Toimeentulotuen myöntämisperusteet sosiaali- ja

Transcription

HELSINGIN KAUPUNKI
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO
1 (61)
5.2.2015
TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA
Johdanto .................................................................................................................................... 6
1.
Toimeentulotuen tarkoitus.................................................................................................. 6
1.1. Yleistä ______________________________________________________________________ 6
2. Oikeus toimeentulotukeen ...................................................................................................... 6
2.1. Eräät erityistilanteet ____________________________________________________________ 6
2.2.1 Opiskelijat ......................................................................................................................................................... 6
Yleistä opiskelijan ensisijaisista etuuksista ............................................................................................................ 6
Opiskelijan asumismenojen jyvitys ................................................................................................................... 6
Toimeentulotukea saavien vanhempien/vanhemman luona asuvan opiskelijan asumismenot ........................... 7
Opintolaina ............................................................................................................................................................ 7
Opintolainan jaksotus ............................................................................................................................................ 7
Opintolainan nostamisvelvollisuudesta avo- / aviopuolison elatuksen turvaamiseksi .......................................... 7
Luottohäiriöt .......................................................................................................................................................... 8
Opintososiaalinen luotto ....................................................................................................................................... 8
Vanhemmilta saadun elatuksen huomioon ottaminen ......................................................................................... 8
Pitkittyneet opinnot ............................................................................................................................................... 9
Opintotuen keskeytys ............................................................................................................................................ 9
Perusosan alentaminen ......................................................................................................................................... 9
Toimeentulotuki kesäaikana ................................................................................................................................ 10
Opinnot, joihin ei myönnetä toimeentulotukea .................................................................................................. 10
Toisen tutkinnon suorittaminen .......................................................................................................................... 10
Lukukausimaksut.................................................................................................................................................. 10
Oppilaitosten pääsykoemaksut, ylioppilaskirjoitusmaksut .................................................................................. 10
Tuki opiskelutarvikkeisiin ..................................................................................................................................... 11
2.2.2 Yrittäjät ........................................................................................................................................................... 11
Johdanto .............................................................................................................................................................. 11
Yleistä yrityslausunnoista ..................................................................................................................................... 12
Yritysmuodot ja niiden erityispiirteet .................................................................................................................. 12
Yleistä ............................................................................................................................................................... 12
1.
Elinkeinonharjoittaja ....................................................................................................................... 12
2.
Avoin yhtiö ...................................................................................................................................... 12
3.
Kommandiittiyhtiö........................................................................................................................... 13
4.
Osakeyhtiö ....................................................................................................................................... 13
5.
Muut yhteisöt .................................................................................................................................. 13
Yritystoiminnan lopettaminen ............................................................................................................................. 14
1.
Elinkeinonharjoittaja ............................................................................................................................. 14
2.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö .......................................................................................................... 14
Yhtiöstä eroaminen ................................................................................................................................... 14
Purkaminen ............................................................................................................................................... 14
Selvitystila ja konkurssi ............................................................................................................................. 14
3.
Osakeyhtiö ............................................................................................................................................. 14
Yhtiöstä eroaminen ................................................................................................................................... 14
Selvitystila ................................................................................................................................................. 14
Konkurssi ................................................................................................................................................... 15
Tilintarkastus ............................................................................................................................................. 15
Toimeentulotuen määrittelemiseen tarvittavat yritystiedot ............................................................................... 15
1.
Yrittäjälomake ................................................................................................................................. 15
Postiosoite
PL 6000
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
http://www.hel.fi/sote
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
2 (61)
5.2.2015
2.
Tilinpäätöstiedot ja muut asiakirjat ................................................................................................. 15
3.
Verotus ............................................................................................................................................ 16
Yrittäjän henkilökohtaiset verotiedot ....................................................................................................... 16
Yrityksen verotiedot .................................................................................................................................. 16
Lisäselvityspyyntö ................................................................................................................................................ 16
Lisäselvityspyynnön ajankohta ............................................................................................................................ 16
Lisäselvityspyynnön perusteet ............................................................................................................................. 17
Lausunnon tulkinta .............................................................................................................................................. 17
Yleistä ............................................................................................................................................................... 17
Tuloslaskelma....................................................................................................................................................... 17
1.
Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ................................................................................ 17
2.
Liikkeenharjoittaja ........................................................................................................................... 17
3.
Ammatinharjoittaja ......................................................................................................................... 17
Tase ...................................................................................................................................................................... 18
Vastaavaa (varat) ................................................................................................................................................. 18
Vastattavaa (oma pääoma ja velat) ..................................................................................................................... 18
Suositus ................................................................................................................................................................ 18
Yrittäjän toimeentulotuen alentaminen .............................................................................................................. 18
Yhteenveto toimeentulotuesta yrittäjälle ........................................................................................................... 19
1.
Yrittäjätulon määrittely ......................................................................................................................... 19
2.
Yrityksen tuotot ja kulut ........................................................................................................................ 19
3.
Yrityksen kannattavuus ......................................................................................................................... 19
4.
Kannattamaton yritystoiminta .............................................................................................................. 19
5.
Velkaantuminen .................................................................................................................................... 19
6.
Kausiluonteinen yritystoiminta.............................................................................................................. 19
7.
Pitkäaikainen tukeminen ....................................................................................................................... 19
8.
Yritystoiminnan aloittaminen ................................................................................................................ 20
9.
Yritystoiminnan edistäminen ................................................................................................................. 20
10.
Yritystoiminnan lopettaminen ............................................................................................................... 20
11.
Yrityksen ja yritystoiminnan myyminen ................................................................................................ 20
Yrittäjän tiedonantovelvollisuus .......................................................................................................................... 20
2.2.3. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat ................................................................................................. 20
2.2.4. Vangit ............................................................................................................................................................ 21
Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen vankeusaikana ....................................................................... 21
Vangin toimeentulotukihakemus ......................................................................................................................... 21
Tutkintavanki ....................................................................................................................................................... 21
Vankeusvanki ....................................................................................................................................................... 22
Vangin terveydenhoitomenot .............................................................................................................................. 22
Vangin asumiskustannukset vankeusaikana ........................................................................................................ 22
Vangin vaatetus ................................................................................................................................................... 22
Vangin avustaminen, kun vankeusaika päättyy ................................................................................................... 23
Valvottu koevapaus ............................................................................................................................................. 23
2.3 Toimeentulotukilaissa tarkoitettu elatusvelvollisuus ___________________________________ 23
Elatusvelvollisuus .................................................................................................................................................... 23
2.4 Velvollisuus ilmoittautua työnhakijaksi _____________________________________________ 23
2.5 Toimeentulotuen suhde lastensuojeluun____________________________________________ 24
2.5.1 Lapsiperhe aikuissosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaana ___________________________ 24
Ehkäisevä lastensuojelu ....................................................................................................................................... 24
3.5.2 Lapsiperheen asumisen turvaaminen ............................................................................................................ 24
Asumisen turvaaminen LsL 35 §:n tarkoittamassa tilanteessa ............................................................................ 24
Kriisimajoitus........................................................................................................................................................ 24
Taloudellinen avustaminen erinäisissä tilanteissa .................................................................................................. 25
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
3 (61)
5.2.2015
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten taloudellinen avustaminen ............................................................... 25
Sijoitetun lapsen vanhempien toimeentulotuki .................................................................................................. 25
Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuki ..................................................................................................... 25
Lapsen hoidon järjestäminen läheisverkostossa Lsl 32 § (läheisverkostoratkaisu) ............................................. 25
Ilman huoltajaa tai vanhempaa Suomeen saapuneen lapsen toimeentulotuki .................................................. 25
Lastensuojelun jälkihuolto ja toimeentulotuki .................................................................................................... 25
2.6 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana ___________________________ 26
2.6.1 Ulkomaalaisen oleskelu kunnassa - vakinaista vai tilapäistä oleskelua ......................................................... 26
2.6.2 Oikeus toimeentulotukeen............................................................................................................................. 26
Toimeentulotukeen on aina oikeus seuraavilla ................................................................................................... 26
Vain välttämätön (kiireellinen) toimeentulotuki myönnetään seuraavissa tilanteissa ....................................... 27
Oleskelulupa- ja passikustannukset ..................................................................................................................... 27
Maahantuloavustukset ........................................................................................................................................ 28
Ulkomailla olevan omaisuuden ja tulojen selvittäminen ..................................................................................... 28
Ulkomailta haettava eläke ................................................................................................................................... 28
2.7 Kotoutumistuki________________________________________________________________ 28
3.Menettely toimeentulotukiasioissa ........................................................................................ 29
3.1 Toimeentulotukea myöntävä kunta ________________________________________________ 29
3.1.1 Vakinainen oleskelu .................................................................................................................................... 29
Näyttö asuinosoitteesta ....................................................................................................................................... 29
3.2 Toimeentulotukiasian käsittely ___________________________________________________ 29
3.2.2 Tuen hakeminen ja päätöksen antaminen ..................................................................................................... 29
3.2.2.1 Perheen määritelmä toimeentulotukilaissa ............................................................................................. 29
3.2.2.2 Toimeentulotuen hakeminen .................................................................................................................. 29
3.2.2.4 Asian käsittely ja käsittelyaika ................................................................................................................. 30
3.2.2.5 Päätöksen muoto ja tiedoksianto ............................................................................................................ 30
3.2.3 Toimeentulotuen määräytymisaika ja tuen myöntäminen takautuvasti ....................................................... 30
Toimeentulotuen määräytymisaika ..................................................................................................................... 30
4 Toimeentulotuen rakenne ja suuruus ..................................................................................... 30
4.2.1 Perusosan sisältö ja suuruus ___________________________________________________ 30
4.3 Muut perusmenot _____________________________________________________________ 32
4.3.1 Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismeno ............................................................................................ 32
Asumisoikeus- ja osa-omistusasunto ................................................................................................................... 32
Entré-asunto ........................................................................................................................................................ 32
Asunnon perusparantamiseen otetut lainat ........................................................................................................ 33
Tilapäinen asuminen terveyshaitan vuoksi .......................................................................................................... 33
Muita perustoimeentulotuessa huomioitavia asumismenoja ............................................................................. 33
Alivuokralaisasunnot ............................................................................................................................................ 33
Osuus asumiskustannuksista ............................................................................................................................... 34
Soluasuminen....................................................................................................................................................... 34
Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä ........................................................ 34
Vuokran kohtuullisuuden arvioiminen................................................................................................................. 34
Asumisen turvaaminen ........................................................................................................................................ 36
4.3.2 Taloussähkö, kotivakuutus ja vesi .................................................................................................................. 36
4.3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot ................................................................................................ 36
Pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut ............................................................................................ 36
Terveydenhoitopäätöksen sisältämät menot ...................................................................................................... 37
Maksusitoumus apteekkiin .................................................................................................................................. 37
Toimeentulotukea ei myönnetä: ...................................................................................................................... 38
Terveydenhoitomenot, joihin tarvitaan erillinen päätös ja maininta maksusitoumukseen ...................... 38
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
4 (61)
5.2.2015
Lääkkeet http://www.kela.fi/laakkeet ................................................................................................................. 38
Lääkekatto............................................................................................................................................................ 38
Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä Kela/lääkkeet/lääkekatto .................................................................... 38
Erektiohäiriö-, laihdutus-, tupakoinnin lopettamis- ja antabuslääkkeet ............................................................. 38
Korvaushoitolääke Suboxone ® apteekkijakelussa olevalle asiakkaalle ............................................................... 39
Lääkkeet, joista ei saa Kela-korvausta ................................................................................................................. 39
Suun terveydenhuolto............................................................................................................................................. 39
Proteettinen hoito ............................................................................................................................................... 40
Muut terveydenhoitopalvelut ................................................................................................................................. 40
Fysioterapia.......................................................................................................................................................... 40
Kuntoutuspsykoterapia ........................................................................................................................................ 40
Psykoterapian omavastuuosuudet ja toimeentulotuki ............................................................................. 40
Psykoterapian aloitusvaihe ....................................................................................................................... 41
Vaihtoehtoiset hoidot .......................................................................................................................................... 41
Erityisravinto ........................................................................................................................................................ 41
Sairaala- ja erikoissängyt ...................................................................................................................................... 41
Silmälasit .............................................................................................................................................................. 41
Silmälasit sopimusliikkeestä................................................................................................................................. 41
Piilolinssit ............................................................................................................................................................. 42
Optikon työ, näöntarkastus ................................................................................................................................. 42
4.3.5. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut ............................................................................. 42
Laitoshoidon asiakasmaksut ja käyttövarat ............................................................................................................ 42
Alle 14 hoitopäivää kestävä laitoshoito ............................................................................................................... 42
Yli 14 vuorokautta jatkuvassa ympärivuorokautisessa laitoshoidossa ................................................................ 42
Kotihoidon asiakasmaksut ................................................................................................................................... 43
4.4 Täydentävä toimeentulotuki _____________________________________________________ 43
4.4.1 Täydentävänä toimeentulotukena kuuluvat menot ...................................................................................... 43
4.4.2 Lasten päivähoitomenot ................................................................................................................................ 43
4.4.3 Muut kuin perusmenoihin kuuluvat asumisen menot ................................................................................... 44
Toimeentulotuki muutettaessa ........................................................................................................................... 44
Vuokravakuus....................................................................................................................................................... 44
Vuokravakuuden realisointi ................................................................................................................................. 44
Vakuusmaksu energiayhtiölle .............................................................................................................................. 45
Väliaikainen asuminen ......................................................................................................................................... 45
4.4.4 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot ..................................................................................... 45
Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ................................................................ 45
Ruokaraha ............................................................................................................................................................ 45
Matkakustannukset ............................................................................................................................................. 46
Elatusvelvollisen asunto, huonekalut ja muut kulut ............................................................................................ 46
Elatussopimuksen mukainen elatusapu ............................................................................................................... 46
Muut täydentävän toimeentulotuen menot ....................................................................................................... 46
Huonekalut .......................................................................................................................................................... 47
Kodinkoneet ......................................................................................................................................................... 47
Kodin tekstiilit ...................................................................................................................................................... 47
Astiat ............................................................................................................................................................... 47
Muut kodin perustamiskustannukset .................................................................................................................. 47
Lastenvaunut ....................................................................................................................................................... 48
Pinnasänky ........................................................................................................................................................... 48
Lastenvarusteet ................................................................................................................................................... 48
Harrastusmenot ................................................................................................................................................... 48
Vaatteet ............................................................................................................................................................... 49
