Lehti 2 2015 sivut 1-7

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49
Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2015.
Metalli 49 –
1
www.metalli49turku.fi
Sandvikin väki toivoo s.4
pitkäjänteistä kehittämistä
Ei leikkauksille!
s.7
Tukityöpaikat
kiven takana ..................... s. 3
Työsuojeluvalinnat.
NYT! ................................. s. 6
Liittokokousvaalit 2016.... s. 9
Teollisuuden kilpailukyky
parempi kuin väitetään.... s. 12
Pienten
verstaiden
edunvalvonta
s. 6 ja 8
– Metalli 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49
Pääkirjoitus 2/2015
2
Hallituksen toimet
hyödyttävät vain rikkaita
Kevään vaaleissa kansa sai sitä mitä halusi, sanotaan. Itse en tällaista halunnut. Hallituksen leikkauslistalla on kaikki mahdollinen, joka koskee palkansaajia,
työttömiä ja eläkeläisiä. Nämä leikkaukset ovat suoraan
kulutuksesta pois ja niistä kärsivät edellä mainittujen lisäksi kaupat ja muut elinkeinonharjoittajat. Tämäkö on
hallituksen tarkoitus? Mitä näillä leikkauksilla saavutetaan sellaista, joka parantaa Suomen valtion taloutta?
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein paras tapa elvyttää taloutta, on nostaa kaikkein pienimpiä palkkoja, ei Sipilän esittämällä leikkauspolitiikalla ja pakkolailla uhkaileminen. Tällaisella ei saada aikaiseksi muuta
kuin torikokouksia ja se ei ole kenenkään etu. Sopimalla, ilman uhkailua, päästään parempaan tulokseen. Sipilän johtama hallitus toimii vain Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämien toiveiden mukaan, kuten tiedetään
EK:lle ei riitä mikään.
Ehdoton ei palkanalennuksille
1990- luvun alkupuolella Keskustapuolueen johtama
hallitus yritti samoilla keinoilla saada maamme taloutta kuntoon. Silloinkin puuhattiin työpaikkojen menettämisen pelossa palkkamalttia. Se toteutettiin kahtena
vuotena nollakorotuksilla, tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä, sillä työttömyys vain jatkoi kasvuaan. Työttömyys
kasvoi noin 500000 hen”Leikkauksilla
kilöön. Siitä lähtien osinovat kasvaneet
onkin vain yksi kotulot
palkkoja enemmän. Haltavoite, saada
lituksen esittämiin palrikkaille entistä kanalennuksiin eikä liioin
nollalinjallekaan ole mienemmän.”
tään perusteita niin kauan kuin yrityksillä on varaa maksaa (ylisuuria) osinkoja.
Osingot ovat yhtälailla yritysten taseesta pois kuin palkatkin. Leikkauksilla onkin vain yksi tavoite, saada rikkaille entistä enemmän. Menneinä vuosin kun yrityksillä meni heikosti, niin saatettiin jopa jättää osingot maksamatta tai ainakin suhteutettiin ne tulokseen. Nykymalliin tällainen ei sovi, vedotaan pörssiin ja mihin milloinkin. Ennen työmies oli palkkansa ansainnut ja niin on
tänä päivänäkin. Ilman työntekijöitä ei kerry jaettavaa.
Hyviäkin uutisia Turkuun, kaikesta huolimatta
Sandvik ilmoitti maaliskuun lopulla aloittavansa ytneuvottelut Turun tehtaan mahdollisesta lopettamisesta. Tuolloin kukaan ei jaksanut uskoa, että tulisi muuta
päätöstä kuin se, että tehdas suljetaan. Yt- neuvottelut
saatiin päätökseen kesäkuun alkupuolella, jäätiin odottamaan lopullista päätöstä. 12.6.2015 päätös sitten tuli, Turun tehdas suljetaan. Tämän jälkeen tapahtui muutamia asioita, jotka johtivat päätöksen muuttumiseen.
Syyskuun 8. päivänä tuli tieto, että Turun tehdas jatkaakin toimintaansa, entisenlaisessa vahvuudessaan, näin
säilyi noin 450 työpaikkaa Turussa.
Työsuojeluvaalit ja Metalliliiton kevään
2016 liittokokousvaalit
Marras-joulukuun aikana valitaan työpaikoille työsuojeluhenkilöitä. Näissäkin vaaleissa on tärkeää katsoa, keitä valitaan, ettei tarvitse sitten jälkeenpäin katua sitä, mitä tuli tehtyä.
Liittokokousvaalien ehdokkaiden haku on niinikään
käynnissä, jos olet halukas ehdokkaaksi tai tiedät jonkun, joka on halukas ehdokkaaksi, niin ota yhteyttä ammattiosastomme toimistoon.
