Vuosikokous 40-vuotisjuhlat - Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry

Senioriopettaja
Nro 3/2015
22.5.2015
Vuosikokous
40-vuotisjuhlat
Senioriopettaja
Nro 3/2015
22.5.2015
Päätoimittaja/toimitussihteeri
Anneli Rajaniemi
Kytöpolku 33, 00740 Helsinki
puh 040 768 8436
[email protected]
Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255
Kuva: Anneli Rajaniemi
Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa
Painos 21 300 kpl
ISSN 1798-6885
Toimitusneuvosto:
Lyyli Juntunen (pj), 050 411 8942 ja 044 077 9772
[email protected]
Liisa Fräki, +358 40 701 6107
[email protected]
Kari-Veli Lehtonen, 050 582 3105
[email protected]
Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048
[email protected]
Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja
4
Työministeri Lauri Ihalainen toi valtiovallan tervehdyksen OSJ:n
40-vuotisjuhlaseminaariin.
Tässä numerossa
4 Juhlavuoden huipennus
8 Hallitus valittiin vuosikokouksessa
9 Puheenjohtaja: Vaikuttamisen aika
1 0 Tarjamo jatkaa Venkin keulassa
1 1 Lemmetty tekee hyvän kysymyksen
1 2 Ohjeet Turun senioripäiville osallistumiseen
1 5 Lääkäri: Suojaudu kesän öttiäisiltä
1 6 Upeat kansallispukumme
1 8 Vapaaehtoistyötä Kontiolahden MM-kisoissa
24 Seniorikokin kevätleivonnaiset
Julkaisija:
Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf
Puheenjohtaja
Erkki Kangasniemi
Bredantie 40
02700 Kauniainen
[email protected]
Toiminnanjohtaja
Kirsti Lehtinen
020 748 9736
[email protected]
441 612
Painotuote
Postiosoite
Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki
020 748 9736
Kaikki lehteen tuleva aineisto
päätoimittajalle: [email protected]
Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi
Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa
puh. 03 42351
sähköposti: [email protected]
Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus
Koko
1/1 (199 x 244 mm)
1000 €
1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 €
1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm)
400 €
1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm)
350 €
1/6 (97 x 78 mm)
250 €
1/8 (97 x 57 mm)
200 €
Takakansi 1200 €
Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) –25 %
Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta.
Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun.
Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää
lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF
muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi
lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä.
16. vuosikerta
Ilmestymisaikataulu 2015
NumeroAineisto Ilmestyy
4 12.8.18.9.
5 1.10.6.11.
6 4.11.11.12.
Senioriopettaja
Käyntiosoite
Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila
Nro 3/2015
Osoite- ja jäsentietojen muutokset
Opetusalan Seniorijärjestön toimisto
020 748 9678
[email protected]
www.osj.fi
Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella.
Kansi
Kesä saapuu Helsinkiin
Kuva: Matton
Vuosikokous
40-vuotisjuhlat
VEO1503_01.indd 1
2
22.5.2015
28.4.2015 12:21:27
Pääkirjoitus
Ei vastakkainasetteluja
H
uhtikuun jälkipuolella oli kolme senioriopettajalle tärkeää perättäistä
päivää. Niistä ensimmäinen kokosi
valtaosan kansalaisista varsinaisena vaalipäivänä vaaliuurnille ja jännittämään tuloksia.
Kahtena seuraavana päivänä Opetusalan
Seniorijärjestö vietti Helsingissä 40-vuotisjuhlaa ja linjasi toimintaa vuosikokouksessa.
Valtakunnan hallituksen kokoonpanosta
ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Meneillään ovat hallitustunnustelut ja neuvottelut mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, johon merkittävimmät eduskuntapuolueet voisivat sitoutua.
Sen sijaan tiedämme, millaisen eduskunnan kansa valitsi Arkadianmäelle. Mielenkiintoista on, että vaikka maassamme vanhusten osuus väestöstä kasvaa, niin kansaa
valittiin edustamaan ennätysmäärä nuoria.
Peräti 14 valituista on alle 30-vuotiaita. Tämä alensi kansanedustajien keski-iän 48
vuodesta 47 vuoteen.
Nuoria parlamentaarikkoja haastateltiin
radiossa. He olivat huolestuneita siitä, ettei
nuori sukupolvi saisi jäädä osattomaksi yh-
teiskunnassamme ja ettei säästöjä etsittäessä leikattaisi etuja nuorilta.
Olin kuunnellut huolestuneena ennen
vaaleja televisiossa käytyjä suurten puolueiden puheenjohtajien vaalitenttejä. Eläkeläisistä ei uskallettu keskustella juuri mitään.
Esillä eivät olleet eläkeindeksit eikä yksikään
puolueen puheenjohtaja luvannut poistaa
raippaveroa. Siitä kaavaillaan ilmeisesti samanlaista pysyvää ja tuottoisaa veroa kuin
kiinteistöverosta. Onneksi puoluejohtajat
olivat sentään rehellisiä eivätkä antaneet
katteettomia vaalilupauksia.
Me eläkeläiset kelpasimme rakentamaan
Suomea menneinä vuosikymmeninä ja nostamaan maan talouden 1990-luvun ahdingosta. Nyt kun meillä olisi aika nauttia hieman työmme tuloksista, meille sovitetaan
taas maksajan roolia.
Vaalien ja juhlan jälkeen eläkkeellä olevat
opettajat palasivat arkeen ja Opetusalan
Seniorijärjestö jatkaa edunvalvontatyötä jäsentensä hyväksi. Sen jäsenet ovat aktiivisia,
vaikuttavat paikallisesti ja valtakunnallisesti
vasta valittujen edustajiensa voimin. Heidän
kokemuksensa ja ikänsä eivät ole este vaan
voimavara.
Eri ikäryhmien ongelmat ja intressit ovat
luonnollisesti erilaisia. Tiukkoja vastakkainasetteluja ei kuitenkaan saa muodostaa eikä
oikeudenmukaisuutta unohtaa.
Anneli Rajaniemi
päätoimittaja
[email protected]
Inga motsatsförhållanden
I
slutet av april ordnades det tre viktiga
dagar efter varandra för seniorlärarna.
Den första av dessa samlade en stor del
av medborgarna till valurnorna på den
egentliga valdagen och för att spänna sig inför resultatet. De två följande dagarna firade
Undervisningssektorns seniororganisation
sitt 40-årsjubileum i Helsingfors och drog
upp riktlinjerna för sin verksamhet vid årsmötet.
Sammansättningen på nationens regering
finns det inga uppgifter om då detta skrivs.
Regeringsförhandlingarna pågår liksom förhandlingar om ett eventuellt samhällsfördrag. De viktigaste riksdagspartierna skall
kunna binda sig till detta avtal.
Däremot vet vi vilken riksdag folket valde
till Arkadiabacken. Intressant är, att fastän
åldringarnas andel av befolkningen i vårt
land växer, valdes en rekordmängd unga att
representera folket. Av de invalda är till och
med 14 under 30 år gamla. Detta sänkte
medelåldern för riksdagsledamöterna från
48 till 47 år.
De unga parlamentarikerna intervjuades i
radion. Deras bekymmer var, att den unga
generationen kan bli lottlös i vårt samhälle.
Då man letar efter inbesparingar skall de
ungas förmåner inte beskäras.
Jag blev bekymrad då jag före valet lyssnade på de stora partiernas ordföranden i
televisionens valtenter. Man vågade knappt
diskutera om pensionärernas ställning. Det
brutna indexet togs inte upp och inte ett
enda partis ordförande lovade ta bort
straffskatten. Den kommer tydligen att bli
en likadan bestående och inkomstbringande
skatt som fastighetsskatten. Till all lycka var
ordförandena i alla fall ärliga och gav inga
tomma vallöften.
Vi pensionärer dög till att bygga upp Finland under tidigare årtionden och att lyfta
upp landets ekonomi ur 1990-talets trångmål. Då vi nu har tid att i någon mån njuta
3
av resultatet av vårt arbete får vi igen betalarens roll.
Efter valet och festen har pensionärerna
återvänt till vardagen och Seniorlärarförbundet fortsätter med sitt arbete att bevaka
medlemmarnas situation. Medlemmarna är
aktiva, påverkar lokalt och nationellt genom
sina nyss valda representanter. Deras erfarenhet och ålder utgör inget hinder utan är
en resurs.
Olika åldersgruppers problem och intressen är naturligtvis olika. Spända motsatsförhållanden får inte uppstå och rättvisan får
inte glömmas.
Anneli Rajaniemi
chefredaktör
Ulla Bäck
översättning
Elämänkokemus
kunniaan!
Suunnittelijoiden tulisi kysyä eikä olettaa, mitä vanhukset tarvitsevat, sanoi Ikäinstituutin
johtaja Päivi Topo juhlaseminaarissa pitämässään puheessa.
Juhlaseminaari pidettiin Paasitornin komeassa juhlasalissa.
4
P
äivi Topon puheessa oli
vahva viesti vaikuttajille: elämänkokemuksen
merkitys sekä yksilölle
että yhteisölle tulee ottaa nykyistä paremmin
huomioon. Työikäisten
ja vanhojen ihmisten arvostavaa kohtaamista tarvittaisiin enemmän. Hän mm. kysyi, tietävätkö työikäiset, jotka suunnittelevat palvelut vanhoille, apua tarvitseville ihmisille,
mitä nämä erilaisissa tilanteissa tarvitsevat.
Käytännön tilanteet ovat paljastaneet karun
totuuden. Hän lainasi Vappu Taipaleen
neuvoa: ''Älä luule, kysy vanhalta''.
Ikäinstituutilla on mottona elämänvoimaa vanhuuteen, elämänvoimaa vanhuudesta. Vanhuspainotteisemmassa yhteiskunnassa on aikaisempaa enemmän elämänkokemusta. Topo kysyikin retorisesti,
miten tämä kokemus saadaan rikastut-
tamaan yhteiskuntaan ja tuomaan siihen
vanhuuteen tyypillisesti kuuluvaa viisautta.
Päivi Topo johtaman Ikäinstituutin tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä.
Instituutti tekee työtä iäkkäiden ihmisten
liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien,
mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Ikäinstituutin ja sen edeltäjän Kuntokallion toiminnassa eläkkeellä olevilla opettajilla on ollut merkittävä rooli. He ovat
kouluttautuneet vertaisohjaajiksi ja kouluttaneet näitä lisää sekä vetäneet itse mm.
senioritansseja osana ryhmäliikuntaa.
Yhtä elämänkaariajatteluun liittyvää
teoriaa vahvistavat eläkejärjestelmät määrittelemällä minkä kalenteri-iän jälkeen
ihminen ei ole enää työikäinen. ''Hänet
ikään kuin irrotetaan työelämästä, joka
nähdään yhteiskunnassamme varsinaisena tuotannollisena toimintana.'' Tutki-
Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo piti
juhlaesitelmän elämänkokemuksen
merkityksestä yksilölle ja yhteisölle.
Seminaarin avanneen puheenjohtaja Erkki Kangasniemen kahta puolta istuvat
tilaisuuteen tervehdykset tuoneet Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö ja OAJ:n
puheenjohtaja Olli Luukkainen vasemmalla ja työministeri Lauri Ihalainen oikealla.
5
Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö
sanoi, että Kunnallinen eläkemaksu on
tarkoitus pitää vakaana ja
ennustettavana.
muskirjallisuus tukee toista teoriaa, joka
painottaa koko elämänkaaren ajan ulottuvaa jatkuvuutta.
– Itse pidän kaikkein mielenkiintoisimpana ajatusta vanhuudesta ja koko elämästä jatkuvan kasvun aikana, Topo sanoi.
Tähän ajatukseen perustuu psykoanalyytikko Pirkko Siltalan käsitys, jonka
mukaan myös hyvin iäkkäillä ihmisillä pitäisi olla yhdenvertainen oikeus terapiapalveluihin, sillä jokaisen ihmisen hyvinvointi on
yhtä arvokas.
Topo sanoi, että vanhuus on etuoikeus,
jota läheskään kaikki maailman ihmiset
eivät saavuta. Kaikkein vanhimpien elinikä kasvaa ja suhteellisesti nopeimmin yli
90-vuotiaiden. Terveitä elinvuosia on kouluttautuneilla eniten.Tilastot osoittavat, että jatkuva oppiminen ja opinhalu parhaiten
suojaavat terveyttä ja toimintakykyä koko
elämän ajan.
Kouluvaarit ja mummot jakavat koululaisille laajaa elämänkokemustaan oivallisesti antamalla aikaa ja kertomalla kokemuksiaan omasta lapsuudestaan, vanhemmuudesta, ja isovanhemmuudesta. Osaamista ja kokemusta ei pidä heittää hukkaan
vaan se pitää jakaa.
Iltajuhlassa pianotaiteilija
Sonja Fräki viritti kuulijat tunnelmaan
mm. Sibeliuksen musiikilla.
OSJ keskittyy vaikuttamiseen
Opetusalan seniorijärjestön 40-vuotisjuhlaseminaariin oli kokoontunut sankka
joukko yhdistysten edustajia, kutsuvieraita
ja hallituksen jäsenet. Avauspuheessaan
puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi mm. järjestön alkutaipaleelta, kuinka
se perustettiin Veteraaniopettajat -nimisenä vuonna 1975. Järjestöä ei otettu silloin
OAJ:n edeltäjän SOLin jäseneksi, kun pelättiin, että Veteraaniopettajat saisivat järjestössä liian suuren vaikutusvallan. OSJ on
kehittynyt OAJ:n ulkojäsenyhdistyksenä ja
yhteistyö sen kanssa on saumatonta. Nykyinen Opetusalan Seniorijärjestö keskittyy entistä vahvemmin vaikuttamiseen. Tavoitteena on saada aikaan laajempaa pohjaa eläkejärjestöjen yhteistyöhön.
Rooli eläkepolitiikassa
Sodanjälkeen Suomessa on vallinnut vahva
sopimusyhteiskunta, jossa työmarkkinajär-
jestöillä on ollut merkittävä rooli. Sei ei
ole rajoittunut vain palkkaan vaan on koskenut mm. eläkepolitiikkaa. Kaikki tärkeät
ratkaisut on sovittu kolmikantaisesti, sanoi
työministeri Lauri Ihalainen tervehdyspuheessaan.
Hän kertoi vielä, että 1 400 eläkkeellä
olevaa opettajaa on palannut työelämään
esimerkiksi sijaiseksi tai tuuraamaan jotakin opettajaa. Suomessa on yhteensä
50 000 työelämään palannutta henkilöä.
Viivästettyä palkanmaksua
Henkilöt, jotka ovat hankkineet vahvan
koulutuspohjan, eivät saa joutua eläkejärjestelmien vuoksi kärsimään siitä, että ovat
ponnistelleet opinnoissaan ja päässeet vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuten
esimerkiksi opettajantehtäviin, sanoi tervehdyksessään OAJ:n puheenjohtaja Olli
Luukkainen.
Hän mainitsi, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että eläkkeet ja
eläkemaksut ovat viivästettyä palkanmaksua. Eläkkeellä olevat nauttivat sitä palkkaa,
mitä ovat aikanaan tienanneet. Tästä syystä
ammattijärjestön pitää olla keskeisesti mu-
Ylioppilaskunnan vahvistettu kvartetti herkisti serenadeillaan
ainakin naiskuuntelijat ja hauskutti seminaarissa kuulijoita
mm. versiollaan Beatles-yhtyeen laulusta ”When I am 64.
6
kana eläkejärjestelmiä rakennettaessa.
Luukkainen antoi tuen Erkki Kangasniemen näkemykselle siitä, että hajanainen
eläkejärjestöjen kenttä pitäisi saada kootuksi yhtenäisemmäksi.
Jaakko Hölsö on siirtänyt
osaamistaan yhdistyksensä
uusille aktiiveille ja
Eija Aromaa ponkaisee
uudestaan järjestöelämän
tehtäviin.
Neuvottelut kesken
Vuonna 2017 tulee voimaan eläkeuusitus,
jonka tavoitteena on pidentää työuria ja
vähentää julkisen sektorin kestävyysvajetta. Sopimuksen julkista sektoria koskevat
neuvottelut ovat vielä kesken. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohja
on kuitenkin kestämätön, sanoi Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö omassa
tervehdyspuheessaan.
Hän vaati, että rakenteellisten uudistusten vaikutuksia kuntasektorin työntekijämäärään on seurattava ja tarvittaessa on
ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.
Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus
pitää vakaana ja ennustettavana, jotta seuraavien sukupolvien eläkkeet turvataan ja
eläkemaksut ovat kohtuullisia.
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat
Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa.…
Imitaattori Jarkko Martikainen hersytti
kutsuvieraiden nauruhermoja iltajuhlissa.
Kokemusta ja odotuksia
OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaari oli käännekohta, johon
Jaakko Hölsö halusi päättää pitkän järjestöuransa.
Eija Aromaalle tilaisuus oli puolestaan paluu järjestöaktiiviksi.
K
okkolan Senioriopettajia edustava Jaakko Hölsö on ollut mukana opettajayhdistystoiminnassa
vuodesta 1972. Siitä lähtien kun hänet
vuonna 1978 valittiin Keskipohjanmaan
piirin sihteeriksi, hän on hoitanut piirin
sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviä yhteensä 16 vuotta. Hän on ollut läänintoimikunnassa jäsenenä ja pari vuotta
sen puheenjohtajana. Oulun kokouksessa, vuonna 2006, Jaakko valittiin OSJ:n
hallitukseen. Pari viimeistä vuotta hän
on jäähdytellyt varajäsenenä.
Aikoinaan Sirkka-Liisa Tarjamo
kutsui aktiivisen Jaakon töihin. Kovimmaksi työksi muodostui järjestörakenteen uudistus, jossa rekisteröitiin kaikki
osj:n yhdistykset. Jaakko vastasi kutsuun ja reissasi Vaasan läänin jokaisessa
senioriopettajien yhdistyksessä.
