FINNILCO 3_2004_4.pmd

JÄSENLEHTI
Finnilco ry:n syyskokous ja
Kymen Ilco ry:n 20-vuotisjuhlat
Hotelli Leikari, Kotka
18.-19.09. 2004
3
2004
FINNILCO-LEHTI
3/2004
(98)
FINNILCO RY
Toimisto:
Santaniitynkatu 7 B 14, 04250 Kerava
Puh. 09-239 8968 ma-pe klo 9-13, Fax 09-239 8969
E-mail: [email protected]
Kotisivu: www.finnilco.fi
ISSN 0355-5747
Julkaisija FINNILCO ry on avanne- ja vastaavasti
leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö
29. vuosikerta. Painos 5100 kpl. Ilmestyy neljästi vuodessa. Ilmestymisajankohdat, suluissa aineiston viimeinen
sisäänjättöpäivä:
N:o 1
helmikuu
(31.01.)
N:o 2
toukokuu (15.04.)
N:o 3
syyskuu
(10.08.)
N:o 4
joulukuu
(10.11.)
Järjestösihteeri:
Tarja Smalen
HALLITUS
Puheenjohtaja: Markku Rossi
Tuokkostie 2 B 12, 18200 Heinola
Puh. 03-715 8832, 044-273 1544
E-mail: [email protected]
1. varapuheenjohtaja:
Risto Rahkola
2. varapuheenjohtaja:
Helena Parila
Jäsenet:
Teija Kalinainen, Matti Rönkkö,
Jarmo Salonen, Lasse Suvilaakso
Varajäsenet: Raija Halonen, Auli Jaatinen,
Marita Kumpulainen,
Hannele Lahtela,
Sirpa Nigmann, Kaj Sjölund
Aineisto päätoimittajalle käsin, kirjoituskoneella tai tietokoneella kirjoitettuna sekä myös sähköpostina. Sähköiset
kuvat suoraan Eija Rauhalalle. Molempien yhteystiedot
alla.
Ilmoitushinnat:
¼ sivu
165:½ sivu
300:1/1 sivu
495:Aukeama
780:-
Keskiaukeama
Kannatusilmoitus
4-värilisä, 1 sivu
Seuraavat sivut
825:75:225:165:-
Vastaava päätoimittaja:
Osmo Lindroos
Linnunpääntie 2 G 79, 20810 Turku
Puh. 02-235 8134, 050-438 2522
E-mail: [email protected]
Rahastonhoitaja:
Hannu Luutonen
Kunniajäsenet:
Sakari Aukee, Osmo Kärkkäinen , Kalevi Lehikoinen
Ilmoitushankkija:
Kaj Sjölund
Puh. 09-347 3650, 0400-453 737
E-mail: [email protected]
TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:
Näköalapaikalta ................................................... 3
Päätoimittajan kommentteja.................................. 3
Kihti ..................................................................... 5
Anniko-artikkeli .................................................... 6
Tyrästä ................................................................. 8
Matka Toscanaan............................................... 10
Kipu ................................................................... 11
EPI 10 vuotta ..................................................... 13
Omaiset tarvitsevat tukea ................................... 15
Kesäpäivät ja Ipaa-yhdistys 10 vuotta ................ 16
Historian siipien havinaa ..................................... 19
Kymen Ilco 1984-2004 ....................................... 19
Hallituksen tiimoilta ............................................ 21
Heimarin kurssi .................................................. 24
Jäsenyhdistykset ................................................ 25
Avannepoliklinikat .............................................. 35
Toimitus:
Teija Kalinainen, Osmo Kärkkäinen,
Rauno Nieminen, Sirkku Rinnekari ja
Jarmo Salonen
Taitto:
Eija Rauhala, Puh. 050-4010 103
E-mail: [email protected]
Paino:
Kirjapaino Gosmo, Turku
Osoitteenmuutokset:
Helena Parila, puh. 050-566 0501
E-mail: [email protected]
Ukonkatu 12, 48600 Karhula
2
NÄKÖALAPAIKALTA
Risto Rahkola
Sain heinäkuun loppupuolella tehtävään määräyksen ylemmältä upseerilta. Tehtävän antaja on sotilasarvoltaan minua huomattavasti korkeampi, joten pakkohan se on totella.
Vihdoinkin pääsin kirjoittamaan puheenjohtajan palstalle puheenjohtaja
Markku Rossin ollessa estyneenä!
Ajattelin kirjoittaa kurssitoiminnasta.
Vuonna 1987 Pohjois-Suomen
Ilcon (nykyinen Oulun seudun Ilco)
viettäessä 10 –vuotisjuhlaa Oulussa,
allekirjoittanut tuli valituksi Finnilcon
kurssitoimikuntaan. Kurssitoimintaa
lähti suurella sydämellä vetämään
Osmo Kärkkäinen. Toimikunnassa
oli myös mukana aktiivisesti Elvi Teräväinen. Osmon johdolla lähdettiin
miettimään ja suunnittelemaan jo olemassa olevien kurssien lisäksi kursseja erilaisiin tarpeisiin. Saimme myös
tehdyksi aika mittavan työn. Kokosimme yhteen kaikki sen hetkisen tiedon,
mitä kursseista oli eri tahojen julkaisuissa.
Kurssitoimikunta kokoontui hyvin
aktiivisesti aina Finnilcon hallituksenja vuosikokousten yhteydessä. Finnilcon hallituksen myötävaikutuksella ja
yhteiskunnalta saadun rahoituksen
turvin on kurssitarjonta muotoutunut
sellaiseksi, mitä se tällä hetkellä on.
Toki joka vuosi tehdään eri puolella
Suomea pidettäviin kursseihin tarpeen
mukaan hienosäätöjä kyseiselle kohderyhmälle.
Mielestäni kursseja on jatkossakin
hyvä hajauttaa eri puolelle Suomea,
jotta matkat eivät olisi kursseille osallistujille kohtuuttoman pitkiä.
Kursseilta saadun palautteen perusteella ne ovat olleet osallistujille
erittäin tarpeellisia. Leikatut ja läheiset ovat saaneet keskustella saman
kohtalon kokeneiden kanssa. Näistä
keskusteluista saa voimaa jaksaak-
seen taas arkipäivää. On myös rohkaisevaa nähdä, että toisetkin ovat
selvinneet tässä elämäntilanteessa.
On erittäin tärkeää, että tiedottaminen kursseista tavoittaisi kaikki
leikatut. Tässä meillä on vielä kovasti haastetta Finnilcolle ja paikallisyhdistyksille. Hiljattain kursseilla oli
henkilö, joka oli ollut leikattuna n. 20
vuotta ja osallistui kurssille ensimmäisen kerran.
Tällä hetkellä tärkeintä olisi saada ensitiedon kurssi järjestetyksi
uusille leikatuille kaikkien yhdistysten
alueella. Parhaillaan on selvitettävänä
Finnilcon toimesta, miten kurssi on
toteutunut eri puolella maata.
Lopuillaan oleva kesä on ollut ainakin täällä Pohjanmaalla erittäin sateinen ja viileä verrattuna edelliseen
kesään. Aurinko ei ole juuri lämmittänyt, mutta annetaan oman lämpömme
lämmittää läheisiämme. Aurinko on
siellä missä haluamme sen nähdä!
Lehden ilmestymisen aikaan Kymen Ilco juhlii 20 –vuotistaivaltaan.
Lämpimät onnittelut juhlivalle yhdistykselle.
Hyvää loppukesää kaikille lukijoille.
Risto Rahkola
varapuheenjohtaja
PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTEJA
Paikallisyhdistyksen
jäsenyys…
Ainakin kerran vuodessa Turun Seudun Ilco ry:ssä nousee keskustelun
aiheeksi kysymys, kauanko annamme jäsenmaksunsa maksamatta
jättäneen henkilön pysyä mukana
jäsenenä. Jälleen tänä vuonna tapahtui niin ja hieman vakavammassa sävyssä: tilintarkastajat puuttuivat
käytäntöömme. Käytäntönä meillä on
ollut kompromissin tulos. Jos jäsenmaksu (10 EUR) on kaksi peräkkäistä
vuotta ollut maksamatta, nimi poistetaan jäsenluettelosta ja samalla luonnollisesti keskusjärjestön jäsenrekisteristä, jolloin mm. Finnilco-lehteä ei
enää postiteta kyseiseen osoitteeseen.
Sanoin yllä, että käytäntö yhdistyksessämme on kompromissin tulos.
Tuo kompromissi on rehellisesti sanottuna hieman epätasapainoinen:
toista äärilaitaa edustaa allekirjoittanut lähes yksin ja toista koko muu
hallitus + tilintarkastajat. Olen nimittäin sitä mieltä, että maksamattomat
jäsenet voitaisiin pitää kuvioissa mu-
3
kana pitempäänkin, mutta tuo kaksi
vuotta on ihan O.K. Mutta oletan, että
viimeistään ensi vuoden alussa taas
täällä Auran rannoilla keskustellaan
nopeammasta jäsenen erottamisesta.
Mitkä ovat perusteluni siihen, että
olen tässä asiassa tohtinut ottaa tällaisen kannan.? Vastaus on lyhyesti:
Finnilco-lehti.
Olen vuosikausien ajan lähestynyt,
lähestyn edelleen ja tulen jatkossakin
lähestymään asiaa siitä merkityksellisestä näkökulmasta, että Finnilcolehti on ylivoimaisesti tärkein in-
Osmo Lindroos
formaatiovälineemme. Siitä jos mistään saa asiallista, ajankohtaista ja
rohkaisevaa tietoa elämisestä avannetai vastaavasti leikattuna. Olen varma, että useimmissa kodeissa, joihin
postinkantaja tuo tämän lehden, sitä
ei pidetä piilossa jossakin laatikossa
eikä lukemisen jälkeen nopeasti
toimiteta roskikseen. Kuten muutkin
lehdet se jäänee lojumaan pöydälle,
lehtitelineeseen tai muuhun vastaavaan, jossa asunnossa vieraileva naapuri, sukulainen, tuttava tai kuka tahansa voi sen nähdä. Hänellä itsellään tahi hänen tuntemallaan henkilöllä saattaa olla vaivoja navan alueella ja lehtemme saattaa siitä syystä
kiinnostaa häntä. Monenlaisista
vatsavaivoista kärsiviähän Suomi on
pullollaan.
Koko olemassaolonsa ajan Finnilcossa on pohdittu ja mietitty tapoja
ja keinoja, miten levittää asiallista
tietoa ihmisille avanteesta ja siihen
liittyvistä moninaisista asioista. Samoin on tehty jäsenyhdistyksissä eri
puolilla maata. Noin 20 vuotta sitten
järjestettiin “Terveys on asenteeni”kampanja, joka osoittautui kyvyillemme liian suureksi haasteeksi. Muu-
tama vuosi sitten meillä oli onnea
päästä radion “Sävellahja”-keräykseen, jonka rahallinen tuotto oli melko vähäinen mutta informaatio-merkitys varmaan melkoinen. Tarkkaan
on myös mietitty, jotta Finnilco-lehdelle löydetään kaikki mahdolliset osoitteet, terveyskeskukset, oppilaitokset
yms, jotta tietoa olisi saatavissa.
Eli summa summarum: annetaan tämän lehtemme lojua korvauksetta riittävän kauan suomalaisissa
kodeissa. Se on loppujen lopuksi halpa ja vaivaton tapa jakaa informaatiota. Jos tällä tavoin edes yksi lähimmäisemme vuodessa saa oikeata tietoa ja ymmärtää hakeutua ajoissa
hoitoon, olemme tehneet arvokkaan
palveluksen.
Jäsenyys lopetetaan luonnollisesti
välittömästi, kun kuolemantapauksen
yhteydessä omaiset ottavat yhteyttä
ja toivovat, ettei lehteä ja jäsenkirjeitä
enää postiteta.
hoitopiireissä tuntuu nyt olevan vallalla varsin myönteinen ilmapiiri tätä
hanketta kohtaan.
Siellä, missä ko kursseja jo järjestetään, ne ovat yksipäiväisiä. (Poikkeuksena Turku, jossa niitä on jo pitkään ollut kaksipäiväisinä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen vastatessa toteutuksesta) Näissä yhden päivän kokoontumisissa korostuu tärkeän avannetietouden saaminen välineesittelyineen. Tällä hetkellä ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että
kaikkien sairaanhoitopiirien alueilla
avanne- ja vastaavan leikkauksen
läpikäyneillä olisi mahdollisuus päästä ensitiedon kurssille. Pitkän tähtäimen suunnitelmiin tulee ehdottomasti
kuulua pyrkimys kaksipäiväisiin
kursseihin. Jälkimmäinen päivä paneutuisi ensimmäistä enemmän sosiaaliseen yhdessäoloon ja toimintaan.
Se voitaisiin järjestää myös muualla
kuin sairaalan tiloissa.
Ensitiedon kursseista
Hyvää syksyä kaikille lukijoille!
Finnilcon varapuheenjohtaja Risto
Rahkola toteaa kolumnissaan tämän
lehden Näköalapaikalta-sivulla muun
muassa:
Tällä hetkellä tärkeintä olisi
saada ensitiedon kurssi järjestetyksi uusille leikatuille kaikkien
yhdistysten alueella. Parhaillaan
on selvitettävänä Finnilcon toimesta, miten kurssi on toteutunut eri
puolilla maata.
Niinpä tosiaan; tiedustelu on lähetetty kaikille jäsenyhdistyksille, mutta
määräaikaan mennessä vain puolet
katsoi aiheelliseksi vastata. Miksi
näin? Nyt käsi sydämelle ja välittömästi vastaamaan. Asia on erittäin
tärkeä ja ajankohtainen, sillä sairaan-
Osmo Lindroos
P.S. Normaalista poiketen lehtemme 3-sivulla olevan Näköalapaikaltaartikkelin on kirjoittanut tällä kertaa
Finnilcon varapuheenjohtaja Risto
Rahkola. Mielelläni kertoisin syyksi
mm. sen, että puheenjohtajamme on
matkoilla tai lomalla tai jotain muuta
sellaista kesäkauteen sopivaa. Joudun
kuitenkin toteamaan, että Markku
käy henkilökohtaista taisteluaan vaikean sairauden nujertamiseksi ja tarvitsee siihen kaikki mahdolliset voimavaransa. Uskon, että Teidän, hyvät
lehtemme lukijat, myötätuntoiset ajatukset tukevat Markkua näinä vaikeina aikoina.
Mikä on katoavaista ja haihtuu kuin vesipisara lootuksen lehdeltä?
Nuoruus, vauraus ja ihmisen elinvuodet.
Shankara
4
kasti energiaa sisältävä ruokavalio (ENE). Kihtipotilaan
tulisi välttää nestehukkaa. Runsas juominen (2-3 litraa
vuorokaudessa) on tärkeää, koska se edistää virtsahapon
erittymistä. Juomaksi sopivat vesi ja vähärasvaiset juomat. Jos on sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa, sopivasta nesteen määrästä pitäisi keskustella lääkärin kanssa. Runsasta alkoholin käyttöä pitäisi välttää, koska
alkoholi vapauttaa maksasta virtsahapoksi muuttuvia aineita ja toisaalta alkoholi lisää veren maitohappopitoisuutta,
joka estää virtsahapon eritystä munuaisissa. Erityisesti
oluessa on runsaasti puriiniaineita. Pieni määrä alkoholia,
esimerkiksi lasillinen viiniä, ei kuitenkaan olennaisesti vaikuta puriiniaineenvaihduntaan.
