Vastaanottajan tiedot - Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Transcription

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Henkilöstöraportti
vuodelta 2014
Osekkin henkilöstötoimikunta 25.3.2015
Yhtymähallitus 30.3.2015
Yhtymäkokous 15.6.2015
KATSAUS VUOTEEN 2014 .............................................................................................................................................................. 1
1
OSEKKIN HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINNANOHJAUS JA HENKILÖSTÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN.................... 2
1.1
HENKILÖSTÖPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ............................................................................................................................. 2
1.1.1
Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi ........................................................................................................................... 2
1.1.2
Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tasa-arvotyö ............................................................................................... 4
1.1.3
Palkkaus ja palkitseminen sekä palkanmaksu.......................................................................................................... 5
1.1.4
Matkahallinta ........................................................................................................................................................... 6
1.1.5
Henkilöstöpalveluiden järjestämät tilaisuudet ........................................................................................................... 7
1.1.6
Henkilöstöjaos ......................................................................................................................................................... 8
1.2
ORGANISAATIOMUUTOKSET JA YHTEISTOIMINTA VUONNA 2014 .............................................................................................. 8
1.2.1
Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Taivalkosken yksikössä .............................................................................. 8
1.2.2
OSAOn yksiköissä hallinnollisia yhdistymisiä ........................................................................................................... 9
1.2.3
Henkilöstötoimikunta ja työsuojeluorganisaatio ........................................................................................................ 9
1.2.4
Osekkin luottamusmiessopimus uudistettiin ........................................................................................................... 10
1.2.5
Palvelussuhdetyöryhmä ......................................................................................................................................... 11
1.3
1.3.1
TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI .............................................................................................................................................. 11
Työterveyshuollon järjestäminen: työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttaminen, palveluntuottajan valinta sekä
työterveyshuollon sisältö ja sopimustaso ............................................................................................................... 11
2
1.3.2
Työterveyshuollon kustannukset ............................................................................................................................ 13
1.3.3
Muu työhyvinvoinnin varmistaminen ...................................................................................................................... 14
1.3.4
Vaara- ja riskikartoitus ja turvallisuustyön kehittäminen ......................................................................................... 15
1.3.5
Työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen.............................................................................................. 15
OSEKKIN HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KÄYTTÖ............................................................................................................. 16
2.1
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE .................................................................................................................................... 16
2.1.1
Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen muoto ........................................................................................................ 16
2.1.2
Osa-aikatyö ........................................................................................................................................................... 21
2.1.3
Ikä- ja sukupuolirakenne ........................................................................................................................................ 22
2.1.4
Henkilöstön vaihtuvuus .......................................................................................................................................... 27
2.2
HENKILÖSTÖN POISSAOLOT .............................................................................................................................................. 28
2.2.1
Henkilöstön sairauspoissaolot................................................................................................................................ 32
2.2.2
Työtapaturmat ....................................................................................................................................................... 34
2.3
TALOUDELLISET HENKILÖSTÖRESURSSIT ........................................................................................................................... 35
2.3.1
Henkilöstön kehittäminen ja koulutus ..................................................................................................................... 35
2.3.2
Henkilöstömenot .................................................................................................................................................... 39
Osekk: Henkilöstöraportti 2014
Sivu 0/40
Katsaus vuoteen 2014
Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja henkilöstöjohtamiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportin avulla arvioidaan henkilöstövoimavarojen tilaa ja
kehitystä kuntayhtymässä. Lisäksi henkilöstöraportissa kerrotaan, kuinka Osekkin henkilöstötavoitteet
ovat toteutuneet.
Vuoden 2014 henkilöstöraportti on ensimmäinen KT:n suositusta "Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportin kehittämiseen" mukaileva henkilöstöraportti ja ensimmäinen niin sanotun
”uuden Osekkin” eli Oulun seudun ammattiopiston ja Yhteisten palvelujen henkilöstöraportti. Vuoden
2014 henkilöstökertomuksessa on kiinnitetty huomiota toiminnan kehittämisen kuvaukseen ja valikoituihin yhteismitallisiin tunnuslukuihin. Uutena tunnuslukuna on esimerkiksi henkilötyövuosimittari. KT:ssa on
myös valmistunut kuntatyönantajille tarkoitettu sähköinen palvelu, johon kuntaorganisaatiot voivat tallettaa henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja ja vertailla niitä keskenään. Tunnuslukuja voi tallentaa ensimmäinen kerran kalenterivuodelta 2014. Vertailutietopankin käyttö on vapaaehtoista. Lisäksi Osekkin henkilöstöraportti valmistuu ensimmäistä kertaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa yhtä aikaa.
Organisaatiomuutokset jatkuivat vuonna 2014. Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä
ammattikorkeakoulu irtosi Osekkin organisaatiosta ja aloitti toimintansa itsenäisenä organisaationa vuoden 2014 alusta lukien. Muutoksen seurauksena Osekkissa tehtiin hallintotehtävien uudelleenjärjestelyjä
ja sopeutettiin toimintoja. Myös ammattiopiston yksikkörakenteen kehittämistä jatkettiin. Yksiköistä hallinnollisesti yhdistyivät 1.8.2014 alkaen Myllytullin ja Pikisaaren yksiköt. Lisäksi ammattiopiston lautakunta päätti marraskuun kokouksessaan yhdistää Kempeleen ja Limingan yksiköt hallinnollisesti 1.3.2015
alkaen. Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön nimi muuttui Oppisopimusyksiköksi ja Taivalkosken yksikössä jouduttiin turvautumaan henkilöstön lomautuksiin. Rakenteellisten uudistusten myötä myös täyttölupaja rekrytointiohjeistusta alettiin päivittää vastaamaan paremmin henkilöstösuunnittelun ja ytmenettelyiden näkökulmaa.
Vuotta leimasivat myös monet muut uudistukset. Muun muassa Osekkin strategia, hallintosääntö ja delegointiohjeet uudistettiin. Myös Osekkin toimintajärjestelmän kehittäminen, uuden intran käyttöönotto ja
valmistautuminen OKM:n itsearviointiin näkyivät henkilöstökehittämisen arjessa. Tämä tarkoitti muun
muassa henkilöstöohjeistusten laaja-alaista päivittämistä ja henkilöstösivujen työstämistä intraan. Myös
lainsäädännön muutokset edellyttivät toimia henkilöstöhallinnolta. Henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma laadittiin ensimmäistä kertaa ja tarvittavia toimenpiteitä koulutustietojen keräämiseksi kehitettiin. Toimintaa ja palvelukäytänteitä kehitettiin monissa yhteistyöryhmissä ja loppuvuodesta perustettiin
henkilöstöjaos koordinoimaan henkilöstöasioiden kehittämistä. Myös työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin ja tehtiin strateginen valinta työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta ja painotuksista ehkäisevään
työterveyshuoltoon.
Kiitokset motivoituneelle ja osaavalle henkilöstölle!
Anssi Ojutkangas
Talous- ja henkilöstöjohtaja
Sivu 1/40
1 Osekkin henkilöstöhallinnon toiminnanohjaus ja henkilöstöpolitiikan toteuttaminen
Kuntayhtymän henkilöstöasioiden kehittäminen perustuu prosessijohtamiseen ja työkaariajatteluun. Henkilöstöasioiden kehittämisen pääpainona vuonna 2014 oli saada henkilöstöprosessit ja -ohjeistukset vastaamaan
hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia uudistuksia.
Loppuvuonna 2014 Osekkin toimintajärjestelmän kehittämiseksi perustettiin erilaisia jaoksia ja tiimejä. Jatkossa henkilöstöjaos koordinoi ja ohjaa henkilöstöasioiden kehittämistä. Oheisessa kuvassa on esitetty Osekkin
henkilöstöprosessit.
Kuva 1: Oulun seudun koulutuskuntayhtymän henkilöstöprosessit
1.1
1.1.1
H EN K IL Ö ST ÖPRO SESSIEN K EHIT T ÄM IN EN
Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi
Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013), laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (1138/2013) ja laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013)
edellyttävät, että kuntayhtymä laatii yhteistoimintaa noudattaen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Lait astuivat voimaan 1.1.2014 alkaen ja suunnitelma tuli laatia
vuoden 2014 aikana. Osekkissa laadittiin yhteistoiminnassa ensin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
