt ovat asettuneet pääasiassa pohjois-etelä-suuntaisesti. Lineamenttien pääsuunnat toistuvat alueen rikkonaisuusrakenteissa. Luode-kaakkoissuuntainen rikkonaisuus voi olla tärkeää vedenkulkeutumisen kannalta. Kallioperän rakenteet, niin jatkuvuus- kuin rikkonaisuusrakenteetkin noudattavat ko. suuntausta. Sitä leikkaavat rikkonaisuussuunnat (koillis-lounais-) tarjoavat väyliä, jotka mahdollistavat veden kulkeutumisen. Ympäristölupahakemuksessa esitetään louhintaa ja murskausta, joka on seurausta kaatopaikan laajennusalueella sijaitsevien tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjan tasauksesta. Suunnittelualue sijaitsee kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisessa luoteisosassa, jonne on varattu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalasta vastaanotettavien vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen tuhkien ja pohjakuonan loppusijoitusta varten noin 10 ha:n laajuinen alue. Ko. alueelle on tarkoitus rakentaa vaiheittain omia erillisiä loppusijoitusalueita sekä tuhka- (T) että kuonajakeille (K). Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaville tuhkille varatun alueen pinta-ala on noin 2,5 ha, jolloin ko. alue koostuu noin 50 m leveistä ja 100 m pitkistä vaiheittain toteutettavista tuhkasoluista (lokeroista). Tuhkasolujen rakentamisjärjestelyt ja läjitysratkaisut toteutetaan siten, että solujen täyttötilavuus maksimoituu mm. ottaen huomioon, että rakennus- 17 (100) alueen alimmat mahdolliset louhintatasot määräytyvät suunnittelualueen pohjaveden luonnollisien korkeustasojen perusteella. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalueen pinta-ala on noin 20,6 ha. Kenttien rakentaminen on aloitettu vuonna 2009. Alue on kallioaluetta, jossa kallionpinta on tasattu louhimalla noin 20 ha:n alueelta. Rakennettua kenttäaluetta on tällä hetkellä yli 7 hehtaaria. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue sijaitsee kallioisessa maastossa. Nykyisellä hyötykäyttökentällä kallionpinta on ennen alueen rakentamista ollut paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyisin alue koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä. Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8–1,0 m kentän nykyisestä pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Kallio on louhittu länsi–itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla noin +64 m mpy ja länsipuoli tasolla noin +63 m mpy. Alueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa, on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 1,6–2,3 m maanpinnasta. Pohjan tasaukseen käytetyn louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut kerros hiekkaista moreenia. Kentän alapuolisen kallioperän laatua on selvitetty pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä syvimmillään noin 20 metriin ulotettujen porakonekairausten avulla. Kairaustulosten mukaan kalliossa on vähäistä rakoilua. Merkittäviä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä ei tutkimuksissa ole havaittu. Hyötykäyttökentän laajennusalue koostuu kallioisten mäkien reunustamasta maastopainanteesta. Kallioisia maastokohtia reunustavilla rinnealueilla maaperä koostuu moreenista. Keskiosan painannealueella maaperä koostuu pintaosassa, noin 2,5 m syvyyteen turpeesta ja sen alapuolella hiekkaisesta moreenista. Maakerrosten kokonaispaksuus on painannealueella suurimmillaan noin 7,6 m ja kallionpinta sijaitsee alimmillaan tasolla noin +54 m mpy. Alueen kallioperä on keski–karkearakeista mikrokliinigraniittia. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Alueen kautta johtavaan pohjois–luodeetelä–kaakko-suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) sekä itäpuolisen maankaatopaikka-alueen tutkimusten (Suunnittelukeskus Oy 2001) yhteydessä. Högbergsbergetin alue Jätteenkäsittelykeskuksen kaakkoisosassa on Högbergsberget-niminen kallioselänne. Alue rajoittuu pohjoisessa kompostointi- ja hyötykäyttöalueeseen ja lännessä vesiaseman alueeseen. 18 (100) Louhimalla tasattava alue koostuu Högbergsberget-nimisestä, pohjoiseteläsuuntaisesta kallioselänteestä ja sen itäpuolisesta, osittain turvepeitteisestä Högbergsmossenin alueesta. Yli kymmenen metriä Högbergsmossenin alueen maanpinnan tasoa ylemmäksi kohoavan Högbergsbergetin (lakiosa tasolla noin +77 m mpy) alueella kallionpinta on lähes kauttaaltaan paljastuneena. Kallioselänteen länsipuolisen Högbergsmossenin alueen reunaosat ovat kallioista maastoa, mutta alueen keskiosissa kallionpintaa peittävät maakerrokset, joiden paksuus on kairaustulosten perusteella suurimmillaan noin 7,6 m. Kallionpinta on Högbergsmossenin alueella alimmillaan tasolla noin +54,5 m mpy, eli noin 6,9 m louhinnan suunniteltua pohjatasoa (+61,4 m mpy) alempana. Alueen kallioperä koostuu keski–karkearakeisesta mikrokliinigraniitista. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Käytettävissä olevien kartoitushavaintojen perusteella kallion päärakoilusuunnat ovat pohjois-etelä tai pohjois-luode – etelä-kaakko -suuntainen, pystyasentoinen rakoilu sekä sitä vastaan kohtisuora itä-länsi tai itä-koillinen - länsi-lounas -suuntainen, pystyasentoinen tai jyrkästi eteläsuuntaan kaatuva rakoilu. Lisäksi kalliossa tavataan myös vaaka-asentoista rakoilua. Kallion vallitsevana rakoilutyyppinä on kuutiorakoilu. Högbergsbergetin kallioselänteen länsipuoliseen, pohjois–koillinen - etelä–kaakko -suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy pystyasentoinen, murrosrakenteinen kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu geofysikaalisilla mittauksilla ja kallionäytekairauksella Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) yhteydessä. Louhittavan alueen itäreunaan sijoittuu lisäksi em. tutkimuksen yhteydessä paikannettu, pohjois–luode - etelä–kaakko -suuntainen, murrosrakenteinen kapea kallioperän ruhjevyöhyke. Pohjavesi Lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Nupurin tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104907), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Kolmirannan tärkeä (luokka I) pohjavesialue (kalliopohjavesiesiintymä) (nro 0104952), sekä kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä sijaitseva Järvikylän tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104951). Pohjavedellä ei ole jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusalueilta maaperän kautta virtausyhteyttä em. pohjavesiesiintymien suuntaan. Kolmirannan kalliopohjavesiesiintymä sijaitsee maastollisesti jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusaluetta ylempänä, eikä maastomuotojen perusteella kalliopohjavedellä ole virtausyhteyttä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta Kolmirannan pohjavesialueelle. Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat uuden kaatopaikka-alueen länsi–pohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän alueilla, noin 450–850 m:n etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m:n etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista 19 (100) on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä. Pohjaveden laatu Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2003. Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1). Vanhan kompostointilaitoksen alapuoliseen louhostäyttöön todettiin 2000luvun alussa salpautuneen likaista pohjavettä. Likaantuneen veden kulkeutumisen estämiseksi tehtiin suojapumppausta vuosina 2001–2003. HSY (silloinen YTV) seurasi kompostointilaitoksen pohjaveden tilaa omaehtoisella erillistarkkailulla vuosina 2001–2007. Tarkkailu lopetettiin, kun mitään erityistä ei ollut enää todettavissa. Osa tarkkailupisteistä liitettiin osaksi Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Vesistön tila Nykytilanteessa kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen EspoonlahdenSaunalahden Natura-alue (FI0100027). Kompostointilaitokset ja kompostin jälkikypsytyskentät sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa, josta pintavedet purkautuvat luontaisesti Slätmossenin kautta Loojärveen. Jätteenkäsittelykeskuksen suunnasta Ämmässuonpuroon laskevat vedet kulkevat Ämmässuonpurossa kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennuksen alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin. Loojärvi on tarkkailujen tulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan. 20 (100) Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1). Yhteenvedossa on myös esitetty tarkkailupisteiden sijainti. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ilmapäästöt ovat pölypäästöt sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Ilmanlaatua on näiden komponenttien osalta tarkkailtu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja koskevien ympäristölupamääräysten mukaisesti 2000-luvun alusta. Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivedyt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on noudatettu hiukkasmittausohjelmaa, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 8.11.2006 päätöksellään No YS 1618. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausohjelma on päivitetty vuonna 2014 (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 19.2.2014). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kaksi ilmanlaadun mittausasemaa: – Vanha mittausasema 1 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vaakaaseman läheisyydessä. Mittausaseman itäpuolella sijaitsee viherjätteen käsittelykenttä sekä risujen, kantojen ja puhtaan puun murskaus. Biojätteen kompostointilaitokset sijaitsevat mittausasemasta kaakkoon ja biojätteen jälkikypsytyskenttä edelleen niiden eteläpuolella. Mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. – Mittausasema 2 sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa vallitsevien tuulten alapuolella toimintoihin nähden. Mittausasemalla tarkkaillaan uuden jätetäyttöalueen sekä muun muassa kuonien ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittausasemalla 2 mitataan pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. PM10-, PM2,5- ja TRS-pitoisuuksien mittaukset Ämmässuolla ovat jatkuvatoimisia ja mittausten tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä HSY:n nettisivuilla. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun on lisäksi valvottu kaatopaikalta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen (CO2, CH4, O2) jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä jätetäyttöjen pinnan säännöllisten metaa- 21 (100) nipitoisuuskartoitusten avulla. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja on seurattu ilmanlaatuaseman TRS-mittauksen ohella kenttähavainnoinnin tai asukaspaneelin avulla. Jätteenkäsittelykeskuksen ilman laadussa on tapahtunut parantumista viime vuosina. Ilman laadun edelleen paranemiseen vaikuttavat lähivuosina mm. vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden valmistuminen, sekajätteiden laajamittaisen käsittelyn loppuminen Ämmässuolla jätevoimalan käynnistyttyä (käyttöön syksyllä 2014) ja mädätyksen käyttöönotto biojätteiden käsittelyssä. Yhteenveto vuoden 2011 seurantatuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.2). Melu ja tärinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006 HSY:n esityksestä kirjeellään No YS 1444. Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008 HSY:n esityksestä Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. Etelä-Suomen aluehallintoviraston jätteenkäsittelykeskukselle vuonna 2012 antamassa päätöksessä Nro 212/2012/1 edellytetään tarkkailun ja seurannan tarkistamista 1.5.2013 mennessä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Tiivistelmä vuoden 2011 seurantatuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.2). HSY on suorittanut tärinämittauksia jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Mittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä loppui myös. Jätteenkäsittelykeskuksen muista toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 688, 26.5.2008 mukaisesti. Yhteenveto tärinämittausten tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16). Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä, jolla ei ole luonnontilaisen ympäristön kannalta enää erityistä maisemallista arvoa. Alueen ympäristö, etenkin länsipuolelle sijoittuva, on pääosin karua kallioista kuusimetsää, jossa esiintyy pieniä rämesoita. Jätteenkäsittelyalueen ympäristöön sijoittuu muutama kiinteä muinaisjäännös. Alueen eteläpuolella, Kirkkonummen kunnan alueella, noin 300 metriä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, joka on molempien kuntien yleiskaavoissa merkitty suojelumerkinnällä. Kohdet- 22 (100) ta ei ole kuitenkaan tarkemmin tutkittu. Myös Espoon puolella, laajennusalueen ja Bockträskin välisellä alueella on kivikautinen asuinpaikka. Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja kolmen yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträskin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, 23.6.2009), jota parhaillaan toteutetaan Espoon ja Kirkkonummen kuntien myöntämien maisematyölupien ehtojen mukaisesti. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on säilyttää suojaviheralueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella, Kirkkonummella on KakarbergetRaakkalan arvokas kallioalue (KAO010052). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvat seudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjoispuolella, noin 400 metrin etäisyydellä, Kirkkonummen kunnan puolella sijaitsee Suonsilmän metsälampi. Lammen ympäristö on merkitty asemakaavassa ympäröivän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo). Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796) sijaitsee noin 0,9 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueen itäpuolella. Alueen suojeluperusteena on arvokas vesi- ja suoluonto. Alue kuuluu ns. yksityisiin luonnonsuojelualueisiin ja se on yleiskaavassa merkitty SLmerkinnällä. Kakarlamminsuo on pinta-alaltaan noin 18 hehtaaria. Suojelualueen keskiosassa sijaitsee noin hehtaarin kokoinen Kakarlampi. Lampi on lähes luonnontilainen ja se on luontaisesti kasvamassa umpeen. Lampea ympäröi mäntypuustoinen isovarpuräme ja kivennäismaametsät. Alue on säilynyt lähes luonnontilaisena ja erämaisena huolimatta runsaasta ihmistoiminnasta lammen lähiympäristössä. Lammen ympäristön maalaji on turvetta. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähimpänä sijaitseva Natura 2000 -verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto (FI0100040) alueen luoteispuolella noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Nuuksio on eteläisen Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin suojelualue. Jätteenkäsittelykeskus ei vaikuta kyseiseen Natura 2000 -kohteeseen. 23 (100) Jätteenkäsittelytoiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden-Saunalahden Natura 2000 -kohteeseen, koska jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Kasvillisuus ja eläimistö Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty syksyllä 2000 jätehuoltohankkeiden ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä luontokartoitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella ja sen ympäristössä erityisiä huomioon otettavia luontoarvoja. Selvitystä täydennettiin keväällä 2004 liitooravaselvityksellä (Pimenoff, 2004). Lokkien ja muun linnuston esiintymistä alueella on seurattu vuodesta 2003 lähtien (Tringa ry). Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä eikä alueella sen takia ole luonnonympäristöä. Jätteenkäsittelytoimintaa hyödyntäviä eläimiä liikkuu satunnaisesti alueella. Alueen lounais- ja luoteispuolella on vielä jäljellä luonnonympäristöä, joka on pääasiassa mäntykankaan, taimikkojen ja rämeikköjen mosaikkia. Alueelta ei ole löydetty suojelunarvoisia elinympäristöjä tai uhanalaisia kasvilajeja. Liito-oravia ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu alueen lähiympäristössä. Muutamia lajille sopivia elinympäristöjä on lähialueilla. Jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisilla reuna-alueilla on joitakin paikallisesti arvokkaita alueita. Liikenne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen nykyinen pääreitti kulkee pääkaupunkiseudulta Turunväylän (valtatie 1) Histan eritasoliittymään ja siitä Nupurintietä (seututie 110) noin 1,5 km HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintien yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvan liikenteen määrä on arvioitu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 12). Liikennemäärä on noin 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja on noin 600. Ämmässuontien liikennemäärä on nykyisin noin 3 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen osuus liikenteestä on siten noin kolmasosa ja raskaista ajoneuvoista noin puolet. Loput Ämmässuontien liikenteestä ohjautuu Ämmässuon alueen muihin toimintoihin. Nupurintien (seututie 110) liikennemäärä on Ämmässuontien ja Histan liittymien välillä arviolta 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikenteestä arviolta lähes puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa liikennettä. Nupurintien liikennemäärä Ämmässuontien liittymästä länteen päin on nykyisin noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto 2010). Histan eritasoliittymän ja Ämmässuon välisen tieosuuden varrella ei ole asutusta, mut- 24 (100) ta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä mm. Kolmperän alueelta. Nupurintiellä ei ole tällä osuudella erillistä kevyen liikenteen väylää. Jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä on tapahtunut viime vuosina jonkin verran vähenemistä johtuen kiviaineksen louhinnan ja jalostuksen loppumisesta sekä jätemäärien vähenemisestä. Myös työmaaliikenteen määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu loppuun. Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu Vantaan Energia Oy:n jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa 1.9.2014. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putosi noin puoleen aikaisemmasta määrästä. Myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka kaikki jätevoimalan tuhka ja kuona päätyisikin Ämmässuolle käsiteltäväksi. Alueen maankäytön suunnittelun tavoitteena on ollut mm. parantaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Tieyhteyden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Suora yhteys vähentäisi liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella. Liittymän sijaintia, muotoa ja poikittaisyhteyksiä on tarkasteltu vuonna 2007 tehdyssä Tiehallinnon selvityksessä ”Turunväylän (vt 1) ja Espoo–Lohjaradan liikennekäytäväselvitys”. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan louhinnan ja murskauksen jatkamiselle edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kiviaineksen tarve on jätteenkäsittelykeskuksen alueella myös tulevina vuosina suurta. Kalliolouhinnan tarkoituksena on myös saattaa jätteenkäsittelykeskuksen alue käytön kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 hehtaaria. Vuosittain alueelta otettavan materiaalin määrä on alle 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Jätteenkäsittelykeskukseen on tarkoitus ottaa vastaan murskattavaksi aikaisemmin suunniteltua suurempia määriä kiviainesta (louhetta) alueen ulkopuolelta. Murskausmäärät ja louheen ja murskeen välivarastoitavat määrät kasvavat vastaavasti. Mursketta toimitetaan jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle vireillä olevassa hakemuksessa esitettyä suurempia määriä. Muutoksen jälkeen murskattava määrä on keskimäärin 300 000–600 000 tonnia vuodessa. Esitetyt määrät ovat enimmäismääriä ja todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi. 25 (100) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tarkoitus tehdä louhintaa tarpeen mukaan, joten lupaa haetaan toistaiseksi. Alueella louhittu ja murskattu kiviaines käytetään osin jätteenkäsittelykeskuksen omiin rakennustarpeisiin ja osin se toimitetaan jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Ympäristölupaa haetaan kuitenkin myös siihen, että murskattua materiaalia voidaan tarvittaessa hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Lupaa haetaan siten myös louheen ja murskeen välivarastointiin. Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 §). Perusteluna esitetään, että toiminta tapahtuu HSY:n omistamalla alueella, jolla on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi alueita, joilla murskausta suoritetaan, on jatkossa tarkoitus käyttää jätteenkäsittelytoiminnassa. Kuvaus toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhitaan alueita ja suoritetaan murskaustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen rakennustarpeiden ja HSY:n oman toiminnan tarpeiden mukaisesti. Murskauslaitokset sijoitetaan louhintatyömaiden yhteyteen tai, mikäli murskauskapasiteettia ei ole kyseisellä hetkellä riittävästi käytettävissä, alueen ulkopuolelta tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema. Louhinnan ja murskauksen suorittaa urakoitsija. Melua aiheuttavien työvaiheiden osalta noudatetaan valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kiven kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, Muraus-asetus) annettuja aikarajoja siten, että ne täyttävät vähintään sellaiselle toiminnalle asetetut rajat, jossa toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. Päästöt ja toiminnan vaikutukset Kiviainestuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat melu, pöly ja tärinä sekä mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Toiminta vaikuttaa myös maisemaan. Melu- ja pölypäästölähteitä on toiminnalle tyypillisesti useita (varsinainen louhinta ja murskaus sekä liikenne), joten päästöjen vähentämiseen pyritään myös usein eri keinoin. Louhinta ja murskaus tapahtuvat jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, joten torjuntatoimet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Murskauksen melu- ja pölyvaikutuksia vähennetään ensisijaisesti ottamalla toimintojen sijoittelussa (esimerkiksi varastokasojen sijainti) huomioon paikalliset olosuhteet. Mikäli kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai 26 (100) muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Myös pölypäästöjä ehkäistään laitteistojen koteloinneilla. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään kastelemalla. Louhinnassa ja murskauksessa maaperään ja pohjavesiin kohdistuva riski on seurausta pilaantumista aiheutuvien aineiden käsittelystä ja varastoin nista alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa maaperän ja pohjaveden suojelu perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten polttoainesäiliöiden rakenteeseen ja tukitoimintojen sijoittamiseen tiiviille alustalle. Pintavesiin kohdistuvan haitan merkittävin aiheuttaja louhinnassa ja murskauksessa on käsiteltävästä materiaalista irtoava kiintoaines. Kiintoaineksen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa selkeytysaltaan kautta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtävä louhinta ja murskaus palvelevat alueen kehittämistä jätteenkäsittelytarkoitukseen ja louhituille alueille tulee jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Louhinta-alueita ei siten ole tarpeen maisemoida louhinnan ja murskauksen jälkeen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnassa ja murskauksessa muodostuvat irtomaat voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa. Toiminnassa syntyy myös jonkin verran yhdyskuntajätettä ja vaarallisia jätteitä. Jätteet toimitetaan niiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on jo laaja pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun ja melun tarkkailu. Tarkkailua täydennetään tarvittaessa myös tärinän osalta. Toiminnasta aiheutuu liikennettä, kun jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan louhetta ja sieltä viedään pois mursketta. Kuljetusten määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen poiskuljetukseen. Ämmässuon liikenteen kokonaismäärän kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat liikennemääriin erisuuntaisesti. Merkittävin muutos Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä tapahtui, kun Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu jätevoimala aloitti toimintansa syksyllä 2014. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putoaa noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka oletettaisiin kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle käsiteltäväksi. Tuotteet ja tuotantomäärät Toiminnan sijoittuminen Louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Merkittävimpiä louhittavia alueita on 4 ja ne on esitetty asemapiirustuksessa ympäristölu- 27 (100) pahakemuksen liitteessä (liite 23). Merkittävimpien kohteiden ohella jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään lisäksi pienimuotoista louhintaa ja murskausta mm. erilaisia kanaaleja tai kenttiä rakennettaessa. Merkittävimpien louhittavien alueiden (alueet 1–4) yhteispinta-ala on noin 18 ha. Pienimuotoinen louhinta mukaan lukien louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 ha. Ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23) alueen 2 tuhkasolujen T2–T6 leikkauspiirustuksiin PL 0–100 on merkitty ”nykyinen maanpinta”. Alueelle on varastoitu HSY:n eri urakoissa syntyneitä murskattuja kiviaineksia, joiden yläpintaa kyseinen nykyinen maanpinta kuvaa. Kiviaineskasoja käytetään jatkossa alueen rakennusurakoissa ja niitä myös tarpeen mukaan siirrellään tulevien rakenteiden tieltä. Murskauspaikkojen sijoittuminen riippuu mm. louhintatöiden etenemisestä ja murskattavista kiviaineksen määristä. Ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen murskaus järjestetään seuraavasti: – Mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on louhintatöiden vuoksi murskausasema ja sen kapasiteetti riittää, ulkoa tuotava louhe murskataan kyseisellä murskausasemalla. – Mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omien louhintojen vuoksi käytössä olevan murskaamon kapasiteetti ei riitä tai murskausta ei ole käynnissä, ulkoa tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema. Ulkoa tuotavalle louheelle tarvittaessa perustettava murskausasema sijoitetaan joko kaatopaikan laajennusalueelle tai biojätteen käsittelyalueen eteläpuoliselle ET-2-alueelle. Louheen ja murskeen varastot sijoitetaan välittömästi murskauslaitoksen läheisyyteen tai kaatopaikan laajennusalueelle. Mikäli murskausta ei ole käynnissä, louhe varastoidaan sellaisen alueen läheisyydessä, jolle on tarkoitus käynnistää murskauslaitos tai kaatopaikan laajennusalueelle. Tuotantomäärät Yhteenveto Ämmässuolla viime vuosina toteutuneen louhinnan ja murskauksen sekä tulevina vuosina louhittavan ja murskattavan kiviaineksen määrästä on esitetty seuraavassa taulukossa. Kivimurskeen tuotteet ja tuotantomäärät Tuote Nykyinen tuotanto Arvioitu vuosituotanto (1 000 t/a) (1 000 t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Louhittua kiviainesta ei arviota ei arviota 200 Mursketta 300–600 (* 1 400 (* (* Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri Nykyisen tuotannon määriä ei ole esitetty johtuen siitä, että viime vuosina louhittu määrä on riippunut jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeista 28 (100) eikä tuotanto ole siten ollut jatkuvaa eivätkä vuodet keskenään vertailukelpoisia. Voimassa olevan ympäristöluvan perusteella toteutettiin vuosina 2003–2007 laajennusalueen louhinta ja murskaus. Ulkopuolista materiaalia ei ole murskattu. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhittu ja murskattu kiviaines on käytetty pääasiassa alueen omiin rakennustarpeisiin. Mursketta on toimitettu myös ulkopuolisille toimijoille. Myös tulevina vuosina louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeista lähtien ja louhinta jakaantuu usealle vuodelle. Edellä olevassa taulukossa esitetyt louhitun kiviaineksen määrät ovat siten enimmäismääriä ja todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi. Louhinnan määrät perustuvat seuraaviin arvioihin: – Alue 1 (kompostointikenttien eteläpuolinen alue) louhitaan vesienhallinnan laitosalueelle saakka tasoon +61,40 m mpy, noin 240 000 m3ktr (allasalueen louhinta noin 70 000 m3ktr ja kenttien alapuolinen alue noin 170 000 m3ktr). – Alueella 2 tuhkasolujen T2–T6 täyttötilavuuden maksimoimiseksi ja vesienhallintaratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi suunnittelualueen nykyistä pohjaa (nyt noin tasovälillä +53,5–+50,5 m mpy) varaudutaan louhimaan enintään noin 5 m nykyistä alemmalle tasolle. Alueelta louhitaan kiviainesta arviolta 120 000–140 000 m3ktr. – Alueiden 3 ja 4 osalta on arvioitu, että louhinnan pohjataso on +61 m mpy. Alueelta 3 louhitaan yhteensä noin 224 000 m3ktr ja alueelta 4 noin 134 000 m3ktr. Edellä esitetyn perusteella merkittävien kohteiden alueilta otettavan aineksen kokonaismäärä on noin 720 000–740 000 m3ktr. Edellisten lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on tarpeen tehdä mittakaavaltaan pienempää louhintaa ja murskausta. Laajennusalueella voidaan joutua tekemään em. mahdollisen tuhka-alueen louhinnan lisäksi vuoden 2013 jälkeen käynnistyvien hankkeiden toteutuksen yhteydessä pienimuotoista louhintaa (määrät suuruusluokka-arviona enintään 2 000 m3ktr/a). Muun pienimuotoisen louhinnan ja murskauksen (esimerkiksi erilaisia kanaaleja tai kenttiä rakennettaessa) suuruusluokan arvioidaan olevan yhteensä noin 3 000 m3ktr/a. Edellä esitetyn perusteella vuosittain otettavan aineksen määrän arvioidaan olevan keskimäärin suuruusluokkaa 75 000 m3ktr/a ja enintään 150 000 m3ktr/a eli keskimäärin 200 000 t/a ja enintään 400 000 t/a (kerroin 2,65 t/m3). Alueella murskattavan aineksen määrään sisältyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelta louhittavan kiviaineksen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotava kiviaines, joka koostuu louheesta (suuruusluokka 50 000–1 000 000 t/a) ja maa-aineskuormissa olevista kivistä (suuruusluokkaa 5 000 t/a). 29 (100) Alueella tuotettavan murskeen määrät ovat maksimimääriä ja todelliset määrät voivat jäädä huomattavasti pienemmiksi. Murskattavat määrät riippuvat mm. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamistöiden edistymisestä. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on HSY:n tulevien vuosikymmenten suurin louhintatyömaa. Sen louhintojen tarkka aikataulu ja mahdollisuudet työmaalla tapahtuvan louheen varastointiin, murskaukseen ja murskeen varastointiin ovat vielä avoimina. Laitteistot ja rakenteet HSY antaa louhinta- ja murskaustoiminnat alalla toimivien urakoitsijoiden tehtäväksi. Laitteistot ja tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Murskaus suoritetaan pääasiassa siirrettävällä murskaimella. Murskausaseman tukitoiminnot sijoitetaan sellaiselle alueelle jätteenkäsittelykeskuksessa, joka täyttää tukitoiminnoille asetetut vaatimukset (maaperän tiiviys). Kaivannaistoiminnan jätehuoltosuunnitelma Louheen ja murskeen lisäksi toiminnassa saadaan mm. pintamaata, kantoja ja kiviä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä (liite 9.1). Toiminnan ajankohta Louhintaa ja murskausta tehdään riippuen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen tarpeista, joten lupaa haetaan toistaiseksi. Toiminta ei toistu säännöllisesti samanlaisena vuosittain. Keskimääräistä vuosittaista toiminta-aikaa ei ole siten mielekästä esittää. Murskauksen osalta erityisesti Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri. Ajallista vaihtelua murskaustoiminnassa ei ole siten mielekästä esittää. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan ja murskauksen työskentelyajat ovat seuraavat: Toiminto Murskaaminen Keskimäärinen toiminta-aika (h/a) Ei arvioitu Päivittäinen toiminta-aika (kellonajat) 7.00–21.00 Poraaminen Ei arvioitu 7.00–18.00 Rikotus Ei arvioitu 8.00–18.00 Räjäyttäminen Ei arvioitu 8.00–18.00 Kuormaaminen ja kuljetus Ei arvioitu 7.00–22.00 Viikoittainen toiminta-aika (päivät ja kellonajat) ma–pe (arkipyhät pois lukien) ma–pe (arkipyhät pois lukien) ma–pe (arkipyhät pois lukien) ma–pe (arkipyhät pois lukien) ma–pe (arkipyhät pois lukien) Ajallinen vaihtelu toiminnassa Enintään 50 päivää kerralla Keskimäärin 2–4 kertaa viikossa 30 (100) Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan määrä vaihtelee vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennettava alueen ominaisuuksista riippuen. Murskauksen määrä riippuu myös ulkopuolisten toimijoiden toiminnasta. Raaka-aineita, polttoaineita ja muita aineita arvioidaan käytettävän seuraavassa taulukossa esitetysti. Raaka-aineiden, polttoaineiden ja muiden tuotannossa käytettävien aineiden kulutus Käytettävä aine Keskimäärin Maksimi Varastointipaikka Toiminta-alueella tuo- 200 000 (* 400 000 Toiminta-alue tai kaatettava kiviaines, t/a topaikan laajennusalue Muualta tuotava ki- 100 000–400 000 (* 1 000 000 Toiminta-alue tai kaaviaines, t/a topaikan laajennusalue Polttoaine, laatu: ke- 250 770 Tukialue vyt polttoöljy, m3/a Öljyt, m3/a Ei arviota Tukialue Voiteluaineet, m3/a Ei arviota Tukialue Vesi, m3/a 940 2 900 Altaat tai tuodaan tarvittaessa Räjähdysaineet, 50 90 Tuodaan tarvittaessa tyyppi: ei tiedossa, t/a tai urakoitsijan varastossa (* kiviaineksen keskimäärisen kokonaismäärän arviona käytetty 450 000 t/a Toiminta-alueella tuotettavan ja muualta tuodun kiviaineksen määrät on arvioitu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 9). Kiviaineksen ja murskeen varastokasat sijaitsevat pääasiassa kulloisellakin tuotantoalueella. Lisäksi louheen ja murskeen varastoinnille on varattu tilaa laajennusalueelta. Varastointiaika riippuu murskeen menekistä. Varastokasat sijoitetaan siten, että ne ehkäisevät melun leviämistä. Urakoitsija päättää räjähdysaineiden tyypistä. Räjähdysaineen kulutus riippuu kerrallaan irrotettavan kallion märästä ja laadusta. Louhinnassa on arvioitu käytettävän räjähdysaineita keskimäärin noin 220 g mursketonnia kohden. Räjähdysaineita tuodaan työmaalle pääsääntöisesti päivittäin kyseisen työpäivän tarpeen mukaan. Mikäli varastointi on tarpeen, varastoinnista vastaa urakoitsija. Muiden tuotannossa käytettävien aineiden määräarviot perustuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aikaisemmassa louhinnassa ja murskauksessa saatuun kokemukseen ja arvioon toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen määrästä. Erityisesti muualta tuotavan kiviaineksen määrässä on suurta epävarmuutta. Vuosittain murskattavan kiviaineksen keskimääräisenä määränä on arvioissa käytetty 450 000 t/a. Polttoaineen kulutus on ollut siirrettävää laitteistoa käyttäen suuruusluokkaa 0,5–0,8 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Kun on käytetty 31 (100) siirrettävää ja kiinteää laitosta, kulutus on ollut suuruusluokkaa 0,4–0,5 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Keskimääräisenä polttoaineen kulutuksena on käytetty 0,6 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Alueella käytettävät polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä, jotka kestävät mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt varustetaan ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Voiteluaineen kulutuksesta ei ole ollut käytettävissä tilastoa. Koska kulutus riippuu paljon toiminnassa käytettävien laitteiden ominaisuuksista, kulutusta ei ole arvioitu. Poltto- ja voiteluaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineiden varastointi- ja käsittelyalueet ovat nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Vedenkulutus riippuu suuresti sääolosuhteista. Vedenkulutuksen on arvioitu olevan suuruusluokaltaan muutamia tuhansia kuutiometrejä vuodessa. Kulloisellakin työskentelyalueella tarvittava talousvesi otetaan alueen vesijohtoverkosta, tai mikäli etäisyydet vaativat, talousvettä tuodaan säiliöllä. Murskausprosessissa ja varastokasojen pölyntorjunnassa tarvitaan vettä mm. kasteluun. Vesi saadaan – louhinta- ja murskausalueita palvelevista selkeytysaltaista tai – jätteenkäsittelykeskuksen hulevesialtaista, joihin kootaan alueella muodostuvat puhtaat valumavedet. Mikäli em. altaiden vesi ei riitä, vettä tuodaan alueelle säiliöillä. Tukitoiminta-alueen toiminnot Kiviaineksen ja murskeen tukitoimintoja ovat koneiden säilytys-, tankkausja huoltoalueet sekä jätehuoltoalueet. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn käytetään nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja alueita. Jätehuollon käytännöt on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 18). Louhintaa ja murskausta tehdään Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen eri osissa, joten myös tukitoiminta-alueita tarvitaan useissa eri paikoissa. Tukitoiminta-alueen perusvaatimuksena on, että maarakenteet ovat siten tiivistetyt, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Tukitoiminta-alueina pyritään ensisijaisesti käyttämään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jo olevia tarkoitukseen soveltuvia kenttäalueita. Mikäli toiminta-alue sijaitsee sellaisessa paikassa, etteivät valmiit kentät ole kuljetustaloudellisesti tai -teknisesti sopivia, järjestetään erillinen tukitoiminta-alue. 32 (100) Liikenne ja liikennejärjestelyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen pääreitti on kuvattu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6). Louhinta ja murskaus eivät aiheuta muutoksia kuljetusreittiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuu liikennettä jätteiden kuljetuksista, käynneistä Sortti-asemalla sekä työntekijöistä, huoltoliikenteestä ja vierailijoista. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen raskaan liikenteen liikennemääriä kuvastaa alueelle vastaanotettujen kuormien määrä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärien voidaan arvioida pienevän selvästi Vantaalle Långmossebergetiin rakennetun jätteenpolttolaitoksen käyttöönotosta johtuen. Laitos aloitti toimintansa 1.9.2014. Vuonna 2010 kuormia otettiin vastaan noin 76 600 kappaletta ja vuonna 2011 noin 76 400 kappaletta. Vuonna 2013 vastaanotettu kuorma-automäärä (vain sisään tulevat kuormat, ei sisäisiä punnituksia, ei ulosajettuja kuormia) 67 202 kappaletta. Ennuste vuodelle 2014 on 43 433 kuormaa. Vuonna 2015 on jätteenpolttolaitoksen ensimmäinen täysi toimintavuosi, joten kuormien määrän voidaan arvioida pienevän vielä vuoden 2014 ennusteesta. Kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu sisäistä liikennettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennustarpeisiin käytettävästä noin 200 000–400 000 tonnista mursketta. Sisäisten kuljetusten määrä vaihtelee kulloinkin käynnissä olevien työkohteiden mukaan. Alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä on kehitetty ja kehitetään uusien toimintojen ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Alueen ulkopuolista liikennettä aiheutuu alueelle tuotavasta louheesta ja alueelta pois vietävästä murskeesta. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotavan ja sieltä pois kuljetettavan kiviaineksen määrän arvioidaan olevan keskimäärin noin 250 000 t/a ja enimmillään noin 1 000 000 t/a. Ulkopuolisten kuormien määrä on arvioitu olettaen, että kuljetukset tehdään kasettiautolla ja että kuorman koko on noin 40 tonnia. Kuormia on siten seuraavasti: – vuodessa keskimäärin 12 500 ja enimmillään 50 000 kuormaa – päivässä keskimäärin 50 ja enimmillään 200 kuormaa (työpäiviä 250). Mikäli jätekuormien määrä olisi vuoden 2014 arvioitua tasoa, louheen ja murskeen kuljetukset kasvattaisivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien kuormien määrän keskimäärin vuoden 2013 tasolle. Jätekuormien määrän voidaan kuitenkin olettaa pienenevän vuoden 2014 määristä. 33 (100) Kuljetusten määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen poiskuljetukseen. Lisäksi liikennemääriin vaikuttavat louhinnan ja murskauksen työntekijöiden aiheuttama liikenne. Ämmässuon liikennemäärien kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on odotettavissa mm. biojätekuormien määrän kasvua. Työmaaliikenteen määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu loppuun. Odotettavissa olevat rakennushankkeet lisäävät taas puolestaan työmaaliikennettä. Merkittävin muutos Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemäärissä tapahtui, kun Vantaalle Långmossebergetiin rakennettu jätevoimala aloitti toimintansa vuoden 2014 aikana. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putosi noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka oletettaisiin kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle käsiteltäväksi. Energian käyttö Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös energian käyttö vaihtelevat vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennuskohteen ominaisuuksista riippuen. Louhinta ja murskaustoiminta annetaan alalla toimivan urakoitsijan tehtäväksi ja laitteistot ja tekniikat vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Laitteesta ja toiminta-alueen sijainnista riippuen niiden käyttöenergia voidaan tuottaa dieselmoottorilla, aggregaatilla tai se voidaan ottaa sähköverkosta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aikaisemmin tehdyssä louhinnassa ja murskauksessa energian käyttö oli seuraavassa taulukossa esitettyä. Energian käyttö louhinnassa ja murskauksessa vuosina 2005–2007 2005 2006 Laitteisto Kiinteä ja siirrettävä Siirrettävä Työpäivät, d/a 233 246 Mursketta, t/a 783 000 657 000 Sähkön kulutus, 0,65 ei sähköä GWh/a 2007 Kiinteä ja siirrettävä 242 850 000 1,04 Murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 300 000– 600 000 tonnia vuodessa ja suurimmillaan noin 1 400 000 tonnia vuodessa. Toiminnan suuruusluokan voidaan todeta olevan samaa suuruusluok- 34 (100) kaa kuin alueella jo harjoitettu toiminta. Siten myös energiatarpeen voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä HSY Jätehuollolla on ollut sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO 9001 -standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Standardien mukaiset järjestelmät on auditoitu viimeksi toukokuussa 2015. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAASTA KÄYTÄNNÖSTÄ (BEP) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhintaa ja murskausta tehdään suunnitelmallisesti. Ympäristölupahakemuksen liitteissä 9–19 esitetyn perusteella voidaan todeta, että toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon päästöjen vähentäminen. Toiminnassa varaudutaan ennakolta riskeihin ja onnettomuustilanteisiin. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen siten, että kielteiset ympäristövaikutukset minimoidaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinnan ja murskauksen merkittävimpien päästöjen, pölyn ja melun, torjunnassa käytetään hyödyksi toiminnassa muodostuvia kiviaines ym. materiaaleja. Esimerkkejä ovat pintamaa- ja murskevarastojen hyödyntäminen meluvalleina, maaston muotojen hyödyntäminen melun ja pölyn leviämisen ehkäisyssä sekä selkeytysaltaiden vesien hyödyntäminen pölyntorjunnassa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta ja murskaus sijoittuvat eri puolille jätteenkäsittelykeskuksen aluetta, mistä johtuen kunkin työkohteen päästöjen leviämisen olosuhteet poikkeavat jossain määrin toisistaan. Päästöjen ehkäisy suunnitellaan ottaen huomioon kunkin työkohteen olosuhteet, mm. etäisyys asutukseen. Edellä esitetyn perusteella louhinta ja murskaus toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen ja noudattaen ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Louhinnan ja murskauksen merkittävin päästö ilmaan on pöly. Muita päästöjä ilmaan aiheutuu koneissa ja laitteissa sekä kuljetuskalustossa käytettävistä polttoaineista. 35 (100) Pölypäästöjä muodostuu louhinnan ja murskauksen kaikissa vaiheissa. Lisäksi pölypäästöjä aiheutuu varsinaisen louhinnan ja murskauksen lisäksi raskaasta liikenteestä. Louhinnan ja murskauksen pölypäästöjä on selvitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kokonaisleijumamittauksella ympäristölupapäätöksessä (No YS 1115, 1.10.2003) edellytetysti vuonna 2004. Yhteenveto tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (Liite 15.1). Leijuvan pölyn pitoisuuksia mitattiin kahdessa pisteessä: murskausaseman välittömässä läheisyydessä ja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa Laitamaan asuntoalueella. Pölypitoisuudet Laitamaan asuinalueella olivat pääosan ajasta normaalilla tasolla. Ajoittain mitattiin kuitenkin kohonneita yli 120 mg/m 3 pitoisuuksia. Murskausalueen välittömässä läheisyydessä mitattiin keskimäärin kymmenen kertaa korkeampia pitoisuuksia kuin Laitamaan asuinalueella. Kiviaineen murskauksesta ja louhinnasta mekaanisesti syntyvät ja ilmaan vapautuvat hiukkaset ovat kokoluokaltaan suuria. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja vähennetään sijoittamalla työkohteen toiminnot paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Koska louhinta ja murskaus voivat tapahtua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, myös pölyn torjuntatoimet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Mikäli alueen ulkopuolelta tuotavalle murskattavalle materiaalille tarvitaan erillinen murskauslaitos, se sijoitetaan paikkaan, jossa ympäristöhaittoja pystytään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti. Murskauksen ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta suotuisia paikkoja ovat ainakin laajennusalue ja biojätteen käsittelylaitosten ja kenttien eteläpuolinen ET-2-alue. Laajennusalueella kallioseinämät ja kaatopaikka estävät pölyn leviämistä Laitamaan ja Kolmperän suuntaan. ET-2-alueelta on pitkät etäisyydet asutukseen. Lisäksi etelän suuntaan pölyn leviämistä estää Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen louhintatilanteesta riippuen kallioseinämä tai Högsbergsberget. Idässä esteen muodostaa Espoon kaupungin maakaatopaikka. Pölypäästöjä vähennetään laitteistojen rakenteellisilla toimenpiteillä (porauksen pölynkeräyslaitteet, murskauksen koteloinnit, putoamiskorkeuden säätäminen mahdollisimman pieneksi, kasojen kastelu). Lisäksi päästöihin vaikutetaan toimintatavoilla, kuten ajonopeuksilla, laitteiden kunnossapidolla ja alueen yleisestä siisteydestä huolehtimisella. Mikäli kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi pakkasen tai laitehäiriön takia, toiminta keskeytetään välittömästi. 