euran kunnan kouluverkkosuunnitelma vuosille 2015

Transcription

1
EURAN KUNNAN
KOULUVERKKOSUUNNITELMA
VUOSILLE 2015–2020
10.5.2015
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO
2 NYKYTILA
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Toisen asteen koulutus
Yleistä
Koulukiinteistöt
Ruokailupalvelut
3 EURAN KUNNAN VÄESTÖENNUSTEET
4 PERUSOPETUKSEN RAHOITUS JA KUSTANNUSKEHITYS
5 PERIAATTEET PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ
6 PERUSKOULUVERKON TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT
7 LOPUKSI
LIITTEET
Liite 1.
Liite 2.
Liite 3.
Liite 4.
Kiinteistöjen toiminnalliset tiedot (koulujen palaute)
Euran kunnan oppilaaksiottoalueet lv. 2014-2015
Oppilastilastot ja ennusteet vuosille 1994–2020
Kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys
KUVIOT
Kuvio 1.
Kuvio 2.
Kuvio 3.
Kuvio 4.
Kuvio 5.
Kuvio 6.
Kuvio 7.
Kuvio 8.
Kuvio 9.
Kuvio 10.
Kuvio 11.
Kuvio 12.
Kuvio 13.
Kuvio 14.
Kuvio 15.
Kuvio 16.
0-16-vuotiaiden määrät vuosina 2014–2040
0-16-vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014–2040
Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Euran yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025
Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025
Yhdistetyn Euran ja Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina
2014–2025
Hinnerjoen koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Honkilahden koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1999–2020
Hinnerjoen ja Honkilahden koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina
2014–2020
Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet vuosina 1994–2020
Kiukaisten koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Panelian koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Kirkonkylän koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Kauttuan koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmäärien
kehitys vuosina 2010–2017
Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina
2014–2020
3
TAULUKOT
Taulukko 1. Sisäiset vuokrat vuosina 2009 -2014
Taulukko 2. Kasvatus- ja opetuspalveluiden lähivuosien investoinnit nykyisen
kouluverkon mukaan
Taulukko 3. Euran väestöennuste iän mukaan vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2012)
Taulukko 4. Väestöennuste ikäryhmittäin
Taulukko 5. Oppilasennusteet lukuvuoteen 2019–2020
Taulukko 6. Euran koulujen bruttomenot TA 2014
Taulukko 7. Kustannukset TP 2013 mukaan euroa/oppilas
Taulukko 8. Toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden
vertailu esiopetuksen ja perusopetuksen osalta v. 2008–2012 (oph:n tilastot)
Taulukko 9. Koulujen ja luokkien koot Eurassa lukuvuonna 2014–2015
Taulukko 10. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2014–2015
Taulukko 11. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2019–2020
Taulukko 12. Oppilaskohtaiset yksikköhinnat vuosina 2010–2013
Taulukko 13. Koulujen kuljetuskustannukset vuonna 2013
Taulukko 14. Koulumatkoihin käytetyt määrärahat vuosina 2008–2013
Taulukko 15. Tulot ja menot kouluittain TA 2014
LÄHTEET
Aaltonen, J., Kirjavainen, T. & Moisander, A. 2005 Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot
ja tuottavuus 1998–2003. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen keskustelualoitteita
374.
VATT 2005.
Kehittämissuunnitelma opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuosille 2011–2016.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Kehittamissuunnitelma.html
Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2013. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, 8. uudistettu
painos. Tietosanomat Oy.
Opetushallitus. Opetustoimen kustannusraportit perusopetuksesta
Väestörekisteritiedot: Väestörekisterikeskuksen tilastot
4
1 JOHDANTO
Euran valtuusto hyväksyi 10.5.2010/20§ Euran kunnan talouden vakauttamisohjelman.
Kasvatus-
ja
opetuspalveluiden
osalta
päätettiin
erikseen,
että
laaditaan
koulurakennesuunnitelma, jonka pohjalta muodostetaan toiminnallisesti, pedagogisesti ja
taloudellisesti järkevä kouluverkko. Lisäohjeeksi annettiin, että Euran kunnassa siirrytään
yhteen
lukioon,
perusopetuksen
yhteen
alempien
perusopetuksen
ylempien
vuosiluokkien
vuosiluokkien
opetuksen
järjestäminen
kouluun
sekä
toiminnallisesti,
taloudellisesti sekä pedagogisesti sopivan kokoisissa yksiköissä laaja kuntakoko
huomioiden. Euran ja Kiukaisten lukiot yhdistettiin 1.8.2011 alkaen, jo aiemmin oli
tapahtunut lukioiden hallinnollinen yhdistäminen. Euran koulutuspalveluiden rakenteen
kehittämisvaihtoehtoja 2010–2020 asiakirja valmistui ja sitä käsiteltiin kasvatus- ja
opetuslautakunnassa 17.3.2011 ja 20.4.2011. Lautakunta pyysi asiakirjasta lausuntoja ja
asetti sen kuntalaisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Lautakunta hyväksyi asiakirjan
muilta osin, mutta lopullista päätösehdotusta ei esitetty kunnanhallitukselle, vaan asian
käsittelyä päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan. Euran koulutuspalveluiden rakenteen
kehittämisvaihtoehtoja
2010–2020
asiakirja
toimii
tämän
suppeamman
kouluverkkosuunnitelman tausta-aineistona.
Euran valtuusto on 8.12.2014 talousarviossaan päättänyt, että Euran yhteiskoulu ja
Kiukaisten yläaste yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2015 alkaen, siten, että
Euran yhteiskoululla on kaksi toimipaikkaa.
Kunnanvaltuusto on 23.3.2015/11 § päättänyt kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen
mukaisesti lakkauttaa Kiukaisten yhteiskoulun ja lukion rehtorin viran 31.7.2015 ja
perustaa 1.8.2015 alkaen apulaisrehtorin viran. Viranhaltija toimii Kiukaisten yhteiskoulun
toiminnasta vastaavana rehtorina ainakin lukuvuoden 2015-2016. Yhteiskoulut toimivat
erillisinä kouluina ainakin lukuvuoden 2015-2016.
5
2 NYKYTILA
2.1 Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus siirtyi 1.1.2011 kasvatus- ja opetuspalveluihin. Varhaiskasvatuksesta on
laadittu erillinen selvitys. Perusopetuslain mukaan järjestettävä esiopetus ja aamu- ja
iltapäivätoiminta siirtyi 1.1.2011 varhaiskasvatuksen vastuualueelle.
Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) ja perusopetus muodostavat kasvatus- ja
koulutuskokonaisuuden. Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on yhteinen ydintehtävä:
lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Tätä ydintehtävää tukevat
perusturvapalvelut (esimerkiksi lastenneuvola, perheneuvola, kouluterveydenhuolto,
lastensuojelu) sekä myös nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Yhteistyön näiden
toimijoiden välillä tulee olla toimivaa ja ydintehtävää tukevaa.
2.2 Perusopetus
Eurassa on lukuvuonna 2014–2015 kymmenen perusopetuskoulua. Perusopetuksen
alempien vuosiluokkien (1-6 luokat) opetusta antavia kouluja on seitsemän. Lisäksi on
kaksi perusopetuksen ylempien vuosiluokkien (7-9 luokat) opetusta antavaa koulua ja yksi
erityiskoulu (luokat 1-9). Edellä mainittujen lisäksi Kirkonkylän koulun yhteydessä on
erityisluokkia. Perusopetuskoulujen yhteydessä on pienopetusryhmiä.
Euran perusopetuskoulut lv. 2014–2015:
Ahmasojan koulu
Euran yhteiskoulu
Hinnerjoen koulu
Honkilahden kulu
Kauttuan koulu
Kirkonkylän koulu
Kirkonkylän erityisluokat
Kiukaisten koulu
Kiukaisten yhteiskoulu
Panelian koulu
Sorkkisten koulu
luokat 1-9
luokat 7-9
luokat 1-6
luokat 1-6
luokat 1-6
luokat 1-6
luokat 1-9
luokat 1-6
luokat 7-9
luokat 1-6
luokat 1-6
oppilasmäärät 20.9.2014
56
294
60
62
288
163
18
95
98
114
40
peruskoululaisia 1288
Liitteessä 2 esitetään Euran kunnan oppilaaksiottoalueet lv. 2014–2015.
6
Koulukiinteistöjä koskevat tiedot on saatu koulujen rehtoreilta.
Hinnerjoen koulu
Hinnerjoen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 yhteensä 60 oppilasta.
Koulussa annetaan yhdysluokkaopetusta siten, että on muodostettu yhdistetyt luokat 1-2, 34 ja 5-6.
Hinnerjoen koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
3 luokanopettajan virkaa
1 erityisopettaja (yhteinen Honkilahden koulun kanssa)
1 koulunkäyntiohjaaja
Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät:
1-2 lk
3-4 lk
5-6 lk
Yhteensä
25 opp.
22 opp.
13 opp.
60 oppilasta
Hinnerjoen koulu on valmistunut 1970-luvun alussa. Vanha puoli on paljon vanhempi.
Keittiöremontti, ruokala ja keittiö, on tehty vuonna 2002. Opettajahuone on remontoitu
vuonna 2002. Koulun käytävä on paikkakorjattu risaisista laatoista vuonna 2006. Teknisen
käsityön tilat on remontoitu vuonna 2009 ja laitteet kunnostettu/uudistettu vuonna 2012–
2013. Vanhan koulun vesikatto on uusittu kesällä 2010. Hinnerjoen koulun keittiö muuttui
palvelukeittiöksi 1.1.2011 alkaen. Kouluruoka on valmistettu 1.1.2011 lähtien Hinnerjoen
koulun oppilaille Honkilahden koulun keittiössä.
Rakennus kaipaisi:
-
ilmastoinnin nykyaikaistamisen
-
henkilöstön sosiaalitilojen rakentamisen
-
oppilasvessojen määrän lisäämisen sisätiloihin
Koulun ulkopuolinen käyttö:
Liikuntasalia käytetään päivisin oppilaiden liikuntaan ja myös esimerkiksi
näytelmien
harjoittelemiseen.
kansalaisopiston
selkäjumppa,
Iltaisin
sali
on
seurojen
MLL:n
satujumppa,
käytössä
Hinnerjoen
lentopallovuoro, zumba, naisten aerobic, miesten ja lasten sählyvuoroja.
mm.
Yrityksen
7
Honkilahden koulu
Honkilahden koulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 62 oppilasta. Koulu on
kolmiopettajainen koulu, jossa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6.
1-2 lk
3-4 lk
5-6 lk
Yhteensä
15 opp.
20 opp.
27 opp.
62 oppilasta
Honkilahden koulun henkilöstö lukuvuonna 2014–2015:
1 erityisopettaja (yhteinen Hinnerjoen koulun kanssa)
Kirkonkylän koululle sijoitettu englannin lehtori opettaa myös Honkilahdessa englantia.
Honkilahden koulu on valmistunut vuonna 1999. Rakennus on sisätiloiltaan edelleen
erittäin hyväkuntoinen. Rakennus kaipaisi kuitenkin pikaisesti ulkomaalauksen ja rännien
huoltotoimenpiteitä ja korjauksia. Lämmitysjärjestelmä pitäisi uusia nokiongelman vuoksi.
Koulun piha-aluetta on kehitetty kunnan ja vanhempainyhdistys Telkänpesän tekemillä
hankinnoilla ja toimilla niin, että se palvelee koululaisia päivällä ja iltakäyttäjiä iltaisin.
Pihalla on runsaasti leikkivälineitä ja piha-aluetta on siistitty ja sinne on istutettu pensaita
ja kukkia.
Koulun ulkopuolinen käyttö:
-
Liikuntatilaa käytetään oppilaiden liikuntatunteihin. Lisäksi jokaisena
päivänä on runsaasti iltakäyttöä. Iltakäyttäjinä ovat HoVe, Euran
kansalaisopisto, Karateseura ja koulun kerhotoiminta. Honkilahtelaiset
yhdistykset pitävät koululla kokouksia.
-
HoVe
pystytti
jääkiekkokaukalon,
muutama
joka
vuosi
palvelee
sitten
koulua
luistelukaukalona ja kesäisin tenniskenttänä.
koulun
ja
piha-alueelle
kyläläisiä
talvisin
8
-
Teknisen työn luokkaa käyttävät koululaisten lisäksi kansalaisopiston
entisöijät.
Kauttuan koulu
Kauttuan koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 288 oppilasta. Koulussa on
kuusi perusopetuksen luokkaa, 14 perusopetusryhmää, jotka on muodostettu vuosiluokittain.
1. lk
38
/ 1a 19
1b 19
2. lk
54
/ 2a 11
2b 22
3. lk
51
/ 3a 25
3b 26
4. lk
53
/ 4a 18
4b 18
5. lk
51
/ 5a 25
5b 26
6. lk
41
/ 6a 18
6b 23
Yhteensä
288 opp.
2c 21
4c 17
Kauttuan koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
1 rehtorin virka
2½ luokanopettaja ma. (31.7.2015 asti – valtionavustus isojen opetusryhmien purkuun)
2 erityisopettajan virkaa
1 englanninopettajan virka
5 koulunkäyntiohjaajaa, joiden tunnit on jaettu seuraavasti:
- koulusihteeri / koulunkäyntiohjaaja, 12,25 h / 26 h
- kolme kpl ap-/ip-ohjaaja / koulunkäyntiohjaaja, 20 h / 18,25 h
- ma koulunkäyntiohjaaja 30 h
Kauttuan koulu on rakennettu vuonna 1950 ja saneerattu ja laajennettu vuonna 1997.
Kaikki muut tilat ovat koulukäyttöön soveltuvia, mutta liikunta- ja teknisen käsityön-tilat
vaatisivat saneerausta. Koululta on tullut esitys, että runsaan iltakäytön vuoksi koululla
voisi olla auditorio, joka rakennettaisiin nykyisen liikuntasalin tiloihin, tästä on esitys
olemassa vuodelta 2000. Koulussa on puutetta tiloista (tällä hetkellä koulussa on kolme
luokkaa enemmän kuin on mitoitettu). Koululle on rakennettu asuntolasta vapautuneisiin
9
tiloihin tilat aamu- ja iltapäivätoiminnan, esiopetuksen ja perusopetuksen tarpeisiin.
Lukuvuonna 2014–2015 esiopetusta ei voida järjestää po. tiloissa tilanahtauden vuoksi.
Kauttuan koulun iltakäyttö on erittäin vilkasta. Tiloja käyttävät säännöllisesti muun muassa
Mieslaulajat, kansalaisopiston ryhmiä, 4H - kerho, Rauman ja Huittisten musiikkiopistot,
seurakunta. Lisäksi satunnaisia käyttäjiä on lukuisia, näistä mainittakoon muun muassa
Raiku, EuPa, lukuisat yhdistykset ja lisäksi koulua käytetään luentopaikkana sekä erilaisten
kokousten pitopaikkana. Liikuntasalin iltakäyttö on erityisen runsasta.
Koulun oppilasmäärä tullee kasvamaan tulevina vuosina ja se aiheuttanee lisärakentamisen
/ asuntolan saneeraamisen tarvetta.
Kirkonkylän koulu
Kirkonkylän koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 163 oppilasta
yleisopetuksessa sekä 18 oppilasta erityisluokilla. Yleisopetuksessa on kuusi perusopetuksen
luokkaa, joista on muodostettu yhdeksän vuosiluokittain toimivaa perusopetusryhmää.
Koulussa on lisäksi kolme erityisopetuksen luokkaa.
1. lk
2. A lk
2. B lk
3. A lk
3. B lk
4. lk
5. A lk
5 B lk
6. lk
Yhteensä
26 opp.
16 opp.
14 opp.
14 opp.
14 opp.
24 opp.
15 opp.
14 opp.
26 opp.
163 oppilasta
Kirkonkylän koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
1 peruskoulun lehtori (englanti)
1 erityisopettajan virka
2 tuntiopettajaa (ma. 31.7.2015 asti)
3 koulunkäyntiohjaajaa
2 koulunkäyntiohjaajaa (ma 31.5.2015 asti)
10
Erityisluokkien henkilöstö lv. 2014–2015:
3 erityisluokanopettajan virkaa
1 tuntiopettaja (ma. 31.5.2015 asti)
1 osa-aikainen kotitalousopettaja (Euran yhteiskoulun lehtori)
6 koulunkäyntiohjaajaa vak.
