Ritva Ketonen EMK syksy2015

Transcription

Ritva Ketonen EMK syksy2015
Lukivaikeus EMK
2
Tänään
 lukivaikeutta
ennakoivia tekijöitä
 Lukivaikeuden
määrittelyä
 Lukivaikeuden arviointi
 Tukeminen
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
1
Lukivaikeus EMK
Lukutaito
3
o Lukutaidon määritelmä (Simple View of Reading):
sanojen lukeminen (tekninen lukutaito) ja luetun
ymmärtämisen taito
o Sanojen lukeminen: yhdistetään kirjaimia vastaavia
äänteitä tavuiksi ja sanoiksi ja tunnistetaan kokonaisia
sanahahmoja
o Koulun alkaessa yli kolmasosa lapsista osaa lukea, 1
lk. loppuun mennessä lähes kaikki lapset osaavat
lukea tarkasti
o Logografinen-alfabeettinen-ortografinen lukeminen
o Suomalaislasten ongelmana on lukemisen hitaus
o Lukusujuvuus: vaatii isompien yksiköiden tunnistamista
ja lukemisen automatisoitumista
Ritva Ketonen HY
4
Kielissä on eroa
Säännönmukaisissa kielissä
logografinen ja osittaisalfabeettinen
vaihe jäävät vähäisemmäksi
Mitä säännöllisempi kieli, sitä
enemmän alfabeettista vaihetta
käytetään
Englanninkieltä lukemaan opettelevat
lapset pyrkivät hahmottamaan ja
lukemaan sanat kokonaisina
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
2
Lukivaikeus EMK
5
Hyvää materiaalia
Ks. Lukimat.fi: videot lukemaan
opettaminen Suomessa
Ritva Ketonen HY
6
Oppimisvaikeudet
 Lukivaikeus eli dysleksia - yleisin
 Matematiikan oppimisvaikeus, dyskalkylia
 Tarkkaavuushäiriö
 Motoriset koordinaatiohäiriöt
 Visuaalisen tai avaruudellisen hahmottamisen
ongelmat
 Kielen kehityksen ongelmat (kielellinen erityisvaik)
 Lievät autismin kirjon ongelmat
 Komorbiditeetti eli oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen
(samalla ihmisellä useita eri oppimisvaikeuksia)
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
3
Lukivaikeus EMK
7
Lukivaikeus
(WHO: ICD-10)
 suoriutuminen lukemisen tarkkuutta ja/tai ymmärtämistä
vaativissa yksilöllisissä standardoiduissa testeissä on vähintään
kaksi keskihajontaa alle ikä- (ja älykkyys)tason. Myös kyky
kirjoittaa tavuja ja sanoja voi olla puutteellinen.
 ei johdu näön tai kuulon epätarkkuudesta tai riittämättömästä
kouluopetuksesta.
 häiritsee huomattavasti opintoja
-luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen,
ääneen lukemisen taito ja lukemista edellyttävien tehtävien
suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia.
 lukemisen erityisvaikeutta edeltävät usein puheen ja kielen
kehityksen erityisvaikeudet
 Kouluiässä
mukana on usein tunne-elämän ja käyttäytymisen
Ritva Ketonen HY
häiriöitä
8
Ongelmia
kriteereissä…
 Yhtenäinen käytäntö dysleksiakriteereista puuttuu
 Mikä on normaalivaihtelua?
 Tutkimustulokset ristiriitaisia
 Kielten väliset erot
 Perinteinen kriteeri: diskrepanssi älykkyyden ja lukusuorituksen
välillä
 Tilalle esitetty tapa: Response to Intervention (RTI):
interventioiden sarja toimii diagnosoinnin pohjana
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
4
Lukivaikeus EMK
9
Lukivaikeuden yleisyys
 5-20%, aikuisilla arvio n. 10 %
 LKK: Suomessa 6-7%
 Perinnöllisyys: sisaruksesta toiseen 38-62%,vanhemmasta lapseen
20-49%, kaksoset 60-70%
 Periytyvyys n. 37% kun vähintään toisella vanhemmalla ja suvussa
on lukivaikeutta
 Heikot lukijat (garden variety poor readers)
 Dyslektiset lukijat
 Hyperlektikot
Ritva Ketonen HY
Jaakko esikoulusta nuoriso/aikuisasteelle
 esikoulussa kirjaintietoisuus oli pieni
 sanojen alkuäänteitä ei tiennyt
 haki joskus oikeaa sanaa, selittelee,
mitä tarkoittaa, ’hassuja sanoja’
 kyseli ’ai mitä?’