– Se oli kovaa vääntöä, hän muistelee.
Etenkin yhdistyksen nimestä käytiin
kiistaa. Nyt toiminta on vakiintunutta ja
sujuu hyvin. Se että järjestötoiminnassa
7
henkilöt vaihtuvat, saa Jaakon mielestä
aikaan tervettä uusiutumista ja pitää
turvaverkon kunnossa.
– Järjestötoiminta on teettänyt runsaasti työtä ja vienyt aikaa muilta harrastuksilta, mutta se on ollut palkitsevaa, sillä siinä on saanut runsaasti ystävyyssuhteita ja näkemyksiä ympäröivästä yhteiskunnasta.
Eija Aromaa aloitti helmikuussa Kuopion seudun senioriopettajien sihteerinä. Hän tuli seminaariin ja vuosikokousedustajaksi uutena henkilönä, mutta
mikään untuvikko Eija ei ole, sillä hän
on aiemmin toiminut monissakin eri
järjestötehtävissä. Järjestötehtävät kiinnostavat häntä, koska niissä voi tutustua
uusiin ihmisiin ja asioihin. Eijan toiveena
on, että eläkkeet pysyisivät vähintäänkin nykyisellä tasolla ja niiden ostovoima säilyisi palkkakehityksen tahdissa.
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Vuosikokous valitsi uuden
hallituksen äänestäen
Helsinkiin kokoontunut vuosikokous valitsi hallituksen
jäsenet ja päätti pitää jäsenmaksun vuonna 2016
edelleen 30 euron suuruisena. Vakaa talous antaa
järjestölle nykyisen tasoiset toimintamahdollisuudet.
S
utjakkaasti sujuneessa vuosikokouksessa jouduttiin kuitenkin hallituksen
kokoonpano ratkaisemaan äänestyksellä. Lapin alueelta tuli kaksi ehdotusta. Länsi-Pohjan senioriopettajat esittivät
Kerttu Ståhlbergia jatkamaan toisen kaksivuotiskauden. Lapin senioriopettajat esittivät käytössä olevan vuorotteluperiaatteen
mukaisesti hallitukseen Hely Kalkkista.
Hely tuli valituksi 109 äänellä. Kerttu Ståhberg sai 16 ja ääntä valittiin Helyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Yksi edustaja
äänesti tyhjää.
Vuosiksi 2015–2017 valittiin alueittain
seuraavat hallituksen varsinaiset jäsenet ja
heidän henkilökohtaiset varajäsenensä:
Lappi: varsinainen jäsen Hely Kalkkinen,
Lapin senioriopettajat; henkilökohtainen
varajäsen Kerttu Ståhlberg, Länsi-Pohjan senioriopettajat
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu: varsinainen jäsen Unto Sippola, Oulun seudun
senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Matti Pitkänen, Kajaanin Seudun Senioriopettajat
Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala:
varsinainen jäsen Erkki Kukkonen, Kuopion
seudun senioriopettajat; henkilökohtainen
varajäsen Marja Paavonkallio, Joensuun seudun senioriopettajat
Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: varsinainen jäsen Osmo Ukkonen,
Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit; henkilökohtainen varajäsen Mauri Inkinen, Imatran seudun senioriopettajat
Keski-Suomi: varsinainen jäsen Terttu
Möttönen, Saarijärven seudun opetusalan
seniorit; henkilökohtainen varajäsen Eeva
Liisa Salmijärvi, Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat
Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: varsinainen jäsen
Kari Jääskeläinen, Seinäjoen Senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Aune Orjala,
Kokkolan senioriopettajat
Pirkanmaa: varsinainen jäsen Jouni
Palonen, Tampereen seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Seija Käkelä,
Oriveden Seudun Senioriopettajat
Satakunta ja Varsinais-Suomi: varsinaiset jäsenet Helkky Vesterinen, Turun seudun senioriopettajat ja Marja-Terttu HalpioHuttunen, Porin Seudun Senioriopettajat;
Helkky Vesterisen henkilökohtainen varajäsen Ulla Heino, Lounaisrannikon Senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio-Huttusen
henkilökohtainen varajäsen Marjatta Tala,
Laitilan Veteraaniopettajat
Päijät-Häme ja Kanta-Häme: varsinainen jäsen Arja Sore, Lahden seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen
Elsi Torn, Riihimäen seudun senioriopettajat
Uusimaa: varsinaiset jäsenet Liisa Fräki,
Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat ja Otso Kahila, Lohjan seudun senioriopettajat; Liisa Fräkin henkilökohtainen varajäsen Arja Jääskeläinen, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat ja Otso Kahilan
henkilökohtainen varajäsen Kimmo Hissa,
Helsingin senioriopettajat.
8
OSJ:n vuosikokousedustajat olivat koolla
Paasitornin juhlasalissa, Helsingissä.
Vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen yksimielisesti. Jäsenmaksu oli korotettu vasta kuluvaksi toimintakaudeksi
30 euroon, ja se päätettiin säilyttää vuonna
2016 edelleen samansuuruisena. Kokous
hyväksyi yksimielisesti myös tilinpäätöksen
vuodelta 2014. Uusi budjetti rakennettiin
pääpiirteissään samoin periaattein kuin aikaisempikin ja se nojaa suurilta osin jäsenmaksutuloihin.
Verkottuminen tärkeää
Pitkän aikavälin tärkeänä tavoitteena on
edelleen se, ettei eläketuloa saa verottaa
missään tuloluokassa kireämmin kuin vastaavassa palkkatuloluokassa. Muun muassa
tämän tavoitteen toteuttamiseksi OSJ haluaa toimia Akavan senioriverkostossa entistä aktiivisemmin ja selvittää miten akavalaista eläkeläistoimintaa voitaisiin tehostaa ja laajentaa. Akavassa on noin 60 000
eläkeläistä. Edunvalvontaa jatketaan edelleen entiseen tapaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin kanssa. Tärkeä yhteistoimintakumppani on tietenkin OAJ.
Muita pitkän aikavälin tavoitteita ovat
omaishoitajien aseman parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sote-rakenteita
muutettaessa.
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Puheenjohtaja
On vaikuttamisen aika
S
uomessa on jo nyt lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Ikärakenne on sellainen, että tämä joukko kasvaa vielä
lähivuosina. Suuresta määrästä huolimatta
eläkeläiset ovat antaneet kohdella itseään
epäoikeudenmukaisesti vuodesta toiseen.
Taloudellisesti suurimmat murheet ovat
aiheutuneet erilaisista eläkeindekseihin
tulleista heikennyksistä. Niiden seurauksena esimerkiksi 2000-luvulla ansioiden
nousu on ollut noin 30 prosenttia, mutta
eläkkeet ovat kasvaneet samaan aikaan vain
keskimäärin 17 prosenttia. Ennen indeksimuutoksia eläkkeet seurasivat palkkojen
kehitystä.
Viime syksyn poliitikkojen päätös oli todella käsittämätön. Eläkeläisille kuuluvaa
indeksikorotusta päätettiin leikata kolmasosaan sovitusta. Tästä eläkeläisten ostovoiman leikkauksesta säästö meni lähes kokonaan eläkeyhtiöille. Valtiolle ja kunnille tuli
huomattavat lisämenot siitä, että leikkaus
kompensoitiin korottamalla eläketulovähennystä. Tämä kompensaatio koskee kuitenkin vain niitä, jotka saavat eläkettä alle
2 100 euroa kuukaudessa. Tämän kaltaisilla
ratkaisuilla ei maamme talous tule koskaan
paranemaan. Indeksiratkaisujen lisäksi eläkeläisryhmiä on kohdeltu kaltoin mm. perusteettomilla ylimääräisillä veroilla.
Edellä mainittuja ratkaisuja voi tapahtua
vain siksi, että maassamme eläkeläisjärjestöt ovat olleet liian heikkoja ja hajanaisia.
Lisäksi eläkeläisryhmät ovat olleet kateellisia toisille eläkeläisille, ei niinkään huolissaan kaikkien eläkeläisten hyvinvoinnin
turvaamisesta. Olen samaa mieltä Helsingin
Sanomien mielipidesivulla olleen kirjoituksen kirjoittajan kanssa. Meillä eläkejärjestöt
ovat liikaa puoluesidonnaisia. Aitoa eläke-
läisten etujen ajamista ei hallita. Tyydytään
puolueiden ylläpitämiin pikku kerhoihin ja
maksettuihin kevätretkiin. Tämä siis Helsingin Sanomista vapaasti lainattuna. Etujen
hoitamisen näkökulmasta olisi tärkeää puolustaa yhdessä kaikkien eläkeläisten oikeuksia ja ostovoiman kehitystä.
Meillä 1,5 miljoonan eläkeläisen lisäksi
on lähes miljoona sellaista työikäistä, jotka
erittäin todennäköisesti viettävät valtaosan
tulevasta elinajastaan eläkkeellä. Luulisi, että
heitäkin nämä asiat kiinnostavat.
Neljäkymmentä vuotta sitten oli ratkaisevan tärkeä vuosi sekä koulutettujen suomalaisten ay-toiminnan että koko maamme
koulutusjärjestelmän kehittymisen kannalta. Silloin kansakoulunopettajat ja oppikoulun opettajat sopivat edunvalvonnan
siirtämisestä pari vuotta aikaisemmin perustetulle yhteiselle Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle. Keskusjärjestöksi opettajat
päättivät valita Akavan, joka oli siihen aikaan
vajaan kahdeksankymmenen tuhannen jäsenen ''herraklubi''. Vuosien kuluessa Akava
on kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi
keskusjärjestöksi ja OAJ on ollut sen suurin järjestö. Tämä kasvu jatkuu huolimatta
SAK:n ympärille nyt puuhattavasta uudesta
keskusjärjestöstä. Yhteen keskusjärjestöön
Suomessa ei päädytä.
Myös senioriopettajien oli järkevää järjestäytyä samana vuonna, sillä perustetun
OAJ:n säännöt eivät mahdollistaneet sitä,
että eläkeläiset ovat järjestön varsinaisia jäseniä. Näin perustettiin Veteraaniopettajat
ry. Siitä tuli OAJ:n ulkojäsen yhdistys. OAJ:n
valmistelijat pelkäsivät, että eläkeläiset saisivat järjestössä liian suuren päätösvallan.
Vuonna 2009 järjestön nimeksi muutettiin
Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, kiivaiden
9
keskustelujen jälkeen. Nykyiset seniorijärjestömme toimijat ovat juuri niitä OAJ:n
valtuuston, hallituksen ja toimiston henkilöitä, jotka olivat tekemässä kovaa työtä ja
järkeviä päätöksiä silloin 1970-, 80- ja 90- luvuilla, kun pahasti hajanainen opettajakenttä koottiin yhteen vahvaan ja yhtenäiseen
120 000 jäsenen järjestöön. Ennen OAJ:tä
suurimmassa opettajajärjestössä oli jäseniä
noin 20 000, eli suunnilleen saman verran
kuin meillä nyt on jäseniä tässä omassa
seniorijärjestössämme. OSJ:n koko maan
kattava organisaatio on jo rakennettu toimivaksi. Nyt keskitymme vaikuttamiseen.
Emme halua enää hyväksyä jäsentemme
aseman heikennyksiä.
* * *
Teksti perustuu puheenjohtajan pitämään
avauspuheeseen OSJ:n juhlaseminaarissa 21.4.
Kauniaisissa 19.4.2015
Erkki Kangasniemi
puheenjohtaja
erkki@[email protected]
V
altakunnalliset eläkeläisjärjestöt
Venkin puheenjohtajaksi valittiin
edelleen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Sirkka-Liisa Tarjamo.
Sirkka-Liisa Tarjamo on toiminut Venkin puheenjohtajana jo useamman kauden.
Hän on myös OSJ:n kunniapuheenpuheenjohtaja.
Venkiin kuuluvat seuraavat järjestöt: Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO, Oikeutta Eläkeläisille, Opetusalan Seniorijärjestö
OSJ, Suomen Ruskaliitto, Päällystöliiton
evp-yhdistys, Tieveteraanit ja VR Eläkeläisten Liitto.
OSJ on Venkin suurin jäsenjärjestö. Venkiin kuuluu kaikkiaan noin 30 000 jäsentä.
Vuosikokouksen jälkeen pidettiin vielä
Venkin seminaari, jossa kuultiin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Satu
Helinin ja sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkalan esitykset.
Vuosikokous ja seminaari pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Vuosikokoukseen
osallistui 19 OSJ:n edustajaa. Kokouksen
puheenjohtajana toimi Kimmo Hissa ja
sihteerinä Liisa Fräki, kummatkin OSJ:stä.
K.L.
Kuva Kirsti Lehtinen
Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa
Venkin puheenjohtajana
Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin edelleen
Venkin puheenjohtajaksi maaliskuun vuosikokouksessa.
Seminaari katsoi tulevaisuteen
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry järjesti seminaarin
maaliskuussa pidetyn vuosikokouksensa yhteydessä.
Siinä tarkasteltiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja
saatiin tietoa tulevaisuuteen varautumisesta.
S
osiaalihuollon erityisasiantuntija
Virva Juurikkala sosiaali-ja terveysministeriöstä kertoi tuoretta tietoa valmisteilla olevasta sosiaalihuoltolaista ja siitä kuinka lain on tarkoitus vahvistaa peruspalveluja.
Lain yhtenä päämääränä on palvelujen
helpon saavutettavuuden lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa. Uutena asiana Juurikkala mainitsi
omatyöntekijän nimeämisen asiakkaalle.
Erityistä tukea tarvitsevien taustasta
tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kieli,
uskonto ja kulttuuri. Kotipalvelujen saamisen kriteereihin on lisätty toimintakykyä
vähentävinä esimerkiksi raskaus, synnytys,
kaksoset ja puolison kuoleman aiheuttama
lamaannus. Näihin kuten myös liikkumisen
tukeen vaikuttavat kuitenkin määrärahat. Seminaarin osanottajat keskustelivat
omien kokemustensa pohjalta kriittises-
ti esimerkiksi tiedon salaamisesta. Tietosuojaan vedotaan silloinkin, kun tiedon
salaaminen ei ole asiakkaan etu. Juurikkala
sanoi, että viranomaisilla on toimintavelvollisuus, mikäli asiakas ei kykene itse hakemaan apua.
Laissa puhutaan myös lähiverkoston
selvittämisestä, jos asiakas siihen suostuu.
Tämä ei kuitenkaan velvoita omaisia toiminta- tai hoitovastuuseen. Varaudu tulevaisuuteesi
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
Satu Helin luennoi ikääntyneen ihmisen
tulevaisuuden rakentamisesta. Hän kertoi,
että ensi lokakuun vanhusten viikon teemana on ”Tulevaisuutta rakentamaan”.
Varautuminen tulevaisuuteen ja suunnitelman teko siitä, mitä kukin voi tehdä
itse ja läheistensä tukemana, on parempi
10
vaihtoehto kuin eläminen päivä kerrallaan.
Varautuminen kannattaisi tehdä silloin
kun on vielä hyvässä kunnossa. Tällöin voisi harkita asumista, raha- ja paperiasioista
sopimista, varautumista muutokseen itselle tai kumppanille, edunvalvontavaltuutusta, hoitotahtoa, omaishoitajuutta, muuttoa
pois kotoa, jne. On helpottavaa, jos pystyy
järjestämään asioita oman mielensä mukaisesti vielä hyväkuntoisena.
Tarvitaan myös liikkumista: oma liikkeelle pääsy on hyvin tärkeätä. Lisäksi tarvitaan roppakaupalla huumoria, musiikkia,
päänvaivaa ja oppimista sekä monipuolista
tekemistä. Ja jos jokin asia käy vaikeaksi,
voi vaikean asian sijalle hakea jonkin uuden mielenkiintoisen kohteen. Tärkeintä
on nousta ylös tuolista!
Liisa Fräki
Lemmetty
Leikattu indeksi
– hyvä kysymys
J
ouduinpa kerran kiperään paikkaan. Oulussa pidettiin kirkkopäiviä ja palkansaajajärjestöjen edustajat oli kutsuttu paneeliin, aiheena
järjestöjen etiikka. Alustusten jälkeen
tuli kysymysten vuoro ja seuraava kysymys oli meille vaikea vastattava. Mitä
mieltä olemme kolmannesta käskystä?
Ihan ei heti tullut panelisteille Eero
Heinäluoma (SAK), Tapio Huttula
(STTK) ja Markku Lemmetty (Akava) mieleen tuo käsky, joten rohkenin
pyytää kysyjää hieman tarkentamaan
kysymystään.
Kirkollisella yleisöllä oli hauskaa ja
hihittelyjen lomassa kysyjä tarkensi
ko käskyn koskevan lepopäivän pyhittämistä. Tämän jälkeen kävimme erinomaisen keskustelun kauppojen sunnuntaiaukioloista ja työajoista yleensä.
Hyvä kysymys johtaa yleensä laajaan
ja monipuoliseen keskusteluun. Hyvää
kysymystä etsittiin
käytyihin vaalikeskusteluihin. Kysymys
olisi voinut kuulua:
onko eläkkeiden verotus eriarvoisessa
asemassa palkkatuloihin verrattuna?
Syrjitäänkö eläkeläisiä? Eivätkö eläkemaksut olekaan
tarkoitettu eläkkeiden maksuun, vaan
yleiseen kestävyysvajeen poistoon?
