Kuljetusyrittäjä 2 2015 web sisältöä

Kuljetus
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti
2/15
Yrittäjä
Kuljetusyrittäjä
Seppo Ora, Orpe Oy:
HCT-tutkimus on
panostus tulevaisuuteen
Suomalaisvoimin
logistiikkaa tehostamaan
Flowertrucks pisti koko
kalustonsa uusiksi
Telematiikkaa ja automaattista
kuormansidontaa
1
Pääkirjoitus
Kuljetus
Yrittäjä
Sit joku keksi
Y
stäväni työpaikalla on käytössä innovaatioprosessi. En voi kuvata työpaikan ratkaisuja, mutta kurkataanpa talviselle pihalle tarhapäivän jälkeen. Jos naapuruston lapsilla
on keskenään hyvä meininki, he soveltavat siellä sujuvasti asiaa, jota eivät osaa lausua.
Viivi keksii, että rakennetaan lumilinna. Pekko ja Oskari hakevat työkaluja, Viivi ja Saara alkavat
kaivaa, ja Netta ryhtyy arkkitehdiksi. Kaikki touhuavat, kunnes linna on pystyssä. Rakennustarkastajan virkaa hoitava Saaran mummo varmistaa, että rakennelma ei luhistu, ja leikit voivat
alkaa. Kaikki osallistuvat linnan käyttötapojen kehittelyyn ja leikkivät, kunnes tulee nälkä tai
uusi toteutettava ajatus.
Kyse on siitä, että ideoilla ei ole omistajaa, ja jokainen saa kantaa kortensa kekoon. Lähtökohtaisesti jokaisen panos on samanarvoinen kuin toisenkin. Ideat vellovat kuin suuressa padassa,
niitä hämmennetään ja jalostetaan, kunnes jossain vaiheessa seokseen tuodaan mukaan kurin
elementti. Siitä voidaan sitten päätyä uuden tuotteen, palvelun tai toimintamallin suunnitteluun. Innovaatioprosessiin osallistuvan ystäväni mukaan tähän suomalaisittain melko harvinaiseen toimintatapaan voi tottua, vaikka olisi kokemusta vain perinteisistä innovointimalleista.
Yleensähän isompiin yrityksiin palkataan teknologiakehityshenkilöitä, ja heitä johtamaan
vaikkapa Jari. Jarin tiimi innovoi CAD-ohjelman ja excelin äärellä tuotantoteknisiä virityksiä
ylimmän johdon strategia-powerpointtiin. Välillä heidät kutsutaan johdon kuultaviksi tai he
tekevät retkiä tuotanto-osastoille. Onko Jarin malli parempi kuin Viivin ja Pekon?
Viivin ja Pekon malli on demokraattinen, sitouttava ja käytännön tasolla sattumanvarainen.
Se vie koko ryhmän aikaa ja tähtää konkreettiseen tavoitteeseen. Kaikki rakentavat linnaa yhtäläisin kajoamisen oikeuksin. Jarin malli on hierarkkinen ja johdonmukainen. Se saa alkunsa
ylhäältä ohjatuista laskennallisista tavoitteista, vie harvojen aikaa ja toisaalta sitouttaa harvoja.
Pihaleikeissä Jarin malli ei menestyisi, mutta aikuisten maailmassa se voi olla hyvinkin perusteltu, kunhan Jarin tiimi on aidosti osa muuta yritystä, kuunteleva ja tavoitettavissa. Muussa tapauksessa vaarannetaan arkijärjen huippusaavutukset, joita vaikkapa taukoa pitävät
työntekijät kehittelevät takapihalla: ”Sit joku keksi, että varaosapinoja siirrettiin 10 metriä, ja
säästettiin pari miljoonaa vuodessa logistiikkakustannuksissa”. Jarin hommeli ei ole miettiä
tällaisia juttuja, eikä hänellä olisi siihen aikaa.
Tarvitaan sekä Viiviä että Jaria, että Suomi nousee logistiikan kärkimaaksi, sillä vientimme
tulevaisuus on riippuvainen tehokkaista kuljetuksista – itse kuljetettavien tuotteiden ohella
toki. Tällä hetkellä Suomi kuhisee metsäpuolen investoinneista, joita on luvassa Savon seudulle ja Keski-Suomeen. Olisiko vihreästä kullastamme myös viennin pelastajaksi? Ainakin kuljetusyrittäjä Seppo Ora uskoo niin. Hän on vienyt Orpe
Kuljetuksen tukevasti kehitykseen kärkeen HCTyhdistelmällään (s. 20). Odotamme myös mielenkiinnolla, mitä hauskaa SKAL:n uusin voimin
käynnistyvä logistiikkavaliokunta kehittää. Siitä
sivulla 16.
Tehokkaat kuljetukset -numero,
olkaapa hyvät!
Suomen Kuljetus ja Logistiikka
SKAL ry:n jäsenlehti
Julkaisija
SKAL Kustannus Oy
Toimitus
päätoimittaja Heini Polamo
toimituspäällikkö Anneli Similä
viestintäsihteeri Ulla Eskelinen
[email protected] tai
[email protected]
Toimituksen osoite
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. (09) 478 999
fax (09) 587 8520
Vakituiset avustajat
Jaana Sivén
Sakari Kokkonen
Laura Ristolainen (äitiyslomalla)
Käännökset
Olli Blomberg
Ilmoitusmarkkinointi
Reppumedia
Eero Kaipainen
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
puh. 0400 816 060
[email protected]
Ilmoitustrafiikki
[email protected]
Ulkoasu
Faktor Oy / Anu Flinck
Painopaikka
Forssa Print
keskimääräinen painos 9 000 kpl
KANNEN KUVA
Anneli Similä
Aikakauslehtien liiton jäsen
ISSN 1236-066X
441 612
Painotuote
PEFC/02-31-162
[email protected]
3
Maaliskuu 02 / 2015
tehokkaat kuljetukset
28
61
Håkan Staran ja Tuomo Rannilan
pelinavaus logistiikan tehostamiseksi.
Pääkirjoitus
Ajankohtaista juuri nyt
Toimitusjohtajalta
3
6
15
Suomalaisvoimin 16
logistiikkaa tehostamaan
Tuomo Rannila, Håkan Stara ja Lauri Ojala
pohtivat keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi
tehokkaat kuljetukset
Orpe Kuljetus panostaa 20
tulevaisuuteen
Suuren hyötykuorman puutavaraauto kerää tutkimustietoa
Suunnitelmallista liiketoimintaa
26
Kasvu toi tarpeen uudistaa
toimintajärjestelmää Ajomestarit Oy:ssä
16
Flowertrucks yhdenmukaisti 28
kalustonsa
Kustannustehokkuus ja
kuljettajien turvallisuus parani
66
Paljastavat rekisterikilvet
SKAL:n tuore opas selventää
liikenneluvan tarvetta
44
61
Ajankohtaista EU:sta
Ammattipätevyysdirektiiviä
kirjoitetaan uusiksi
31
Ex tempore
Janica Ylikarjula vetää EK:n
toimistoa Brysselissä
Telematiikan avulla tehokkaampiin kuljetuksiin
Tarjonta järjestelmäsovelluksista
lisääntyy koko ajan
30
Profiili
66
Jyrki Karhula vastaa Kaakkois-Suomen
ELY-keskuksessa liikenteestä
Kustannusindeksi kertoo
Kuorma- ja pakettiautoliikenteen
kustannukset laskussa
38
vakiot
Uusia jäseniä pehmein konstein Hyvä kello kantaa kauas
40
SKAL ajassa
Onnea
Svensk resume
48–59
60
62–65
5
Ajankohtaista
Juuri nyt
en naistenpäivä
8.3. Kansainvälin
äivä
päivä, tasa-arvonp
19.3. Minna Canthin
at
ov
tasaus. Yö ja päivä
21.3. Kevätpäivän
tä
olla osapuilleen yh
kaikkialla maapall
12 tuntia.
pitkät, kumpikin
21. – 22.3. SKAL:n ja STL:n yhteiset
Talvipäivät ja hiihtomestaruuskilpailut
Sotkan urheilukeskuksessa, Kauhajoella.
Helmipöllö
aloittaa pesimispuuhat maaliskuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu
helmipöllö on ollut 14 vuotta 11
kuukautta 8 päivää vanha.
Jäsenyhdistysten
vuosikokouskierrokset jatkuvat.
29.3. Kesäaika alkaa.
Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä kelloja
siirretään kolmesta neljään, tunnilla eteenpäin.
Et ehkä ole sitä mitä ajattelet
olevasi, mutta aivan varmasti olet
juuri sitä mitä ajattelet.
Käy kuuntelemassa alan tuoreimmat kuulumiset.
• SKAL:n liittokokous lähestyy. Kutsu löytyy sivulta 11.
• SKAL:n hallitus vei viestin Liikenneviraston pääjohtajalle
tieverkon tarpeista.
• ELY-keskusten liikenteen vastuualueisiin tulossa muutoksia.
• SKAL mukana Pohjois-Suomen porovaroituskokeilussa.
• Soklin kaivos tuo vipinää Lappiin.
• Lue lisää näistä ajankohtaisista asioista sivuilta 9 – 11.
Twitteristä poimittua:
Teiden hoitourakat läpinäkyvimmiksi ja lisää
valvontaa toivoo @SKALry. #tienhoito #digitalisaatio
Matti Kortteus @kortteus 13.2.2015
Tiestön kunnolla on turvallisuuden lisäksi suuri merkitys myös
alueen elinkeinojen kehitykselle. #arjenhyvinvointia
AutoalanTiedotus, @Autoala, 13.2.2015
#ROTI2015: Liikenteen sujuvuuden salaisuus on kantavissa
rakenteissa ja pitkäjänteisessä perusväylänpidossa.
Tie ja liikenne, @UUDELYliikenne 11.2.2015
6
Kuljetusala mukana kilpailukyky talkoissa.
Liikenneväylistä vastaavien ymmärrettävä hyvän
talvikunnossapidon merkitys Suomen hyvinvoinnille.
Teppo Mikkola @MikkolaTeppo 6.2.2015
#Ajokortti siirtyy Trafille 2016 – ajokorttitoimivallan siirto
helpottaa palveluiden kehittämistä
Trafi, @Trafi_Finland 5.2.2015
i
Ajankohtaista
SKAL on Suomen Yrittäjien
vuoden 2014 toimialajärjestö
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on Suomen Yrittäjien
vuoden 2014 toimialajärjestö. Tunnustuksen vastaanotti SKAL:n
puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Yrittäjien seminaarissa
1. helmikuuta. Suomen Yrittäjät perusteli palkintoa sillä, että
poliitikot ja viranomaiset arvostavat ja kuuntelevat SKAL:ia.
Lisäksi Yrittäjät arvostaa SKAL:n strategiaa ja toimialan kehittämistyötä. – Meillä ja Yrittäjillä on pitkät perinteet yhteen hiileen
puhaltamisessa, kiteytti Teppo Mikkola.
S
KAL on ollut Suomen Yrittäjien jäsenyhdistys vuodesta 1959 ja kuuluu sen suurimpiin toimialajärjestöihin. Heti liittymisestään alkaen SKAL
on ollut edustettuna Suomen Yrittäjien
hallituksessa, työvaliokunnassa ja muissa
toimielimissä sekä valtakunnallisella että
8
aluetasolla. SKAL ja Suomen Yrittäjät tekevät tiivistä edunvalvontayhteistyötä liikenteeseen, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa ja Euroopan
unionissa. SKAL on hoitanut Suomen Yrittäjien EU-edunvalvontaa Brysselissä vuodesta 2013 alkaen.