3 koulunkäyntiohjaajaa ma. (lisäksi 2 Säkylän palkkaamaa ja 1 Köyliön palkkaama),
31.5.2015 asti
Oppilaat kotikunnittain erityisluokilla tilastointipäivän 20.9.2014 mukaan:
ELK 1
LK
Oppilaita
Kotikunta
EA
---
---
1.
---
---
2.
1
1 Eura
3.
4
3 Eura / 1 Säkylä
4.
2
2 Eura
5.
---
---
6.
---
---
7.
2
2 Eura
8.
1
1 Eura
9.
1
1 Säkylä
yhteensä
11
9 Eura / 2 Säkylä
LUOKAT ELK 1:
2. – 4. (luokka-asteet: 2., 3. ja 4.) / 7 oppilasta
7. -9. (luokka-asteet: 7., 8. ja 9.) / 4 oppilasta
ELK 2
LK
Oppilaita
Kotikunta
1.
1
1 Eura
3.
3
3 Eura
4.
1
1 Eura
6.
1
1 Säkylä
9.
1
1 Köyliö
yhteensä
7
5 Eura / 1 Säkylä / 1 Köyliö
11
LUOKAT ELK 2:
1. – 9. (luokka-asteet: 1., 3., 4., 6. ja 9.) / 7 oppilasta
Kirkonkylän koulun kivikoulu on rakennettu vuonna 1958. Vuosina 2006 - 2008 toteutettu
peruskorjaus (2611,5 m²) ja laajennus (546 m²) käsitti vanhojen tilojen peruskorjauksen
sekä opettajien ja oppilashuollollisten tilojen laajennuksen entiseen asuntolasiipeen sekä
uuden laajennusosan, jossa ovat musiikki- ja kuvaamataitoluokat, oppilaitten pukeutumisja pesutilat sekä valmistuskeittiö. Talotekniikka ja opetustilat ajanmukaistettiin sekä
parannettiin tilojen käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Koululle on saneerattu
aamu- ja iltapäivätoiminnan (seurakunnan tilat poistuivat käytöstä kevätlukukauden 2011
jälkeen) ja esiopetuksen tilat asuntolasta vapautuneisiin tiloihin.
Juhlasalivuoroja on kansalaisopistolla, Euran Naisvoimistelijoilla, Young Taekwondolla,
Euran Raikulla, Euran Säpinöillä, vanhempainyhdistys KoKo Poppoolla, Euran kunnalla
(tykyjumppa) ja Euran Sydänyhdistyksellä.
Kirkonkylän koulun puukoulu on rakennettu vuonna 1880. Rakennuksessa on toiminut
muun muassa kunnan työpaikkaruokala, aamu- ja iltapäiväkerho ja Euran Soittokunta.
Takaisin koulukäyttöön se otettiin osittain; ensin ELK 1, sitten ELK 2. Kesällä 2007 tehtiin
ELK
2:n
tiloihin
kosteusvaurioista
johtuva
peruskorjaus,
jossa
vaurioituneet
alapohjarakenteet purettiin ja rakennettiin uudelleen. Osa opetustiloista sekä henkilöstön
sosiaalitilat ajanmukaistettiin sekä parannettiin tilojen viihtyvyyttä. Kesällä 2010
peruskorjattiin ELK 1:n sosiaalitilat henkilöstön määrää ja tarpeita vastaaviksi. Vuonna
2012 kesällä purettiin ELK 2:n tiloista Euran Soittokunnan käytössä ollut varastotila ja
saatiin näin lisää opetustilaa. Kesällä 2013 puukoulun aula maalattiin ja oppilaiden iso WC
peruskorjattiin. Vuoden 2014 keväällä puukouluun saatiin uusi ulko-ovi.
Puukoulun yhteinen varastotila on todettu sekä henkilöstön että työpaikkatarkastuksen
mukaan ongelmalliseksi. Huono valaistus sekä erittäin korkea ja kapea tila aiheuttavat
turvallisuusriskiä. Peruskorjausta odottavat myös oppilaiden pikku-wc –tilat ELK 1:n
puolella sekä ison opetustilan lattiamatto ELK 2:n puolella.
Kiukaisten koulu
Kiukaisten koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 95. Koulussa on kuusi
perusopetuksen luokkaa, jotka on muodostettu vuosiluokittain.
12
Perusopetusryhmät ja oppilasmäärät lv. 2014–2015:
1. lk
2. lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
Yhteensä
16 opp.
10 opp.
19 opp.
17 opp.
19 opp.
14 opp.
95 oppilasta
Koulun henkilöstö lukuvuonna 2014–2015:
1 erityisopettajan virka (yhteinen Sorkkisten koulun kanssa)
0,5 EN-opettajan virka (yhdessä Panelian kanssa)
2 koulunkäyntiohjaajaa (ma 31.5.2015)
Koulu on rakennettu 1952, vuonna 1998 tehtiin remonttia ja luokkatilojen muutoksia.
Ilmastointia lisättiin, vessoja rakennettiin lisää, keittiö korjattiin, seiniä maalattiin sekä
piha muotoiltiin uudestaan. Koulu on lisäksi maalattu ulkoa. Tilat riittävät koulun
käyttöön. Osa-aikainen erityisopetus toimii yläkerran entisessä asunnossa ja koululaisten
iltapäivätoiminta entisessä talonmiehen asunnossa. Iltapäiväkerhon tilat remontoitiin
alkusyksyn 2014 aikana ajanmukaiseen kuntoon. Koulun tilat ovat kokonaisuudessaan
tyydyttävässä kunnossa. Ainoastaan vetoisuus sekä patterien osittainen toimimattomuus on
iso haitta. Koulun piha-alueelle myönnettiin talousarviossa 2013 määräraha piha-alueen
suunnitelmaa ja kohentamista varten. Piha-alue sai uutta muotoa sekä uusia kalusteita ja
leikkivälineitä kesän 2013 aikana. Piha-alueen sepelialue on osittain saanut uutta
asfalttipintaa, joka osaltaan helpottaa myös alueiden hoitoa sekä talvikunnossapitoa. Tältä
osin vuoden talousarvion tavoitteet on saatu toteutettua. Tällä erää suurena ongelmana on
pihan reunakiveysten kivien irtoaminen, jolloin ne aiheuttavat myös vaaratilanteita
välitunneilla lasten liikkuessa pihalla. Seuraavaan talousarvioon koulumme osalta
toivomme saatavan TVT-osastolle koulumme verkottamisen langattomaan verkkoon.
Edelleenkin lähivuosien yhtenä isona tavoitteena Kiukaisten koulun osalta on piha-alueen
selkeä laajennus sekä kevytväylän saaminen koululta Eurakosken keskustaan. Todella
positiivisena Kiukaisten koululla koetaan urheilukentän läheisyys aivan koulun pihapiirissä
sekä myös kuntoradan sijainti koulun lähimetsässä.
13
Iltaisin koulussa on runsaasti kansalaisopiston toimintaa, musiikkia, teatteria ja liikuntaa
voimistelusalissa. Teknisten töiden tilat ovat myös kansalaisopiston käytössä.
Panelian koulu
Panelia koulun oppilasmäärä on lukuvuoden 2014–2015 alussa 114 oppilasta. Koulussa on
kuusi perusopetuksen luokkaa, jotka toimivat vuosiluokittain. Panelian esikoulussa on 17 lasta
aloittamassa syksyllä 2014.
1. lk
2. lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
Yhteensä
20 opp
22 opp.
19 opp.
14 opp.
20 opp.
19 opp.
114 oppilasta
Panelian koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
1 erityisopettajan virka
0,5 englanninopettajan virka (yhteinen Kiukaisten koulun kanssa)
1 määräaikainen tuntiopettaja (31.7.2015 asti)
3 osa-aikaista koulunkäyntiohjaajaa (joista yksi on vakituinen), jotka vuoroin hoitavat
kuljetettavien aamu- ja iltapäivävalvonnan ja, joista yksi on yhteinen koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnan kanssa.
Koulurakennus ja toiminta
Panelian koulun vanhin osa on rakennettu 1930-luvun lopulla. Uusi päärakennus on otettu
käyttöön 1982 ja laajennettu vuonna 2008. Koulun tilat ovat avarat ja kohtuullisen
toimivat, mutta kaipaavat päivitystä.
Vanhimmassa osassa tarvittaisiin välitöntä ikkuna- ja oviremonttia sekä pintaremonttia
esikoulun ja toisen luokan tiloissa. Ikkunat ovat turvallisuusriski. Ikkunaruudut irtoavat
14
pokista. Niitä ei voi enää edes irrottaa pesua varten. Välittömän uusimisen tarve on
päärakennuksen vesiputkilla. Ne vuotavat useamman kerran vuodessa.
Keittiö kaipaisi pintojen, laitteiden ja kylmäsäilytystilojen osalta uusimista. Ruokailu
tapahtuu kolmessa vuorossa noin kello 11 ja 12.30 välillä. Keittiö ja ruokala ovat
toiminnallisesti hyviä. Ruokala toimii tilana hyvin ja tila toimii myös ryhmätyötilana.
Ruokalan linjasto ja kalustus ovat uudet ja siistit.
Päärakennuksen lämpötaloudenkin kannalta kaikki ulko-ovet ja tuuletusluukut tulisi uusia
pikaisella aikataululla. Pääoven raosta tuiskuttaa talvella lunta sisään. Liikunta- ja
pukuhuonetiloissa näkyvät yli kolmenkymmenen vuoden kovan käytön jäljet. Erityisesti
kaikki ovet ovat jo erittäin huonossa kunnossa. Samoin luokkien ja opettajainhuoneen ovet
pitäisi vaihtaa uusiin. Salin seinät pitäisi maalata. Päärakennuksen varttikate sekä
sadevesikourut ovat uusimisen tarpeessa, koska katto on jo selkeästi hapertunut. Siinä
olleita reikiä on korjattu, mutta yli kolmenkymmenen vuoden sateet ja paahteet ovat
tehneet tehtävänsä.
Vanhan puolen ulko-ovien edustalle tarvittaisiin katosta. Se toisi talvella turvallisuutta
rappusiin, kun lumi ei aina sataisi suoraan rappusille. Lisäksi se toimisi oppilaiden
sadekatoksena aamuisin ja välituntien aikana. Rakennuksen ulkomaalaus rupeaa olemaan
ajankohtainen asia. Myös sadevesikourut tulisi uusia.
Turvallisuuden
vuoksi
koko
koulun
kattava
keskusradio
tulisi
rakentaa/laittaa
toimintakuntoon. Osittain sitä varten on jo valmius olemassa. Järjestelmää tulisi laajentaa
vanhalle
puolelle
ja
hankkia
tarvittavat
laitteet
rikkinäisten/puuttuvien
tilalle.
Hätätilanteissa keskusradio on ainoa varmasti toimiva keino saattaa tilannetieto ja
toimintaohjeet kaikille koulussa työskenteleville.
Koululla tehdyn esteettömyyskartoituksen tuloksena havaittiin, että koululle tarvittaisiin
lisää opasteita ja kaiteita liikuntarajoitteisia varten. Muutoksia tarvittaisiin myös
invavessaan ja kynnyksiin.
Koulun toiminta on muutoksessa. Paneliassa on iloksemme koulun aloittanut viime
vuosina suuria ikäryhmiä. Tämän vuoksi aiemmin toiminut ajatus alkuopetusyksikön
sijaitsemisesta vanhalla puolella ei enää toimi. Alkavana lukukautena toinen luokka
sijoittuu päärakennukseen. Vastaavasti neljäs luokka jatkaa vanhalla puolella, koska ryhmä
15
on toista luokkaa selvästi pienempi. Näin eteistila riittää paremmin kahden ryhmän
käyttöön.
Koulun pihan liikennejärjestelyä tulisi suunnitella ja rakentaa uudelleen. Pihan poikki
ajetaan koko päivän ajan. Aamuisin ja iltapäivisin oppilaiden koulukuljetukset
muodostavat melkoisen liikennekuormituksen piha-alueelle. Koulun henkilökunnan
kulkeminen ei tapahdu pelkästään koulupäivien ulkopuolisena aikana. Tämä siis lisää
oppilaiden pihalla ollessa tapahtuvaa liikennettä. Lisäksi jakeluautot kulkevat pihalla useita
kertoja viikossa.
Koululla on iltapäivätoimintaa päivittäin kello 13–17. Kerholaisia on enimmillään 15
kerralla. Kerholaisten toimitilat ovat vanhan puolen yläkerrassa. He käyttävät myös koulun
liikuntasalia ja piha-aluetta.
Panelian koulun luokkien iltakäyttö on kohtuullista. Kansalaisopiston soitot, kuorot,
kädentaitoryhmät ja viikonloppujen lyhytkurssit ovat säännöllisiä käyttäjiä. Tiloja
käyttävät
kokous-
ja
toimintatilanaan
lisäksi
muun
muassa
eläkeläisryhmät,
vanhempainyhdistys sekä seurat ja järjestöt. Keittiö- ja ruokalatilaa käytetään jäähallin
turnausviikonloppujen yhteydessä ruokailujen järjestämiseen, samoin pesuhuonetiloja
tarvitaan isojen turnausten aikana. Keittiössä pidetään myös järjestöjen teemailtoja.
Liikuntasalin ilta- ja viikonloppukäyttö on erityisen runsasta. Vakiovuorojen lisäksi salissa
järjestetään juhlia, konsertteja ja diskoja.
Pihalla oleva ulkokaukalo on iltaisin käytössä ympäri vuoden. Erityisesti talvisin kaukalon
ollessa jäädytettynä iltaisin on runsaasti luistelijoita ja jääkiekon pelaajia. Ongelmana on
valaistuksen heikkous. Kaukalon valaisinpylväät tulisi siirtää pois jäähallin parkkipaikkaa
valaisemasta kaukalon viereen. Hyvä valaistus toisi turvallisuutta kiekkoilijoille ja
luistelijoille.
Sorkkisten koulu
Sorkkisten koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 40. Koulu on
kolmiopettajainen koulu, jossa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6.
1-2 lk
3-4 lk
5-6 lk
Yhteensä
12 opp.
18 opp.
10 opp.
40 oppilasta
16
Sorkkisten koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
3 luokanopettajan virkaa (1 opett. virkavapaalla 1.8.2014–31.7.2015, sijainen 31.7.2015 asti))
1 koulunkäyntiohjaaja (ma 31.5.2015 asti)
osa-aikainen erityisopettaja (yhteinen Kiukaisten koulun kanssa)
osa-aikainen englannin opettaja (5.-6.-lk)
Kivikoulun puolella on pitkät ja jyrkät portaat, joissa ei ole toistaiseksi tapahtunut
onnettomuuksia. Teknisen työn tiloissa ei ole erillistä huonetta puuntyöstökoneille eikä
pölynpoistoa. Koneita käytettäessä puupöly leviää kaikkialle teknisen työn tilojen
sisäilmaan ja osittain myös kivikoulun käytävään. Pölynpoistoon oli myönnetty
investointimääräraha,
mutta
Sorkkisten
koulun
jatkon
epäselvyydestä
johtuen
pölynpoistojärjestelmän hankinnasta luovuttiin. Kivikoulun katto alkaa olla huonossa
kunnossa ja talonmiehen kertoman mukaan katto on ruostunut puhki. Katto on paikattu
väliaikaisesti tiivistemassalla. Puukoulun kellaritilojen seinissä ja lattialla on merkkejä
kosteudesta. Koulun vesikatto on vuotanut, mutta sitä on korjattu väliaikaisjärjestelyin.
Koulun puurakenteet kuten ikkunan puitteet ovat huonossa kunnossa, sillä korjaus- ja
huoltotoimenpiteitä ei ole tehty vuosiin.
Sorkkisten koulun luokkatiloilla ei ole säännöllisesti ulkopuolisia käyttäjiä. Luokkatiloissa
kokoontuu satunnaisesti kyläyhdistys ja koulun vanhempainyhdistys. Liikuntahallia
käyttävät päivisin Sorkkisten koulu, mahdollisesti kunnan muut koulut, perhepäivähoitajat
sekä euralaiset päiväkodit. Liikuntahallin käyttäjäkunta iltaisin muodostuu pääasiassa
kunnan yhdistyksistä sekä joistakin yksityishenkilöistä. Suurimmista käyttäjäryhmistä
mainittakoon Euran Raiku, Euran Pallo, Euran Veivi ja Euran Naisvoimistelijat.
