Suunnitelma ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä 2015

Suunnitelma
ikääntyneiden
palvelujen
järjestämisestä
2015 - 2017
Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.4.2015
Sisältö
1.
Johdanto .............................................................................................................................................. 3
2.
Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden toiminta-ajatus ...................................................... 3
3.
Toimintaympäristön lähtökohdat ...................................................................................................... 3
4.
Palvelurakenteen nykytila ja tavoitteet ............................................................................................ 6
5.
Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisen periaatteet ............................................. 9
6.
Vanhusten palveluiden järjestämisen suunnitelma ..................................................................... 10
6.1 Palveluohjaus ja tukipalvelut ........................................................................................................................... 10
6.2. Omaishoito ...................................................................................................................................................... 12
6.3. Kotihoito .......................................................................................................................................................... 12
6.4. Senioriasuminen ............................................................................................................................................. 13
6.5. Tehostettu palveluasuminen ........................................................................................................................... 13
6.6. Laitosasuminen ................................................................................................................................................ 14
6.7 Kuntoutuminen................................................................................................................................................ 14
6.8 Vanhusneuvosto ............................................................................................................................................... 15
6.9 Vapaaehtoistoiminta ........................................................................................................................................ 15
7.
Suunnitelman arviointi ja toiminnan kehittäminen ....................................................................... 15
2
1. Johdanto
Vanhuspalvelulain mukainen vanhuspoliittinen ohjelma ja strategia laaditaan vanhusneuvoston,
kunnan viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien toimesta.
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla
ajantasainen ikäpoliittinen strategia, jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut.
Strategiset linjaukset sisällytetään kuntastrategiaan ja muihin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
ohjelmiin.
Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan terveiden ja toimintakykyisten
elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten
terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Tämä
edellyttää hyvinvoinnin näkökohtien ottamista huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa. Hyvinvointiin vaikuttavat arkiympäristöt, esimerkiksi kodit, asuma-alueet, liikenne
ja vapaa-ajan toiminnat, sosiaalinen verkosto, yhteenkuuluvuuden tunne ja huolenpito sekä
elämänhallintataidot. Terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja
ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää.
2. Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden toiminta-ajatus
Toiminnan peruslähtökohtana on tarjota lakisääteiset palvelut vanhusväestölle molemmilla
kotimaisilla kielillä. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluja. Strategian mukaan kotiin järjestettävät
palvelut annetaan palvelujen tarpeessa olevalle vanhukselle kriteerien mukaisesti. Palvelu- ja
laitosasumiseen sijoitukset tehdään sote-lautakunnassa hyväksyttyjen kriteerien mukaan vanhuksen
kokonaistilanne huomioiden.
Tavoitteena on, että vanhus voi asua omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin
pitkään kuin se inhimillisesti on mahdollista taloudelliset ja henkilöstöresurssit huomioiden.
Ikäihmisten hoidon porrastuksen myötä tavoitteena on oikea ja asianmukainen hoito- ja palvelu koko
ikäihmisten hoitoketjussa.
3. Toimintaympäristön lähtökohdat
Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden toiminnan suunnittelussa pohjana ovat valtakunnalliset
suositukset, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2013), Kokkolan kaupungin strategia ja THL:n ja
ARA:n tavoitteet asumismuodoista. Vanhuspalvelustrategia on ketterä strategia, jossa ennakoidaan
toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Merkittävimmät toimintaympäristön muutokset
lähitulevaisuudessa tulevat olemaan vanhuspalvelulain velvoitteiden toimeenpano ja seuranta,
vanhusten määrän kasvu, talouden rajallisuus ja henkilöstön saatavuus. Nämä asettavat palvelujen
järjestämisen ja tarpeiden suhteen kunnan ja vanhuspalvelujen toimijat mittavan haasteen eteen.
Suunnittelussa on otettu erillisinä huomioon Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden
erityispiirteet, vanhusväestön määrän kehitys ja tiedossa olevat talouden muutokset. Yksi merkittävä
lainsäädännön muutos koskee asiakasmaksuasetusta, jonka oletettava voimaan astumisvuosi on
2016.
Jos asiakasmaksuasetuksen ensimmäinen lausuntokierroksella 2014 ollut versio
hyväksytään, aiheutuu siitä noin 2,8 milj €:n asiakasmaksutuottojen alenema vuosittain.
Kokkolalaisten vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2025. Palvelujen kehittäminen on
käynnissä vanhuspalveluiden kaikilla osa-alueilla. Kehittämistyön tavoitteena on pystyä
järjestämään palvelut kaikille niitä tarvitseville, vaikka talouden raamit ovat erittäin tiukat.
3
v.2011
8322
3739
Yli 65
Yli 75
v.2013
9146
3937
v.2015
9863
4155
v.2020
11205
4926
v.2025
12125
6506
Taulukko 1. Kokkolalaisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan
(Väestörekisterikeskus 2013)
Kuntatalous 2008-2025
Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen
nettokustannusennusteet
Kokkola
350
300
.
250
M€
200
150
100
50
0
2 009
2010
2015
2020
Vanhusten hoito
36
38
48
62
2025
89
Erikoissairaanhoito
48
48
57
66
77
Perusterveydenhuolto, avo
20
20
22
24
27
Perusopetus ja lukio
40
41
46
53
61
Päivähoito ja esiopetus
21
23
26
29
31
Muut tehtävät
22
23
26
29
32
Kunnallisvero
125
115
128
143
160
Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % reaalisen vuotuiseen kasvuun.