vuodelle 2014 ja sittemmin henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015. Osekkin henkilöstötoimikunta käsitteli Osekkin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman kokouksessaan 16.5.2014 ja henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelman kokouksessaan 17.10.2014.
Henkilöstösuunnitelma sisältää kuntayhtymän periaatteet henkilöstösuunnitteluun, erilaisten työsuhdemuotojen käyttöön sekä työntekijöiden työkyvyn ja osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstösuunnitelmassa
käsitellään lisäksi henkilöstön rakennetta ja määrää.
Sivu 2/40
Osekkissa henkilöstösuunnittelu on kytketty osaksi rekrytointi- ja täyttölupamenettelyjä. Täyttölupien
myöntämisen lähtökohtana ovat henkilöstösuunnitteluun perustuvat henkilöstön vähentämis- ja lisäämistarpeet, henkilöstön uudelleen sijoittamisen tarpeet sekä tehtävien sijoitus- ja muutossuunnitelmat. Yhtymätasoisen rekrytointi-, täyttölupa- ja uudelleen sijoittamistarkastelun varmistamiseksi on perustettu
erillinen työryhmä, joka valmistelee kaikki tukipalvelu- ja opetushenkilöstön täyttöluvat päätöksentekoa
varten voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Täyttölupatyöryhmään kuuluvat talous- ja henkilöstöjohtaja
Anssi Ojutkangas sekä vararehtori Saija Niemelä-Pentti.
Osekkin täyttölupatyöryhmä käsitteli vuoden 2014 aikana 89 täyttölupaa (2013: 167 kpl), joista 28 koski
vakituista ja 61 määräaikaista täyttöä. Suurin osa oli tukipalveluhenkilöstön täyttölupia. Työryhmä hylkäsi
5 täyttöä.
Julkisessa haussa oli 48 paikkaa ja sisäisessä haussa 36 paikkaa. Julkisessa haussa olleisiin paikkoihin
tuli yhteensä 970 hakemusta, joista 243 hakemusta opetushenkilöstön paikkoihin ja 727 tukipalveluhenkilöstön paikkoihin. Keskimäärin hakijoita oli 20 hakijaa/paikka. Eniten hakijoita oli KV-koordinaattorin
paikkaan, johon hakijoita oli 168 henkilöä ja vähiten kahteen projektipäällikön paikkaan 2 hakemusta/
paikka. Rekrytointi-ilmoittelun kustannukset olivat 8 660 euroa.
Osekkin rekrytointi- ja täyttölupaohjeistuksen päivittäminen vastaamaan paremmin henkilöstösuunnittelun ja yt-menettelyjen tarpeita aloitettiin loppuvuodesta 2014.
Kuva 2: Käsitellyt täyttöluvat yksiköittäin
Sivu 3/40
Kuva 3: Käsitellyt opetushenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön täyttöluvat
1.1.2
Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tasa-arvotyö
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lait (laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä,
laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä laki koulutuksen korvaamisesta)
edellyttävät, että kuntayhtymässä laaditaan yhteistoimintaa noudattaen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Työnantaja on oikeutettu koulutuskorvaukseen enintään kolmelta
koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohden. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on voimassa oleva koulutussuunnitelma. Osekkin koulutussuunnitelma on hyväksytty 16.5.2104 ja siinä on määritelty koulutuksen
painopistealueet. Sen jälkeen toteutunut koulutus oikeuttaa korvaukseen.
Kuntayhtymä hakee koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Tuki vähennetään työnantajan maksamasta lopullisesta työttömyysvakuutusmaksusta. Tukea myönnetään enintään kolmelle koulutuspäivälle/henkilö. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuspäivän laskennallisesta palkkakustannuksesta. TVR on antanut päätöksen vuodelta 2014 ja korvaa hakemuksen mukaisesti 35.230,88 euroa.
Vuoden 2014 aikana on erityisesti painotettu koulutuspäivien keräämisen tärkeyttä. Koulutuskorvausta varten
on otettu raportteja sisäisestä, ulkoisesta ja omaehtoisesta koulutuksesta. Yksiköiden välillä oli huomattavia
eroja, osassa koulutuspäivät jakaantuivat hyvin epätasaisesti. Tosin monissa yksiköissä on alkuvuodesta toteutettu koko henkilöstöä koskevaa koulutusta, joka ei ole luvuissa mukana. Joka tapauksessa tulorahoituksen
turvaamiseksi vastuuta koulutustietojen ilmoittamisesta on edelleen syytä korostaa.
Tasa-arvolain 6a§:n mukaan työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti.
Lain mukaan suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Osekkissa päätettiin yhdistää edellä mainittujen lakien vaatimukset ja laatia yhteistoiminnassa Henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelma.
Sivu 4/40
Yhtymähallitus on hyväksynyt osaamisen kehittämisen toimintamallin vuonna 2010. Osaamisen johtamista Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä on kuvattu asiakirjassa ”Osaaminen esiin ja käyttöön”.
Toimintamallissa hyödynnetään Osaava-ohjelman toteutuksessa laadittuja ammatillisen opettajan osaamisalueiden määrittelyjä ja arviointikriteerejä. Organisaatiomuutosten myllerryksissä toimintamallin jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen oli pysähtynyt. Kuntayhtymänjohtaja nimitti tammikuussa 2014
Osekkin osaamistyöryhmän, jonka tehtävänä on vuosien 2014 – 2015 aikana päivittää Osaamisen johtamisen prosessi, määritellä Osaava-ohjelman työryhmien koulusalakohtaisten osaamisprofiilien hyväksymis- ja jalkauttamisprosessit sekä linjata osaamiskartoitusten ja -profiilien sisältövaatimukset, osaamisen kehittämisen toimintamallin jalkauttaminen sekä lain edellyttämä koulutussuunnitelman laadinta.
Osaamisprosessin päivittämisellä pyritään tavoitteellisempaan ja suunnitellumpaan osaamisen johtamiseen ja kokonaisuuden hallintaan.
Vuonna 2014 osaamistyöryhmän työ painottui keväällä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman ja syksyllä
henkilöstö-, tasa-arvo- ja koulutussuunnitelman laatimiseen. Osaamisen kehittämisen toimintamallin
päivittäminen siirtyi vuodelle 2015.
Koulutussuunnitelmassa käsitellään henkilöstön osaamistarpeiden arviointia sekä ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelmia sisältäen Osekkin henkilöstökoulutuksen painopistealueet. Koulutuskorvausta voidaan hakea vain näiden painopistealueiden mukaisesta koulutuksesta.
Tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu kuntayhtymässä noudatettavat periaatteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä Osekkin tasa-arvotyön organisoituminen ja toimenpiteet vuodelle 2015. Kuntayhtymän henkilöstötoimikunta toimii lain edellyttämänä tasa-arvotoimikuntana. Ammattiopisto laatii ja
hyväksyy vähintään kolmen vuoden välein ammattiopiston tasa-arvosuunnitelman opiskelijan näkökulmasta osana opetussuunnitelmaa (tasa-arvolaki 6b§). Osekkin tasa-arvosuunnitelmaa täydentää ”Asiallinen kohtelu työyhteisössä” -ohjeistus, jotka päivitettiin syksyllä 2014. Menettelytapaohjeet koskevat niin
henkilöstöä kuin opiskelijoita.
1.1.3
Palkkaus ja palkitseminen sekä palkanmaksu
Virka- ja työehtosopimuksiin (2014 – 2017) liittyvät palkantarkistukset toteutettiin 1.7.2014 alkaen. Palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät ohjeet päivitettiin vuoden 2014 aikana. OVTES:n mukaisen aikuiskoulutusta koskevan osion E soveltaminen määräaikaisesti Osekkissa alkoi syksyllä. OVTES:n mukaisen
työnvaativuuden arviointiin liittyvän ohjeen päivitys jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Projektihenkilöstöä
koskeva tva-ohje päivitettiin ja se sisällytettiin osaksi KVTES:n mukaista työnvaativuuden arviointiin liittyvää ohjetta.
Osekkin palkanmaksuun liittyvät palvelut on tuottanut Monetra Oy 1.8.2013 lähtien. Tehtäviin liittyvä vastuunjako Osekkin ja Monetran välillä on varmistettu vuoden 2013 alusta alkaen käydyillä neuvotteluilla ja
vastuumatriisin laadinnalla. Tiivis yhteistyö Osekkin ja Monetran Oy:n välillä on jatkunut ohjausryhmän
kokouksissa ja yhteistyöpalavereissa. Ohjausryhmään kuuluu palvelun tuottajan ja Osekkin johdon edustajia.
Sivu 5/40
Yhteistyöpalavereita, joihin osallistuu henkilöstöhallinnon edustajia ja Monetran asiakaspalveluvastaava
sekä palveluasiantuntijoita, järjestettiin vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Yhteistyöpalavereissa käsitellään menneisiin ja tuleviin palkanmaksukausiin, laadunseurantaan, palautteisiin ja kehittämiskohteisiin
liittyviä asioita.
Yhteistyöpalavereissa työskentelyn apuna käytetään toimenpidelomaketta, johon on kirjattu ne asiat,
jotka vaativat selvittelyä ja vastuuhenkilöt asioiden hoitamiseksi. Lisäksi järjestettiin erillisiä työpalavereita kehittämiskohteisiin ja palkantarkistusajoihin liittyen. Vuonna 2014 kehittämiskohteina olivat mm. sähköiset lomakkeet. Työaikakorvauksiin liittyvää suorasiirtoa palkkaohjelmaan alettiin suunnittelemaan.
Monetra toimittaa laatupoikkeamista koonnin kuukausittain. Laadunseurannalla on tarkoitus mm. saada
esille asioita, joiden perehdyttämiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Osekkin palkkalaskelmia kertyi vuonna 2014 yhteensä 13271 kappaletta. Suurin osa palkansaajista halusi tilinauhansa tiedot verkkopankkiin.
Taulukko 1: Osekkin palkkalaskelmien määrä vuonna 2014
Palkansaaja
Kuukausipalkkaiset
Luottamustoimipalkkiot
Yhteensä
Verkkopankki
11 148
113
11 261
Posti
1 936
74
2 010
Yhteensä
13 084
187
13 271
Henkilöstöhallinnon määräaikaisesti arkistoitavaa materiaalia on pyritty sähköistämään paperin, arkistotilan ja paperin käsittelyyn kuluvan ajan säästämiseksi. Vuoden 2014 aikana on yhteistyössä Monetra
Oy:n kanssa luovuttu suurimmasta osasta paperitulosteita. Materiaali tulostuu suoraan Aditron henkilöstöhallinnon järjestelmästä Oulun kaupungin palvelimella olevaan sähköiseen arkistoon. Osekkin arkistovastaavilla on käyttöoikeudet järjestelmään. Lakisääteisesti yli 50 vuotta säilytettävää materiaalia (palkkakortti) ei saa säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa, vaan ne tulostetaan vuosittain Monetralla ja toimitetaan Osekkin arkistoon.
1.1.4
Matkahallinta
M2-matkahallintajärjestelmässä hoidetaan kuntayhtymän henkilöstön matkasuunnitelmat sekä matkalaskujen, kilometrikorvausten ja kuluveloitusten maksatus. Ulkoisista koulutusmatkoista tehdään matkasuunnitelmat ohjelmaan. Hyväksytyiltä matkalaskuilta koulutuspäivät siirretään henkilöstöhallinnon järjestelmään. Sopimusmatkatoimistosta tilatut matkatoimistotapahtumat siirtyvät liittymän kautta ohjelmaan,
jossa ne kohdistetaan ja tiliöidään oikealle matkalle.
Vuonna 2014 Osekkissa tehtiin 4490 matkalaskua, kilometri- tai kuluveloitusta. Laskut tarkastetaan ja
hyväksytään yksiköissä, maksatus ja kirjanpitoon siirto sekä koulutuspäivien siirrot tehdään Monetra
Oy:ssa. Oamk Oy käyttää samaa ohjelmaa, ohjelman käytöstä on laadittu palvelusopimus. Molemmilla
organisaatioilla on oma pääkäyttäjä.
Sivu 6/40
Vuoden 2014 aikana valmisteltiin kuntayhtymän henkilöstöä koskeva matkustusohje, joka hyväksyttiin v.
2015 alussa.
1.1.5
Henkilöstöpalveluiden järjestämät tilaisuudet
Vuoden 2014 aikana koulutusta järjestettiin seuraavasti:

Opojen työaikaa koskeva info 11.2.2014

OVTES 2014 – 2017 merkittävimmät sopimusmuutokset webinaari-koulutuksena 11.2.2014, kouluttajina toimivat työmarkkinalakimies Teija Metsäranta ja työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen

KVTES -ajankohtaispäivä webinaari-koulutuksena 13.2.2014

Koulutuskorvausta koskeva webinaari-koulutus 14.2.2014 henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laativille

24.2.2014 M2-koulutus Pudasjärven yksikössä

11.9.2014 Kevan koulutus eläkkeistä ja työsuhdeturvasta Taivalkosken yksikön henkilöstölle

25.9.2014 TE-keskuksen info työvoimapalveluista Taivalkosken yksikön henkilöstölle
-
OVTES-koulutuspäivä osekkilaisille 19.11.2014 kouluttajana työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen KT:stä.
- loppuvuodesta 2014 ja vuodenvaihteessa 2014 - 2015 kaikkien yksiköiden työpaikkakokouksissa esiteltiin työterveyshuollon järjestämistä ja palvelusopimuksen sisältöä.
HR-INFOT JA HR-YHDYSHENKILÖTAPAAMISET
Toukokuussa 2014 järjestettiin hr-info (19.5.) esimiehille ja henkilöstöasioiden kanssa työskenteleville.
Hr-infossa teemana oli mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä koulutuspäivätietojen ilmoittaminen.
Hr-yhdyshenkilötapaamisissa kuntayhtymän eri yksiköiden henkilöstöasioita hoitavat ja henkilöstöhallinnon henkilöstö käyvät yhdessä läpi ajankohtaisia asioita mm. palkanlaskentaan, virka- ja työehtosopimuksiin, arkistointiin, matkahallintoon, työterveyteen ja rekrytointiin liittyen. Lisäksi vuonna 2014 kahteen
tapaamiseen osallistui myös monetralaisia.

17.1.2014
o

Monetralla Osekkin palkka-asioita hoitavat esittäytyivät ja kertoivat palvelutoiminnastaan
17.3.2014
o
Personec F henkilöstöohjelman selailemista sekä työsopimusten ja virkamääräysten laatimista koskeva perehdytys, kouluttajana palveluasiantuntija, pääkäyttäjä Sirkka Lyttinen Monetralta

15.10.2014
o
Ajankohtaisia palkka- ja palvelussuhdeasioita (mm. OVTES osio E:n käyttöönotto ja vuorotteluvapaalaki) sekä laatupoikkeamien esittely, koulutustietojen kerääminen ja työterveyshuollon palveluntuottajan vaihtuminen sekä muut ajankohtaiset henkilöstöhallinnon kuulumiset
Sivu 7/40
1.1.6
Henkilöstöjaos
Osekkin toimintajärjestelmän kehittämistä varten perustettiin erilaisia jaoksia ja tiimejä. Henkilöstöjaos
aloitti toimintansa loppuvuodesta 2014 määrittämällä toiminta-ajatuksensa ja tehtävänkuvansa. Henkilöstöjaos koordinoi, ohjaa ja seuraa henkilöstöhallintoon liittyvien tehtävien toteutumista sekä huolehtii niiden kehittämisestä ja toimeenpanosta. Lisäksi henkilöstöjaos tekee vuosittain toimintasuunnitelman ja
toimintaraportin sekä tekee muun muassa esityksiä toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) ja käyttösuunnitelman (KS) laadintaan.
Henkilöstöjaoksen alaisuudessa toimii muita henkilöstöön liittyviä alatyöryhmiä kuten palvelussuhdetyöryhmä, täyttölupatyöryhmä, osaamistyöryhmä, työterveyshuollon ohjausryhmä sekä Osekkin ja Monetran
välinen henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä, joiden toiminnasta henkilöstöjaos vastaa. Henkilöstöjaos
tekee esityksiä ja raportoi toiminnastaan kuntayhtymäjohtaja-rehtorille. Jaoksen varsinainen kehittämistoiminta alkaa vuoden 2015 puolella.
Henkilöstöjaokseen kuuluvat:
Anssi Ojutkangas, talous- ja hallintojohtaja, puheenjohtaja
Saija Niemelä-Pentti, vararehtori
Timo Remes, IT-johtaja
Antti Rovamo, yksikönjohtaja
Petri Heikkinen, palvelu- ja työsuojelupäällikkö
Sanna Kivinen, kehityspäällikkö
Raili Karttunen, suunnittelija
Anne Heikkinen, henkilöstösihteeri
Elina Pikkuaho-Ruonala, HR-asiantuntija, sihteeri
1.2
1.2.1
O RG AN IS AAT IOM UUT O K SE T J A Y HT EIST OIM INT A VU O N NA 201 4
Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut Taivalkosken yksikössä
OSAOn Taivalkosken yksikössä aloitettiin 4.6.2014 tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelut 11 työntekijän/viranhaltijan kanssa. Syy yt-neuvotteluihin oli, että hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutusta ei voitu kevään yhteishaussa alalle hakeneiden pienen määrän takia
aloittaa. Neuvottelujen tuloksena siirrettiin kahden hotelli-, ravitsemus- ja cateringalan lehtorin virat
OSAOn toisiin yksiköihin. Yhden lehtorin osalta uudelleen sijoitusta koskevat neuvottelut siirtyivät vuoden
2015 puolelle.
Aktiivisista markkinointitoimenpiteistä huolimatta jouduttiin loppukesästä toteamaan, ettei syksyllä voida
aloittaa myöskään toista metsäkoneenkuljettajaryhmää sekä ammattistarttiryhmiä. Syyskuun laskentapäivänä yksikön aloituspaikoista oli täytettynä 33, kun tavoite oli 100. Opiskelijamäärän laskun takia jäi
suunnitellusta yksikköhintarahoituksesta Taivalkoskella toteutumatta liki 0,5 Milj. euroa.
Koko yksikön henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut aloitettiin 28.8.2014 ja ne päättyivät 10.10.2014. Osekkin yhtymähallitus päätti 27.10.2014, että Taivalkosken yksikön kaikki noin 50 henkilökuntaan kuuluvaa
lomautetaan 19 päivän ajaksi. Lomautukset jaksotettiin loppuvuoteen 2014 ja alkuvuoteen 2015.
Sivu 8/40
Lomautusten lisäksi yksikön henkilöstön tehtäviä järjesteltiin siten, että eläkkeelle/osa-aikaeläkkeelle
jääneiden tilalle ei palkattu uusia henkilöitä, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Kolme ammattitutkintoa tukevien aineiden opettajan virkaa osa-aikaistettiin. Määräaikaisia työ- tai virkasuhteita (n. 15) ei
enää jatkettu. Henkilöstösäästöjen lisäksi kustannustehokkuutta on haettu tiloista, kalustosta, siivouspalveluista ja ruokahuollosta.
Henkilöstöjärjestelyjen vuoksi Taivalkosken yksikön n. 60 henkilön henkilöstö vähentyi n. 45 henkilöön.
Yt-neuvottelujen kuluessa yksikön henkilökunnalle järjestettiin Kevan info eläketurvasta ja TE-keskuksen
info työvoimapalveluista.
1.2.2
OSAOn yksiköissä hallinnollisia yhdistymisiä
Ammattiopiston lautakunta päätti kokouksessaan 18.2.2014 (§ 9) Myllytullin ja Pikisaaren yksiköiden
hallinnollisesta yhdistämisestä 1.8.2014 alkaen sekä 18.11.2014 (§ 69) Kempeleen ja Limingan yksiköiden hallinnollisesta yhdistymisestä 1.3.2015 alkaen. Yksiköiden henkilöstölle järjestettiin kuulemistilaisuudet yhdistymisiin liittyen seuraavasti:

Pikisaaren yksikössä 4.2.2014

Myllytullin yksikössä 6.2.2014

Limingan yksikössä 5.11.2014

Kempeleen yksikössä 5.11.2014
1.2.3
Henkilöstötoimikunta ja työsuojeluorganisaatio
Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen henkilöstötoimikunta. Henkilöstötoimikuntaan kuuluu16 jäsentä ja varajäsentä, joista puolet edustavat työnantajaa ja puolet
henkilöstöä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat henkilöstötoimikunnan jäseniä. Lisäksi
henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Henkilöstötoimikunnan tehtävät on kerrottu Yhteistoiminta Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä asiakirjassa. Henkilöstötoimikunta toimii myös yhtymän työsuojelutoimikuntana ja tasaarvotoimikuntana.
Osekkin henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa. Henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin
yhteistoimintamenettelyn mukaisesti kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvien asiakirjojen lisäksi
mm. organisaatiomuutoksiin, OSAOn yksikköjakoon, hallinnon uudistumiseen ja Osekkin kiinteistöihin
liittyviä ajankohtaisia asioita ja suunnitelmia.
Henkilöstötoimikunnassa esiteltiin toisen asteen koulutuksen rakenteellinen ja rahoitusjärjestelmän uudistuminen. Lisäksi henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin mm. työterveyshuollon palveluiden tuottajan valinta ja palvelusopimus, Osekkin henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä riskit ja vaarat kyselyn toteuttaminen.
Sivu 9/40
Taulukko 2: Osekkin henkilöstötoimikunta ajalla 1.1.2014 – 31.7.2016
Varsinainen jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Työntekijöiden edustajat
Veikko Vitikka, lehtori
Kari Heiskari, koulutusjohtaja
Timo Mattila, lehtori
Sirpa Karjalainen, lehtori
Sirkka-Liisa Nissilä palvelupäällikkö
Sari Juola, opintoasiainsihteeri
Pirjo Tohmola, vakuutus- ja hankinta-asiantuntija
Tuovi Pasma, työsuojeluvaltuutettu
Petri Rukkinen, lehtori
Heikki Mustonen, lehtori
Johanna Vesenterä, lehtori
Kari Tuomela, lehtori
Niko Finnilä, projektikoordinaattori
Jaana Papunen, toimistosihteeri
Esa Kemppainen, kiinteistökoordinaattori
Sirpa Karjalainen, 1. varavaltuutettu
Työnantajan edustajat
Jarmo Paloniemi, kuntayhtymäjohtaja-rehtori, pj
Saija Niemelä-Pentti, vararehtori
Anssi Ojutkangas, talous- ja henkilöstöjohtaja
Irmeli Männistö, yksikönjohtaja
Teija Tolonen, yksikönjohtaja
Vesa Pirilä, yksikönjohtaja
Virpi Spangar, yksikönjohtaja
Petri Heikkinen, työsuojelupäällikkö
Eeva-Maija Mäntynen, kehitys- ja hallintojohtaja
Juha Virsiheimo, yksikönjohtaja
Timo Remes, IT-johtaja
Antti Rovamo, yksikönjohtaja
Elisa Laakso, yksikönjohtaja
Ilkka Kettunen, koulutusjohtaja
Alpo Kaisto, yksikönjohtaja
Ollipekka Huotari, kiinteistöjohtaja
Osekkin yhteistoimintasopimukseen sisältyy kuvaus kuntayhtymän työsuojeluorganisaatiosta. Osekkin
henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työnantaja on nimennyt työsuojelun yhteistoimintaa varten edustajan, työsuojelupäällikön. Henkilöstöä edustaa työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstö valitsee vaaleilla työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Työsuojeluvaltuutetun nykyinen toimintakausi kestää 31.12.2017 asti. Työpaikan henkilöstöä suhteessa työnantajaan ja muihin tahoihin työyhteisöä koskevissa asioissa edustaa työyhteisövaltuutettu. Työpaikan henkilöstö valitsee keskuudestaan työyhteisövaltuutetun vaaleilla nelivuotiskausiksi kerrallaan.
1.2.4
Osekkin luottamusmiessopimus uudistettiin
Osekkin luottamusmiessopimuksen uudistaminen tuli ajankohtaiseksi KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen keväällä 2014 sopiman kunta-alan pääsopimuksen uudistamismenettelyn johdosta. Samalla
sovittiin pääsopijajärjestöjä koskevista muutoksista. Kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat 1.6.2014 alkaen
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHO ry ja
Kunta-alan unioni ry (JHL ja JYTY).
Tekniikka ja Terveys KTN ry:n liittyminen Julkisalan koulutettujen JUKO:n jäseneksi 1.6.2014 lähtien
aiheutti sen, että KTN:n velvoitteet ja oikeudet pääsopijajärjestönä siirtyivät JUKO:lle. KT ja pääsopijajärjestöt sopivat, että JUKO:n ja KTN:n pääluottamus- ja luottamusmiehet jatkavat JUKO:n pää- ja luottamusmiehinä valintansa yhteydessä määritellyn toimikautensa ajan, kuitenkin enintään 31.7.2015 saakka
ellei paikallisesti toisin sovita.
Sivu 10/40
Osekkin luottamusmiessopimusta koskeva neuvottelut käytiin syksyllä 2014. Uuden 1.8.2015 voimaan
astuvan sopimuksen mukaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:IIa on kaksi pääluottamusmiestä ja järjestön erikseen luottamusmiesresurssin rajoissa ilmoittama lukumäärä luottamusmiehiä.
Toinen pääluottamusmiehistä edustaa teknisissä tehtävissä toimivia ja toinen pääluottamusmiehistä muita JUKO:n jäseniä.
1.2.5
Palvelussuhdetyöryhmä
Osekkin yhteistoimintaohjeessa on määritelty osana yhteistoimintaa palvelussuhdeasioiden kehittämistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat:

virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanojen koordinointi ja valmistelu, johon sisältyvät tehtävien
vaativuuden arvioinnit, henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnit, mahdollisesti ryhmäpalkitsemisjärjestelmän ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen,

yhteneväisen palkkapolitiikan toteuttaminen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen,

muiden palvelussuhdeasioiden kehittäminen ja ohjeistaminen,

kouluttaminen ja tiedottaminen,

palkkausjärjestelmien valvonta, arviointi ja kehittäminen.
Palvelussuhdetyöryhmässä ovat edustettuina sekä työnantajan että pääsopijajärjestöjen edustajat. Palvelussuhdetyöryhmä kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Työskentelyssä painottui pienryhmätyöskentelyn avulla toteutettu henkilöstöhallinnon keskeisimpien ohjeiden päivitys. Uutena asiana työryhmän mietittävänä oli opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen E-osion (Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) määräaikainen soveltaminen Osekkissa. Palvelussuhteisiin liittyvien esitysten lisäksi työryhmässä pohdittiin mm. työaikoihin liittyviä käytänteitä ja määräaikaisuuden perusteita. Määräaikaisuuksien perusteiden parempaan hallinnointiin tehtiin henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämistyötä.
1.3
TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI
Työhyvinvoinnin edistäminen on johdon, esimiesten ja kaikkien työntekijöiden yhteistyötä. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisessä. Keskeisiä Osekkin työhyvinvoinnin
toimijoita ovat henkilöstöhallinto, työsuojeluhenkilöstö sekä luottamusmiehet. Työkyvyn, työterveyden ja
työhyvinvoinnin ylläpitämisessä kumppanina on myös työterveyshuolto.
1.3.1
Työterveyshuollon järjestäminen: työterveyshuoltopalveluiden kilpailuttaminen, palveluntuottajan valinta sekä työterveyshuollon sisältö ja sopimustaso
Työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden
ehkäisy. Asetus (708/2013) hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä painottaa työnantajan, työntekijöiden ja
työterveyshuollon välistä tiivistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työterveysyhteistyötä.
Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin kesällä 2014 ja yhtymähallitus teki päätöksen työterveyshuollon
Sivu 11/40
palveluntuottajista elokuussa 2014. Työterveyshuollon palveluntuottajia ovat Caritas Lääkärit Oy (Oulun
toimialue), Oulunkaaren kuntayhtymä (Pudasjärvi) sekä Suomen Terveystalo Oy (Taivalkoski). Sopimuskausi on 1.1.2015 – 31.12.2018 (+ kaksi yhden vuoden optiovuotta).
Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä painotetaan ennaltaehkäisevän työterveyshuollon merkitystä.
Ehkäisevään, lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät muun muassa

työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla,

työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset,

työkykyä ylläpitävä toiminta,

työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus sekä

työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen.
Työterveyshuollon lakisääteisten tehtävien lisäksi työterveyshuoltoon voi sisältyä myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, jossa huomioidaan työn ja työympäristön merkitys. Sairaanhoidon järjestäminen osana
työterveyshuoltopalveluja on työnantajalle vapaaehtoista. Osekkin palvelusopimus sisältää ehkäisevän
työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen.
Työterveyshuollossa toteutettava sairaanhoito poikkeaa painotuksiltaan muun perusterveydenhuollon
sairaanhoidosta ja se tukee työterveyshuollon lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan
potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan työterveyspainotteisen sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa.
Palveluntuottajalta toivotaan kustannustehokasta panostusta ennaltaehkäisevään työhön sekä sairaanhoidon sujuvuutta. Työterveyshuollon palvelut ovat lähtökohtaisesti koko henkilöstön käytettävissä. Sairaanhoidon osalta on joitain rajoitteita pidempien palkattomien työlomien tai virkavapauksien suhteen.
Palvelusopimuksia ja rajapintatarkasteluja työstettiin loppuvuosi 2014.
Työterveyshuollon toiminta perustuu palvelusopimukseen ja toimintaa ohjaa kuntayhtymätasoinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Osekkin toimintasuunnitelma päivitettiin syksyllä 2013 vuodelle 2014
ja loppuvuodesta 2014. Osekk laati uuden toimintasuunnitelman uuden palveluntuottajan kanssa vuosille
2015 - 2017. Uuden suunnitelman mukaiset työterveyshuollon tavoitteet ovat seuraavat:

työperäisen psykososiaalisen kuormittavuuden ennaltaehkäisy

työympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä

työkykyriskien tunnistaminen ja tarvittavat toimenpiteet.
Toimintasuunnitelma laaditaan kolmivuotiskaudeksi ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Kuntayhtymätasoisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman lisäksi yksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat vuosittain yhdessä työterveyden kanssa. Työpaikkaselvitykset ja muu yhteistyö on toteutettu yksiköissä kunkin yksikön työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Työterveyshuollon ohjausryhmän tavoitteena on luoda yhteinen näkymä Osekkin henkilöstön työhyvin-
Sivu 12/40
voinnin kehittämiseen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään neljännesvuosittain ja tarvittaessa useammin, ainakin työterveyspalvelun haltuunottovaiheessa. Ohjausryhmässä seurataan, ennustetaan ja asetetaan mittareita, joilla ohjataan Osekkin työhyvinvoinnin kehittymistä, henkilöstön työkykyyn liittyviä asioita, sairauspoissaolojen kehittymistä ja toiminnan kustannus- sekä laatutasoa.
Ohjausryhmässä seurataan myös hankintasopimuksen toteutumista.
1.3.2
Työterveyshuollon kustannukset
Työnantaja saa korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim.
työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja
muun terveydenhuollon kustannukset.
Taulukossa 3 on esitetty työterveyspalvelujen toteumaerittely koko kuntayhtymässä vuosilta 2010–2014
ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen (korvausluokka I) ja sairaanhoitopalvelujen (korvausluokka II)
mukaan. Ennaltaehkäisevän työterveyspalvelujen määrä on vuonna 2014 huomattavasti laskenut vuoteen 2013 verrattuna. Aiemmissa luvuissa on kuitenkin Oamkin osuudet mukana, joten suoraa verrattavuutta ei ole. Kun työterveyshuollon palvelujen käytön suhteuttaa henkilöstömäärään, huomataan, että
palvelujen käyttöaste on lähes sama kuin vuonna 2013.
Taulukko 3: Osekkin työterveyspalvelujen erittely korvausluokkien KL I ja KL II mukaan vuosilta 2010 –
2014
Työterveyspalvelut KL I
Työpaikkaselvitykset (h)
Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (h)
Terveystarkastukset ja tutkimukset (kpl)
Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl, työkykyarvioinnissa)
Muut asiantuntijat (kpl)
2010
1 893
256
1 289
7
1
2011
2 411
187
1 674
34
12
2012
1 889
81
1 318
30
3
2013
1 057
300
1 939
141
18
2014
791
256
574
47
6
Sairaanhoitopalvelut KL II
Vastaanottokäynnit (kpl)
Laboratoriotutkimukset (kpl)
Kuvantaminen (kpl)
Erikoislääkärikonsultaatiot (kpl)
2010
7 007
6 234
773
432
2011
7 533
6 557
976
447
2012
4 662
7 796
950
461
2013
4 035
6 309
674
525
2014
2 372
3 649
448
389
Taulukossa 4 on esitetty koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon kustannukset, joista työnantajalla on
oikeus hakea Kelalta kustannusten korvausta. Kustannuksiin sisältyvät työterveyshuoltopalvelujen lisäksi
myös henkilöstön ensiapukoulutukset, ensiaputarvikkeet, näyttöpäätelasit ja muut suojavälineet.
Sivu 13/40
Taulukko 4: Osekkin työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat kustannusten korvaukset vuosilta 2010 – 2014
Työterveyshuollon kustannukset euroina
2010
2011
Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 1)
959 724
1 299 369
Kokonaiskustannukset/henkilö
2012
2013
2014
1 230 578 1 186 547
679 370
543
712
669
654
658
Kelan maksama korvaus
363 814
385 904
397 532
399 531
-
Kustannukset Kelan kustannuskorvauksen jälkeen
595 910
913 466
833 046
787 016
-
337
501
453
434
-
Kustannukset/henkilö
1) Kokonaiskustannukset eivät sisällä ei-Kela-korvattavia työterveyspalvelujen kustannuksia (esim. korvausluokka 0)
Kela korvaa työterveyshuollosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain
mukaan tietyin edellytyksin. Kela korvaa hyväksytyistä kustannuksista 60 % korvausluokassa I ja 50 %
korvausluokassa II. Korvausluokassa I on korvauksen määrässä otettu huomioon, että työnantaja on
työterveyshuollon kanssa yhteisesti sopinut työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen hallintatavoista. Jos näistä ei olisi sovittu, korvaus olisi 50 %.
Kela maksoi vuodelta 2013 työterveyshuollon kustannusten korvausta yhteensä 399 531 euroa (2012:
397 532 euroa). Korvauksen määrä korvausluokassa I on 177 529 euroa ja korvausluokassa II 222 002
euroa. Tilikauden 2014 työterveyshuollon kustannuksista tehdään korvaushakemus Kelalle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemus käsitellään Osekkin henkilöstötoimikunnassa ennen hakemuksen lähettämistä.
Vuoden 2014 työterveyshuollon kokonaiskustannukset oli 679 370 euroa. Suhdeluvusta kokonaiskustannukset/henkilö nähdään, että työterveyshuollon kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskustannukset henkilöä kohden oli 658 euroa (2013: 654 euroa). Kustannuksista 38,7 % on ehkäisevän työterveyshuollon (KL1) kustannuksia ja 61,3 % sairaanhoidon (KL2) kustannuksia. Osekk kilpailutti
työterveyshuollon palvelunsa vuonna 2014. Tarjouspyynnössä toivottiin painotuksia ehkäisevään työterveyshuoltoon, sujuvaa sairaanhoitoa sekä kustannusten jakoa suhteessa 50/50 ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä.
1.3.3
Muu työhyvinvoinnin varmistaminen
Ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan panostuksia lisättiin vuonna 2014. Henkilöille, joilla oli tunnistettu kuntoutustarve, mutta eivät olleet tulleet valituiksi kuntoutukseen, suunniteltiin keväällä 2014 työkykyä edistävää suunnattua yksilö- ja ryhmätoimintaa. Kymmenen hengen pilottiryhmän
toiminta käynnistyi elokuussa 2014 ja jatkuu kesäkuuhun 2015. Muuta ehkäisevää toimintaa, kuten työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia, toteutettiin Osekkin ja yksiköiden omien työterveyshuollon toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Sivu 14/40
Asiallinen kohtelu työyhteisössä -asiakirja käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa ja kuntayhtymäjohtaja vahvisti sen joulukuussa 2014. Uudistettu päihdeohjelma käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa joulukuussa
2014. Terveyden ja sairauden hoitoon liittyvien ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin päivittäminen
aloitettiin vuonna 2014. Varhaisen tuen toimintamallia kehitettiin muun muassa kehittämällä raportointia.
Työolobarometri-toimintamalli (prosessikuvaus) laadittiin loppuvuodesta 2014 ja kysely toteutetaan keväällä 2015. Kyselyksi valittiin Työolobarometri (TOB). Kyselyn toteuttaa Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä ja vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja jokaisen yksilönsuoja turvaten. Osekkista kenelläkään ei ole oikeuksia palvelun tuottajan palvelimelle. Tulokset käsitellään kuntayhtymän johtoryhmässä ja OSAOn yksikönjohtajien kokouksessa. Tämän jälkeen tulokset esitellään henkilöstölle yksiköittäin työpaikkakokouksissa ja samassa yhteydessä päätetään 1-3 tärkeimmästä kehittämiskohteesta,
jotka kirjataan käyttösuunnitelmaan. Kehittämiskohteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa
ja käyttösuunnitelman toteumaraportissa.
1.3.4
Vaara- ja riskikartoitus ja turvallisuustyön kehittäminen
Vuoden 2014 aikana kartoitettiin organisaation turvallisuustyön nykytila ja tunnistettiin mahdolliset kehittymisalueet. Turvallisuusorganisaation vastuut selvennettiin ja kuvattiin osaksi toimintajärjestelmää. Yksikönjohtajien turvallisuuskoulutus suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja se toteutetaan vuoden 2015 aikana. Koulutus osaltaan tukee johdon sitoutumista turvallisuustyöhön ja täten pyritään turvallisuuskulttuurin
jatkuvaan kehittymiseen Osekkissa.
1.3.5
Työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen
Liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukeminen on kuntayhtymän tarjoama työsuhde-etu, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä innostaen henkilökuntaa huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tavoitteena on tuottaa henkilökunnalle tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet
osallistua liikunta- ja kulttuuritoimintaan. Kuntayhtymä tukee työntekijöiden omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa kalenterivuodessa 250 eurolla yhtä täyttä henkilötyövuotta kohden. Tuki on henkilökohtainen, ja se
suhteutetaan palvelussuhteen keston sekä osa-aikaisuuden mukaan.
Taulukko 5: Liikunta-ja kulttuuritoiminnan tukeminen sekä tyhy-toiminta toimialoittain vuosina 2010 2014 euroina
Ammattiopisto
Yhteiset palvelut
2010
2011
2012
2013
2014
232 095
215 209
209 453
227 217
230 292
28 359
36 321
38 299
42 981
34 891
Sivu 15/40
2 Osekkin henkilöstövoimavarojen käyttö
Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta, työpanoksesta ja työvoimakustannuksista. Henkilöstövoimavaroja kuvaavia tunnuslukuja käytetään muun muassa resurssien arvioinnissa, henkilöstösuunnittelussa, henkilöstötoimintojen kehittämisessä ja toiminnan
johtamisessa. Osa Osekkin henkilöstöraportin tunnusluvuista tallennetaan kuntatyönantajien sähköiseen
palveluun. Tunnuslukuja voi tallentaa ensimmäinen kerran kalenterivuodelta 2014 ja vertailutietopankin käyttö
on vapaaehtoista.
2.1
2.1.1
H EN K IL Ö ST ÖN M ÄÄR Ä J A R AK EN N E
Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen muoto
Kuntayhtymässä oli töissä vuoden 2014 lopussa yhteensä 1058 työntekijää. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olijat, saadaan todellinen henkilöstömäärä, 984. Ammattiopiston ja yhteisten
