9 2015

Transcription

9 2015

| 9 | 7.5.2015
TYRNIN SADONKORJUUTA
TEHOSTETTAVA
KORSNÄSISSÄ USKOTAAN
TULEVAISUUTEEN
KASVIVALINNAT
PAIKAN MUKAAN
Maku ratkaisee
TOMAATTIVALINNAN
TERVETULOA
Kesä on aivan
nurkan takana!
12
20
XX
28
Toukokuun kunniaksi Puutarha&kauppa-lehdessä kiinnitetään huomiota kuluttajiin ja kustannuksiin
6
9
10
12
14
17
18
20
21
22
24
26
28
Kuluttajatutkimus: Tomaatin maku on ykkösasia
Kasvihuoneiden energiankäyttö yhä vihreämpää
Ympäristökorvaus suosii mehiläisiä
Tyrnin tuotantokustannuksia alennetaan koneistuksella
Omenanviljelijöiden kustannustietoisuus heikkoa
Terttuherukkaa tuoremyyntiin uudella menetelmällä
Mitä kasvisten terveellisyydestä voi sanoa?
Korsnäsin Kauppapuutarha täyttää 60 vuotta
Söderlundin puutarhalta ruukkukukkia ympäri vuoden
Turun Kukkaportti tahtoo kilpailla laadulla
Puutarhahaltijat avasivat oman myymälän
Eurooppalaista yhteistyötä kasvinsuojelussa
Kasvupaikkapohjainen viherrakentaminen kiinnostaa
VAKIOPALSTAT
3
4
16
21
32
34
35
37
39
40
Pääkirjoitus ja toimittajan terveiset
Tuoreet
Tapaamassa: Matti Leinonen
Markkinapaikka
Neuvonta: Niko Grönberg ja Liisa Pietikäinen
Kolumni: Esa Palmujoki
Lokerikko
Viikon kuva
Miten on? Kari Jokinen
Tätä mieltä: Jenni Lehtoaho
KANNESSA Tavalliset pyöreät tomaatit ovat yhä suosittuja, ja tärkeintä on niiden maku. Kuva: Jyrki Jalkanen
LAINATTUA
Teiskon Rubiini -viinin
kameleonttimaisuus ei
heti paljasta, että kyseessä
todellakin on aidoista
viinirypäleistä valmistettu
kuohuviini. Nauti Rubiini
hyvin viilennettynä viltillä
hellepäivän virkistäjänä tai
tarjoa sokkona viiniharrastajalle, joka taatusti yllättyy, että tämän ainutlaatuisen viinin raaka-aineet
ovat kasvaneet taivasalla
Pirkanmaalla.
Luuletko, että fenkoli on
yksi niistä vihanneksista,
jotka tyytyvät kainosti
tuomaan ruokaan oman
makuvivahteensa? Olet
väärässä, pahasti väärässä. Fenkoli on räyhäkkä
ja itsetietoinen kasvi, joka
tilaisuuden koittaessa
kaappaa häikäilemättä
määräysvallan lautasella.
Jouni K. Kemppainen
HS Kuukausiliite
toukokuu 2015
Vesa Laitinen
ja Siperian Viinikerho
Aamulehti 23.4.2015
2
PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2015
Mehevä isomaksaruoho
rouskuu hampaissa ja
maistuu herneeltä. Maku
lehtiin syntyy yhteyttämisestä kertyvistä hapoista.
– Onko hienompaa ja
kauniimpaa luonnonvaraista kasvia, joka vielä
maistuu sokeriherneeltä?
Ja ihmiset menevät ja
ostavat kenialaisia sokeriherneitä kaupasta.
Sami Tallberg
(toim. Johanna Mehtola)
Suomen Luonto 4/2015
Hollantilaisen QuestionMark -tutkimuslaitoksen mukaan kehittyvien maiden hedelmien ja vihannesten sadonkorjuussa käytetään huolestuttavan paljon lapsityövoimaa. Tutkimuslaitoksen selvityksessä oli mukana yli
3 300 eri hedelmä- ja vihannestuotetta, joita myydään
hollantilaisissa supermarketeissa. Etenkin Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin olevien tuotteiden korjuuseen on
käytetty lapsia. Espanjassa ja Italiassa on hedelmien ja vihannesten poimijoina paljon laittomia maahantulijoita.
Lisäksi selvitettiin tuotteiden kuljetusten ja valmistuksen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kiivien tuonti laivalla Uudesta-Seelannista on kestävämpi tapa kuin
niiden tuominen rekalla Italiasta.
Lähde: Hortibiz 1.5.2015
9
2015
Pääkirjoitus 7.5.2015
TOIMITUS, ILMOITUKSET, TILAUKSET:
Larin Kyöstin tie 6, 00650 Helsinki, puh. (09) 728 8210,
faksi (09) 7288 2128, pk.toimitus@hortimedia.fi
www.puutarhakauppa.fi
Facebook: Puutarha&kauppa-lehti
Pakkaamojen vuoro
Toimitus myös: Viljatie 4 C, 00700 Helsinki
puh. (09) 584 166, faksi (09) 5841 6555
JULKAISIJAT:
Kauppapuutarhaliitto ry, Puutarhaliitto ry
Painopaikka: SP-Paino Oy, Nurmijärvi
19. vuosikerta, 21 numeroa
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Kasvihuonetuotanto, puutarhatalous
Jyrki Jalkanen, p. (09) 7288 2120
jyrki.jalkanen@hortimedia.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Katarina Lassheikki, p. (09) 5841 6513
katarina.lassheikki@puutarhaliitto.fi
TOIMITUSSIHTEERI
Kukkakauppa, kasvihuonetuotanto
Marianna Soini, p. (09) 7288 2123
marianna.soini@hortimedia.fi
TOIMITTAJA
Puutarhakauppa, kukkakauppa
Anu Pirhonen, p. (09) 7288 2124
anu.pirhonen@hortimedia.fi
KATARINA LASSHEIKKI
PÄÄTOIMITTAJA
TOIMITTAJA
I
Vihertuotanto, luomu
Elina Vuori, p. (09) 7288 2125
elina.vuori@hortimedia.fi
AVOMAATUOTANNON ASIANTUNTIJA
AnnaMarja Vilander, p. 0400 480 664
annamarja.vilander@puutarhaliitto.fi
ILMOITUKSET, TOIMITTAJA
Milla Tolonen, p. (09) 7288 2121
milla.tolonen@hortimedia.fi
pk.ilmoitukset@hortimedia.fi
TILAUKSET
Pia Saviranta, p. (09) 7288 2122
pk.tilaukset@hortimedia.fi
*44/t"JLBLBVTMFIUJFO-JJUPOKÊTFO
P Kasvikset -perussertifioinnin
hakulomake on valmis, auditoijakokelaiden koulutus päättyy toukokuussa ja alkutuotantoyritykset voivat tarpeensa mukaan
pian hakeutua sertifioinnin piiriin.
Nyt kun pitkä kehitystyö alkutuotannon sertifioinnin osalta on kohta maalissa, kääntyy kaupan laatupäälliköiden huomio pakkaamo- tai
elintarvikehuoneistotoiminnan sertifiointitarpeeseen.
Alkava neuvonpito kaupan ja pakkaamojen edustajien kanssa kiteytyy
tuttuihin kysymyksiin: miksi toimintaa
pitäisi sertifioida, kuka vaatii sertifiointia, minkä standardin mukaan toiminta pitäisi sertifioida ja ketä sertifiointi viime kädessä koskisi? Kaikkein
visaisimpana kysymyksenä on luonnollisesti se, paljonko koko lysti kustantaa ja kuka laskut maksaa.
Alkutuotannon sertifiointikeskustelusta viisastuneena voi myös pakkaamokeskusteluista ennustaa vaikeita.
Ostajia on monenlaisia, ja asiakasvaatimuksista on vaikea muodostaa käsitystä. Myös elintarvikehuoneistot ovat
kovin erilaisia. Mutta tavarantoimittajia yhdistää selvä pelko kustannusten karkaamisesta.
Kaupan vastuuhenkilöiden vaihtuminen neuvonpidossa tuo myös oman
lisähaasteensa. Neuvottelut on aloitettava perusteista, selvitettävä toiminnan
lähtökohtia ja jälleen kerrattava, miksi
esimerkiksi GlobalGap-järjestelmä ei
käy suomalaiseen pakkaamotoimintaan. Todennäköisesti joudutaan myös
punnitsemaan, kuinka suuren painoarvon voi valtakunnan kehittämistyön
tasolla antaa sertifiointivaihtoehdolle, jota viime kädessä ehkä yksittäinen
ostajataho on vaatimassa.
”Neuvottelut pakkaamojen sertifioinnista
on aloitettava jälleen perusteista.”
Toimittajan terveiset
Antakaa kasvojenne loistaa
MILLA TOLONEN
TOIMITTAJA
Katselen jonkin verran puutarha-alan yritysten nettisivuja selvittäessäni tietoja ilmoittajista ja etsiessäni haastetaltavia tämän lehden juttuja varten.
Auringon pian värittäessä kalpeat kasvomme
kehotan alan yrittäjiä tarttumaan kameraan tai
ottamaan yhteyttä valokuvaajaan. Kun kuvat on
otettu, laittakaa kasvonne nettisivullenne.
Kirjoittakaa sivuillenne myös kuka hoitaa mitäkin asiaa. Tehtävä. Etunimi ja sukunimi. On
meinaan asiakkaidenkin, niiden tulevien, kivem-
pi soittaa ihmiselle, jonka kasvot ja nimi ovat tiedossa ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Ei auta,
vaikka Yritys lupaa ratkaista asiakkaan pihaongelmat tai Yrityksen visiona on tarjota paikkakunnan parasta kukkasidontaa, jos yhdenkään
ihmisen nimeä ei yhteystiedoista löydy. – Siis
kuka ratkaisee ja kuka tarjoaa?
Yritys ei ole ihminen. Ihminen tai ihmiset,
joilla kaikilla on nimi ja kasvot, luovat yrityksen, jonka nimissä töitä tehdään. Ihmiselle on
kiva soittaa, yritykselle ei.
9 | 2015 PUUTARHA & KAUPPA
3
Anu Pirhonen
Puutarhamyymälöissä on kaikki valmiina kaupankäyntiin – vain asiakkaat vielä puuttuvat.
Puutarhakaupassa aikainen avaus ilman ostoryntäystä
Kevät alkoi tänä vuonna aikaisin,
mutta huhtikuun räntäsateet rauhoittivat harrastajien intoa.
Seinäjoen Lakeuden Vihertaimisto viettää kymmenvuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi eri
kasviryhmistä on luvassa tavallista enemmän tarjouksia. Paula
Järvenpää kertoo orvokkikaupan
käyvän nyt kuumimmillaan. Monivuotisista liikkuvat puut ja pensaat.
Yrjänäisen Puutarhalla Oulussa on kevätkiireissä omaksi iloksi
kokeiltu ajastettua kuvausta, jossa saadaan aikaan tapahtumiltaan
nopeutettua elokuvaa. Esa Yrjänäinen vinkkaa tätä muillekin
viljelijöille.
– Kasvukauteen valmistautuminen kylvöistä myyntikauteen
on videoitu. Jaamme parin minuutin videota yrityksen Facebook-sivulla.
Mustilan Taimitarhan Puutarhakeskus on avattu huhtikuun
alussa, mutta varsinaisia puu-
tarhakauden avajaisia vietetään
lauantaina.
– Keittiöpuutarhaan liittyvät
tuotteet ovat kasvussa. Uuden
toimittajan siemeniä, Ruotsissa
palkittuja mikrokuituruukkuja
keittiöpuutarhaa varten ja perunankasvatukseen tarkoitettuja ruukkuja, Nils Tigerstedt listaa uutuuksia.
Perunaruukut ovat saaneet aikaiseksi vähän hymähdyksiä, mutta pieniin tiloihin ja sisustamiseen
liittyvät tuotteet alkavat tavoittaa
kuluttajia heilläkin.
– Ihmiset haluavat hifistelyä,
puutarhanhoitoon ovat omat vaatteensa tai työkalunsa. Oheistuotteiden määrää onkin lisätty, Tigerstedt jatkaa.
Nostettavia tuotteita ovat myös
oman tuotannon magnoliat, joiden emopuu kukkii juuri kauden
avajaisten aikaan.
ANU PIRHONEN
Aurinkoa kaivataan marjoillekin
Urbaani Plantagen auki
Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat vasta alkamassa eteläisessä
Suomessa ja rannikolla.
Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kertoo, ettei tietoja
erityisistä talvivaurioista ole kuulunut.
Jari Suominen Sauvosta sanoo, että harsojen alla olleissa mansikkakasvustoissa lämmin helmi-maaliskuu sai
petopunkit liikkeelle normaalia aikaisemmin.
Suonenjoen seudulla mansikkakasvustot ovat Jari Kännisen mukaan talvehtineet aika hyvin.
– Aurinkoisilla rinnepelloilla aikaisilla lajikkeilla ovat harsot olleet päällä
jo pitkään, kun lumi suli ajoissa. Koetilalla lumi suli vasta huhtikuun puolivälissä, ja viime yönäkin satoi viitisen senttiä lunta, Känninen kertoi
maanantaina.
Omenalla odotellaan Tanskan mukaan lämpösumman kertymistä, mutta ainakaan vielä ei ole rupivaroitusviestiä tullut Piikkiöstä.
– Kasvustot kehittyvät, lämpösumma ei, tiivistää Fredrik Björklund.
Urbaanien puutarhaharrastajien kysyntään vastaa tämän
viikon maanantaina Helsingin kauppakeskus Kamppiin
avattu Plantagenin pop up -myymälä. Kokeilu kauppakeskuksessa on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin
koko Plantagen-ketjulla.
Tyypillisessä Plantagen-myymälässä on 6 000 myyntiartikkelia, mutta Kampin myymälässä niitä on parisataa. Määrä saattaa vielä kaventua, sillä valikoimaa hiotaan
tarkasti seurannassa olevien myyntilukujen perusteella.
Myös sijainti bussiterminaalissa vaikuttaa valikoimaan.
– Ostamisen pitää olla helppoa, kun ihmisillä on kiire
bussiin. Seuraamme ja kehitämme valikoimaa ja palvelua niin, että ne vastaavat tähän, toimitusjohtaja Annika
Järvensivu sanoo.
350 neliön liikehuoneistossa ei ole pop up -henkeen
käytetty kierrätyskalusteita, vaan siellä on uusi myymäläkonsepti, uudet kalusteratkaisut ja kommunikaatiota
mahdollistavia ratkaisuja.
Kokeilun pysyvyyteen vaikuttavat kauppakeskuksen ja
Plantagenin kokemukset.
4
Hänen mukaansa viime vuonna tähän aikaan oli jo ensimmäinen rupiruiskutus tehty. Nyt on lämpösummaa
esimerkiksi Kemiönsaarella kertynyt
vasta noin 35 astetta.
– Mansikkakasvustot kaipaavat aurinkoa, Björklund sanoo.
– Pilvisyys on hidastanut jonkin verran kasvihuonemansikan kypsymistä.
Ensimmäiset mansikat kypsyvät toukokuun 20. päivän tienoilla. Äitienpäiväksi tähdättiin, mutta sato vähän
myöhästyy siitä, Jari Suominen sanoo.
Pasi Pirilä Uudestakaupungista kertoo, että pilvisiä päiviä on ollut paljon.
– Kasvihuonemansikat istutettiin
viikko viimevuotista aiemmin, mutta poimimaan päästään samoihin aikoihin kuin vuosi sitten, Pirilä toteaa.
– Vapuksi ei mansikoita saatu vielä, mutta ensimmäiset poimittiin tänään maanantaina. Äitienpäivän juhliin määrät lisääntyvät, kertoo Timo
Mäkinen Uudestakaupungista.
ANNAMARJA VILANDER
ANU PIRHONEN
www.kauppapuutarhaliitto.fi
Jos sinulla on mielestäsi tälle palstalle sopiva,
valtakunnallinen tai kansainvälinen ja kaikille avoin
tapahtuma, niin lähetä siitä tiedot osoitteella:
Puutarha&kauppa,
Toimitus/tapahtumat, Larin Kyöstin tie 6
00650 Helsinki tai sähköpostilla
pk.toimitus @hortimedia.fi.
Toimitus päättää julkaisemisesta.
PITKÄAIKAISET
17.5. asti Keukenhof, Lisse, Hollanti. Pitkäaikainen puisto- ja puutarhanäyttely. Lisätietoja www.keukenhof.nl
TOUKOKUU
Punaiset kukat ovat vahvoja suosikkeja ensi sunnuntain onnitteluihin.
Pinkkiä ja punaista äitienpäiväksi
Vaihtelevasäinen ja viileähkö kevät on
näkynyt kesäkukkien liikkumisessa,
mutta äitienpäivän kukat ovat liikkuneet entiseen malliin puutarhoilta eteenpäin. Tarjonta on suhteellisen
perinteinen, suosituimmat värit punaista ja vaaleanpunaista, mutta yhä
enemmän asiakkaat kaipaavat myös
vaihtelua niin lajeissa kuin väreissäkin.
– Suurin osa tietysti ostaa perinteisiä kukkia, mutta kyllä moni muukin
kasvi kiinnostaa hyötykasveista alkaen.
Aina olemmekin pyrkineet elävöittämään valikoimaamme, Janne Repo Martin Tarhalta Oripäästä sanoo.
Ylitalon puutarhalla on huomattu
myös, että sisäänostajat kaipaavat laajaa värivalikoimaa, ja ostavat myös lajikkeittain.
Perinteistäkin perinteisempi juurakkoruukkuruusu pitää yhä hyvin pintansa. Esimerkiksi Huiskulassa sen määriä jopa hiukan nostettiin täksi vuodeksi. Sen sijaan pienemmän ruukkuruusun kasvattajia Suomessa ei enää
monta ole. Ehkä juuri siksi kuopiolainen Heimosen Puutarha on saanut
ruusunsa hyvin kaupaksi.
– Hyvät lajikkeet ja tuontitavaraa
kookkaampi ja tuoreempi ruusu, Sami Heimonen listaa valtit.
Hortensia on myös suosittu äitienpäiväkukka. Sitä saakin monen kokoisena: pienessä kymmensenttisessä
ruukussa ja toisaalta kookkaana ”te-
rassihortensiana” 23 sentin ruukussa.
Hortensiassa valkoisen osuus on
muita kukkia suurempi. Ansari-Yhtymässä arvioitiin sen olevan noin viidennes. Esimerkiksi ruusussa valkoista on vain muutamia prosentteja. Repo arvioi, että valkoisen suosio ei enää
kasva, niin kuin se on pitkään tehnyt.
Äitienpäiväviikko alkoi kylmänä.
Etelää myöden oli yöpakkasta ja Kuopiossa maa oli valkoinen maanantaiaamuna. Kokkolassa Järvelän Puutarhallakaan eivät muut kesäkukat kuin
orvokit ole vielä lähteneet liikkeelle.
– Kuitenkin orvokkiamppelien
kauppa on ollut tahmeaa. Onko tarjontaa niin paljon, onko siihen jo kyllästytty vai eivätkö ihmiset vain ole
lähteneet liikkeelle, Hannu Järvi ihmettelee.
Kukkaviljelijät toivovat nyt lämpimämpää ja aurinkoista, muuten kaudesta tulee kovin äkkinäinen ja pahimmassa tapauksessa liian lyhyt.
– Toisaalta on hyvä, että vielä ei ole
kovin lämmintä. Nyt menevät sisäkukat paremmin kaupaksi, eikä tarvitse
kahta sesonkia päällekkäin pyörittää,
Repo muotoilee.
Yksi kukkakausi on nyt kuitenkin
takana, kun Huiskulassa kerättiin tällä viikolla viimeiset tulppaanit kauppoihin.
5.–7. Taitaja 2015, Turku. Nuorten ammattitaitokilpailu.
Lisätietoja www.taitaja2015.com
22.–23. Puukiipeilyn SM-kilpailut, Lahti.
Lisätietoja www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi
KESÄKUU
9.–12. Flowertrials, Hollanti. Ryhmäkasvien avoimien
ovien päivät. Lisätietoja www.flowertrials.com.
9. Marjapäivä pellonpientareella, Suonenjoki.
Lisätietoja [email protected] ja
[email protected].
11. Lehmusretki Tampereelle.
Lisätietoja www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi.
28. Avoimet puutarhat, koko Suomi.
Lisätietoja www. avoimetpuutarhat.fi.
ELOKUU
13.–15. LEPAA 2015, Hattula. Puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttely. Lisätietoja www.lepaa.fi.
26.–28. Kaupunginpuutarhurien Seuran kesäluentopäivät,
Turku. Lisätietoja www.kaupunginpuutarhurienseura.fi.
26.–29. Plantarium, Boskoop, Hollanti. Taimistoalan ja
puutarhakaupan ammattinäyttely. Lisätietoja, www.
plantarium.nl.
30.8.–1.9. SpogaGafa, Köln, Saksa. Puutarhakaupan ammattinäyttely. Lisätietoja, www.spogagafa.de.
SYYSKUU
3.–4. Seurakuntapuutarhurit ry:n kesäluentopäivät, Jyväskylä. Lisätietoja www.seurakuntapuutarhurit.fi.
30.9.–2.10. GrootGroenPlus, Zundert, Hollanti. Taimistoalan ammattinäyttely. Lisätietoja, www.grootgroenplus.nl.
LOKAKUU
27.–28. Kauppapuutarhaliiton vuosikokous ja kurssipäivät. Lisätietoja, [email protected].
MARRASKUU
9.–10. Luomupäivät, Mikkeli. Lisätietoja www.luomu.fi/
luomupaivat
ELINA VUORI
TULEVIA TEEMAPÄIVIÄ JA -VIIKKOJA
Puutarhaliiton johtoon ruuhkaa
Puutarhaliiton toimitusjohtajan avoinna olevaa paikkaa haki määräaikaan
mennessä 25 henkilöä.
Hallituksen puheenjohtaja Risto Lehdon mukaan hakemusten käsittely etenee
niin, että päätös uudesta toimitusjohtajasta syntynee vielä toukokuun aikana.
10.5.
4.–17.5.
11.–17.5.
23.–30.5.
19
19–20
20
22
Kukkia äidille
Kesäkukkaviikot
Tomaattiviikko
Koulukukat
JYRKI JALKANEN
5
Yhä kriittisemmäksi käyville kuluttajille
ei enää riitä, että tomaatti on kauniin
punainen, pyöreä ja kotimainen. Maku
on noussut ykkösasiaksi. Syksyllä 2014
pääkaupunkiseudulla tehty tomaattitutkimus paljastaa muutakin kuluttajien
tomaattiostotottumuksista.
TEKSTI JA KUVAT: JYRKI JALKANEN
Tomaatin maku
on ykkösasia
Kuva Bröderna Siggin uudesta 3,5 hehtaarin
tomaattihuoneesta. Aiheesta enemmän
seuraavassa numerossamme.
6
Tavallinen pyöreä toimaatti on yhä kuluttajien ykkössuosikki, mutta erikoislajikkeiden suosio nousee nopeasti. Samalla pyöreän kysyntä alenee.
M
illaisen tomaatin suomalainen
kuluttaja oikein haluaa? Viime
vuosina erikoistomaatit ovat
rynnineet kaupan valikoimiin.
Vallitsevan käsityksen mukaan ne ovat samalla vieneet osuutta tähän asti markkinoita hallinneelta pyöreältä tomaattityypiltä.
Tilastojen valossa näin todella on. Kotimaan kokonaissato ei enää nouse, ja tuontikiloistakin yhä suurempi osa kohdentuu erikoislajikkeisiin.
Tomaatin kokonaiskulutus ei taida enää kasvaa, mutta markinoiden arvo kylläkin erikoistomaattien tavallista tomaattia korkeamman
kilohinnan takia. Tomaatin kotimaisuusaste on laskenut ja on nyt vajaat 60 prosenttia
vuotuisesta kokonaiskulutuksesta.
Suomalaisten suhtautumista tomaatteihin
kartoitettiin Suomen Gallup Elintarviketieto
Oy:n syksyllä 2014 Helsingissä ja Espoossa
tekemässä tutkimuksessa. Kahdessä hypermarketissa haastateltiin yhteensä 200 tomaatteja juuri ostanutta henkilöä. Näistä noin 60
prosenttia oli naisia.
Luomua jarruttaa korkea hinta
Valintalistan häntäpäähän sijoittuvat luomutomaatit. Joka neljännelle kuluttajalle luomulla on tärkeä tai erittäin tärkeä merkitys, mutta vain kolme prosenttia valitsee niitä aina.
Luomua käytettäisiin enemmän, jos hinta
olisi alhaisempi. Näin sanoo noin 70 prosenttia haastatelluista. Toisaalta joka kymmenes
sanoo, että tavallinen suomalainen tomaatti
on lähes luomua.
Noin viidennekselle luomutomaatteja välttävistä löytyi lisäksi monenkirjavia syitä ostamattomuudelleen. Viidennes kuluttajista
ei osta ikinä luomutomaatteja.
Pyöreitä niiden olla pitää, mutta...
Kun suomalainen johonkin tottuu, niin hän
muuttaa hitaasti, jos ollenkaan tottumuksiaan.
Tämä ei kuitenkaan taida päteä tomaattien
kohdalla. Tomaattitottumukset ovat muuttumassa.
Tasan puolelle suomalaisista tuttu peruspyöreä kotimainen tomaatti on nyt ykkösvalinta. Vaikka vastaavaa ostotutkimusta ei tehtykään esimerkiksi kymmenen vuotta sitten,
