docÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014
download 
Report Transcription
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 [email protected] Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2014 aikana ollut ympäristösuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Poikkeamia lievemmiksi häiriöiksi katsottiin muun muassa kaatopaikalla ollut pieni kytöpalo lauantai-iltapäivällä 24.5.2014 ja kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvon ylitykset. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus toteutettiin 20.5.2014 ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan (26.5.2003/14.12.2012) liittyvä tarkastus 18.6.2014. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio. Ämmässuon Sortti-aseman tarkastus 15.8.2014 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus oli 30.10.2014. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13.–14.5.2014. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014 ja biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla toteutettiin työsuojelutarkastus 6.11.2014. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Sellaisenaan (HSY:n kaatopaikoilla) hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotetut massamäärät pienenivät alle puoleen edellisestä vuodesta HSY:n tiukennettua vuoden 2014 alussa kyseisten maiden vastaanottoehtojaan laadunvarmistuksen osalta. Talouden yleinen heikko tilanne on jo useamman vuoden ajan vaikuttanut alentavasti käsittelyä edellyttävien pilaantuneiden maiden vastaanottomääriin, eikä tilanne normalisoitunut vielä kuluvanakaan vuonna. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet loppuvuonna. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna 2014. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2014 loppuun mennessä 76 571 tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 3 148 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 39 613 tonnia. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuonna 2014 yhteensä 50 635 tonnia biojätettä, josta 99 % käsiteltiin laitosmaisesti. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-halliin 5 424 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita 789 tonnia. Vuonna 2014 kerättiin kaatopaikkakaasua 47,23 milj.Nm 3, jonka energiasisältö oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kerätystä kaasusta 88 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 88,98 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 14,67 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä 457 949 m3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta TRS-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen tutkimiseen. Lisäksi HSY:n jätehuollossa on jatkettu muun muassa kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin toimintavuoden aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta. Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuoden 2014 aikana yksi sairauspoissaoloon johtanut lievä työtapaturma ja eri toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 17 turvallisuuskävelyä. Jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello 7.00-17.00. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 27.2.2015 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 55 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1. Toimistorakennukset 11. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 2. Ämmässuon Sortti-asema 12. Paalikenttä 3. Vaaka-asema 13. Kaatopaikka 4. Kompostointilaitos 14. Vastaanottokenttä 5. Vanha kompostointilaitos 15. Tuhkalokero 6. Biopesuri 16. Vanha kaatopaikka 7. PIMA-halli 17. Kuonakenttä 8. PIMA-kenttä 18. Lajittelukatos 9. Vesiasema Rakenteilla: 10. Kaasuvoimala 19. Biokaasulaitos Sisällys Tiivistelmä _____________________________________________________________________________ 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus _________________________________________________________ 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta __________________________________ 6 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus ______________________________ 7 3 4 5 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset ......................................................................................... 7 2.2 Kaavoitus ..................................................................................................................................... 8 2.3 Viranomaistarkastukset ................................................................................................................ 8 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt _____________________________________________________ 10 3.1 YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista ................................................... 10 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat......................................................................................................... 10 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat ........................................................................................................ 10 Jätteen vastaanotto_________________________________________________________________ 12 4.1 Jätteen määrä ............................................................................................................................ 12 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 13 Bio- ja puutarhajäte _________________________________________________________________ 15 5.1 6 8 5.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi ................................................................. 15 5.1.2 Bio- ja viherjätevirrat .................................................................................................... 15 5.1.3 Biojätteen jälkikypsytys kentällä ................................................................................... 17 5.1.4 Viherjätteen kompostointi ............................................................................................ 17 5.2 Kompostoinnin tarkkailu ............................................................................................................. 17 5.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt ...................................................................................... 18 5.4 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut.................................................................................................. 18 5.5 Valmiin kompostin käyttö............................................................................................................ 18 Jätteen käsittely kentillä _____________________________________________________________ 19 6.1 7 Kompostointi ja jälkikypsytys ...................................................................................................... 15 Maa-aines .................................................................................................................................. 19 6.1.1 Jätepitoinen maa ......................................................................................................... 19 6.1.2 Maa-aines ................................................................................................................... 19 6.1.3 Kiviainespitoinen liete .................................................................................................. 19 6.1.4 Turve........................................................................................................................... 19 6.2 Betoni ........................................................................................................................................ 19 6.3 Asfaltti ........................................................................................................................................ 19 6.4 Kipsi........................................................................................................................................... 19 6.5 Puu ............................................................................................................................................ 20 6.6 Lajiteltava jäte ............................................................................................................................ 20 6.7 Kuona ........................................................................................................................................ 20 Jätteen loppusijoitus ________________________________________________________________ 21 7.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ............................................................................................ 21 7.2 Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 21 7.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka .................................................................................................. 21 Pilaantuneet maat __________________________________________________________________ 22 8.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 22 3 8.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen .................................................................................... 22 8.3 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut.................................................................................................. 23 9 Tuhkat ___________________________________________________________________________ 25 10 Jätteen varastointi __________________________________________________________________ 26 10.1 Jätepaalit ................................................................................................................................... 26 10.2 Kipsi........................................................................................................................................... 26 10.3 Painekyllästetty puu ................................................................................................................... 26 10.4 Lasi ............................................................................................................................................ 26 10.5 Metalli ........................................................................................................................................ 26 10.6 Kuona ........................................................................................................................................ 26 10.7 Multa ja sen raaka-aineet ........................................................................................................... 26 11 Ämmässuon Sortti-asema____________________________________________________________ 27 11.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 27 11.2 Siisteys ...................................................................................................................................... 28 11.3 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 28 12 Kaasun keräys ja hyötykäyttö _________________________________________________________ 29 12.1 Kaasun keräys ........................................................................................................................... 29 12.2 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 29 12.3 Toimintahäiriöt ........................................................................................................................... 32 12.4 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 33 13 Rakentaminen _____________________________________________________________________ 34 13.1 Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet ....................................................................................... 34 13.2 Kaatopaikan laajennusalue ........................................................................................................ 34 13.3 Kaatopaikka ............................................................................................................................... 34 13.4 Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 34 13.5 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 34 13.6 Biojätteen käsittely ..................................................................................................................... 35 13.7 Vesienhallinta............................................................................................................................. 35 14 Ympäristövaikutukset _______________________________________________________________ 36 14.1 Sää ............................................................................................................................................ 36 14.2 Vesi ........................................................................................................................................... 