docKallion päiväkodin yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma
download 
Report Transcription
Kallion päiväkodin yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma
LAHDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN YKSIKKÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Sisältö Johdanto .................................................................................................................................................... 1 Oppilashuolto............................................................................................................................................. 2 Monialainen oppilashuollon yhteistyö ........................................................................................................... 2 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut .............................................. 3 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat ....................................................................................... 6 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen .........................................................................................12 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ..................................18 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen .....................................................................19 Oppilashuollon opetussuunnitelma -työryhmän kokoonpano Eija Kinnunen, johtava psykologi Jussi Pasanen, koulukuraattori Anne Laine, päivähoidon psykologi Heli Pätiälä, koulukuraattori Aija Marola, päiväkodin johtaja Susanna Iivonen-Pekesen, koulukuraattori Hannele Poutianen, terveysneuvontapalveluiden päällikkö Marja Kauppila, rehtori Maritta Turunen, rehtori Kati Pennanen, rehtori Johanna Saastamoinen, erityisopetuksen suunnittelija Minna Tuominen, projektipäällikkö Kimi Uosukainen, Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heli Pakarinen, Lahden seudun vanhemmat ry Lahden kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilashuollon opetussuunnitelma hyväksytty Sivistyslautakunnassa 11.6.2014. 1 Johdanto Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan 1.8.2014. Opetushallitus on uudistanut opetussuunnitelman perusteiden oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat osuudet esi- ja perusopetuksen osalta ja antanut kunnille määräyksen opetussuunnitelman muuttamisesta siten, että uusi opetussuunnitelma on käytössä 1.8.2014 alkaen. Tämä opetussuunnitelma on laadittu sivistystoimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyönä.. Nuorisovaltuusto ja Lahden seudun vanhemmat ry ovat osallistuneet opetussuunnitelman laadintatyöhön Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisena yhteistyönä. Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä koulu - / esipetusyksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. Opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevassa osuudessa kuvataan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset, yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman perusrakenne sekä osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista (esimerkiksi poissaoloihin, päihteiden käyttöön puuttuminen, sairaalaopetusyhteistyö, tapaturmat). Kuntakohtainen opetussuunnitelma, johon opetussuunnitelman perusteet on sisällytetty, toimii suoraan pohjana yksikön oppilashuoltosuunnitelmalle. Näin vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta ja varmistetaan yksiköiden yhtenäinen toimintakulttuuri. 2 Esiopetus Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus2. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.4 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Monialainen oppilashuollon yhteistyö Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus5. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset.6 Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla.7 Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina8. Näiden 1 2 3 4 5 6 7 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom. YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 § 3 asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla9. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa 10. Kuntatasolla oppilashuoltotyön linjauksista ja työnjaosta huolehtii kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä, joka toimii oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoittamana oppilashuollon ohjausryhmänä esi- ja perusopetuksen osalta. Kuntakohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on edustettuna lastensuojelu, perheneuvola, nuorisopsykiatria, terveysneuvonta, nuorisopalvelut ja koulujen ja esiopetuksen oppilashuollon toimijoita jokaiselta viideltä alueelta. Työryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kasvatusjohtaja ja valmistelijana johtava psykologi. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma11 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 12. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Tämä opetussuunnitelma toimii pohjana yksikkökohtaisesti laadittavalle oppilashuoltosuunnitelmalle. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtuustossa 3/2014 hyväksytty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelman sisältö: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 13 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä 9 10 11 12 13 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 § Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § Lastensuojelulaki 12 § 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta 4 esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuollon kokonaistarve Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saadun tiedon perusteella. Tätä tarvetta arvioidaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Esiin nousevia asioita käsitellään kuntakohtaisessa oppilashuollon kehittämistyöryhmässä. Tulevien vuosien painopisteenä oppilashuoltotyössä ovat Lahdessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti: Lasten kuulluksi tuleminen ja päiväkotiyhteisön myönteinen vuorovaikutuskulttuuri Yhteistyö huoltajien ja lasten kanssa, osallisuutta edistävä toimintakulttuuri Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastainen työ Esiopetusyksikön arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja tulevan kauden yksikkökohtaiset painopisteet oppilashuoltotyössä: Kallion päiväkodissa on 3 esiopetusryhmää; kaksi ryhmää Liipolan koulun yhteydessä olevissa parakeissa, joissa on yhteensä 23 lasta ja Juhonkadulla yksi ryhmä, jossa on 14 lasta. Parakin lapset menevät pääosin Liipolan kouluun ja Juhonkadun ryhmästä suurin osa lapsista menee Länsiharjun kouluun ja kolmasosa Launeen kouluun. Kaikissa ryhmissä on tehostetun tuen lapsia ja parakissa yksi erityisen tuen lapsia. Suomi toisena kielenä lapsia on esiopetusryhmissä yhteensä 8 lasta. Oppilashuollon kokonaistarve sekä painopisteet ovat erilaiset Juhonkadulla kuin parakin ryhmissä. Juhonkadun ryhmän painopiste on työskentelytapojen harjoittelemisessa, ilmapiirin ollessa suvaitsevainen ja positiivinen. Parakin ryhmissä painopiste on turvallisen oppimisympäristön turvaaminen kaikille lapsille. Yksittäisten lasten erittäin vahvat tuen tarpeet heijastuvat koko ryhmän toimintaan; positiivisen ilmapiirin ja yhteishengen vahvistaminen painottuvat toiminnassa.Oppilashuollon kokonaistarve on parakin ryhmissä suurempi. Ryhmien henkilökunta on ammattitaitoista ja riittävää, lisäksi parakissa toimintaa tukevat avustajat. Yhdessä sovitut toimintatavat sitouttavat aikuisia ja lapsia toimimaan tavoitteen suuntaisesti. Parakin ryhmissä käytetään voimallisesti pienryhmätoimintaa vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa syys- ja vähintään kaksi kertaa kevätkaudella. Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut, oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työnja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö ja oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään esiopetusyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä lasten ja perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan lasten oppimista ja hyvinvointia ja sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella lapsella on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa lapsi on ohjattava saamaan muita oppilashuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia tukevaa toimintaa. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. 5 Kaikille yksiköille on nimetty oma päivähoidon psykologi ja esiopetuksessa toimii yksi kuraattori. Päivähoidon psykologit Psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin oman alansa asiantuntijana sekä yksittäisen lapsen että koko yhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Psykologi voi olla mukana suunnittelemassa koko esiopetusyhteisön tai esiopetusryhmän hyvinvointia tukevia interventioita. Psykologin työn tavoitteena on tukea lasten kasvua ja oppimista psykologisten arviointi-, konsultaatio- ja neuvontapalvelujen avulla. Psykologin työ sisältää lapsen oppimisvaikeuksien ja psyykkisen tilanteen arviointia sekä tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä lapsen lähiverkoston ja tarvittavan viranomaisverkoston kanssa. Psykologit ohjaavat tarvittaessa perheitä esiopetuksen ulkopuolisten tukitoimien piiriin. Päivähoidon psykologit toimivat myös varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten tukena, jolloin työtä ohjaa päivähoidon lainsäädäntö. Esiopetuksen kuraattori Kuraattori tekee suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tehtävät koostuvat asiakastyöstä, esiopetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Esiopetuksen kuraattori antaa lapselle ja hänen lähiyhteisölleen tukea, ohjausta ja asiantuntija-apua, jolla pyritään ehkäisemään ja poistamaan lapsen kehitykseen liittyviä sosiaalisia vaikeuksia sekä edistämään kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä. Vuoden 2015 loppuun mennessä Lahdessa tehdään esiopetuksen kuraattorityön mallintaminen koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -kehittämishankkeen osana. Neuvolaterveydenhuolto Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Terveysneuvontapalveluissa tullaan vähitellen siirtämään esikoululaisten palvelut neuvolasta kouluterveydenhuoltoon. Lapsen määräaikainen 6-vuotistarkastus tehdään siirtymävaiheen aikana joko neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. 