 puheessa ’kauneusvirheitä’:
kameli=kaneli, katsoo=kassoo, r-äänne
virheellinen
 ei kovin innostunut piirtämisestä tai
kuvioiden jäljentämisestä
 aikakäsitteitä ei oikein hahmottanut
 isällä ja siskolla lukivaikeutta
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
10
5
Lukivaikeus EMK
Jaakko, jatkoa
11
 oppi 1.luokan keväällä lukemaan tavuja
 2. luokalla luki lyhyitä sanoja, pitkiä sanoja ja
tekstiä hieman, yritti arvailla sanoja
 kirjoituksessa oli vääriä kirjaimia, äänteiden
kestovirheitä
 yleensä ymmärsi lukemansa, ma sujui aika
hyvin
Ritva Ketonen HY
Perusongelmat
12
lukivaikeuden taustalla
 kirjain-äännevastaavuus
 fonologinen tietoisuus
 nopea nimeäminen
 kielellinen työmuisti
 double deficit; fonologinen tietoisuus ja
nimeäminen (esim. Wolf)
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
6
Lukivaikeus EMK
13
Kirjainten nimeäminen (JLD)
Ritva Ketonen HY
Fonologinen tietoisuus: osa-alueet
14
(mukailtu Adams, 1990)
arviointi ja harjaannuttaminen
 Lorut ja riimittelytehtävät – tunnistaminen ja
tuottaminen
 Sanojen vertailu: mikä sana ei kuulu joukkoon
 Oivallus sanan rakenteesta (synteesi): tavujen
ja äänteiden yhdistäminen sanaksi
→lukeminen
 Segmentaatio: mitä tavuja ja äänteitä sanassa
on? →kirjoittaminen. Alkuäänne helpoin.
 Äänteiden manipulointitaito: äänteen tai tavun
lisäys/poisto tai vaihto
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
17.9.2015
7
Lukivaikeus EMK
Fonologian merkitys
15
 merkitys suurin alkavassa luku- ja
kirjoitustaidossa. Kirjainäännevastaavuuden hallinta oleellista
 merkitys vielä suurempi oikeinkirjoituksessa
kuin lukemisessa säännönmukaisissa
kielissä (esim. Landerl & Wimmer, 2008)
 suomen kielessä myös tavutus tärkeää
(Lehtonen & Bryant, 2001)
 usein harjoiteltava vielä myöhemminkin
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen HY
16
Nimeämisvaikeus
nimeämisvaikeudella tarkoitetaan häiriötä
kyvyssä palauttaa mieleen verbaalisia
nimikkeitä (Murphy ym.,1988).
ongelmia voi olla sekä nimeämisen
tarkkuudessa ja/tai nopeudessa
voi liittyä myös laaja-alaisempaan
kielelliseen vaikeuteen
yhteydessä ensisijaisesti lukemisen
sujuvoitumiseen
Ritva Ketonen 17.9.2015
8
Lukivaikeus EMK
Ritva Ketonen HY
Yleisimmät nimeämisvirheet
17
 ’en muista’, ’en tiedä’
 sanakorvautumat; laskujuttu po.helmitaulu
 samantapaiset sanat sekoittuvat
 kiertoilmaisut, selitykset ’se lentää ilmassa’
 tyhjät sanat ’tää,tää’, tota noin, sellanen
 runsas pronominien käyttö
 suppean sanavaraston käyttö
Nimeämisen
arviointi
18
 Yksittäisten kuvien nimeäminen: esim. BNT
(5.5-10.5v), WFVT (3-8v). Mitataan
tarkkuutta, virheitä ja latenssia eli
nimeämisnopeutta
 Sarjallinen kuvien nimeäminen: Nopean
sarjall. nimeämisen testi. Suomalaiset
normit 6-12v. Mitataan nimeämisen
kokonaisaika ja virheet
 Sanalöytämistesti (Test of Word Finding;
German, 1986), 6.5-13v. Ilm.2008.
 Kertovan puheen testi (Test of Word
Finding in Discourse; German, 1991), 6.512v. Ei Suomessa.