37 14.2.1 Pintavedet ................................................................................................................... 38 14.2.2 Pohjavedet .................................................................................................................. 39 14.2.3 Jätevedet .................................................................................................................... 41 14.3 Jätetäyttöjen tila ......................................................................................................................... 42 14.4 Painumatarkkailu ....................................................................................................................... 42 14.5 Ilma............................................................................................................................................ 42 14.5.1 Hiukkaset .................................................................................................................... 43 14.5.2 Hajut ........................................................................................................................... 44 14.5.3 Metaanimittaukset ....................................................................................................... 46 14.6 Melu........................................................................................................................................... 47 14.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut.................................. 48 15 4 14.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito ................................................................................ 48 14.7.2 Roskaantuminen ......................................................................................................... 48 14.7.3 Haittaeläimet ............................................................................................................... 48 14.7.4 Linnut .......................................................................................................................... 49 Energian tuotanto ja kulutus __________________________________________________________ 50 16 Työsuojelu ja turvallisuus ____________________________________________________________ 51 17 Tutkimushankkeet __________________________________________________________________ 52 17.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset.......................................................... 52 17.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus ....................................................................................... 52 17.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus ................................................................................................. 53 17.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset ............................................................................................. 53 17.5 Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi...................................................................................... 53 Liitteet _______________________________________________________________________________ 54 Jakelu _______________________________________________________________________________ 55 5 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy käynnisti 25.3.2014 jätevoimalan ensimmäisen polttolinjan ja 3.4.2014 toisen polttolinjan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän tuhkan stabilointi sekä kuonan vastaanotto, käsittely ja välivarastointi. Jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin hyvinkin nopeasti kokonaisuudessaan jätevoimalaan ja jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät putosivat vastaavasti. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi 1.9.2014. Jätteen energiahyödyntämisen alkamisen johdosta lyhennettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueen kuormaautoliikenteen aukioloaikaa 1.9.2014 alkaen välille kello 7.00–17.00, aiemman kello 7.00–21.00 sijaan. Alueen Sortti-asema palvelee pientuojia normaalisti, kello 21.00 saakka. Jätteenkäsittelykeskuksessa käynnistettiin myös Sortti-asemilla erilliskerätyn kipsijätteen varastointi- ja käsittelykokeilu, jota tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon kanssa. Biokaasulaitoksen harjannostajaisia vietettiin 18.12.2014. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kolme tapaamista (14.1.2014, 10.6.2014 ja 2.10.2014), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja ja alueen lupatilannetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät jatkossa jätepohjaisten materiaalien jalostamiseen uudelleenkäyttöä ja muuta hyödyntämistä varten. Kaatopaikka-asetus rajoittaa vuoden 2016 alussa loppusijoitukseen soveltuvien materiaalien määrää, lisäten osaltaan kentillä tapahtuvaa jätteenkäsittelytoimintaa. Uusi biokaasulaitos valmistuu vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitoksen yhteyteen rakentuu oma sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö, joka lisää alueen uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Luvat ovat koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. 6 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2014 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Tilanne Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupa 17.11.2007 Toiminnan olennaista muutosta koskeva päätös 28.11.2008. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi vireillä. Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Lainvoimaiseksi 28.11.2008. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Lainvoimaiseksi 21.6.2011. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva 12.3.2007. Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. vesien päätös Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 18.12.2012. Kaasuvoimalaitoksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 20.12.2013. 7 Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Tilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2014. Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan vesien tarkkailun ja mittausten hyväksyminen, 22.1.2014. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne ja seinäeristeet, loppuraportin tarkastaminen, 29.1.2014. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, 19.2.2014. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hyväksyminen 20.2.2014: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet, lisätutkimus, 31.1.2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Päätös vaarallisen jätteen kaatopaikan tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista, 1.4.2014. 2.2 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8.–9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. 2.3 Viranomaistarkastukset Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 20.5.2014. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (valvontaluokka 1: UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 18.6.2014. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, toiminta-aika, polttoaineet ja muut kemikaalit, vesien johtaminen ja käsittely, roskaantuminen ja suojaviheralueiden hoito, vahinko ja onnettomuustilanteet ja niihin varautuminen, melu, haju- ja metaanimittaukset, hiukkaset ja rikkiyhdisteet, tavanomaisen jätteen 8 kaatopaikka, jätteiden käsittely kentillä, nestemäisten jätteiden käsittely, kipsijätteen ja kattohuovan käsittely. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio. Pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 30.10.2014. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) tehtiin 15.8.2014. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13.–14.5.2014. Ensimmäisenä päivänä läpikäytiin alueen palo- ja pelastusasiakirjoja ja toisena päivänä suoritettiin palotarkastuksia alueen rakennuksiin pistokoeluonteisesti. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014. Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli työsuojelutarkastus 6.11.2014. Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran sen rakennusvaiheen aikana. 9 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa ei vuoden 2014 aikana ollut poikkeuksellisia tilanteita. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Jätteenkäsittelykeskuksessa oli pieni kytöpalo kaatopaikalla lauantai-iltapäivällä 24.5.2014. Paikalle saapui kolme pelastuslaitoksen sammutusyksikköä ja tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Palon syttymissyy jäi epäselväksi; sen on voinut aiheuttaa esimerkiksi Sortti-asemilta tulleissa kuormissa ollut itsesyttyvä materiaali. Kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/n-m 3, O2 5 %) ylittyi toimintavuoden aikana (katso tämän raportin luku 12.2). Jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja käsitellään tämän raportin luvussa 14.5.2. Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00–21.00 elokuun loppuun saakka. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello 7.00– 17.00. HSY:n omien kuormien vastaanotto jatkui edelleen kello 21:een asti. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna 10 päivänä vuonna 2014 taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet (kaatopaikka ja kompostointilaitos) vuonna 2014. Taulukkoa on täydennetty myös vastaanottokentän (kiinteistöjen metallit ja lasi sekä jätevoimalan kuona) tiedoilla. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika 4.1.2014 la 7.00–14.00 11.1.2014 la 7.00–14.00 13.4.2014 su 10.00–18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 21.4.2014 ma 10.00–18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 3.5.2014 la 10.00–18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 31.5.2014 la 10.00–17.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 15.6.2014 su 10.00–17.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 21.12.2014 su 10.00–18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 26.12.2014 pe 10.00–21.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * 27.12.2014 la 10.00–18.00 Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * *Taulukkoa täydennetty jälkikäteen vastaanottokentän tiedoilla. 10 Paikka Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * Kaatopaikka, kompostointilaitos ja vastaanottokenttä * Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi HSY:n risukuormien vastaanottoa jätteenkäsittelykeskuksen viherjätekentälle tapahtui poikkeuksellisesti yhtenä toukokuun viikonloppuna ja jätevoimalan kuonaa vastaanotettiin kuonakentälle viitenä lauantaina taulukossa 6 esitetyn mukaisesti. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2014. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 17.5.2014 la 10.00–17.00 Kompostikenttä 18.5.2014 su 10.00–17.00 Kompostikenttä 31.5.2014 la 10.00–17.00 Kuonakenttä 11.10.2014 la 10.00–17.00 Kuonakenttä 22.11.2014 la 10.00–17.00 Kuonakenttä 6.12.2014 la 10.00–17.00 Kuonakenttä 27.12.2014 la 10.00–17.00 Kuonakenttä HSY vesihuolto toimittaa päivystysluontoisesti putkirikkojen yhteydessä vähäisessä määrin maita jätteenkäsittelykeskukseen myös yöllä ja viikonloppuisin. Puhtaat maat otetaan vastaan laajennusalueelle. Viemärivesipitoiset maat otetaan vastaan tiivisasfaltti maakentälle. Mahdolliset pilaantuneet maat otetaan vastaan PIMA-hallin vastaanottokentälle. Putkirikkomaiden tuonnin paluukuormana HSY:n vesihuolto vie mennessään korjausta varten kivimursketta. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena toukokuun lauantaina (10.5.2014, 17.5.2014 ja 24.5.2014) klo 9.00–16.00. 11 4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna 2014. Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin 800 tonnia maata. Vuonna 2014 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina 2012–2014. EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien 2013–2014 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. Vuosi Muutos Suoritteet 1) 2) 3) 2012 2013 2014 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 73 318 65 633 42 622 -23 011 -35,1 2012 2013 2014 t % 553 250 259 390 499 441 215 234 328 266 76 571 -171 175 -138 663 -34,3 -64,4 2012 2013 2014 t % 0 116 594 38 579 78 015 13 200 24 202 19 154 0 44 029 20 773 18 060 5 195 57 992 51 112 2 637 56 404 39 613 16 573 218 5 330 3 148 12 376 18 840 -1 487 -4 977 -52 662 -47 964 28,1 90,7 -8,2 -95,8 -90,8 -93,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107,170102) 5 048 6 880 2 182 -4 698 -68,3 Jalostus toiminta, t/a 2012 2013 2014 t % 0 0 8 707 2 167,0 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a Kaatopaikan loppusijoitus, t/a Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a Jätevoimalan tuhka (190113) Kaatopaikan rakenteet, t/a Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) Muu hyödynnettävä jäte (170201) Vanha kaatopaikka, t/a Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104) Rakennuskipsi (170802) Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Maat (170504A, 170504P) Betoni ja muu rakennusjäte (170101) Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Jätevoimalan kuona (190112) Pilaantuneiden maiden käsittely PIMA-hallilla ennen hyödyntämistä, t/a Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) Vaaralliset maat (170503) Kompostointi, t/a Kompostointilaitos (200108, 020106) Viherjätekompostointi (020106, 200201) Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) Puun lajitteluun (polttoon) (170201) Välivarastointi, t/a 4) Lasi (150107, 200102) Kyllästetty puu (170204) Energiajae (200301) Metalli (200140) 0 40 913 872 2012 2013 2014 t % 0 56 928 40 475 16 453 2 467 50 833 33 442 17 391 2 314 38 581 23 527 15 054 -153 -12 251 -9 915 -2 337 -6,2 -24,1 -29,6 -13,4 2012 2013 2014 t % 0 0 42 575 2012 2013 2014 t % 5 417 5 918 5 424 -494 -8,3 -32,6 629 1 170 789 -381 2012 2013 2014 t % 47 704 8 176 11 052 16 106 51 274 9 408 9 933 17 280 50 635 8 874 6 118 16 645 -639 -534 -3 815 -634 -1,2 -5,7 -38,4 -3,7 2012 2013 2014 t % 2 189 2 249 3 211 962 42,8 1 161 3 271 1 009 83 1 091 0 82 -83 8,1 -100,0 0 138 871 733 531,4 1)Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 11) 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi 12 Jätekuormien ohjautuminen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan on vähentänyt vastaanotettujen kuormien määrä. Uusina jätelajeina vastaanotettiin jätevoimalan tuhkaa ja kuonaa. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvovalle viranomaiselle. Vuoden 2014 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 499 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 284 kappaletta (kuva 1). Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 49 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaisille siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 28 jätekuormaa. 3 6 15 9 10 35 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti 33 Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu 55 284 Peittämätön kuorma Kyllästetty puu 49 Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2014. Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 166 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). 13 400 350 300 Kpl 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2004–2014. Jätevoimalan kuonan käsittelystä ajettiin kansainvälisenä siirtona 58 konttia pienirakeista (2-12 mm) eimagneettista metallia Hollantiin käsiteltäväksi. Kansainvälisistä kuljetuksista tehtiin viranomaisille ilmoitukset vähintään kolme päivää ennen jätteen siirtoa. Siirtoasiakirjoihin merkittiin erikseen kontin ja sinetin numerot. Jokaisen lähtevän kontin mukana tuli olla täytetty ja allekirjoitettu, alkuperäinen siirtoasiakirja; kopiot viranomaisten päätöksistä, leimatut ilmoitusasiakirjat sekä kopio kuljetusliikkeen jätehuoltorekisteriotteesta. Siirtoasiakirja kulkee alkuperäisenä jäte-erän mukana lähtöpaikasta loppukäsittelytai hyödyntämislaitokseen. 14 5 Bio- ja puutarhajäte 5.1 Kompostointi ja jälkikypsytys 5.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 50 635 tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä, mikä on noin 2 079 tonnia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetusta biojätteestä 4,8 % (2 428 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokselle vastaanotetusta biojätteestä 0,8 % (410 tonnia) käsiteltiin kentällä. Nestemäinen biojäte vastaanotettiin erilliseen säiliöön, johon sitä kertyi vuoden aikana 208 tonnia. Säiliön tyhjennyksestä vastasi Envor Group Oy ja se toimitettiin Forssaan mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokseen ja/tai nestepitoisen biojätteen säiliöön sopimatonta biojätettä sijoitettiin hallitusti 0,2 % kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskukseen tulleesta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99 % (Ämmässuolla 94,2 % ja Forssassa 4,8 %). Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostin sekaan yhteensä 37 479 tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja puuhaketta sekä kompostin ylitettä ja epäkuranttia kompostia. 5.1.2 Bio- ja viherjätevirrat Kuvassa 3 on esitetty vuosien 2012–2014 aikana vastaanotetut biojätejakeet tonneittain ja kuvassa 4 on esitetty saman ajanjakson viherjätemäärät tonneittain. Vuosien 2012 ja 2013 nestemäisen biojätteen vastaanotto on sisältynyt teollisuusbiojätteeseen. 60 000 t / Vuosi 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Nestemäinen biojäte Purut (teollisuusbiojäte) Eläinten kuivikkeet Teollisuusbiojäte Kotitalousbiojäte 2012 103 10 366 38 359 2013 269 506 13 752 36 556 2014 208 263 633 13 201 36 330 Kuva 3. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012–2014. 15 20 000 18 000 16 000 t / Vuosi 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 - 2012 503 2 538 7 266 7 205 Puu Kannot Muu viherjäte Risut ja risuhake 2013 522 1 189 8 944 6 573 2014 387 861 8 462 3 044 Kuva 4. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012–2014. Taulukoihin 8 ja 9 on kerätty vuoden 2014 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti tunnelikompostoinnilla Ämmässuolla, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös muihin laitoksiin. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014. Kompostointilaitos (t) Kenttäkäsittely (t) Forssan mädätyslaitos (t) 0 13 201 Yht. 47 230 Yht. 2 220 Yht. 0 yht. 81 Nestemäinen biojäte 20 01 08 208 0 0 208 0 0 Eläinten kuivikkeet 02 01 06 633 486 147 0 0 0 Purut (teollisuusbiojäte) 20 01 08 263 0 263 0 0 0 50 635 47 716 410 2 428 0 81 Biojäte Kotitalousbiojäte Teollisuusbiojäte Yhteensä 16 EWC -koodi Vastaanotettu (t) 20 01 08 36 330 20 01 08 KaatoPoltto paikka (t) (t) Taulukko 9. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014. Myyty energiantuotantoon hakkeena (t) EWC -koodi Vastaanotettu (t) Käytetyt haketukiaineet biojätteenkompostoinnissa (t) Risut 20 02 01 3 044 1 535 Kannot 20 02 01 861 553 0 8 462 0 0 387 2 975 0 12 754 5 063 8 275 Viherjätejäte Muu viherjäte 20 02 01 Puu 19 12 07 Yhteensä 640 + muuta haketta 7 635 Viherjätettä murskattiin alueella useamman kerran vuoden aikana. Puhdasta puuta on haketettu kuusi kertaa, risuja haketettiin viisi kertaa ja kantoja murskattiin kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Haketettuja tuotteita on käytetty tuki- ja seosaineina. Vuoden 2014 aikana haketettuja ja aikaisemmasta vuodesta ylijääneitä tuki aineita on myyty energian tuotantoon. 5.1.3 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, kompostointiaumojen käännöstä. 5.1.4 jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi Viherjätteen kompostointi Vuoden 2014 aikana vastaanotettiin viherjätekentälle yhteensä 8 874 tonnia viherjätettä. Viherjäte sisälsi lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Puutarhajäte sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa, aumakompostoitiin kentillä. Puutarhajäteaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin ja näiden kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 5.2 Kompostoinnin tarkkailu Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja näytetulokset kirjataan ylös. Tietokoneelta seurataan kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja. Tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavat kompostialitteet numeroidaan eränumeroin. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen laboratorion analysoitaviksi. 17 5.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt Kompostointilaitosta saneerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jotta siellä pystyttäisiin käsittelemään tulevaisuudessa myös biokaasulaitoksessa syntyvä lopputuote eli mädäte. Saneeraustöiden aikana biojäte vastaanotettiin vanhalle kompostointilaitokselle (7.1.–17.8.2014), johon rakennettiin väliaikaisia sekoitus- ja seulalaitteita. Toiminnassa ei ollut varsinaista huoltoseisokkia. Kompostointilaitoksen saneeraukseen kuului automaattisen tunnelityhjennysjärjestelmän poisto, tunnelihallin lattian nosto sekä uuden esi- ja jälkikäsittelylaitteiston rakentaminen. Saneeraustyöt valmistuivat syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen biojätteen vastaanotto ja esikompostointi siirrettiin takaisin kompostointilaitokseen. Muita olennaisia toimintahäiriöitä ei ollut vuonna 2014. 5.4 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 hy/m³ (reduktio 90,7 %) ja ammoniakkipitoisuus 3,5 NH3/ppm (reduktio 96 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 1086 hy/m³ (reduktio 91 %) ja ammoniakkipitoisuus 1 NH3/ppm (reduktio 99 %). Vuoden 2014 aikana viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3430 m 3. Kompostointilaitoksen viemäriin johdetun prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa 10. Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2012–2013 ja 2.7.2014 otetun näytteenoton tulokset. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m3). Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo 2012 2013 2014 ka ka 2.7.2014 Ammoniumtyppi mg N/l --- 1 400 1 250 530 Biologinen hapenkulutus mg O2/l --- 20 000 37 000 23 000 Kemiallinen hapenkulutus mg O2/l --- 34 000 83 000 31 000 Kiintoaine mg/l --- 7 300 47 000 1 700 Kokonaisfosfori mg P/l --- 160 445 180 Kokonaistyppi mg N/l --- 4 000 2 600 1 100 6-11 5,6 5,7 4,2 mg SO4/l 400 3 500 1 755 150 mS/m --- 1 800 2 232 920 pH Sulfaatti Sähkönjohtavuus Parametri Virtaama 5.5 Vuosi Yksikkö m 3 2012 2013 2014 1 950 3 750 3 430 Valmiin kompostin käyttö Valmis kompostimateriaali seulottiin, analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa ja luovutettiin mullan tuotantoon. Vuoden 2014 aikana mullantuotantoon on luovutettu noin 19 275 tonnia kompostia. 18 6 Jätteen käsittely kentillä 6.1 Maa-aines 6.1.1 Jätepitoinen maa Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi noin 14 324 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite (kiviaines ja betoni) murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 6.1.2 Maa-aines Maa-aineksia vastaanotettiin 34 392 tonnia. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. Maita käytettiin muun muassa kaatopaikan lakialueen tiivistämisessä. 6.1.3 Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä käsiteltiin 2 314 tonnia. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen kiintoaines hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. 6.1.4 Turve Vuonna 2012 jätteenkäsittelykeskuksen kenttärakentamisen yhteydessä otettiin talteen turvetta noin 7 000 kuutiota. Turvetta kuivatettiin kaksi vuotta aumassa ja tänä vuonna kaksi kolmasosaa siitä seulamurskattiin viherrakentamisen raaka-aineeksi. Loput turpeesta murskataan kun tarvitaan lisää raaka-ainetta mullan valmistukseen. 6.2 Betoni Yli 150 mm:n betonia vastaanotettiin 11 622 tonnia. Betoni murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. 6.3 Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin 11 133 tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Asfalttirouhetta käytettiin jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 6.4 Kipsi Kipsiä vastaanotettiin koko vuonna noin 913 tonnia. Kipsi tulee pääasiassa Sortti-asemien erilliskeräyksestä. Kipsi käsitellään kun kokonaismäärä on noin 1 300 tonnia. Kipsien käsittely tapahtuu 1-2 vuoden välein. Kipsi varastoitiin PIMA-hallissa (katso tämän raportin luku 10.2). Lue lisää kipsin käsittelystä ja varastoinnista tämän raportin luvusta 17.1. 19 6.5 Puu Pinnoitetun puun vastaanotto siirrettiin lokakuussa kompostointikentältä laajennusalueelle lajittelukatoksen viereen. Puuta vastaanotettiin 16 645 tonnia. Pinnoittamattoman puun käsittely jatkuu kompostointikentällä. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 387 tonnia. Pinnoittamaton puuhake käytettiin kompostin tukiaineena. 6.6 Lajiteltava jäte Lajittelukatos otettiin käyttöön 16.9.2014. Lajittelukatoksessa käsiteltiin jätteenkäsittelykeskukseen tulevat sekajätekuormat, jotka sisälsivät polttoon kelpaavaa tai muuten lajiteltavaa jätettä. Sortti-aseman sekajätteet lajiteltiin myös lajittelukatoksessa. Lajittelukatokseen vastaanotettiin 8 707 tonnia jätettä. Lajittelun jälkeen polttokelpoista jätettä tuli 8088 tonnia, metallia 40 tonnia, puuta noin 7 tonnia ja loppusijoitettavaa jätettä 159 tonnia. Sähkö- ja elektroniikkaromu, kylmälaitteet ja auton renkaat lajiteltiin erikseen jätteistä. Vuoden vaihteessa oli varastoituna kiviainespohjaista rejektiä 100 tonnia lajittelukatoksessa jatkokäsittelyä varten. 6.7 Kuona Kuonan vastaanotto kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Sitä vastaanotettiin 42 049 tonnia. Vastaanotetusta kuonasta on toimitettu viranomaisille ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely 27.1.2015. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000–30 000 tonnin erissä. Kuonan käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään viimeistään vuoden 2016 alussa. Vastaanotettua raakakuonaa käsiteltiin 3.10.