Kestävyysvajeesta ja eläkkeiden
kytkemisestä kirjoitin jo viime syksynä käytyjen eläkeneuvottelujen yhteydessä, mutta verotuksesta tuli ihan
uudenlaisia vivahteita, kun vaalibrosyyrit ilmestyivät. Erään lappilaisen
ehdokkaan vaalimainoksesta löytyi
seuraava eläkkeitä koskeva lause: ”Elä-
keindeksistä ollaan luopumassa, maksetaan
siis muidenkin EU-maiden eläkkeet omista
eläkkeistämme.” Näistä huomioista olisin
kyllä halunnut hieman tarkennusta, jos olisin
ehdokkaan tavannut tai ehdokas olisi tullut
valittua. Ei valittu. Eläkeindeksin ja esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeiden leikkausten
yhteyttä ei ihan helposti ole selitettävissä,
koska indeksissä on ihan kansallisellakin tasolla selvitettävää.
Eläkeläisten asioista puhuttiin vaalien
aikaan yleensäkin hyvin vähän. Ehkä ehdokkaat ja puolueet kuittasivat kiusallisen
aiheen puhumalla vanhuksista ja soteuudistuksesta – se riittäköön Suomen puolelletoista miljoonalle eläkeläiselle.Taitetusta indeksistä tai eläkeläisten pysyvästä raippaverosta ei liioin saatu puolueiden tarkennuksia. Ehkä epävarmuus johtui raippaverosta
tehdyistä valituksista. Raippaverolla tarkoitetaan yli 45 000 euron eläketuloista perittävää ylimääräistä, vuonna 2013 aloitettua
ja pysyväksi säädettyä
solidaarisuusveroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila
pohti eläkkeiden ja palkkatulojen erilaista verokohtelua ja päätyi jopa
ikäsyrjintään. Nyt hänen
ja monen muun valitukset ovat Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä, tai olivat maaliskuuhun asti, jolloin KHO
päätti pyytää ennakkoratkaisua Euroopan
unionin tuomioistuimelta. Valitukset olisivat kenties olleet turhia, jos eduskunnassa
olisi huomattu pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Tarmo Pukkilalla on toinenkin huolen
aihe. Taitetusta indeksistä on siirrytty itse
asiassa leikattuun indeksiin. STM vahvisti tä-
Taitetusta indeksistä
on siirrytty
leikattuun indeksiin.
11
Varatuomari Markku Lemmetty
[email protected]
män vuoden eläkeindeksin vertaamalla
sitä suoraan palkkoihin. Koska palkatkaan eivät tupon eli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan nouse kuin 0,4 %
niin ei sitten nouse eläkkeetkään. STM
sitoi eläkeindeksin suoraan palkkoihin.
Ratkaisulla siirrettiin sata miljoonaa euroa eläkeläisten varoja eläkerahastoille
ja siten hillittiin eläkemaksujen nousua
eli eläkeläiset maksavat nyt tätä kestävyysvajetta kiristyneiden verojen ohella myös leikatulla indeksillä.
Unionitasolla voidaan hyvinkin pohtia tehtyjä eduskunnan päätöksiä, mutta kansallisella tasolla voitaisiin edetä
lainsäädäntöä korjaamalla ilman mitään
tuomioistuimien päätöksiä. Ratkaisun
avaimet löytyvät hallitusohjelmasta,
jossa uusi hallitus voisi sitoutua eläke- ja palkkatulojen samanarvoiseen
kohteluun, poistamaan ikäsyrjinnän ja
vielä todeta, että eläkemaksut on tarkoitettu eläkkeiden maksuun. Kohtuullisia vaatimuksia näinä tasa-arvoisen ja
syrjinnän kieltävän kohtelun aikoina.
Tapahtuuko näin? Hyvä kysymys.
Vastausta odotellessa toivotan kaikille
aurinkoisia kesäpäiviä.
ABOA VETUS ET NOVA
Senioriopettajapäivät Turussa 10.–11.10.2015
HYVÄT SENIORIOPETTAJAT – SYKSYLLÄ SUUNTANA TURKU!
E
nsi lokakuussa Turussa vietettävillä senioriopettajapäivillä on monenlaista uutta – sekä rakenteessa
että sisällössä. Vuosikokous pidettiin jo huhtikuussa eikä enää siis senioriopettajapäivien yhteydessä.
Sen sijaan OSJ kutsuu yhdistysten edustajia lauantaina 10.10.
koulutuspäivään, joka pidetään Valtion virastotalossa ”täll
pual jokke”, ja sen jälkeen alkavat omat juhlamme. Toki
jo iltapäivällä ne, jotka eivät osallistu koulutukseen, voivat
osallistua Turku-aiheiseen kiertoajeluun. Illalla kokoonnumme joen rannalle Marina Palaceen perinteiseen iltajuhlaan,
jossa illallisen lomassa meitä viihdyttävät mm. Retrotytöt ja
Eleonora Finckenberg. Ja lopuksi pannaan tietenkin tanssiksi.
Sunnuntaina on Turun Tuomiokirkossa juhlamessu, jonka
toteutukseen myös senioriopettajat osallistuvat. Saarnan pitää Turun piispa Kaarlo Kalliala. Messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille. Sunnuntaina aamupäivällä on myös
mahdollisuus tutustua Turun Taidemuseoon.
Yhden kerran viemme vieraamme myös kouluun, nimittäin sunnuntain lounas nautitaan Klassikon koulussa aivan
kaupungin keskustassa. Sieltä onkin lyhyt matka juhlaan,
jonka olemme nimenneet ”Iloiseksi iltapäiväksi”. Sitä vietetään koulua vastapäätä olevalla VPK:n talolla eli Brankulla.
Ohjelman olemme suunnitelleet sellaiseksi, että se vastaa
juhlan nimeä – tämä muutos jäsentemme ja järjestömme
toivomuksesta.
Juhlien kaikki tapahtumapaikat sijaitsevat melkein näköetäisyydellä toisistaan, joten kaikki ehtivät mainiosti eri juhlapaikkoihin. Viereisen sivun kartasta huomaat, että hotellit ja tapahtumapaikat ovat kaikki aivan Turun keskustassa
ja joen tuntumassa. Kirkko on vähän sivussa, mutta sieltä
olemme järjestäneet halukkaille bussikuljetuksen lounaspaikalle.
OHJELMA
Lauantaina 10.10.
Ilmoittautuminen Valtion virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2
10.00–16.00 Ilmoittautuminen senioriopettajapäiville
10.00–12.30 Ilmoittautuminen OSJ:n koulutuspäivään
11.00–12.45 Lounas Valtion virastotalolla
13.00–17.00 OSJ:n koulutuspäivä
13.00–15.30 Opastettu Turku-aiheinen kiertoajelu, joka sisältää tutustumisen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin,
lähtö ja paluu virastotalolta
19.00–23.00 Iltajuhla Radisson Blu Marina Palacessa
Ohjelmassa mm. Turun kaupungin tervehdys, lisämaustetta
antavat Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg, tanssimusiikkia
soittaa turkulainen tanssiorkesteri Semites solistina
Tiina Uutela
Sunnuntaina 11.10.
8.30–11.30 Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Klassikon koululla,
Eskelinkatu 4
9.00–9.45
Opastettu tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen,
kokoontuminen Tuomiokirkon edessä
10.00
Tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn ”Sadan
vuoden kuvia”. Kokoontuminen Taidemuseon edessä.
10.00
Juhlamessu Turun Tuomiokirkossa, saarnaa Turun piispa
Kaarlo Kalliala, messusta lähetetään seppelpartio
sankarihaudoille
11.30–13.00 Lounas Klassikon koululla. Eskelinkatu 4
13.00–15.00 Iloinen iltapäivä Brankulla
Vastaanottajina Paraatitytöt, juontajana Tryggve Forssell,
reippaan ohjelman lomassa tervehdyksiä ja
kutsu Hämeenlinnaan
15.00Lähtökahvit
Joki, syysruskan kaupunki ja järjestäjät
toivottavat Sinut tervetulleeksi Turkuun!
Turun seudun senioriopettajat ry
12
Ruokailut
OHEISOHJELMA
Lauantaina 10.10. lounas noutopöydästä
klo 11.00–12.45 Valtion virastotalolla
Juhlaillallinen klo 19.00
Radisson Blu Marina Palace Hotel
Syysmenu
Kurpitsakeittoa, rosmariinigrissiini ja
paahdettuja kurpitsansiemeniä
Paahdettua karitsanfileetä, muhennettua
mustajuurta ja herukkakastiketta G, L
Tyrni-vaniljajäädykettä, karhunvadelmasorbettia ja kinuskikastiketta G
Kahvi/haudutettu tee
Menu sisältää lasin (12 cl) viiniä
Lauantaina klo 13.00–15.30 opastettu kiertoajelu niille, jotka eivät osallistu OSJ:n koulutuspäivään. Kiertoajelu kestää 2,5 tuntia ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti Turkuun. Kierron
alussa käydään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Hirvensalossa. Sieltä matka jatkuu
katsomaan kaupungin tunnettuja kohteita, mm. Vanhaa Suurtoria, Portsan puutalokaupunginosaa
ja Piispankadun kulttuurimiljöötä. Föri-ajelullekin on mahdollista päästä. Kiertoajelu alkaa ja päättyy Valtion virastotalolta.
Sunnuntaina 11.10. lounas noutopöydästä
klo 11.30–13.00 Klassikon koululla,
Eskelinkatu 4
A
Lounas
la
14 €
B
Kiertoajelu ja kahvi
la
12 € (ei koulutuspäivän osallistujille)
C Iltajuhla ja illallinen
la
45 €
D Taidemuseo
su
10 €
Lounas
su
12 €
E
Pääjuhla ja kahvi
su
15 €
F
Valitse itsellesi sopivat vaihtoehdot ohjelmaasi.
Maksa yhteissumma henkilökohtaisella tilisiirrolla pankkiin 10.9.2015 mennessä.
Tilisiirron viestikohtaan seuraavat tiedot:
– nimi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite mahdollisia tarkistuksia varten
– valitsemasi ruokailut ja ohjelma (esim. A, C, E, F)
– mahdolliset erikoisruokavaliot
Sunnuntaina klo 9.00–9.45 maksuton tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen oppaan
johdolla. Kokoontuminen Tuomiokirkon edessä.
Klo 10.00 opastettu tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn ”Sadan vuoden kuvia”.
Ohjelma on vaihtoehto-ohjelma niille, jotka eivät osallistu juhlamessuun. Kokoontuminen Taidemuseon edessä.
Osallistuminen ja hinnat
P
en
ah
tu
ska
pia
up
Ka
A gr
ico
atu
pan
k
Por
8
aa
nm
de
Uu
kj.
inin
Te
u
htit
in
orn
ka
r en
tu
tu
Ne
it s
ytp
olk
u
vuo
Biologinen
museo
.
k
rink 5. Klassikon koulu ja pysäköintiitkä
sta
o
P
6.
VPK
talo
Lu
n
u
7. Taidemuseo
kat
ne
i
an
l
ä
a
8.kk Tuomiokirkko It
Sir
at
nk
Tä
rtio
Va
1
ka
ya h d e
atu
me
Hä
kj.
s
tu
nka
ske
Ka
näi
ori
Vu
Itse
Se
13
.
enk
Vartiovuori
ki
o
j
t.
ra
v in
Ola
A u tu
kj.
elj.
a
-v
k
ain
t
a
s
t
u
virastotalo
an Samppalin- M 1.2. Valtion
R
Radisson
Blue Marina Palace Hotel
nan vuori
en ukio
3. Sokos Hotel Seurahuone
n
i
a
Itä yyden
4. Sokos Hotel Hamburger Börs
atu
en
rm
N u tie
avo to
Pa puis
atu
ok
W. Aaltosen
museo
tu
k
en
rt i o
atu
nk
5
tu
nka 2
a
n
n
Apteekkimuseo ja
Qwenselin talo
inka
iuks
h ov
Rot
Va
.
link
ke
Es
6
Pääkirjasto
than
Gez
sen eliukk.
V
Suanha
u r to
ri
inttig
Rerinn e
atu
nk
na
stii
Kri
tu
ka
3
u
kat
kin
i
r
Ee Kauppahalli
4
k.
an
nn
Nu
u
kat
ton
s
i
lio p
läis
i
sin
Ur
Li
u-
Piis
hk
Na
Br
tu
nka
a
i
r
aa
atu
rak
Au
ö
sity
Y
ist
Turun seudun senioriopettajat ry
puh. 050 514 1910 Mirjam Sandell
050 342 7195 Annukka Syrjänen
http://turun-seudun-senioriopettajat
M
e
Sib
Kauppatori
Pu
JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT
tu
nka
rni
To
atu
nk
tu
Kä
tu
ka
ulu
Ko
Hotellien parkkipaikoilla on maksullista tilaa
autoilla saapuville. Varsinaiseksi paikoitustilaksi olemme varanneet Klassikon koulun pihan,
joka on Marina Palacen, VPK:n talon ja hotelli
Seurahuoneen välittömässä läheisyydessä.
7
la
ola
tu
ka
on
ka
rha
a
t
u
Pu
MINNE AUTOT?
is to
o
Pu
list
ma
Hu
n
Lä
pu
p
ure
Tu
u
.
at
nk
eru
nk
te
a is
ink
An
k.
atu
käk
t
i
an
nP
la
uo
tine
e
nt i
ur i
Tu
p
ata
R
atu
k
n
iha
.
nk
he
Original Sokos Hotel Hamburger Börs
Kauppiaskatu 6
puh. 02 337 3800
sp [email protected]
1 hh 72 €/yö
2 hh 82 €/yö
Maksut Turun seudun senioriopettajat ry
FI18 8146 9710 0886 58
k.
rin
Original Sokos Hotel Seurahuone
Eerikinkatu 23
puh. 02-337 3800
sp [email protected]
1hh 61 €/yö
2 hh 71 €/yö
Ilmoittautumistiedot kerätään näistä tilisiirtolomakkeista ja ne ovat sitovia.
Tietojen perusteella kootaan etukäteen jokaiselle oma ohjelmapaketti.
OSJ maksaa lauantaipäivän lounaan ja kahvin koulutuspäivään kutsutuille,
muu ohjelma on maksullinen.
Aur
Radisson Blu Marina Palace Hotel
Linnankatu 32
puh. 020 1234 710
sp [email protected]
1 hh 83 €/yö
2 hh 93 €/yö
(jokinäkymällinen huone + 10 €)
It.R
a nt
ak.
Osallistuja varaa majoituksen itse. Senioriopettajapäiville on varattu huoneita kolmesta
s-etukorttihotellista. Huonevaraukset tehdään
myyntipalvelusta 26.9.2015 mennessä arkisin
8.30–16.30.
Varaustunnus: Senioriopettajapäivät
l
MAJOITTUMINEN
Kolme geishaa kävelyllä
kiotolaisella kujalla.
Shinkansenin kyydissä
samuraiden maassa
Japanissa vanhat traditiot ja uusi aika lyövät kättä. Pikkukaupungin
puukorttelista hujahtaa hetkessä suurkaupungin pilvenpiirtäjien
keskelle shinkansen-luotijunalla. Pikaruokaa tarjoavissa paikoissa
saa sushiannoksia.
K
un ilta hämärtyy Kiotossa Gionin
kaupunginosan pikkukujilla, alkaa
läheisistä puukortteleista pujahdella kiireisiä geishoja matkalla töihin, emännöimään ystäväporukoiden tai liikekumppanusten tapaamisia. Kasvot huolellisesti
valkoisella ehostettuina, jokainen monimutkaisen kampauksen hiussuortuva paikallaan ja kimonon värit vuodenaikojen
mukaan valittuina naiset valmistautuvat ikivanhan perinteen mukaiseen rituaaliin,
viihdyttämään vieraita henkevällä keskustelulla, tarjoilemaan sakea, tanssimaan ja
laulamaan samisenin säestyksellä. Läheisen
shintopyhäkön ovella parveilee joukko
opiskelijoita, jotka kirjoittavat pääsykoetoiveita pieniin puisiin levyihin. Ne ripustetaan pyhäkön puihin, jotta alueen kami auttaisi tutkinnossa. Japanilaisen uskontoajattelun mukaan kaikissa luonnonilmiöissä
asuu kami eli jumaluus, henki. Kamia tullaan tapaamaan torii-portin kautta, ja jumaluutta kutsutaan paikalle käsiä taputta-
malla. Myös pieni symbolinen rahalahja on
paikallaan.
Geishat, shintolaiset pyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaiset temppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana
eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus, joita vanhat runoilijamestarit kuvaavat tankaja haikurunoissaan – kaikki tämä on perinteistään tiukasti kiinni pitävää Japania. Traditioista vanhin on tenno, keisari, auringonjumalatar Amaterasun perillinen. Nykyinen keisari Akihito on krysanteemivaltaistuimen 125. hallitsija.
Perinteisiin sitoutuneen Japanin rinnalla
elää toinen, modernimpi, kiihkeämpi, kaupallisempi, teknisempi, ulospäin suuntautuva Japani. Se kiitää shinkansen-luotijunina
maan päällä ja risteilee kymmeninä metrolinjoina maan alla. Junat pysähtyvät sekunnilleen oikeaan aikaan ja sentilleen oikeaan
paikkaan. Liukuhihnat kuljettavat valmisteil14
la olevia autoja tehtaissa ja sushiannoksia
pikaruokapaikoissa. Pilvenpiirtäjien metsiköt kasvavat kaupungeissa jättimäisten rautatieasemien ympärille. Suuret mainostaulut loistavat ja toistavat viimeisintä tekniikkaa. Kaupunginosien välille syntyy työnjakoa: Tokiossa saa elektroniikkaa Akihabarasta ja kallista muotia Ginzalta. Nuorisokulttuuri mielikuvituksellisine anime-hahmoineen taas löytyy Harajukusta. Automaateista voi ostaa kymmentä erilaista
kuumaa ja yhtä monta kylmää kahvilaatua
eikä viileälle wc-pytylle tarvitse istua, koska
sekin lämmitetään mukavaksi.