36 (100) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen johtavat tiet on päällystetty, joten niillä ei tarvita pölyntorjuntaa. Jätteenkäsittelykeskuksen sisäiset kuljetusreitit ovat vähintään murskepintaisia ja tarvittaessa pölyntorjuntaan käytetään kastelua. Aggregaateissa ja työkoneissa käytetään matalarikkipitoista polttoöljyä. Päästöt riippuvat vuosittain murskattavan materiaalin määrästä ja käytettävästä laitteistosta. Päästöjen suuruusluokkaa voidaan arvioida Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuosina 2005–2007 tehdyn murskauksen tietojen perusteella. Kalliomursketta tuotettiin tuolloin sekä pelkästään siirrettävää laitteistoa käyttäen että kiinteällä ja siirrettävällä laitteistolla. Murskauksen päästöt (arvioitu) vuosina 2005–2007 2005 2006 Laitteisto Kiinteä ja siirrettävä Siirrettävä Työpäivät 233 246 Mursketta, tonnia 783 000 657 000 Hiukkaset, kg 4 700 3 900 Rikkidioksidi, kg 290 260 Typpi, kg 340 2 400 Hiilidioksidi, tonnia 910 880 2007 Kiinteä ja siirrettävä 242 850 000 5 100 340 410 1 100 Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös ilmaan kohdistuvien päästöjen määrä vaihtelee mm. vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennuskohteen ominaisuuksista riippuen. Pölypäästöihin vaikuttavat erityisesti myös sääolosuhteet. Murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin noin 300 000– 600 000 tonnia vuodessa ja suurimmillaan noin 1 400 000 tonnia vuodessa. Toiminnan voidaan todeta olevan samaa suuruusluokkaa kuin alueella jo harjoitettu toiminta. Siten myös ilmaan kohdistuvien päästöjen voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa. Melu ja tärinä Melua ja tärinää aiheutuu louhinnasta ja murskauksesta ja niihin liittyvistä maansiirtotöistä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin vuosina 2003–2007 uuden täyttöalueen louhinta ja murskaus. Tuolloin toiminta-aluetta lähimmät asuinalueet olivat Kolmperän alue noin 800 m pohjoispuolella ja Laitamaan alue noin 500 m:n etäisyydellä luoteispuolella. Jätekeskuksen lounaispuolella Råbackan suunnassa oli lisäksi asuintaloja lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä uudesta täyttöalueesta. Louhinta saatiin päätökseen vuonna 2007, mutta alueella murskattiin edelleen kiviaineksia. Vuoden 2007 mittauksissa mitattiin melua sekä murskauslaitoksen toimiessa että ns. jätteenkäsittelykeskuksen poikkeuksellisen aukiolon aikana juhannuksena 2007. Ns. 37 (100) poikkeuksellisena aukioloaikana jätteenkäsittelykeskus oli toiminnassa, mutta kiviaineksen murskaus ei ollut käynnissä. muutoin Yhteenveto vuosien 2003–2007 melumittauksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16.1). Vuosien 2003–2007 aikana murskausaseman ja porauksen etäisyys mittauspisteistä muuttui. Tuuliolosuhteet vaihtelevat myös vuosittain, mikä vaikuttaa tuloksiin voimakkaasti, kun mittausetäisyydet ovat pitkät, kuten Ämmässuolla. Vuosien 2003–2007 mittaustulosten vertailussa todetaan, että Råbackan suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla olivat olleet lupaehtojen rajoissa kaikilla mittauskerroilla. Melu oli ollut impulssimaista eri mittauskerroilla Laitamaan ja Råbackan suunnalla, joskaan ei kaikilla mittauskerroilla. Jatkuvatoimista tärinämittausta on tehty louhintatöihin liittyen Kolmperän ja Laitamaan asuinalueilla. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Mittaustulokset on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 16.2). Louhinnan ja murskauksen määrä ja siten myös melun ja tärinän määrä vaihtelevat vuosittaisesta rakennustarpeesta ja rakennuskohteen ominaisuuksista riippuen. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvia melu- ja tärinähaittoja vähennetään sijoittamalla työkohteen toiminnot paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Melun leviämistä ympäristöön vähennetään varastokasojen sijoittelulla ja hyödyntämällä louhintarintausta. Koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan. Koska louhinta ja murskaus voivat tapahtua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa, myös melun ja tärinän torjuntatoimet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Osassa kohteista melun ja tärinän leviämistä vähentää merkittävimpien kohteiden sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella: tuhka-alueen syventäminen sijoittuu kalliokaivantoon; itäiset alueet sijaitsevat etäällä asutuksesta ja lisäksi niiden ja asutuksen välillä on kaatopaikka. Alueen länsipuolella louhinnan ja murskauksen ja asutuksen välillä on suojavyöhyke. Alueen ulkopuolelta tuotavalle murskattavalle materiaalille mahdollisesti tarvittava erillinen murskauslaitos sijoitetaan paikkaan, jossa ympäristöhaittoja pystytään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti. Murskauksen ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta suotuisia paikkoja ovat ainakin laajennusalue ja biojätteen käsittelylaitosten ja kenttien eteläpuolinen ET-2-alue. 38 (100) Laajennusalueella kallioseinämät ja kaatopaikka estävät melun leviämistä Laitamaan ja Kolmperän suuntaan. Varastokasojen sijoittelulla voidaan edelleen tehostaa meluntorjuntaa, erityisesti etelään ja lounaaseen päin. ET-2-alueelta on pitkät etäisyydet asutukseen. Lisäksi etelän suuntaan melun leviämistä estää Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen louhintatilanteesta riippuen kallioseinämä tai Högsbergsberget. Idässä esteen muodostaa Espoon kaupungin maakaatopaikka. Mikäli kivenmurskaamo joudutaan sijoittamaan alle 500 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta, käytetään mm. laitteistojen rakenteellisia toimenpiteitä (koteloinnit ja kumitukset). Tiedot maaperän, pohja- ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Ennen louhinnan aloittamista selvitetään kalliopohjaveden taso, jos tarkoituksena on louhia lähelle pohjaveden pintaa. Tukitoimista aiheutuvaa maaperän, pohjavesien ja pintavesien pilaantumisriskiä ehkäistään varmistamalla, että mahdollisesti pilaavat toiminnot sijoitetaan alueille, joilla on ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiiviit pohjarakenteet. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien alueiden ja säiliöiden rakenteet estävät pilaavien aineiden karkaamisen ympäristöön. Työkoneita voidaan joutua huoltamaan työkohteessa. Huoltoon ja mahdollisiin vuotoihin varaudutaan varaamalla koneiden ja laitteiden läheisyyteen turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Työkoneita ei pestä työkohteessa. Henkilökunta käyttää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sosiaalitiloja. Räjähdysaineita käytettäessä ympäristöön vapautuu aina epäpuhtauksia, esimerkiksi louheeseen jäävät jäämät. Jäämät voivat liueta vesiin ja aiheuttaa typpikuormitusta. Räjähdysaineissa voi myös olla polttoöljyä. Räjäytystöistä aiheutuvia vesiin kohdistuvia päästöjä hallitaan työteknisin keinoin. Ympäristöön päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa selkeytysaltaan kautta maastoon. Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät ja käsittely Louhinnassa ja murskauksessa syntyy seuraavia jätelajeja: – sekalaiset yhdyskuntajätteet (20 03 01) – metalliromua (16 01 17) 39 (100) – vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljy (13 01, 13 02) ja vaarallisilla aineilla saastuneet absorboimismateriaalit yms. (15 02 02*) sekä räjähdysaineiden pahviset pakkauslaatikot (16 04 03*). Tavanomaiset jätteet kerätään jätesäiliöön. jäteöljykontissa ja kontti tyhjennetään tarvittaessa. Jäteöljyä säilytetään Räjähdysaineiden pahviset pakkauslaatikot hävitetään niiden laadun edellyttämällä tavalla. Muut jätteet toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ko. jätteille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin tai, mikäli ko. jätettä ei voida käsitellä jätteenkäsittelykeskuksessa, noudatetaan seuraavia periaatteita: – jätteen kuljetukseen käytetään toiminnanharjoittajia, jotka on hyväksytty elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen päätöksellä jätehuoltorekisteriin. – jätteet toimitetaan käsittelylaitokseen, jolla on kyseisen jätemateriaalin käsittelyyn ympäristölupa. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa työmaapäiväkirjassa. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat lähinnä melu- ja pölyhaittoja. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen otto- ja jalostustoimintaa 1990-luvun alusta lähtien. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat olleet käynnissä jatkuvatoimiset ilmanlaadun mittaukset maaliskuusta 2002. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS). Nykyinen tarkkailuohjelma on hyväksytty vuonna 2006 (Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 1618, 8.11.2006). Se on hiukkasten (PM2,5 ja PM10) osalta ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrättyä kattavampi. Mittaussuunnitelma on päivitetty ja päivitys on hyväksytty 19.2.2014 (ympäristölupahakemuksen liitteet 4.1 ja 22.3). Jätteenkäsittelyalueella tehtiin vuosina 2003–2007 laajennusalueen louhinta ja murskaus. Mittausasema sijaitsi vuosina 2005–2006 uuden kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajan Laitamaalla. Mittausten tarkoituksena oli selvittää louhinnasta ja kiviaineksen murskauksesta aiheutuneiden päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitoisuuksiin. Vuoden 2007 alussa hengitettävien hiukkasten mittaus Laitamaalta takaisin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Lisäksi vuonna 2007 aloitettiin pienhiukkasten mittaaminen. siirrettiin alueelle. 40 (100) – Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618, 8.11.2006). Kiviaineksen käsittelyn lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa syntyy melua mm. jätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä. Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Käsittelykeskuksen toimintojen aiheuttama melutaso ympäristössä mitataan vuosittain konsultilla teetettävin mittauksin sekä neljästi vuodessa itse tehtävin valvontamittauksin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston jätteenkäsittelykeskukselle vuonna 2012 antamassa päätöksessä Nro 212/2012/1 edellytetään tarkkailun ja seurannan tarkistamista 1.5.2013 mennessä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta- ja murskausalueen melua mitattiin vuosina 2003–2007. Mittauspisteen 3 (Råbacka) sijaintia jouduttiin muuttamaan vuonna 2004 noin 100 m. Murskauksen aikaiset melutasot vuosina 2003–2007 ja jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen melutaso on esitetty seuraavassa taulukossa. Ympäristömelun mittaustulokset Ämmässuon ympäristössä aikana vuosina 2003–2012 Mittauspiste 2012 2011 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 1 Laitamaa 52 38 42 38 44 44 43 46 51 2 Kolmperä 45 40 55 50 49 46 50 48 46 3B Råbacka 37 35 34 37 45 59 58 45 44 Vuoden 2007 melumittausraportissa on vertailtu vuosien 2003–2007 melutasoja. Mittauspistettä 3B eli Råbackan suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla ovat olleet lupaehtojen rajoissa kaikilla mittauskerroilla. Melu on ollut impulssimaista eri mittauskerroilla Laitamaan ja Råbackan suunnalla, joskaan ei kaikilla mittauskerroilla. Vuoden 2008 mittausten aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ei murskattu kiviaineksia. Vuoden 2008 ympäristömelumittausten raportissa on todettu, että vuoteen 2007 saakka jätteenkäsittelykeskusta lähimpien asuintalojen kohdalla merkittävin melu Ämmässuon alueelta aiheutui laajennustyömaan louhinnasta ja murskauksesta. Jätteenkäsittelykeskuksen varsinaisesta toiminnasta aiheutuva melu oli huomattavasti alhaisempaa, mikä näkyi vuoden 2008 mittaustuloksissa. Vuosien 2003–2012 melumittauksista on todettu yhteenvetona (Janne Ristolainen, 29.11.2012, Ramboll Finland Oy), että melutasoissa on ollut huomattavaakin vaihtelua eri mittauskertojen välillä. Mitatut melutasot ovat kuitenkin olleet pääosin lupaehtojen alapuolella. Mittaustuloksiin vaikutta- 41 (100) via tekijöitä ovat mm. jätteenkäsittelykeskuksen toiminta, murskaimen sijainti ja sääolot (tuulen suunta). Kolmperän ja Laitamaan asuinalueilla tehtiin jatkuvatoimista tärinämittausta louhintatöihin liittyen. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi lopettamisen ympäristölupapäätöksellään No YS 688, 26.5.2008. Louhintaa ja murskausta tehdään eri puolilla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta, joten päästöjen lähimmät kohteet ja etäisyydet vaihtelevat. Toimintaa suunniteltaessa asutukseen mahdollisesti kohdistuvien haittojen ehkäisy otetaan huomion kunkin toiminta-alueen tilanne huomioon ottaen. Kiviaineksen murskauksesta ja louhinnasta mekaanisesti syntyvät ja ilmaan vapautuvat hiukkaset ovat kokoluokaltaan suuria. Terveysvaikutusten kannalta merkityksellisempiä ovat pienet hiukkaset, jotka tunkeutuvat syvälle hengitysteihin. Karkeampi pöly voi kuitenkin aiheuttaa myös silmien ja ylähengitysteiden ärsytysoireita. Louhinnasta ja murskauksesta jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle leviävän pölyn voidaan siten arvioida aiheuttavan todennäköisesti vain lähiympäristön likaantumista ja ajoittaisia viihtyisyyshaittoja. Lähimmät asumukset ovat nykyisin jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella noin 500 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Merkittävimmissä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta- ja niihin liittyvissä murskauskohteissa päästöjen vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen vähentää niiden sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella: tuhka-alueen syventäminen sijoittuu kalliokaivantoon; itäiset alueet sijaitsevat etäällä asutuksesta ja lisäksi niiden ja asutuksen välillä on kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen länsireunalla tehtävä louhinta ja murskaus voivat sijoittua lähemmäksi asutusta kuin alueella aikaisemmin tehty louhinta ja murskaus. Louhinnan ja murskauksen ja asutuksen välillä on suojavyöhyke. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotu kiviaines murskataan joko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omien louhintojen käytössä olevalla murskausasemalla tai, mikäli murskauskapasiteettia ei ole kyseisellä hetkellä riittävästi käytettävissä, ulkoa tuotavalle louheelle perustetaan oma murskausasema. Tällöin murskausasema sijoitetaan ympäristöhaittojen hallinnan kannalta edullisiin paikkoihin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on myös jatkuvaa suuren mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Lisäksi alueella on jo tehty louhintaa ja murskausta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on käynnissä ja suunnitteilla mm. mittavaa louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa. Voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan vaikuta alueen toimintojen kokonaispäästöihin 42 (100) eivätkä siten myöskään heikennä alueen viihtyisyyttä tai vaaranna ihmisten terveyttä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Louhittavalta alueelta häviää kasvillisuus. Toiminnan aiheuttama melu voi karkottaa eläimistöä. Toiminta tapahtuu kuitenkin alueella, jossa luonto on jo muuttunut jätteenkäsittelytoiminnan seurauksena, joten luontoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan perustellusti pitää vähäisinä. Jätteenkäsittelyalueella harjoitetaan suuren mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Koska louhinta ja murskaus tapahtuvat jätteenkäsittelykeskuksen rajojen sisäpuolella, voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan lisää jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Jätteenkäsittelyalueella tehtiin vuosina 2003–2007 laajennusalueen louhinta ja murskaus. Alueen pintavesien tarkkailutuloksissa on todettu ravinnekuormitusta, joka muodostuu pääosin nitraatti- ja nitriittitypestä. Kuormituksen on arvioitu olevan peräisin laajennusalueen louhinnoissa käytetyistä räjähdysaineista. Vuoden 2011 vuositarkkailuraportissa on todettu, että laajennusalueelta tulevan avo-ojan havaintopiste (P6) ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuroon laskevien vesien havaintopisteistä sähkönjohtavuuden perusteella. Ravinnekuormitus pisteen P6 kohdalla näytteenottokertojen virtaamilla laskettuna oli typen osalta välillä 0,5–20,9 kg/d. Loojärveen valuma-alueelta kohdistuvan muun kuormituksen (maanviljely, metsätalous, haja-asutus ja luonnonhuuhtouma) on arvioitu olevan typen suhteen suuruusluokkaa 100 kg/d. Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti aikaisempaa pienempää, joten myös räjähdysaineiden käyttö on alueella vähäisempää. Ravinnekuormituksen voidaan siten arvioida olevan vähäisempää. Kiintoaineksen kulkeutumista ympäristöön ehkäistään johtamalla työmaalla muodostuvat vedet tarvittaessa selkeytykseen ennen maastoon johtamista. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen otto- ja jalostustoimintaa 1990luvun alusta lähtien. Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyn leviämistä ympäristön asutukseen on tarkkailtu useita vuosia. 43 (100) Koneissa ja laitteissa käytettävien polttoaineiden päästöjen osalta voidaan todeta, että alueella on jo toteutettu louhintaa ja murskausta eikä koneista ja laitteista aiheutuvien päästöjen ole todettu aiheuttaneen ympäristövaikutuksia. Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti alueella jo toteutettua pienempää, joten myös päästöt ovat vastaavasti pienemmät. Murskausmäärät ovat suuruusluokaltaan aikaisempaa toimintaa vastaavat, joten päästöjen ja niiden vaikutusten voidaan arvioida myös olevan samaa suuruusluokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli merkittäviä haittoja ei pidetä todennäköisinä. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaikutuksia pohjaveteen ehkäistään selvittämällä ennen louhinnan aloittamista kalliopohjaveden taso, jos tarkoituksena on louhia lähelle pohjaveden pintaa. Louhinta edellyttää pintamaiden poistoa, mikä muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei kuitenkaan sijaitse varsinaisella pohjavesialueella. Toiminnan normaalitilanteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ei ole todennäköistä ottaen huomioon toiminnan luonne ja tukitoimintojen varotoimenpiteet. Pilaantumisriski on seurausta vahinkotilanteista, joita on tarkasteltu ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 21). YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Louhinnan ja murskauksen merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn ja varastointiin, joista voi vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. HSY:llä on vuosien kokemus em. riskien hallinnasta. Sillä on ympäristö- ja laatujärjestelmä, jossa on työohjeet koskien kaikkia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Työohjeissa on kuvattu myös menettelyt häiriötilanteissa. Ohjeita päivitetään jatkuvasti. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös käytössä laaja ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, jonka avulla mahdolliset ympäristöriskit voidaan nopeasti havaita ja käynnistää toimenpiteet niiden estämiseksi. Onnettomuuden tai häiriötilanteen sattuessa toiminnanharjoittaja ryhtyy viipymättä tarvittaviin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. HSY nimeää onnettomuus- ja häiriötilanteita varten vastuuhenkilön. Antaessaan louhinta- ja murskaustoiminnat alalla toimivien urakoitsijoiden tehtäväksi, HSY edellyttää, että urakoitsijoilla on tarvittava osaaminen kyseisten riskien hallintaan. Rakennus- ja käyttötehtävien urakointiin on laadittu työturvallisuusasiakirja sekä menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt. 44 (100) Rakennusurakoissa työturvallisuusasiakirja on ollut usean vuoden ajan urakkasopimusten liitteenä. Urakoitsijoiden edellytetään tekevän omasta toiminnastaan vaarojen arvioinnit ja riskikartoitukset. Toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: – Jätteenkäsittelykeskuksen sisäisiä liikenneyhteyksiä kehitetään uusien toimintojen ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Kehittämisessä otetaan huomioon teiden soveltuvuus pelastusajoneuvoille. – Kulloinkin käytössä oleva toiminta-alue varustetaan onnettomuustilanteita varten alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustolla. Hätäkytkimet ja menettelytapaohjeet vuoto- ja tulipalotapauksissa sijoitetaan laitteiden läheisyyteen. Toiminta tapahtuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jonne ulkopuolisten pääsy on estetty. Muodostuvat jätevedet kuuluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen viemäröinnin piiriin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailuohjelmien tarkistaminen Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma on päivitetty 29.1.2014 (ympäristölupahakemuksen liite 22.6) ja 29.6.2015. Louhinta ja murskaus otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailun ja seurannan tarkistamisessa. Vesien tarkkailu HSY osallistuu Ämmässuon–Kulmakorven vesien yhteistarkkailuun. Tarkkailua on edellytetty jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS 553, 26.5.2003. Tarkkailun työohjelma on päivitetty 2.10.2014 (ympäristölupahakemuksen liite 22.1). HSY esittää, ettei työohjelman 20.8.2012 mukaista yhteistarkkailuohjelmaa ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta- ja murskaustoiminnan vuoksi. Ilman laadun tarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS 553, 26.5.2003 on edellytetty tarkkailtavaksi ilman laatua. Korkein hallinto-oikeus muutti ko. lupapäätöstä 8.3.2006 antamallaan päätöksellä taltionumero 466. Myös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusaluetta koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 659, 16.5.2005 on edellytetty noudatettavan ilman laadun tarkkailusta annettua ympäristölupapäätöksessä No YS 553, 26.5.2003 annettua määräystä. 45 (100) Louhinnan ja murskauksen päästöjä ilmaan on tarkkailtu ympäristölupaan No YS 1115, 1.10.2003 liittyen. Tarkkailuohjelma on hyväksytty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1466, 8.12.2004 (ympäristölupahakemuksen liite 22.2). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS 1618, 8.11.2006. Mittaussuunnitelman päivitys on hyväksytty 19.2.2014 (päivitetty mittausohjelma ympäristölupahakemuksen liitteessä 22.3). HSY esittää, ettei voimassa olevaan ohjelmaan ole tarpeen tehdä muutoksia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta- ja murskaustoiminnan vuoksi. Melun ja tärinän tarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen melun tarkkailua on edellytetty jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa No YS 553, 26.5.2003. Louhinnan ja murskauksen aiheuttamaa melua on tarkkailtu ympäristölupaan No YS 1115, 1.10.2003 liittyen. Tarkkailuohjelma on hyväksytty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 1466, 8.12.2004 (ympäristölupahakemuksen liite 22.2). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006 kirjeellään No YS 1444, 9.10.2006 (ympäristölupahakemuksen liite 22.4). Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582 (ympäristölupahakemuksen liite 22.5). Koko jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman uusiminen on parhaillaan vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Esityksessä on huomioitu myös louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu. Käsittelykeskuksessa tullaan jatkossa hyödyntämään melumallinnusta. Mallinnuksesta saadaan muun muassa seuraavia etuja: – Mallinnus antaa tulokseksi melun leviämisen ”myötätuuleen” joka suunnassa, joten sen perusteella nähdään mikä on melun ”enimmäistaso” eri puolilla jätteenkäsittelyaluetta – Mallinnus antaa mahdollisuuden tarkastella eri toimintojen ja toimijoiden aiheuttamia melutasoja erikseen – Mallinnuksella on mahdollista tarkastella toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksia jo etukäteen – Mallinnuksen avulla voidaan kohdentaa mahdollisesti tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä oikein. Kolmperän ja Laitamaan asuinalueilla on tehty jatkuvatoimista tärinämittausta louhintatöihin liittyen. Mittaus lopetettiin vuonna 2008. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi lopettamisen ympäristölupapäätöksellään 46 (100) No YS 688, 26.5.2008. Kopio päätöksestä on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä 4. Tärinämittaukset aloitetaan uudelleen, mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään mittakaavaltaan suurta louhintaa. KIRJANPITO JA RAPORTOINTI HSY pitää louhinta- ja murskaustoiminnasta kirjaa seuraavasti: – alueella louhitun kiviaineksen määrä (k-m3 ja t) – louhimon ja murskauslaitoksen tuotantopäivät ja toiminta-ajat (poraaminen, rikotus ja murskaus) (päivinä ja tunteina) – suoritetut räjäytykset (ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet) – murskauslaitoksen tuotanto- ja raaka-ainetiedot – alueelta pois toimitetun murskeen määrä – alueella varastoituna olevan murskaamattoman ja murskatun kiviaineksen määrä – varastossa olevien jätteiden määrät – edelleen toimitetut jätejakeet, niiden määrä, laatu ja toimituspaikka – laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat – polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot rikkidioksidin-, typenoksidin-, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöt (SO2, NO2, CO2 ja hiukkaset) – toiminnassa käytetyt voitelu- ja hydrauliöljyt – tiedot laitoksen toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja poikkeuksellisista tilanteista – vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa/asuinalueilla aloitetaan jatkuvatoiminen tärinämittaus, mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään mittakaavaltaan suurta louhintaa. Toiminnan ilmanlaadun, vesistövaikutusten, pohjavesien ja melutilanteen tarkkailu sisältyvät ”Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen” seurannan ja tarkkailun suunnitelmaan. Yhteenveto kirjanpidosta, tarkkailu- ja tutkimustuloksista sekä lyhyt selonteko jätteenkäsittelykeskuksen edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. HSY raportoi kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot samassa vuosiraportissa. 47 (100) VAKUUS Ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle on määrätty vakuus 14.12.2012 annetussa ympäristölupapäätöksessä ”päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553/26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista sekä toiminnan olennaista muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi (1) Nro 212/2012/1, 2) Nro 213/2012/1, 1) Dnro ESAVI/705/04.08/2010, 2) Dnro ESAVI/510/04.08/2010. Louhinta- ja murskaustoiminnasta ei aiheudu merkittävää muutosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Alueella olevilla louhe- ja murskevarastoilla on positiivinen arvo. HSY esittää, että vakuutta ei siten määrätä. TOIMINNAN ALOITUS MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluna esitetään, että toiminta tapahtuu HSY:n omistamalla alueella, jolla on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi aluetta on jatkossa tarkoitus käyttää jätteenkäsittelytoiminnassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 31.1.2013, 25.11.2013, 22.10.2014, 13.8.2015 ja 18.8.2015. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla 9.12.2013–8.1.2014 ja 26.11.– 29.12.2014. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen 48 (100) vireilläolosta on ilmoitettu Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä -nimisissä lehdissä. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole suoritettu erikseen tarkastusta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristön suojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lisäksi em. tahoilta on pyydetty lausunto ympäristölupahakemuksen 22.10.2014 päivätystä täydennyksestä. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut 20.1.2014 päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava: Pölyäminen ei muodostune ongelmaksi lähialueilla. Sen sijaan meluntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota louhittaessa ja murskattaessa alueilla 2 ja 3. Murskain on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava paikkaan, jossa on kallioseinämät suojaamassa asutuksen suuntaan. Alue 3 on lähellä Kolmperän asuinaluetta eikä melua vaimentavia maastomuotoja asutuksen suuntaan ole. Louhinnan ja murskauksen alkaessa näillä alueilla toiminnan harjoittajan on syytä erikseen tiedottaa lähimpänä sijaitseville asuinalueilla työn luonteesta ja kestosta epätietoisuuden hälventämiseksi. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä 14.1.2015 päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraava: Ympäristölautakunta toteaa, että kasvanut louheen murskausmäärä ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksella. Alun perin suunniteltua toimintaaikaa enintään 50 vuorokauden jaksoissa voidaan joutua pidentämään, mikäli haettu maksimimäärä 1,4 milj. tonnia vuodessa toteutuu eikä louhetta jätetä välivarastoon. Murskaamon sijoituspaikka kaatopaikan laajennusalueen louhoksessa estää melun leviämistä ympäristöön. Mahdollinen sijoituspaikka kompostointilaitoksen eteläpuolisella kenttäalueella on Kalliosuon maantäyttöalueen ja Ämmässuon kaatopaikan muodostamassa melusuojassa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa (Uudenmaan ympäristökeskus 26.5.2008) ympäristölupaa laajennettiin koskemaan myös muualta tuotavaa kiviainesta. Siinä ei annettu erityisiä määräyksiä kuljetuksesta lukuun ottamatta melua, jonka on jäätävä alle 55 dB(LAeq) lähimmällä asuinalueella. Lähin asutus sijaitsee noin 600 m etelään ja lounaaseen, noin 500 m pohjoiseen ja noin 1 km koilliseen. 49 (100) Espoon seudun ympäristöterveys toteaa 22.1.2014 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut 28.1.2014 päivätyn lausunnon. Ottaen huomioon louhinnan määrän ja louhittavan alueen pienentyminen alkuperäisten lupien (2003 ja 2008) myöntämisajankohtaan verrattuna, louhinnan päättyminen uudella täyttöalueella vuonna 2007 sekä luvissa edellytettyjen melun, pölyn ja vesien seurantojen tulokset, voidaan rakennus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnalle aiemmin myönnetyissä ympäristönsuojelulain mukaisissa luvissa annettuja määräyksiä pitää nyt haettuun toimintaan pääosin riittävinä. Pölyn leviämisen ja toiminnassa muodostuvien vesien osalta tulee rakennus- ja ympäristölautakunnan mielestä hakemusta tarkentaa tai mahdollisesti myönnettävässä luvassa määrätä aiemmin myönnetyissä luvissa annettujen määräysten lisäksi seuraavaa: Melu ja pöly Ottaen huomioon louhinnan pitkäaikaisuus ja louhittavan alueen laajuus (25 ha) on perusteltua edellyttää melun- ja pölyntorjunnassa vähintään nk. muraus-asetuksessa alle 500 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta sijaitsevalta murskauslaitokselta edellytettäviä torjuntatoimia eli pölyn torjunnan osalta: Murskausyksikkö on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen yläja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon. Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään. Hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen perusteella on tulkittavissa, että luvanhakija esittää meluntorjunnan osalta kyseisiä (etäisyys häiriintyvään kohteeseen < 500 m) vaatimuksia sovellettavaksi haettuun toimintaan. Valvonnan tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi myös meluntorjunnan osalta vaatimukset tulisi avata asetuksesta lupapäätökseen. Vesi Hakemuksessa ei ole esitetty eikä aiempien lupien myöntämisen yhteydessä hyväksytty suunnitelmaa toiminnassa muodostuvien vesien käsittelylle lukuun ottamatta mainintaa selkeytysaltaista. Alueen vesien yhteis- 50 (100) tarkkailutuloksista voidaan kuitenkin havaita louhinta- ja murskaustoiminnan lisänneen ennestäänkin rehevän purkuvesistön (Loojärvi) ja siihen johtavien ojien ravinnekuormitusta erityisesti typen osalta. Näin ollen rakennus- ja ympäristölautakunta edellyttää, että toiminnassa muodostuvien, alueelta poistettavien vesien käsittelyyn tulee laatia ja hyväksyttää valvonta- tai lupaviranomaisella vähintään seuraavat tiedot sisältävä vesien käsittelysuunnitelma: – arvio poistettavien vesien määrästä ja laadusta – poistettavien vesien johtamistapa ja kohde – tarvittavat vesien käsittelymenetelmät ja laitteistot – vesien käsittelylaitteistojen mitoitus – käsittelylaitteistojen sijoittaminen työmaalle – poistettavan veden analysointi, tutkittavat yhdisteet, näytteenottopaikka ja -tiheys – vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteet (esim. lietteiden ja sakkojen tyhjennystiheys ja vastaanottopaikat), aikataulu ja em. toimenpiteistä huolehtivat vastuuhenkilöt – työmaan aikainen kirjanpito vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteistä (lietteiden ja sakkojen tyhjennykset, määrät ja vastaanottopaikat, poistoveden määrän ja laadun seurantatiedot, käsittelylaitteiden häiriötiedot ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi jne.) – vesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Hakemuksessa esitetystä poiketen seurantatietoa louhinnassa muodostuvien poistovesien laadusta ja eri käsittelyillä saavutettavista puhdistustuloksia on saatavilla, joten em. vaatimusta ei voida pitää kohtuuttomana. Poistettavan veden käsittely tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, että poistettavan veden laatu saataisiin vastaamaan purkuvesistön laatua. Tämä tarkoittaisi vähintäänkin veden oikein mitoitettua selkeytystä laskeuttamalla tai suodattamalla, onnettomuuksien ja laiterikkojen varalta öljynerotusta ja tarvittaessa pH:n säätöä. Typen määrää poistovedessä tulee vähentää oikein valitulla räjäytysten toteutuksella ja käytettävien räjähteiden valinnalla. Louhinnan tason lähestyminen pohjaveden pinnan tasoa lisää merkittävästi pohjaveden pilaantumisriskiä erityisesti häiriötilanteissa. Hakemusaisakirjoista ei yksiselitteisesti käy ilmi jatkossa louhittavien alueiden alimman louhintatason etäisyys pohjavedenpintaan. Asiakirjosta on kuitenkin tulkittavissa, että esimerkiksi tuhka- ja kuonasolujen kohdilla louhinnan taso on lähes pohjaveden pinnan tasossa. Hakemusta tulee tältä osin tarkentaa ja hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi kohdentaa erityisesti em. kohteisiin. Seuranta Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla kuitenkin niin, että poikkeuksellisten seurantatulosten ja poikkeus- ja häiriötilantei- 51 (100) den raportoinnin yhteydessä luvanhaltijan tulee esittää arvio em. tulosten ja tapahtumien syistä ja esittää korjaavat toimenpiteet haitallisten seurausten vähentämiseksi ja kyseisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Lautakunta korostaa, että toiminnasta ja siten myös raportoinnista ja muusta yhteydenpidosta viranomaisille sekä korjaavista toimenpiteistä vastaa luvanhaltija eikä esimerkiksi urakoitsija. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että olemassa olevaa toimintaa voidaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. Luvan myöntämisen edellytykset Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että edellä mainituilla ehdoilla luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan 20.1.2014 päivätyn lausunnon. Pöly ja melu Louhinta ja murskaustoiminta ei saa aiheuttaa pöly- ja meluhaittoja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Murskaustoiminta olisi sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta. Kivenmurskaamoa ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle häiriölle alttiista kohteesta, mikäli pöly- ja meluhaittoja ei pystytä estämään. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tilaa ja mahdollisuuksia sijoittaa murskaamo siten, ettei haittoja ympäristöön aiheudu. Tärinä Ympäristölupahakemuksessa esitetään, että tärinämittaukset tärinöille alttiissa kohteissa aloitetaan uudelleen, mikäli jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään mittakaavaltaan suurta louhintaa. Uudenmaan ELY-keskus kysyy, mikä on mittakaavaltaan suurta? Miten arvioidaan tärinämittausten tarpeellisuus? Pohjavedet Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että louhinta ja murskaustoiminta ei saa aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjavesiin. Kalliopohjavedenpinnan korkeustaso on syytä selvittää aina ennen louhintaa, jotta voidaan varmistua siitä, että louhinta ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristön pohjavedenpinnan tasoihin. Louhinnan aikana havaittavat selvät pohjavesi- ja kaatopaikkavesivuodot sekä toimenpiteet näiden vesien hallitsemiseksi on raportoitava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille. 52 (100) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavan 14.1.2015 päivätyn lausunnon, jossa se viittaa 20.1.2014 antamaansa lausuntoon HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtuvaa louhintaa ja murskausta koskevasta ympäristölupahakemuksesta ja esittää ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavaa. Murskaustoiminta Alkuperäisen ympäristölupahakemuksen mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella murskataan keskimäärin 205 000 t ja enintään 405 000 t kiveä vuodessa. Tästä määrästä 5 000 t on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotuja kiviaineksia. Ympäristölupahakemuksen täydennyksen mukaan alueella murskataan keskimäärin 300 000 t–600 000 t ja enimmillään 1 400 000 t kiveä vuodessa. Tästä määrästä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotuja louheita on 50 000 t/a–1 000 000 t/a ja maa-aineskuormissa olevia kiviä 5 000 t/a. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että murskattavan materiaalin enimmäismäärän kasvattaminen 1 000 000 t:lla vuodessa on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kuitenkin mahdollista järjestää pääkaupunkiseudun työmailta louhittavien kiviainesten varastointi ja murskaus siten, että lupahakemuksen täydennyksen mukainen toiminta ei lisää jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa haittaa nykyisestään jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisessa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä on toiminnanharjoittaja määrättävä toimittamaan suunnitelma murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta (sijainnit alueella sekä korkeusasemat) Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen murskaustoiminnan aloittamista tilanteissa, joissa melu- tai pölyhaittojen on mahdollista ulottua jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asuinalueille. Suunnitelmaan on lisäksi liitettävä arviot melun ja pölyn leviämisestä ympäristöön sekä toimenpiteet, joilla melu- ja pölyhaitat estetään. Melutarkkailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on 9.10.2006 hyväksynyt ja jota on 5.5.2008 päivitetty. HSY esittää, ettei melutarkkailuohjelmaan ole tarpeen tehdä muutoksia louhinta- ja murskaustoiminnan vuoksi. 53 (100) HSY on 22.12.2014 toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle esityksen melutarkkailuohjelman tarkistamiseksi. Melutarkkailuohjelman tarkistamisesitystä on täydennetty 29.12.2014 ja ohjelman käsittely Uudenmaan ELY-keskuksessa on kesken. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttaman melun tarkkailu on tarkoituksenmukaista liittää osaksi koko jätteenkäsittelykeskuksen alueen melutarkkailuohjelmaa ja tästä on määrättävä louhinnan ja kiviaineksen murskausta koskevassa ympäristöluvassa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty 23 muistutusta tai mielipidettä. AA on toimittanut 8.1.2014 päivätyn muistutuksen. Lupahakemus on päällekkäinen HSY:n edellisen ympäristölupahakemuksen kanssa, josta on jo valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Tilanne aiheuttaa sekavuutta, päällekkäisyyttä, vaikeasti hahmotettavuutta ja turhaa pilkkomista, jolla vaikeutetaan niin asukkaiden kuin lupa- ja valvovien viranomaisten asian kokonaishallintaa. Muistutan myös, että kuulutusajankohta on jälleen perin kiusallinen sen sattuessa joulun ja uuden vuoden aikaan. Ämmässuon kaatopaikka-alueella on pohjavesiä pilattu. Pohjavesien pilaaminen on vakava ympäristörikos ja pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton. Jo tämänkin vuoksi Ämmässuon alueelle ei enää tule keskittää eikä sallia mitään uutta kaatopaikkatoimintaa, puhumattakaan sallia alueen laajentumisen entisestään. Ämmässuon alueen ympäristöpäästöt tulee korjata kaikin mahdollisin keinoin. Louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää lupia Ämmässuon alueelle. Niitä toimintoja varten on löydyttävä muita alueita, jotka soveltuvat ko. toimintoihin. Alueen lähiasutusta ja ympäristöä on kiusattu jo riittämiin aina kaatopaikan perustamisesta alkaen ja sille täytyy tulla loppu. Ei ole kohtuullista vaatia, että asukkaat hammasta purren joutuvat sietämään yhä uusia kaatopaikan aiheuttamia haittoja vuodesta toiseen. Haitat ilmenevät asumisviihtyvyyden alentumisena, terveydellisinä haittoina ja asuntojen arvon alennuksina, joista meille ei ole esitetty minkäänlaisia korvauksia. Ulkopuolisten urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden käytössä on valvontavaikeuksia. Laitteistot ja tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Päästöjä aiheutetaan laadultaan hyvinkin kirjavalla kalustolla. Nykyisissä tarkkailuissa on merkittäviä puutteita, jotka tulisi korjata. Uudet toiminnot vaativat aina tiukempaa seurantaa ja tarkkailua. 54 (100) Tavalla tai toisella louhintaan, räjäytyksiin ja murskauksiin, sekä kuormauksiin ja kuljetuksiin suunniteltu käytettävä toiminta on 07.00–22.00. Koneitten korjaus ja huoltotyöt tultaneen tekemään, kuten ennenkin, vielä varsinaisen toiminta-ajan ulkopuolella. Käytännössä kaikenlaista pauketta ja meluamista on saatu kuunnella vielä klo 01.00 aikaan keskiyön jälkeen. HSY toteaa hakemuksensa liitteissä melun vaikutuksesta luontoympäristöön, että luontoeläimet hakeutuvat pois melualueilta. Totean asian pitävän paikkansa. Mm. kapiset ketut ja supikoirat hakeutuvat läheisen asutuksen pihapiireihin ja levittävät tauteja kotieläimiin. Pölypäästöt ovat oleellisia vaikutuksia luvassa haettaville toiminnoille. Päästöjen ehkäisyssä ja alueen suunnittelussa ei ole toimittu niin, että lähialueen asutuksen ja ympäristön tarpeet olisi riittävästi huomioitu. Tämä on otettava huomioon luparatkaisussa. Ämmässuolle tuleva ja sieltä poistuva liikenne sekä kaatopaikan sisäinen liikenne on mittavaa ja meluja sekä liikennepäästöjä aiheuttavaa. Ämmässuon liikenteen ja sen päästöjen terveydellisten vaikutusten tutkimukset ovat edelleen tekemättä. Nyt liikenne suurelta osin ohjautuu kaatopaikan pohjoispuoleista tietä pitkin edelleen itä-länsi suunnassa ns. pohjoiselle vastaanotto-/käsittelykentälle, jonka pohjoispuolelle on vielä suunniteltu louhinta-aluetta no 3. Kyseinen kenttä on lähimpänä asutusta aiheuttaen haittaa Kolmperän ja Laitamaan asutukselle. Koko käsittely-/vastaanottokenttä pitäisi siirtää kaatopaikka-alueen keskiosiin, jossa se sijoittuisi kauemmaksi asutusta. Lisäksi kentälle ohjautuva liikenne pitäisi ohjata kaatopaikan keskiosan kautta, sillä nykyinen tieyhteys on häiriöitä tuottavaa eikä sen sijoituksessa ole otettu huomioon maastollisia tekijöitä mm. ns. tuulikanjonia ja asutuksen ja maankaatopaikan väliin, maankaatopaikan kylkeen jäävää suoaluekaistaletta. Lisäksi koko Ämmässuolle suuntautuvan liikenteen ohjaamista Kulmakorven kautta tuli kiirehtiä. Olen jo kirjoittanut tuulikanjonista moninaisia kertoja ja pyytänyt huomioimaan sen vaikutukset mm. valituksessani VHO:lle HSY:n viimeisestä ympäristöluvasta. Tuulikanjoni muodostuu kaatopaikan länsiosassa, kun valtatuulet puhaltavat lounaasta kaakkoon ja törmäävät avoimella kaatopaikka-alueella vanhan kaatopaikan ja Ämmässuon maankaatopaikan länsiseinämiin. Ämmässuon maankaatopaikan länsipuolelle jäävän avoimen suokaistaleen kautta tuuli ohjautuu suoraan Kolmperän asutusalueelle. Tuuli tuo mukanaan esteettömästi kaikki melut ja pöly- ja hajupäästöt suoraan Kolmperän asutuksen keskuuteen. Vaikka tuuli ei olisikaan ryydittämässä päästöjen kantautumista asutuksen keskuuteen, jo yksin luonnollinen ja tehty maastomuodostus ohjaa päästöjen virtausta asutuksen keskuuteen. Valitettavasti vielä tälle päästöjen virtausvälille on sijoitettu kaatopaikan ns. pohjoinen vastaanotto-/käsittelykenttä, joka sijoittuu Espoon ja Kirkkonummen rajalle jakautuen puoliksi molempien kuntien puolelle. Kentältä kantautuu niin liikenteen kuin lastien purun aiheuttamaa melua. Jopa kuorma-autojen ja maansiirtokoneiden vaihteiden vaihtaminen peruutukselle kantautuu esteettömästi asutuksen keskuuteen. Peruutuspiipityksen 55 (100) jatkuva kuunteleminen käy hermoille. Ilmeisesti Kolmperän järven vesi vielä lisää häiriömelun kantautumista. Kentän sijainti on väärä ja se sekä sille ohjautuva liikenne pitäisi sijoittaa kauemmaksi asutuksesta kaatopaikan keskiosiin. Lisäksi ko. kentän kautta virtaavat pölypäästöt ja laskeumat uhkaavat luontoarvoiltaan arvokkaaksi kirjattua Suonsilmän suolampea ja suoaluetta. Edelleen kaikki mitä laskeutuu Suonsilmän alueelle virtaa sade- ja valumavesien myötä suoraan Kolmperän asutusalueen läpi Kolmperän järveen. Pohjoisen hyötykäyttö-/vastaanotto-/käsittelykentän toiminnalla on siis vaikutuksensa myös Kolmperän järveen. On vielä muistettava, että järven vesivarantona toiminut Iso-Ämmässuon suoalue on pilattu Espoon kaupungin maankaatopaikan ja sinne läjitettyjen tuhkien toimesta. Ainut vesiympäristö, josta Kolmperän järvi sadevesien lisäksi saa vetensä on siis Suonsilmän alue. Tätä taustaa vasten Suonsilmän aluetta tulee suojella ja lupaehdoissa tehdä kaikkensa, jotta sen puhtaus ei vaarantuisi. Ämmässuon kaatopaikan ympärille tulee rakentaa korkea suojavalli, joka suojaisi ympäröivää luontoa ja asutusta kaatopaikan haju-, pöly- ja melupäästöiltä. Suojavalli tulee toteuttaa niin, että kaatopaikka-alueen ympärille kaavoitettu suoja-alue säilyy VHO:n edellytysten mukaisesti luonnontilassa ja sen puustoa ja muuta kasvillisuutta vaalitaan. Suojavalli tulee siis sijoittaa itse kaatopaikka-alueelle. Suojavallin toteuttamista tulee kiirehtiä erityisesti kaatopaikan pohjoisella vastaanotto-/käsittelykentällä lähimmän asutuksen asuinviihtyvyyden