Muuttokustannukset ........................................................................................................................................... 49
Raivaussiivouskustannukset ................................................................................................................................ 49
Turvapuhelin ........................................................................................................................................................ 50
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
5 (61)
5.2.2015
Perhejuhlat........................................................................................................................................................... 50
Sakot ja vahingonkorvaukset ............................................................................................................................... 50
Henkilöllisyystodistus ........................................................................................................................................... 50
Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkistusmaksu ..................................................................................... 50
Toimeentulotukiasiakkaiden koti-irtaimistojen välivarastointi ........................................................................... 50
Varastointiaika ja toimeentulotuesta päättäminen ............................................................................................. 50
Hautauskulut ........................................................................................................................................................ 51
Kiireellisyys........................................................................................................................................................... 51
Tuhkaus ............................................................................................................................................................... 51
Hautauskustannukset .......................................................................................................................................... 51
Kuolinpesän varallisuus ........................................................................................................................................ 52
Kuolinpesän asioiden hoitaminen ........................................................................................................................ 52
Välitysasiakkaan kuolema .................................................................................................................................... 52
4.5 Ehkäisevä toimeentulotuki ______________________________________________________ 52
4.6.1 Huomioon otettavat tulot .............................................................................................................................. 53
Käytettävissä olevat tulot ja varat ....................................................................................................................... 53
Elatusapu tai elatustuki lapsen huoltajan tulona........................................................................................... 53
Tilisiirrot, lainat ja ulosmitattavat tulot ............................................................................................................... 54
4.6.2 Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä ................................................................ 55
4.6.3 Huomioon otettavat varat ............................................................................................................................. 56
Verotettavan varallisuuden tarkistaminen säännöllisesti .................................................................................... 56
5. Toimeentulotuen takaisinperintä .......................................................................................... 57
5.1 Takaisinperinnän perusteet ja perinnästä päättäminen ________________________________ 57
Elatusvelvollisuuden tahallinen laiminlyönti (20§ 1 mom 4 kohta) ........................................................................ 57
Takaisinperinnästä päättäminen ............................................................................................................................. 57
Perintäpäätöksen tiedoksianto ja muutoksenhaku ................................................................................................ 58
5.2 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet ............................................................................................................ 58
5.3 Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta ............................................................................................ 58
Takaisinperintä Toimeentulotukilain 20 §:n nojalla ............................................................................................. 59
Omaisuus ............................................................................................................................................................. 59
Kuolinpesä............................................................................................................................................................ 59
Palkkaturva .......................................................................................................................................................... 59
Takautuvat vuokrat .............................................................................................................................................. 59
6 Oikaisuvaatimusmenettely ja muutoksenhaku ....................................................................... 60
Itseoikaisu ______________________________________________________________________ 60
Muutoksenhakumenettely __________________________________________________________ 60
Liitteet ja linkit: ..................................................................................................................... 61
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
6 (61)
5.2.2015
Johdanto
Opas sivu 9
Tämä ohjeistus noudattaa STM:n toimeentulotukilain soveltajille antaman oppaan (2013:14)
Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille - Sosiaali- ja terveysministeriö rakennetta niin, että otsikot ovat samat kuin STM:n oppaassa ja kunkin otsikon alla on viittaus vastaavaan kohtaan STM:n oppaassa. Tämä siksi, että STM:n opas on ensisijaisesti noudatettava ohje, jota Helsingin ohjeistus täydentää. STM:n ohjeistusta ei toisteta vaan kirjattuna
ovat Helsingin omat käytäntöselvennykset.
1. Toimeentulotuen tarkoitus
Opas sivu 17
1.1. Yleistä
Toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia
ja neuvoa niiden hakemisessa. Sosiaaliviranomaisen tulee toimia yhteistyössä eri viranomaisten
kanssa ja tarvittaessa ohjata asiakasta muiden palveluiden piiriin. Kun toimeentulotukea hakeva
henkilö pyytää päästä keskustelemaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, keskusteluun tulee järjestää aikaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä.
2. Oikeus toimeentulotukeen
Opas sivu 20
2.1. Eräät erityistilanteet
Opas sivu 21
2.2.1 Opiskelijat
Opas sivu 21
Yleistä opiskelijan ensisijaisista etuuksista
Opiskelijan etuuksista saa lisätietoa Kelasta Opiskelijat - kela.fi. Aikuiskoulutustuki on opintotuen
lisäksi opintoetuus.
Opiskelija voi opiskella myös työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisena opiskeluna, jos hän on
työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, työnhaku on voimassa ja opiskelija on opiskelun alkaessa vähintään 25-vuotias. Ehtona on, että TE -toimisto on todennut koulutustarpeen ja arvioinut
opiskelun tukemisen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi, jotta ammattitaito ja mahdollisuudet paranevat työmarkkinoilla.
Toimeentulotuen myöntäminen voi jakaantua useamman kunnan kesken esimerkiksi silloin, kun
täysi-ikäinen opiskelija ja hänen perheensä (puoliso ja lapset) asuvat eri kunnissa: toinen kunnista
avustaa opiskelijaa ja toinen perhettä.
Opiskelijan asumismenojen jyvitys 4.3.1 Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismeno
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
7 (61)
5.2.2015
Toimeentulotukea saavien vanhempien/vanhemman luona asuvan opiskelijan asumismenot
Mikäli vanhemmat / vanhempi ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen, opiskelija on osallisena
vanhempien / vanhemman yleisen asumistuen päätöksessä. Vanhempien / vanhemman toimeentulotukipäätöksen asumiskustannuksissa huomioidaan myös täysi-ikäisen opiskelijan osuus perheen asumismenoissa. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija hakee toimeentulotukea, hänen päätöksessään ei vastaavasti huomioida hänen osuuttaan asumismenoista, koska ne on huomioitu vanhempien / vanhemman päätöksessä.
Mikäli opiskelevan nuoren vanhemmat eivät ole toimeentulotukiasiakkaita ja nuori sanoo, että hänen tulee maksaa kotiin vuokraa, tulee vanhemmilta pyytää allekirjoituksella varustettu todistus,
miten vanhempi vaatii nuorta osallistumaan asumiskustannuksiin
Opintolaina
Opintolaina voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vasta sitten, kun se on
pankista nostettavissa. Lainan kuukausierän voi huomioida tulona myös, jos asiakas ei hae lainaa
tai lainan takausta, mutta lainan nostamiselle ei ole estettä ja menettely harkitaan tuen hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseksi.
Alle 18-vuotiaiden ei edellytetä nostavan opintolainaa. 18 vuotta täyttäneiden edellytetään pääsääntöisesti hakevan opintolainaa. Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että
lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos hän on lastensuojelun jälkihuollossa tai opiskelee valmistavassa koulutuksessa tai muusta erityisestä syystä
(esim. KHO 14.11.2000, jossa vanhemmilla elätettävänä 8 alaikäistä lasta eikä mahdollisuuksia
osallistua hakijan koulukustannuksiin). Opintolainan hakemista ei edellytetä lukiota suorittavalta,
mikäli vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia ja opiskelija asuu vanhempien luona.
Vaikka 18–19-vuotias nuori ei voi saada opintorahaa vanhempiensa tulojen vuoksi, hän voi kuitenkin saada lainatakauksen. 1.8.2014 alkaen lainatakaus voidaan myöntää myös vanhempiensa luona asuvalle 18–19-vuotiaalle toisen asteen oppilaitoksen opiskelijalle vanhempien tuloista riippumatta.
Opintolainan jaksotus
Pääsääntö on, että opintolaina otetaan tulona huomioon kertasuorituksena ja vyörytetään tuleville
kuukausille. Erityisesti tämä tulee vastaan tilanteissa, jossa yliopistossa opiskeleva hakee toimeentulotukea elokuulle. Laina on nostettavissa 1.8. alkaen ja on ensisijainen tulo toimeentulotukeen
nähden. Opintolainaa voidaan jakaa tasan niille kuukausille, joille laina on myönnetty, ja ottaa lainan kuukausierä tulona huomioon kuukausittain. Opintolainan huomioimisessa voidaan käyttää
yksilökohtaisen harkinnan mukaan molempia tapoja.
Korkeakouluopiskelija voi nostaa opintolainan kahdessa erässä (aikaisintaan 1.8. syyslukukaudelle
ja 1.1. kevätlukukaudelle) ja muut opiskelijat neljässä erässä (nostopäivät aikaisintaan 1.8., 1.11.,
1.1. ja 1.3.). Ulkomaisissa oppilaitoksissa opiskelevat, jatko-opintoja harjoittavat, aikuiskoulutustukea saavat ja enintään 12 kuukautta kestäviä opintoja suorittavat voivat nostaa koko lukuvuoden
opintolainan yhdessä erässä.
Opintolainan nostamisvelvollisuudesta avo- / aviopuolison elatuksen turvaamiseksi
Avo- / aviopuolisot tai rekisteröidyt parit muodostavat perheen, joiden tulot ja varat otetaan yhteisessä laskelmassa huomioon. Opiskelijan ei kuitenkaan voida edellyttää velkaantuvan elättääkPostiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
8 (61)
5.2.2015
seen puolisoaan. Jos opiskelija tulee toimeen nostamatta opintolainaa, hänen ei tarvitse nostaa
lainaa puolisonsa elatusta varten. Jo nostettu laina on kuitenkin perheen toimeentuloon käytettävissä oleva tulo, joka otetaan laskelmassa huomioon.
Luottohäiriöt
Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu keinoksi rahoittaa opintoja pitkäaikaisesti. Jos opiskelija on
saanut valtion takauksen opintolainaan, mutta ei luottohäiriön takia saa lainaa pankista, edellytetään opiskelijan selvittävän mahdollisuudet saada lainaa toisesta pankista. Tarvittaessa pyydetään
Kelan opintotukikeskuksen (puh. 020 692 235) apua lainan neuvottelemiseksi pankin kanssa. Jos
opiskelija ei saa lainaa, selvitetään muut mahdolliset keinot opintojen rahoittamiseksi, esimerkiksi
opintojen rahoittaminen osa-aikatyöllä. Tarvittaessa myönnetään toimeentulotukea selvittelyn ajaksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää pienehköön luottohäiriön aiheuttaneeseen velkaan.
Luottotietomerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan. Määräajan päätyttyä
Asiakastieto poistaa tiedon rekisteristään. Määräajat vaihtelevat maksuhäiriömerkinnän mukaan.
Suomen asiakastieto OY:n mukaan määräaikoja ovat:
- ulosotossa todettu varattomuus tai muu ulosottoeste (4 v.)
- velkomustuomio (4 v.)
- kulutusluottoon liittyvä maksuhäiriö (2 v.)
- yksityishenkilön konkurssi (5v.).
Lisätietoja osoitteessa:
Henkilöluottotiedot - asiakastieto.fi
Opintososiaalinen luotto
Opiskelijoiden, joilla ei ole luottohäiriömerkinnän vuoksi mahdollisuutta valtion takaamaan opintolainaan, on mahdollista hakea sosiaalista luottoa talous- ja velkaneuvonnasta. Sosiaalista luottoa
myönnetään edellyttäen, että opiskelija on oikeutettu opintotukeen, eikä hänen yhteenlaskettu velkamääränsä ylitä 20 000 euroa. Laki ei velvoita opiskelijaa nostamaan opintososiaalista luottoa
eikä opintososiaalinen luotto ole ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Henkilön oikeutta saada
toimeentulotukea ei voida rajata tai tuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä olisi mahdollisuus
saada sosiaalinen luotto. Toimeentulotukea hakenut opiskelija voidaan ohjata hakemaan kunnan
myöntämää opintososiaalista luottoa, mutta asiakkaan on oltava tietoinen oikeudestaan toimeentulotukeen ja hänellä tulee olla mahdollisuus valita itselleen edullisin tukimuoto. Toimeentulotukilaskelmissa ei tule huomioida opintososiaalista luottoa tulona ennen kuin opiskelija on sitä tosiasiassa
saanut.
Vanhemmilta saadun elatuksen huomioon ottaminen
Vanhemmilla on elatusvelvollisuus alle 18-vuotiaisiin lapsiinsa nähden. Alle 18-vuotiaiden osalta
vanhempien elatusvelvollisuus selvitetään ja tehdään toimeentulotuen takaisinperintä vanhemmalta, kun edellytykset ovat olemassa. Perintäpäätös on annettava aina tiedoksi sekä toimeentulotuen
hakijalle että sille vanhemmalle, johon perintä on kohdistettu. Perintää on jatkettava keskeytyksettä.
Mikäli opiskelija ei saa vanhempien tulojen vuoksi opintoetuuksia täysimääräisenä, opiskelijan tulee selvittää vanhempien osallisuus opintojen rahoittamiseksi.
Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Asiasanat: Lapsen
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
9 (61)
5.2.2015
elatus). Tällöin kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesta elatusvastuusäännöksestä. Tämän vuoksi on
selvitettävä, saako täysi-ikäinen opiskelija tosiasiassa elatuksensa edellä kuvatulla tavalla vanhemmiltaan. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija tosiasiassa saa taloudellista tukea vanhemmiltaan, tämä
tuki voidaan ottaa huomioon tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Kyseessä on toimeentulotukilain 2 §:n tarkoittama muu tapa saada toimeentulo.
Opiskelijan vanhempien elatusvelvollisuuden selvittämiseksi on käytettävissä internetistä saatavissa oleva lomake Opiskelijaliite
Pitkittyneet opinnot
Korkeakoulututkintoa suorittavan opintotukiaikaa voidaan harkinnanvaraisesti pidentää enintään
yhdeksällä kuukaudella sen jälkeen, kun normaalit opintotukikuukaudet on käytetty ja kun opiskelija voi osoittaa, että opinnot ovat viivästyneet sairauden tai muun erityisen painavan syyn takia.
Muu erityisen painava syy voi olla esimerkiksi vaikea elämäntilanne kuten avioero. Hyväksyttävänä
syynä ei voida pitää esimerkiksi opintoalan vaihtoa, aiempien opintojen keskeyttämistä, työntekoa,
harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista. Lisäksi tutkinnosta saa puuttua opintoja
enintään 75 opintopistettä (www.kela.fi).
Arvioitaessa toimeentulotuen tarvetta pitkittyneiden opintojen loppuunsaattamiseksi on opintotuen
pidennyksen hakeminen aina ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Samoin arvioidaan, kuinka
realistista on kohtuullisessa ajassa saada tutkinto suoritetuksi. Yleisenä lähtökohtana pitkittyneen
opiskelun tukemisessa toimeentulotuella voidaan pitää, että opintojen pitkittymiselle on erityisen
painava syy esim. opiskelijan tai lähiomaisen vaikea sairaus, opiskelijan muu vaikea elämäntilanne
tai että opinnot voidaan suorittaa loppuun noin yhdessä lukuvuodessa. Opintojen ohjaajalta tulisi
pyytää arvio vielä suorittamatta olevista opinnoista ja opiskelijan on esitettävä suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta. Jos pitkään kestäneiden opintojen suorittaminen kohtuuajassa ei ilmeisesti ole mahdollista, on aiheellista keskustella opiskelijan kanssa työhön hakeutumisesta tai tarvittaessa kuntoutuksesta.
Lukion kohtuulliseksi kestoksi katsotaan neljä vuotta ja lukion käyneiden edellytetään suorittavan
yo-kirjoitukset viimeistään viimeisen lukuvuoden jälkeisenä syksynä.
Opintotuen keskeytys
Opintotuen maksatus keskeytyy, jos opiskelijalla ei ole riittävästi suorituksia. Toimeentulotukea
voidaan tällöin myöntää suunnitelmaan perustuen esimerkiksi lukukauden ajan, jotta opiskelija
pääsee takaisin opintotuen piiriin. Jos opiskelijalla on vielä nostamatonta lainaa, kehotetaan häntä
nostamaan se.
Perusosan alentaminen
Työstä kieltäytyminen ja oman elatuksen laiminlyönti voi olla joissakin tilanteissa peruste myös
opiskelijan perusosan alentamiselle. Alentaminen voi tulla harkittavaksi esim. silloin, kun huomattavan pitkään ilman pätevää syytä kestäneiden opintojen saattaminen loppuun kohtuullisessa ajassa ei ole todennäköistä eikä opiskelija hae saatavilla olevaa työtä oman elatuksensa turvaamiseksi. Vastaava tilanne on, jos vailla toimeentulovaroja oleva opiskelija ei kesäaikana hae työtä. Ensisijaisesti asiakasta ohjataan hakemaan kesätyötä TE -toimiston avulla, mikäli omatoiminen kesätyön haku ei ole onnistunut. Toimeentulotuen alentamisen yhteydessä tehdään suunnitelma asiakkaan taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Toimeentulotuen alentamisen perusteet tulee ilmoittaa
asiakkaalle päätöksenteon yhteydessä. Opiskelevaa asiakasta kehotetaan valikoimattomaan aktiiviseen työnhakuun.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
10 (61)
5.2.2015
Toimeentulotuki kesäaikana
Jos opiskelija hakee toimeentulotukea kesäaikana, selvitetään ensin, onko hänelle tarjolla mielekkäitä opintoja kesäkuukausien ajaksi. Opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina) on tällöin
toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino rahoittaa opiskelua. Jos mielekkäitä opintoja ei ole,
on työ ensisijainen keino toimeentulon turvaamiseen. Tällöin toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aktiivista työnhakua.
Opiskelijan taloudellinen tilanne tarkistetaan takautuvasti pääsääntöisesti kahden kuukauden ajalta, ellei opiskelija ole saanut poikkeuksellisen suurta kertaluontoista tuloa.
Monet opiskelijat ovat eläneet opintokuukaudet nostamatta opintolainaa. Opiskelijaa velvoitetaan
toimeentulotuen saamisen ehtona nostamaan kesäaikana edellisen lukukauden lainaa, jos sitä on
käyttämättä. Nostamatta jääneet lainaerät voi käyttää saman lukuvuoden aikana, ei kuitenkaan
opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Lukuvuosi päättyy tässä tarkoituksessa 31.7.
(FINLEX ® - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 30.11.1999/3854).
Opinnot, joihin ei myönnetä toimeentulotukea
Pääsääntöisesti toimeentulotukea ei myönnetä opiskeluun oppilaitoksessa, johon ei voi saada
opintotukea (aikuislukio, avoin yliopisto, yksityiskoulut, kauneudenhoitoalan parturi-kampaaja–
koulutus). Tällöin voidaan käyttää toimeentulotukilain mahdollistamaa normin alennusta, mikäli se
ei ole kohtuutonta opiskelijan tilanne huomioon ottaen. Opiskelijalle annetaan järjestelyaika vaihtaa
opinnot päiväopiskeluksi.
Nuorten aikuisten osaamisohjelman opinnoissa (ns. NAO-opinnot) on kyseessä opinnot, jossa voidaan suorittaa myös osia tutkinnoista. Näiden opintojen suorittamiseen voi saada opintoetuuksia.
Mikäli opintotukea ei voi saada, voidaan opiskelua tukea toimeentulotuella. Tapauskohtaisesti tulee
harkita, voidaanko myöntää toimeentulotukea ilman opintolainan ottamista. Tällöin päätöksessä
tulee olla perustelut ja sosiaalityön suunnitelma, jota tulee myös seurata.
Toisen tutkinnon suorittaminen
Pääsääntöisesti toimeentulotukea voidaan myöntää silloin, kun asiakas opiskelee ensimmäistä tutkintoaan. Toisen tutkinnon suorittamiseen on perusteltua myöntää toimeentulotukea silloin, jos
työttömällä asiakkaalla on vanhentunut tutkinto ja opiskelu parantaa asiakkaan mahdollisuuksia
päästä takaisin avoimille työmarkkinoille. Tällöin tulee kuitenkin ensin selvittää mahdollisuus työvoimapoliittisiin tukiin, kuten Kelan kuntoutustuki, oppisopimus tai mahdollisuus opiskella työttömyystuella.
Lukukausimaksut
Lukukausimaksut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Opiskelijoiden terveydenhuoltomaksut otetaan julkisena terveydenhoitona menoina huomioon. Yliopistojen jäsenmaksuihin sisältyy terveydenhoitomaksu, joka otetaan myös menona huomioon samoin kuin SYL:n jäsenmaksu.
Oppilaitosten pääsykoemaksut, ylioppilaskirjoitusmaksut
Alle 25-vuotiaan työmarkkinatuen saajan velvollisuus on hakea koulutuspaikkaa ainakin kolmeen
yhteishakuun sisältyvään ammattiin tai muussa tapauksessa hän menettää oikeutensa työmarkkinatukeen. Joillekin opintolinjoille on pääsykoemaksuja ja joihinkin tarvitaan lääkärin lausuntoja.
Nämä ja muut välttämättömät maksut voidaan ottaa menoina huomioon yksilöllisen harkinnan mukaan.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
11 (61)
5.2.2015
Ylioppilaskirjoitusmaksuun voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea.
Tuki opiskelutarvikkeisiin
Ammattiopinnoissa välttämättömät oppilaitosten vaatimat tarvikkeet huomioidaan menona. Lukiolaisten kirjat, laskin ja pakolliset tarvikkeet voidaan huomioida menona pääsääntöisesti seuraavasti:
 ensimmäinen vuosi 500 euroa
 toinen vuosi 200 euroa
 viimeinen vuosi 100 euroa.
Tietokoneita tai vastaavia laitteita ei voida yleensä pitää opintokustannuksina, jotka kuuluisi rahoittaa toimeentulotuella. Poikkeuksena ovat lukiota käyvät, joiden osalta huomioidaan menona ylioppilastutkintolautakunnan edellyttämä kannettava tietokone edullisimman saatavilla olevan vaihtoehdon mukaan Ylioppilastutkinto/päätelaiteohje_2013.pdf. Toimeentulotukihakemukseen tulee pyytää koulusta todistus, että tietokone on välttämätön jo opintojen aikana ja milloin kyseinen koulu on
siirtymässä sähköiseen ylioppilastutkintoon.
Työvoimapoliittisen koulutuksen tulee olla kurssilaiselle ilmaista. Kurssia käyvä voidaan velvoittaa
kustantamaan ainoastaan pienet kurssilaisen omaan käyttöön jäävien tarvikkeiden hankinnat. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa esim. kirjat eivät kuulu kurssilaisen maksettavaksi eikä niihin
myöskään myönnetä toimeentulotukea.
Linkki: Opiskelijaliite
2.2.2 Yrittäjät
Opas sivu 21
Johdanto
Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu turvaamaan yrittäjää taloudellisilta riskeiltä. Tukea tarvitaan
vain siinä tapauksessa, jolloin yrittäjä on menettänyt tai menettämässä kykynsä hallita näitä riskejä.
Tässä ohjeessa on esitetty menettelytavat yritystutkijan lausuntojen pyytämisessä, kuvattu eri yritysmuotojen erityispiirteitä ja listattu tilinpäätösasiakirjojen ne kohdat, joihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota yrityksen taloudellista tilaa ja yrittäjän toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa.
Internet-osoitteessa www.ytj.fi on ajantasainen tieto kaupparekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin
rekisteröidyistä yrityksistä.
Osoitteessa www.yrityshelsinki.fi ja yrittäminen on tietoja Helsingin kaupungin palveluista yrityksille
ja elinkeinotoimintaan liittyviä hyödyllisiä linkkejä.
Lomake toimeentulotukitarpeen määrittämiseen yrittäjille löytyy osoitteesta Yrittäjälomake
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
12 (61)
5.2.2015
Yleistä yrityslausunnoista
Yritysmuodot ja niiden erityispiirteet
Yleistä
Yritysmuoto ratkaisee, minkälaisia mahdollisuuksia yrittäjällä on siirtää yrityksen rahavaroja ja
muuta varallisuutta omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä tilikauden aikana. Yritysmuoto ratkaisee
myös yrittäjän henkilökohtaisen vastuun yrityksen sitoumuksista.
Jokainen yrittäjä, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Yhtiöt ovat aina kirjanpitovelvollisia riippumatta siitä, harjoitetaanko liiketoimintaa tai ei. Lisäksi osakeyhtiöiden on ilmoitettava tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.
Kirjanpitäjällä ei ole oikeutta pidättää kirjanpidon laatimisesta aiheutuneesta saatavastaan kirjanpitovelvollisen sille sanottua tehtävää varten luovuttamaa kirjanpitoaineistoa eikä sanotun aineiston
perusteella laatimiaan kirjanpitokirjoja.
Samoin jokaisen yrittäjän on ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehtävä tästä ilmoitus. Sen voi
jättää verohallinnon toimipisteisiin, kaupparekisteriin, TE-keskuksiin ja maistraatteihin. Tämän jälkeen yritykselle annetaan Y-tunnus, mikä yksilöi yrityksen. Se ei vielä kerro, onko yritys merkitty
kaupparekisteriin tai verohallinnon rekistereihin. Jos asiantilassa tapahtuu myöhemmin muutoksia,
niistä on viivytyksettä ilmoitettava.
1. Elinkeinonharjoittaja
Elinkeinonharjoittaja on joko ammatin- tai liikkeenharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta on pienimuotoista ja toimintaa harjoitetaan omalla nimellä. Usein riittää yhdenkertainen kirjanpito, jolloin
vain tuotot ja kulut sekä tavaroiden ja palvelusten oma käyttö kirjataan, eli laaditaan ainoastaan
tuloslaskelma. Tilikausi on kalenterivuosi, jos ammatinharjoittajalla on yhdenkertainen kirjanpito.
Tilinpäätös on laadittava kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Liikkeenharjoittajan toiminta on liiketoimimaisempaa. Tunnusmerkkinä on pysyvä toimipaikka, kuten myymälä tai toimisto, ja palveluksessa on ainakin kaksi työntekijää. Liikkeenharjoittajan on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa eli tuloslaskelman lisäksi laaditaan tase.
Tilikausi on 12 kuukautta ja se voi alkaa minkä kuukauden alusta tahansa. Toimintaa aloitettaessa
tai sitä lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa se saattaa olla poikkeava, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Tilinpäätöksen tulee sisältää tuloslaskelman ja taseen lisäksi niiden liite- ja vertailutiedot edelliseen
tilikauteen. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Yrittäjä tekee yritystään koskevat päätökset täysin itsenäisesti ja vastaa kaikella omaisuudellaan
liikkeen taloudellisista sitoumuksista. Yrittäjä ei voi nostaa itselleen palkkaa, mutta hän voi ottaa
varoja käyttöönsä yksityisottoina.
2. Avoin yhtiö
Avoin yhtiö on kahden tai useamman henkilön yhdessä muodostama yritys. Yhtiössä laaditaan
kahdenkertainen kirjanpito ja sen tilikausi on 12 kuukautta. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kullakin yhtiömiehellä on tarkastusoikeus yhtiön kirjanpitoon ja oikeus saada tietoja yhtiön toiminnasta. Yhtiömiehet käyvät ilmi yhtiösopimuksesta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
13 (61)
5.2.2015
Jokainen yhtiömies erikseen voi tehdä yhtiötä velvoittavia sitoumuksia. Yhtiömies vastaa yhteisvastuullisesti kaikella omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten tekemistä sitoumuksista. Yhtiömiehet voivat ottaa yhtiöstä varoja yksityisottojen lisäksi myös palkkana, voitto-osuutena tai lainana.
3. Kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiö on kahden tai useamman henkilön muodostama yritys, jossa on vähintään yksi
vastuunalainen ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies on se, joka varsinaisesti toimii yhtiön nimissä. Äänetön yhtiömies vain sijoittaa joko rahaa tai muuta omaisuutta yhtiöön.
Kirjanpito hoidetaan samalla tavoin kuin avoimessa yhtiössä. Yhtiömiesten tarkastus- ja tiedonsaantioikeus on sama kuin avoimen yhtiön yhtiömiehillä.
Vastuunalaisella yhtiömiehellä on samat oikeudet ja sama vastuu kuin avoimen yhtiön yhtiömiehellä. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta edustaa yhtiötä eikä osallistua päätöksentekoon. Lisäksi hän vastaa yhtiön toiminnasta vain sijoittamallaan panoksella ja saa yhtiöstä yhtiösopimuksen mukaisen voitto-osuuden.
4. Osakeyhtiö
Yksi tai useampi henkilö voi perustaa osakeyhtiön ja sijoittaa siihen rahaa tai muuta omaisuutta,
jonka arvon mukaisessa suhteessa he saavat vastikkeeksi yhtiön osakkeita. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääoma on 2.500 euroa. Koko osakepääoma on oltava maksettuna ennen yhtiön
ilmoittamista kaupparekisteriin. Jokaisen osakeyhtiön on pidettävä julkista osakasluetteloa.
Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, joka on osakkeen-omistajien kokous. Yhtiössä on hallitus, joka vastaa yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yhtiön toimitusjohtaja vastaa yhtiön
juoksevista asioista.
Osakeyhtiön tilikautta ja tilinpäätöstä koskevat määräykset ovat muuten samat kuin muillakin yhtiöillä, mutta osakeyhtiön on esitettävä myös toimintakertomukseen sisällytettävät tiedot.
Osakkeenomistajat voivat ottaa yhtiöstä varoja palkan tai muun luontoisedun muodossa. Vastikkeetta varoja saadaan jakaa esim. osinkona ja lainana yhtiön vapaan oman pääoman rajoissa.
Osakkeenomistaja ei ole vastuussa yhtiön taloudellisista sitoumuksista. Vastuu rajoittuu yhtiöön
sijoitetun osakepääoman määrään. Käytännössä yrittäjäosakas joutuu usein henkilökohtaisesti takaamaan yhtiön velkoja omalla nimellään tai antamaan henkilökohtaista omaisuutta yhtiön velkojen
vakuudeksi.
5. Muut yhteisöt
Muita taloudellista toimintaa harjoittavia yhteisöjä ovat esim. yhtymä ja osuuskunta. Kun vähintään
kaksi henkilöä perustaa yhteisen taloudellisen hankkeen, se katsotaan yhtymäksi. Se ei ole varsinainen yritysmuoto. Osuudet yhtymässä, kuten sen tulokseen, palkkoihin ja varoihin, luetaan osakkaiden omiin tuloihin ja varoihin. Rekisteröimättä jääneet osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat yhtymiä.
Osuuskunnan osalta on tapauskohtaisesti tutkittava, tekeekö pelkkä jäsenyys henkilöstä yrittäjän.