KIHTI
Melko usealla avanne- ja vastaavasti leikatulla on
riesana kihti. Eli voitaneen puhua ns. liitännäissairaudesta. Oheisessa artikkelissa mainitaan
yhtenä kihdin olennaisena syynä nesteenpoistolääkkeet. Eritoten meillä ileostomisteilla ja IPAAleikatuilla, joilla paksusuoli on jouduttu kokonaan
poistamaan, on alituisena uhkana vajaus nestetasapainossa.
Kihti on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistön virtsahappopitoisuus on lisääntynyt. Virtsahappoa ja sen suolaa, uraattia syntyy puriiniaineenvaihdunnan tuotteena.
Liika virtsahappo saattaa kiteytyä virtsatiehyeisiin
virtsakivinä, ihon alle saattaa muodostua kivuttomia
uraattikasaumia eli toofeja. Nivelnesteeseen syntyneet
uraattikiteet voivat aiheuttaa äkillisen tulehduksen. Seurauksena on kihti eli uraattikideartriitti. Elimistö muodostaa virtsahappoa itse puriiniaineista. Puriiniaineita saadaan
kahdella tavalla: elimistö syntetisoi niitä itse
ja niitä on ruoka-aineissa.
Kihtiä on kautta aikojen pidetty seurauksena ylellisistä elintavoista: ylensyönnistä ja runsaasta alkoholinkäytöstä. Jo
muinaisessa Roomassa kärsittiin kihdistä. Syynä oli todennäköisesti viinien sisältämä lyijy, joka vaurioitti
munuaisia ja esti uraatin erittymisen elimistöstä. Kihti on
yleistynyt Suomessa rajusti. Pääasiallisena syynä ovat
nesteenpoistolääkkeet eli diureetit. Myös muuttuneet elintavat ovat lisänneet kihdin esiintymistä: alkoholin, erityisesti oluen käyttö on lisääntynyt. Alkoholi nostaa
mm. veren maitohappopitoisuutta, joka estää tehokkaasti
virtsahapon erittymistä munuaisten kautta. Olut on ainoa
alkoholijuomista, joka itsessään sisältää runsaasti puriiniaineita. Myös ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet.
Vähän puriiniaineita sisältävien maidon, viljan ja perunan
kulutus on vähentynyt. Kohtalaisesti puriineja sisältävän
lihan kulutus lisääntynyt. Ruokavalio on erittäin tehokas
kihdin hoitokeino. Ruokavalion tarkoituksena on vähentää puriiniaineiden saanti ja alentaa veren virtsahappopitoisuutta.
Vältettäviä ruoka-aineita:
Sisäelimet, erityisesti maksa, munuainen ja kateenkorva
Alkoholijuomat, erityisesti olut
Rajoitetusti syötäviä ruoka-aineita:
Pienet kalat, kuten muikku, silakka, silli, sardiinit, anjovis
sekä mäti (isompia kaloja saa syödä 100 -150 g päivässä)
Äyriäiset, kuten katkaravut ja simpukat
Liha, kuten nauta, sika, kana, kalkkuna, riista, lihaliemipohjaiset ruuat (lihaa ja lihavalmisteita voi syödä 100 150 g päivässä)
Kasviksista herneet, pavut, linssit, pinaatti, parsa sekä
sienet
Rasvaiset maitovalmisteet (täysmaito, kerma, kermaviili, ranskankerma, smetana, kermajäätelö ja rasvaiset juustot)
Rasvaiset perunavalmisteet, kuten paistetut perunat,
ranskalaiset perunat ja perunalastut
Sokeri (esim. sokeroituja virvoitusjuomia ja runsaasti
sokeria sisältäviä hilloja tulisi rajoittaa)
Vapaasti syötäviä ruoka-aineita
(kuitenkin ylensyöntiä välttäen):
Viljatuotteet, kuten leipä, puurot, leseet, mysli ja murot
(kuitenkin vain rajoitetusti rasvaisia leivonnaisia, kuten viinerit, leivokset, munkit, rasvaiset kahvikakut ja
rasvaiset pikkuleivät)
Pääosa kasviksista, kuten perunat, salaatti, keräkaali,
tomaatti, kurkku, kurpitsa, sipuli, porkkana, punajuuri,
retiisi, selleri
Kaikki hedelmät ja hedelmämehut (kuitenkin sokerilla
makeutettuja mehuja vain rajoitetusti)
Kananmunat
Vähärasvaiset maitovalmisteet (maito, piimä, jogurtti,
juusto)
Rasva (ruokaöljyt, margariini, voi jne.)
Kahvi, tee, kaakao, mausteet
Kihtipotilaan ruokavalio
Kihtipotilaan tulisi välttää sellaisten ruokien syöntiä, jotka
sisältävät runsaasti puriiniaineita, sillä ne muuttuvat elimistössä virtsahapoksi. Runsaasti puriineja on mm.
sisäelimissä, lihassa ja kalassa. Lisäksi tulisi välttää ylensyömistä, koska lihavuus ja varsinkin sen myötä kehittyvä ns. metabolinen oireyhtymä johtaa virtsahappopitoisuuden nousuun. Laihdutus voi riittää joillakin potilailla ainoaksi hoidoksi. Toisaalta paasto voi aiheuttaa
kihtikohtauksen virtsahapon kertyessä vereen. Paasto ei
siis sovellu kihtipotilaalle eikä myöskään erittäin niu-
Lähde Internet: www.tohtori.fi/ravinto
Osmo Lindroos
5
ULOSTEENPIDÄTYSKYKYONGELMAINEN POTILAS
Kävimme Helsingissä Meilahden
sairaalassa haastattelemassa
avannehoitaja Sanna Mokse´n Aaltoa ja fysioterapeutteja
Päivi Westersundia ja Anne
Hurmetta saadaksemme
tuoreinta tietoa ja käytännön
vinkkejä. Lämmin kiitos heille!
Haastattelu tehtiin Helsingissä
20.07. 2004. Haastattelijoina
toimivat Pauliina Koivu ja
Outi Laine.
Kun ongelma muuttuu liian suureksi…
Uudet potilaat tulevat lähetteellä keskussairaalan kirurgian poliklinikalle
proktologin (peräsuolen sairauksien
erikoislääkärin) vastaanotolle terveyskeskuksista, työterveyshuollosta,
aluesairaaloista, yksityisvastaanotoilta
tai muilta osastoilta tai poliklinikoilta,
jos vaiva tulee esille muiden sairauksien hoitojen yhteydessä. Uusista potilaista n. 95 % on naisia, joilla taas
vaiva johtuu enimmäkseen synnytysvaurioista (jopa vuosikymmenten takaa) ja ilmenee usein vasta vaihdevuosien yhteydessä. Miehillä syinä
ovat vammautumiset, syöpä tai leikkausten jälkitilat. Osalla saattaa olla
takana esim. selän välilevytyrän tai
jonkun muun leikkauksen jälkitila tai
peräaukon haavaumista aiheutuneet
fistelit eli ylimääräiset (ja joskus tulehtuneetkin) aukot peräaukon seudussa. Nykyään HUSin alueen naistensairaaloiden kanssa tehdään yhteistyötä niin, että kaikki synnyttäneet,
joilla on vakavampi repeämä, lähetetään tarkistuskäynnille Meilahteen n.
6 kk:n kuluttua synnytyksestä ja mahdollisesta korjausleikkauksesta. Näin
mahdolliset jälkivauriot on helpompi
korjata ajoissa, ennen kuin niistä tulee isoja ja vaikeammin korjattavia.
Useimmiten lähettävällä yksiköllä ei
ole juurikaan mahdollisuuksia tutkimuksiin, saati hoitoihin . Toki on tehty alkuhaastattelu, jolloin on kyselty
esim. oireet, muut sairaudet ja
lääkitykset, sukutausta, naisilta
raskaudet ja synnytykset, mahdolliset
vammat jne. Lisäksi on saatettu jo
silmällä nähdä peräaukon epätäydellinen sulkeutuminen ja käsin tunnustelemalla todettu alentunut tai puutteellinen sulkijalihasten toiminta.
Paljon erilaisia tutkimuksia…
Ensimmäisiä tutkimuksia keskussairaalassa on perä- ja /tai paksusuolen
tähystykset. Niitä ei kuitenkaan voida tehdä heti ensikäynnillä, sillä varsinkin paksusuolen tähystyksen onnistumisen ehdoton edellytys on riittävä
esivalmistelu (tyhjennykset). Näin
poissuljetaan joukko muita sairauksia,
esim. kasvaimet tai haavainen paksusuolen tulehdus, koska niille on taas
aivan omat hoitonsa. Lisäksi tarkennetaan esitietoja ja saatetaan pyytää
vielä esim. gynekologin tai urologin
(virtsaelinten erikoislääkäri) mielipidettä. Useimmille kirjoitetaan jo alkuun vatsan toiminnan rauhoittamiseksi Imodium-lääkkeestä resepti.
Usein ohjataan jo alkuvaiheessa ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Siellä käydään läpi ruokailutottumukset ja
mietitään, olisiko niissä muuttamista
sekä neuvotaan esim. kuitupitoinen
ruokavalio, josta on monelle apua,
6
varsinkin jos ongelmaan liittyy löysävatsaisuus. Kuidut sitovat ylimääräistä nestettä suolistosta ja näin ongelma voi ainakin lievittyä jonkin verran, onhan kiinteämpi uloste helpompi siivota ja pyykätä kuin ripuliuloste.
Joistakin kuituvalmisteista saa isojen
pakkausten reseptimääräyksellä korvausta kuin lääkeostoista. Verinäytteisiin ei yleensä ole tarvetta, ei liioin
tietokonekerros- tai magneettikuvauksiin. Vatsan ultraäänitutkimus
tehdään joskus, mutta ei läheskään
aina ja se on saatettu tehdä jo lähettävän yksikön toimesta muiden sairauksien poissulkemiseksi.
Kun tähystykset on tehty ja muut
ongelmat poissuljettu, tehdään potilaalle kirurgian poliklinikalla peräsuolen kautta ultraäänitutkimus, jolla tarkistetaan sulkijalihasten kunto. Samassa yhteydessä tehdään lihasten
toimintaa mittaava painetutkimus eli
manometria. Lääkärin harkinnan
mukaan potilas saa lähetteen kontinenssifysioterapiaan biopalautehoitoon. Fysioterapeutti tutkii lantionpohjan- ja sulkijalihasten toimintaa
EMG (elektromyografia)-mittauksen
avulla. EMG-mittaus tehdään peräaukon tai emättimen kautta niihin
tarkoitetuilla mittausantureilla. Tutkimuksen ja haastattelun perusteella
fysioterapeutti ohjaa potilaalle lantionpohjalihasten harjoitteluohjelman,
jota potilas toteuttaa omatoimisesti
kotona. Harjoittelun edistymistä seurataan kontrollikäynnein ja muutetaan
tarvittaessa. Harjoittelu on toiminnallista eli keskitytään tilanteisiin, joissa
ulosteen tai ilman pidättäminen on
hankalaa. Harjoittelua voidaan tehostaa elektrostimulaation eli sähköärsytyksen avulla, mikäli on vaikeuk-
sia tunnistaa ja löytää lantionpohjan
lihaksia. Säännöllinen lihasvoimaharjoittelu parantaa pidätyskykyä 23 kuukaudessa. Mikäli harjoittelu ei
tuota tulosta, ohjataan takaisin lähettäneelle lääkärille tilanteen uudelleen
kartoittamista varten.
… ja erilaisia hoitomahdollisuuksia
Kun kaikki tutkimukset on tehty ja
vaivan syy selvillä, olipa se sitten lihas- ja/tai hermovaurio peräsuolen
alueella, mietitään hoitomuoto yksilöllisesti. Osalle riittää lantionpohjalihaksiston jatkuva voimisteluttaminen
ja harjoittaminen. Jos lihaksisto on
kunnossa, mutta hermovaurio, voidaan kokeilla hermoston toimintaa
tehostavaa laitetta eli neurostimulaattoria, joka toimii samaan tapaan
kuin sydäntahdistin, eri paikassa vain.
Aluksi laitetaan 2 viikoksi kokeilulaite,
ja jos siitä on apua, vaihdetaan se
myöhemmin pysyväksi. Laite koostuu ohuista johdoista, jotka liitetään
peräaukon hermoihin selkärangan
seudussa (ei siis selkäytimessä kuten
esim. synnytyspuudutuksissa) sekä ulkoisesta (kokeilu) tai pakaralihaksen
sisäisestä (pysyvä) ohjauslaitteesta.
Sisäistä laitetta voidaan säätää kaukosäätimellä ihon läpi. Jos taas todetaan
lihasvaurio, eikä hermotoimintaakaan
ole jäljellä, voidaan hänelle tehdä
lihaksensiirto omasta reiden etuosan
lihaksesta (gracilisplastia) korvaamaan vaurioituneita sulkijalihaksia.
Tällöin asennetaan aina pysyvä
hermostimulaattori käskyttämään uutta lihasta. Toimenpide voidaan tehdä
myös potilaille, joilla sulkijalihakset
ovat tuhoutuneet kokonaan tai jopa
puuttuvat täysin.
Joillekin sopii yhdeksi hoitomuodoksi suolihuuhtelu (peräruiske) ennen tilanteita, joissa yllättävä suolen
toiminta ei ole toivottavaa . Joissakin
sairaaloissa käytetään yhtenä hoitomuotona ns. huuhteluavannetta. Täl-
löin potilaalle tehdään pieni reikä
paksusuolen alkuosaan ja johdetaan
siitä ohut, korkilla suljettava muoviletku vatsalle. Näin potilas pystyy
tyhjentämään paksusuolensa veden
avulla haluamanaan ajankohtana
(esim. ennen kylään lähtöä) ja siten
välttää ulosteen karkailua, kun suoli
on tyhjä.
Ennen uusia hoitoja (ja vielä nykyäänkin) viimeinen hoitomuoto pahassa ulosteenpidätyskyvyttömyydessä on paksusuoliavanne. Leikkauksessa nostetaan suolen loppupää
vatsan pinnalle ja peräaukko ja /taisuoli ommellaan umpeen, jolloin ulosteet poistuvat uutta reittiä. Avanneaukko toimii nyt peräaukon tapaan ja
se peitetään sidoksella, johon kuuluu
aluslevy aukon ympärille ja siihen kiinnitettävä (vaihdettava tai tyhjennettävä) muovipussi, mihin uloste kerääntyy. Avannepotilaille on oma
potilasyhdistyksensä paikallisine alaosastoineen (Finnilco ry) ja tarvikkeet
saa ilmaiseksi avannehoitajan lähetteellä omasta terveyskeskuksesta.
Muuta aivan yhtä
tärkeää asiaa…
Miltei kaikki ulosteenkarkailusta kärsivät tarvitsevat erilaisia apuvälineitä
selvitäkseen arkirutiineista. Lääkärin
ja /tai avannehoitajan lähetteellä on
mahdollisuus saada oman kotikunnan
terveyskeskuksesta ilmaiseksi erilaisia vaippoja ja anaalitamponeja.
Anaalitamponi laajenee peräsuolessa
ruumiinlämmössä tiivistämään peräsuolta. Tamponit sopivat yleensä parhaiten potilaille, joilla on tunnonalenemaa eikä kovin voimakas suolentoiminta- ja ulostamisrefleksi. Yhteiskunnalla on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Jos potilas on työelämässä,
ja haluaa vielä jatkaa työntekoa, voidaan työterveyshuollossa miettiä erilaisia muutosmahdollisuuksia työtehtävissä ja työajassa, voisiko sitä esim.
lyhentää tai muuttaa.