tiedetään peruspyöreiden lajikkeiden hallinneen silloin markkinoita vähintään 90 prosentin osuudella. Nyt siis niiden markkinaosuus on lähes puolittunut. Ei ehkä kiloissa,
mutta ostotapahtumien määrällä mitattuna.
Pyöreiden rinnalle ovat kirineet ennen kaikkea kirsikkatomaatit. Niitä on tuotettu kotimaisina lähitomaatteina vuosikymmeniä,
mutta espanjalaisten ja muiden vielä kaukaisempien tuontitomaattien myötä kirsikkatomaattien suosio on kasvanut.
Sama koskee muitakin tomaattityyppejä.
Yksittäisillä tyypeillä ei ole vielä kovin suurta
markkinaosuutta, mutta koko ryhmällä on.
Ja suosion kasvu epäilemättä jatkuu.
Pienenä tutkimuksen yksityiskohtana todettakoon eri tomaattityyppien joukossa mainitut Jannen tomaatit. Niillä tarkoitetaan paikallisen viljelijän nimellään brändäämiä tomaatteja. Toimiva markkinointimalli siis.
Maku ja kypsyys ratkaisevan tärkeitä
Jossakin määrin jopa yllättävänä voi pitää tulosta, jonka mukaan tomaattien maku on ostohetkellä tärkein valintaan vaikuttava tekijä. Peräti yhdeksän haastateltua kymmenestä mainitsi maun ykkösjutuksi. Tokikaan tomaatteja ei kaupassa päässyt maistelemaan,
mutta jos makukokemus on huono, niin toista ostokertaa ei tule.
Toiseksi tärkein valintaperuste on tomaattien kypsyys. Punaisenkypsät tomaatit tulevat
valituiksi vaaleita, siis raaempia, herkemmin.
Vastaava havainto kuluttajien valinnoissa on
pantu merkille muissakin maissa.
Tomaattien kotimaisuus on kolmas tärkeä
valintaperuste. Peräti kahdeksalle kuluttajalle
kymmenestä kotimaisuus on tärkeä tai erittäin tärkeä ostoperuste.
Näinä halpuuttamisen aikoina on kenties
hämmentävää, ettei tomaattien hinta ole kovin paljoa ostopäätöstä ohjaava tekijä. Vain
puolelle haastatelluista asialla oli merkitystä. Tosin kyselyhetkellä loppukesällä 2014
tomaattien kuluttajahinnat olivat maltilliset.
>>
Maku, kypsyys ja kotimaisuus tärkeitä valintaperusteita
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2014
7
”Viidennes suomalaisista kaipaa nykyistä enemmän tomaattivaihtoehtoja kauppoihin.”
www.kauppapuutarhaliitto.fi
kimääräin puolitoista, toisin sanoen joskus
yksi, ja seuraavalla kerralla sitten kaksi rasiaa.
Peruspyöreille tomaateille ehdottomasti mieluisin ostotapa ovat irtotomaatit. Niin
ajattelee kaksi kolmesta tomaatinostajasta.
Näin ollen rasiakauppaa suunnittelevien kannattaa ainakin miettiä asia uudelleen. Taustalla saattavat olla takavuosien huonot kokemukset valmispakatuista tomaateista.
Tutkimus ei anna vastausta kirsikka- ja muiden pienten tomaattien pakkamisesta. Niillä rasia lienee eri juttu kuin tavallisilla pyöreillä lajikkeilla.
Osaksi tuoresalaattia
Tomaattityyppien ja -lajikkeiden valinta vaikeutuu vuosi vuodelta. Kuluttajien maku muuttuu.
Tutkimukseen vastanneet olivat suhteellisen tyytyväisiä nykyisiin kotimaisten tomaattien valikoimiin. Näin vastasi kolme neljästä
haastatellusta.
Kolme neljästä ostaa punaisia pyöreitä tomaatteja viikoittain, kirsikkatomaatteja ostaa viikoittain 42 prosenttia ja miniluumutomaatteja joka kolmas.
Noin viidennes kaipaa nykyistä laajempaa
kotimaisten tomaattien valikoimaa. Enem-
män kaupassa saisi olla kirsikkatomaatteja,
pihvejä ja nykyistä laajempi värivalikoimakin.
Puolet meistä syö tomaatteja päivittäin.
Tomaattiostos yleensä 600 grammaa
Suomalaiset ostavat hämmentävän samalla
kaavalla tomaattinsa: noin 600 grammaa kerralla. Enemmän kuin yli kilon kerralla ostavia on vain joka neljäs kuluttaja.
Jos ostetaan rasioita, niin niitä ostetaan kes-
Suomalaisten suosikkitomaatit syksyllä 2014
10 %
20 %
30 %
kotimainen, suomalainen
kirsikkatomaatti
miniluumutomaatti
tavallinen punainen
Jannen tomaatti
luomu
terttutomaatti
Pirkka-tomaatti
helmitomaatti
espanjalainen
pihvitomaatti
pisaratomaatti, karkkitomaatti
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2014
8
40 %
Tutkimus vahvistaa sen, mikä on melkoisen
ilmeistä: useimmiten tomaatit käytetään osana tuoresalaattia. Yhdeksän kuluttajaa kymmenestä ilmoittaa toimivansa näin.
Lähes yhtä suosittua on pistellä tomaatit
sellaisenaan. Niitä syö noin 70 prosenttia tomaatteja ylipäätään syövistä kuluttajista.
Käyttö lämpimien ruokien osana on selvästi harvinaisempaa, sillä vain joka kolmas
kuluttaja laittaa tuoreita tomaatteja ruokiin.
Tässä hyvin edulliset tomaattimurskapurkit
taitavat olla suositumpia. Jos kuitenkin tuoreita tomaatteja käytetään, on valmistettava
ruoka mitä todennäköisimmin pastaa.
Päivän eri aterioista tomaatteja kuluu eniten lounasruokailussa, 87 prosentilla haastateluista on näin.
Välipalakäytössä tomaatilla voisi olla parantamisen varaa, sillä vain puolet napsii niitä siihen tarkoitukseen. Tämä saattaakin olla yksi hyvin brändättyjen ja houkuttelevasti rasiapakattujen erikoistomaattien nopean
kasvun salaisuuksista.
Terveisiä kaupalle ja viljelijöille
Tutkimuksen yhteydessä kuluttajat saivat lähettää terveisiä. Kaupan toivottiin laajentavan
kotimaisten tomaattien tarjontaa ja pitävän
hintaa kohtuullisena talvellakin. Myös valtavien maku- ja kypsyyserojen eri viljelijöiden
välillä toivottiin poistuvan. Eri tomaattityyppien esittelyjä saisi olla kaupoissa.
Viljelijöiden toivottiin laajentavan valikoimaa ja tarjoavan kotimaisia erikoistomaatteja läpi talven. Luomuakin saisi lisätä, jotta
hinta putoaisi nykyisestä. Makuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, etenkin talvella. Eikä raakoja tomaatteja tule lähettää kaupoille.
Ja laittakaa pakkauksiin viljelijöitten nimet!
Kauppapuutarhaliiton yhteydessä toimiva
Puutarhasäätiö rahoitti tutkimuksen.
Kasvihuoneet yhä vihreämpiä
Suomalaisen kasvihuoneviljelyn vihreytyminen jatkuu harppauksin. Aikoinaan alaa moitittiin
öljynpolttajaksi, nyt öljyn osuus energiasta on romahtanut kymmenykseen. Kotimainen
uusiutuva energia kattaa jo neljänneksen kasvihuoneiden kokonaisenergian käytöstä.
TEKSTI: JYRKI JALKANEN
K
asvihuoneiden fossiilisten energiamuotojen käytön vähentyminen ja siirtyminen
kohti uusiutuvia energiamuotoja
on nopeampaa kuin on odotettu.
Kasvihuoneille ykkösasia on ollut
energiakustannusten leikkaaminen, mutta samalla on tullut hoidettua niin kansallisia kuin globaalejakin ympäristövelvoitteita.
Uusimmat Luonnonvarakeskuksen eli Luken kokoamat tilastot vuodelta 2014 julkistettiin
juuri vapun alla.
Vastaavat vertailukelpoiset kartoitukset ovat vuosilta 2006, 2008
ja 2011. Tutkimusten kattavuus
on hyvä, sillä kaikissa kyselyissä
on mukana 89–96 prosenttia kunkin tutkimusvuoden kasvihuonealasta. Esimerkiksi vuoden 2014
vastauksissa on mukana 722 kasvihuoneyrityksen tiedot.
Hakkeen huima nousu
Puu ja peltoenergia ovat ykkösjuttuja kasvihuoneviljelijöille. Kun
vuonna 2006 vain joka kymmenes gigawattitunti kasvihuoneiden energiatarpeesta syntyi hakkeesta ja peltoenergiasta, oli vastaava luku viime vuonna jo 25
prosentia.
Kaikkein ripeimmin on kasvanut hakkeen käyttö. Syytkin onvat ilmeisiä: varma saatavuus ko-
ko maassa ja ainakin toistaiseksi maltillinen hinnoittelu. Viime
vuosina uudet kasvihuoneiden
lämpökeskukset ovatkin pääosin
rakennettu juuri haketta varten.
Palaturpeella on ollut ja on yhä
tärkeä merkityksensä edullisuutensa vuoksi, mutta käytön huippukohta on jo takana.
Peltoenergian käyttöä lisättäisiin, mutta saatavuus on ollut
paitsi paikallista myös vuosittain
vaihtelevaa.
Kun kasvihuoneista saadut sadot ovat kuitenkin kasvussa – noin
15 prosenttia vuodesta 2006 – on
tuotannon energiatehokkuus parantunut merkittävästi.
Sähkö tärkein energialähde
Sähkö kattaa jo kolmanneksen
kasvihuoneiden energiankulutuksesta. Tämä ei yllätä, sillä ympärivuotisessa tuotannossa on jo
Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus,
Puutarhatilastot
Kasvihuoneyritysten energiankulutus
vuosina 2006, 2008, 2011 ja 2014
Öljyn käyttö vähenee yhä
Öljyillä on vain yksi suunta: alas.
Etenkin raskasta polttoöljyä käytetään vuosi vuodelta yhä vähemmän. Vuosina 2006–2014 öljyn
käyttö vajosi neljäsosaan.
Kevyt polttoöljy ei tule kokonaan poistumaan. Se pysyy tärkeänä varaenergiana, minkä lisäksi etenkin kausiviljelijöille se
on ainoa taloudellisesti järkevä
vaihtoehto. Esimerkiksi noin tuhannen neliömetrin ryhmäkasviviljelmä ei pysty siirtymään kotimaiseen energiaan.
Energialähde, GWh
Yhä vähemmän energiaa
Merkille pantavaa on myös, että
kasvihuoneiden energian käyttö
kokonaisuudessaan on laskussa.
Käännös alaspäin on tapahtunut
aivan viime vuosina.
yli sata hehtaaria kasvihuoneita.
Sähköstä iso osa on hiilineutraalia vihreää ja ydinsähköä.
Myös kaukolämmön osuus on
nousussa puutarhoilla. Näissäkin
tapauksissa energialähteenä yhä
useammin on uusituva kotimainen energia eli hake.
2006
2008
2011
2014
Sähkö
444
475
481
547
Raskas öljy
528
377
277
92
Kevytöljy
171
117
99
78
40
50
50
1)
Maakaasu
137
96
45
40
Nestekaasu
60
57
55
46
Jyrsinturve
1)
33
40
41
107
195
228
185
Kivihiili ja antrasiitti
Palaturve
Turvepelletti
5
18
36
18
Kaukolämpö
110
128
154
146
Puu
14
2
23
35
Puupelletti
43
28
14
25
Polttohake
101
115
133
281
Peltoenergia
YHTEENSÄ
1)
1)
55
79
53
1 774
1 747
1 716
1 587
Tietoa ei käytettävissä.
Energiankäytön jakauma 2006–2014
Miksi ottaa riskejä?
2006
...kun tarjolla on
varma vaihtoehto.
2008
2011
2014
0%
Ota yhteyttä
ja keskustellaan
eri istutusvaihtoehdoista
.ULVWLQHVWDGVYlJHQ3-(/$;
3XK)D[
20
40
60
Uusiutumaton
Puu- ja peltoenergia
Sähkö
Kaukolämpö
Turve
80
100
Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus,
Puutarhatilastot
9
Opettele käyttämään tehokkaasti
Mehiläispesien koko
Mansikalla toimivat parhaiten terveet, hyväkuntoiset, mutta kooltaan pienehköt pesät. Noin 5 000 työläisen pesien mehiläiset kävivät aktiivisemmin pesien
vieressä olevilla mansikoilla kuin yli 15 000 työläisen pesien mehiläiset.
Mehiläispesien tila
Koska mehiläiset hakevat mansikalta ensisijaisesti siitepölyä, pesässä tulee olla vain vähän siitepölyvarastoja, mutta paljon avosikiöitä eli toukkia ruokittavana. Tarvittaessa varastoja voi poistaa. Näin keruu suunnataan siitepölykasveille mesikasvien sijaan.
Pesien sijoittaminen
Hehtaarille tulee sijoittaa ainakin kaksi mehiläispesää. Sijoittelun vaikutuksesta
torjuntatulokseen ei ole tutkimustietoa, mutta paras tulos saataneen, jos pesät
voidaan sijoittaa mansikka-alueen keskelle. Ellei, niiden tulee olla aivan pellon
laidalla, mielellään ehkä länsireunalla. Pesät kannattaa tuoda pellolle vasta kun
kukinta on alkamassa, ensimmäiset kukat auki.
Levitinlaite
Mehiläiset levittävät biologista torjunta-ainetta jo monille kasveille.
Torjunnassa on käytettävä vektorilevitintä, jossa mehiläisillä on erillinen ulostulo- ja sisäänmenoaukko. Tämä säästää torjuntavalmistetta ja estää valmisteen
kulkeutumisen sisään palaavien mehiläisten mukana.
Levittimen asentaminen
YMPÄRISTÖKORVAUS
suosii mehiläisiä
Mansikan ja vadelman harmaahomeen torjuntaa mehiläisten
avulla on tutkittu toistakymmentä vuotta. Nyt menetelmä on
hyväksytty ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteeksi.
TEKSTI: HEIKKI HOKKANEN JA INGEBORG MENZLER-HOKKANEN
KUVAT: HEIKKI HOKKANEN
M
ehiläisten käyttämistä biotorjuntaeliöitten täsmälevittäjinä ryhdyttiin
tutkimaan 2006. Tulokset ovat olleet mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa niin hyviä, että menetelmä kelpuutetaan
uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä korvauskelpoiseksi
vaihtoehtoisena kasvinsuojelutoimenpiteenä.
Menelmän käyttö on laajentunut muun muassa omenalle, kirsikalle ja pensasmustikalle sekä
useisiin muihin maihin Australiaa myöten.
Hyviä tuloksia kaikkialla
10
Torjuntavalmiste
Toistaiseksi ainoa hyväksytty torjuntavalmiste on Verdera Oy:n tuottama Prestop Mix. Kyseessä on elävä mikrobijauhe, jota pitää säilyttää käyttöön asti jääkaappilämpötilassa. Kuumuus tappaa mikrobit nopeasti, eikä kuolleiden itiöiden levittäminen mansikalle auta lainkaan harmaahomeen torjunnassa.
Valmisteen lisääminen levittimeen
Sittemmin tutkimus laajeni ja
kansainvälistyi, kun saimme hyväksytyksi BICOPOLL-hankkeen,
johon osallistui seitsemän eri maata: Suomi, Viro, Saksa, Slovenia,
Belgia, Italia ja Turkki.
Kolmen vuoden ajan tutkimme menetelmän kehittämistä ja
sen toimimista eri olosuhteissa.
Kenttäkokeita mansikan harmaahomeen biologisesta täsmätorjunnasta hyönteisvektoroinnin
avulla teimme viidessä eri maassa.
Kaikkiaan hankkeessa ja sitä
edeltäneessä pilottihankkeessa
tehtiin 26 erillistä kenttäkoetta
saman tutkimusasetelman mukaisena.
Aloite viljelijöiltä
Ensimmäiset tutkimukset Suomessa teimme marjanviljelijöiden aloitteesta kolmella mansikkatilalla Suonenjoella yhteistyönä
Marjaosaamiskeskuksen kanssa.
Seuraavana vuonna kokeet laajenivat viidelle tilalle.
Torjuntatulokset olivat niin hyviä, että menetelmä hyväksyttiin
kaikkien marjanviljelijöiden käytettäväksi huhtikuussa 2008.
Levitin tulee asentaa pesän suuaukolle siten, että ulos menevät mehiläiset joutuvat kulkemaan torjuntavalmistetta sisältävän jauhekentän yli. Levitin kannattaa asentaa tukevasti, joko ruuvaamalla kulmaraudoilla kiinni pesään tai Vekotin-laitteen mukana tulevalla kumiremmillä. On oltava tarkka, ettei mehiläisille
jää muita kulkureittejä. Tarvittaessa aukot pitää tilkitä esimerkiksi vaahtomuovilla. Useimpiin kevytpesiin laitetta joutuu sovittamaan sahaamalla pieni pala
pois, 18 mm x 20 mm, alakulmista, jotta laite istuu pohjan päälle tiukasti.
Hyönteisvektorointi on toiminut
hämmästyttävän hyvin kaikkialla, missä sitä on kokeiltu.
Biologinen täsmätorjunta torjui harmaahomeen käytännössä
yhtä hyvin kuin kemiallinen hometorjunta: biotorjunta vähensi
marjojen homeisuusastetta keskimäärin 55 prosenttia, kun kemiallinen torjunta vähensi sitä 59
Valmistetta on paras lisätä levittimeen aamuisin aina, kun sää on edes osittain sateeton. Useimmiten valmiste kuluu nopeasti, ja jotkut viljelijät ovat lisänneet sitä jopa kaksi kertaa samana päivänä. Kerrallaan jauhetta levitetään vain
noin viisi grammaa, 2–3 millin kerros jauhekentälle. Liian paksu kerros häiritsee mehiläisiä ja ne saavat ”yliannostuksen”. Jauheen lisääminen on helppoa ja
nopeaa, eikä se häiritse päivän muiden tehtävien suorittamista.
Muun kasvillisuuden hallinta
Mehiläisten vierailuille mansikan kukissa on luultavasti edullista, jos pellolla mansikkarivien välissä kasvaa mehiläisiä hyvin houkuttelevia kasveja, kuten
valkoapilaa tai voikukkia. Pellon lähistöltä voi olla hyvä niittää esimerkiksi voikukat pois, jotta ne eivät houkuttele pesien kaikkia mehiläisiä vierailemaan pelkästään niissä. Toisaalta tutkimuksissamme todettiin, että jopa kukintakauden
lopussa mehiläiset vierailevat aktiivisesti mansikalla, vaikka lähistöllä kukki villivadelmaa ja muita hyviä mehiläiskasveja.
Kouluttaudu
Kaikkeen kasvinsuojeluun pitää kouluttautua sekä suhtautua yhtäläisellä vakavuudella. Hyönteisvektorointi toimii parhaiten, jos torjunnan toteuttaja on hyvin perehtynyt mehiläisiin, niiden käyttäytymiseen ja käsittelyyn ja tuntee mikrobivalmisteen toimintatavan, ominaisuudet ja vaatimukset. Sama koskee levitinlaitetta ja sen toimintaa. Menetelmän kehittäjinä haluamme auttaa viljelijöitä ja puutarha-alan ammattilaisia käyttöönoton onnistumisessa.
Tarjoamme osallistujille ilmaisia koulutustilaisuuksia, joista ensimmäinen
pidetään Helsingin Viikissä keskiviikkona 13. toukokuuta.
prosenttia. Yhteiskäytöllä homeisuus väheni keskimäärin eniten,
82 prosenttia.
Vertailujen välillä oli vaihtelua eri tilanteissa, muun muassa tautipaineen ja paikallisolojen
mukaan. Suhteellisesti eniten ho-
meisuus väheni, kun tautipaine
oli alhainen.
Huomionarvoista on, että hyönteisvektorointi tuotti aina ja jokaisessa kenttäkokeessa paremman tuloksen kuin käsittelemätön verranne. 26 kokeesta vain
Otettu innolla vastaan
Suomessa marjanviljelijät ovat
olleet kiinnostuneita menetelmästä, ja sen käyttö mansikalla
ja vadelmalla on nopeasti yleis-
Professori Heikki Hokkanen ja tutkija Ingeborg Menzler-Hokkanen työskentelevät Helsingin yliopistossa.
Lue tutkimustuloksista myös
Puutarha&kauppa-lehden numeroista:
1/2007, 7/2008 ja 3/2015.
Homeisia marjoja % kontrollista
100
60
40
20
Molemmat yhdessä
80
Biologinen torjunta
Hyönteisvektorointi yhdistää kaksi marjanviljelyn kannalta keskeistä toimintaa: täydellisen hyönteispölytyksen sekä hyvän homeentorjunnan. Hyönteisvektoroitujen
koealueiden sato oli suurempi ja
marjat isompia verrattuna kemiallisen torjunnan tai käsittelemättömien alueiden satoon.
Pelkkä homeisten marjojen
osuuksien vertailu ei kerro sitä,
mitä viljelijälle tulee myytäväksi.
Täydellinen hyönteispölytys yksistään suurentaa satoa monien
eri tutkimusten mukaan 20–30
prosenttia. Kun tähän lisätään onnistunut homeentorjunta, saatu
hyöty kaksinkertaistuu.
Biologinen torjunta tehoaa harmaahomeeseen
Kemiallinen torjunta
Sato ja marjat suuremmat
tynyt. Useissa eri maissa on ryhdytty tutkimaan muitakin sovelluksia. Teemme muun muassa yhteistyötä australialaisten kollegojen kanssa hyönteisvektoroinnin
käyttämisestä kirsikan ja viinitarhojen tautitorjunnassa.
Suomessa on jo kahdelta kesältä hyviä kokemuksia omenan
siemenkotamädän ehkäisemisestä. Tärkeitä käyttökohteita löytyy
helposti lisää, tarvitaan vain riittävää tutkimus- ja tuotekehittelypanostusta sekä osaamista sen
toteuttamiseksi.
Kontrolli
kolmessa ero homeisuusasteessa ei ollut merkitsevä.
Hankkeessa oli mukana 26 erillistä kenttäkoetta saman tutkimusasetelman mukaisena. Käsittelyinä olivat käsittelemätön verranne, tavanomainen kemiallinen hometorjunta, hyönteisvektorointi käyttäen Prestop Mix
-valmistetta sekä kemiallisen ja biologisen torjunnan yhteiskäyttö.
BICOPOLL-hankkeeseen osallistuivat
Suomi, Viro, Saksa, Slovenia, Belgia,
Italia ja Turkki. Hanke kuului CORE
ORGANIC 2 -tutkimusohjelmaan, jota
Suomessa rahoitti MMM.
Tiedustelut 13.5.2015 koulutuksesta
[email protected]. Lisätietoja
menetelmästä sekä koulutusmahdollisuuksista: www.aasatek.fi
Hyväksi, mutta osin työlääksi koettu keino
Maisterintutkielmani selvityksessä
osoittautui, että mehiläislevitteistä harmaahomeen biologista torjuntamenetelmää kokeilleet mansikanviljelijät olivat hyvin sitoutuneita sen käyttämiseen.
Käyttöä perusteltiin harmaahomeen torjunnan tehostamisella,
kemiallisen torjunnan vähentämisellä sekä turvallisena torjuntamenetelmänä sekä viljelijälle että ympäristölle. Uusi menetelmä
otettiin käyttöön myös mielenkiinnosta sitä kohtaan.
Eräänä tärkeänä tavoitteena
oli selvittää torjuntamenetelmän
käyttöönotossa ja käytössä ilmenneitä ongelmia. Käyttöönotto oli
useimmiten ollut ongelmatonta,
vaikkakin levitinlaitteen ja sopivien mehiläistarhaajien löytämisessä oli jonkin verran pulmia.
Ongelmana pidettiin joskus
myös työläyttä, minkä takia kasvinsuojeluainetta lisättiin levittimeen suositusta harvemmin. Menetelmän työmäärä ja hinta jakoivat kuitenkin mielipiteitä paljon,
varsinkin kun sitä verrattiin kemialliseen kasvinsuojeluun.
Viljelijät toivoivat, että kasvinsuojeluaineen lisäysväli olisi ny-
kyistä pidempi ja sen lisääminen
levitinlaitteeseen helpompaa. Kimalaisten käyttö mehiläisten sijasta voisi myös helpottaa torjuntamenetelmän yleistymistä.