Suomen Yrittäjien seminaarissa palkittiin paras
toimialajärjestö SKAL. Sen puheenjohtaja Teppo Mikkola on ryhmäkuvassa oikealla. Muita
palkittuja olivat parhaiden paikallisyhdistysten
puheenjohtajat. Vasemmalta Rautalammin Yrittäjien Iiro Lyytinen, Kortesjärven Yrittäjien Jaana
Visti, Lauttasaaren Yrittäjien Kari Ehari ja Hämeenlinnan Yrittäjien Annemari Kuvaja.
SKAL:n ja Suomen Yrittäjien yhteiset
edunvalvonnan painopisteet liittyvät erityisesti pk-yrittämisen kannustimiin, kuten veroratkaisuihin. Suomen Yrittäjät on
tukenut muun muassa SKAL:n ajamaa
polttoaineveron palautusjärjestelmää logistista kilpailukykyä parantavana mekanismina.
Ennen valintaansa SKAL:n puheenjohtajaksi Teppo Mikkola toimi Suomen
Yrittäjien varapuheenjohtajana vuosina
2010–2012. Mikkolan mukaan yhteistyö
on aina ollut saumatonta:
– Tulemme aina olemaan skallilaisia ja
Suomen Yrittäjiä. Olen palkinnosta todella
hyvilläni. Pidän sitä tunnustuksena myös
yleisemmin yrittäjyyden hyväksi tekemästämme työstä.
SKAL vei Liikennevirastolle viestin tieverkon tarpeista
Suomen Kuljetus ja
Logistiikka SKAL ry:n
hallitus ojensi Liikenneviraston pääjohtaja Antti
Vehviläiselle kirjelmän
tieverkon ylläpidon
kipukohdista ja tarvittavista toimenpiteistä 11.
helmikuuta.
Tapaaminen vahvisti SKAL:n ja Liikenneviraston yhteisymmärrystä tienhoidon tarpeista. Erityisesti alempiasteinen tieverkko
vaatii nykyistä enemmän rahoitusta. Myös
hoitourakoiden laiminlyönneistä sanktiointia tulisi tiukentaa.
SKAL näkee tienpidossa ja erityisesti talvitienhoidossa kolme keskeistä ongelmaa:
• Tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus rapauttaa tienpidon laadun
• Tiestön talvihoito ei vastaa muuttuvien
keliolosuhteiden edellyttämää tasoa
• Tienhoidon puutteiden raportoiminen
ei toimi toivotulla tavalla.
Puheenjohtaja Teppo Mikkola ojensi pääjohtaja
Antti Vehviläiselle tienhoitokirjelmän.
Kelinmukaisen tienhoidon puutteet
ovat talviaikaan nähtävissä muun muassa ojaan suistuvina ja ylämäkiin juuttuvina kuorma-autoina. Tieltä suistuvan
raskaan ajoneuvon aiheuttamat riskit
ja kustannukset ovat aina merkittävät
paitsi kuljetusyritykselle, myös muille
tienkäyttäjille.
– Ongelmat tien päällä heijastuvat
myös asiakasyrityksiin, ja sitä kautta koko
maamme elinvoimaisuuteen, kiteyttää
puheenjohtaja Teppo Mikkola.
SKAL:n lääkkeet tilanteeseen ovat urakoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen ja sanktioiden tiukentaminen.
Myös tienkäyttäjien omien havaintojen raportointiin perustettua Tienkäyttäjän linjaa tulisi tehostaa, sillä tapauskertomusten
mukaan jopa poliisin yhteydenotot linjaan
saattavat jäädä huomiotta.
SKAL toi Liikennevirastolle myös alueyhdistystensä välittämiä tapauskertomuksia sekä kuvareportaasin tilanteesta KeskiSuomessa.
30. Puunkuormaajamestarikiertue käynnistyy
Puunkuormauksen Suomen mestaria etsitään nyt 30:nnen kerran. Juhlakiertue käynnistyy 13.4. Tampereelta. Kisapaikkana on Veho Hyötyajoneuvot Oy Pirkkala. Juhlakiertueella on kilpailupaikkakuntia aiempia vuosia vähemmän, mutta osassa niistä karsintakisat kestävät kaksi päivää.
Ensimmäisen kerran kouraistiin nippu tukkikuormasta Puunkuormaajamestarikilpailun merkeissä vuonna 1986. Kilpailu ideoitiin yhdeksi
SKAL:n 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumaksi. Kisan valtava suosio innoitti jatkamaan, syntyi nyt jo perinteeksi muodostunut jokavuotinen Puunkuormaajamestaruuskiertue.
Voit ilmoittautua mukaan kilpailuihin sinulle sopivalla paikkakunnalla
klo 16.00 mennessä. Kiertueviikot ovat 16, 17, 19, 21 ja 22. Katso seuraavasta Kuljetusyrittäjä-lehdestä kiertueen tarkat järjestämispäivät.
Jännittävä loppuottelu käydään Helsingissä Messukeskuksen ulkoalueella 12.6.2015 kello 15.00 alkaen Logistiikka – Kuljetus -messujen
yhteydessä. Loppukilpailussa palkitaan erikseen myös naisten sarjan ja
ikämiesluokan mestarit.
Lisätietoja: SKAL, Ulla Eskelinen, puhelin (09) 4789 9321.
Kiertuepaikkakunnat
ovat (15kpl):
• Tampere
• Pori 2 pv
• Raasepori
• Lahti 2 pv
• Lappeenranta 2 pv
• Mikkeli
• Joensuu 2 pv
• Kuopio 2 pv
• Kajaani
• Kuusamo
• Rovaniemi 2 pv
• Oulu 2 pv
• Nivala
• Seinäjoki
• Jyväskylä
Viime vuonna kilpailukiertueen aloituspäivänä
tyylinäytteen antoi myös Metsäalan Kuljetusyrittäjät
ry:n nykyinen puheenjohtaja Hannu Lamminen, joka
ampuu tulevassa loppukilpailussa lähtölaukaukset.
9
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n
liittokokous Helsingissä 13.6.2015
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varsinainen liittokokous pidetään Helsingin Messukeskuksessa lauantaina
kesäkuun 13. päivänä 2015 klo 10.00 alkaen, jolloin on liittokokouksen avaus, järjestäytyminen ja toimikuntatyöskentely. Kokous jatkuu lounaan jälkeen. Liittokokousillallinen on lauantaina Messukeskuksen Kokoustamossa
klo 20.00. Taloustoimikunta kokoontuu torstaina 11.6. klo 15.00 Kuljetuskuutiossa (Nuijamiestentie 7).
Perjantaina 12.6. järjestetään Puunkuormauksen loppukilpailu klo 15.00 Messukeskuksen ulkoalueella.
Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 §:ssä mainitut asiat ja liiton sääntömuutos, joka koskee seuraavia
pykäliä: 2 §, 3 §, 4 §, 6 §, 7 §, 9 §, 11 §, 13 § ja 16 §.
SKAL:n sääntöjen 7 §:n 10 kohdan mukaan käsitellään liittokokouksessa muut hallituksen ja jäsenyhdistysten esittämät asiat, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen liittokokousta. Riittävän käsittelyajan saamiseksi SKAL:n toimisto kuitenkin toivoo, että aloitteet olisivat liitossa viimeistään maaliskuun 31. päivään
mennessä.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Hallitus
Teppo Mikkola
puheenjohtaja
Iiro Lehtonen
toimitusjohtaja
Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s
förbundsmöte i Helsingfors 13.6.2015
Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s ordinarie förbundsmöte anordnas vid Helsingfors Mässcentrum lördagen
den 13 juni 2015 med en början kl. 10.00 då förbundsmötet öppnas, mötet konstituerar sig och utskottsarbetet
inleds. Mötet fortsätter efter lunch. Förbundsmötessupé serveras på Mässcentrums Konferenscentrum samma dag
kl. 20.00. Ekonomiutskottet sammanträder torsdagen den 11.6. kl. 15.00 i Transportkuben (Klubbekrigarvägen 7).
Mästerskapsfinalen i timmerlastning på bil anordnas fredagen den 12 juni kl. 15.00 på Mässcentrums uteområde.
Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som framgår ur 7 § i förbundets stadgar samt förändringsförslaget av
2 §, 3 §, 4 §, 6 §, 7 §, 9 §, 11 §, 13 § och 16 § i förbundets stadgar.
Enligt punkt 10 i 7 § i förbundets stadgar behandlas vid förbundsmötet sådana av styrelsen eller medlemsföreningarna framförda ärenden som ställts styrelsen tillhanda minst två månader före förbundsmötet. För att få en tillräcklig förberedelsetid önskar förbundets byrå dock att propositionerna är förbundet tillhanda senast den 31 mars
2015.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Styrelsen
Teppo Mikkola
ordförande
Iiro Lehtonen
verkställande direktör
11
[email protected]
Toimitusjohtajalta
Rahat yhdestä Pisarasta Suomen
tiestöön vuosiksi 2016–2022
Niukkaa hyödykettä, rahaa, ei ole tuhlattavaksi asti. Varsinkaan
Suomella, jota lottovoitot ovat kiertäneet ja velkaa kertynyt puolet BKT:stä, 100 miljardia euroa. Pisarahankkeisiin ei ole varaa, kun
eivät maksa itseään takaisin. Matala korkotaso on auttanut meitä,
mutta kilpailukykymme on korjattava Ruotsin ja Saksan tasolle. Tulevalta hallitukselta odotamme heti kärkeen niitä tärkeitä
päätöksiä, joilla nousukausi käynnistetään, ja meidät suomalaiset
saadaan tekemään enemmän työtä leipämme eteen.
Uutta menestystä odotetaan suomalaisesta huippuosaamisesta: biotuotteet, cleantech ja digitalisaatio. Vieraita asioita, kunnes
puhutaan oikeilla nimillä. Kyse on muun muassa luonnonvarojen
kestävästä käytöstä ja Äänekoskelle kaavaillusta sellutehtaasta.
Mitä yhteistä näillä on otsikon kanssa? Nousukausi tarvitsee kunnossa olevan tiestön alempiasteista tieverkkoa myöten. Ja ylivoimaisen kilpailuedun luomiseen tarvitaan robottirekkojakin, jotka
vaativat tiestöltä huomattavasti enemmän. Pisararataa ei kaivata.
Helsingin ratapihan pullonkaulat voidaan poistaa 60 miljoonalla,
jotta tyhjenevät junat mahtuvat paremmin liikkumaan. ”Tippatunnelin” kahdella miljardilla saamme Suomen tiestön kuntoon
seuraavat seitsemän lihavaa vuotta.
Tieinvestointien ja perustienpidon lisäämiseen meitä kehottaa myös PTT:n tuore Ruotsia ja Suomea vertaileva tutkimus,
jota SKAL oli rahoittamassa. Ruotsi panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti ja perusväylänpitoon yli kaksinkertaisesti
Suomeen verrattuna. Emmehän me kehtaa olla ruotsalaisia huonompia. Tieinvestoinnit kaiken lisäksi maksavat nopeasti itsensä
takaisin. Jos tiet olisivat kunnossa, koituisi siitä kyseisen tutkimuksen mukaan tuotantolaitoksille yli 5 %:n säästöt. Metsäteollisuuden raakapuun vuotuiset kuljetuskustannukset alenisivat 25
miljoonaa euroa ja koko teollisuuden säästö olisi kaksinkertainen.