Tavallisista kulutusosuuskunnista poiketen on joukko osuuskuntia, joiden jäsenet ovat elinkeinonharjoittajia. Tällaisia osuuskuntia ovat esim. hankinta- ja markkinointiosuuskunnat.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
14 (61)
5.2.2015
Yritystoiminnan lopettaminen
1. Elinkeinonharjoittaja
Ammatin- tai liikkeenharjoittaja voi lopettaa elinkeinonharjoittamisen, jolloin hänen on viivytyksettä
tehtävä siitä ilmoitus kaupparekisteriin, kuten yritystoiminnan aloittamisestakin. Myös yritystoiminnan keskeyttämisestä tehdään ilmoitus, mutta kaupparekisteriin kirjataan ainoastaan toiminnan kokonaan lopettaminen.
2. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
Yhtiöstä eroaminen
Jos yhtiömies on irtisanonut yhtiösopimuksen, yhtiön purkamisen sijasta hänen osuutensa voidaan
lunastaa. Päätös lunastamisesta on yhtiömiesten tehtävä yksimielisesti. Yhtiömiehen osuus voidaan luovuttaa edelleen, mikäli siitä on yhtiö-sopimuksessa jo sovittu tai muut yhtiömiehet antavat
siihen suostumuksensa. Muutokset yhtiösopimukseen kirjataan kaupparekisteriin.
Purkaminen
Yhtiömiehellä on oikeus vaatia yhtiön purkamista, kun edellytykset yhtiön toiminnan jatkamiselle
ovat rauenneet esim. yhtiömiehen taloudellisen aseman huononnuttua. Yhtiön purkaminen kirjataan kaupparekisteriin.
Selvitystila ja konkurssi
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat purkautua myös selvitystila- tai konkurssimenettelyn kautta.
Nämä tilanteet ovat käytännössä harvinaisia.
3. Osakeyhtiö
Yhtiöstä eroaminen
Osakkeenomistaja voi myydä osakkeensa toiselle henkilölle. Mikäli yhtiöllä on velkaa, osakkeille
saattaa olla vaikea löytää uutta omistajaa. Vaikka osakkeenomistajalla ei henkilökohtaista vastuuta
yhtiön sitoumuksista olisikaan, voi tällainen vastuu syntyä, kun osakkeenomistajaa vaaditaan ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi.
Selvitystila
Osakeyhtiön vapaaehtoinen purkaminen tapahtuu selvitystilamenettelyn kautta. Tämä koskee
kaikkia osakeyhtiöitä eikä merkitystä ole sillä, toimiiko yhtiö tai onko sillä velkaa. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen. Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty.
Jos yhtiön hallitus havaitsee tai sillä on aihetta epäillä, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, sen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan
selvittämiseksi ja kutsuttava tarvittaessa yhtiökokous koolle. Yhtiökokous voi päättää olla asettamatta yhtiötä selvitystilaan tai lopettaa jo aloitetun selvitystilan.
Jos oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin. Merkintä poistetaan rekisteristä, kun oma pääoma on yli puolet osakepääomasta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
15 (61)
5.2.2015
Yhtiökokouksessa selvitysmieheksi valitaan hallituksen jäsen, osakkeenomistaja tai yhtiön ulkopuolinen henkilö. Selvitysmies hoitaa yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehen on viivytyksettä ilmoitettava yhtiökokouksen päätös kaupparekisteriin, jolta haetaan julkista haastetta. Lisäksi
selvitysmiehen on huolehdittava, että puuttuvat tilinpäätökset laaditaan ja ne tarkastetaan.
Jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä
kukaan ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kuluista, yhtiö voidaan hakemuksesta
poistaa kaupparekisteristä selvitystilaan asettamisen sijasta. Yhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt lopputilityksen yhtiökokouksessa. Jos yhtiön varat eivät riitä sen velkojen
maksamiseen, yhtiökokouksen on luovutettava yhtiön omaisuus konkurssiin.
Konkurssi
Konkurssia voi hakea tuomioistuimelta hallitus, selvitysmies tai joku yrityksen velkojista. Jos yhtiön
varat eivät riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia tai yhtiö konkurssimenettelyssä todetaan varattomaksi, yhtiö poistetaan hakemuksesta kaupparekisteristä. Yhtiö katsotaan puretuksi,
kun konkurssin päättyessä sen omaisuutta ei ole jäljellä tai omaisuuden käytöstä on määrätty konkurssissa ja asiaa koskeva lopputilitys on hyväksytty yhtiökokouksessa.
Tilintarkastus
Tilintarkastaja on valittava vain yhtiömuotoisessa yrityksessä ja silloinkin, jos päättyneellä ja sitä
välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt ainakin kaksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100.000 €,
2) liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200.000 € tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Muissa tapauksissa tilintarkastaja valitaan, jos yhtiöjärjestys sitä edellyttää. Tilintarkastajan on oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja.
Toimeentulotuen määrittelemiseen tarvittavat yritystiedot
1. Yrittäjälomake
Yrittäjälomakkeen käyttöä on selvitetty sivulla aiemmin. Lomake löytyy sosiaali- ja terveysviraston
internet-sivuilta: Yrittäjälomake
Lomakkeelle kerätään perustiedot yrittäjästä ja hänen yrityksestään. Yrittäjän on annettava tiedot,
vaikkei hän itse katsoisikaan olevansa yrittäjä tai kyseisiä tietoja tarpeellisiksi. Lomakkeen allekirjoituksella yrittäjä takaa antamansa tiedot oikeiksi ja antaa yritystutkijalle luvan hankkia lisätietoja
kirjanpitäjältä.
2. Tilinpäätöstiedot ja muut asiakirjat
Yrittäjälomakkeen liitteenä on luettelo yleisimmin tarvittavista asiakirjoista. Luettelo on liitteenä
2./linkki
Luettelo koskee kaikkia yritysmuotoja, joten jokaisesta yrityksestä ei voi esittää kaikkia luettelossa
mainittuja asiakirjoja.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
16 (61)
5.2.2015
3. Verotus
Yrittäjän henkilökohtaiset verotiedot
Henkilökohtaiset verotiedot ovat laissa tarkoitettuja sosiaalihuollon viranomaiselle sen tehtävien
suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, joten viimeiset vahvistetut verotustiedot voidaan tulostaa suoraan verottajan tietojärjestelmästä ja lisäksi vaatia hakijaa toimittamaan kopion viimeisistä veroilmoituksistaan. Tiedot tulee pyytää myös yrittäjän perheenjäsenistä.
Seuraavassa on esitetty syyt, miksi hakijan henkilökohtaisia verotietoja tarvitaan:
1. Hakijalla on saattanut olla yrityksen lisäksi myös muita tulolähteitä, joita hän ei ole ilmoittanut. Varsinaisen yritystoiminnan ohella tai sijasta on voitu käydä kauppaa itse yrityksellä.
2. Hakijan ja hänen perheenjäsenensä varallisuus- ja velkaisuusaste saattavat vaikuttaa päätöksentekoon, varsinkin jos varallisuutena on realisoitava omaisuus, pääomatulo, perintö tai
muu vastaava etuus.
3. Hakija voi tuoda arvioitavaksi yhden yrityksen, mutta todellisuudessa hänen omistuksessaan kokonaan tai osittain on ollut useampia yrityksiä.
Näistä omistusosuuksista on voitu tehdä yrityskauppoja, jolloin toiselle on tullut tuloja ja toiselle
velkaa ja vain velkainen yritys on tuotu käsiteltäväksi. Tästä syystä onkin kiinnitettävä huomiota
aikaisempiin varojen ja vastuiden arvoihin.
Jos on aihetta epäillä, että hakijalla on tai on ollut muitakin yrityksiä, työntekijä pyytää hakijaa toimittamaan kaupparekisteristä maksutta saatavan listauksen henkilöön liittyvistä yrityksistä. Mikäli
asiakas kieltäytyy tästä, yritystutkija hakee listan.
Yrityksen verotiedot
Eri yritysmuotoihin sovelletaan tuloverotuksessa pitkälti samanlaisia säännöksiä. Yritysten rakenteellisista eroista kuitenkin johtuu, että esimerkiksi yrityksen jakaman voiton verotus on eri yritysmuodoissa eri tavoin säännelty.
Ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä avoimen ja kommandiittiyhtiön yritysverotus toimitetaan samanaikaisesti yrittäjän henkilöverotuksen kanssa ja veroilmoitus jätetään yleensä yhdessä omistajan veroilmoituksen kanssa.
Osakeyhtiön verotuksessa on lähtökohtana, että yhtiötä pidetään erillisenä verovelvollisena. Mikäli
osakkaan henkilökohtaisia tuloja on pyritty kanavoimaan osakeyhtiöön, tulot on voitu kuitenkin verottaa osakkaan eikä yhtiön tulona.
Lisäselvityspyyntö
Lisäselvityspyynnön ajankohta
Yrittäjän taloudellinen tila tulee määritellä niin lähelle hakemusajankohtaa kuin mahdollista. Jos
viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut yli 3 kuukautta, on yrittäjältä pyydettävä lisäselvitys
kuluvalta tilikaudelta (viimeisin tuloslaskelma ja tase tilikohtaisesti eriteltyinä). Yrittäjän tulee velvoittaa toimittamaan lisäselvitykset kohtuullisessa ajassa.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
17 (61)
5.2.2015
Lisäselvityspyynnön perusteet
Toimeentulotukea hakevalta yrittäjältä on oikeus saada kaikki tarpeelliseksi katsottu lisäselvitys,
mikä hänen tulee tehdä tai teettää omalla kustannuksellaan. Jos hakija varattomuuteensa vedoten
ei toimita tutkittavaksi hallussaan olevaa kirjanpitoaineistoa, voi se viime kädessä johtaa hakemuksen hylkäämiseen.
Lausunnon tulkinta
Yleistä
Lausuntomalli on liitteenä 5/linkki. Lausunnon alussa kerrotaan yritysmuoto, yrityksen elinikä ja
toimiala sekä hakijan asema yrityksessä. Sen jälkeen selvitetään yrityksen taloudellinen tila ja annetaan suositus yrittäjää koskevista toimenpiteistä.
Tuloslaskelma
Tuloslaskelman liikevaihto sisältää yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myyntituotot, joista on vähennetty mahdollinen arvonlisävero. Toiminnan tulos lasketaan kuluvalle tilikaudelle ajoittuvalta ajanjaksolta, jolta on saatavissa yrityksen tuotot ja kulut.
1. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö
Tarkasteltavia eriä ovat mm. kaikki maksetut palkat ja palkkiot, erilaiset luontoisedut, kuten asunto, auto-, puhelin-, ateriaetu, päivärahat, olennaiset tai poikkeukselliset kilometrikorvaukset sekä
muut kulukorvaukset.
Vastuunalaisen yhtiömiehen ansiotuloksi luetaan lisäksi hänen omistusosuutensa yhtiön tuloksesta
verojen jälkeen. Osakeyhtiön osakkaan tuloa ovat mahdollisesti jaetut osingot.
Luontoisedut ja kulukorvaukset arvioidaan niiden käypään arvoon, koska ne vaikuttavat suoraan
hakijan toimeentulotuen tarpeeseen.
2. Liikkeenharjoittaja
Koska liikkeenharjoittaja ei ole voinut nostaa palkkaa yrityksestä, mutta on kuitenkin hankkinut
elantonsa yritystoiminnasta, tarkastellaan muita tulokseen luettavia tai siihen vaikuttavia eriä kuten
 kassasta ja pankkitililtä nostot (yksityiskäyttö)
 tavaroiden ja palveluiden otto omaan käyttöön
 päivärahat, kilometrikorvaukset ja matkakulut
 auton huolto- ja korjauskulut
 asuinhuoneiston vuokrat ja vastikkeet
 rakennusten, koneiden ja kaluston poistot
3. Ammatinharjoittaja
Jos ammatinharjoittaja, joka pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, toimittaa vain tuloslaskelman, hänen
tulonsa määritellään tilikauden tuloksen perusteella.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
18 (61)
5.2.2015
Tase
Vastaavaa (varat)
Taseen vastaavien pääryhmät on nimetty pysyviksi ja vaihtuviksi.
Pysyvillä vastaavilla tarkoitetaan käyttöomaisuutta ja muita pitkäaikaisia sijoituksia, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena mm. koneet, laitteet, kalusto, osakkeet ja
osuudet.
Vaihtuvia ovat muut vastaavien erät mm. vaihto-omaisuus (varasto), saamiset (myynti-, laina- ja
siirtosaamiset sekä muut saamiset) ja rahat ja pankkisaamiset (kassa ja pankkitilit). Siirtosaamisia
ovat suoritetut maksut toteutuvista menoista (ennakkomaksut) ja toteutuneet tulot, joista ei ole vielä saatu maksua. Muihin saamisiin sisällytetään hakijan yritykseltään lainaamat varat.
Vastattavaa (oma pääoma ja velat)
Taseen vastattavien pääryhmät ovat oman ja vieraan pääoman erät. Omaa pääomaa ovat osaketai vastaava pääoma ja edellisten tilikausien voitot/tappiot sekä tarkasteltavan tilikauden voitto/tappio. Tässä yhteydessä ilmoitetaan erillisenä eränä pääomalainat, joita ovat hakijan yritykselleen antaman varat, jotka ovat nostettavissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.
Vieras pääoma on pitkä- tai lyhytaikaista. Velka on pitkäaikaista, jos sitä ei makseta kuluvana tai
sitä seuraavana tilikautena.
Muu osa vieraasta pääomasta on lyhytaikaista. Tällaista ovat aina ostovelat, alv-velat ja siirtovelat.
Siirtovelkoja ovat saadut maksut toteutumattomista tuloista ja toteutuneet menot, joista ei ole suoritettu maksua. Lisäksi siirtovelkoihin luetaan realisoitumattomat menetykset ja vastaisista velvoitteista johtuvat menot, joiden toteutuminen, realisoitumisajankohta ja määrä ovat varmoja. Muita
velkoja ovat yleensä hakijan maksamat yrityksen kulut, jotka yritys maksaa hakijalle heti kun se on
mahdollista.
Suositus
Yritystutkijan suositus käsittää kannanoton toimeentulotuen myöntämiseksi tai myöntämättä jättämiseksi perusteluineen. Tässä yhteydessä voidaan hakijalle antaa ohjeita yritystä koskevista jatkotoimista.
Yrittäjän toimeentulotuen alentaminen
Yrittäjän perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos yrittäjä on jatkamalla pitkään kannattamatonta yritystoimintaansa laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan.
Jos hän ei olisi kirjautunut yrittäjäksi, hänellä olisi ollut mahdollisuus päästä ensisijaisten tukijärjestelmien piiriin.
Tilanne katsotaan jatkuvaksi, mikäli kannattamatonta yritystoimintaa on harjoitettu vielä toisenakin
tilikautena. Kannattamatonta toiminta on ollut, kun yrittäjä ei ole voinut saada riittävää toimeentuloa
yritystoiminnastaan.
Jos yrittäjä on toistuvasti ilman perusteltua syytä kieltäytynyt ilmoittautumasta työvoimatoimistoon
työttömäksi työnhakijaksi, perusosaa voidaan alentaa 40 prosenttia.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
19 (61)
5.2.2015
Perusosan alentaminen ei saa johtaa kohtuuttomuuteen. Alentaminen ei myöskään voi olla enempää kuin kaksi kuukautta kerrallaan. Alentamista harkittaessa on otettava huomioon yrittäjän iän,
terveydentilan ja ammattitaidon asettamat rajoitukset saada työtä työmarkkinoilla.
Yhteenveto toimeentulotuesta yrittäjälle
1. Yrittäjätulon määrittely
Yrittäjän käytettävissä oleva tulo määritellään toimeentulotuen hakemisajankohtana olevien tosiasiallisten, tarvittaessa arvioitujen, taloudellisten olosuhteiden perusteella. Tulona ei huomioida
laskennallisia tuloja kuten saamatta jäänyttä työttömyyspäivärahaa.
2. Yrityksen tuotot ja kulut
Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä toimeentulon turvaamiseen. Hakija voi käyttää näitä
tuloja vain pakollisiin, lakisääteisiin maksuihin ja yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiin kuluihin.
3. Yrityksen kannattavuus
Yrityksen taloudellista tilaa tarkastellaan vähintään 6 kuukauden ajanjakson perusteella. Koska
yritystoiminnan luonteeseen kuuluu, että tuotot ja kulut voivat vaihdella suuresti ja että yrittäjä voi
järjestelyillään vaikuttaa siihen, kuinka paljon yrityksestä on kulloinkin mahdollista ottaa varoja
omaan käyttöön, yrittäjän edellytetään varautuvan näihin vaihteluihin.
4. Kannattamaton yritystoiminta
Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavaa yrittäjää ohjataan muuttamaan tai lopettamaan yritystoimintansa. Mikäli yrittäjä kuitenkin jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa, häneen
sovelletaan palkkatyöstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevia säännöksiä.
Yrittäjää ei voida velvoittaa lopettamaan yritystoimintaansa, mutta hänen toimeentulotukensa perusosaa voidaan alentaa.
5. Velkaantuminen
Velka ja sen hoitokulut eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Mikäli yrittäjä on velkaantunut yritystoiminnassaan siten, että toiminnan jatkaminen terveellä pohjalla ei ole mahdollista, yrittäjää ohjataan muuttamaan tai lopettamaan yritystoimintansa.
Velkajärjestely saattaa joissain tapauksissa tulla sovellettavaksi.
6. Kausiluonteinen yritystoiminta
Eri yritysten keskinäisen tasavertaisuuden vuoksi ei ole perusteltua, että yrittäjää tuetaan toistuvasti yrityksen hiljaisina kuukausina. Yrittäjän tulee jakaa yrityksestä saamansa tulo koko toimintavuodelle tai löytää myös muuta toimintaa hiljaisille kuukausille.
7. Pitkäaikainen tukeminen
Ensi kertaa toimeentulotukea hakevalle voidaan tukea myöntää yhden kuukauden selvittelyajaksi.
Tämän jälkeen tukea myönnetään vain yritystutkijan tutkittua ensin yrityksen taloudellisen tilan.
Uudelleen yritys otetaan tutkittavaksi viimeistään 6 kuukauden kuluessa.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
20 (61)
5.2.2015
8. Yritystoiminnan aloittaminen
Toimeentulotukea ei myönnetä liiketoiminnan aloittamisesta aiheutuviin kuluihin. Yritystoimintaa
aloittavan pitää varautua myös oman ja perheensä toimeentulon turvaamiseen.
Mikäli yritystoiminta on suunniteltu aloitettavaksi ilman riittävää rahoitusta, siitä tulisi luopua. Yrittäjäksi ryhtyvälle mahdollisesti myönnetty starttiraha ei ole tarkoitettu yrityksen kuluihin, vaan toiminnan aloitusvaiheen elinkustannuksiin.
9. Yritystoiminnan edistäminen
Toimeentulotukea ei myönnetä kattamaan yritystoiminnasta yrittäjälle aiheutuvaa taloudellista riskiä.
10. Yritystoiminnan lopettaminen
Mikäli yrittäjä ei ole vain keskeyttänyt, vaan kokonaan lopettanut yritystoimintansa, tukea voidaan
myöntää ajaksi, jolloin yrittäjä hakeutuu ensisijaisten tukijärjestelmien piiriin.
11. Yrityksen ja yritystoiminnan myyminen
Jos yrittäjä on myynyt koko yrityksensä, yrittäjän saama kauppahinta otetaan tulona huomioon hänen toimeentulotukilaskelmassaan. Kauppahinta jaksotetaan työtuloksi kaupantekopäivästä lukien
yrittäjälle lasketun toimeentulotukirajan mukaisen ansiotulon perusteella.
Mikäli vain yritystoiminta on myyty, yritys jää vielä yrittäjälle. Kun yritystoimintaa jatketaan uusissa
liiketiloissa, voidaan kauppahintaa käyttää toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiin kuluihin.
Yritykselle tilitettyä kauppahintaa ei saa käyttää vain yrityksen velkojen maksamiseen, koska tukea
ei myönnetä yritysvelkoihin. Saahan konkurssipesästäkin yrittäjä ottaa varoja omaan toimeentuloonsa.
Yrittäjän tiedonantovelvollisuus
Yrittäjää ohjataan itse selvittämään asiansa. Yrittäjä on velvollinen antamaan omalla kustannuksellaan kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot. Yrittäjälle ei tulisi myöntää toimeentulotukea ennen kuin tiedot on annettu tai niihin liittyvä asiaintila selvitetty.
Linkki: Yrittäjälomake
2.2.3. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat
Opas sivu 32
Sekä asevelvolliset että siviilipalvelusta suorittavat saavat palvelusaikana tarpeellisen majoituksen,
muonituksen, vaatetuksen, terveydenhuollon ym. ylläpidon valtion toimesta. Lisäksi tietyissä tilanteissa tarvittavan tuen voi saada sotilasavustuksena. Myöskään viikonloppuvapaiden ym. lomien
kustannuksiin ei toimeentulotukea myönnetä.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
21 (61)
5.2.2015
2.2.4. Vangit
Opas sivu 34
Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen vankeusaikana
Vankilaviranomaisten tulee huolehtia vangin toimeentulosta vankeusaikana, joten varsinaista (Tomeentulotukilaki 1 §) toimeentulotukea ei vangille pääsääntöisesti myönnetä. Sen sijaan omaisuuden säilyttäminen vapausrangaistuksen ajalla voidaan järjestää viimesijassa toimeentulotukena,
jos muita vaihtoehtoja ei ole.
Tämän lisäksi vanki voi joutua tilanteeseen, jolloin hänen toimeentulotuen tarpeensa on arvioitava
FINLEX ® - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 5.4.2013/1159 KHO:2013:58. Vangin vankeuslajilla (sakko-, tutkinta- tai vankeusvankeus) ei ole merkitystä toimeentulotuesta päätettäessä.
Vangille jää kustannettavaksi menoja, jotka toimeentulotuen tarvetta määriteltäessä kuuluvat perusosalla katettavaksi. Vangin osalta on kulloisessakin tilanteessa selvitettävä, mitkä ovat vangin
tosiasialliset tulot ja varat ja mitkä ovat tosiasialliset menot, joita tulot eivät kata. Rikosseuraamuslaitoksen antaman selvityksen mukaan vangin kustannettavaksi voivat jäädä lähinnä yhteydenpitoon sekä harrastus- ja virkistystoimintaa liittyvät kustannukset sekä osa hygieniakustannuksista.
Jos vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa, vangin toimeentulotuesta vastaa se kunta, jonka alueella
vankila sijaitsee, olipa kyseessä tutkinta- tai vankeusvanki. Rikosseuraamuslaitos (RISE) ei kustanna kaikkia niitä menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ennen
tuen myöntämistä tulee selvittää vangin tosiasialliset tulot, esimerkiksi mahdollinen eläketulo kotimaasta sekä vangin mahdollisuus saada avustusta vankilasta
Vangin toimeentulotukihakemus
Vanki voi hakea toimeentulotukea joko sähköisesti, hakemuslomakkeella tai vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Useimmilla vankiloilla on lomake toimeentulotuen hakemista varten. Hakemuksen liitteenä tulee olla seuraavat selvitykset:
 tilikortti, josta käy ilmi vangin saama työ- tai toimintakorvaus tai vankilan maksama käyttövara
 vankilan sosiaalityöntekijän selvitys vankeusajan kestosta ja laadusta - tutkintavanki (TV)
vai vankeusvanki (VV) - ja lausunto siitä, osallistuuko vanki työtoimintaan tai opiskeluun
 verotuspäätös ja verotustodistus, mikäli näitä ei ole esitetty ennen vankeusajan alkamista
 avovankilassa olevan pankkitiliote.
Toimeentulotukipäätös lähetetään tiedoksi hakemuksen mukaisilla yhteystiedoilla. Vangeille ei voida aina tehdä pitkiä päätöksiä, koska tilikorttitiedot on tarkistettava riittävän usein.
Avolaitosvangeille on maksettu ansiot ja taloudelliset etuudet vuoden 2014 alusta lukien omalle
suomalaiselle pankkitilille. Mikäli vangilla ei ole suomalaista pankkitiliä, ansio maksetaan postitettuna maksuosoituksena. Avolaitoksissa olevien vankien mahdollinen toimeentulotuki maksetaan
vangin omalle pankkitilille. Suljettujen vankiloiden vankien toimeentulotuet maksetaan Rikosseuraamuslaitoksen vankien yhteiselle tulotilille. Lisätietoja Rikosseuraamuslaitos - Perushuolto
Tutkintavanki
Tutkintavangit saavat välttämättömän ylläpidon vankilan toimesta. Tutkintavangilla ei ole velvollisuutta osallistua työntekoon. Tutkintavangille voidaan myöntää käyttövaroja perustoimeentulotukena, jos hän on täysin vailla toimeentulovaroja (vangilla ei ole säästöjä tai varallisuutta tai muita tuloja) tai käytettävissä olevien tulojen ja käyttövarojen erotus. Jos tutkintavanki on kuitenkin saanut
vankilasta työ-, toiminta- tai käyttörahaa, vankilan maksamat tulot otetaan tulona huomioon, kun
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
22 (61)
5.2.2015
tehdään toimeentulotukipäätös käyttövaroista. Tilikortti tulee pyytää tutkintavangin osalta tutkintavankeuden alusta alkaen, koska tutkintavangin varojen käyttöä ei ole rajattu.
Vankeusvanki
Kun vankeusvanki suorittaa ehdotonta vankeusrangaistustaan suljetussa vankilassa, vanki saa
toimintarahaa. Vanki, jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai muuta toimintaa tai jolla on muu hyväksyttävä syy olla osallistumatta työhön tai toimintaan (esimerkiksi sairasosastolla oleva tai ns. pelkääjävanki), saa käyttövaroja vankilasta. Jos vanki on kieltäytynyt osallistumasta toimintaan, hän saa
käyttörahaa. Päätös toimeentulotuesta tehdään siten, että myönnetään vangin omien tulojen ja
toimeentulotuen laskelmassa huomioitavien käyttövarojen erotus.
Rikosseuraamuslaitos - Ansiot ja rahankäyttö
Sillanpirtissä on TUVAT -hankkeessa eli tuetun vapautumisen asumis- ja valmennuspalveluhankkeessa mukana olevia vankeja. He ovat vankeusvankeja ja vankila vastaa heidän menoistaan.
Heille ei myönnetä toimeentulotukea Sillanpirtin päihdehuollon asumisen käyttövaraan. Heitä tuetaan tarvittaessa vankien toimeentulotuen ohjeiden mukaisesti.
Vangin terveydenhoitomenot
Rikosseuraamuslaitoksen järjestämisvastuu ei koske kaikkia sellaisia terveydenhoidon kustannuksia, jotka ovat vangin kannalta välttämättömiä. Ohessa on lista terveydenhoidon kustannuksista,
joihin myönnetään perustoimeentulotukea, mikäli niitä ei ole katsottu kuuluvan vankeuslain 10 §:n
tarkoittamiin tarpeiden mukaisiin terveydenhoito- ja sairaanhoitoon kuuluviksi:
 vankilan hammaslääkärin hoitosuunnitelman ja kustannusarvion mukaan myönnetään maksusitoumus sekä osaproteesi- että koko proteesihoitoon
 mikäli optikko tai silmälääkäri on arvioinut silmälasien tarpeellisuuden, myönnetään maksusitoumus silmälaseihin vankilan sijaintikunnan optikkoliikkeeseen, mikäli välimatka tai muu
tekijä huomioon ottaen maksusitoumusta ei ole mielekästä myöntää Helsingin sopimusoptikolle.
Vangin asumiskustannukset vankeusaikana
Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana.
Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa
asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Jos vankeusaika
on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja tyhjentämiseksi.
Jossain tilanteissa asunnon jälleenvuokraus vankeusajaksi voi olla mahdollinen.
Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen.
Vangin vaatetus
Rikosseuraamuslaitos vastaa myös vangin tutkintavankeuden ja vankeusajan vaatetuksesta. Sen
sijaan avovankilan vangilla tulee olla omat vaatteet. Avovankilassa vanki on työssä ja saa palkkaa,
joka maksetaan yleensä kahden viikon välein ja joka tulee ottaa tulona huomioon toimeentulotuesta päätettäessä. Mikäli vangille ei ole osoitettu työtä tai vanki on jostain muusta hyväksyttävästä
syystä ilman työtä ja tuloja, vangille voidaan myöntää hänen yksilöllisen tarpeen mukaisesti täy-
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
23 (61)
5.2.2015
dentävää toimeentulotukea vaatteisiin ja jalkineisiin pääsääntöisesti maksusitoumuksena yhteensä
100 euroa vuodessa.
Myös vangille, jolla on pitkä ehdoton vankeusrangaistus tai vangille, joka on vapautumassa tai on
vapautunut vastikään, voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea vaatteisiin ja jalkineisiin
100 - 200 euroa maksusitoumuksena tai vangin kanssa sovitusti rahana.
Vangin avustaminen, kun vankeusaika päättyy
Kun pitkä ehdoton vankeusrangaistus päättyy ja vanki hakee sen jälkeen toimeentulotukea, vapautuneen vangin tulee esittää vankilan tilikortti. Vangin tulona otetaan huomioon vankilan maksamat
palkat. Avovankilasta vanki saa myös palkkakuitin, joka tulee esittää.
Valvottu koevapaus
Ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalla vangilla on mahdollisuus valvottuun koevapauteen
sijoitusvankilan suorittaman arvion perusteella. Vanki on koevapauden aikana oikeutettu ensisijaisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin tukea hakevat kuntalaiset.
2.3 Toimeentulotukilaissa tarkoitettu elatusvelvollisuus
Opas sivu 38
Elatusvelvollisuus
Perheen tai henkilön toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Näissä tilanteissa on kuitenkin aina selvitettävä mahdollisuudet periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta.
Ex-puolisoita, joilla on avioero vireillä, ovat eronneet tai eroamassa ja asuvat edelleen yhdessä,
käsitellään yhdessä, kunnes pariskunta on muuttanut erilleen. Harkintaa joudutaan käyttämään
joissain tilanteissa. Jos avioero on astunut voimaan, elatusvelvollisuutta entiseen puolisoon nähden ei ole, vaikka asuttaisiinkin yhdessä.
Tilanteessa, jossa puolisolla on poste restante –osoite, joudutaan tilannetta ja puolison tuloja selvittämään. Elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan säilyy, kunnes avioero astuu voimaan.
Mikäli puoliso asuu toisella paikkakunnalla, säilyy tällöinkin elatusvelvollisuus, joten on selvitettävä
pariskunnan kokonaistilanne sekä toisella paikkakunnalla asuvan mahdollisuus osallistua puolisonsa elatukseen.
2.4 Velvollisuus ilmoittautua työnhakijaksi
Opas sivu 43
Toimeentulotukea hakevalla 17–64-vuotiaalla henkilöllä on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi
työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Ilmoittautumisvelvollisuus ei koske työssä olevia, yrittäjiä, opiskelijoita, sairaita ja työkyvyttömiä eikä henkilöitä, joilla on muutoin hyväksyttävä syy olla vastaanottamatta työtä. (Toimeentulotukilaki 2 a §) Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosaa voidaan hänen osaltaan alentaa enintään 20 prosenttia.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
24 (61)
5.2.2015
2.5 Toimeentulotuen suhde lastensuojeluun
Opas sivu 45
2.5.1 Lapsiperhe aikuissosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaana
Aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja lastensuojelun tarvetta synnyttävät usein vanhempien
mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä puutteet elämänhallinnassa. Riittämätön toimeentulo,
puutteelliset asumisolot tai asunnottomuus eivät saa olla oleellisena perusteena lastensuojelun tarpeelle.
Sosiaalityössä henkilölle ja perheelle annetaan taloudellista ja muuta tukea toimeentulotukilain tai lastensuojelulain nojalla.
Ehkäisevä lastensuojelu
Aikuissosiaalityössä toteutetaan ehkäisevää lastensuojelua tarvittaessa silloin, kun lapsi tai
perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevän lastensuojelun toimenpiteitä aikuissosiaalityössä voivat olla esimerkiksi tukitoimien etsiminen vanhempien kuntoutumisen edistämiseksi, ohjaus kasvatus- ja perheneuvontaan tai pari- ja perheterapiaan, ohjaus lapsiperheiden perhetyöhön ohjaus lomatoiminnan ja -tuen piiriin, ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen sekä lasten harrastusmenojen tukeminen toimeentulotuella.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä,
että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollista lastensuojeluilmoitusta tehtäessä ilmoittajalla tulee olla varmaa tietoa
esimerkiksi tulevan äidin tai isän päihdeongelmasta, vakavasti mielenterveyden häiriöstä tai
vapausrangaistuksesta. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus - Lastensuojelun käsikirja - THL
3.5.2 Lapsiperheen asumisen turvaaminen
Opas sivu 47
Asumisen turvaaminen LsL 35 §:n tarkoittamassa tilanteessa
Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun nämä seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, kunnan on
viivytyksettä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.
Sosiaalityöntekijät joutuvat arvioimaan, milloin kysymyksessä on lain 35 §:n tarkoittama tilanne.
Tällaisessa tilanteessa olevan perheen asumisen järjestäminen poistaa lastensuojelun tarpeen tai
olennaisesti vähentää sitä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä laatii lausunnon kiinteistöviraston
asunto-osastolle asunnon osoittamista varten.
Toimeentulotuen päättäjä ei ole Lsl 35§:n tarkoittamassa tilanteessa sidottu toimeentulotukilain
säännöksiin toimeentulotuen määrästä, vaan perheelle tulee järjestää riittävää tukea ja apua käyttäen, mikäli tarvittavaan palveluun nähden mahdollista, Helsingin kaupungin kilpailuttamia sopimusliikkeitä ja palvelun tuottajia.
Kriisimajoitus
Kriisimajoitus on sosiaalihuoltolain edellyttämä viimesijainen asumisratkaisu vakavia ongelmia aiheuttavassa äkillisessä asunnottomuustilanteessa. Lyhyitä välttämättömiä majoitussijoituksia lukuun ottamatta kriisiasumisasiat käsitellään kriisimajoitustyöryhmässä
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
25 (61)
5.2.2015
Taloudellinen avustaminen erinäisissä tilanteissa
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten taloudellinen avustaminen



Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö tekee 1.3.2014 lukien asiakaslapsilleen asiakassuunnitelman mukaiset päätökset taloudellisesta avustamisesta ehkäisevän toimeentulotuen päätöksenä.
Laitokseen sijoitetun lapsen kotilomien ajalta laitos maksaa vanhemmille tarpeen mukaan
kotilomista aiheutuvat kulut. Tarvittaessa lastensuojelun vastuutyöntekijä tukee lasta ja hänen perhettään asiakassuunnitelman mukaan. Toimeentulotukea ei ole tarvetta myöntää.
Kun perhehoidossa oleva lapsi on lomalla toimeentulotukea saavien vanhempiensa luona,
vanhemmille myönnetään tarpeen mukaan toimeentulotukena lapsen ruokarahaa lomapäiville. Matkakulut ja muu tuki myönnetään tarvittaessa lastensuojelusta.
Sijoitetun lapsen vanhempien toimeentulotuki

Tulee ottaa huomioon muutokset lapsen menoissa ja hänestä maksettavista etuuksissa.
Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuki

Lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle tai hänen perheelleen ei synny elatusvelvollisuutta lapseen nähden, vaan se säilyy lapsen vanhemmilla. Lapselle tehdään oma
toimeentulotukilaskelma, johon eivät vaikuta hoidosta vastaavan henkilön ja hänen
perheensä tulot. Lapsen tuloina otetaan huomioon esimerkiksi elatusapu vanhemmilta, perhe-eläke ja lapsilisä. Menoina otetaan huomioon lapsen iän mukainen perusosa ja osuus kohtuullisista asumismenoista (asukkaiden lukumäärän mukaan jaettu
osuus). Lisäksi arvioidaan lapsen muita mahdollisia erityisistä olosuhteista johtuvia
menoja.
Lapsen hoidon järjestäminen läheisverkostossa Lsl 32 § (läheisverkostoratkaisu)

Hoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Kulukorvauksesta vähennetään
lapsen etuudet. Mikäli tällä järjestelyllä tulee hoidettavalle lapselle toimeentulotuen
tarve, lastensuojelun sosiaalityöntekijä konsultoi aikuissosiaalityötä sovittaakseen hoitopalkkion ja kulukorvauksen siten, että toimeentulotuen tarvetta ei synny.
Ilman huoltajaa tai vanhempaa Suomeen saapuneen lapsen toimeentulotuki

Tehdään oma toimeentulotukilaskelma, jossa lapsen perusosa määräytyy lapsen iän mukaan riippumatta siitä, kuinka monta lasta asuinperheessä on. Lisäksi otetaan huomioon
osuus asuinperheen kohtuullisista asumismenoista.
Lastensuojelun jälkihuolto ja toimeentulotuki

Jälkihuollon asiakkaana olevan nuoren toimeentulotukea käsiteltäessä otetaan huomioon
jälkihuoltosuunnitelman tavoitteet ja vastuusosiaalityöntekijän ohjeistukset toimeentulotukipäätöksen valmistelijalle.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
26 (61)
5.2.2015
2.6 Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana
Opas sivu 52
2.6.1 Ulkomaalaisen oleskelu kunnassa - vakinaista vai tilapäistä oleskelua
Opas sivu 55
Mikäli toimeentulotuen hakija oleskelee osittain Suomessa ja osittain ulkomailla, oikeus toimeentulotukeen rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet kyseisessä kunnassa
oleskelusta. (TOTUL 14 § 2 mom.) Esimerkiksi jos toimeentulotuen hakija perheen äiti on ollut kalenterikuukauden aikana ulkomailla yhteensä 15 päivää, huomioidaan toimeentulotuen perusosa
hänelle 15 päivälle yhdessä asuvan perusosan mukaan. Perheen isälle huomioidaan 15 päivälle
yksinäisen perusosa, ja lopuille 15 päivälle yhdessä asuvan perusosa. Perheen vuokra hyväksytään menona samoin perustein kuin muina kuukausina.
Mikäli toimeentulotuen hakijan oleskelu ulkomailla on satunnaista eli enintään seitsemän päivää
kalenterikuukaudessa, perusosa huomioidaan täysimääräisenä. Jos toimeentulotuen hakija on ollut
enintään kaksi viikkoa kestäneellä ulkomaan matkalla, oleskelu ulkomailla on ollut satunnaista ja
toimeentulotuen hakija on oikeutettu perusosaan ja asumiskuluihin koko kalenterikuukauden ajalta.
Ulkomailla syntyneisiin ryöstöstä tai tapaturmasta aiheutuneisiin kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeellista myöntää täydentävää toimeentulotukea eli
kustannusten voidaan katsoa olevan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia.
2.6.2 Oikeus toimeentulotukeen
Opas sivu 57
Toimeentulotukipäätös tulee perustua toimeentulotukilakiin eikä sitä voi perustella millään
muulla lailla (esim. ulkomaalaislaki). Jos EU/ETA-kansalaisen tai kolmannen maan kansalaisen oleskelu katsotaan tilapäiseksi, perustellaan kielteinen päätös (tai oikeus vain välttämättömään toimeentulotukeen) toimeentulotukilain 14 §:llä.
Toimeentulotukeen on aina oikeus seuraavilla:
1. Kolmannen maan kansalaiset:
 Joilla on voimassaoleva P-tunnus-oleskelulupa
 Tilanteet, joissa ulkomaalaiselta ei edellytetä turvattua toimeentuloa: esim. turvapaikan saaneet, paluumuuttajat, Suomen kansalaisen puoliso ja muu omainen, oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella tai hänen perheenjäsenensä, ihmiskaupan
uhri, yksilöllinen inhimillinen syy oleskelulupapäätöksessä, maasta poistamisen estyminen (ks. tarkemmin Stm:n opas s. 173–176)
2. EU/ETA-kansalaiset
 Joilla oikeus pysyvään oleskeluun: oleskelu viisi vuotta, jonka jälkeen oikeus pysyvää
oleskelua osoittavaan oleskelukorttiin
3. Pohjoismaan kansalaiset
 Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin kansalaisella (ja Suomen kansalaisilla vastaavasti em. maissa) on silloin, kun hän oleskelee laillisesti tilapäisesti Suomessa, oikeus
saada tarpeen edellyttämää apua Suomen lainsäädännön mukaisesti, jos hän joutuu
täällä välittömän sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen tarpeeseen (Pohjoismainen
sosiaalipalvelusopimus v. 1996, 6. artikla).
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
27 (61)
5.2.2015
Vain välttämätön (kiireellinen) toimeentulotuki myönnetään seuraavissa tilanteissa:
1. Kun kolmannen maan kansalaisen oleskelulupa on määräaikainen (A- tai Btunnus) tai EU/ETA-kansalainen on oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa alle viisi
vuotta ja hänellä ei ole oikeutta vielä pysyvää oleskelua osoittavaan oleskelukorttiin (ja hän ei kuulu Stm:n oppaan liite 2:n poikkeustilanteisiin, Stm:n opas s. 58)
2. Oleskelulupaa ei ole haettu, se on vireillä tai se on peruttu
3. Opiskelun perusteella maahan tulleet
4. EU:n sisällä alle 3 kk työnhakijana olleet
5. Eläkeläiset
Välttämätön toimeentulotuki tarkoittaa:
 ruokarahaa
 välttämättömiä lääkkeitä (terveydenhoitomenoja, joita ei saa, jos ei maksa etukäteen)
 matkakustannuksia kotimaahan
Jos henkilölle on myönnetty täysimääräistä toimeentulotukea ja hänelle ei olisi enää perusteita tukea myöntää, annetaan henkilölle järjestelyaikaa (esim. 3 kk), jonka ajan hänelle voidaan myöntää täysimääräistä toimeentulotukea. Asiakasta informoidaan muutoksesta.
Kelan ratkaisut eivät vaikuta toimeentulotukipäätökseen.
Mikäli perhe / henkilö on asunut Suomessa jo pidempään ja selkeästi kiinnittynyt Suomeen
(lapset koulussa, päivähoidossa jne.), myönnetään tarpeen mukainen toimeentulotuki.
Erityistilanteita:
 Mikäli asiakkaalla ei ole oleskelulupaa tai se on peruttu, mutta oma maa ei huoli asiakasta takaisin ja asiakas pystyy sen dokumentein todistamaan, kyseessä on maasta
poistumisen estyminen. Tällöin myönnetään tarpeen mukainen toimeentulotuki.
Oleskelulupa- ja passikustannukset
Toimeentulotukea ei myönnetä kansalaisuushakemukseen eikä ensimmäisen oleskeluluvan
maksuun. Maahanmuuttajat, joilta edellytetään voimassa olevaa kotimaan passia, ensimmäinen passinhakumatka hyväksytään lähimpään konsulaattiin, jos passia ei ole mahdollista
hankkia Suomesta (konsulaatit tekevät vierailuja Suomeen). Pelkät dokumentit riittävät
yleensä jatkohakemukseen, jolloin passia ei tarvitse lähteä hakemaan kotimaasta.
1.1.2012 alkaen oleskeluluvan uusimisen yhteydessä annetaan biometrinen oleskelulupakortti eikä enää oleskelulupatarraa. Kustannus huomioidaan toimeentulotuessa.
Toimeentulotukeen oikeutetuille voidaan harkinnalla myöntää:
 Suomen tai ruotsin kielikurssille osallistumisesta voidaan myöntää 100 € vuodessa,
kun se katsotaan tarpeelliseksi tueksi henkilön kotoutumisessa. Lisäksi harkinnan
mukaan tukea voidaan myöntää välttämättömiin opiskelutarvikkeisiin (esim. sanakirjat)
 Opetushallituksen tekemien tutkintojen rinnastamispäätösten kustannukset voidaan
ottaa huomioon menona, koska ne ovat usein edellytyksenä työllistymiselle tai jatkokoulutukselle.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
28 (61)
5.2.2015
Maahantuloavustukset
Pakolaisille myönnetään ns. alkuvaiheen avustuksena ensimmäiseen kuntaan muuttovaiheessa
ensimmäiseen vakituiseen asuntoon muuttoavustusta tarpeellisten kalusteiden, taloustavaroiden ja
muiden perustarvikkeiden hankkimiseksi:
 yksinäiselle ja 1. perheenjäsenelle kaksi kertaa perusosan suuruus
 muille perheenjäsenille 200 €
 mikäli osa avustuksesta annetaan tavarana (esimerkiksi tekstiilipaketti tai Pakilan huonekaluja),
niiden arvo vähennetään myönnettävästä summasta
Suoraan maahan saapuville pakolaisille voidaan myöntää vaateavustusta talvivaatteiden hankintaan 126 euroa / henkilö ensimmäisen talvena.
Ulkomailla olevan omaisuuden ja tulojen selvittäminen
Lähtömaan olosuhteet selvitetään mm. omaisuuden osalta silloin, kun myönnetään täysimääräistä toimeentulotukea. Tällöin pyydetään lähtömaan verotodistus ja otteet tileistä. Omaisuuden realisointiaika on 6 kk.
Ulkomailta haettava eläke
Eläke on ensisijainen toimeentulotukeen nähden, se on haettava aina ja se otetaan huomioon tulona toimeentulotukea laskettaessa. Jos asiakas ei hae eläkettä, niin toimeentulotuki
voidaan hylätä sillä perusteella, että asiakas ei hae ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotukea
voidaan maksaa, jos asiakas toimittaa tiedot eläkkeen hakemisesta.
Toimeentulotukilaskelmissa huomioidaan eläke/kk Suomen pankin valuuttakurssin mukaan
SUOMEN PANKKI - Uusimmat valuuttakurssit (esim. 5619,47 VEN.RUB/kk = 100,35 e/kk,
valuuttakurssi 1 e= 56 VEN.RUB / 24.11.2014). Valuutan kurssimuutokset: Jos kurssi muuttuu 7 %, tehdään tarkistuslaskelma. Käytäntö on sama kuin asiakasmaksuyksiköllä.
Mikäli eläke sisältää vammaistukea, niin sitä ei huomioida tulona (eläkemaksutositteessa koodi
EDV ja NSU tai N0 760892).
2.7 Kotoutumistuki
Linkki: FINLEX ® - Laki kotoutumisen edistämisestä 2010
Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle,
jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi.
Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti hänen omien tavoitteidensa, työ- ja koulutushistoriansa sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
29 (61)
5.2.2015
Kun henkilöllä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, myönnetään sekä perus- että täydentävä toimeentulotuki kotoutumistukena. Ehkäisevä toimeentulotuki myönnetään kuitenkin aina toimeentulotukilain 13 §:n mukaisena ehkäisevänä toimeentulotukena, ei kotoutumistukena.
3.Menettely toimeentulotukiasioissa
Opas sivu 60
3.1 Toimeentulotukea myöntävä kunta
Opas sivu 60
3.1.1 Vakinainen oleskelu
Opas sivu 60
Näyttö asuinosoitteesta
Toimeentulotuen hakijan on esitettävä asunnon vuokrasopimus. Hänen ja mahdollisten muiden
henkilöiden asuminen samassa asunnossa selvitetään väestörekisteritiedoista.
Mikäli asiakkaan toimittamissa asiakirjoissa (vuokrasopimus ja talonkirjanote) ja väestörekisterissä
on ristiriitaisuuksia, epäselvä tilanne tulee tarkistaa kotikäynnillä. Asumisolosuhde voi olla epäselvä
alivuokralaisasumisen, soluasumisen, yhteisöasumisen tai yhteismajoituksen vuoksi.
Mikäli toinen puoliso ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä asunnosta ja ilmoittaa osoitteekseen
vain poste restante, pyydetään tuen hakijalta selvitystä siitä, mihin osoitteeseen puoliso on muuttanut tai missä osoitteessa hän tilapäisesti oleskelee. Mikäli asunnosta pois muuttanut puoliso hakee toimeentulotukea, edellytetään hänen antavan selvityksen osoitteesta tai osoitteista, joissa hän
on oleskellut. Ellei hakija anna riittävää selvitystä oleskeluosoitteistaan, katsotaan puolisoiden olevan edelleen yhdessä asuvia toimeentulotukea haettaessa.
3.2 Toimeentulotukiasian käsittely
Opas sivu 65
3.2.2 Tuen hakeminen ja päätöksen antaminen
Opas sivu 70
3.2.2.1 Perheen määritelmä toimeentulotukilaissa
Opas sivu 70
Mikäli samaa sukupuolta olevat henkilöt eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan, heidän katsotaan
asuvan yhteistaloudessa. Molemmat henkilöt katsotaan itsenäisiksi tulonsaajiksi ja heille tehdään
erilliset toimeentulotukilaskelmat. Perusosana sovelletaan yhdessä asuvien henkilöiden perusosaa. Samassa asunnossa asuville eri sukupuolta oleville hakijoille annetaan tilaisuus selvittää
asumistaan. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti. Asumismuodosta saadun selvityksen perusteella päätetään, käytetäänkö yhdessä vai yksin asuvan perusosaa.
3.2.2.2 Toimeentulotuen hakeminen
Opas sivu 72
Asiakas voi valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön tekemään puolestaan hakemuksen. Asiakkaan
on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (Hallintolaki
12 §). Ilmoituksen toimeentulotuen tarpeesta voi tehdä myös toinen henkilö tukea tarvitsevan puolesta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
30 (61)
5.2.2015
Asiakkaan tulee ilmoittaa tilinumero tai sen muutos kirjallisesti allekirjoituksellaan varmistaen, sähköistä hakemusta lukuun ottamatta.
3.2.2.4 Asian käsittely ja käsittelyaika
Opas sivu 77
Hakemuksen kiireellisyyden arviointi edellyttää sosiaalihuollon ammattilaisen arviota, viranhaltija
harkitsee kiireellisyyden ja toimeentulotuen myöntämisen tapauskohtaisesti.
3.2.2.5 Päätöksen muoto ja tiedoksianto
Opas sivu 78
Kaikki toimeentulotukipäätökset annetaan asiakkaalle kirjallisesti tiedoksi. Päätöksen tulee olla selkeä ja perusteltu (Hallintolaki 44 § ja 45 §).
3.2.3 Toimeentulotuen määräytymisaika ja tuen myöntäminen takautuvasti
Opas sivu 81
Toimeentulotuen määräytymisaika
Opas sivu 81
Toimeentulotukihakemus käsitellään sille ajalle, jolle asiakas hakee tukea. Päätös voidaan
työntekijän harkinnan mukaan tehdä myös eri ajalle kuin asiakas on hakenut. Toimeentulotukipäätös tehdään kokonaisille kalenterikuukausille. Päätös voi olla myönteinen, osittain kielteinen tai kielteinen.
4 Toimeentulotuen rakenne ja suuruus
Opas sivu 91
4.2.1 Perusosan sisältö ja suuruus
Opas sivu 94
1. yksin asuvan henkilön ja yksinhuoltajan normista Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Sosiaali- ja
terveysministeriö
 Silloinkin kun yksinhuoltaja asuu yhteistaloudessa esimerkiksi vanhempiensa kanssa, häneen sovelletaan yksinhuoltajan perusosaa.
 Vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa, käytetään yksin
asuvan perusosaa (ks. kohta 3).
 Samassa asunnossa pitempiaikaisesti oleskelevalle asunnottomalle, jolla ei ole asumismenoja, voidaan käyttää yksin asuvan perusosaa.
 Vammaisten henkilöiden työtoiminnassa olevan henkilön kohdalla käytetään yksin asuvan
perusosaa, vaikka hän asuisi yhteistaloudessa tai vanhempansa luona. Samoin jos molemmat puolisot tekevät huoltosuhteista työtä, käytetään molemmille yksin asuvan perusosaa.
2. Muulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta, jollei
kohdasta 3 muuta johdu.
 Yhteistaloudessa (=samassa osoitteessa) asuville sovelletaan 85 prosentin perusosaa riippumatta siitä, ovatko henkilöt avio- tai avopuolisoita, yhdessä asuvia sisaruksia, ystäviä,
samaa sukupuolta olevia henkilöitä jne. Edellytyksenä on, että yhteistaloudessa asuminen
on todellista. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan mukaan yhteistaloudesta on kysymys
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI

31 (61)
5.2.2015
lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten televisio, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Avo- ja aviopareille tehdään
yhteinen päätös toimeentulotuesta. Muissa tilanteissa molemmille yhteistaloudessa asuville
tehdään oma toimeentulotukipäätös.
Avo- ja aviopuolisoille voidaan tehdä tietyissä tilanteissa erilliset toimeentulotuen päätökset.
Esimerkki tällaisesta tilanteesta on, kun toinen puoliso on turvapaikan hakijana vastaanottokeskuksessa ja asuu ns. yksityismajoituksessa puolisonsa asunnossa. Vastaanottokeskus tekee turvapaikan hakijana olevan puolison toimeentulotukipäätöksen ja toimeentulotukea myöntävä palvelupiste toisen puolison ja muiden asunnossa asuvien henkilöiden päätöksen. Molempien puolisoiden osalta perusosana käytetään yhdessä asuvan perusosaa.
Mikäli puolisoilla on lapsia, lasten huomioon ottaminen päätöksenteossa määritellään sen
mukaan, ovatko lapset turvapaikan hakijoita vai kunnassa asuvia kuntalaisia.
3. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvalla, 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia yksin asuvan henkilön perusosasta
Pääsäännöstä poiketen voidaan vanhempansa kanssa asuvalle 18 vuotta täyttäneelle käyttää:
 muun 18 vuotta täyttäneen perusosaa (85 %), jos vanhempi tai vanhemmat ovat
toimeentulotuen saajia.
 muun 18 vuotta täyttäneen perusosaa (85 %) tai yksinasuvan perusosaa, jos vanhempansa tai vanhempiensa kanssa yhdessä asuva henkilö huolehtii vanhemmistaan.
Lisäksi voi olla muita asiakkaan yksilökohtaisia elämäntilanteita, joissa on aiheellista käyttää toimeentulotukilaskelmassa korkeampaa perusosaa. Tällöin perustelut tulee kirjata päätökseen.
4. 10–17 -vuotiaalla lapsella 70 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta sekä
5. alle 10 -vuotiaalla lapsella 63 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta.
Jos perheessä on useampia alle 18-vuotiaita lapsia (kohdat 4 ja 5), perusosaa alennetaan toisesta lapsesta 5 prosenttiyksiköllä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta 10 prosenttiyksiköllä.
Jos lapsen huolto- ja tapaamissopimuksessa on sovittu, että lapsi on puolet ajasta toisen vanhemman luona ja puolet ajasta toisen luona, perusosa jaetaan vanhempien kesken.
Mikäli joku perheenjäsen ei ole osallisena perheen jokapäiväisissä menoissa, hänen perusosansa tulee jättää huomioimatta. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun perheenjäsen matkustaa ulkomaille pitemmäksi aikaan kuin kahdeksi viikoksi tai kun perheen lapsi on sijoitettuna
lastensuojelulain mukaisesti kodin ulkopuolelle.
Toimeentulotulotuen hakijalla on ilmoitusvelvollisuus perheen muutoksista, mutta myös lastensuojelun sosiaalityöntekijän vastuulla on ilmoittaa lapsen sijoituksesta, mikäli perhe on toimeentulotuen asiakkaana.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
32 (61)
5.2.2015
4.3 Muut perusmenot
Opas sivu 104
4.3.1 Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismeno
Opas sivu 104
Asumisoikeus- ja osa-omistusasunto
Asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto ovat verrattavissa vuokra-asuntoon. Asumisoikeusasunnossa ja osaomistusasunnossa huomioon otettavia asumismenoja ovat kuukausittaiset vuokran kaltaiset menot, joista käytetään nimityksiä käyttövastike, hoito- ja / tai hallintovastike sekä
erikseen maksettavat lämmitys- ja vesimaksut.
Näiden perusasumismenojen lisäksi muina asumismenoina on:
 asumisoikeusmaksu, joka asukkaan tulee maksaa asumisoikeusasunnon ns. kynnysrahana
(10 – 15 prosenttia huoneiston hinnasta). Mikäli tätä asumisoikeusmaksua varten on otettu
henkilökohtainen laina, lainan korot hyväksytään toimeentulotuessa menona. Asumisoikeusmaksua varten otetun lainan lyhennys on rinnastettavissa asuntolainan lyhennykseen
eikä ole toimeentulotukeen oikeuttava meno.
 lunastusmaksu, jolla asukas lunastaa osaomistusasunnon rakennuttajalta hallittavakseen
tietyllä osuudella huoneiston kokonaishinnasta (10 - 30 prosenttia). Rakennuttaja päättää
osuuden määrän. Asukas asuu huoneistossa sovitun määräajan (6 – 20 vuotta) vuokralla,
minkä jälkeen asunnon voi lunastaa kokonaan omakseen maksamalla rakennuttajalle lunastushinnan. Asukas maksaa lisäksi ns. pääomavastiketta, joka koostuu lainanlyhennyksestä ja korosta. Mikäli osaomistusasunnon lunastusta varten on otettu henkilökohtainen
laina, korko hyväksytään täydentävän toimeentulotuen menona. Lainan lyhennys ei ole
toimeentulotukeen oikeuttava meno. Pääomavastikkeesta täydentävän toimeentulotuen
menona huomioidaan samoilla perusteilla ainoastaan koron osuus.
Entré-asunto
Entré-asunto on ns. rahoitusasunto, jossa omistusasunnon omistajaksi pääsee 15–30 prosentin
osuudella asunnon velattomasta hinnasta eli ns. myyntihinnasta. Asunnon loppuhinta 70–85 prosenttia velattomasta hinnasta maksetaan kuukausittain ns. yhtiölainana. Kuukausittaisena asumismenona on yhtiövastike, joka rakentuu seuraavasti:
 hoitovastike
 rahoitusvastike, jolla lyhennetään yhtiölainaa ja joka koostuu sekä yhtiölainan lyhennyksestä että korosta.
Toimeentulotuen hakijan perustoimeentulotukeen oikeuttavina asumismenoina entré-asunnossa
hyväksytään hoitovastike ja rahoitusvastikkeesta yhtiölainan koron osuus. Mikäli tuen hakija on ottanut henkilökohtaista lainaa asunnon myyntihinnan maksamiseksi, tämän henkilökohtaisen lainan
korko hyväksytään myös perustoimeentulotuen menona.
Epärealistisia asuntohankkeita ei tueta toimeentulotuella. Asunnon hankinnan realistisuutta tulee
arvioida vertaamalla perheen tulotasoa asunnon hankinta-ajankohtaan, ja onko tuensaajalla mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa vastata itse asumisestaan.
Asuntolainan korkoihin sellaiseen asuntoon, jonka pankki tulee realisoimaan, ei myönnetä toimeentulotukea, koska tuen myöntäminen ei turvaa asumisen jatkumista. Asiakkaan kanssa on selvitettävä mahdollisuudet siirtyä asumismuotoon, jonka asumiskulut ovat kohtuulliset.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
33 (61)
5.2.2015
Asunnon perusparantamiseen otetut lainat
Asunnon perusparantamista varten otettujen henkilökohtaisten lainojen kohtuulliset korot otetaan
huomioon edellyttäen, että lainan ottaminen on ollut välttämätöntä asumisen edellytysten turvaamiseksi eli asunnon kunto / ikä on edellyttänyt perusparantamisen aloittamista. Samoin perustein
myös taloyhtiön ottaman perusparannuslainan korot otetaan huomioon, mikäli taloyhtiön laina on
otettu välttämättömän perusparannuksen suorittamiseen (esimerkiksi putkiremontti verrattuna parvekkeen lasitus). Jos taloyhtiön korjauslaina-osuus sisältyy rahoitusvastikkeeseen, hyväksytään se
kohtuullisiin asumismenoihin, sillä kyseessä on pakkomeno, johon asukas ei yleensä pysty itse
vaikuttamaan.
Tilapäinen asuminen terveyshaitan vuoksi
Mikäli toimeentulotuen hakija on itsestä riippumattomasta syystä kuten homevaurion tai muun vastaavan asunnon terveyshaitan vuoksi pakotettu asumaan muualla kuin omassa asunnossaan, molempien asuntojen kustannukset huomioidaan toimeentulotuessa menona. Mikäli tällaiseen tilanteeseen päädytään, on varmistettava, että tilapäisessä asunnossa asuminen on väliaikaista ja paluu varsinaiseen asuntoon on realistinen. Väliaikaisen asunnon asumismenot huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona ja varsinaisen asunnon asumismenot perustoimeentulotuen menona. Mikäli varsinainen asunto osoittautuu kuitenkin asuinkelvottomaksi, toimeentulotukea ei myönnetä kahden asunnon asumiskuluihin.
Muita perustoimeentulotuessa huomioitavia asumismenoja
1. Taloyhtiön laajakaistamaksu joka sisältyy vuokraan, on meno, johon asiakas ei voi itse vai-
kuttaa, joten se otetaan huomioon menona vuokran osana
2. Omistusasunnon kiinteistövero: Jos hakijalle ei myönnetä vapautusta kiinteistöverosta, on
vero toimeentulotukeen oikeuttava meno
3. Saunamaksu otetaan asumismenona huomioon, kun taloyhtiössä on sauna ja asiakkaalla
on saunavuoro.
4. Pyykkitupamaksu on perusosaan sisältyvä meno
5. Autopaikkamaksu ei ole lähtökohtaisesti toimeentulotuessa hyväksyttävä meno
Muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot myönnetään täydentävänä
toimeentulotukena. Tällaisina menoja ovat esimerkiksi vuokravakuus ja muut muutosta aiheutuvat
kustannukset samoin kuin kodin sisustamisesta, kodinkoneista ja huonekaluista aiheutuvat
kustannukset silloin, kun henkilöllä tai perheellä on erityinen tarve tai olosuhde. Katso STM:n opas
sivu 116
Alivuokralaisasunnot
Haettaessa toimeentulotukea alivuokralaisasunnon vuokraan tulee asiakkaan esittää alivuokralaissopimus ja talonkirjaote. Myös päävuokralaisen vuokrasopimus voidaan pyytää nähtäväksi. Yleisesti alivuokralaisasunnon vuokran tulee noudattaa markkinahintatasoa. Alivuokralaisasunnon
vuokra määräytyy alivuokralaisen käytettävissä olevan asuintilan mukaisesti. Yleensä alivuokralaisella tulee olla käytössään vähintään yksi huone. Katso linkistä vuokran suuruus
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/toimeentulotuki/asumismenot
Alivuokralaisasuntoon ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
34 (61)
5.2.2015
Osuus asumiskustannuksista
Jouduttaessa arvioimaan perheenjäsenen osuutta asumiskustannuksista, lasketaan se jakamalla
asumiskustannukset asujien määrällä. Omistusasunnossa asumiskustannuksiin otetaan huomioon
osuus yhtiövastikkeesta ja asuntolainan koroista. Kaikkien perheenjäsenten yhteenlaskettuina
asumiskustannuksina hyväksytään http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/toimeentulotuki/asumismenot mukaiset menot.
Täysi-ikäiselle 18 vuotta täyttäneelle nuorelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma ja päätös, vaikka hän asuisi vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Talouden yhteisistä menoista, kuten asumismenoista, otetaan huomioon menoina kohtuullinen, yleensä henkilöluvun mukainen osuus. Tämä lisäksi tulee selvittää, sisältyykö 18 vuotta täyttäneen nuoren vanhemmille maksamaan vuokraosuuteen asumiskustannusten lisäksi muitakin menoja, kuten osuutta ravinto-, internet- tai puhelinkustannuksista. Tällöin vuokraosuudesta voidaan vähentää esimerkiksi perusosasta ravinto-osuuden mukainen summa.
Poikkeus tähän on vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuva täysi-ikäinen opiskelija, joka
ei voi saada opiskelijan asumislisää. Tällöin asumiskustannukset huomioidaan kokonaisuudessaan
vanhempien / vanhemman toimeentulotukipäätöksessä. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija hakee toimeentulotukea, hänen päätöksessään ei vastaavasti huomioida hänen osuutta asumismenoista
Soluasuminen
Soluasumisen kaltaisessa vuokrasuhteessa (kimppakämpät ja vastaavat) asuvien kohdalla noudatetaan kohtuuvuokratasoa. Katso. summat linkistä http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/toimeentulotuki/asumismenot .
Karavaaniasuminen / asuntoauto, vene tai vastaava asuminen myönnetään täydentävä toimeentulotukena, ks. 4.4.3.
Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä
Opas sivu 107
Toimeentulotuen asumismenoihin maksaa oleskelukunta. Helsingillä ei ole velvollisuutta maksaa
toimeentulotukea asumismenoihin toisessa kunnassa. Samoin henkilön oleskellessa kuukausia
ulkomailla esimerkiksi työnhaussa, työssä tai opiskellessa, kaupungilla ei ole velvollisuutta maksaa
Helsingissä syntyneitä asumiskustannuksia.
Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti vain asuinkäyttöön tarkoitettuihin tiloihin.
Kun henkilö tai perhe hakee toimeentulotukea asumiskustannuksiin, tuen hakija / hakijat on ohjattava aina hakemaan asumistukea Kelasta. Asumistuki tulee tarkistaa myös perhekoon muuttuessa
tai tulojen muuttuessa.
Vuokran kohtuullisuuden arvioiminen
Kohtuullisena asumistasona pidetään yleensä huone / henkilö -periaatetta. Keittiötä ei lueta huoneeksi.
Kohtuullinen vuokrataso on suuntaa antava tieto toimeentulotuessa huomioon otettavasta kohtuullisesta vuokramenosta kuukautta kohti. Suositus on määritelty toimeentulotukea hakevan talouden
henkilömäärän mukaan. Asuinkäyttöön tarkoitetun asunnon pinta-alalle ei ole määritelty kohtuullista huomioon otettavaa pinta-alaa. Kohtuulliset vuokratasot henkilöluvun mukaan löytyvät linkistä
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
35 (61)
5.2.2015
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/toimeentulotuki/asumismenot.
Jos vuokra ylittää ohjeellisen suositustason, vuokran kohtuullisuus tulee arvioida yksilö- tai perhekohtaisesti tuen hakijan tilanne huomioon ottaen:
 Erityinen tilanne on esimerkiksi vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama
tilantarve tai vammaisuuden perusteella asuntoon tehdyt muutostyöt. Mikäli ruokakuntaan
kuuluu vammainen henkilö, asunnon kohtuullisena pinta-alana huomioidaan yhtä henkilöä
suuremman henkilöluvun mukainen pinta-ala kuin mitä ruokakunnan koko todellisuudessa
on. Tämän periaatteen mukaisesti kahden henkilön perheessä, jossa toinen on vammainen
henkilö, asunnon kohtuullisena vuokratasona voidaan pitää toimeentulotuen suositusten
kolmen henkilön mukaista kohtuullista vuokraa.
 Muita erityistilanteita voivat olla lasten koulunkäynti, erityinen hoidon tarve, etävanhemman
lasten tapaamisesta johtuva tilan tarve, yllättävä elämänmuutos perheenjäsenen kuoleman
vuoksi, leskeys tai hakijan korkea ikä.
 Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle on annettava riittävästi aikaa hakeutua edullisempaan
asuntoon ennen kuin asumismenojen kohtuullistaminen voidaan aloittaa, vähintään kolme
kuukautta. Asiakkaan päätökseen on kirjattava:
 mihin saakka kohtuullisen vuokratason ylittävä vuokra huomioidaan täysimääräisesti menona
 että asiakasta on kehotettu hakemaan edullisempaa asuntoa ja mihin mennessä
asiakkaan on toimitettava selvitykset asunnon hakemisesta
 Asiakkaan antaman selvityksen jälkeen tilanne tulee arvioida ja päättää, hyväksytäänkö asiakkaan asumismenot täysimääräisesti vai ryhdytäänkö asiakkaan kohdalla noudattamaan kohtuullista vuokratasoa. Linjaus on kirjattava asiakkaan päätökseen sekä asiakastietojärjestelmään.
 Vuokran kohtuullisuutta tulee arvioida myös perhekoon muuttuessa ja vuokran korotusten
yhteydessä. Asiakkaan päätöksiin on kirjattava perheen kokoonpanossa tai asumiskustannuksissa tapahtuneiden muutosten vaikutukset toimeentulotuessa hyväksyttyihin kohtuullisiin asumismenoihin.
o Jos vuokra nousee ja ylittää kohtuullisuustason merkittävästi, asiakasta on ohjattava muuttamaan kohtuuhintaiseen asuntoon, mikäli asiakas ei pysty esittämään erityisiä perusteita kyseisessä asunnossa asumiselle.
o Asiakkaan luokse on tehtävä tarvittaessa kotikäynti ja saatujen selvitysten jälkeen on perusteltava, minkä suuruiset asumiskustannukset hyväksytään asiakkaan menoina toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä.
o Asiakkaalle on annettava riittävä aika, vähintään kolme kuukautta selvittää
asunnonvaihtoa.
o Vuokran huomioon ottaminen ja linjaukset kirjataan sekä asiakkaan päätöksiin
että asiakastietojärjestelmään toimeentulotuen ohjeistukseksi.
Mikäli asiakas on ollut tietoinen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston noudattamasta kohtuuvuokrakäytännöstä ja asiakas on siitä huolimatta valinnut asunnon, joka on vuokran suhteen kohtuuttoman suuri, vuokra kohtuullistetaan heti ensimmäisestä päätöksestä alkaen. Tällöin asiakkaan
saama neuvonta tulee olla kirjattuna asiakastietojärjestelmän.
Kun asiakkaan vuokra nousee ja tulee raja vastaan, että vuokra alkaa olla liian kallis, asiakasta
tulee kehottaa etsimään halvempaa asuntoa ja tietyn ajan päästä voidaan vuokra kohtuullistaa,
mikäli asiakas ei asuntoa ole hakenut. Kohtuullistaminen tässä tapauksessa tarkoittaa sitä vuokraa, joka on viimeksi hyväksytty menona.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
36 (61)
5.2.2015
Kun asiakkaalle asetetaan vaatimus etsiä halvempaa asuntoa, määräaikaa aletaan laskea päätöstä seuraavan kuukauden alusta.
Vuokran ja erillisten lämmityskulujen yhteenlaskettujen kustannusten tulee noudattaa kohtuuvuokratasoa.
Asumisen turvaaminen
Mikäli asiakas toistuvasti laiminlyö vuokranmaksun ensisijaisuuden ja asiakkaan asumisen jatkuminen on turvattu toimeentulotuen myöntämisellä, asiakkaan kanssa tulee laatia suunnitelma, että
vastaavanlainen tilanne ei toistu. Kaikkien toimeentulotuen päätöksiä tekevien ammattiryhmien
tehtävänä on huolehtia siitä, että toimeentulotuen asiakkaan vuokran mahdollinen omavastuuosuus tulee maksetuksi. Vuokran maksamista seurataan ja seuranta dokumentoidaan toimeentulotuen päätösten asiaselosteeseen. Mikäli asiakkaan omavastuuosuuksia on kuitenkin maksamatta
ja asiakkaalle on syntynyt vuokravelkaa, etuuskäsittelijän edellytetään omalta osaltaan antavan
asiakkaan tilanne viipymättä tiedoksi asiakkaan vastuusosiaaliohjaajalle / -työntekijälle.
4.3.2 Taloussähkö, kotivakuutus ja vesi
Opas sivu 108
Toimeentulotuen muihin asumisen perusmenoihin kuuluvat lisäksi taloussähkö- ja kaasumaksut
sekä kotivakuutus.
Sähkön ja veden osalta toimeentulotukea myönnetään kohtuullisiin menoihin. Mikäli henkilön tai
perheen sähkönkulutus on poikkeuksellisen suuri, sähkön käytön perusteet ja korkean kulutuksen
tarpeellisuus tulee selvittää kuulemalla asiakasta ja tarvittaessa on käytettävä sähkön toimittajan
palveluita, kyseeseen voi tulla huoneistokohtainen sähkönkulutuksen tarkistaminen mittarin avulla.
Kotivakuutus otetaan menona huomioon muina perusmenoina. Maksu riippuu vakuutettavan omaisuuden määrästä, vakuutettavan irtaimiston sijaintipaikkakunnasta ja talotyypistä. Lisäksi vakuutuksenottajan ikä ja perhekoko voivat vaikuttaa maksun suuruuteen.
Vakuutusyhtiöt tarkistavat uusien kotivakuutuksien hakijoiden luottotiedot. Mikäli hakijan luottotiedoissa on häiriömerkintä, vakuutusyhtiö arvioi vakuutuksen myöntämiseen liittyvät riskit. Kotivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus ja vakuutusyhtiö voi oman harkintansa perusteella olla myöntämättä kotivakuutusta. Vakuutuksen hakija voi vaikuttaa vakuutusyhtiön harkintaan toimittamalla selvityksiä luottohäiriömerkinnän taustoista ja siitä, miten hän hoitaa tällä hetkellä velkojaan.
Jos asiakas ei saa kotivakuutusta vakuutusyhtiöstä, vaikka se on välttämätön vuokra-asunnon
saamiseksi, voidaan vakuutusyhtiölle laittaa kirje, jossa todetaan, että asiakas voi saada nykyisessä taloudellisessa tilanteessaan toimeentulotukea kotivakuutuksen maksamiseen.
4.3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Opas 108
Pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut
Opas sivu 111
Toimeentulotukeen hyväksytään menona pääsääntöisesti julkisen terveydenhuoltopalveluiden kustannukset. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon poikkeuksellisesti asiakaskohtaisesti, kun asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ei ole saatavissa julki-
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
37 (61)
5.2.2015
sessa terveydenhuollossa, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät
esimerkiksi:
 yksityisen silmälääkärin
 hammaslääkärin
 gynekologin
 työterveyslääkärin sairauden perusteella määräämät lääkkeet
Terveydenhoitopäätöksen sisältämät menot

