Ennusteissa mukana 2 % inflaation vaikutus
Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito
Kunn.vero kattaa
Toimintakate M€
Vuosikate M€
Vuosikate €/asukas
2 008
2 010
2 015
2 020
67 %
59 %
57 %
54 %
2 025
50 %
-186,7
-193,1
-224,4
-263,2
-316,8
23,3
7,7
12,7
10,9
1,6
507
167
265
221
32
Kokkolassa vanhusten määrän kasvaessa myös palvelujen tarve kasvaa ja tästä aiheutuu yllä
olevan taulukon mukaisesti taloudellisia paineita. Tällä hetkellä palvelurakenne on optimaalinen
suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Kokkolassa on resursoitu ennaltaehkäisevään toimintaan
kohtuullisesti, mutta edelleen on tarvetta lisätä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin
hyvinvoinnin tasoa kohentavia toimenpiteitä.
Vanhuksen omat voimavarat huomioiva palvelujen järjestäminen on tärkeää. Kuntoutumisen
edellytykset tulee kartoittaa ja kuntoutussuunnitelmien mukaista hoitotyön ja palvelun toteutumista
tulee arvioida. Kuntoutuminen nähdään vanhuksen kaikkia toimintoja tukevana mahdollisuutena.
Palvelut kohdennetaan vanhuksen tarpeiden mukaisesti ja ne voivat muuttua joko kevyempään tai
raskaampaan suuntaan riippuen vanhuksen toimintakyvyn kehityksestä.
4
Kruunupyyssä vanhusten määrän kasvu on maltillista. Toisaalta Kruunupyyssä yli 75-vuotiaiden
määrän kasvu on selkeästi alle kansallisen tason, mutta yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus
kokonaisväestöstä on selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin.
Yli 65
Yli 75
v.2011
1422
734
v.2013
1505
732
v.2015
1562
713
v.2020
1672
778
v.2025
1740
955
Taulukko 2. Kruunupyyläisten yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan
(Väestörekisterikeskus 2013)
Kruunupyyn palvelurakenteen osalta pyritään saavuttamaan valtakunnalliset tavoitteet. Painopistettä
tullaan siirtämään laitosasumisesta tehostettuun palveluasumiseen ja kotiin järjestettäviin
palveluihin.
Kruunupyyn kunnan maantieteellinen rakenne huomioiden on kuitenkin syytä tiedostaa kotihoidon
toimintaa suunniteltaessa: 2 tuntia kotihoidon hoitotyötä asiakkaan kotona on kustannuksiltaan
samaa tasoa kuin tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus kunnan omassa yksikössä.
Kruunupyyssä on jo selkeät vanhusten asumiskeskittymät, joihin kunnan ja yhdistysten yhteistyöllä
5
ja uudenlaisella kumppanuudella
tarkoituksenmukaisesti.
voidaan
järjestää
vanhusten
tarvitsemat
palvelut
4. Palvelurakenteen nykytila ja tavoitteet
Vanhusväestön palvelut annetaan pääasiassa vanhuspalvelulain nojalla. Tukipalvelut, kotihoidosta
annettava palvelu ja laitosasumisen sijoitukset perustuvat hyväksyttyihin kriteereihin ja vanhuksen
palvelujen tarpeeseen. Tavoitteena on, että vanhus voi asua turvallisessa ja esteettömässä omassa
kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan
on mahdollista. Jokaisessa vanhuspalveluiden yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat
yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan. Vanhuksen
kuntoutuessa hänellä tulee olla mahdollisuus siirtyä ns. kevyempien palveluiden piiriin.
Vanhuspalveluiden toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen
turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä kansallisiin omaishoidon kehittämisohjelmaan,
ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan sekä kansalliseen muistiohjelmaan.
Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
(2013) mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa
tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut
tulee sovittaa määrältään ja sisällöltään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita
(Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). Kokkolassa ja Kruunupyyssä
vanhuspalvelulain mukaisten palvelujen järjestämiseen varataan riittävät resurssit.