Hyvää syksyä ja loppuvuotta 2015,
Antero Palomäki, puheenjohtaja
Turun metallityöväen ammattiosasto 49
ABB Oy:n pitkäaikainen
pääluottamusmies
Reijo Kalleinen
Staironin luottamusmies
Seppo Kalliotie
täyttää 11.11. 70 vuotta.
Metalli 49 onnittelee!
täytti 22.10. 60 vuotta.
Metalli 49 onnittelee!
Fläkt Woodsin työsuojeluvaltuutettu
Metalli 49:n toimikunnan jäsen
ja naisjaoston perustajajäsen
sekä vapaa-ajankeskus Kirjalan hoitajana pitkään toiminut
Mayerin Turun telakan 1. varatyösuojeluvaltuutettu
Aira Mäkelä
ja varapääluottamusmies
täyttää 11.11. 80 vuotta.
Metalli 49 onnittelee
Airaa lämpimästi!
Metalli 49:n toimitsija
Raimo Kytömaa
kiittää ammattiosastoa onnitteluista 2. elokuuta 2015
50-vuotipäivän johdosta.
Metalli 49 tarjoilee
hernesoppaa
Turun
kauppatorilla:
5.11., 12.11., 26.11.
klo 11.00 alkaen
Tervetuloa sopalle ja juttelemaan!
Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti
• 41. vuosikerta
• Toimisto, Tuureporinkatu 17 C
20100 Turku
• Puhelin 044 518 9449
Telefax (02) 231 6016
• Sivun valmistus:
Graafinen Palvelu
Seppo Mäkinen, Somero
• Paino:
Salon Lehtitehdas – 2015
•Toimitusneuvosto:
Susanna Merinen
Pasi Heikkilä
Raimo Kytömaa
Samuli Vienonen
Johannes Yrttiaho
vastaava toimittaja
Harri Alasaari täytti 14.9. 50 vuotta.
Jyrki Seilo täyttää 50 vuotta 6.11.
Juha Jormanainen 14.12.
Metalli 49 onnittelee viisikymppisiä!
Turun Metallityöväen ammattiosasto ry. 49:n
Ehdokasasettelukokous
ke 4.11.2015 klo 18.30
Syyskokous
ke 25.11.2015 klo 18.30
Metalli 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku.
Kahvitarjoilu, tervetuloa!
Pidä jäsenyytesi kunnossa –
muistathan ilmoittaa ammattiosastolle!
Jos jäät eläkkeelle, ota eläkepäätös mukaan ja tule toimistolle käymään. Näin saamme mahdollisen vapaajäsenyysanomuksen lähetettyä liittoon ja tietyt etusi säilyvät.
Muistathan myös ilmoittaa mm. sairauslomasta, kuntoutustuesta, opiskelusta sekä muista muutoksista, jotka
saattavat oikeuttaa jäsenmaksuvapautukseen.
Pidä jäsenyytesi kunnossa eri elämäntilanteissa!
Terveisin toimiston väki,
Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, 044-5189449
Metalli 49 järjestää yhteistyössä
veteraanijaoston kanssa
Koko perheen
JOULUJUHLAN
la 28.11.
klo 11.00 – 14.00
Ohjelmassa lapsille mm.
askartelua Länsirannikon pioneerien kanssa.
Joulupukki vierailee!
Esiintymässä mm. veteraanien kuoro Ritspiikki.
Jouluinen tarjoilu!
Joulujuhla pidetään Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku.
Ilmoittautumiset tarjoilua varten 20.11. mennessä
joko toimistolle suoraan, 044 518 9449 tai susanna.
merinen(at)metalli49turku.fi
Tervetuloa mukaan koko perhe, vauvasta vaariin!
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 –
Metalli 49
3
Tukityöpaikat kiven takana
Työllisyyspolitiikka
halpuutuksen kourissa
Vaikka työttömyys on ollut
nousussa jo muutaman vuoden
aikana ja vaikka työttömyysluvut
alkavat lähestyä 1990-luvun
huippulukuja, hallitukset eivät ole
lisänneet tukityöllistämistä
Työ- ja elinkeinoministeriön
tilastotiedoista ilmenee, että palkkaperusteinen työllistäminen on nyt vähäisempää
kuin ennen suurta talouskriisiä vuonna 2006. Esimerkiksi
heinäkuussa 2015 tukityöllistettyjä oli 30 700. Heinäkuussa
2006, jolloin työllisyystilanne
oli paljon parempi ja elettiin
vielä noususuhdanteen aikaa,
tukityöllistettyjä oli 38 300.