lääkärin, hammashoidon, tilapäisen kotisairaanhoidon tai muun terveydenhuollon työntekijän
suorittaman kotikäynnin maksut
hoitomaksut perusterveydenhuollossa Helsingin kaupungin sairaaloiden poliklinikoilla ja vuodeosastoilla
hoitomaksut Helsingin kaupungin, HUS:n ja Lastenlinnan sairaaloihin laskua vastaan tai maksusitoumuksella, kun kokonaishoidon kesto on kuukauden aikana enintään 14 vuorokautta
hoitoon liittyvän lääkärinlausunnon maksut ajokorttilausuntoa lukuun ottamatta
poliklinikkakäyntien, päiväsairaalan ja julkisen terveydenhuollon fysioterapian maksut
sairaankuljetuksen maksut
hammasproteesin korjaus, pohjaus kustannukset
kokoproteesin kustannukset jatkuvan avustuksen saajalle (avustuksen on täytynyt jatkua useampia kuukausia)
julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet sekä yksityisen silmälääkärin, hammaslääkärin, gynekologin ja työterveyslääkärin sairauden perusteella määräämät lääkkeet ja ehkäisypillerit, kierukka (hormoni ja kupari), ehkäisyrengas, ehkäisykapseli
ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) asiakasmaksut
Kelan korvausten jälkeiset matkakustannusten omavastuuosuudet julkisia terveydenhoitopalveluja käytettäessä
maksusitoumus silmälääkärin tai optikon määräämistä silmälaseista sosiaali- ja terveysviraston
hyväksymien hintataulukoiden mukaan. Jos optikolla ei ole oikeutta määrätä laseja, silmälääkärin omavastuuosuudet kuittia vastaan tai maksusitoumuksella. Silmälasien korjaus maksusitoumuksella tai kuittia vastaan (kts. Silmälasit).
ambulanssissa suoritettujen toimenpiteiden ja hoitojen maksut
annosjakelun kustannukset tai annosjakelun omavastuuosuus
haavanhoitotuotteet
julkisen terveydenhuollon rokotusohjelman mukaiset rokotteet, jos niistä on maksu (vapaaehtoiset rokotukset, jotka asiakas itse kokee tarpeelliseksi eivät kuulu toimeentulotuessa hyväksyttäviin menoihin.) THL rokottajan kasikirja-fi/aikuiset
psykoterapian omavastuuosuudet, kun asiakkaalla on kelan kuntoutuspäätös
Maksusitoumus apteekkiin
Mikäli asiakkaalle on myönnetty toimeentulotukea terveydenhuoltomenoihin, lääkkeiden hankkimista varten myönnetään maksusitoumus apteekkiin.
Mikäli maksusitoumus kattaa julkisen terveydenhuollon lääkärin lisäksi myös yksityisen erikoislääkärin (esimerkiksi työterveyslääkärin, silmälääkärin tai gynekologin) määräämät lääkkeet sairauden
perusteella, kyseisen erikoislääkärin myöntämistä lääkkeistä tulee olla erillinen maininta maksusitoumuksessa.
Tarvittaessa maksusitoumusta voidaan rajata esimerkiksi lääkkeiden väärinkäytön vaikeuttamiseksi siten, että hyväksytään vain yhden nimetyn lääkärin tai terveysaseman määräämiä lääkkeitä.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
38 (61)
5.2.2015
Toimeentulotukea ei myönnetä:
Peruuttamattomasta poisjäännistä lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolta määrättyä maksua ei
makseta toimeentulotukena vaan terveydenhuoltolaitos laskuttaa näistä aina asiakasta ja perii tarvittaessa maksun ulosottoteitse.
Sairaalalaskuun mahdollisesti sisältyvään puhelinlaskuun ei myönnetä toimeentulotukea, puhelinkustannukset sisältyvät perusosaan.
Terveydenhoitomenot, joihin tarvitaan erillinen päätös ja maininta maksusitoumukseen
 vitamiinit, hivenaineet, ravintolisät, äidinmaitokorvikkeet
 kuulolaitteen paristot
 ortopediset tuotteet mm. tukisukat
 happipullot
 synnytyssairaalan perhehuone ja tukihenkilön maksu
 lääkkeet, jotka eivät kuulu Kelan korvattavuuden piiriin (ks. viitehintajärjestelmä)
 röntgenkuvat
 aurinkolasit
 lääkärinlausunto ajokorttia varten
 rokotteet, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan
 muun kuin julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista aiheutuneet kustannukset.
Lääkkeet http://www.kela.fi/laakkeet
Lääkekatto
Lääkekatto on kyseessä, mikäli Kelan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden yhteenlasketut omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana ns. lääkekustannusten vuotuisen omavastuurajan Lääkekatto - kela.fi.
Kela seuraa vuotuisen omavastuurajan täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun
raja on ylittynyt, Kela lähettää ilmoituksen asiakkaalle. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-kortin ja Kelan lähettämän ilmoituksen ”Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten”.
Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä Kela/lääkkeet/lääkekatto
Opas sivu 110
Mikäli lääke on viitehintaa kalliimpi, asiakkaan maksettavaksi jää viitehinnan ylittävä osuus.
Maksusitoumus korvaa lisäksi kotihoidon tai lääkärin hoito- tai palvelusuunnitelman mukaan tarpeelliseksi todetun annosjakelun kustannukset tai annosjakelun omavastuuosuuden. Lääkkeiden
annosjakelulla tarkoitetaan menettelyä, jossa apteekki toimittaa asiakkaan tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet kerta-annoksiin jaeltuina enintään kahden viikon erissä. Lääkkeet jaellaan kertaannoksiksi koneellisesti tai käsin.
Erektiohäiriö-, laihdutus-, tupakoinnin lopettamis- ja antabuslääkkeet
Julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämiin potenssilääkkeisiin (Viagra, Cialis, Levitra, Muse), lihavuuden hoitoon määräämiin lääkkeisiin (Xenical, Reductil), tupakoinnin lopettamiseen (Zyban, Champix) tai antabuslääkkeisiin myönnetään toimeentulotukea, mikäli lääkehoito on tarpeellinen asiakkaan terveydelle FINLEX ® - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Hämeenlin-
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
39 (61)
5.2.2015
nan HAO 17.12.2012 12/0739/1. Asiakkaalta tulee pyytää tarvittaessa lisäselvitys hoitavalta lääkäriltä. Edellä mainittuihin lääkkeisiin on myös tietyissä tilanteissa mahdollisuus saada Kela-korvaus.
Tietoa lääkkeiden, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden hinnoista, korvattavuudesta ja
keskenään vaihtokelpoisista lääkkeistä voi hakea Kelan internetsivuilta löytyvästä Lääkehaku palvelusta.
Korvaushoitolääke Suboxone ® apteekkijakelussa olevalle asiakkaalle
Suboxonen ® omavastuuosuus maksetaan asiakkaalle toimeentulotukena yleisten normien mukaan. Kun asiakkaan ns. lääkekatto eli kalenterivuosittainen omavastuuosuus tulee täyteen, asiakas saa oikeuden lisäkorvaukseen, minkä jälkeen asiakas maksaa lääkkeestä 1,50 euroa / ostokerta kalenterivuoden loppuun. Jos asiakas ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, hänen on maksettava itse omavastuuosuudet.
Myönteinen toimeentulotukipäätös tehdään kaikissa tilanteissa perustoimeentulotuen päätöksenä.
Mikäli asiakas saa myönteisen päätöksen toimeentulotuesta Suboxone ® -lääkkeen kustannuksiin,
asiakkaalle myönnetään maksusitoumus asiakkaan sopimusapteekkiin Suboxone ® -lääkkeeseen.
Lääkkeet, joista ei saa Kela-korvausta
Lääkkeitä, joihin ei saa Kela-korvausta voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, jolloin täytyy olla
vahvat perusteet lääkkeen käytölle. Lääkärin konsultaatio on tarpeen. Asiasta tehdään erillinen perustoimeentulotuen päätös.
Suun terveydenhuolto
Sosiaali- ja terveysvirasto järjestää tarpeellisen suun terveydenhuollon joko omana tai ostopalvelutoimintana. Helsingin kaupungin hammashoito
Hammashoidon tarpeessa oleva toimeentulotuen asiakas ohjataan kunnalliseen hammashoitoon,
jossa arvioidaan hoidon tarve ja sen kiireellisyys. Kiireellisen hammashoidon palvelut asiakas saa
kaupungin hammashoitolasta tai hänet ohjataan sopimushammaslääkärille. Kiireettömään hammashoitoon pääsy perustuu kunkin asiakkaan osalta yksilölliseen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden
arviointiin. Yksityiskohtainen arvio hoidon tarpeesta tehdään vastaanotolla.
Kunnalliseen hammashoitoon ei tarvitse kirjoittaa maksusitoumusta. Mikäli asiakas on ollut kaksi
kertaa perusteettomasti saapumatta hammashoitolaan tilaamanaan ajankohtana, siitä tulee hänelle lasku, jota ei myönnetä toimeentulotukena. Tarvittaessa sosiaali- ja terveysvirasto perii maksut
ulosottoteitse asiakkaalta. Hammashoidon laskussa eritellään annetun hoidon ja mahdollisen peruuttamattoman käynnin kustannukset.
Sosiaali- ja terveysvirasto laskuttaa asiakasta myös yksityisen sopimushammaslääkärin antamasta
hoidosta. Asiakasmaksut ovat samat kuin mitä vastaavasta hoidosta olisi laskutettu kaupungin
omassa hoitolassa. Näihin laskuihin asiakas voi tarvittaessa hakea toimeentulotukea.
Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluihin myös
hammashoidon osalta.
Hammasrautojen osalta huomioidaan menona terveydelle välttämättömät kustannukset. Rautojen
välttämättömyydestä pyydetään lausunto kunnallisesta suun terveydenhuollosta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
40 (61)
5.2.2015
Proteettinen hoito
Osaproteesiin liittyvää hoitoa tarvitseva asiakas ohjataan aina hammaslääkärille. Erikoishammasteknikko voi tehdä proteesin korjauksen ilman hammaslääkärin lähetettä.
Mikäli potilaalla ei ole enää omia luonnollisia hampaita jäljellä esimerkiksi yläleuassa, voidaan hänet ohjata suoraan kokoproteesien hankintaan erikoishammasteknikolle, jonka kanssa sosiaali- ja
terveysvirasto on tehnyt sopimuksen.
Jos proteettiseen hammashoitoon liittyy hammasteknisen laboratorion käyttöä, antaa laboratorio
laskun hammasteknisistä töistä (proteeseista) suoraan asiakkaan maksettavaksi. Tämä maksu ei
siis sisälly enää terveyskeskuksen hammashuollon laskuun kuten aikaisemmin.
Vain rintamaveteraanit tarvitsevat hammaslääkärin lähetteen erikoishammasteknikolle Kelan korvausta varten.
Muut terveydenhoitopalvelut
Fysioterapia
Fysioterapia kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Kunta huolehtii siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen
tarve kunnan alueella edellyttää.
Yksilöhoitoihin tarvitaan terveyskeskuslääkärin tai julkisen sektorin erikoissairaanhoidon lääkärin
lähete. Toimeentulotukea voidaan myöntää julkisen terveydenhuollon antaman fysioterapian potilasmaksuosuuksiin.
Yksityisten terveydenhuoltopalvelujen antaman fysioterapian kustannukset otetaan toimeentulotuesta päätettäessä huomioon vain poikkeustapauksissa. Potilaan terapiatarve tulee arvioida ensin
sosiaali- ja terveysviraston oman fysioterapiapalvelun toimesta ennen kuin tehdään ratkaisu yksityisen fysioterapian myöntämisestä toimeentulotukena. Julkisen sektorin fysioterapeutti arvioi ulkopuolisen palvelun ostotarpeen myös siinä tapauksessa, jos esimerkiksi vaikeavammaisen potilaan
fysioterapeuttisessa hoidossa tarvitaan erityisosaamista yksityiseltä palveluntuottajalta. Kuntoutuksen osaamiskeskuksesta voidaan antaa maksusitoumus lääkinnällisenä kuntoutuksena, mikäli
kaupungin omat palvelut eivät riitä vastaamaan potilaan hoidon tarvetta. Kuntoutuksen osaamiskeskus on osa sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluja.
Kuntoutuspsykoterapia Kela työikäisten kuntoutuspsykoterapia
Psykoterapian omavastuuosuudet ja toimeentulotuki
Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon menona psykoterapian omavastuuosuudet,
kun Kela on hyväksynyt terapian korvauksen piiriin kuuluvaksi. Asiakkaan on toimitettava kuntoutuspäätös.
Painavista syistä voidaan harkita otettavaksi huomioon menona yksityinen psykoterapia, jota Kela
ei korvaa, esimerkiksi jos kysymyksessä on aiemmin alkaneen pitkäaikaisen ja edelleen jatkuvan
terapiahoidon loppuun saattaminen. Tällöin on ennen päätöksen tekemistä neuvoteltava asiasta
psykiatrian poliklinikan kanssa. Asiakasta kehotetaan hankkimaan apulaisylilääkäriltä lausunto siitä, miksi terapiahoito on asiakkaalle välttämätöntä ja kuinka kauan hoidon tarve tulee kestämään
eli täsmällinen arvio terapiahoidon päättymisestä ja mitä palveluja julkinen terveydenhuolto voi tarjota asiakkaalle.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
41 (61)
5.2.2015
Psykoterapian aloitusvaihe
Toimeentulotukea myönnetään asiakkaalle normivajeen puitteissa tarvittaessa myös psykoterapian
aloitusvaiheessa. Asiakas hakeutuu ensin julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Lääkäri
antaa lähetteen asiakkaan tarpeen mukaan psykiatrisen poliklinikan psykiatrille. Kun psykiatri toteaa terapian tarpeen ja kirjoittaa B-lausunnon, asiakas ryhtyy etsimään sopivaa, Kelan hyväksymää
psykoterapeuttia. Toimeentulotukea myönnetään enintään kolmen psykoterapeutin käynteihin
enintään kolmeen käyntikertaan. Käynnit voivat olla joko yhdellä tai useammalla psykoterapeutilla.
Kun asiakas on löytänyt itselleen soveltuvan psykoterapeutin, niin hän tekee kuntoutushakemuksen Kelaan. Hakemuksen käsittelyaikana terapiakäynteihin ei myönnetä toimeentulotukea.
Vaihtoehtoiset hoidot
Vaihtoehtoisten hoitomuotojen (esim. lymfaterapia, akupunktio, homeopaattiset lääkkeet) kustannuksia ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina menoina, jos julkinen terveydenhuolto ei
ole arvioinut hoitojen tarpeellisuutta.
Erityisravinto
Raskaus, diabetes, laktoosi-intoleranssi eivät yleensä aiheuta erityiskustannuksia ravinnon osalta.
Jos asiakkaalla on sairaus, joka aiheuttaa erityisravintokustannuksia, asiakas voi hakea Kelan
vammaistukea ja lasten osalta lapsen hoitotukea. Keliakiaa sairastava 16 vuotta täyttänyt henkilö
voi hakea Kelasta ruokavaliokorvausta Ruokavaliokorvaus - kela.fi. Kelan maksamia tukia ei oteta
tulona huomioon toimeentulotuessa eikä menoina tällöin oteta huomioon erityisravintokustannuksia, jos Kelan myöntämä tuki kohdistuu tähän sairauteen.
Sairaala- ja erikoissängyt
Sairaalasänkyjen lainaus tapahtuu lääkinnällisenä kuntoutuksena. Mikäli henkilö ei kuulu lääkinnällisen kuntoutukseen piiriin, hänen kohdallaan arvioidaan ensin kevyiden ratkaisujen soveltuvuutta.
Mikäli ne eivät ole riittäviä, henkilö voi lainata tavallisen sairaalasängyn, mutta sosiaali- ja terveysvirasto ei toimi enää lainaajana. Tällä hetkellä kukin potilas hankkii itse lainattavan sairaalasängyn.
Mikäli toimeentulotukea hakeva henkilö on lainannut terveydellisistä syistä, omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi tavallisen sairaalasängyn määräaikaisesti lääkärin kirjoittaman suosituksen tai
lausunnon mukaisesti – huomioitava, että kotihoidon vastuutyöntekijän suositus tai arvio sairaalasängyn tarpeellisuudesta ei ole riittävä - sängyn vuokra huomioidaan perustoimeentulotukeen
kuuluvana. Päätökset tehdään määräaikaisesti enintään 3 kuukauden jaksoissa. Asiakkaalta pyydetään tarvittaessa lisäselvitys liikunta- ja toimintakyvyn muutoksista.
Silmälasit
Opas sivu 108
Silmälasit sopimusliikkeestä
Asiakkaalla on oikeus valita sopimusliikkeiden luettelosta haluamansa liike. Pääsääntöisesti toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle vain yksiin silmälaseihin joka kolmas vuosi, ellei uusiminen ole esim. lääkärin määräyksestä välttämätöntä aiemmin. Silmälasit myönnetään vain, jos ne
ovat näkökyvyn kannalta välttämättömät. Kaupunki sitoutuu vain edullisimpaan mahdolliseen ratkaisuun, jolla sopimusliike voi toimittaa tarvittavan voimakkuuden ja linssityypin mukaiset lasit asiakkaalle. Sitoumus saa sisältää optikon arvioin mukaisen ohennuksen, mutta ei saa sisältää linssien lisäkäsittelyä, värjäystä tai pintakäsittelyä ilman lääkärin määräystä. Asiakas voi omalla kustan-
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
42 (61)
5.2.2015
nuksellaan tilata haluamansa lisäkäsittelyt ja maksaa korvattavien peruslinssien ja toimitettujen
linssien erotuksen itse.
Mikäli asiakas on tilannut tai hankkinut silmälasit jo ennen toimeentulotuen hakemista muusta kuin
sopimusliikkeestä, voidaan toimeentulotukea kehyksiin myöntää korkeintaan 70 euroa. Linssien
osalta tulee pyytää erittely, josta näkyy mm. linssien lisäkäsittelyt. Toimeentulotukena myönnetään
linsseistä samat tuotteet kuin ostopalvelusopimuksessa, mutta sillä hinnalla, jonka asiakas niistä
maksoi. Lasien myöntämisestä tehdään aina toimeentulotukipäätös.
Piilolinssit
Lääkärin määräyksestä voidaan sangallisten silmälasien sijaan myöntää toimeentulotukea piilolinssien hankintaan ottaen kuitenkin huomioon, että vain harvat lasien tarpeessa olevat henkilöt
voivat käyttää jatkuvasti piilolinssejä. Piilolinssien uusiminen edellyttää optikon tai tarvittaessa silmälääkärin arviota. Piilolinssien vaatimiin nesteisiin ym. lisäkustannuksiin ei myönnetä erikseen
toimeentulotukea.
Laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen, saa edellä mainituin rajoituksin määrätä ja sovittaa piilolaseja ilman lääkärin suorittamaa tarkastusta, ellei
piilolasien käytölle ole estettä.
Optikon työ, näöntarkastus
Optikon työosuus näöntarkastus mukaan lukien sisältyy aina sopimushintoihin. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) ja asetuksen (564/94) mukaan optikko ei saa itsenäisesti määrätä silmälaseja, tekee näöntarkastuksen silmälääkäri. Siinä tapauksessa voidaan toimeentulotukena myöntää yksityisen silmälääkärin palkkion omavastuuosuus.
Asetuksen 16 §:n mukaan optikko ei saa itsenäisesti määrätä silmälaseja
1. alle 8-vuotiaalle lapselle,
2. henkilölle, jolle on aikaisemmin suoritettu silmämunaan kohdistunut leikkaus,
3. henkilölle, jolla ilmeisesti on silmäsairaus,
4. henkilölle, jonka näön tarkkuutta ei silmälaseilla saada normaaliksi.
Laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen, saa edellä mainituin rajoituksin määrätä ja sovittaa piilolaseja ilman lääkärin suorittamaa tarkastusta, ellei
piilolasien käytölle ole estettä.
4.3.5. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut
Opas sivu 112
Laitoshoidon asiakasmaksut ja käyttövarat
Alle 14 hoitopäivää kestävä laitoshoito
Alle 14 hoitopäivää kestävä laitoshoito aiheutuvat asiakas/ potilasmaksut otetaan huomioon toimeentulotuen suuruutta määrättäessä samoin kuin muutkin terveydenhoitomenot (poliklinikkamaksut, terveysaseman käyntimaksut). Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä käytetään laitoshoidossa
olevan osalta koko kuukauden perusosaa.
Yli 14 vuorokautta jatkuvassa ympärivuorokautisessa laitoshoidossa
Yli 14 vuorokautta jatkuvassa ympärivuorokautisessa laitoshoidossa asiakkaalle huomioidaan menona käyttövara. Jos toimeentulotukipäätöksessä voidaan ennakoida tuleva sairaalahoito, otetaan
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
43 (61)
5.2.2015
menoina huomioon sairaalan potilasmaksut, käyttövarat ja muut välttämättömät maksut kuten
vuokra/yhtiövastike, sähkö- sekä terveydenhoitokulut. Poikkeuksellisesti perustoimeentulotuen
menona huomioidaan myös ko. kuukauden aikana erääntyneet perusosaan sisältyvät laskut, joiden eräpäivää asiakas ei saa siirrettyä esim. puhelinlasku. Täysi perusosa lasketaan vain niille
päiville, jotka asiakas on kotona. Jos asiakkaan edellytetään maksavan sairaalalasku itse, on tämä
kirjattava selkeästi päätökseen.
Useimmiten sairaalahoidon kustannukset eivät ole ennakolta tiedossa. Potilasmaksu on ensisijaisesti erääntymiskuukauden meno. Mahdollinen hoitoajan toimeentulotuki on todennäköisesti laskettu siten, että perusosaa on maksettu koko kuukaudelle ja sairaalalaskua ei ole otettu huomioon.
Tällöinkin voidaan tehdä sairaalassaolokuukaudelle laskelma, jossa menoina otetaan huomioon
potilasmaksu, käyttövarat, vuokrat ym. välttämättömät kulut. Kuitenkin sairaalalaskun erääntymisvaiheessa on arvioitava, onko asiakkaalle jäänyt sellaisia säästöjä, jotka voidaan ottaa huomioon.
Mikäli sairaalahoito jatkuu yli 14 vuorokautta, tulee asiakkaan olla yhteydessä toimeentulotuen
päättäjään toimeentulotukipäätöksen tarkistamiseksi olosuhteita vastaavaksi.
Kotihoidon asiakasmaksut
Toimeentulotuen hakijan kotiinsa saamista palveluista perittävistä maksuista kotihoidon maksu,
johon sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluvaksi vähäistä suuremmaksi terveydenhoitomenoksi, mikäli toimeentulotuen hakijan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista.
Kotihoidon asiakasmaksu määräytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan. Mikäli kotihoidon asiakasmaksusta uhkaa tulla peruste toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuteen, kotihoidon asiakasmaksun
perusteet tulee tarkistaa ja tarvittaessa asiakasta tulee ohjata hakemaan asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä Talous- ja tukipalvelut -osaston alaisuudessa toimivaan asiakasmaksut ja -perintä -yksikköön. Kotiin annettaviin palveluihin voi sisältyä lääkkeiden annosjakelun maksu ja turvapuhelimen kuukausimaksu. Mahdollinen toimeentulotuki myönnetään perustoimeentulotukena, koska palveluiden saaminen perustuu hakijan terveydentilaan.
4.4 Täydentävä toimeentulotuki
Opas sivu 113
4.4.1 Täydentävänä toimeentulotukena kuuluvat menot
Opas sivu 113
4.4.2 Lasten päivähoitomenot
Opas sivu 115
Lasten päivähoidossa tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja. Päivähoitomaksujen
alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Yksityisestä päivähoidosta aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa vain poikkeuksellisesti.
Koululaisen aamu- ja iltapäivähoidon asiakasmaksun osalta maksun alentaminen tai maksusta vapauttaminen on myös ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Erityistilanteissa koululaisen iltapäivähoidon maksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
44 (61)
5.2.2015
4.4.3 Muut kuin perusmenoihin kuuluvat asumisen menot
Opas sivu 116
Toimeentulotuki muutettaessa
Toimeentulotuella tuetaan vain välttämättömiä, pakottavista syistä tehtäviä muuttoja tai asunnon
vaihtoja esimerkiksi edullisempaan asuntoon siirryttäessä tai työn takia muutettaessa tai muutto on
muutoin perusteltu.
Kun toimeentulotuen hakija muuttaa Helsingissä yhden toimeentulotukea myöntävän palvelupisteen alueelta toiselle tai Helsingistä Espooseen tai Vantaalle, lähtöalueen toimipiste päättää toimeentulotuen myöntämisestä muuttoon liittyviin kustannuksiin ja muuton jälkeisen kuukauden perustoimeentulotukeen.
Muiden kuin pääkaupunkiseudun kuntien kesken vastaanottava kunta vastaa ensimmäisen kuukauden vuokrasta ym. muuton jälkeiseen aikaan kohdistuvasta tuesta. Vuokravakuudesta ja muuttokustannuksista vastaa se kunta, jonka alueella hakija oleskelee vakuuden ja muuttokustannusten
erääntyessä maksettavaksi.
Vuokravakuus myönnetään kohtuuhintaiseen asumiseen ja kestoltaan vuokrasopimuksen mukaisena kaikkiin asuntoihin riippumatta asunnon vuokranantajasta tai sijaintikunnasta, silloin kun
muutto on harkittu tarpeelliseksi. Alivuokra-asuntoon ei myönnetä vuokravakuutta.
Kun toimeentulotuen hakija muuttaa toiseen kuntaan, Helsingin viranhaltija tarkistaa ao. kunnan
hyväksymien asumismenojen kohtuullisuuden.
Vuokravakuus
Vuokraennakkoon ei myönnetä toimeentulotukea.
Vuokravakuuksia myönnettäessä vuokrasopimuksen keston tulisi olla vähintään puoli vuotta. Vuokravakuuksiin ei pääsääntöisesti anneta toimeentulotukea vuokralaiselle rahana tai makseta vuokranantajan tilille, vaan tuki myönnetään maksusitoumuksena vuokranantajalle.
Jos omistusasunnon omistaja vaihtuu ja vuokralainen, jolle on myönnetty vuokravakuus ko. asuntoon, jatkaa asumistaan ko. asunnossa, vuokravakuutta ei uusita uuden omistajan nimiin, vaan entinen vuokavakuus on edelleen voimassa.
Vuokravakuuden realisointi
Vuokranantaja voi vaatia vakuuden maksamista aiheutetun vahingon perusteella. Käytännössä
laissa tarkoitettua vahinkoa aiheutuu vuokranantajalle lähinnä silloin, kun vuokralainen laiminlyö
vuokranmaksuvelvoitteensa tai velvollisuutensa hoitaa huoneistoa huolellisesti. Tämä ei tarkoita
vastuuta huoneiston tavanomaisesta kulumisesta eikä muutakaan vahinkoa, joka ei ole syyyhteydessä vuokralaisen tahalliseen tai törkeän huolimattomaan menettelyyn.
Vuokralainen ei myöskään vastaa vahingosta, jonka korvaaminen kuuluu vuokranantajalle tai rakennuksen, huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalle.
Vakuuden antamalla sosiaali- ja terveysvirasto ei sitoudu vastaamaan vuokralaisen velvollisuuksista (esimerkiksi vuokran maksusta) siltä osin kuin vuokralaisen laiminlyönnistä vuokranantajalle aiheutuneen vahingon määrä mahdollisesti ylittää asetetun vakuuden määrän.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
45 (61)
5.2.2015
Vuokravakuutta ei realisoida vuokrasuhteen kestäessä. Sen sijaan jos vuokrasuhde on päättynyt ja
jos vuokranantaja katsoo, että vakuuden suorittamisen edellytykset ovat olemassa, hän voi jättää
maksusitoumuksen myöntäneelle toimeentulotukea käsittelevälle palvelupisteelle perustellun kirjallisen vaatimuksen vakuuden suorittamisesta. Mahdolliset riitaisuudet vuokravakuuden maksamisen edellytyksistä ratkaistaan neuvotteluin vuokranantajan ja sosiaali- ja terveysviraston edustajan
välillä sekä viime kädessä Helsingin käräjäoikeudessa.
Vakuusmaksu energiayhtiölle
Energiayhtiöllä on tietyissä tilanteissa perusteet vaatia sähkösopimuksen solmijalta vakuusmaksu
sähkön toimittamisen ehdoksi. Energiayhtiö voi vaatia vakuusmaksua joko asiakkaan uuden sähkösopimuksen solmimisen ehdoksi tai sähkönjakelun jatkamisen ehdoksi. Mikäli toimeentulotuen
saaja on tällaisessa tilanteessa, vakuusmaksu myönnetään laskuna energiayhtiölle.
Mikäli energiayhtiöllä on ns. maksuturvamaksu, on se vapaaehtoinen, eikä sitä huomioida toimeentulotuessa menona. Kyseessä on vapaaehtoinen maksu.
Väliaikainen asuminen
Väliaikaisen asumisen menoja voidaan erityisharkinnalla tukea tilapäisesti täydentävällä toimeentulotuella.
4.4.4 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot
Opas sivu 118
Perusosaan sisältyviin menoihin ei myönnetä toimeentulotukea erikseen kuin poikkeustapauksissa
henkilön tai perheen erityinen tarve tai olosuhde huomioon ottaen.
Täydentävää toimeentulotukea käytetään myös asiakkaan sosiaalityön suunnitelman mukaisten
tavoitteiden toteutumisen tukemiseksi.
Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset
Opas sivu 122
Lähtökohtana on, että vanhemmat sopivat keskenään lapsen tapaamisista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset kuuluvat lapsen elatukseen ja ne voidaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa.
Lapsen tapaamiskulut huomioidaan elatusvelvolliselle tapaamispäivien osalta siinä laajuudessa
kuin tapaamissopimuksessa on vahvistettu tai tuomioistuimen päätöksessä on päätetty pääsääntöisesti ravintonormin mukaan, mutta perustelluista syistä todellisten tapaamiskulujen mukaan.
Ruokaraha
Toimeentulotukea saavalle elatusvelvolliselle myönnetään pääsääntöisesti tapaamispäiville lapsen
iän mukainen ruokaraha. Tapaamiskulut huomioidaan kullekin lapselle erikseen jokaista alkavaa
vuorokautta kohti, esim. perjantaista maanantaiaamuun (neljä vuorokautta). Elatusvelvolliselle
myönnettyä lapsen ruokarahaa ei vähennetä toimeentulotukea saavan lähihuoltajan normilaskelmasta.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
46 (61)
5.2.2015
Matkakustannukset



Jos tapaamiskuluja ei ole huomioitu elatusapua määrättäessä, on mahdollista jakaa matkakulut
esimerkiksi siten, että toinen vanhempi maksaa menomatkan ja toinen paluumatkan.
Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen eikä matkakuluja ole otettu huomioon
elatussopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä, lapsen matkakustannuksista vastaa tapaamiseen oikeutettu vanhempi. Toimeentulotuen myöntää tällöin kunta, jossa tapaamiseen
oikeutettu vanhempi asuu. Hänet voidaan ohjata erikseen vaatimaan muutosta tältä osin elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.
Elatusvelvollisen matkoihin toiselle paikkakunnalle voidaan matkakulut huomioida toimeentulotuessa:
o Lapsen saattajan matkakustannukset myönnetään, jos se on välttämätöntä lapsen kannalta. Lapsen ikä ei ole perusteena, vaan kehitystaso ja kyky suoriutua itsenäisesti matkasta.
Saattajan yöpymis- tai ruokakustannuksiin ei myönnetä tukea.
o Matkakustannukset ulkomailla tapahtuvaan tapaamiseen arvioidaan aina yksilökohtaisesti
Elatusvelvollisen asunto, huonekalut ja muut kulut