Vanhuspalvelut, Kokkolan kaupunki
• Kotona asuvat kokkolalaiset ja
kruunupyyläiset ikäihmiset
• Toimintakyky mahdollistaa
kotona asumisen
• Painopiste ikäihmisen omalla
osallistumisella ja
palvelumuotoilulla
• Fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä
tuetaan erilaisilla osallistavilla
ja kuntouttavilla interventioilla
• Toimintakyvyn arviointi erittäin
keskeistä (RAI)
• Laaja-alainen yhteistyö
perheen, lähiverkoston ja
kotihoidon kanssa
Kotihoito
• Kotona asuvat kokkolalaiset ja
kruunupyyläiset ikäihmiset
• Toimintakyky mahdollistaa
kotona asumisen
• RAI- arvioinnit kuntouttavan
hoitotyön tukena
• Kotihoidolla kuntouttavat,
hoidolliset työtehtävät kotona
asumisen mahdollistamiseksi
ja tukemiseksi
• Laaja-alainen yhteistyö
tukipalveluiden kanssa
• Tarve
ympärivuorokautiseen
hoitoon ja huolenpitoon
• Toimintakyky heikentynyt
niin, että kotona
asuminen ei ole enää
mahdollista
• RAI- arvioinnit
kuntouttavan hoitotyön
tukena
Palvelu- ja
laitosasuminen
Tukipalvelut ja
palveluohjaus
Ikäihmisten hoidon porrastuksen tavoitteena on asianmukainen hoito ja palvelu ikäihmisten
prosessikuvausten mukaisissa hoitoketjuissa. Henkilöstön määrän tulee olla valtakunnallisten
mitoitussuositusten ja AVI:n määräysten mukainen. Henkilöstömitoituksessa huomioidaan
asiakkaiden hoitoisuus ja hoidon tarve sekä asiakaslähtöinen palveluiden räätälöinti kaikissa
vanhusten palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnissa, palvelujen suunnittelussa ja muotoilussa
lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja hyödyntäminen. kuntoutuksen
ennakointityöhön ja palveluohjaukseen osoitetaan resurssia sekä Kokkolan että Kruunupyyn
vanhuspalveluissa. Ennakointityön ja kuntoutuksen tärkeimpänä tavoitteena on tukea asiakkaan
olemassa olevia voimavaroja, toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Vuoden
6
2015 aikana tullaan erityisesti kiinnittämään huomioita turvalliseen asumisympäristöön sekä hyvään
ja riittävään ravitsemukseen. Lisäksi asiakasosallisuus, tiimityö, moniammatillinen tiimityö sekä
sairaanhoidollinen ja vanhusten hoitotyön osaaminen ovat toiminnan kehittämisen ja vahvistamisen
painopistealueita. Sähköisten lomakkeiden käyttöönotto (esim. hakemukset palveluiden piiriin)
Oma ja ostopalvelujen valvonta suunnitellaan ja tehdään omavalvonta -ohjeen ja Valviran vuosittain
laatiman valvontaohjelman mukaan.
Normaaliajan häiriötilanteisiin varaudutaan tekemällä riskiarviot ja analyysit todennäköisimmistä
uhista, joista laaditaan konkreettiset, tilannekohtaiset toimenpidekortit. Esimiehet ja henkilökunta
koulutetaan sosiaalitoimen valmiussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että vanhuspalveluiden
henkilöstö suorittaa turvakortti- koulutuksen, joka sisältää ensiapu-, alkusammutus- ja
poistumisharjoitusosiot.
Laatutyötä jatketaan suunnitelman mukaan tavoitteena toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen ja
laaduntunnustuksen ylläpitäminen. Ulkoinen auditointi on kesäkuussa 2015, sisäiset auditoinnit
toteutetaan soten suunnitelman mukaan. Yksiköt laativat kehittämissuunnitelmat itsearviointien,
johdon katselmusten, asiakaspalautteiden sekä auditointien palautteiden perusteella.
Jatketaan poikkihallinnollista yhteistyötä liikunta-, terveys-, teknisen- ja ruokahuollon palveluiden
kanssa. Voimaa vanhuuteen hanketta seuranneessa työryhmässä kehitetään edelleen jo
jalkautettuja, hankkeen aikana kehitettyjä käytäntöjä ja toimintamalleja (mm. Vertaisveturit, Kunnon
hoitajat, kuntosali-, ulkoilu- ja kävelyryhmät ). Työryhmä kartoittaa myös uusia kohderyhmiä ja pyrkii
innovoimaan ja kehittämään ikäihmisten toimintakyvyn eri osa-alueita tukevia toimintamuotoja.
Pohjois-Suomen Kastealueen SenioriKaste- hanke on alkanut 5/2014. Hanke jatkuu lokakuuhun
2016. Kokkolan kaupunki hallinnoi koko hanketta. SenioriKaste -hankkeen tavoitteena on kehittää
vanhustyön palveluja ja toimintatapoja, jotka tukevat erityisesti ikääntyvien kotona asumista.
Hankkeessa on kolme toimintalinjaa, joita kehittämistyöhön osallistuvat alueet painottavat
toiminnassaan alueellisten tarpeiden perusteella. Toimintalinjat ovat:
1. Kotona asumisen tukeminen
2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen
3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen
Keski-Pohjanmaan osakokonaisuuden osalta hanke on käynnistynyt ja toimintojen kehittäminen on
saatu jo lyhyessä ajassa hyvään vauhtiin. Hankkeen toimijat, kolmannen sektorin edustajat,
vanhuspalveluiden, liikuntatoimen, kulttuuritoimen ja terveyspalveluiden henkilöstö ja johto ovat
verkostoituneet ja aloittaneet konkreettisen työn. Tavoitteena on mm. perhehoidon ja sijaishoitajamallin
kehittäminen,
kuntoutussuunnitelmien
tarkentaminen,
kuntouttavan
osaamisen
kohdentaminen ja arjen sisältöjen monipuolistaminen.
Tavoitteet
Kokkolassa: kotona asuu 91,5 %, säännöllistä kotihoitoa saa 13 %, tehostetussa palveluasumisessa
on 7,5 % ja laitosasumisessa 1,0 % yli 75-vuotiaista.
Kruunupyyssä: Kotona asuu 89 %, säännöllistä kotihoitoa saa 12 %, tehostetussa
palveluasumisessa on 7 % ja laitosasumisessa 4 % yli 75-vuotiaista.
Oma ja ostopalvelujen valvonta tehdään Valviran määräysten mukaan.
Palveluohjaus ja tukipalvelut
• 80 vuotta täyttäneille henkilöille tehdään ennakoiva kotikäynti EHKO:n kriteerien mukaan.
• Palvelupäätösten teon uudelleenorganisoiminen
• SAS-työryhmässä tehdään kaikki asumispalvelujen sijoituspäätökset toimintakykyarvion ja
palvelun tarpeen arvioinnin perusteella.