Tukityöpaikkojen rinnalla työllisyyspolitiikassa on
jo kauan, 1970-luvulta lähtien, luotettu työvoimakoulutukseen. Heinäkuun lopussa
työvoimakoulutuksessa oli
17 800 henkilöä. 1990-luvun
puolivälistä lähtien työttömiä on velvoitettu erilaiseen
palkattomaan työhön työttömyysturvan menettämisen
uhalla. Tätä palkatonta työtä
on teetetty eri nimikkeillä ja
erilaisin ehdoin: työharjoittelu, työelämävalmennus, työ-
ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Suuntana on ollut palkattoman työn
osuuden lisääminen. Heinäkuussa 2015 työelämävalmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 24 200 henkilöä.
Työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun
palkattoman työn väitetään
auttavan työttömien työllistämistä. Usein kyse on kuitenkin työttömien räikeästä
hyväksikäytöstä. Työttömillä
teetetään ilmaista työtä. Palkattomat työjaksot voivat seurata toisiaan ilman että oikea
työpaikka avautuisi. Kyse ei
ole työsuhteista, joka oikeuttaisivat normaaleihin työsuhde-etuihin, esimerkiksi työterveyshuoltoon, tai jotka kerryttäisivät oikeutta lomiin, sairauspäivärahoihin, ansiosidonnaiseen työttömyystur-
vaan tai työeläkkeisiin. Nykyisin maksetaan tosin miltei aina 9 euron päivittäinen ylläpitokorvaus. Se on tarkoitettu
syntyvien ylimääräisten matka- ja ruokailukulujen peittämiseen eikä sitä tule ymmärtää palkaksi.
Viime vuosina on lainmuutosten myötä lisääntynyt
myös omaehtoinen opiskelu
työttömyysturvalla. Sen piirissä oli heinäkuussa 22 700
henkilöä. Sekin on valtiovallalle halpa keino pitää työttömyysluvut kauniimpina. Nämä opiskelupaikat tuskin aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia. Omaehtoinen opiskelu on toki siihen osallistujille
yleensä hyödyksi, mutta työttömyysturvapäivien enimmäisrajat ja mahdolliset karenssit voivat tehdä opintojen päättämisen epävarmaksi.
Työvoimaviranomaiset päättävät, onko tällainen opiskelu perusteltua.
Kaiken kaikkiaan palkattomien työmuotojen osuus työvoimapolitiikassa on viime
vuosina suurentunut, kuten
nähdään oheisesta kuviosta.
Siinä kuukausittaiset vaihtelut
on tasoitettu esittämällä luvut
12 kuukauden keskiarvoina.
Palkattomissa työllistämispalveluissa olevien lukumäärä lähestyy jo palkkaperusteisesti työllistettyjen lukumäärää.
– Työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun palkattoman työn väitetään auttavan työttömien työllistymistä. Usein
on kuitenkin kysymys työttömien räikeästä hyväksikäytöstä,
kirjoittaa Jyrki Yrttiaho.
Palkkaperusteinen työllistäminen on vähitellen vähentynyt. Samaan aikaan palkattomien työmuotojen osuus on
voimakkaasti kasvanut.
Palkattomilla työllistämistoimilla tarkoitetaan kuviossa työharjoittelua, työhönvalmennusta, työ- ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Yksi käyrä
kuvaa työvoimakoulutusta ja
omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla yhteenlaskettuna. Palkkaperusteinen työllistäminen sisältää erilaiset työllistämistuet palkkatyöhön sekä starttirahat yrittäjille.
Palkattomissa työllistämispalveluissa olevien lukumäärä lähestyy ja palkkaperusteisesti tukityöllistettyjen lukumäärää. Samankaltainen kehitys on jatkunut
hieman heilahdellen Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen,
Stubbin ja Sipilän hallitusten aikana.Palkaton työllistäminen on valtiovallalle edullinen keino kaunistaa työttömyyslukuja. Palkattomaan
työhön sijoitettuja ei lasketa
työttömiksi Tilastokeskuksen
tai työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvuissa. Työttömyysturvaan he ovat kuitenkin miltei aina oikeutettuja, joten työttömyyden kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle tämä keino ei pienennä.
Työväenpuolueiden ja ammattiliittojen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun
palkattoman työn epäkohtiin.
Pääsääntönä pitäisi olla, että
työstä maksetaan palkkaa ja
että palkkatyö oikeuttaa vuosilomiin ja muihin normaaleihin työsuhde-etuihin ja että
se kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan.