–27.11.2014 yhteensä noin 32 500 tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia noin 2 500 tonnia ja ei-magneettista metallia noin 1 800 tonnia. Jäljelle jäi noin 28 000 tonnia mineraaliainesta. Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat siitä uusioraaka-aineita. Myös karkearakeinen (12–50 mm) ei-magneettinen metalli (301 tonnia) myytiin kotimaisille toimijoille jatkojalostettavaksi. Pienirakeisempaa (2-12 mm) ei-magneettista metallia toimitettiin Hollantiin jatkojalostukseen 1 469 tonnia. Lue lisää kansainvälisestä siirrosta Hollantiin luvusta 4.2. Ei-magneettisesta metallista erotellaan jalostusprosessissa alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla voidaan korvata neitseellisiä maa-aineksia. Alustavien laboratorioanalyysien mukaan mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen jätteen kriteerit eli niitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa kalvon alapuolisissa osissa. Eri raekoot ovat tällä hetkellä varastossa odottamassa lopullisia laboratorioanalyysejä, joiden perusteella päätetään niiden hyödyntämiskohteista ympäristöluvan lupamääräysten mukaan. Lue tämän raportin luvusta 17.1. HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 20 7 Jätteen loppusijoitus 7.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria (S1-alue). Tästä alueesta oli käytössä 6,7 hehtaaria vuonna 2014. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen määrä väheni jätteen energiahyödyntämisen johdosta. Jätevoimalan ja jätteen lajittelukatoksen ansiosta jätteet saatiin energiahyötykäyttöön. Maaliskuussa HSY:n keräämä yhdyskuntajätteen käsittely alkoi jätevoimalassa. Syyskuussa alkoi jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen lajittelu lajittelukatoksessa. Loppuvuonna ei kaatopaikalle ohjattu lajitteluun soveltuvaa hyödynnettävää tai polttoon soveltuvaa jätettä. Kaatopaikalle sijoitettiin loppuvuodesta edelleen polttoon kelpaamatonta, kaivantoon sijoitettavaa ja asbestipitoista jätettä. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maaaineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa. 7.2 Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan kokonaispinta-ala on 52 hehtaaria. Tästä alueesta oli käytössä noin 6 hehtaaria vuonna 2014. Kaatopaikalle vastaanotettiin 5330 tonnia maata. Kaatopaikan päälle varastoitiin käsiteltyä voimalakuonaa 15 260 tonnia kuonan jatkohyödyntämistä varten. 7.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on neljä hehtaaria. Tästä alueesta oli käytössä noin kaksi hehtaaria vuonna 2014. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti. Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla ja Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tuhkalokeroon on loppusijoitettu stabiloitua jätevoimalatuhkaa 4 070 tonnia. Tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 21 8 Pilaantuneet maat 8.1 Yleistä toiminnasta Raportointivuosi oli toinen laitosmittakaavan mukainen toimintavuosi, tosin PIMA-hallin tilaresurssista (noin 5 000 m2) noin neljäsosa oli varattuna joulukuun 2013 alusta lähtien kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilulle, toisin sanoen pois PIMA-toiminnosta. Kipsijätekokeilun oli suunniteltu kestävän noin vuoden. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY tiukensi sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanottoehtojaan hyväksymällä vain laboratorioanalyyseillä tutkittuja pilaantuneita maita Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. PIMA-toiminnossa ei raportointivuonna ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailut toteutettiin 29.1.2014 päivitetyssä Toimintojen käyttö-, päästöja vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki HSY:n Ämmässuon pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvän määräaikaistarkastuksen 30.10.2014. Tarkastus oli PIMA-toiminnon historian toinen; ensimmäinen määräaikaistarkastus pidettiin 4.5.2012. 8.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2014 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 10 551 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 789 tonnia. Viimeisten kolmen vuoden aikana suoraan sellaisenaan Ämmässuon kaatopaikoilla hyödynnettävien pilaantuneiden maiden massamäärät (noin 5 220 tonnia vuonna 2014) ovat pienentyneet alle puoleen aikaisempien vuosien tasosta (kuva 5). 45 000 Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat 40 000 35 000 Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat 30 000 t 25 000 20 000 Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat 15 000 10 000 Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat 5 000 0 2010 2011 2012 Vuosi 2013 2014 Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina 2010–2014. 22 Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30–50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2014 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 6 120 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat pääasiassa akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2014 siirtyi/käsittelyssä vuonna 2014 jatkoi noin 2 550 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2014 aikana käsitellyt maa-ainekset (3 980 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 4 705 tonnia. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus –toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisen, pilaantuneen maaerän (94 tonnia). 12000 10000 t 8000 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle 6000 Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 4000 2000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät tonneina (t) vuosina 2011–2014. 8.3 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla 8.2.2013 alkaen. Vuonna 2014 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. PIMA-hallin ilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakojeiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. PIMA-hallin ilmanvaihdon tarkoitusperusteesta (työsuojelu) johtuen ympäristöluvan määräyksiin perustuvaa raportointivelvollisuutta ei ole, mutta laadullisena yhteenvetona voidaan todeta, etteivät PIMA-hallin sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet (CO, CO2) ylittäneet tarkasteluvuonna HTParvojaan (HTP=haitalliseksi tunnettu pitoisuus). 23 PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu aloitettiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla (kaksi näytteenottokertaa). Vuonna 2013 vesinäytteitä otettiin silloisen tarkkailuohjelman mukaisesti, ja neljällä näytteenottokerralla. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY otti käyttöön uuden seurantasuunnitelmansa, joka on esitetty 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2012–2014 on esitetty taulukossa 11. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina 2012–2014. Taulukko 11. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2012–2014. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2014 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukkoa koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. Vuosi Parametri 1) Arseeni 1) Elohopea Hopea Kadmium 1) Kemiallinen hapenkulutus 1) Kiintoaine 1) 2) Klooratut hiilivedyt 2) Kloorifenolit Kloorivapaat VOCyhdisteet 1) Kokonaishiilivetypitoisuus 1) 1) Kokonaiskromi 2) Kokonaissyanidi Kromi (VI) 1) Kupari 1) Lyijy 1) 1) MTBE 1) Nikkeli 2) PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet 2) 1) pH 1) Sinkki Sähkönjohtavuus 1) 1) TAME Tina 1) 2) Yksikkö Rajaarvo 2014 1) ja 2) 2012 2013 ka ka ka min. maks. mg/l mg/l mg/l mg/l 0,1 0,01 0,2 0,01 0,0030 <0,0002 <0,001 0,0008 0,0082 0,0004 <0,001 0,0003 0,0037 0,0002 --0,0001 0,0022 <0,0003 --0,0000 0,0065 0,0004 --0,0001 mg/l --- --- --- 135,8 93,0 190,0 mg/l mg/l mg/l ------- --<0,0092 0,0005 --0,0000 0,0005 59,8 0,0000 --- 13,0 0,0000 --- 140,0 0,0000 --- mg/l 3 --- --- 0,0000 0,0000 0,0001 mg/l 200 0,0835 1,380 100 <50 200 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 1 0,5 0,1 2 0,5 --0,5 ----6–11 3 ----2 0,0021 <0,0050 <0,0500 0,0085 0,0030 --<0,0030 <0,0001 0,0001 7,3 0,0435 32,75 --0,0015 0,0159 <0,0050 <0,0500 0,0258 0,0238 --0,0166 0,0193 0,0000 7,1 0,2650 148,85 --0,0027 0,0160 --0,0000 0,0141 0,0060 0,0000 0,0099 0,0001 --7,2 0,0625 29,23 0.0000 --- 0,0019 --<0,0500 0,0093 0,0029 <0,0005 0,0031 0,0001 --7,0 0,0320 23,10 <0,0005 --- 0,0320 --<0,0500 0,0240 0,0130 <0,0005 0,0180 0.0002 --7,3 0,1200 38,50 <0,0005 --- mg/l mS/m mg/l mg/l HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 1. HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 2. 24 9 Tuhkat Jätevoimalatuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen varastosiiloihin. Tuhka puretaan pneumaattisesti siiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle tuhkalokeroon vastaanotettiin 2 637 tonnia jätevoimalatuhkaa (ns. raakatuhkaa) vuonna 2014. Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Loppusijoitettavaa massaa syntyi 4 067 tonnia. Ympäristölupa mahdollistaa erilaisten sideaineiden käytön. Sideaineena käytettiin 1.4.–11.9.2014 Megasementtiä ja tämän jälkeen sideaineeksi vaihdettiin Plussementti, jota käytettiin vuoden loppuun saakka. Jätevoimalatuhka on vaarallista jätettä ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia. Ämmässuolle vastaanotetun raakatuhkan liukoisen kloridin vaihteluväli oli 48 932–61 852 mg/kg. Stabiloidussa tuhkassa kloridien liukoisuus vaihteli 42 000-57 000 mg/kg eli pitoisuudet alittivat selkeästi ympäristöluvan raja-arvon 75 000 mg/kg. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Tällä varmistetaan, että stabiloidun tuhkan kloridien liukoisuus alittaa ympäristöluvassa annetun raja-arvon. Ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely on toimitettu viranomaisille 29.8.2014 ja sen päivitetty versio 9.1.2015. Tuhkan käsittelyyn liittyvistä ympäristöluvista, viranomaispäätöksistä ja kannanotoista sekä viranomaistarkastuksista on kerrottu tämän raportin luvussa 2 ja tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueiden rakentamisesta tämän raportin luvussa 13.1. 25 10 Jätteen varastointi 10.1 Jätepaalit Jätepaaleja oli alkuvuonna varastoituna 30 456 tonnia. Loppuvuonna paaleja oli varastoituna 16 016 tonnia. Jätepaalit toimitetaan jätevoimalalle polttoon. 10.2 Kipsi Kipsiä varastoidaan PIMA-hallin yhteydessä. Vuosilta 2013–2014 kipsiä oli varastoituna vuoden 2014 lopussa 953 tonnia. Varastoidun kipsin käsittely ja hyödyntämiseen ohjaaminen on suunniteltu keväälle 2015. Lue lisää kipsin varastoinnista ja käsittelystä tämän raportin luvusta 17.1. 10.3 Painekyllästetty puu Painekyllästettyä jatkokäsittelyyn. puuta vastaanotettiin varastoon 1091 tonnia. Painekyllästetty puu toimitettiin 10.4 Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 4 136 tonnia. Lasi siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoihin ja viikossa lähtee 1-2 yhdistelmäajoneuvollista lasia jatkokäsittelyyn. 10.5 Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 871 tonnia. Metalli siirtokuormattiin päivittäin jatkokäsittelyyn. 10.6 Kuona Vastaanotettua jätevoimalakuonaa oli varastoituna kuonakentällä 15 260 tonnia ja jätevoimalakuonan käsittelystä syntynyttä mineraaliainesta noin 28 000 tonnia vuoden 2014 lopussa. Lue tämän raportin luvusta 17.1. HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 10.7 Multa ja sen raaka-aineet Multakentän laajennusosassa (jossa kenttä on jaettu A-D-lohkoihin) on varastoituna biojätekompostista tehtyjä koemultasekoituksia 1 267 tonnia. Kentällä on varastossa hiekkaa 22 399 tonnia ja hiekkaturvesekoitusta 1 582 tonnia tulevien multasekoitusten raaka-aineeksi. Multakentän A-lohko on vuokrattu HSY:n vesihuollon Metsäpirtin mullalle, joka varastoi alueella valmistamaansa nurmikko- ja puutarhamultaa. 26 11 Ämmässuon Sortti-asema 11.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2014 aikana 39 560 asiakasta. Asiakkaita oli 4 244 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman kävijämäärät vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina 2012–2014. Asiakasmäärät 2012 2013 2014 Maksulliset asiakkaat 28 597 30 040 28 163 Ilmaisasiakkaat 13 701 13 764 11 397 Yhteensä 42 298 43 804 39 560 Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettujen jätteiden määrät saadaan Sortti-asemalta poiskuljetetuista määristä. Vastaanotetut jätemäärät ovat esitetty taulukossa 13. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät ovat pienempiä kuin ympäristöluvassa määritellyt maksimimäärät. Taulukko 13. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät tonneina (t) vuosina 2012–2014. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2013 ja 2014 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Vuosi EWC -koodi Enimmäismäärä Energiajäte 20 03 01 * kaikki yhteensä 30 000 (paitsi vaaralliset jätteet) Risujäte Kyllästetty puujäte Kylmälaitejäte Metallijäte Muu SER-jäte Puujäte Puutarhajäte Sekajäte Tv- ja monitorijäte 20 02 01 20 01 37 20 01 23 20 01 40 20 01 36 20 01 38 20 02 01 20 03 01 20 01 35 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 Suoritteet 10 000 Muutos 2012 2013 2014 t % 214 182 97 -85 -46,7 828 195 48 433 202 1 830 310 3 509 88 591 261 51 365 211 1 921 436 3 637 72 652 200 45 339 177 1 842 439 3 167 76 61 -61 -6 -26 -34 -79 3 -470 4 10,3 -23,4 -11,8 -7,1 -16,1 -4,1 0,7 -12,9 5,6 93 105 103 -2 -1,9 27 Vantaan Energia Oy:n syyskuussa 2014 kaupalliselle käytölle avattu jätevoimala on vaikuttanut Ämmässuon Sortti-aseman toimintaan siten, että jätteiden lajittelua asemalla on tehostettu. Ennen jätevoimalan käyttöönottoa Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettu sekajäte toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle. Jätevoimalan aloitettua toimintansa sekajäte on toimitettu polttoon ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte on toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen käsittelyyn ennen kuljettamista jätevoimalaan. Asiakaspalvelun parantamiseksi Ämmässuon Sortti-asema oli aikaisempien vuosien tapaan avoinna kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus tehtiin 15.8.2014. HSY:n jätehuollon ympäristö- ja laatu- sekä työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallintajärjestelmä kattaa myös Ämmässuon Sortti-aseman toiminnan. 11.2 Siisteys Ämmässuon Sortti-aseman alueen siisteyttä hoidetaan jätteenkäsittelykeskuksessa toimivan käsittelypalvelut-yksikön huoltomiehen toimesta. Huoltomies pesee Sortti-aseman piha-alueen kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alustat siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. 11.3 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vahingon sattuessa. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2014 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. 28 12 Kaasun keräys ja hyötykäyttö 12.1 Kaasun keräys Kaasun keräys alkoi vanhalla kaatopaikalla vuonna 1996. Jätteen täyttötoiminta siirtyi kaatopaikalle marraskuussa 2007. Kaasun keräys kaatopaikan itäosalla käynnistyi toukokuussa 2009 ja länsiosalla joulukuussa 2009. Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan suoraan kaasupumppaamolle 4 ja edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunkeräysjärjestelmä on tarkemmin kuvattuna tämän raportin liitteessä 3. Vuonna 2014 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 25,30 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 117 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 21,92 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 108 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 47,23 milj. nm 3 (225 GWh), jonka energiasisältö oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 6,18 milj. nm 3 (12 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2 888 nm 3/h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 13,3 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2503 nm 3/h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 12,4 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 14. Taulukko 14. Kaasupumppaamoiden (1–4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2012–2014. Vuosi Kaasupumppaamo Yhteensä 2012 Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m3) CH4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m3/h) Keskim. teho (kW) 2013 Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m3) CH4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m3/h) Keskim. teho (kW) 2014 Käyntiaste (%) Kaasumäärä (m3) CH4 -pitoisuus (%) Keskim. virtaus (m3/h) Keskim. teho (kW) 1 2 3 4 98,3 12 867 616 53,2 1 490 7 879 98,2 9 883 425 48,7 1 146 5 548 98,0 8 845 261 49,1 1 028 5 015 99,0 20 128 060 48,7 2 315 11 206 1 2 3 4 99,7 11 812 374 48,5 1 352 6 518 99,6 7 215 593 51,3 827 4 217 96,1 9 865 023 44,9 1 172 5 231 98,5 22 493 577 49,2 2 607 12 749 1 2 3 4 96,7 10 315 919 45,3 1 218 5 484 99,1 6 080 589 51,5 700 3 583 97,7 8 693 986 42,7 1 016 4 312 99,0 22 138 338 49,5 2 553 12 562 Keskiarvo 98,4 51 724 362 49,6 5 979 29 648 Yhteensä Keskiarvo 98,0 51 386 567 49,0 5 958 28 715 Yhteensä Keskiarvo 98,7 47 228 832 48,0 5 487 25 939 12.2 Kaasuvoimala 3 Kaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 41,05 milj. Nm (198 GWh), hyödyntämisaste 88 %, vuonna 2014. Hyödyntämisaste nousi vuoteen 2013 verrattuna 8 %. Sähköä tuotettiin 88,98 GWh vuonna 2014, josta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 14,67 GWh ja sähköä myytiin 74,33 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 10 087 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 7. 29 80 70 Milj. Nm3 60 50 Kerätty kaasumäärä 40 30 Hyödynnetty kaasumäärä 20 10 0 Vuosi Kuva 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm3) vuosina 1996–2014. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien 2010– 2012) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2014 päästöjä. Taulukossa 15 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta 2013–2014.Taulukossa 16 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta 2014. Taulukko 15. Kaasumoottoreiden (1–4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina 2013–2014. Vuosi 2013 Kaasumoottori ORC Yhteensä Tuotanto 1 2 3 4 Polttoaineen kulutus (milj. m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (kWh) Tuotettu lämpö (MWh) Päästöt Nox (NO2) (kg/a) CO (kg/a) VOC (kg/a) NMVOC (kg/a) Vuosi 2014 Tuotanto Polttoaineen kulutus (milj. m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (kWh) Tuotettu lämpö (MWh) Päästöt Nox (NO2) (kg/a) CO (kg/a) VOC (kg/a) NMVOC (kg/a) 30 10,277 10,216 9,199 11,231 40,923 50,070 7 342 21 422 963 49,769 7 291 21 442 200 44,745 7 179 19 774 458 54,783 7 531 22 541 468 199,367 1 2 3 4 Yhteensä 28 257 25 323 19 320 33 406 106 306 49 894 59 106 4 177 54 077 63 040 4 095 39 193 51 987 3 955 49 749 60 028 4 373 192 913 234 161 16 601 1 Kaasumoottori 2 3 4 8 063 6 308 202 ORC 91 489 291 9 373,9 Yhteensä 10,318 9,181 11,530 10,019 41,048 49,807 8 102 20 968 931 44,379 7 758 19 397 375 55,593 8 472 22 455 457 48,378 7 566 19 511 670 1 2 3 4 Yhteensä 27 658 22 908 21 939 28 916 101 421 48 837 57 853 4 089 48 920 57 028 3 705 44 507 59 035 4 491 43 062 51 960 3 785 185 326 225 876 16 070 198,157 8 385 6 643 001 88 976 434 10 087,0 Taulukko 16. Kaasumoottoreiden (1–4) kuukausikohtaiset tuotantotiedot ja polttoaineen laatu vuonna 2014. Tuotantotiedot ja Vuosi 2014 (kuukaudet) polttoaineen laatu Kaasumoottori 1 1 Polttoaineen kulutus (milj. m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori 2 Kaasumoottori 3 Polttoaineen kulutus (milj. m ) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori 4 Polttoaineen kulutus (milj. m ) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) ORC Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh) 5 6 7 8 9 10 11 12 735 436 681 712 720 642 638 733 698 726 681 700 1 838 1 088 1 696 1 740 1 675 1 652 1646 1 944 1 867 2 040 1 795 1 987 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0,961 0,878 0,797 0,741 0,675 0,841 0,601 0,677 0,669 0,346 0,957 1,038 4,589 4,209 3,822 3,447 3,231 4,105 2,968 3,453 3,212 1,656 4,571 5,112 736 669 682 577 520 663 740 700 629 1 817 1 690 1 633 1 425 1 322 1 719 1 735 1 652 1 492 2 3 4 5 6 7 8 9 400 773 10 703 739 1 973 2 167 11 12 0,922 0,905 0,866 0,912 1,054 0,924 0,941 0,979 0,909 1,024 0,995 1,099 4,402 4,339 4,156 4,266 5,062 4,512 4,658 4,791 4,371 4,913 4,756 5,379 692 657 692 694 744 696 717 729 669 724 717 741 1 725 1 719 1 705 1 729 2 047 1 832 1 877 1 948 1 779 2 029 1 931 2 135 1 3 4 4,584 2,674 4,069 4,190 2,680 4,032 4,041 4,807 4,511 4,912 4,415 4,894 1 3 3 0,960 0,559 0,848 0,896 0,561 0,826 0,817 0,965 0,938 1,016 0,925 1,007 1 Polttoaineen kulutus (milj. m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) 2 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0,973 0,917 0,916 0,962 0,892 0,877 0,957 0,984 0,960 1,088 0,493 0,000 4,646 4,397 4,397 4,506 4,279 4,282 4,737 4,902 4,618 5,300 2,311 0,000 731 664 720 719 741 686 739 736 704 744 1 818 1 745 1 769 1 830 1 878 1 760 1 878 1 925 1 851 2 121 382 937 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 740 617 660 515 711 549 708 554 735 543 699 532 690 552 701 594 657 534 710 570 703 571 671 511 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 48,3 48,4 48,6 48,2 48,6 49,3 50,0 50,3 48,6 48,9 49,0 49,5 0,80 0,83 0,90 0,95 0,91 0,78 0,70 0,75 0,85 0,90 0,88 0,60 36,9 37,3 36,9 37,0 37,5 38,3 38,6 38,9 37,3 37,0 38,7 39,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 908 202 101 101 202 403 605 706 2 219 1 715 1 614 1 311 Kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. 3 Lupamääräysten mukaan hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 650 mg/n-m muunnettuna 5 % happipitoisuuteen. Vuonna 2014 raja-arvo ylittyi jatkuvasti (kuva 8 ja taulukko 17). Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä kaasuvoimalan lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus. Soihtujen, joita on neljä kappaletta, ympäristöluvan mukaiset päästömittaukset suoritettiin 10.12.2014. Mittaustulokset ovat esitetty tämän raportin liitteessä 4. 31 1200 1000 mg/n-m3 O2 5 % Raja-arvo 800 Kaasumoottori 1 Kaasumoottori 2 600 Kaasumoottori 3 400 Kaasumoottori 4 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 8. Kaasuvoimalan kaasumoottorikohtaisten CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna 2014. Taulukko 17. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvojen vaihtelut ja COpäästön raja-arvon (650 mg/n-m3, O2 5 %) ylitykset vuosina 2012–2014. Vuosi 2012 Kaasumoottori 1 2 3 4 3 CO-päästön kuukausikeskiarvo Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %) 673–877 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 4–35 % raja-arvosta 712–803 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 10–24 % raja-arvosta 587–773 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 0–19 % raja-arvosta 670–831 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 3–-28 % raja-arvosta Vuosi 2013 3 Kaasumoottori CO-päästön kuukausikeskiarvo Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %) 1 2 3 4 692–879 mg/n-m³, O₂ 5 % 637–843 mg/n-m³, O₂ 5 % 735–881 mg/n-m³, O₂ 5 % 614–853 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 6–35 % raja-arvosta ylitys 0–30 % raja-arvosta ylitys 13–36 % raja-arvosta ylitys 0–31 % raja-arvosta Kaasumoottori 1 2 3 CO-päästön kuukausikeskiarvo 852–977 mg/n-m³, O₂ 5 % 739–841 mg/n-m³, O₂ 5 % 831–951 mg/n-m³, O₂ 5 % Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %) ylitys 31–50 % raja-arvosta ylitys 14–29 % raja-arvosta ylitys 28–46 % raja-arvosta 4 765–965 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 18–48 % raja-arvosta Vuosi 2014 3 12.3 Toimintahäiriöt Kaasumoottorille 1 jouduttiin 19.2.–1.3.2014 vaihtamaan moottorin ja generaattorin välinen kumikytkin sekä runkolaakeri 1. Kaasumoottorille 2 vaihdettiin 2.–7.4.2014 uusi generaattorin jännitteensäätäjä vanhan rikkoonnuttua sekä 5.–8.5.2014 vaihdettiin moottorin välijäähdyttimet edellisten tukkeennuttua. Välijäähdyttimet jouduttiin uudelleen vaihtamaan 21.–30.10.2014, koska kaatopaikkakaasun epäpuhtaudet olivat syövyttäneet ja tukkineet jäähdyttimet. Kaasumoottorille 4 aloitettiin huolto-ohjelman mukainen E60 huolto 17.11.2014, joka valmistui alkuvuodesta 2015. 32 12.4 Toiminnassa syntyvät jätteet Kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 28 200 litraa, 1000 litraa käytettyä jäähdytysnestettä (etyleeniglykoli) sekä käytettyjä öljyn- ja kaasunsuodattimia. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet ja käytetty jäähdytysneste toimitettiin HSY:n Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin, ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 33 13 Rakentaminen 13.1 Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet Keväällä 2014 viimeisteltiin ja otettiin käyttöön jätevoimalan vaaralliseksi jätteeksi luokitellun tuhkan käsittelyja loppusijoitusalue (tuhkalokero). Viimeistelytöihin kuuluivat muun muassa tuhkalokeron kattaminen ja käsittelylaitteiston perustuksien rakentaminen, aluesähköistys sekä itse käsittelylaitteiston ja siihen kuuluvien siilojen pystytys. Esikäsitellyn tuhkan loppusijoitusalue (solu T1) on kallioon louhittuun kaivantoon toteutettu lokeromainen noin 40 metriä leveä, noin 100 metriä pitkä ja 9,5–10,5 metriä korkea kaatopaikkasolu, jonka seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. 13.2 Kaatopaikan laajennusalue Syyskuussa valmistui 3 000 m2 laajuinen lajittelukatos, jonka 12 metrin vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle käsittelytoiminnalle. Lajittelukatoksen sähköistyksen yhteydessä parannettiin koko alueen yleisvalaistusta. Kaatopaikan viiden suotovesialtaan pinnoitusten uusiminen valmistui elokuussa. 13.3 Kaatopaikka Kaatopaikalle sijoitettua kaasunkeräysverkostoa on saneerattu. Vuonna 2015 tehtäväksi tarkoitetulla viimeistelyalueella on aloitettu viimeistelyurakan valmistelevat työt korottamalla kaasu- ja kierrätysvesikaivoja. 