Kaikkiaan vastaajat suhtautuivat torjuntamenetelmään hyvin
myönteisesti, mutta torjuntamenetelmää tulisi edelleen parantaa
helppokäyttöisemmäksi.
KASVIHUONEVIHAN
KASVIHUONEVIHANNESTEN
LANNOITUKSEEN
K
VILJELMÄKOHTAINEN SUPEREX
Kesä lähestyy ja lannoitteen kulutus kasvaa. On aika
tarkistaa varasto ja arvioida lannoitteen tarve.
JARI POUTANEN
Kirjoittaja on Eviran ylitarkastaja.
Mansikanviljelijöiden kokemuksia
mehiläislevitteisestä harmaahomeen
biologisesta torjunnasta. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 2014.
KEKKILA.FI
11
Saksalaista konekorjattua tyrnipeltoa. Joka toinen vuosi korjattuna on tällä menetelmällä saatu keskisadoksi neljästä kuuteen tonnia hehtaarilta.
Tyrnin sadonkorjuuta tehostettava
Tyrnin sadonkorjuun koneistaminen on avainasemassa, kun
tavoitteena on kotimaisen tyrnin tuotantokustannusten alentaminen ja hinnan saaminen nykyistä kilpailukykyisemmäksi.
TEKSTI: ANU KOIVISTO, SANNA KAUPPINEN JA TIMO KARHULA
T
yrniä viljellään Suomessa toistaiseksi hyvin pienimuotoisesti.
Viime vuonna sen kokonaisala oli 145 hehtaaria. Tilaa
kohti sitä oli keskimääräinen vain
0,76 hehtaaria. Kokonaistuotanto on vaihdellut viime vuosina
34 000–107 000 kilon välillä, eli
satovaihtelut ovat hyvin suuria.
Tuotettu tyrni käytetään valtaosin jatkojalostukseen. Kotimaista tuotantoa täydennetään huomattavalla tyrnin tuonnilla, sillä jatkojalostajille tehdyn kyselyn
mukaan tyrniä käytettiin yhteensä noin 220 000 kiloa.
Kysely toteutettiin otantakyselynä, jolloin todellinen käyttö
on todennäköisesti jonkin verran suurempi.
Tuottaminen maksaa
Kotimaisen tyrnin jatkojalostuskäytössä suurin ongelma on marjaraaka-aineen hinta. Tällä hetkel-
lä kotimaisen tyrnin arvonlisäveroton tuottajahinta vaihtelee 5–7
euroon kilolta marjan laadusta
ja pakkaustavasta riippuen. Sen
sijaan ulkomaista hyvälaatuista
marjaa saa 1,50–3,50 euron kilohinnalla.
Kotimaisen tyrnin korkeaa hintaa selittää niin käsityövaltainen
tuotantotapa kuin heikosti Suomeen sopivat lajikkeetkin. Tilastoitu keskisato on niinkin alhainen kuin 750 kiloa hehtaarilta,
joinakin vuosina jopa huomattavasti tuotakin alhaisempi.
Nykyisillä lajikkeilla olisi mahdollista saada huippuvuonna
8 000 kilon hehtaarisato. Tällöin
pölytyksen, kastelun ja muiden satoon vaikuttavien tekijöiden on
oltava kohdallaan. Suuret vuotuisvaihtelut ovat nykylajikkeiden ongelma.
Lähtökohtaisesti tyrnin viljelytilannetta voidaan pitää hyvänä,
koska kotimaista jatkojalostusta
sekä kysyntää jo on. Sen lisäksi
TYRNIN TUOTANTOKUSTANNUKSET TAVANOMAISESTI VILJELLYILLÄ MALLITILOILLA
Tarvikkeet
Työkustannus
Yleiskustannukset
Liikepääoman korko
Omaisuudesta aih.kustannukset
Pellosta aih. kustannukset
Tuotantokustannus
Pieni tila
€/ha
€/kg
4 418
0,96
12 292
2,67
331
0,07
155
0,03
21 311
4,63
243
0,05
38 751
8,42
Suuri tila
€/ha
€/kg
4 844
0,96
1 815
1,18
282
0,18
92
0,06
4 949
3,16
193
0,13
12 075
7,88
Laskelmat löytyvät kokonaisuudessa muokattavina Excel-tiedostoina
LaskelmaKirjasto-verkkopalvelusta osoitteesta www.luke.fi/taloustohtori.
12
osalle tyrnijalosteista pystytään
hinnoittelemaan kotimaisuustai paikallisuuslisää kattamaan
korkeita tuotantokustannuksia.
Vaikkei aivan ulkomaisen marjan
hintatasoon tarvitsisikaan päästä,
siitä huolimatta tuotantokustannuksia pitäisi saada alennetuksi
edes hieman lähemmäs ulkomaisen marjan tasoa.
Euroopan malliin
Todennäköisesti vastaavat korkeiden tuotantokustannusten ongelmat ovat Keski-Euroopassa johtaneet tyrnin leikkuu-, pikapakastus- ja ravistelukoneiden käyttöön.
Keskieurooppalaistyylisessä konekorjuussa kasvusto leikataan
koneellisesti noin metrin korkeudesta. Sen jälkeen oksat johdetaan pikapakastuskoneeseen,
jossa nestetypen avulla jäädytetyistä oksista ravistellaan marjat
irti. Keski-Euroopassa sato päästään puimaan samalta lohkolta
joka toinen vuosi.
Tyrnin sadonkorjuukoneinvestointien järkevyyttä Suomen olosuhteissa tarkasteltiin fiktiivisten
mallitilojen avulla tavanomaisessa ja luomutuotannossa.
Koneet yhteiskäytössä
Suomen lyhyemmästä kasvukaudesta johtuen lähtökohdaksi ajateltiin, että kasvusto toipuisi riittävästi vain joka kolmas vuosi tapahtuvassa sadonkorjuussa.
Tarvittavat koneinvestoinnit
olisivat: leikkuukone 150 000 euroa, pikapakastuskone 150 000 euroa ja ravistelukone 300 000 euroa, kun puhutaan arvonlisäverottomista hinnoista.
Koneiden kapasiteetti on mel-
ko suuri ja poimintaväli kolme
vuotta, joten laskelmassa oletettiin koneiden olevan yhteisomisteisia kolmen muun tilan kanssa.
Tällöin koneiden vuotuiskustannukset, poisto, korko, kunnossapito ja vakuutuskustannukset olivat
16 051 euroa. Lisäksi tärkeimpänä
koneen käyttökuluna on pikapakastuksessa käytettävä nestetyppi, jonka menekin on ajateltu olevan kilo nestetyppeä marjakiloa
kohti. Nestetypen hinnan on arvioitu olevan 0,30 euroa kilolta.
Koneen tuoma työnsäästö olisi
huomattava, sillä sadonkorjuun
työnkäytöksi on arvioitu vain 20
tuntia hehtaarilta poimintavuonna. Työnsäästö olisi siis 383 tuntia
hehtaaria kohti nykytekniikkaan
verrattuna. Mutta se ei lähimainkaan riitä kattamaan nousseita
kuluja, sillä euroiksi muutettuna työnsäästön arvo olisi 5 554
euroa hehtaarilta.
Korjuu joka kolmas vuosi
Konekorjuuajatusta ei kannata heittää täysin romukoppaan.
Mallilaskelmassa koneiden oli ajateltu olevan neljän tilan yhteisiä.
Jos sato korjataan vain joka kolmas vuosi ja koneiden oletettu
kapasiteetti olisi noin 40 hehtaaria vuodessa, koneiden omistajajoukko voisi olla huomattavasti suurempi: esimerkiksi 12 osakasta, jolla kullakin 10 hehtaaria
tyrniä. Tällöin konekustannukset
alenisivat kolmasosaan eli 5 350
euroon hehtaarilta.
Konekustannuksen lisäksi pitää laskea nestetypestä aiheutuva
kustannus, joka on hehtaaria kohti
noin 1 400 euroa vuodessa. Tästä
huolimatta lähestytään jo taloudellisesti järkevän investoinnin
Sanna Kauppinen
rajaa käytetyillä 4–5 euron kilohinnalla. Laskennallisesti täysin
kannattavaan koneinvestointiin
tarvitaan lisäksi 8 500 kilon hehtaarisato tavanomaisessa tuotannossa joka kolmas vuosi ja luomussa 6 000 kilon hehtaarisato.
Jos näistä tyrnin tuotantokustannusten alentamismahdollisuuksista laatisi toimintaohjeen,
aivan ensimmäiseksi täytyisi löytyä ratkaisu siihen, miten saataisiin tyrnistä suurempi- ja tasaisempisatoisia lajikkeita. Toisena
siirtona olisi muodostaa riittävän
iso konerengas, poimintayhtiö tai
muu vastaava, joka pystyisi hyödyntämään koneketjun kapasiteetin mahdollisimman tehokkaasti.
Vasta kolmantena voisi alkaa
miettiä, että mitäpä jos konekorjuun koneketjun laivaisi Keski-Euroopasta meille Suomeen. Vaikka
meille konepoimintaketju joskus
tulisikin, silti jää tilaa pienimuotoiselle paikalliseen jalostukseen
päätyvälle, käsityövaltaiselle tyrninviljelylle.
Kirjoittajat työskentelevät
Luonnonvarakeskuksessa.
Mallitiloille laskelmat käytännön pohjalta
ETELÄ-POHJANMAAN ely-keskuksen rahoittamassa Kaksi Supermarjaa -hankkeessa tarkasteltiin tyrnin tuotantokustannuksia ja kannattavuutta nykyisillä viljelymenetelmällä sekä
arvioitiin raja-arvoja kannattavalle tuotannolle.
Tausta-aineistoksi haastateltiin muutamia
tyrninviljelijöitä.Sen jälkeen laadittiin teoreettiset tavanomaisen ja luomutuotannon mallitilat, joiden avulla tarkasteltiin tuotantokustannuksia ja kannattavuutta.
NYKYTILANNETTA kuvaavilla mallitiloilla satoikäinen tyrniala oli 0,5 hehtaaria, lisäksi kauraa ja luonnonhoitopeltoa yhteensä 14,5 hehtaaria. Tyrnin hehtaarisato oli tavanomaisessa tuotannossa 5 000 ja luomussa 4 500 kiloa.
Viljelytoimien ero tavanomaisen ja luomun
välillä on melko pieni, koska esimerkiksi lannoitus- ja kasvinsuojelutarve on tyrnillä vähäistä.
Nykyviljelyn arvonlisäverottomat tuotantokustannukset olivat niinkin korkeat kuin 8,42
euroa kiloa tavanomaisessa tuotannossa ja 9,19
euroa kilolta luomutuotannossa. Vastaavasti
kilon tuottajahinnat olivat 5,18 euroa tavanomaisessa ja 6,21 luomussa.
Yhteenlaskettu tukien määrä vuoden 2014
tukijärjestelmän mukaan oli 0,24 euroa kilolta
tavanomaisessa ja 0,30 luomussa. Käytetyillä
laskelmaoletuksilla tuotanto ei näin ollen ollut kannattavaa.
NYKYISILLÄ LAJIKKEILLA on mahdollista päästä huomattavasti mallitiloja korkeampaan satoon. Jo 6 500 kilon hehtaarisadolla saavutettaisiin kannattavan tuotannon raja. Toisaalta parempaa kannattavuutta voidaan hakea myös kustannuksia karsimalla.
Mallitiloilla kustannussäästöjä saadaan helpoimmin omaisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Mallitilojen koneistus ei ollut mitenkään
pröystäilevä, vaan osa oli vanhoja ja osa uusia
koneita. Siitä huolimatta koneiden osuus tuotantokustannuksesta oli 30 prosenttia.
Käytännössä 15 hehtaarin kokonaispeltoala,
josta 0,5 hehtaaria on tyrnillä, ei kannattavuuden
näkökulmasta kestä juuri lainkaan uusia koneita,
vaan laskennallisesti jo täysin poistettuja koneita.
Tai vaihtoehtoisesti yhteiskoneita, joiden kustannusvaikutus tilalle on omaa konetta pienempi.
KÄSITYÖVALTAISESTA tuotantotavasta johtuen
työkustannusten osuus oli 32 prosenttia. Teoriassa työkustannuksia pystytään alentamaan.
Vaakakupissa painaa, miten esimerkiksi rikkojen torjunnan työnsäästö pahentaa tulevien vuosien rikkaongelmia aiheuttaen kenties jopa sadon alentumista.
Toisaalta käytetyllä tuotantotekniikalla sadonkorjuuta on lähes 80 prosenttia vuotuisesta työnkäytöstä eli noin 403 tuntia hehtaarilta. Sitä voidaan vähentää vain koneistamalla sadonkorjuu.
Ammattipuutarhatarvikkeet
NYT AGRIMARKETISTA!
r
4GKETQRJCTUQV
r4GKETQRJCTUQV
r4KXWNKULC+TTKVGE
KXWNKULC+TTKVGE
VKJMWMCUVGNWVCTXKMMGGV
VKJMWMCUVGNWVCTXKMMGGV
r4CPKLC6TKQRNCUV
CPKLC6TKQRNCUV
OCPUKMMCOWQXKV
OCPUKMMCOWQXKV
r$KQ#ITKMCNXQV
r$KQ#ITKMCNXQV
r#TTKIQPKJ[ÒPVGKUXGTMQV
r#TTKIQPKJ[ÒPVGKUXGTMQV
r/CPMCT7.8TWKUMWV
r/CPMCT7.8TWKUMWV
r+.+2TCUKCV
r+.+2TCUKCV
Erikois n
jely
il
v
in
v
r2CMMCWUNCCVKMQV
r2CMMCWUNCCVKMQV kas tuntijat
asian
ksesr;CTCNCPPQKVVGGV
r;CTCNCPPQKVVGGV
palvelu
s
sa i!
r6QTLWPVCCKPGGV
r6QTLWPVCCKPGGV
Lea Dahl, Turku
NGCFCJN"CITKOCTMGVƂ
Puh. 010 768 5223
Timo Talvitie, Turku
Eeva-Liisa Lehto, Pori
Esko Kuokkanen, Kuopio
VKOQVCNXKVKG"CITKOCTMGVƂ GGXCNKKUCNGJVQ"CITKOCTMGVƂ GUMQMWQMMCPGP"CITKOCTMGVƂ
Puh. 010 768 3583
Puh. 010 768 3713
Puh. 010 768 3870
YYYCITKOCTMGVƂ
13
Tiheäistutus on varteenotettava vaihtoehto tiloille, joiden viljelymenetelmiin se soveltuu.
Omenantuottajat eivät tiedosta omenakilon tärkeimpiä tuotantokustannuksia. Tämän vuoksi heidän on vaikea saada niitä alennettuakaan.
Omenatiloilla ja Manner-Suomen omena-alalla on paljon kehitettävää.
Viljelijät tunnistavat heikosti
TEKSTI JA KUVAT: JARMO HEIKKILÄ
omenan tuotantokustannukset
O
menan tuotanto on
lisääntynyt Suomessa EU-aikana. Kasvua hillitsevät perusrungot ovat tulleet ammattiviljelyyn. Tiheäistutus rantautuu
mantereellekin. Ulkomailta tuodaan halpaa omenaa. Tuotantopanosten hinnat nousevat. Selvitäkseen jatkossakin tässä muutosten paineessa viljelijöiden on
pystyttävä alentamaan omenakilon yksikkökustannuksia.
Mallitila yhdeksästä tilasta
Maisteritutkielmassani selvitin
käytännön tiloilta kerätyn aineiston ja haastattelujen perusteella, mitkä ovat tärkeimmät omenakilon yksikkökustannuksissa olevat kustannukset. Tutkin
myös, mitä olisi tehtävissä niiden alentamiseksi ja koko omena-alan parantamiseksi MannerSuomen alueella.
Mukana oli yhdeksän omenantuottajaa Manner-Suomen omenantuotantoalueelta. Kaikilla oli
kasvua hillitsevillä perusrungoilla
perustettu omenatarha. Tulosten
perusteella rakennettiin mallitila, johon käytännön tiloilla olisi
mahdollista päästä ja jolla kaikki
asiat olisi hoidettu tehokkaasti.
14
Työvoimakustannus on
merkittävä, kasvinsuojelu ei
Vajaa puolet omenakilon kokonaistuotantokustannuksista muodostuu työvoimakustannuksista.
Suurin osa viljelijöistä tiedostaa
tämän. Seuraavaksi suurimmat
kustannuslajit ovat rakennukset
sekä koneet ja kalusto.
Kasvinsuojelukustannuksia pidetään tuotettua omenakiloa kohden isona. Laskelmatietojen perusteella se osoittautui kuitenkin
omenakiloa kohden varsin pieneksi kustannuseräksi.
Viljelijät tiedostavat suurimmat kustannuslajit heikosti. Toiminnan kehittäminen on kuitenkin helpompaa, jos ne tunnistetaan. Isosta kustannuslajista on
helpompi saada aikaan merkittäviä säästöjä kuin pienestä.
Tuotannon lisäksi viljelijän tu-
Tutkimustilojen ja mallitilan 15 tärkeintä kustannuslajia
Suurimmat
kustannuslajit
Tutkimustilat
% kokonaiskustannuksista
Mallitila
% kokonaiskustannuksista
1
Työkustannus
49,23
Työkustannus
40,46
2
Rakennukset
10,95
Rakennukset
10,49
3
Koneet ja kalusto
7,54
Taimet
9,00
4
Taimet
5,51
Pakkauslaatikot
7,67
5
Pellon kustannukset
3,20
Koneet ja kalusto
6,52
6
Tuenta
2,80
Tuenta
4,46
7
Sähkö
2,02
2,25
8
1,97
Sähkö
2,24
9
Traktorin polttoaine
1,88
Pellon kustannukset
2,20
10
Lannoitus
1,86
Lannoitus
1,92
11
Omaisuuden ja toiminnan
vakuutus
1,73
Omenien rahti
1,55
12
Pakkauslaatikot
1,61
Mehiläispesät, vuokra
1,47
13
Aita
1,35
Kasvinsuojeluaineet
1,40
14
Kasvinsuojeluaineet
1,06
Myyräverkot
1,13
15
Katekangas
0,80
Tihkukastelu
1,09
Taimet –Viljelytar vikkeet – Laatikot – Rasiat
Taimet tuottavaan kasvuun!
MANSIKAN TAIMET
Honeoye, Darselect, Flair,
Rumba, Polka, Sonata,
Salsa ja Malwina.
Koelajikkeeksi
aikainen Fleurette
VADELMAN TAIMET
Ottawa, Maurin Makea,
Takalan Herkku,
Keltainen, Norjalainen,
ja Karhunvadelma.
Tulameen satotaimia
Tilaa samaan toimitukseen
rasiat kesän satoa varten.
Saatavana myös hyvä valikoima marjalaatikoita
suoraan tehtaalta toimitettuna – kysy lisää!
Marja-Suomen Taimituotanto Oy
Olemme soiton päässä valmiina palvelemaan taimi- ja tarvikeasioissa
Jarmo 040 505 4035 ja Merja 040 864 3838
SUONENJOKI www.taimituotanto.net
Vajaa kasvusto tuottaa vähemmän omenoita, mutta kuluttaa tuotantopanoksia yhtä paljon kuin täysi tarha.
Mehiläisten käyttö pölytyksessä
nostaa merkittävästi hyvälaatuisten omenoiden määrää.
lee olla kiinnostunut taloudesta
ja perehtyä oman tilansa laskelmiin. Tilaa on mietittävä kokonaisuutena ja tämän pohjalta tehtävä
tarvittavat toimenpiteet.
Satoja on nostettava
Tutkimustilojen satotasot olivat
alle 10 000 kiloa hehtaarilta. Tilojen saamia satotasoja on saatava nostettua nykyisestä. Siihen on
useita konsteja. Myös kustannukset on saatava painettua pienemmiksi. Näin päästään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
Monella tilalla kasvustot eivät ole täystiheitä, vaan niissä
on aukkoja, joista puuttuu puita. Tämä laskee osaltaan hehtaarisatoja. Osa kasvustoista vaatii
välitöntä uusimista.
Tiloilla olevaa omena-alaa olisi pyrittävä kasvattamaan nykyisen kone- ja rakennuskannan toimintarajoissa, jotta nämä tulisivat tehokkaasti hyödynnettyä
täysimääräisinä. Kiinteät kustannukset, jotka tulevat koneista ja rakennuksista, tulisi saada
jaettua mahdollisimman monelle
omenakilolle. Näin yhtä tuotettua omenakiloa kohden niiden
osuus ei nouse liian korkeaksi.
Tärkeää olisi löytää kullekin tilalle sopivat lajikkeet. On viljeltävä lajikkeita, jotka selviävät muuttuvassa ilmastossa omalla tilalla.
Omenatarhaan sijoitetuilla mehiläispesillä voidaan nostaa merkittävästi hyvälaatuisen omenan
määrää hehtaaria kohden. Täydellisemmän pölytyksen ansiosta
omenoista tulee täyteläisempiä,
suurempia ja oikean muotoisia.
Lisäksi omenapuiden tehokas
ja toimiva tuenta on hyvälaatuisten hedelmien taloudellisen tuotannon edellytys.
Kastele, lannoita, suojele
Omenatarhat hyötyvät kastelusta
ja sen kautta annetusta lannoituksesta. Kuitenkaan kovin monella
tilalla ei ole kastelujärjestelmiä.
Osalla ei ole järkevästi järjestettävissä kastelumahdollisuutta. Kastelulla ja tehokkaalla ravinteiden
annolla saadaan suurempia satoja
ja enemmän ykkösluokan omenoita. Ne myös säilyvät varastossa paremmin.
ZZZ.taiminetti.¿
Kasvinsuojelukustannukset
nousivat monen viljelijän mielissä suurimmiksi kustannustekijöiksi. Omenalle soveltuvat
kasvinsuojeluaineet ovat kalliita. Tavoiteltaessa riittävän suurta ykkösluokan omenasatoa on
kasvinsuojelu huomioitava. Huolella käytettyinä ja toimivalla kalustolla levitettyinä kasvinsuojeluaineet voivat turvata sadon onnistumisen.
Kasvinsuojelu ei aina automaattisesti tarkoita kemikaalien käyttöä. Ennakoivat toimenpiteet ja
havainnointi ovat tärkeässä roolissa kasvinsuojelussa.
Mieti ja järjestä työt
Työkustannus on omenanviljelyssä yksi suurimmista kustannuseristä. Töiden uudelleen miettimisellä ja järkiperäistämisellä
voidaan saada säästöjä osalla tiloista. Tällöin samalla työtuntimäärällä voidaan hoitaa suurempaakin omena-alaa. Töiden uudelleenjärjestelyllä voidaan myös
keventää muuten usein hyvin raskasta viljelytyötä.
Uudet viljelymenetelmät ja tavat on pystyttävä omaksumaan.
Jatkuva kouluttautuminen niin
tuotannosta kuin muistakin osaalueista on tärkeää.Tilojen välistä
yhteistyötä on lisättävä.
Näiden lisäksi on monia muitakin kohtia, joihin puuttumalla
omenantuotannon yksikkökustannuksia saadaan painettua alas-
Konstit yksikkökustannusten laskemiseen ovat tilakohtaisia
ja jokaisen viljelijän itsensä ratkaistava.
Taimet ja tarvikkeet 2015
Esimerkiksi...
Mansikan taimet
Elianny, Malwina, Polka
Polkamansikalle kilSailija"
CO60817
9aGelmantaimet
*len $mSle, Polka
/aatikot, rasiat,
muoYit ja harsot
EUlannoitteet
m\\nti#taiminetti.¿
Puh. 0400 670868
päin. Konstit yksikkökustannusten laskemiseen ovat tilakohtaisia ja jokaisen viljelijän itsensä
ratkaistava.
Tehoa markkinointiin
Manner-Suomen alueella olisi punnittava mahdollisuutta omenoiden
yhteismarkkinointiin. Yksittäisten
viljelijöiden on tultava omenoiden takaa esille omilla kasvoillaan.
Kotimaisesta omenasta on tehtävä käsite. Omenantuotantoon on
saatava ammattimainen ote.
Vain yksikkökustannuksia pienentämällä ja toimintoja kehittämällä voidaan turvata omenantuotanto Suomessa. Toimenpiteisiin
on ryhdyttävä nyt. Mukaan tarvitaan viljelijöiden lisäksi kaikki sidosryhmät.
Kirjoittaja opiskelee Helsingin yliopistossa maatalousekonomiaa.
Kirjoitus perustuu Heikkilän maisteritutkielmaan Kasvua hillitseviin
perusrunkoihin perustuvan omenan
tuotannon yksikkökustannukset ja
niiden alentamismahdollisuudet (2015).
15
Maailmalta mallia
yhteistyön hyödyistä
Matti Leinosen viiden vuoden toimitusjohtajuuden aikana Pakkasmarja Oy:n kaikki sopimustuottajat on auditoitu ja tuotantotiloja
nykyaikaistettu. Viljelijöiden yhteistyön hän
toivoisi entisestään tiivistyvän.
TEKSTI JA KUVA: ANNAMARJA VILANDER
K
un Matti Leinonen
siirtyi viisi vuotta sitten Pakkasmarja Oy:n
toimitusjohtajaksi,
matka yrityksestä toiseen ei ollut pitkä. Takana oli kymmenen
työvuotta Valion marja- ja hedelmien raaka-aineen hankintapäällikkönä Suonenjoella.
– Siitä työstä sain perspektiiviä
ja ymmärrystä nykyisiin tehtäviin.
Tutuksi tulivat esimerkiksi monien maiden tehokkaat tuottajaorganisaatiot ja niiden yhteen hiileen puhaltamisen taidot.
TYÖNSÄ SUURIMPANA HAASTEENA hän pitää marjantuotta-
jien yhteistyön lisäämistä.
– Mitä muuta elintarviketta
myydään viljelijöiltä niin paljon
pienille välikäsille tai suoraan kuluttajille kuin mansikkaa? Surettaa, miten suuren osan viljelijät
saattavat menettää tässä välikäsien ketjussa.