7
Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke (määräaikaisena tai lopullisena)
on yksi ratkaisu, samoin tulossa oleva osa-aikainen sairasloma. Potilaan
täytyy vain yrittää jaksaa olla omaaloitteinen ja kysellä paljon saadakseen hänelle kuuluvia etuuksia.
KELA:sta voi hakea lääkärintodistuksella eriasteista vammaistukea
kattamaan edes osaa sairauden aiheuttamista kustannuksista. KELA järjestää yhdessä potilasyhdistysten
kanssa erilaisia sopeutumis- ja tukikursseja ja kuntoutusta, myös perheille. Erittäin tärkeää on jatkohoidon järjestäminen, kun hoito keskussairaalassa harvenee ja päättyy. Potilaan
kanssa sovitaan yhdessä tarkoituksenmukaisin jatkohoitopaikka. Lisäinformaatiosta esim. työterveyshuoltoon on aina sovittava potilaan kanssa. Tärkeintä on, ettei potilaalle tule
tunnetta, että hänet on jätetty oman
onnensa nojaan tai jopa hylätty.
Jotkut toivovat itse lähetettä esim.
psykiatrille, koska vaiva on hyvin rasittava ruumiillisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Myös sairaalan henkilökunta voi ohjata ottamaan yhteyttä
esim. psykologiin tai pappiin, mikäli
huomaavat vastaanotto- ja hoitotilanteissa tarvetta tällaiselle tuelle.
Usein varsinkin ulosteenpidätyskyvyn
heikkeneminen ja menettäminen on
hyvin ahdistavaa ja hän tarvitsee tukea asian käsittelemisessä. Valitettavasti terveydenhuollossa löytyy vieläkin paikkoja, missä ongelmaa ei tunnisteta, ei osata ohjata potilasta jatkohoitoon tai jopa vähätellään asiaa,
mikä ei suinkaan auta tilannetta.
Useimmissa sairaaloissa on kuitenkin
onneksi tietoa potilasyhdistyksistä ja
vertaistukiryhmistä, joiden tarjoama
apu on potilaille erittäin tärkeää.
Useimpia helpottaa jo tieto, etteivät
he ole yksin vaivansa kanssa ja että
he voivat puhua asiasta jonkun kanssa, jos niin haluavat. Samoin voi monia helpottaa jo se, että saavat sano-
tuksi ongelmansa, vaikka esim. terveyskeskuksessa ei
voitaisi tehdä muuta kuin kirjoittaa lähete eteenpäin jatkotutkimuksiin. Potilaan hoidossa tulee myös huomioida lähiympäristö, perhe, sukulaiset, tuttavat ja mahdollinen työyhteisö. Useat ovat eristäytyneet vaivansa kanssa eivätkä edes kaikki perheenjäsenet ole tietoisia asiasta. Joissakin tapauksissa on myös perheen hoitaminen tarpeen,
rasittaahan pidätyskykyongelma myös muuta perhe-elämää, esim. parisuhdetta tai osallistumista lasten koulujen
tilaisuuksiin. Yksineläjillä taas on suuri vaara syrjäytyä ja
eristäytyä kotiin jo aivan käytännön syistä, kun esim. jo
tavallinen kaupassakäynti täytyy suunnitella suolentoiminnan ehdoilla, puhumattakaan siitä, onko tietoa, missä lähin wc on.
Summa summarum eli lopuksi: kenenkään ei tarvitse kärsiä
ulosteenpidätysongelmasta yksin.
Meitä on paljon ja hoitomahdollisuuksia on erilaisia. Ehkäpä tulevaisuudessa niitä pystytään kehittämään vielä lisää, jolloin apu
löytyy jokaiselle!
TYRÄST Ä
Colitis ulcerosa oli vajaa kymmenen vuotta sitten sanapari, josta mieheni ja minä emme aluksi ymmärtäneet
mitään. Haavainen paksunsuolentulehdus oli sentään
suomea ja sitä pohtiessamme tajusimme, että jostain vakavasta on kysymys. Vuosien mittaan saimmekin todella
kokea, millaista on sairastaa tautia, joka vie välillä jalat
alta ja polille tiputukseen. Lääkkeitä piti pahimmassa vaiheessa niellä parikymmentä pilleriä päivässä. Kun mitkään hoidot eivät auttaneet, miehelleni ehdotettiin
avannetta. Ajattelimme, että tilanne ei voi ainakaan
pahentua, joten hän suostui paksunsuolen poistoon. Koska hän ei itse pysty avannetta hoitamaan, pelkäsin, miten
selviäisin. Avannehoitaja opetti sidoksen vaihdon ja antoi
hyvät ohjeet sekä kehotti soittamaan, jos tulee pulmia.
Avanteen hoitaminen on sujunut hyvin, mutta nyt on
pulmaksi tullut tyrä. Neuvottelimme siitä avannehoitajan
kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että leikkausta
avanteen siirtämiseksi ei tehdä, jos ei ole aivan ehdoton
pakko. Kun avanne siirretään, tulee uuteenkiin paikkaan
helposti tyrä. Puolisen vuotta sitten mieheni otti käyttöön
tyrävyön. Se on päällä silloin, kun hän tekee kävelylenkin
tai jotain pientäkin ponnistusta vaativaa työtä. Kun hän
vain oleskelee, hän ei pidä sitä. Vyö on miellyttävää ainetta ja se on helppo pestä. Näyttää siltä, että tyrä ei ole
ainakaan suurentunut tänä aikana, eikä avanne myöskään
ole mennyt tukkoon. Kokemukset ovat siis myönteisiä.
Toivomme, että mieheni tällä keinolla välttää leikkauksen.
Olen yrittänyt ottaa selville, voiko tyräpotilas tehdä joitakin voimisteluliikkeitä voimistaakseen vatsanseudun
lihaksia. Olen jutellut avannehoitajan, lääkärin ja
fysioterapeutin kanssa, mutta en ole vielä löytänyt ketään, joka osaisi vastata suoralta kädeltä asiaan. Ovat olleet aika empiviä. Se, mitä he ovat suositelleet, on vatsalihasten supistaminen ja rentouttaminen. Mieheni
tekeekin päivittäin seuraavanlaista liikettä: selällään
maaten hän vetää nenän kautta keuhkot kunnolla täyteen
ilmaa ja antaa sitten ilman tulla suun kautta ulos niin, että
kuuluu selvästi suhinaa. Sitten kun suhina alkaa heiketä,
hän vetää vatsaa rauhallisesti sisään eli puristaa loppuja
ilmoja ulos vetäen napaa selkärankaa kohti. Ensin se oli
hänelle hyvin vaikeaa, mutta kun hän keskittyi ajattelemaan napaa ja sen puristusta selkää kohti, liike onnistui.
Alkuun hän jaksoi vain viisi toistoa peräkkäin, mutta nyt
voimat ovat paljon lisääntyneet.
Olisin erittäin iloinen, jos joku tietäisi, onko tyräpotilaille
kehitetty joitain turvallisia liikkeitä ja kertoisi, mistä ohjeita saa. Kaikki muukin avannetyrää koskeva tieto, vaikka
kuinka pienikin tiedonrippunen, olisi meille kullanarvoista.
Helena Parila 50 v.
Helena on pitkään toiminut puheenjohtajana
Kymen Ilcossa ja jäsenenä Finnilcossa, jonka
2. varapuheenjohtaja hän on tällä hetkellä.
Hän hoitaa järjestömme jäsenrekisteriä ja
päivittää kotisivuamme.
Tarja Smalen ja Kaj Sjölund kävivät Finnilcon
puolesta onnittelemassa “kypsän naisen” ikään
ehtinyttä Helenaa.
Nimimerkkii “Auttakaamme toisiamme”
8
KEVÄINEN MATKA TOSCANAAN
Viime vuoden keväällä Ilco Uusimaan
tilaisuudessa Espoon Oriolassa pöytäseurueessamme juttelimme miten
olemme itsekukin “vammamme”
kanssa selviytyneet erilaisissa elämäntilanteissa. Mainitsin edessä
olevasta matkastani Italiaan, joka ei
tulisi olemaan mikään “lepoloma”,
vaan fyysisesti rasittava viikon pituinen vaellus etruskien jalanjäljissä Toscanan kukkuloilla, kapeilla ja mutkittelevilla teillä sekä portaissa. Esitettiin toivomus, että laatisin matkakertomuksen Finnilco-lehteen. Ryhdyin kehoituksesta toimeen. Jospa
näin voisin olla rohkaisuksi joillekin
“pussinkuljettasiskoille tai –veljille”
(terveiset vain Pekka Kymäläiselle!).
Pisan tuomiokirkon vieressä tunnettu kaltava torni. Kuva: Hillevi
Muller
Matka tehtiin huhtikuussa 2003.
Italian kevät oli parhaimmillaan ja sitä
eritoten “sydäntäsärkevän kauniissa”
Toscanan maakunnassa. Tämä ilmaus on tunnetun toimittajan Erkki
Toivasen kirjasta Iltakävelyjä. Niitä
hän on tehnyt kiehtovaan tyyliinsä
Euroopan eri maissa. Ilmaus on täydellisen tosi. Kyseinen lumoava alue
kätkee osan Italian kaukaista historiaa. Siellä asui aikanaan ennen ajanlaskumme alkua arvoituksellinen
etruskien kansa. Heidän alkujuuristaan ei olla vieläkään täysin selvillä
eikä heidän kieltäänkään ole pystytty täysin tulkitsemaan. Heiltä on jäänyt valtavia määriä hyvin säilyneitä
taide- ja talousesineitä. Lukuisat hauta-alueet freskoineen antavat kuvia
tästä hienostuneesta ja sivistyneestä
kansasta. He rakensivat tieverkoston,
jonkinlaisen vesijohtojärjestelmän ja
oppivat käyttämään metalleja, esimerkiksi kultaa, hienoissa koruissa.
Maaseutukartano-hotellimme sijaitsi lähellä Firenzeä. Huhtikuun puolivälissä ei ollut vielä liian helteistä,
joten me pohjoismaalaiset matkailijat
jaksoimme hyvin liikkua tuntejakin
päivän mittaan. Omalla bussilla, oman
luotettavan kuljettajan ja aikaisemmilta matkoilta tutun oppaan kera
siirtymiset paikasta toiseen sujuivat
loistavasti. Toscana on uskomattoman
kaunista seutua laajoine tasankoalueineen, oliivilehtoineen ja kukkamerineen. Niiden keskellä kohoavat
jyhkeitten muurien ja puolustustornien
ympäröimät pienet ja ikivanhat kaupungit. Muurien alaosat ovat peräisin
usein jo etruskien ajoilta ja roomalaiset sitten aikanaan rakensivat omat
muurinsa jatkeiksi.
Keväisen maiseman verhosi hienoinen auer, auringonusva, joka pehmensi kaiken näkymän. Maisemaa
värittivät unikko- ja auringonkukkapellot, kukkivat lilanpunaiset juudaksenpuut, keltaiset mimosat ja valkoiset kirsikkapuut. Puufriikki kun olen
minut hurmaavat aina rujovartiset van-
10
Vincin kaupunki. Heppa kirjoittajan takana on kuitenkin nykyaikaa (tait. Nina Akumu.)
Kuva: Hillevi Muller
hat puut. Pääkohteinamme olivat useat Toscanan kaupungit ja niiden vuosisatojen jopa –tuhansien vuosien
ikäiset nähtävyydet. Jokaisesta paikkakunnasta voisin kertoa pitkään, niiden palatseista, kirkoista ja taidemuseoiden kokoelmista, mutta tyydyn
vain luettelemaan joitakin nimiä:
Valterra, San Gimignano, Siena,
Certaldo, Anchiano ja Pisa. Matkan
eräänlainen huippuhetki oli seistä
Pisan kuuluisan valkoisesta marmorista rakennetun korkean tornin vieressä. Torni on todella vino! Ei voi
muuta kuin ihmetellä, miten se pysyy
pystyssä. Sehän on rakennettu vuonna 1350.
Ennen lähtöä tein aika paljon etukäteen järjestelyjä avanteeni tähden. Varasin tarvikkeita riittävästi,
leikkasin ihonsuojalevyt valmiiksi,
pakkasin kertakäyttöhanskoja yms. En
uskaltanut luottaa paikallisiin apteekkeihin välineiden saamiseksi. Kaiken
luetellun sijoitin luonnollisesti käsimatkatavaroihin, jottei tulisi hankaluuksia
matkalaukkujen harhaanjoutumisesta.
Olen kiitollinen, että jälleen kerran
sain tehdä matkan Italiaan. Seuraavista en tiedä, kun ikääkin on jo lähes
80 vuotta. Kiitos Bella Toscana!
Hillevi Muller, Espoo
Kivun lääkehoito on kehittynyt huimasti. “Uudet
tulehduskipulääkkeet esimerkiksi ovat hyvin siedettyjä ja
turvallisia. Epilepsialääkkeistä useat tehoavat kroonisiin
hermokipuihin. Jos taas halutaan nostaa kipukynnystä tai
potilaalla on unihäiriöitä, saattavat masennuslääkkeet olla
käyttökelpoisia. Myös asenteet opioideja kohtaan ovat
vähitellen modernisoituneet. Nykyaikaiseen kivunhoitoon
kuuluu myös opioidien käyttäminen tehokkaan kivunhoidon
eräänä, tarkkaan harkittuna keinona ilman turhaa riippuvaisuuden tai sivuvaikutuksen pelkoa. Vanhusten
osteoporoosikivuissa käytetään usein kolmen päivän välein vaihdettavaa opiaatti fentanyylilaastaria, mutta myös
opiaatti-tablettihoito on mahdollinen”, Kouri kertoo.
ESTÄ KIVUN
KROONISTUMINEN
Jomottaako? Vihlooko? Tykyttääkö?
Kouristaako? Viiltääkö? Yli miljoona suomalaista kärsii toistuvista ja jatkuvista kivuista,
ja kolmella prosentilla ne ovat vaikeasti
invalidisoivia. Kun väki vanhenee, kivut lisääntyvät.
Kipuja on erittäin monenlaisia hammassärystä gynelogisiin
tai syöpäkipuihin asti. Yli 60-vuotiaista reilulla 60 prosentilla on kipuja. Krooninen kipu heikentää sekä potilaan
että hänen läheistensä elämänlaatua ja aiheuttaa suuria
kustannuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.
“Tavallisimpia ovat tuki-ja liikuntaelinten kivut. Niitä hoidetaan mm. fysikaalisella hoidolla, erilaisilla
manipulaatioilla, ryhdin korjaamisella, akupunktuurilla,
sähkökipuhoidoilla, operatiivisilla hoitokeinoilla, erilaisilla
toimenpiteillä ja tietysti lääkityksellä”, kivunhoitoon erikoistunut Jukka-Pekka Kouri kertoo. Kourin mukaan
parasta kivunhoitoa on tehokas, varhainen hoito.
“Voimakas kipu on hoidettava mahdollisimman nopeasti,
sillä se on henkisesti rasittavaa ja tuppaa hoitamattomana
kroonistumaan.”
Mitä itse voi tehdä?
“Jos kärsii kroonisesta kivusta, ei pidä syyttää itseään.