Japanissa perinteinen ja moderni elävät
rinta rinnan ja kohtaavat kaiken aikaa. Tokion harmaan betonipilvenpiirtäjäkolossin
pihan kätköissä on pieni kivinen allas, johon bambukouru tuo raikasta vettä. Kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun kulmassa
on kämmenen levyinen sammaloitunut
maakaistale. Sen erottaa kadusta punottu
olkiköyden pätkä: tässä asuu kami, yksi lukemattomista. Kimonopukuisten teinityttöjen lauma kipittää ohi älypuhelimineen ja
muodikkaine tennistossuineen. Miljoonakaupungin ravintolat eivät ole loisteliaasti
valaistuja suuria saleja vaan pieniä, hämäriä,
oviverhojen eristämää yksityisyyttä varjelevia soppia. Niiden keittiöissä valmistuvat
perinteiset japanilaiset ruokalajit. Tässä
maassa pikaruokakin on japanilaista.
Vuoristojen rikkoman ja luonnonvoimien
mahdin tuntevan Japanin historiassa ovat
vuoroin eristyneisyyden, vuoroin avoimuuden kaudet vaihdelleet. Mahtavat sotapäälliköt, shogunit, ja heidän uskolliset samuraisoturinsa ovat taistelleet keskenään ja toisinaan myös ulkoista, mereltä tulevaa vihollista vastaan, jotka ovat väliin olleet mongoleiden tapaan todellisia vihollisia, väliin taas
kauppamiehiä ja vieraita uskontoja tuovia
pappeja. Saaret ovat antaneet asukkailleen
turvaa, mutta myös eristäneet. Japanin historiassa maan yritys kurottautua saarelta
mantereelle ja vieläkin kauemmas päättyi
tuhoisasti elokuussa vuonna 1945 kahden
äänettömän salaman leimahdukseen Hiroshimassa ja Nagasakissa. Silloin, kuten niin
monta kertaa aiemminkin katastrofeissa ja
luonnonmullistuksissa, japanilaisten kyky
kestää yhdessä koettelemukset heijastaa
tuhatvuotista kokemusta siitä, kuinka arvaamattoman luonnon ja kansaa kohdanneiden
onnettomuuksien kanssa tulee osata elää.
Irmeli Repo
Lääkärin lausumia
Mikael Rajaniemi
Pieni eläin,
mutta iso harmi
K
esä on kalenterin mukaan tulossa. Säästä en tiedä sen
enempää, mutta kärpäset, paarmat ja muut pikkueliöt
varmasti taas ilmaantuvat kesän mukana. Niiden pistokset ja puremat aiheuttavat erilaisia reaktioita kropassamme,
valitettavasti myös vakavia sairauksia. Yleisimpiä ovat pienet
paukamat tai punoittavat läiskät, jotka kutittavat tai kirveltävät.
Jos henkilö on allergisoitunut hyönteisten erittämälle myrkylle,
niin pistokohdat paisuvat reilusti ja lisäksi voi tulla yleistä limakalvojen turvotusta ja hengenahdistusta. Pahimmassa tapauksessa koko kroppa menee shokkiin. Silloin pitää kyllä soittaa
112:teen.
Pidä aina mukana se kuuluisa ”Kyypakkaus”, joka sisältää
kortisonitabletteja, jotka lievittävät reaktiota tehokkaasti, jos
pystyt vielä nielemään tabletit. Jos tiedät olevasi herkistynyt tai
selkeästi allerginen, niin antihistamiinitablettien syöminen pitää
aloittaa jo hieman etukäteen, esim. toukokuussa, ja syödä niitä
sitten syyskuulle asti. Tabletit auttavat niitäkin, joilla ei ole allergiaa, mutta kuka sitä haluaa syödä turhia lääkkeitä. Ihon kutinaan
ja ihoreaktioihin tehoaa kivasti kortisonipohjainen voide, jota
saa apteekin käsikauppahyllystä. Lisäksi kylmät kääreet ja ehkä
viilentävä kylmägeelikin lievittävät tuntemuksia. Jos ärsytysoireet
ovat vahvat, ota myös antihistamiinit käyttöön ainakin viikoksi.
”Mekaanisesti” voit suojautua laittamalla yllesi pitkähihaista ja
-lahkeista vaatetusta: hanskat, sukat, hatun ja pitkävartiset kengät
– mikä onkin mukavaa helteisillä keleillä.… Tosin ainakin mäkäräiset ja hirvikärpäset osaavat kaivautua myös vaatteiden alle.
Polttiaiset pystyvät tunkeutumaan hyttysverkon läpi. Ampiaisia ja
mehiläisiähän me tunnetusti väistelemme juoksemalla karkuun.
Näiden ”ilojen” lisäksi on sitten ne todelliset murheenkryynit eli punkit. Puutiaiset ovat aktiivisia jo huhtikuusta lähtien ja
kausi jatkuu usein loka–marraskuulle. Niiden pistot/puremat
eivät heti hätkäytä ja se pieni eläin voi olla niin piilossa iholla,
ettei sitä edes huomaa.
Jos tiedät liikkuvasi alueella missä on punkkeja, niin ole tarkka
iltaisin. Tutki itsesi tai pyydä joku katsomaan sieltä, mistä et
itse näe pieniä mustia pisteitä. Jos näkyy, niin silloin punkkipihdit esille: Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä
hitaasti pystysuoralla vedolla se pois. Jos punkin pää jää ihoon,
niin sinun kannattaa kaivaa se esimerkiksi neulalla pois, kunhan
ensin putsaat ihon desinfioimisaineella.
Tarkkaile ihoasi senkin jälkeen, kun olet ”turvassa” kotona. Jos jonnekin ilmaantuu punoittava ihoalue, joka suurenee
Laura Palanterä
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja
Helsingin kaupungin kotisairaalan
lääkäri
ja sen keskellä näkyy vielä puutiaisen piston jälki, niin hakeudu
terveydenhuollon pariin. Jos punoittava ihottuma on yli 5 cm
läpimitaltaan vielä kun pistosta on kulunut 5–7 vuorokautta,
niin on erittäin todennäköistä, että tarvitset antibioottikuurin.
Borrelioosin yleisin ja ensimmäinen oire on juuri tuo ihottuma.
Toinen tosi ikävä puutiaisen aiheuttama tauti on Kumlingen
tauti. Punkin pureman yhteydessä ihmiseen tarttuu virus, joka
aiheuttaa aivotulehdusta. Punkit ovat varsin yleisiä Euroopassa,
Baltian maissa, Venäjällä ja Tukholman saaristossa. Suomessa
virusta kantavia punkkeja on lähinnä Ahvenanmaan ja Turun
saaristossa, mutta myös Lappeenrannan lähistöllä, Helsingin
edustalla ja Merenkurkun rannoilla.
Tautia parantavaa lääkettä ei ole vielä keksitty, koska kyseessä on virus. Onneksi sentään on rokote. Se täytyy hankkia jo
talven aikana/aikaisin keväällä, koska tarvitset kaksi pistosta 1–3
kuukauden välein (mikä siis antaa jo hyvän suojan) ja tehosteannoksen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen tehosteannos pitää
ottaa 3–5 vuoden välein, jotta suoja on pysyvä. Rokote on ollut
jo kauan käytössä muualla maailmassa ja haittavaikutuksia on
ollut varsin vähän.
Loppukesän hyttysetkin levittävät ikävää virustautia nimeltä
Pogostantauti. Se ei ole ihan niin dramaattinen kuin tuo Kumlingen tauti, mutta oireet voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia.
Vartalolla ja raajoissa on kuitiavaa ihottumaa ja sen lisäksi nivelja lihaskipuja sekä lievää kuumetta. Yleensä useampi nivel oireilee yhtä aikaa, erityisesti nilkat, polvet, ranteet ja sorminivelet
ärtyvät aiheuttaen turvotusta, särkyä ja liikekipuja.
Niin että nautitaan kesästä, olivatpa ilmat minkälaisia tahansa, kunhan on auringonpaistetta ja valoa ja varaudut kesän öttiäisiä vastaan!
15
Tuomiokirkon portailla,
Kansallispukujen tuuletustapahtuma 24.8.2014
Puvun
Pieni maamme on kansallispukujen suuri aarreaitta.
Tänne mahtuvat itäiset ja läntiset, pohjoiset
ja eteläiset vaikutteet.
Kuva Antero Juntunen
K
ansallispukujen pukutarkistustyö
aloitettiin maassamme 1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin. Maassamme on nykyisin
kansallispukukeskus pysyväisnäyttelyineen Suomen käsityön museon yhteydessä
Jyväskylässä. Uusia tutkimuksia ja julkaisuja tehdään jatkuvasti. Vuonna 2011 julkaistiin Leena
Holstin kirja Kansallispuku. Sitä suosittelen
myös kouluihin hankittavaksi.
Pukututkimuksen myötä olemme saaneet
upeita uusia pukuja.
– Pukuperinteemme rasitteena, näin uskallan sanoa, ovat 1900-luvun puolella valmistetut
puvut, joissa kevennetyt materiaalit, karsitut käsityömenetelmät ja muodistetut mittasuhteet
vaikuttavat edelleen käsityksiimme.
Pukujen ilme saattaa olla nykyään hyvin erilainen. Pukuihin on tullut runsautta, vaihtoehto-
Tuuterin puku
16
ja, upeita käsityötekniikoita ja niitä on täydennetty asustein. Niiden yhteyteen on tullut myös
tutkitun alkulähteen mukaista tapatietoutta.
– Kannattaa ottaa puku päivänvaloon, jos
sellaisen omistaa, tarkastella sitä kriittisesti ja
katsoa, onko se juhlapukeutumisen kriteerit
täyttävä.
Nykyisin pukuja kunnostetaan ja päivitetään
lisäämällä niihin puuttuvia osia. Jos puku ei enää
sovellu itselle, kaappiin sitä ei kannata jättää.
Vanhat hamekankaat ovat haluttuja harrastajien keskuudessa.
Saamelaisten pukujen runsas käyttö perustuu
siihen, että lapsia perehdytetään pienestä pitäen
tuntemaan oman alueensa puvun tunnusmerkkejä. Kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut myös
muualla Suomessa. Tästä osoituksena on vaikkapa Pohjois-Pohjanmaan museossa ollut näyttely
Kauneus, Taito ja Perinne, jota käytiin runsaasti
usitalo
Kuva Tuija Jär velä-U
Kauneus, Taito ja
Perinne -näyttely
Pohjois-Pohjanmaan
museossa.
puhumaa
katsomassa. Oulun seudun senioriopettajat ja muutamat koululaisryhmätkin kävivät
tutustumassa siihen. Koululaisia olisi voinut
käydä siellä enemmänkin.
Esikuvina rahvaan
juhlavaatteet
Karjalaisilla, savolaisilla, eteläpohjalaisilla,
pohjoispohjalaisilla, rannikon ruotsalaisilla
alueilla, Uudellamaalla jne. on puvuissa
omia tunnuspiirteitään. Puvun osat kertovat tarinoita ja ilmentävät aikansa uskomuksia. Kansallispukujemme esikuvia ovat
1700–1800 lukujen tavallisen rahvaan
käyttämät juhlavaatteet. Tuolloin käsityötaidot olivat huipussaan. Puvut puhuvat.
Ne kertovat juuristamme. Nykyihmiselle
ne voisivat kertoa vaikkapa kestävästä ke-
hityksestä ja ns. hitaasta muodista. Puvun
eri osien ''sekakäyttö'', kuten harrastajat
iloisesti sanovat, on kovassa nosteessa.
Vanhat, liian lyhyet ja kapeat hameet saavat
uuden muodon ja käyttötarkoituksen harrastajien ja ammattilaistenkin käsissä. Puvun eri osia käytetään muun pukeutumisen
kanssa. Pinssissä tai korvakoruissa toistuvat oman synnyinseudun tunnusmerkit
vaikkapa hameen raidoituksena. Kantajastaan kertoo pienikin asuste, jossa paikallinen perinne näkyy.
– Olen ohjannut kansallispukujen ompelua yli 30 vuotta ja tiedostanut perinteidemme erikoislaatuisuuden, olen huomannut myös, kuinka vähän siitä tiedämme, kuinka niitä käytämme ja näytämme.
Kansallispukualan käsityön ammattilaiset, opettajat ja harrastajat haluavat edis17
Värikäs Oulu -tapahtumasta kesällä 2013.
tää kansallispukumme käyttöä esiintymällä
eri tilaisuuksissa pukuihin pukeutuneina.
Vietämme kansallispukujen 130-vuotis juhlavuotta. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat 5.8.1885
Lappeenrannassa. Siitä vierailusta katsotaan alkavan suomalaisten kansallispukujen
tarina. Oulussa seuraava kansallispukujen
tuuletustapahtuma on Oulun Rotuaarilla
13.6. klo 12.00 maakuntajuhlien yhteydessä. Kaikkia kansallispuvun omistavia kutsutaan mukaan.
Leena Korpi
[email protected]
Kuvat: Heikki Vesala
Tapani ja Pirjo Rönkkö, Irma Riekkinen sekä Marja Paavonkallio valmistautuivat
huolellisesti vapaaehtoistyöhönsä ampumahiihdon MM-kisoissa.
Kisat lukuina
Senioriopettajat vapaaehtoistyössä
• Ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella
Huippuviritys MM-kisoihin
talkoovoimin
Eläkkeellä olevat opettajat ovat vapaaehtoisten vakio- ja luottohenkilöitä, kun suurtapahtumien järjestämiseen tarvitaan talkooväkeä.
Näin oli myös viime talvena ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella.
K
ontiolahden maailmanmestaruuskisojen järjestelytoimikunnassa oli
mukana Tapani Rönkkö, joka on
Kontiolahden Urheilijoiden johtokunnan
puheenjohtaja. Hänen puolisonsa Pirjo
Rönkkö toimi urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja huoltojoukkojen ravintolavastaavana. Irma Riekkisen vastuulla olivat puolestaan vip-vieraat. Irma, Pirjo ja
kolme muuta eläkeläisopettajaa pyörittivät
kisapaikan viittä pop up -ravintolaa. Niiden
suunnittelu oli vaatinut yli vuoden tiiviin
työpanoksen. Kisaravintolassa työskenteli
myös Joensuun seudun senioriopettajien
puheenjohtaja Marja Paavonkallio.
Eläkkeelle Kontiolahden koulun rehtorin virasta jäätyään Tapani Rönkkö kaipasi tekemistä. Häntä pyydettiin seuraavana
keväänä Kontiolahden Urheilijoiden johtokuntaan, eikä pyyntöä tarvinnut tehdä
toistamiseen. Tapani on ollut aina innokas
liikkuja ja hänestä seura sai oitis motivoi18
4.–15.3.2015.
• 8 kilpailupäivää, 11 kilpailua
• yli 40 maata
• 356 urheilijaa
• n. 600 mediahenkilöä
• n. 300 tuntia tv-lähetyksiä eri maissa
• 150 miljoonaa tv-katsojaa
• yhteensä yli 90 000 katsojaa
kilpailutapahtumissa
tuneen nuorisojaoston vetäjän. Tapani harrastaa myös valokuvaamista. Hän on taltioinut seuran kisoja lukuisin otoksin.
Aikoinaan englannin ja ruotsinkielen
lehtorina toiminut Pirjo Rönkkö halusi
vapaaehtoisena kisajärjestelyihin, oppiihan
siellä töiden tuoksinassa uusia taitoja ja saa
uusia tuttavia. Äidinkielen ja historian lehtorina olleen Irman pyysi kisajärjestelyihin
yksi hänen ystävänsä. Mukaan tultuaan Irma
Marja Paavonkallio on luotsannut
JoSSOn toimintaa vuodesta 2011.
on nauttinut talkootyöstä. Urheiluseurassahan tapaa aina muita samanhenkisiä ihmisiä.
– Kun pääsee auttamaan muita, saa hyvän olon tunteen ja samalla auttaa myös
itseään jaksamaan, Tapani pohtii vapaaehtoistoiminnan antia.
– Niin ja seniori-ikäiselle pitää olla uusia haasteita. Ne pitävät virkeänä. – Eikä
toimen mies pystyisi olemaankaan tyhjän
panttina.
Huolellinen valmistautuminen
Ampumahiihdon MM-kisoja haettiin Kontiolahdelle jo vuosia sitten. Valmistelut saivat varsinaisen lähtölaukauksen, kun kisat
myönnettiin seuralle vuonna 2010. Upea
ampumahiihtokeskus trimmattiin huippukuntoon. Viereisestä Höytiäisen järvestä
tehtiin uskomaton määrä keinolunta turvaaman kisapaikat lauhan talven varalta.
Kisojen aikana työskenteli yhteensä
1700 vapaaehtoista, mm. eri oppilaitoksista lähes 400 oppilasta opettajineen. Talkoolaisia oli Joensuusta, Kontiolahdelta ja eri
puolilta Pohjois-Karjalaa. He työskentelivät
ruokahuollossa, ampumapenkalla kirjaamassa tuloksia ja sakkoringissä kierroksia tarkistamassa. Talkoolaisia tarvittiin iso joukko
myös liikenteen- ja kulunvalvontaan.
Vapaaehtoisilla pitää olla vahva työmotivaatio. Etukäteiskoulutuksessa heitä
muistutettiinkin pitämään mielessään, että
tärkeintä ei ole päämäärä, vaan itse matka.
Sillä matkalla koetaan mm. iloa, väsymystä,
kiirettä, onnea, helpotusta, jännitystä yhteenkuuluvuutta ja innostusta.
Vapaaehtoistiimin mottona oli: Yhteen
kokoontuminen on aloittamista, yhdessä
pysyminen on edistymistä, yhdessä työskenteleminen on menestystä. Nuo moton
ajatukset voisi muistaa moni muukin yhteistyötä tekevä.