Leinosta kiinnostaa seurata,
mikä osa jää kenellekin hintaketjussa: viljelijälle pitää jäädä
suurin osa.
– Uskon yhteistyöhön. Viljelijän etu on, että tuottajaa suuremmat yksiköt neuvottelevat hinnasta. Muutoksia on tapahtunut, ja
etenkin nuorten viljelijöiden keskuudessa yhteistyö nähdään voimavarana eikä kilpailuna.
YRITYKSEN SYDÄN oli hyvässä
kunnossa, mutta kokonaisuuden
saaminen vastaamaan 2010-luvun
toimintaa oli keskeinen tehtävä
Leinosen tullessa taloon. Näkyvänä merkkinä muutoksesta on
3 500 neliön ja 1,5 miljoonan euron investointi kunnostettuihin
tiloihin parin kilometrin etäisyydelle entisistä. Toimistotyö ja ympärivuotinen toiminta keskittyy
uusiin tiloihin, ja satokauden
aikainen jää entiseen paikkaan
Mansikkaraitille.
– MARJAMÄÄRÄT OVAT KASVANEET 50 prosentilla sen jälkeen kun aloitin, ja kaikki sopimusviljelijämme ovat Laatutarhaauditoituja. Noin neljäsosa Suomen vadelmista ja mansikoista
ja kaksi kolmasosaa herukoista
kulkee Pakkasmarja Oy:n kautta.
Sopimustuottajia on ympäri
maan ja marjoja vastaanotetaan
useilla eri paikkakunnilla. Tavoitteena on toimia koko maassa.
– Laadukkaiden kotimaisten
marjojen tarjoaminen sekä kuluttajille että raaka-aineeksi jatkojalostamiseen on toiminnan ydin.
Jos kuluttajille ei ole omasta maasta hyvälaatuisia marjoja niin joku ne tuo ja tarjoaa.
Jatkojalosteiden valmistaminen on yrityksessä vedenjakajalla. Suunnitelmat uusien, entistä
”Jos kuluttajille ei ole
omasta maasta hyvälaatuisia marjoja,
niin joku ne tuo ja tarjoaa.”
16
Matti Leinosta kiinnostaa seurata, mikä osa jää kenellekin hintaketjussa:
viljelijälle pitää jäädä suurin osa.
pidemmälle jalostettujen tuotteiden valmistamisesta ovat olemassa, ja tänä vuonna asiaa viedään
eteenpäin.
Mustaherukasta Leinonen kantaa huolta: sen kysyntä on kasvanut mutta viljely taantunut. Viime
vuosien satoja ovat säät verottaneet, mutta myös viljelmien määrä on vähentynyt. Nyt mustaherukan tulevaisuudessa on valoakin näkyvissä.
SEKÄ NYKYISTEN ETTÄ ENTISTEN omistajien tahto on aina ol-
lut, että kaikkia sopimustuottajia
kohdellaan samalla tavalla. Kenelläkään ei ole etumyyntioikeutta.
Maaliskuussa pidetyssä viljelijätapaamisessa on käyty läpi sopimustuottajien kanssa tulevan satokauden asiat ja pakastukseen
tuleville marjoille on sovittu takuuhinta.
– Tuoremarjakaupan ja etenkin mansikan markkinat poikkeavat pakastemarjoista, mutta
siinäkin Pakkasmarja on suuri toimija. Tuoremarjoista solmitaan
kilomääräinen aiesopimus tulevan kauden suunnitelmia varten.
Hinta määräytyy satokauden aikaisen kysynnän mukaan.
PERHEENSÄ KANSSA 15 vuotta Suonenjoella asuneen Leinosen puheessa vilahtelee sie ja mie
syntymäkaupunki Lappeenrannan
peruina. Luonnontieteitä opiskellut Leinonen tykkää kulkea metsissä ja pelloilla.
– Yleensä olen viljelmäkäynneillä viimeisenä pellolla. On mielenkiintoista tutkia ja seurata viljeliöiden ratkaisuja ja tapoja, joilla
raaka-ainetta tuotetaan, ja heidän
töidensä hienoja jälkiä.
Mieleenpainuvinta peltoa hän
miettii tovin. Yleensä jyrkkien rinteiden viljelmät ovat vaikuttavia
paitsi näkymiensä myös käytännön vuoksi: Miten niillä pystytään
työskentelemään, miten korjaamaan sato?
PAKKASMARJA OY
t
t
t
t
t
t
t
t
t
t
7JMKFMJKÚJEFOQFSVTUBNB
0NJTUBKJOBNBSKBOWJMKFMJKÊÊ
4PQJNVTUVPUUBKJB
.BSKPKBoNJMKLHWVPEFTTB
7JMKFMMZUNBSKBUSFJMVULBJLJTUB
5VPSFNBSKBUQBLBTUFFUQVSFFU
3BBLBBJOFJEFOLPUJNBTUF
UZÚOUFLJKÊÊZNQÊSJWVPEFO
-JJLFWBJIUPNJMKFVSPB
5PJNJOUBLFTLJUUZOZU4VPOFOKPFMMF
Terttuherukkaa
tuentamenetelmällä
Pensaiden kasvatustapa muistuttaa vadelman kasvatusta: pääversoja on vähän ja ne sidotaan tukilankoihin.
Valkea Suomalainen -lajikkeen
vähäversoisen ja avoimen pensaan
tertut kehittyvät täydellisiksi.
Herukan viljely lyö
heikosti leiville. Uusi
kasvatusmenetelmä
voi lisätä kysyntää ja
kannattavuutta.
TEKSTI JA KUVAT: SAILA KARHU
JA JORMA HELLSTEN
P
una- ja valkoherukan
viljely on maassamme
vähäistä, vaikka kasvit
menestyvät ilmastossamme hyvin.
Teollisuuden tarpeisiin herukan tuotantoa on vaikea saada
markkinoiduksi kannattavaan
hintaan. Tuoremarjanakin tuotannon kannattavuus on heikkoa,
koska marjoja myydään ja ostetaan pääosin mehumarjana. Tällöin hinnan on oltava edullinen,
jotta se houkuttelee kotimehustajat marjaostoksille.
Näyttävyyttä ja hintaa
Etenkin Hollannissa on erityisesti punaherukan tuotannosta osa
suunnattu vähittäismyyntiin ja
tuoremarjakauppaan. Tavoitteena
on tuottaa mahdollisimman näyt-
tävännäköisiä, täydellisesti kehittyneitä terttuja, joita käytetään sekä ravinnoksi että elintarvikkeiden ja myyntitiskien koristeena.
Näyttävän terttuherukan tuotanto vaatii erityiset viljelmän
perustamis- ja hoitotavat, joten
viljelyn työmenekki kasvaa totutusta. Norjassa kuitenkin jo
noin 40 viljelijää kokeilee tällaista tuotantoa ja 20 tuottaa marjoja kaupallisesti merkittävästi.
Marjojen kuluttajapakkaukset
ovat pieniä ja kilohinta korkea,
Norjassa keskimäärin seitsemän
euroa. Parhaimmillaan 150 gramman punaherukkarasiaa myydään
kahdella eurolla eli 13 euron kilohinnalla. Ehkä kannattaa kokeilla myös Suomessa?
Herukalla muodonmuutos
Luonnonvarakeskuksen Piikkiön
toimipaikassa olemme muuttaneet
perinteisesti hoidetun täysikasvuisen herukkakokeen kasvatustapaa
terttuherukan tuotantoon sopivaksi. Kokeessa pyrimme soveltamaan Norjassa näkemiämme
ja siellä omaksuttuja käytäntöjä.
Tuentamenetelmässä, englanniksi cordon, viljely perustuu sii-
hen, että herukkapensaassa on
vain kolme pääversoa. Näitä hoidetaan niin, että ne kasvavat voimakkaasti pituutta, tavoitteena
noin 1,8 metrin korkeus. Versot
tuetaan paalujen varassa oleviin
sidontalankoihin käyttäen ensimmäisinä vuosina apuna pääversoja pystysuoraan ohjaavia bambukeppejä.
Pääversoihin jätetään kuhunkin vuosittain vain kolmesta viiteen sivuversoa. Nuorissa taimissa
on tärkeää vahvistaa pääversojen
kasvua, jolloin sivuversoja jätetään tätäkin vähemmän.
Satoa saadaan näistä kasvamaan jätetyistä sivuversoista sekä jonkin verran suoraan pääversoista kehittyvistä kannuksista. Kun sivuverso on antanut
sadon, se on tehnyt tehtävänsä
ja leikataan pois.
Valtaosa sivuversoista poistetaan keväisin. Poistettuihin versoihin jätetään kuitenkin lyhyt tynkä, josta leposilmut puhkeavat ja
uusia sivuversoja kehittyy. Näistä
jätetään taas seuraavana keväänä
vain osa tuottamaan satoa. Itse
pääversot pysyvät samoina koko
ajan. Viljelmä saattaa tuottaa tällä
menetelmällä satoa 15–20 vuotta.
Lajike on tärkeä tässäkin
Tuentamenetelmää varten on tärkeää valita siihen sopiva lajike.
Tätä tutkimusta varten oli käytettävissä valkoherukan lajike- ja
jalostekoe, joten testaus suuntautuu pääasiassa valkoherukkaan.
Mukana ovat muun muassa lajikkeet Valkea Suomalainen, Lepaan Valkea ja Piikkiön Helmi
sekä joitakin nimeämättömiä jalosteita.
Vertaamme tuentamenetelmällä viljeltyjä pensaita perinteisesti
kasvatettuihin kasveihin. Molemmissa menetelmissä on käytössä
korkea muovitunneli, jonka avulla selvitetään sadon aikaistamisen
mahdollisuutta. Lisäksi tunneli
voi suojata marjoja halkeilulta.
Norjalaisten kokemusten mu-
050 5717 333 | Verkkokauppa
Biologinen torjunta | Viljelytarvikkeet | Kastelu
kaan valkoherukoista erityisesti
Blanka-lajike sopii hyvin tuentamenetelmään. Punaherukoista
Rovada on norjalaisissa testeissä
ollut paras, tosin härmänaltis lajike. Siellä Jonkheer van Tets on
aikaisena lajikkeena suosittu, ja
olemme istuttaneet sitä havaintoruuduksi muovitunneliin.
Lisäksi testaamme, miten kotimainen Punahilkka-lajike ja vanha, viljelyvarma Punainen Hollantilainen taipuvat uuteen tuotantotapaan.
Satonäkymät hyvät
Viljelytekniikan haasteet ovat
meillä vielä osin edessäpäin. Työläin hoitovaihe on toistaiseksi ollut tuennan rakentaminen ja versojen sitominen.
Tukilankoja on hyvä olla kolme, 60 senttimetrin välein, ja tukipaalujen on kestettävä kasvien
painoa. Kasvien lannoitus on pidettävä voimakkaana, jotta versot kasvavat hyvin.
Marjat poimitaan käsin. Testaamme poimintanopeutta sekä
marjojen laatua perinteisesti viljeltyihin verraten.
Tuentamenetelmässä taimet
voidaan istuttaa 75 senttimetrin
välein. Näin jokaiselle pääversolle
on periaatteessa 25 senttimetrin
tila rivissä. Riviväli voi olla kolme
metriä tai jopa vähemmän. Tällä tiheydellä kasveja on hehtaaria kohden runsaat 4 000.
Jos punaherukan satotaso on
arvioidut 1,2 kiloa kasvia kohti,
saadaan menetelmällä noin 5 000
kiloa satoa hehtaaria kohden. Tämä on yli kaksinkertainen määrä
verrattuna vuoden 2013 tilastolliseen punaherukan keskisatoon.
Saila Karhu on professori ja Jorma
Hellsten tutkimusmestari Luken
Piikkiön toimipaikassa.
Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö
on rahoittanut tutkimusta, joka on osa
maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Monipuolistuvat marjatilathanketta. Viljelijät ovat tervetulleita
tutustumaan kokeisiimme.
17
Mitä kasvisten terveellisyydestä voi sanoa?
Kasvikset ovat terveellisiä,
sen tietävät kaikki. Mutta voisiko markkinoinnissa sanoa
jotain tenhoavampaa?
TEKSTI: MILLA TOLONEN
O
ta avuksi ainutlaatuinen X niin
elämä hymyilee! X auttaa oli kyseessä halu tai kyky. Sisäinen kauneusvoide. Notkeutta niveliin! X
kohottaa yleiskuntoa! – Näin houkutellaan
kuluttajia ravintolisä- ja superfood-ostoksille.
Kasvikset kilpailevat terveellistä suuhunpantavaa hakevien kuluttajien valinnoista
ravintolisien kanssa. Reippaasti mainostavat ravintolisäkauppiaat onnistuvatkin herättämään kuluttajan epävarmuuden: pitäisikö minunkin nyt syödä jotain lisäravinteita, jotta pysyn terveenä?
Ravitsemusviranomaisten näkemys on, että
monipuolinen, ravintosuositusten mukainen
ravinto riittää takaamaan ihmisen tarvitsemat ravintoaineet. Kasvisten terveellisyys on
siis virallisesti hyväksytty totuus.
Kasvikset eivät ole lääkettä
Mutta mitä voisimme sanoa terveyttä janoaville ihmisille esimerkiksi porkkanasta, jota
viljellään Suomessa vuosittain 78 miljoonaa
kiloa? Löytyisikö porkkanasta muitakin argumentteja kuin kasvisten yleinen terveellisyys?
Mitä tahansa väitteitä kasvisten vaikutuksista terveyteen ei saa kuluttajalle kertoa, jos
harjoittaa kaupallista toimintaa. Kaupallisessa viestinnässä ihmisten sairauksien ennalta
ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyvät väitteet ovat kiellettyjä.
Vain lääkkeille ja rohdoksille voi esittää lääkkeellisiä käyttötarkoituksia. Tällaisten tuotteiden myynti edellyttää myyntilupaa Lääkealan
turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta.
Terveysväittämiä löytyy ja saa käyttää
Suunnistusohje direktiiviviidakkoon
Mitä ei-lääkkeellistä kasvisten markkinoija
sitten voi sanoa?
– On helpompi rakentaa viestintä ravintoaineiden varaan kuin sellaisten aineiden,
joille ei ole olemassa hyväksyttyä terveysväittämää, vinkkaa vastuullinen tutkija Marina
Heinonen Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitokselta.
Heinonen viittaa EU:n hyväksymiin terveysväittämiin, jotka liittyvät ravinnon sisältämiin ravintoaineisiin.
Kasvisten markkinointiviestinnässä ravitsemus- ja terveysväitteitä voi siis käyttää. Ravitsemusväite liittyy elintarvikkeen hyödylliseen ravintosisältöön. Esimerkiksi lause ”sisältää kalsiumia” on ravitsemusväite.
Terveysväite kuvaa elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Jos elintarvike sisältää merkitsevän määrän kalsiumia, se voidaan sanoa, ja kertoa samassa yhteydessä, että kalsium edistää normaalia hermovälitystä.
Sellaisenaan tämä ei sano paljon keskivertokuluttajalle. Markkinoijana olisi mukava vähän höystää sanomaa.
Mitä pitäisi tietää, ennen kuin lähtee painamaan uudella sloganilla varustettuja pakkauksia kasviksille? Voiko terveysväitteistä
johdettuja markkinointilauseita hyväksyttää etukäteen?
– Hyväksyttyjen terveysväitteiden käyttöä
tuotteessa markkinointilauseen kanssa ei voi
hyväksyttää etukäteen. Valvonta tapahtuu jälkijättöisesti tuotteen markkinoille tulon jälkeen, kertoo ylitarkastaja Sari Sippola Evirasta.
Terveysväittämien käyttöä valvoo kunnan
terveystarkastaja, joka asettuu arvioissaan keskiverokuluttajan asemaan. Jos tarkastaja huomaa markkinoilla kielletyn väitteen, valvova
viranomainen kehottaa poistamaan väitteen
pakkauksista tai muusta markkinointimateriaalista määräajassa.
Katsotaan, mihin pääsemme porkkanan kanssa. Finelin sivuilta selviävät porkkanan ravintoarvot. Sieltä näen, että porkkanassa on
merkitseviä määriä K-vitamiinia ja A-vitamiinia verrattuna Eviran taulukkoon ”Vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka saa ilmoittaa, sekä ilmoitettava yksikkö, saannin vertailuarvo sekä merkittäväksi katsottu määrä” (Ravintomerkintäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille – Eviran ohje
17030/1, sivu 11).
Otetaan nämä ravintoaineet markkinointiviestinnän pohjan rakentamiseen.
Tarkistan määritelmät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 1924/2006:n
liitteestä Ravitsemusväitteet ja niihin sovellettavat edellytykset. Selviää, että voin sanoa ääneen ja porkkanoideni markkinointimateriaaleissa, että porkkana on K-vitamiinin lähde.
Vahvin argumenttini on porkkanoiden Avitamiini, koska voin kertoa että porkkana
sisältää runsaasti A-vitamiinia. Komission
asetuksesta (EU) N:o 432/2012 selviää, mikä ovat sallitut terveysväitteet kun tuote sisältää runsaasti A-vitamiinia. Niiden yhteyteen voin kieli keskellä suuta rakentaa markkinointilauseita.
Puhtaus ja kotimaisuus helppoja
Huomattavasti helpommalla pääsee, jos vetoaa kotimaisuuteen tai vaikkapa työn eettisyyteen. Myös tuotteen makua, rakennetta
tai tuoksua saa markkinoinnissa tuoda esille.
Heinonen kannustaa markkinoijia viestimään puhtaudesta.
– Kotimaiset puhtaat raaka-aineet ovat kilpailuvaltti. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että kuivat superfoodit tulevat kaukaa, eikä niiden tuoteturvallisuus ole samalla tasolla kuin
suomalaisissa kasviksissa.
Porkkanaa voi markkinoida A-vitamiinin terveysväittämillä, mutta mitä vaan ei voi sanoa
Ylitarkastaja Sari Sippola Evirasta kommentoi esimerkkejä porkkanan sisältämään A-vitamiiniin liittyviin terveysväittämiin lisättyjä markkinointilauseita
Sallittu terveysväite
A-vitamiini edistää limakalvojen
pysymistä normaaleina.
Markkinointilause
Porkkanasta luistoa petipuuhiin! Porkkana sisältää runsaasti
A-vitamiinia, joka edistää limakalvojen pysymistä normaaleina.
Kommentti
Tässä on vaarana, että keskivertokuluttaja ymmärtää väitteen ”luistoa petipuuhiin” tarkoittavan enemmän kuin limakalvojen pysymistä normaalina.
Toimijan pitäisi pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että keskivertokuluttaja ymmärtää väitteen antaman terveyshyödyn niin kuin se on hyväksytty
A-vitamiini edistää ihon
pysymistä normaalina.
Kaunis iho porkkanoilla. Helmin hipiäporkkanat. Säilytä ihosi
kunnossa porkkanoilla. Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia,
joka edistää ihon pysymistä normaalina.
OK
A-vitamiini edistää näön
pysymistä normaalina
Pysy tarkkana kuin porkkana! Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiinia, joka edistää näön pysymistä normaalina. Pakkaus: Musta
pussi, jossa silmän muotoiset kurkistusaukot pussin sisältöön.
OK
Pysy terveenä porkkanalla! Porkkana sisältää runsaasti A-vitamiiA-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa nia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
OK
18
Kaikissa terveysväittämiä sisältävissä pakkauksissa
pitää olla ravintoarvomerkintä ja väitteen
kohteena oleva ravintoaine ilmoitettuna.
Pakkauksessa tulee maininta myös tasapainoisen
ja monipuolisen ruokavalion ja terveiden elämäntapojen tärkeydestä.
Lisätietoja: www.fineli.fi, www.evira.fi
Sydänmerkki tarjoaa helpon oikotien terveellisyyden viestintään
tää myös moni peruskoulun käynyt ihminen. Tarvitaanko tällaista merkkiä?
– Mielestäni tarvitaan. Nykyään ravinnosta puhutaan paljon eri medioissa. Näkemyksiä siitä, mikä on terveellistä, on runsaasti. Sydänmerkki tekee ruokavalinnat yksinkertaiseksi kenelle tahansa. Näin Tanskassa käydessäni heviosastolla Tanskan sydänliiton vastaavan merkin. Laajasti käytössä ollut merkki loi osastolle yhtenäisen, terveellisydestä viestivän ilmeen,
mistä on hyötyä koko tuoteryhmälle, kertoo markkinointipäällikkö Eeva
Hietalahti Sydänliitosta.
Sydänmerkki on rekisteröity ravitsemusväite. Se on ainoa symboli Suomessa, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Sydänliitosta kerrotaan, että jopa 82 prosenttia kaikista kuluttajista ja 91 prosenttia naisista
tuntee merkin. Kuluneen vuoden aikana 66 prosenttia kuluttajaista sanoo
käyttänensä sydänmerkittyjä tuotteita, naisten parissa käyttäjien osuus
on 74 prosenttia. Noin puolet kuluttajista tekee ostopäätöksiä merkin perusteella. Sydänmerkki oli 2013 Arvostetuimmat brändit -listalla sijalla 56,
viime vuonna noin 60.
– Marjat, hedelmät, vihannekset ja juurekset ovat kaikki luonnon omia sydänmerkkituotteita ja erittäin suositeltavia päivittäiseen käyttöön. Kasvikset sisältävät runsaasti muun muassa vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka
ovat elimistön toiminnalle välttämättömiä. Niissä on myös vähän energiaa,
joten niitä voi nauttia runsaasti, kerrotaan Sydänliiton sivuilla. Tämän tie-
Härkälän Puutarhan kaikkia tuotteita koristaa punainen sydänmerkki.
Seitsemää sorttia salaattia, persilja, kurkku ja tomaatit on merkitty sydänystävällisiksi valinnoiksi. Miksi, Mikko Härkälä?
– Mielestäni sydänmerkki tuo lisäarvoa tuotteelle. Merkkiähän ei voi saada mille tahansa tuotteelle, joten se alleviivaa merkityn tuotteen terveellisyyttä. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että nykyään kuluttajalle pitää kertoa,
että tämä salaatti sopii leivän päälle, muuten hän ei osaa sitä siihen laittaa.
Parisenkymmentä puutarhaa ja tukkua on ottanut sydänmerkin käyttöön. Kasvikset -kategoriassa on noin 200 tuotetta. Tuoreiden hevituotteiden tuottajat ja markkinoijat saavat ilmaisen käyttöoikeuden merkkiin hakemuksen perusteella. Erityisesti kasvihuoneviljelijät ovat ottaneet merkin
hyvin käyttöön ja suurin osa Suomessa tuotetusta salaatista on sydänmerkittyä. Merkki on kuitenkin käytettävissä kaikille tuorekasviksille: vihanneksille, marjoille ja hedelmille. Sydänmerkin käyttöönotto nostaa materiaalikustannuksia siinä vaiheessa, kun pakkaukset pitää laittaa uusiksi. Sen jälkeen sydänmerkki toimii ruokaostoksilla suunnistuskoordinaattina lähes
puolelle suomalaista. Ei ihan turha merkki.
MILLA TOLONEN
19
Korsnäsissä uskotaan tulevaisuuteen
Korsnäsin Kauppapuutarhalla tarkistetaan ensimmäiseksi aamulla Helsingin ja Tukholman sää. Puutarhan aulatilan tv-ruudun
sääennusteessa paistava aurinko povaa alkavalle päivälle tilauksia. Kotimaan myynnin lisäksi noin kolmekymmentä prosenttia
puutarhan kesäkukkatuotannosta viedään länsinaapuriin.
TEKSTI: NIINA KANGAS KUVAT: JYRKI JALKANEN
Lars-Eric Nylund näyttää, kuinka kevyesti taimet siirtyvät koneellisesti huoneesta toiseen.
P
äivän sää kiinnostaa erityisesti Korsnäsin Kauppapuutarhan Lis-Britt
Södergrania, sillä tilaukset ja myynti