Ahmasojan koulu
Ahmasojan koulun oppilasmäärä oli lukuvuoden 2014–2015 alussa 56 oppilasta. Koulussa on
kuusi yksilöllistettyä erityisopetusta antavaa luokkaa.
Oppilaat jakaantuvat kotikuntiensa mukaan tilastointipäivän 20.9.2014 mukaan seuraavasti:
LK
Oppilaita
Kotikunta
1.
4
1 Pori / 3 Eura
2.
7
1 Pori / 6 Eura
3.
3
1 Ulvila / 2 Eura
4.
4
1 Köyliö / 1 Harjavalta / 2 Eura
17
5.
4
1 Pori / 3 Eura
6.
10
1 Rauma / 1 Säkylä / 1 Kokemäki /7 Eura
7.
8
1 Harjavalta / 1 Pori / 6 Eura
8.
5
1 Vantaa / 4 Eura
9.
11
1 Köyliö / 10 Eura
yhteensä
56
43 Eura / 4 Pori / 1 Rauma / 1 Säkylä / 2 Köyliö / 1
Kokemäki / 1 Ulvila / 2 Harjavalta / 1 Vantaa
1-2 lk
11 opp.
3-4 lk
7 opp.
5-6 lk
14 opp.
7 lk
8 opp.
8-9 lk
8 opp.
9 lk
8 opp.
Yhteensä
56 oppilasta
Ahmasojan koulun henkilöstö lv. 2014–2015:
5 erityisluokanopettajan virkaa
1 päätoiminen tuntiopettaja (ma 31.7.2015 asti)
4 vak. koulunkäyntiohjaajaa
2 ma koulunkäyntiohjaajaa
1 ma koulunkäyntiohjaaja, Köyliön palkkaama
Ahmasojan koulun tilaratkaisu kuului yhtenä osana Euran koulukeskuksen laajennusja
peruskorjaushankkeeseen. Ahmasojan koulu siirtyi uusiin opetustiloihin 1.1.2012.
Ahmasojan koululla on nykyaikaiset opetustilat Euran koulukeskuksessa. Koulussa on
kuusi luokkatilaa ja kaksi pienryhmätilaa. Yksi luokkatila suunniteltiin taideaineiden
monitoimiluokaksi. Tämä luokka on otettu käyttöön luokkatilaksi oppilasmäärän kasvaessa
ja oppilasmäärän edellyttäessä kuutta opetusryhmää. Tekstiilityön, kuvaamataidon ja
muiden taideaineiden luokkatilana toimii nyt lukion yksi luokka, jota koulu voi käyttää
silloin kun se on lukion käytöstä vapaana.
18
Euran yhteiskoulu
Euran yhteiskoulu antaa perusopetusta 7.-9. luokkien oppilaille. Oppilasmäärä on lukuvuoden
2014–2015 alussa poikkeuksellisen pieni eli 294 oppilasta. Kaikilla luokka-asteilla oppilaat
on jaettu kuuteen perusluokkaan. Perusluokkia on siis 18 kappaletta. Lisäksi oppilaat on jaettu
valinnaisaineissa valintojen mukaisesti jakoryhmiin. Erityisopetuksessa on pienopetusryhmä,
klinikka ja parkki.
7a
15 8a
18 9a
15
7b
16 8b
17 9b
14
7c
16 8c
18 9c
16
7d
14 8d
15 9d
16
7e
15 8e
18 9e
15
7f
16 8f
17 9f
15
92
103
7s
1 8s
1 9s
7elu
2 8elu
1 9elu
Yhteensä
95
105
Euran yhteiskoulun henkilöstö lv. 2014–2015:
1 rehtorin virka
20 lehtorin virkaa
4 päätoimista tuntiopettajaa
1 sivutoiminen tuntiopettaja (lukio)
91
3 pienluokka
94
294
19
1 ma päätoiminen tuntiopettaja
1 erityisopettaja
1 erityisluokanopettaja
1 opinto-ohjaaja
2 koulunkäyntiohjaajaa
1 koulusihteeri
Euran yhteiskoulu toimii koulukeskuksessa yhdessä lukion ja Ahmasojan koulun kanssa.
Keittiö tuottaa ruokapalvelut sekä yhteiskoululle, Ahmasojan koululle että lukiolle. Euran
yhteiskoulussa on 294 oppilasta (20.9.2014). Koulun tilat ovat kaikki käytössä, vapaita
luokkatiloja ei ole. Koulu tekee opetuksellista yhteistyötä Euran lukion, Ahmasojan koulun ja
Kirkonkylän koulun erityisluokkien kanssa koulupäivien aikana seuraavissa aineissa ja
luokkatiloissa: TN, TS, KO, KU, MU. Yhteiskoulun kieltenopettaja opettaa Sorkkisten
koulussa 2 tuntia viikossa. Uutena yhteistyömuotona lukuvuonna 2014–2015 on Ahmasojan
koulun kolmen oppilaan integroiminen yleisopetuksen ryhmiin seuraavissa oppiaineissa,
ENA, MA, VLI ja VTS. Lisäksi lukio vuokraa satunnaisesti auditoriota omaan käyttöönsä.
Iltaisin yhteiskoulun tiloja käyttävät kansalaisopisto (TN, TS, KU, KO, AT ja MU) ja
Rauman sekä Huittisten musiikkiopistot (auditorio, musiikkiluokka ja kirjasto). Auditoriota
varataan viikoittain kunnan omaan käyttöön sekä ulkopuolisille. Ruokalaa käyttävät
päivittäin yhteiskoulun, lukion ja Ahmasojan koulun oppilaat ja henkilökunta, yhteensä
lähes 600 henkilöä päivässä. Lisäksi ruokalaa vuokrataan jonkin verran ulkopuoliseen
käyttöön esimerkiksi auditorion vuokrausten yhteydessä.
Koulukiinteistöstä vuonna 1986 valmistuneet osat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa.
Ilmanvaihto kaipaisi kohennusta. Erityisesti taitoja taidesiipi tarvitsee peruskorjauksen.
Siipi on rakennettu 1978–79, eikä sitä ole sen jälkeen peruskorjattu. Rakennus on
valmistunut vuonna 1982, eikä se vastaa nykyajan vaatimuksia. Koululta puuttuvat myös
kokonaan kunnolliset työtilat opettajille. Koulun tilat eivät vastaa nykyaikaiselle
opetukselle asetettuja tarpeita. Euran yhteiskoulun tiloista on tehty syksyllä 2007 ja 2014
tarkempi tarveselvitys Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja lisärakentamishanketta
varten. Hanke on aikanaan hyväksytty Euran koulutuslautakunnassa ja kunnanvaltuustossa
sekä
siitä
on
jätetty
rahoitushakemus
opetusministeriöön.
Koulukeskuksen
kakkosvaiheen suunnittelu ja toteutus tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
ns.
20
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Euran koulukeskuksen 1. vaiheen aloituksen syksyllä
2010. Toinen vaihe (joka koskee erityisesti yhteiskoulua) on tämän päätöksen mukaan
suunniteltu tehtäväksi v. 2015–2017.
Kiukaisten yhteiskoulu antaa perusopetusta 7. - 9. luokkien oppilaille. Oppilasmäärä
lukuvuonna 2014–2015 98 oppilasta. Koulu toimii kaksisarjaisena eli joka vuosiluokasta on
muodostettu rinnakkaisluokat a ja b.
7a
15
8a
12
9a
23
7b
15
8b
12
9b
21
Yhteensä
30
24
44
98
Kiukaisten yhteiskoulun henkilöstö lv. 2014–2015:
1 rehtorin virka (ma. 31.7.2015 asti)
6 lehtorin virkaa
3 päätoimista tuntiopettajaa (2 ma 31.7.2015 asti)
2 sivutoimista tuntiopettajaa (toinen yhteinen Euran lukion kanssa)
1 erityisopettaja
0,5 koulusihteeri
Koulun tilat
Kiukaisten yhteiskoulu toimii yksinään Kiukaisten koulukeskuksessa, lukion yhdistyttyä
Euran lukioon. Iltakäytössä koulun tiloja käyttävät mm. kansalaisopisto ja Kiukaisten
Naisvoimistelijat.
Osa koulustamme on peruskorjattu 80-luvun lopulla. Oikea sana
kuvaamaan koulumme kuntoa on ”tyydyttävä”. Kiukaisten koulukeskuksen kuntokartoitus
on tehty 2.5.2014.
Kaikki Kiukaisten yhteiskoulun teknisen työn tunnit pidetään Kiukaisten koulussa. Siirtymistä
varten on järjestetty taksikuljetus yhteiskoulun ja Kiukaisten koulun välille.
21
2.3 Toisen asteen koulutus
Lukiokoulutus
Euran ja Kiukaisten lukiot yhdistettiin 1.8.2011 ja lukion opiskelijamäärä kasvoi niin, että
nykyinen opiskelijamäärä on vuosittain hieman alle 200 opiskelijaa. Yhdistämisvaiheessa
toteutettiin Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja rakentamishankkeen A-osa ja siinä
yhteydessä osa lukion opetuksesta siirtyi uusiin moderneihin tiloihin.
Lukion toiminnan laajuutta koskevat tiedot:
Euran lukion opiskelijamäärä on 171 (20.9.2014). Euran lukion opiskelijaennuste näyttää
kohtuullisen vakaalta.
Seuraavassa taulukossa esitetään Euran lukion opiskelijamäärät ja käytettävissä olevat
kurssien määrät.
Euran lukion opiskelijat ja kurssien määrät
20.9.2007 20.9.2008 20.9.2009 20.9.2010 20.9.2011
opiskelijamäärä
tuntikehys
tunti-indeksi
20.9.2012 20.9.2013 20.9.2014
155
159
164
169
190
196
188
171
285,6
285,6
284,8
285,52
355,62
351,18
350
350,71
1,84
1,80
1,74
1,69
1,87
1,79
1,86
2,051
(Tuntikehys sisältää koulun opettamat kurssit, kertoimet ja lukioresurssin. Tunti-indeksi on
tuntikehys jaettuna opiskelijamäärällä)
Lukion virat ja toimet:
Euran lukion virat ja toimet on täytetty pätevillä työntekijöillä. Opettajakunnan ikärakenne
on nuori, lähivuosina ei ole odotettavissa eläkkeelle siirtymisiä. Taito- ja taideaineiden
opetuksesta vastaavat opettajat, joiden pääkoulu on Euran yhteiskoulu.
Euran lukion henkilöstö lv. 2014–2015:
1 rehtorin virka
12 lehtorin virkaa
1 opinto-ohjaajan virka
1 päätoiminen tuntiopettaja (yht. yhteiskoulun kanssa)
22
1 koulusihteeri
Kokoaikaisen erityisopettajan viran perustaminen ei ole tarpeen, mutta tietty tuntimäärä (36 viikkotuntia) yhteistyössä perusopetuksen kanssa on järjestetty säännönmukaiseksi.
Euran lukion virat ja toimet 1.8.2011 lähtien
Nimike 1.8.2011
Palvelussuhde
Opetettava luokka,
tuntimäärä
AT, MAA, FY
Rehtori
Koulusihteeri
Opinto-ohjaaja
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Lehtori
Tuntiopettaja
Lehtori
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen
Vakinainen,
päätoiminen
Vakinainen
Lehtori
Vakinainen
LI
Lehtori
Vakinainen
KU
OP
ENA, IAB
SAB, VEB
RUB, RAB
ENA, RUB
BI, GE, TE
MAA, MAB, KE, AT
MAA, MAB, FY, AT
MAA, MAB, FY, KE
UE, PS
ÄI
YH, ÄI, HI
HI, FI
MU
LI
Muuta tietoa
Yhteinen
kanssa
Yhteinen
kanssa
Yhteinen
kanssa
Yhteinen
kanssa
yhteiskoulun
yhteiskoulun
yhteiskoulun
yhteiskoulun
Erityisopetus
Erityisopettajan antamaa opetusta ei Euran lukiossa ole järjestetty ennen lukuvuotta 2010–
2011 vaikka tarvetta on ollut. Syksyllä 2010 aloitettiin erityisopetus lukiossa.
Erityisopetuksen määräksi on vakiintunut 6 tuntia viikossa.
Lukion tilat
Euran koulukeskuksen peruskorjaus- ja rakentamishankkeen A-vaiheen toteuduttua
hallintotilat ja noin puolet opetuksesta (kielten ja äidinkielen opetus) siirtyi uusiin tiloihin
syksyllä 2011. Lukion reaaliaineita ja matematiikkaa opetetaan edelleen vanhoissa tiloissa.
Erityisesti luonnontieteiden opetuksen tilat eivät ole nykyopetuksen vaatimusten mukaisia.
Suunnitellun
koulukeskushankkeen
B-vaiheen
toteuduttua
luonnontieteet
saavat
asianmukaiset tilat, lukion toiminta keskittyy yhteen rakennukseen ja neliömäärä pienenee.
23
2.4 Yleistä
Varhaiskasvatuksesta on laadittu erillinen selvitys. Eurassa toimii yksi lukio suurimmaksi
osaksi uusissa tai peruskorjatuissa tiloissa. Osa lukion tiloista vaatii vielä peruskorjausta
(koulukeskuksen
2.
vaihe).
Tässä
kouluverkkosuunnitelmassa
keskitytään
siis
perusopetuksen kouluverkkoon. Euran kunnan kouluverkko on lukuvuonna 2014–2015
alueellisesti
koko
kunnan
kattava.
Kunta
on
jaettu
oppilaaksiottoalueisiin.
Koulunkäyntialueen koulu on alueella asuvan oppilaan perusopetuslaissa tarkoittama
lähikoulu. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää oppilaaksiottoalueista.
2.5 Koulukiinteistöt
Euran kunnassa tekniset palvelut vastaa keskitetysti koulukiinteistöjen hoidosta.
Kiinteistöihin liittyvät investointimenot ja esimerkiksi lämmityskustannukset hoidetaan
teknisen palvelun alueelta. Tekniset palvelut laskuttaa kasvatus- ja opetuspalveluita niin
sanottuna sisäisenä vuokrana.
TAULUKKO 1. Sisäiset vuokrat vuosina 2009 -2014
2009
2010
2011
2012
2013
TA 2014
52727
53649
47398
37569
48031
42831
93823
79706
95423
84897
84070
87261
Honkilahden koulu
108638
111400
119450
119724
139333
126480
Kauttuan koulu
285205
260050
263842
286841
303247
293490
Kirkonkylän koulu
268249
245784
259038
261263
246692
259804
32951
29329
23574
23784
21218
--
Kiukaisten koulu
172147
156616
135123
140831
164361
168661
Panelian koulu
211990
186214
135253
136557
144964
148117
Sorkkisten koulu
121944
117089
141329
141576
143989
131313
Euran yhteiskoulu
285449
256715
253633
189186
240089
214098
205433
165791
137086
214340
261313
221767
Euran lukio
181518
174294
172201
215678
287632
256494
91624
77660
lakkautettu
1.8.2011 alk.
Ahmasojan koulu (ent.
Kännön koulu)
Hinnerjoen koulu
Kirkonkylä, erityisluokat
Kiukaisten lukio
24
Tekniset palvelut vastaa myös kasvatus- ja opetuspalveluiden siivouspalveluista.
Siivouspalveluihin kuuluu siivoojien henkilöstöhallinnosta ja työnjohdosta huolehtiminen.
Siivouspalvelujen oston hintaan vaikuttaa haluttu siivoustaso. Siivottavien kiinteistöjen
pinta-ala vaikuttaa luonnollisesti kustannusten muodostumiseen. Mikäli siivottavien
koulukiinteistöjen määrä vähenee, saadaan siivouspalvelujen ostossa aikaan merkittäviä
säästöjä.
Lisätietoja koulujen kunnosta on nähtävissä liitteessä 1 (kiinteistöjen toiminnalliset tiedot)
Koulut ovat laatineet lisäksi kohtuullisen monipuoliset selvitykset, opetustoimen
näkökulmasta, koulurakennusten kunnosta vuosien 2007 ja 2008 aikana.
Kiinteistöjen ylläpitoon ei ole viime vuosien aikana ollut teknisen lautakunnan
talousarviossa riittävästi rahaa. Tämän vuoksi tekniset palvelut on pystynyt huolehtimaan
ainoastaan välttämättömästä kiinteistöjen ylläpidosta.
Merkittävin kasvatus- ja opetuspalveluiden investointi on syksyllä 2010 aloitettu Euran
koulukeskuksen laajennusja peruskorjaushanke. Hankkeeseen on 1. vaiheen osalta
(Ahmasojan koulu) saatu valtionrahoitusta noin 189 640 euroa. Koulukeskuksen 2.
vaiheeseen on haettu valtionrahoitusta, mutta sitä ei ole saatu.