Kisaorganisaatio on hienosti hyödyntänyt pohjoiskarjalalaista yhteisöllisyyttä.
Mukaan on saatu kunnat, maakuntaliitto,
oppilaitokset, ja Joensuun kehittämisyhtiö
matkailun ja markkinoinnin edistäjänä.
MM-kisat järjestänyt Kontiolahden urheilijat on yleisseura, joskin ampumahiihto
on sen suosituin laji. KontUn monet kerhot vetävät alueen lapsia ja nuoria urheilun
pariin. Seuran omat huippu-urheilijat ovat
kerholaisten mielestä vetovoimaisia. Ei olisi ihme jos sieltä nousisi vielä uusia kaisamäkäräisiä ja marilaukkasia.
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Paavonkallio, Pirkko Pehkonen ja Taimi
Neuvonen. Heidän varajäsenikseen valittiin Marja Järvenpää, Seppo Pennanen ja
Ritva Martikainen. Vuosikertomus ja tiliasiat hyväksyttiin yksimielisesti.Toimintaa päätettiin jatkaa entiseen tapaan ilman jäsenmaksua, OSJ:n jäsenmaksupalautteen turvin.
Yhdistys järjestää kuluvana toimintavuonna jäsenilleen Irlantiin suuntautuvan
ulkomaanmatkan lisäksi kotimaassa teatterimatkoja ja matkan Joroisten musiikkipäiville. Suosittu linturetki on edelleen ohjelmassa ja Tanhuvaara-päivillä järjestetään
liikunnasta pitäville aktiviteettejä. Syksyllä
tehdään sitten maakuntaretki Polvijärvelle. Yhdistyksen omilla
keilavuoroilla on houkuteltu toimintaan uusia jäseniä. Täysin uusina toimintamuotoina
suunniteltiin aloitettavaksi esimerkiksi kirjallisuuskerho ja liikuntakerho.
Senioriopettaja-lehden päätoimittaja
toi vuosikokousväelle tervehdyksen emojärjestö OSJ:ltä ja hän kertoi myös lehden
kehittämisideoita ja järjestön 40-vuotisjuhlavuoden näkymisestä lehden sivuilla.
Nykyään kuusisataajäseninen yhdistys
aloitti toimintansa kerhona vuonna 1973.
Varsinainen yhdistys perustettiin marraskuussa 2009. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Seppo Pennanen ja vuodesta 2011 on yhdistystä johtanut topakasti
Marja Paavonkallio. Hän kertoo, että yhdistyksessä on edustettuna koko OAJ:lainen
kirjo eläkkeellä olevia opettajia lastentarhanopettajista aina professoreihin saakka.
Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat
Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Joitakin senioreita kuuluu mukaan myös Tohmajärveltä.
Joensuulaiset puurtavat samojen rekrytointiongelmien kanssa kuin muutkin
yhdistykset: millä saataisiin uusi eläkeläispolvi houkuteltua toimintaan. Linturetkistä, keilailusta ja curlingista yhdistys toivoo
kehkeytyvän uusia vetovoimaisia toimintamuotoja.
Joensuussa vireä ja
aloitteellinen yhdistys
Joensuun yhdistys luottaa vanhaan
ja kehittää uutta. Vuosikokous ei
juurikaan vaihtanut yhdistyksen
johtoa, mutta se päätti ottaa uusia
toimintamuotoja jäsenistön
aktivoimiseksi.
K
ahvikuppien ääressä vilkkaasti pakissut pohjoiskarjalainen senioriopettajien yhdistysväki kokoontui Joensuun keskustassa sijaitsevaan OAJ:n paikallisen alueyhdistyksen tiloihin. Se oli tullut
vuosikokoukseen tekemään vuoden tärkeitä päätöksiä. Yksimielisesti se antoi valtakirjan entiselle puheenjohtajalleen, Marja
Paavonkalliolle. Hän jatkaa Joensuun
seudun Senioriopettajien JoSSO:n puheenjohtajana. Erovuoroisten tilalle valittiin
Matti Mäntynen, Irma Riekkinen ja
Marja Järvenpää ja varajäseneksi valittiin
vereksenä voimana Ritva Martikainen.
Entisinä jatkavat edelleen kuluvana vuonna
Juhani Seppälä, Seppo Pennanen ja
Pirkko Pehkonen. Varajäsenenä jatkaa
Pirkko Kauppinen. OSJ:n vuosikokoukseen valittiin varsinaisiksi edustajiksi Marja
19
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Kuvat Jouko Valo
Erkki Hakkiluoto hankki Sibelius Akatemiassa pianon ohella
monipuolisen musiikkikoulutuksen.
Arkistoissa on lukuisia, myös omia sävellyksiä.
Kuoromusiikin uuttera veteraani
Kuoromies, pedagogi ja musiikkiaarteiden kokoaja Erkki Hakkiluoto on vaikuttanut vahvasti
Porin ja Satakunnan kulttuurielämään.
S
eminaaritietä aikanaan opiskelleet opettajat saivat musiikinopinnoissaan perusteellisen koulutuksen muun muassa
kuorojen johtamiseen tai ainakin lähtemättömän innostuksen
kuoroharrastukseen.
Maassamme on ja on ollut satoja edellä mainitun kaltaisia kuoroinnostuksen läpilyömiä opettajapersoonia.
Porilainen musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto, 84, on yksi tuon
joukon kärkinimiä. Hänet tuntee ja tietää suomalainen kuoroyhteisö ja Sulasolin väki.
Rauman seminaarista vuonna 1950 opettajaksi valmistunut
Erkki Hakkiluoto on johtanut toimipaikkakunnillaan useita kirkko-, seka- ja mieskuoroja. Porissa hänen herkän korvansa ja
tyylitajunsa sekä täsmällisen johtamisensa ohjauksessa Porin
Mieslaulu on kasvanut laadukkaaksi kuoroksi. PoMiLa on konsertoinut laajasti Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa sekä
Amerikassa.
Hakkiluoto on toiminut opettajana ennen Porin vuosiaan Harjavallassa ja Helsingin Pakilassa, aineinaan musiikki ja tekninen käsityö. Eläkkeelle hän jäi Itä-Porin yläasteelta 1987.
Rauman seminaarivuosien jälkeen Hakkiluoto vahvisti musiikkiopintojaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla aineinaan musiikin teoria, säveltapailu, kenraalibasso, musiikin historia,
urut, piano ja laulu.
Tasavallan Presidentti myönsi Erkki Hakkiluodolle musiikkineuvoksen nimen ja arvon vuonna 1995. Toimipaikkakunnillaan
Hakkiluoto on tehnyt myös urkurien sijaisuuksia. Erilaisia säestyskeikkoja hänellä on vieläkin silloin tällöin.
Kotona musiikkihistorian aarreaitta
Koin aivan unohtumattoman taide-elämyksen, kun sain tutustua
Erkki Hakkiluodon keräämään ja tallentamaan sävellyskäsikirjoitusten, elämäkertojen, historioiden, ohjelmien ja muuhun alaan liittyvään aineistoon.
Erkki Hakkiluoto on tehnyt ansiokkaan uran Porin ja Satakunnan kulttuurielämässä. Hän on tallentanut erilaista materiaalia ja
pitää kodissaan hyvää huolta merkittävistä taideaarteista.
Tunnetuimpia säveltäjien käsikirjoituksia ja sovituksia hänen arkistossaan ovat mm. Leevi Madetojan, Oskar Merikannon, Yrjö
Kilpisen, Heikki Klemetin, Allan ja Selim Palmgrenin, Martti Helan,
Sulho Rannan ja Väinö I. Haapalaisen nuotistot. Todellisena helmenä Hakkiluoto pitää Selim Palmgrenin mieskuorolle ja sopraanosoololle sovittamaa norjalaisen Ole Bullin säveltämää Paimentytön
sunnuntaita.
Hakkiluoto on pedagogin tarkkuudella laatinut luettelot,
diarioinut kirjastonsa sekä muun laajan aineistonsa. Paitsi, että
hänen tallentamansa säveltaiteen aineisto on mielenkiintoinen ja
arvokas, se tarjoaisi mahdollisuuksia alan tutkimuksiin ja opinnäytteiden tekemisiin.
Musiikkineuvos Hakkiluodon uutteruus sekä vuosia kestänyt
innostus on ilman muuta merkittävä yksityinen kulttuuriteko, joka
ansaitsee suuren kiitoksen.
Reijo Majasaari
Kirjoittaja on porilainen opetusneuvos.
20
Kolumni
Opetusta penkomassa
Liikuntavinkki
1. Keväinen luonto on parhaimmillaan.
Nyt on hyvät mahdollisuudet
kohottaa omaa kuntoa:
sauvakävellen,
haravoiden,
soutaen ja
pyöräillen – Käytä kypärää!
2. Ylös ulos ja lenkille,
ota kaverisi mukaan ja
nauttikaa kesästä!
3. Bongatkaa lintuja ja
korjatkaa pönttöjä,
poikaset kiittävät syksyllä.
Kuva Matton
Seppo Hokkanen
Kun harjoitan erittäin epäterveelliseksi, jopa tuhoisaksi mainittua istumista työpöytäni ääressä, on radio usein auki. Eräänä
kevään harmaana päivänä oli äänessä Radio Puhe, jossa vuorossa oli Marjaana
Toimisen keskusteluohjelma. Aiheena oli
digitalisaatio opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta.
Vieraina oli kaksi tutkijaa ja kasvatusoppinutta. Keskustelun alkupuolella jäin
pohtimaan toimittajan avausta: – Koulun
ympärillä on yhteiskunta, jossa kaikki digitalisoituu. Koulu taas on liitutaulun kotipesä. Millaiseen tulevaisuuteen tämä johtaa?
Jotenkin noin se meni. Ja onhan tilannekuvaus osin aivan oikea. Mitä tehdä?
Toinen vieraista piti kummallisena sitä
että kaikilla koululaisilla ei ole yhteiskunnan antamaa läppäriä ja älypuhelinta. Siis:
miten oppilaat voivat kasvaa digitaalisen
yhteiskunnan jäseniksi? Kysymystä vahvistaa se, että opettajatkaan eivät hallitse
nykyteknologiaa. Totta. Entä raha? Kaikki
maksaa. Jos Suomen 650 000:lle peruskoulun ja lukion oppilaalle nuo vimpaimet annettaisiin, se tietäisi yli 250 miljoonan euron kustannusta. Ja silloin kaikki olisi saatu
todella halvalla!
Toisaalta vieraat totesivat, että globaalisti Suomessa on jo nyt kouluissa paljon
tietotekniikkaa, mutta sitä ei osata käyttää.
Valtaosa tunnin ohjelmasta kului nykyisen
opetuksen rajuun arviointiin; opettajan
pitää tehdä oppiminen mahdolliseksi. Irti
pulpeteista, sohville, matoille ja pallotuoleihin! Ei omassa päässä olevaa tietoa vaan
tiedon etsimistä!
Ohjelman vieraitten puheissa oli paljon
järkeä, mutta paljon kuulijan korvaan tunkeutui myös melkoisia ristiriitaisuuksia. Kun
kaikki oli saatu jo melkein vakuutetuiksi siitä, että läppäri ja älypuhelin ovat ne, jotka
tekevät ihmislapsesta oikean oppijan ja aikuisesta kunnon kansalaisen, alettiin keskustella uudelleen ''oikeasta opettamisesta''.
Herravieras kertoi, että hänen opiskelijana kokemistaan luennoista valtaosa oli
hyvää unilääkettä, johon rouvahenkilö
totesi mieltä lämmittävästi, että opettajan pedagoginen taso – opetustaito –
21
on parhaimmillaan luokanopettajilla ja ohenee sitä mukaa mitä ylemmäs mennään.Yliopistotasolla unilääkettä jaetaan kuulijoille
eniten. Poikkeuksiakin toki on. Molemmat
olivat yhtä mieltä siitä, että muutamat luennoitsijat pystyvät pitämään tuntien luennon
kuudellesadalle opiskelijalle niin, että vireystaso ja kiinnostus eivät laske. Opettajana
kiitän mainituista mielipiteistä.
Muutamaa päivää aikaisemmin Iltasanomat oli haastatellut erästä koulumaailman
auktoriteettia, emeritusprofessori Kari
Uusikylää, joka piti toki digitalisaatiota
tarpeellisena, mutta oli kovasti huolissaan
tulevaisuudesta. Uusikylän mukaan ''pänttäämistäkin'' tarvitaan. – Opetuksesta on
tehty melkein syntiä, hän totesi. – Uudesta
opetussuunnitelmasta on poistettu lähes
kokonaan eettinen ja esteettinen kasvatus, hän sanoi. – Eihän sivistyksestä puhuta
enää koulutuksen yhteydessä ollenkaan.
Radio-ohjelman loppuhuipennus oli esimerkki Piilaaksossa sijaitsevasta Stanfordin yliopistosta: mikä on tänään Stanfordin
suosituin kurssi? Se on ''Oman elämän hallinta''. Keskellä tätä siunattua bittien maailmaa! Kauan eläköön opettajuus! Kauan
eläköön suvivirsi!
JuhanI Vahtokari
[email protected]
Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on
toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä.
Piirros Helmer Räty
Mummo Mutikainen haikailee kaunon perään
M
ummo Mutikainen on päättänyt,
ettei enää räksytä kuin rakkikoira
nykymaailman kummallisuuksista.
Mutta lehtiuutinen pistää kaivamaan tietokoneen naftaliinista. Ovat nimittäin päättäneet hävittää kaunon! Mummo muistaa,
kuinka jujutti ekaluokkalaisiaan vääntämään tikkukirjaimista sanoja. Lupaili, että ensi vuonna kirjoittaminen sujuu, kun
osaatte kaunoa. Sen opettelu oli melkein
aikuistumisriitti, ja siihen kannatti valmistaa lasten mielet etukäteen. Ja olihan se
aikamoista touhua. Kas näin tehdään iso
kauno-A:
Jalkakaari (keinutuolin jalka)
Liekkinousu
Kun se törmää yläviivaan, terävä tiitti
(ei mikään lälly pyöristys)
Suora lasku (ei luotisuora vaan kauniisti
kalteva)
Silmu (niin iso, että liekkinousun
kylkeen syntyy hiirenmentävä aukko)
Silmun häntä tarttumaan sirosti seuraavaan kirjaimeen
Monin kielikuvin siis syntyi sidoksellinen
käsialakirjoitus. Ehkä itse Uno Cygnaeus
ihastui siihen. Pian koko kansa osasi puumerkin sijasta kirjoittaa nimensä. Sotien
aikaan rintamalle lähti tuhansittain toinen
toistaan kauniimmalla käsialalla kirjoitettu-
ja kirjeitä. Paljon niitä kulki myös toiseen
suuntaan. Nykyaika penkoo ne esiin kaappien kätköistä ja ihmettelee sen ajan ihmisten taitoja samalla kun suree isien ja
isoisien kohtaloa.
Kalligrafista taidetta hipova kauno uudistettiin kerran vähemmän kiemuraiseksi,
mutta sidokset jäivät. Sana oli vieläkin kuin
perhe, jossa jäsenet pitivät toisiaan piukasti kädestä. Jos eivät ihan pitäneet, seisoivat
kuitenkin vieri vieressä, hiha toisen hihaa
hipoen. Uusi kirjoitustapa siihen tuskin
yltää. Ei siitä muutenkaan jää jälkipolville
dokumentteja pengottavaksi kaappien kätköistä, joten sen taituruutta tai taitamattomuutta ei kukaan murehdi. Nykypolven
viestit kulkevat sähköisesti ja häviävät hymiöineen avaruuteen. Minkälaisia mahtavat
olla tulevien julkkisten nimmarit?
Toinenkin uutinen liikahduttaa mummon
mieltä. Hänen entinen koulunsa on niin
homeen kyllästämä, että lapset siirretään
parakkeihin upouusien ja homeettomien
tarvikkeitten kanssa. Koulu hävitetään viimeistä pulpettia, kirjaa ja virkkuukoukkua
myöten. Voi, mummo huokaa. Polttavat kirjatkin, joiden pariin hän houkutteli ikäluokan toisensa perään! Niistä lapsi sai viisautta, sivistystä, tietoa ja viihdettä.
Entä käden työn tarvikkeet! Kaikki ne
22
langat ja kankaanpalat, ihanasti kahisevat
silkkipaperit, piipunrassit, huopakankaat,
leikkelypaperit ja pitkin permantoa vierivät
tontun- tai enkelinpääksi kelpaavat styroksipallot? Laudat, joiden suoraan sahaamisessa saivat harjaannusta niin pojat kuin tytöt.
Tonttupuvut, hörhelöiset keijuhameet, prinsessavaatteet, enkelimekoiksi jalostuneet
vanhat lakanat? Jokamiehen lakanakankaasta syntyneet Jukolan veljesten paidat?
Sodan aikaan evakkoväki tiesi taipaleelle
lähtiessään, että pian omat joutuvat tuikkaamaan kodin tuleen, ettei siitä ole viholliselle hyötyä. Tämän hetken vihollinen on
home, jota ei ennen ollutkaan, mitä vähän
omenahillopurkin päällä, josta se kuorittiin
pois ja heitettiin sianruokaämpäriin.
Mummo ihan hermostuu. Minkä määrän
tappavaa hometta hän on elämänsä aikana
hengittänyt sisäänsä tai syönyt! Ihme että henki vielä pihisee. Ihan tässä on kutsuttava naapuri taivastelemaan uutisia niin
kaunosta kuin homeisista enkelipaidoista.
Ehkä hän yhteisen kahvittelun perästä jaksaa naputtaa tuntemuksensa tietokoneen
ruudulle. Tietävät sitten muutkin, kuka nyt
on vihollinen. Sädehomesienihän se.