ovat hänen vastuualuettaan. Södergranin veli Lars-Eric Nylund toimii puutarhan toimitusjohtajana ja keskittyy erityisesti viljelyyn ja viljelytekniikkaan. Omistajasisarusten välillä vallitseekin selkeä työnjako.
– Minä maksan laskut ja Lasse hoitaa viljelyn, naurahtaa Södergran.
Lis-Britt Södergran vastaa markkinoinnista.
tuksista, toteaa Södergran jämäkästi.
Länsinaapureiden kukkamieltymykset ovat
joiltakin osin erilaisia kuin suomalaisten.
– Keväällä ruotsalaiset haluavat valkoisia
orvokkeja, vaikka koko talvi onkin katseltu
lumista maisemaa. Myös isokukkainen samettiruusu myy Ruotsissa paremmin kuin
meillä, kertoo Södergran.
Vihannestaimia
kukkasesongin jälkeen
Perinteisiä kukkia myös naapuriin
Puutarhan valikoimat ovat perinteiset. Valtaosa kukista myydään suurille asiakkaille. Juuri
ennen ryhmäkasvikauden päättymistä, kesäkuun toisella viikolla vähittäisostajille järjestetään markkinat, joita ajatellen tuotannossa
on pienempiä eriä erikoisempia kasvilajeja.
Tuotannon suunnittelussa peilataan edellisen vuoden tilauksia.
– Vuosien varrella valikoima on tasaantunut ja toisaalta myös monipuolistunut. Kaksikymmentä vuotta sitten meni esimerkiksi vain valkoista ja pinkkiä petuniaa, mutta
nyt eri värejä menee tasaisemmin, muistelee Södergran.
Osa puutarhan tuotannosta on aina myyty
Ruotsiin. Länsinaapurin markkinoilla on paljon kilpailua. Kisassa pysyy mukana vain jos
toimittaa hyvälaatuisia kukkia.
– Huonolaatuista erää ei myydä puutarhalta eteenpäin. Minua kiinnostavat seuraavana
päivänä vain sen päivän tilaukset, enkä halua
kielteistä palautetta edellisen päivän toimi20
Jonkin verran kesäkukkien valikoimaa rajoittaa myös puutarhan toinen tuotantokasviryhmä. Puutarhalla tuotetaan ympäri vuoden
kurkun, tomaatin ja paprikan taimia ammattiviljelyyn. Tiettyjä koristekasvilajeja ei voida
ottaa tuotantoon virusriskin takia.
– Liikevaihdosta noin puolet koostuu kukkamyynnistä ja toinen puolet vihannestaimimyynnistä, summaa Nylund.
Vihannesten taimituotanto työllistää vähemmän kuin kukkien viljely. Juhannuksen
tienoilla kukkasesongin päättyessä työntekijöiden määrä putoaa viidestätoista noin viiteen.
Marraskuussa puutarhan neljätoista huonetta ovat kylmillään, kunnes joulukuussa seuraava kasvukausi taas käynnistyy vihannestaimien siementen kylvöillä.
Vähän ennakkomyyntiä
Asiakkaat tekevät suurimman osan tilauksista kevään edetessä, ja vain murto-osa tuotannosta myydään edellisenä syksynä. Tilaukset
Puoli miljoonaa vihannesten tainta lähtee
muille viljelmille joka vuosi.
KORSNÄS
HANDELSTRÄDGÅRD AB
t
t
t
t
t
t
t
1FSVTUBKBU3BMGKB4JSJ/ZMVOE
0NJTUBKBU-BST&SJD/ZMVOEKB
-JT#SJUU4ÚEFSHSBO
4JKBJUTFF,PSTOÊTJOLVOOBTTB
7JMKFMZQJOUBBMB̓OFMJÚNFUSJÊ
5VPUBOUPNJMKPPOBBSZINÊLBTWJBKB
NJMKPPOBBWJIBOOFTUBJOUB
-JJLFWBJIUPOPJONJMKPPOBFVSPB
4FLÊSZINÊLBTWFKBFUUÊWJIBOOFTUBJNJB
NZZEÊÊO4VPNFFOKB3VPUTJJO
t :SJUUÊKJFOMJTÊLTJoUZÚOUFLJKÊÊ
WVPEFOBKBTUBSJJQQVFO
kilahtavat Lis-Britin sähköpostiin
puoleen päivään mennessä, kun
asiakas on myynnin ja säiden perusteella arvioinut seuraavien päivien menekkiä.
Illalla kukat lastataan autoihin,
joista ne puretaan yön tunteina
määränpäässä. Omat autot ja kuljettajat ovat tärkeä osa tuotantoketjun laadunvarmistusta. Puutarhalta moitteettomina lähtevät kukat eivät saa kärsiä kuljetuksessa.
Talviaikaan herkkien vihannestaimien kuljetuksessa on myös
oltava erityisen tarkka.
– Meillä onkin luottokuskit:
toisen kanssa olen ollut naimisissa kolmekymmentä vuotta ja
toinen on oma poika, hymähtää
Södergran.
Ajatustyötä
ja tarkkaa kastelua
Kukkien laadun sanelee tietenkin
viljelytekniikka, jonka Nylund on
hionut tehokkaaksi ja tuottavaksi.
– Lars-Eric on tehnyt paljon ajatustyötä puutarhan viljelytekniikan ja töiden suunnittelun parissa, Södergran kiittelee veljeään.
Yksi työvaihe on Nylundin mielestä kaikista kriittisin ja vaatii ainaista hiomista, nimittäin kastelu.
– Työnhakijat aina sanovat, että
voivat vaikka vain kastella. Kastelu on kuitenkin kaikista vaativin homma ja vaatii vähintäänkin insinöörin pätevyyttä. Kastelu tekee laadun, toteaa Nylund.
Kuusikymmentävuotias
ja kiinni tulevaisuudessa
Korsnäsin kauppapuutarha juhlii
toukokuun toisella viikolla kuusikymmenvuotista historiaansa.
Sisaruksilla on vahva luotto siihen, että sisarusten viiden lapsen
joukosta löytyy perheyritykselle
jatkaja.
– Autoihin lätkäistään juhlavuoden kunniaksi 60-vuotistarrat, joihin painetaan vain perustamisvuosi, eikä suinkaan 1955–
2015, ettei kukaan vahingossakaan
saa sitä kuvaa, että toiminta olisi
loppumassa, Nylund hymyilee.
Kirjoittaja on Kauppapuutarhaliiton viljelyneuvoja.
Kauppapuutarhaliiton ruukkuja ryhmäkasvijaosto vieraili Korsnäsin
kauppapuutarhalla huhtikuussa.
Ann-Christin Söderlund luotsaa isänsä Bengt-Eric
Söderlundin perustamaa kahden hehtaarin kukkaviljelmää.
Kukkia läpi koko vuoden
Söderlundin puutarhalla Närpiön
Ylimarkussa viljellään ruukkuja
ryhmäkasveja ympärivuotisesti.
Bengt-Eric ja Mona Söderlundin vuonna 1976 perustamaa yritystä on luotsannut 2000-luvun
alusta perheen tytär Ann-Christin Söderlund.
Kevätkaudella puutarhan kahden hehtaarin viljelypinta-ala täyttyy pääosin orvokeista, pelargoneista ja marketoista. Kesäkukkasesongin päätyttyä alaa valtaa
pallokrysanteemi, ja syksyllä huoneissa kasvaa joulutähtiä kaikissa kokoluokissa. Vuoden varrella Söderlundin puutarhalta lähtee
tukkujen kautta puutarhaliikkeisiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa
ruukkua, joista 80 000:sta kasvaa
joulutähti.
Söderlundeilla pidetään kiinni
perjantaisiivousperinteestä, ja paikat ovatkin sen mukaisessa kunnossa. Uusin blokkihuone on valmistunut 2009, eikä näköpiirissä
ole uusia isoja rakennushankkeita.
– Tällä hetkellä rakennamme
toista lastauslaituria pakkaamoon,
mutta muuten kaikki on hyvin
näin, tuumaa Ann-Christin Söderlund.
PARASTA AMMATTILAISELLE
JÄÄVUORISALAATIT
US!
UUTU
S!
UTUU
U
US!
UUTU
SKATER (ICE 15241)
GLASSICA (ICE 14113)
ICEDANCER (ICE 16870)
VIELÄ EHDIT
TILAAMAAN SALAATIN
TAIMIA KESÄLLE 2015
Anna salaatille hyvä startti
FERTIACTYL® Starter
• Edistää kasvin juurten kasvua aktivoimalla juurikarvojen
muodostumista.
• Ylläpitää osmoottista painetta kasvissa sekä edistää fotosynteesiä ja ravinteiden imeytymistä juurten kautta kasviin.
• Auttaa kasvia toipumaan epäsuotuisten kasvuolojen
aiheuttamasta stressistä
Maahantuonti ja myynti:
S.G.Nieminen Oy,
puh. 030 650 50 / 030 6505 202
www.sgnieminen.fi
NIINA KANGAS
21
Oikea kukkakauppa
hautausmaan portilla
Jenny Kallio ja Eeva Halonen vaihtoivat kukkatukun työt yrittäjyyteen omassa kukkakaupassa.
TEKSTI JA KUVAT: MARIANNA SOINI
Turun Kukkaportin yrittäjät Jenny Kallio ja Eeva Halonen valitsivat kuvauspaikaksi
myymälän ruukkukukkapuolen, sillä ruukkukasvien osuus
myynnistä on merkittävä.
V
iisi vuotta sitten Eeva Halonen
ja Jenny Kallio miettivät oman
kukkakaupan perustamista. He
olivat työkavereita Huiskulan Turun kukkatukussa, Halonen toimi esimiehenä
ja Kallio vastasi S-ryhmän tavarantoimituksista. Työssä oli kertynyt rutkasti näkemystä
siitä, miten kukkakauppaa kannattaisi tehdä.
– Määrä ja massa myyvät. Kukaan ei halua
ostaa viimeistä kukkaa. Ja mitään muuta ei
kannata koskaan myydä kuin hyviä kukkia,
Kallio kertoo periaatteista.
Toimiva ja tyylikäs liikerakennus
Parikymmentä vuotta Turun Vanhan hautausmaan kupeessa toiminut kukkakauppa
tuli myyntiin sopivasti keskelle yrittäjyys-
TURUN KUKKAPORTTI OY
t
t
t
t
t
t
t
t
t
t
1FSVTUFUUVNZZNÊMÊSBLFOOFUUV
0NJTUBKBUWVPEFTUB&FWB)BMPOFOKB
+FOOZ,BMMJP
4JKBJUTFF5VSVO7BOIBOIBVUBVTNBBOQPSUJMMB
0NBLJJOUFJTUÚWVPLSBUPOUJMMB
.ZZNÊMÊONVMLPUJMBBON
+ÊTFOZZEFU%BUBøPSB5VSVO:SJUUÊKÊU
5ZÚOUFLJKÚJUÊPNJTUBKJFOMJTÊLTJPTBBJLBJTUB
KBoTFTPOLJBQVMBJTUB
,FTLJPTUPTWÊIÊOZMJFVSPB
-JJLFWBJIUPOPJO̓FVSPB
,VLLJFOIBOLJOUBTVPNBMBJTJTUBKBVMLPNBJTJTUB
UVLVJTUBQZSJUÊÊOTVPTJNBBOMÊIJQVVUBSIPKB
t 5VPUFSZINJFOPTVVEFUSVVLLVLVLBUO
MFJLLPLVLBUONVVUO
t "WPJOOBQÊJWÊÊWVPEFTTB
22
pohdintoja. Naiset hyppäsivät uuteen elämänvaiheeseen ja aloittivat Turun Kukkaportin yrittäjinä keväällä
2011. Kiinteistö oli kohtuullisessa kunnossa, joten toimintaa pystyttiin
jatkamaan pintaremontilla. Varastokylmiö ja
ulkopöydät on sittemmin uusittu.
Viistokattoinen liikerakennus on aikanaan
suunniteltu kukkakaupaksi tälle paikalle, ja sen
huomaa. Tila on avara, valoisa ja muunneltava. Pintamateriaalit ovat kestäviä ja arvokkaita – tummanharmaan kiven käyttö viittaa
hautausmaan läheisyyteen. Työtilaa on reilusti, tosin etenkin sesongeissa jopa hieman
liikaakin suhteessa myymälätilaan.
Musta tunnusväri toistuu yrityksen logosta henkilökunnan pukeutumiseen, hintakyltteihin ja pakkauspaperiin. Kaikki on siististi
ojennuksessa, mutta remontti muhii jo Halosen ja Kallion viisivuotissuunnitelmissa.
Ihan oikea kukkakauppa
Sijainnista hautausmaan portilla on sekä hyötyä että hieman haittaakin. Kauppa on hyvin
näkyvillä ja sinne on helppo tulla. Ilmaisia
parkkipaikkoja on paljon aivan liikkeen edustalla. Hautausmaasesongit – pyhäinpäivä ja
äitienpäivä – ovat myynnin kannalta hyvin
merkittäviä. Toisaalta Halonen ja Kallio ovat
joutuneet huomaamaan, että hautausmaa on
myös rasitteena kaupankäynnille.
– Asiakkaat saattavat kysyä, voiko meiltä
viedä kukkia elävillekin. Jos joku vie kukkia
haudalle, hän saattaa toivoa, etteivät kukat
olisi liian hienoja varastettaviksi. Love me
do -häämessuilla moni hämmästeli, että ”ai
te olette ihan oikea kukkakauppa”.
Yhä useampi asiakas on kuitenkin jo oppinut, että tosiasiassa Turun Kukkaportti on
täyden palvelun ammattikukkakauppa. Vali-
koima kattaa sekä sisäkukat että ryhmäkasvit. Ruukkukukkia myydään paljon, kukkasidontaa tehdään laidasta laitaan, ja kukkavälitykset toimitetaan. Lisäksi liikkeen edustalla kukkien keskellä on pieni kahvila keväästä syksyyn.
Kukkaportissa voi myös tehdä vuosisopimuksen haudan hoidosta. Tällöin yritys huolehtii istutuksista ja kynttilöistä haudalla, jolle omainen ei syystä tai toisesta itse pääse tulemaan. Suurin osa asiakkaista on kuluttajia,
mutta myös Henrikin seurakunta tilaa kukat
tilaisuuksiinsa täältä.
Laatu on keskeinen kilpailuetu
Kukkien hankkiminen oli Haloselle ja Kalliolle tuttua rutiinia Huiskulan ajoilta, ja samat verkostot toimivat nykyäänkin. Yhteydet
tanskalaisiin ja hollantilaisiin tavarantoimittajiin ovat vahvat. Suomalaista kukkaa tulee
lähiseudun tarhoilta. Hankinnoissa Kallio
hoitaa ruukut ja Halonen leikot.
– Meillä on hyvän ruusunmyyjän maine.
Myös hortensiaa myydään tosi paljon sekä
leikkona että ruukussa. Kaksivanaisia orkideoita emme myy ollenkaan, vaan kaikissa
on vähintään kolme vanaa. Meidän ratkaisumme kilpailuun on myydä parempaa kuin
muut tällä seudulla, Halonen sanoo.
– Olemme keskihintainen mutta laadukas
kukkakauppa. Hintaero halvempiin tarjoajiin näkyy kukissa, jotka ovat niin hyviä että
asiakkaat palaavat meille, Kallio täydentää.
Kukkaportissa merkitään jokainen sesonki tarkasti muistiin. Huomiot, ostot, onnistumiset ja parantamista vaativat asiat kirjataan Excel-tiedostoihin jo sesongin kuluessa
ja heti sen päättyessä. Kun sesonki lähestyy,
tiedostot otetaan hyvissä ajoin esille. Tulevan
äitienpäivän valmisteluissa ”äitienpäiväekseli” oli käytössä jo huhtikuun alussa.
Ruukut ja muu tavara hankitaan pääsääntöisesti Wikholmilta Ruotsista. Muutenkin
yrittäjät seuraavat aktiivisesti naapurimaan
uusia tuulia. Messureissulla Malmön Nordic
Flower Expoon heille kirkastui taas eri puutarhojen tuottamien ruukkukasvien laatuero.
Ruotsin sisustus- ja joululehdet sekä ruotslaisten kukkakauppojen Instagram-tilit näyttävät suuntaa Turkuunkin.
Eeva Halonen
Musta pakkaus koristellaan elävällä oksalla.
Viistokattoinen myymälärakennus on avara.
Hillitty esillepano sopii hautausmaan portille.
Koulutusta itselle ja muille
riaalien käyttöä. Laajensin myös yrityksen
liiketoimintasuunnitelmaa osana yrittäjyyden opintoja.
Kukkaportissa työssäoppijat saavat rautaisannoksen kaupankäyntioppia.
– Periaatteena on, että kukat eivät ole tulleet
tänne hoidettaviksi vaan myytäviksi. Myöskään opiskelija ei tule tänne hoitamaan kasveja. Jos kasvia täytyy alkaa hoitaa, se on valmis roskiin, Kallio napauttaa.
Hänen mukaansa hyvä harjoittelija antaa
opettaa itseään ja tarttuu työhön, vaikkei si-
tä aivan vielä hallitsisikaan.
– Kun annetaan tehtäväksi kimppu, on selvä ero siinä, sanooko hän ”en osaa, en tee” vai
”en ole tehnyt, mutta neuvotteko”.
Halonen korostaa myös asiakaspalvelun ja
ihmistuntemuksen merkitystä.
– Tämä työ on ihmisten kanssa toimimista. Asiakkaasta täytyy olla kiinnostunut vaikka hänen koiransa allergioita myöten, vaikkei olisikaan. Lisäksi oman elämän pitää olla kunnossa, jotta pystyy työssään kohtaamaan ihmisiä.
Kallio on koulutukseltaan merkonomi ja sanojensa mukaan myyjä henkeen ja vereen.
Halonen on puolestaan valmistunut Lepaalta hortonomiksi 2002, ja hän täydensi osaamistaan suorittamalla juuri floristin tutkinnon Ahlmanilla.
– Olihan siinä sovittamista, että sai hoidettua sekä yrityksen että koulun, mutta nyt
olen tyytyväinen. Sain esimerkiksi lisää materiaalituntemusta ja opin luonnonmate-
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kaikki eivät pidä kukista
Noin joka viides kuluttaja ei osta kukkia milloinkaan.
Syyt vaihtelevat, ja niihin voi olla vaikea vaikuttaa.
TEKSTI: JYRKI JALKANEN
M
iksi kaikki eivät
tykkääkään kukista? Sitäkin selvitettiin Suomen
Gallupin kukkamarkkinatutkimuksessa aiemmin tänä vuonna.
Noin joka viides kotitalous
jättää kukat ostamatta. Erityisen niuhosti kukkiin suhtautuvat nuorehkot, 18–39-vuotiaat
miehet. Näiden mielestä kukkien
ostaminen ei ole tärkeää, eivätkä kukat oikein ole 2000-luvun
juttu. Joidenkin nuorten mielestä
kukat tulisi jättää luontoon, jossa ne ovat kauniimpia kuin maljakoissa. Rahan puute on varsin
selvä syy olla ostamatta kukkia.
Myös osa keski-ikäisistä miehistä välttää kukkia. Osa ei vain
ole kukkaihimisiä, toiset asuvat
yksinään ja kolmannet eivät keksi ketään, joka olisi kukkien antamisen arvoinen. Osa vanhemmis-
ta miehistä pelkää, että ”jos akat
oppivat saamaan kukkia ovat ne
niitä aina vonkumassa”.
Kaikille ei-kukkaostajille yhteistä on se, etteivät kukat yksinkertaisesti kuulu heidän tapoihinsa tai elämäänsä. Kukkia pidetään
jopa täysin turhina.
Keskity jo ostaviin
Lahjakukat vähenevät
Useimpiin ostamattomuuden syihin on käytännössä melkoisen vaikeaa vaikuttaa. Yksittäisen kauppiaan näkökulmasta on todennäköisesti helpompi lisätä kukkia
jo ostavien ostoksia kuin yrittää
käännyttää ei-ostajia ostajiksi.
Toisin kuin ehkä yleisesti oletetaan, ei allergia ole juuri minkäänlainen syy olla ostamatta kukkia.
Näin ajattelee vain kaksi prosenttia ei-ostajista.
Tärkein syy ostaa kukkia on viedä
niitä lahjaksi tai tuliaisiksi. Näin
kertoi 68 prosenttia vastaajista.
Huolestuttavaa on, että lahjakukkien ostaminen on vahvassa
laskussa. Vain viisi vuotta sitten
78 prosenttia kuluttajista ilmoitti
ostavansa kukkia lahjatarkoituksiin. Kukka-ala taitaa olla nopeasti menettämässä markkinoita kilpaileville lahjatuotteille.
Kaikista ostamisen syistä juuri
lahjaksi ostaminen vähenee no-
peimmin. Kukkien hankkiminen
omaksi iloksi arkeen puolestaan
on lievässä nousussa. Se on kukkien käyttötarkoitus 62 prosentille ostoksista.
Surukukkien käyttö pysyy vakaana. Neljännes kuluttajista ostaa kukkia tähän tarkoitukseen.
Työpaikalle ostettavien kukkien hankinta on lähes olematonta, vain pari kolme prosenttia.
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
2015: Kukkamarkkinatutkimus.
Juttusarjan ensimmäinen osa julkaistiin
numerossa 8/2015.
23
Hyvää energiaa virtaa puolin ja toisin, kun Sirpa Lepistö ja Sirkku Syrjälä
ilahduttavat hyvinkääläisiä uudella puutarhamyymälällään.
Maikki Soini on maalannut myymälän seinään puutarhan haltijoineen.
Vesiaihe on kotimaista tuotantoa.
Tiskin taakse tapeitoitiin seinä, joka
on kuin pala tehdasta. Tuotevalikoima on mukavan kotoinen.
Seinä on liisteröity vanhoista lehdistä ja maalattu kahvilla ja maalilla.
Liikkeen edustalla houkuttelee
maalia pintaansa saanut pyörä.
Uusi puutarhamyymälä Hyvinkäälle
Asiakkaat ovat kyselleet, onko Hyvinkäälle huhtikuussa avattu
puutarhamyymälä auki vain tämän kesän. Ei, puutarhahaltijat
ovat tulleet jäädäkseen.
TEKSTI JA KUVAT: ANU PIRHONEN
S
irpa Lepistö ja Sirkku
Syrjälä työskentelivät
vuodesta 2007 lähtien
Hankkijalla, joista neljä
viime vuotta Multasormen puutarhahaltijoina. He auttoivat Kemiöstä Rovaniemelle sijaitsevissa
myymälöissä niin asiakkaita kuin
myymälän henkilökuntaakin.
Erilaisten asiakkaiden ja myymälöiden näkeminen on ollut valtava rikkaus ja vähän kuin johdatuskin. Kun työsuhde Hankkijan
kanssa päättyi ja sopiva liikehuoneisto tuli vastaan, palaset loksahtivat paikoilleen.
– Asioilla on tapana järjestyä.
Nyt on oman puutarhamyymälän aika, yrittäjäperheen lapset
kertovat.
LIIKETILAN LÖYTÄMINEN ei ollut
helppoa. Milloin ei saanut laittaa
kasveja liikkeen edustalle, mil24
loin liiketilaan ei tullut lämmintä
vettä. Aikaisemmin putkiliikkeenä toiminut tila sijaitsee Hyvinkäällä vilkkaasti liikennöidyn tien
varressa lähellä Willa-kauppakeskusta. Myymälään pääsee myös
pyörällä tai kävellen. Huoneiston
valintaan vaikutti eniten se, että
takapihalta löytyi tila monivuotisille kasveille, kunhan pajukko
ensin raivattiin pois.
KUUKAUDEN AUKI olleen myymälän sisätiloissa näyttää siltä
kuin se olisi aina ollut olemassa.
140 neliön sisätila remontoitiin
kuukaudessa.
Suhteet ja aikaisempi työ ovat
tehneet tuotteiden hankinnasta ja
myymäläsuunnittelusta helppoa.
Uusyrityskeskuksen apua on hyödynnetty moneen kertaan.
Puutarhamyymälästä löytyvät
kaikki työkalut, tarvikkeet, mul-
lat, lannoitteet ja niin yksi- kuin
monivuotiset kasvitkin. Lisäksi
myynnissä on paljon sisustustarvikkeita, mutta ei valikoima tähän
lopu: villasukkia, koruja, tyynyjä,
räsymattoja, kolikkopusseja, tauluja ja kelloja tulee vastaan myymälää kiertäessä.
Lattialla on erilaisia mattoja.
Heinäseipäät toimivat verhotankoina. Raudoitusverkkoon on ripustettu sisustustuotteita. Myymäläkalusteina ovat niin raakalaudasta tehdyt hyllyt, vanhat lipastot kuin vanha Singerkin.
– Sisustaminen liittyy yhä
enemmän puutarhaan. Halusimme tästä erilaisen ja kotoisan paikan. Ihan teidän näköinen, ovat
entiset työtoverit ja tutut kommentoineet suomalaisille epätyypillisen värikkäissä vaatteissa tepasteleville siskoksille.
TAIMIPIHA VALMISTUU parhaillaan. Osa kotimaista perennoista ja puuvartisista odottaa jo paikoillaan noin neljänsadan neliön
takapihalla.
Yrittäjät suosivat kaikissa os-
toissa parhaansa mukaan lähitoimijoita ja perheyrityksiä.
– Haluamme tukea kaltaisiamme. Pienenä toimijana saamme
myös joustavasti täydennystä, Lepistö ja Syrjälä iloitsevat.
HÄMMÄSTYTTÄVÄN PALJON
muutakin siskokset ovat ehtineet
myymälän avaamisen lisäksi: yhden asiakkaan omenapuu on käyty leikkaamassa, pihakonsultointia on tehty, paikallinen Omakotiyhdistyksen kokous on pidetty
myymälässä ja Hyvinkään Yrittäjien aamupala on tällä viikolla
Puutarhahaltijoilla.
– Olemme tottuneet pitkiin päiviin. Nyt on luksusta päästä illaksi kotiin, sanovat siskokset, jotka
pitävät liikkeensä auki joka päivä
juhannuksen asti.
– Töissä viihtyy, koska siellä saa