Tällöin tukityöllistämisestä
on eniten hyötyä työttömälle
ja se auttaa häntä todella selviytymään. Työharjoittelu voi
olla tietyissä tilanteissa perusteltua, mutta sen pitäisi liittyä
kiinteästi todelliseen koulutukseen ja täsmällisesti määriteltyyn koulutusohjelmaan
ja sen pitäisi olla tiukasti ajallisesti rajoitettua, esim. 3 kuukauteen tai joissakin tilanteissa enintään 6 kuukauteen yhden henkilön kohdalla. Työharjoittelun jälkeen työtön on
palkattava oikeaan työhön samassa yrityksessä tai organisaatiossa, jossa työharjoittelu
on aloitettu. Samoja periaatteita voidaan soveltaa pitkälti myös kuntoutukseen. Kuntoutuksen on oltava todellista kuntoutusta eikä palkattomaksi työksi muunnettua näennäiskuntoutusta.
Jyrki Yrttiaho
Pasin pakina:
Telakalla kohta vanhainkoti
Jo pitkään etenkin työväestön edustajat ovat olleet
huolissaan telakan ikärakenteesta. Viimeisten vuosien
aikana on suuri määrä kokeneita telakkalaisia jäänyt sairaseläkkeelle tai työnantajan
paheksumaan eläkeputkeen.
Työväestön tuoma huoli on
vasta nyt havaittu työnantajan taholta. Nyt ikääntymisvajetta pyritään hätäpäissään
paikkaamaan hallitsemattomalla alihankinnalla ja vuok-
ramiesporukoilla joiden ammattitaito on usein hyvinkin
kyseenalainen.
Telakan vanhojen ammattinaisten ja -miesten keski-ikä
alkaa hipoa korkeuksia kuin
Himalajan huippu. Ja yhtä
korkealta pudotaan. Pian ei
ole enää niin sanottuja vanhan ajan paaseja neuvomaan
uusia työntekijöitä. Pilven
reunalta on vaikeata oppeja maalliselle telakalle antaa.
Sanotaan, että vainajat le-
päävät haudassaan. Miten
vainaja voi levätä, kun on kerran kuollut? Hengissä oleva
ihminen sen sijaan voi levätä,
jos kapitalisti vain antaa siihen mahdollisuuden. Tuskinpa. Nyt on aika antaa ikääntyville vielä hengissä oleville
telakkalaisille mahdollisuus
opettaa nuorempiaan telakkatöiden saloihin. Eikä ole pahasta opettaa nuorille myös
lakkoilun merkitys, sillä toisinaan sitäkin konstia vielä käy-
tetään. Oppiminen tähän on
varsin helppoa. Haalarit vaan
vaatekaappiin ja tikuvehkeeseen koodi ”lakko” ja äkkiä
ulos verstaalta ennen kuin
luottamusmies tulee hakemaan takaisin töihin.
Pasi Heikkilä
luottamusmies Meyerin
Turun telakalla ja Turun
kaupunginvaltuutettu
(vas)
4
– Metalli 49
Metalli 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Työntekijät toivovat pitkäjänteistä kehittämistä
Kaivoskoneiden tuotanto
Runosmäessä jatkuu
Maaliskuun lopulla Sandvik Mining
and Construction ilmoitti yt-neuvotteluista Turun Runosmäen tehtaalla.
Tehtaan lakkautus ja 450 ihmisen
työn loppuminen näyttivät todennäköisiltä. Kesäkuussa tuli päätös:
tehdas lakkautetaan.
– Henkilöstö oli syystäkin
tyrmistynyt. Töitä oli tiedossa vähintäänkin kesään 2016
saakka ja uutta väkeäkin rekrytoitiin. Kaikki näytti rullaavan paremmin kuin hyvin,
kertaa tehtaan 240 työntekijän pääluottamusmies Antero Palomäki. Henkilöstöryhmät ryhtyivät yhdessä kampanjoimaan tehtaan jatkon
puolesta jo maaliskuussa.
– Hankimme osakkeita ja
osallistuimme mm. yhtiökokoukseen. Ehkä siellä käyttämämme puheenvuorot saivat johdon vielä käymään
suunnitelmansa läpi, tuumii
Palomäki.
Syyskuun 8. päivä yhtiö
ilmoitti yllättäen, että Turun
tehdasta ei lakkautetakaan.
– On suorastaan historiallista, että maailmanlaajuinen konserni kääntää kelkkansa näin totaalisesti. Tällaista tapausta ei taida ainakaan Suomen lähihistoriasta toista löytyä, Palomäki sanoo.
Sinä päivänä työntekijöiden hymyt olivat herkässä.
Luottamusmiehet
tärkeässä roolissa
Palomäki, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Toivonen ja kokoonpanon luottamusmies
Janne Liinoja korostavat toimivan luottamusmiesjärjestelmän merkitystä, kun teh-
dasta pelastettiin. On tärkeää, että työntekijät voivat
toimia yhtenä rintamana ja
henki säilyy vaikeasta tilanteesta huolimatta kohtalaisen hyvänä.
– Mielenkiintoista nähdä,
mikä uuden johdon linja on.