Maijaliisa Dieckmann
Pakina
Oopperaan, oopperaan
S
avonlinnan oopperajuhlat tulivat elämääni 70-luvulla. Työtoverini pyysi
minua mukaan paikannäyttäjärinkiin
keräämään varoja juniori-urheilulle. Lupauduin arvaamatta, että pestini kestäisi
vuosikymmeniä.
Ensimmäisenä kesänä käytin työpukuna
lainattua kansallispukua. Seuraavana talvena menin ompelupiiriin. Puku valmistui,
mutta välillä itse prosessi oli tärkeämpi
kuin tavoite. Oli opittava ompelemaan ja
nöyrästi purkamaan, kunnes saumat olisivat katseen kestäviä. Harva työasu herättää niin paljon positiivisia tunteita ja kiinnostusta kuin kansallispuku.
Tehtäviimme kuului neuvoa ja auttaa
oopperavieraita katsomoon sijoittumisessa. Faktat linnasta ja oopperajuhlista historioineen piti olla ajan tasalla, sillä tiedonhalua oli paljon. Kansallispuvun koristeista
ja symboleista kyseltiin, ja esimerkiksi Pyhäjärven pukuni vyöstä riippuvaa puukkoa
ihmeteltiin.
Alkuaikoina käytännöt olivat nykyistä
sallivampia. Paikannäyttäjien lapsia sai olla linnassa mukana. Heillä oli oma ”leirinsä” katsomon ulkomuurilla. Siellä he eväin
varustettuina, posket hehkuen seurasivat
varsinkin Taikahuilu-oopperan esityksiä.
Tyttäreni soittoharrastus sai siitä kipinän
ja ehkä koko opiskelun suunta.
Työympäristömme oli kauneimpia maailmassa eikä eduissakaan ollut moittimista.
Saimme seurata oopperaesityksiä muurien
sivustoilla.
Alkuvuosina keskityin enemmän musiikkiin, mutta juonen käänteet alkoivat myös
kiinnostaa, erityisesti pääteema, rakkauden
monimutkaisuus ja dramaattisuus. Kun ilta
illan jälkeen laulettiin elämää suuremmasta tunteesta, sen olemusta oli pakko vielä
omissa oloissaankin pohtia kukkapenkkejä
kuopsutellessa.
”Tyttö on kaunis ja luottavainen. Hän
rakastaa ja uskoo, mitä hänelle vannotaan.
Mutta sankarin laivan savua ei näy. Vuosi-
tolkulla itketään ja odotetaan. Sitten tulee
mies käväisemään ja hänellä on jo uusi nainen kainalossa. Se niistä lupauksista.
Hyväuskoinen maalaisnainen uskoo nyt
vihdoinkin löytäneensä onnen. Vielä mitä.
Heti kun silmä välttää, mies jo toisen sulottaren ryntäitä silmittelee.
Häpeä perii kunnon tytöt. Ainoa kunniallinen ratkaisu on tikarissa, joka libretossa on jo valmiiksi pöydälle kirjoitettu.
Petollisen rakastetun uusi tyttöystävä vielä
ojentaakin sen hylätylle, ettei tarvitse etsiä.
Kun tikari on tytön kädestä työnsä tehnyt,
sankari laulaa luikauttaa, ”että harmi vaan,
kun tässä näin pääsi käymään”, ja jatkaa
eloaan uuden naisen kanssa.
Yleisössä me syvästi samastuneet kaivamme käsiveskasta itse virkatuin pitsein
somistetun batistinenäliinan. Itkemme hillitysti, niistämättä, että lumous ei säry. Siinä
huuhtoutuu samea olo, kuin mielen ikkunat olisi pesty.
”Eräänä iltana sankarittarena on puolijumalallinen kolea daami, joka surmauttaa
miehiä kuin kaataisi heinää. Sitten tulee
sankari, joka on perso sekä intohimolle että kuolemalle. Mies hylkää häntä pyyteettömästi rakastavan naisen. Tämä saa kaikessa
rauhassa uhrata itsensä palvomansa miehen
onnen tähden. Lopuksi saamme todistaa ihmettä: Kolea sankaritar pehmenee ja sulaa
kokonaan miehen yhdestä ainoasta kosketuksesta. Hyvä nainen kuolee tikaristaan.
Sankarittaren miesuhrit ovat tuskin ennättäneet kylmentyä, kun sankarimies
ja tämä sulanut nainen laulavat kitapurjeet keikkuen dueton rakkauden
suloisuudesta.”
Sellaista on tunteiden roihu
oopperassa. Vaatimattomat
musertuvat, yltiöpäiset ja
intohimoiset palkitaan. Rakkauden ja kuoleman, hyvän
ja pahan dialogi on loputon.
Oopperan katsomossa me,
hillitytkin, saamme päästää valloil23
leen tunteiden kuohuvan imatran ja huuhtoutua rakkauden vuoksessa luoteeseen.
Tuskin linna täyttyisi ilta illan jälkeen,
jos sankaripari laulaisi lasten kasvatuksesta, kotiaskareista ja lopuksi tulisen dueton
puutarhan hoidosta, vaikka se elämän tärkein asia onkin.
Savonlinnan oopperajuhlat on kokonaisvaltainen elämys. Se alkaa järvimaiseman
kauneudesta ja torielämän lupsakkuudesta.
Sitä täydentävät, muikut, lörtsyt ja mansikat.
Ja sen viimeistelee ihmisten sydämellisyys.
Sää on Jokeri, arvaamaton leikittelijä.
Kultaako laskeva aurinko Kyrönsalmen vai
jyräyttääkö ukkonen juhlavan fortensa?
Soittaako sade staccatoa katossa, ja kommentoivatko myrskypääskyset kirskahdellen juonen kulkua!
Sinun pitää se itse kokea.
Arja Saarikoski
[email protected]
Seniorikokki
Raparperipiirakkaa ja toscakakkua
Helppo ja herkullinen
raparperipiirakka
Pohja
3 kananmunaa
3 dl sokeria
100 g voita
½ dl ruokakermaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
K
evät on jo hyvässä vauhdissa
ja melkein jokaisen omakotitalon tai kesämökin pihalla
kasvaa raparperi. Raparperista valmistetaan yleensä joko kiisseliä tai
piirakkaa ja se on ensimmäinen kevään tuore raaka-aine, joka on maultaan melko kirpeää ja sisältää oksaalihappoa, ja jonka neutralisoimiseksi
tarvitaan maitotuotteita.
Tämän piirakan jouduin tekemään
pakastetusta raparperista, kun tuoretta ei vielä ole, mutta hyvältä se
maistuu näinkin, sanoo seniorikokki
Riitta Ristola. Siispä kesän mittaan
kannattaa ylimääräistä raparperia
myös pakastaa.
Toisena ohjeena on vanha tuttu
toscakakku. Kakku onnistuu tällä
ohjeella lähes aina, kun vaan muistaa
kuorrutusvaiheessa katsoa kuorrutuksen väriä aika usein.
Herkullisia kahvihetkiä ja hyvää
kesää kaikille!
Pinnalle
1 pakkaus valmista vaniljakastiketta
(vatkautuvaa), runsaasti raparperinpaloja, fariinisokeria ja kanelia. Vatkaa
munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja kerma. Lisää
jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.
Vatkaa vaniljakastike kiinteäksi vaahdoksi.
Levitä taikina uunipellille ja laita taikinan
päälle varovasti vaniljakastike.
Lisää kastikkeen päälle runsaasti raparperinpaloja sekä ripottele pinnalle fariinisokeria ja kanelia. Paista 200 asteessa
kunnes piirakka on kauniin ruskea, eli noin
puoli tuntia.
Toscakakku
6–8 annosta
2 munaa
1½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
½ dl maitoa
150 g sulatettua voita
Kuorrutus
50 g voita
70 g mantelilastuja
1 dl sokeria
½ dl kuohu- tai tavallista kermaa
1 rkl vehnäjauhoja
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vehnäjauho-leivinjauheseos, maito ja voisula kevyesti sekoittaen. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun, halkaisijaltaan 22 cm:n,
mieluiten irtopohjaiseen vuokaan. Paista
pohjaa 200 asteessa 20 minuuttia. Kiehauta kuorrutusaineet. Levitä kuorrutus puolikypsän pohjan päälle. Paista vielä 250 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes pinta on
kauniin vaalean ruskea.
24
Myö yhes ja eriksee
ajan aalloilla
Antti Henttonen ja Matti Kekki
Lastuja elämän laineilta
Otoksia kahden karjalaispojan elämästä
kovakantinen
228 sivua
Kvaliti, 2015
Painopaikka AS Pakett, Viro
Kun kaksi karjalaista tervaskantoa istuu muistelemaan ja vuolemaan lastuja terävällä puukolla, niin
ne lastut lentävät ja uivat kauas elämän laineilla.
Opetusneuvos Antti Henttonen ja Lääketieteen
professori Matti Kekki tapasivat ensi kertaa vuonna 2004 Antrean kirkonmäellä, jossa vietettiin
toiselle evakkomatkalle lähdön 60-vuotismuistojuhlaa. Kuultuaan että Matti Kekillä oli suunnitteilla
kirja Antreasta, Antti Henttonen tarjosi apuaan ja
siitä virisi hedelmällinen yhteistyö.
Kirjan aineistoa kootessaan miehet tutustuivat lähemmin ja ystävystyivät. Heidän molempien
juuret juontuivat vanhasta antrealaisesta talonpoikaissuvusta. Perehdyttyään Antin mittavaan elämäntyöhön Matti olisi halunnut kirjoittaa kirjan
siitä. Antti suostui ideaan sillä ehdolla, että kirjaan
tulee tietoa myös Matista itsestään. Kirja rakentuu
siten, että ensin Matti kertoo Antista, sitten Antti
Matista ja lopuksi Matti kertoo taide- ja kirjallisuusharrastuksistaan suomalaisen ja kansainvälisen
kulttuurin parissa. Käytännössä työmetodi meni
''mie/sie, sie/mie ja myö yhes''. – Niihä sitä vällee
kaks karjalaista yhes töitä tekköö.
Yhteistä kirjan kirjoittajille on heidän sukujensa
yhteinen kotiseutu ja lähtökohdat koulumaailmaan.
Matti on opettajapariskunnan lapsi. Antti puolestaan teki elämänuran opettajajärjestön julkaiseman
Opettaja-lehden parissa. Heidän elämänpolkunsa
ovat olleet kuitenkin varsin erilaiset.
Matin vuolemat lastut Antista kertovat tämän
lapsuudesta, nuoruudesta, rintamakokemuksista,
evakkotaipaleista sekä maanpuolustus- ja sotaveteraanitoiminnasta. Kirja antaa arvoisensa kuvauksen
Antin pitkästä urasta Opettajan päätoimittajana ja
koulupolitiikan vaikuttajana erityisesti tasa-arvoisen oppivelvollisuuskoulun hyväksi.
Antin lastuissa sinkoilee tietoa Matin saavutuksista lääketieteen ja kirurgian tohtorina ja professorina; hänen työskentelystään alansa opettajana ja
tutkijana sekä Matin urasta lääkärinä niin sairaalassa kuin yritystenkin palveluksessa.
Kirjoittajien elävää tekstiä ja värikkäitä kuvauksia on mukava lukea. Kirjan viitisenkymmentä
musta-valkoista kuvaa tukevat tekstin sisältöä.
Liiteosassa on ansioluettelot ja luettelo kirjassa
käytetyistä kirjallisista lähteistä tiedonhakua helpottamaan.
Kvalitin verkkokirjakaupassa www.kvaliti.com
teos maksaa 19,90.
Kirjat
Anneli Rajaniemi
luonnonvarojen, energian, tavaroiden ja auton käytöllä. Muutos ei ole uhraus eikä kärsimys, vaan rikkaus ja omatoimisen aktiivisuuden alku.
Kirjaa voi tilata kustantajalta www.docendo.fi
Kirjan hinta on 24 €.
Jaakko Hölsö
Vastuumme
ekologisista
rajoista
Pekka Borg – Maria Joutsenvirta
Maapallo ja me
luonnonvarat ja kasvun rajat
Kovakantinen
277 sivua
Kustantaja DOCENDO OY
Painopaikka Bookwell OY, Porvoo 2015
Kirjan tekijät dosentti, FT Pekka Borg ja yritystaloustutkija, KTT Maria Joutsenlahti ovat ekologian ja
taloustieteen asiantuntijoita.
Teos alkaa geologisesta historiasta, kallioperästä sekä eliöiden fossiileista. Mannerlaattojen
liikkeet selittävät osittain elävän luonnon entistä ja
nykyistä jakaumaa maapallolla. Yksi suuri Pangaiasupermanner alkoi jakautua muodostaen valtameriä, joiden pohjat ovat verrattain nuoria nykyisiin
mantereihin verrattuna.
Ihmisen kehittymisen vaiheet ja ihmiskunnan
vaikutus ilmastoon ja ekologiaan on kuvattu hyvin
selkeästi. Kivikautisen ihmisen vaikutus ympäristöön oli hyvin vähäinen. Myöhemmin maanviljelys
alkoi muuttaa voimakkaasti peltojen raivauksen ja
metsien hakkaamisen myötä sekä maaperää että
ilmastoa. Eroosio lisääntyi ja hiilidioksiditasapaino
alkoi häiriintyä.
Ihmisen toiminta on muuttanut maapalloamme
niin paljon, että olemme kohdanneet ekologiset rajat ja osin jo ylittäneet ne. Ilmasto muuttuu ennakoimattomaksi, luonnonvarat hupenevat liikakäytön takia ja ympäristövauriot lisääntyvät. Väestö
kasvaa, samoin köyhyys ja eriarvoisuus, luonnon
monimuotoisuus vähenee ja sen ihmiselle tarjoamat ekosysteemipalvelut vähenevät.
Lähimpien vuosikymmenien aikana jotkut alueet selviytyvät varsin hyvin, toiset saattavat vajota
kurjuuteen tai anarkiaan. mutta kaikki joutuvat sietämään arvaamatonta ilmastoa, rajuja sääilmiöitä ja
saastunutta elinympäristöä.
Tekijät kysyvät: Mitä voisimme asialle tehdä?
Maapallo ja me on kokonaisvaltainen ja globaali ekologis-taloudellinen katsaus maapallon
luonnonvarojen käyttöön. Sen perusviesti kuuluu:
on pyrittävä ehkäisemään mahdollinen ilmasto- ja
ekokatastrofi kaikin keinoin ja puututtava ilmastonmuutoksen todennäköisimpään syyhyn, kasvihuonekaasujen päästöihin.
Kirjoittajien mielestä kyse on lopulta siitä, kuka
elää vastuullisimmin ja tulee toimeen vähimmällä
25
Kullanarvoiset
kirjeet
Eila Nurmisto
Seminaarirakkautta Kemijärvellä
Kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin
pohjautuva tositarina
Pehmeäkantinen
175 sivua
Painopaikka Grano Oy, Jyväskylä 2014
Joutsenon kirkkoherranviraston rappusille kesällä
1955 kuulutuspaperit käsissään istahtanut, vastavalmistunut opettajapari säteilee onnea valokuvassa. Kuvausajankohtaa aiemmin on vaihdettu monta
ikävän ja kaipauksen ja epäilyksenkin kirjettä. Kemijärven seminaarissa opiskelleet Eila ja Ahti kirjoittivat toisilleen lomien aikana, sillä he viettivät kesät
pääosin omien vanhempiensa luona eri paikkakunnilla. Vuonna 2012 leskeksi jäänyt senioriopettaja
Eila Nurmisto on omistanut kirjeisiin ja päiväkirjoihinsa perustuvan tositarinan puolisonsa Ahdin
muistolle. Kirjan arvokasta ajankuvaa täydentävät
monet valokuvat.
On merkillinen sattuma, että sain kirjan luettavakseni samaan aikaan, kun olin uppoutunut
edesmenneiden opettajavanhempieni seurustelunaikaisiin kirjeisiin. Kirjan lukuelämys moninkertaistui. Sekä vanhempieni 1940- että Eilan ja Ahdin
1950-luvun rakkauskirjeiden tyyli on kohtelias ja
sanavalinnat ovat viehättäviä pidättyväisyydessäänkin. Eilan kirjeestä Ahdilleen 27.6.55: ”Kuule, älä
kirjoita enää niin rohkeasti korttiin, koska täällä
posti tuodaan postitalon pöydälle, josta kaikki kylän asukkaat voivat lukea avoinna olevat asiat. Niin
että muista tämä vastaisuuden varalle!”
Seminaarirakkautta Kemijärvellä -kirjaa lukiessa
tuntuu, että se on rakkaudella ja harkiten koottu.
Kirjeitä ei liene sensuroitu eikä kieliasua muokattu.
Lukija saa myötäelää urheilullisen pariskunnan tervehenkisen rakkaustarinan aina morsiamen kotona
pidettyyn vihkimisjuhlaan saakka. Miksiköhän morsiusvihko ei sitten ollutkaan koottu hajuherneistä?
Kirjan hinta on 15 € postituskuluineen.
Tilaukset 040 5792 761 tai [email protected]
Sinikka Anneli Rahikainen
OAJ:n
taskukalenterin
tulon voi perua
J
äsenillämme on vuonna 2015 ensimmäisen kerran mahdollisuus valita,
haluaako OAJ:n taskukalenterin vai ei.
Jos et halua vuodesta 2016 alkaen
taskukalenteria, sinun on mahdollisuus
ilmoittaa tästä asiasta OAJ:n jäsensivuilla olevissa tiedoissa.
Menettele tällöin seuraavasti:
Kirjaudu OAJ:n jäsensivuille.