Sen sijaan pitää kyllä vaikuttaa kaikkeen, mihin voi. Vuoteeseen jääminen ja liiallinen varominen ei ole hyväksi;
liikkeelle pitää lähteä mahdollisimman pian. Myös omaan
asenteeseen voi vaikuttaa. Jos on kovin alistunut ja negatiivinen, voi seurauksena olla masennus ja uupuminen. Näin
syntyy noidankehä, sillä masennus avaa kipuportit. Liikunta ja nauraminen puolestaan lisäävät elimistön
endorfiineja ja auttavat jaksamaan”, Kouri muistuttaa.
Kivunhoidossa tarvitaan aimo annos kärsivällisyyttä. “Varsinkin hermovauriokipujen lääkehoidossa tarvitaan pitkää
pinnaa. Ei pidä antaa periksi, jos lääkitys ei pure. Kokeilemalla löytyy useimmiten sopiva hoito.”
Noudata lääkärin ohjeita
Kivun kanssa ei tarvitse liikaa sinnitellä. Parasta on noudattaa tarkasti lääkärin ohjeita. “Jos esimerkiksi tulehduskipulääkettä on määrätty vaikka nivelrikkoon 7-10 päivän
kuuri, niin kuuri pitää syödä ohjeen mukaan, eikä ottaa
lääkettä vain kun on särkyä. Ei myöskään saisi syödä
päällekkäin kahta lääkettä, joilla on sama vaikutus. On
turha ajatella, että ilman reseptiä ostettu särkylääke olisi
jotenkin turvallisempi tai parempi. Päinvastoin, ne saattavat kasvattaa vatsavaivojen riskiä. Kannattaa siis noudattaa lääkärin ohjeita eikä improvisoida omia yhdistelmiä”, Jukka-Pekka Kouri muistuttaa.
Jukka-Pekka Kouri
on Vuoden auttaja
Kipupotilasyhdistys ry valitsee vuosittain Vuoden auttajan.
Valintakriteerien mukaisesti “hän on henkilö, joka on
ilahduttanut, auttanut tai vaikka tukenut kipupotilasta ja
hänen lähimmäistään arjessa jaksamisessa”. Toukokuussa julkistettiin Vuoden 2003 auttaja; hän on fysiatri, kivunhoidon erikoislääkäri Jukka-Pekka Kouri. “Tällainen tunnustus tuntuu erityisen hienolta juuri siksi, että valinnan
ovat tehneet kipupotilaat”, Kouri sanoo. Jukka-Pekka
Kouri on toiminut kipupotilaiden hyväksi myös jakamalla
tietoa. Hän on ollut päätoimittajana viime syksynä ilmestyneessä, lähes 400-sivuisessa kirjassa Selkävoitto kivusta, joka pyrkii antamaan mahdollisimman kattavaa tietoa kipua aiheuttavista sairauksista ja kivunhoitokeinoista.
Ritva Grönstrand, Apteekin hyllyltä 4 / 2004
Tänään on se päivä, jolloin saamme uskoa, että huominen on toivoa täynnä.
- Marleena Ansio
Eivät valonsäteet olisi nähtävissä ilman pölyä, jota ne valaisevat.
- André Gide
11
Etelä-Pohjanmaan Ilco juhli 10:tä vuottaan
17.4.2004 suoritti runsaslukuinen
ilcokansa pyhiinvaelluksen Seinäjoelle vähän samaan tapaan kuin tangokansa tulee suuntaamaan kulkunsa
sinne heinäkuussa. Kohde oli Sokos
Hotel Lakeus.
Aluksi kokoonnuttiin keskusjärjestön kevätkokoukseen. Paikalla oli edustus 17:stä jäsenyhdistyksestä; Anniko, raumalaiset ja
satailcolaiset havaittiin estyneiksi.
Jäsenille postitettu TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2003 käytiin läpi sivu sivulta
kokouksen avaajan ja puheenjohtajaksi valitun Markku Rossin johdolla.
Asiakirja hyväksyttiin sellaisenaan.
Esityslistan kohta 9 (Käsitellään
muut mahdolliset asiat) viritti keskustelua vastaisen varalta, sillä kohdan
tulisi sääntöjen mukaan kuulua: Käsitellään muut kokouskutsussa
mainitut asiat. Selväksi tuli, että käsitellä toki voidaan muitakin asioita,
mutta ei päättää; vaikkapa antaa
evästyksiä hallitukselle. Niinpä nyt
haluttiin selvennystä kurssinvetäjien ja
tukihenkilöiden kustannusten korvauksista. Hallitus oli viime vuonna
yhtenäistänyt kurssinvetäjien palkkiokäytäntöä ja tehnyt päätöksen, jota
Länsi-Pohjan Ilcon piirissä oli pidetty
kohtuuttomana. Selvitystä asiaan saatiin. Tulevaisuudessa noudatettava
käytäntö esitettiin päätettäväksi syyskokouksessa, kun seuraavan vuoden
palkkiot ovat käsittelyssä.
10-vuotisjuhla alkoi perinteisin
onnittelutervehdyksin ja kahvituksin.
Nurmon pelimannit avasi sitten ohjelman mollivoittoisesti soittamalla Lapista peräisin olevan kappaleen Kylmänkukkia. Syy selvisi välijuonnossa:
eräs ilcolaisillekin tuttu pelimanniveli
oli tammikuussa menehtynyt. Hänen
muistokseen virisi vielä Konsta Jylhän Vaiennut viulu. Pelimannien muilla esiintymiskerroilla päästiin sitten jo
pohojalaaseen meininkiin. Saimme
kuulla Hääpolskaa ym. “hoijakkaa”.
Pohojalaasta sanataidetta esittivät
Veli ja Johannes Sipilä Lapualta.
Juhlan juonsi varapuheenjohtaja
Alpo Yli-Kojola palauttaen aluksi mieliin 10 vuoden takaisia asioita. Esiin
tulivat Olli Visakkaan ansiot yhdistyksen synnylle. Kauaskatseisesti Olli oli
mm. järjestänyt puhujan tukihenkilökoulutukseen jo vuonna 1992, vaikkei tämä ollut edes hakenut kurssille!
Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja
Hannu Siltaloppi. Juhlaesitelmässä
osaston ylilääkäri Helena TunturiHihnala Seinäjoen keskussairaalasta
kosketteli tulehduksellisten suolistosairauksien esiintymistä yleismaailmallisesti ja meillä Suomessa.
Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Arja Hyytiä. Hänellä oli omakohtaisia kokemuksia alalta, sillä hänen äidilleen oli tehty avanneleikkaus
n. 10 vuotta sitten. Fysioterapeuttina
Hyytiä kertoi olevansa kovin tyytyväinen siihen, että meillä on kuntoutusohjaajia ja avannehoitajia, on tukihenkilöitä ja sopeutusvalmennuskursseja.
- Se on suomalaista luksusta, hän
hehkutti tuoden lopuksi esiin avannehoitajalta oppimansa totuuden: avanne tehdään aina elämää varten!
Ennen yhteisesti laulettua Vaasan
marssia oli ohjelmassa vielä perustajajäsenten ja muiden toiminnassa mukana olleiden muistaminen Seppo
Saunamäen vaimon puutarhasta saaduin ruusuin. Yhteensä esiin tuli 20 nimeä jakaantuen kahdeksalle eri paikkakunnalle painopisteenä Kauhava (6).
Ensin perustajajäsenet:
Terhi Mansikkamäki, Kauhava
Antti Hopeavuori, Lapua
Eino Hänninen, Alajärvi
Seppo Saunamäki, Nurmo
Pentti Saunamäki, Kauhajoki
Sirkka Fräntilä, Kauhava
Hilja Ulvinen, Isokyrö
Liisa Yli-Suomu, Ilmajoki
Pirkko-Liisa Nikko, Kauhava
Alpo Yli-Kojola, Seinäjoki
Sitten nykyiseen hallitukseen kuuluvat sekä kaksi tilintarkastajaa:
Hannu Siltaloppi, Ilmajoki, pj
Martti Korpi, Seinäjoki, siht.
Alli Pajala, Alajärvi
Terttu Siltaloppi, Ilmajoki
Maija-Liisa Lehtomaa, Alajärvi
Tapio Lehtomaa, Alajärvi
Onni Kojola, Kauhava
Hanna Mörsky, Lapua
Lea Perttula, Kauhava
Eugen Setälä, Kauhava
Juhla jatkui illallisen merkeissä ja
sitten harrastettiin liikuntaa kahden
hanuristin säestyksellä aitoon tangokaupungin tyyliin.
Sunnuntaina oli ohjelmassa Seinäjoen Alvar Aalto -keskusta esittelevä
video. Se oli valmistettu vuonna 1998
Alvar Aallon syntymän 100-vuotismuistoksi ja se esitettiin “Seinäjokiasiantuntijan” opetusneuvos Rauha
Maijalan johdolla. Esitys jäi valitettavasti allekirjoittaneelta väliin kiskojen
kutsuessa kohti etelää, mutta Aallon
suunnittelemaan mahtavaan Lakeuden Ristiin oli tilaisuus tutustua ennen
sunnuntaimessun alkua.
Rauno Nieminen
Kermavaahdolla, kiitos
Tilastotieteilijä on laskenut, että ihminen syö elämänsä aikana 20 000 munaa, 6000 leipää, 4000 kiloa perunoita,
3500 kiloa naudanlihaa, 12 lammasta, 15 sikaa, 5 vasikkaa ja 3000 kiloa kalaa. Mitä väliä lienee enää muutamalla mansikkakakulla?
- Ilon hedelmiä / 2003
13
AVANNELEIKATTUJEN
OMAISETKIN TARVITSEVAT
APUA
1950-luvulla oivallettiin
sairaanhoidossa, että avanteen takana on ihminen, joka
tarvitsee apua ja tukea selviytyäkseen uudessa elämässään. Nykyään on oivallettu
toinenkin asia: avanneleikatulla on omaisia, jotka
myös tarvitsevat apua ja
tukea. Avannehoitaja Eva
Persson väitteli huhtikuussa
tohtoriksi ja hänen väitöskirjassaan kuvataan mm. omaisten tilannetta. Seuraavassa
artikkelissa kerrotaan hänen
havainnoistaan.
Paksusuolen syöpä on yleinen syy
avanneleikkaukseen. Tietoa syövästä seuraa siis toinen dramaattinen tieto avanteen saamisesta. Kun leikkaus on ohi, edessä on raskas sopeutuminen normaalielämään. Pelon ja huolen täyteinen sopeutuminen vaikuttaa
potilaan lisäksi luonnollisesti myös
omaisiin. Vasta 1950-luvulla sairaanhoidossa ymmärrettiin, että avanneleikatut tarvitsevat leikkauksen jälkeen apua ja tukea, minkä jälkeen
koulutettiin ensimmäiset avannehoitajat. Heistä on ollut valtavasti
apua potilaille. Myöhemmin näkökulma on laajentunut ja on alettu puhua
omaisten tarpeista. Tätä taustaa
vasten ruotsalainen avannehoitaja
Eva Perssonin tutkimus tulee juuri
oikeaan aikaan. Hän väitteli keväällä
tohtoriksi ja hänen väitöskirjansa käsittelee avannetta ja hoidon laatua.
Väitöskirjaansa varten hän on haastatellut henkilöitä, joiden läheisille on
tehty avanneleikkaus peräsuolen
syövän takia. Seuraavaksi kerromme
haastatteluissa esiin tulleita asioita.
Omaisten oikeudet
Omaisten ajatukset ja tunteet heijastavat sairauden eri vaiheita. Siksi ei
voida puhua yhdestä vallitsevasta tunteesta, vaan pikemminkin tunteiden
kronologiasta, jossa eri tunteet tulevat toistensa tilalle ajan myötä ilman
selkeitä rajoja. Kaikki alkaa, kun tieto syövästä kerrotaan, ja johtaa lopulta elämän normalisoitumiseen. Aloitetaan täysin tarpeettomasta haluttomuuden tunteesta. Monet omaiset
kertovat olevansa epävarmoja, pitääkö heidän tai saaavatko he edes tulla
mukaan lääkärin tai avannehoitajan
tekemiin tutkimuksiin tai hoitoihin.
Monet pitävät täysin luonnollisena sitä,
että menisivät puolisonsa mukaan,
mutta he he eivät tiedä, onko se mahdollista. Haastateltavat valittivat, että
sairaanhoidossa ei ole lainkaan totuttu omaisten läsnäoloon.
Johtopäätös: Omaisilla ei ole
pelkästään oikeus olla potilaan mukana, vaan sairaanhoidon tulee oppia ottamaan heidät paremmin huomioon ja
kertomaan asioista selvästi.
Haastateltavat kertoivat lisäksi,
miksi omaisten on hyvä tulla mukaan
sairaalaan: silloin saa oikeata tietoa
oikeasta paikasta sen sijaan, että
pohdittaisiin asioita huolissaan keittiön pöydän äärellä. Joidenkin omaisten oli ollut vaikea uskoa puolisoaan,
kun hän oli kertonut lääkärin sanoneen
jotain toiveikasta – ehkä hän valehteli rauhoittaakseen kumppaniaan.
Tunteiden kulku
Eva Perssonin haastatteluista piirtyy
tunteiden malli, jota voidaan kuvata
seuraavasti: syöpädiagnoosi herättää
15
pelkoa ja huolta. Kun selviää, että
leikkaus on sujunut hyvin, tulee helpotuksen ja kiitollisuuden tunne. Vähitellen löydetään kutakuinkin normaali elämänrytmi, mutta myös turhautumista ja katkeruutta voi esiintyä:
ne ovat tunteita, jotka voivat viipyä
pisimpään. Monet haastateltavat kertoivat turhautumisesta, joka johtuu siitä
peruuttamattomasta tosiasiasta, että
elämä ei enää koskaan ole samanlaista kuin aiemmin. He kertoivat
kaivaten siitä, kuinka aiemmat yhteiset ilot ovat kadonneet tai tulleet ongelmallisiksi, esimerkiksi pyöräily (vaikeaa niille, joilta on leikattu paksusuoli
osittain tai kokonaan), tanssi, matkustelu tai illanvietto ystävien kanssa.
Nämä tunteet koskettavat kumpaakin puolisoa, mutta usein unohdetaan
yksi ero: terveen omaisen on käytännöllisistä tai empaattisista syistä elettävä sairaan tavoin ilman hoitohenkilöstön ja ystävien leikatulle antamaa
huomiota.
Rooliristiriita
Yhteisiin tunteisiin kuuluu myös koettelemus, joka on kannettava ja jota
ei voi jakaa kumppanin kanssa. Kyseessä on kahden aivan erilaisen roolin välinen ristiriita, kun on samanaikaisesti sekä omainen että hoitaja.
Omaisten
huomioiminen
Voiko sairaanhoito auttaa näissä
tunneongelmissa? Ei niiden tunteiden
osalta, jotka kuuluvat asiaan. Olemme kuolevaisia eikä sitä tosiseikkaa
voi muuttaa. Sen sijaan avanteenhoito
voi onnistua paljon paremmin, kun
omaisille annetaan tukea, sillä se
tukee samalla potilasta. Juuri tässä Eva Perssonin tutkimus voi olla
avuksi. Hänen todellisuudenkuvauksensa voidaan muuttaa konkreettisiksi
suosituksiksi avannepotilaiden hoitohenkilöstölle.
ConTact 1 / 2004 sivut 8-9
Me IPAALAISET...