suojaamiseksi ja päästöjen & pölylaskeutumien ehkäisemiseksi Suonsilmän alueelle. Edellä perustelluista syistä suunniteltu louhinta-alue 3 tulee jättää luonnolliseen tilaansa. Suojavallialue on sijoitettava jo pohjoiselle hyötykäyttö/vastaanottokentälle. Suunniteltu louhinta-alue uhkaa melu- ja pölypäästöin Suonsilmän aluetta ja siten edelleen Kolmperän asutusaluetta ja Suonsilmän kautta virtaavien laskeutumin Kolmperän järveä. Louhinnan toteuttaminen niin, ettei aiheutuvista melupäästöistä aiheutuisi riesaa tai ettei aiheutuvista pölypäästöistä ja niiden laskeumista aiheutuisi vahinkoa ympäristölle, ei ole mahdollista. HSY ei lupahakemuksessaan edes ilmoita mihin se tulisi aluetta käyttämään. Ensin haetaan vain lupaa louhintaan ja kun alue on louhittu, perustellaan uusien ympäristötoimintojen sijoittamista sillä, että alueella ei ole enää ympäristöllisiä arvoja tai että ympäristön luontoarvot ovat jo pilaantuneet, vaikka ne itse asiassa on tietoisesti pilattu. Jos HSY (YTV) on ostanut maa-alueita, jotka eivät sovellu kaatopaikkatoiminnoille ympäristöllisistä, maastollisista tai asutuksellisista syistä johtuen, ei niillä virheellisillä maaostoilla tule enää rankaista muuta ympäristöä luparatkaisuilla, jotka palvelisivat ainoastaan HSY:n tavoitteita. HSY:n laajenemistavoitteissa on huomioitava myös niiden vaikutukset lähiympäristöön ja sen lähiasutukseen. Louhinta-aluetta 2 suunnitellaan louhittavan tuhkien ja ongelmajätteiden sijoittamisen maksimoimiseksi. Ns. tuhkalokerot oli suunniteltu vuorattavan moninkertaisesti pohjavesin suojaamiseksi. Alueen maaperässä todetaan olevan halkeamia. Nyt louhintaa suunnitellaan syvennettävän. Vastaavasti 56 (100) monin paikoin todetaan, että louhinnan jälkeen alueita ei ole tarkoitus maisemoida tai muutoin käsitellä, koska louhitut alueet jäävät jätetäytön alle. Toivottavasti tässä ei taas ahneus käy luonnon edelle. Pohjavedet ovat alueelle ennestäänkin vaarassa ja laajoilta alueilta jo pilatut. Suunnitellulla louhinta-alueella 4 on pilattu pohjavesiä. Kuinka on louhinnan vapauttamat myrkkykaasupäästöt? Kuinka tässä jälleen on huomioitu asutuksen läheisyys ja asutuksen terveyden suojaus? Suunnitellulla louhinta-alueella 1 on kalliohalkeamia. Louhinnan pilaavat vaikutukset pohjavesiin? Koska kaatopaikan laajenemiselle tulee loppu? Muistutan vielä suunniteltujen laajojen louhinta-alueiden mahdollisesti aiheuttamista rikkivetypäästöistä. Kaatopaikka-alueen kalliopohjassa on halkeamia. Lisäksi alueen pohjavedet on pilattu. Pilatut pohjavedet ovat valuneet myös kalliohalkeamiin ja aiheuttavat siellä kaasun kertymistä, joka louhinnan tuloksena pääsee vapaaseen ilmatilaan. Rikkivety on hajuaistin ja hengityksen lamauttava tappava myrkkykaasu, jota vapautuu louhinnan ja räjäytystyön yhteydessä. Lisäksi räjäytykset ja murskaukset nostattavat ilmaan radioaktiivisia hiukkasia sisältävää pölyä, joka tuulten mukana leviää lähiympäristöön, asutuksen keskuuteen ja laskeumien kautta sade- ja pintavesien mukana lähijärviin. Suunnitelluilla toiminnoilla on sekä ympäristöllisiä että terveydellisiä vaikutuksia. Yhteenveto Louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää lupia Ämmässuon alueelle. Niitä toimintoja varten on löydyttävä muita alueita, jotka soveltuvat ko. toimintoihin. Ämmässuon kaatopaikan jo aiheuttamat haitat ja ympäristöpäästöt on korjattava kaikin mahdollisin keinoin. Kaatopaikan päästöjä rajaavat suojavallit tulee toteuttaa niin, että niiden rakentamisesta aiheutuu asutukselle ja ympäröivälle luonnolle mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa. AA on toimittanut 29.12.2014 saapuneen muistutuksen ympäristölupahakemuksen täydennyksestä ja muistutukseen yhtyy BB ym. yhdessä, ovat toimittaneet 29.12.2014 muistutukset ja yhtyvät niissä AA:n muistutukseen. CC ym. ovat toimittaneet 30.12.2014 muistutukset ja yhtyvät niissä AA:n muistutukseen. DD on toimittanut 30.12.2014 mielipiteen ja yhtyy siinä AA:n muistutukseen uudelleen kuuluttamisen johdosta. Uusin muistutuksessani alkuperäistä kuulutusta varten 8.1.2014 kirjoittamani muistutuksen näkökohdat ja sen liitteet. Edelleen muistutan, että kuulutusajankohta on jälleen perin kiusallinen. 57 (100) Tulevaisuuden näkymänä on, että Ämmässuon jätteenkäsittelyalueesta ollaan nyt siis tekemässä kivimurskaamoa. Tämä on kohtuutonta ympäröivää asutusta ja luontoa kohtaan. Asukkaat on vuosi toisensa perää alistettu sietämään Ämmässuon moninaisia louhintoja lupauksella, että tämä kestää vain muutaman vuoden tai että häiriöt ovat tilapäisiä. Ja sen jälkeen aloitetaan taas uusi louhinta ja murskaus, josta edelleen todetaan sen kestävän vain hetken. Näin on jatkunut alueella yli 30 vuotta eikä loppua kuulu. Alueella on nytkin ajankohtaisia HSY:n lisäksi Lohja-Ruduksen, Kulmakorpi I:n ja Espoonkartanon maiden louhinnat ja kivenmurskaukset. Kulmakorvessa on myös useita pieniä kivimurskaamoja. Toimintojen on arvioitu jatkuvan alueella 30–100 vuotta, pahimmillaan aika, joka yhden ihmisiän kiusaamiseksi ei edes riitä. Kiusaamista jatketaan siis vielä seuraavan ja sitä seuraavankin sukupolven ajan. HSY ilmoittaa lupahakemuksessaan, että Blominmäen jätepuhdistamon louhinta on HSY:n tulevien vuosikymmenten suurin työmaa ja että Ämmässuo on yksi lähimmistä mahdollisista vaihtoehdoista louheen varastointi- ja murskausalueeksi. Ämmässuon lähiympäristön asutusta on kiusattu jo riittämiin jatkuvilla luontoa rasittavilla ja kuormittavilla hankkeilla alueella, jossa on pohjavesiä vesilain vastaisesti pilattu ja joka vesistöllisesti on muutenkin hankalasti kaatopaikkatoiminnoille hallittavissa. Myönnetään, että muitakin vaihtoehtoja on, mutta niitä ei haluta vakavasti edes harkita. Ympäristöä rasittavien toimintojen keskittäminen Ämmässuolle on lopetettava ja Ämmässuon lähiympäristön asukkaiden oikeus terveyteen ja asuinviihtyvyyteen on tunnustettava. Hakemuksessa ilmoitetut louhe- ja/tai murskemäärät ovat milloin kuutioina, milloin tonneina, joiltakin osin milloin kokonaismäärinä, milloin määrinä vuodessa. Kokonaismäärät ovat epäselviä eikä niitä edes tiedetä. Lisäksi arvioita toimintojen kestosta ei ilmoiteta, puhutaan vaan Blominmäenkin kohdalta vuosikymmenten suurimmasta louhintatyömaasta. Taustatutkimuksia/tuloksia tuhkien solujen syventämiselle ei ole esitetty, hankkeen kokonaisvaikutuksia ei ole selvitetty melujen, pölyjen, raskaan liikenteen, pohja- ja pintavesien, sosiaalisten ja terveysvaikutusten - kaikkien edellisten osalta - ei ole selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Vedotaan vuosia vanhoihin tutkimuksiin. Kaiken kukkuraksi halutaan välttää YVA-menettely ja anotaan, ettei toimintojen tarkkailuun haluta muutoksia edellisiin toimintoihin, joiden määriä ei ilmoiteta. Vastuunsa tuntevan lupaviranomaisen ei missään nimessä pidä mennä antamaan lupia tällaisen epämääräisyyden pohjalta. Kiviaineskuljetus lisää raskaan liikenteen määrää. Lupahakemuksen liitteessä 12, liikenne ja liikennejärjestelyt s. 1/2 ilmoitetaan kuormien määräksi enimmillään 50 000 kuormaa vuodessa ja 200 kuormaa päivässä. Edelleen sivulla 2/2 todetaan, että ”Ämmässuon liikennemäärien kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. … on odotettavissa mm. biojätteen määrän kasvua…”. 58 (100) Raskasliikenne, sen tuomat melut ja pölyt aiheuttaisivat lähiasutukselle haittaa. Liikenteen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja asumisviihtyvyyteen ei edelleenkään, useista vaatimuksista ja valituksista huolimatta, ole tutkittu. Raskasliikenne on lisääntynyt huomattavasti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolisella ympärystiellä. Se aiheuttaa lisää meluja ja päästöjä, jotka kantautuvat varsinkin Kolmperän ja Laitamaan asutuksen keskuuteen. Asutuksen ja ympärystien välinen maasto on suota tai kalliota, jolla puusto on harvaa eikä anna suojaa kantautuvia meluja vastaan. Päästöjen pienentämiseksi raskasliikenne on ohjattava jätteenkäsittelyalueen keskeltä kulkevalle tieyhteydelle. Päästöt ilmaan: Ämmässuon olosuhteet ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan lähivuosina massiivisesti. Lupahakemuksessaan HSY viittaa kymmenen vuotta vanhaan v. 2004 tehtyyn kokonaisleijumamittaukseen (liite 15, päästöt ilmaan s.1/2). Lisäksi sivulla 2 esitetään murskauksen arvioituja päästöjä vuosilta 2005–2007. Arviot ovat 10–7 vuotta vanhoja eivätkä enää vastaa Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan muuttunutta nykytilannetta. Hakemuksen liitteessä 20, vaikutukset ympäristöön esitetään vuosien 2004–2001 mitatut hiukkaspitoisuudet. On muistettava, että pelkkä hiukkasten määrä ei kerro niiden koostumusta. Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan alueella käsitellään mm. rakennusjätteitä, joista leviää mm. syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Alueella varastoidaan pilaantuneita maita ja niitä jälkikompostoidaan ulkoilmassa. Pilaantuneista maista leviää ilmaan mm. bentseeniyhdisteitä. Alueella kompostoidaan biojätteitä, joista leviää ilmaan haisevia rikkiyhdisteitä ja mikrobeja, jotka nekin aiheuttavat mm. allergiaoireita ja syöpää. Kuitenkin liitteessä 20, vaikutuksen ympäristöön s. 4/6 todetaan, että ”Louhinnasta ja murskauksesta jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle leviävän pölyn voidaan siten arvioida aiheuttavan todennäköisesti vain lähiympäristön likaantumista ja ajoittaisia viihtyvyyshaittoja.” Toisin sanoen esitetään pelkkiä arviointeja ja olettamuksia, joissa vähätellään aiheutuvien haittoja. Samassa liitteessä sivulla 5/6 selitetään, että ”Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on myös jatkuvaa suuren mittakaavan kaatopaikkatoimintaa. Lisäksi alueella on jo tehty louhintaa ja murskausta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä on käynnissä ja suunnitteilla mm. mittavaa louhintaa, murskausta ja maankaatopaikkatoimintaa. Voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan vaikuta alueen toimintojen kokonaispäästöihin eivätkä siten myöskään heikennä alueen viihtyisyyttä tai vaaranna ihmisten terveyttä." Toisin sanoen jälleen esitellään pelkkiä arviointeja ja olettamuksia ja haittoja vähätellään. Lisäksi uusia toimintoja puolustellaan jo olevilla toiminnoilla. FCG:n laatiman tekstin takana ovat samat kirjoittajat kuin aikanaan Suunnittelukeskuksen nimissä laaditut YVA-selvitykset. Voi todeta, että kirjoittajan/kirjoittajien tuotteet ovat verbaalista taidetta, vääntämään asiat päin- 59 (100) vastaiseksi kuin ne ovat. Haittojen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia ei ole tutkittu eikä niitä tunnusteta. SVA ja TVA -selvityksiä ei ole tehty sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Ajankohtaiset kokonaisselvitykset, joissa ilmenevät koko alueen yhteisvaikutukset rakennusjätteiden käsittelyineen, biojätteiden kompostointeineen ja pilaantuneiden maiden käsittelyineen, on syytä tehdä SVA ja TVA -selvityksineen sosiaali- ja terveysministeriön edellytysten mukaisesti. Edelleen saman liitteen sivulla 5/6 väitetään, että ”Toiminta tapahtuu kuitenkin alueella, jossa luonto on jo muuttunut jätteenkäsittelytoiminnan seurauksena, joten luontoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan perustellusti pitää vähäisinä.” Edelleen todetaan, että ”… voidaan perustellusti arvioida, etteivät kiviaineksen louhiminen ja murskaustoiminta juurikaan lisää jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen luontoarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.” Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutukset eivät ole tähänkään mennessä rajautuneet kaatopaikkatoiminnoille kaavoitetun alueen sisälle. Alueelta on mm. pilattu pohjavesiä, joka on vesilain vastaista ja törkeä ympäristörikos. Liitteessä olevan tekstin tuottaminen vaatii aikalailla ”pokkaa” ja häikäilemättömyyttä. Samassa liitteessä, kohdassa Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset, sivulla 6/6 todetaan, että ”Suunniteltu louhinta on mittakaavaltaan huomattavasti alueella jo toteutettua pienempää, joten myös päästöt ovat vastaavasti pienemmät. Murskausmäärät ovat suuruusluokaltaan aikaisempaa toimintaa vastaavat, joten päästöjen ja niiden vaikutusten voidaan arvioida myös olevan samaa suuruusluokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli merkittäviä haittoja ei pidetä todennäköisinä.” Jälleen vähätellään jo syntyneitä haittoja eikä niiden seurauksia tunnusteta. Tekstissä esitetään pelkkiä olettamuksia ja arvailuja. Ei myöskään tunnusteta, että päästöt eivät rajaudu pelkästään kaatopaikaksi kaavoitetulle alueelle. Sen ainoan asukashaastattelun mukaan, jonka silloinen YTV teetti vuonna 2000 maantieteen ylioppilaan oppilastyönä, kaatopaikan vaikutuksia asukkaat kertoivat kokeneensa peräti 5 km:n päässä kaatopaikalta. Asukkaiden ja HSY:n käsitykset toimintojen vaikutuksista ja niiden vaikutusalueista ovat hyvin erilaiset. Mitä louhintojen mittakaavaan ja murskausmääriin tulee viittaan kohtaan muistutukseni kohtaan ”Määrät”. Melu ja tärinä: HSY vetoaa vanhaan vuosien 2003–2007 aikana tehtyyn melumittausten yhteen vetoon (liite 16, melu ja tärinä s. 1/2). Yli 10–7 vuotta vanhat arviot ja mittaukset eivät enää vastaa Ämmässuon– Kulmakorven–Kauhalan muuttunutta nykytilannetta. Lisäksi sivulla 3/6 esitetään vuosien 2003–2012 ympäristömelun mittaustulokset Ämmässuon ympäristössä vuosina 2003–2012. On unohdettu, että melujen olisi pitänyt rajautua Kolmperän asutusalueen etelä- ja itäpuolella jo virkistysalueella 60 (100) etelärajalla valtioneuvoston päätöksen mukaisesti päivisin 45 dB ja öisin 40 dB. Lupaehdoksi on ilmoitettu vain 55 dB. Ajankohtaiset kokonaisselvitykset, joissa ilmenevät koko alueen melujen ja tärinöiden yhteisvaikutukset, on syytä tehdä. Päästöt ilmaan: Kaikkien vaikutusten kohdalta HSY toteaa, kuten liitteessä 20, vaikutukset ympäristöön s.6/6 , että ”…vaikutusten voidaan arvioida myös olevan samaa luokkaa kuin jo toteutuneessa toiminnassa, eli merkittäviä haittoja ei pidetä todennäköisenä.” Alue 3 tulee jättää luonnonvaraiseksi, sillä louhittuna sen päästöistä ilmaan aihetuvat laskeumat tulevat rasittamaan Suonsilmän vesialuetta, joka on todettu luontoarvoiltaan tärkeäksi. Edelleen 3. alueen louhinta rasittaisi Kolmperän järveä, sillä Suonsilmään laskeutuneet pölypäästöt virtaisivat Kolmperän järveen Kolmperän asutuksen läpi. Alueen louhinta lisäisi myös muiden Ämmässuolta kantautuvien päästöjen ilmaan, hajujen ja pölyjen sekä melujen leviämistä Kolmperän ja Laitamaan asutuksen keskuuteen. Pohjoisen käsittelykentän pohjois- ja länsipuolelle on rakennettava korkea suojavalli estämään edellä kuvattujen päästöjen leviämistä luontoon ja asutuksen keskuuteen. Syntyvää maa- ja kiviainesta on käytettävä vallin rakentamiseen ja valli on tehtävä nykyisen kalliotason päälle eikä sitä tule suinkaan louhia pois. Maaperä ja pohjavesi: HSY toteaa liitteessä 20, vaikutukset ympäristöön s.6/6 mm., että ”Louhinta edellyttää pintamaiden poistoa, mikä muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei kuitenkaan sijaitse varsinaisella pohjavesialueella.” Kaikkialla on pohjavettä ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjavesiä on pilattu vesilain vastaisesti. Pohjavesien pilaaminen on törkeä ympäristörikos. Muistutan vielä edellisen muistutukseni pohjalta rikkivedyn ja radioaktiivisen pölyn vapautumisesta louhinnan yhteydessä. Alue 2 ja tuhka- & kuonasolujen syventäminen: Ämmässuota laajennettaessa Kirkkonummen puolelle tiedostettiin, että kaatopaikan itäisimmässä kulmassa oleva kalliossa on halkeamia ja että kallio rajautuu Laitamaan puroon, jota kautta Kolmperän järven vesi laskee Kauhalanjoen kautta Loojärveen. Tähän itäiseen osaa sijoitettiin ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkien loppusijoituspaikka. Nyt ollaan louhimassa kyseistä tuhkien läjityspaikan ja Laitamaanpuron väliin jäävää osaa. Lisäksi lupahakemuksen liitteeksi lähetetyssä kirjeessä 22.10.2014 todetaan, että ”…. ympäristölupahakemuksessa esitetään kaatopaikan laajennusalueen lisärakentamista louhimalla tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa enintään noin 5 m nykyistä alemmalle tasolle. Alueen tutkimuksista ei ole edelleenkään esitettävissä tuloksia. Alustavien tulosten perus- 61 (100) teella lisärakentamisesta on kuitenkin luovuttu. Lupamenettelyn jouduttamiseksi emme kuitenkaan poista lisärakentamisen mahdollisuutta hakemuksesta. …” Toisin sanoen lupaviranomaisen pitäisi antaa HSY:lle lupa tuhka- ja kuonasolujen syventämiseen, vaikka tutkimustuloksia ei ole esitettävissä? Ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkien ja kuonien soluja alennettaisiin hyvin tietäen, että louhinnalla ja jo entuudestaan kalliossa olevilla halkeamilla olisi vaaralliset vaikutukset pohjavesien likaantumiseen. Alueen pohjavesien virtaussuunta on eteläinen, jossa Kauhalassa ja Råbackassa on mm. marjatiloja. Marjatilojen ammatinharjoittamista/toimintaa siis riskeerattaisiin. Lisäksi hankkeella voi olla vaikutusta Laitamaan asutusalueen pohjavesiin. Muistutan, että Ämmässuon ympäristön asukkaille ei ole kunnallistekniikkaa, vaan asukkaat ovat riippuvaisia yksityisten kaivojensa vesivaroista ja puhtaasta pohjavedestä. Laitamaan asukkailla vain puolella on kunnallistekniikka. Tältä pohjalta lupaa ei pidä mennä myöntämään. Alue 2:n, joka jää tuhkasolujen ja Laitamaan puron väliin, louhinnan riskit myös pohjavesiin on tiedostettava ja alue on jätettävä luonnontilaan. Luonnontilaisen kallion päälle on päinvastoin läjitettävä maa- ja kivimassoja niin, että ne muodostavat suojavallin kaatopaikan melu-, pöly-, haju- ym. päästöjen leviämisen estämiseksi Laitamaan, Kolmperän ja Kauhalan asutuksen sekä Kauhala-Råbackan marjatilojen keskuuteen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja tarkkailu HSY ilmoittaa, että YVA-rajat eivät ylity. Liitteessä 22, tarkkailu, HSY esittää, että vesien, ilman laadun, melun ja tärinän tarkkailuohjelmiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia jätteenkäsittelykeskuksen louhinta- ja murskaustoiminnan vuoksi. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja muutetaan louhinta- ja kivenmurskaamotoiminnoiksi, jotka palvelisivat myös varsinaisen jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisia tarpeita. Murskattavan kiviaineksen määrä esim. Blominmäeltä tuotuna olisi n. 9 milj. tonnia. Toimita-aikaa ei tiedetä ja ilmoitetaan, että ”Ämmässuon ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrän epävarmuus on suuri.” Jos Kulmakorpi I:n 6 milj. tonnin louhinta ja murskaus 3–6 vuoden aikana edellyttää YVA-arviointia, on uskomatonta, jos tämä HSY:n lupa-anomus 9 milj. tonnin murskauksineen ei sitä edellyttäisi. Louhinta muotoilee Ämmässuon maastoa uudelleen ja tasaiseksi louhittuna, puusto ja kasvillisuus poistettuna. Ämmässuon alueen melut, pölyt, kaikkine hajuineen ja ilmanpäästöineen leviävät yhä helpommin läheisen asutuksen ja luonnon riesaksi. 62 (100) Alueelle ja sen lähiympäristöön keskitetään yhä enemmän kivilouhintaa ja murskausta sekä maamassojen kuljetusta. Tehdyt YVA:t eivät tähänkään mennessä ole täyttäneet sosiaali- ja terveysministeriön määräyksiä. Jos hanke aiotaan toteuttaa, siitä on tehtävä ehdottomasti ajan tasalla oleva YVA, jossa on huomioitu tämän hetkiset kokonaisvaikutukset ÄmmässuonKulmakorven–Espoon Kartanon maiden alueelta. SVA ja TVA-selvitykset on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen terveydellisinä vaikutuksista HSY ei puhu, mutta tiedämme niiden aiheuttavan mm. astmaa, allergiareaktioita, hengitysvaikeuksia ja tulehduksia hengityselimissä. Toimintojen yhteydessä leviävät pienhiukkaset painuvat syvälle keuhkoihin ja niitä on mitattu jopa ihmisten verenkierrosta ja aivoista. Lisäksi louhinnat ja murskauksen tasainen hakkaava ääni vaikuttaa mm. sydämen toimintoihin aiheuttaen mm. rytmihäiriöitä. Nämä oireet aiheuttavat esim. verenkiertohäiriöitä. Pitkään jatkuneet vaikutukset näkyvät myös unihäiriöinä. Kaikesta tästä Ämmässuolla vaietaan eikä niitä tutkita sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Raportoinnista HSY mainitsee lupahakemuksen 4.10.2013 päivätyssä suunnitelmaosassa, että ”Yhteenveto tarkkailutuloksista sekä lyhyt selonteko mahdollisista häiriöistä toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristösuojeluviranomaisille (ympäristölupa 14.12.2012).” Edelleen HSY ilmoittaa, että ”Edellisen vuoden toimintaa koskevan ympäristöselonteon sisällöstä tiedotetaan vuosittain alueelle toimiville asukasyhdistyksille (ympäristölupa 14.12.2012). Tämä tapahtuu muun muassa HSY:n järjestämissä sidosryhmätapaamisissa ja viemällä raportit internetsivuille.” Muistutan, että vuosittain annetut selonteot häiriöistä ovat jo vanhaa tietoa. Vaasan hallinto-oikeuden viimeisessä päätöksessään koskien HSY:n ympäristölupia VHO päätti, että poikkeuksellisista tilanteista ja häiriöistä on ilmoitettava heti asukkaille esim. tekstiviestein. Melu- ja ilmanpäästöjen kokonaisvaikutusten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on muodostettava vesien yhteistarkkailuohjelman mukainen Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melujen ja ilmanpäästöjen yhteistarkkailuohjelma. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Kulmakorpi I:n YVA-ohjelmasta malliksi Uudenmaan ELY-keskus antoi hyvän lausunnon viimeisestä YVAohjelmasta, joka koski Kulmakorpi I louhintoja ja murskaustoimintoja. Muistutukseen on kerätty kohtia, jotka ovat sovellettavissa tähän HSY:n hankkeeseen. 63 (100) Muut vaihtoehdot ja vaatimukset On selvitettävä myös muut murskaus- ja murskeen varastointialueet. Tällä erää Ämmässuon kaatopaikka on todellakin kaatopaikka, johon sumeilematta kaadetaan kaikki sellaiset toiminnot, joita muut eivät kulmilleen halua. Tyystin unohdetaan, että Ämmässuon kaatopaikka on jo vuosia sitten kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmaksi kaatopaikaksi ja senkin lähiympäristössä on asutusta. Lähiympäristön asukkailla on yhtäläinen oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään asuinympäristöön kuin muillakin asukkailla. Ämmässuon lähiympäristön asukkaiden oikeudet on tunnustettava. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle osoittamassaan kirjeessä 22.10.2014 HSY/Petri Kouvo esittää, että ”Kiviaineshuollon tehtävä on varmistaa, että rakentamisessa välttämätöntä kiviainesta on saatavilla rakentamispaikan lähellä.” Toimittakoon siis näin! – jos kiviaines murskataan paikanpäällä Blominmäen jätevesipuhdistamoksi louhittavassa tunnelissa, sen melu- ja pölyvaikutukset saadaan lähes minimoitua. Pölyvaikutukset pystytään estämään tunnelissa tehokkaiden huippuimureiden avulla. – Blominmäessä paikan päällä louhittavaa mursketta tarvitaan tunnelionkaloiden täytössä ja tunnelirakentamisen muotoilussa. Miksi sitä pitäisi siis kuljetella edestakaisin? – Blominmäessä paikan päällä murskattu kiviaines menee karkeasti arvioiden puolta- tai kolmannesta pienempään kuormaan. Paikan päällä murskattu kiviaines pienentää siis paljon kuljetuskustannuksia ja raskaan liikenteen päästöjä. – suojavallit on rakennettava kaatopaikan ympärille melu-, pöly-, haju- ym. päästöjen ehkäisemiseksi. Suojavallit on rakennettava kaavoitetun kaatopaikka-alueen rajalle niin, että kaavoitettuja suoja-alueita ei vahingoiteta. Vaasan hallinto-oikeuden vaatimusten mukaisesti kaavoitettujen suojaalueiden puustoa ja luonnonvaraisuutta on hoidettava. – suojavallien rakentamista erityisesti pohjoisen käsittelykentän ympärille ja kaatopaikan läntiselle ja lounaiselle rajalle lähimmän asutuksen suojaksi on kiirehdittävä – kaatopaikan laajennusalueelle tuleva liikenne on ohjattava kaatopaikan keskellä kulkevalle tielle, jotta lähiasutukselle aiheutuvat liikennepäästöjä saadaan pienennettyä – melu-, tärinä- ja pölypäästöjen tarkkailemiseksi tarkkailupisteitä on sijoitettava ympäri kaavoitettua kaatopaikka-aluetta sen rajoille, jotta päästöt saadaan rajattua kaatopaikka-alueelle. Mikäli mittaukset kertovat päästöjen ylittämisestä tarvittaviin toimenpiteisiin on heti ryhdyttävä. – kaavoitettujen virkistysalueiden melurajat on tunnustettava valtioneuvoston päätösten mukaisesti niin, että melut rajautuvat jo Ämmässuon virkistysalueen etelärajalle päivisin 45 dB ja öisin 40 dB. Jos valtioneuvoston säätämiä melurajoja ei pystytä noudattamaan, on meluavat toiminnot sijoitettava halleihin. Toimintojen sijoittamisella halleihin ehkäistään myös pölyjen leviämiset. 64 (100) – louhintojen vaihtoehtoalue 3 on jätettävä rauhaan, jotta Suonsilmän luontoarvoiltaan tärkeää aluetta ja siten myös Kolmperän järveä ei liata eikä riskiä siihen oteta ja jotta päästöjä Kolmperän ja Laitamaan asutusten keskuuteen ei aiheuteta – louhintojen vaihtoehtoalue 2 on jätettävä rauhaan, jotta pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei pääse syntymään eikä sitä riskiä oteta. Lisäksi louhinta aiheuttaisi melu- ja pölyhaittoja Laitamaan Kolmperän ja Råbackan asutusalueille ja haittaisi mm. ammatinharjoittamista kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevilla marjatiloilla. – melupäästöjen ja päästöjen ilmaan kokonaisvaikutusten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on muodostettava vesien yhteistarkkailuohjelman mukainen Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melujen ja päästöjen ilmaan yhteistarkkailuohjelma. – pienhiukkasten mittauksesta ei pidä missään nimessä luopua. Alueelle keskitetään yhä suurempia määriä erilaisia toimintoja, joista leviää pienhiukkasia laajoille alueille. Pienhiukkaset painuvat syvimmälle keuhkoihin ja niitä on mitattu jopa ihmisten verenkierrosta ja aivoista. Pienhiukkasten leviämisellä on ratkaisevat terveydelliset vaikutukset. – hankkeen YVA-selvitykset on tehtävä ehdottomasti ennen lupien myöntämistä, jotta epäselvyydet selvitetään ja todelliset, tämän lupahakemuksen mukaisten toimintojen vaikutukset luontoon saadaan kartoitetuksi. Ihmisten sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset on selvittävä sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Toimintojen kokonaisvaikutukset on kartoitettava. – Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon vaatimuksia koskien Kulmakorpi I:n louhintoja ja murskausta on noudatettava myös tämän hankkeen selvitysten yhteydessä. Lopuksi Lopuksi muistutan jälleen, että hyvä jätehuolto on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Mutta jätehuolto, joka vaarantaa ja riskeeraa ympärillä asuvien ihmisten terveyden ja ympäröivän luonnon ei ole hyvää jätehuoltoa eikä hyvää yhdyskuntasuunnittelua. Liian lähelle asutusta paisunut jätehuolto syrjii ympäröivää asutusta. Tähän syrjintään syyllistyvät niin kaupunkisuunnittelu, lupia puoltaneet viranomaiset, poliittiset päättäjät kuin lupaviranomaisetkin. Toivottavasti tähän syrjintään eivät syyllisty enää tämän lupakäsittelyn yhteydessä lupaviranomaiset. ”Suomen perustuslakiin on kirjattu yhdenvertaisuuden periaate, jolla tarkoitetaan syrjinnän kieltoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, häirinnän sekä käskyn syrjiä. Ihmisten lähtökohdat ovat erilaiset, joten samanlainen kohtelu ei vielä takaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Tämän vuoksi yhdenvertaisuuslaki myös velvoittaa viranomaiset aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuutta ja muuttamaan olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.” Yhdyn DD:n uusintakuulutuksen pohjalta asiasta joulukuussa 2014 jättämään muistutukseen. 65 (100) EE on toimittanut 8.1.2014 mielipiteen. Louhintoja ja murskausta 25 ha alueella Ämmässuolla. Ympäristövaikutuksina lähialueille lisääntyvää melua, pölyä ja tärinää. Valumat pinta- ja pohjavesiin aiheuttavat pohjavesien pilaantumista vakuutteluista huolimatta. Häiritsevää toimintaa iltaisin alueella mm. kuormauksia ja kuljetuksia klo 7.00–22.00. Murskausta klo 7.00–21.00. Ilta-aikoja pitäisi lyhentää ja lopettaa meluava toiminta jo klo 20.00. Edellisen ympäristölupahakemuksen käsittely, jossa haettu lupia mm. louhintaan ja kiviaineskäsittelyihin, on Vaasan hallinto-oikeudessa kesken. Ei ole selvitetty perusteellisesti melun, pölyn, tärinän vaikutusta ympäristöön. Eikä tutkittu toiminnan vaikutusta pinta- ja pohjavesiin. Melun-, pölyn-, tärinän- ja ilmanlaatumittausten puutteellisuuksiin ja terveydellisiin vaikutuksiin ei ole puututtu eikä tehty niistä virallisia tutkimuksia asukkaiden monista pyynnöistä huolimatta. FF on toimittanut 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutuksen/mielipiteen. Muistutuksenaan hän yhtyy DD:n esittämään mielipiteeseen (20.12.2014) ja lisäksi hän yhtyy AA:n 8.1.2014 jättämään muistutukseen lupahakemuksesta. Lisäksi hän on toimittanut 29.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutuksen, jossa hän yhtyy AA:n kirjoittamaan muistutukseen (28.12.2014). DD on toimittanut 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä mielipiteen. GG, HH ja II ovat toimittaneet 22.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutukset ja yhtyvät DD:n mielipiteeseen. JJ ja Kolmperän asukasyhdistys ry ovat toimittaneet 29.12.2014 lupahakemuksen täydennyksestä muistutukset ja muistutuksinaan yhtyvät DD:n mielipiteeseen. – muualta tuotavaksi suunnitellulle kiviainekselle etsittävä vaihtoehtoinen sijoitus- ja murskauspaikka muualta pääkaupunkiseudulta, jossa ei ole asutusta lähellä. Ämmässuon lähiasuinalueita ei tule enää rasittaa vuosikymmeniksi eteenpäin, kuten kävisi, jos muutos HSY:n ympäristölupahakemukseen hyväksyttäisiin. – HSY:n ympäristölupahakemukseen on sisällytettävä perusteellinen TVA ja SVA – kunnallistekniikan toteutus pikaisesti vaikutusalueen asuinalueille – kevyenliikenteenväylä Ämmäsuon ohi Nupurintiellä (Brobackantien risteyksestä Kolmirantaan Espoon ja Kirkkonummen rajalle) – pölyävät toiminnat katettava, kastelu – pölymittaukset on suoritettava säännöllisesti ympäri kaatopaikkaa niin, että mittauspisteet on sijoitettava kaatopaikan rajoille, jotta voidaan kontrolloida kaatopaikan toimintojen päästöjen rajautuminen kaavoitettuun kaatopaikka-alueeseen 66 (100) – melunmittaukset, meluesteet työmaalle ja suojaamaan asukkaiden virkistys- ja asuinalueita – tärinänmittaukset asuintaloihin, räjäytykset ja murskaus suoritettava asiallisesti, vahingot korvattava – vaikutusalueiden asukkaille säännöllinen ja ilmainen terveystarkastus. Yhdyn myös tässä HSY:n ympäristölupahakemuksen uudelleen kuuluttamiseen liittyvässä mielipiteessäni AA:n 8.1.2014 jättämään muistutukseen. KK on toimittanut 30.12.2014 muistutuksen, jossa hän yhtyy DD:n mielipiteeseen ja AA:n muistutukseen uudeleen kuuluttamisen johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Luvan hakija on toimittanut 6.3.2014 ja 2.3.2015 päivätyt vastineet. Vastine (6.3.2014) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon Pöly ja meluhaittojen ehkäisy Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Melusta ja pölystä aiheutuvien haittojen torjuntatoimet ratkaistaan siten tapauskohtaisesti. Kohteissa joissa pöly- ja meluhaittoja ei pystytä ehkäisemään, HSY on valmis sijoittamaan kivenmurskaamon siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 500 metriä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) seuranta (ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ELY-keskus 19.2.2014) sekä mittava meluntarkkailuohjelma. Tärinämittausten tarpeellisuuden arviointi Ennen työn aloittamista HSY arvioi tärinävaikutusten riskiä. HSY on pitänyt tärinämittausten järjestämistä aiheellisena aina, kun kyseessä on ollut vähänkin isompi louhinta. Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Alueen pohjavesiä on tutkittu paljon. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesien tarkkailuun on kattava tarkkailupisteverkosto ja jätteenkäsittelykes- 67 (100) kuksen vaikutuksia pohjavesiin seurataan systemaattisesti. Kalliopohjaveden tason selvittäminen on tarpeen vain, jos on tarkoitus louhia lähelle pohjavedenpintaa. Pohjavesi- ja kaatopaikkavesivuodoista sekä toimenpiteistä näiden vesien hallitsemiseksi ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastine (2.3.2015, täsmennetty 25.6.2015) Uudenmaan ELY-keskuksen 20.1.2014 antaman lausunnon osalta HSY katsoo, etteivät ympäristöhakemukseen esitetyt muutokset aiheuta tarvetta muuttaa sen 6.3.2014 antamassa vastineessa todettua. HSY on valmis toimittamaan suunnitelman murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Suunnitelmiin liitettävien melun ja pölyn leviämisarvioiden toteuttamistapa (asiantuntija-arvio tai mallinnus) tulisi kuitenkin olla tapauskohtaisesti harkittavissa. HSY pitää hyvänä louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttaman melun tarkkailun liittämistä osaksi koko jätteenkäsittelyalueen melutarkkailuohjelmaa. HSY on toimittanut esityksen käsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelmaksi 22.12.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY:n pyynnöstä HSY täydentää esitystä siten, että alueelle laaditaan melumallinnus, joka päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa. Mallinnuksen lähtötiedoiksi mitataan merkittävimpien melulähteiden melupäästöt. Mallinnus päivitetään tarvittaessa, jos toiminnoissa tulee merkittäviä muutoksia. Melupäästömittauksia tehdään uusille ympäristömelua aiheuttaville melulähteille, joiden äänentuotto ei ole muutoin selvitettävissä. Vastine (6.3.2014) Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausuntoon ja vastine (2.3.2015) Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon HSY:llä ei ole huomautettavaa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin. Vastine Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon Melu ja pöly Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Melusta ja pölystä aiheutuvien haittojen torjuntatoimet tulisi siten voidaan ratkaista tapauskohtaisesti. Lausunnossa on myös edellytetty, että lupapäätöksessä tulisi avata Muraus-asetuksen meluntorjunnan vaatimuksia valvonnan tulkinnanvaraisuuksien välttämiseksi. HSY:llä ei ole huomautettavaa kyseisen Kirkko- 68 (100) nummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen esittämään vaatimukseen. Vesi Muraus-asetuksessa edellytetysti kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet johdetaan tarvittaessa selkeytysaltaan kautta. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa kerrallaan tehtävä louhinta on huomattavasti alueella aikaisemmin harjoitettuun louhintaan verrattuna pienempää, joten myös kustakin työmaasta pintavesiin kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan pienemmät kuin aikaisemman ympäristöluvan mukaisessa louhinnassa. HSY:n näkemyksen mukaan tarveharkinnan mahdollisuus on siten tarpeen säilyttää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinnan ja murskauksen vesien käsittelyssä sekä vesien käsittelyn suunnittelussa ja vesien laadun seuraamisessa. HSY katsoo, että Ämmässuon ja Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma on nykyisellään riittävän kattava myös louhinnan ja murskauksen vaikutusten seurantaan. Mikäli seurantatuloksista tai muuten ilmenee selkeä tarve tarkkailun laajentamiseen, tästä tulee päättää tapauskohtaisesti. Kerrallaan louhittavien alueiden rajaukset eivät ole vielä tarkentuneet. Kun louhintatyömaa suunnitellaan, pohjaveden pinnankorkeudet otetaan huomioon. Seuranta Poikkeuksellisten tilanteiden ilmetessä niiden syiden arvioiminen, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen ja johtopäätösten tekeminen kuuluvat HSY:n toimintatapoihin. HSY on siten valmis toimittamaan , tiedot korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä pyydettäessä. HSY kuitenkin korostaa, että poikkeamien tulee olla merkittäviä ja/tai ajallisesti pidempiaikaisia, jotta selvitystyö on mielekäs. Yksittäisissä tarkkailutuloksissa on normaalitilanteessakin kohtuullista vaihtelua. Vastine (6.3.2014) FF:n mielipiteeseen Melu-, pöly-, tärinä- ja ilmanlaatumittausten osalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on toimittu viranomaisten edellyttämällä tavalla. Ympäristönsuojelun osalta louhinnan ja murskauksen toteuttamistapa noudattaa vähintään kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa asetuksessa (800/2010) (Muraus-asetus) edellytettyä tasoa. Lisäksi HSY viittaa antamaansa vastineeseen (6.3.2014) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta. Työskentelyajat noudattavat Muraus-asetuksessa sellaiselle toiminnalle asetettuja aikarajoja, jossa etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 69 (100) 500 metriä. Osassa toimintoja työskentelyajat ovat Muraus-asetuksessa asetettuja tiukemmat. Vaasan hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan tarkistamista koskeva ympäristölupa (annettu 14.12.2012). Hakemuksessa esitettyihin toimintoihin sisältyy jätemateriaalien murskausta. Uusien alueiden louhintaa hakemukseen ei sisälly. Ympäristöluvan (14.12.2012) ehtojen mukaan murskaus-, haketus-, seulonta- ja paalaustoimintaa saa suorittaa vastaavina aikoina kuin ympäristölupahakemuksessa on esitetty louhinnan yhteydessä tapahtuvalle murskaukselle, eli arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:00–21.00. HSY:n näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetty louhinta ja murskaustoiminta noudattavat Muraus-asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi toiminta on sovitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen muihin toimintoihin ja siinä noudatetaan vastaavia päästöjen ja haittojen ehkäisyperiaatteita. Vastine (6.3.2014) AA:n muistutukseen Lupahakemukset on pyritty laatimaan toimintojen ja niiden valvonnan kannalta johdonmukaisina kokonaisuuksina. Lisäksi on huomattava, että olemassa olevien lupien voimassaoloaika vaikuttaa merkittävästi siihen, milloin hakemuksia laitetaan vireille. Nyt puheena oleva hakemus koskee Ämmässuon toimintojen jatkamista. Hakemuksen mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja että luvan myöntämisen edellytykset siten täyttyvät. Ulkopuolisten urakoitsijoiden valvonta Urakoitsijoiden tulee täyttää kaikki ympäristöluvan velvoitteet. HSY edellyttää tätä jo louhinnan ja murskauksen tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä asetetaan myös vaatimukset laitteistoille. Lisäksi HSY valvoo urakoitsijoiden toimintaa. Urakoitsijoiden työskentelyajat määräytyvät ympäristöluvassa esitetysti. Tarkkailu Louhinnan ja murskauksen päästöt ja päästölähteet eivät muuta olennaisesti päästöjen laatua, joten ne ovat tarkkailtavissa ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminta-aika Toiminta-ajat määritellään ympäristöluvassa. Välttämättömiä korjaus- ja huoltotöitä voidaan tehdä myös normaalien toiminta-aikojen ulkopuolella. 70 (100) Melun vaikutus luontoympäristöön HSY:n tiedossa ei ole näyttöä siitä, että melun vaikutuksesta eläimet hakeutuisivat pihapiiriin. HSY pitää tätä epätodennäköisenä. Ympäristöön kohdistuva melun osalta HSY toteaa, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt työskentelyajat noudattavat Muraus-asetuksessa sellaiselle toiminnalle asetettuja aikarajoja, jossa etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. Osassa toimintoja työskentelyajat ovat Muraus-asetuksessa asetettuja tiukemmat. Lisäksi HSY viittaa aiemmin vastineessaan (6.3.2014) melusta lausumaansa. Pölypäästöt Vaatimustasosta ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. Lisäksi HSY viittaa aiemmin vastineessaan (6.3.2014) pölystä lausumaansa. Päästöjen ehkäisy HSY viittaa vastineessaan (6.3.2014) lausumaansa Espoon seudun ympäristöterveyden ja Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnoista. Liikenne Louhinta-alueet määräytyvät kallioaineksen saatavuuden perusteella. Alueelle 3 sijoitettavaa toimintaa ei ole vielä päätetty. Ympäristölupahakemuksessa esitetysti louhinta ja murskaus vaikuttaa vain vähän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisen liikenteen määrään, eikä sillä HSY:n arvion mukaan ole terveydellistä vaikutusta. Liikenteen ohjaaminen Kulmakorven kautta edellyttää yleisen tien rakentamista ja sen edistyminen riippuu Espoon kaavoituksesta. HSY on jo rakentanut uuden tieyhteyden edellyttämät liittymät omalla alueellaan. Tuulikanjoni, maastolliset tekijät, pohjoinen vastaanotto-/käsittelykenttä Vastaanotto-/käsittelykentän sijaintia ei ole käsitelty lupahakemuksessa, joten HSY ei anna muistutukseen vastinetta. Suonsilmä, valumat Kolmperänjärveen HSY viittaa vastineessaan (6.3.2014) aiemmin lausumaansa koskien mm. melua, pölyä ja vesiä. Suojavalli HSY katsoo, että nyt puheena olevan lupahakemuksen yhteydessä ei ratkaista meluvallin rakentamista eikä HSY:llä ole asiaan lausuttavaa. 71 (100) Suunniteltu louhinta-alue 3 Louhinta-alueet ovat määräytyneet kaavoituksen (toimintojen sijoittuminen) ja kallioaineksen saatavuuden perusteella. Alueelle 3 sijoitettavaa toimintaa ei ole vielä päätetty, mutta jätteenkäsittelykeskuksen voidaan perustellusti arvioida tarvitsevan käyttöönsä lisää alueita johtuen mm. jätteenkäsittelykeskuksen pitkän aikavälin kehittämishankkeista, joilla siirrytään kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän jätteiden hyödyntämiseen. Alueiden rakentamiseen tarvitaan mursketta. Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. Suunniteltu louhinta-alue 2 Louhinta-alueen 2 rakentamisessa esitettyyn tarkoitukseen noudatetaan pohjavedensuojelussa samoja periaatteita kuin jo voimassa olevassa ympäristöluvassa on hyväksytty (Ongelmajätteen kaatopaikka. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 18.12.2009. Lainvoimaiseksi Vaasan hallintooikeuden päätöksellä 21.6.2011). Lisäksi HSY toteaa, että ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti louhinnan tarkoituksena on saada jätteenkäsittelykeskuksen alue tehokkaammin jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön. Käyttö voi olla muutakin kuin läjitystä. Suunniteltu louhinta-alue 4 Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. Hakemuksessa on otettu huomioon etäisyys asutukseen Muraus-asetuksen mukaisesti. Aikaisemmissa louhinnoissa ei todettu ongelmia, joiden olisi voinut epäillä johtuneen haitallisista aineista louhinnan seurauksena vapautuvissa kaasuissa. Kyseisen ongelman esiintymistä ei siten pidetä todennäköisenä. Suunniteltu louhinta-alue 1 Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. Kaatopaikan laajenemisen osalta todetaan, että louhinnan tarkoituksena on mahdollistaa jätteenkäsittelykeskuksen pitkän aikavälin kehittämishankkeet, joilla siirrytään kaatopaikkatoiminnasta yhä enemmän jätteiden hyödyntämiseen. Rikkivety ja radioaktiiviset pölyt Vaatimustasosta päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisen osalta on määrätty Muraus-asetuksessa. 72 (100) Muuta Nyt puheena olevan lupahakemuksen yhteydessä ei ratkaista meluvallin rakentamista eikä meluvallin toteuttamistapaa, joten HSY:llä ei ole asiaan lausuttavaa. Vastine (2.3.2015) AA:n 29.12.2014 päivättyyn muistutukseen Yleistä Yksityishenkilö AA uusii muistutuksessaan alkuperäistä kuulutusta varten 8.1.2014 kirjoittamansa muistutuksen näkökohdat ja sen liitteet. HSY toteaa, että keskeinen muutos vireillä olevaan hakemukseen on jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelta tuotavan murskattavan kiviaineksen aikaisempaa suurempi määrä ja siitä johtuva liikenteen määrän kasvu. AA:n muistutukseen 8.1.2014 liittyen HSY katsoo aiheelliseksi antaa uuden vastineen vain näihin muutoksiin liittyviin kysymyksiin. Muistutuksessa 8.1.2014 AA toteaa, ettei louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotukselle tule enää antaa lupaa Ämmässuon alueella, vaan niille tulee löytää muita alueita. HSY toteaa vastineenaan, että myös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen murskauksessa noudatetaan periaatteita, joiden mukaan toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät siten myös muutetun ympäristölupahakemuksen mukaisessa toiminnassa. Vaihtoehtoisten alueiden osalta HSY viittaa vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Liikenteen osalta AA toteaa 8.1.2014 antamassaan muistutuksessa, että Ämmässuolle tuleva liikenne sekä kaatopaikan sisäinen liikenne on mittavaa, mutta niistä ei ole tehty terveydellisten vaikutusten tutkimuksia. Liikenteen ohjautumista Kulmakorven kautta tulisi kiirehtiä. HSY viittaa liikenteen ja sen terveydellisten vaikutusten osalta vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja liikennettä. Liikenteen ohjaaminen Kulmakorven kautta edellyttää yleisen tien rakentamista ja sen edistyminen riippuu Espoon kaavoituksesta. HSY on pyrkinyt edistämään hanketta kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla. Tulevaisuuden näkymät HSY viittaa vastineenaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia. 73 (100) Määrät HSY toteaa lausuntonaan, että ympäristölupahakemuksessa on esitetty selkeät määräarviot toiminnalle. Esitetyt määrät ovat enimmäismääriä ja todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi. Vaikutukset Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointityön laadun osalta HSY toteaa, että hakemuksessa on hyödynnetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosikymmenten aikana toteutetun tarkkailun ja seurannan tuloksia ja kokemusperäistä tietoa mm. louhinnasta ja murskauksesta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta HSY viittaa vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Ei ole aivan selvää, tarkoittaako muistuttaja ajankohtaisten kokonaisselvitysten kohdealueena Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan aluetta vai Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta. Edellisen osalta HSY viittaa vastineenaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia. Jälkimmäisessä tapauksessa HSY toteaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ympäristöön seurataan jo kokonaisvaltaisesti mm. vesien, melun ja ilmaan kohdistuvien päästöjen osalta. Tulokset julkistetaan vuosittaisessa ympäristöraportissa. Jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vaikutusta ympäristöön tarkastellaan aina suhteessa koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksiin. Alue 3 HSY toteaa lausuntonaan, että kukin louhinta- ja murskauspaikka suunnitellaan erikseen ja haittoja ehkäistään kunkin paikan erityispiirteet huomioon ottaen. Maaperä ja pohjavesi Maaperän ja pohjaveden osalta HSY viittaa edelliseen vastineeseensa (6.3.2014). Alue 2 ja tuhka- ja kuonasolujen syventäminen Alueen 2 ja tuhka- ja kuonasolujen syventämisen osalta HSY viittaa edelliseen vastineeseensa (6.3.2014). Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja tarkkailu HSY toteaa vastineenaan, etteivät YVA-rajat täyty nyt tarkasteltavan hankkeen kohdalla. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 §:n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 74 (100) 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Päätökset YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksissa tekee ELY-keskus. Lisäksi HSY toteaa vastineenaan, että se on tehnyt tarvittavat YVA:t voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset täyttävinä. HSY on lausunut terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteeseen koskien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. HSY ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista ympäristöluvissa edellytetyllä tavalla. Lisäksi HSY harjoittaa ympäristöasioiden osalta luvissa edellytettyä laajempaa viestintää pitämällä muun muassa asukkaiden kanssa säännöllisiä sidosryhmätapaamisia. Muut vaihtoehdot ja vaatimukset AA esittää, että on selvitettävä muut murskaus- ja murskeen varastointialueet, ja esittää vaihtoehtoja murskauksen toteuttamiseksi Blominmäessä. HSY viittaa vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. AA esittää suojavalleja kaatopaikan ympärille ja kaatopaikan laajennusalueelle tulevan liikenteen ohjaamista kaatopaikan keskelle kulkevalle tielle. HSY toteaa, että kyseiset muutokset koskevat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta kokonaisuutena, eikä niitä voida ratkaista tämän louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. AA edellyttää melu-, tärinä- ja pölypäästöjen tarkkailupisteiden lisäämistä ja kaavoitettujen virkistysalueiden melurajojen tunnustamista, Ämmässuon–Kulmakorven–Kauhalan melun ja ilmapäästöjen yhteistarkkailuohjelmaa ja pienhiukkasten mittauksen jatkamista. Em. kohtien osalta päätösvalta on ympäristöviranomaisilla, eikä HSY anna asiasta vastinetta. AA:n näkemyksen mukaan hankkeelle on tehtävä YVA-selvitykset ennen lupien myöntämistä. HSY viittaa ympäristöselvitysten osalta vastineessaan (2.3.2015) DD:n mielipiteestä lausumaansa koskien kokonaisarviointia ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. AA edellyttää myös louhintojen vaihtoehtoalueiden 2 ja 3 rauhaan jättämistä. HSY viittaa näiden osalta 6.3.2014 antamaansa vastineeseen. 75 (100) Vastine (2.3.2015) DD:n 22.12.2014 saapuneeseen mielipiteeseen Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa yhden vaihtoehdon pääkaupunkiseudun vastaanottopaikkoihin. Louheen tuottaja arvioi omalta kohdaltaan, mikä louheen vastaanottopaikka on kokonaistaloudellisesti edullisin. HSY huomauttaa edelleen, että esim. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon louhinnoissa syntyvälle louheelle on vaikea löytää pääkaupunkiseudulta ympäristöhaittojen torjunnan kannalta Ämmässuota parempaa välivarasto- ja murskauspaikkaa, mikäli kaikkea louhetta ei voida murskata ja varastoida paikan päällä. Tärinämittaukset Ennen työn aloittamista HSY arvioi tärinävaikutusten riskiä. HSY on pitänyt tärinämittauksen järjestämistä aiheellisena aina, kun kyseessä on ollut vähänkin isompi louhinta. Kunnallistekniikan toteutus vaikutusalueen asuinalueille Vesihuollon järjestämistä ja nyt po. ympäristölupaa ei voida kytkeä toisiinsa muistuttajan esittämällä tavalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesiä on tutkittu paljon. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesien tarkkailuun on kattava tarkkailupisteverkosto ja jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin seurataan systemaattisesti. Melu- ja pölyhaitat Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Melusta ja pölystä aiheutuvien haittojen torjuntatoimet ratkaistaan siten tapauskohtaisesti. HSY muistuttaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on jatkuvatoiminen hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) seuranta (Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ELYkeskus 19.2.2014) sekä mittava meluntarkkailuohjelma. HSY:n näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetty louhinta ja murskaustoiminta noudattavat Muraus-asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi toiminta on sovitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen muihin toimintoihin ja siinä noudatetaan vastaavia päästöjen ja haittojen ehkäisyperiaatteita. Kokonaisarviointi Ämmässuon, Kulmakorven ja Kauhalan alueen toiminnoista vastaavat useat eri tahot ja kokonaisvaltaisen arvion tekemiseen tarvitaan kaikkien alueella toimivien tahojen yhteistyötä. Jo nyt ympäristön vesien laadun 76 (100) seuraamisessa tehdään yhteistyötä. Kokonaisvaikutus- ja yhteisvaikutusarviot soveltuisivat paremmin esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä tehtäviksi kuin yksittäisen toimijan tehtäväksi. HSY kehittää omia toimintojaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa pääkaupunkiseudun tarpeiden edellyttämällä ja kaavoituksen sallimalla tavalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinta-alueet ovat määräytyneet kaavoituksen (toimintojen sijoittuminen) ja kallioaineksen saatavuuden perusteella. Eri toiminnoille tarvittavien alueiden rakentamiseen tarvitaan mursketta. Louheen syntypaikasta HSY on vastannut edellä kohdassa ”Vaihtoehtoiset sijoituspaikat”. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset HSY toteaa, että jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista on toteutettu tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, joissa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ympäristölupahakemuksessa kyseisiä vaikutuksia on arvioitu vastaavasti ympäristölupahakemukselle edellytetyllä tasolla. Yhteisesti toteutettavista arvioinneista HSY on vastannut edellä kohdassa ”Kokonaisarviointi”. Vaikutusalueiden asukkaille tarjottavan terveystarkastuksen osalta HSY toteaa, ettei kyseinen toiminta kuulu sen päätäntävaltaan. Vaarallisten jätteiden osalta HSY toteaa, että ne toimitetaan aina sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on kyseiseen toimintaan ympäristölupa. Liikenne Kevyen liikenteen väylän rakentaminen ei kuulu HSY:n päätäntävaltaan. Lisäksi HSY toteaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tuotavan ja sieltä pois vietävän kiviaineksen kuljettamisesta aiheutuvan raskaan liikenteen määrää pyritään pienentämään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Ämmässuolle louhekuorman tuoneita autoja murskeen poiskuljetukseen. Kuten ympäristölupahakemuksessa on todettu, Ämmässuon liikenteen kokonaismäärän kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat liikennemääriin erisuuntaisesti. Merkittävimmän vaikutuksen liikennemääriin arvioidaan olevan Vantaalle Långmossebergeniin rakennetulla jätevoimalalla, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Toiminnan aloittamisesta on ollut seurauksena Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien kuormien väheneminen. 77 (100) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen No YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muutosta koskevan lupahakemuksen, myöntää kallion louhinnalle ja kivenmurskaamon muutetulle toiminnalle ympäristöluvan ja antaa seuraavat kallion louhintaa ja kivenmurskaamoa koskevat lupamääräykset. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Louhinta sekä louheen ja kiven murskaus 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa louhia kiviaineksia hakemukseen liitettyjen 31.1.2013 päivättyjen seuraavien piirustusten nro YMP-P18957-100 ”Kiviaineksen louhinta ja murskaus, louhinta-alueet 1–4” ja nro YMP-P18957-101 ”Kiviaineksen louhinta ja murskaus, louhintaalue 1” osoittamilta alueilta leikkauspiirustusten nrot YMP-P18957-102– YMP-P18957-113 periaatteiden mukaisesti. Vuotuinen ottomäärä saa olla enintään 400 000 tonnia. Eri osa-alueiden louhinnoista on laadittava yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat. Suunnitelma on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä toimitettava tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kaksi kuukautta ennen osa-alueen louhinnan aloittamista. Suunnitelmiin on liitettävä selvitys/arvio kalliopohjaveden pinnankorkeuksista eri osa-alueilla. Mikäli tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa syvennetään nykyistä alemmalle tasolle, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vähintään kuusi kuukautta ennen tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjan syventämisen aloittamista. 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa murskata alueelta louhittua louhetta yhteensä enintään 400 000 tonnia vuodessa. Lisäksi alueella saa vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja maa-aineskuormissa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään 1 005 000 tonnia vuodessa. 3. Kivenmurskaamoa ei saa sijoittaa alle 500 metrin päähän asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta, jos meluhaittoja ei pystytä ehkäisemään jäljempänä määräyksessä 5. edellytetyllä tavalla. 78 (100) Jos muualta tuotavalle louheelle tarvitaan erillinen murskauslaitos, on se sijoitettava biojätteen käsittelyalueen eteläpuoliselle ET-2-alueelle tai kaatopaikan laajennusalueelle paikkaan, jossa melu- ja pölyhaittoja pystytään ehkäisemään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on toimitettava suunnitelma murskauspaikkojen ja materiaalien sijoittamisesta tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen murskaustoiminnan aloittamista tilanteissa, joissa melu- ja pölyhaittojen on mahdollista ulottua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön asuinalueille. Suunnitelmaan on lisäksi liitettävä arviot melun ja pölyn leviämisestä ympäristöön sekä toimenpiteet, joilla melu- ja pölyhaitat estetään. Toiminta-aika 4. Louhinnan ja louheen ja muualta tuodun louheen käsittelyn tulee tapahtua arkipäivisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, seuraavia toiminta-aikoja noudattaen: – murskaaminen klo 7.00–21.00 – poraaminen klo 7.00–18.00 – räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus klo 8.00–18.00 – kuormaaminen ja kuljetus klo 7.00–22.00. Melu ja tärinä 5. Poraus, räjäytykset, rikotus, murskaukset ja muu melua aiheuttava toiminta toiminta-alueen liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä aiheutuva melutaso yhdessä alueella olevien muiden laitosten aiheuttaman melun kanssa ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB. 6. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. 7. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen 79 (100) ulkopuolisille kiinteistöille, muulle ympäristölle tai asuin- ja muille rakennuksille ja että räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta minimoidaan. 8. Alueella suoritettavien räjäytysten ja murskausten suunnitelluista ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajille. Päästöt ilmaan 9. Toiminta-alueen työkoneissa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 10. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla poravaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käytettävä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuten pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista kivenmurskaamolta ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 11. Poravaunujen ja murskaamojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa. Niiden kunto ja toiminta on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi. 12. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, ja toiminta-alueella oleva tiestö on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Lisäksi on huolehdittava, että pölyä ei leviä toiminta-alueen ulkopuolelle. Vesien hallinta 13. Mikäli toiminta-alueella muodostuu valumavesiä, on niitä varten rakennettava laskeutusallas. Laskeutusallas on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen erottamiseksi ja alueelta 80 (100) lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Laskeutusaltaaseen muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. 14. Tiedot laskeutusaltaan tarkasta sijainnista korkeusasemineen, pinta-alasta, syvyydestä ja tilavuudesta sekä suunnitelma vesien johtamiseksi altaasta on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen laskeutusaltaan rakentaminen aloittamista. 15. Ajoneuvojen ja työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ja ajoneuvojen pesua ei saa suorittaa toiminta-alueella. Varastointi ja polttoaineiden jakelu 16. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja nestetiiviillä suoja-altaalla sekä hyväksyttyjä kyseisen kaltaisten aineiden varastointiin. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Työkoneissa käytettävät polttoaineet, öljyt ja kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava siten, että vuodot maa- ja kallioperään estetään. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. Kemikaalien ja polttoaineiden varastoalueiden ja työkoneiden tankkauspaikan on oltava nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. Polttonestesäiliöiden täytöistä on pidettävä kirjaa. Polttoaineen jakelulaite on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Jakelulaitteen käyttö on oltava estetty, kun alueella ei työskennellä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 17. Luvan hakijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa, päivätty 30.1.2013. 18. Poistettavat pintamaat on ensisijaisesti hyödynnettävä esimerkiksi maarakentamisessa Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella tai ne saa toimittaa hyödynnettäväksi muualle luvanvaraiseen paikkaan tai muuhun paikkaan, jossa ne hyödynnetään suunnitelmallisesti. Pintamaiden sijoittaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vaaraa tuleville Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen toiminnoille. Suunnitelma pintamaiden sijoittamisesta sisältäen tiedot pintamaiden sijoituspaikoista, niiden tilavuudesta, rakenteista, rakentamisaikatauluista ja maisemoinnista on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- 81 (100) ristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista. Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on hyödynnettävä alueella tai toimitettava hyödynnettäväksi muualle luvanvaraiseen paikkaan. 19. Toiminnasta muodostuvat jätteet, mukaan lukien poistettavat pintamaat, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 20. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. 21. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maa- ja kallioperään on estettävä. 22. Vaaralliset jätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 23. Muualta tuotavaa louhetta ja toiminnassa muodostuvia hyödyntämiskelpoisia jätteitä saa varastoida alueella enintään kolme vuotta kerrallaan. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä ja vaarallisia jätteitä ei saa varastoida alueella vuotta pidempää. 82 (100) Onnettomuus ja häiriötilanteet 24. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. 25. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeuksellisiin ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeuksellisten tilanteiden ja häiriötilannesuunnitelmalla sekä kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaisten ohjeiden on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Poikkeuksellisten tilanteiden suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Alueen hoito 26. Louhinta sekä murskaamojen toiminnot on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuutonta melua, pölyhaittoja, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, alueella työskenteleville taikka lähialueen muille toiminnoille. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. 27. Kenttäalueiden ja laskeutusaltaan rikkoontuneet rakenteet ja muut havaitut viat on korjattava viipymättä. 28. Louhinta-alue on tarvittavilta osin aidattava ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi. 29. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä laitosten hoidosta ja valvonnasta että onnettomuus- ja häiriötilanteista. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon 83 (100) kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vastuuhenkilön yhteystiedot muuttuvat, on muutos välittömästi saatettava tiedoksi edellä mainitulle tahoille. 30. Murskaustoimintojen ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä ja töiden valmistumista. Mikäli toimintaa harjoitetaan jaksottaisesti, on jokaisen jakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitettava em viranomaisille. Tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava em. viranomaisilleranomaisille välittömästi. Toiminnan lopettaminen 31. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteiden poistamisesta, vesiensuojelua, ilmasuojelua ja maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamista koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu 32. Kallion louhinnan ja kivenmurskaamon toiminnan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen ilmanlaadun mittaussuunnitelman hyväksymistä koskevassa kirjeessä dnro UUDELY/574/07.00/2010 / UUDELY/819/07.00/2010, 19.2.2014 hyväksytyn mukaisesti. Lisäksi luvan saajan on mitattava Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen louhinnan ja kivenmurskaamon vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen (PM10) jatkuvatoimisella mittarilla, kun louhitaan ja/tai murskataan louhintaalueella 2 tai louhinta-alueella 3. Mittausjakson pituuden on oltava vähintään 60 vuorokautta. Mittausasema on sijoitettava yhteen kyseisen louhinta-alueen lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Mittausaseman sijoitus on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi viikkoa ennen mittausten aloittamista. 33. Kallion louhinnasta ja kivenmurskaamon toiminnasta aiheutuvaa melua on seurattava Uudenmaan ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen meluseurantaa koskevien päätösten No YS 1444, 9.10.2006 ja No YS 582, 5.5.2008 mukaisesti. 84 (100) 34. Jatkuvatoimisia tärinämittauksia on suoritettava vähintään Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan asuntoalueilla, kun Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhitaan louhinta-alueita 1–4 tai suoritetaan muutoin mittakaavaltaan suurta louhintaa. 35. Louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja se lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. 36. Edellä määräyksissä 32.–35. tarkoitettuja tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 37. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Kirjanpito ja raportointi 38. Kalliokiviaineksen louhinnasta, louheen ja muualta tuotavan kiviaineksen murskauksesta sekä varastoinnista ja toimintoihin liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä annetun lupamääräyksen 39. mukaiset raportointia varten tarvittavat tiedot, kuten toiminta-ajat, suoritetut huollot ja häiriötilanteet. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 39. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: – – – – – – tiedot louhinnan, louheen murskauksen ja pintamaiden varastoinnin aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot louhinnan ja räjäytysten ajankohdista ja käytetyistä räjähdysaineista alueella louhitun kiviaineksen määrä (m3 ja t) vastaanotetun louheen ja muun kiviaineksen määrä (m3 ja t) louhimon ja murskauslaitoksen tuotantopäivien lukumäärät ja toimintaajat murskauslaitoksen tuotanto- ja raaka-ainetiedot 85 (100) – – – – – – – – – tiedot alueella hyödynnetyn murskeen määrästä tiedot alueelta pois toimitetun murskeen määrästä tiedot varastossa olevasta murskatun ja murskaamattoman kiviaineksen määrästä vuoden lopussa polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot ja niiden perusteella lasketut päästötiedot (NO2, SO2, CO2 ja hiukkaset) tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä (mukaan lukien kannot ja poistetut pintamaat) ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, jätenimikkeistä, määristä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä vuoden lopussa varastossa olleista määristä pinta-, pohja- ja kaivovesien tarkkailutulokset, melun tarkkailutulokset, alueen ilman hengitettävien hiukkasten mittausten tulokset sekä yhteenveto tärinämittaustuloksista tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettava kallion louhinta ja kivenmurskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettavasta kallion louhinnasta ja kivenmurskaamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, 86 (100) että melua ja pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai lomaasumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Lähin asuinalue sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em. suoja-alue. Espoon puolella lähin asuinalue on Kolmperä, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle. Kirkkonummen puolella lähimmät asuinalueet ovat Laitamaa ja Råbacka. Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Ämmässuon asemakaava mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta- ja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus jatkaa mm. jätevoimalan tuhkien loppusijoituspaikkojen lisärakentamisella ja jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosaan sijoittuvalla Högbergsberget-nimisellä alueella. Tarvetta pienimuotoiseen louhinta- ja murskaustoimintaan voi olla myös jätteenkäsittelykeskuksen muissa osissa. Murskauksen melu- ja pölyvaikutuksia vähennetään ensisijaisesti ottamalla toimintojen sijoittelussa (esimerkiksi varastokasojen sijainti) huomioon paikalliset olosuhteet. Mikäli kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta, melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Myös pölypäästöjä ehkäistään laitteistojen koteloinneilla. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään kastelemalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole vaikutuksia ympäristössä sijaitseviin pohjavesialueisiin. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja ra- 87 (100) joittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hulevedet johdetaan tarvittaessa laskeutusaltaan kautta maastoon. Häiriöja poikkeuksellisista tilanteista on määrätty lupamääräyksissä. Toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu on järjestetty. Täten toiminta on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukaista. Ympäristönsuojelulain 43 a–c §:ssä on määrätty jätteenkäsittelytoiminnalle asetettavasta vakuudesta. Kaivannaisjätteen jätealueen vakuuden on katettava myös kustannukset, jotka aiheutuvat jätealueen vaikutusalueella olevan, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarkemmin määritetyn maa-alueen kunnostamisesta tyydyttävään tilaan. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (190/2013) 2 §:n kohdan 7) mukaan kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan tuotantopaikan yhteydessä olevaa aluetta, johon sijoitetaan siinä syntyvää kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että kyseessä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettava kallion louhinta ja kivenmurskaustoiminta eikä jätteenkäsittelytoiminta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella irtomaat hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa. Hyödyntämistä suoritetaan jatkuvasti, joten välivarastoitavien irtomaiden määrä voidaan olettaa olevan hyvin pieni. Irtomaiden poiskuljetustarvetta ei ole eikä myöskään kaivannaisjätteen jätealuetta. Edellä esitetyn perusteella vakuutta ei ole vaadittu. Tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyssä on sovellettu ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000), koska 1.9.2014 voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 §:n mukaan hallintoviranomaisessa uuden ympäristönsuojelulain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on otettu huomioon päätöksen muutoksenhakua koskevassa kohdassa. Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla (423/2015) kumottiin ympäristönsuojelulain (527/2014) lupamääräysten tarkistamista koskeva säännös, § 71. Laki tuli voimaan 1.5.2015. Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, ei kuitenkaan kumottavaa 71 §:ää. Koska ympäristönsuojelulain (527/2014) 71 § on kumottu lailla 423/2015, sovelletaan tämän päätöksen voimassaoloon ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (423/2015) 87 §:ää. Muutetun 88 (100) 87 §:n mukaan ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään olemaan voimassa pääsääntöisesti toistaiseksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1. ja 2. Alueella saa louhia kalliota ja murskata alueelta louhittua ja muualta tuotua kiviainesta lupahakemuksen mukaiset määrät. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat louhintasuunnitelmat ovat yleissunnitelmatasoisia ja alustavia. Tämän vuoksi on laadittava yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat. Suunnitelmia varten on selvitettävä/arvioitava kalliopohjaveden pinnankorkeudet eri osa-alueilla. Selvitys on tehtävä tilanteissa, joissa suunniteltu louhinta ulottuu lähelle kalliopohjaveden pintaa. Muutoin riittää arvio kalliopohjaveden pinnankorkeudesta. Ympäristölupahakemuksessa esitetään kaatopaikan laajennusalueen lisärakentamista louhimalla tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjaa enintään noin 5 metriä nykyistä alemmalle tasolle. Alueen tutkimuksista ei ole edelleenkään esitettävissä tuloksia. Alustavien tulosten perusteella lisärakentamisesta on kuitenkin luovuttu. Luvan hakija ei kuitenkaan poista lisärakentamisen mahdollisuutta hakemuksesta. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on lupamääräyksessä edellyttänyt toimittamaan ko. syventämistä koskevan suunnitelman Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, NaapL 17 §) Määräys 3. Louhinta ja murskaus tapahtuvat eri puolilla jätteenkäsittelykeskusta, joten myös etäisyydet asutukseen ja työmaan ja asutuksen välisen maaston ominaisuudet vaihtelevat kohteesta toiseen. Murskauspaikkojen sijoittuminen riippuu mm. louhintatöiden etenemisestä ja murskattavan kiviaineksen määrästä. Täten melusta ja pölystä aiheutuvien haittojen torjuntatoimet on suunniteltava tapauskohtaisesti. Suunnitelmassa on esitettävä murskauspaikat ja materiaalien sijainnit alueella sekä korkeusasemat. Sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman matalalle muuhun maanpintaan nähden tai louhintarintauksen tai meluvallin lähelle voidaan vähentää meluhaittoja. Lupamääräyksessä ET-2-alueella tarkoitetaan Ämmäsuon asemakaavaan merkittyä ET-2-aluetta. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 5 §, 6 §) Määräys 4. Toiminta-ajat on hyväksytty luvan hakijan esityksen mukaisina. Ne täyttävät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 8 §:n vaatimukset ja ovat osin tiukemmat kuin asetuksessa on edellytetty. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Lisäksi määräyksessä 5. on annettu määräys melutasosta. 89 (100) Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 8 §) Määräykset 5. ja 6. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 6 §:ssä on määrätty meluntorjunnasta ja 7 §:ssä melutasoista. Melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin vuosina 2003–2007 kaatopaikan laajennusalueen louhintaa ja louheen murskausta. Tuolloin toiminta-aluetta lähimmät asuinalueet olivat Kolmperän alue noin 800 m:n etäisyydellä pohjoispuolella ja Laitamaan alue noin 500 m:n etäisyydellä luoteispuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen lounaispuolella Råbackan suunnassa oli lisäksi asuintaloja lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä uudesta täyttöalueesta. Vuosien 2003–2007 mittaustulosten vertailussa todetaan, että Råbackan suuntaa lukuun ottamatta melutasot lähimpien asuintalojen kohdalla olivat olleet ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 melua koskevan lupamääräyksen rajoissa kaikilla mittauskerroilla. Melu oli ollut impulssimaista eri mittauskerroilla Laitamaan ja Råbackan suunnalla, joskaan ei kaikilla mittauskerroilla. Laitosten toiminnoista aiheutuvien melutasojen mittaamisesta toimintaalueen lähiympäristössä on määrätty lupamääräyksessä 33. (YSL 43 §, YSA 37 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992, VNA 800/2010 7 §) Määräykset 7. ja 8. Määräykset on annettu räjäytyksistä aiheutuvan melun ja tärinän haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa ilmanpaineiskua ja tärinää on mahdollista ehkäistä kiinnittämällä huomiota räjäytyspanosten suuruuteen, räjäytyksen sytytykseen, räjäytyskenttien suuruuteen ja muihin työ- ja toimintatapoihin. Mitoittamalla ja valitsemalla räjäytysaineet oikein estetään tärinähaittojen sekä suurten, rikotusta vaativien kivenlohkareiden syntymistä. Melun ja tärinän vaikutusalueen asuinkiinteistöjen omistajille on toimitettava tieto alueella suoritettaviksi suunnitelluista räjäytyksistä ja murskauksista, jotta niihin voidaan ennakolta varautua. Vaikutusalueen asuinkiinteistöillä tarkoitetaan ympäristölupahakemuksen 22.10.2014 toimitetun lupahakemuksen täydennyksen liitteessä 7.3 esitettyjä niitä asuinkiinteistöjä, jotka sijaitsevat 700 metrin säteellä kulloinkin louhittavasta alueesta tai murskauspaikasta. Kun otetaan huomioon toiminnan luonne ja lähimpien asuin- 90 (100) kiinteistöjen sijainti, on ilmoittaminen asuinkiinteistölle tarpeen. (YSL 43 §, YSA 37 §, NaapL 17 §) Määräys 9. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on annettu raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (413/2014) 4 §:ssä säädetyn mukaisena. (YSL 43 §, VNA 413/2014) Määräykset 10.–12. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 4 §:ssä on määrätty ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta ja 5 §:ssä ilmalaadusta. Lupamääräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Samoin määräyksillä pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Murskattavan materiaalin ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi vähentävät pölyn leviämistä ympäristöön. Alueen toiminnoista aiheutuvien päästöjen vaikutuksien selvittämistä lähialueen ilmanlaatuun on määrätty lupamääräyksessä 32. (YSL 43 §, 46 §, YSA 37 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 4 §, 5 §) Määräykset 13. ja 14. Valumavesien johtaminen laskeutusaltaan kautta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laskeutusaltaan rakentamista ja hoitoa koskevilla määräyksillä varmistetaan, että alueelta ei haitallisessa määrin kulkeudu kiintoainetta lähiympäristön pintavesiin. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, VNA 800/2010 10 §) Määräys 15. Toiminta-alueella ei ole varattu tiiviiksi päällystettyä ja öljynerottimeen viemäröityä ajoneuvojen ja laitteiden pesu- tai huoltopaikkaa. Siksi ajoneuvojen pesua ja suurempia huoltotoimenpiteitä ei saa suorittaa alueella, vaan muualla asianmukaisesti varustetussa tilassa. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, VNA 800/2010 10 §) Määräys 16. Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää. Määräys on tarpeen polttoaineen varastoinnista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja kyseisestä toiminnasta ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §, VNA 800/2010 9 §) Määräys 17. Ympäristönsuojelulain 45 a §:n mukaan kivenlouhintaa ja kivenmurskausta koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi, jätteen haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteen hyödyntämisen ja turvallisen käsittelyn edistämiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitetty 30.1.2013 päivätty kaivannasjätteen jätehuoltosuunnitelma. (YSL 43 §, 45 a §, VNA 800/2010 11 §) 91 (100) Määräys 18. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksen (190/2013) 3 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon muun muassa, että pintamaa palautetaan ottamisalueelle tai se hyödynnetään muualla toiminnan päätyttyä. Pintamaiden sijoituspaikat on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa tuleville Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen toiminnoille. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (190/2013) 2 §:n mukaan kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä aluetta, johon sijoitetaan sellaista pilaantumatonta maa-ainesta, pysyvää jätettä taikka etsinnässä tai turvetuotannon yhteydessä syntyvää kaivannaisjätettä, joka ei ole vaarallista jätettä, alle kolmeksi vuodeksi, jollei kysymys ole suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta alueesta. (YSL 43 §, 45 §, 45 a §, JL 13 §, 29 §, VNA 190/2013 2 §, 3 §, VNA 800/2010 11 §) Määräykset 19.–23. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 28 §:n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjasta säädetään jätelain 121 §:ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata muun muassa vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43 §, 45 §, JL 8 §, 28 §, 121 §, VNAJ 24 § ja liite 4, VNA 800/2010 11 §) Määräys 24. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §, YSA 30 §, JL 13 §, VNA 800/2010 12 §) Määräys 25. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Määräys varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja poikkeustilannesuunnitelman ajantasaisuus on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimen- 92 (100) piteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Henkilökunnan kouluttaminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden varautumissuunnitelma, mahdollisten palon sammutusvesien kokoaminen ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §, JL 13 §, VNA 800/2010 12 §) Määräys 26. Jätelain 72 §:ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JL 8 §, 13 §, 72 §, 73 §, VNAJ 11 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 10 §) Määräys 27. Tarkkailtaessa säännöllisesti toiminta-alueiden kuntoa viat havaitaan ja voidaan korjata. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 13 §, 72 §) Määräys 28. Valvonnalla ja rakenteellisin keinoin estetään ulkopuolisille aiheutuvat vaarat sekä luvaton pääsy alueelle. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 12 §) Määräys 29. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 12 §:n mukaan onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö. (YSL 42 §, 43 §, JL 12 §, 13 §, 122 §, VNA 800/2010 12 §) Määräys 30. Murskaustyön ja louhinnan aloittamisista, muutoksista ja lopettamisista on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (YSL 43 §) Määräys 31. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. (YSL 43 §, 90 §, VNA 800/2010 11 §) Määräykset 32.–36. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010 13 §) 93 (100) Määräykset 32.–35. Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen louhinnan ja kiven murskaustoiminnan tarkkailu on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten ja mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa siten, että toiminnoista ei aiheudu poikkeavia päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. (YSL 43 §, 46 §, JL 12 §, 13 §, 122 §) Määräys 32. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS 1618, 8.11.2006. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi mittaussuunnitelman päivityksen 19.2.2014. Vuoden 2011 alusta lähtien Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on ollut kaksi ilmanlaadun mittausasemaa. Vanha mittausasema 1 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-aseman läheisyydessä. Mittausasema 2 sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa. Lupamääräyksessä on lisäksi edellytetty, että hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuusmittauksia on suoritettava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun louhitaan ja/tai murskataan louhinta-alueella 2 tai louhintaalueella 3. Mittauksilla selvitetään louhinnan ja kiviaineksen murskauksen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia ympäristön hiukkaspitoisuuksiin lähimmillä asuinalueilla. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §) Määräykset 33. ja 34. Määräykset melu- ja tärinämittausten suorittamisesta on annettu siksi, että pystytään arvioimaan toiminnan aiheuttamaa haittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Lähimmät häiriintyvät kohteet vaihtelevat, koska louhintaa ja murskausta voidaan suorittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen eri osissa. Tämä on otettava huomioon mittauspisteiden sijoittelussa. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §) Määräys 33. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 9.10.2006 kirjeellään No YS 1444. Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin 5.5.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. HSY on toimittanut esityksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelmaksi 22.12.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle. ELY:n pyynnöstä HSY täydentää esitystä siten, että alueelle laaditaan melumallinnus, joka päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa. Määräys 35. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmalla yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailu käynnistettiin syksyllä 2003 3.4.2003 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin 31.5.2004 Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.1.2004 antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteistarkkailuohjelman muuttamisesta päätöksen No YS 357, 12.3.2007. Tällä hetkellä 94 (100) voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty 20.4.2007. Em. tarkkailuohjelmaan perustuen on laadittu yhteistarkkailuohjelman toteuttamista varten työohjelma (1. päiväys 6.6.2008), jota on tarpeen mukaan tarkkailujakson 2009–2012 aikana päivitetty 22.4.2009, 16.12.2010, 22.5.2012, 6.8.2012, 20.8.2012 ja 19.9.2012. Tarkkailujaksoa 2013–2016 koskeva työohjelman viimeisin päivitys on 2.10.2014. Valumavesien laadun tarkkailu on tarpeen, ettei ojaan ja edelleen vesistöön johdeta öljyä tai muita veden laadulle haittaa aiheuttavia aineita. Valumavesissä on havaittu aikaisemmista räjäytystöistä johtuvia kohonneita kokonais- ja nitraattityppipitoisuuksia, joten toiminnan aiheuttamaa typpikuormitusta on syytä seurata. Koska alueella on laaja yhteistarkkailu, tässä ympäristöluvassa ei ole tarpeellista määrätä erillistä tarkkailua. (YSL 5 §, 43 §, 46 §) Määräys 36. Määräyksen perusteella voidaan tarkkailuohjelmiin tehdä tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esim. saatujen tarkkailutulosten perusteella. (YSL 43 §, 46 §) Määräys 37. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (YSL 43 §, 108 §) Määräykset 38. ja 39. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jätelain 12 §:n nojalla jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Jätelain 122 §:n nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jätekirjanpitoa ja tietojen säilyttämistä koskeva määräys perustuu myös jätelain 118 ja 119 §:ään. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, JL 12 §, 118 §, 119 §, 122 §) VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Toiminnanharjoittaja on omalta osaltaan vastannut vastineissaan lausuntoihin ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa seuraavan: Muistutuksissa vaaditaan, että louhinnalle ja murskaukselle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Lisäksi vaaditaan, että 95 (100) louhinnoille, räjäytyksille, murskaukselle ja rikotuksille ei tule antaa enää lupia Ämmässuon alueelle. Voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 mukaan Ämmässuon kaatopaikan laajennusalueen louhittavan alueen pinta-ala on noin 33 ha ja että louhittavalla alueella tuotetaan kalliolouhetta tai mursketta vuosittain keskimäärin 2,0 miljoonaa tonnia ja enintään 4,0 miljoonaa tonnia. Ympäristöluvan perusteella toteutettiin laajennusalueen louhinta ja murskaus vuosina 2003–2007. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n 1 momentin mukaan hankkeita, joihin on sovellettava arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla, on muun muassa kohdassa 2 b) tarkoitettu kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Ympäristölupahakemuksen mukaan merkittävimpien louhittavien alueiden (alueet 1–4) yhteispinta-ala on noin 18 ha. Pienimuotoinen louhinta mukaan lukien louhittavien alueiden yhteispinta-ala on alle 25 ha. Vuosittain otettavan aineksen määrä arvioidaan olevan keskimäärin suuruusluokkaa 75 000 m3ktr/a ja enintään 150 000 m3ktr/a eli keskimäärin 200 000 t/a ja enintään 400 000 t/a. Edellä esitetyn perusteella suunniteltu louhinta ei ole ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n hankeluettelon 1 momentin kohdan 2 b) mukainen hanke. Alueella on tehty useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, jotka koskevat HSY:n (entinen YTV) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ja alueen muiden toiminnanharjoittajien toimintoja, joiden ympäristövaikutukset ovat vastaavanlaisia. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty vaikutukset ympäristöön, kuten vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön, vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön, ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset että vaikutukset maaperään ja pohjaveteen. Louhinta ja murskaus täyttävät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetyt vaatimukset. Kaikilla kaavatasoilla alue on varattu jätehuollollisille toiminnoille. Alueella on tehty Ämmässuon–Kulmakorven toimintojen kokonaisarviointi, joka on huomioitu kaavan laadinnassa. 96 (100) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettava louhinta ja murskaus palvelevat alueen kehittämistä jätteenkäsittelytarkoitukseen ja louhituille alueille on tarkoitus sijoittaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §) Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: – Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, 1.10.2003). – Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004). – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, 8.3.2006). – Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, 8.12.2004). – Päätös em. ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 688, 26.5.2008). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §) 97 (100) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 §) Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä louhinnan ja louheen murskauksen lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Ämmässuon asemakaava mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta- ja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen louhintaa on suoritettu vuodesta 1992 lähtien. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kyseessä on aiemmankaltaisen toiminnan jatkaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Lisäksi lainvoimaisen Ämmässuon asemakaavan mukainen alueen käyttäminen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin edellyttää hakemuksen mukaista kallion louhintaa. Alueella on jo ollut ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Koska louhintatyön loppuunsaattaminen ei enää olennaisesti muuta ympäristön tilaa eikä aiheuta kohtuuttomia ympäristöhaittoja, on aloittamisluvan myöntäminen perusteltua. Päätöksen täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska kallion louhinnan ja louheen murskauksen muutettu toiminta voidaan lopettaa. Aloittamisvakuutta ei tarvitse asettaa, koska toiminnanharjoittajana on kuntayhtymä. (YSL 101 §) Muutoksenhakutuomioistuin (YSL 101 a §) voi kieltää päätöksen toimeenpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 226, 229 § Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (423/2015) 87 §:n 1 momentti ja lain siirtymäsäännös 98 (100) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 47, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 97, 100, 101, 101 a, 105, 108 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 30, 37 § Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 28, 72, 73, 118, 119, 120, 121, 122 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 17, 24 § ja liite 4 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (413/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 400 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) 8 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2014, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa voimassa olevan aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen kohdan 2.1 mukaan muutoin kunnan toimivaltaan kuuluvan lupa-asian käsittelystä peritään maksu, joka vastaa kunnan kyseisen toiminnan lupahakemuksesta perimää maksua. Tämän lupa-asian vireille tullessa voimassa olleen 1.10.2010 voimaan tulleen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukon (Espoon kaupunginhallitus 6.9.2010 § 13) mukaan kivenlouhimon sekä muun kuin maarakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 000 euroa ja murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 400 euroa. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 5 §:n mukaan ympäristönsuojelulain 34 §:n 4 momentissa tarkoitetun lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliim- 99 (100) man toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta. Lupamaksu on täten edellä esitetyn mukaisesti 3 400 € + 0,5 x 2 000 € = 4 400 €. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HELSINKI Tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupunginhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-294-04-082012 mukaisesti. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Kuulutuksesta ilmoitetaan Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä -nimisissä lehdissä. 100 (100) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Liitteet Liite 1. Louhinta-alueiden 1–4 sijainti Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson. Liite 1 Liite 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.10.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 [email protected] klo 8–16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.