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
9
Lukivaikeus EMK
Työmuisti
19
• osa lyhytkestoista muistia, liittyy erityisesti
oppimiseen
• rajallinen kapasiteetiltaan
• ei säilytä tietoja
• kehittyy 11 ikävuoteen asti
• iän myötä heikkenee
• > 5 yksikköä normaali aikuisilla
• Lukitaidot: lukemisen alkuvaiheessa kirjainten
ja äänteiden mielessä pitäminen, kuullun
ymmärtäminen → luetun ymmärtäminen
Ritva Ketonen HY
(Kielellinen) työmuisti 1
20
Fonologinen silmukka varastoi lyhytaikaista fonologista
informaatiota. Lapsi käyttää sitä esim. silloin kun hän muuttaa
mielessään kirjaimet äänteiksi, painaa äänteet mieleensä, jotta
voi yhdistää ne tavuiksi tai sanoiksi. Etenkin epäsanojen toiston
ajatellaan heijastavan silmukan toimintaa.
Luetun ymmärtämisessä tärkeä.
Arviointitapoja:
 epäsanojen toisto
 epäsana-span: montako sanaa muistaa
 numerosarjat eteenpäin
 numerosarjat taaksepäin
 ’arkimuisti’ eli tarinan mieleenpalauttaminen
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
10
Lukivaikeus EMK
Jaakko, 8 vuotta, jatkoa
Miten voi tukea?
 aikakäsitteitä harjoitellaan
myös kotona –oma
treenata: äänne-kirjain –
kalenteri
vastaavuus sujuvaksi
esim. Ekapelillä
 jos paljon nimeämisen ja
sananlöytämisen pulmaa,
paljon sanojen tarkkaa
ohjeita puheterapeutilta
tavutusta ja sen pohjalta
kirjoittamista
 työmuistia tuetaan mm.
selkeillä ohjeilla, ohjeita
monipuolista lukemista;
toistamalla, kuvien avulla,
ei liikaa, eikä liian
ulkoaopettelemalla,
vaativaa
jäsentämällä puheen
avulla, esim. ’ensin-sitten’
toistolukuharjoituksia
sekä opiskelustrategioilla
sujuvoittamiseen, myös
Ekapelillä 2.lk
tarvittaessa
erityisharjoituksia: CID ja
KPL, sormiaakkoset
 luki-perustaitoja voi




21
Ritva Ketonen HY
22
Nuoruusiän lukivaikeudet
(apuna käytetty Leila Kairaluoman*) luentoja)
*) Kairaluoma ym. (2008) Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas ammatillisille oppilaitoksille
Ritva Ketonen 17.9.2015
11
Lukivaikeus EMK
Jaakko, yläkoulussa ja sen jälkeen
23
 lukeminen edelleen hidasta
 kirjoitusvirheitä
 luetun ymmärtämisessä puutteita
 lukeminen ei kiinnosta, lukee lähinnä tekstiviestejä ja TV:n
tekstejä + ”pakolliset” tehtävät koulussa*
 vieraissa kielissä vaikeutta
 * PISA 2009: 33 % suomal. nuorista ei lue lainkaan vapaa-
aikana, tytöt 19 %, pojat 47 %, OECD-maiden ka 42 %. Pojat
lukevat enemmän verkkotekstejä kuin tytöt. Suomessa
kiinnostus lukemiseen ja tekstintiivistämisstrategiat selittävät 80
% lukutaidosta.
Ritva Ketonen HY
Lukivaikeuksien
ilmeneminen nuoruusiällä
24
 lukeminen hidasta ja työlästä, jolloin myös
motivaatio lukemista kohtaan laskee ja harjoittelun
määrä vähenee
 teknisen lukemisen ja kirjoittamisen virheet, varsinkin
pitkissä sanoissa, vieraissa käsitteissä, kuormitetussa
tilanteessa (kiire)
 opiskeluasenteet voivat olla negatiiviset
 vieraan kielen oppimisen ongelmia, kirjoitettu kieli
 luetun ymmärtämisen ongelmat voivat liittyä
virheisiin, hitauteen tai sanavarastopuutteisiin,
lukivaikeuksien seurannaisilmiö
 kirjallinen tuottaminen usein työlästä,
lauserakenteet puutteellisia, ilmaisu suppeaa; näkyy
sekä äidinkielessä että vieraissa kielissä.
