Turva- ja suojalasit 2015_sivut 1-5

TURVA- JA
SUOJALASIT
2015
SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
www.tasolasiyhdistys.fi
Sisällysluettelo
2
Alkusanat
3
Ympäristöministeriön asetus
4
RakMK osa F2, Lasirakenteet
5
1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja
6
2. Yleistä lasien rikkoutumisesta
7
3. Turvalasit ja törmäysluokitus
8
4. Tulkintoja turvalasien käytöstä
4.1 Yleisön käyttöön tarkoitetut tilat
4.2 Asunnot
4.3 Muuta huomioitavaa
9
9
11
13
5. Turva- ja suojalasien käyttökohteita
14
6. Kaidelasit
6.1 Kaidelasien valinta
6.2 Kaidelasien lujuusmitoitus
6.3 Lasien lujuustarkastelu
6.4 4-sivulta tuettu lasilaatta
6.5 2-sivulta tuettu lasilaatta
6.6 1-sivulta tuettu lasilaatta
6.7 Pistemäisesti tuettu lasilaatta
15
15
15
16
16
18
21
21
7. Lasikatokset
22
8. Murronsuojalasit
8.1 Murronsuojalasien luokitus
22
22
9. Luodinsuojalasit
9.1 Luodinsuojalasien luokitus
24
24
10. Räjähdyksensuojalasit
10.1 Räjähdyksensuojalasien luokitus
24
24
11. Säteilynsuojalasit
11.1 Palonsuojalasit
11.2 Muut säteilynsuojalasit
25
25
25
12. Turva- ja suojalasien asennus
26
13. Turvalasien pinnat
26
14. Turvakalvot
26
15. Kalusteiden lasit
27
16. Tulisijojen, luukkujen ja palotilojen näköyhteiden lasit
27
ALKUSANAT
Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, MÄÄRÄYKSET JA
OHJEET 2001 tulivat voimaan 1.12.2001. RakMK:n F2:n ohjeissa mainitaan mm. turvalasi ja annetaan
ohjeita turvalasien käytöstä. Määräyksissä viitataan mm. RakMK osaan B1, Rakenteiden varmuus ja
kuormitukset, jonka voimassaolo päättyi 31.8.2014.
1.9.2014 tulivat voimaan Eurokoodien EN 1990, EN 1991-1-1, EN 1991-1-3 ja EN 1991-1-4 kanssa
yhteensopivat säädökset ja tämän jälkeen suunnittelussa käytetään Eurokoodi – standardeja
yhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kansallisten liitteiden kanssa. Lisäksi harmonisoiduissa
hEN -tuotestandardeissa on määritelty seikkaperäisesti turvalasit ja niiden ominaisuuksien testaukset sekä
lasien erilaisia rikkoutumistapoja.
Tätä taustaa vasten Suomen Tasolasiyhdistys ry on päivittänyt TURVA- JA SUOJALASEISTA 2003 – ohjeen.
Tavoitteena oli koota turva- ja suojalasien käytöstä yhteenveto, joka selkeyttäisi edelleen monimuotoista
tulkintaa turvalasien käytöstä, sillä turva- ja suojalasirakentamiseen liittyvä tietous on monilta osin edelleen hajallaan ja usein hankalasti saatavissa.
Ohjeistuksen laadinnasta on vastannut Suomen Tasolasiyhdistys ry:n hallitus 2014 ja sihteerinä on
toiminut Mauri Riikonen. DI Paavo Hassinen on avustanut ohjeistuksen laadinnassa ansiokkaasti erityisesti
lasirakenteiden lujuusmäärittelyn osalta. Julkaisun sisällöstä on pyydetty lausuntoja useilta kaupunkien
rakennusvalvonnoilta ja lasialaa lähellä olevilta yhteisöiltä.
Suomen Tasolasiyhdistys ry kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän julkaisun
aikaansaamisessa.