13.4 Vanha kaatopaikka Vanhalla kaatopaikalla ei tehty pintarakenteita eikä muitakaan rakennustöitä vuoden 2014 aikana. 13.5 Kaasuvoimala Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Järjestelmä on koekäytössä. Investoinnilla pyritään kaasumoottoreiden huoltokustannusten alentamiseen. Kaasuvoimalan ja biokaasulaitoksen välille poikkeustilanteissa kaasumoottoreille. 34 on rakennettu putkisto mädätyskaasun johtamiseksi 13.6 Biojätteen käsittely Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet loppuvuonna. Saneeraustyöt valmistuivat loppuvuodesta 2014 lukuun ottamatta pieniä viimeistelytöitä ja prosessi-ilmajärjestelmän saneerausta, minkä on määrä valmistua keväällä 2015. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt ovat jatkuneet ja saavuttivat viimeistelyvaiheen vuoden 2014 lopussa. Laitoksen koekäyttö alkaa vuoden 2015 helmikuussa. Biokaasu hyödynnetään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa biokaasulaitoksen läheisyyteen valmistuvassa erillisessä voimalaitoksessa, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2015 loppupuoliskolla. 13.7 Vesienhallinta Vesienhallinnan osalta ei ole ollut käynnissä merkittäviä rakennushankkeita vuonna 2014. Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan rakennuskaivannon louhinnan suunnittelutyöt valmistuivat. Louhintatyöt on määrä tehdä vuonna 2015. Uuden altaan rakennusteknisten töiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana. 35 14 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2.1). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. 14.1 Sää Ämmässuolla kuukauden keskilämpötilat vuonna 2014 olivat pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Talvi oli lämmin ja alkukesä oli hieman keskimääräistä viileämpi. Heinäkuu oli puolestaan hieman keskimääräistä lämpimämpi. Elo-, syys- ja lokakuu olivat lämpötiloiltaan hyvin tavanomaisia syksyn ollessa lämmin. Marrasja joulukuu olivat lämpötiloiltaan niille tyypillisiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat vuonna 2014 on esitetty kuvassa 9. 25 20 15 2014 10 oC 2003-2013 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 -5 -10 Kuukausi Kuva 9. Kuukausittaiset keskilämpötilat (°C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2014 että vuosina 2003–2013. Vuoden 2014 aikana HSY:lla on siirrytty käyttämään uutta tiedonkeruujärjestelmää, jonka vuoksi lokakuun säätiedot voivat olla osittain vajavaisia. Talvi oli vesisateinen ja hyvin vähäluminen. Alkukesä oli tavanomaista jonkin verran sateisempi. Heinäkuu puolestaan oli selvästi vähäsateisempi. Elokuussa oli runsaita sateita. Syksy oli vähäsateinen ja sademäärä oli myös marraskuussa alhainen. Joulukuu oli taas puolestaan sateinen ja loppukuusta sade tuli lumena. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut sademäärät vuonna 2014 (vuosisadanta 665 mm) on esitetty kuvassa 10. 36 200 180 160 140 mm 120 2012 100 2013 80 2014 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuukausi 8 9 10 11 12 Kuva 10. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2012–2014. Vuoden 2014 aikana HSY:lla on siirrytty käyttämään uutta tiedonkeruujärjestelmää, jonka vuoksi lokakuun säätiedot voivat olla osittain vajavaisia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lisäksi säähavaintoja Helsinki-Vantaan lentoaseman Kaisaniemen havaintoasemilta on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteissä 5, 8 ja 12. sekä 14.2 Vesi Vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Kuvassa 11 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Vuosi 2014 oli laajan tarkkailun vuosi (edellinen laajan tarkkailun vuosi oli vuonna 2010) ja tarkkailu toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013–2016 mukaisesti, laajimmalla näytteenottokerralla yhteensä 71 havaintopisteestä (ohjelmassa laajimmillaan 75 havaintopistettä). Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis-, touko-, elo-, ja lokakuussa sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2014 havaintoja muutamien pisteiden osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun koko raportti vuodelta 2014 on esitetty tämän raportin liitteessä 5. 37 Kuva 11. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit.. 14.2.1 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan maastoon. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojien havaintopisteissä on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Ämmässuonpuron kautta laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä lähinnä sijaitsevat havaintopisteet P2 ja P8. Pitoisuudet olivat keskimääräisiä ja hyvin samankaltaisia kuin aikaisempina vuosina tarkkailujaksolla havaintopisteellä P2. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Ylijäämämaista huuhtoutuu happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, mikä ilmenee korkeana kemiallisen hapenkulutuksen arvoina tällä pisteellä. Maanläjitysalueen kuormitus näkyy pisteellä myös korkeina typpi-, barium- ja rautapitoisuuksina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena (kuva 12) ja sähkönjohtavuutena. Touko- ja lokakuussa 2014 näytteissä havaittiin PAH-yhdisteitä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, keskimääräiset pitoisuudet olivat laskeneet verrattuna vuoteen 2013, mutta pitoisuudet olivat hyvin lähellä tarkkailujakson keskimääräisiä pitoisuuksia. Kuten aikaisempinakin vuosina kuormitusvaikutus näkyi kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena sekä typpi-, kloridi (kuva 12)- ja sulfaattipitoisuuksina veden laadussa. Kaakkoiseen avo-ojaan ei kulkeudu valumavesiä kompostointi- ja 38 hyötykäyttökentän alueelta, koska valumavedet on johdettu järjestelmällisesti salaojien, viemärien ja tiiviiden asfalttipäällysteiden avulla kompostointikentän tasausaltaaseen. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b näkyi kuormitusta korkeina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Tarkkailujaksoon 2010–2014 verrattaessa keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 2014 tavanomaisella tasolla. Lokakuussa 2014 näytteissä havaittiin PAH-yhdisteitä. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 pitoisuudet olivat vuonna 2014 pääsääntöisesti pysyneet tavanomaisella tasollaan paitsi, että sekä bakteeripitoisuudet että alumiinin pitoisuus olivat nousseet ja sekä sähkönjohtavuus että kloridipitoisuus (kuva 12) olivat laskeneet. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopiste P6 ilmensi voimakkainta kuormitusta. Yleisesti ottaen pisteen veden laatu oli samanlaista kuin aikaisempina vuosina. Elokuun näytteessä esiintyi fluoranteenia, jonka pitoisuus oli hieman yli määritysrajan, ja runsaat sateet vaikuttivat todennäköisesti bakteerimäärien nousuun näytepisteellä. Laitamaanpuron havaintopisteellä P7 veden laatu ei ilmentänyt varsinaista kuormitusta. 200 180 mg/l 160 140 P2 120 P3 100 P4 P6 80 P8 60 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi 2011 2012 2013 2014 Kuva 12. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2013), P4, P6 ja P8 vuosina 2004–2014. 14.2.2 Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vaikutukset olivat selkeimmin nähtävissä pohjavesipisteillä 30A ja MV6. Molemmissa pisteissä suolistoperäiset bakteerit viittasivat pintavesien vaikutukseen. Pisteessä 30A lievää kuormitusvaikutusta kuvaa myös koholla oleva sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus (kuva 13). Vuodesta 2013 kohonnut rautapitoisuus ylitti talousvedelle asetetun laatunormin ja ammoniumtypen pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönormin. Pisteellä MV6 pohjavesi oli aikaisempaan tapaan hapetonta ja tämän seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Arseeni- ja sinkkipitoisuus ylittivät vuoden 2014 kahdella näytteenottokerralla ympäristölaatunormipitoisuuden. 39 100 90 80 mg/l 70 60 30A 50 31 40 MV6 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuva 13. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2004–2014. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31 vedenlaatutuloksissa ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Pohjavesipisteen pitoisuudet olivat vuonna 2014 aikaisempaan tapaan alhaiset, kuitenkin fenolisia yhdisteitä havaittiin pisteellä. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Kalliopohjavesipisteessä SK4B/09 vuonna 2014 pohjaveden laatu oli hyvin samantapaista kuin aiemminkin eikä varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Vedessä ei todettu merkittäviä muutoksia muilta osin kuin, että vuoteen 2010 verrattuna bariumpitoisuus oli hieman kohonnut ja lisäksi elo- ja lokakuun näytteissä pintavesien vaikutukseen viittasivat pohjavedessä kohonneet suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrät. Kalliopohjavesipisteen 257/07 pitoisuudet olivat vuonna 2014 alhaiset ja vuoden 2013 kaltaiset, lukuun ottamatta lokakuussa mitattua aiempaa korkeampaa kokonaistyppipitoisuutta. Veden laatu ei merkittävästi vaihdellut vuoden 2010 tuloksiin verrattuna, lukuun ottamatta metalleista bariumin ja sinkin pitoisuuksia, jotka olivat kohonneet. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueen sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös Ekopark Espoon ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta) vaikutukset olivat selvemmin nähtävissä kalliopohjavesipisteessä 106 sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden osalta. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuus ylittivät pohjaveden ympäristölaatunormin, samoin kuin ylitti hienoisesti myös sinkin pitoisuus lokakuussa. Pohjavedessä todettiin maaliskuussa hyvin pieni määrä tolueenia ja toukokuussa PAH-yhdisteitä. Lisäksi pohjavedessä todettiin runsaasti suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, mikä viittasi pintavesien voimakkaaseen vaikutukseen. Kalliopohjavesipisteet 36 ja 101 sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisen ruhjeen kohdalla, johon kulkeutuu vesiä aina Kuusakoski Oy Ekopark Espoon, Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston ja jätteenkäsittelykeskuksen kompostointialueelta. Pohjaveden havaintopisteellä 36 lieviä kuormitusvaikutuksia ilmentävät hieman koholla olevat sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Pisteellä 101 pohjavedessä oli aiempaan tapaan väriä ja kemiallinen hapenkulutus oli koholla (näytteenotto vain toukokuussa). Pisteellä 260/13, joka sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta Ekoparkin ja siirtoajoneuvovaraston alueelta, oli havaittavissa lievää kuormitusvaikutusta. Vuonna 2014 muun muassa pohjaveden happitilanne pisteessä oli heikko ja osin siitä johtuen rautapitoisuus oli koholla, ylittäen pohjaveden laatunormin touko- ja elokuun näytteissä, kloridipitoisuus ylitti niukasti pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden ja lokakuun näytteessä havaittiin hieman PAH-yhdisteitä. Pisteistä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Kalliopohjavesipisteessä 24B/05 ei ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta muutoin paitsi, että muun muassa veden happipitoisuus oli hieman heikentynyt ja lokakuussa vedessä havaittiin PAH-yhdisteitä. Pisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat normaalilla tasollaan, eivätkä ilmentäneet 40 kuormittavaa vaikutusta. Elokuun näytteessä bentseenin pitoisuus ylitti pohjaveden laatunormipitoisuuden, mutta lokakuun näytteessä öljyhiilivetyjä ei havaittu. 14.2.3 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2014 jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä yhteensä noin 457 950 m3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 7 % alhaisempi kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 vesinäytteitä otettiin kahdeksan kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot eivät ylittyneet vuonna 2014. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 18. Vuoden 2014 osalta virtaaman perusteella laskettu viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti EPRTR-kynnysarvon veteen arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Vanhalla kaatopaikalla ei tapahtunut suotovesien kierrätystä takaisin jätetäyttöön vuonna 2014. Taulukko 18. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2012–2014. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2014 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Vuosi Parametri Ammoniumtyppi Arseeni Biologinen hapenkulutus Elohopea Kadmium Kemiallinen hapenkulutus Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaishiilivetypitoisuus Rajaarvo Yksikkö 2012 2013 2014 ka ka ka min. maks. mg N/l --- 377 453 360 70 510 mg/l 0,1 0,02 0,03 0,03 0,01 0,04 mg O2/l --- 442 376 384 46 1 200 mg/l 0,01 <0,0002 <0,0002 <0,0002 <0,0002 <0,0002 mg/l 0,01 <0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 mg O2/l --- 1 362 1 523 1 245 440 2 700 mg/l --- 118 187 264 110 640 mg P/l --- 4,7 5,5 6,4 1,9 16,0 mg/l 200 0,2 0,4 0,5 0,03 2,7 Kokonaiskromi mg/l 1 0,12 0,20 0,16 0,04 0,30 Kokonaistyppi mg N/l --- 393 661 332 87 600 Kupari mg/l 2 0,03 0,03 0,03 0,01 0,06 Lyijy Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX Nikkeli Orgaanisen hiilen kokonaismäärä pH mg/l 0,5 0,00 0,01 0,01 0,00 0.03 mg/l 3 0,01 0,03 0,002 0,000 0,002 mg/l 0,5 0,06 0,06 0,05 0,02 0,10 mg/l --- 478 557 380 93 558 6-11 7,7 7,8 7,6 7,2 8,0 Sinkki mg/l 3 0,11 0,12 0,18 0,06 0,37 mg SO4/l 400 149 133 69 6,8 180 mS/m --- 620 631 497 141 870 Sulfaatti Sähkönjohtavuus Parametri Virtaama Yksikkö m 3 2012 602 587 Vuosi 2013 491 923 2014 457 949 41 14.3 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetyttöjen tilasta. Tämän raportin liitteessä 6 esitetyssä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin yhteenvetoraportissa tammijoulukuu 2014 on tarkasteltu muun muassa kaatopaikkojen suotovesien laadun kehittymistä sekä kaatopaikkojen vesitaseita ja metaanin muodostumista. Kaatopaikan suotovesisalaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista eikä myös vuodonvalvontamittauksissa valokaapelimittauksin todettu rakenteiden vuotoihin viittaavia havaintoja. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. 14.4 Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 123 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kolmesti vuonna 2014. Ensimmäinen mittaus tehtiin toukokuussa, seuraava mittaus heinäkuussa ja kolmannen kerran mitattiin marraskuussa. Raportti vuoden 2014 marraskuussa tehdyistä mittauksista on tämän raportin liitteenä 7. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitaampaa kaatopaikan alareunalla kuin ylempänä keskiosalla. Hitainta painuminen on jätetäytön alareunassa länsi- ja eteläosissa ja nopeinta jätetäytön keskellä ylemmän terassitien kohdalla, erityisesti vanhan kaatopaikan pohjois- ja itäpuolilla vuoden 2014 aikana. Vanhimpien seurantapisteiden painuminen on viime vuosina hidastunut. Nämä pisteet sijaitsevat pääosin alemman terassitien kohdalla eri puolilla vanhaa kaatopaikkaa. 14.5 Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 14). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametrejä kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulten alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Ämmässuon ilmanlaaturaportti vuodelta 2014 on esitetty tämän raportin liitteessä 8. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO 2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 12.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 14.5.3). 42 Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 14.5.1 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2004–2014 on esitetty kuvassa 15. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuonna 2014. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3). Mikäli ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Korkein PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,8–13,9 µg/m3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 9,0 µg/m3. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo on 25 µg/m 3 sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama ohjearvo vuorokausipitoisuudelle on 10 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–10,2 µg/m 3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot mitattiin helmi- ja syyskuussa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo vuonna 2014 oli 6,4 µg/m3. HSY:n muilla mittausasemilla pääkaupunkiseudulla PM2,5-pitoisuuden vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 7 ja 13 µg/m 3 välillä. 43 45 40 35 PM10 Ämmässuo µg/m3 30 PM10 Laitamaa 25 20 PM2.5 Ämmässuo 15 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuva 15. Ämmässuolla ja Laitamaalla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) ja Ämmässuolla mitattujen pienhiukkasten (PM2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m3)vuosina 2004–2014. 14.5.2 Hajut Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen vähenemisen myötä kaatopaikan merkitys hajulähteenä pienenee. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia. TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvo (10 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ei ylittynyt vuonna 2014. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on työpaikka-alue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet vuonna 2014 olivat ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2 pienempiä kuin vuonna 2013. Kauempana nykyisestä jätetäytöstä sijaitsevalla ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRS-pitoisuudet olivat selkeästi alhaisempia kuin ilmanlaadun mittausasemalla 2. Vuonna 2014 TRSpitoisuuden vuosikeskiarvo ilmalaadun mittausasemalla 1 (TRS1) oli 0,4 µg/m 3 ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 (TRS2) oli 1,1 µg/m 3. Vuoden 2014 korkein vuorokausikeskiarvo oli tammikuussa. TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–2,1 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin joulukuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2004–2014 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 16. 44 4,0 3,5 3,0 µg/m3 2,5 TRS 1 2,0 TRS 2 1,5 1,0 0,5 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi 2011 2012 2013 2014 Kuva 16. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m3) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) vuosina 2004–2014. Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Vuonna 2014 hajutuntien määrä oli alentunut vuodesta 2013 molemmilla ilmanlaadun mittausasemilla. Hajutuntien määrä oli 2,4 % mitatusta ajasta ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja vastaava luku ilmanlaadun mittausasemalla 2 oli 7,1 % vuonna 2014. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 17 valitusta (vuonna 2013 valituksia oli yhteensä 25 kappaletta) jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvalitukset tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Vuosien 2010– 2014 hajupalautteiden määrät kuukausittain on esitetty kuvassa 17. 10 9 Kpl 8 7 2010 6 2011 5 2012 4 2013 3 2014 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 17. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina 2010–2014. 45 HSY:lla aloitettiin kesällä 2014 käytäntö, jonka mukaan HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista ja toimenpiteiden ajankohdista kuten esimerkiksi kompostointiaumojen käännöistä. Konsultin toimesta kartoitettiin HSY Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnin avulla yhdeksän kertaa syys– joulukuussa 2014 (liite 9). Kenttähavainnointitutkimuksessa selvitetään aistinvaraisesti jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä. Tutkimuksen väliraportissa syys-joulukuun 2014 kenttähavainnoinnin mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman hajun esiintymistiheys tutkimusalueella (kuva 18) oli yhteensä 47 % havainnoista. Selvän hajun esiintymistiheys tutkimusalueella (kuva 18) oli yhteensä 30 % havainnoista. Kenttähavainnoinnissa hajua kuvailtiin kaatopaikan jätetäytön, kompostin ja rikkivedyn hajuksi. Suurin hajun esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja koillispuolella. Voimakkaimmat hajuhavainnot puolestaan havaittiin jätteenkäsittelykeskuksesta luoteen ja pohjoisen suuntaan. Tutkimus jatkuu alkuvuonna 2015. Kuva 18. Hajukartoituksen tutkimusalue (A-I). 14.5.3 Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitettiin kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2014 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 10) että vanhalla kaatopaikalla (liite 11). Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin edellisvuonna käyttöön otetulla menetelmällä, tarvittavalla laitteistolla varustetulla mönkijällä, kesä-heinäkuussa. Esipeitetyllä alueella vuotokohtia mitattiin enemmän 46 kuin viimeistellyltä alueelta, mutta nämä lakialueen mitatut pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet edellisvuoden tasosta. Kaatopaikalla mittauksia tehtiin vuoden aikana neljä kertaa (maalis-, touko-, kesä- ja joulukuussa), joista kesäkuun mittaus tapahtui mönkijällä. Mittausmenetelmä todettiin toimivaksi kaatopaikan vaihtelevaan maastoon silloin kun olosuhteet mönkijän käytölle ovat hyvät. Mittaus ei ole suoraan verrattavissa kävellen suoritettuihin mittauksiin. Mitatut pitoisuudet ovat edelleen kaatopaikalla selvästi suurempia kuin vanhalla kaatopaikalla. Pitoisuuksien ero johtuu kaatopaikka-alueen toiminnasta sekä siitä, ettei alueella ole viimeisteltyjä pintarakenteita. Tämän vuoksi kaatopaikkaa ja vanhaa kaatopaikka-aluetta ei voi suoraan verrata toisiinsa. Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa (liite 12). Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen alkamisesta asti vuoden 2007 lopusta lähtien. Mikrometeorologisella mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella ja saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2014 metaanin hajapäästö oli kaatopaikalla 4 370 tonnia (hiilidioksidia 15 000 tonnia) ja vanhalla kaatopaikalla 365 tonnia (hiilidioksidia 990 tonnia). Päästöjen ehkäisemisessä on selkeästi tullut esiin tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen ja kaasukaivojen kunnostuksen merkitys. Päästömittaukset auttavat kaasunkeräyksen ja pintarakenteiden optimoimisessa niin, että jätteenkäsittelykeskuksessa saadaan mahdollisimman paljon metaania hyötykäyttöön. 14.6 Melu Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristömelun omavalvontamittaukset tehtiin huhti-, heinä-, loka-, ja joulukuussa kolmessa mittauspisteessä. Mittauspisteet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasoa mitattiin kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti 1–2 tunnin ajan. Tuulen nopeus oli mittausjaksoilla alle pääosin 5 m/s. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 dB. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 19. Taulukko 19. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvonnan mittaustulokset ja mittausten aikaiset säähavainnot (lämpötila, tuulen nopeus ja suunta) vuonna 2014. Lmin, Lmax, Lämpötila, Tuulen nopeus, Tuulen Mittauspiste Pvm LAeq, dB o dB dB C m/s suunta, ° Laitamaa Kolmperä Råbacka 22.4.2014 22.7.2014 14.10.2014 22.12.2014 22.4.2014 22.7.2014 14.10.2014 22.12.2014 22.4.2014 40,3 40,0 42,6 47,6 51,4 49,0 50,8 53,1 48,7 33,5 34,5 36,0 41,5 41,8 40,9 45,4 48,7 31,7 57,2 57,5 65,4 60,9 76,9 63,7 55,6 62,9 75,7 16,1 24,2 8,4 -3,4 17,6 25,3 8,7 -3,4 12,3 1,8–4,6 1,4–5,5 1,6–3,5 0,6–1,8 0,8–4,7 1,3–6,1 0,9–3,5 1,8–3,3 1,6–3,2 180–37 333–73 17–48 31–118 180–49 345–106 12–64 42–67 180–30 22.7.2014 41,3 31,6 61,5 22,4 1,1–3,8 2–60 14.10.2014 45,7 38,8 70,5 8,2 0,8–2,6 6–42 22.12.2014 39,4 33,9 59,2 -3,0 1,9–3,6 45–77 47 Meluntarkkailuohjelman mukaiset ulkopuolisen konsultin suorittamat ympäristömelumittaukset tehtiin 5.6.2014 (liite 13). Ekvivalenttimelutason raja-arvo ei ylittynyt mittauksissa. Melumittausten aikana toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa oli normaalia. Ulkopuolisen konsultin suorittaman mittauksen aikaiset toiminnot on esitetty tämän raportin liitteessä 13. Omavalvontamittausten aikaiset toiminnot on esitetty tämän raportin liitteessä 14. Alkuvuona tehtiin yksi meluvalitus (27.6.2014), joka koski biojätteen käsittelyalueella käytettyä lokkien äänipelotetta (”nestekaasutykki”). 14.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut 14.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidon tavoitteilla vaikutetaan alueen yleisilmeeseen. Hoitotoimenpiteillä alueet pidetään siisteinä, liikennealueet turvallisina, rakennettujen viheralueiden kasvillisuus elinvoimaisena, puusto monilajisena ja estetään haitallisten vieraslajien lisääntyminen alueella. Suojavihervyöhykkeen suunnitellulla hoidolla säilytetään suojametsä-alueet peittävinä, monilajisina ja monikerroksisina. Viheralueille on suunniteltu lisää kasvillisuusalueita käyttäen pensasryhmiä rakennetuilla alueilla suojaavuuden, viihtyvyyden ja visuaalisen ilmeen kehittämiseksi. Viheralueiden puu- ja pensasistutusten lisäämisellä saadaan vähennettyä tuulen haitallista vaikutusta avoimilla alueilla. Monipuoliset puu- ja pensasistutukset ehkäisevät liikenteen aiheuttamaa melu- ja pölyhaittaa alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden haitallisten vieraslajien kartoittamisen jälkeen on esiintymiä seurattu säännöllisesti kasvukauden aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen avoimilla viheralueilla ja suojavihervyöhykkeillä on suoritettu hoitotoimenpiteitä haitallisten kasvilajien hävittämiseksi. Avoimille alueille perustettujen niittyjen luonnonkasvillisuus on lisääntynyt haitallisten vieraslajien hävittämisen jälkeen. 