FINNILCON KESÄPÄIVÄT JA
IPAA-YHDISTYKSEN 10-VUOTISJUHLAT
Saimaanrannassa Taipalsaaressa
05. – 06.06. 2004
Teksti: Matti Rönkkö
Kuvat: Jarmo Salonen
Kuvatekstit: Osmo Lindroos
Tämänvuotiset kesäpäivät pidettiin luonnonkauniissa
Taipalsaaren Hotelli Saimaanrannassa. Samalla kertaa
saatiin juhlia nuorekkaan Ipaa-yhdistyksen
kymmenvuotistaivalta. Kesävieraita rupesi tulemaan jo
perjantai-iltana mökeille. Ilta meni puheitta ja viimeistelyjä tehden. Kun kaunis lauantaiaamu valkeni, loput päiville
tulijat saapuivat ympäri Suomenmaata. Kun kaikki olivat
saaneet majapaikan, päivät voivat alkaa. Kilapailupaikaksi
oli valittu vanhan tanssilavan lähimaasto. Tikkakisa oli
hyvin korkeatasoinen ja olisiko ollut etukäteen sovittu vai
olivatko muut vieraskoreita, kun kisan voitti Ipaa-yhdistyksen joukkue Raimo Paavola ja Osmo Jäsberg. Samaan aikaan oli alkanut petanque-pelin paremmuuden
ratkominen. Kisasta tuli tiukka ja mielenkiintoinen. Joukkueita oli eri paikallisyhdistyksistä. Finaalissa olivat vastakkain Savon Ilco ja Kasuilco. Tiukan vuoropisteitten
jälkeen saatiin voittajaksi Savon Ilco, jonka joukkueen
muodostivat Viljo Pulkkinen ja Simo Hirvonen. Savon Ilcolle tuli kolmas kiinnitys kiertopalkintoon ja näin
“poika” lähti Kallaveden ääreen.
Kun kisat oli kisattu, päästiin juhlimaan Ipaa-yhdistys-
Lauantai-iltapäivän ohjelmaan kuuluvat perinteisesti
yhdistysten 2-miehisten joukkueiden väliset kilpailut.
Jännitystä on niin petanque-pelissä….
… kuin nuolenheitossakin!
Kuvasta päätellen menestystä on jälleen ollut…
Kuvassa petangue-pelin finaalijoukkueiden, Savon
Ilcon ja Kasuilcon joukkueet
16
tä. Se alkoi onnittelujen vastaanotolla. Niitä vastaanottivat nykyinen puheenjohtaja Teija Kalinainen ja yhdistyksen perustajajäsen Pekka Pohjola. Onnittelujen jälkeen nautimme
kakkukahvit. Juhlaohjelma oli monipuolinen ja juhlasta teki yhdistyksen
näköisen pirteä juontaja Niina Haapaniemi reippailla juonnoilla. Yhdistyksen historian kertoi Aarno Puikkonen, ja hänen puheensa kesken
salin poikki loikki yhdistyksen
maskotti “kenguru”, joka lauloi laulua “Katso kenguru loikkaa….” Yhdistys muisti perustajajäseniä Ipaayhdistyksen paidalla. Ohjelma ei ollut
pitkä eikä mikään jäykkä. Siitä kiitos
koko ohjelmatiimille. Seurasi oikein
maukas illallinen seisovasta pöydästä. Kun mahat oli saatu täyteen, ilta
jatkui elävän musiikin tahdissa tanssin pyörteissä. Aulille (Jaatinen)
suuret kiitokset kaikkien puolesta, kun
oli hankkinut hyvän Neliveto-orkesterin soittamaan oikeaa tanssimusiikkia. Musiikin loputtua noin kello yhden jälkeen yöllä osa porukoista suun-
Juhlivaa yhdistystä onnittelemassa Savon Ilco puheenjohtajiensa Viljo
Pulkkisen ja Marita Kumpulaisen johdolla. Onnitteluja vastaanottavat
puheenjohtaja Teija Kalinainen ja yhdistyksen perustajajäsen Pekka
Pohjola
Osa juhlayleisöstä
Finnilcon puheenjohtaja Markku
Rossi toi keskusjärjestön tervehdyksen.
nisti Teijan mökille jatkoille. Jammun
laitettua musiikkia soimaan, jatkot kestivät sitten aamutunneille asti. Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin tenttaamaan Finnilcon hallitusta, jonka jäsenistä paikalla olivat puheenjohtaja
Markku Rossi, Jarmo Salonen,
Teija Kalinainen ja Matti Rönkkö.
Useimpien kotimatka alkoi noin puolen päivän aikoihin eri puolille Suomea.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia
ipaalaisia hyvin järjestetyistä kesäpäivistä ja kymmenvuotis-juhlista.
Näin saatiin toteutumaan noin pari
17
vuotta sitten julki kuuluttamani asia,
jonka mukaan nuoret olisivat mukana kesäpäivillä. Toivon, että tämä
suunta jatkuisi tulevina vuosina. Seuraavaa kesäpäivien viettopaikkaa ei
ole vielä päätetty, mutta ehdotuksia
Finnilco ottaa vastaan.
Kesäpäivillä mukana ollut
savolaispoika, jota kyllä pidettiin
kuin ennen vanhaan piispaa
pappilassa.
Matti Rönkkö
LIHAVA IPAA-LEIKATTU
Syksy lähestyy ja laihdutusbuumi.
Koskeeko asia myös IPAA-leikattua?
Mielestäni kyllä. Kesällä näin monta
tuttua ja tuntematonta IPAA-leikattua. Kyllä se näyttää olevan niin, että
jos menee hyvin, se näkyy kiloina
vyötäröllä. Ei toki kaikilla.
Silloin sairaalassa (-89) ollessa
viruin “tipassa” viikkoja. Mietin usein,
että olisipa leikattu käsi tai jalka, olisi
saanut edes syödä. Toisaalta ei kyllä
ollut nälkäkään, kun koko ajan oli kipuja ja oksetti tai oli nenämaha-letku.
Viereisen petin mummo valitti, että
onpa tämä perunamuusi pahaa, yök!
Teki mieli kiljua, että suu tukkoon!
Sinä saat sentään syödä!!!! Toisella
kerralla vieressäni oli anorektikko tyttö, joka painoi alle 40 kg ja peilistä
katsoi lihava ihminen vastaan. En
ymmärtänyt sitä silloin, enkä ymmärrä vieläkään.
Unelmoin pitsoista ja hampurilaisista, karkista tai ihan vain taval-
lisesta kotiruoasta. Olisi vain saanut
jotain. Viikon kohokohta leikkauksen
jälkeen oli hetki, kun sain lihalientä,
jossa ui yksi HERNE. Olin seitsemännessä taivaassa.
Lopulta leikkauksen jälkeen ruoka alkoi jälleen maistua. Ja siitä se
alkoi. Päätin, että minulla on oikeus
nyt nauttia ja syödä kaikkea hyvää,
puhtaalla omallatunnolla. Vuosien
varrella olen syyttänyt hormoneja,
raskausaikaa, pienen lapsen äitinä olemista, stressiä.... Ihan mitä vain. En
ole myöntänyt itselleni tosiasiaa, että
olen LIHAVA! Nyt elelen 30 kg
tukevampana kuin leikkaushetkenä,
tosin vain 20 kg entiseen normaalipainoon, joka sekin näyttää olevan
aika venyvä käsite.
Olen tosin jo monena vuonna aloittanut “laihdutuskuurin”, mutta se on
aina jäänyt. Nyt huomaa, että edessäni on todella ISO ongelma. Ei vain
se, että vaatii paljon itsehillintää ja
tapojen muuttamista päästä entisiin
mittoihin tai edes lähelle, mutta... Nyt
olen huomannut, etten voi vähentää
ruokavaliostani rasvaa tai sokeria ainakaan runsaasti kerralla, sillä uloste
muuttuu liian kovaksi eikä tule enää
läpi. Minulla on tullut pussin arpikohtaan kaventuma, jota on jouduttu
jo laajentamaan monta kertaa. Samoin pussiitit ovat alkaneet uudestaan
monen vuoden tauon jälkeen, kun
uloste jää muhimaan pussiin, kun ei
pääse ulos...
Niin, itsehillintää ja pikkuhiljaa tapahtuvaa elintapojen muutosta aikoo
tämä tyttö nyt alkaa toteuttaa. En
halua pelotella ketään, mutta nautinnon ja “kyllä minulla on oikeus tähän”
-asenteen pitää riittää jossain vaiheessa. Kaksi vuotta sairastamista, ei vaadi viidentoista vuoden hyvitystä. Kaikkea hyvää teille ja nautintoja KOHTUUDELLA!
Mira Kemppainen, Rovaniemi
KIITOKSET
Ipaa-Yhdistyksen 10-vuotisjuhlat menivät mukavasti ja sää suosi myös
kisailijoita. Erityisesti olen iloinen, että omat jäsenet olivat innokkaasti
ohjelmassa mukana. Kiitos kesäkisojen “järjestely/ pisteidenlaskijatiimille”
sekä kisailijoiden ja kisayleisön kahvittajille ja orkesterin paikalle hankkijalle
sekä illan virallisessa osuudessa esiintyneille pianonsoittaja Anniinalle,
juontaja Niinalle, Pekalle, Helenalle, Aarnolle ja “Kössi kengurulle”
sekä Jukalle.
Yhdistys muisti myös juhlassa mukana olleita perustajäseniä Miraa,
Ismoa, Pekkaa ja yhdistyksen alkutaipaleelle auttanutta Osmo Kärkkäistä yhdistyksen paidoilla. Näin lehden välityksellä kiitokset myös yhdistystä eteenpäin vieneille entisille puheenjohtajille Juhalle, Ronaldille
ja Markulle.
Teija Kalinainen
18
Lämpimät Kiitokset kaikille
10-vuotisjuhlissamme
05.06.2004 Taipalsaarella
mukana olleille sekä
yhdistystämme lahjoituksilla
muistaneille ja näin
toimintaamme tukeneille.
Ipaa-Yhdistys ry
HISTORIAN SIIPIEN HAVINAA…
Vaatetus ja muoti
Ajatuksia vaatetuksestamme. Voimmeko mukauttaa erikoistarpeemme
vaatetuksessamme, muotia seuraten?
Kysymys, johon tässä yritän pohtia
vastausta. Mielestäni kaksi hyvää
perusvaatimusta on. Trikooalusvaatteiden ja muiden pehmeiden, ihoystävällisten vaatteiden käyttö sekä
väljien vaatteiden käyttö.
Viime sodan jälkeisten muotisuuntausten tuloksena muuttui alusvaatteiden materiaali ja malli huikeasti. Tuli farmariasujen kausi, jolloin
tiukka vaatemuoti ajoi vanhan ajan
alusvaatekerrat pois käytöstä. Samalla pudotettiin housujen ja hameiden
kaulukset vyötärön korkeudelta lonkkien varaan. Miehet jättivät henkselinsä ja naiset olkahameensa. Tämä
suuntaus paljasti vähäisimmänkin
olutmahan.
Ihmisen oma luontainen suojakerros ei ole tähän suuntaukseen mieltynyt. Ihosairaudet ovat tämän “kovan linjan” vuoksi lisääntyneet vaatesaumojen aiheuttaman hankauksen ja
ärsytyksen vuoksi. Siis luopukaamme
pikku, pikku bikineistä ihomme ainoana suojana, sillä ei se parin millin
vahvuinen alusasu paljoakaan meidän
linjakkuuttamme levennä. Muotisuunta tuntuu olevan ohitse. Väljähköt vaatteet ovat tulleet uudelleen
muotiin. Nyt vaatteiden poimuihin voi
hyvin kätkeä kunnon alusvaatteet
kuin avanteenkin. Muotimaailmasta
löytyy varmasti sopivaa vaatetusta,
kun vain osaa etsiä ja yhdistää. Soveltakaamme muotia omien erikoistarpeidemme mukaiseksi. Vaatteissa
tulee viihtyä ja tuntea olonsa mukavaksi. Tämän asian pohtimista voitte
hyvin jatkaa omassa keskuudessanne
hyvät “avanteelaiset”.
Pussijussi
Hallitus tiedottaa
Avanneleikattu – koulutuspäivät
12-13.04. 1985 Helsingissä.
Järjestäjinä Suomen Syöpäyhdistys,
Finnilco ja Uudenmaan lääninhallitus.
Ensimmäinen päivä on tarkoitettu
hoitohenkilökunnalle ja toinen päivä
yhteyspalveluhenkilöille.
Poliorokotus
Olemme ottaneet yhteyttä tartuntatautien asiantuntijoihin. Niiden perusteella toteamme:
- me avanneleikatut voimme ottaa ns. sokeripala-rokotteen eli elävää rokotetta
- hygieniassa, käsien pesussa pussin vaihdon jälkeen yms. on syytä olla
entistäkin huolellisempi noin kuukauden ajan.
Stomahelp-avannepussi
kehittyy (osa artikkelista)
Valmistamamme Stomahelp-avannepussin kehitystyö ei ole päättynyt,
KYMEN ILCO RY 1984-2004
Yhdistyksen perustaminen ja toiminta-alue
Kymen Ilcon perustamiskokous pidettiin Kotkassa syyskuussa 1984 ja se
rekisteröitiin samana vuonna. Tässä
tilaisuudessa avanteesta luennoivat
kirurgi Jukka Tulikoura ja Kotkan
keskussairaalan avannehoitajat Eija
Ripatti ja Hilkka Horn. Keskus-
sairaalaan alettiin suunnitella
avannepoliklinikkaa, joka saatiin ja on
toiminut siitä lähtien. Finnilcon puolesta olivat läsnä Helsingistä Pirjo
Jussila, Hannu Luutonen ja Kaj
Sjölund. Paikallisia perustajajäseniä
olivat Kaarina Kiviharju, Helena
Parila, Rauli Valkonen, Aira Vesa
ja Saini Tuomaala, joista viimeksi
mainittu on poistunut joukostamme.
Toiminta-alueena on Kymenlaakson
19
minkä moni varmasti on havainnut
seuraamalla pussin muodonmuutoksia. Seuraavassa esityksessä on tarkoitus hieman valaista tehtyä ja vielä
edessä olevaa kehittelyä. Ne muutokset, jotka on tehty vuoden kuluessa
itse Stomahelp-pussiin, ovat syntyneet
suurimmaksi osaksi käyttäjien toiveiden ja ehdotusten perusteella.
Kaksi huomattavinta muutosta
ovat olleet pussin muodon muutos
tyhjennyksen helpottamiseksi ja
karaya-tiivisteen asettaminen erilliseen läpinäkymättömään Minigrippussiin. Tähän Minigrip:iin karaya
pannaan suoraan uunista, jolloin se
säilyy puhtaana ja todella tuoreena.
Kun käyttäjä sitten asettaa karayan
paikoilleen Stomahelp-pussiin, jää
hänelle kätevä jätepussi käytettyä
pussia varten. Samoin käyttäjä voi
saadessaan laatikollisen Stomahelppusseja mukavasti säilyttää karayat
vaikka erillään jääkaapissa. Edelliseen
liittyen on kiristysrenkaan pinta karhennettu, jotta karaya tarttuu siihen
paremmin kiinni. Kiristysrenkaan toiselle puolelle on lisätty myös numerot, jotka ilmoittavat avanteen koon
millimetreinä. Alustavia kokeita on
tehty myös karayan mallin muuttamiseksi, mutta koekäyttö on siltä osin
vielä kesken.
Käyttöpäällikkö Juhani Ikonen
Hantaaki Oy
Finnilco-lehti 1/1985
Lehteä luki Osmo Lindroos
sairaanhoitopiiri eli seuraavat kaupungit ja kunnat: Kotka, Hamina, Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski,
Ruotsinpyhtää, Pyhtää, Miehikkälä,
Virojoki, Valkeala, Iitti ja Jaala.