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen
valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää
osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen (TA 2015 esitys OKM).
Muita kasvatus- ja opetuspalveluiden merkittäviä investointihankkeita ovat Pohjois-Euran
päiväkotiratkaisut ja Kauttuan alueen varhaiskasvatuksen tulevat tilakysymykset.
Mikäli kouluverkkoa päätetään supistaa, tulee se aiheuttamaan joitakin investointitarpeita.
Seuraavassa taulukossa esitellään yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio)
lähivuosien investointitarpeet nykyisen kouluverkon mukaan.
25
TAULUKKO 2. Kasvatus- ja opetuspalveluiden lähivuosien investoinnit nykyisen
kouluverkon mukaan.
Hanke
Kustannusarvio
Päätöksenteko
Aikataulu
Perustelut, lisätietoja
Euran koulukeskuksen laajennusja peruskorjaushanke:
1. vaihe:
- lukion uudisrakennus
- Ahmasojan koulu
3.669.900 €
(alv 0 %)
+ 300 000 €
irtaimistoon
Valtuusto
18.10.2010/44 §
Hanke aloitettiin
syyslukukaudella
2010.
1. vaihe valmistui
syyslukukaudella
2011
Kännön koulurakennus
vapautui muuhun
käyttöön.
2. vaihe:
- lukiotiloja
- yhteiskoulun tilojen
peruskorjausta
- ruokailupalvelut
- kokonaisuus
2015-2017
Suunnitteluraha TA 2014:
20 000 €
* koulukeskuksen piha-alue
Hankkeeseen
ei ole vielä
varattu
määrärahoja
Kunnanhallitus
asetti 7.4.2014/69§
Euran
koulukeskuksen II
vaiheen
suunnittelua varten
työryhmän.
Seuraavien koulukiinteistöjen
ongelmien/nykyaikaistamisten
vuoksi tulisi laatia hankeselvitys:
•
Sorkkinen
•
Panelia
•
Kiukainen
•
Kauttua
Kiukaisten yhteiskoulu:
Teknisen käsityön tilat
eivät vastaa nykyajan
vaatimuksia. Teknisen
käsityön tilat, joita
oppilaat nykyisin
käyttävät, sijaitsevat
Kiukaisten koululla.
- kuntokartoitus valmistunut
- teknisen käsityön tila: mikäli
säilytetään tulisi Kiukaisten
yhteiskoulun yhteyteen rakentaa
pedagogisesti ja toiminnallisesti
tarkoituksenmukaiset teknisen
käsityön tilat
Koulujen piha-alueet
Euran koulujen, esiopetustilojen
ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
piha-alueet
Koulutuslautakunta on esittänyt,
että tehtäisiin selvitys koulujen,
esiopetustilojen ja aamu- ja
iltapäivätoimintapaikkojen pihaalueiden nykyisestä kunnosta ja
laadittaisiin suunnitelma
jatkotoimenpiteistä yhteistyössä
teknisten palvelujen kanssa
Erityisesti huomioitava seuraavat
yksiköt:
1. Kiukaisten koulu
2. Kirkonkylän koulu
3. Euran koulukeskus
Työryhmän antoi
väliraportin
lokakuussa 2014.
Kiukaisten
koulukeskuksesta on
valmistunut keväällä
2014 kuntoarvio
(Rakennus Vesa Heikkilä
Oy)
10 000 €
Kltk
15.9.2010/§ 49
13.10.2010/§ 60
TA2011 ei ole
varattu määrärahaa
Kiukaisten koulun
piha-alueen
suunnitteluun
ja
toteuttamiseen on
varattu määräraha
v. 2013
Kaikkien yksiköiden
piha-alueet eivät vastaa
nykyajan vaatimuksia.
26
Esiopetuksen investointitarpeet esitetään varhaiskasvatusselvityksessä, koska esiopetus
kokonaisuudessaan on siirtynyt varhaiskasvatuspalveluihin 1.1.2011 lähtien. Esiopetuksen
ja perusopetuksen sijoittuminen mahdollisuuksien mukaan samaan kiinteistöön tai tontille
on tulevaisuuden tavoite.
2.6 Ruokailupalvelut
Ruokapalvelutoiminta koulutoimen osalta perustuu perusopetuslakiin (21.8.1998/628).
Lain mukaan jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena
työpäivänä tarkoituksen mukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.
Lukiolain (20.11.1998/852) mukaan päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus
maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan
läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.
Kouluruokailu on osa koulun fyysistä oppilashuoltoa, jonka tarkoituksena on tarjota
oppilaille ja opettajille monipuolinen, vaihteleva ja maistuva ateria jokaisena koulupäivänä
viihtyisässä ympäristössä.
Euraan on perustettu 1.1.2009 lähtien ruokapalvelupäällikön virka. Viranhaltija vastaa
keskitetysti kunnan ruokapalvelujen organisoimisesta ja kehittämisestä. Euran valtuusto on
14.6.2010/§ 31 hyväksynyt ruokapalveluiden toiminnan kehittämissuunnitelman.
2.7 Oppilas- ja opiskelijahuolto
Oppilashuolto
järjestetään
Eurassa
1.8.2014
voimaan
tulleen
opiskelijahuoltolain mukaisesti. Eurassa on yksi koulukuraattori,
oppilas-
ja
yksi vastaava
koulukuraattori ja kaksi koulupsykologia kasvatus- ja opetuspalveluiden tulosalueella.
Euran perusturvapalvelut vastaa kouluterveydenhuollon palveluista.
2.8 Koulukuljetukset
Perusopetuslain 32 §:n mukaisesti perusopetusta saavan oppilaan koulumatkan ollessa
viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Jos
esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on
27
viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen
kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai
päivähoitoon.
Eurassa on maksuton koulukuljetus esioppilaille, jos koulumatkan pituus on yli kilometrin
ja 1-2 luokkalaisille, jos koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä. Muut perusopetuksen
oppilaat saavat maksuttoman koulukuljetuksen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Kun
oppilas käy eri koulua, mihin hän kuuluu, maksutonta koulukuljetusta ei ole myönnetty.
Lukuvuonna 2014–2015 33 % kaikista esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaista on
koulukuljetusten piirissä. Yläkoulujen oppilaista 41,6 % ja alakoulujen oppilaista 26 % on
koulukuljetusten piirissä. Esioppilaista kuljetetaan 55 %:
Euran pinta-ala on melko suuri, joten koulumatkat muodostuvat välillä melko pitkiksikin.
Päivittäisiä koulumatkojen aikarajoja ei ole kuitenkaan ylitetty. (perusopetuslain 32 §:n
mukaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia tai
kolme tuntia lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneelle). Kuljetusten ajankohdat ja reitit
ovat riippuvaisia koulun alkamis- ja päättymisajoista.
Haasteena kuljetusten järjestämisessä on ollut se, ettei kaikille reiteille tule välttämättä
tarjouksia, lisäksi kustannuksia on lähes mahdoton ennakoida, sillä kilpailu on vähäistä.
Nykyisin koulukuljetukset järjestetään takseilla, pikkubusseilla ja linja-autoilla vuoro- tai
tilausliikenteenä.
Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 933 658
euroa (sis. 10 % ALV). Tuolloin kuljetusoppilaita oli keskimäärin 493 yhteensä noin 1293
oppilaasta. Eurassa esi- ja alakoululaisilla on lain edellytyksiä paremmat oikeudet saada
koulukuljetus (yksi ja kolme kilometriä viiden sijaan).
Koulukuljetuskustannusten ennakointi on vaikeaa. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa
oppilaiden asuinsijainnit, oppilaiden muuttaminen, polttoainekustannusten muutokset sekä
tarjouskilpailutuksissa
tulevat
muutokset.
Kokonaisuudessaan
koulukuljetusten
organisointi yksinkertaistuu ja suunnittelu helpottuu, mikäli oppilaat kuljetetaan nykyistä
harvempiin sijainteihin. Koulujen alkamisaikojen ja hyvän suunnittelun avulla on
mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä.
28
Euran koulukuljetusoppilaiden määrät kouluittain lv. 2014–2015
20.9.2014 tilastointipäivä
KOULU
Ahmasojan koulu
Hinnerjoen koulu
Honkilahden
koulu
Kauttuan koulu
Kirkonkylän
koulu
Kiukaisten koulu
Panelian koulu
Sorkkisten koulu
Euran yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
Yhteensä
yli 5
km
29
1
26
3-5
km
4
3
2
3
43
17
39
5
7
1
Kuljetettavat
yht.
38
11
29
Oppilaita
yht.
56
60
62
Kuljetettavia kaikista
oppilaista
67 %
18 %
46 %
13
5
2
14
18
62
288
181
6%
34 %
5
9
1
4
26
48
11
92
61
95
114
40
294
98
27 %
42 %
27 %
31%
62 %
396
1288
31 %
91
61
310
42
muut
10
1
44
Euran esikoulukuljetusoppilaiden määrät esikouluittain lv. 2014–2015
20.9.2014 tilastointipäivä
ESIKOULU
Harola
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
Käräjämäki
Panelia
Suvituuli
Yhteensä
yli 5
km
8
7
4
3
4
3
29
3-5
km
3
4
1
3
1
1
13
1-3
km *
2
1
2
7
1
10
2
25
Kuljetettavat
yht.
13
12
3
14
4
15
6
67
Oppilaita yht.
18
13
22
16
25
17
11
122
Kuljetettavia kaikista
oppilaista
72 %
92 %
14 %
87 %
16 %
88 %
54 %
55 %
• Eurassa esikoulun oppilaalla on oikeus kuljetukseen, jos matka on yli 1 km.
29
3 EURAN KUNNAN VÄESTÖENNUSTEET
TAULUKKO 3. Euran väestöennuste iän mukaan vuoteen 2040
(Tilastokeskus 2012)
Ikäluokka
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
yhteensä
2014
120
122
124
117
133
144
126
127
143
141
152
152
130
128
134
149
139
2281
2015
118
120
124
124
121
134
146
127
127
144
141
151
153
130
129
132
149
2270
Sukupuolet yhteensä
2020
2025
2030
112
108
104
116
110
106
117
113
109
118
114
110
123
119
115
127
122
117
129
125
121
131
126
121
133
128
124
128
129
127
139
132
126
145
131
129
130
134
129
130
135
130
145
131
132
140
138
133
151
146
133
2214
2141
2066
2035
104
106
106
108
112
113
117
117
120
121
124
123
127
126
129
128
130
2011
2040
104
106
108
108
112
113
117
115
117
120
119
120
121
123
124
124
126
1977
30
KUVIO 1. 0-16-vuotiaiden määrät vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040
180
0-16 vuotiaiden määrät vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040
160
0
1
140
2
3
120
4
5
100
6
7
80
8
9
60
10
11
40
12
13
20
14
15
16
0
1
2
3
4
5
Vuodet 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040
6
7
31
TAULUKKO 4 Väestöennuste ikäryhmittäin
Ikäluokka
0-6
7-13
14-16
2014
886
973
422
2281
2015
887
973
410
2270
2020
842
936
436
2214
2025
811
815
415
2041
2030
782
886
398
2066
2035
766
858
387
2011
2040
768
835
374
1977
0-16 vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040
1200
1000
800
0-6
600
7-13
14-16
400
200
0
1
2
3
4
5
6
Vuodet 2014, 2015, 2020, 2025, 2030, 2035, 2040
KUVIO 2. 0-16 vuotiaiden määrät ikäryhmittäin vuosina 2014 - 2040
7
32
TAULUKKO 5. Oppilasennusteet lukuvuoteen 2019–2020
(1.8.2014)
Koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
20.9.2012
20.9.2013
20.9.2014
Oppilaita
Oppilaita
Oppilaita
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Oppilaita
Oppilaita
Oppilaita
Oppilaita
Oppilaita
Ahmasoja
46
50
56
56
56
56
56
56
Hinnerjoki
49
54
60
61
65
60
59
54
Honkilahti
71
66
62
48
48
42
41
38
Kauttua
278
289
288
292
299
297
287
279
Kirkonkylä
173
167
163
162
157
158
154
152
Kirkonkylä,
21
19
18
18
18
18
18
18
Kiukainen
104
101
95
101
97
93
88
92
Panelia
91
106
114
114
112
121
120
114
Sorkkinen
43
45
40
45
47
39
42
38
Euran
307
300
294
293
290
314
318
330
98
96
98
92
105
104
109
101
405
396
392
385
395
418
427
431
1281
1293
1288
1282
1294
1302
1292
1272
erityisluokat
yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
Yhteiskoulut
yhteensä
Peruskoulut
yhteensä
33
4 PERUSOPETUKSEN RAHOITUS JA KUSTANNUSKEHITYS
Perusopetuksen valtionosuus muuttui 1.1.2010 lukien. Oppilaskohtainen valtionosuuden
laskennallinen hinta on korvautunut ikäluokkakohtaisella perusosalla (7-12-vuotiaat), 6vuotiaat
90
%
perushinnalla
ja
13–15-vuotiaat
korotetulla
perushinnalla.
Ulkopaikkakuntalaisista oppilaista valtio maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle
kotikuntakorvauksen.
Valtio
kotikuntakorvaukset
kunnittain.
vahvistaa
ikäluokkakohtaisen
Erityisopetuksen
korotus
perushinnan
maksetaan
opetus-
ja
ja
kulttuuriministeriön kautta 11-vuotisen oppivelvollisuuden oppilaista ja vaikeimmin
vammaisista oppilaista
TAULUKKO 6. Euran koulujen bruttomenot TA 2014
Koulu
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä + Kirkonkylän
koulun erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran yhteiskoulu
Tulot
0
0
0
0
1000
Menot
747 762
393 200
549 651
1 699 085
1 780 974
0
0
0
100
1400
2500
802 928
792 173
427 126
2 598 599
1 122 934
10 914 432
TAULUKKO 7. Kustannukset TP 2013 mukaan euroa/oppilas
Oppilasmäärä TP 2013
€/oppilas TP 2013
Nettomenot TP 2013
Ahmasoja
50
14 604
730 186
Hinnerjoki
54
7 280
393 141
Honkilahti
66
8 798
580 688
Kauttua
289
5 693
1 645 194
Kirkonkylä * sis
186
9 371
1 743 079
Kiukaisten koulu
101
7 904
798 304
Panelian koulu
106
7 280
771 687
45
9 693
436 191
300
8 933
2 679 977
96
11 962
1 148 379
erityisluokat
Sorkkinen
Euran yhteiskoulu
Kirkonkylän koulun kustannukset sisältävät ELK 1 ja ELK 2 kustannukset sekä
alkuopetuksen. Lisäksi jokaisen koulun kustannuksiin on budjetoitu kuljetuskustannukset.
34
TAULUKKO 8. Toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden
vertailu esiopetuksen ja perusopetuksen osalta v. 2008–2012 (oph:n tilastot)
2008
Opetuksen
järjestäjä
Laskennallinen
oppilasmäärä
Toteutuneet
kustannukset
€/oppilas
Yksikköhinta
€/oppilas
Erotus
€/opp.
Yh:n
osuus
%
Kokonaisero €
Euran
kunnanhallitus
1078,5
7 106
6 217
889
87
958 879
Kiukaisten
kunnanhallitus
334,0
7 419
5 705
1 714
77
572 550
Köyliön
kunnanhallitus
298,0
6 926
5 937
989
86
294 717
Säkylän
kunnanhallitus
463,5
7 504
5 704
1 797
76
832 829
22 485,5
6 555
6 054
501
92
11 276 369
534 366,6
6 676
6 202
474
93
253 397 218
Satakunta
Kaikki kunnat
yhteensä
35
2009
Opetuksen
järjestäjä
Laskennallinen
oppilasmäärä
Toteutuneet
kustannukset
€/oppilas
Yksikköhinta
€/oppilas
Erotus
€/opp.
Yh:n
osuus
%
Kokonaisero €
Euran
kunnanhallitus
1 375,5
7 217
6 553
664
91
913 610
Köyliön
kunnanhallitus
298,5
7 387
6 233
1 154
84
344 506
Säkylän
kunnanhallitus
458,0
7 557
5 808
1 749
77
800 977
22 018,3
6 836
6 349
487
93
10 722 104
527 099,5
6 909
6 486
423
94
222 900 333
Satakunta
Kaikki kunnat
yhteensä
2010
Opetuksen
järjestäjä
Laskennallinen
oppilasmäärä
Toteutuneet
kustannukset
€/oppilas
Yksikköhinta
€/oppilas
Erotus
€/opp.