7
•
•
•
•
•
tukipalvelujen kriteerien mukaisen kohdentumisen arviointi; mittariston kehittäminen hyödyntäen
vanhuspalvelulain kehittämishankkeiden tuloksia
omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestämisen vaihtoehtojen (esim. perhehoito ja
sijaishoitaja-järjestelmä) kartoittaminen; SenioriKasteen työryhmä mukana suunnittelutyössä
Omaishoidontuen maksatusjärjestelmän arviointi ja mahdollinen uudelleenorganisointi
päivätoiminnan toimintamallin kehittäminen ja toiminnan laajentaminen liittyneiden kuntien
alueelle. Laajentuva toiminta organisoidaan kotihoidon optimoinnin, mobiilityöskentelyn tuloksena
saadusta resurssisäästöstä
Palveluohjauksen ja tukipalveluiden tavoitteena on vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja
kuntoutumisen arviointi ja mahdollistaminen moniammatillisesti
Kotihoito
• resurssien määrän ja kohdentumisen seurantaa jatketaan: välittömän työajan osuuden tavoite
lh/ph/kh 70 % ja sh/th 50 %
• kotihoidon optimointi-ohjelman kehittäminen ja tehostaminen, mobiilityöskentelyn laajentaminen
ja tehostaminen.
• Kotihoidon sairaanhoitajille Effican ja RAI:n tablettisovelluksen käyttöönotto.
• Optimoinnin ja mobiilityöskentelyn tavoitteena on vastata asiakkaiden tarpeisiin ilman
henkilöstölisäyksiä
• sähkölukon integroiminen kotihoidon mobiilisovellukseen; osallistuminen pilottihankkeeseen
• asumisturvallisuutta kartoitetaan IKINÄ- toimintamalli-lomakkeen mukaisesti (THL) yhteistyössä
SenioriKaste -hankkeen Turvallisesti kotona - työryhmän kanssa
• Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti
Senioriasuminen
• Kuusikummun toiminnan profilointi ja kuntoutusyksikön perustaminen
• Tavoitteena on, että senioriasuminen on STM:n ja THL:n linjaama yksiportainen asumismuoto
• Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti.
• Yhteisöllisyyden ja asiakasosallisuuden vahvistaminen.
Tehostettu palveluasuminen
• asiakasosallisuuden vahvistaminen
• sairaanhoidollisen ja voimavaralähtöisen kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen
• Sandbacka vårdcenterin remontti jatkuu suunnitelman mukaisesti
• ostopalvelupaikkojen lisäys tarpeen mukaan
• Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti
Laitosasuminen
• Honkaharjussa laitosasumisen yksikkö Toivontuvan muutos tehostettuun palveluasumiseen ja
Poutapilven muutos laitosasumiseksi (Ventus 1) 1.1.2015 alkaen
• Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti,
tavoitteena vanhuksen asuminen ja hoito sekä kuntoutus ns. kevyemmässä asumisyksikössä tai
vanhuksen omassa kodissa
• Seniori-Kaste-hankkeen myötä toiminnan kehittäminen
Kokkolassa ja Kruunupyyssä pyritään saavuttamaan valtakunnallisesti määritellyt tavoitteet
vanhusten eri palvelumuodoissa. Lähtökohtana on kuitenkin huomioitava myös kunnan olosuhteet ja
maantieteellinen rakenne, että palvelujen tuottaminen olisi tarkoituksenmukaista vanhusten ja
kunnan taloudellisten ja henkilöstöresurssien näkökulmista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu
tavoitteet ja vuodesta 2012 alkaen tilanne suhteessa vuoden 2015 tavoitteisiin. Taulukoiden
8
luvuista on poistettu 65- 74-vuotiaat, vaikka heidän palvelut järjestetään vanhuspalveluiden
toimesta.
Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin
Palvelu/
Tavoite
asumismuoto
2017
Kotona asuvia
92 %
Omaishoidontuen 5-6 %
saajia
Säännöllinen
12 %
kotihoito
Palveluasuminen Tehostettu
7,0 %
palveluasuminen
Laitosasuminen
1,0 %
Yli 75-vuotiaita,
väestöennusteen mukaan
Kokkola
Tilanne
12/2012
89,8 %
4,1 %
Tilanne
12/2013
90,8 %
5,0 %
Tilanne
8/2014
91,3 %
4,5 %
Kruunupyy
Tavoite Tilanne
2017
12/2012
91 %
84,4 %
5-6 %
7,2 %
Tilanne
12/2013
88,3 %
6,5 %
Tilanne
8/2014
88,2 %
4,5 %
12,5 %
12,4 %
11,9 %
12 %
16,7 %
11,0 %
12,2 %
8,5 %
7,9 %
7,5 %
7%
6,0 %
5,3 %
7,6 %
1,4 %
1,3 %
1,2 %
2%
9,6 %
6,4 %
4,2 %
3937
4058
732
721
Erityisesti on suunnittelussa otettava huomioon keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaoireyhtymää
sairastavien määrän kasvu. Seuraavien vuosien aikana heidän määrä lisääntyy ollen vuonna 2015
noin 1010 henkilöä ja vuonna 2020 1250 henkilöä. THL:n ohjeen ja muistisairauksien
käypähoitosuositusten mukaan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa on kesimäärin 20 % kyseistä
sairautta potevista henkilöistä. Muistisairauksia osoittava indeksi on Kokkolassa yli 120, joka on
viidenneksen suurempi kuin maan keskiarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015
ympärivuorokautisen hoidon piirissä ko. henkilöitä on 202 ja vuonna 2020 heitä on vähintään 240
henkilöä. Lisäksi ennusteiden mukaan monisairaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti ja
he tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Kruunupyyn osalta muistisairaille
on riittävä määrä tehostettua palvelusumista suhteessa tarpeisiin tilastokeskuksen väestöennusteen
perusteella ja THL:n tavoitteisiin suhteutettuna.