Vaikuttavia lukuja, kun valmistaudumme vaaleihin ja pohdimme
uutta hallitusohjelmaa.
Mitä sitten pitää tehdä? Vastauksen antoi viime jouluna tiestön
korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä. Seuraavien
12 vuoden ajaksi hallitusten tulee sitoutua siihen, että korjausvelka päättäväisesti poistetaan nostamalla väylänpidon rahoitustasoa 300 miljoonalla eurolla. Siitä voisi vuosittain kohdentaa
perusväylänpitoon 100 M €, pieniin parannushankkeisiin 100 M €
ja kehityshankkeisiin 100 M €. Suunnan muutokseen tarvittavat
pari miljardia euroa jo tiedetään: rahat yhdestä Pisarasta Suomen
tiestöön vuosiksi 2016–2022.
iiro lehtonen
Valtioneuvosto päätti 24.2., että tämän vuoden
lisäbudjettiin ei lisätä aloitusrahaa Pisararadalle. Tieto asiasta
tuli samana päivänä, kun lehtemme lähti painoon.
15
Suomalaisvoimin
logistiikkaa tehostamaan
Miten Suomi ja suomalaiset
kuljetusverkostot saataisiin
toimimaan niin, että kilpailukykymme paranisi? Entä miten
suomalaisten kuljetusyritysten
tulisi toimia, jotta ne olisivat
tässä pelissä mukana?
Kysymyksiimme vastanneet
jäsenyrittäjät pitivät asiassa
jalat tiukasti maassa. Professori
näkee, että jo nykyisten hyvien
käytäntöjen ja toimintaa tehostavien ratkaisujen omaksuminen laajemmin sysäisi toimialan
parempaan vauhtiin.
Heini Polamo ja Jaana Sivén
K
Kuljetusyrittäjät Håkan Stara (vas.) ja Tuomo Rannila suoriutuivat hyvin toimituksen lappuleikistä.
16
eskustelunavauksena toimii lappuleikki. Kuljetusyrittäjät Tuomo Rannila Veine Oy:stä ja Håkan Stara
Star-Cargo Oy:stä ottavat kädet puuskasta erotellakseen kuusi kriittisintä tekijää
kuljetusyrityksen menestymisen kannalta. Kumpikin valitsi toisistaan riippumatta
sähköisen liiketoiminnan, asiakkuuksien
hallinnan, verkostoitumisen ja ammattitaitoisen työvoiman. Markkinatuntemus, tiedonhallinta, energiatehokkuus sekä tehokas ajojärjestely ja reittioptimointi saivat
ääniä jommaltakummalta. Lappuset muodostavat keskustelumme rungon.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun
toimitusketjujen johtamisen oppiaineessa
professorina toimiva Lauri Ojala osallistuu
haastatteluumme myöhemmin puhelimitse. Hänkin saa valita omat painopisteensä menestystekijöistä, ja valinnat osuvat hyvin yhteen yrittäjien kanssa. Edellä
mainittujen lisäksi Ojala nostaa esille vielä
käyttö- ja täyttöasteen sekä räätälöidyt
kuljetuspalvelut.
Miksi sähköinen liiketoiminta on niin tärkeä?
Tuomo Rannilan mielestä kyse on yhteisten
tiedonvälitystapojen puutteesta. Kukaan ei
ole määritellyt yhteisiä standardeja tai rajapintoja, mikä tekee toiminnasta haastavaa
etenkin moniasiakasympäristössä:
– Rahtipuolella kukin kyntää peltoaan
omalla tavallaan omien tarpeidensa pohjalta. Kauppa ja teollisuus tarvittaisiin mukaan miettimään yhteisiä pelisääntöjä tie-
donvälitykselle.
– Nythän on meneillään YTL:n hanke
Pilvi, johon kaikki kaupan alalla toimivat
voisivat liittyä. Puupuolella toimii Logforce, jolla on varsin hyvä peitto.
Lauri Ojalan mukaan sähköisen liiketoiminnan hajanaisuus ei ole niinkään
teknologinen ongelma, vaan kyse on toimijoiden – sekä isojen asiakkaiden että
isojen kuljetusyritysten – omien intressien
puuttumisesta. Pienemmät kuljetusyritykset miettivät, tuoko sähköisiin ratkaisuihin
satsattu kustannus toimintaan tehokkuutta ja säästöjä. Isommissa, kansainvälisessäkin ympäristössä toimivissa yrityksissä
rajoitteeksi saattaa muodostua pelko siitä,
että suomalaiset, pienemmän mittakaavan
järjestelmät eivät eläisi rinnakkaista elämää
muiden maiden toimintojen kanssa.
– En näe, että 5–10 vuoden sisällä alalle
tulisi mullistavia sähköisen liiketoiminnan
järjestelmiä ainakaan operatiiviseen käyttöön. Nykyisetkin ovat jo aika pitkälle vietyjä, kunhan niitä hyödynnettäisiin enemmän, Lauri Ojala sanoo.
Sekä Håkan Stara että Tuomo Rannila
pitävät asiakkaan tapaamista edelleen tärkeimpänä osana liiketoimintaa.
– Tämä on ennen muuta ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa toimintaa. Poikkeuksena ovat korkeintaan julkiset kilpailutukset,
sanoo Stara.
– Tärkeintä on tavata asiakasta, vahvistaa Rannila.
Professori Ojalan mukaan isoilla kuljetusyrityksillä asiakkuuksia on runsaasti ja
niitä on välttämätöntä hallita teknisestikin. On erityyppisiä, -kestoisia ja -kokoisia
asiakkaita, joista osa on tyytyväisiä perustarpeidensa täyttämiseen, osa taas vaatii
henkilökohtaisempaa palvelua.
– Palvelutuotannossa on järkevää teh-
dä kannattavuuslaskelmia eri asiakkaille.
Systemaattisella otteella edistetään oikeaa
ajankäyttöä. Helppoja asiakkaita ei nykypäivänä ole kellään ja kaikki vaativat panostusta, mutta tekniikalla pystytään systematisoimaan asiakkuuksia, Ojala kuvaa.
Yrittäjäkaksikko pitää asiakkuuksienhallintajärjestelmää (CRM) hyvänä työkaluna, johon kirjata asiakasrajapinnan asioita.
Siellä ovat asiakaskohtaisesti yhteystiedot,
tarjoukset, sopimukset, muistiot, kommentit puhelinkeskusteluista ja muut tiedot. Yritykselle sopivan järjestelmän löytäminen ei välttämättä ole läpihuutojuttu.
– Vasta kolmas CRM-järjestelmä osui
nappiin, ja se on nyt helppo ja käytettävä,
naurahtaa Tuomo Rannila.
Yhden miehen hallintoa pyörittävä Håkan Stara kertoo käyttävänsä sähköpostia
CRM-järjestelmänä:
– Tallennan sinne kaiken.
Lauri Ojala yhtyy näkemykseen, että sopivan CRM-ratkaisun löytäminen voi olla
haastavaa. Tarjontaa löytyy runsaasti eri
toimialoille. Ainakin suurehko yritys voi
saada ohjelmistosta merkittäviä hyötyjä,
jos käyttää sitä aktiivisesti ja hyödyntää siitä saatavia raportteja ja indikaattoreita.
- Vaikka järjestelmillä voidaankin tehostaa toimintaa merkittävästi, varsinaisia
asiakassuhteita ei tekniikalla tietenkään
viimekädessä hoideta. Varsinkin ongelmatilanteissa ihmissuhdetaidot ovat tärkeässä roolissa. Tämä asia ei tule tulevaisuu-
Rannilan yritys otti sähköisen tiedonsiirron liiketoimintansa vuonna 1998, kun
yhtiökumppani oli asiassa aloitteellinen.
Nyttemmin sähköinen liiketoiminta on
Veine Oy:ssä arkipäivää:
– Sähköiset järjestelmät ovat elinehto
kaikessa tekemisessämme. Saamme tiedot asiakkailta ja ajoneuvoista valtaosin
sähköisenä, ja palautamme tietoa asiakkaillemme.
Håkan Staran aikataulutettua lentorahtia
kuljettava Star-Cargo Oy saa tiedon kuljetuksen etenemisestä jo lentokoneesta.
■
Miksi sitten kaikki eivät
sähköistä liiketoimintaansa?
■
– Siinä on eniten kehitettävää ja saavutettavaa. Yrityksessämme kolmesta neljään
henkilöä käsittelee joka kuukausi noin 35
000 rahtikirjaa, lajittelee, skannailee ja lähettelee sen sijaan että tieto kulkisi sähköisesti. Se ei ole motivoivaa työtä, ja siitä
pitää päästä eroon. Sähköisestä rahtikirjasta pitäisi tulla normi toimialalla, kuvailee
Tuomo Rannila.
– Olisi aika siirtyä käsityöammatista
teollisuudenalaksi, tiivistää Håkan Stara.
– Ajoneuvojen gps-seurantajärjestelmät ja sähköiset ratkaisut esimerkiksi ajomääräysten tarkasteluun autoissa olevilta
päätteiltä vievät laajetessaan monilla suoritealoilla esimerkiksi käyttö- ja täyttöasteita parempaan suuntaan, mikä tehostaa
toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Tämän olemme voineet todeta myös tekemiemme logistiikkaselvitysten tuloksena.
Lisäksi 1–2 auton yrittäjillä yrittämisen tukitoimintojen, kuten laskutuksen sujuvoittaminen toisi merkittävää ajansäästöä ja
nopeuttaisi kassavirtaa, Lauri Ojala toteaa.
17
›
”
Jos asiakas tulee meille benchmarkkaamaan
tapaamme toimia, tiedämme tehneemme hyvin.
Tuomo Rannila
dessakaan muuttumaan, Ojala tähdentää.
Stara ja Rannila pitävät luottamusta ihmisiin tärkeänä menestystekijänä, vaikka työelämän murros on tuonut pätkätyösuhteet, ja kilpailu niin asiakkaista kuin
työntekijöistäkin on koventunut. Asiakkaat
ovat paitsi asiakkaita, myös tietolähteitä ja
markkinan tuntijoita. Myös kilpailijoilta ja
yhteistyökumppaneilta saa tärkeää tietoa.
– On voitava luottaa työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, toteaa Stara.
– Ihmisiin voi ja tulee luottaa, ja ihmiset
kannattaa tuntea. On tärkeää löytää oikeita henkilöitä oikeisiin paikkoihin, kuvailee
Rannila.
Kun asiakkaan, hänen liiketoimintansa
ja markkinansa tuntee, voi asiakkaalle aidosti tarjota lisäarvoa.
– Tiedän onnistuneeni, kun asiakas soittaa ja kysyy, miten jokin asia kannattaisi
tehdä, toteaa Stara.
Mietittekö, mitä
kilpailijat tekevät?
Tuomo Rannila:
– Kyllä, mutta kilpailijoita ei saa pelätä.
Se olisi raskasta, mutta on ymmärrettävä,
mitä ympärillä on ja mihin suuntaan asiat
kehittyvät.
Håkan Stara:
– Kilpailijoiden kanssa voi tehdä yhteistyötä.