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
12
Lukivaikeus EMK
25
Lukivaikeus erilaisissa oppimistilanteissa
 samanaikainen lukeminen, kirjoittaminen ja
kuuntelu vaikeaa
 kuunteleminen näkemättä puhujaa hankalaa
 taululta kopiointi hidasta
 jos opeteltava asia on kielellisesti vaikea tai
sisältää paljon lukemista ja kirjoittamista,
pääasioiden löytäminen ja ymmärtäminen
hitaampaa
 työskentelyaika tunnilla ja kokeissa ei riitä,
KESKEISIN ASIA
Ritva Ketonen HY
26
 oppikirjassa/koetilanteessa yksittäisetkin
vieraat/pitkät sanat saattavat jumiuttaa
lukemisen ja haitata ymmärtämistä
 opettajan monimutkainen kieli tai pitkät, kirjalliset
ohjeet esteenä työn aloittamiselle
 opiskelustrategioiden esim. tekstin ymmärtämisen
opiskelu vie enemmän aikaa
 jännittäminen, stressi -> vie energiaa ja
kapeuttaa huomiokykyä
 jos oheisongelmia, oppiminen on vielä
vaikeampaa
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
13
Lukivaikeus EMK
Arviointi
27
Ritva Ketonen HY
28
I Lukivaikeuksien
seulontamenetelmä nuorille ja
aikuisille
 Itsearviointilomake
 lukemistottumukset ja asenteet
 Luetun ymmärtäminen
 kertomusteksti, jossa löydettävä tarinan kontekstiin
sopimattomia sanoja
 Tekninen lukutaito
Kirjoitusvirheiden löytäminen
Sanantunnistus (sanaketjut)
 Kirjoittaminen (sanelu)
Sanat (20)
Pseudosanat (20)
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
14
Lukivaikeus EMK
Seulontatestistön normit
29
-seulan tulosten perusteella opiskelija voidaan
ohjata tarkempaan lukitaitojen arviointiin
 alle 4%, välttämätön tutkia
 8%, tarpeellinen
 12 %, suositeltava
-lukivaikeus todetaan aina yksilötesteillä
Ritva Ketonen HY
30
II Lukemis- ja kirjoittamistaitojen
yksilötestistö nuorille ja aikuisille
Sisältö
1. Lukeminen
Ääneen lukemisen testit
-sanat, merkityksettömät sanat, tekstin lukeminen
Luetun ymmärtämisen testit (kaksi testiä)
2. Kirjoittaminen
Nopea kirjoittaminen
Tuottava kirjoittaminen (laadullinen tarkastelu)
Sanelukirjoitus seulasta!
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
15
Lukivaikeus EMK
31
Yksilötestistön normit
 yksilötestistön normit kerätty 208:lta (9.lk)
oppilaalta
 normitulokset jaettu yhdeksään tasoryhmään
kunkin testin osalta
 tasoryhmä 1 käsittää 4% normijoukosta, siihen
kuuluvat oppilaat ovat kaikkein heikoimpia
 tasoryhmä 2 käsittää seuraavat 7% normijoukosta
 tulosten liikkuessa osatesteissä tasoilla 1-2,
tulokseen on kiinnitettävä huomiota
 keskeisintä on yksilöprofiilin tarkastelu
kokonaisvaltaisesti
Arviointi ja tukitoimet voivat vaikuttaa
32
 opiskelujen keskeyttämiseen ja syrjäytymiseen
 opiskelijan itsetuntoon, ”en olekaan tyhmä”
 opiskelijan minäkuvaan oppijana, ”minäkin opin”
 motivaatioon, suoritusasenteisiin ja aktiivisuuteen,
sitkeyteen yrittää
 koettuun uupumukseen ja emotionaalisiin
ongelmiin (kuten masennus)
 opettajan ja opiskelijan väliseen
vuorovaikutukseen
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
16
Lukivaikeus EMK
Lukeminen hidasta tai virheellistä
- käytännössä kokeiltua
33
simultaanilukeminen
lukemaan innostaminen!!!
tuntimuistiinpanot etukäteen monisteena
tietokoneen käyttö muistiinpanojen
kirjoittamisessa
vaikeiden tai pitkien sanojen ja käsitteiden
haltuunotto
koetehtävien ääneen lukeminen
Ritva Ketonen HY
Miksi
luetun ymmärtäminen on
34
vaikeaa?