Käyttäjätunnuksesi on OSJ:n jäsenkortissa oleva jäsennumero. Jos olet unohtanut salasanan, saat tilattua sen kännykkääsi tai sähköpostiisi (tämä edellyttää, että jäsenrekisteritiedoissamme
on toimiva kännykkänumerosi tai sähköpostiosoitteesi).
Mene kohtaan Omat tiedot (löytyy
sivun oikeasta yläkulmasta). Tällä sivulla
on alaotsikko Haluatko OAJ-kalenterin
jatkossa? Päivitä tämän otsikon alla olevat yhteystietosi: ota rasti pois kalenteri-kohdasta, mikäli et jatkossa halua
OAJ-kalenteria.
Jos kirjautuminen ei jostain syytä
onnistu, voit ottaa myös yhteyttä OSJ:n
toimistoon. Toimistossa pystytään merkitsemään jäsenen jäsentietoihin se,
ettei hän halua kalenteria. Toimiston
sähköpostiosoite on [email protected]
ja puhelinnumerot 020 748 9678 tai
020 748 9736.
Jos siis et käytä OAJ:n taskukalenteria, käy OAJ:n jäsensivuilla perumassa
sen tulo.
1. Klikkaa Jäsensivuilla kohtaa Omat tiedot
Nyt voit valita, saatko OAJ-taskukalenterin vuodesta 2016 eteenpäin vai et.
Mikäli et halua kalenteria postitettuna kotiisi, klikkaa alla olevaa linkkiä yhteystietojen
päivitykseen ja poista sivun alimmassa kentässä olevasta kalenteriruudusta ruksi.
Vuoden 2015 kalenteri on postitettu kaikille jäsenille
>> Yhteystietojen päivitykseen
2. Klikkaa Omat tiedot -kohdassa Yhteystietojen päivitystä.
Tässä voit muokata omia yhteystietojasi.
Ensisijainen sähköposti on se sähköpostiosoite, jota haluat käytettävän itsesi ja OAJ:n välisissä
yhteydenotoissa. Huomaa, että ensisijainen sähköpostiosoite on myös pakollinen tieto kurssiilmoittautumisissa, tarkista että osoite on ajan tasalla. Ilman osoitetta kurssi-ilmoittautuminen ei
onnistu. Sähköposti 2 on varaosoite. Päivitä tarvittaessa.
HUOM!
Peruutus on tehtävä viimeistään
elokuussa 2015. Silloin tieto ehtii
mukaan kalenteriajoon.
Mikäli et halua, että sinulle postitetaan
vuosittain OAJ-kalenteri, ota ruksi pois
yhteystietojen päivityksessä. Voit halutessasi
muuttaa valintaa, laittamalla ruksin takaisin.
3. Ota Kalenteri-kohdasta valinta pois. Lopuksi Tallenna.
26
Ristikko: Pohjolan Venetsia
AFRIKAN
VUORISTO
POLIITIKKO
PÄÄ-
GUACAMOLEEN
VIINISEUTU
HUVITTELUUN
VOI
ASIAT
JALOKIVIÄ
MIKROON
LUUKUILLE
VILLIKKO
▼
FORTAVUJA SIIRTÄMÄLLÄ
MULAASENTO
KUSKI
LOUNAS
▼
KERJUU
KAASU
HILTUNEN
KIILLE
(P)OLO
MONROE
LAMPENIUS
HYVINVOIVA
MITTA-
LUKU-
- IHOTTUMA
TILTU
TÄÄLTÄ
x2
TULKITA
1/12
SATAKUNTAA
PIILI
SIKASOTKU
KAPE(A)
UTUISUUS
JAPANISTA
PIENI
BUDAPESTIN
LÄPI
KRÄÄSÄT
_
MONTTU
PIRTEÄ
SAMMEN
MÄTI
SORSA
- (T)ALO
▼
KUUMIA
TAKAA YLLE
TUURI
JOKINEN
SÄÄASEMA
ARMENIAN PÄÄKAUPUNKI
JOHN
WAYNEN
FILMI
PETTÄÄ
X2
TELINE
IDOLIT
►
HEI
---- !
KASPI
LEVIN
NUORIN
OLEILLA
AUTO
RUOTSISSA
SUONSILMÄ
♠
ENT.
PANKKI
MITTAUSVERBI
TYNNI
PIHAKASVI
Sn Sn -T
LOPPUVETO
RIITA
TAKAA
SISÄELIN
-1.
KOUKKUUN
LIITOSÄÄNI
Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kolmelle oikean vastauksen lähettäneelle
pikku palkintoja.
Lähetä ratkaisusi 30.6. mennessä osoitteella Anneli Rajaniemi,
Kytöpolku 33 00740 Helsinki.
Oikea ratkaisu ja voittajien nimet julkaistaan Senioriopettajan numerossa 4/2015.
Ristikon on laatinut Brigitta Kalpa.
27
Ratkaisijan nimi______________________________________________
Osoite_____________________________________________________
Puhelin_____________________________________________________
Sähköposti__________________________________________________
Kuubalaiset keksivät
monenmoisia keinoja elantonsa
pitimiksi.Trinidadilaismiehet
istuskelivat turisteja
odottelemassa ja kuvan
näppäämisestä perittiin
tietenkin maksu.
· Matkat · Matkat ·
Paikkoja jäljellä Lofootien
lukijamatkalle
Matka tehdään 12.–16.8.2015 ja perillä ollaan 4,5 päivää. Matkalla ihaillaan lumihuippuisia vuoria, sinistä merta, vuonoja ja kalastajakyliä sekä käydään mm. Borgin viikinkimuseossa ja yli 10 000 vuotta asutussa Honningsvågin kaupungissa. Matkan hinta on
1 570 € kahden hengen huoneessa. Matka
tehdään kumpaankin suuntaan Oslon kautta
lentäen. Tutustu tarkemmin ohjelmaan Senioriopettajan 2/2015 sivulla 30. Lisätiedot ja
ilmoittautuminen Irmelin Isokoskelle p. 050
522 4447 tai [email protected]/
Salsaa, soittoa ja sosialismia
Kuuba on maa, jonne haluavat matkustaa ”lattaritansseista”,
musiikista ja eksotiikasta pitävät, nyt kun Kuuba on vielä nostalginen.
Kasvava turismi muuttaa maan oloja mutta on samalla entistä
tärkeämpi tulonlähde.
K
äveletpä Havannassa, Trinidadissa tai
missä hyvänsä kuubalaisessa kaupungissa, et voi välttyä elävästä musiikista, jota kuuluu lähes joka korttelista,
puistosta – ravintoloista ja hotelleista puhumattakaan. Taidokkaasti musisoivat yhtyeet soittavat elantonsa pitimiksi lanteita
keinuttavaa ja jalalle vauhtia antavaa musiikkia. Pian ilmestyy kuulijan eteen levy ostettavaksi ja kippo lantteja varten.
Kuubalaisten on saatava elanto muilla
keinoin kuin tavallisella työllä. Töitä riittää
lähes kaikille sosialistisessa järjestelmässä,
vain runsas prosentti väestöstä on työttömänä. Mutta palkka ei riitä elämiseen. On
yritettävä muita keinoja. Kotitarveviljely on
yleistä. Ne onnekkaat, jotka ovat tekemisissä turistien kanssa, saavat tippejä. Turistin antama ropo onkin arvokas, sillä se on
vaihdettavana valuuttana 25-kertainen väestön käyttämään pesoon nähden.
Kuubalaisen kuukauden keskipalkka on
220 pesoa eli runsaat 8 euroa. Palkat vaihtelevat 7 eurosta 32 euroon kuukaudessa.
Opettajan eläkepalkka on vajaat 4 euroa.
Sillä saa esimerkiksi kuukauden pesuaineet.
Kuubalaisten on pitänyt kiristää nälkävyötä,
sillä 1962 Yhdysvaltain asettama kauppasaarto on vielä voimassa, joskin sen purkamisesta käydään neuvotteluja.
1959 toteutetun vallankumouksen jälkeen kansalaisille on haluttu antaa hyvä
koulutus. Koulunkäynti on ilmaista ja lähes
koko väestö osaa lukea. Erikoista on, että
vaikka koulutus on ilmaista, perheet joutuvat kustantamaan lapsille pakolliset ja kalliit koulupuvut. Kuubassa on korkealaatuinen opettajankoulutus ja lääkärinkoulutus.
Opettajista ja lääkäreistä on ylitarjontaa,
joten monet lähtevät ulkomaille leveämmän leivän perään. Sieltä he lähettävät
avustuksia perheilleen. Etenkin lääkäreiden
työpanosta Kuuba vaihtaa öljyn ostoon.
Trooppinen maa on kaunis ja sen Ihmiset ovat köyhyydestä huolimatta iloisia,
tyytyväisen oloisia ja siististi vaatetettuja.
Senioriopettaja-lehden lukijamatkalla toimi
matkanjohtajana teatterialan moniosaaja
Timo Päivänsalo. Hän perehdytti mukana olleita maan oloihin, kulttuuriin, luontoon ja musiikkiin myös itse soittaen ja
laulaen. Maaliskuisen kiertomatkan aikana
kuva Kuuban historiasta, vallankumouksesta, sokerin ja tupakanviljelyksestä tarkentuivat. Aurinko paistoi kuumasti ja helteen
sai heittää niin Karibianmeren kuin Atlantinkin aaltoihin.
Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
28
Senioriopettajien
matka Japaniin
28.11.–8.12.2015 toteutettavalle matkalle
on vielä joitakin paikkoja jäljellä. Kohteina
ovat Nagoya, Takayama, Kioto, Hiroshima ja
Tokio. Matkalla tutustutaan ikivanhaan kulttuuriin ja tämän päivän huipputeknologiaan.
Kohteista toiseen siirrytään mm. huippunopealla luotijunalla. Matkaohjelmasta on tarkemmat tiedot Senioriopettajan 2/2015 takakannessa. Matka maksaa 3 780 €. Kysy
matkasta ja ilmoittaudu Olympia Kaukomatkatoimistoon puh. 09 696 2770.
Lähde senioriopettajien
lukijamatkalle iloiseen
Kööpenhaminaan!
Mukaan mahtuu vielä joitakin henkilöitä
23.–26.8.2015 Finnairin reittilennoilla toteutettavalle matkalle. Kööpenhaminaan tutustutaan mm. kaupunkikierroksella, kaupunkia
katsellaan myös mereltä käsin ja tunnelmalliseen Tivoliin tehdään iltaretki. Matkasta ja
sen ohjelmasta on tarkempi kuvaus Senioriopettajan numerossa 1/2015 sivulla 31. Matka maksaa 776 €. Varaukset: MatkaVekka,
Tuula Toura p. 020 120 4083 tai tuula.
[email protected]
Loistelias Istanbul
7.–10.10.2015
Paikkoja on jäljellä MatkaSenioreiden järjestämälle lukijamatkalle. Bosborin salmen rannalla, eurooppalaisen ja aasialaisen kulttuurin
kohtauspisteessä on paljon nähtävää: mm.
Hagia Sofia, Sininen Moskeija, Topkapin-palatsi ja Yerebatin maanalainen vesisäiliö. Matkasta on tarkemmat tiedot Senioriopettajan numerossa 2/2015 sivulla 31. Kun ryhmässä on
25 lähtijää, matka maksaa 1 070 €. Varaukset
ja tiedustelut MatkaSeniorit [email protected] puh. 09 466 300.
Senioritori
Kotimaan lomat
Senioriopettajien
ruskaloma Luostolla
14.–19.9.2015
Senioritorilla voivat Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet lyhyesti ilmoittaa ilmaiseksi, saman ilmoituksen
kuitenkin korkeintaan kaksi kertaa saman kalenterivuoden aikana. Lähetä teksti päätoimittajalle, yhteystiedot
ovat lehden sivulla 2.
Ilmoittaudu 14.8.2015 mennessä puh. 016
620 400, [email protected]
tai OSJ:n kotisivuilla.
Katso tarkemmat tiedot Senioriopettajalehdestä 2/2015 tai www.osj.fi
Tampereen Kylpylä Lapinniemessä viikkoosake hintaan 4 000 €. Kysy puh. 045 310 1911.
Myytävänä
Talviasuttava omakotitalo järven rannalla
Konnevedellä. 3h, k, s, at 117 m2. Tontti 7 460 m2.
Hinta 125 000 €. Puh. 044 286 1423.
Siisti kaksio 47 m². Joensuun keskusta: satamaan 50 m – torille kaksi korttelia. Hissi tulossa
syksyksi. 050 430 7854.
Retki Tuusulanjärven
taitelijakoteihin ja
yö Krapilla!
Pielaveden keskustassa hyväkuntoinen, avara
kerrostaloasunto 3 h, k, s, yht. 67 m2 sekä iso
lasitettu parveke. Puh. 040 844 8628 tai s-posti
[email protected]
Vuosi 2015 on juhlavuosi: Jean Sibelius ja
Pekka Halonen täyttävät 150 vuotta.
Senioriopettajilla on nyt mahdollisuus
varata juhlavuoden ympärille räätälöity majoituspaketti, jossa matkataan taitelijakoteihin Ainolaan ja Halosenniemeen, tutustutaan Sibeliuksen vaimoon Aino-näyttelyssä
sekä vieraillaan taiteilijoiden ystävän GallenKallelan ateljeekodissa. Omatoimiretken
jälkeen yövytään Krapilla ja herkutellaan
Sibeliuksen kahvihetkellä. Hinta: 89,50 euroa jaetussa kahden hengen huoneessa, alennus OSJ:n jäsenille 15
prosenttia. Tarjous on voimassa 1.5.–
27.9.2015. Lisätietoja ja varaukset Hotelli
Krapista puh. 09 274 841, [email protected]
tai OSJ:n verkkosivuilta www.osj.fi
Asunto Tampereen Lentäväniemessä, 50
m2, ja 18 m2 parveke. Asunto täysin saneerattu,
taloyhtiössä tehty kaikki suuret remontit, mm.
putkiremontti. Hyvin hoidettu yhtiö ja erittäin
rauhallinen talo omalla tontilla. Hinta 88.000 + ja
putkiremontin lainaos. noin 12.000 €. Yht.otot:
[email protected]
Kuva: Anneli Rajaniemi
Lyyli
Juntusesta
kunniajäsen
Kodikas kerrostaloasunto 72,5 m2 mahtavalla
paikalla Kuopion keskustassa. Rv. -58. Putkiremontti valmistuu elokuun lopussa 2015. Hp.
98.000 €. puh. 050 330 4309.
OSJ:n hallitus myönsi
järjestön kunniajäsenyyLyyli Juntunen on
den Lyyli Juntuselle pitOSJ:n kahdeksas
kästä ja ansioituneesta
kunniajäsen.
työskentelystä paikallis-,
alue- ja keskusjärjestötasolla. Hän on toiminut mm. 18 vuotta yhdistyksensä sihteerinä, ja samalla viisi vuotta sen
taloudenhoitajana. OSJ:n hallitusvuosia kertyi
yhdeksän, Senioriopettajan toimitusneuvostossa kuusi, josta viisi vuotta puheenjohtajana.
Järjestön yhdistysrakennetta luotaessa hän
toimi kätilönä peräti 14 yhdistykselle. Lyyli
kantoi päävastuun Oulun veteraaniopettajapäivillä vuonna 2006. Lisäksi hän hoiti tarmokkaasti kaikki kotimaan lomat ja lukuisia
Viron kylpylämatkoja.
Halutaan vuokrata
Eläkeläispariskunta (ei lapsia) haluaa vuokrata
asuntovaunun tai -auton Söderfjärdenin suviseuroihin 24.–29.6. paikalle vietynä. Myös
mökki/huonemajoitus tulee kysymykseen 30
km säteellä. puh. 045 676 5235/Aino.
Vuokralle annetaan
Sotkamon Katinkullassa 12.–19.6. (vk 25) paritalossa, 1 mh huoneisto 52 m2+ 17 m2 parvi
1–6 henkilöä, kaikin mukavuuksin. Hinta 450 €.
Puh. 0400 335 580.
Kuusamon Lomatropiikissa 25.7.–1.8. (vk 30)
studio 32 m2 1–4 henkilöä, kaikin mukavuuksin.
Hinta 250 €. Puh. 0400 335 580.
Vietä talvea Espanjassa! Espanja Fuengirola
Torreblanca hyvin varustettu 50 m2 kaksio lähellä
kaikkia palveluja: juna, bussi, taksi, kauppa, meri.
Tennis- ja padelkentät aivan vieressä, useita golfkenttiä 15 km:n säteellä.Taloyhtiöllä parkkipaikkoja. 7. ylin kerros, parveke merelle, uima-allas. Vapaa 1.7. lähtien, paitsi marraskuu varattu. Vuokra
580 €/kk (pidempiaikainen 500 €) + sähkö ja vesi.
Kuvia s-postitse. [email protected]
Yksittäiskappaleita Pentikin Aino-sarjan astioista 5 euroa kappale. 050 330 4309, Helsinki.
Rauhallinen lomapaikka Salon Kiikalassa n.
100 km Helsingistä. 2 h, tupak., wc, pihasauna,
puutarha, pariskunnalle tai pienelle perheelle. Puh.
045 324 5883.
Viikko-osake Levin rakkavaarassa. Viikko 33
huoneisto L. Makuupaikat ym. varustus kuudelle,
tilat 2:ssa kerroksessa. Siisti, hyvin varusteltu. Hp
3 000 euroa. Tiedustelut p. 040 588 9227 tai liisa.
[email protected]
Kalustettu yksiö Helsingin Ruskeasuolla kesäkuukausiksi. Heti vapaa, vuokra 620 €/kk, 1 kk
takuu. Hyvät yhteydet keskustaan. Vast puh. 050
529 3043 tai 044 022 4337.