Keskustelemme myös päivänpolitiikasta, elinkeinoelämän uutisista ja aluepolitiikasta. Molemmat pitävät tärkeänä seurata
aikaansa. Tuomo Rannila ilmoittaa seuraavansa läheisesti maakuntapolitiikkaa. On
myös seurattava poliittista päätöksentekoa tietääkseen, miten tuotanto tulevaisuudessa kehittyy. Kumpikin suosittelee
yllättäen Helsingin Sanomia yleistiedon
”
18
lähteeksi niin politiikasta kuin taloudesta:
– Siinä on välttämättömin taloudesta ja
elinkeinoelämästä tiiviissä paketissa.
Kuinka hyviä olemme
markkinoiden seurannassa?
Suomessa ollaan Ruotsista jäljessä yrityskoossa ja asiakkuuksien sekä markkinoiden seurannassa. Emme ole niin systemaattisia.
– Yksi SKAL:n logistiikkavaliokunnan
tehtävistä on luoda välineitä systematisointiin myös suomalaisille. Yrityskoko
kasvaa kohti vuotta 2020, huomauttaa Håkan Stara.
Lauri Ojalan mukaan markkinatuntemusta tarvitaan paitsi harvemmin tapahtuvissa
muutoksissa, kuten kalustoinvestoinneissa,
myös jokapäiväisen toiminnan suunnittelussa. Mitä isompi yritys on kyseessä, sitä
laajemmin asioita pitäisi seurata. Hän pitää
esimerkiksi kolmesti vuodessa tehtävää
SKAL:n kuljetusbarometria hyvänä markkinainformaationa ja työkaluna jäsenyrittäjille tulevaisuuden suunnittelussa.
Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja niihin vastaaminen mahdollisimman hyvin
on tietenkin avainasia pysyvän asiakassuhteen luomisessa.
- Uskon, että räätälöityjä palveluita kehittävät ja peruskuljetuspalvelun ohessa
erikoisosaamista tarjoavat yritykset ovat
tulevaisuudessa vahvemmassa asemassa,
sillä monipuolisemman toiminnan katteet
ovat usein paremmat ja asiakassuhteet
pysyvämpiä, Ojala sanoo.
Olemmeko tarpeeksi
kekseliäitä ja luovia
logistiikassa?
Håkan Stara:
– Logistiikkainnovointia meillä on joka
kuusen alla. Jokainen yrittäjä tekee jotain.
Puuttuu markkinoille viemisen voima ja
kyky.
Tuomo Rannila:
– Suomessa on hyvin vähän riskirahaa logistiikan kehittämiseen. Esimerkiksi TEKESistä on vaikea saada rahoitusta kokeilevaan
kehitystoimintaan. Logistiikan kehittämiseen tarvittaisiin lisää läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja kokonaisnäkemystä. Ei niin, että
jokainen tekee omassa siilossaan.
Håkan Stara muistuttaa, että SKAL:n
Aski-työkaluun saatiin julkista rahoitusta.
Siinä on konkreettinen tuote, jota yritykset
voivat käyttää liiketoimintansa seuraamiseen ja vertailuun.
Lauri Ojala lähestyy asiaa toiselta kantilta; tavaraliikenne maalla, merellä tai ilmassa ei ole kovin innovatiivinen ala, eikä
tämä ole vain suomalainen ilmiö. OECD:n
määrittämä alaraja liikevaihdon osuudelle tutkimus- ja kehitystoiminnasta korkean
teknologian toimialalle on 3 %. Kuljetussektorilla Euroopan-laajuisesti tämä osuus
on noin 0,1–0,2 %. Innovointi ei ole kuljetusalalla helppoa. Toiminnalla on pieni
kate, eikä yrityksillä ole usein mahdollisuutta riskinottoon. Ala ei myöskään houkuttele riskisijoittajia toiminnan kehittämiseen. Kuljetusalan innovaatiot ovatkin
tähän mennessä painottuneet uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseen lähinnä henkilöliikenteessä.
– Usein kuljetusalaa pidetäänkin enemmän muiden toimijoiden, kuten asiakkaiden tai laitevalmistajien innovaatioiden toteuttajana tai käyttäjänä. Ala reagoi
muiden toimijoiden innovaatioihin. Esimerkiksi reittioptimointisovelluksia eivät
ole kehittäneet kuljetusyritykset vaan itohjelmistokehittäjät ja laitevalmistajat,
Lauri Ojala muistuttaa.
Päivänpoliittisia muutoksia tärkeämpää on haistella
trendejä – mihin suuntaan ollaan seuraavaksi kallellaan.
håkan stara
”
Kaikki yrittäjän
suhteet edistävät
toimintaa. Kun yrittäjä
on ”hämähäkki
verkossa”, toteutuu
”jokainen tuntee jonkun,
joka tuntee jonkun”
-periaate. Ei jää yksin,
vaikka mitä tapahtuisi.
Håkan Stara
Lauri Ojala.
Håkan Stara uskoo, että pienille ja suurille toimijoille on jatkossakin tilaa markkinoilla. Verkostot toimivat siten, että pienet
tuovat siihen joustovaraa.
– Verkostossa toimivan yrittäjän työkalut voivat olla hieman erilaisia kuin yksittäisen toimijan, mutta kaikki tarvitsevat
niitä. Yrityksiä on tulevaisuudessa vähemmän, sanoo Rannila.
Tuomo Rannila kertoo, että hänen johtamaansa yritystä on rakennettu nimenomaan verkostoitumalla:
– Veinellä on käytössä 25 omaa autoa ja
jatkuvassa ohjauksessa yhteistyösopimusten kautta 125 autoa erikokoisista yrityksistä.
– Verkostossa täytyy kunnioittaa kaikkia
sen osapuolia. Siksi kutsumme verkostomme yrityksiä yhteistyökumppaneiks■
”
emme, emme esimerkiksi alihankkijoiksi.
Asiassa on pieni, mutta mielestämme todella merkittävä ero.
– Verkoston toimivuus edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja, toimintaohjeita ja
koulutuksia. Lisäksi kumppanit käyttävät
järjestelmiämme ja ajoneuvopäätteitä.
Sähköinen tiedonhallinta auttaa tässäkin.
Håkan Stara operoi pienempien verkostojen kautta:
– Yritykselläni on omia asiakkuuksia ja
lisäksi asiakassuhteita, joita hoidetaan yhdessä kumppaneiden kanssa.
Tuomo Rannilan mukaan verkosto täytyy rakentaa huolella, sillä se muodostaa
vahvan rungon, johon nojautua:
– Verkoston rakenteen tulee olla myös
riittävän joustava taipuakseen ja venyäk-
seen asiakkaidemme vaihteleviin tarpeisiin.
– Yhteistyökumppanit ovat tärkeimpiä,
mutta kaikilla ihmissuhteilla on omat roolinsa. Tuttujen ihmisten kautta saa signaaleja ja vinkkejä, kertoo Rannila.
Ojala pitää verkostoitumista yrityksen
elinehtona. Verkostoitumisella ja yhteistyöllä saadaan toimintakapasiteettia laajennettua, mutta pystytään kuitenkin hajauttamaan riskiä.
Suomessa itsenäisen tekemisen perinne on kuljetusalalla kuitenkin vahva eikä
vaihtoehtoisia yhtiömuotoja mietitä kovin
paljon.
– Esimerkiksi osuuskunta voisi tietynlaisilla toimialoilla jopa helpottaa toimintaa
ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia sekä
tasoittaa työkuormaa, Ojala toteaa.
Yrittäjän mieli on sellainen, että geneeraattori pyörii
jatkuvasti mielessä. Se pitää vireänä. Muuten jää paikoilleen.”
›
Tuomo Rannila
19
Rannila ja Stara nostavat luottamuksen
ja tulevaisuudenuskon esiin kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.
– Yleensä työntekijät raportoivat poikkeamista oma-aloitteisesti eikä heitä tarvitse jatkuvasti valvoa. Ihminen kasvaa
vastuunsa mukana, linjaa Stara.
Rannila pitää henkilöjohtamista ja avoimuutta avaintekijänä työpaikalla kuin
työpaikalla. Työterveyshuollon palvelut ja
työhyvinvointiasiat ovat itsestäänselvyys.
Veinellä ajatellaan kokonaisuutta prosesseina ja toimintamalleina, joiden ansiosta kokonaisuus toimii. Jokaisen työntekijän tulee
kantaa vastuuta omasta tekemisestään:
– Hyvällä henkilöjohtamisella saa ihmiset jaksamaan töissä, ja ihmisten hyvinvointi lähtee johtamisesta. Ammattitaitoinen esimies osaa työnsä ja tuntee
henkilökohtaisesti alaisensa.
– Luottamus auttaa tässäkin, epäluottamus halvaannuttaa, toteaa Stara.
– Kaltaiseni yrittäjät eivät välttämättä
näe kuljettajia kovin usein. Se tuo omat
haasteensa. Myös liikenteessä on omat
riskinsä, sillä se ei ole kontrolloitu ammattilaisten ympäristö.
Lauri Ojala pelkää, että pätevän, ammattimaisen työvoiman saaminen kuljetusyritysten palvelukseen tulee olemaan
lähivuosina hyvin haastavaa. Ammattipätevyysvaatimusten tiukentuminen, alan
heikentyvä vetovoima ja alalletulokustannusten kasvu vaikuttavat varsinkin kuljettajien saatavuuteen. Myös hallinnollisen
puolen osaajilla pitäisi olla jokin kiinnekohta alaan, jotta he hakeutuisivat logistiikkayrityksiin. Logistiikan pääaineesta
valmistuvat kauppatieteiden maisterit sijoittuvat todennäköisemmin konepajayri■
tysten tai vähittäiskaupan palvelukseen
kuin logistiikkatoimialalle.
– Työperäinen maahanmuutto, joka on
jo vahvasti tätä päivää henkilöliikenteessä, on todennäköinen kehityssuunta myös
tavaraliikenteessä, Ojala sanoo.
Tulevaisuus?
Yritämme saada Rannilan ja Staran luotaamaan tulevaisuutta ja kommentoimaan
robottirekkoja ja muuta älyliikenteen tuomaa, mutta miehet ovat kovin jalat maassa ja tässä päivässä. Heidän mielestään, jos
yritykset laittaisivat perusasiat kuntoon,
etenisimme jo suuren harppauksen. Robottirekat ovat vielä marginaalinen ilmiö.
Håkan Stara arvelee, että miehittämättömät lentävät nelikopterit tulevat mullistamaan nettitilausten kotiinkuljetukset
kauan ennen robottirekkoja. Ylipäätään
kaupan rakenne on muuttumassa ja jakeluketjut ohenevat. Kuljetusten eräkoko
Veine Oy, Seinäjoki
• Perustettu vuonna 2013 (HahkaWay
Oy ja Plus Kaks Kuljetus Oy yhdistivät
omistuksensa)
• Elintarvikkeiden ja kappaletavaran
runkokuljetukset, terminaali- ja
jakelupalvelut sekä varastopalvelut.
• Kalusto 150 ajoneuvoyksikköä,
joista 25 omaa ja 125 yhteistyökumppaneilta
• Omistajat 11 yksityishenkilöä/pkyritystä (80 %) ja pääomasijoittaja
Wedeco Fund IV Ky (20 %)
SKAL:n logistiikkavaliokunta
SKAL:n hallituksen asettama logistiikkavaliokunta tarjoaa logistiikan toimijoille
valtakunnallisen kanavan vaikuttamiseen,
kouluttautumiseen, verkottumiseen ja
tiedonvälitykseen. Valiokunta raportoi
toiminnastaan SKAL:n hallitukselle.