Yh:n
osuus
%
Kokonaisero €
Euran
kunnanhallitus
1 472,0
7 701
6 769
933
88
1 372 703
Köyliön
kunnanhallitus
311,0
7 643
7 018
625
92
194 443
Säkylän
kunnanhallitus
484,0
8 395
6 471
1 924
77
931 185
23 703,0
7 153
6 470
684
90
16 202 589
573 605,0
7 122
6 668
454
94
260 383 223
Satakunta
Kaikki kunnat
yhteensä
36
2011
Opetuksen
järjestäjä
Laskennallinen
oppilasmäärä
Toteutuneet
kustannukset
€/oppilas
Yksikköhinta
€/oppilas
Erotus
€/opp.
Yh:n
osuus
%
Kokonaisero €
Euran
kunnanhallitus
1434,5
8 015
7 061
954
88
1 368 835
Köyliön
kunnanhallitus
288,0
8 434
7 598
837
90
240 916
Säkylän
kunnanhallitus
471,5
8 488
6 378
2 110
75
994 952
23 277,0
7 416
6 640
776
90
18 057 510
568 547,0
7 367
6 736
631
91
358 973 271
Satakunta
Kaikki kunnat
yhteensä
2012
Opetuksen
järjestäjä
Laskennallinen
oppilasmäärä
Toteutuneet
kustannukset
€/oppilas
Yksikköhinta
€/oppilas
Erotus
€/opp.
Yh:n
osuus
%
Kokonaisero €
Euran
kunnanhallitus
1 418,0
8 311
7 551
760
91
1 078 265
Köyliön
kunnanhallitus
268,0
8 832
8 230
602
93
161 456
Säkylän
kunnanhallitus
465,0
8 032
6 761
1 271
84
590 931
22 965,5
7 749
7 188
561
93
12 882 744
566 326,0
7 631
7 267
364
95
206 226 677
Satakunta
Kaikki kunnat
yhteensä
37
5 PERIAATTEET PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ
TAULUKKO 9. Koulujen ja luokkien koot Eurassa lukuvuonna 2014–2015 (20.9.2014)
Peruskoulut
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
Kirkonkylän
erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran
yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
Yhteensä
1.lk.
4
13
6
38
26
1
2 lk.
7
12
9
54
30
1
3 lk.
3
10
7
51
28
7
4 lk.
4
12
13
53
24
3
5 lk.
4
8
8
51
29
0
6 lk.
10
5
19
41
26
1
16
20
6
10
22
6
19
19
3
17
14
15
19
20
5
14
19
5
130
151
147
155
144
140
7 lk.
8
8 lk.
5
9 lk.
11
2
1
2
Yht.
56
60
62
288
163
18
95
105
94
95
114
40
294
30
24
44
98
135
135
151
1288
Liitteessä 3. esitetään koulujen oppilastilastot ja ennusteet vuosille 1994–2020 sekä kuviot
oppilasmääristä ja ennusteista v. 1994–2020.
Periaatteet perusopetuksen järjestämisessä opetuksen saavutettavuuden ja laadun kannalta:
1. Oppilaan koulupaikan määräytyminen
Perusopetuslain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat
ovat asetuksen, koulujen ja muiden opetuspaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon
ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa
huomioon,
että
opetukseen
osallistuvilla
lapsilla
on
mahdollisuus
käyttää
päivähoitopalveluita. (Perusopetuslaki 6 § 1 mom.)
Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Esiopetusta
saavalle lapselle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat
edellytykset täyttävä tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. (Perusopetuslaki 6
§ 2 mom.)
2. Euran kunnan koulunkäyntialueet
38
Euran kunnassa oppilaan lähikoulu on sen koulunkäyntialueen koulu, jossa oppilas asuu.
Asuinpaikka määritellään väestörekisterissä olevan osoitteen perusteella.
3. Koulun lakkauttamisesta päätetään tapauskohtaisen harkinnan perusteella (kunnan
kouluverkon kokonaistarkastelu, pedagogiset, toiminnalliset ja taloudelliset perusteet).
4. Oppilaan koulumatkat eivät saa muodostua kohtuuttoman rasittaviksi eikä koulumatkaan
käytettävä aika saa ylittää perusopetuslain mukaisia aikarajoja, jotka ovat odotuksineen
alle 13-vuotiaan oppilaan osalta 2,5h/pv ja yli 10-vuotiaan oppilaan osalta enintään 3h/pv.
5.
Tehdään
kouluverkon
investointitarpeiden,
perusteella.
tarkastelu
alueellisen
oppilasmäärien,
saavutettavuuden
ja
koulutilojen
€/oppilas
ja
tulevien
kustannusvertailun
39
6 PERUSKOULUVERKON TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT
Perusopetuksen kehittämisessä on oppilasmäärän lisäksi huomioitava myös opetuksen
laadun säilyttäminen hyvänä. Opetussuunnitelmissa edellytetään opetuksen sisällön
kehittämisen lisäksi oppimisympäristöjen tarkastelua. Tehostetun tuen ja erityisen tuen
riittävyyteen ja kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomiota. Perusopetuksen
toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee
tukipalvelujen tarvetta. Perusajatuksena on kaikille yhtenäinen perusopetus, jossa erilaiset
oppijat ovat osa perusopetusta. Erityisen tuen oppilaiden integroitumista yleisopetuksen
ryhmiin tuetaan aina, kun se on mahdollista.
Taloudellisen tehokkuuden rinnalla on tarkasteltava toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.
Laatua seurataan siirtämällä arvioinnista saatuja tuloksia kehittämisen kohdentamiseen.
Perusopetus on kunnan tuottama peruspalvelu, johon käytettävät resurssit kunnanvaltuusto
määrittelee. Kasvatus- ja opetuspalvelut toteuttaa tehdyn valinnan tavoitteenaan tuottaa
oppilaille
mahdollisimman
hyvää
perusopetusta.
Kouluverkon
tarkastelussa
on
huomioitava taloudellisten tekijöiden lisäksi vaihtoehtojen vahvuudet, mahdollisuudet,
haasteet ja uhat.
Eri vaihtoehtojen tarkastelun pohjana ovat oppilasennusteet vuoteen 2020 saakka.
Seuraavasta kuviosta näkyy oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa vuosina 1994–2020.
40
Euran peruskoulut 1994 - 2020
1550
1500
1450
Oppilasmäärä
1400
1350
1300
1250
1200
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
1150
KUVIO 3. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitysLukuvuosi
vuosina 1999-2020
KUVIO 3. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
Euran kunnan perusopetuksen kouluverkon kehittämiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Eri
vaihtoehtojen lähtökohtana on väestötietojen pohjalta tehdyt oppilasennusteet koulujen
oppilasmääristä vuoteen 2020. Oppilasennusteiden perusteella voidaan tarkastella eri
ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusta perusopetusryhmien määrään ja kokoon. Valtion
taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan perusopetuksen tuottavuutta on
mahdollista parantaa kasvattamalla koulukokoa.
Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain 30 §:n 2
momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa
opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Laki ei aseta tarkkoja ryhmäkokoja, vaan
opetuksenjärjestäjän on arvioitava ryhmiä opetussuunnitelman tavoitteiden kautta.
Opetusryhmien koostumukseen voi vaikuttaa kuitenkin myös muun muassa oppilaiden
41
erityisen tuen tarve, opetusryhmään mahdollisesti integroidut erityisen tuen oppilaat tai
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat.
Perusopetuslainsäädäntö sisältää ryhmäkokomääräyksiä vain erityistä tukea saavien
oppilaiden opetusryhmien osalta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan
oppilaan opetusryhmän osalta. Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain 17 §:ssä
tarkoitetuille oppilaille, jotka saavat erityistä tukea saa opetusryhmässä olla, jäljempänä
säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko
voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän
työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien
oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa
tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa
opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin
kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään
kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas opiskelee yleisopetuksen
ryhmässä, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.
Jäljempänä on arvioitu eri vaihtoehtoja sekä opetuksen järjestämisen että talouden
näkökulmasta. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia kasvatus- ja
opetuspalveluiden talouteen on arvioitu opetushenkilöstön, rehtoripalkkioiden ja
kuljetusten sekä kiinteistöjen sisäisenä vuokrana perittyjen kustannusten osalta.
Kiinteistökustannuksia koulukäytöstä poistuvan kiinteistön osalta ei ole voitu arvioida.
Koulukiinteistöjen kirjanpitoarvot ilmenevät taseesta. Lähtökohtaisesti koulukiinteistöjen
myynnistä pyritään saamaan kiinteistön käypä arvo. Opetuksen tukipalveluissa on arvioitu
mahdollisuuksien
mukaan
myös
siivoukseen
ja
oppilasruokailuun
liittyvien
henkilöstökustannusten muutosta. Kunkin vaihtoehdon jälkeen on kerätty vaihtoehdon
vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toisaalta haasteet ja uhat. Tarkastelun lähtökohtana on
ollut opetuksen laatu ja palvelun saatavuus.
Kouluverkkoratkaisut vaikuttavat henkilöstömäärään sekä opetuksessa että tukipalveluissa.
42
Vaihtoehto 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan
Säilytetään nykyiset koulut. Oppilaaksiottaminen tapahtuu ns. vanhaa koulupiirijakoa
noudattaen.
Oppilasmäärät lukuvuonna 2014–2015 esitetään taulukossa 10. Oppilasennusteet
lukuvuosittain ovat liitteenä 3.
TAULUKKO 10. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2014-2015
(20.9.2014)
Peruskoulut
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
Kirkonkylän
erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran
yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
Yhteensä
1.lk.
4
13
6
38
26
1
2 lk.
7
12
9
54
30
1
3 lk.
3
10
7
51
28
7
4 lk.
4
12
13
53
24
3
5 lk.
4
8
8
51
29
0
6 lk.
10
5
19
41
26
1
16
20
6
10
22
6
19
19
3
17
14
15
19
20
5
14
19
5
130
151
147
155
144
140
7 lk.
8
8 lk.
5
9 lk.
11
2
1
2
Yht.
56
60
62
288
163
18
95
105
94
95
114
40
294
30
24
44
98
135
135
151
1288
Oppilasmäärä lukuvuonna 2014–2015 on 1288 oppilasta. Taulukossa 11 esitetään lukuvuoden
2019–2020 oppilasennuste. Oppilasmäärä on ennusteiden mukaan lukuvuonna 2019–2020
yhteensä 1198 oppilasta. Erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, koska määrää ei voida
arvioida luotettavasti.
43
TAULUKKO 11. Oppilasmäärät Euran perusopetusta antavissa kouluissa lv. 2019–2020
(ennuste)
(Ennusteet perustuvat peruskoulujen osalta 1.8.2014 tilanteesta sekä Facta-kuntarekisterin antamaan
tilanteeseen 4.3.2014 vuonna 2012 syntyneistä koulutulokkaista.)
Peruskoulut
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
-erityisluokka 1
-erityisluokka 2
-EA1/EA2
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran
yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
Yhteensä
1. lk
2. lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
7.
lk
8. lk
9. lk
Yhteensä
7
6
45
28
9
6
42
24
8
7
51
25
12
8
57
24
5
5
46
25
13
6
38
26
54
38
279
152
14
16
4
14
18
6
13
23
7
16
18
7
19
19
8
16
20
6
92
114
38
120
119
134
142
127
125
112
100
118
330
32
144
38
138
31
149
101
1198
Vaihtoehdon 1 vahvuudet ja mahdollisuudet:
- ei muutosta nykyiseen toimintatapaan, saattaa tuottaa turvallisuuden tunnetta joillekin
kuntalaisille
- pienen yhteisön edut, joissakin kouluissa
- koulut säilyvät lähellä oppilasta
- koulukuljetukset eivät lisäänny
- koulu toimii mahdollisesti koko kylän keskuksena
- yhdysluokissa oppilaan itsenäinen opiskelutaito kasvaa
- koulut säilyttävät omaleimaisuutensa
- liikuntatilat iltaisin ahkerassa käytössä, mikäli koululla ne ovat
Vaihtoehdon 1 haasteet ja uhat:
- oppilasmäärät jakaantuvat epätasaisesti
- luokkien ryhmäkoot muodostuvat joissakin kouluissa erityisen suuriksi ja joissakin
erityisen pieniksi
- oppilaskohtaiset menot vaihtelevat suuresti
- oppilaskohtaiset menot ovat erityisesti pienissä yksiköissä huomattavasti yli valtakunnan
keskiarvon
44
- osa kouluista ei täytä nykyisen opetussuunnitelman vaatimuksia: teknisen käsityön
opetuksen osalta, joidenkin koulujen yleinen varustetaso on heikko eikä hankintoihin ole
varoja
- peruskorjauksia ja/tai laajennuksia tulisi tehdä ainakin seuraavissa kouluissa: Euran
koulukeskus, Kauttuan koulu, Sorkkisten koulu, Kiukaisten koulukeskus, Panelian koulu
- erityisopettajien, englannin opettajien ja mahdollisesti muiden ns. kiertävien opettajien
matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset ja
kustannukset
- oppilashuoltohenkilöstön työaika ja matkustuskustannukset
- koulujen mahdollisuudet toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan
opetussuunnitelman mukaista opetusta myös tulevaisuudessa/uusi perusopetuksen tuntijako
tekeillä
- tietotekniset valmiudet; henkilöstö, hallinto ja erityisesti oppilaan oikeus tähän
opetukseen
- koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ei toteudu yhdenvertaisesti
- koulujen, erityisesti perusopetuksen alempien vuosiluokkien valinnaisainemahdollisuudet
ovat pienet, erityisen ikävä on A2-kielen puuttuminen valinnaisuudesta
- uusi tuntijakoehdotus tuo muutoksia nykyiseen tuntijakoon
- oppilaiden yhteisiä koulunkäyntiohjaajia ei voida käyttää optimaalisesti
- pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan
- yhdysluokkaopetuksessa opettajalla ei ole aikaa opetuksen yksilöllistämiseen
- kunnan taloustilanne saattaa pakottaa vähentämään opetustunteja
- opetusryhmien koot kasvavat tuntien vähentämisen kautta
- voidaan joutua muodostamaan monta vuosiluokkaa kattavia opetusryhmiä
- pätevän henkilöstön saaminen vaikeutuu tuntimäärien vähentyessä
- opetuksen laatu heikkenee
45
Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset:
Mikäli
kustannuksia
halutaan
nykyisellä
kouluverkolla
vähentää,
merkitsee
se
tuntikehyksen pienentämistä. Säästöt riippuvat siitä, kuinka paljon opetustunteja
vähennetään.
Palkkojen nousu sekä kiinteistömenojen kasvu (lämmityskulujen nousu) aiheuttavat sen,
että perusopetukseen käytettävät menot eivät kokonaisuudessaan vähene, vaan kasvavat
jonkin verran.
TAULUKKO 12. Oppilaskohtaiset yksikköhinnat vuosina 2010–2013
Kouluyksikkö
Oppilasmäärä
20.9.2010
eur/opp
tp 2010
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
53
39
75
255
182
9 798
8 455
6 600
5 894
6 036
Kirkonkylän
erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran
yhteiskoulu
Kiukaisten
yhteiskoulu
22
22 585
102
95
43
335
107
Oppilasmäärä
20.9.2011
eur/opp
tp 2011
Oppilasmäärä
20.9.2012
eur/opp
tp 2012
Oppilasmäärä
20.9.2013
eur/opp
tp 2013
11 956
7 956
7 161
5 759
7 103
7 426
25 163
23 395
6 746
7 768
8 509
8 213
46
49
71
278
173+16*
15 283
7486
7891
5756
9 229*
50
54
66
289
167+19
14 604
7 280
8 798
5 693
9371
6 887
6 651
8 742
7 015
54
44
77
263
157
alkulk. 10
ELK 1/16
ELK 2/6
109
88
50
307
104
91
43
307
7407
8 122
9 958
8 185
101
106
45
300
7 904
7 280
9 693
8 933
8 830
97
9 580
98
10 934
96
11 962
TAULUKKO 13. Koulujen kuljetuskustannukset vuonna 2013
Koulu
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä
Kirkonkylän koulun
erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran yhteiskoulu
Perusopetuksen yhteiset
kuljetettavia
oppilaita*
29
11
30
17
51
18
Koko koulun
oppilasmäärä (20.9.2013)
50
54
66
289
167
19
36
41
12
64
100
409
101
106
45
96
300
*kalenterivuoden keskiarvo
euroa
euroa/kulj.opp.