6-vuotistarkastuksessa perhe tapaa terveydenhoitajan. Oppilashuoltoon osallistuu siirtymävaiheen aikana joko neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja lääkäri. Esiopetusyksikön kuvaus käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja siitä, miten ne kohdennetaan yksittäisiin lapsiin, esiopetusyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan: Oppilashuoltotyön aikataulu: yksikkökohtainen OHR kokoontuu 4 kertaa toimintavuodessa ja yksilökohtainen tarvittaessa. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, esiopettajat, resurssilastentarhanopettaja, psykologi, kuraattori, koulun laaja-alainen erityisopettaja, koulun terveydenhoitaja. Oppilashuoltotyön painopiste on yhteisöllinen; turvallisen oppimisympäristön luominen ja turvaaminen ovat esiopetusryhmien keskeinen tehtävä lasten tarpeisiin vastaamisen lisäksi. Esiopetusryhmien haasteellisuuden vuoksi oppilashuoltotyön toteutumisesta arvioidaan tarvittaessa, kuitenkin useammin kuin kerran keväällä esiopetuksen loputtua. Nivelvaiheen tiedonsiirrossa jaetaan lapsesta oleellinen tieto oppimisen tukemisen turvaamiseksi. 6 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 14 Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. 15 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin16, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.17 Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa 18. Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa kasvuympäristöä ja vahvistaa esiopetusyksikön yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ensisijaisesti esiopetusyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkivää ennaltaehkäisevää työtä. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä lapsen ja huoltajan osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kaikkien esiopetusryhmien tilanne käsitellään oppilashuoltoryhmissä vuosittain. Oppilashuoltoryhmä voi olla suunnittelemassa erilaisia esiopetusyksikön toimintakulttuurin kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, esim. vanhempainillat ja erilaisten teemojen käsittely yhteisössä. Oppilashuoltoryhmä vastaa siitä, että lasten mielipiteet tulevat kuulluksi esiopetusympäristössä. Oppilashuoltoryhmä huolehtii vanhempien mahdollisuudesta olla osana esiopetuksen osallisuutta edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolta. 14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom. 16 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) 18 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 § 15 7 Kuvaus oman yksikön yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintatavoista ja malleista Yhteisöllinen oppilashuollon toimintatapoina korostuvat Liipolan alueella sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen; lapsia osallistetaan eritysesti leikin ja draaman avulla aikuisen sanoittaessa ja ohjatessa toimintaa. Suomenkielen vahvistamisella ja mallintamisella on keskeinen tehtävä myös oppilashuollollisena toimenpiteenä monikulttuurisessa ympäristössä. Liipolassa tehdään myös jatkuvaa ja viikoittaista yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Myös koulun laajaalaiselle erityisopettajalle on palkitettu viikkotunti esiopetusikäisten kanssa. Liipolassa esiopetusikäiset toimivat koululaisten kanssa samassa fyysisessä ympäristössä, joten oppimisympäristöön vaikuttavat myös koulun henkilöstö ja koululaiset. Kaikki aikuiset ovat velvollisia yhteisvastuullisesti ohjaamaan kaikkia lapsia. Tiimit suunnittelevat, kehittävät ja arvioivat toimintaansa viikoittain tiimipalavereissaan. Tarvittaessa konsultoidaan muita yhteistyö- / asiantuntijatahoja. Vanhemmat osallistetaan kasvatuskeskusteluissa sekä päivittäisissa tuonti- ja hakutilanteissa tuetaan kasvatuskumppanuutta. Toimintatavat esiopetusyhteisön ja –ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Esiopetuksen toimintayksikön turvallisuustyö on määrätietoista ja järjestelmällistä turvallisuustoiminnan suunnittelua ja käytännön toteutusta. Se tähtää esiopetusympäristön riskien hallintaan lasten ja henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toimintaan vaikuttavien riskien hallinnassa on tärkeää henkilöstön määrä ja turvallisuusasioiden koulutus. Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikön huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. Asetuksessa lasten päivähoidossa annetaan säännökset toimintayksikön päivähoitohenkilöstön määrästä ja kelpoisuusvaatimuksista, jotka ovat eräitä tärkeimmistä päivähoidon turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Toimintayksiköissä laaditaan arjen turvallisuussuunnitelma, jossa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Päivähoidon turvallisuussuunnittelu: Stakes Oppaita 71 Esiopetusyhteisön ja -ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä. Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, ergonomia ja tapaturmavaarat huomioidaan. Yleisten tilojen lisäksi on huolehdittava kalusteiden, sosiaalitilojen ja säilytystilojen kunnosta ja siivouksen asianmukaisesta tasosta. Yhteistyötä tehdään Lahden kaupungin työterveyden, työsuojelun ja työhyvinvoinnin henkilöstön tai muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Lahdessa Tilapalvelut vastaa kiinteistöjen hoidosta ja kunnosta. 