Kruunupyyn vanhustenpalveluiden palvelurakenne ylittää sekä valtakunnallisen keskiarvon
merkittävästi että STM:n laatusuosituksen. Kruunupyyn vanhuspalveluissa on jo aloitettu
palvelurakennemuutos. Erityisesti laitoshoidon ja ympärivuorokautisten asumispalveluiden
keventäminen voisi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä.
5. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisen periaatteet
Toiminnan peruslähtökohtana on tarjota lakisääteiset palvelut vanhusseläkeiän saavuttaneille.
Vanhusväestön palvelut annetaan pääasiassa vanhuspalvelulain nojalla. Strategian mukaan
kotihoidosta annettava palvelu ja laitos- ja palveluasumisen sijoitukset perustuvat hyväksyttyihin
kriteereihin. Tavoitteena on, että vanhus voi asua omassa kodissaan kotihoidon ja tukipalveluiden
turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa
vanhuspalveluiden
yksikössä
annettava
hoito
ja
palvelu
perustuvat
yksilölliseen,
voimavaralähtöiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jossa huomioidaan kuntoutumisen edellytykset.
Vanhuspalveluiden toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen
turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
Vanhusten palveluiden kehittämistyö pohjautuu Kokkolan kaupungin strategiaan, joka vahvistetaan
valtuustokausittain. Lähtökohtana on vanhusväestön palvelujen tarpeet ja niihin vastaaminen
tarkoituksenmukaisesti. Taloudellisten resurssien rajallisuus ja koulutetun henkilöstön
9
saatavuusongelmat huomioidaan palveluja kehitettäessä siten, että vanhuksen palvelujen tarve ja
henkilöstön kompetenssi kohtaavat optimaalisesti.
Vanhuspalveluilla on Labquality Oy:n myöntämä SHQS-laaduntunnustus toiminnastaan. Ulkoinen
auditointi on merkittävä tekijä toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Vanhuspalveluiden toiminnan
ja palvelujen kehittäminen pohjautuvat ulkoisen auditoinnin lisäksi sisäisiin auditointeihin,
asiakaskyselyihin,
asiakaspalautteisiin,
henkilöstökyselyihin,
lainsäädännön
muutoksiin,
laatusuosituksiin, riskien arviointiin.
6. Vanhusten palveluiden järjestämisen suunnitelma
6.1 Palveluohjaus ja tukipalvelut
Tukipalveluiden ja palveluohjauksen painopistealueet kohdistuvat selkeästi moniammatilliseen
yhteistyöhön ikäihmisen, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa. Tukipalveluiden ja
palveluohjauksen avulla ennakoidaan, arvioidaan sekä selvitellään erilaisia vaihtoehtoja kotona
asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Palvelut pyritään keskittämään, koordinoimaan ja
hallinnoimaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja sujuvasti.
Tukipalveluiden ja palveluohjauksen keskeinen tehtävä on omalta osaltaan keskittyä ikäihmisen
sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kontaktien ylläpitämiseen sekä verkostoihin kodin ulkopuolella
Päätavoitteena on turvallisen kotiasumisen mahdollistaminen tukipalveluiden keinoin, kotihoidon
tukeminen sekä palvelu- ja laitosasumiseen siirtymisen pitkittäminen. Omaishoitajuuden tukeminen
on merkittävä osa tukipalveluita ja palveluohjausta.
Palveluohjaajat huolehtivat asiantuntijapalveluina ilmaisten kotikäyntien muodossa ikäihmisten
tukipalveluiden palvelumuotoilusta ja palveluiden räätälöinnistä. Toiminnan perustana ja
lähtökohtana on palveluntarpeen arvioinnista (RAI) saatava tieto sekä asiakkaaseen kohdistuvat
yksilölliset toimet kotonasumisen tukemiseksi (palvelumuotoilu).
Kokkolan ja Kruunupyyn vanhuspalveluiden tukipalvelut jaetaan toiminnallisesti kahteen osaan:
yksittäisiin tukipalveluihin sekä kotihoidon palveluohjauskeskukseen.
Kokkolan
kaupungin
tukipalvelut
Aputyömies
Jumpparyhmät
Kylvetyspalvelu
Asunnon
muutostyöt
Ateriapalvelu
Kauppakassi
Kokoontumistila
Lieden
Päivätoiminta
Kuljetuspalvelu
päivätoiminnan
asiakkaille
Muistitiimi
Turvapuhelin
Saarinen Hanna
Mallintaja
Kero-Järvilä Marjo
Viimeksi päivitetty
26.11.2013
Hyväksymis-pvm
Versio
Ennaltaehkäisevät
kotikäynnit
Lumiseteli
turvakatkasija
Omistaja:
Henkilökohtaiset
taloudelliset tuet
Intervalli
ja etuudet
Kuljetuspalvelu
SHL/VPL
Omaishoidontuki
Kuntosali
Palvelutarve
kartoituskäynnit
Veteraanipalvelu
10
Kokkolan kaupungin vanhuspalveluissa tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidontuki edesauttavat
vanhusten kotona selviytymistä. Lähtökohtana kaikissa palveluissa on tukea vanhuksen terveyttä,
toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä.