Tehdasta tulee edelleen kehittää. Olisi hyvä, jos voitaisiin jatkaa maaliskuun alun
tilanteesta, ikään kuin puhtaalta pöydältä, sanoo Liinoja. Miehet kuitenkin tietävät, että se on helpommin
sanottu kuin tehty. Suunnittelupuolelta ehdittiin menettää joitakin avainhenkilöitä.
– Menetykset voivat näkyä
muutaman vuoden viiveellä.
Tuotekehitys on olennainen
osa kilpailukykyä, sanoo koneasentaja Marko Rantasalo.
Hän toivoo, että yhtiön johto tutkisi asiat jatkossa tarkemmin eikä tekisi hätiköityjä ratkaisuja.
Töiden loppuun
ehdittiin varautua
Hitsaaja Antti Vesajärvi sanoo, että viimeiset puoli
vuotta oli rankkaa aikaa ja
tieto lakkautuksen perumisesta suuri helpotus. Hänen
työnsä hitsaajana runkoverstaalla olisi mahdollisesti jatkunut, sillä 60 henkeä työllistävä verstas oli tarkoitus
ulkoistaa osana tehtaan lakkautusta. Uhka ulkoistukses-
Nyt on syytä hymyyn. Kokoonpanon luottamusmies Janne
Liinoja, hitsaaja Antti Vesajärvi, työsuojeluvaltuutettu Jarmo
Toivonen ja pääluottamusmies Antero Palomäki ovat tyytyväisiä
tehtaan jatkoon.
Sandvikin miehet Marko Rantasalo, Janne Liinoja, Pekka Suojanen, Mikko Kaijanen, Jarmo
Toivonen, Antero Palomäki, Markus Koski, Juha Lipponen ja Olli Yli-Yrjänäinen toivovat, että
Sandvik nyt panostaisi Turun tehtaaseen. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää investointeja
ja kehittämistä.
ta väistyi samalla, kun koko
tehtaan lakkautussuunnitelma peruttiin.
– Ulkoistamissunnittelma
aiheutti pelkoa ja epätietoisuutta tulevaisuudesta, vaikka luvattiin että runkoverstaan työpaikat olisivat säilyneet, Sandvikilla 26 vuotta
työskennellyt hitsaaja Lauri
Kavander sanoo.
Koneistamossa työskentelevä Markus Koski kertoo
suunnitelleensa jo ennen lakkautusuutisia oman rakennusalan yrityksen perustamista. Suunnitelmat olisi pitänyt panna heti täytäntöön,
jos tehdas olisi suljettu.
– Kun tehdas nyt jatkaa,
tuli lisää aikaa valmistella
yrittäjäksi siirtymistä, Koski sanoo.
– Toivottavasti ymmärrettäisiin laajemminkin, että Kiina ei ole mikään onnela, vaan suomalainen työ on
korkealaatuista ja kilpailukykyistä, sanoo koneasentaja
Juha Lipponen. Hän suunnitteli siirtyvänä telakkatöihin,
jos Sandvik olisi lopetettu.
– Työllisyystilanne on pitkään ollut niin heikko, ettei
työpaikasta tietenkään olisi
ollut varmuutta, hän toteaa.
– Nyt toivotaan, että työt
jatkuvat mahdollisimman
pitkään, tiivistää koneasentaja Olli Yli-Yrjänäinen työntekijöiden tunnot.
– Näitä lakkautusharjoituksia ei tarvita enää yhtään,
miehet puuskahtavat. (M49)
Panostus
työsuojeluun
kannattaa
Lähes kuusi kuukautta kestäneen yt- ja lakkautusvaiheen
aikana pahemmilta työtapaturmilta käytännössä vältyttiin.
– Usein vastaavissa tilanteissa työntekijöiden motivaatio
ja tarkkaavaisuus herpaantuu ja tapaturmia sattuu, sanoo pitkään Sandvikin Turun tehtaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää hoitanut Jarmo Toivonen.
– Tapaturmilta välttyminen osoitti konkreettisesti, että työsuojeluun kannattaa panostaa. Sandvikilla työsuojelutyö on ollut korkealla tasolla ja on sitä toivottavasti
jatkossakin, Toivonen sanoo. Hän kehottaakin metalliväkeä ottamaan työsuojeluvaltuutettujen valinnat vakavasti, kun ne marras-joulukuussa tulevat ajankohtaiseksi monilla verstailla. (M49)
– Johto ei ollut miettinyt tehtaan lakkautuksen vaikutuksia
yhtiön menestykseen riittävän tarkasti. Onneksi mietittiin vielä
uudelleen, kommentoi hitsaaja Lauri Kavander.