8 Yksikön kuvaus: Kallion päiväkoti on nyt toista toimintakautta väistötiloissa kolmessa eri toimintapisteessä. Päiväkotimme toimintaa siirtyy Liipolan uuten Monitoimitaloon 1.8.2015 lähtien. Juhonkadulla toimii esiopetusryhmän lisäksi kaksi lapsiryhmää, Kivikadulla alle 3-vuotiaiden sekä sisarusryhmä ja parakissa kaksi eo-ryhmää. Tilat eivät ole Juhonkadulla ja parakissa toiminnallisesti hyvät; epäkäytännölliset ja pienet tilat vaativat toiminnan organisoinnilta ja ennakoinnilta paljon. Molemmissa toimintapisteissä ulkoilulla on keskeinen merkitys epäkäytännöllisten tilojen vuoksi. Parakissa ulkoilu tapahtuu koulun piha-alueella, lähimetsissä ja -puistoissa. Juhonkadulla ulkoillaan lähipuistossa ja metsissä. Turvallisuustekijät on mietitty erityisen tarkasti johtuen päiväkodin tilojen haasteellisuudesta sekä ulkoiluista aidattomilla alueilla. Päiväkodin henkilöstöllä on oleellisen tärkeä rooli turvallisen ympäristön valvomisessa yleisillä ulkoilualueilla. Jokaisella aikuisella on vastuu ilmoittaa vaaratai korjaustarpeesta johtajalle. Toiminnan ollessa jakautunut useampaan pisteeseen, talon ilmapiirillä ja henkilökunnan sitoutumisella yhteisten tavoitteiden suuntaisesti on merkitystä yhteisöllisyyden takaamiseksi. Lisäksi oleellinen tekijä on tiedonkulku, johon on kiinnitetty erityistä huomiota. Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa esiopetuksessa päiväkodinjohtaja tai varajohtaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Oppilashuoltoryhmä on monialainen ja siihen voi kuulua päiväkodinjohtajan/varajohtajan lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja, esiopettaja, päivähoidon psykologi, kuraattori sekä neuvolan terveydenhoitaja. Pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitaja ja kuraattori osallistuvat yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Lapsikohtaisia asioita käsitellessä kootaan ko. asian käsittelyyn oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Yksikön kuvaus oppilashuoltoryhmän toimintatavoista ja käytännöistä: Kokousaikataulu: Oppilashuoltoryhmä kokoontuu syys-lokakuussa. Lapsiryhmien tilanteessa riippuen ryhmä kokoontuu toisen kerran ennen vuodenvaihdetta ja kevätkaudella kaksi kertaa. Päiväkodin johtaja kutsuu ryhmän koolle. Kokoontumisesta kirjataan muistio, joka arkistoidaan oppilashuoltoryhmäkansioon. Kokouksen lopussa on varattu aikaa päivähoidon psykologin konsultaatiolle. Monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu yksittäisen lapsen asioissa tarvittaessa. Esiopettaja neuvottelee vanhempien kanssa ryhmään kutsuttavista osallistujista. Esiopettaja tai päiväkodin johtaja kutsuu ryhmän koolle. Esiopettajat voivat tarvittaessa konsultoida päiväkodin johtajaa, resurssilastentarhanopettajaa sekä koulun laaja-alaista erityisopettajaa nimettömästi mietittäessä yksittäisen lapsen oppilashuollollista tarvetta. Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja 9 toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia19. Nivelvaiheista on laadittu prosessikuvaukset. Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että oppilashuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Tietoja siirretään yhteistyössä huoltajan kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin siirtää joka tapauksessa. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, tähän tarvitaan kuitenkin lapsen huoltajan suostumus. Yksikön kuvaus: Nivelvaiheen yhteistyöstä on alueella sovittu ja kuvattu esi- ja alkuopetukseen vuosiympyrässä, johon on kirjattu tiedonsiirron vastuut ja alueen hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu tiedonsiirron eettiset periaatteet. Jokaisen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma lähetetään tulevan 1-luokan opettajalle. Yhdessä rehtorin ja esi- ja alkuopettajan sekä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa käydään erikseen tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tarpeet ja huomiot keskustellen. Oppilashuollolliset asiat siirretään siltä osin, mikäli ne ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä. Kaikki tieto, mikä siirtyy esiopetuksesta kouluun, on vanhempien kanssa etukätee nkeskusteltu ja heitä siitä asiasta tiedotettu. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Jokaisella alueella toimii alueellinen hyvinvointiryhmä, jonka toiminnasta vastaa aluerehtori tai aluepäiväkodinjohtaja. Työryhmään kuuluu alueella lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia lastensuojelusta, perheneuvolasta, neuvola- ja kouluterveydenhuollosta, nuorisopalveluista ja koulukuraattori- ja psykologipalveluista. Työryhmässä käsitellään alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita, suunnitellaan kehittämishankkeita ja yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kuntatasolla yhteistyötä koordinoi oppilashuollon kehittämistyöryhmä, jossa kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät tahot ovat edustettuina. Työryhmä tekee yhteistyötä myös nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistyksen ja järjestöjen kanssa. Yksikön kuvaus: Liipolan alueella tehdään yhteistyötä kaikkien lähiön toimijoiden kesken. Kallion päiväkoti tekee Liipolan koulun kanssa viikoittaista yhteistyötä. Etelän alueen hvyinvointiryhmä on järjestänyt yhdessä hankekoordinaattoreiden kanssa erilaisia tilaisuuksia, missä alueen nuoria on kuultu ja kysytty heiltä kehittämistarpeita. Liipolan päiväkodin johtaja on Etelän alueen hyvinvointiryhmän puheenjohtaja kaudella 2014 - 2015. Humpulan päiväkodin johtaja Aija Marola on varhaiskasvatus- ja esiopetuksen edustaja Kunta OHR:ssa. 19 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 § 10 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmien ehkäisy kuuluu osaksi kokonaisvaltaista turvallisuuden edistämistä esiopetuksessa. Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina yksikkökohtaiseen uhkatekijöiden selvittämiseen. Tapaturmalla tarkoitetaan lapselle matkalla (= matka kotoa esiopetusyksikköön ja esiopetusyksiköstä kotiin), esiopetuksen aikana esiopetusyksikössä tai yksikön järjestämässä opettajan valvomassa tapahtumassa sattunutta tapaturmaa. Lapsille sattuvista hoitoa vaativista tapaturmista valtaosa on kaatumisia, putoamisia ja törmäämisiä. Esiopetuksen henkilökunnan ensiaputaitoja ja näiden valmiuksien ylläpitämistä edistetään säännöllisellä koulutuksella. Erilaisia tapaturmiin johtavia syitä on mainittu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille20. Tapaturmien ensiapuohjeita on esitetty muun muassa Suomen Punaisen Ristin internet-sivuilla www.redcross.fi. Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon, häntä saattavalla henkilöllä tulee olla mukanaan lasta koskevat tiedot eli lapsen henkilötiedot ja huoltajan yhteystiedot sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot lapsen sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai sairasautolla. Yksikön kuvaus (tarvittaessa): Päiväkodissa on kartoitettu riski- ja vaaratilanteet kaikkien toimintapisteiden osalta. Päiväkodilla on arjen turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu kaikissa toimintapisteissämme huomioonotettavia turvallisuustekijöitä. Päiväkodissa on ensiapuvastaava ja vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki lähihoitajat ovat suorittaneet "Lasten päivähoidossa annettavan lääkehoidon- kurssin" verkko-opiskeluna. Jokainen työntekijä on vastuussa lasten turvallisen ympäristön turvaamisesta. Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Lahdessa esiopetuspaikan määräytymisessä noudatetaan perusopetuslain 6 §:ssä mainittuja periaatteita. Esiopetus järjestetään siten, että lasten matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä ja että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Vanhemmilla on myös mahdollisuus halutessaan hakea esiopetukseen kauempana sijaitsevaan esiopetuksen järjestämispaikkaan, joka saattaa perustua työssäkäyntiin, sisarusten päivähoitojärjestelyihin tai esiopetukseen hakevan lapsen aiempiin päivähoitojärjestelyihin. Lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka kotoa esiopetukseen on pidempi kuin viisi kilometriä tai kun matka, oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen, muodostuu lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on lapsen kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (perusopetuslain 32 §). Lisäksi edellytetään, että esiopetuksen järjestämispaikka poikkeaa vanhempien hakemasta paikasta. Lapsi voi osallistua joko pelkkään esiopetukseen tai lisäksi esiopetuksen yhteydessä järjestettävään päivähoitoon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kun on kyse perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta, kulkeminen tapahtuu sen mukaisesti. Lisäksi päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan 20 Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:13 11 täydentävänä päivähoitolakia. Kuntaliiton mukaan vastuu on pääsääntöisesti vanhemmilla, ellei kunta ota kantaa, että matka on lapselle vaarallinen, jolloin sen tulisi järjestää lapselle kuljetus. Vain esiopetuksessa olevien lasten kulkemisesta noudatetaan perusopetuslain 32 §:ää. Sivistyslautakunta toteaa, että toimivallan lapsen kulkemisesta päättämiseen ollessa viime kädessä huoltajalla, varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö ei ole vastuussa lapsen turvallisuudesta matkojen aikana. Ajan tasalla olevat ohjeet löytyvät www.lahti.fi -sivustolta. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä21 Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Yksikön kuvaus toiminnasta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lasten turvallisesta matkasta esiopetukseen ja kotiin. Päiväkotimme yksi lapsista kulkee koulukyydillä esiopetukseen; kuljetukseen liittyvä turvaohjeistus on niin henkilökunnan kuin vanhempien tiedossa. Esiopetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; ryhmissä noudatetaan näitä periaatteita. Aikuisen rooli on erittäin tärkeä niin ennakoinnissa kuin tilanteiden selvittämisessä. Kiusaamis- ja riitatilanteisiin puututaan välittömästi ja se on yhteisvastuullisesti jokaisen aikuisen tehtävä. Kiusaamistilanteet puretaan aina lapsen kanssa.Aikuinen auttaa sanoittamaan tapahtunutta ja ohjaa lasta miettimään kuinka jatkossa toimii toisin. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Yksikön turvallisuussuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma22. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, 21 22 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013) Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 § 12 johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä päiväkodin ja esiopetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Esiopetusyksiköissä on Arjen turvallisuussuunnitelmat -kansio, jossa edellä mainitut asiat on kuvattu. Kansio sisältää sekä turvallisuus- että pelastussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan tarkistamisajankohdat ja seurannasta vastaavat henkilöt. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 23 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.24 Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen25. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti26. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.27 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta28. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jossa käytetään www.peda.net/lahti -sivustolta löytyvää lomaketta. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. 23 24 25 26 27 28 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom. Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom. 13 Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolla. 14 Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Esiopettaja laatii pedagogisen arvion. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tehostetun tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä lapsen, huoltajan ja esiopettajan kanssa. Mikäli tehostetun tuen antamisesta huolimatta lapsen kehitys ei etene toivotulla tavalla, aloitetaan pedagogisen selvityksen valmistelu erityisen tuen päätöstä varten. Lapsen esiopettaja valmistelee pedagogisen selvityksen. Pedagogiset arviot ja selvitykset käsitellään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöitä konsultoiden. Oppilashuoltohenkilö arvioi, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi myös oppilashuollollista tukea tai selvitystä, esim. psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Erityisen tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan HOJKSiin yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Erikoissairaanhoidossa olevan lapsen opetus järjestetään ensisijaisesti lapsen omassa esiopetuksen järjestämispaikassa. Lapselle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Lapsella on omassa esiopetusryhmässään käytössä kaikki tukitoimet kolmiportaisen tuen mukaisesti. Mikäli lapsen kohdalla opetus järjestetään oman esiopetusryhmän sijasta sairaalaopetuksessa, toteutetaan siirtyminen lapsen, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksen järjestäjän, sairaalaopetusyksikön ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä. Sairaalaopetus on erikoissairaanhoidon yhteydessä annettavaa esi- ja perusopetusta avo- ja osastooppilaille. Sairaalaopetuksessa korostuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja kaikkien lasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö ja konsultaatio. Sairaalaopetuksessa tuetaan lapsen koulupolkua. Nivelvaiheyhteistyö lapsen oman esiopetusryhmän kanssa korostuu tulo- ja paluuvaiheessa. Lapsen tukitoimien ja opetuksen järjestämiseksi järjestetään sairaalaopetuksen koordinoimana sekä tulo- että paluuvaiheessa verkostopalaveri, johon kootaan tarvittava oppilashuollollinen asiantuntijaryhmä. Lapsen tulee voida palata siihen opetukseen, johon lapsi osallistui ennen siirtymistä sairaalaopetukseen. Yhteistyön toteuttamista ohjaavat erilliset ohjeet nivelvaiheen prosessista (prosessikuvaus www.peda.net/lahti -sivustolla) oppilaan siirtyessä omasta esiopetusyksiköstä sairaalaopetukseen, sairaalaopetuksessa oloaikana toteutettava yhteistyö ja paluu takaisin esiopetusyksikköön. Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa Vanhempien tehtävä on tiedottaa esiopetuksen henkilöstölle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta. Erityisjärjestelyt sovitaan lapsi- ja perhekohtaisesti. Henkilöstölle tarkemmat ohjeet intrassa Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Ohjeet > Työn tueksi). Kun lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, sovitaan hoitoneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien sekä esiopetushenkilöstön lisäksi erikoissairaanhoidosta sairaanhoitaja. Hoitoneuvottelussa tarkastellaan ja selvitetään lapsen selviytymistä esiopetuksessa ja mahdollisia erityisjärjestelyjä sekä kirjataan hoitoneuvottelun tulos erilliseen sopimukseen. Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsella on todettu vakava tai pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa lapsen vointiin esiopetuksessa. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös henkilöstö, kun lapsen voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia. 15 Tavanomaisissa sairaustapauksissa useimmat lyhytaikaiset lääkekuurit, esim. tulehdustautien hoitoon käytettävät antibioottilääkitykset voidaan annostella kotona. Tarvittaessa voidaan sopia lääkkeiden antamisesta esiopetuspäivän aikana. Tarkemmat ohjeet Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Intra). Lapsen sairaudesta johtuvat ensiaputilanteet Jos lapsi menee insuliinishokkiin tai saa epilepsiakohtauksen päivähoidossa, henkilökunta ottaa ensisijaisesti yhteyttä vanhempiin ja tarvittaessa ensihoitoon. Esiopetuksessa tulee olla vanhempien ja terveydenhuollon antamat ohjeet siitä, mitä lapselle täytyy ja saa tehdä ensiaputilanteissa. Esimerkkeinä ohjeista voi olla tieto siitä, miten lapsi laitetaan sellaiseen asentoon, ettei hän loukkaa itseään epilepsiakohtauksen aikana tai mitä lapselle annetaan ensiavuksi liittyen esimerkiksi matalan verensokerin hoitoon diabeteksessa. Jokaisen aikuisen on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos lapselle tulee hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä. Jos lapsella on taipumus saada vaikeita allergisia reaktioita, vanhempien on tiedotettava tästä henkilökuntaa. Sairastuminen Lapsen sairastuessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja sovitaan heidän kanssaan lapsen noutamisesta. Tarvittaessa henkilökunta ottaa yhteyttä lääkäriin tai kutsuu paikalle sairaankuljetusauton. Sairastuneelle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Sairastunutta lasta ei jätetä yksin. Erityisruokavaliot Ruokailussa on otettu syksystä 2011 käyttöön uudet ohjeet ja lomakkeet erityisruokavalioiden ilmoittamisesta. Todistus erityisruokavalion tarpeesta -lomake on päivitetty vastaamaan valtakunnallista allergiaohjelmaa, joka korostaa terveyden tukemista. Pysyvistä erityisruokavalioista, kuten keliakiaruokavaliosta ja diabeetikon ruokavaliosta sekä vaikeista ruoka-allergioista, täytetään todistus erityisruokavalion tarpeesta ruokailua varten. Lomake toimitetaan terveydenhoitajan kautta Lahden Aterialle. Kansallisen Allergiaohjelman mukaisesti lieviä oireita (ohimenevä suun kutina tai kirvely tai ihon punoitus) aiheuttavia ruoka-aineita ei tule enää hoitaa välttämisellä vaan altistamalla ja vähitellen siedättämällä. Näin ollen lievistä allergiaa aiheuttavista ruoka-aineista ei enää laadita välttötodistusta. Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erillisellä lomakkeella suoraan Lahden Aterialle. Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat Huoli perheen tilanteesta otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi. Perhe voidaan ohjata esiopetuksen ulkopuolisen avun piiriin, kuten perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuuteen. Jos on syytä epäillä, että lapsen huolenpito tai kehitys on vaarantunut, tulee laatia lastensuojeluilmoitus ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, 16 jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu29. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta. Ennen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista tulee koollekutsujan neuvotella huoltajan kanssa asiantuntijaryhmän kokoonpanosta. Asiantuntijaryhmä kootaan kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaa ja osaamista lapsen tuen varmistamiseksi. Ryhmän koollekutsuja (esiopettaja tai muu oppilashuollon jäsen, jolle asia kuuluu) konsultoi päiväkodinjohtajaa ja tarvittavia oppilashuollon edustajia ennen asiantuntijaryhmän kokoamista. Huoltajien on oltava läsnä tai heiltä tulee olla suostumus lapsen asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Vastuuhenkilö (koollekutsuja) tiedottaa opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ja sovitut järjestelyt tarvittaville henkilöille, esim. päiväkodinjohtajalle. Mikäli monialaiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan esiopetuksen ulkopuolisia yhteistyötahoja, tarvitaan huoltajalta kirjallinen suostumus (suostumus asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä -lomake www.peda.net/lahti -sivustolla). Yksikön kuvaus asiantuntijaryhmän kokoamisesta ja kokoontumisesta: Kallion päiväkodissa esiopettaja tai päiväkodin johtaja kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän lapsen asioissa silloin kun pedagoginen tuki ei riitä. Ennen asiantuntijaryhmän koollekutsumista esiopettajan on hyvä konsultoida kuraattoria ja / tai päivähoidon psykologia. Esiopettaja neuvottelee vanhempien kanssa ketkä osallistuvat kokoontumiseen. Kokouksessa kirjataan oppilashuoltomuistio, joka arkisotidaan päiväkodin toimiston lukolliseen kaappiin. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. 29 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 17 Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Oppilashuoltokertomukset laaditaan liitteenä olevan rungon mukaisesti ja säilytetään rekisteriselosteessa kuvatulla tavalla. Kuvaus yksikön käytännöistä: Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Kallion päiväkodissa sitä varten on oppilashuoltokansio, jonne asiakirjat laitetaan. Kansio säilytetään toimistossa lukollisessa kaapissa. Vanhempien pyytäessä, heille voidaan antaa kopio oppilashuoltokertomuksesta, mutta se tulee kirjata oppilashuoltokertomukseen. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito Keskeistä esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa toteutettavassa yhteistyössä on varmistaa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Lapsella, huoltajilla ja jokaisella lasta tukevalla taholla on selkeä kuva siitä, miten ja kenen kanssa lapsen asioita edistetään. Toimivan yhteistyön lähtökohtana on lapsen, perheen ja toimijoiden keskinäinen arvostus. Yhteistyötä toteutetaan dialogisin keinoin. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Esiopetuksen ulkopuoliset palvelut ja yhteistyökumppanit on kuvattu Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä toteutettavaa yhteistyötä lapsen, huoltajan, esiopetuksen sekä esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa ohjaavat oppilashuoltotyön prosessikuvaukset sekä toimijoiden laatimat ohjeistukset yhteistyön käytänteisiin. Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja tai lapsen läheisiä. Tällaisia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja voivat olla mm. perheneuvola, erikoissairaanhoito ja lastensuojelu. Lahdessa kirjallinen suostumus pyydetään oppilashuollollisessa työssä olevia asiakirjoja ja lomakkeita käyttäen. Työnjako kirjallisen suostumuksen pyytämiseen sovitaan yksittäisen lapsen asian käsittelyyn koottavan asiantuntijaryhmän kesken. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen kannalta on tärkeää jakaa tietoa huoltajien ja niiden toimijoiden kanssa, jotka tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Mikäli lasta tuetaan esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden taholta (esim. perheneuvola, lastensuojelu tai erikoissairaanhoito), yhteistyön ja tiedon jakamisessa on hyvä hyödyntää mm. verkostotapaamisia kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Tarkoituksena on koota lapsen tukemisen kannalta keskeiset toimijat yhteen. Näin voidaan välttää mm. päällekkäisiä tukitoimia ja suunnitella lapsen kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimet hänen tukemisekseen. Keskeistä on sopia yhdessä työnjaosta jatkotoimenpiteiden suhteen sekä seuraava 18 tapaaminen seurannan varmistamiseksi. Verkostotapaamisten koollekutsumisen työnjaosta sovitaan lapsen asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän kesken. Kuvaus yksikön oppilashuollollisesta yhteistyöstä ulkopuolisten toimijoiden kanssa: Kallion päiväkodissa tehdään paljon ytheistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa; esim. PHKS, toiminta- ja puheterapeutit. Esiopettajan tehdessä yhteistyötä em. tahojen kanssa, on asiasta aina sovittu vanhempien kanssa. Lastensuojelun kanssa yhteistyötä tehdään yhdessä vanhempien kanssa aina kun se vain on mahdollista. Neuvolan kanssa tehtävästä yhteistyöstä olemme sopineet vanhempien kanssa erillisellä lupalapulla lapsen aloittaessa päivähoidon. Kaiken yhteistyön perustana on avoin, rehellinen ja sekä vanhempia kunnioittava viestintä. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 30 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan: Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. Esiopetusryhmien käsittelyssä voidaan tehdä lapsille kyselyitä ja kutsua huoltajia ja lapsia mukaan oppilashuoltoryhmään. Vanhemmilta kerätään tietoa ja mielipiteitä esiopetusryhmien ja koko yhteisön toiminnasta vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja kyselyiden avulla. Esiopetusyksikön oppilashuoltosuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön suunnittelu tapahtuu aina yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Huoltaja, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja sopivat yhdessä, ketkä osallistuvat monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen, joka toteutetaan mahdollisimman pienellä kokoonpanolla. Kuvaus yksikön toimintatavoista oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi: Kallion päiväkodissa lasten osalliseksi tuleminen tapahtuu vuorovaikutuksen seurauksena, eikä siihen aina tarvita sanallista kommunikaatiota. Yhteenkuuluvuuden tunnetta kokee saadessaan osallistua yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon; tätä pyritään mahdollistamaan kaikissa ryhmissämme. Vanhemmat osallistuvat lapsensa esiopetusvuoteen päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa, opskeskusteluissa sekä sähköisesti Muksunetin välityksellä. Päiväkodissamme on lähtökohtaisesti Avoimet Ovet; vanhemmat voivat halutessaan tulla seuraamaan opetustaa 30 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta 19 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja31. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon periaatteista ja toimintatavoista tiedotetaan vanhempienilloissa, keskusteluissa vanhempien kanssa, ilmoitustauluilla ja sähköisesti tiedotetaan Muksunetin kautta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nettisivuilla lukee oppilashuollosta yleisesti. Esiopetuksen vanhempainillassa päiväkodin johtaja tiedottaa oppilashuoltotyöstä. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 32 Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista33. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi 34. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta35. Kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi koulukohtaista oppilashuoltotyötä. Lisäksi kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain oman toimintasuunnitelman, jossa määritetään painopistealueet kunta- ja koulukohtaisen arviointitiedon perusteella seuraavalle toimintakaudelle. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä laatii oppilashuoltosuunnitelman, jossa kuvataan seurattavat toimenpiteet ja toimintatavat, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain kevätlukukauden päättyessä. Oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonta toteutetaan siten että esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen kuntakohtaiset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yhdessä 1-2 kertaa lukuvuodessa. 31 32 33 34 35 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom. Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom. 20 Kuvaus yksikön käytännöistä: Kallion päiväkoti yhdistyy Liipolan päiväkodin kanssa 1.8.2015 lähtien, jolloin myös oppilashuoltoryhmä päivittää suunnitelman ja tekee tarvittavat muutokset. Esiopetuksen loppupuolella arvioidaan miten hyvin oppilashuoltopalveluita on pystytty tarjoamaan ja miten hyvin suunnitelma on toteutunut.