palvelujen henkilöstömäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä siirtyi perustettuun osakeyhtiöön liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä
537 henkilöä 1.1.2014 lukien.
Taulukko 6: Kokonaishenkilöstömäärä 2010 – 2014 vuoden viimeisen päivän mukaan
Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.
2010
Ammattiopisto
983
Yhteiset palvelut
86
(Ammattikorkeakoulu)
886
2011
978
152
822
2012
975
173
804
2013
961
105
765
2014
955
103
Osekk yhteensä
1952
1952
1831
1058
1955
Taulukko 7: Todellinen henkilöstömäärä 2010 – 2014 vuoden viimeisen päivän mukaan
Todellinen henkilöstömäärä 31.12.
2010
Ammattiopisto
941
Yhteiset palvelut
83
(Ammattikorkeakoulu)
841
2011
928
144
777
2012
903
163
753
2013
891
101
721
2014
887
97
ta2014
871
100
Osekk yhteensä
1849
1819
1713
984
971
1865
Henkilöstömäärä yksiköittäin esitellään taulukossa 8. Henkilöstöraportin henkilöstön lukumäärää koskevat tiedot on kerätty vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan.
Sivu 16/40
310
Opetushenkilöstön osuus
480
Vakituisten osuus
31
22
27
45
94
IT-palvelut
Kiinteistöpalvelut
Yhteensä
Kaikki yhteensä
1
Todellinen henkilöstömäärä 31.12.2014
YHTEISET PALVELUT
Johtajan toimisto, hallinto- ja kehittämispalvelut
sekä talous- ja henkilöstöpalvelut
1
2
5
Virka- ja työvapaalla yhteensä
480
1
13
1
6
1
Kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2014
1
15
9
10
22
30
3
12
17
8
3
13
2
145
3
35
118
92
109
107
138
18
62
120
46
34
51
25
955
6
6
6
6
8
11
1
5
8
3
0
6
2
68
29
112
86
103
99
127
17
57
112
43
34
45
23
887
62 %
72 %
65 %
83 %
66 %
72 %
82 %
72 %
77 %
53 %
76 %
64 %
48 %
71 %
3%
58 %
80 %
80 %
76 %
83 %
82 %
65 %
73 %
72 %
53 %
73 %
9%
69 %
3
2
9
0
29
27
47
103
6
26
26
45
97
73 %
100 %
96 %
91 %
0%
89
3
1058
74
984
73 %
63 %
10
13
8
6
5
4
3
7
7
5
2
10
80
Työllistetyt
22
37
11
16
21
20
3
20
25
6
11
11
13
216
Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö
2
50
51
76
52
83
12
26
69
20
15
24
Sivutoimiset tuntiopettajat
2. Määräaikainen opetushenkilöstö
OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO
Rehtorin toimisto
Haukiputaan yksikkö
Kaukovainion yksikkö/liiketalous
Kaukovainion yksikkö/tekniikka
Kempeleen yksikkö
Kontinkankaan yksikkö
Limingan yksikkö
Muhoksen yksikkö
Myllytullin yksikkö
Pikisaaren yksikkö
Pudasjärven yksikkö
Taivalkosken yksikkö
Oppisopimusyksikkö
Yhteensä
Vakituinen tukipalveluhenkilöstö
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 31.12.2014
1. Vakituinen opetushenkilöstö
Taulukko 8: Henkilöstön määrä toimialoittain / yksiköittäin 31.12.2014
2
1
7
145
31
1
2
1. Vakituinen opetushenkilöstö
Lehtorit, yliopettajat, vakituiset päätoimiset tuntiopettajat, opinto-ohjaajat,
rehtorit, yksikön johtajat, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt
2. Määräaikainen opetushenkilöstö
avoimen viranhoitajat + määräaikaiset päätoimiset tuntiopettajat
Henkilöstön määrä vaihtelee kuukausittain johtuen sijaisten, tuntiopettajien, avoimen viranhoitajien, oppilasharjoittelijoiden, projektityöntekijöiden ja muiden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien vaihtuvuudesta. Nimenomaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12.
Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin.
Sivu 17/40
Osekkin henkilötyövuosimittari on laskettu ensimmäistä kertaa ja vuonna 2014 se oli 953,70 htv. Tästä
vakituisten osuus oli 690,5 htv ja määräaikaisten 263,2 htv. OSAOn käytetyt henkilötyövuodet vuonna
2014 olivat 858,6 htv ja Yhteisten palvelujen 95,1 htv
Taulukko 9: Käytetyt henkilötyövuodet Osekkissa vuonna 2014
Vakituiset
Määräaikaiset
Yhteensä
Osekk
690,5
263,2
953,7
OSAO
605,0
253,6
858,6
YP
85,5
9,6
95,1
Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on
kasvanut vuosien 2000–2014 välillä 43 prosentilla. Kasvu perustuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja
erityisesti Oulun seudun nuorten ikäluokkien kasvuun. Vuonna 2014 Osekkin kokonaisopiskelijamäärä
kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna +0,2 %. Oheisesta kuvasta kasvua on vaikea havannoida, koska
aiempien vuosien tilastossa on Oamk mukana. Henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään on kuitenkin pysynyt ennallaan aina vuodesta 2000 lukien. Henkilöstömäärään lasketaan kokonaishenkilöstömäärä.
Kuva 4: Osekkin henkilöstömäärän kehitys suhteessa opiskelijamäärän kehitykseen 2005 – 2014
Opiskelijamäärä: Osekkin valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä (opetushallinnon tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. aritmeettinen keskiarvo) vuosina 2005 – 2014; aiemmin ammattikorkeakoulun osalta huomioitu
läsnä olevat opiskelijat.
Sivu 18/40
Kuva 5: Opiskelijoita suhteessa henkilökuntaan vuosina 2005 - 2014
Pääasiallinen palvelussuhde kuntayhtymässä on vakituinen virka- tai työsuhde. Vakituisten viranhaltijoiden/työntekijöiden osuus pysyi edellisen vuoden tasolla (73 %, 2013: 73 %). Vakituisen henkilöstön määrä oli 790 henkilöä. Määräaikaisia oli 268 henkilöä eli 27 % henkilöstöstä (2013: 27 %).
Kuntayhtymän henkilökunnasta 63 % kuului opetushenkilöstöön (2013: 61 %). Opetushenkilöstöstä 73 %
oli vakituisessa virkasuhteessa (2013: 75 %).
Taulukko 10: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2010 – 2014 (Oamk
mukana tilastossa vuoteen 2013 asti)
Kokonaishenkilöstön
PALVELUSSUHTEEN LAATU
Vakituinen opetushenkilöstö
Vakituinen tukipalveluhenkilöstö
Määräaikainen opetushenkilöstö
Sivutoimiset tuntiopettajat
Määräaikainen tukipalveluhenkilöstö
Työllistetyt
2010
790
508
280
141
235
1
2011
832
528
255
118
213
6
2012
834
518
249
107
236
8
2013
835
500
216
67
203
10
2014
480
310
145
31
89
3
-43 %
-38 %
-33 %
-54 %
-56 %
-70 %
YHTEENSÄ
1955
1952
1952
1831
1058
-42 %
muutos
Sivu 19/40
%
Kuva 6: Kuntayhtymän henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna 2010 – 2014
Ammattiopiston kokonaishenkilöstömäärä oli 955, vähennystä edellisestä vuodesta -0,6 %. Kun kokonaismäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt (68 henkilöä), saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 887, mikä on -0,4 % vähemmän kuin vuonna 2013, mutta on asetettua henkilöstömäärätavoitetta hieman suurempi (871).
Kontinkankaan yksikkö on edelleen henkilöstömäärältään suurin yksikkö (138 henkilöä) ja pienin on Limingan yksikkö (18 henkilöä). Rehtorin toimistossa työskenteli 3,7 % ammattiopiston henkilöstömäärästä
(vuonna 2013: 4,5 %).
Ammattiopistossa vakituisen henkilöstön osuus laski hieman edellisestä vuodesta ollen 73 % henkilökunnasta (2013: 74 %). Opetushenkilöstön osuus 69 % nousi hieman (2013: 68 %). Vakituisen opetushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä laski hieman ollen 50 % (2013: 51 %). Opetushenkilöstöstä vakituisessa virkasuhteessa toimi 73 % (2013: 75 %). Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna eniten vakituisia palvelussuhteita oli Kaukovainion tekniikan yksikössä (83 %) ja Limingan yksikössä (82 %), vähiten Oppisopimusyksikössä (48 %).
Sivu 20/40
Kuva 7: Ammattiopiston henkilöstö palvelussuhteen mukaan jaoteltuna vuosina 2010 – 2014
Yhteisten palvelujen kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 103 henkilöä (2013: 105), joista yhtymäpalveluissa työskenteli 29 (2013: 27), kiinteistöpalveluissa 47 (2013: 50) ja IT-palveluissa 27
(2013: 28). Kun kokonaishenkilöstömäärästä vähennetään virkavapaalla olevat henkilöt, saadaan todelliseksi henkilöstömääräksi 97 (2013: 101). Henkilöstömäärä oli hyvin edellisen vuoden kaltainen, mutta
oli alle asetetun tavoitteen, 100 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa yhteisissä palveluissa työskenteli 10 %
yhtymän henkilöstömäärästä (2013: 6 %). Yhteisissä palveluissa vakituisen henkilöstön osuus hieman
nousi edellisestä vuodesta ollen 91 % (2013: 86 %). Yhtymäpalvelujen henkilöstöstä 76 % oli vakituisessa palvelussuhteessa (2013: 73 %), kiinteistöpalveluissa 96 % (2013: 86 %) ja IT-palveluissa 100 %
(2013: 96 %).
2.1.2 Osa-aikatyö
Kuntayhtymän henkilöstön palvelussuhteet ovat pääosin kokoaikaisia. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 83 henkilöä eli 7,8 % kuntayhtymän henkilöstöstä (2013: 9,3 %). Osa-aikaisten työntekijöiden osuus pieneni hieman edellisistä vuosista. Yleisin osa-aikaisuuden peruste oli työantajan määräys
(haettaessa ja otettaessa palvelussuhteeseen) ja osa-aikaeläke. 3 % kuntayhtymän henkilöstöstä oli
jollain osa-aikaeläkkeellä.
Taulukko 11: Kuntayhtymän osa-aikaisen henkilöstön määrä 2010 - 2014
Osa-aikaisuuden syy
Osa-aikaeläke
Osatyökyvyttömyyseläke
Osa-aikalisä
Opiskelu
Osittainen hoitovapaa
Työntekijän oma pyyntö
Työnantajan määräämä
Osa-aikainen sairausloma
Yhteensä
Osekk
2010
64
17
1
1
15
18
12
2
130
2011
60
18
1
1
19
19
4
12
134
2012
64
22
1
2
16
36
14
13
168
2013
77
25
2014
19
13
2
25
20
11
11
171
3
12
35
1
83
Sivu 21/40
OSAO
2010
37
11
1
7
3
3
62
2011
36
13
1
2012
46
15
1
2013
54
17
2014
19
10
8
5
2
5
70
9
15
7
3
96
13
8
7
7
106
2
11
35
1
78
Kuva 8: Osa-aikaisten prosenttiosuus henkilöstöstä vuosina 2010 – 2014
2.1.3 Ikä- ja sukupuolirakenne
Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman
edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisen vuoden laskennassa oli mukana Oamkin henkilöstö. Suurin
ikäryhmä oli 45 - 49 -vuotiaat, joihin kuului 19,1 % kuntayhtymän työntekijöistä. Seuraavaksi suurimmat
ikäryhmät olivat 50 - 54 -vuotiaat (18,5 %) ja 55 - 59 -vuotiaat (15,8 %). 66 prosenttia henkilöstöstä oli yli