Jäsenmäärä
Yhdistyksen jäsenmäärä on vaihdellut, on poistuneita ja paikkakunnalta
muuttaneita ja toisiin yhdistyksiin
liittyneitä. Vuoden 2004 alussa oli jäseniä 93.
Toimintaa
Järjestämme jäsentilaisuuksia suurimmaksi osaksi Kotkan ja Kouvolan alueilla. On tärkeää, että avannevälineiden edustajia kutsutaan näihin tapahtumiin. Tukihenkilötoimintaa on
järjestetty Kotkan ja Kouvolan seuduilla. Myös puhelinkeskusteluja on
leikattujen kanssa ollut. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään aina
maaliskuun loppuun mennessä. 10vuotisjuhlaa vietimme vuonna 1994
Kouvolassa ja 15-vuotisjuhlaa Karhulassa.
Toimihenkilöistä
Yhdistyksen alkuvaiheessa hallituksen puheenjohtajana toimi Helena
Parila ja sihteerinä Kaarina Kiviharju. Vuosikokouksessa 1988 valittiin puheenjohtajaksi Annikki Linden ja hän hoiti tehtävää aina vuoteen 1996 asti, jolloin Helena Parila
otti uudestaan yhdistyksemme ohjat
käsiinsä. Sihteerinä on koko ajan ollut Kaarina Kiviharju.
Kymen Ilco toivottaa kaikille
ilcolaisille hyvää syksyä!
20-vuotisjuhlissa tavataan!
HALLITUKSEN TIIMOILTA
Finnilco ry:n hallitus on kuluneena vuonna kokoontunut kolme kertaa: helmikuussa, huhtikuussa ja elokuussa. Lukuisten ns. juoksevien asioiden lisäksi esillä ovat olleet mm. seuraavat:
EOA/IOA- kongresseihin Portugalin Portossa elokuun lopulla Suomen
virallisena edustajana osallistui Hannu Luutonen. Hallituksen päätöksen mukaisesti hän kannatti norjalaisen Arne Holten valitsemista EOA:n
presidentiksi. Raportti saataneen lehden seuraavaan numeroon.
Tarja Smalenin toimistonhoitaja-nimike päätettiin muuttaa järjestösihteeriksi. Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteriin on tehty
seuraava muutos: puheenjohtajiston lisäksi nimenkirjoitusoikeus on
järjestösihteerillä. Pöytäkirjat tehdään lyhyellä selostuksella.
Ensitiedon kurssien toteutumistilanteesta eri sairaanhoitopiirien alueella
päätettiin tehdä kartoitus lähettämällä jäsenyhdistyksille kirjalliset tiedustelut.
Tukihenkilökoulutus uusille henkilöille järjestetään tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Sitä ennen tukihenkilöiden määrä ja tarve
päivitetään. Valittiin työryhmä valmistelemaan asiaa.
Avannehoitajien Eurooppa-kongressissa kesäkuussa 2005 Helsingissä
Pirkko Jormalainen valittiin pitämään englanninkielinen luento Finnilcon
toiminnasta.
Annikki
Hallitus päätti ehdottaa syyskokoukselle Katri Gröhnin valitsemista
Finnilcon uudeksi kunniajäseneksi.
Sieltä Kymen Ilcon suunnalta tuli
myös oheinen ajankohtainen runo:
Jarmo Salonen valittiin edustajaksi Pohjoismaiseen kokoukseen, joka pidetään Ruotsissa lokakuun puolessa välissä.
MAAN SATOA
Jo vaiherikkaat kesäiset säät,
syksyä kohti kääntyvän näät,
pellot, metsät satonsa antaa,
maamies viljat aittaan kantaa
Perunat, lantut, porkkanat, selleri,
oiva säilytyspaikka niille on kellari.
Sienet ja marjat täytyy talveksi kerätä,
kiirettä on, pitää aikaisin herätä.
Vitamiinia ihmisten saaman pitää,
että ei virukset alkaisi itää.
Kun kaikki on valmista talven varalle,
voi huoletta siirtyä harrastusten
saralle.
OL
Vuoden 2005 kevätkokouksen järjestelyistä vastaa Pohjois-Karjalan Ilco,
joka samassa yhteydessä viettää 20-vuotisjuhliaan.
Vuoden 2005 kesäpäivien järjestelyistä vastaa Savon Ilco.
Ajankohta on 4.-5.6.2005.
Syyskokous pidetään Turussa syyskuun puolessa välissä 2005. Järjestelyistä vastaa Turun Seudun Ilco.
Syysseminaari järjestetään syyskokouksen yhteydessä Turussa. Seminaarin yleisteemana tulee olemaan informaatio ja tavalla tai toisella tullaan huomioimaan, että vuosi 2005 merkitsee Foinnilco-lehden 30. vuosikertaa.
Kotisivut saatetaan ajan tasalle. Helena Parila ja Tarja Smalen valittiin hoitamaan asia mahdollisimman nopealla aikataululla.
21
KURSSI HEIMARISSA 06.-12.06. 2004
Lukuisten vuosien ajan avanne- ja vastaavasti leikatut ovat
kesäkuun alussa saaneet kokoontua viikon pituiselle kurssille Kyyrönkaitaan Ristiinaan. Tänä vuonna tuo monille
nostalginen kurssikeskus vaihtui Hotelli Heimariksi, joka
niinikään sijaitsee Ristiinassa Mikkelin suunnalla. Seuraavassa erään kurssilaisen muisteloja meille avanneleikatuille
uudesta kurssipaikasta.
Kurssin johtajana toimi Kaj Sjölund sekä vetäjinä Ulla
Hokkanen ja Marita Kumpulainen. Me kurssilaiset
olimme eri puolilta eteläistä Suomea. Meillä oli erilaisia
avanteita ja sairauksia takanamme, mutta kaikki olimme
tulleet avoimin mielin saamaan tietoa, virkistystä ja uusia
voimia elämäämme vertaistuen avulla. Yhteishenki oli
läheinen ja tiivis. Yhdessä nauroimme ja yhdessä itkimme.
Viikon aikana tulimme niin läheisiksi, että yksimielisesti
toivoimme samalle porukalle jatkoa…
Heimarin kurssilaiset ryhmäkuvassa.
Kuva: Kaj Sjölund
Luennot
Sosiaalinen kanssakäyminen
Gastrokirurgi Seppo Ojala kertoi mielenkiintoisella tavalla erilaisista avanneleikkauksista. Sosiaalihoitaja Leena Häll kertoi sosiaalietuuksista korostaen, että
epäselvissä asioissa kannattaa aina kääntyä Kelan
paikallistoimiston puoleen. Avannehoitaja Ulla Hokkanen
puhui ihon hoidosta ja opetti havainnollisesti erikoisessun
avulla, miten pussit kiinnitetään. Häneltä sai varata myös
henkilökohtaisen vastaanottoajan. Hän puhui myös seksuaalisuudesta todeten sen olevan voimavara elämässämme. Hyväksyminen vaatii ennakkoluuloista luopumista ja
positiivisuuden harjoittelua. Rentoutusta, aivojumppaa ja
sisäisten voimavarojen käyttöä harjoittelimme lehtori
Maija-Leena Matikaisen johdolla. Matti KeskiNisula puhui meille niistä asioista, jotka auttavat meitä
selviämään elämän muutoksissa ja myllerryksissä. Puheenjohtaja Markku Rossi toi Finnilcon tervehdyksen
esitellen sen toimintaa ja historiikkia.
Joka päivä oli poutaa sen verran, että ulkoliikunta onnistui. Marita Kumpulainen lähti porukan kanssa
sauvakävelylle kuntopolulle tai järjesti erilaisia ulkopelejä.
Osanotto oli vapaata, koska meitä oli niin erikuntoisia.
Vapaan ulkoliikunnan aikana jotkut kiersivät kuntopolkua
vauhdilla, jotkut taas istuivat kiikussa ja pohtivat syntyjä
syviä. Silloin saattoi puhua ongelmista, joita ei ryhmäkeskusteluissa kehdannut ottaa esille. Retkellä Anjanpuistossa näimme monenlaisia puita, kasveja, yrttejä ja
eläimiä. Mikkelin torilla meitä valokuvattiin Mannerheimin patsaan edessä.
Kiitokset kurssilaisille ja kurssin vetäjille!
Elli Fiskars
Tiede viides- ja kuudesluokkalaisten silmin
Kun särjettiin molekyylejä, havaittiin että ne olivatkin täynnä atomeja. Mutta kun särjettiin atomeja, huomattiin että ne olivat täynnä räjähdysainetta.
Useimmat kirjat sanovat nykyään että aurinkomme on tähti. Mutta se tietää yhä sen, kuinka muuttua päiväsaikaan auringoksi.
Monista kuolleista muinaisuuden eläimistä tuli fossiileja, toiset pitivät parempana muuttua öljyksi.
Jotkut pystyvät sanomaan kellonajan katsomalla auringosta. Mutta minä en ole koskaan saanut
selvää sen numeroista
- Ilon hedelmiä 2003
24
JÄSENYHDISTYKSET
ANNIKO-YHDISTYS
Pauliina Koivu, puheenjohtaja
Päivärinteentie 1 B 19, 04250 Kerava
Puh. 040-568 1218
Anna-Liisa Korpela, sihteeri
Laivalahdenkaari 28 A 21
00810 Helsinki
Puh. 09-694 9541
ANNIKO-YHDISTYS
ILCO UUSIMAA RY
Kaj Sjölund, puheenjohtaja
Kiertotähdenpolku 2 as. 15
00740 Helsinki
puh. 0400-453 737
e-mail: [email protected]
Marja-Leena Monto, sihteeri
Männiköntie 27 A 6
04260 Kerava
puh. 010-850 4744 tai
050-320 2113
e-mail: [email protected]
Yhdistyksen kotisivu:
http://personal.inet.fi/yhdistys/ilcouusimaa/index.htm
PÄIVÄKERHO
Kokoontuu Reumayhdistyksen tiloissa,
Kotkankatu 9 A 15 (3krs.) Helsinki. Klo 13-15
Syyskauden päiväkerhopäivät:
to 7.10. Kaisa Rakemaa ja Raisa Jäppinen Oriola.
to 4.11.
to 2.12. Pikkujoulun merkeissä. Pidämme myös arpajaiset,
joten arpajaisvoittoja otetaan mielellään vastaan
SYYSKOKOUS la 13.11.2004 klo 13Reumayhdistys, Kotkankatu 9 A 15, Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan. Paikalla myös
tuote-esittelijät: Juha Niemi / B.Braun Medical, Sari Kankaala/
Fenno Medical, Merja Oksanen / Hollister ja Oriola Oy
Sairaalaväline
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Aseta myönteisiä tavoitteita ja kohtuullisia odotuksia.
(Steve Strasser)
Marja-Leena
ETELÄ-POHJANMAAN ILCO RY
Hannu Siltaloppi, puheenjohtaja
Leppätie 3, 60800 Ilmajoki
Puh. 06-4247 473 tai 050-4935 577
Matti Korpi, sihteeri
Nuolikuja 1, 60100 Seinäjoki
06-4141 578 tai 0400-663 045
Alpo Yli-Kojola, varapuheenjohtaja
Karhunkaatorinne 4 A 4, 60220 Seinäjoki, Puh. 06-4122 261
Terveisiä Seinäjoelta
Seinäjoen keskussairaalassa on tapahtunut mukavia uudistuksia. Avannehoitajan
työ on muutettu toukokuun alusta kokopäivätyöksi eli avannehoitaja on
tavattavissa maanantaista perjantaihin klo 08.00-15.00.
Kesän aikana on remontoitu gastrokirurgista vuodeosastoa ja avannehoitajakin
sai uudet nykyaikaiset työskentelytilat. Nyt pystytään palvelemaan
avanneleikattuja entistä paremmin.
Syysterveisin avannehoitaja Hilve Prusti
vt. Raija Viitassaari
25
P.S. Suuret kiitokset E-P Ilcolle
onnistuneista 10-vuotisjuhlista!
(Lakeuksilla näyttää löytyvän oikeata asennetta avannehoitajien
tärkeään työhön. Päätoimittajan
huomautus)
KANTA-HÄMEEN ILCO RY
Anne Salmi, puheenjohtaja
Pikku-Parolantie 7 as. 1, 13130 HML
Puh. 040-762 8637 oma kännykkä
050-591 3483 työkännykkä
Raija Elomaa, sihteeri
Suojalantie 10, 11120 Riihimäki
019-736 960
Liisa Lehtola varapuheenjohtaja
Puh. 03-633 5026
Helmi Suikkari, kokousemäntä
Einari Rontu, rahastonhoitaja
KASUILCO RY
Elvi Teräväinen, puheenjohtaja
Jäppilänniementie 129, 55800 Imatra
Puh. 05-4731 289
040 5746 848
Ari Solonen, sihteeri
Harkkokuja 1 as 2, 55610 Imatra
Puh. 050 320 8926
e-mail: [email protected]
Varapuheenjohtaja: Jouni Laukkanen, Rahastonhoitaja: Teija Kalinainen
IPAA-YHDISTYS RY
Teija Kalinainen, puheenjohtaja
Hukankatu 43, 55420 Imatra
Puh. 050-3044 345
e-mail:[email protected]
Vuokko Kaunismäki, sihteeri
Wilhelm Schildtin katu 13 A 27
40740 Jyväskylä
Puh. 0500-541 776
E-mail: [email protected]
Auli Jaatinen, varapuheenjohtaja
Portimonk. 5, 55420 IMATRA
Puh. 05-472 5926 tai 040-759 5490
Yhdistyksen kotisivu:
www.ipaa-yhdistys.fi
www.sivut: Matti Sorjonen, puh. 0400-701 776, e-mail: [email protected]
kurssiasiat: Lasse Suvilaakso, puh. 0440-768 117, e-mail: [email protected]
nuorisoasiat: Niina Haapaniemi: puh. 040-5952 691, e-mail: [email protected]
Kesän kynnyksellä vietettiin samana kesäkuisena viikonloppuna sekä Ipaa-Yhdistyksen 10-vuotisjuhlia ja kesäpäiviä
että Finnilco:n kesäpäiviä. Kiitos vielä kaikille mukana olleille ja yhdistystä muistaneille. Juttua kyseisestä viikonlopusta toisaalla tässä lehdessä.
Kesäpäivillä oli ensi kertaa nähtävillä myös IPAA-kengurulogolla varustettuja t-paitoja. Paitoja voi kysellä Teijalta.
Paidan hinta on 10,00 euroa + lähetyskulut, väreinä punainen ja keltainen.
TAPAHTUMIA:
Finnilco ry:n syyskokous ja Kymen Ilco ry:n 20-v.juhlat,
Kotka 18.09.2004
KURSSIT:
Muistattehan kurssit, kurssithan ovat osanottajille maksuttomia
ja niiltä saat paljon tietoa sekä tapaat muita leikattuja.
Ipaa-Yhdistyksen risteily Helsingistä Tallinnaan
09-10.10.2004
IPAA- ja IAA-leikattujen kurssi Vuorelassa
Siilinjärvellä, Kunnonpaikka 04-10.11.2004
Risteilykutsu elokuisessa jäsenkirjeessä.