tehdä rakastamaansa työtä. Työn
rikkaus ovat asiakkaat.
Osa on pitänyt liikkeen perustamista rohkeana tekona.
– Eihän tässä korkealta tiputa.
Kannon päältä korkeintaan, puutarhahaltijat tuumivat.
Yhdellä
käsittelyllä
jopa
4
rikkakasvitonta
kuukautta
Pistol® on ainutlaatuinen pitkävaikutteinen valmiste
rikkakasvien torjuntaan, joka pitää rikkakasvit poissa jopa
4 kuukauden ajan. Pistol sopii käytettäväksi alueilla, jotka
halutaan pitää puhtaana kasvustosta kuten puisto- ja
pihakäytävillä, laatoituksilla, koristepuiden alustoilla,
rakennusten ja rakenteiden ympärillä ja muilla viljelemättömillä alueilla. Pitkävaikutteisena se vähentää
alueiden hoitoon käytetty aikaa ja kustannuksia, sillä
vain yksi käsittely kasvukaudessa riittää!
; Pitkävaikuikutteinen
; Torjuu rikkakasvit ja estää uusien kasvun
; Yksi käsittely kasvukaudessa riittää
Tiedustelut: Bayer Environmental Science, Päivi Matikainen. Puh. 020 785 8451, email: [email protected]
Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.
25
Kasvinsuojelullista yhteistyötä
Liisa Pietikäinen
Lissaboniin kokoontuneet alan ammattilaiset vertailivat koulutuksen aikana eri maiden kasvinsuojelukäytäntöjä pienryhmätyöskentelyllä.
Integroitu kasvinsuojelu ja
erilaiset kasvinsuojelumenetelmät olivat keskeisesti
esillä eurooppalaisten tutkijoiden ja neuvojien kokoontuessa maaliskuun aikana eri
puolilla maanosaa.
TEKSTI: ANNE NISSINEN, TOVE JERN
JA LIISA PIETIKÄINEN
P
ariisissa kokoonnuttiin pohtimaan Euroopan integroidun kasvinsuojelun strategista tutkimusagendaa. Osallistujat käsittelivät eurooppalaisessa C-IPM-tutkimusverkostossa
laadittua luonnosta ja siitä saatua palautetta.
Lissabonissa puolestaan järjestettiin kasvinsuojeluaineiden
kestävän käytön direktiiviin liittyvää koulutusta. Siinä käsiteltiin
muun muassa kasvinsuojeluaineiden kauppaa, pakkausmerkintöjä, integroitua kasvinsuojelua ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testausta koskevia asioita.
Neljä ydinteemaa
Integroidun torjunnan tutkimusagendassa on neljä ydinteemaa:
ennaltaehkäisevä ja kestävä tuhoojien hallinta, vaihtoehtoiset
ja innovatiiviset torjuntamenetel26
mät, IPM vähän viljellyillä minor
use -kasveilla sekä kasvinsuojeluaineiden vaikutukset ja IPM:n
toteutuksen indikaattorit.
Useat sidosryhmiltä tulleet
kommentit käsittelivät sosio-ekonomista tutkimusta ja IPM:ään
liittyvän sosio-ekonomisen tutkimuksen ottamista yhdeksi ydinteemaksi.
Puolesta ja vastaan esitettyjen
näkökulmien jälkeen päädyttiin
ratkaisuun, että osio integroidaan
neljään tutkimusteemaan. Perusteluna oli, että jos sosio-ekonominen tutkimus on erillinen teema ja
koska se käyttää omaa tutkimuskieltään, se voi jäädä muusta tutkimusympäristöstä irralliseksi.
Ennaltaehkäisevän ja kestävän
tuhoojien hallinnan keskiössä on
vakaa ja vastustuskykyinen viljelyjärjestelmä. Tämä muodostuu viljelytekniikasta, kasvimonimuotoisuudesta, terveestä lisäysaineistosta ja suorista torjuntamenetelmistä.
Monimuotoisuus esille
Monimuotoisuuteen sisällytettiin
kasvinjalostus, resistentit genotyypit, vähemmän alttiit fenotyypit,
viljelyn monipuolistaminen ja kasvin resistenssin hallinta.
Kasvinjalostuksessa askarrutti muun muassa, miten nyt voidaan huomioida viljelykasveil-
ta 20 vuoden kuluttua vaadittavia ominaisuuksia. Esille nousi
myös, tarvitaanko kokonaan uusia viljelykasveja uusiin viljelyjärjestelmiin.
Viljelyteknisia keinoja
tarvitaan
Keskustelu viljelyteknisistä torjuntakeinoista herätti kysymyksen: mitä uutta niissä on? Vastauksena oli, että uutta on yhdistellä
niitä muiden torjuntamenetelmien kanssa.
Tuholaisten tarkkailuun kaivattiin nettipohjaisia, maantieteellisesti laajoja, jopa EU-tasoisia
tarkkailujärjestelmiä, joita useat
käyttäjät voisivat ohjata ja jotka
ottaisivat huomioon torjuntakynnykset.
Lisää biologisia tapoja
Biologisiin torjuntamenetelmiin
kaivattiin nykyistä laajempaa kirjoa. Toisaalta toivottiin keskittymistä mekaanisiin ja fysikaalisiin
torjuntakeinoihin: ne ovat vaihtelevissa olosuhteissa luotetta-
vampia kuin biologisen torjunnan keinot.
Biologiset torjuntaeliöt ovat
hyvin kapea-alaisia yhden ekolokeron torjuntamenetelmiä. Täsmätorjunta päätettiin siirtää lyhyen tähtäimen tutkimustavoitteeksi.
Kasvinsuojelun tekniikkaa, kuten ruiskuja, on saatavilla. Niiden käyttöönottoa ovat kuitenkin rajoittaneet hinta sekä uuden
tekniikan monipuoliset vaihtoehdot, joita joudutaan opettelemaan laitteen käyttöönoton yhteydessä.
Vähän viljellyillä kasveilla
omat ongelmansa
EU:ssa on jo useita minor usetyöryhmiä, jotka pyrkivät jakamaan tietoa löytääkseen ratkaisuja minor use -ongelmiin. Tutkimusstrategiaa kehitetään yhdessä
näiden ryhmien kanssa.
Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden puute on erityisesti minor
use -käyttökohteiden osalta korostanut vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämistä.
Kasvinsuojelukoulutuksiin halutaan
yhtenäiset periaatteet koko EU:ssa.
Todentamisessa vaikeutta
Kun keskusteltiin IPM:n toteutuksen indikaattoreista, todettiin,
että on vaikea löytää kasvinsuojeluaineita koskevaa tutkimusta,
joka ei kuuluisi jo jonkin muun
direktiivin piiriin.
Indikaattorien pitäisi olla helppokäyttöisiä ja yksinkertaisia laskea. Ehdotettiin esimerkiksi, että käyttöön otettujen biologisten
torjuntakeinojen määrä voisi indikoida integroidun kasvinsuojelun kestävyyttä.
Ostajien vaatimukset
huomioon
Suurten kauppaketjujen hedelmiä ja vihanneksia koskevat
vaatimukset saattavat vaikeuttaa IPM-viljelyä esimerkiksi silloin, jos kauppaketjut rajoittavat
käytettyjen kasvinsuojeluaineiden määrää. Tämä voi olla ristiriidassa resistenssinhallinnan
kanssa.
Sidosryhmäkommenttien perusteella muokattu Euroopan
IPM-tutkimusstrategian seuraava versio ilmestynee kesäkuussa.
Kannattaa pysyä kuulolla, mikäli
haluatte vielä kommentoida seuraavaa versiota.
Kouluttajat koulutettavina
Better Training for Safer Foodkoulutus järjestettiin toista kertaa. Koulutus on osa EU:n komission järjestämää ohjelmaa,
jossa eri maiden toimijoita kou-
050 5717 333 | Verkkokauppa
LUOMU-kelpoinen Pehtoorin Broilerhyvä 27€/tn + rahti
Tonni sisältää N 28 kg, K 21 kg, P 11 kg, Ca 24 kg,
runsaasti hivenaineita ja aktiivista humusta.
Vastaava määrä kemiallisia NPK-ravinteita maksaa 78€/tn!
Tarjous on voimassa 15.5.2015 saakka.
Biologinen torjunta | Viljelytarvikkeet | Kastelu
Soita ja kysy lisää!
”IPM ei ole helppo asia
viljelijälle eikä tarkastajalle.”
lutetaan muun muassa eläin- ja
kasvinterveyden saralla.
Eräänä päätavoitteena on saada aikaan yhtenäiset ja riippumattomat käytännöt kaikkiin jäsenmaihin. Kasvinsuojeluosion tavoitteena on muun muassa kouluttaa kasvinsuojelukoulutuksia
järjestäviä kouluttajia toimimaan
yhtenäisesti ja samojen periaatteiden mukaan eri EU:n maissa.
Kouluttajat mukaan lukien paikalla oli 35 osanottajaa 16 maasta.
Tiedon ja kokemusten
vaihto tärkeää
Tiedon välittämisen ohella tavoitteena on mahdollistaa keskustelu kasvinsuojelun käytännöistä,
koulutuksesta ja kasvinsuojelussa
esiintyvistä mahdollisista ongelmista eurooppalaisten kollegoiden kesken.
Huolimatta maiden välisistä
eroista jokainen maa pyrkii toteuttamaan kestävän käytön direktiiviä parhaalla mahdollisel-
la tavalla lain vaatimassa ajassa.
Tärkeää on myös on saada osallistujat välittämään tietoa omissa verkostoissaan.
Neuvojana ja tarkastajana työskentelevä saksalainen Julia-Kristin Plate kertoi odotusten täyttyneen.
– Kollegoiden tapaaminen ja eri
maiden toimintatapojen vertailu oli mielenkiintoista. Erilaisten
IPM-menetelmien käyttö puutarhatiloilla on yleistä, ja viljelijät ymmärtävät IPM:n tärkeyden, Plate kertoi.
Koulutuksen asiat olivat hänelle
tuttuja, sillä Saksassa esimerkiksi
kasvinsuojeluruiskuja on testattu
vuosia, aivan kuten Suomessakin.
Tulevaisuuden haasteina Euroopassa Plate kokee ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat:
taudit, tuholaiset ja vesivarantojen riittävyyden.
– Myös resistenssin syntyminen
ja uusien kasvinsuojeluaineiden
testaaminen ja rekisteröiminen
ovat haasteita, Plate totesi.
Tanskalainen Bo Bjerre Nielsen toimii kasvinsuojeluaineiden
tarkastajana. Hän on sitä mieltä,
että IPM ei ole helppo asia viljelijälle eikä tarkastajalle.
– Miten IPM:ää voidaan toteuttaa niin, että se on tarkastettavissa? Esimerkiksi ruiskun testaamiset tai jäämien määrät on
helppo tarkastaa. Kynnysarvojen
tarkastaminen onnistuu lohkomuistiinpanoista, Nielsen pohti.
Nielsen oli vahvasti myös sitä mieltä, että yhtenä tarkastajan tehtävistä on viljelijän informoiminen asioista myös tarkastusten aikana.
Pariisin kokoukseen osallistuivat
vanhempi tutkija Anne Nissinen
Lukesta ja Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä.
Puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen ProAgria Pohjois-Savosta
kouluttautui Lissabonissa BTSF eli
Better Training for Safer Food-ohjelmassa.
C-IPM on ERA-NET-hanke, joka
käsittelee integroidun kasvinsuojelun
tutkimusta Euroopassa. Hankkeeseen
osallistuu 32 tutkimuslaitosta tai
rahoittajaa 21 Euroopan maasta.
Lisätietoja: www.c-ipm.org
OLETKO VILJELY- JA
PAKKAUSTARVIKKEITA VAILLA?
Kysy lisää 09 274 6880
27
Kuiva, runsasravinteinen
Kuiva, niukkaravinteinen
Luonto tietää, mikä
kasvaa millaisessakin
paikassa, ja hyvin
harva paikka jää tyystin ilman kasveja.
Biotooppipohjainen
kasvien käyttö tuo
viheralueille paremman lopputuloksen
halvemmalla kuin
perinteinen ”hyvän
puutarhamaan” tuominen paikkaan kuin
paikkaan. Alnarpin
maatalouskorkeakoulussa Ruotsissa
asiaa on tutkittu ja
testattu.
TEKSTI JA KUVAT: ELINA VUORI
Kaavio ohjaa luontaisten
biotooppien kasvivalintoihin.
JÄKÄLÄTYYPIN MÄNTYMETSÄ
Karu hiekkadyyni
Rehevä hiekkadyyni AROMETSÄT
Aromainen
kalliopuutarha
Kalliopuutarha
VARPUTYYPIN MÄNTYMETSÄ
Kanervanummi
RUNSASRUOHOINEN
MÄNTYMETSÄ
Iiris- ja heinäRUOHO/VARPUTYYPIN
PENSAIKKOTYYPIN
puutarha
TAMMIMETSÄ
KUUSIMETSÄ Hopeapuutarha
VARPUTYYPIN
PÄHKINÄMETSÄ
KOIVUMETSÄ
Yrttitarha
RUOHOTYYPIN
LEHMUSMETSÄ
KOIVUMETSÄ
MUSTIKKATYYPIN
OrkideaKUUSIMETSÄ
RUNSASRUOHOINEN
niitty
TAMMIMETSÄ
JALOPUUMETSÄ
Lehtopuutarha
HAAPAMETSÄ
Ruusutarha
LEHTOMETSÄT
KANGASMETSÄT
Pioniteema
SANIAISTYYPIN
JALAVAMETSÄ
Perennatarha
KUUSIMETSÄ
RUUOHOTYYPIN
Sammalpuutarha
RUOHO/VARPUTYYPIN
KUUSIMETSÄ
HIESKOIVUMETSÄ
SAARNIMETSÄ
HARMAALEPPÄMETSÄ
Koste iiris- ja
heinäpuutarha
Kostea kangas
SUOMETSÄT
Orkideasuo
JoenrantaKohosuo
teema
RUOHOTYYPIN Lummeallas RUOHOTYYPIN
VARPUTYYPIN
RUOHOTYYPIN
VARPUTYYPIN
KUUSI- JA KOIVUKORPI KUUSI- JA KOIVUKORPI
SEKAKORPIMETSÄ
LEPPÄKORPI
MÄNTYKORPI
Kuiva
perennatarha
Märkä, niukkaravinteinen, alhainen pH
Märkä, runsasravinteinen, korkea pH
Kasvivalinnat paikan mukaan
B
iotooppi- eli kasvupaikkapohjainen viheralueiden rakentaminen ei ole
mikään uusi asia. Urbanisoituneimmissa maissa kuten Hollannissa ja Saksassa sitä
on käytetty jo pitkään. Pohjoismaissa aidon luonnon läheisyys
on vähentänyt tarvetta tällaisille
”luomupuistoille”.
– Kollegani oli tarjoutunut tulemaan Viherpäiville jo parikymmentä vuotta sitten puhumaan
tästä, mutta silloin häntä ei haluttu, lehtori Allan Gunnarson
Alnarpin maatalouskorkeakoulusta kertoo.
rustaminen voidaan lukea samaan
buumiin.
Monet syyt puoltavat biotooppipohjaista suunnittelua. Se tuo
kaivattua luontoa myös kaupunkeihin ja lisää luonnon monimuotoisuutta, ja myös eläimistöä. Tämä taas tuo esimerkiksi lapsille
paljon leikki- ja oppimismahdollisuuksia sekä elämyksellisyyttä.
Lisäksi ekosysteemipalvelut lisääntyvät ja ympäristö muuttuu
terveellisemmäksi.
– Usein tällainen alue on myös
helpompi ja halvempi pitää yllä, kunhan se on tehty älykkäästi ja kokemuksella, Gunnarsson
huomauttaa.
Elämyksiä ja säästöjä
Syvää osaamista tarvitaan
Yksinkertaisimmillaan biotooppipohjainen kasvisuunnittelu lähtee
kasvupaikkavaatimuksista. Monimutkaisimmillaan voidaan kopioida koko kasviyhteisö ja biotoopit luonnonmaisemasta.
Nykyisin biotooppipohjaista
ajattelua sovelletaan esimerkiksi katoille ja tieympäristöön rakentamalla kuivakkoalueita ja toisaalta luomalla hulevesialueille
kosteikkoja. Myös niittyjen pe28
Yksi tärkeimmistä tekijöistä biotooppipohjaisen rakentamisen onnistumisessa on hyvä asiantuntemus kasveista ja kasvillisuustyypeistä. Taitoa voi kehittää paitsi
omilla luontoselvityksillä myös
kirjallisuudesta.
– Yleensä puut ja pensaat sopeutuvat melko laajaan olosuhteiden vaihteluun, mutta varvut,
heinät, saniaiset ja perennat ovat
tarkempia, Gunnarsson sanoo.
Erityisen tärkeitä oikeat kasvivalinnat ovat, jos lajisekoitukset
ovat monimutkaisia ja runsaita
tai jos edellytetään lajien monimuotoisuuden pitkää säilymistä.
Myös rajalliset hoidon resurssit
vaativat hyvää suunnittelua.
– Tärkeää suunnittelussa on
myös rakenteellinen ja arkkitehtoninen ilme. Avoimet paikat, yksittäiskasvit, puiden korkeus, kasviryhmien sijoittelu –
kaikki ovat tärkeitä.
hoitovaiheessa. Miten hoidetaan
aluksi? Entä kun kasvit ovat kehittyneet? Annetaanko kasvillisuuden kehittyä vapaasti? Raivataanko osa istutuksista pois?
– Kasvillisuuden kerroksellisuutta kannattaa ajatella heti alusta lähtien. Mitkä kasvit pärjäävät
alimmaisina? Kuinka sade lankeaa, suoraan maahan vai kasvien lehtien kautta? Miten reuna- ja vaihettumisvyöhykkeet on
suunniteltu?
Pitkiä projekteja
Istuttamisopit uusiksi
Biotooppipohjaisen kohteen rakentamisessa on myös mietittävä monia yksityiskohtia. Parannetaanko maata ja miten? Minkä kokoisina taimet istutetaan?
Kuinka tiheään ne laitetaan? Istutetaanko kaikki samaan aikaan?
Kylvetäänkö jotakin lajeja?
– Puita istutettaessa kannattaa käyttää sekä suuria että pieniä taimia yhtä aikaa. Näin ne kirittävät toinen toisiaan. Myöhemmin osan puista voi poistaa, Gunnarsson kehottaa.
Lisää ratkaistavia asioita tulee
Biotooppirakentamisen voi aloittaa pienestäkin. Gunnarson kertoo esimerkkinä, kuinka eräästä
koulusta yksinkertaisesti poistettiin osa asvaltista pihalta. Siihen
”tuotiin luonto takaisin” tuomalla kasvualustaa ja kasveja luonnonalueelta.
– Se ei ehkä ole kovin kaunis,
mutta lapset leikkivät siellä kovasti, ja mikä parasta, pojat ja tytöt yhdessä!
Alnarpin maisemalaboratoriossa on 20 hehtaarin entisellä
peltoalueella kokeiltu monenlaisia kasvillisuusprojekteja 20–30
MARKKINAPAIKKA
MITÄ KUULUU?
Järvenkylässä iloitaan
osaavista viljelijöistä
Radanvarren murske, hakkuuaukio, tulviva joentörmä, uudispuisto ja lammenranta ovat saaneet monilajisen, paikkaan sopivan kasvillisuuden.
Järvenkylän porukka ryhmäkuvassa, vasemmalta alkaen Mikael Norrteir,
Elina Järvinen, Tiina Aalto ja Jari Suominen.
vuoden aikana. Nyt siellä on monimuotoista metsä-, pensas- ja
niittykasvillisuutta sekä kosteikkoja vesialueita. Alue on edelleen koekenttänä ja sinne pääsee
tutustumaan.
– Projektit ovat pitkiä. Pari ensimmäistä vuotta puiden istuttamisen jälkeen pitää panostaa
kitkentään, seuraavat 3–5 vuotta harventamiseen. Vasta sitten
päästään kenttäkerroksen istuttamiseen, kun valo-olot alkavat olla tiedossa, Gunnarsson kuvailee.
Yleensä humuslisäys ja pienet
vippaskonstit ovat tarpeen, jotta kenttäkerroksen kasvit pääsevät alkuun.
– Ensin maa haravoidaan irtoaineksesta puhtaaksi. Sitten levitetään kolme arkkia sanomalehteä, ja sen päälle humuspitoinen
kasvualusta. Lopulta siihen istutetaan kasvit. Näin varsinkin eksoottisemmat perennakasvit saavat kilpailuetua alkuun.
Hyviä esimerkkejä biotooppipuistoista löytyy muualtakin. Esimerkiksi Amstelveenin Amsterdamse Bos Hollannissa sekä Ruotsissa Sävsjön, Mariestadin ja Laholmin kunnista.
Järvenkylä Oy myy tarvikkeet viljelijöille koko maahan.
Jari Suominen iloitsee yhteistyöstä osaavien ja eteenpäinkatsovien suomalaisten viljelijöiden kanssa.
Juttu perustuu Viherpäivien luentoon.
PERENNOJA LEHTOON
t UÊILÊLJNJLLJActaea racemosa
t TZZTWVPLLPKBUBSIBTZZTWVPLLP
Anemone hupehensis, A. x hybrida
t BLJMFJKBUAquilegia sp.
t JTPKBQJLLVUÚZIUÚBOHFSWP
Aruncus dioicus, A. aethusifolius
t QFJUUPMFIUJAsarum europaeum
t KBMPBOHFSWPUAstilbe sp.
t UÊIUJQVULFUAstrantia sp.
t SPULPMFNNJLLJ
Brunnera macrophylla
t QJLLVTPSNVTUJOLVLLB
Digitalis lutea
t QJLLVTZEÊNFUDicentra rp.
t WBSKPIJJQBUEpimedium sp.
t UVPLTVKBUVNNBLVSKFOQPMWJ
Geranium macrorrhizum, G. phaeum
t KPVMVSVVTVUHelleborus sp.
t LVVOMJMKBUHosta sp
t LJJOBOLBUWJP
Kirengeshoma palmata
t WBSKPMJMKBLilium martagon
t IPQFBKBJTPQJJQQP
Luzula nivea, L. sylvatica
t Kotkansiivet, Matteuccia sp.
t LFWÊULBJIPOLVLLB
Omphalodes verna
t LBMMJPLJFMPUPolygonatum sp.
t JNJLÊUPulmonaria sp.
t WBMFBOHFSWPURodgersia sp.
t LPMNJMFIEFUTrillium sp.
t LFMUBLJFMPLLJUvularia grandiflora
t varjosiippa, Vancouveria hexandra
t WBMLPKBUVNNBQÊSTLÊKVVSJ
Veratrum album, V. nigrum
TEKSTI: MILLA TOLONEN
T
änä keväänä EteläSuomen viljelijät lähtivät tavaranhakuun
jo maaliskuussa, ja siitä lähtien Järvenkylällä on tehty
pitkää päivää.
– Viljelijöiden sormet syyhyä
-vät päästä pelloille. Työaikani
menee nyt manuaaliseen työhön: kannan tavaraa ulos liikkeestä kaksin käsin ja käyn välillä tilaamassa lisää, kun jokin
loppuu. Ongelma on positiivinen.
Emme osanneet varautua näin kovaan kysyntään, sanoo Jari Suominen tyytyväisenä.
JÄRVENKYLÄ OY:SSÄ on viime
vuosina määrätietoisesti panostettu uuteen myymälään ja nettikauppaan. Erityisesti uusien asioiden tuominen viljelijöiden saataville on Järvenkylän liiketoiminnan kantava ajatus. Biologinen
tauti- ja tuholaistorjunta avomaalla, viljelyverkot ja viljelytunnelit ovat tulleet osaksi osa Järvenkylän valikoimaa viime vuosina.
Suominen iloitsee viljelijöiden
heräämisestä tuottamaan sitä, mi-
tä kuluttajat haluavat.
– Nuoret viljelijät ovat hyvin perillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja mihin kulutus on menossa. Ympäristöystävällisyys korostuu kaikessa tekemisessä. Biologinen torjunta yleistyy avomaalla,
ja viljely suuntaa kaikessa kohti
luonnonmukaisempia menetelmiä, Suominen näkee.
SUOMINEN MATKUSTAA maailmalla ja pitää henkilökohtaisia
yhteyksiä viljelijäkollegoihin ulkomailla. Se auttaa näkemään oman
maan vahvuudet. Puhdas kasteluvesi, monien tautien poissaolo
ja kesän pitkät päivät ovat valttikorttejamme. Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine ja viljelijämme ovat osaavia.
– On ihanaa nähdä, miten viljelijät ovat innostuneita ja ottavat työnsä tosissaan. Mielestäni
suomalaisilla tuotteilla on hyvät
mahdollisuudet vientiin, mutta
onpa omissa kaupoissammekin
vielä tilaa kotimaisille tuotteille
tuontituotteiden sijaan.
>>
29
MARKKINAPAIKKA
BIOLOGINEN KASVINSUOJELU
Horti Expert
mukana kasvussa
EioloJiset torjuntaeliöt
kimalaiset
– myös avomaalle!
kasvihuonetarvikkeet
Soita tai lähetä sähköpostia kerromme mielellämme lisää!
TORJUNTAeliöt,
TARKKAILUpyydykset
ja NEUVONTA
+ Ajankohtaista: viriilit jauhiaisluteet tomaatille
03 438 3195 s [email protected] s www.biotus.fi
+orti Expert 2y Timo Ahonen puh. 358 40 831 855
hortiexpert#outlook.Fom ZZZ.hortiexpert.¿
HUOLINTAA JA KULJETUKSIA
Onko tämä
sinun
yrityksesi
seuraava
mainospaikka?
HARJAVALTA puh. 010 425 1800
fax 010 425 1899
O. JYLHÄ OY
puh. 014 3381500 fax 014 3381555
ZZZWUDQVSRUWM\OKD¿
planninJ#transportjylha.¿
KASVIHUONERAKENTAMINEN
-Muovien vaihdot