Vuonna 2006 toimintansa aloittanut
logistiikkavaliokunta laatii SKAL:lle tavoitteenmukaisen logistiikkastrategian.
Strategiaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa määritellään valiokunnan
vuotuisen toiminnan painopisteet.
pienenee.
– Paketin toimitus yksityisasiakkaalle
autolla on liian kallista. Prosessi kaipaa uudelleenajattelua.
Myös professori Ojala on epäileväinen
miehittämättömien ilma-alusten ja robottirekkojen nopeasta alanvalloituksesta.
Teknologisesti ne voisivat olla piankin saatavilla, mutta nykyiset vaatimukset kuljetuskapasiteetille sekä maamme sääolot jo
pelkästään vievät ilmiön hänen mukaansa
vähintään 20–30 vuoden päähän.
Tuomo Rannilan tulevaisuusvisiossa
pärjäävät joustavat ja muuntumiskykyiset
yritykset:
– Yrityksen ei pidä päästää itseään pöhöttymään – on oltava valmis muuntumaan koko ajan. On myös oltava positiivinen asenne, ja usko siihen, että
huomenna on paremmin. Muutokset on
nähtävä mahdollisuuksina ja asiat on tehtävä paremmin kuin kilpailijoilla. ■
Star-Cargo Oy,
Pietarsaari
• Perustettu vuonna 1959
• Aikataulutettu lentorahti sekä
irtoperä-, merikontti- ja nopeat
pakettiautokuljetukset.
• Kalusto 7 yhdistelmää ja
2 pakettiautoa
• Henkilöstö 10-12 työntekijää
Valiokunnan jäsenet: Pekka Aalto, Sakari
Backlund (sihteeri), Heikki Haavisto, Jaana
Kokko, Iiro Lehtonen, Iiro Mäkinen, Ville Mäkinen, Jani Närhi, Lauri Ojala, Kyösti Orre, Ari
Penttinen, Raimo Pohjanen, Tuomo Rannila,
Harri Sandell, Håkan Stara (puheenjohtaja),
Riku Vainio, Mari Vasarainen, Jarkko Vartiamäki ja Ville Vähälä.
Tiedustelut: Håkan Stara ja Sakari Backlund
20
tehokkaat kuljetukset
Orpe Kuljetus panostaa
tulevaisuuteen
Orpe Kuljetus Oy:lle myönnettiin syyskuussa 2014 poikkeuslupa liikennöintiin suuren hyötykuorman puutavara-autolla.
Viiden vuoden tutkimusprojektissa selvitetään, miten tällainen
auto voi muuttaa tulevaisuuden logistiikkaa.
Anneli Similä
O
n tyyni talvipäivä Kouvolassa,
UPM:n tehdasalueella. Saavumme Orpe Oy:n toimitusjohtaja
Seppo Oran kanssa parahiksi paikalle, kun
yrityksen HCT-yhdistelmä saapuu alueelle
täydessä puutavaralastissa. Pituutta yhdistelmällä on 31 metriä ja painoa 94 tonnia.
Kuljetusyrittäjä Seppo Ora.
Sepon tytär Sini, 21, on hakenut kuorman
Ristiinasta aamulla. Sinillä on ollut yhdistelmäkortti kaksi vuotta ja hän on toinen
kahdesta kuljettajasta, jotka päätoimisesti
ajavat yhdistelmää.
– Auto on kulkenut vakaasti liukkaillakin
keleillä ja esimerkiksi mäen päälle noustessa se ei ole ollut ollenkaan hitaimmasta
päästä. Ehkä suurin ero tavalliseen yhdistelmään on siinä, että pituudesta johtuen
tätä autoa ei peruuteta lastaus- tai purkupaikalle, vaan sinne ajetaan suoraan, Sini
kertoo.
Seppo Ora tunnustaa, että suuren yhdistelmän ohjaaminen aluksi hiukan jännitti asianosaisia. Ajoneuvoyhdistelmää
testattiinkin moneen kertaan muun muassa Joutsassa ja Lappeenrannan lentokentällä Oulun yliopiston tutkimusryhmän
professori Mauri Haatajan tutkimusryhmän johdolla. Yhdistelmän käyttäytymistä oli myös ennen lupahakemusta arvioitu
ja vertailtu tietokonesimuloinnilla. Seppo
Ora on itsekin ollut auton puikoissa monta kertaa ja sanoo, ettei ajokokemus merkittävästi eroa tavanomaisella perävaunuyhdistelmällä ajosta.
Sisäänajoa ja
mediamylläkkää
Poikkeusluvan myöntämisestä lähtien Orpen auto on ollut pienoisen mediamylläkän kohteena. YLE:n Puoli seitsemänohjelma kuvasi yhdistelmää ja haastatteli
Seppo Oraa viime marraskuussa. Myös
22
useat muut mediat ovat olleet liikkeellä ja kyselleet kokemuksia. Tätä 31 metrin
pituista yhdistelmää katsotaan myös tien
päällä sananmukaisesti pitkään.
– Kiinnostus on ollut lähes pelkästään
positiivista. Ehkä alkuun saattoi olla ilmassa sellaistakin, että auto nähtiin jonkinlaisena taloudellisena uhkana. Näinhän
asia ei ole. Nyt olemme vasta investoineet
vetoautoon ja kahteen perävaunusarjaan sekä sitoutuneet viiden vuoden tutkimusprojektiin. Ensimmäiset kuukaudet
ovat olleet toiminnan turvallista käyntiin
saattamista ja logistisen mallin sisäänajoa.
Mahdolliset hyödyt ovat nähtävissä vasta
Kuva: UPM Kymmene
tulevaisuudessa, Seppo Ora selvittää.
Haastattelupäiväkään ei ole ihan tavallinen työpäivä yhdistelmälle, sillä UPM on
parhaillaan tekemässä esittelyvideota autosta ja sen liikkeistä. Yhdistelmää on jo
aamulla ehditty kuvata tien päällä kopterikameran avulla, ja nyt vuorossa on purkuja lastausvaihe. UPM:n kehitysasiantuntija
Janne Kukkura on organisoimassa kuvaajan kanssa eri vaiheita. Janne Kukkura on
ollut mukana yhdistelmän kehityshankkeessa vuodesta 2012. Prosessi oli lähtenyt käyntiin jo sitä ennen.
– Jätimme poikkeuslupahakemuksen
pitkän suunnittelu- ja tutkimusvaiheen jäl-
keen Trafille vuoden 2013 lokakuussa. Lupaa haettiin yhdelle vetoautolle ja kahdelle kärry-yhdistelmälle, ja ne myös saatiin.
Toistaiseksi 94 tonnin kokonaispainon
mahdollistavia kärry-yhdistelmiä on ollut
käytössä yksi, sillä toinen on valmistunut
vasta tammikuussa ja odottaa hallissa vielä viranomaisten kalustoluettelon päivittämistä.
– Nyt on ajettu yhdellä kärry-yhdistelmällä siten, että menosuuntaan kuormana on ollut 94 tonnia ja paluukuormana
76 tonnia. Joka toinen kuorma on siis ollut
perinteinen puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä. Tavoitteena
on jatkossa, että etenkin pitkillä väleillä
perillä olisi aina odottamassa suuren hyötykuorman kärrystö valmiiksi kuormattuna. Näin molempiin suuntiin voitaisiin
ajaa tehokkaasti 94 tonnin kuormalla, Janne Kukkura selvittää.
Orpen HCT-yhdistelmän erikoisuus on
neliakselinen puoliperävaunu.
– Tieliikennelaki ei tunne neliakselisen
telin määritelmää asetuksessaan. Tämä
onkin nyt Jykin valmistama ensimmäinen
pokkarunkoinen puoliperävaunu, jossa
runko on alas laskettu ja johon on kääntyvällä peräakselilla tehty neljäs akseli, Janne Kukkura kertoo.
23
›
tehokkaat kuljetukset
UPM:n kehitysasiantuntija Janne Kukkura.
Perävaunua suunniteltaessa Seppo Oralla
oli kirkkaana mielessään, minkälainen siitä
tulisi.
– Ja sellainen siitä tuli Jykin rakentamana.
Rakentaminen kesti kolmisen kuukautta.
Tähtäin logistiikan
tehostumiseen
Orpen HCT-yhdistelmällä kerätään tietoa
kymmenistä eri kohteista, jotka on merkitty
tutkimussuunnitelmaan. Tärkeimpänä esiin
nousee kokonaislogistinen vaikuttavuus, eli
miten puuvirtoja voidaan tulevaisuudessa kehittää ja kuljettaa. Lisäksi tarkastellaan
yhdistelmän vakautta ja käyttäytymistä ääritilanteissa. Polttoaineen ja hiilidioksidipäästöjen seuranta on luonnollisesti yksi seurattava komponentti. Vaikutukset tiestöön
sekä itse yhdistelmän rakenteen, eli raudan
väsymisen seuraaminen on niin ikään suunnitelmissa yliopiston kanssa.
Hanketta viedään eteenpäin yhdessä
Metsätehon, Metsäteollisuus ry:n ja Metsähallituksen kanssa. Taustavoimina ovat
muun muassa Volvo, Jyki, Oulun yliopisto,
Aalto Yliopisto ja Olavi H Koskinen, joista
jokainen tuo ja kerää tietoa projektiin omalta saraltaan. Viranomaisilla on myös oikeus
käyttää autoa tutkimuksiin muutamana päivänä vuodessa ja liittää omia tutkimuslaitteitaan siihen. Tulossa on muun muassa kameroita, joilla tutkitaan ohitustilanteita.
Projektin osapuolet ovat jo nyt varmoja
siitä, että tällaisella yhdistelmällä tehostetaan logistiikkaa tulevaisuudessa.
– Täyttöasteprosentti on jo nyt ennätysluokkaa. Suuremmalla kuormatilalla pystytään vastaavasti vähentämään ajoneuvojen lukumäärää, jolloin liikennetiheys
vähenee. Myös polttoaineenkulutus suh24
teutettuna tonneihin laskee, Janne Kukkura luettelee.
Tällä hetkellä UPM:n lukuun kulkee
1 000 puukuormaa vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.
– Puun kuljetukset tulevat kasvamaan
tulevaisuudessa merkittävästi. Suuremmilla yhdistelmillä pystytään korvaamaan
lisääntyvän kapasiteetin tarvetta. Näin turvataan myös kuljetusyrittäjien ja kuljettajien saatavuutta tulevaisuudessa.
Visio tulevaisuudesta on selvä:
– Tavoitteenamme on, että kun kokeilu
loppuu vuosina 2019 – 2020, tällaisten HCTautojen käyttö rajatulla tieverkolla olisi kaikille vapaata ja tämä olisi yksi kuljetusmuoto muiden joukossa. Tällaisten yhdistelmien
toivottaisiin yleistyvän myös muilla suoritealoilla, kuten metsäteollisuuden tuotekuljetusten puolella, Janne Kukkura kertoo.
Nosturin iso koura nostaa
kärryllisen puuta kerralla.