lukemisen hitaus ja virheellisyys
-hidas tekninen lukeminen kuormittaa työmuistia,
virheellisesti luetut sanat heikentävät ymmärtämistä
ei harrasta lukemista
ehkä heikot yleistiedot
käsite- ja sanavarasto suppeat
heikot opiskelustrategiat ja metakognitiiviset
taidot
oppimateriaali vaikealukuisia
tarkkaavaisuus- ja motivaatio-ongelmat
älyllinen kyvykkyys alhainen
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
17
Lukivaikeus EMK
35
ohjaamisen ongelma, opetus ja oppiminen
eivät kohtaa esim. lukemisen tavoite jää
epäselväksi eikä lukija ymmärrä lukemisensa
tarkoitusta
luettavaan tekstiin liittyy ymmärtämistä
vaikeuttavia tekijöitä
-tekstin ulkonäkö, kirjasintyyppi- ja koko, palstoitus,
kappalejako, lauseiden pituus ja polveilevuus, otsikot
eivät vastaa tekstiä, alaotsikoita ei ole, kuvat ja
taulukot eivät tue tekstiä, niiden tekstit
epämääräiset, tekstilaji vaikea ja esim. liian tiivis ja
käsitteellinen teksti, ei konkreettisia esimerkkejä tai
selvennyksiä
Ritva Ketonen HY
Luetun ymmärtäminen vaikeaa
36
- käytännössä
kokeiltua
 Erilaiset luetun ymmärtämisen strategiat
 uusien vaikeiden sanojen opettelu kirjoittamalla
(esim. anatomiassa)
 tuntiaktiivisuuden painottaminen
 alleviivaus + muut merkinnät
 tekstissä olevan prosessin visualisointi
 aiheeseen orientoituminen ja opittavan
kokonaisuuden hahmottaminen esim.
sisällysluettelon avulla
 lyhennelmän tekeminen oppitunnilla esim.
parityönä
 (Iloa lukemiseen –valinnaiskurssi)
Ritva Ketonen HY )
Ritva Ketonen 17.9.2015
18
Lukivaikeus EMK
Kirjoittamisen pulmat
37
ei hallitse kirjain-äännevastaavuuksia tai
oikeinkirjoitussääntöjä
kirjainten motorinen tuottaminen
vaikeaa
ei osaa suunnitella työskentelyä
ei osaa kääntää ajatuksiaan
kirjoitukseksi
oman tekstin lukeminen vaikeaa
ei osaa arvioida kirjoituksensa
ymmärrettävyyttä
Ritva Ketonen HY
Kirjoittamisen pulmat
38
- käytännössä kokeiltua
tavuttamalla kirjoittaminen ja
tarkistaminen
lauseiden tunnistaminen puhutun kautta
lauseen rakenteen ja jäsentämisen
opetteleminen
opettajan ohjausta tarvitaan tavallista
enemmän kirjoitusprosessin aikana
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
19
Lukivaikeus EMK
Esteettömyys
39
 Voi tarkoittaa käytännössä
 Lisäaikaa
 Häiriötöntä tilaa
 Selkeästi esitettyjä kysymyksiä ja ohjeita
 Riittävän suurta fonttia
 Suullista koetta
 Tietokonetta tai muita apuvälineitä
 Arviointia, jossa kirjoitusvirheet eivät alenna
tulosta
 Ks. lisää ESOK.fi – esteetöntä opiskelua
Ritva Ketonen HY
Palvelut
HY:n opiskelijoille
40
 Arviointi YTHS:ssä puheterapeutti
 Todistusta saatetaan tarvita esim. pääsykokeisiin, tenttejä
varten, kieliopintoihin
 Tarvittaessa muita tutkimuksia, esim. foniatrin tutkimus
 Eri tiedekunnissa on erilaisia käytäntöjä – yhteys ensin omaan
opettajaan/tiedekuntaan
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
20
Lukivaikeus EMK
Omassa työssäsi
41
Ohjaa oppilas/opiskelija
erityisopettajalle
Jos eo:ta ei ole, lähimpiä paikkoja
voivat olla koulupsykologi, tkpuheterapeutti tai tk-psykologi
Myös yksityisiä palveluja on
Selvitä oman kuntasi tapa käsitellä
oppimisvaikeuksia
Ritva Ketonen HY
42
Kiitos!
 [email protected]
Ritva Ketonen HY
Ritva Ketonen 17.9.2015
21