94 397
27 436
50 003
17 750
75 436
40 496
3 255
2 494
1 667
1 044
1 479
2 250
41 583
50 090
17 034
71 862
126 629
94 445
1 155
1 222
1 420
1 123
1 266
46
TAULUKKO 14. Koulumatkoihin käytetyt määrärahat vuosina 2008–2013
Eura
Kiukainen
Yhteensä
2008
383 926
161 000
544 926
2009
604 558
2010
616 000
2011
630 738
2012
671 376
2013
707 162
TAULUKKO 15. Tulot ja menot kouluittain TA 2014
Koulu
Ahmasoja
Hinnerjoki
Honkilahti
Kauttua
Kirkonkylä + Kirkonkylän
koulun erityisluokat
Kiukainen
Panelia
Sorkkinen
Euran yhteiskoulu
Tulot
0
0
0
0
1000
Menot
747 762
393 200
549 651
1 699 085
1 780 974
0
0
0
100
1400
2500
802 928
792 173
427 126
2 598 599
1 122 935
10 914 432
Liitteessä 4 esitetään Euran kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys.
Vaihtoehto 2: Kiukaisten yhteiskoulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Euran
yhteiskouluun
Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että 7-9 luokkien koulujen määrää vähennetään siten,
että Kiukaisten yhteiskoulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Euran yhteiskouluun.
Perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) koulujen määrä säilyy ennallaan, samoin
erityiskoulu ja erityisluokat.
Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärä on lukuvuonna 2014–2015 98 oppilasta (20.9.).
Koulujen oppilasmäärät ja ennusteet esitetään liitteessä 3. Mikäli koulu lakkautetaan,
oppilaat sijoitettaisiin Euran yhteiskouluun. Euran valtuusto on 14.6.2010/ 28§ päättänyt
aloittaa
Euran
koulukeskuksen
laajennus-
ja
peruskorjaushankkeen.
Hankkeen
ensimmäinen vaihe aloitettiin syksyllä 2010 ja se valmistui syyslukukaudella 2011. Toisen
vaiheen suunniteltu toteutumisaika olisi vuodet 2015-2017.
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
2020-2021
2021-2022
2022-2023
2023-2024
2024-2025
Oppilasmäärä
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
2020-2021
2021-2022
2022-2023
2023-2024
2024-2025
Oppilasmäärä
47
Seuraavissa kuvioissa (4 ja 5) esitetään Euran ja Kiukaisten yhteiskoulujen oppilasmäärien
kehitystä vuosina 1994–2025.
Euran yhteiskoulu
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
Lukuvuosi
KUVIO 4. Euran yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2025
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Lukuvuosi
KUVIO 5. Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994 – 2025
48
Kuviossa kuusi esitetään Euran yhteiskoulun (johon Kiukaisten yhteiskoulu on yhdistetty)
oppilasmääräennuste vuosille 2014–2025.
Euran yhteiskoulu + Kiukaisten yhteiskoulu
440
430
420
410
Oppilasmäärä
400
390
380
370
360
Lukuvuosi
KUVIO 6. Yhdistetyn Euran ja Kiukaisten yhteiskoulun oppilasmäärän kehitys vuosina
2014- 2025
Euran ja Kiukaisten yhteiskoulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosille 2014–2025:
ENNUSTEET YHDISTETTYJEN YLÄKOULUJEN
OPPILASMÄÄRISTÄ VV 2014 - 2025
EURAN YHTEISKOULU + KIUKAISTEN YHTEISKOULU
Lukuvuosi
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
2020–2021
2021–2022
2022–2023
2023–2024
1.8.2014
7. lk
8. lk
9. lk
YHT.
126
129
140
149
138
144
125
127
142
134
130
126
129
140
149
138
144
125
127
142
137
130
126
129
140
149
138
144
125
127
393
385
395
418
427
431
407
396
394
403
elokuu 2014
49
2024–2025
2025–2026
119
120
134
119
142
134
395
373
EURAN JA KIUKAISTEN YHTEISKOULUT
YHDISTETTYINÄ
Vuosiluokat jaettuna kuuteen perusopetusryhmään
yht.
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
1.8.2014
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
21
21
21
21
21
21
126
8a
8b
8c
8d
8e
8f
22
22
22
21
21
21
129
8a
8b
8c
8d
8e
8f
23
23
23
23
24
24
140
8a
8b
8c
8d
8e
8f
25
25
25
25
25
24
149
8a
8b
8c
8d
8e
8f
23
23
23
23
23
23
138
8a
8b
8c
8d
8e
8f
22
22
22
22
21
21
130
9a
9b
9c
9d
9e
9f
21
21
21
21
21
21
126
9a
9b
9c
9d
9e
9f
22
22
22
21
21
21
129
9a
9b
9c
9d
9e
9f
23
23
23
23
24
24
140
9a
9b
9c
9d
9e
9f
25
25
25
25
25
24
149
9a
9b
9c
9d
9e
9f
23
23
23
23
23
22
137
393
22
22
22
22
21
21
130
385
21
21
21
21
21
21
126
395
22
22
22
21
21
21
129
418
23
23
23
23
24
24
140
427
50
2019–2020
2020–2021
2021–2022
2022–2023
2023–2024
2024–2025
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
7f
7a
7b
7c
7d
7e
24
24
24
24
24
24
144
8a
8b
8c
8d
8e
8f
21
21
21
21
21
20
125
8a
8b
8c
8d
8e
8f
21
21
21
21
21
22
127
8a
8b
8c
8d
8e
8f
24
24
24
24
24
22
142
8a
8b
8c
8d
8e
8f
22
22
22
22
23
23
134
8a
8b
8c
8d
8e
8f
20
20
20
20
20
8a
8b
8c
8d
8e
23
23
23
23
23
23
138
9a
9b
9c
9d
9e
9f
24
24
24
24
24
24
144
9a
9b
9c
9d
9e
9f
21
21
21
21
21
20
125
9a
9b
9c
9d
9e
9f
21
21
21
21
21
22
127
9a
9b
9c
9d
9e
9f
24
24
24
24
24
22
142
9a
9b
9c
9d
9e
9f
22
22
22
22
23
9a
9b
9c
9d
9e
25
25
25
25
25
24
149
431
23
23
23
23
23
23
138
407
24
24
24
24
24
24
144
396
21
21
21
21
21
20
125
394
21
21
21
21
21
22
127
403
24
24
24
24
23
51
7f
2025–2026
7a
7b
7c
7d
7e
7f
19
119
8f
20
20
20
20
20
20
120
8a
8b
8c
8d
8e
8f
23
134
9f
20
20
20
20
20
19
119
9a
9b
9c
9d
9e
9f
23
142
395
22
22
22
22
23
23
134
373
Vaihtoehdon 2 vahvuudet ja mahdollisuudet:
- hyvän perusopetuksen turvaaminen kaikille Euran kunnan 7-9 luokkien oppilaille
- oppilasryhmien tarkoituksenmukainen muodostaminen
- valinnaisaineiden lisääntyminen ja monipuolistuminen
- opettajien keskittyminen omien opintojensa ja osaamisalueensa opetustehtäviin
- oppilashuollon järjestäminen tehostuu
- erityisopetuksen kehittäminen, saatavuus, tehostetun tuen ja erityisen tuen kehittäminen
ja saatavuus
- koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu
- pienryhmien palvelujen käyttö tehostuu/helpottuu
- oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu
- taitoja taideaineiden välineistö paranee, av- ja atk-välineistö luokissa paranee
- henkilöstön koulutus, suunnittelu, hyvinvointi ja jaksaminen
- pätevän henkilöstön rekrytointi
- koulujen mahdollisuudet toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan
opetussuunnitelman mukaista opetusta myös tulevaisuudessa
- tietotekniset valmiudet; henkilöstö, hallinto ja erityisesti oppilaan oikeus tähän
opetukseen
- uusi tuntijakoehdotus tuo muutoksia valinnaisuuteen
- pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan, isomman yksikön vahvuus
henkilöstöasioissa
Vaihtoehdon 2 haasteet ja uhat:
52
- Euran koulukeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisaikataulu, erityisesti
ilmastoinnin kohentaminen
- joidenkin oppilaiden koulumatkat pitenevät
- Kiukaisten koulukiinteistö jää pois koulukäytöstä
- Kiukaisten alueen vetovoima saattaa vähentyä
- liikuntatilojen iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö (Kiukaisten
koulukeskus) myydään eikä uusi omistaja vuokraa tiloja
- kahden koulun kulttuurien yhteensovittaminen on haasteellinen ja tukea tarvitseva
prosessi
Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset:
Yhteiskoulujen menot olivat tilinpäätöksen 2013 mukaan seuraavat.
Koulu
Oppilasmäärä TP 2013
€/oppilas TP 2013
Nettomenot TP 2013
300
8 933
2 679 977
96
11 962
1 148 379
Euran yhteiskoulu
Opetuksen henkilöstömenojen vähennykset:
Säästö
tuntikehyksessä
riippuu
vuosittaisesta
oppilasmäärästä,
tulevista
tuntijakouudistuksista jne. Tuntikehyksen säästö on joka tapauksessa merkittävä.
Luonnollisesti on huomioitava, että tuntijakouudistuksesta mahdollisesti tulevat muutokset
tuovat oman lisänsä suuntaan tai toiseen. Mikäli siirrytään kuuteen perusopetusryhmään
tulevat tuntikehyksen myötä tulevat säästöt olemaan 200 00-250 000 euroa vuosittain.
Tuntikehyksen vähennyksen tuomat säästöt/opettajien palkat
200 000 €
Rehtoripalkkion vähennys (huomioitu apulaisrehtorin viran
perustaminen ja vararehtoripalkkioiden vähennys)
Koulusihteerin palkka
n. 15 000 €
29 448/14 724 €
(koulusihteeri ollut viime aikoina puolet työajastaan ja puolet palkkauksestaan kasvatus- ja
opetuspalveluiden muissa toimistosihteerin tehtävissä)
Sisäinen vuokra
Oppilasruokailu säästö:
261 312 €
53
Kiukaisten yhteiskoulun osalta
62 200 €
Kiukaisten yhteiskoulun osalta palkkauskuluja vuodelle 2015 on budjetoitu n. 62 600
€/vuosi (sisältää sosiaalivakuutusmaksut). Keittiö on tällä hetkellä valmistuskeittiö ja siellä
työskentelee kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Tämä valmistuskeittiön laitekanta alkaa
vanhentua ja sitä on muutaman vuoden sisällä uusittava. Kiukaisten yhteiskoulun keittiön
henkilöstö on vakituista henkilökuntaa, heidät voidaan tarvittaessa sijoittaa toisiin
keittiöihin.
Kuljetuskustannusten muutos:
Kiukaisten yhteiskoulun koulukuljetuskustannukset vuosina 2013 ja 2014 ovat noin 75 000
€. Jos Euran ja Kiukaisten yhteiskoulut yhdistetään ja Kiukaisten yhteiskoulun noin sata
oppilasta kuljetetaan Euran yhteiskouluun, ovat kuljetuskustannukset suuruudeltaan
120 000 €. Liikennöinti edellyttää kahden linja-auton käyttöä ja reitit tulee suunnitella niin,
että linja-autojen täyttöasteet ovat samat. Reittejä voidaan hyödyntää myös Pohjois-Eurasta
kulkevien Ahmasojan koulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden kuljettamiseen. Reitit
voidaan ajaa joko linja- tai tilausliikenteenä, joista jälkimmäinen on todennäköisempi
vaihtoehto.
Yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta
(tietohallinto jne.). Yhteiskoulun yhdistämisellä ei tällä hetkellä niinkään voida tavoitella
nykyisten määrärahojen valtavaa pienentämistä erityisesti näiden koulujen osalta. Mutta
ratkaisulla voidaan tavoitella selviytymistä nykyistä hieman pienemmillä määrärahoilla
tulevaisuudessa, kun uusi tuntijako tullee entisestään lisäämään valinnaisuutta. Kiukaisten
yhteiskoulun mahdollisuus nykyisen määrärahan turvin turvata nykyinenkään valinnaisuus
on erittäin vaikeata, jos ei mahdotonta.
Yhteiskoulujen yhdistämisen tavoitteet:
1. Pedagogiset tavoitteet:
•
Turvata kaikille euralaisille oppilaille laadukas perusopetus myös ylempien
vuosiluokkien osalta.
•
Järjestää
kaikille
oppilaille
valinnaisainemahdollisuudet
tasavertaiset
erityisopetus-,
oppilashuolto-
ja
54
•
Turvata myös tulevaisuudessa pätevä, motivoitunut ja itsensä kehittämisestä
kiinnostunut henkilöstö.
2. Toiminnalliset tavoitteet:
•
Turvata kaikille euralaisille perusopetuksen ylempien vuosiluokkien oppilaille
viihtyisä, nykyaikainen oppimisympäristö, jossa on nykyisen oppimiskäsityksen
mukainen välineistö.
3. Taloudelliset tavoitteet:
•
VATT:n tutkimuksen mukaan perusopetuksen tuottavuutta on mahdollista parantaa
kasvattamalla koulukokoa. Koulujen koolla oli vahva positiivinen yhteys
tuottavuuteen. Koulujen koon kasvattamisella oli suurin vaikutus silloin, kun
koulujen keskikoko oli pieni. Tulosten mukaan koon kasvattamisella saadaan
hyötyä kuitenkin myös kunnissa, joissa koulujen koko on keskimääräistä suurempi.
Yhteiskoulujen yhdistämisellä tavoitellaan erityisesti kustannusten hillitsemistä
tulevaisuudessa, mutta tullaan saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä. Alustavien
laskelmien mukaan taloudelliset säästöt ovat sisäinen vuokra mukaan lukien noin
500 000 € vuosittain nykyiseen kahden yläkoulun malliin verrattuna.
Vaihtoehto 3: Kiukaisten yhteiskoulu, Hinnerjoen tai Sorkkisten koulu lakkautetaan
Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana on, että Eurassa on yksi perusopetuksen ylempien
vuosiluokkien (7-9lk.) koulu, yksi erityiskoulu ja seitsemän perusopetuksen alempien
vuosiluokkien (1-6 lk.) opetusta antavaa koulua. Tässä ratkaisussa lakkautetaan Kiukaisten
yhteiskoulu ja joko Hinnerjoen koulu tai Sorkkisten koulu. Kiukaisten yhteiskoulun
oppilaat sijoitettaisiin Euran yhteiskouluun. Hinnerjoen koulun oppilaat Honkilahden
kouluun ja Sorkkisten koulun oppilaat Panelian kouluun (Kahalankulman ja Vaaniin
alueelta), Kiukaisten kouluun (suurin osa) ja Kirkonkylän kouluun.
55
Vaihtoehto 3 a: Kiukaisten yhteiskoulu ja Hinnerjoen koulu lakkautetaan
Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttamisen pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia
vaikutuksia on käsitelty vaihtoehto 2:n kohdalla.
Etelä-Euran (Hinnerjoki, Honkilahti) alueen oppilasmääräennusteiden ja tilastoiden valossa
oppilasmäärä putoaa jonkin verran. Molemmissa kouluissa on tällä hetkellä kolme
perusopetusryhmää, joissa on yhdysluokat.
Lukuvuonna 2014–2015 Hinnerjoen koulussa on seuraavat ryhmät:
1-2 lk
2-4 lk
5-6 lk
Yhteensä
25 opp.
22 opp.
13opp.
60 opp.
Hinnerjoen koulu
70
60
Oppilasmäärä
50
40
30
20
10
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
0
Lukuvuosi
KUVIO 7. Hinnerjoen koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020
(1.8.14)
56
Lukuvuonna 2014–2015 Honkilahden koulussa on seuraavat ryhmät:
1-2 lk
3-4 lk
5-6 lk
yhteensä
15 opp.
20 opp.
27 opp.
62 opp.
Honkilahden koulu
100
90
80
Oppilasmäärä
70
60
50
40
30
20
10
0
Lukuvuosi
KUVIO 8. Honkilahden koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1999–2020 (1.8.14)
57
Hinnerjoen koulu + Honkilahden koulu
140
123
120
109
113
102
100
Oppilasmäärä
100
92
80
60
40
20
0
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
Lukuvuosi
KUVIO 9. Hinnerjoen ja Honkilahden koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste v. 2014–
2020 (1.8.14)
Mikäli Hinnerjoen ja Honkilahden koulut olisi jo yhdistetty, toimisi koulussa lv. 2014–
2015 seuraavat perusopetusryhmät/luokat:
1 lk
2 lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
yhteensä
19 opp.