Valoisa remontoitu kaksio 59 m2 Lohjan keskustassa. Tied. 050 538 5060 tai 050 528 7235.
Kokousilmoitus
Aurinkoinen koti Espanjassa. Rauhallinen
taloyhtiö, hyvä sijainti merinäköaloin Picassokulttuurikeskusta vastapäätä,Torremolinoksessa.
Malagaan ja lentokentälle sujuva yhteys n. 25
min. Asunto siisti, läpitalon ja kalustettu, 2h +
kk, 42 m2. Suojatulla pihalla uima-allas ja autopaikka. Hp 92 000 €/tee tarjous. Lisätiedot: [email protected]
Henkilöt
OVL 71–74 Oulu. Tapaaminen Hailuodossa Sinisen Pyörän kievarissa lauantaina 29.8.–30.8.2015
klo 16. Kyselyt ja ilmoittautuminen Heli 044 066
4851 ja Lassi 050 514 9010.
Reipas ja seurallinen naisope etsii naisopekaveria
kaamosajaksi etelän lämpöön pitemmäksi ajaksi
(4–5 viikkoa) esim. terveydellisistä syistä tai vain
pimeyttä ja kylmää pakoon. Nimimerkki ”Valoa ja
lämpöä”. Vastaukset pyydetään lähettämään
osoitteella: Mikonkatu 2 b 28, 20100 Turku.
Kuntokorttikisassa voittaneet
Vuoden 2014 kuntokorttikisan arvonnat on pidetty OSJ:n toimistossa. Määräaikaan
mennessä kortin lähettäneiden joukosta nousivat seuraavien onnekkaiden nimet.
Eila Jokelainen-Keränen, Suomussalmi; Mauri Reponen, Salo; Helvi Pirttilahti, Haukipudas; Marja Sierla, Helsinki ja Kimmo Hissa, Helsinki.
Voittajia on muistettu pikku palkinnoin.
Onnea voittajille!
29
· Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat ·
SYKSYN GOLFMATKA COSTA DEL SOLILLE
Costa del Solin rannikkoa kutsutaan myös nimellä Costa del Golf, sillä se tarjoaa lähes kaikkea golfin saralta. Kenttiä on useita
kymmeniä rannikon alueella ja sää on ihanteellinen lähes ympäri vuoden golfin pelaamisen kannalta.
Atalayan Golf & Country Club sijaitsee Marbellan ja Esteponan välisellä alueella lähellä Atalaya Park Golf & Resort hotellia, josta on
hotellin puolesta shuttle-bussi golfkentille. Bussimatka kestää noin viisi minuuttia. Old Course on perustettu jo vuonna 1968 ennen
Costa del Solin golfkenttärakentamisen suurinta buumia. Kenttä on mukava, melko tasainen puistokenttä ja väyliä reunustavat oliivija eukalyptuspuut, kaktukset ja männyt. New Course on valmistunut 1990 ja on mäkisempi kuin Old Course, mutta kuitenkin hyvin
käveltävä. New Course on kentistä hieman vaikeampi vaikka on lyhyempi kuin Old Course.
Ajankohta:
19.–26.10.2015, maanantai–maanantai, 8 päivää, 7 yötä
Lennot:
19.10. ma AY 737 Helsinki-Malaga 05.50–09.25
26.10. ma AY 732 Malaga-Helsinki 10.30–16.00
Finnairin suora reittilento; aikataulu sitoumuksetta.
Majoitus: Hotel Atalaya Park 4*
Korkeatasoinen Atalaya Park sijaitsee meren rannalla Atalayan golfkenttien lähellä, 60 km Malagan lentokentältä, 15 km Marbellasta länteen.
Atalayassa on 2 golfkenttää, Atalaya Old Course (valkoinen 6142 m,
keltainen 5856 m, punainen 5178 m) ja Atalaya New Course (valkoinen 5325 m, keltainen 5217 m, punainen 4510 m). Maksuttomat kuljetukset hotellista.
Hotellikompleksiin kuuluu sekä 3-kerroksinen Sol että 7-kerroksinen
Torre; yli 400 huonetta, suiteja ja bungaloweja. Useita uima-altaita ulkona ja sisällä; kuntosali, 9 tenniskenttää, vesiurheilukeskus. 4 ravintolaa, 2 baaria, disco, hyvät kokoustilat, kauppoja, parturi/kampaamo, taidegalleria. Huoneissa on tilava parveke, satelliitti-tv, puhelin, minibaari,
tallelokero, ilmastointi.
Matkapaketin hinta:
golffarit: 1296 e/hlö, ei-golffarit: 998 e/hlö
Hintaan sisältyy
– edestakainen reittilento Helsinki–Malaga
– 1 kpl/23 kg kirjattua matkatavaraa ja 1 kpl/8 kg käsimatkatavaraa
sekä golfbagin kuljetus golffareille
30
– 7 yön majoitus valitussa hotellissa jaetussa kahden hengen
huoneessa
– puolihoito (aamiainen, illallinen) hotellissa
– edestakainen kuljetus Malagan lentoasema-hotelli, suomen- tai
englanninkielinen opas mukana
– 3 kierrosta (ti, to, la) Atalaya Old Course- ja 2 kierrosta (ke, su)
Atalaya New Course-kentillä
– kuljetukset hotellista kentille (hotellin hoitamana)
Lisämaksusta
– yhden hengen huone 245 e/hlö/7 yötä
– iltapäiväretki Marbellaan esim. perjantaina (golfista välipäivä)
25 e/hlö (englanniksi opastettuna); perillä noin 3 tuntia
– tenniskenttävuokra 12 e/tunti, maksu paikan päällä
– golfauton vuokraus 35 e/kierros, maksu paikan päällä
– golfkärryn vuokraus noin 5 e/kierros, maksu paikan päällä
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: MatkaVekka Oy, Tuula Toura,
[email protected] tai puh. 020 120 4083. Matkavahvistuksen
yhteydessä perimme palvelumaksun 12 e/tilaus.
Kyseessä on valmismatka, jonka vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. Matkatoimisto Oy Matka-Vekalla on vakuus Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Matkan toteutuminen
edellyttää vähimmäismäärää.
· Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat ·
SALZBURG 5.–8.10.2015
MATKA MOZARTIN,
SISSIN JA SOUND OF MUSICIN
JALANJÄLJILLE
Tänä vuonna vietetään Sound of Music -musikaalin 50-vuotisjuhlavuotta. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus lähteä tutustumaan
musikaalin upeisiin kuvausmaisemiin. Käymme Salzburgin lisäksi myös Salzkammergutin ja Königsseen kauniissa järvi- ja
alppimaisemissa, Herreninsel-saarella ja Unescon maailmanperintökohde Hallstattissa.
5.10. maanantai
Finnairin lento Helsinki–München klo 8.00–9.30. Suomalaisen paikallisoppaamme kanssa matkaamme kohti Salzburgia. Teemme veneajelun
kauniilla Königssee-järvellä ja pistäydymme St. Bartholomewn
pikkukylässä. Pyhän Bartholomewn-pyhiinvaelluskirkko ja linna perustettiin vuonna 1134. Kirkko on innoittanut useita taidemaalareita
kautta aikojen. Nautimme baijerilaisen lounaan St. Bartholomewin kylässä.
Läksiäisillallisen nautimme Euroopan vanhimmassa ravintolassa, Pyhän Pietarin kellarissa. Historiallinen barokkisali St. Peterin ravintolassa tarjoaa Mozart-konsertille ja -illalliselle ylelliset puitteet.
Illallinen tarjoillaan musiikin kanssa vuorotellen niin, että sekä musiikista että ruuasta saa nautittua rauhassa. Reseptit ovat Mozartin ajoilta. Illallisvieraita viihdyttää kaksi oopperalaulajaa ja viisi instrumentalistia, kaikki ovat korkeasti koulutettuja ja kokeneita Consort Amadeus
Salzburgin taiteilijoita. Ainutlaatuinen kokemus!
Saavumme iltapäivällä Salzburgiin ja majoitumme. Illalla teemme opastetun kävelykierroksen Salzburgissa. Sen aikana näemme barokkikaupungin tunnetuimmat nähtävyydet, opas kertoo ihmisistä ja perinteistä, kulttuurista ja kaupungin kuuluisammasta henkilöstä, Mozartista. Kuulemme kuinka Salzburg vaurastui ja miksi kaupungissa on
paljon kirkkoja ja luostareita; saamme tietää missä Mozart joi kahvinsa
ja missä hän kävi tanssiaisissa.
8.10. torstai
Aamiaisen jälkeen luovutamme huoneet ja lähdemme kokopäiväretkelle tutustumaan kuninkaallisiin rakennuksiin Herreninsel-saarelle,
joka sijaitsee Baijerin suurimman järven, Chiemseen keskiosassa. Rakennuksista kuuluisin on Neues Palais, jonka rakennutti Baijerin kuningas Ludvig II. Hän ihaili Ranskan aurinkokuninkaana tunnettua Ludvig
XIV:tä. Rakennuksen peilisalin katossa on 25 kuvaelmaa aurinkokuninkaasta. Linnaa ympäröivät ranskalaiset puutarhat ovat täynnä patsaita
ja suihkulähteitä Versailles’n ja romantiikan tyyliin. Päivän aikana nautimme tuhdin baijerilaisen lounaan. Meidät kuljetetaan Münchenin lentokentälle, josta lennämme Helsinkiin klo 18.40–22.05.
6.10. tiistai
Kokopäiväretki ”valkoisen kullan” ja keisarin jäljillä. Liikumme Salzkammergutin upeissa järvi- ja alppimaisemissa, ihailemme kauniita
pikkukyliä ja käymme mm. Bad Ischlin kaupungissa, jossa keisariperhe
vietti kesälomansa. Vierailemme Kaiservilla-palatsissa ja ihastelemme
keisarinna Elisabethin, eli Sissin ja keisari Franz Josephin elinoloja, esineitä ja ylellisyyttä. Salzkammergutissa on kuvattu Sissi-elokuvien Baijerin
linnan otokset, koska ohjaaja ihastui maisemiin. Myös maailmankuulu
säveltäjä Franz Lehar viihtyi aikoinaan Bad Ischlin kylpyläkaupungissa.
Matka ei sovellu liikuntaesteisille.
Majoitus:
Hotel Star Inn Zentrum *** Hildmannplatz 5, 5020 Salzburg, Itävalta.
Hotelli sijaitsee aivan vanhan kaupungin tuntumassa, ravintolat ja kaupat sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Huoneissa on minijääkaappi, LCD-tv,
puhelin, kirjoituspöytä, maksuton internet, suihku, wc ja hiustenkuivaaja. Hotellissa on 86 huonetta ja ilmastointi koko talossa.
Tämän jälkeen vierailemme Unescon maailmanperintökohde Hallstattissa. Syrjäinen alue houkutteli asutusta jo esihistoriallisella ajalla suolaesiintymien ansiosta. Suolaa on kaivettu alueella
tuhansia vuosia. Vuonna 1846 kylän lähettyviltä löydettiin esihistoriallinen kalmisto ja yksi vanhimmista sepänpajoista.
Matkan hinta: 1090 €/hlö
Hintaan sisältyy: Finnairin suora lento Helsinki–München–Helsinki
lentoveroineen, majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa aamiaisella, ruokailut kolme lounasta ja yksi illallinen (Mozart-illalliseen sisältyy 4 ruokalajia, aperitiivi ja 2 ruokajuomaa), kuljetukset ja retket matkaohjelman mukaisesti sekä kävelykierros keskustassa, suomenkielisen
paikallisoppaan palvelut ja palvelumaksut.
Lounas Grüner Baum Keisarin-tuvassa suolakauppiaiden talossa, jossa
myös keisari Maximilian viihtyi aikoinaan.Vanhin kirjallinen todiste vierastuvasta on vuodelta 1472. Jatkamme Bad Ischeliin, jossa teemme
vierailun Kaiservillaan. Tutustumme lisäksi Salzkammergutin käsityöperinteisiin myllärin luona vieraillessamme. Palaamme Salzburgiin.
Lisämaksusta: yhden hengen huonelisä 120 €/hlö, ruokajuomat
7.10. keskiviikko
Aamupäivällä vapaa-aikaa omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen. Iltapäivällä teemme kävelykierroksen Sound of Music -teemalla.
Musikaali on kuvattu kauniissa Salzburgissa ja sen ympäristössä. Kierrämme katsomassa tärkeimmät kuvauspaikat ja kertaamme elokuvan
tapahtumia.
31
Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd,
joka kuuluu Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään matkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/Mj Mv) ja noudattaa kaikkia matkailualan yleisiä
valmismatkaehtoja. Pidätämme oikeudet mahdollisiin hinta-, aikatauluja ohjelmamuutoksiin.
· Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat · Matkat ·
TOTTA VAI VALLETTA – MALTA 15.–19.10.2015
Malta on monipuolinen – kaupunki- ja rantaloma, kulttuuri ja nykyaika kohtaavat upealla saarella. Valtio on pieni mutta täynnä
tuhansien vuosien aikaista historiaa, arkkitehtuuria ja rakennusten ja luonnon kauneutta.Vallettassa on hyvät ostosmahdollisuudet,
vilkas huvielämä ja Välimeren kirkkaimmat sukellusvedet. Sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintölistalla. Matka kestää
torstaista maanantaihin, 5 matkapäivää, 4 yötä; Finnairin suora lento Helsinki–Malta–Helsinki.
Lennot:
15.10.2015 AY 957 Helsinki–Malta 05.55–09.15
19.10.2015 AY 958 Malta–Helsinki 20.40–01.45 (20.10.)
15.10. torstai: Helsinki–Malta (Valletta ja lähiympäristö,
kokopäiväretki)
Lähtöselvitys Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin kaksi tuntia ennen
koneen lähtöä. Lento Maltalle ja lähtö lentoasemalta kierrokselle. Ensimmäinen pysähdys Barraccan puutarhassa, josta avautuu henkeäsalpaava panoraama Vallettan satamaan. Jatkamme kierrosta läpi vilkkaiden katujen ja pysähdymme ihailemaan pyhän Johanneksen katedraalia.
Siellä on nähtävissä mm. Caravaggion mestariteos ”Johannes Kastajan
mestaus”. Vierailemme myös yksityisessä omistuksessa olevassa Casa
Rocca Piccolan palatsissa, jossa on yli 50 huonetta. Niistä suurin osa
on avoinna yleisölle. Palatsi on toiminut myös väestönsuojana 2. maailmansodassa. Lounas kierroksen aikana, ja kierros päättyy hotelliin.
Majoittuminen.
16.10. perjantai (Kolmoiskaupunki ja risteily)
Lounaan jälkeen lähdemme Vittoriosan, Cospicuan ja Senglean muodostamalle kolmoiskaupungin alueelle. Kävelemme kujilla tutustuen
kaupunkien nähtävyyksiin.Vanhasta satamasta otamme perinteisen fregatin ja teemme kierroksen katsellen kaupunkia mereltä päin.
17.10. lauantai (Mosta, Rabat & Mdina, kokopäiväretki)
Ajamme bussilla saaren keskiosaan, jossa pysähdymme Mostan vanhassa kylässä. Mostan kirkko on tunnettu Euroopan kolmanneksi suurimmasta kupolistaan. Jatkamme Rabatin kaupunkiin, jossa käymme Wignacourt-taidemuseossa ja St. Paulin luolassa. Lounaan jälkeen teemme
kävelykierroksen hiljaisessa Mdinassa. Tutustumme katedraaliin ja linnakkeeseen, josta on upea panoraama saaren joka kolkkaan. Paluumatkalla poikkeamme Ta Qalin käsityöläiskylässä ihailemassa lasitöitä ja
käsityönä valmistettuja esineitä.
18.10. sunnuntai (Gozo)
Aamuvarhaisella lähdemme hotellista kohti saaren pohjoiskärkeä. 20
minuutin lauttamatkan päässä on Gozo, alueen toiseksi suurin saari
Maltan saaren jälkeen. Siellä sijaitsevassa Victorian kaupungissa on
Citadelin linnoitus, jossa on arkeologinen museo, katedraalimuseo sekä luonnontieteen museo. Kaunis, vihreä maaseutu ja toisiaan lähellä
sijaitsevat, viehättävät pikkukylät ovat vierailun arvoisia. Lounas päivän
aikana, paluu hotelliin illansuussa.
19.10. maanantai (Marsaxlokk, kotimatkalle)
Huoneiden luovutus puolenpäivän aikaan, tavarat mukaan ja bussilla
etelän suuntaan. Ensiksi tutustumme Zurrieq-laaksoon ja sään salliessa
teemme veneretken (n. 8 e/hlö) ihailemaan Blue Grotto-luolaa. Ajamme kauniiden maalaismaisemien ja viinitilojen ohi Marsaxlokkin kalastajakylään, jonka kautta kulkee suurin osa valtion kalansaaliista. Lounas
kalaravintolassa. Vielä ennen lentoasemalle saapumista tutustumme
Tarxienin temppeleihin ja käymme saaren ensimmäisen asukkaan kotiluolassa.
Paluulento Helsinkiin.
Hotelli:
The Windsor hotel, 3 + tähteä
Windsor Terrace, Sliema, Malta
http://www.windsorhotelmalta.com/
Matkan hinta: 998 e/hlö
Hintaan sisältyy:
– Finnairin reittilennot Helsinki–Malta–Helsinki turistiluokassa – 4 yön
majoitus jaetussa 2 hengen huoneessa ohjelman mukaisesti – aamiainen hotelleissa – matkaohjelman mukaiset suomenkieliset opastukset,
kuljetukset ja ateriat.
Yhden hengen huone, lisämaksu 80 e/hlö/3 yötä. Perimme palvelumaksun 12 e/varaus.
Varaukset: MatkaVekka,Tuula Toura, [email protected] tai 020 120 4083.