Metalli 49 –
Metalli 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
5
Matalan kynnyksen maahanmuuttajajaosto
Tietoisku:
Telakan työntekijän palkat
Työntekijöiden solidaarisuuden ja kunnollisten palkkojen nimissä on syytä kertoa muutama seikka tela-kalla vallitsevista palkkausmuodoista.
Käytössä on kolme eri palkkaryhmää tuotannon työntekijöiden
osalta. Ne määritellään työn vaativuuden mukaan. Kyseessä
ovat työn vaativuusryhmät (TVR) 7,8 ja 9. Käytännössä palkkahaitari vaihtelee reilus-ta 12 eurosta 16 euroon. Telakan keskimääräinen aikapalkka on noin 15.50 euroa mukaan lukien kaikki työn vaativuusryhmät.
Ylityökorvauksista on hyvä muistaa, että lauantai ja sunnuntaiylitöistä tulee maksaa 44 tunnin palkka.
Tämä edellyttää täyden 40 viikkotyötunnin tekemistä ennen viikonlopun ylitöitä.
Muutoin 8 tuntia ylittäviltä päivittäiseltä työajalta maksetaan ensimmäiseltä kahdelta tunnilta 50 prosentil-la korotettua palkkaa
ja seuraavilta tunneilta 100 prosenttista palkkaa.
Käytössä on myös työnantajan järjestämät sosiaalitilat saunoineen ja pesutiloineen sekä ruokailumah-dollisuus.
Telakalla on myös oma luottamusmiesorganisaatio ja työsuojeluasiamiehet, joiden puoleen voi kääntyä työpaikan ongelmissa.
Telakkalaisen ammattiyhdistys on ammattiosasto Metalli 49
Ehdokkuus ensi kevään liittokokousvaaleissa kiinnostaisi kovasti, sanoo maahanmuuttajajaostossa toimiva Khalid Yusuf Trafotekilta. Pääluottamusmies Veijo Laukkanen (vas.) on kannustanut
työpaikkansa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä mukaan edunvalvontatyöhön ja vetänyt
heille mm. tes-koulutuksia.
Somaliasta 90-luvun lopulla Suomeen
muuttaneet Khalid Yusuf ja Mohamed
Abdifatah ovat molemmat Metalli
49:n maahanmuuttajajaoston aktiiveja. Mohamed toimii jaoston vetäjänä.
Miehet työskentelevät Kaarinan Auranlaaksossa sijaitsevalla Trafotekilla. Khalidilla
on takanaan jo 10 ja Mohamedilla 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa.
Kielivaikeudet ovat usein
kuvassa mukana, kun maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden asioista on kysymys.
– Tafotekilla kohtelu on ollut asiallista, mutta kieliongelmista johtuvia väärinkäsityksiä tulee ja joitain sopimusten mukaisia etuja voi
sen vuoksi jäädä saamatta,
sanovat Mohamed ja Khalid.
lähtee aktiivisesti toimimaan.
Se on paras tapa kotoutua
Suomeen.
– Metalli 49:n maahanmuuttajajaosto tarjoaa tähän hyvät
Yhteystiedot ja aukioloajat:
Tuureporinkatu 17 c, 20100 Turku,
Avoinna: ma-pe 9.30-13.00 ja 15.00-17.00
puhelin: 044 518 9449
mahdollisuudet. Kynnys osallistua on matala, kannustaa
Khalid Yusuf.
Alipalkkaus uhkaa
Syksyn mittaan Suomeen
on tullut poikkeuksellisen
paljon turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttajajaoston
aktiivit pelkäävät, että työnantajapuoli käyttää tilannetta hyväksi ja pyrkii luomaan
laajan alipalkatun työvoima-
On tartuttava asioihin
– Porukkaa maahanmuuttajajaostossa on jo nyt mukana sellaiset 10-15 aktiivista
ja lisäväki on erittäin tervetullutta, sanovat Khalid ja Mohamed. Jaoston toimintaan
kuuluu perehtyminen mm.
työehtosopimuksen kiemuroihin, mutta paljon on myös
rentoa yhdessäoloa, esimerkiksi eri ruokakulttuureihin tutustumista. Vapaamman yhdessäolon lomassa keskustellaan työpaikalla kohdatuista
ongelmista ja siitä kuinka ne
kannattaisi ratkaista.
– Maahanmuuttajilla itsellään on myös vastuu sopeutumisesta suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.
On itse tarttuvat asioihin, ei
saa jäädä vain omiin oloihinsa. Vaikeudet voi voittaa, kun
Maahanmuuttajajaoston toimintaa vetää Trafotekilla 5 vuotta
työskennellyt koneistaja Mohamed Abdifatah.
Kysy lisää mamu-jaoston toiminnasta:
[email protected]
reservin, jonka avulla nykyisten työehtosopimusten palkkatasoa poljetaan alas.