21 opp.
17 opp.
25 opp.
16 opp.
24 opp.
122 opp.
Lukuvuonna 2016–2017 tilanne näyttää ennusteen mukaan seuraavalta:
Hinnerjoki
1-2lk
3-4 lk
5-6 lk
yhteensä
17
25
23
65 opp.
Honkilahti
13
15
20
48 opp.
Mikäli koulut olisi jo yhdistetty, toimisi koulussa seuraavat perusopetusryhmät/luokat:
58
1. lk
2. lk
3. lk
4. lk
5. lk
6. lk
yhteensä
20 opp.
10 opp.
19 opp.
21 opp.
17 opp.
26 opp.
113 opp.
Hinnerjoen ja Honkilahden koulun oppilasennusteet kokonaisuudessaan esitetään liitteessä
3.
Vaihtoehdossa 3a on siirretty Hinnerjoen koulun oppilaat Honkilahden koulun yhteyteen.
Tässä vaihtoehdossa Hinnerjoen koulun oppilaiden siirtyminen Honkilahden kouluun
merkitsee oppilaiden osalta yhdysluokkaopetuksesta ja vuorokursseista luopumista.
Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain ja opiskelu tapahtuu opetussuunnitelmassa
kullekin vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Honkilahden koulussa on
käytettävissä tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat muun muassa liikunnassa ja
käsityössä. Vaihtoehto 3a toteuttaminen edellyttää lisärakentamista Honkilahden kouluun
kolmen luokkahuoneen verran. Varhaiskasvatuksesta on myös tehty suunnitelma.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita on suunniteltava jatkossakin yhteistyössä.
Varhaiskasvatuksessa on myös tätä ratkaisua tukeva suunnitelma. Ajatuksena olisi perustaa
Etelä-Euran
oppimiskeskus,
jolloin
perusopetus
ja
aamu-
ja
iltapäivätoiminta
järjestettäisiin yhteisissä tiloissa.
Vaihtoehto 3a:n vahvuudet ja mahdollisuudet
- yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee
- mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiohjaajien käyttöä
- mahdollisuus iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä paranee
- opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin
yhdysluokassa
- erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestelyt
- matkakustannukset ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat työajan menetykset vähenevät
- henkilöstön osaaminen ja vahvuudet laajemmin huomioitavissa
59
- henkilöstön rekrytointi
- Honkilahden koulun valmistuskeittiö palvelee koko Etelä-Euran oppilaita
Vaihtoehdon 3a:n haasteet ja uhat
- Honkilahden koululle rakennettava lisätiloja
- Hinnerjoen koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena
- Hinnerjoen koulun runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään
eikä liikuntatiloja saada vuokrattua uudelta omistajalta
- Hinnerjoen vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen vuoksi
Vaihtoehdon 3a:n taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat:
Yhdistetty Hinnerjoen ja Honkilahden koulu
Opetuksen henkilöstömenojen vähennys
Tuntikehys lv. 2010–2011:
Honkilahti 75opp/103 tuntia (1,37) + 19 ero
Hinnerjoki 41 opp./75 tuntia(1,83) + 5 ero
eli oppilaita 116, tunteja 178
Tuntikehys lv. 2013–2014:
Honkilahti 66 oppilasta/100 tuntia (1,52) + 14 ero
Hinnerjoki 54 oppilasta/ 82 tuntia (1,52) + 10 ero
Tuntikehys yhdistettynä Honkilahden kouluna 2016–2017:
111 opp./164 tuntia (1,48) + 24 ero
28 000 €
60
Yhdysluokkahuojennus n. 250 €/kkx 6
6 000 €
Rehtoripalkkion vähennys
5 600 €
Sisäinen vuokra
84 070 €
Oppilasruokailu säästö:
palkat
n. 18 150 €
ateriakuljetukset
n. 2 000 €
Hinnerjoen koulun palvelukeittiön työntekijä voidaan tarvittaessa sijoittaa toisiin
keittiöihin.
Kuljetuskustannusten muutos
-nykyiset kuljetuskustannukset ovat Honkilahden koululla 5100 €/kk, kuljetusoppilaita 30.
Hinnerjoen koulun osalta vastaavat luvut ovat 3200 €/kk, kuljetusoppilaita 11.
Kuljetuskustannukset yhdistetyssä koulussa lukuvuonna 2013–2014:
Kuljetettavia oppilaita Hinnerjoelta 54 ja Honkilahdelta noin 30. Bussitilausliikenteenä
kuljetuskustannukset ovat Hinnerjoelta noin 6600 €/kk. Honkilahden kuljetukset säilyvät
ennallaan.
Honkilahden koululle tarvittava kolmen luokkahuoneen sisältävä peruskorjaus tulee
maksamaan noin 600 000 euroa (teknisen palvelun vuonna 2011 tekemä laskelma, sisältää
kolme
luokkahuonetta
sekä
esiopetuksen
luokka-
ja
leikkitilat).
Hinnerjoen
koulukiinteistön mahdollisesta myynnistä saadaan luonnollisesti tuloa kunnalle.
Vaihtoehto 3 b: Kiukaisten yhteiskoulu ja Sorkkisten koulu lakkautetaan
vaikutuksia on käsitelty vaihtoehto 2:n kohdalla.
61
Sorkkisten koulu on Euran pienin koulu. Oppilasmäärä Sorkkisten koululla on ollut
enimmillään sata oppilasta (lv. 1996–1997 ja 1998–1999). Pienin oppilasmäärä on
lukuvuodelta 2014–2015 40 oppilasta. Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet
esitetään liitteessä 3.
Lukuvuonna 2014–2015 Sorkkisten koulussa on seuraavat ryhmät:
1-2 lk
3-4 lk.
5-6 lk.
yhteensä
12 opp.
18 opp.
14 opp,
40 opp.
Sorkkisten koulu
120
Oppilasmäärä
100
80
60
40
20
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
0
Lukuvuosi
KUVIO 10. Sorkkisten koulun oppilasmäärät ja ennusteet vuosina 1994–2020 (1.8.14)
Sorkkisten alueen oppilaiden huoltajilta on tullut vuosittain useampia anomuksia muihin
kouluihin. Koulutuslautakunta päätti 17.3.2010 § 15, että Kahalankulman oppilaiden
lähikoulu on jatkossa Panelian koulu. Myös Kiukaisten kouluun on siirtynyt Sorkkisten
alueen lapsia. Lähellä Kirkonkylän koulua asuville oppilaille on myös viime vuosina haettu
koulunkäyntipaikkaa tästä koulusta.
62
Kiukaisten koulu
160
140
Oppilasmäärä
120
100
80
60
40
20
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
0
Lukuvuosi
KUVIO 11. Kiukaisten koulun oppimääräkehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14)
Kuten kuviosta näkyy, Kiukaisten koulun oppilasmäärä tulee laskemaan. Kiukaisten
koulun oppilasmäärä on ollut enimmillään 138 oppilasta. Lukuvuonna 2016–2017
ennustetaan Kiukaisten koulussa olevan 97 oppilasta. Lukuvuonna 2019–2020 oppilaita
ennustetaan olevan 92.
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
Oppilasmäärä
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
Oppilasmäärä
63
Panelian koulu
140
120
100
80
60
40
20
0
Lukuvuosi
KUVIO 12. Panelian koulun oppilasmäärä kehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14)
Panelian kouluun on yhdistetty useita kouluja. Oppilasmäärän ennustetaan enimmillään
olevan 121.
Kirkonkylän koulu
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Lukuvuosi
64
KUVIO 13. Kirkonkylän koulun oppilasmäärän kehitys
(Oppilasmääriin ei sisälly erityisluokkien oppilaita) (1.8.14)
vuosina
1994–2020.
Länsi-Euran koulun yhdistettiin Kirkonkylän kouluun 1.8.2008.
Kauttuan koulu
350
300
Oppilasmäärä
250
200
150
100
50
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
0
Lukuvuosi
KUVIO 14. Kauttuan koulun oppilasmäärän kehitys vuosina 1994–2020 (1.8.14)
Lukuvuonna 2014–2015 oppilasmäärät Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulussa ovat
seuraavat:
1.
38
Kauttua
Kirkonkylä 26
Sorkkinen 6
2.
54
30
6
3.
51
28
3
4.
53
24
15
5.
51
29
5
6.
41
26
5
yht.
288
163
40
Lukuvuonna 2016–2017 tilanne näyttää ennusteen mukaan seuraavalta: (Pohjana 1.8.2014
tilanne, 1. luokan oppilasennusteet 4.3.2014 tilanteen mukaan/Facta)
1.
57
Kauttua
Kirkonkylä 24
Sorkkinen 7
2.
46
25
8
3.
38
26
6
4.
53
30
8
5.
52
28
3
6.
53
24
15
yht.
299
157
47
65
Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten yhdistetty koulu
500
450
400
Oppilasmäärä
350
300
250
200
150
100
50
0
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
2015-2016
2016-2017
Lukuvuosi
KUVIO 15. Kauttuan, Kirkonkylän ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmäärien
kehitys vuosina 2010–2017
Kiukaisten koulu + Sorkkisten koulu
150
125
Oppilasmäärä
100
75
50
25
0
2014-2015
2015-2016
2016-2017
2017-2018
2018-2019
2019-2020
Lukuvuosi
KUVIO 16. Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosina
2014–2020
66
Kiukaisten ja Sorkkisten koulujen yhdistetty oppilasmääräennuste vuosille 2015–2020:
4.3.2014
ENNUSTEET YHDISTETTYJEN KOULUJEN OPPILASMÄÄRISTÄ VV 2014 - 2020
KIUKAISTEN KOULU + SORKKISTEN KOULU
Lukuvuosi
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
1.8.2014
1. lk
22
27
23
20
20
18
2. lk
18
22
27
23
20
20
3. lk
22
18
22
27
23
20
4. lk
32
22
18
22
27
23
5. lk
25
32
22
18
22
27
Vv. 2015–2020 ensimmäisen luokan opp.määrät 4.3.2014 tilanteen mukaan
6. lk
19
25
32
22
18
22
YHT.
138
146
144
132
130
130
(Facta).
Vaihtoehdossa 3b Sorkkisten koulun oppilaat siirretään asuinpaikkansa mukaisesti
Panelian kouluun, Kiukaisten kouluun tai Kirkonkylän kouluun. Panelian ja Kiukaisten
kouluilla ei ole ongelmia oppilaiden sijoittamisessa. Kirkonkylän koululla tehdään
nykyisinkin voimassa olevaa yhteistyötä oppilaaksiotossa Kauttuan koulun kanssa. Tällä
ratkaisulla opetusryhmät muodostetaan ja opiskelu tapahtuu opetussuunnitelmassa kullekin
vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Panelian, Kiukaisten ja Kirkonkylän
kouluissa on käytettävissä tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat. Esteettömyys toteutuu
erityisen hyvin Kirkonkylän koulussa. Suurin osa oppilaista asuu alle viiden kilometrin
etäisyydellä Kirkonkylän koulusta. Kirkonkylän koulun sekä Kauttuan koulun tilat ovat
kaikki käytössä eikä tulevaisuuskaan näytä siinä suhteessa helpommalta.
Vaihtoehto 3b:n vahvuudet ja mahdollisuudet:
- yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee
- mahdollisuus iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä paranee
67
yhdysluokassa
- erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestely
-erityisopetuksen kehittäminen, synergiaedut, oppilaan mahdollisuudet henkilökohtaisen
opetussuunnitelman toteuttamiseen paranevat entisestään, tehostetun ja erityisen tuen
antamisen mahdollisuudet monipuolistuvat
Vaihtoehdon 3b:n haasteet ja uhat
- Sorkkisten koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena
- Sorkkisten vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen vuoksi
Vaihtoehdon 3b:n taloudelliset vaikutukset vuositasolla ovat seuraavat:
Sorkkisten osalta
Opetuksen henkilöstömenojen vähennys
(kahden luokanopettajan palkka, englannin opetus sivukuluineen) 1 luokanopettajan palkka jää
-113 120 €
Yhdysluokkahuojennus
-3 600 €
Rehtoripalkkion vähennys
-5 533 €
Mahdollisesti koulunkäyntiohjaajan palkkaus
- 16 777 €
Sisäinen vuokra
-143 989 €
Oppilasruokailusta tuleva säästö
-17 400 €
Sorkkisten koulun keittiö on palvelukeittiö ja ruokapalvelutyöntekijä työskentelee siellä
neljä tuntia päivittäin. Ateriakuljetusten osalta kustannukset ovat tällä hetkellä n. 4500
€/lukuvuosi (ei sis. ALV). Ruokapalvelutyöntekijä on määräaikainen, työsuhde kestää
toukokuun 2015 loppuun.
68
Kuljetuskustannukset vuonna 2012 olivat 22 600 €. Mikäli suurin osa oppilaista kuljetetaan
Kiukaisten kouluun, ovat kuljetuskustannukset noin 55 000 € vuodessa.
Taloudellisin vaihtoehto Sorkkisten koulun lakkauttamisessa on se, että oppilaat sijoitetaan
siten, että enemmistö oppilaista sijoittuu Kiukaisten kouluun. Tässä ratkaisussa riittänee
Kiukaisten koulun nykyinen henkilöstö lisättynä yhden luokanopettajan palkkausmenoilla
alkuvuosina. Oppilaista suurin osa asuu alle viiden kilometrin matkan päässä Kirkonkylän
koulusta. Taloudelliset säästöt Sorkkisten koulun yhdistyessä Kiukaisten kouluun ovat noin
250 000 € (sisältää sisäisen vuokran).
Vaihtoehto 4: Kiukaisten yhteiskoulu, Hinnerjoen ja Sorkkisten koulu lakkautetaan
vaikutuksia on käsitelty vaihtoehdossa 2. Hinnerjoen ja Sorkkisten koulun lakkauttamisen
pedagogisia, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty vaihtoehdossa 3.
Vaihtoehto 4: n lähtökohtana on, että Eurassa on yksi lukio (valtuuston päätös 14.6.2010/
29§) sekä yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa muodostettu alueajatteluun perustuva
perusopetusverkko.
Perusopetus
ja
varhaiskasvatus
on
tässä
mallissa
jaettu
maantieteellisiin alueisiin. Alueet ovat:
1. Pohjois-Eura
2. Keskusta
3. Etelä-Eura
Pohjois-Euran alueella on kaksi perusopetuskoulua: Kiukaisten koulu ja Panelian koulu.
Keskustan alueella on neljä koulua: Kirkonkylän koulu (yleisopetus ja erityisluokat),
Kauttuan koulu, Ahmasojan koulu sekä Euran yhteiskoulu. Etelä- Euran alueella on yksi
koulu: Honkilahden koulu.
Vaihtoehdossa 4 Hinnerjoen koulun oppilaat siirtyvät Honkilahden koulun oppilaiksi ja
suurin osa Sorkkisten koulun oppilaista siirtyy Kiukaisten koulun oppilaiksi, osa oppilaista
siirtyy asuinpaikkansa mukaisesti Panelian kouluun tai Kirkonkylän kouluun.
69
Panelian ja Kiukaisten kouluilla ei ole ongelmia oppilaiden sijoittamisessa. Kirkonkylän
koululla tehdään nykyisinkin voimassa olevaa yhteistyötä oppilaaksiotossa Kauttuan
koulun kanssa. Tällä ratkaisulla opetusryhmät muodostetaan ja opiskelu tapahtuu
opetussuunnitelmassa
kullekin
vuosiluokalle
asetettujen
tavoitteiden
mukaisesti.
Honkilahden, Panelian, Kauttuan, Kiukaisten ja Kirkonkylän kouluissa on käytettävissä
tällä hetkellä hyvät aineopetuksen tilat. Esteettömyys toteutuu erityisen hyvin Honkilahden
ja Kirkonkylän koulussa. Vaihtoehto 4 edellyttää lisärakentamista: jo päätetyn
koulukeskuksen toisen vaiheen toteuttamista sekä Honkilahden koululle tehtävää kolmen
luokkahuoneen lisätarvetta perusopetuksen osalta ja mahdollisesti lisätarpeita Kauttuan,
Kiukaisten, Panelian tai Kirkonkylän koulun tiloihin riippuen siitä mihin mahdollisesti
lakkautettavan Sorkkisten koulun oppilaat sijoitetaan.