Eteenpäin katsova
yrittäjä tarvittiin
Seppo Oralle ja hänen kuljettajilleen yhdistelmän tutkimus aiheuttaa koko ajan
myös ylimääräistä puuhaa.
– Olemme päivittäin tai ainakin viikoittain yhteydessä projektin eri osapuoliin.
Kuljettaja tekee muistion joka päivä auton
liikkeistä, kirjaa ylös huonot kelit ja mahdolliset ongelmat. Trafille on raportoitava
yhdistelmän tiedot kuukausittain. Laajemmat raportit tehdään yhdessä osapuolten
kanssa neljännesvuosittain.
Projektissa ei ainoastaan tutkita ja raportoida, vaan yhdistelmän toimivuutta ja
reittejä kehitetään koko ajan.
– Ympyrä on saatava toimimaan kaikkien tehtaiden välillä. Samoin terminaaleja on kehitettävä lisää, jotta kärrynvaihto
saataisiin sujumaan 10 minuutissa, Seppo
Ora summaa.
Orpe Kuljetus Oy, Valkeala
• Toimitusjohtaja Seppo Ora
• Perustettu 1984
• Johtaa kuljetusverkostoa, johon kuuluu 30 puutavarayhdistelmää.
Näistä 10 yrityksen omaa, lisäksi materiaalikoneita ja kaivinkoneita.
• Puutavaran ajoa ympäri Etelä-Suomea sijaitseville tehtaille.
Lisäksi erikoiskuljetuksia ja maanrakennuskuljetuksia.
• 25 työntekijää. Välillisesti yritys työllistää noin 70 henkeä
yrittäjäverkoston yhteistyökumppanuuksissa.
• Liikevaihto noin 10 miljoonaa.
Nykyisten lupaehtojen mukaisesti yhdistelmä
kuljettaa puutavaraa pääteitä pitkin UPM:n tehtaille. Auto ei poikkea reitiltään. Jokainen taukopaikka on merkitty erikseen. Reitti voi muuttua viranomaisen päätöksestä tai luvanhaltijan
jättämän muutoshakemuksen kautta.
Seppo Ora on ennakkoluuloton yrittäjä, joka
sanoo aina olleensa kiinnostunut uusista asioista.
– Tässäkään ei tarvinnut kauan miettiä, lähdenkö mukaan. Tutkimusprojekti on panostus
tulevaisuuteen ja on mielenkiintoista olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin.
Janne Kukkura kertoo, että projektiin lähdettiin avoimin ja innovatiivisin mielin.
– Seppo Ora ja hänen kuljetusliikkeensä olivat meille luonnollinen valinta projektiin. Kokemus ja historia ovat osoittaneet, että Seppo on
aktiivinen ja hänellä on kyky sitoutua. Ilman aktiivista ja eteenpäin katsovaa yrittäjää tämä projekti ei olisi ollut mahdollista. Seppo on äärimmäisen hyvä yrittäjäverkoston vetäjä. Hänellä oli
onneksi rohkeutta lähteä mukaan myös tähän
kokeiluun, Janne Kukkura kiittelee. ■
Näin HCT (High Capacity Transport)
-yhdistelmät lisäisivät tehokkuutta
Orpe Kuljetukselle myönnetty lupa on ensimmäinen pölliautojen kokonaishankkeessa, jossa ovat mukana suuret
metsäteollisuusyritykset. Metsätehon ja Metsäteollisuus ry:n vetämään hankkeeseen osallistuvat kaikki isot yhtiöt sekä
Metsähallitus omilla hakemuksillaan kuljetusyritysten kautta. Tällä hetkellä seitsemän hakemusta on jätetty sisään.
Tietoa yhdistelmien ja reittien osalta kerätään ja tutkitaan seuraavan viiden vuoden ajan. Suurten hyötykuormien
(HCT) -yhdistelmien odotetaan tehostavan kokonaislogistiikkaa tulevaisuudessa muun muassa seuraavasti:
•
•
•
•
•
•
•
•
Yhdistelmän täyttöaste kasvaa ja tyhjänä ajo vähenee. Puukuljetusten kokonaislogistiikka tehostuu.
Kuormaamisen käytettävä aika vähenee, sillä tehtaalla odottaa etukäteen valmiiksi kuormattu kärry.
Suuremman hyötykuorman ansiosta ajoneuvolukumäärä ja vastaavasti liikennetiheys vähenee.
Yksittäisten puutavaralajien keräily ja käyntikerrat alemmalla tieverkolla vähenevät.
Kokonaislogistiikan tehostumisen myötä kuljetusyritysten ja kuljettajien saatavuus turvataan paremmin tulevaisuudessa.
Polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät suhteessa tonneihin.
Yhdistelmä on kuormattuna parhaassa mahdollisessa painojakaumassa eri telien ja akselien välillä, jolloin tierasitus ei lisäänny.
Yhdistelmän tehopainosuhde ja talvikuntoisuus on osoittautunut jo nyt muuta raskasta liikennettä paremmaksi.
Yhdistelmä on ketterästi noussut mäet ja kiertänyt liikenneympyrät.
25
tehokkaat kuljetukset
Tekesin Liideri
Suunnitelmallista
liiketoimintaa
Laajentuva yritystoiminta
vaatii myös johtamisen ja
ohjauksen tehostamista.
Ajomestarit Oy:ssä päätettiin
remontoida toimintajärjestelmä systemaattisesti Tekesin
Liideri – Liiketoimintaa,
tuottavuutta ja työniloa
-ohjelman tukemana.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä
yritykset voivat hakea tukea ja rahoitusta
haastaviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin
sekä innovaatiotoimintaan. Yritykset rahoittavat aina osan projektinsa kustannuksista
itse. Tutustu Liideri -ohjelmaan
www.tekes.fi/liideri
Ulla Eskelinen
N
okialainen Ajomestarit Oy on kasvanut vakuuttavasti viime vuosikymmeninä. Kasvu toi mukanaan
myös tarpeen uudistaa yrityksen johtamis- ja toimintajärjestelmää.
– Uudistustyötä tehtiin itseämme varten. Tavoitteena oli järjestelmällinen tapa
käsitellä asioita kasvavassa yrityksessä.
Liikkeelle lähdettiin strategisella työllä. Yritykselle luotiin visio, missio ja arvot, kertoo
toimitusjohtaja Toni Murtoniemi.
Vuoden alusta hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen, pitkäaikaisen toimitusjohtaja Pekka Aallon halu vetäytyä sivuun
operatiivisesta toiminnasta oli myös yksi
lisäsysäys uudistaa toimintatapoja. Kehitystyöhön haluttiin myös ulkopuolista näkemystä ja rahoitusta. Ne löytyivät Tekesin
Liideri -ohjelmasta.
Meidän näköinen,
meidän käyttöön
Yrityksen toiminta on taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun tehdään oikeita
päätöksiä ja henkilöstö voi hyvin. Vuonna
2013 aloitetun kehitysprojektin onnistuminen vaati koko henkilöstön sitoutumista
ja osallistumista. Useita muitakin yrityksiä
muutostyössä auttanut diplomi-insinööri
Ismo Mäkinen palkattiin vuodeksi vetämään Ajomestarit 2020 -projektia.
– Työ vaati paljon ideointia. Annoimme
tilaa kaikkien osaamisalueille ja rakentaville
keskusteluille. Ismo Mäkinen, joka sopi hyvin yrityskulttuuriimme, toi uutta näkemystä yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen,
varatoimitusjohtaja Mika Hakala kertoo.
26
Toimitusjohtaja Toni Murtoniemi (vas.) ja varatoimitusjohtaja Mika Hakala esittelevät tyytyväisinä sertifikaatteja, jotka kertovat, että on tehty oikeita asioita. – Näillä on helppo osoittaa asiakkaille, varsinkin uusille, että
meihin voi luottaa, he toteavat.
Projektin aluksi käyttöön otettiin Office
365 -järjestelmä. Nyt sähköpostit, kalenterit, asiakkuudet, sopimukset ja toimintajärjestelmä on kaikki samassa paikassa. Mika
Hakala vastasi toimintajärjestelmän rakentamisesta, mutta korvaamattomana apuna oli kokenut laatukonsultti, joka sparrasi
vankalla kokemuksellaan, mutta ei laittanut sanoja suuhun.
Asiakaspalautteiden, aloitteiden, läheltäpititilanteiden ja tapaturmien käsittelyä
systematisoitiin. Kuljettajat tietävät nyt,
että kaikki asiat käsitellään ja niihin reagoidaan. Taloutta suunnitellaan herkeämättä,
tilanteisiin ei vain ajauduta.
– Henkilöstön kanssa halusimme säilyttää keskustelevan kulttuurin. Esimiestä pitää
voida lähestyä helposti. Paras kehityskeskustelu on edelleen epävirallinen, vaikkapa juttutuokio kahvitauolla, Toni pohtii.
Koko henkilöstön yhteistyöllä on jo saavutettu monta etappia, mutta oleellisena
osana luotuun käytäntöön kuuluu, että
kehitystyö jatkuu sopivin askelin. Seuraavaksi listalla on ERP-järjestelmä. Se on toiminnanohjausjärjestelmä, joka integroi eri
toimintoja, kuten tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa.
Toimintajärjestelmää kehitetään koko
ajan ja muun muassa riskienhallinta tullaan uusimaan, vaikka se valmistuikin vasta muutama kuukausi sitten.
Vuoden alusta yrityksen hallituksen kokoonpanoa vahvistettiin asiantuntijajäsenillä. Näköaloja avartamaan kutsuttiin vt.
toimitusjohtaja Risto Jaakkola SKAL suoritealat ry:stä, professori emeritus Erkki
Uusi-Rauva ja Ismo Mäkinen.
Projektin aikana yrityksen liikevaihto on
kasvanut, ja Inspecta Sertifiointi Oy myönsi sille sertifikaatit ISO 9001 -laatujärjestelmästä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästä. ■
Ajomestarit Oy, Nokia
• Perustettu vuonna 1963.
• Omistajat hallituksen puheenjohtaja
Pekka Aalto, toimitusjohtaja Toni Murtoniemi ja kalustovastaava Sami Sipilä.
• Teollisuuden kuljetuksia ja varastointia
lähinnä Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa.
• Kalustoa 25 ajoneuvoyhdistelmää.
Ajomestarit Oy huoltaa oman kalustonsa lisäksi myös asiakkaidensa omistamia
kuljetusyksikköjä.
tehokkaat kuljetukset
Yhtenäistä kalustoamme on helppo soveltaa erityyppisten kuormien yhdistelemiseen. Kasvien kanssa samassa, osiin jaetussa
kuormatilassa kulkevat niin teollisuustuotteet kuin lääkkeetkin, toteavat Marko Lahti (vas.), Pasi Ruokostenpohja ja Antti Koppala.
Yhdenmukaisella kalustolla
lisää tehokkuutta
Flowertrucks Oy paransi kustannustehokkuuttaan
ja kuljettajien turvallisuutta uusimalla kuljetuskalustonsa vuonna 2013. Yrityksen johto ja
kuljettajat ovat tyytyväisiä panostuksen tuloksiin.
Ulla Eskelinen
28
T
ampereen Sarankulmassa Flowertrucks Oy:n toimistolla huomio kiinnittyy ensi silmäyksellä kävelymatolla askeltavaan mieheen. Toiseksi siihen, että kolme
henkilöä työskentelee yhdessä huoneessa kukin oman näyttöpääterivistönsä edessä. Tunnelma on silti rauhallinen, kiireettömän tuntuinen, vaikka koko ajan tapahtuu.