-Kasvihuonesaneeraukset
-Asennus ja huoltopalvelu
-Ruuvipaaluperustukset
www.puutarhatekniikka.com
KASVIHUONETEKNIIKKA
MEILTÄ TARVIKKEET VAHVAAN KASVUUN
t)PSUJNBYPIKBVTBVUPNBUJJLLB
t#JPCFTUJOLJNBMBJTFUKBCJPMPHJOFOUPSKVOUB
t$VMUJMFOFLJWJWJMMBU
t"QVMBOOBUKBNVTUBWBMLPNVPWJU
t4ÊILÚMMÊKBBLVMMBLVLFWBU8BOKFUSVJTLVUKBSPCPUJU
VTFJUBNBMMFKBNZÚTWBSBPTBUKBIVPMUP
041 546 3689, Juurakko
Clima Kontroll Oy
puh. (06) 2256 491, (06) 2256 401
fax. (06) 2256 402
info@climakontroll.fi
www.climakontroll.fi
MUOVIHUONEITA
MAIKAAR
KY
Papinsaarentie 14, Laitila
puh. 040 520 1856
fax (02) 851 369
www.maikaar.com
30
Soita
(09) 7288 2121
ja hoidetaan
mainosasiat
kuntoon!
Puutarhan ja taimimyymälän
nykyaikaiset myymäläkalusteet
toimivalla kastelutekniikalla!
Meiltä myös...
tWJMKFMZQÚZEÊUKBLPVSVU
tLBTUFMVUBSWJLLFFU
tLJFSSÊUZTKÊSKFTUFMNÊU
tTÊÊUÚBVUPNBUJJLLB
tUVOOFMJUKBQJFOLBTWJIVPOFFU
BNNBUUJLÊZUUÚÚO
HORTISTEEL
Hortisteel Oy www.hortisteel.fi
puh. 0400 634 025
fax (06) 450 5056 hortisteel@netikka.fi
katso myös: www.kasvihuone.net
Energiatehokas
kasvihuone
Heat Reuse
-järjestelmällä!
Katso lisää novarbo.fi
PL 12, 27511 Eura
Puh. 02 549 1681, fax 02 549 1660
[email protected], www.novarbo.fi
MARKKINAPAIKKA
KASVUALUSTOJA
KONEITA JA LAITTEITA
Sormihara
ja muut
rikkakoneet
Tecnoma
kasvinsuojeluruiskut
Ranskasta
www.elomestari.fi
p. 040 581 8477
www.kekkila.fi P. 020 790 4800
LANNOITTEITA
hinattavat GT2000, Galaxy, Tecnis ja Fortis
LAADUKKAAT LANNOITTEET
itsekulkeva Laser
SIEMENIÄ
myynti@siemenliikesiren.fi
P\\QWL#VLHPHQOLLNHVLUHQ¿
www.siemenliikesiren.fi
ZZZVLHPHQOLLNHVLUHQ¿
Vanha Talvitie 4 (Tukkutori) 00580 HELSINKI
(09) 774 4910, fax 7744 9191
OLETKO
SIEMENIÄ VAILLA?
Meiltähän niitä saa,
kysy lisää!
www.kekkila.fi P. 020 790 4800
QXWULIRUWHfSXK
09 2746 880 www.hl-vihannes.fi
VILJELYTARVIKKEITA
FERTIL -lannoitteen täsmäannostelija
+HOSSRNl\WWll
7DUNNDDQQRVPllUl
VllW|YlOL²JUDPPDD
+LQWDHXURD
SÄKYLÄN TARVIKEPALVELU OY
3lLYL$DOWRQHQSXK050 521 4726
ZZZWDUYLNHSDOYHOXIL
http://suojaahallalta.omaverkkokauppa.fi
COMPO Frost Protect
ehkäisee kasvien
hallavahingot ja
sadonmenetykset
[email protected]
puh. 010 439 5390
Horti Expert
mukana kasvussa
Soita tai lähetä sähköpostia
kerromme mielellämme lisää!
KUNTTA
PERENNAT
HEINÄT
VARPUKASVIT
puh. (014) 465 131
www.ahosentaimisto.fi
[email protected]
Seija Wilen
Sveitsiläiset %I5&+MEI5
reppuruiskut akku tai käsikäytöllä
TAIMIA
+orti Expert 2y Timo Ahonen puh. 358 40 831 855
hortiexpert#outlook.Fom ZZZ.hortiexpert.¿
puh. 050 5840 744
www.perennataimistorasimus.com
Myytkö taimia?
–Kerro se
tässä!
31
NEUVONTA
’Crispol’ on cosmopolitan-tyyppinen salaatti, joka tekee
tasakokoisia keriä.
Numerolajike 10186 on erittäin voimakkaan
punainen rooman- eli sidesalaatti.
’Multired 80’ värittyy tasaisesti myös epäedullisissa olosuhteissa.
Uusia salaatteja avomaalle
Kasvinjalostajat ovat kehittäneet useita erikoissalaattilajikkeita, jotka
soveltuvat myös avomaalla viljeltäviksi. Näiden lajikkeiden makuun ja
ulkonäköön on kiinnitetty erityistä huomiota.
TEKSTI JA KUVAT: NIKO GRÖNBERG
E
rilaisten salaattikasvien
suosio lisääntyy yhä, ja
kuluttajat ovat tottuneet
odottamaan uutuuksia
tämän tästä. Uudet salaattityypit
myös käyvät kaupaksi.
Kasvihuonesalaatteja on monenlaisia, mutta myös avomaalla
mahdollisuuksia on paljon. Kuluttajat voisivat jo olla valmiita
ostamaan reilunkokoisia avomaansalaatteja vaikka irtomyynnistä. Suuresta kerästä riittää esimerkiksi kesän juhliin vihreää ja
punaista, rapeaa ja kiharaista.
Cosmopolitan-tyyppinen sa-
laattilajike Crispol kehittää kauniin heleänvihreät lehdet, jotka
muodostavat sisältä tiiviin, noin
200 grammaa painavan salaatinpään. Crispolin lehdet ovat tasakokoisia, ja rapea lehtiruoti on
sopusuhtainen. Näin salaatinpää on helppo kauppakunnostaa ja pakata.
Toisena uutuuslajikkeena
roomansalaattien ryhmässä on
salaatin lehtikirvalle resistentti Thimble. Keskikokoinen lajike on vahva myös lehdenreunapoltetta vastaan. Thimble on kokeilemisen arvoinen uutuus sekä
avomaalle että kasvihuoneeseen.
Erikoissalaattien ryhmässä aivan uutta on värikäs roomansalaattiuutuus 10186. Lajikkeella on
pysty kasvutapa, ja sen rapearuotiset, maukkaat lehdet ovat hyvin
voimakkaan punaiset. Salaatinpään vihreä sisäosa muodostaa
syvän punaiselle värille viehättävän kontrastin.
Värillisten multileaf-salaattien ryhmään uutena on tullut
erittäin hyvin värittyvä ja miellyttävän makuinen Multired 80.
Lajikkeen värittyminen on tasaista myös epäedullisissa olo-
suhteissa. Monikäyttöinen uutuuslajike sopii myös tuomaan
väriä salaattisekoituksiin.
Kirjoittaja vastaa Helle Oy:ssä
avomaanvihanneksista.
Kuluttajat voisivat
jo olla valmiita
ostamaan
reilunkokoisia
avomaansalaatteja
kilokaupalla.
Puhu salaateista niiden oikeilla nimillä
Salaattikasveja on monenlaisia alkaen tavallisista Lactuca-suvun
lajeista vuonankaalin kautta erilaisiin sikureihin ja endiiveihin sekä
salaatin tapaan käytettäviin ”maustesalaatteihin”, kuten rukolaan,
sareptansinappiin ja mitsunaan. Nykyään myös esimerkiksi pinaattia, punajuuren lehtiä ja monenlaisia muita ”pikkuvihreitä” käytetään salaatin tapaan.
ei suinkaan ole oikea frisée eli kähäräendiivi, vaan tavallisen lehtisalaatin ripsulehtinen muoto.
Onkin siis tärkeää, että kasveista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.
Roomansalaattihan on virallisen nimistön mukaan sidesalaatti, mutta
edellinen nimi lienee kaupallisesti parempi, ja jo pitkälle vakiintunut.
Miksei salaatteja voisi myydä lajike- tai lajikeryhmänimillään täydennettynä lajinimellä? Se ainakin olisi tarkkaan yksilöivä nimitys. Jalostajathan ovat kovasti yrittäneet keksiä yksinkertaisia ja
houkuttelevia lajikenimiä, jotka kelpaisivat sinällään, kuten juuri
Cosmopolitan – rapea roomansalaatti tai Salanova – lehtisalaatti.
Uusille risteymälajikkeillekin – kuten tälle cosmopolitan-tyyppiselle rooman- ja jäävuorisalaatin risteymälle – soisi jonkin yhtenäisen nimityksen löytyvän. Rapea roomansalaatti on melko kömpelö.
Toki myyvä kauppanimi on aina kasvikselle eduksi, mutta harhaan se ei saisi johtaa. Jo pelkästään erilaiset ruokavalio-, allergia- ja mieltymyskysymykset puhuvat sen puolesta, että kasviksista pitäisi käyttää niiden oikeita lajinimiä.
ELINA VUORI
Harmi, että ”makea friseesalaatti” on jo lähes vakiintunut, vaikka se
32
NEUVONTA
Ripsiäiset ovat vikkeliä mansikan tuholaisia,
mutta tarkka viljelijä saa ne satimeen.
TEKSTI JA KUVA: LIISA PIETIKÄINEN
Pronssin hohtoa marjoissa
Ripsiäisten väri vaihtelee lajista
riippuen mustasta ruskeaan. Aikuisilla ripsiäisillä on kaksi paria
hapsureunaisia ja kapeita siipiä.
Toukkavaiheen ripsiäiset muistuttavat paljon aikuista ilman hyvin
kehittyneitä siipiä ja ne ovat väritykseltään vaaleampia.
Aikuiset ja toukkamuodot imevät kasvinesteitä kukista, lehdistä
ja syövät siitepölyä kukista. Nämä purentavioitukset voivat näkyä nuoremmissa lehdissä ylöspäin taipumisena. Vanhemmissa
lehdissä voi taas olla hopeanhohtoinen tai pilkullinen ulkonäkö.
Ripsiäisen kiiltävää ulostetta voi
myös löytää vioituskohdista pistemäisinä riveinä.
Ripsiäisen ruokailu kukissa näkyy marjoissa. Marjat voivat olla
epämuodostuneita ja värivirheellisiä. Pronssinhohtoiset, ruskeat
marjat ovat merkki ripsiäisten vierailusta. Sen lisäksi, että ripsiäiset imevät ravintoa ja aiheuttavat
värivirheitä, ne voivat levittää virustauteja kasviin.
Elinkaaressa kuusi vaihetta
Ripsiäisen elinkaaressa on yhteensä kuusi vaihetta, johon vaikuttavat sekä isäntäkasvi, lämpötila että ravinnon saatavuus. Ripsiäisen
munia voi löytää kasvin eri osista.
Munat kuoriutuvat yleensä noin
Katri Kostamo
R
ipsiäiset ovat pieniä,
noin 1–2 millin mittaisia, vikkelästi liikkuvia hyönteisiä, jotka aiheuttavat monille kasveille ongelmia niin kasvihuoneissa,
kausihuoneissa kuin avomaallakin. Mansikalla ripsiäiset viihtyvät kukissa, joista ne hakevat siitepölyä ravinnokseen.
Keväällä harson alla mansikkapenkissä lämpötila on erittäin
suotuisa ripsiäiselle. Niinpä ensimmäisten kukkien ilmestyessä harson alle ripsiäiset ovat jo
valmiina.
Tilalle ja tilan eri lohkoille ripsiäiset voivat levitä taimien mukana, mutta myös tuulen ja saastuneiden työkalujen välityksellä.
Ripsiäiset tekevät
mansikoista epämuotoisia sekä
väriltään pronssinhohtoisia.
Ripsiäisiä mansikan kukassa.
Muista ripsiäisten
torjunnassa
t )BWBJOOPJNZÚTIBSTPOBMUB
LFWÊÊMMÊ
t .FSLJUTFIBWBJOUPTJMPILPLBSUUBBO
t )BWBJOOPJBJFNNBUFTJJOUZNJT
QBJLBUFOTJO
t 5FFUBSWJUUBFTTBQFTÊLFUPSKVOUBB
t .VJTUB*1.
Havainnoi ja torju
mansikoita riivaavat ripsiäiset
3–5 päivässä, mutta viileissä olosuhteissa kuoriutuminen voi viedä yli kymmenen päivää.
Toukkavaiheita on kaksi, ja ne
kestävät 3–12 päivää. Kotelovaiheet maassa vievät 2–13 päivää
lajista ja lämpötilasta riippuen.
Kierto munasta aikuiseksi on
noin 2–3 viikkoa riippuen lämpötilasta. Aikuiset yksilöt voivat
elää noin kuukauden.
tämällä avuksi suurennuslasia.
Varsinaisia torjunnan kynnysarvoja ripsiäisille ei ole määritelty, mutta kun monesta kukasta
löytyy enemmän kuin muutama
ripsiäinen, on torjuntapäätöksen
aika. Havainnoinnin perusteella
voidaan löytää esiintymän rajat ja
tehdä päätös pesäketorjunnasta.
Havainnointi liima-ansoilla
Ripsiäisten torjuntaan voidaan
käyttää sekä biologisia että kemiallisia keinoja. Biologisessa
torjunnassa ripsiäispetopunkki Amblyseius cucumeris on pitkään käytetty ja hyväksi havaittu
laji, mutta myös muita petopunkkeja, kuten A. barkeri, voi käyttää.
Biologinen torjunta tulee aloittaa jo ennen ripsiäispopulaation
kasvua, kuitenkin niin, että hallaöitä ei esiintyisi. Tämä on haaste avomaalla. Tunneli- ja kasvihuoneolosuhteissa biologinen torjunta on hyvä keino hallita niin
Ripsiäinen on hankalasti havaittava ja tarkkailtava tuholainen.
Havainnoinnissa kannattaa aloittaa niiltä lohkoilta ja niiltä alueilta, joissa ripsiäistä on aikaisemmin havaittu.
Havainnointiin voi käyttää niin
tunnelissa kuin avomaalla sekä sinisiä että keltaisia liima-ansoja.
Liima-ansojen avulla havainnoidaan ensimmäiset ripsiäiset, jonka jälkeen havainnoidaan nuput
ja kukat silmämääräisesti käyt-
Torjuntaa monin tavoin
ripsiäisiä kuin muita tuholaisia.
Kemiallinen torjunta on haasteellista, sillä ripsiäiset ovat syvällä
kukassa tai kehittyvissä lehdissä
sekä kotelovaiheessa maaperässä. Kemiallisessa torjunnassa on
tärkeää havainnointiin perustuva
ruiskutuspäätös. Ruiskutus tulisi
ajoittaa parhaaseen ruiskutusajankohtaan niin sään kuin mahdollisesti muiden torjuttavien kohteiden mukaan unohtamatta kuitenkaan mahdollisesti käytettäviä
petopunkkeja.
Kasvinsuojeluaineiden varoajat
petopunkkien käytön suhteen tulee huomioida. Käytettävät nestemäärät tulee laskea ruiskutyypin,
kasvinsuojeluaineen ominaisuuksien ja kasvuston kunnon perusteella. Lehdillä ja kukinnoilla liikkuviin tuholaisiin riittää yleensä
pienempi vesimäärä kuin lehtien
alapinnoilla oleville tuholaisille.
Kirjoittaja on puutarha-asiantuntija ProAgria Pohjois-Savossa.
33
Nyt tarvittaisiin uuden
polven Liitto-huone
ESA PALMUJOKI
Kirjoittaja viljelee kasvihuonevihanneksia yhdessä
puolisonsa Anne-Marien kanssa Pirttikylässä.
[email protected]
L
iimapuukaarinen, Kauhajoen Saha
Oy:n kohta viisikymmentä vuotta sitten kehittämä muovihuone on ollut
merkittävä tekijä, kun kotimaisten
kasvihuonevihannesten tuotanto alkoi nousta 1970-luvulla. Liitto-huoneen etuja olivat
tuolloin lasihuoneita edullisempi hankintahinta ja parempi energiatalous.
Nimi Liitto-huone juontuu siitä, että Kauppapuutarhaliiton tuotanto-osasto havaitsi mallin hyväksi ja otti sen mallistoonsa. Paraabelin muotoisten liimapuukaarien ja pitkittäistukien muodostama runko on vankka ja kestää hyvin täkäläiset lumi- ja tuulikuormat.
Kaksinkertainen muovikalvokate, jonka
kalvojen välissä on ilmatila, on tiivis ja eristää
hyvin. Näitä valmistettiin sittemmin Rauma
Repolan Suomen Taloteollisuuden tuotantolaitoksella Kauhajoella, ja markkinoinnista
vastasi muun muassa Hankkija.
Niin kasvihuonevihanneksista tuli monen
maatilan sivuelinkeino, kun tuttu maataloustarvikemyyjä myi tuotantotarvikkeiden lisäksi kasvihuoneen. Näin kävi esimerkiksi Närpiössä tunnetuin seurauksin.
LIITTO-HUONEIDEN RAKENTEITA on päivitetty moneen kertaan sitten 1970-luvun. Se
on sinnitellyt tuotantotilana ihan hyvin näihin päiviin. Lisäksi siitä on muiden valmistamia klooneja.
Luonnonvaloviljelyssä sen sadontuottokyky ei pärjää uudemmille kasvihuonerakennelmille sen heikompien valo-olosuhteiden
vuoksi. Mutta ero ei ole niin suuri, että olisi
kannattavaa purkaa kaikki Liitto-huoneet pois
ja rakentaa nykyaikaisempia tilalle. Ainakin
investoinnin takaisinmaksuaika on huomattavan pitkä. Eikä sopivia uusia huonemalleja ole ollut saatavilla, jos ei halua kasvattaa
viljelypinta-alaa.
Uudisrakennukset ovat nykyisin lähes kaikki hehtaariviljelmiä ja ympärivuotiseen tuotantoon suunniteltuja. Sellaiseen on tarjolla
sopivia kasvihuoneita. Mutta nyt tarvittaisiin
lähituotantoon luonnonvalossa viljelyyn sopivia 1 000–2 000 neliön kasvihuoneita, joissa olisi nykyistä paremmat valo-olosuhteet ja
vielä parempi energiatalous.Toki keinovaloakin voisi käyttää, mutta sitten pitäisi olla
helppo asentaa pimennysverhot.
On osoittautunut, että valosaaste on paljon
harmillisempaa haja-asutusalueella lomaileville kuin mitä se on heille kotona kaupungissa. Mistä lie johtuukin?
HUONEEN VALMISTUSTEKNIIKKA pitäisi
hioa hyvin, että hankintahinta pysyisi koh-
tuullisena. Helmi–maaliskuulta loka–marraskuulle kestävä viljely ja talvet kylmänä oleva kasvihuone vaativat huoneen rungolta ja
katteen kiinnitykseltä paljon. Mikään telttaratkaisu ei tule kysymykseen. Lumen pitää
valua alas katolta katetta vahingoittamatta.
OLISIKO UUSI LIITTO-HUONE epäsymmetrinen, eteläsivu jyrkkäharjaisempi ja kaaret
harvemmassa varjostaen vähemmän kuin
nykyinen? Pohjoissivulla voisi olla nykyinen kaarijako ja kolmikerroksinen muovikalvo tai muuten vähennetty lämpöhäviötä.
Saadaanko uusilla ristiinlaminoiduilla liimapalkkikehillä yhtä kestäviä tai nykyistä
kestävämpiä rakenteita entistä ohuemmilla läpimitoilla? Onko lahosuojattu puu enää
tulevaisuudessa sopiva rakennusaine?
Liitto-huoneen mallisia huoneita valmistetetaan myös teräksestä. Puun pieni lämmönjohtavuus on ollut Liitto-huoneen valttina.
Ei ole ollut kylmäsiltoja, joihin kondensoitunut vesi olisi tippunut kasvustoon, kuten
metallirunkoisissa kasvihuoneissa voi käydä.
KASVIHUONEVIHANNESTEN tuotannon heikohko kannattavuus saa suunnittelijat pysymään entisissä uomissa. Uusia rohkeita, uusia uria aukovia konstruktiota paria alkuvaiheissa olevaa suunnitelmaa lukuunottamatta
ei ole juuri näkynyt.
”Nyt tarvittaisiin lähituotantoon luonnonvalossa
viljelyyn sopivia 1 000–2 000 neliön kasvihuoneita”
34
Viherrystä Porin Piha- ja Puutarhamessuilla
Opiskelijat vahvasti mukana
Lahden Pihapiiri-messuilla
S
ateisella säällä unelmointi kesästä ja pihan suunnittelusta
on mitä parasta ajanvietettä ja Pihapiiri -messut houkuttivatkin kolmen päivän aikana vierailulle yhteensä 12 000
ihmistä. Messujen näkyvimmän alueen upeat ideapihat oli
suunnitellut Susanna Rantanen ja sen toteuttivat Lepaan puutarhuriopiskelijaryhmä sekä Koulutuskeskus Salpauksen talonrakennuslinjan opiskelijat. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymän opiskelijat olivat toteuttaneet messuilla jaettavan pihaoppaan ja he olivat mukana myös suunnittelmassa itse tapahtumaa. Näiden lisäksi useat puutarha-alan oppilaitokset esittäytyivät messuilla omilla
osastoillaan. Avajaispäivänä messuille vipinää toivat lukuisat peruskoululaiset, jotka pääsivät ilmaiseksi tutustumaan tapahtumaan
opettajien johdolla.
Kuluttajille messut tarjosivat jälleen runsaasti ideoita ulkotilojen
suunnitteluun, sisustamiseen ja kalustamiseen. Kasvit houkuttivat
ja monen messuvieraan paperikassiin sujahti yrttien, orvokkien ja
pelargonien taimia kotiinviemisinä. Erityisesti viiniköynnösten viljely kiinnosti messuvieraita ja Ari Markkula sai Omenakummun
osastollaan vastata kysymykseen jos toiseenkin. Pioni ja Piironki
Oy:n sisustama terassi sai aikaan huokailuja ja innosti suunnittelemaan omaa terassia uuteen rouheampaan tyyliin. Laatikkokauppa
Carmi Oy:n houkutteleva standi oli täynnä asioita, joihin voi laittaa asioita, kotimaisesta puusta tietenkin.
PIA SAVIRANTA
Närpiön messuilla 600 vierasta
Porissa järjestetyillä Piha- ja Puutarhamessuilla kävi 9 500 messuvierasta. Etenkin sunnuntaina vallinnut kolea ja sateinen keli sai
ihmiset kansoittamaan puutarhamessut.
Reilun sadan näytteilleasettajan osastoilla oli paljon nähtävää, ja
runsas taimitarjonta nostatti mukavasti istutusintoa. Yrtit, perennat, kesäkukat ja köynnökset matkasivat useimman messuvieraan
mukana uuteen kotiin, kuten myös ideat toteutettavaksi omassa
puutarhassa. Ostosten ja messukahvien lomassa oli myös mahdollisuus istahtaa seuraamaan luentoja muun muassa pihan vesiaiheista, ruukkupuutarhasta ja kuun vaikutuksesta puutarhatöihin.
TARJA TIILIMÄKI
Kirjoittaja on Satakunnan Puutarhaseuran sihteeri.
Forssan kukkamarkkinat kolmatta kertaa
Forssan Kukkamarkkinat järjestetään 23. toukokuuta. Kukkamarkkinat järjestetään kolmatta kertaa. Markkinoista on rakennettu tapahtuma, jossa pääsee tekemään puutarhaan tarvittavia hankintoja
ja tapaamaan muita puutarhanhoidosta kiinnostuneita Etelä-Suomen alueelta. Tapahtuman on tarkoitus näkyä myös muun muassa
kivijalkakukkakaupoissa torin läheisyydessä.
Lisätietoja mukaan tahtoville pihan ja puutarhan tuotteita myyville
antaa Erkki Tervomaa, puh. 0400 985 185 ja [email protected]
LUET TUA
Nauttien kevääseen
”Kevätperennojen kohdalla on vakava ylisöpöysvaroitus paikallaan...” Näin kirjoittaa Linda Peltola Kevätihmisen puutarhakirjassaan,
ja sama pätee koko kirjaan. Söpöilyä, tunnelmointia, kevään odotusta ja täysin rinnoin nauttimista on kirja tulvillaan. Puutarhakevään vietto
aloitetaan aikaisin sisätiloissa, ja se päättyy kesän
saapumisen juhlintaan.
Idea on mainio, sillä vuodenaikakirja on aina mielenkiintoinen ja
kevät antoisa aihe. Kuvat ovat somia ja tekstiä on vähän – kuin blogi olisi painettu koviin kansiin. Kevätpuutarhan rakentaja saa siis
vielä jäädä odottamaan varsinaista tietokirjaa aiheesta.
MARIANNA SOINI
Närpiön Trädgårdsexpo houkutteli huhtikuun lopulla noin 600 kävijää
tutustumaan noin 25 näytteilleasettajan tarjontaan. Kaksipäiväinen
tapahtuma piti sisällään myös seminaareja.
Kevätihmisen puutarhakirja – Kukkaisunelmia kotona ja puutarhassa.
Linda Peltola. 144 sivua, Docendo 2015. Kustantajan verkkokaupassa
27,90 euroa.
35
Kukkaviljeljät Pohjanmaalla
Salossa istutettiin orvokkeja
Puutarha Siimes jatkoi keväistä orvokkikampanjaa lahjoittaen viiteen lähialueensa päiväkotiin
viisisataa värikästä orvokkia. Kukkalahjoituksen saivat Montessoripäiväkodit Halikosta ja Salosta, Asemakadun päiväkoti ja
Palometsän päiväkoti Salon keskustassa ja
Toijan päiväkoti Kiskossa. Istutuspäivänä
24. huhtikuuta lapset
istuttivat itse suurimman osan orvokeista
tuomaan pihoille väriä ja keväistä ilmettä.
Kauppapuutarhaliiton kukkaviljelijät vierailivat Korsnäsissä ja Närpiössä