– Kielitaidottomia vieraista kulttuureista tulleita ihmisiä on helppo huijata, sanoo
Mohamad Abdifatah.
– On tärkeää, ettei alipalkkausta sallita, vaan työpaikoilla pidetään huoli siitä, että kaikille maksetaan sopimusten mukaiset palkat ja
muut korvaukset, maahanmuuttajajaoston puuhamiehet sanovat.
Yhtenä jaoston toiminnan
tarkoituksen onkin tarjota eri
kieli- ja kulttuuritaustasta tu-
leville työntekijöille mahdollisuus verkostoitua myös
työajan ja työpaikan ulkopuolella. Kokemusten vaihtaminen antaa lisää itsevarmuutta omien etujen valvomiseen työpaikalla.
– Tämä on ehdottomasti myös ns. kantaväestöön
kuuluvien etu. Kaikkien pitää vetää yhtä köyttä, jotta
työnantajan mielivalta saadaan aisoihin, korostaa jaoston toimintaa muutama vuosi sitten käynnistämässä ollut Tarfotekin pääluottamusmies Veijo Laukkanen.(M49)
6
– Metalli 49
Metalli 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Pääluottamusmies Mika Ketonen, Kaarinan Stera:
Paikallinen sopiminen
käytännössä sanelua
– Kaarinan Stera toimittaa Turun telakalla tehtävään Tallinkin
risteilijään tällaisia ikkunakartioita, esittelee pääluottamusmies Mika Ketonen
- Yhtiön menestys muodostuu monesta asiasta. Siksi työnantajan ja maan hallituksen yksipuolinen
sanelu ei johda hyvään lopputulokseen. Parempi tulos saavutettaisiin, jos asioista sovittaisiin yhteisymmärryksessä, sanovat pääluottamusmies Mika Ketonen ja varapääluottamusmies Antti Siivonen.
Kaarinan Steran parinkymmenen hengen tehtaan päätuote ovat erilaiset
lämmönvaihtimet sekä niihin liittyvät
suojukset ja liitäntäkotelot. Valtaosa
tuotteista menee ABB:n Pitäjänmäen
tehtaan generaattorituotantoon.
-Tärkeitä tuotteita ovat mm.
nämä ABB:n tilaamat putkilämmönvaihtimet, esittelee Kaarinan Steran pääluottamusmies Mika Ketonen.
ABB:n ohella merkittäviä asiakkaita ovat Valmet Automotive sekä Turun telakkaa palveleva Piikkiö Worksin hyttitehdas, jolle Stera valmistaa nyt
ikkunakartioita.
– Työllisyystilanne näyttää
kohtalaiselta, mutta kovin pitkälle sitä ei voi ennustaa, sanoo Ketonen.
Stera Technologies on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut konserni. Se työllistää 750
henkeä, joista valtaosa Suo-
men viidessä tehtaassa Kaarinassa, Paimiossa, Turussa,
Kaavilla ja Tammelassa. Jokaisessa tehtaassa on oma
luottamusmies- ja työsuojeluorganisaationsa. Yhtiöllä on
tuotantolaitokset myös Virossa ja Intiassa.
Yksittäiskappaleista
sarjoihin
Konserni muodostettiin lokakuussa 2007, kun pitkään
alalla toimineet Levyosa Oy,
Elektromet Yhtiöt Oy, Hihra Oy, Aumec Systems Oy
ja Beertekno Oy yhdistyivät.
Kaarinan yksikkö kuului Elektromet Oy:ön.
Lakisääteinen tehtävä
Työsuojeluvalinnat
nyt käsillä
Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvalinnat marras-joulukuun aikana. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää,
työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi
varavaltuutettua.
Sopimusvalmistaja tekee
monipuolisia tuotteita, yksittäiskappaleista sarjatuotantoon.
– Sarjat voivat vaihdella kymmenistä satoihin, jopa tuhansiin kappaleisiin tehdasyksiköstä riippuen, sanoo
12 vuotta Kaarinan verstaalla
työskennellyt Ketonen.
– Massatuotantoa, joka ei
vaadi korkeaa ammattitaitoa,
konserni on siirtänyt Viron ja
Intian tehtaisiin, sanoo varapääluottamusmies Antti Siivonen. Siivonen on työskennellyt tehtaalla 11 vuotta.
Työaikaan pidennys
Luottamusmieskaksikko tuli Kaarinan verstaalle töihin
jo Elektrometin aikana. Perheyhtiön työnantajapolitiikka oli melko tasaista, mutta
nyt omistajanvaihdos on alkanut näkyä.
– Tulosta seurataan konsernitasolla ja työnantaja on esittänyt muutoksia mm. työvuoTehtäviin valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei erikseen sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain perusteella paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta.
Työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä työsuojelua
koskevassa yhteistoiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin.
Työsuojelutoimikunta tai
vastaava yhteistoimintaelin
on muodostettava yli 20 hengen työpaikoille. (M49)
Hitsaamon meluntorjunta vaatii uusia investointeja. Niiden
ajamisessa työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustajana
keskeisessä roolissa. Valinnat uudelle kaksivuotiskaudelle
ovat työpaikoilla edessä taas marras-joulukuussa.
rojärjestelmään. Lisäksi työvuoro pidentyy puolella tunnilla, kun ruokatauko muutetaan palkattomaksi, sanoo
Ketonen.
– Nämä ovat olleet tyypillisiä esimerkkejä ns. paikallisesta sopimisesta. Työnantaja sanelee ehdot eikä niihin
juuri voi vaikuttaa, pääluottamusmies sanoo.
– Paikallista sopimista ei
tarvita enää enempää, se on
selvä. Tulevassa Metallin liittokokouksessa tähän tulisi
kiinnittää erityistä huomiota,
Ketonen sanoo. Hän on Vaikuttajien ehdokkaana kevään
liittokokousvaaleissa. Pääluottamusmies haluaa nostaa kokouksen agendalle myös ne
ongelmat, joita eläkeiän korottaminen tuo etenkin raskaissa
metallitöissä.
– Kaikki työajan pidennykset pahentavat työttömyyttä.
Kun väki ei pääse eläkkeelle,
vaikeutuu myös nuorten pääsy työn syrjään kiinni, koska
työtä ei ole, Ketonen sanoo.
(M49)
Apua valintoihin toimistolta
Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan (ns. sopuvaali). Jos johonkin tehtävään
on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, on järjestettävä vaali. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava.
Valinnat on syytä käynnistää työpaikoilla viimeistään nyt. Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu ohjeet työsuojeluvalintojen järjestämiseksi työpaikoilla. Ne on tarkoitettu auttamaan käytännön
järjestelyissä. Ohje perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin.
Ohje on saatavissa myös Työturvallisuuskeskuksen internet-sivuilta: www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit.
Lisätietoa myös Metalliliiton sivuilta: www.metalliliitto.fi/tyosuojeluvaalit
Apua ja lisätietoja saat myös Metalli 49:n toimistolta aulaisäntä Ari Airolta puh. 044 518 9447.
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 –
Metalli 49
Mielenosoitusten syksy
Ei leikkauksille!
Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen
monellakin tapaa. Suomen hallitus
tuli ryminällä ulos kabineteista kovan
leikkauslistan kanssa. Lista on epäoikeudenmukainen ja kovimmat leikkaukset osuvat niihin, jotka jo valmiiksi
taistelevat jokapäiväisen leivän eteen.
Joitain näennäisiä helpotuksia on
hallitus myöntänyt rajuimpiin leikkauksiin, mutta esimerkiksi pääoman tai
osinkotulojen pieniin veroprosentteihin ei olla kajoamassa.
Mutta kansa ei enää suostunutkaan olemaan hiljaa, vaan
on useampaan otteeseen syksyn aikana noussut vastarintaan.
Elokuun 22. päivä Helsingissä kokoonnuttiin marssimaan n. 10 000 hengen voi-
min Hakaniemen torille, jossa oli esiintyjiä ja kuunneltiin poliittisia puheita. Tämä
oli ensimmäinen isoista protestipäivistä. Mukana oli väkeä laajalti Pohjois-Suomesta asti ja kaikista leikkauslistalla olevista ihmisryhmistä.
Syyskuun 18. päivä oli toistaiseksi suurin mielenosoitus
Rautatientorilla Helsingissä.
Sinne kokoontui yli 30 000
ihmistä joka puolelta Suomea. Hallituksen räikeät esitykset mm. palkanalennuksista nostattivat keskusjärjestöt
sekä ammattiliitot totaalisesti takajaloilleen. Useat sadat
työpaikat tyhjenivät poliittisen ulosmarssin seurauksena. Arviolta 300 000 ihmistä
osallistui tavalla tai toisella
tähän mielenosoituspäivään.
Eläkeläiset järjestivät 8.
päivä lokakuuta vielä oman
mielenosoituksensa aiottuja
eläkkeensaajien asumistuen
leikkauksia vastaan usean tuhannen ihmisen voimin.
Historian lehdet saavat kyllä tästä syksystä materiaalia
täytteekseen. Taitaa olla Suomen historiassa pitkästä aikaa hallitus, joka saa kansan
näin laajasti menettämään malttinsa. Mutta periksi ei
anneta ennen kuin
on saatu joku tolkku tämän hallituksen touhuihin.
Teksti ja kuvat:
Susanna Merinen
sihteeri
Metalli 49
7