Toimiston tiimin muodostavat kalustosta ja taloudesta
vastaava toimitusjohtaja Pasi Ruokostenpohja, tuontikulje-
Flowertrucks Oy tilasi autenttisen pienoismallinsa vuonna 2014
lähinnä yhteistyökumppaneita ajatellen. Eurooppalaisten pienoismallien
keräilijöiden jatkuvat tilauskyselyt ovat yllättäneet iloisesti.
Uusi yhtenäinen kalusto
tuksista vastaava Antti Koppala ja vientiasioita hallinnoiva
Marko Lahti. Viereisessä huoneessa työskentelevä Heli Ruokostenpohja huolehtii reskontrasta. Kaikki tekevät työssään
itsenäisiä päätöksiä, mutta toimintalinjoista keskustellaan
koko ajan.
– Yhteisessä työtilassa toimimalla saamme järjestettyä
tuonnin ja viennin kuljetukset aukottomasti. Yhtä aukotonta
on myös kuljetusten valvonta. Karavaani kulkee, kun yhdessä tarkkailemme koko ajan sekä kuluvaa päivää että tulevia,
toteaa Pasi Ruokostenpohja.
Flowertrucks Oy on Pasi ja Sami Ruokostenpohjan vuonna 1990 perustama yhtiö. Yritys tunnistetaan maanteillä näyttävästä kalustostaan ja moni tietää, että kuormissa on kukkia
ja kasveja Alankomaista. Harvempi tietää, että Suomen, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä liikkuvissa ajoneuvoissa
kulkee lisäksi muun muassa paperi- ja metsäteollisuuden sekä
teknologiateollisuuden tuotteita.
Flowertrucks Oy uusi vuoden 2013 kevään aikana koko kalustonsa. Vanha kalusto myytiin Veholle ja tilalle ostettiin 14
uutta Mercedes-Benz Actros -merkkistä puoliperävaunun
vetoautoa ja 9 Schmitz-perävaunua.
Uusissa ajoneuvoissa on entistä enemmän turvallisuutta
lisääviä varusteita. Näitä ovat esimerkiksi ESP eli ajovakaudenhallinta, kaista- ja vireystila-avustimet sekä Active Brake
Assist 3 -järjestelmä, joka auttaa kuljettajaa tunnistamaan
onnettomuusvaaran ja alentaa nopeutta jarruttamalla autoa
jaksottaisesti tai jopa täysjarrutuksella. Kaikki turvajärjestelmät vähentävät henkilö- ja kalustovahinkoja.
– Turvallisuuden lisäksi olemme panostaneet myös työhyvinvointiin. Kuljettajien työrytmi on usein sellainen, että
he ovat reissussa yhtäjaksoisesti noin kolme viikkoa, sitten
alkaa pitkä vapaa. Olemme saaneet heiltä hyvää palautetta
jääkaapeista, mikroaaltouuneista ja erityisesti taukoilmastoinnista. Nukkuminen onnistuu ajoneuvoissa nyt kesähelteelläkin, kertoo Marko Lahti.
Tuoreimman tekniikan käyttöönotto ja yksinkertaistaminen toivat hyötyä monin tavoin. Pasi Ruokostenpohja nostaa
ylpeänä esille polttoaineen keskikulutusarvon, joka oli esimerkiksi marraskuussa 29,4 l/100 km. Ajoneuvojen väliset kulutuserot ovat vain kahden litran luokkaa. Polttoaineen kulutus
on alentunut keskimäärin 4 l/100 km.
Puoliperävaunuissa on kaksi kylmäkonetta ja siirrettävä
väliseinä, joiden avulla osastoissa voidaan pitää eri lämpötila. Ammattitaitoisten kuljettajien on hallittava hyvin kylmälaitteet, etteivät kukat pääse paleltumaan.
– Kuljettajien työtä helpottaa se, että koko kalusto on täsmälleen samanlaista. Yhden mallin oppiminen riittää. Lisäksi
säästämme paljon aikaa, kun ei tarvitse siirtää kuormaa paikasta toiseen esimerkiksi silloin, kun kuljettajan työtunnit
täyttyvät. Paikalle lähetetään levännyt kuljettaja uudella vetoautolla ja matka jatkuu välittömästi, Antti Koppala toteaa.
Aukoton seurantajärjestelmä
Pasi Ruokostenpohja esittelee kolmelta näytöltään monipuolista valvontaa. Samanlainen näyttövalikko on käytössä myös
Antilla ja Markolla. Navigaatio-ohjelma näyttää karttapohjalla
minuutin tarkkuudella, missä ajoneuvot liikkuvat. Toisella ruudulla kamerat seuraavat reaaliajassa terminaalitoimintoja niin
29
tehokkaat kuljetukset
Ajan hermolla Flowertrucks
Oy:ssä ollaan myös hyötyliikunnan suhteen. Antti Koppala askeltaa päivittäisestä työajastaan
noin puolet kävelymatolla. – Oikea kävelyvauhti löytyi helposti.
On mukava, kun työpäivän aikana
saa myös liikuntatarpeesta ainakin osan täyteen. Selkä kiittää, ja
toivottavasti painokin vähenee
hiljalleen, hän naureskelee.
Flowertrucks Oy,
Tampere
• Perustettu vuonna 1990.
• Tarjoaa lämpösäädeltyjä kuljetuksia
Suomen, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä. Välivarastointia varten ovat
terminaalit Alankomaissa Kudelstaartissa ja Suomessa Vantaalla.
• Tytäryhtiö F-Thermohuolto Oy huoltaa
raskasta kalustoa ja kylmälaitteita.
• Omistajat veljekset Pasi ja Sami
Ruokostenpohja.
• 16 Mercedes-Benz Actros puoliperän
vetoautoa. Lisäksi yhteistyökumppaneilla viisi ajoneuvoa Flowertrucks
Oy:n väreissä.
Suomessa kuin Alankomaissakin. Kolmannella kuvaruudulla
voi analysoida muun muassa ajoneuvoista saatuja kulutusja päästöarvoja sekä kuljettajien toimintaa. Sivupöydällä on
odottamassa suuri ruutu, johon asennetaan Skype-ohjelma.
Sen avulla saadaan Hollannissa työskentelevä Gerrit Zijderlaan entistä tiiviimpään kommunikointiin.
Hyötyliikuntaa työajalla
Toimistossa koko ajan kuuluva tasainen hurina syntyy Antti Koppalan askelluksesta kävelymatolla. Hänelle hankittiin hiljattain yhtä aikaa sähköisesti säädettävän työpöydän
kanssa myös kävelymatto.
– Eilen olin töissä noin 10 tuntia. Rauhallisia kävelykilometrejä kertyi 11,7 noin viidessä tunnissa ja kaloreita paloi
1501. Selkä tykkää, ja toivottavasti painonikin alkaa vähitellen pudota. Pitkän päivän jälkeen ei tarvitse lähteä illalla
erikseen lenkille, Antti suosittelee iloisena.
Muu henkilökunta on päässyt kokeilemaan kävelymattoa, kun Antti ei ole paikalla. Kaikki ovat pitäneet siitä.
30
Kilpailun kovenevassa maailmassa
Kuljetusyrittäjä-lehden haastattelussa vuonna 2003 Pasi Ruokostenpohja arveli, että kansainvälinen kilpailu johtaa yritysten massapakoon Suomesta. Osittain ennuste on toteutunut. Miltä tulevaisuus näyttää nyt?
– Kaipaan valtiovallalta työskentelyä tasavertaisten kilpailuedellytysten luomiseksi eri maiden kuljetusyritysten kesken.
Asiakkaat kun katsovat kuljetuksia ostaessaan liian helposti vain hintaa. Tasavertaisuuden toteutuessa palvelu ratkaisisi
asiakkaan valinnan. Valtiovallan pitäisi ymmärtää, että tällaisessa maailmantilanteessa on kyse myös huoltovarmuudestamme. Esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineet tulevat pitkälti
muualta maailmasta, Pasi pohtii.
Flowertrucks Oy:n tulevaisuudensuunnitelmista Pasi, Antti ja
Marko keskustelevat jatkuvasti. Ideoita heitetään ja jalostetaan,
etsitään uusia asiakasryhmiä palvelevia tehokkaampia ratkaisuja. Hanskoja ei siis ole heitetty kehään. Elokuussa 25 vuotta täyttävässä yrityksessä on vielä ideoimatta miten neljännesvuosisadan taivalta juhlistetaan – vai juhlitaanko, työn merkeissä. ■
skal ajassa
Onnittelemme 16.3.–26.4.2015
80 VUOTTA
28.3.
Pesu, Voitto
20.4.
Salminen, Toivo
Luumäki
Tammela
75 VUOTTA
18.3.
Mäkelä, Samuli
2.4.
Karjalainen, Voitto
10.4.
Åberg, Nils
21.4.
Hjelm, Kalevi
Kouvola
Savukoski
Kirkkonummi
Hamina
70 VUOTTA
9.4.
Malinen, Simo
15.4.
Tapiola, Reijo
24.4.
Wallenius, Pertti
Vantaa
Kaarina Lahti
60 VUOTTA
17.3.
Peltola, Hannu
Matkoilla
19.3.
Laaksonen, Seppo
24.3.
Väisänen, Kalevi
26.3.
Forsberg, Göran
26.3.
Suominen, Kimmo
Kouvola
Nousiainen
Kuopio
Espoo
Karkkila
28.3.
Ovaskainen, Timo
30.3.
Böhm, Erkki
1.4.
Komulainen, Risto
2.4.
Kakko, Pertti
4.4.
Brunila, Peter
4.4.
Jaakkola, Markku
5.4.
Virtanen, Esko
6.4.
Länttä, Juha
8.4.
Kakko, Kari
8.4.
Siivonen, Ari
10.4.
Laakkonen, Rainer
10.4.
Raunio, Tero
11.4.
Haroma, Jukka 14.4.
Kolehmainen, Ilkka
14.4.
Torvinen, Esko
15.4.
Rönni, Sakari 19.4.
Mecklin, Reijo
19.4.
Mäntylä, Olli
Kajaani
Jyväskylä
Muhos
Helsinki
Sipoo
Kemijärvi
Parainen
Kaustinen
Koski Tl
Hollola
Pudasjärvi
Helsinki
Turku
Kannonkoski
Leppävirta
Ikaalinen
Lohja
Forssa
50 VUOTTA
16.3.
Hakola, Jouni
Lappajärvi
17.3.
Einola, Jari
Valkeakoski
20.3.
Lähteenmäki, AkiUurainen
20.3.
26.3.
29.3.
29.3.
31.3.
1.4.
1.4.
8.4.
9.4.
11.4.
11.4.
13.4.
14.4.
15.4.
15.4.
15.4.
16.4.
20.4.
21.4.
23.4.
23.4.
24.4.