Toimeentulotukilaskelmassa voidaan hyväksyä menona kohtuullinen, yksinasuvan henkilön
suositusrajoja suurempi asunnon vuokra.
Tukea voidaan myöntää lapsen sänkyä ja tuolia varten maksusitoumuksena Pakilan työkeskukseen.
Lapsen vaatteisiin, taskurahaan ja harrastuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Asiaa on selvitettävä myös lapsen lähihuoltajan kanssa.
Elatussopimuksen mukainen elatusapu
Kun toimeentulotukea myönnetään tilapäiseen tarpeeseen, maksettu elatusapu otetaan huomioon
toimeentulotuen hakijan menona tosiasiallisen suorituksen mukaisesti täydentävään toimeentulotukeen kuuluvana menona. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu pitempään, kehotetaan elatusvelvollista tarkistamaan elatussopimusta lapsen lähihuoltajan kanssa alentuneen maksukyvyn vuoksi
perheoikeudelliset asiat -toimistossa. Tällöin lähihuoltaja voi hakea Kelasta elatustukea.
Muut täydentävän toimeentulotuen menot
Täydentävänä toimeentulotukena myönnettävien tarvikkeiden / tuotteiden kohtuulliset hintasuositukset on linjattu sosiaali- ja terveysvirastossa. Pääsääntöisesti käytetään maksusitoumusmenettelyä kilpailutetuille sopimuskumppaneille.
Osamaksulla tai muulla luotolla hankittujen välttämättömien tarvikkeiden / tuotteiden menot, joiden
hankintaan asiakas olisi saanut toimeentulotukea, voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea
myönnettäessä. Myös tässä tilanteessa noudatetaan virastossa määriteltyjä kohtuullisia hintoja.
Kodin tarvikkeissa voidaan tukea pääasiassa vain ensimmäisen kerran itsenäiseen asumiseen
muuttaessa, jos asiakkaan oman verkoston kautta ei tarvittavia hankintoja löydy. Lisäksi kodin
hankinnoissa voidaan tukea, jos asiakas pitkän asunnottomuuden jälkeen saa asunnon ja aiemmat
kodin kalusteet ovat asunnottomuuden aikana menetetty. Tuetussa asumisessa kodin hankinnat
pääsääntöisesti kuuluvat vuokranantajan vastuulle.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
47 (61)
5.2.2015
Huonekalut
Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömimmän peruskalustuksen (sänky patjoineen, ruokapöytä ja tuolit) hankintaan. Kirjoituspöydän ja hyllyn katsotaan olevan välttämätön vain koululaiselle. Kirjahyllyyn, yöpöytään tms. ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea.
Huonekalut hankitaan ensisijassa maksusitoumuksella sosiaali- ja terveysviraston omasta työkeskuksesta.
Asiakas voi myös hankkia huonekalut itse valitsemastaan liikkeestä, mikäli siihen on erityisperusteet. Tällöinkin noudatetaan virastossa määriteltyjä kohtuullisia hintoja. Myös tällöin käytetään ensisijaisesti maksusitoumusmenettelyä kalusteita myyvään liikkeeseen.
Kodinkoneet
Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömimpien kodinkoneiden hankintaan. Jääkaappi ja
liesi katsotaan pääasiassa vuokranantajan vastuulle kuuluviin kodinkoneisiin.
Pyykinpesukone voidaan myöntää pääasiassa vain lapsiperheelle, joka asuu taloyhtiössä, jossa ei
ole pesutupaa.
Pakastin voidaan myöntää toimeentulotukena vain kun pakastin on tarpeen perheen koon, asiakkaan ruoanlaittoon liittyvien toimintarajoitteiden tms. syiden vuoksi. Yleensä pakastin myönnetään
vain monilapsiselle perheelle.
Televisio ja digisovitin tai digitelevisio voidaan myöntää toimeentulotukena vain erityisen harkinnan
perusteella lapsiperheelle tai pitkäaikaissairaalle, mikäli henkilöllä tai perheellä on erityinen tarve
tai olosuhde eikä henkilöä tai perhettä voida edellyttää säästämään television ja digisovittimen
hankintakustannuksia käytettävissä olevista tuloista.
Pölynimuri voidaan myöntää toimeentulotukena harkinnan mukaan.
Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kohdalla on selvitettävä, onko asiakkaalla mahdollisuus saada
apuvälineitä vammaispalvelulain perusteella.
Kodin tekstiilit
Toimeentulotukea voidaan myöntää vain välttämättömimpien kodin tekstiilien hankintaan (vuodevaatteet, pyyheliinat ja verhot) maksusitoumuksena viraston omaan yksikköön.
Astiat
Toimeentulotukea voidaan myöntää vain välttämättömimpien astioiden hankkimiseen. Astioihin
myönnettävän toimeentulotuen määrä on erilainen yksin asuvalle (maksimi 60 euroa) ja perheelle
(maksimi120 euroa).
Muut kodin perustamiskustannukset
Muihin kodin perustamiskustannuksiin (kuten valaisimet, siivoustarvikkeet, pienkodinkoneet) voidaan myöntää toimeentulotukea vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan tausta ja olosuhteet
huomioon ottaen on välttämätöntä esimerkiksi pitkäaikaisen laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Kodin perustamiskuluihin toimeentulotukea voidaan myöntää pääsääntöisesti vain kerran.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
48 (61)
5.2.2015
Lastenvaunut
Lastenvaunuihin ei myönnetä toimeentulotukea rahana, vaan tarvittaessa asiakas saa määräajaksi
vaunut käyttöönsä viraston omasta työkeskuksesta kirjallista sopimusta vastaan. Pääsääntöisesti
sopimus tehdään kolmeksi vuodeksi, mutta tarvittaessa aikaa voidaan pidentää. Määräajan päätyttyä asiakas palauttaa vaunut työkeskukseen.
Myönnettävät lastenvaunut ovat yhdistelmävaunumallia. Vaunut lainataan lisävarusteineen eli vaunujen mukana on jalkapeite, kuomu, sadesuoja ja hyttysverkko. Pääsääntöisesti asiakas noutaa ja
palauttaa myönnetyt vaunut itse,
Mikäli asiakas ei ole ollut tietoinen sosiaali- ja terveysviraston menettelytavoista ja hakee toimeentulotukea lastenvaunuihin vasta sen jälkeen kun hän on jo vaunut hankkinut, voidaan laskua vastaan myöntää tukea korkeintaan 250 euroa uusista tai korkeintaan 100 euroa käytetyistä lastenvaunuista sekä uusista rattaista korkeintaan 100 euroa tai käytetyistä korkeintaan 60 euroa.
Pinnasänky
Lasten pinnasänky annetaan viraston työkeskuksesta määräaikaisesti käyttöön korkeintaan 2 vuoden sopimuksella samoin menettelytavoin kuin lastenvaunut. Pinnasänkyyn sisältyy hoitotaso. Jos
asiakas hakee toimeentulotukea pinnasänkyyn vasta jälkikäteen, voidaan laskua vastaan myöntää
toimeentulotukea uuteen sänkyyn enintään 60 euroa ja käytettyyn sänkyyn korkeintaan 40 euroa.
Mikäli asiakas muuttaa Helsingin ulkopuolelle ennen kuin laina-aika päättyy, on hänen sitä ennen
palautettava vaunut tai pinnasänky työkeskukseen, vaikka laina-aikaa olisi vielä jäljellä.
Lastenvarusteet
Toimeentulotukea voidaan myöntää joihinkin välttämättömiin hankintoihin sekä lisäksi joihinkin lasten harrastushankintoihin. Etenkin pienimpien lasten polkupyörät suositellaan hankittavaksi kierrätettynä ja myös perheen sisäistä polkupyörien kierrättämistä edellytetään.
Harrastusmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät osittain toimeentulotuen perusosaan. Toimeentulotuesta annetun
asetuksen mukaisesti perheen erityisiä tarpeita tai olosuhteita arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös lasten harrastustoimintaan liittyviin erityisiin tarpeisiin. Varsinkin pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävien perheiden lasten harrastusten tukeminen on perusteltua. Tukea harrastusmenoihin voidaan myöntää todellisten kustannusten mukaan lasta kohti seuraavasti:
 0 - 5-vuotiaille korkeintaan 55 euroa
 6 - 11-vuotiaille 250 euroa ja
 12–17-vuotiaille 350 euroa vuodessa.
Mikäli harrastusmenoihin myönnetään em. enemmän, tulee asiakkaalle tehdä sosiaalityön suunnitelma.
Mikäli perhe on myös lastensuojelun asiakasperhe, jokaisen lapsen lapsikohtainen suunnitelma
tulee tarkistaa ja selvittää, sisältyykö suunnitelmaan lapsen harrastuksen tukeminen taloudellisesti.
Myös aikuisten pitkäaikaisasiakkaiden harrastusten tukeminen ja kannustaminen voi olla itsenäisen elämisen turvaamiseksi merkittävää. Lähtökohtana pidetään kaupungin omia liikuntapaikkoja.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
49 (61)
5.2.2015
Vaatteet
Opas sivu 123
Toimeentulotukea ei myönnetä vaatehankintoihin muuten kuin erityisen perustelluista syistä (esimerkiksi raskaudenaikaiset tavallista suuremmat vaatekustannukset), sillä vaatteiden osto, pesu ja
korjaus sisältyvät toimeentulotuen perusosaan.
Poikkeuksena ovat romanivaatteet, joista romaninaisen hameen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea enintään kerran vuodessa (maksimi 410 euroa) seuraavilla edellytyksillä:
 kun 17 vuotta täyttänyt tai vanhempi romaninainen päättää pukeutua romaninaisen hameeseen
 romaninainen käyttää jatkuvasti hametta (vain satunnaiseen, esimerkiksi juhlakäyttöön tulevia hameita kustannetaan harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa)
 hän on pitkäaikaisesti taloudellisen tuen tarpeessa Helsingissä eikä kykene omin varoin
hankkimaan pitemmälläkään tähtäimellä hametta
 erityinen peruste hameen myöntämiselle tai hameen korjauskulujen huomioimiselle voi olla
raskaus
 kun nainen avioituu romaniperheeseen, huomioidaan hänelle hamekustannukset ohjeistuksen mukaan
Muut romanivaatteet sisältyvät perusosaan.
Vammasta tai sairaudesta johtuvien ylimääräisten vaatekustannusten osalta tulee selvittää mahdollisuudet saada vammaispalveluasetuksen 18 §:n mukaisesti korvausta ylimääräisistä vammasta
johtuvista vaatekustannuksista
Muuttokustannukset
Muuttokuluihin toimeentulotukea myöntää se kunta tai alue, jolta asiakas muuttaa.
Pääsääntöisesti asiakas hoitaa muuttonsa itse ja toimeentulotukena myönnetään kohtuulliset
muuttokustannukset harkinnan mukaan. Kohtuullisina muuttokustannuksina omatoimisessa muutossa voidaan pitää 120 euroa / muuttopäivä.
Mikäli asiakkaan toimintakyky on huomattavan alentunut tai asiakas ei muutoin kykene huolehtimaan muutostaan, muutto voidaan myöntää toimeentulotukena. Helsingin sisällä tapahtuvat toimeentulotukena myönnettävät muutot hoidetaan ensisijaisesti viraston oman työkeskuksen kautta.
Viimeisin ja vain poikkeuksellisissa tilanteissa muutto voidaan tilata myös muuttopalveluista. Maksusitoumus muuttokustannuksiin kattaa vain kuljetuksen. Asiakkaan velvollisuus on huolehtia siitä,
että tavarat on pakattu valmiiksi sovittuna muuttoaikana ja että asiakas osallistuu edellytystensä
mukaan muuttotyöhön. Jos asiakas ei ole paikalla sovittuna muuttoaikana, ei samaan muuttoon
myönnetä toista kertaa maksusitoumusta.
Raivaussiivouskustannukset
Toimeentulotukilain 7 a §:ssä säädetään toimeentulotuen perusosaan kuuluviksi mm. henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot. Toisinaan tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa asiakkaan asunto on perusteellisen, ns. raivaussiivouksen tarpeessa. Tällaiseen raivaussiivoukseen
voidaan harkinnan mukaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Asiasta on mahdollisuuksien
mukaan neuvoteltava alueen kotihoidonohjaajan kanssa, koska raivaussiivouksen kuluissa tukeminen edellyttää yhteistä suunnitelmaa siihen, ettei jatkossa vastaavaa tilannetta pääse asiakkaan
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
50 (61)
5.2.2015
kotona syntymään. Raivaussiivouksia suorittavat yritykset on kilpailutettu ja muita siivousyrityksiä
ei käytetä.
Turvapuhelin
Kotihoito arvioi asiakkaidensa tarpeen turvapuhelimeen ja tekee myös siihen liittyvät asiakaspäätökset. Turvapuhelimen hankintaan ei myönnetä toimeentulotukea. Turvapuhelimen käyttömenot
kuuluvat asiakkaalle itselleen maksettaviksi.
Perhejuhlat
Perhejuhliin ei myönnetä toimeentulotukea.
Sakot ja vahingonkorvaukset
Sakkoihin ei myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotukea ei myöskään myönnetä asiakkaalle
tuomittuihin tai soviteltuihin vahingonkorvauksiin.
Henkilöllisyystodistus
Kuvallisen henkilökortin hankkimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavana menona, koska kyseessä ei ole vähäinen meno ja toimeentulotuki maksetaan pankkiin, jossa henkilöllisyys on todistettava. Tukea myönnetään pääsääntöisesti vain kerran tätä tarkoitusta varten.
Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkistusmaksu
Edunvalvontapalkkio on lakisääteinen maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä. Koska
hakija ei voi itse vaikuttaa kyseiseen maksuun, se otetaan menona huomioon. Maistraatti perii
maksun edunvalvonnassa olevien holhoustilin tarkistamisesta vähintään 35 euroa enimmillään 428
euroa vuodessa. Myös tämä maksu otetaan huomioon menona.
Toimeentulotukiasiakkaiden koti-irtaimistojen välivarastointi
Sosiaali- ja terveysvirasto järjestää koti-irtaimiston säilytyksen toimeentulotukeen oikeutetuille asiakkailleen, jotka häädön tai muun vastaavan syyn vuoksi tarvitsevat tilapäisen sijoituspaikan kotiirtaimistolleen. Säilytys on tarkoitettu huonekalujen, kodinkoneiden, tekstiilien ym. tavanomaiseksi
katsottavan koti-irtaimiston säilytystä varten. Varastoa ei käytetä elintarvikkeiden, nesteiden, huonekasvien eikä vaaraa tai terveydelle haittaa aiheuttavien aineiden säilytykseen.
Jos koti-irtaimiston säilytyksen tarvetta arvioitaessa on tiedossa, että säilytyksen tarve on pysyvä
tai pitkäaikainen (yli kuusi kuukautta kestävä), varastointiin ei myönnetä toimeentulotukea. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi palveluasuntoon muuttavalla asiakkaalla.
Säilytystä ei ole tarkoituksenmukaista myöntää toimeentulotukena, jos varastoitava irtaimisto on
hyvin huonokuntoinen tai vähäinen. Säilytyksen sijasta asiakkaalle voidaan myöntää toimeentulotukea kodin irtaimiston hankkimiseen asunnon saamisen jälkeen.
Varastointiaika ja toimeentulotuesta päättäminen
Tuki koti-irtaimiston varastointiin myönnetään maksusitoumuksena viraston kilpailuttamalle yritykselle. Maksusitoumus koti-irtaimiston säilytykseen myönnetään täydentävänä toimeentulotukena
pääsääntöisesti 3 kuukauden ajalle. Maksusitoumus myönnetään tarvittaessa edellistä lyhyemmällekin ajalle, kuitenkin vähintään 30 kalenteripäivälle. Kolmelle kuukaudelle myönnettyä makPostiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
51 (61)
5.2.2015
susitoumusta voidaan jatkaa erityisin perustein toiset 3 kuukautta. Täydentävällä toimeentulotuella
myönnettävän maksusitoumuksen asiakas- tai perhekohtainen takaraja on 6 kuukautta.
Mikäli asiakas on maksanut koti-irtaimistonsa varastoinnin omatoimisesti itse, kohtuullisina menoina voidaan hyväksyä viraston kohtuullisiksi arvioidut kulut korkeintaan kuuden kuukauden ajalle.
Hautauskulut
Kiireellisyys
Hautausasiat käsitellään kiireellisinä, yleensä vainajan viimeisen osoitteen mukaisessa palvelupisteessä.
Tuhkaus
Toimeentulotukea hautaukseen myönnettäessä käytetään tuhkausta (polttohautausta), ellei vainaja
ole ilmaissut tai ellei muutoin ole tiedossa estettä sille. Esteenä voivat olla esim. vainajan eettiset
tai uskonnolliset syyt.
Hautauskustannukset
Toimeentulotuki hautaukseen myönnetään antamalla maksusitoumus hautaustoimistoon, jonka
kanssa sosiaali- ja terveysvirasto on tehnyt hankintasopimuksen. Hautauskustannukset muodostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan kuluista.. Arkku toimitetaan aina viraston omasta työkeskuksesta. Muistotilaisuuteen liittyviin kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea, kuten ei myöskään lehti-ilmoitukseen.
Nurmikonhoitomaksua ei katsota toimeentulotuen piiriin kuuluvaksi menoksi, koska on olemassa
hautausvaihtoehtoja, joissa tätä maksua ei ole. Haudanhoitomaksuihin ei myönnetä toimeentulotukea.
Kun vainajalla on oma hautapaikka, saattavat hautakivien ja reunakivien siirto ja paikoilleen asettaminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Näihin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, elleivät hautauksen kokonaiskustannukset muodostu kohtuuttoman suuriksi. Nimen kaiverrukseen
hautakiveen ei myönnetä toimeentulotukea.
Nimilaatta ei sisälly sopimusten mukaiseen hautaukseen. Laattaan ei myönnetä toimeentulotukea,
koska se ei ole pakollinen hautauskulu.
Hautaukseen myönnetystä toimeentulotuesta vastaa yleensä se kunta, joka oli henkilön pääasiallinen oleskelukunta. Helsinkiläisen kuljetus toiselle paikkakunnalle haudattavaksi ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno.
Mikäli omainen / asianhoitaja hakee toimeentulotukea hautaukseen vasta sen jälkeen kun hän on
jo hankkinut hautauksen, tukea hautaukseen voidaan myöntää laskua vastaan. Tukea myönnetään
kuitenkin vain välttämättömiin hautauskustannuksiin samantasoisena kuin mitä hankintasopimuksiin sisältyy (esim. ei muistotilaisuuden ym. kuluihin). Tällöin uurnan tai arkun osalta tuki myönnetään ko. toimiston halvimman hinnan mukaan. Ohjeellinen huomioitava hinta on: kilpailutettu hinta
135 euroa + tarvittavat kantajat + omaisten käyttämän hautaustoimiston halvin arkku + seurakunnan kustannukset + pakolliset kuljetuskustannukset. Sosiaali- ja terveysvirasto suosittelee, että jos
omaiset havaitsevat, ettei kuolinpesässä ole riittäviä omia varoja hautauskulujen maksamiseen,
omaiset ottaisivat yhteyttä vainajan kotiosoitteen mukaiseen toimeentulotuen palvelupisteeseen
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
52 (61)
5.2.2015
mahdollisen toimeentulotukioikeuden selvittämiseksi, ennen kuin tilaavat hautausta mistään muusta hautaustoimistosta.
Kuolinpesän varallisuus
Jos kuolinpesään näyttää jäävän varoja, joista myönnetty toimeentulotuki kohtuuden mukaan voidaan periä, tai jos ulkopuolinen taho kuten vakuutusyhtiö liikennevakuutuksen perusteella on korvausvelvollinen, päätetään asian käsittelyn yhteydessä myös velkomisesta kuolinpesän varoista.
Jos kuolinpesään kuuluu omaisia ja pesän varallisuus on merkittävä, esim. asunto-osake, omaisia
ohjataan sopimaan hautauskulujen maksamisesta kuolinpesän omista varoista. Vaikka vainajan
pankkitiliä ei voi muutoin käyttää ennen perunkirjoitusta, hautauskulut voidaan maksaa vainajan
pankkitililtä.
Kuolinpesän asioiden hoitaminen
Asunnon tyhjentäminen ym. kuolinpesän tehtävät kuuluvat sille henkilölle, jolla vainajan omaisuus
on hoidettavana tai jolle omaisuuden hoito lähinnä kuuluu. Ensisijainen vastuu on lähiomaisilla. Jos
omaisia ei ole, kuuluvat tehtävät talon isännöitsijälle tai esim. sosiaalitoimen laitoksessa tai muussa yksikössä asuneen vainajan osalta yksikön johtajalle. Asunnon tyhjentämisen kuluihin tai mahdolliseen raivaussiivoukseen kuoleman jälkeen ei myönnetä toimeentulotukea.
Sosiaali- ja terveysvirasto ei toimita perunkirjoituksia, vaikka omainen jättäisi pesän asiat hoitamatta
Lukuun ottamatta voimassaolevaan toimeentulotukipäätökseen sisältyviä menoja kuolinkuukauden
loppuun asti eivät vainajalta maksamatta jääneet laskut kuten sähkö-, puhelin- tai sairaalamaksut
ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, vaan ne ovat kuolinpesän velkoja.
Välitysasiakkaan kuolema
Mikäli henkilö, jonka etuus on viraston välityksessä, kuolee, varojen välitys lakkaa kuolinkuukauden jälkeen. Vainajan hautauskulut ovat kuolinpesän ensisijainen meno. Poikkeuksena ovat maksusitoumuksiin liittyvät laskut ja maksuosoitukset. Kun tieto asiakkaan kuolemasta on tullut palvelupisteeseen, ei välityksestä saa maksaa mitään laskuja ennen kuin on selvitetty, mistä varoista
asiakkaan hautauskulut maksetaan. Maksusitoumus hautauskuluihin voidaan antaa välityspäätöksestä. Tämän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat varat tulee siirtää kuolinpesän pankkitilille ja
maksamattomat laskut lähetetään kuolinpesälle.
4.5 Ehkäisevä toimeentulotuki
Opas sivu 125
Kunta voi myöntää toimeentulotukilain 1 § 2 momentin perusteella ehkäisevää toimeentulotukea
henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä
syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa:
 sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisuuden edistämiseen /syrjäytymisen ehkäisemiseen
 pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseen
Ehkäisevä toimeentulotuki liittyy osaksi suunnitelmallista sosiaalityötä (asiakkaan ja sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tekemään suunnitelmaan), jonka tavoitteena on pyrkiä riittävän ajoissa
tukemaan henkilöä tai perhettä sekä luomaan näille heille edellytyksiä suoriutua omatoimisesti taloudellisista ja sosiaalisista kriisitilanteista. Ehkäisevää toimeentulotukea ei ole rajattu vain tiettyihin
tarkoituksiin. Tärkeätä on, että tuki edistää henkilön tai perheen selviytymistä ongelmatilanteissa.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
53 (61)
5.2.2015
Esimerkkejä ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä:
 asumisen turvaaminen: mm. vuokrarästit
 vammaisen itsenäinen selviytyminen
 aktivoivat toimenpiteet: opiskelun ja työllistymisen turvaaminen
 taloudellisen tilanteen äkillinen heikentyminen ja siitä seuranneiden vaikeuksien lieventäminen
 omatoimista suoriutumista edistävät toimet
 akuutit kriisitilanteet
 velkakierteen katkaiseminen
 kotouttaminen
 loman tai virkistyksen järjestäminen
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä, että henkilö tai perhe olisi oikeutettu perustoimeentulotukeen ja/ tai täydentävään toimeentulotukeen. Edellä kuvatut esimerkit voivat olla
myös menoja, joihin toimeentulotuki myönnetään täydentävänä tukena.
4.6.1 Huomioon otettavat tulot
Opas sivu 128
Käytettävissä olevat tulot ja varat
Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukeen oikeuttavien menojen sekä käytettävissä olevien
tulojen ja varojen erotus (TTL 6 §). Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheeseen kuuluvien
henkilöiden tosiasialliset tulot ja varat. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Näitä tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä-, eläke- ja omaisuustulot sekä
julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavat etuudet ja avustukset.
Tilanteessa, jossa asiakas hakee toimeentulotukea ensimmäistä kertaa tai edellisestä asiakkuudesta on kulunut aikaa, on arvioitava kuinka paljon asiakkaalla on varoja käytössään. Jos on tarpeen tarkastella tuloja takautuvasti, aloitetaan laskelman tekeminen säännöllisesti maksettavan
tulon viimeisestä maksupäivästä tai jos palkka maksetaan kahden viikon välein, toiseksi viimeisestä palkkapäivästä. Tilannetta tulee arvioida asiakaskohtaisesti ja arvioida käytettävissä oleva varojen määrä. Arvioinnissa tulee huomioida, onko asiakas hoitanut velvoitteensa, eli hoitanut esimerkiksi tekemänsä sopimuksen mukaisesti kulutusluottoja.
Jos asiakkaalla on olemassa BitCoin-tili, on tutkittava, kuinka paljon varoja siellä on. Jos tilillä on
isoja varoja, ne voidaan ottaa tulona huomioon. BitCoin-tilin voi realisoida helposti / ottaa kortille
maksukäyttöön.
Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan tulona sijaislapsesta saatu hoitopalkkio, mutta kulukorvausta ei.
Kun asiakas joutuu käyttämään työmatkoihin omaa autoa, hyväksytään kulut julkisen liikenteen
kustannusten mukaan (esim. HSL:n kortti).
Elatusapu tai elatustuki lapsen huoltajan tulona
Molemmat vanhemmat vastaavat alle 18-vuotiaan lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Laki
lapsen elatuksesta 704/1975
Mikäli lapsen vanhemmat ovat eronneet, toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulo lapsen elatukseen on elatusapu. Elatusavun määrä vahvistetaan elatussopimuksella tai oikeuden päätökselPostiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
54 (61)
5.2.2015
lä. Jos elatusvelvollinen ei suoriudu määrätystä elatusavusta, lapsella on oikeus saada elatustukea. Elatustukilaki 29.8.2008/580
Jos elatusapua ei ole vahvistettu tai se on vanhemman maksukykyyn nähden liian suuri tai pieni,
tämän tulee varata aika perheoikeudellisten asioiden yksiköstä elatussopimuksen laatimista varten.
Toimeentulotuen hakijalle varataan riittävä aika elatussopimuksen vahvistamista varten. Jos hän ei
ole kolmen kuukauden aikana laittanut vireille elatussopimuksen vahvistamista tai käräjäoikeuden
käsittelyä päätöksen saamiseksi, tulona otetaan huomioon elatusapua elatustuen suuruinen määrä.
Tilisiirrot, lainat ja ulosmitattavat tulot
Kaikki asiakkaan tilillä näkyvät tilisiirrot kuten avustukset, lahjat, lainat ja luotot otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon lukuun ottamatta enintään 100 euron suuruista satunnaista summaa.
Pankkilainaa ja luottokorttilainaa ei pääsääntöisesti huomioida tulona, eikä näiden lyhennyksiä
huomioida menona. Erityisperustein laina voidaan ottaa tulona huomioon ja takaisinmaksu hyväksytään toimeentulotuen menona, mikäli se on käytetty toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin
(esimerkiksi vuokran maksun turvaamiseksi). Opintolainan tulona huomioimista käsitellään luvussa
2.2. Yksityishenkilöltä saadut tilillepanot ja lainat huomioidaan tulona, näiden takaisinmaksu huomioidaan menona vain, mikäli maksu näkyy tiliotteella.
FINLEX ® - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 30.12.2014/4100 KHO:2014:196
Ulosmitattavista tuloista otetaan huomioon ulosoton jälkeen jäävä osa. Toimeentulotukea määrättäessä merkitystä ei ole sillä, onko ulosotto aiheutunut toimeentulotukeen oikeuttavista menoista
vai ei. Ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen maksu, jolla hakija on lyhentänyt velkaansa ulosottoon, hyväksytään menona. Jos hakija maksaa vapaaehtoisesti ulosmittauksen kohteena olevan velkansa, maksua ei hyväksytä menoksi. Jos hakija on antanut Kelalle suostumuksen, että Kela voi periä etuudesta esimerkiksi opintolaina- tai elatustukivelkaa, takaisinperinnän osuutta ei vähennetä asiakkaan tuloista.
Toimeentulotuen hakijan tulisi ensisijaisesti sopia järjestelyistä velkojen lyhentämiseksi ja lisäansioiden saamiseksi. Lisäksi tulee hakea ulosotosta maksuvapaita kuukausia.
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa
huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus
keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1. ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2. velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle
ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3. keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Autoedun määrä otetaan tulona huomioon. Joskus joudutaan käyttämään harkintaa ja kokonaistilanteen arviointia: esimerkiksi tilanteessa, jossa autoetu huomioidaan tulona myös ulosotossa, jonka seurauksena hakijalle tulee oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voidaan myöntää jonkin aikaa, mutta asiakasta tulee ohjata hakeutumaan muuhun työhön.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
55 (61)
5.2.2015
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Kun toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas saa ulosotosta maksuvapaan kuukauden, tuloylijäämän
siirtäminen seuraavalle kuukaudelle harkitaan asiakaskohtaisesti. Jos asiakas on käyttänyt ylimääräisen tulonsa toimeentulotukeen oikeutettavaan menoon, esimerkiksi kodinkoneiden hankintaan ja
lasten harrastustoimintaan, tuloylijäämää ei siirretä seuraavalle kuukaudelle.
4.6.2 Tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä
Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa tuloina ei oteta huomioon:
1. vähäisiksi katsottavia ansiotuloja, avustuksia ja muita tuloja
 satunnaisia 100 euron palkkatuloja tai rahalahjoja
 perheen alle 18-vuotiaan lapsen satunnaisia kesä- ja viikonlopputyön ansiotuloja
 kanta-asiakkuusohjelmien käytöstä kertyneitä bonuksia (esim. Keskon K-Plussa, S-ryhmän
S-Bonus ja Suomen Lähikauppa Oy:n PINS).
2.
perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja (esimerkiksi eläke- tai ansiotulo) siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan perusosan, osuuden asumiskustannuksista,
terveydenhoitokustannukset sekä harrastukset.
3.
tuloja työmatkakustannusten ja muiden työssä käymisestä aiheutuvien menojen osalta.
Ansiotuloista vähennetään kuukausittaiset matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan. Verottomia tuloja, kuten kilometrikorvauksia tai päivärahoja voidaan ottaa
tulona huomioon siltä osin, kun ne eivät ole tulonhankkimiskustannuksia (esim. polttoainemenoja tai majoittumiskustannuksia). Jos kysymyksessä on osaviikkoinen työ HSL:n
liikenteen alueella, tehdään vertailu edullisimmasta tavasta laskea työmatkat. HSL.fi/liput
ja hinnat
4.
äitiysavustusta eikä alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja ruokavaliokorvausta. Vastaavasti ei oteta huomioon sairaudesta,
viasta, vammasta tai toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia menoja, jotka tulee kattaa
myönnetyllä vammaisetuudella.
5.
seuraavia työllistymisen tai kuntoutumisen edistämiseen tarkoitettuja etuuksia:
5.1.
kulukorvausta, kun henkilö osallistuu johonkin työllistymistä edistävään palveluun:
työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu kotoutumisen edistämiseksi, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työ- ja koulutuskokeilu tai kuntouttava työtoiminta
5.2.
THL Kuntouttavan työtoiminnan kustannuskorvaukset
5.3.
kuntoutusrahan ylläpitokorvausta
5.4.
työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusosaa eikä ansiopäivärahan korotettua
ansio-osaa. Toimeentulotuessa etuoikeutettuna korotetun ansio-osan määränä pidetään korotetun ansio-osan ja ansio-osan erotusta.
STM:n oppaassa mainittu muutosturvalisä ja muutosturvan ansio-osa poistettiin 1.1.2014 lukien.
6.
korvauksia ja tuloja, joilla katetaan toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, esimerkiksi vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuvan työrahaa. Päiväsairaalassa, kuntoutustutkimuksessa tai vammaisten henkilöiden työtoiminnassa olevalle henkilölle myönnetään toimeentulotuki täyden perusosan mukaan, vaikka maksusitoumukseen tai työsuhteeseen tai palveluun sisältyisikin aterioita tai muita perusosaan sisältyviä menoja.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
56 (61)
5.2.2015
7.
vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotukea hakenutta henkilöä kohti.
8.
Säätiöavustuksia ei oteta tulona huomioon.
9.
Vuodessa voi jättää 100 euroa talotoimikunnan palkkioita huomioimatta, ylimenevä osa huomioidaan pääsääntöisesti tulona.
4.6.3 Huomioon otettavat varat
Opas sivu 136
Toimeentulotukea myönnettäessä varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat varat lukuun ottamatta seuraavia varoja:
1. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa.
Omistusasumisen tukemista toimeentulotuella on käsitelty luvussa 4.3.2
2. tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä
3. alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan perusmenot ja erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot
4. muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
Säästöt, arvopaperit ja pääomatulot otetaan käytettävissä olevina varoina huomioon. Pääomatuloa
on tulo, jota varallisuus on kerryttänyt. Pääomatuloja ovat muun muassa korkotulo, pörssiyhtiöstä
saatu osinkotulo, rahasto-osuuksien tuotto, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto,
metsätulo ja kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (luovutusvoitto).
18–30 -vuotiaiden nuorten asuntosäästöpalkkiotilillä (ASP-tili) olevat varat otetaan tuloina huomioon. ASP-tilin säästöt voidaan jättää huomioon ottamatta korkeintaan yhden kuukauden tilapäisestä toimeentulotuesta päätettäessä, jos varojen katsotaan edistävän hakijan itsenäistymistä tai omatoimista selviytymistä.
Varallisuuden myymiseen on jätettävä riittävästi aikaa ja turvattava asiakkaan toimeentulo siihen
asti kunnes myynnistä saadut tulot ovat käytettävissä. Pääsääntöisesti varallisuuden realisointiajan
toimeentulotuki peritään takaisin, jos perinnän edellytykset täyttyvät. Toimeentulotuen takaisinperintää käsitellään luvussa 5.
Määräaika omaisuuden realisointiin on kirjattava päätökseen, ja siinä tulee ottaa huomioon, miten
helposti omaisuus on realisoitavissa. Realisointia voi vaikeuttaa tilanne, jossa useat henkilöt jakavat omaisuuden (esimerkiksi kuolinpesät). Tällöin kiinnitetään huomiota toimeentulotuen tarpeen
jatkuvuuteen ja voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen takaisinperinnästä.
Myös avopuolison käytettävissä oleva varallisuus on toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioon otettavaa. Avopuolison varoista ei kuitenkaan voi periä toiselle avopuolisolle myönnettävää
tukea takaisin.
Verotettavan varallisuuden tarkistaminen säännöllisesti
Toimeentulotuen hakijan verotustietojen tarkistaminen vuosittain on oleellinen osa toimeentulotuen
päätöksentekoa. Hakijan veroehdotus pyydetään vuosittain huhtikuun alusta alkaen toimeentulotukihakemuksen liitteeksi. Lopullinen verotus eli varsinainen verotuspäätös valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Veroehdotuksen ja verotuspäätöksen erittelyosassa on yksityiskohtainen selvitys
verotettavan henkilön varallisuudesta. Toimeentulotuen hakijan verotus- ja varallisuusasiakirjat liitetään asiakastietojärjestelmään pysyväisliitteeksi.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
57 (61)
5.2.2015
5. Toimeentulotuen takaisinperintä
Opas sivu 139
5.1 Takaisinperinnän perusteet ja perinnästä päättäminen
Opas sivu 139
Elatusvelvollisuuden tahallinen laiminlyönti (20§ 1 mom 4 kohta)
Tämä peruste voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun aviopuolisot ovat välien rikkoutumisen vuoksi, avioeroa hakematta, muuttaneet asumaan erilleen, eikä puoliso ole huolehtinut puolisonsa tai alaikäisten lastensa elatuksesta. Mikäli tällaisessa tilanteessa elatusvelvollisuudesta on
oikeuden päätös tai osapuolten keskinäinen sopimus, takaisinperintä kohdentuu korkeintaan vain
määrätyn tai sovitun elatusavun määrään. Jos oikeuden päätöstä tai sopimusta elatusavusta ei
ole, on harkittava, onko puolisolla näissä olosuhteissa ja missä laajuudessa mahdollisuus huolehtia
eri taloudessa asuvan puolisonsa ja lastensa toimeentulotuen korvaamisesta.
Takaisinperintä elatusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella voi tulla kyseeseen vain avioliitossa
tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevan puolison sekä alaikäisen biologisen lapsen tai adoptoidun
lapsen toimeentulotuen osalta.
Täysi-ikäiselle opiskelijalle myönnettyä toimeentulotukea ei voida periä takaisin hänen vanhemmiltaan elatusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.
Mikäli päätetään toimeentulotuen takaisinperinnästä elatusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella,
elatusvelvolliselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Poikkeuksellisesti elatusvelvollinen
voidaan jättää kuulematta, jos asian ratkaisemista ei voida lykätä.
Tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai tietojen ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin (20§ 2 mom): Takaisinperintä voi kohdistua virheellisten
tietojen perusteella myönnetyn toimeentulotuen osuuteen.
Takaisinperinnästä päättäminen
Toimeentulotuen takaisinperinnästä päätetään palvelupisteissä, joissa myönnetään toimeentulotukea. Perintäpäätös syntyy, kun toimeentulotukipäätökseen kirjataan perintätiedot ja allekirjoitetaan
päätös.
Palvelupisteissä kerrotaan asiakkaille perintäprosessista, kuten siitä, että etuuden maksaja (esim.
Kela) maksaa ensin koko takautuvan etuuden sosiaali- ja terveysviraston tilille, josta palautetaan
asiakkaalle kuuluvat varat.
Toimeentulotuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet, tulot, varallisuus ja menot tulee tarkistaa
ennen takaisinperinnästä päättämistä. Mikäli ensisijaiset etuudet eivät ole vireillä, asiakasta neuvotaan hakemaan niitä. Päätös takaisinperinnästä on tehtävä samanaikaisesti, kun päätetään toimeentulotuen myöntämisestä, ja päätöksen tulee kohdistua samaan ajanjaksoon, jolta toimeentulotukea on maksettu. Jos takaisinperittyjen tulojen tai varojen määrä ylittää maksetun toimeentulotuen, sosiaali- ja terveysviraston on palautettava välittömästi tuensaajalle liikaa perityt etuudet.
Perinnästä luopumisesta päättää asiakasmaksupäällikkö.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
58 (61)
5.2.2015
Perintäpäätöksen tiedoksianto ja muutoksenhaku
Perintäpäätös on annettava aina tiedoksi toimeentulotuen hakijalle ja erikseen korvausvelvolliselle,
joka voi olla muukin kuin tuensaaja. Korvausvelvollisella on oikeus hakea muutosta jaostossa perintäpäätökseen. Lisäksi korvausvelvollisella henkilöllä on oikeus saada tietoonsa millä perusteella
perintäpäätös on tehty ja mihin tarkoitukseen perittäväksi määrätty toimeentulotuki on myönnetty.
Jos perintäpäätöstä ei anneta tiedoksi korvausvelvolliselle, ei muutoksenhakuaika ala kulua ja perintä voi estyä.
Toimeentulotuen takaisinperintää koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua (luku 6).
5.2 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet
Opas sivu 144
Takaisinperinnän edellytyksenä on, että toimeentulotuen saajalla on tuesta päätettäessä tai myöhemmin oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joita voidaan periä, vaarantamatta hakijan tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta. Takaisinperintä ei saa aiheuttaa henkilölle uutta toimeentulotuen tarvetta.
Takaisinperintäpäätös voidaan jättää tekemättä, vaikka sen edellytykset olisivatkin olemassa. Syitä
perimättä jättämiseen voivat olla esimerkiksi toimeentulotuen tilapäisyys tai myönnetyn tuen vähäinen määrä. Perintäpäätökseen voi vaikuttaa myös perittävänä olevan omaisuuden tai muun varallisuuden vähäisyys tai sen vaikea tai kallis realisointi. Perimättä jättämiselle voi olla myös sosiaalityöstä esiin nousevia kohtuunäkökohtia. Jos perintään ei ryhdytä, tulee päätökseen tai asiakasmuistiinpanoihin kirjata perustelut.
Takaisinperintää ei voida kohdistaa niihin tuloihin, joita ei voida ottaa huomioon toimeentulotuesta päätettäessä (ks. luku 4.6.2). Myöskään tulevia palkkatuloja tai opintolainaa ei voida
periä eikä lastensuojelun jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren itsenäistymisvaroja.
Avopuolisoille tehdyssä toimeentulotukipäätöksessä myönnetty tuki jakaantuu pääluvun mukaisesti
kummallekin avopuolisolle (jollei päätöksessä ole muuta määrätty). Takaisinperintä voidaan kohdistaa vain avopuolison itsensä saamaan toimeentulotuen määrään. Sen sijaan aviopuolisot ovat
velvollisia korvaamaan myös toiselle myönnetyn toimeentulotuen. Sama koskee avio- tai avopuolisoiden yhteisiä lapsia tai tuensaajan omaa tai adoptiolasta.
Mikäli perintä on kohdistettu lapsen tuloihin tai varoihin, ei perintää voida ulottaa muuhun kuin lapsen saamaan toimeentulotuen osuuteen. Lapsella ei ole velvollisuutta korvata vanhemmilleen
myönnettyä toimeentulotukea.
Ehkäisevänä toimeentulotukena myönnettyyn toimeentulotukeen ei saa kohdistaa perintää.
5.3 Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta
Opas sivu 145
Kun jonkin lakisääteisen etuuden, kuten asumistuen tai eläkkeen, elatusavun, avustuksen tai muun
jatkuvan tai kertaluontoisen tulon saaminen viivästyy, perintäpäätös tehdään Toimeentulotukilain
23 §:n perusteella. Perinnän kautta saaduista varoista siirretään välittömästi toimeentulotuen saajalle kaikki ne varat, jotka jäävät jäljelle myönnetyn toimeentulotuen kustannusten jälkeen.
Esimerkki:
Toimeentulotuen hakijalle on myönnetty toimeentulotukea asumistuen vireilläoloajalta 100 euroa
kuukaudessa kahden kuukauden ajan. Kelan asumistukeen on tehty sosiaali- ja terveysviraston
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
59 (61)
5.2.2015
perintä ja Kela maksaa takautuvan asumistuen kahdelta kuukaudelta yhteensä 240 euroa sosiaalija terveysvirastolle. Virasto perii itselleen 200 euroa myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi ja
palauttaa etuuden saajalle 40 euroa.
Takaisinperintä Toimeentulotukilain 20 §:n nojalla
Omaisuus