huhtikuun puolivälissä. Kohteina olivat kaksi alueen suurinta, noin kahden
hehtaarin tarhaa. Tässä tarkastetaan Söderlundin puutarhan pelargoneja.
Vihannesviljelijät Pohjanmaalla
PIA SAVIRANTA
NIMITYKSIÄ
Huiskula Taimitukku
Huiskulan Taimitukun myyntipäällikkönä on 27. huhtikuuta aloittanut 39-vuotias hortonomi AMK Jussi Hämäläinen Helsingistä.
Hän on aiemmin toiminut muun muassa Plantagenilla myymäläpäällikkönä sekä tuotepäällikkönä. Yhteystiedot 050 371 2700 ja
[email protected]
Kauppapuutarhaliiton vihannesviljelijät retkeilivät Korsnäsissä ja Närpiössä. Matkalla nähtiin muiden muassa Bröderna Siggin Suomen suurin
3,5 hehtaarin tomaattihuone. Kuva Jonathan Nordbergin puutarhalta.
Järvenkylä kokosi marja-alan toimijoita
Vuoden yksinyrittäjä -palkinto
GreenDreams Oy:lle
Oulun Yrittäjien kautta aikojen ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden Yksiyrittäjä -palkinnon saajaksi on valittu GreenDreams Oy.
GreenDreams on yrittäjä Minna Hännisen perustama ja omistama yritys, jonka palveluihin kuuluvat suunnittelupalvelu, viheralueiden ja pihojen neuvontakäynnit sekä hoitosuunnitelmien laatiminen. Suunnittelun ja neuvonnan ohella yritys tekee pienimuotoisia piha-alueiden hoitotöitä, pihojen stailausta sekä luennointia.
Valinta tehtiin Oulun Yrittäjien jäsenten jättämien ehdotusten
joukosta. Palkinnon voittajan valinnut asiantuntijaraati toteaa perusteluissaan, että Hänninen on osaamiseen ja laatuun panostamalla menestynyt hyvin alalla, jossa on kova kilpailu ja lyhyt sesonki, minkä lisäksi hän tekee esimerkillistä työtä alan tunnettavuuden parantamiseksi. Myös yrityksen avoin toimintakulttuuri
herättää luottamusta.
– Haluamme tällä palkinnolla nostaa yksinyrittäjien arvostusta ja tuoda esiin sen, kuinka suuri merkitys heidän työllään on koko Suomen kannalta: yksinyrittäjiä on 65 prosenttia kaikista yrittäjistä maassamme, Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen taustoittaa.
GreenDreamsin tyypillinen asiakas on yksityishenkilö, joko uudisrakentaja tai remontoija, mutta mukana on myös taloyhtiöitä sekä julkisen sektorin toimijoita.
– Tällä hetkellä toimin yritysyhteisössä, jossa kuuden muun yrityksen voimin tarjoamme korkeatasoista ja asiakaslähtöistä sisustamisen ja asumisen palveluja samassa toimipisteessä. Koen, että
tällainen yhteistyö on hyvä kilpailuvaltti.
Runsaat sata marja-alan ammattilaista ympäri maan kokoontui
Järvenkylä Oy:n järjestämään tilaisuuteen huhtikuussa. Järvenkylän Maatilalla Sauvossa pidetyn päivän teemat käsittelivät muun
muassa biologista torjuntaa ja rajoitettujen kasvualustojen lannoitusta
– Suomen marjanviljely on matkalla kohti eurooppalaista tuotantomallia. Haasteina on satotason ohella maun saaminen marjoihin.
Myös viljelytekniikka ja ammattiosaaminen korostuvat. Kuluttajat
haluavat entistä ympäristöystävällisemmin viljeltyjä marjoja, totesi Jari Suominen avauspuheessaan.
Mukana tilaisuudessa olivat Biobestin Sam Gui ja Dirk Aerts,
jotka havainnollistivat biologista torjuntaa käytönnössä, niin tunneli-, kasvihuone- kuin avomaan viljelyssäkin. Kekkilä Oy:n Jorma
Seppälä kävi läpi rajoitetun kasvualustan lannoituksen toteutusta,
valoisuuden huomioon ottamista lannoituksessa ja ali- ja ylikastelun vaikutusta kasvuun.
FORUM24
ANNAMARJA VILANDER
36
Osanottajat tutustuivat Järvenkylän 2 600 neliön mansikka- ja vadelmakasvihuoneviljelmään.
LUET TUA
VIIKON KUVA
Olisiko sinulla ajankohtainen kuva tälle palstalle? Lähetä ehdokkaasi yhteystietojesi kera osoitteeseen
[email protected]. Julkaisusta kuvasta maksetaan 17 euron palkkio.
Kauppapuutarhaliiton Pohjois-Suomen piirin kevätretki 27. huhtikuuta suuntautui Rovaniemelle kohteina Niskan, Pulkamontien, Haavikon ja Ollilan Puutarhat. Päivä tarjosi vertaistukea, virkistystä ja hyviä
ideoita kotiin vietäväksi. Kuvassa terveiset Pulkamontien Puutarhalta. Kuvan otti Marjaana Yrjänäinen.
UUTISIA YRITYKSILTÄ
Apuja
hortainnostukseen
Villivihannesten kerääminen ei ole mikään uusi asia. Aikaisemmin sillä
vain oli hiukan eri leima
kuin nykyinen huipputrendi, Toivo Rautavaaran aikaan ehkä pula-aika-, sittemmin hörhöleima.
Sama se, pääasia, että asia
on esillä.
Opetushallitus on julkaissuus jo
2006 kattavan Luonnonyrttioppaan,
josta on taas otettu uusi painos. Se
esittelee kolmisenkymmentä luonnokasvia, joita voi hyvillä mielin kerätä
erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opas
kertoo myös perusteellisesti yrttien
aineista, keruusta, käsittelystä ja käytöstä sekä niiden kaupalliseen toimintaan liittyvistä säädöksistä.
Näppärän nidotun oppaan valo- ja
piirroskuvista aloittelijakin uskaltaa
lähteä hortan hakuun.
ELINA VUORI
Luonnonyrttiopas, Simo Moisio, Yrjö
Mäkinen, Marja Tuominen ja Jukka
Vauras, Opetushallitus 2014, 68 sivua,
noin 10 euroa.
Ympäristörakentamisen kukkasipulikuvasto
Kukkasipulit eivät ole vain kotipuutarhureiden iloksi. Jub Holland on erikoistunut kukkasipuleiden toimittamiseen
viherrakentajille ja kaupungeille. Ota kukkasipulit osaksi Vihervuotta 2016! Eri lajeja yhdistelemällä kukinta saadaan jatkumaan pitkälle kesään ja istutukset voidaan suunnitella kestämään vuosia. Mixtures for biodiversity -lajiyhdistelmä on kehitetty yhteistyössä mehiläis- ja perhosyhdistysten kanssa tukemaan luonnon monimuotoisuutta.
Lisätietoja Taimiagentti Oy, Juuso Anttila, puh. 0400 232 024, www.jubholland.com ja Youtube hakusanoin Jub Holland
Taiminetti.fi tarjoaa kokonaisvaltaista taimipalvelua
Suonenjokelainen Taiminetti.fi tarjoaa viljelijöille taimimyynnin lisäksi taimien kasvuunlähtöä varmistavia palveluja ja neuvontaa lannoitussuunnitteluun. Marjanviljelyyn ja taimiin perehtynyt neuvoja käy tilalla 1–2 kertaa kasvukauden alussa. Tarvittaessa käydään myöhemminkin tarkastamassa taimien kasvuunlähtöä ja ottamassa samalla lehtianalyysinäytteet ravinnetilanteen selvittämiseksi. Samalla keskustellaan
kasvinsuojelusta. Asiakas saa ohjausta oikeaan taimien käsittelyyn taimien tullessa tilalle, istutukseen sekä alkukasvatukseen, jotta taimista
kasvaa tasapainoisia hyvän sadon tuottajia.
Lisätietoja Veikko Raivio, [email protected] ja puh. 0400 670 868.
Uutuustuote hallantorjuntaan
Compo Frost Protect on saksalaisen Compo Expertin uutuustuote marjanviljelijöille ja hedelmä- sekä taimitarhureille. Se ehkäisee viljelykasvien hallavahinkoja ja säästää merkittäviltä sadonmenetyksiltä. Se suojaa omenan, mansikan ja
muiden arkojen kasvien sadon ja arat taimet keväthallalta. Se on vaihtoehto hallaharsolle ja -sadetukselle, sillä sen avulla hallaa voidaan torjua myös alueilla,
missä vettä ei ole riittävästi saatavilla tai liika vesi aiheuttaa haittaa. Tuotteen teho perustuu kasvisolujen hapettumista ja jäätymistä estävään vaikutukseen, kun
kasvin luonnollista kylmänsietokykyä tehostetaan lämpötilan laskiessa nollan ja
viiden pakkasasteen välille.
Ruiskutus on tehtävä 24–48 tuntia ennen ennustettua hallaa. Vaikutusaika on
7–10 päivää. Käsittely voidaan tarvittaessa uusia ja 24 tuntia ruiskutuksen jälkeen
kasvusto voidaan myös sadettaa.
Lisätietoja maahatuojalta Kinmark Oy:ltä [email protected] ja puhelimitse numerosta
010 439 5390. Yritysmyynti http://suojaahallalta.omaverkkokauppa.fi
Viljavuustutkimukset
Kotimainen
asiantunteva palvelu!
Avomaaviljelijä!
Muista maa-, vesija kasvianalyysit!
06-347 4250
ZZZKRUWLODEÀ
.DWVRSlWHY\\VDOXHZZZ¿QDV¿
37
Ensi vuonna valtakunnallinen Vihervuosi
Osallistu kuvakisaan
– kuvaa työtäsi ja suomalainen tori
K
amera-lehti järjestää vuosittain Vuoden kuvaaja -kilpailun. Nyt kannattaa hyödyntää vihreän alan vetovoimaa,
sillä tämän vuoden toisen osakilpailu aihe on Töissä. Kuvausaikaa on maanantaihin 11. toukokuuta asti. Osakilpailun voittaja saa palkinnoksi 100 euron lahjakortin valitsemaansa
Suomen Fotokaupanliiton jäsenliikkeeseen, joita on ympäri Suomen.
Minkälaisia ovat suomalaiset torit tänä päivänä? Mitä niillä tapahtuu eri vuoden- ja vuorokauden aikoina? Osallistu Suomalainen tori -kuvauskilpailuun 1–3 kuvalla, jotka on otettu viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden elokuun välisenä aikana.
Ensi vuonna vietetään jälleen ympäristöministeriön nimeämää Vihervuosi – Gröna Året 2016 -teemavuotta. Laajapohjainen johtoryhmä on jo nimennenyt kolme päätapahtumaa vuoden varrelle: aloitus
on helmikuussa Jyväskylässä, päätapahtuma keskikesällä Hämeenlinnassa ja päätös syksyllä pääkaupunkiseudulla.
Vihervuoden tavoitteena on kannustaa eri tahoja konkreettisiin
ympäristön parannustöihin. Myös viheralan tutkimukseen ja alan
ammatilliseen kehitykseen halutaan kiinnittää huomiota. Ammatillisena teemana on lisätä ekologisesti kestävän ympäristörakentamisen osaamista ja ohjeistusta.
Alan toimijoiden toivotaan osallistuvan Vihervuoteen monin eri
tavoin aikaisempien teemavuosien malliin. Loppuvuodesta avataan
omat nettisivut, jonne tapahtumia päivitetään. Koordinoinnista vastaa Viherympäristöliitto ry.
Vihervuoden johtoryhmään kuuluu edustus Ympäristöministeriöstä, Maa- ja metsätalousministeriöstä, MTK:sta , SLC:stä, Suomen Maisema-arkkitehtiliitosta, Suomen Partiolaisista, Marttaliitosta, Puutarhaliitosta, Suomen Kotiseutuliitosta, Museovirastosta,
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta, Suomen Kiinteistöliitosta,
Suomen 4H-liitosta, Luonnonvarakeskuksesta sekä Suomen Kuntaliitosta. Johtoryhmän puheenjohtaja on Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen sekä sihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.
Aiemmin Vihervuosia on järjestetty vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008.
Ohjeet ja lisätietoja molempiin kuvauskilpailuihin www.kamera-lehti.fi.
Suomalainen tori 2105 -yhteisö löytyy myös Facebookista.
ANU PIRHONEN
KOULUTUSTA
PUUTARHA-ALAN KOULUTUSTA
SAAREN KARTANOSSA
Floristin ammattitutkinto, alkaa 23.11.2015,
haku päättyy 16.10.2015
Viljelypuutarhurin ammattitutkinto, alkaa 2.11.2015 ,
Puistopuutarhurin ammattitutkinto, alkaa 19.10.2015,
Oletko 20-29 -vuotias vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa?
Kysy paikkaa puutarha-alan koulutuksesta opo Jukka Majalta
puh. 050 414 5678 tai katso www.keuda.fi/osaamisohjelmat.
Mäntsälä Saaren kartano
Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus
[email protected]
ELINA VUORI
Hämeenlinnan pop up puisto oli menestys
Sunshine Pop Up sisäpuisto Hämeenlinnassa on sulkeutunut – toistaiseksi. Kolmen kuukauden aikana puistossa kävi lähes 12 000 vierailijaa, ja se keräsi paljon myönteistä palautetta. Tapahtumia pidettiin 30, mukana oli saman verran yrityksiä ja toimintaa pyöritti sata
vapaaehtoista henkilöä.
– Kokeilu näytti konkreettisesti kuinka tärkeä vihreä ympäristö on,
ja miten se vaikuttaa myönteisesti meihin ihmisiin. Varsinkin vanhukset, jotka eivät pääse muuten luontoon, olivat kiitollisia meidän
vaatimattomistakin puitteistamme, hanketta vetänyt Minna Takala Hämeen Liitosta iloitsee.
Nopeasti organisoitu sisäpuisto on kiinnostanut monia tahoja esimerkkinä uusista toimintatavoista ja mahdollisuuksista. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tehdään puistokokeilusta tieteellinen artikkeli englanniksi esimerkkinä uudenlaisesta toiminnasta ja
tekniikan suomista apuvälineistä. Onpa väläytelty mahdollisuutta
”puistoviennistä” esimerkiksi Kiinaan.
– Ideoita on ilmassa useita. Ensi vuoden Luonto ja Vesi sekä Vihervuosi -teemavuodet nivoutuisivat tähän hyvin. Jatkoa seuraa joka tapauksessa jotenkin, Takala lupaa.
ELINA VUORI
MYYDÄÄN
Kasvatuskourua, 20–30 cm
leveää. Kovamuovisia
kasvatuskennoja 38x38x7
cm,100 pottia/kenno.
Puh. 040 556 3793
OSTETAAN
Kausikasvihuoneen
runkoja, mielellään
metallisia.
Puh. 044 995 2494
Käytettyjä kasvihuonevalaisimia, epäkuntoisetkin huomioidaan.
Puh. 050 448 8091
38
ENSI NUMEROSSA 28.5.2015
KARI JOKINEN
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskuksesta ja
Voimakas-hankkeen
projektipäällikkö
SUOMEN SUURIN TOMAATTIHUONE ON VALOISA
t #SÚEFSOB4JHHJOVVEFTUBUPNBBUUJIVPOFFTUBUBWPJUFMMBBOZMJLJMPOOFMJÚTBUPBoJMNBOWBMPKB.
PERINTEINEN RESEPTI TOIMII LAKSTEDTIN PUUTARHALLA
t )ÊNFFOMJOOBOLVQFFTTBUPJNJWBUBSIBPONPOJQVPMJOFOSVVLLVWJMKFMJKÊ
FLORISTISSA KATSAUS TURUN TAITAJA-KILPAILUUN
– Tavoitteena on tarkastella, miten puutarha-ala voi
nykyistä paremmin hyödyntää uusia liiketoimintaratkaisuja, mitä nousevia teknologisia innovaatioita on näköpiirissä ja miten erilaiset verkostoitumisratkaisut lisäävät alan kannattavuutta.
Mitkä ovat yhteishankkeen edut?
– Koska hanke tehdään taustaltaan erilaisten osaajien yhteistyönä, niin yleensä käy niin, että luovimmat ratkaisut kehittyvät osaamisalueiden rajapinnoilla. Saamme kaikki porukassa esittää tyhmiä
kysymyksiä, joihin vastaaminen synnyttää fiksuja
ratkaisuja. Hiukan raadollisesti voidaan sanoa, että
oman alan asiantuntijat ovat toisinaan parhaimpia
kehityksen hidasteita.
Kyllä, Tilaan Puutarha&kauppa-lehden
itselleni
lahjaksi
– Se on kolmivuotinen tutkimus- ja kehitysprojekti, joka keskittyy monella tasolla tuomaan uusia näkemyksiä puutarha-alan uudistumiseen ja parantamaan alan kilpailukykyä. Luken kumppanina hankkeessa toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.
Mitkä ovat sen keskeiset tavoitteet?
Tunnus: 5005129
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puutarha&kauppa
maksaa
postimaksun
KAUPPAPUUTARHALIITTO ry
t 4VVSUBQBIUVNBTFVMPJKÊMMFFOIVJQVUFTJMMFNZÚTLVLLBTJEPOUBMBKJTTB
Mikä on Voimakas-hanke?
osoite muuttuu
Tutustumistarjous 46 e/4 kk
Kestotilaus 117 e/vuosi
Kestotilaus, maksu kahdessa erässä, 2 x 67 e
Mitä puutarha-ala tai -yrittäjä tästä hyötyy?
(yhteensä 134 e/vuosi)
Lehden saaja (tai vanhat osoitetiedot)
Nimi ___________________________________________________
Lähiosoite_______________________________________________
Postinumero __________ Postitoimipaikka ____________________
Puhelinnumero___________________________________________
Sähköposti ______________________________________________
Opiskelijan oppilaitos______________________________________
Arvioitu valmistumisvuosi__________________________________
Lehtitilauksen maksaja (tai uudet osoitetiedot)
Nimi __________________________________________________
Lähiosoite______________________________________________
Postinumero __________ Postitoimipaikka ___________________
Puhelinnumero__________________________________________
Sähköposti______________________________________________
Tietoja voidaan käyttää Puutarha&kauppa-lehden levikkimarkkinointiin
henkilötietolain mukaisesti. Nämä hinnat voimassa 2015.
Voit myös asioida verkossa puutarhakauppa.fi, lähettää sähköpostia
[email protected] tai soittaa (09) 7288 210.
Opiskelijat 86 e/vuosi
– Olemme onnistuneet, jos puutarha-alalle syntyy
muutama uusi, kehityskelpoinen ja kilpailukykyä
edistävä liiketoiminnallinen ja/tai tuotantoteknologinen käytännön ratkaisu. Tämä voisi olla esimerkiksi
nerokas toimitusketju, poikkeava markkinointitapa,
uusi tuote tai palvelu kuluttajille, edistyksellinen tuotantoteknologia ja parhaimmillaan kaikki yhdessä.
Millaisia ideoita sait maaliskuisen Tulevaisuus-seminaarin työpajasta?
– Työpaja oli hankkeen kolmesta sidosryhmäkokoontumisesta ensimmäinen. Sen työskentelyilmapiiri
osoitti, että puutarha-alalla on tavattomasti pyrkimystä, halua ja avoimuutta vastata haasteisiin. Esimerkiksi kaupunkiviljely eri muodoissaan nähtiin
kiinnostavana liiketoimintamahdollisuutena, johon
tulee ennakkoluulottomasti tarttua.
ANNAMARJA VILANDER
39
JENNI LEHTOAHO
Superruokaa kotimaasta
S
Avoin työpaikka Helsingin Kukkatoimituksessa:
MYYNTITIIMIN VASTAAVA/
KETJUMYYNTI, äitiysloman sijaisuus
Haemme esimiestaitoista kukka-alan
osaajaa Helsingin Kukkatoimituksen
Vantaan toimipisteeseen.
Vastaat kukkamyynnistä ketjuasiakkaille ja johdat kuuden hengen tiimiä
hyviin tuloksiin.
Katso lisää: ZZZNXNNDWRLPLWXV¿UHNU\
.
Korsnäs Handelsträdgård Ab
Korsnäsin Kauppapuutarha Oy 60 vuotta
Toivotamme kaikki asiakkaat,
tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit
viettämään kanssamme 60-vuotisjuhlaa
keskiviikkona 13. toukokuuta 2015
Tervetuloa, avoimet ovet kello 14.00–17.00
Mahdolliset muistamiset toivotaan osoitettavan
Ralf ja Siri Nylundin Puutarhasäätiölle FI11 5552 2520 0156 18
Korsnäsin Kauppapuutarhan hallitus valitsee vuosittain säätiöstä tukea
saavan henkilön tai projektin ilman hakemuksia. Säätiö tukee korsnäslaisten
nuorten ja vanhusten puutarhaan ja ympäristöön liittyviä kohteita.
uomen oloissa on helpohkoa viljellä mustaherukkaa. Kotimainen mustaherukka ei
kilpaile hinnalla ulkomaista
teollisuusmarjaa vastaan,
mutta puhtaudessa ja turvallisuudessa on valttikortteja käytettävissä.
Suomessa on jo jonkin aikaa vallinnut superfood- ja
smoothie-villitys. Terveydestään kiinnostuneet kuluttajat pyrkivät löytämään hyviä,
helppoja ja terveellisiä raaka-aineita pirtelöihinsä. Tuo- Kirjoittaja opiskelee maataloustieretta ja laadukasta saisi olla, teitä Helsingin yliopistossa.
mutta liikaa ei saisi maksaa.
Useat suuntaavat katseensa
ulkomaisten superruokien
suuntaan.
Kaikilla kuluttajilla ei ole omasta takaa kotimaisia marjoja saatavilla, ja pakastemarjojen hinta on kova. Moni turvautuu ulkomaisiin pakastemarjoihin, jotka tulisi keittää ennen käyttöä. Käsittely heikentää tuotteen ravitsemuksellista laatua, ja siksi kuluttaja
ottaa mikrobiologisen riskin jättämällä tuontimarjat keittämättä.
Pakastealtaista on onneksi saatavilla edullista ja turvallista kotimaista marjaa. Herukan hinta ei päätä huimaa, ja kotimaisesta raaka-aineesta tehdyn smoothien voi nauttia turvallisin mielin. Kotimainen pakastettu mustaherukka on myös kätevä käyttää. Paksuhkon kuoren ansiosta pakastetut mustaherukat pitävät sulatuksen jälkeen hyvin muotonsa ja arominsa, eivätkä tarraudu toisiinsa. Pakastaminen myös säilyttää marjojen terveyttä
edistävät aineet hyvin, eikä kotimaista pakastemarjaa ole tarvetta
keittää ennen käyttöä.
Jo alle sata grammaa mustaherukkaa riittää kattamaan päivittäisen C-vitamiinitarpeen. Runsaskuituinen mustaherukka on
myös luontainen E-vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti antosyaaneja. Mehuteollisuuden sivutuotteena saatuun mustaherukan
siemenöljyyn kertyy vielä huomattavasti enemmän antosyaaneja
kuin itse mehuun.
Mustaherukka on muutakin kuin vain marjat. Lehtiä voidaan
käyttää yrttiteehen, juomiin ja maustekurkkujen mausteeksi, pataruokiin tai lihan marinointiin – kukkia ja silmuja unohtamatta. Superruokaa on kotimaassa paljon – käytettäväksi. Uutta herkullisen herukkaista satokautta odotellessa!
[email protected]
Tuoretta ja laadukasta saisi olla, mutta
liikaa ei saisi maksaa. Monet suuntaavat katseensa ulkomaisten superruokien suuntaan.

9 2015

Transcription

Similar documents

Horti Expert

Teemaviikot 2017 - Kotimaiset Kasvikset ry

Puutarhakulttuurikalenteri - Puutarhan Kultainen Leikkaus

Jyväskylän Puutarhasanomat 2011

Lumene Premium Beauty uudistava Retinol

Muista ehkäistä mansikan tyvi

Plantagen panostaa suomalaisten puutarha

Tyrnilehtinen

PS_4_2015_VilppulanTila

Näyttelykooste

HYÖTYÄ JA KAUNISTUSTA Keski-Suomen Emäntäkoulun