Pajala, Hannu
Oulainen
Suoranta, Jukka
Janakkala
Hiltunen, Harri
Nokia
Kantola, Jukka
Kauhava
Lönnroth, Tomi
Vantaa
Peltonen, Mika
Turku
Suttinen, Jukka
Hausjärvi
Pesonen, Ismo
Iisalmi
Stoor, Timo
Vantaa
Muhli, Pertti
Imatra
Juhlii työn merkeissä
Vaahermäki, Esa Tuusula
Piitulainen, Ossi
Joensuu
Riihimäki, Juha
Perho
Brandt, Teijo
Lestijärvi
Kallio, Mika
Turku
Rönkkö, Esa
Joensuu
Kärkkäinen, Ilpo
Jyväskylä
Puttonen, Jouni
Vantaa
Lilja, Jari
Karkkila
Fontell, Matti
Salo
Pyykkönen, Jari
Kajaani
Hyvönen, Jukka
Iisalmi
Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja
veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät.
Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai [email protected]. Yhdistysten, jotka haluavat
onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä.
SKAL:n yhteistyöjäsenet
Accountor
Alucar Oy
A-Katsastus Oy
A-Vakuutus Oy
BPW Kraatz Oy
Bridgestone Finland Oy
Cargotec Finland Oy
Continental Rengas Oy
CT Finland Oy
Finavia Oyj
Finnlines Oyj
Haapajärven KOME Oy
Intrum Justitia
Iveco Finland Oy
JAKK
JYKI Group Oy
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Jyväskylän Ammattiopisto/Logistiikka
60
Karttakeskus
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Kesla Oyj
Konekesko Oy MAN
Konekorjaamo Riikonen Oy
Koulutuskeskus SEDU/Logistiikka
Kultajousi Oy Westerback yritysmyynti
LogiSec Oy
Lumikko Technologies Oy
Länsirannikon koulutus Oy Winnova
Mastermark Oy
Neste Markkinointi Oy
Nokian Renkaat Oyj
Nordea Rahoitus Suomi Oyj
Närko Finland Oy Ab
Piirla Oy
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus
Pohjola Pankki Oyj
Porokka Forest Oy
Raskone Oy
Salkatek Oy
Salon seudun koulutuskuntayhtymä
Scania Suomi Oy
Suomen ympäristöopisto SYKLI
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Tamtron Oy
Teboil Oy Ab
Traffica Oy
TTS Työtehoseura
Veho Group Oy Ab
VFS Finland Av
Volvo Finland Ab
VTA Tekniikka Oy
Wipro Infrastructure Engineering Oy
Örum Oy Ab
ex tempore
Janica Ylikarjula
kokosi kirjaimet sanaan
Yhteistyö
Yhteistyö on EU-edunvalvonnan kulmakiviä. Mitä useampi puhuu saman asian puolesta, sen parempi. Yksin pärjää harvoin.
kuva: Dora Cheffi Arab
Huumorilla höystetyt viestit jäävät vastaanottajan mieleen. Vaikka keskustelussa olisivat äärimmäisen tärkeät asiat, ei faktojen
ryppyotsainen lateleminen ole läheskään aina se kaikkein paras
lähestymistapa.
Tekniikan tohtori Janica Ylikarjula on toiminut Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n Brysselin toimiston päällikkönä vuodesta 2012. Ennen vuonna 2006 alkanutta työuraansa EK:ssa hän
toimi Suomen Akatemiassa tiedesihteerinä ja johtavana tiedeasiantuntijana.
Brysselissä hänen työhönsä kuuluu suomalaisyritysten
edunvalvonta EU-instituutioihin päin ja tiedonvälitys Suomeen ajankohtaisista EU-asioista sekä viisihenkisen toimiston
johtaminen. Tärkeä tehtävä on EK:n EU-vaikuttamisen koordinointi. Työssä on keskeistä yhteydenpito eri sidosryhmiin ja
yhteistyö muiden maiden sisarjärjestöjen kanssa.
SKAL:n Brysselin toimisto sijaitsee samoissa tiloissa EK:n
kanssa, joten kanssakäyminen Pasi Moision, Anne Hyarttin ja
Saara Miettisen kanssa on päivittäistä.
Brysselin EU-ympyröissä työ ja vapaa-aika lomittuvat toisiinsa ja elämä on melko työpainotteista. Vapaa-aikanaan Janica
Ylikarjulaa kiinnostaa mm. suomalainen design, joka tunnetaan hyvin maailmallakin. Ystävät pitävät Janican kärryillä Brysselin mielenkiintoisista kulttuuririennoista.
Brysselin erinomaisen sijainnin ansiosta monet Keski-Euroopan mielenkiintoiset kaupungit ovat vain lyhyen junamatkan
päässä. Tutustumista siis riittää.
Tärkeä ”harrastus” on Huvikummun Schwarz Kork eli musta
lyttynaama Griffon belge, joka tuntee nimen Kafka. Brysselin
kauden aikana se viettää kuitenkin eläkepäiviään Kruununhaassa.
Talouskehitys EU:ssa on aiheuttanut suurta huolta jo pitkään
ja epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että EU on ollut uskomattoman lujaa tekoa ja
olemme yhdessä selvinneet todella vaikeista tilanteista.
"Ei, koska…" on huono neuvottelutaktiikka. "Kyllä, mutta…" on
paljon parempi. Tämä entisen EU-suurlähettiläs Jan Storen neuvo on syytä pitää mielessä.
Intohimoisena tavoitteenamme on saada suomalaisten yritysten ääni kuuluviin ja otetuksi huomioon Brysselin päätöksenteossa. On ollut hienoa huomata, että suomalaista edunvalvojaa
kyllä kuunnellaan ja arvostetaan.
Simpukkapatojen ääressä tehtävä lobbaus on monien mielikuva
brysseliläisestä arjesta. Tosiasiassa keskustelut käydään pääsääntöisesti karuissa työhuoneissa tiukalla aikataululla.
"Tuntosarvi EU-päätöksentekoon" on mielestäni hyvä kuvaus EK:n Brysselin toimistolle. Yhä suurempi osa yritystoiminnan
sääntelystä tulee Euroopan unionista. Sen vuoksi Eurooppa-tason vaikuttaminen korostuu myös EK:n kaikessa toiminnassa ja
asiantuntijatyössä.
Ylikarjula ei ole kaikkein helpoimpia sukunimiä eurooppalaisessa ympäristössä, mutta sen ääntämisestä saa aina hyvän keskustelun aikaiseksi. Osa kohteliasta käytöstä on se, että keskustelukumppanin mitä haastavimmatkin nimet pyritään ääntämään
mahdollisimman hyvin.
"Öitä!" Työpäivät venyvät välillä iltamyöhään ja silloin hyvänyön
toivotukset ovat päivän viimeiset sanat kollegoille.
Anneli Similä
61
profiili
Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n
toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai [email protected].
Kaakkoissuomalaisuus on parasta
J
”
Tässä työssä
pääsen pitämään
kotikulmien
asioita kunnossa ja
parantamaan niitä.
yrki Karhula on työskennellyt Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Kouvolassa sen
perustamisesta lähtien, eli viimeiset viisi vuotta. Viime vuoden loppuun asti hänen
nimikkeensä oli strategiapäällikkö. Tämän vuoden alusta hän aloitti Antti RintaPorkkusen seuraajana, liikenteestä ja infrastruktuurista vastaavana johtajana.
Tieasiat ovat Jyrki Karhulalle ennestään tuttuja, sillä hän kertoo ”painineensa” niiden
kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Ensin Kymen ja sittemmin Kaakkois-Suomen tiepiirissä
1990-luvun alusta lähtien ja kun ELY-keskukset perustettiin viisi vuotta sitten, hänet valittiin Kaakon strategiapäälliköksi. Nykyisestä tehtävästään liikennevastuualueen johtajana
Jyrki Karhula oli etukäteen hyvin perillä, sillä hän oli läheltä seurannut edeltäjiensä työtä.
Jyrki Karhula aloitti uransa tutkijana VTT:n tielaboratoriossa nuorena diplomi-insinöörinä.
- Tutkijana olisi pitänyt paneutua syvälle suhteellisen kapealle tutkimusalueelle. Halusin kuitenkin päästä vaikuttamaan laajemmalle yhteiskunnassa. Olen kokenut virkamiesvaikuttamisen mielekkääksi. Tässä hommassa pääsen pitämään kotikulmien asioita kunnossa ja parantamaan niitä.
SKAL on tuttu Jyrki Karhulalle jo vuosien takaa.
- Tiehallinto määritteli aikoinaan SKAL:n yhdeksi avainsidosryhmistään, sekä valtakunnan että aluetasolla. Seuraan Anttia valtakunnallisen tienpitäjien ja SKAL:n yhteistyöryhmän vetäjänä. Talvihoidon tilanteesta keskusteltiin nyt helmikuussa.
Jyrki Karhula luettelee tuttuja SKAL:n yhteyshenkilöitä alueeltaan: Matti Jaatinen,
Tomi Roimola ja Eeva-Maija Koponen.
- Yhteistyö on heidän kanssaan virallista ja vähemmän virallista. Eeva-Maija vaikuttaa
ELY-keskuksen neuvottelukunnassa. Matti Jaatinen ja nyttemmin Tomi Roimola ottaa
usein yhteyttä alueen liikenneasioissa. He eivät useinkaan tiukasti vaadi mitään, vaan
kertovat huoliaan liikenneturvallisuuteen ja raskaan liikenteen sujuvuuteen liittyvissä
asioissa. Niitä asioita sitten yritämme yhdessä saattaa paremmalle tolalle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueena ovat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Käynnissä ja suunnitteilla on isoja tiehankkeita. E-18 -tietä on rakennettu jo useampi vuosi ja siihen liittyvä Haminan ohitustien rakentaminen moottoritieksi valmistui juuri ennen joulua. Haminasta Vaalimaalle rakennetaan 30 km uutta
moottoritietä, projekti käynnistyy loppuvuodesta. Valtatie 6:n rakentaminen Taavetin
ja Lappeenrannan välillä nelikaistaiseksi on myös käynnistymässä. Jyrki Karhulan toivelistalla tälle vuodelle ovat muun muassa seuraavat asiat:
- Haluan, että saamme nyt nämä lähestyvät suuret investointihankkeet liikkeelle ja
työmaat käyntiin. ELY-keskuksissa on menossa parhaillaan YT-neuvottelut, ja toivon
että saisimme vietyä siihen liittyvät organisaatiomuutokset onnellisesti läpi. Henkilökohtaisesti odotan, että saisin kalastusreissullani muutaman nieriän Kuolimojärvestä,
jossa ne elelevät luonnonvaraisina.
Omakotitalossa ja kesämökissä riittää vapaa-ajan harrastusta. Kalastus ja hiihto ovat
Jyrki Karhulan sydäntä lähellä. Tietysti myös kaksi lastenlasta, joiden kanssa touhutaan
usein viikonloppuisin. Jyrki Karhula pitää myös ruoanlaitosta, hän grillaa mielellään
varsinkin kalaa ja lammasta.
Jyrki Karhula on itse kotoisin Savitaipaleelta, juuret ovat siis Etelä-Karjalassa. Myös
Kymenlaaksossa hän viihtyy. Siellä elää omanlaisensa ihmistyyppi, josta Jyrki Karhula
on oppinut pitämään. Ihmiset ovat omalla laillaan pidättyväisiä ja harrastavat huumoria, jota muut eivät välttämättä ymmärrä.
- Tätä ihmistyyppiä on Pirkka-Pekka Petelius parhaiten kuvannut tv-sarjassaan
Kymenlaakson Laulu. Petelius esitti pääosaa ja tunsi hyvin tyypin, sillä hän on itse
varttunut Kuusankoskella.
Anneli Similä
66