Syksyisin terveisin
LAPIN ILCO RY
Alpo Romakkaniemi, puheenjohtaja
Lompolontie 11, 96500 Rovaniemi
Puh. 040-5421 849
E-mail: [email protected]
Leena Haapamäki, sihteeri
Louhikkotie 24 A 2, 96500 Rovaniemi
016-3793 674, 040-7086 760
E-mail: [email protected]
26
Hallitus/Teija
KESKI-SUOMEN ILCO RY
Reino Vaitinen, puheenjohtaja
Lehtoniementie 27, 40270 Palokka
Puh. 014-3110 517, 0400-923 071
E-mail: [email protected]
Riitta Hämäläinen, sihteeri
Kolikkotie 3 D 39, 40320 Jyväskylä
Puh. 014-676 953 ja 0400-127 444
[email protected]
Jorma Lakka, varapuheenjohtaja
Vaajarinne 4 B, 40800 Vaajakoski
Puh. 014-261 447 ja 0400-575 565
Syyskokous
Sääntömääräinen syyskokus pidetään ma 18.10. 2004 klo 17.00
Kumppanuustalolla Vapaudenkatu 4, Jyväskylä. Asialistalla sääntöjen 9
§:n määräämät asiat. Lopussa keskustellaan myös jäsenten esilletuomista
kysymyksistä ja asioista. Tarjoiluna pieni iltapala. Toivomme runsasta
osallistumista omien asioittemme päättämiseen. Ne ovat meille tärkeitä
Pikkujoulu
Aika rientää joulua kohti, joten puhutaan jo joulujuhlasta. Järjestämme
Pukkijuhlan pe 03.12. 2004 klo 17.00 alkaen Kumppanuustalolla Vapaudenkatu 4, Jyväskylä. Tarjoamme jouluruuan ja jonkinlaista ohjelmaakin järjestämme. Ohjelmaa voi jokainen tuoda mukanaan. Ruokailun järjestämiseksi ennakkoilmoittautumiset Riitalle tai Reinolle (yhteystiedot yllä, sekä
puhelin että sähköposti)
Tervetuloa!
Hallitus
Ensitiedon päivä
Avannehoitajat järjestävät ENSITIEDONpäivän avanneleikatuille maanantaina
04.10.2004 klo 8.30 – 15.00 Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalan koulutustiloissa. Toivotamme avanneleikatut tervetulleiksi koulutuspäivään. Ruokailu- ja
kahvijärjestelyjen takia toivomme ilmoittautumista avannehoitajille 28.09.2004
mennessä puh. 014-269 2773, tai sähköpostilla: [email protected] tai
[email protected]
KYMEN ILCO RY
Helena Parila, puheenjohtaja
Ukonkatu 12, 48600 Karhula
Puh. 05-261 092, 050-5660 501
Kaarina Kiviharju, sihteeri
Lohentie 1, 48800 Karhula
05-216 064, 05-289 570 koti
Yhdistyksemme teki sateisen kevätretken Elimäelle
22.05.2004. Ensin vierailimme Pekolan villisikatilalla.
Saimme tutustua villisikojen elintapoihin ja kasvatukseen.
Nautimme maittavan lounaan Helkalan Ranssissa.
Ruokailun jälkeen olikin sitten voimia vaellella Mustilan
Arboretumissa ja maistella viinitilan tuotteita.
Kouvolan kesäkirpputorilla 10.07. oli yhdistyksemme
yhdessä Pohjois-Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen
kanssa myymässä jäseniltä lahjoituksena saatuja tavaroita.
Juhlimme 20-vuotispäiväämme 18.09.2004 Kotkassa Hotelli Leikarissa. Kutsun löydät Finnilco-lehdestä
2/2004.
Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi
juhlaamme!
Lämpimiä syyspäiviä!
Hallitus
LÄNSI-POHJAN ILCO RY
Marita Juopperi, puheenjohtaja
Nahkurinkatu 11 A 1, 94100 Kemi
Puh. 040-7779 852
Taisto Viita, sihteeri
Kontionkatu 16, 94700 Kemi
0400-120 487
27
SAVON ILCO RY
Viljo Pulkkinen, puheenjohtaja
Hirvenpolku 8, 70910 Vuorela
Puh. 017-4651 210, 0500-277 710
Juha Komulainen, sihteeri
Kirkkokatu 33 B 23, 70100 Kuopio
017-4625 599
Marita Kumpulainen, varapuheenjohtaja
Suurlahdentie 1723, 52300 Someenjärvi
Puh. 050-5346 490
Toimitila: Tukipilarissa
Koljonniemenkatu 2 (2. krs)
70100 Kuopio puh. 017-2824 201,
Fax: 017-287 2888
Avoinna: ke klo 13 - 15
Automaattisesta puhelinvastaajasta kuulet seuraavan
tapahtuman tai sen peruutuksen
E-mail: [email protected]
Netti: www.kolumbus.fi/tukipilari/savonilco
Tulevia tapahtumia syksyllä:
Kuopion kerhoillat Tukipilarissa tiistaisin 21.9., 12.10.,
9.11 ja 30.11., alkamisaika klo18.00.
Lauantaina 23.10. syyskokous Mikkelissä.
Myyjäiset KYS:ssa perjantaina 3.12.
Puutöihin liittyvissä asioissa yhdyshenkilönä on Osmo
Kärkkäinen, tiedustelut hänelle.
Mikkelin kerhoilloista ja vesivoimistelusta tarkemmat tiedot Marita Kumpulaiselta.
Jäsentiedote ilmestyy syyskuun alkupuoliskolla. Muista
lukea huolella.
Kuopion Tukipilari
Kuopion Tukipilari eli pitemmältä nimeltään Kansalaistoiminnankeskus Tukipilari on kuopiolaisten vammais- ja
kansanterveysyhdistysten käynnistämä yhteistyöorganisaatio. Toiminnan tarkoitus on auttaa ja tukea paikallisten
vammais- ja kansanterveysyhdistysten välistä yhteistyötä
ja toimia linkkinä niiden ja julkisen sektorin välillä. Päätoimintamuotoja ovat koulutus, tiedotus, vertaistukitoiminnan tukeminen, kehittämis- ja vaikuttamistoiminta sekä
verkostotyöskentely.
Tukipilari sijaitsee Kuopiossa Koljonniemenkatu 2:ssa,
mikä on aivan Kallaveden satamassa. Vain 15 metriä on talon ulko-ovesta laivojen alueelle. Samassa talossa on ykköskerroksessa lääkärien vastaanottoja, toisessa Tukipilari,
kolmannessa vammaisyhdistyksien aluesihteereitä ja neljännessä yksityissairaala.
Nykyisin Tukipilarin tiloissa vuokralaisina toimivat:
Eijsveikeet ry, Kuopion Seudun Invalidit ry, Kuopion Seudun Epilepsiayhdistys ry, Kuopion Mielenterveystuki ry,
Kuopion Selkäyhdistys ry, Kuopion Sydänyhdistys ry, Pohjois-Savon Allergia- ja Astmayhdistys ry, Pohjois-Savon
Keliakiayhdistys ry, Suomen Keliakialiitto, Savon Ilco ry,
Sydänlapset ry/ Kuopion alueosasto, Suomen Kuurosokeat
ry, aluesihteerit & päivätoiminta, Perhekimppaprojekti,
Posava 4 projekti, Setlementti Puijola ry,/ Monikulttuurikeskus Kompassi ja Tukevat Kolmannelle hanke.
Itse Tukipilarin organisaatio on pieni. Hallinnoija on Kuopion Seudun Invalidit ry ja johtoryhmä koostuu vammaisja kansanterveysyhdistysten ja –liittojen Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin edustajista. Tukipilarilla on kaksi palkattua toimihenkilöä: toiminnanjohtaja Ismo Vornanen ja suunnittelija Päivi
Kiiskinen.
Tämän lisäksi on eri yhdistyksillä ja yhteisöillä omia palkattuja henkilöitä kuten kuvassa oleva Helena Happonen on
Posava 4 projektin sihteeri. Mainittakoon, että Posava 4
projekti on Savon Ilco ry, Kuopion Selkäyhdistys ry, Kuopion Sydänyhdistys ry ja Sydänlapset ry. Kuopion alueosaston yhteinen projekti, jonka vastuuhenkilönä toimii
Osmo Kärkkäinen.
Tukipilarin suunnittelija Päivi Kiiskinen, Savon Ilcon
sihteeri Juha Komulainen ja Posava 4 projektin sihteeri Helena Happonen.
28
Ida Tossavaisen muistoa kunnioittaen
äitinä. Haavaisen paksusuolen tulehduksen vuoksi hän
joutui avanneleikatuksi vuonna 1972. Silloin avanneleikatuilla oli vaikeaa huonon välinehuollon ja neuvonnan vuoksi.
Lauantaina heinäkuun 31. päivänä siunattiin ja laskettiin
hautaan Savon Ilcon pitkäaikainen jäsen Ida Tossavainen.
Hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana naisena yhdistyksen perustamiskokouksessa sen hallitukseen vuonna
1980. Ida oli syntynyt 1916 Nilsiässä ja naimisiin mentyään hän asui Kuopion Julkulassa kuusilapsisen perheen
Ida oli luonteeltaan iloinen ja huumorintajuinen ihminen. Omalla esimerkillään hän rohkaisi monia muita
samoin vammautuneita elämään vammaisena mahdollisimman luonnollista elämää. Hän osallistui moniin matkoihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Hänellä oli paljon ystäviä. Sitä todisti se suuri hautajaissaattojoukko ja valtava kukkatervehdyksien määrä, mikä peitti hänen
hautakumpunsa.
Savon Ilcon puolesta Osmo Kärkkäinen
Savon Ilcon ensimmäinen hallitus oikealta:
Sakari Aukee, Arvo Hoffren, Ida Tossavainen,
Eino Pekkarinen ja Osmo Kärkkäinen
Kuva: Osmo Kärkkäinen
PIRKANMAAN ILCO RY
Rauno Nieminen, puheenjohtaja
Kalevan puistotie 21 B 81
33500 Tampere
Puh. 03-2555 049
e-mail: [email protected]
Pirjo Terho-Nieminen, sihteeri
Kalevan puistotie 21 B 81
33500 Tampere
Puh. 0400-979 171
Yhdistyksen kotisivu: http://members.surfeu.fi/pirkanmaanilco
Toimintamme jatkuu osoitteessa
Pellavatehtaankatu 12, Tampere:
5. lokakuuta klo 18 sääntömääräinen syyskokous.
Vieraana Susanna Eerola/Fenno Medical Oy.
2. marraskuuta klo 13 päiväkerho.
Muistijumppaa Maija-Liisa Jalavan johdolla. Vieraana Juha
Niemi/ B.Braun Medical Oy
4. joulukuuta klo 16 joulujuhla perinteisen tarjoilun ja
ohjelman merkeissä.
4. tammikuuta 2005 klo 18 kerho.
Syksyn teatteritapahtuma:
13.11. klo 14 Tampereen Teatterissa West Side Story.
Sitovat ilmoittautumiset sihteerille viimeistään 10.10.
Liput 39 €, eläkeläiset 37 €.
Yhdistys tarjoaa väliajalla leivoskahvit.
Hyvää syystoimintakautta toivottelee
Pirkanmaan Ilco ry:n hallitus
Kevätretken
osallistujaryhmä
kuvattuna tauolla
Humppilassa.
Kuva:
Rauno Nieminen
29
VAASAILCO RY
Aila Ala-Aho, varapuheenjohtaja
Kuokkamiehentie 12, 65300 Vaasa
Puh. 06-3120 782
Lasse Suvilaakso, sihteeri
Aleksis Kiventie 40, 65300 Vaasa
Puh. 06-3155 853, 0440768 117
E-mail: [email protected]
Vaasailcon toiminta jatkuu
Vaasailcossa on kevään aikana eletty osittaista sukupolven
vaihdoksen aikaa. Uusia toimihenkilöitä on astunut
vastuullisiin tehtäviin, yhteistyöhön jo pitkään mukana olleiden rinnalle. Henkilövaihdokset tuovat aina uusia haasteita mukanaan.
Pidimme jokin aika sitten hallituksen jäsenten kesken ns.
työillan, jossa sen illan tavoitteeseen päästiin saumattomalla
yhteistyöllä. Etukäteisvalmistelut olivat vastuullisesti ja huolella tehtyinä, auttaen illan urakkaa. Tämä on Vaasailcon jä-
senille suora viesti siitä, että yhteistyöllä koko jäsenistömme
kanssa pääsemme hyviin tuloksiin. Toiminta jatkuu.
Yritämme edelleen kehittää toimintaamme siten, että mahdollisimman moni yhdistyksemme jäsen osallistuisi toimintaan.
Yhteistyöterveisin Vaasailcon hallitus:
Aila Ala-Aho, Katri Gröhn, Henrik Haldin,
Jarmo Laakso, Eivor Mäkelä, Erkki Sillanpää,
Lasse Suvilaakso ja Metha Waselius.
In Memoriam
Verojohtaja Teuvo Pekola poistui keskuudestamme
25.04. 2004. Hän olisi heinäkuussa täyttänyt 71 vuotta. Siunaus- ja muistotilaisuus pidettiin toukokuun puolessa välissä Kälviällä kirkossa ja seurakuntakodissa.
Tilaisuutta rikastuttivat seurakunnan viralliset edustajat, paikkakunnan Lions-veljet ja läheiset runoilla,
lauluilla ja puheilla. Vaasailco ry:n puolesta läsnä olivat pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Westman ja
hänen puolisonsa.
Teuvo oli yli kahden vuosikymmenen ajan usein
nähty henkilö avanneleikattujen valtakunnallisissa ja
paikallisyhdistyksen tapahtumissa. Finnilco ry:n kevät- ja syyskokouksissa hän toimi muutaman kerran
oman paikallisyhdistyksensä, Vaasailcon, virallisena
edustajana. Useamman vuoden ajan hän kuului
Vaasailcon hallitukseen ja toimi Kokkolan seudulla
erittäin hyvänä tukihenkilönä. Teuvo piti yhteyttä sekä
keskusjärjestön hallitukseen että muihin
paikallisyhdistyksiin saadakseen tietoa tapahtumista
ja toiminnoista avanneleikattujen kentällä. Hänen
artikkeleistaan tässä lehdessä olemme saaneet
erityisohjeita verotusta koskevissa asioissa ja hän oli
myös valmis puhelimitse antamaan ko ohjeita.
Teuvo oli sosiaalinen ja helposti lähestyttävä henkilö sekä valmis keskustelemaan moninaisista meitä
avanneleikattuja koskevista ongelmista. 1980-luvun
puolivälissä minulla oli henkilökohtaisesti tilaisuus syvälliseen keskusteluun Teuvon kanssa. Finnilcon Uumajaan tehdyllä viikonloppu-purjehduksella meidät oli
sijoitettu samaan hotellihuoneeseen. Hänen kanssaan
oli helppo paneutua syvällisiin ja arkaluontoisiin ihmissuhteita koskettaviin kysymyksiin.
Teuvoa jäivät kaipaamaan vaimo, kaksi lasta, kuusi lastenlasta sekä sisar ja veljet perheineen. Kuolinilmoitus lehdessä päättyy koskettaviin sanoihin:
Kun suru häipyy tulevat muistot
ja jokainen niistä koskee yksitellen.
Kiitoskirjeessään Risto Westmanille Teuvon puoliso
Anna-Liisa kirjoitti muun muassa:
Toisin uskoin, toisin toivoin,
toisin tahdoin, toisin unta näin.
Toisin tahtoi elämä.