Vaihtoehto 4:n vahvuudet ja mahdollisuudet:
- yksi vuosiluokka muodostaa kaikissa alakouluissa (erityiskoulua lukuun ottamatta) yhden
perusopetusryhmän, heterogeenisuus vähenee
- mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen oman koulun lähipiirissä
paranee
yhdysluokassa
- erityisopettajan ja englannin opettajan työaikajärjestelyt
- koulukiinteistöihin ja ruokapalveluun liittyvien toimien tehostuminen
Vaihtoehdon 4:n haasteet ja uhat:
70
- lakkautettavat koulut eivät enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena
- koulukiinteistöt jäävät pois koulukäytöstä
- liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä
uusi omistaja vuokraa tiloja
- lakkautettavien koulujen kylien vetovoima saattaa vähentyä koulun lakkauttamisen
vuoksi
- koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin
lähikouluksi
5. Muita vaihtoehtoja
Keskusteluissa on ollut esillä myös yhtenäiskoulun muodostaminen. Koulussa toimisi
tällöin perusopetuksen luokat 1-9. Opetushallituksen vuonna 2004 vahvistaminen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti perusopetuksen rakenne
muuttui siten, että johtavana ajatuksena on yhtenäinen perusopetus. Lainsäädännössä jako
ala- ja yläasteeseen poistui jo perusopetuslain tullessa voimaan 1999.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako on laadittu yhtenäistä
yhdeksänvuotista perusopetusta varten. Perusteet lähtevät siitä, että perusopetus on
opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa toiminnallisesti ja
pedagogisesti yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista kunnassa riippumatta siitä, mitä eri
vuosiluokkien kouluja kunnassa on ja missä ne sijaitsevat. Pedagogisesti ja toiminnallisesti
yhtenäisen
perusopetuksen
toteutumisen
varmistaminen
on
keskeisiä
asioita
opetussuunnitelman toteutumisessa.
Euran koko kuntakoko, jo päätetyt investointihankkeet ja oppilaiden asuinpaikka
huomioiden tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista muodostaa yhtenäiskoulua.
Yhtenäiskoulun muodostaminen Kiukaisten yhteiskoulun ja Kiukaisten alakoulun nykyisen
oppilasmäärän pohjalta on erittäin haasteellinen nykyistäkään tuntijakoa ajatellen. Uudesta
valtakunnallisesta tuntijakoehdotuksesta voidaan ounastella, valinnaisuuden lisääntyvän.
Tämä asettaa edelleen uusia haasteita sekä pedagogisesti, toiminnallisesti että myös
71
taloudellisesti. Oppilaaksiottoalueiden muuttaminen siten, että saataisiin vahvistettua
Kiukaisten alueen yhtenäiskoulun oppilasmäärää, merkitsee sitä, että osa hyvinkin lähellä
Euran yhteiskoulua asuvista oppilaista siirtyisi Kiukaisten yhtenäiskouluun. Vaikka Euraan
ei muodostettaisikaan fyysisesti yhtenäiskoulua, on edelleen vahvistettava perusopetuksen
yhtenäisyyttä
opetuksellisesta
ja
kasvatuksellisesta
näkökulmasta.
Ratkaisu
yhtenäiskoulusta merkitsisi myös taloudellisen paineen lisääntymistä: opetushenkilöstön
menot, oppilashuollon menot, kiinteistömenot jne. verrattuna edellä esitettyihin
vaihtoehtoihin 1-4.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan
ehkäisee
tukipalvelujen
tarvetta.
Erityisopetuksen
kehittämisen
lähtökohtana
on
erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta
ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas
voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin
erityisluokkiin,
erityiskouluun
tai
yleisopetuskoulujen
yhteydessä
toimiviin
pienopetusryhmiin. Koulun myönteinen ilmapiiri, käytössä olevat opetusmenetelmät,
opetukselliset järjestelyt ja oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden apu ja tuki sekä yhteistyö
huoltajien kanssa muodostavat edellytykset huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevasta
oppilaasta.
Erilaiset tukimuodot
Oppilaan tukemisella varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.
Tukimuodot on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimisen
edellytyksiä ja joilla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä johtuvia ja eri lailla ilmeneviä
koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki.
Eurassa käytetään seuraavia tukimuotoja:
•
opetuksen eriyttäminen
•
tukiopetus
•
osa-aikainen erityisopetus
•
oppimissuunnitelma
72
•
oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS)
•
erityisluokkaopetus
•
tehostetun tuen tukimuodot
•
erityisen tuen tukimuodot
•
koulunkäyntiohjaaja
•
oppilashuoltoryhmä
•
kouluterveydenhoitaja
•
koulupsykologi
•
koulukuraattori
•
muut tukipalvelut
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma
laaditaan
tarvittaessa
erityistä
tukea
tarvitsevalle,
maahanmuuttajaoppilaalle ja opinnoissaan nopeammin edistyvälle oppilaalle. Siinä
kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään
huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuudet,
erityistavoitteet ja opetusjärjestelyt. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on
yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Mikäli
oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se
korvaa oppimissuunnitelman.
Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea
oppimisvalmiuksiensa
parantamiseksi,
annetaan
osa-aikaista
erityisopetusta,
jota
järjestetään muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Osaaikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Kouluissa voi olla pienryhmiä, joissa erityistä
tukea tarvitseva oppilas opiskelee eri oppiaineita erityisopettajan opetuksessa, sovitun
aikataulun mukaan.
73
Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus
Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus pyritään ensisijaisesti
järjestämään integroituna yleisopetuksessa riittävin tukitoimin ja resurssein. Mikäli
oppilaan opiskelu yleisopiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan
kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan
erityisopetuksen ryhmässä.
Eurassa luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Ahmasojan koulussa, Kirkonkylän
koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla sekä Euran yhteiskoulun yhteydessä olevassa
erityisluokassa. Oppilaiden, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, opiskelu tapahtuu
pääosin Kirkonkylän koulun erityisluokilla.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään,
joka on HOJKS:ssa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityiseen tukeen, hänet tulee siirtää
yleisopetukseen.
Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain
Jos kehitysvammaisen opetusta ei voida järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän
mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain.
Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat:
1. motoriset taidot
2. kieli ja kommunikaatio
3. sosiaaliset taidot
4. päivittäisten toimintojen taidot
5. kognitiiviset taidot
74
Motorisia taitoja opittaessa vahvistetaan oppilaan kehon tuntemista sekä edistetään
kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Kommunikaatiotaitoja oppimalla autetaan oppilasta
ilmaisemaan itseään, elämyksiään ja kokemuksiaan, ymmärtämään erilaisia ilmauksia ja
käyttämään
vaihtoehtoisia
kommunikaatiotapoja.
Sosiaalisten
taitojen
oppimisen
tunteminen on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Päivittäisten taitojen oppimisen
tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja
edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen
tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän
todellisuuden
hahmottamiseen.
Vaikeimmin
kehitysvammaisten
erityisopetuksen
tarkemmat tavoitteet ja sisällöt Eurassa on määritelty Kirkonkylän koulun erityisluokkia
koskevassa opetussuunnitelmassa.
Tulevaisuuden näkymiä
Eurassa tehostettua ja erityistä tukea suunnitellaan ja kehitellään valtakunnallisten
linjausten pohjalta oman kunnan tarpeita ajatellen.
Kirkonkylän koulun erityisluokat voitaisiin liittää Ahmasojan koulun yhteyteen
pedagogisten, toiminnallisten ja taloudellisten syiden vuoksi huolehtien erityisesti
kuitenkin
myös
integraatiosta.
Ahmasojan
koulun
yhteyteen
tulisi
peruskorjata/uudisrakentaa viihtyisät ja toiminnalliset tilat myös tätä lisäoppilasmäärää
ajatellen.
Henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa
Henkilöstön asema eri vaihtoehtojen toteuttamisessa pyritään turvaamaan. Erityisen
tärkeätä on, että linjaukset kouluverkon rakenteesta päätetään mahdollisimman nopeasti,
koska tällöin henkilöstösuunnitelmissa on mahdollisuus varautua tapahtuviin muutoksiin.
Mikäli tulevat henkilöstötarpeet ovat tiedossa, voidaan eläköitymisten tai irtisanoutumisten
yhteydessä jättää virkoja täyttämättä. Myös uusia virkayhdistelmiä voidaan tehdä
harkitusti, kun kehittämistavoitteet on määritelty.
Euran kunnan koulutuspalveluissa usealla luokanopettajalla ja lehtorilla on mahdollisuus
siirtyä vanhuuseläkkeelle vuosina 2015-2020 Myös muutamalla toimistotyöntekijällä ja
75
koulunkäyntiohjaajalla on mahdollisuus vuosina 2015-2020 siirtyä vanhuuseläkkeelle.
Eläköitymisten vuoksi myös vaihtoehto 4:n toteutuminen mahdollistaa kaikkien
vakinaisessa virassa tai toimessa olevien työpaikat, kunhan asiaan on varauduttu riittävän
aikaisin.
Kouluverkon supistaminen vähentää todennäköisesti myös koulunkäyntiohjaajien määrää,
mutta tarkkoja laskelmia ei voida tehdä, koska lukuvuosittainen ohjaajien tarve vaihtelee
oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
Kouluverkon (ja varhaiskasvatuksen) ratkaisut vaikuttavat opetushenkilöstön lisäksi
luonnollisesti
myös
tukipalveluissa
työskentelevän
henkilöstön
määrään.
Tätä
henkilöstötarvetta tulee arvioida yhdessä teknisten palveluiden ja ruokapalveluiden kanssa.
Oleellista on tarkastella henkilöstön sijoittumista koko perusopetuksen, lukion,
varhaiskasvatuspalveluiden
sekä
tukipalveluiden
osalta
koko
kunnan
laajuisesti.
Lähtökohtana myös tukipalveluhenkilöstön kohdalla on, että irtisanomiset vältetään ja
tuleva henkilöstötarve otetaan huomioon esimerkiksi eläköitymisten
Henkilöstösuunnitelma tarkentuu suunnitelmien valmistelun edetessä.
yhteydessä.
76
7 LOPUKSI
Euran kunnan tulojen ja menojen epätasapaino asettaa tulosalueelle vaatimukset keventää
kustannusrakennettaan.
Kasvatus-
ja
opetuspalveluiden
osalta
kustannusrakenteen
keventäminen onnistuu vain supistamalla kouluverkkoa: tällöin saadaan säästöä
rakenteellisista kustannuksista ja oppilaille tarjottava perusopetus pystytään säilyttämään
mahdollisimman
laadukkaana.
Lukion
osalta valtuuston
päätös
yhteen
lukioon
siirtymisestä on toteutettu jo 1.8.2011. Oppilashuollon ja erityisen tuen sekä muiden
oppilaiden tukipalvelujen järjestäminen onnistuu paremmin suppeammalla kouluverkolla.
Perusopetus- ja lukiolain 2 §:n mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on
turvattava
oppilaille/opiskelijoille
tasavertaiset
oppimisedellytykset.
Tasavertaisten
oppimisedellytysten turvaaminen edellyttää riittävän suurta oppilas- ja opiskelijapohjaa ja
sopivan kokoista yksikköä. Muun muassa seuraavien koulutyön laatuun olennaisesti
liittyvien toimintojen järjestäminen oppilaiden tasavertaisuutta edistävällä tavalla on
riittävän isoissa yksiköissä helpompaa kuin pienessä yksikössä:
- monipuolinen opetustarjonta, tehostettu ja erityisen tuki, erityisopetus, pienryhmäopetus,
maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottavat palvelut, kuten suomi toisena kielenäopetus
- erilaiset opetuksen tukipalvelut, kuten oppilashuolto, kouluterveydenhuollon palvelut,
kerhotoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
- monipuoliset oppimisympäristöt, kuten tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen,
koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt (kulttuuri- ja liikuntapalvelut)
- koulun turvallisuus, esimerkiksi tapaturmatilanteissa on tarjolla koulunterveydenhuollon
palveluja ja enemmän henkilöstöä
Sopivan kokoiset yksiköt tuovat aikaa myöten kustannussäästöjä myös esimerkiksi
kiinteistöjen
ylläpidosta.
Resurssin
jakaminen
yhden
yksikön
toimintoihin
kustannustehokkaampaa kuin resurssin jakaminen usean pienen yksikön kesken.
on
77
Kouluverkkoon liittyvät toimenpide-ehdotukset:
1. Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten yhteiskoulu yhdistetään valtuuston päätöksen
mukaisesti hallinnollisesti yhdeksi kouluksi 1.8.2015 alkaen siten, että Euran
yhteiskoululla on kaksi toimipaikkaa. Kiukaisten yhteiskoulun ja lukion rehtorin
virka lakkautetaan 31.7.2015 ja tilalle perustetaan perusopetuksen apulaisrehtorin
virka. Apulaisrehtori toimii Kiukaisten yhteiskoulun toiminnasta vastaavana
rehtorina siihen asti, kun koulut on fyysisesti yhdistetty. Yhteiskoulun rehtorin ja
apulaisrehtorin toimenkuvaa tarkastellaan, jotta yhteisen opetussuunnitelman,
henkilöstöresurssien, oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmien ja muiden
koulutyössä tärkeiden asioiden yhteensovittaminen saadaan toteutettua.
Kiukaisten
yhteiskoulu
yhteiskoulun
lakkautetaan
oppilaiksi
ja
31.7.2016.
nykyinen
Oppilaat
vakituinen
siirtyvät
henkilökunta
Euran
koulun
opetushenkilöstöön tai kasvatus- ja opetuspalveluiden muihin tehtäviin tai muiden
tulosalueiden tehtäviin. Kaikille vakituisille on tarjota työtä jatkossakin.
Koulujen opetustoimintaa suunnitellaan ja kehitetään niin että 1.8.2016 alkaen
koulutyö sujuu yhteisesti hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti kasvatus- ja
opetuslautakunnassa hyväksyttyjen ja sovittujen periaatteiden mukaisesti (mm.
työaika, opetussuunnitelma).
Koulukeskuksen II vaiheen suunnitteluun varataan määräraha vuodelle 2016 ja
suunnittelu käynnistetään välittömästi vuoden 2016 alussa. Koulukeskuksen II
vaiheen rakentamisaikatauluksi ehdotetaan seuraavaa:
•
valtuusto tekee päätöksen hankkeesta vuonna 2015 ja varaa suunnittelumäärärahan
vuodelle 2016.
•
Hankkeen lopullinen suunnitelma/suunnittelu tehdään vuonna 2016.
•
Koulukeskuksen varsinainen rakentaminen ajoittuu vuosille 2017–2020.
78
•
Koulukeskuksen II vaiheen suunnittelun yhteydessä laaditaan suunnitelma
mahdollisista väistötiloista.
2. Sorkkisten koulu lakkautetaan 31.7.2016 ja opetus/oppilaat siirretään 1.8.2016
alkaen Kiukaisten kouluun, lukuun ottamatta Anttilantiellä, Knuutilantiellä,
Kuurnamäentiellä 1-44, Miekkatiellä, tai Sorkkistentiellä asuvia oppilaita, joiden
opetus siirtyy Kirkonkylän kouluun.
Koulun vakituinen henkilöstö voidaan
sijoittaa muihin vastaaviin tehtäviin. Kiukaisten koululle tehdään pienehköt
vaadittavat korjaustyöt (noin 12 000 €) yhden lisäluokkatilan saamiseksi.
3. Kirkonkylän koulun erityisluokkien (EHA 1 ja EHA 2) opetustilat eivät
paloviranomaisten antaman turvallisuusselvityksen mukaan vastaa nykyajan
vaatimuksia. Tämä asia huomioidaan koulukeskuksen II vaiheen suunnittelun
yhteydessä.

euran kunnan kouluverkkosuunnitelma vuosille 2015

Transcription

Similar documents

eura_yrityksentalouskoulutus_06101515 copy

Vesa Heinon juhlapuhe - JR 56 ja JR 60 Kilta

Lataa artikkeli (PDF)

EURAN KUNTA Esityslista 5/2015 1 (11) Kulttuuri- ja vapaa

Keskuskoulun - Vaasan kaupungin kasvatus

Keskuskoulun - Vaasan kaupungin kasvatus

RAHA-ANOMUS Luokka Luokanopettajan