Kokkolassa ja Kruunupyyssä toiminnan lähtökohtana on, että vanhusta tuetaan kotona asumisessa
ensisijaisesti tukipalveluilla.
Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
(2013) mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa
tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut
tulee sovittaa määrältään ja sisällöltään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palvelutarpeita
(Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton muistio 28.6.2013). Laki Ikääntyneen väestön
toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) on asetettu
nimenomaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn, terveyden ja itsenäisen
suoriutumisen tukemiseksi.
Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä, kunnan kustantamat palvelut
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kokkola
7,8
8,6
8,5
8,6
5,3
12,1
13,1
12,1
30,2
Kruunupyy
2005
23,2
2006
21,6
2007
23,4
2008
22,8
2009
19,1
2010
19,0
2011
30,3
2012
14,2
2013
30,0
Koko maa
12,9
12,7
13,1
13,1
12,8
12,4
12,1
11,4
11,4
Koko maa
12,9
12,7
13,1
13,1
12,8
12,4
12,1
11,4
11,4
11
6.2. Omaishoito
Kokkolan kaupunki mahdollistaa kotona asumista omaishoidon tuella. Kriteerien mukaan
omaishoitajalle
myönnetään
omaishoidontuen
palkkio,
omaishoidettavalle
järjestetään
intervallihoitoa, tukipalveluja ja kotihoidon palvelua kotona tapahtuvan hoitotyön tueksi.
Kuntoutusta tullaan vahvistamaan: pääpainopistealueina kuntoutussuunnitelmien monammatillinen
arviointi intervallijakson aikana sekä asiakkaan kotona. Turvallisen ja esteettömän kotiympäristön
arviointi tehdään kaikille omaishoidontuen asiakkaille. Vaiho (intervalliyksikkö) ja päivätoiminnat:
roolien ja toiminnan tavoitteiden vahvistaminen. Päivätoiminnan käynnistäminen ja toiminnan
kehittäminen vastaamaan koko kaupungin alueen omaishoitajien ja hoidettavien tarvetta.
Päivätoiminnan roolin vahvistuminen kotihoidon tukemisessa. Hoidettavien ja omaishoitajien määrän
lisääntyminen vastaamaan valtakunnallisia tavoitteita (5-6 % yli 75-vuotiaista on omaishoidontuen
piirissä).
Tavoitteena on, että omaishoidon asiakkailla on nimetty vastuuhenkilö (sairaanhoitaja) kotihoidossa
arjen tukemisessa ja - järjestelyissä: tarvittaessa omaishoitaja saa nopeasti yhteyden kotihoitoon
nimettyyn omahoitajaan. Perhehoito-mallia kehitetään osaksi omaishoidon tukea SenioriKastehankkeen aikana. Sijaishoitaja- järjestelmän kehittäminen on aloitettu ja tavoitteena mallin
työstäminen vakiintuneeksi palvelumuodoksi vuoden 2016 aikana. Sijaishoitajamalliin tullaan
laatimaan erilliset kriteerit vuoden 2015 aikana. Sekä perhehoidon että sijaishoidon tavoitteena on
monipuolistaa vanhusten palveluita.
Omaishoitajien tukemiseksi kehitetään oppilaitosyhteistyötä omaishoitajien kotona tehtäviin
terveystarkastuksiin liittyen. Keväällä 2014 on tehty ensimmäiset omaishoitajien terveystarkastukset
terveydenhoitajaopiskelijoiden toimesta. Toimintaa jatketaan, kehitetään ja muodostetaan
toimintamalli. Oppilaitosyhteistyönä on tehty omaishoitoon liittyviä opinnäytetöitä ja niitä tullaan
edelleen tekemään siten, että saadaan tutkimustietoa toiminnan kehittämiseksi asiakaslähtöiseksi.
Yhteistyötä jatketaan Omaiset ja Läheiset ry: n kanssa.
6.3. Kotihoito
Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa laadukasta, asiakaslähtöistä, monipuolista ja turvallista
hoitoa ja hoivaa kotihoidon kriteerien mukaisesti yhdessä asiakkaan, omaisten ja yhteistyötahojen
kanssa.
Hoidon toteutuksessa käytetään asiakkaan omatoimisuutta tukevaa kuntouttavaa työotetta, jonka
avulla henkilökunta kannustaa asiakasta selviämään mahdollisimman omatoimisesti päivittäisissä
toiminnoissaan. Jokaisella asiakkaalla on toimintakykyä tukeva hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Kotihoidon sairaanhoidolliset palvelut järjestetään 24/7 kaikkina viikonpäivinä. Palvelujen
järjestämisessä tulee ottaa huomioon se, että 2 tuntia kotihoitoa päivittäin vastaa samaa
kustannustasoa kuin tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus. Tilapäinen palveluntarve voi
olla syynä siihen, että kotihoitoa järjestetään enemmän kuin 2 tuntia/vrk. Tällainen tilanne voi olla
esimerkiksi sairaalasta kotiutuminen tai sairauden aiheuttama voinnin heikkeneminen tai
sairaudesta toipuminen. Vuoden 2015 aikana kotihoitoon perustetaan kotiuttamistiimi, joka kootaan
nykyisestä henkilöstöstä. Kotiuttamistiimin hoitotyössä painottuu kuntoutuminen, jota tehdään
intensiivisesti vanhuksen voimavarat ja asumisympäristö huomioiden.