Finnilco ry:n puolesta,
Osmo Lindroos
POHJOIS-KARJALAN ILCO RY
Aulikki Koistinen, puheenjohtaja
Marjomäentie 43, 82600 Tohmajärvi
Puh. 040-5826 072
E-mail: [email protected]
Teija Karttunen, sihteeri
Karttulantie 3, 80400 Ylämylly
013-285 686, 050-5468 714
E-mail: [email protected]
Pirkko Hirvonen, varapuheenjohtaja
30
PÄIJÄT-HÄMEEN ILCO RY
Markku Rossi, puheenjohtaja
Tuokkostie 2 B 12, 18200 Heinola
Puh. 03-7158 832 044-2731 544
Internet: [email protected]
Eija Kymäläinen, sihteeri/rahastonhoitaja
Välitie 9, 16800 Hämeenkoski
03-7807 617, 040-7712 595
Laura Murto, varapuheenjohtaja
Murrontie 15, 17440 Vähimaa
Puh. 03-7663 529
Yhdistyksen toimi- ja kokoontumispaikka:
Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti
Puh. 03-7345 541 Internet: www.neuvokas.org
Syksyn tapahtumat:
13.09. Kerhoilta
klo 18.00
10.10. Kerhoilta
klo 18.00
11.11. Kerhoilta
klo 18.00
13.11. Pikkujoulu klo18.00
Talvikauden Boccia-turnaukset Lahden urheilutalolla.
Ilmoittautumiset Tapio Hytille
Puh. 03-7348 743
Hyvää syyskautta kaikille toivottaa Hallitus
ITÄ-SAVON ILCO RY
Reijo Toivonen, puheenjohtaja
Kirkkolahdenkatu 8 A 3
57100 Savonlinna
Puh. 015-273 162
GSM 050-5723 696
Matti Kaskinen, sihteeri
Tehtaankatu 14 A 2
57230 Savonlinna
Puh. 0500-172 824
RAUMAN ILCO RY
Maritta Dits, puheenjohtaja
Kirsikkatie 10, 26660 Rauma
Puh. 02-8251 907, 050-5625 039
Martta Jortikka, sihteeri
Kolantie, 26510 Rauma
Puh. 02-8230 225
Syksyn kerhopäiville kokoonnumme seuraavasti:
1.09.2004 klo 13.00
6.10.2004 klo 13.30
3.11.2004 klo 13.30 sääntömääräinen syyskokous
Kokoontumispaikka on Nuortentalo, Hallikatu 12
Joulujuhlaa vietämme marras-joulukuussa
TURUN SEUDUN ILCO RY
Jarmo Salonen, puheenjohtaja
Voutintie 3, 21270 Nousiainen
Puh. 02-431 7033
045-671 7033
E-mail: [email protected]
Anita Nyberg, sihteeri
Bläsnäsintie 4 A 4, 21600 Parainen
Puh. 02-458 0559
050-461 7183
E-mail: [email protected]
Yhdistyksen osoite: PL 508, 20101 Turku
Kotisivumme: www.turunseudunilco.fi
Syyskauden toimintaa:
Päiväkerhot Ruusukorttelissa klo 14-16 kuukauden toisena torstaina eli 08.09. 13.10. ja 10.11. Vierailijoina tuoteesittelijät.
Syyskokous la 23.10. klo 13.00 Meri-Karinassa Hirvensalossa. Aloitamme maittavalla lounaalla ja sen jälkeen
kokoonnumme ratkomaan sääntöjen määräämiä kysymyksiä. Pullakahvit juomme ennen poistumista.
Joulujuhla marras-joulukuun vaihteessa
Vesijumppaa Ruusukorttelissa tiistaisin klo 18.00 alkaen
Tarkemmin jäsentiedotteissa ja Turun Sanomien Treffi-liitteessä muutama päivä ennen tapahtumaa.
31
Hyvää syksyä!
Hallitus
OULUN SEUDUN ILCO RY
Antti Salminen, puheenjohtaja
Rajakuja 6, 90630 Oulu
Puh. 08-530 628, 0400-280 374
E-mail: [email protected]
Terttu Annala, sihteeri
Mustasuontietie 23 D 4, 90560 Oulu
puh. 08-349 175, 040-549 2459
Terveiset täältä Oulusta. Kesää on vielä jäljellä, sanotaan
laulussa, mutta syksy ja talvi lähestyvät vääjäämättömästi.
Niinpä on aika lähetellä kuulumisia lehteen.
Syyskokouksessa 23.10. Aleksinkulmassa käsitellään säännöissä mainitut asiat. Luvassa mielenkiintoisia esitelmiä ja
tuote-esittelyitä asioiden lomassa ja tietysti ruoka- ja kahvitarjoilua. Tämä on virallinen kutsu. TERVETULOA!
Kesäkuun alussa 05.06. teimme retken Kierikkiin Yli-Iihin,
jossa tutustuimme kivikautisiin asutuksiin ja 6000 vuotta
vanhoihin kalastus- ja metsästysvälineisiin luentojen ja näyttelyiden avustuksella. Retki oli varsin onnistunut ja uutta
tietoa tuli roppakaupalla.
Kerhoillat jatkuvat jälleen syksyllä. Mutta nyt tulee tärkeää asiaa: vaihdamme kerhon pitopaikkaa lokakuussa.
Kokoonnumme 28.10. Aleksinkulmassa osoitteessa Aleksanterinkatu 9 klo 17.30. Päivä on torstai. Kokoonnumme
lokakuusta lähtien kuukauden viimeisenä torstaina. 28.10.
kerhoillassa esitelmöi Ulla Jorma luontaishoidoista. 25.11.
keskustelemme pankkipalveluista, mukana on pankin edustaja.
Joulukuussa tutustumme Oulun uudistettuun teatteriin
katsomalla näytelmän Reviisori 11.12. klo 14.00, jonka jälkeen menemme syömään johonkin hyvään ruokapaikkaan.
Liput jokainen maksaa itse, mutta ruuan tarjoaa yhdistys.
Ilmoittautumiset puheenjohtajalle 19.11. mennessä.
Kainuun kerho järjestää matkan Tallinnaan. Tiedustelut
Urpo Huusko puh. 0400-920 683. Myös oululaiset joukolla
mukaan.
Talvea odotellessa terveisin Antti Salminen
Oululaiset retkellä Yli-iissä.
Vieressä: kuunnellaan oppaan
selostusta.
Alla: kivikautista asutusta.
Kuvat: Antti Salminen
SATAILCO RY
Matti Lehto, puheenjohtaja
Antinkatu 23 B, 28100 Pori
Puh. 02-6339 402, 050-611 72
Eila Vehmanen, sihteeri
Alasentie 16, 29640 Honkakoski
Puh. 02-5415 145
32
Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2004.
Aineisto päätoimittajalle viimeistään 10.11. 2004. Aineiston voi toimittaa paperiversiona,
levykkeellä tai sähköpostitse. Yhteystiedot sivulla 2.
Sähköiset kuvat suoraan Eija Rauhalalle osoitteeseen [email protected]
K I I T O S!
Seuraavassa lehdessä mm:
Kurssiraportteja
Abscessista
Ipaa-kysely
Harmittaa
Kokousraportteja
YM.
TAITA TÄSTÄ
FINNILCO
maksaa
postimaksun
FINNILCO ry
vastauslähetys
Sopimus 00140-76
33003 TAMPERE
33
TEIPPAA TÄSTÄ
3/2004
LIITTYMISLOMAKE Kirjoita tekstaten!
Jäsenyhdistys:_________________________________________________________________________
Sukunimi:_____________________________________
Etunimi______________________________
Osoite:______________________________________________________________________________
Postinumero ja postitoimipaikka:_________________________________________________________
Sähköposti:____________________________________
Puhelin:______________________________
Syntymäaika:___________________________________
Leikkausvuosi:________________________
Jäsenlaji: (rasti oikeaan vaihtoehtoon)
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Paksusuoliavanne
Ohutsuoliavanne
Virtsatieavanne
Kockin rakko
J-pussi ( IPAA )
Suolirakko
Crohnin tauti
Haavainen paksusuolentulehdus
Kannatusjäsen
o Muu ( mikä )__________________________________________________________________
Osoitteen muutos:
Jäsenyhdistys:_________________________________________________________________________
Vanha osoite__________________________________________________________________________
Vanha postinumero ja postitoimipaikka:___________________________________________________
Muu tiedote:__________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________
Päiväys:______________________________ Allekirjoitus:___________________________________
34
AVANNEPOLIKLINIKAT
LAPIN KESKUSSAIRAALA ROVANIEMI
Avannehoitaja: Marja Kuusijärvi ja Satu Lämsä
Poliklinikka:
to klo 8.00-15.00
Ajanvaraus:
(016) 3284 111 osasto 4 A
LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA KEMI
Avannehoitaja: Jaana Ylimäinen
Poliklinikka:
Pe klo 9-13
Ajanvaraus:
016-243320 ja 016-243351
MIKKELIN KESKUSSAIRAALA
Avannehoitaja: Tiina Kiiskinen, Ulla Hokkanen
Poliklinikka:
to (soittoaika to 12.00-13.00)
Ajanvaraus:
(015) 3511 kir.pkl./avannehoitaja
OULU OYS
Avannehoitaja: Marja Niskasaari
Poliklinikka:
ti-to klo 9.00-15.00
Ajanvaraus:
(08) 315 2011/haku
POHJOIS-KARJALAN KESK.SAIRAALA JOENSUU
Avannehoitaja: Leena Heikkinen
Poliklinikka:
ke
Ajanvaraus:
8.00-9.00 ja 13.00-14.00 (013) 171 6272
PORI
Avannehoitaja: Sirkku Vainionpää ja Sirkku Peltomaa
Poliklinikka:
to klo 8.00-15.00 os. B3:n tiloissa
Ajanvaraus:
ma-pe os. B3 (02) 627 6232
(02) 627 71/pyydä avannehoitaja hakuun
PORVOO, sosiaali- ja terveyskeskus
Avannehoitajat:
Eeva Heinonen ja Marjatta Harjunen
Poliklinikka:
Sopimuksen mukaan
Ajanvaraus:
019-520 4351
RAUMAN ALUESAIRAALA
Avannehoitaja: Ritva Hovi
Poliklinikka:
os. 3:n tiloissa sop. muk.
Ajanvaraus:
(02) 8355 232
SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA
Avannehoitaja: Ulla Mutanen, 015-581 3118
Poliklinikka:
Vastaanotto 1pv/kk
Ajanvaraus:
015-581 3200
SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA
Avannehoitaja: Hilve Prusti, vt. Raija Viitasaari
Poliklinikka:
ma-pe klo 8.00-15.00
Ajanvaraus:
06-415 5391
TAMPERE TAYS
Avannehoitaja: Päivi Ahola, Jaana Janhunen
Poliklinikka:
ma-pe
Ajanvaraus:
(03) 3116 6523
TURKU, KARINA
Avannehoitaja: Riitta Laine
Poliklinikka:
ti klo 10.00-12.00
Ajanvaraus:
(02) 2657 929
TURKU TYKS
Avannehoitaja: Irja Virkki
Poliklinikka:
kuukauden viimeinen pe klo 8.00-15.00
Ajanvaraus:
(02) 313 1221
VANTAA, PEIJAKSEN SAIRAALA
Avannehoitaja: Eila Saarinen ja Anne Stadig
Poliklinikka:
parillisen viikon pe klo 8.00-15.30
Ajanvaraus ja soittoaika: parillisen viikon pe klo 12-13.30
(09) 4716 78 47
VAASAN KESKUSSAIRAALA
Avannehoitaja: Nancy Sand/Birgitta Korvo
Poliklinikka:
ke ja to
Ajanvaraus:
(06) 3231 111/haku
ESPOO JORVIN SAIRAALA
Avannehoitaja:Päivi Suhonen, Tuija Vanhatalo
Poliklinikka:
pe 7.30-15.30
Ajanvaraus:
(09) 8611/haku
ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA, L-RANTA
Avannehoitaja:Helena Pehkonen
Poliklinikka:
ke ja pe klo 8.00-15.00
Ajanvaraus:
(05) 6115 411
HEINOLAN KAUPUNGIN TERVEYSTOIMI
Avannehoitaja: Eija Pasanen
Poliklinikka:
ma-pe klo 11.00-16.00
Ajanvaraus:
(03) 8494 385
HKI, MARIAN SAIRAALA
Avannehoitaja: Kirsi Hiekkanen, puh. 09-4716 3538
Sanna Vikla, puh. 09- 4716 3555
Poliklinikka:
Ke (parilliset viikot) klo 13.30-15.30
Ajanvaraus:
klo 9.00-15.00 puh. 09-4716 3207
HKI HUS LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA
Avannehoitaja: Leila Uusimaa
Poliklinikka:
ma-pe
Ajanvaraus:
(09) 4717 3774
HKI HYKS MEILAHTI
Avannehoitajat: Maritta Sipponen p. 050-427 2158
(ma-pe klo 9-15)
Sanna Moksén-Aalto p. 050-427 0563
(ma ja pe klo 9-15)
Ajanvaraus:
Ma-Pe klo 9-15 Puh. 09-471 75637
KAINUUN KESKUSSAIRAALA KAJAANI
Avannehoitaja:Marjo Kouvonen
Poliklinikka:
ke 12.00-15.00
Ajanvaraus:
osasto 6 (08) 6156 2370
KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA, H-LINNA
Avannehoitaja:Hilkka Vallinheimo (os. 51 ja 52),
Leea Kuitunen (kir.pkl.)
Poliklinikka:
ma-pe klo 9.00-14.00 Leea Kuitunen
Ajanvaraus:
(03) 6292 830 tai 6292 832
KESKI-POHJANMAAN KESKSAIR. KOKKOLA
Avannehoitaja:Margita Andtbacka
Poliklinikka:
kuukauden I, II ja viimeinen
keskiviikko klo 8.00-15.00
Ajanvaraus:
(06) 8264 293 tai (06) 8264 262
KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA, JYVÄSKYLÄ
Avannehoitaja:Varpu Kultti ja Anna-Maija Pehkonen
Poliklinikka:
ma klo 8.00-16.00 haku 014 2692 773
Ajanvaraus.
014-269 1037
KUOPIO KYS
Avannehoitaja: Tuula Janhunen
Kirurgian plk: ma, puh. 017-173 311/haku
Ajanvaraus.
017-173311/haku
Avannehoitaja: Seija Veikanmaa
Os. 2202/2207: ke ja pe
Ajanvaraus:
017-172 654
KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA KOTKA
Avannehoitaja: Marja-Leena Hulmi ja Hilkka Horn
Soittoaika: Parillisen viikon tiistai klo 7.30-9.30
Puh. 05-220 5753
Poliklinikka: Parillisen viikon tiistai klo 8.00-15.30
Ajanvaraus: Puh. 05-220 5290 klo 12.00-14.30
LAHTI PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
Avannehoitaja:Mirja Ilvonen
Poliklinikka:
ma klo 10.00-15.00 (03) 8192 477
Ajanvaraus:
9.30-11.30 (03) 8192 631
MUUTOSILMOITUKSET
MUUTOSILMOITUKSET::
HELENA PARILA, UKONKATU 12, 48600 KARHULA
35
PUH 050 566 0501
Hyödyllisiä www-sivuja:
www.finnilco.fi
www.kela.fi
www.ilco.nu
Ruotsin Ilco
www.norilco.no
Norjan Ilco
www.copa.dk
Tanskan Ilco
www.krabb.is
Islannin Ilco
www.ostomyinternational.org
IOA
www.tohtori.fi
Sairauksien yms. laaja kirjo
www.gastrolab.fi
Suolisto- ja vastaavat sairaudet
www.turunseudunilco.fi/finnilco-lehti