14.7.2 Roskaantuminen Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista jätteen vastaanoton rajoittamisella kovilla tuulilla, täyttöalueille rakennetuilla aidoilla sekä jätetäytön peittämisellä. Lisäksi jätehuoltomääräyksissä edellytetään jätekuormien peittämistä niin, etteivät ne aiheuta roskaantumista kuljetuksen aikana. Jätepenkereeltä ympäristöön levinneitä roskia on kerätty tarpeen mukaan. Vuoden 2014 aikana roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n oma henkilökunta, urakoitsijat sekä lähialueiden urheiluseurat. 14.7.3 Haittaeläimet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä ja niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen jyrsijäkannan kasvua alueella. Kompostointilaitokselle asennettiin joulukuussa kokeiluluontoisesti viisi myrkytöntä, sähkötoimintaan perustuvaa, Wisebox-asemaa. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastus jyrsijöille soveltuvien pesä- ja suoja-paikkojen tunnistamiseksi toteutetaan kerran vuodessa (liite 15). Tarkastuksen perusteella jätteenkäsittelykeskuksen alue on varsin siisti. Alueen siisteydestä huolehtiminen ja nurmialueiden lyhyenä pitäminen, roskien keruu sekä jätepenkereen tiivistäminen ja peittäminen sekä laajat asfalttikentät ehkäisevät jyrsijöiden esiintymistä. 48 Lokkeja on karkotettu jätteenkäsittelykeskuksen alueella työsuojelullisena toimenpiteenä paukkupanoksin sekä ampumalla. Harmaalokkeja on ammuttu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden aikana 653 kappaletta (taulukko 20), joista 157 kappaletta ammuttiin yhteensä poikkeusluvan aikana (10.4.–8.5.2014 ja 16.7.–31.7.2014). Vanhan kompostointilaitoksen läheisyydessä, jossa lokit viihtyvät, on kesäkuun lopussa käytetty lokkien karkotukseen myös ”nestekaasutykkiä”. Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ammuttujen harmaalokkien määrä (kpl) vuosina 2004–2014. Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Harmaalokit (kpl) 625 420 693 354 399 579 1 028 491 591 831 653 14.7.4 Linnut Lokkilaskennat ovat jatkuneet jätteenkäsittelykeskuksen alueella, nyt kahdettatoista vuotta, aikaisempien vuosien tapaan. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2014 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa-, iso-, ja merilokki. Laskennoissa seurataan lokkien lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä. Vuonna 2014 Ämmässuon linnustoon vaikutti eniten talvien leutous ja sekajätteen avoläjityksen vähentyminen. Jätteen vastaanotto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa väheni merkittävästi 25.3.2014 alkaen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloittaessa jätteen vastaanoton. Lokkien kannalta muutos tarkoitti sekajätteen seassa olevan ravinnon saatavuuden vähenemistä ja siirtymistä kaatopaikalta jätteenkäsittelykeskuksen muille alueille kuten kompostointilaitoksen tuntumaan. Havaintojen perusteella ravinnon saatavuuden heikkeneminen Ämmässuolla on vaikuttanut lokkien oleskeluun alueella ja yksilömäärät ovat pienentyneet melkein kaikilla lajeilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen havainnoista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 16. 49 15 Energian tuotanto ja kulutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu sisäinen sähköverkko, joka on jaettu voimalaitos- ja teollisuusverkkoihin. Voimalaitosverkko käsittää sähkön tuotannon, voimalaitosverkon omakäytön ja sähkön myynnin. Teollisuusverkko koostuu jätteenkäsittelykeskuksen verollisesta sähkön kulutuksesta (kompostointi, vesienhallinta ym.). Jätteenkäsittelykeskukseen ostettiin vuoden aikana sähköä vain 26 550 kWh, joka laski edellisvuoteen verrattuna noin 24 %. Vähäinen ostetun sähkön määrä kuvaa kaasunkeräysjärjestelmän ja kaasuvoimalan toimintavarmuutta. Taulukossa 21 on esitetty vuotuiset sähkön tuotanto- ja kulutustiedot vuosilta 2012–2014. Taulukko 21. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkön tuotanto- ja kulutustiedot (kWh) vuosilta 2012– 2014. Sähköverkko on jaettu voimalaitosverkkoon (V-verkko) ja teollisuusverkkoon (T-verkko). Vuosi Sähkö (kWh) 2012 V-verkko 2013 T-verkko V-verkko T-verkko 2014 V-verkko Tuotettu sähkö 98 949 723 91 489 291 88 976 434 Myyty sähkö 82 527 827 75 631 514 74 330 350 69 580 34 830 26 550 Ostettu sähkö Oma sähkönkulutus 9 370 806 7 120 670 8 808 542 7 084 065 9 080 067 T-verkko 5 592 567 Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu myös sisäinen aluelämpöverkko, johon kaasuvoimalan jäähdytysvesistä tuotetaan lämpöä. Lämpöä tuotetaan yli alueella tarvittavan määrän, hyödynnetyn lämmön määrä nousi edellisvuoteen verrattuna noin 8 %. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon aluelämmön kulutus vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 22. Taulukko 22. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon hyödynnetyn lämmön määrä (MWh) vuosina 2012-2014. Vuosi Aluelämpö (MWh) Aluelämmön kulutus 50 2012 2013 2014 5 776 9 374 10 087 16 Työsuojelu ja turvallisuus Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014. Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli työsuojelutarkastus 6.11.2014. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehtiin jätteen vastaanotto- ja käsittelytoiminnoista sekä suunnattu työpaikkaselvitys työskentelystä huoltotunnelissa. Työhygieenisiä ilmanlaadusta. selvityksiä tehtiin tuhkien käsittelystä sekä kompostointilaitoksen toimistotilojen Turvallisuuskävelyjä toteutettiin suunnitellusti kaksi kappaletta/prosessi. Yhteensä turvallisuuskävelyjä tehtiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella 17 kappaletta. Turvallisuuskävelykäytäntö laajennettiin koskemaan myös Ämmässuon sähköverkkoa. Jätteenkäsittelykeskuksessa työskenteleville HSY:n työntekijöille järjestettiin turvallisuuspäivät 2.–3.9.2014. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa työhyvinvointiin, ensiapuun ja henkilökohtaisiin suojaimiin liittyviä asioita. Biojätteen käsittelyssä työskentelevien urakoitsijoiden kanssa pidettiin yhteinen työsuojelupalaveri sekä koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat kattava HSY:n sisäinen työsuojelun koordinaatiopalaveri. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtui HSY:n omalle henkilöstölle yksi työtapaturma. Työturvallisuushavaintoja tehtiin 35 kappaletta, joista kaksi luokiteltiin merkittäviksi. Turvallisuushavaintoon johtaneita syitä voi olla useampia, pääosa havainnoista liittyy ohjeiden vastaiseen toimintaan (kuva 19). Kuva 19. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 1.1.–31.12.2014 tehtyjen turvallisuushavaintojen syyt ja kappalemäärät. Turvallisuushavaintoon johtaneita syitä voi olla useampia. 51 17 Tutkimushankkeet Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen, kaatopaikkojen monitorointiin, kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. 17.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Tuhkan ja kuonan käsittelymahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä muiden jätealan toimijoiden kanssa. Tuhkan stabilointi aloitettiin koetoimintana heti jätevoimalan käynnistyttyä huhtikuussa ja kuonan käsittelykokeet käynnistettiin syksyllä. Kuonan hyötykäyttömahdollisuuksia on kartoitettu sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella että sen ulkopuolella muun muassa erilaisissa meluvallirakenteissa. HSY on mukana valtakunnallisessa UUMA2 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa. Lisäksi kuonan ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämistä viherrakentamisessa on selvitetty yhteistyössä MTT:n kanssa. Muun muassa kuonan hyödyntämistä selvitetään Cleen Oy:n koordinoimassa Materiaalien arvovirrat (ARVI) -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on materiaalitehokkuuden parantaminen ja alaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen. ARVI:ssa HSY selvittää kuonan hyödyntämistä betonin valmistuksessa. Kipsilevyjen keräystä on selvitetty EAKR-rahoitusta saavassa Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen (KIHU) -hankkeessa, jossa ovat mukana myös koordinaattori Päijät-Hämeen jätehuolto (PHJ) sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käynnistetty näiden kipsilevyjätteiden varastointi PIMA-halliin. Varastoitu materiaali käsitellään erityisesti kipsijätteen käsittelyyn tehdyllä kalustolla. Käsittelylaitteistona toimii siirrettävä kierrätysyksikkö, joka kuljetetaan Ämmässuolle jätteenkäsittelykeskukseen materiaalimäärän täyttyessä (arviolta 1 300 tonnia). Kierrätysyksikkö erottelee kipsin muista epäpuhtauksista. Ympäristöministeriön rahoitusta saava Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen prosessiyhdistelmät (KOMBI) -projekti on jatkunut suunnitellusti. Projektin tavoitteena on optimoitu osavirtamädätysprosessi, jonka avulla voidaan vähentää mädätysprosessissa syntyvien jätevesien määrää ja tehostaa typen talteenottoa korkealaatuisen lopputuotteen aikaansaamiseksi. HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n multatuotantoa. Projektissa selvitetään muun muassa biojätekompostin tuotteistusta, ylijäämämaiden hyödyntämismahdollisuuksia multatuotannossa ja jätevesilietteen laitoskompostoinnin mahdollisuuksia Ämmässuolla. 17.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. 52 17.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Kaatopaikkojen monitorointiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on jatkettu muun muassa mikrometeorologisten mittausten sekä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin osalta (katso tämän raportin luvut 14.3 ja 14.5.3). 17.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset Vuoden 2014 alusta lähdettiin valmistelemaan Ämmässuon tuulivoimalaa varten hankesuunnitelmaa, jonka hallitus hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi syksyllä. Hankesuunnitelmassa on tarkasteltu tuulivoimalan teknistä toteutettavuutta, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, alustavia ympäristövaikutuksia, tarvittavia lupia ja selvityksiä sekä hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulua. Hankkeen teknisen määrittelyn lähtökohtana on ollut HSY:n omalle kiinteistölle Ämmässuolle toteutettava yhden tuulivoimalan hanke. Aurinkoenergian osalta HSY on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa FinSolar-hankkeessa, jossa HSY:n tavoitteena on tutkia, onko Ekomon (Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) yhteyteen kehitettävissä taloudellisesti kaikille osapuolille kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian yhteisinvestoinnille. Alueella on rakennuksia, joiden kattopintoja voisi mahdollisesti hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon sekä hyvä sähkön kanta- ja alueverkko. 17.5 Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi Uusi jätelaki sisältää maininnan etusijajärjestyksestä, jota jätehuollon toimijan on noudatettava tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden. Keväällä 2014 on valmistunut elinkaarimalli biojätteen keräyksestä ja käsittelystä. Mallin tarkoituksena on toimia päätöksenteon apuvälineenä ja edistää resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteutusta. 53 Liitteet Liite 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeet ja rakenteet Liite 2 Polttoainesäiliöiden vuositarkastus 2014 Liite 3 Kaasunkeräyksen ja kaasuvoimalan toiminta vuonna 2014 Liite 4 Ämmässuon kaatopaikan soihtujen päästömittaukset 10.12.2014 Liite 5 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 Liite 6 Kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitorointi 2014, Tammi–joulukuu 2014 tarkkailut ja niiden tulosten tarkastelut Liite 7 Vanhan kaatopaikan painumamittaustarkkailun raportti 2014 Liite 8 Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Liite 9 Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnilla 2014–2015, Väliraportti Liite 10 Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2014 Liite 11 Metaanimittaukset Ämmässuon vanhalla kaatopaikalla 2014 Liite 12 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen metaanin ja hiilidioksidin sekä haihdunnan mikrometeorologiset päästömittaukset tammikuu–joulukuu 2014 Liite 13 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelumittaukset 18.8.2014 Liite 14 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvontamittaukset, Toiminnot vuonna 2014 Liite 15 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastusraportti 2014 Liite 16 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti 2014 54 Jakelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Johansson Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Vuola Espoon kaupungin ympäristökeskus / Anttila Espoon seudun ympäristöterveys / Keisteri Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelutoimisto Käsittelypalveluiden ja rakennuttamisyksikön henkilökunta Bergström, Hanf, Juntunen, Kouvo, Lumikumpu, Miettinen, Mäntynen, Routio, Silvonen, Tukiainen, Turunen, Uuksulainen Kokko, Koskentalo, Lehtinen, Methuen, Rinta-Kanto HSY:n kirjaamo, verkkoviestintä, neuvonta HSY:n verkkosivut www.hsy.fi (ilman liitteitä) 55 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