12
Kotihoidon toiminnan kehittäminen optimoinnin avulla on yksi keskeisimmistä tehtävistä
palvelurakenteita uudistettaessa. Optimoinnilla eli toiminnanohjausjärjestelmällä tavoitteena on
lisätä välittömän asiakastyöajan osuutta kotihoidon hoitajien asiakastyössä nykyisestä 40–60% ->
75 %. Toiminnanohjausjärjestelmä pitää sisällään reaaliaikaisen sähköisen kirjaamisen
potilastietojärjestelmään joko tabletilla tai mobiililaitteella.
Valtakunnallinen tavoite on, että säännöllisen kotihoidon asiakkaita tulisi olla 14 % yli 75-vuotiaista.
Kokkolan osalta optimaalinen tavoite on 12 – 13 %, koska tukipalveluiden kohdentamisella ja
kuntoutumismahdollisuuksien järjestämisellä on saatu hyviä tuloksia vanhusten toimintakyvyn
tukemisessa ja kohentamisessa. Tämän vuoksi säännöllisen kotihoidon tarve siirtyy myöhemmäksi.
6.4. Senioriasuminen
Kokkolassa on Kuusikummun palvelutalo, jonka toimintaa on kehitetty senioriasumismuotoiseksi.
Toimintaa kehitetään edelleen tavoitteena asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ennaltaehkäisevillä
toimilla. Toimintalinjoja ovat yhteisöllisyyden lisääminen, hoitohenkilöstön moniammatillisuuden
varmistaminen ja asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen, jolloin voidaan luoda turvalliset
asumisolosuhteet vanhuksille.
Tulevaisuudessa senioriasumisessa voi asua vanhuksia, joiden toimintakyky vaihtelee. Vanhuksen
tarvitsemat palvelut räätälöidään tarpeen mukaan vastaamaan toimintakykyä. Senioriasumisen
toiminnan lähtökohta on THL:n ja STM:n linjaama tavoite, että vanhuksen ei tarvitse muuttaa
yksiköstä toiseen saadakseen tarvitsemansa palvelun, vaan palvelu järjestetään siihen paikkaan,
jossa vanhus asuu. Senioriasumisessa korostuu yhteisöllisyys, vanhuksen itsemääräämisoikeuden
toteutuminen ja osallisuuden vahvistaminen.
Senioriasumisen tavoitteena on luoda ikääntyville elämisen ja asumisen malli, joka perustuu
yksilöllisyyteen ja edistää heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Asumismuodossa
yhdistyy oman kodin rauha ja mahdollisuus yhteistoimintaan ja seurusteluun toisten kanssa.
Esimerkiksi päivittäinen ruokailu ja ruoanvalmistus muodostavat keskeisen osan yhteisön
toiminnasta. Vanhuksia rohkaistaan naapuriapuun ja kannustetaan ajatteluun ”oma taloyhtiön
porukka”-> yhteiset tehtävät vuorollaan.
6.5. Tehostettu palveluasuminen
Jos kotona asumista tukevat palvelut eivät enää takaa turvallista asumista ja asiakkaalla on todettu
palvelutarve ympärivuorokautiselle hoidolle ja huolenpidolle, järjestetään asuminen ja hoito
tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tehostetussa palveluasumisessa on tavoitteena turvata
kodinomainen ja yksilöllinen asuminen. Palvelun lähtökohtana voimavarakeskeinen hoito- ja
kuntoutussuunnitelma, jolla tuetaan tai parannetaan vanhuksen toimintakykyä ja osallisuutta.
Tavoitteena on, että 7-7,5 % yli 75-vuotiaista on tehostetun palveluasumisen piirissä.
Vanhusten määrän kasvaessa tulee laskennallinen tehostetun palveluasumisen paikkojen tarve
olemaan 465 paikkaa vuoteen 2020. Laskelmassa on otettu huomioon, että kotona asuu yli 75vuotiaista 91,5 %. Lisäksi laskelmassa on huomioitu 65–74-vuotiaden paikkatarve Kokkolan väestön
korkean dementiaindeksin perusteella.
Paikkamäärä kunnan oma toiminta:
Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee olla 260 paikkaa. Laskelmaan sisältyvät muutokset
vuoteen 2016 mennessä.
Paikkamäärä ostopalvelut:
13
Kokkolan kaupunki on kilpailuttanut tehostettua palveluasumista vuonna 2013 puitesopimusmallin
mukaisesti. Paikkojen tarve on 205 paikkaa.
6.6. Laitosasuminen
Laitosasuminen on tarkoitettu vanhuksille, joiden terveydentila on epävakaa, kunto heikentynyt ja
fyysinen toimintakyky alentunut. Toimintakyvyn vaje on pitkäaikainen ja vanhus tarvitsee yhden tai
kahden hoitajan avut kaikissa toimissa. Laitosasumisessa kuten kaikissa vanhusten palveluissa
asiakkaalle laaditaan moniammatillisesti yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Lähtökohtana
ovat vanhuksen omat voimavarat ja niiden tukeminen.
Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaita kokkolalaisia asuu laitosasumisessa noin 1-1,5 %. Asiakkaalla
on oltava kuntoutumisen jälkeen mahdollisuus palata omaan kotiin kotihoidon ja tukipalvelujen turvin
tai ns. kevyempään asumismuotoon (tehostettu palveluasuminen tai senioriasuminen).
Paikkamäärä yhteensä 48 paikkaa.