Myönnetty toimeentulotuki peritään tuen saajan omaisuudesta, myös muiden perheenjäsenten
saama tuki. Omaisuutena saattaa olla mm. kiinteistö, kesämökki, auto, moottorivene, lomaosake, pankkiosakkeita, pitkäaikaisia talletuksia, osuus kuolinpesään ym.
Asiakkaalta on pyydettävä varallisuuden yksilöimiseksi tarvittavat tiedot. Jos on kyseessä perintöosuus, asiakkaalta on kysyttävä vainajan nimi, kuolinaika ja -paikka, sukulaisuussuhde sekä kuolinpesän varallisuuden laatu ja määrä tai perukirja, joka toimitetaan lakimiespalveluiden
perintäryhmälle. Kiinteistöstä tarvitaan nimi, rekisterinumero, sijaintikunta ja kylä sekä laatu ja
koko.
Jos asiakkaalle on tulossa korvaus vakuutuksen perusteella, tulee selvittää, mistä vakuutuslajista on kysymys, esim. koti-, tapaturma- tai liikennevakuutus, sekä vakuutusyhtiön nimi ja vahinkonumero.
Varallisuuden perintää koskevat asiakirjat ja tositteet tallennetaan asiakastietojärjestelmään
pysyväisliitteiksi
Kuolinpesä



Kuolinpesään voidaan kohdistaa perintäpäätös, mikäli avunsaajan ikä ja muut seikat huomioon
ottaen perintä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Esim. silloin, kun tuentarve on vähäisten tulojen vuoksi pitkäaikaista ja varallisuuden määrä on suuri.
Perintään ei voida ryhtyä, jos tällainen omaisuus katsotaan välttämättömäksi sellaisen henkilön
toimeentuloa varten, jonka toimeentulosta korvausvelvollinen on pitänyt tai olisi ollut velvollinen
pitämään huolta (TTL 21 § 2 ja 3 mom.).
Hautauskuluista voidaan tehdä perintäpäätös, mikäli kuolinpesässä on varoja (TTL 20 §).
Palkkaturva

Palkkaturvana maksetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuneet palkka- ja muut saatavat. Mikäli asiakkaalla on oikeus palkkaturvaan, tulee päätöksentekijän ohjata asiakasta laittamaan hakemus
vireille. Koska palkkasaatavan on oltava samalta ajalta kuin perintäpäätös, ELY-keskuksesta
tai TE-toimistosta on tarvittaessa tiedusteltava, miltä ajalta palkkaturva on maksettu (TTL 20 §
ja 23 §).
Takautuvat vuokrat


Myönnettäessä takautuvasti toimeentulotukea maksamatta jääneisiin vuokriin, myöntämis- ja
perintäpäätös tehdään siitä ajankohdasta alkaen, josta toimeentulotukea on myönnetty vuokravelkaan.
Esimerkki: toimeentulotukea haetaan asumismenoihin tammikuusta lukien. Erityisestä syystä
toimeentulotuki myönnetään asumismenoihin heinäkuussa takautuvasti tammikuun alusta lukien ja perintäpäätös tehdään ajalle 1.1.–31.7.
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
60 (61)
5.2.2015
6 Oikaisuvaatimusmenettely ja muutoksenhaku
Opas sivu 148
Itseoikaisu
Viranhaltijan tulee itse korjata jo antamaansa päätöstä esimerkiksi tilanteessa, jolloin päätöksessä
on selvä asia- tai laskuvirhe. Päätöstä ei voida kuitenkaan muuttaa itseoikaisuna asiakkaan vahingoksi, ellei asiakas anna siihen suostumustaan.
Muutoksenhakumenettely
Toimeentulotukipäätökseen tai muuhun viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada
päätös jaoston käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.
Asiakastietojärjestelmään tehtyyn päätökseen liittyy aina kirjallinen oikaisuvaatimusohje. Erityisestä syystä oikaisuvaatimuksen voi tehdä suullisesti, jolloin työntekijän tulee merkitä se asiakirjaan.
Oikaisuvaatimukset toimitetaan Helsingin kaupungin kirjaamoon, jossa ne kirjataan Ahjoon ja ohjataan lakipalvelujen jaostovalmistelutiimille. Kirjaamon osoite on:
Helsingin kaupungin kirjaamo
Sosiaali- ja terveysvirasto
PL 10
Toimeentulotuen palvelupisteeseen jätettyyn muutoksenhakukirjelmään merkitään saapumispäivä
ja se toimitetaan liitteineen viipymättä sisäisellä postilla kirjaamoon. Muutoksenhakukirjelmään tulee lisätä kopio päätöksestä, johon asiakas hakee muutosta.
Oikaisuvaatimus on tehtävä määräajan viimeisenä päivänä ennen palvelupisteen tai kirjaamon aukioloajan päättymistä. Ensimmäinen jaosto ja kolmas jaosto (ruotsinkieliset asiat) ratkaisevat toimeentulotuen muutoksenhaut.
Jaoston päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voidaan antaa myös viranomaiselle, jonka tulee
oman lausuntonsa ohessa toimittaa se hallinto-oikeudelle (ShL 46 § 1 mom.). Jaostojen päätöksessä on aina oltava valitusosoitus.
Toimeentulotukilain 23 §:n mukaiseen jaoston perintäpäätökseen voidaan hakea muutosta hallintooikeudelta. Sen sijaan toimeentulotukilain 20 §:n mukaisesta päätöksestä ei saa valittaa, koska se
ei sitovasti velvoita asiakasta korvaamaan myönnettyä toimeentulotukea. Asiasta päättää hallintooikeus lakipalvelujen tekemän korvaushakemuksen perusteella.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee toimeentulotuen antamista tai määrää, saa valittamalla
hakea muutosta, jos korkein hallinto-oikeus (KHO) myöntää valitusluvan (ShL 49 § 2 mom.). Luvan
edellytyksenä on, että toimeentulotukilain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai hallinto-oikeuksien soveltamiskäytännön yhtenäisyyden kannalta on tärkeää saada asiassa
KHO:n ennakkopäätös.
Takaisinperimistä koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä voi kuitenkin valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (hallintolainkäyttölaki 5 § 1 mom.).
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504
HELSINGIN KAUPUNKI
61 (61)
5.2.2015
Liitteet ja linkit:
1. Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille - Sosiaali- ja terveysministeriö
2. Opiskelijat - kela.fi.
3. Henkilöluottotiedot - asiakastieto.fi
4. FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Asiasanat: Lapsen elatus
5. Opiskelijaliite
6. FINLEX ® - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 30.11.1999/3854
7. Ylioppilastutkinto/päätelaiteohje_2013.pdf
8. www.ytj.fi
9. www.yrityshelsinki.fi
10. Yrittäjälomake
11. Rikosseuraamuslaitos - Perushuolto
12. Rikosseuraamuslaitos - Ansiot ja rahankäyttö
13. Asumisneuvonta
14. SUOMEN PANKKI - Uusimmat valuuttakurssit
15. FINLEX ® - Laki kotoutumisen edistämisestä
16. Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Sosiaali- ja terveysministeriö
17. http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/toimeentulotuki/asumismenot
18. http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/aikuiset
19. http://www.kela.fi/laakkeet
20. Lääkekatto - kela.fi
21. Kela/lääkkeet/lääkekatto
22. FINLEX ® - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Hämeenlinnan HAO 17.12.2012 12/0739/1
23. Lääkehaku
24. Helsingin kaupungin hammashoito
25. Kela työikäisten kuntoutuspsykoterapia
26. Ruokavaliokorvaus - kela.fi.
27. YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä — YTJ-tietopalvelu - Yrityshaku
28. Uimahallit | Helsingin kaupunki
29. www.hel.fi/stara
30. Laki lapsen elatuksesta 704/1975
31. Elatustukilaki 29.8.2008/580
32. FINLEX ® - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: 30.12.2014/4100 KHO:2014:196
33. Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Postiosoite
PL 6000
[email protected]
Käyntiosoite
Toinen Linja 4 A
Helsinki 53
Puhelin
+358 9 310 5015
Faksi
+358 9 310 42504

Toimeentulotuen myöntämisperusteet sosiaali- ja

Transcription

Similar documents

Toimeentulotukihakemus

Toimeentulotukiohjeet 1.11.2015 alkaen

Hautausavustusohje

TOIMEENTULOTUEN JATKOHAKEMUS

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen (Stltk

Opisekelijan kesäajan Vakuuslomake 2015

Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset ohjeet

Toimeentulotuen jatkohakemus (Sosiaalitoimi)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5)

Palveluseteli harkinnanvaraisen lyhytaikaishoidon