Parolassa 12.12.2014
SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
Pekka Kiuru
puheenjohtaja
Mauri Riikonen
toiminnan johtaja
3
F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
Rakennuksen käyttöturvallisuus
Määräykset ja ohjeet 2001
Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen käyttöturvallisuudesta
Annettu Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2001
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat määräykset ja ohjeet
rakennuksen käyttöturvallisuudesta.
Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut.
98/48/EY, mukaisesti.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2001 ja sillä kumotaan sisäasiainministeriön 15 päivänä
heinäkuuta 1982 antama päätös rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta. Ennen asetuksen
voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita.
Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2001
Ympäristöministeri Satu Hassi
Yliarkkitehti Marttiina Fränti - Pitkäranta
SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
Korpiniityntie 99
13720 Parola
Puh. 03 63 71 678
Fax. 03 63 71 678
[email protected]
www.tasolasiyhdistys.fi
4
3.2 Lasirakenteet
3.2.1
Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja -ovet, ikkunat,
valokatteet tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa
siten, että materiaalin ominaisuuksista johtuvat riskit on
otettu huomioon. Lasirakenne mitoitetaan ja lasin tyyppi
valitaan siten, ettei rikkoutuminen aiheuta henkilön
putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän
haavoittumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoa
läpäisevää rakennetta.
3.2.2
Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti kohdistuvat kuormat, jollei pintaa ole varustettu
tarkoituksenmukaisella kiinteällä törmäysesteellä.
3.2.3
Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee
merkitä siten, että ne helposti havaitaan.
Ohje
Törmäyskuorman kestävänä ns. turvalasina käytetään joko
karkaistua tai laminoitua lasia taikka lankalasia.
Mikäli karkaistun lasin rikkoutuminen ja murentuminen
johtaa henkilön suoranaiseen putoamisvaaraan – esimerkiksi kaiteen läpi – käytetään lankalasia, laminoitua lasia tai
laminoidun ja karkaistun lasin yhdistelmää. Putoaminen
voidaan myös estää sopivalla suojarakenteella.
Karkaistun turvalasin käyttö on perusteltua kaikissa muissa kuin edellisessä
kappaleessa mainituissa putoamisvaaraan johtavissa kohteissa. Suuremman
taivutuslujuutensa vuoksi se valitaan
erityisesti kohteisiin, joissa on korkea
lujuusvaatimus tai lasi on alttiina toistuvalle dynaamiselle tai termiselle
kuormitukselle. Tällaisia kohteita ovat
ovet, liikuteltavat väliseinät, ikkunat ja
ulkoseinä- sekä valokatelasitukset.
Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen tilojen kulkuväylien ovissa
käytetään turvalasia, kun lasipinnan
korkeus lattiasta on vähemmän kuin
1500 mm. Turvalasia käytetään myös
näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja
lasiseinissä silloin, kun umpinainen
karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon ympärillä on pienempi kuin
300 mm. Yleisön (myös lasten) käyttöön
tarkoitettujen tilojen ikkunoissa ja lasiseinissä käytetään turvalasia, kun lasipinnan korkeus lattiasta on vähemmän
kuin 700 mm.
Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä, joissa lasipinta ulottuu 700 mm
lähemmäksi lattiaa, katsotaan 6 mm:n
paksuinen tavallinen tasolasi riittäväksi
turvalasin asemesta. Kokolasiovet
saunassa ja pesuhuoneessa ovat
kuitenkin aina karkaistuja. Parvekkeiden lasikaiteet suunnitellaan kohdan
2.4 mukaan kuten kaiteet yleensä.
Kaiteen yläpuolinen parvekelasitus
tehdään karkaistuna (ja tarvittaessa
laminoituna), jollei sitä asenneta riittävän tukeviin ja asianmukaisesti kiinnitettyihin puitteisiin.
Ohje
Kulkuväylään rajoittuva vaakajaoton
kirkas, läpinäkyvä lasipinta merkitään
lasin kestävyydestä riippumatta 900–
1500 mm:n korkeudelle sijoitetuin
pysyvästi kiinnitetyin merkinnöin.
5