6.7 Kuntoutuminen
Vanhuspalveluiden henkilöstö on saanut kunnonhoitajakoulutuksen, jonka tarkoituksena on lisätä
henkilöstön voimavaralähtöisen kuntoutuksen osaamista. Jokaisella asiakkaalla on hoito- ja
palvelusuunnitelman lisäksi yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä
vanhuksen, omaisen ja moniammatillisen tiimin kanssa.
RAI-mittaristoa hyödyntämällä tunnistetaan kuntoutumisen mahdollisuus kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutuminen nähdään vanhuspalveluissa laajana kokonaisuutena, joka sisältää ihmisen fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
Vanhuspalveluihin perustetaan moniammatillinen kuntoutumisyksikkö, joka tarjoaa ja tuottaa
kuntoutuspalveluita. Yksikön tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja parantaminen niille kotona
asuville ikäihmisille, joiden kohdalla on riski palvelu- ja laitosasumiseen siirtymiselle. Keskeisiä
yhteistyökumppaneita kuntoutumisyksikölle ovat geriatrinen osaamiskeskus, liikuntatoimi,
kulttuuritoimi, terveyspalvelut, laitos- ja palveluasumisen yksiköt sekä tukipalvelut ja kotihoito.
Ikäihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä voivat käyttää Honkaharjun toimintakeskuksen ja
Kuusikummun palvelutalon kuntosaleja. Toiminta on ohjattua ja ryhmille on hakuaika keväisin ja
syksyisin. Ikäihmisten liikuntaan ja aktiivisuuteen panostetaan kautta linjan ja yli hallintorajojen.
Vanhuspalveluiden kuntoutumisen peruslähtökohtana olevia osatekijöitä korostetaan myös kotona
asuville ikäihmisille. Ulkoiluystävä- koulutuksessa liikuntapalvelut kouluttavat vapaaehtoisia
ulkoiluttajia ja vanhuspalvelut puolestaan kustantavat koulutuksessa käytettävät materiaalit,
koulutuksessa on ollut noin 60 hlöä joista suurin osa toimii aktiivisesti. Liikuntaryhmäopas
(tarkoitettu yli 75- vuotiaille, lähetetään kuntalaisille kotiin) puolestaan pitää sisällään monenlaista
aktiviteettia ja liikuntaharrastemahdollisuutta. Ikäihmisille on tarjolla myös runsaasti yhteisiä
ulkoilutapahtumia ja – tilaisuuksia. Honkaharjun toimintakeskuksessa tarjotaan ikäihmisille
liikuntaneuvontaa kerran viikossa. Liikuntaneuvontaa on terveydenhuollon ammattilaisen tekemän
lähetteen kautta mahdollista saada myös tarvittaessa terveyskeskuksesta. Kunnon hoitaja- koulutus
on tarkoitettu ammattihenkilöstölle, tällä hetkellä sen on suorittanut noin 85 % talojen
henkilökunnasta. Vertaisveturi- koulutus on puolestaan tarkoitettu vapaaehtoisille vetäjille. Tarjolla
on myös runsaasti erilaisia tapahtumia yhteistyössä vanhus- ja liikuntapalveluiden kanssa:
liikuntailtapäivät, seniorikahvilat, kävelyporukat esim Kipparihallissa 3 x viikossa jne. Tarjolla on
myös liikuntaryhmiä iäkkäille sekä uimahallissa että urheilutalolla. Maakunnassa on myös
paikkakunnasta riippuen kuntosaleja ja liikuntaryhmiä (sekä sali- että vesijumppaa).
14
6.8 Vanhusneuvosto
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on säädetty kuntalaissa (27 §). Valtuuston
on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja
vaikuttaa kunnan toimintaan. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä
erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa.
Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain 11 §:n myötä lakisääteisiksi. Kunnan on asetettava
ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto
ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014.
Kokkolassa ja Kruunupyyssä ovat vanhusneuvostot toimineet aktiivisesti useita vuosia ennen lain
määräyksiä.
Vanhusneuvosto on osallisena ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman
valmistelussa sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin
annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja
seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden,
elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka
ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Kokkolan kaupungin viranhaltijat tekevät
tiivistä yhteistyötä Vanhusneuvoston kanssa.
6.9 Vapaaehtoistoiminta
Kokkolan kaupungilla on ostopalvelusopimus SPR:n ystäväpalvelun kanssa.
Seniori Kaste- hankkeen avulla yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa
kehitetään ja kartoitetaan. Vanhuspalveluille on ollut ominaista hyvä yhteistyö eri toimijatahojen,
myös vapaaehtoistoiminnan kanssa.
Vanhuspalveluiden kuntosalien käyttäjät järjestävät ympärivuorokautisessa asumisyksikössä
asuville vanhuksille viriketoimintaa omien resurssiensa mukaan. Tämä toimintatapa on kuntosalien
käytön korvaamisesta ja sitä tullaan jatkamaan.
7. Suunnitelman arviointi ja toiminnan kehittäminen
Suunnitelman toteutumista arvioidaan toimintakertomuksissa. Toimintakertomukset käsitellään
vanhustenhuollon johtoryhmässä, sote-johtoryhmässä, vanhusneuvostossa, sosiaali- ja
terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä –valtuustossa.
Suunnitelman jatkuvaa seurantaa tekee vanhustenhuollon palvelujohtaja ja päälliköt. Tarvittaessa
päätetään korjaavista toimenpiteistä tarkoituksenmukaisessa päättävässä elimessä.
Ulkoinen auditointi antaa myös palautetta suunnitelman toteutumisesta.
15