45-vuotiaita, miehistä 67 % (2013: 61,5 %) ja naisista 64,2 (2013: 59,2 %). Kuntayhtymän palveluksessa
olevista 4 % oli alle 30 -vuotiaita, 46 % oli yli 50-vuotiaita ja 12 % oli täyttänyt 60 vuotta. Yhteisten palveluiden ikä- ja sukupuolijakaumasta ei esitetä yksikkökohtaista erittelyä yksiköiden pienen henkilöstömäärän vuoksi.
Taulukko 12: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2014
2014
Ikä
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
55-59
60-64
65Yhteensä
2014
2013
2011
2010
2009
Miehet
1
3
11
39
44
53
87
86
70
61
4
459
Miehet
44,6 %
44,3 %
43,6 %
44,7 %
43,7 %
Osekk
Naiset
4
7
15
31
69
77
110
104
93
59
1
570
Naiset
55,4 %
55,7 %
56,4 %
55,3 %
56,3 %
Yht.
5
10
26
70
113
130
197
190
163
120
5
1029
Miehet
1
3
8
35
37
44
76
79
60
56
3
402
Miehet
43,4 %
44,3 %
43,1 %
45,0 %
45,4 %
OSAO
Naiset
4
7
15
27
64
73
103
98
85
48
1
525
Naiset
56,6 %
55,7 %
56,9 %
55,0 %
54,6 %
Sivu 22/40
Yht.
5
10
23
62
101
117
179
177
145
104
4
927
Miehet
0
0
3
4
7
9
11
7
10
5
1
57
Miehet
55,9 %
57,8 %
52,0 %
30,2 %
29,5 %
YP
Naiset
0
0
0
4
5
4
7
6
8
11
0
45
Naiset
44,1 %
42,2 %
48,0 %
69,8 %
69,5 %
Yht.
0
0
3
8
12
13
18
13
18
16
1
102
120
110
100
80
87
104
93
86
77
70
69
60
61 59
53
40
44
39
31
20
1 4
3 7
11 15
4 1
0
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64
Miehet
65-
Naiset
Kuva 9: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2014
Taulukko 13: KT Kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukainen henkilöstön ikä-
rakenteen tarkastelu
Ikä vuosina
lukumäärä
%-osuus
0 - 19
5
0,5
20 - 29
36
3,5
30 - 39
183
17,8
40 - 49
327
31,8
50 - 59
353
34,3
60 - 64
120
11,7
65 ja yli
Yhteensä
5
1029
0,5
Keski-ikä
47,5 vuotta
KT:n tilastossa vuodelta 2013 kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta, opetusalalla 45,6 ja
KVTES 45,5 vuotta.
Sivu 23/40
55
45
35
OSAO
YP
Osekk
2009
45,5
47,2
45,3
2010
45,8
48,6
46,0
2011
45,8
45,8
45,3
2012
46,5
45,9
45,7
2013
46,7
46,7
46,3
2014
47,0
47,9
47,5
Kuva 10: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2009 – 2014
Taulukko 14: Henkilöstön keski-ikä toimialoittain ja yksiköittäin 2009 – 2014
2009
2010
2011
2012
2013
2014
AMMATTIOPISTO
Rehtorin toimisto
Oppisopimusyksikkö
Haukiputaan yksikkö
Kaukovainion yksikkö, liiketalous
Kaukovainion yksikkö, tekniikka
Kempeleen yksikkö
Kontinkankaan yksikkö
Limingan yksikkö
Muhoksen yksikkö
Myllytullin yksikkö
Pikisaaren yksikkö
Pudasjärven yksikkö
Taivalkosken yksikkö
45,5
40,5
46,2
46,9
44,3
47,7
46,1
48,7
38,1
46,9
46,7
46,1
42,8
50,9
45,8
39,9
47,7
46,9
44,0
47,5
46,3
48,8
41,3
47,6
46,5
44,7
42,7
51,6
45,8
41,2
47,3
47,9
44,6
46,4
46,5
49,6
39,3
47,1
47,0
46,6
41,4
50,7
46,5
41,5
47,0
49,1
45,4
46,9
46,9
49,9
41,2
47,5
46,2
46,3
45,2
51,3
46,7
42,5
45,4
48,3
45,4
48,1
47,8
50,6
41,0
46,6
46,8
46,5
45,8
52,2
47,0
44,1
46,8
48,6
44,5
48,3
48,4
50,7
41,0
47,4
48,3
47,5
43,3
52,4
YHTEISET PALVELUT
Yhtymäpalvelut
Kiinteistöpalvelut
IT-palvelut
47,2
43,7
50,7
48,6
46,2
51,0
45,8
48,1
49,9
39,3
45,9
48,9
48,2
40,6
46,7
47,9
49,5
42,8
47,9
49,4
50,5
43,8
KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ
45,4
46,0
45,3
45,7
46,3
47,5
Sivu 24/40
Sukupuolijakauma:
Kuntayhtymän sukupuolirakenne on edelleen suhteellisen tasa-arvoinen. Naisten osuus henkilöstä oli
55,4 % ja miesten 44,6 % (2013: naisia 56,4 % ja miehiä 43,6 %).
Kuntayhtymän sukupuolijakauma on tasapuolisempi kuin kunta-alalla yleensä. KT Kuntatyönantajan
2013 tilaston mukaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä naisia oli 89,2 % ja miehiä
10,8 %. Opetushenkilöstöstä naisia oli 69,3 % ja miehiä 30,7 %. Teknisen sopimuksen piirissä työskenteleviä miehiä oli 79,5 ja naisia 20,5 %. Osekkissa Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvista naisia oli 14 %.
Kuva 11: Henkilöstön sukupuolijakauma Osekkissa OSAOssa 2014 (2013)
80
70
60
50
40
30
20
Miehet
Naiset
2008
42,8
57,2
2009
43,7
56,3
2010
44,7
55,3
2011
43,6
56,4
2012
44,3
55,7
Kuva 12: Henkilöstön sukupuolijakauma 2008 - 2014 Osekkissa
Sivu 25/40
2013
43,6
56,4
2014
44,6
55,4
Eläköityminen:
KT Kuntatyönantajien henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaisesti eläköityminen raportoidaan
vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Eläketurvakeskuksen tiedotteen (5.2.2015) mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Vuonna 2013 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9vuotiaana. Osekkissa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli huomattavasti korkeampi.
Taulukko 15: Henkilöstön siirtyminen vanhuus- ja osa-aikaeläkkeellä 2014
Vanhuuseläkkeelle siirtyneet
Osa-aikaeläkkeen aloittaneet
Yhteensä Keski-ikä
21
64 v 7 kk
2
62 v 6 kk
Seuraavan viiden vuoden aikana kuntayhtymässä (OSAO + YP) jää eläkkeelle noin 128 työntekijää.
Arviolta 18 % henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana
kuntayhtymästä eläkkeelle jää yhteensä noin 280 työntekijää.
Kuva 13: Eläkeiän saavuttavat 2016 – 2025
Osekkilla ei ole ollut ongelmia henkilöstön saatavuudessa eläköityneen henkilöstön tilalle. Lähivuosien
henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon ikääntyvä ja eläkkeelle siirtyvä osa henkilöstöstä. Kuntayhtymässä eläköityy vuosittain noin 20 – 40 henkilöä.
Sivu 26/40
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet:
Taulukko 16: Työkyvyttömyyseläkkeelle 2014 siirtyneet
Lukumäärä
% koko henkilöstöstä
Keski-ikä
Työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneet yhteensä, joista
5
0,5
osatyökyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneitä
kuntoutustuelle siirtyneitä
0
0,0
1
0,1
*)
4
0,4
54 v 4 kk
täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyneitä
53 v 10 kk
*) Tietosuojasyistä keski-ikää ei lasketa. Jo aiemmin alkaneet kuntoutustuet mukaan laskettuna määräaikaisella kuntoutustuella olleiden keski-ikä oli 51 vuotta 9 kuukautta.
2.1.4 Henkilöstön vaihtuvuus
Kuntayhtymästä erosi vuoden 2014 aikana yhteensä 42 henkilöä, joista eläkkeelle eri syistä jäi 27 henkilöä ja irtisanoutui 13 henkilöä. Lähtövaihtuvuusprosentti nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 4 %.
Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta 7 kk, kaikki eläkelajit huomioiden eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna.
Taulukko 17: Kuntayhtymän palveluksesta vuosina 2010 – 2014 eronneet
Osekk
OSAO
Yhteiset palvelut
Eron syy
2010 2011 2012 2013 2014
Irtisanoutuminen
35
37
45
39
13
Irtisanottu
1
1
3
0
Vanhuuseläke
23
28
34
23
22
Varhennettu vanhuuseläke
0
0
0
5
1
Työkyvyttömyyseläke
1
5
6
1
4
Kuollut
1
1
1
1
2
2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011
15
16
25
16
12
3
1
1
1
13
11
18
14
22
2
3
4
1
3
3
4
2
1
1
2
2012 2013
7
9
2
2
1
Yhteensä
28
14
61
72
89
69
42
31
48
35
41
3
8
2014
1
3
10
1
Lähtövaihtuvuusprosentti3,1 % 3,7 % 4,6 % 3,8 % 4,0 % 2,8 % 3,2 % 4,9 % 3,6 % 4,3 % 3,5 % 5,3 % 8,1 % 9,5 % 1,0 %
KT Kuntatyönantajien henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukainen henkilöstön vaihtuvuusprosentit saadaan suhteuttamalla päättyneet ja alkaneet palvelussuhteet vuoden 2013 viimeisen päivän vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Kokonaismäärässä ei ole mukana Oamkin henkilöstö.
Taulukko 18: Kuntayhtymän vaihtuvuusprosentit vuonna 2014
Lukumäärä
Vaihtuvuus %
Alkaneet palvelussuhteet
Vakinaiset
33
4,1
Päättyneet palvelussuhteet
42
5,3
Sivu 27/40
2.2
H EN K IL Ö ST ÖN PO ISS AO L OT
Vuonna 2014 henkilöstön poissaolopäiviä oli 68 956 kalenteripäivää (2013: 114 108 kpv). Poissaolojen
kokonaismäärä laski edellisen vuoden tasosta (-40 %), mutta vertailtavuus edellisiin vuosiin on huono,
sillä Oamk on mukana aiempien vuosien tilastoissa. Jos edellisen vuoden poissaolopäivistä vähentää
laskennallisesti Oamkin osuuden, vuoden 2013 poissaolot olisivat 75 012 kpv. Tähän verrattuna poissaolot olisivat laskeneet 8 prosenttia. Eniten poissaolopäiviä aiheutui vuosilomista (23 893 kpv), toisen
vakanssin hoidoista (13 511 pv), erilaisista sairauslomista (12 320 kpv) ja perhevapaista (6 571 pv).
Taulukko 19: Henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014
Syy
2010
2011
Osekk
2012
2013
2014
ed . vu osi
m u u tos
35 077
37 518
38 664
39 479
23 778
-40 %
Säästövapaa
211
274
262
239
115
-52 %
Sairausloma
13 530
13 785
15 294
13 092
10 240
8
3
3
Vuosiloma
Sairausloma, 1. päivä palkaton
-22 %
-100 %
1 917
1 849
2 012
1 835
1 041
Vapaa-ajan tapaturma
771
771
404
422
444
5%
Työtapaturma
268
314
304
542
483
-11 %
Työmatkatapaturma
219
255
120
41
112
3
4
Oma ilmoitus -sairausloma
Liikennevahinko
2
-43 %
173 %
-100 %
2
2
Kuntoutus
523
338
486
361
405
12 %
Määräaikainen kuntoutustuki
916
1 539
1 108
1 694
1 511
-11 %
Äitiysloma
2 526
3 490
2 210
3 481
1 033
-70 %
Vanhempainloma
2 781
3 452
4 058
3 234
2 304
-29 %
Hoitovapaa
3 702
2 937
3 963
3 737
2 584
-31 %
Isyysloma
632
839
580
695
366
-47 %
Tilapäinen hoitovapaa
712
719
579
623
284
-54 %
2 699
2 677
2 930
3 484
3 060
-12 %
233
109
88
111
76
-32 %
458
659
641
696
491
-29 %
Vuorotteluvapaa
2 450
4 539
6 155
5 937
2 433
-59 %
Opettajien työelämään tutustuminen (palkallinen)
1 095
1 314
1 157
824
223
-73 %
67
56
23
40
21
-48 %
17
7
18
33
83 %
3 033
3 741
2 939
2 854
Ammattitauti
Opintovapaa (palkaton)
Muut opinnot (palkaton)
Muut opinnot (palkallinen)
Omaehtoinen koulutus
Oppisopimuskoulutus
Opettajien työelämään tutustuminen (palkaton)
Pakottavat perhesyyt
Perheenjäsenen/omaisen hoito
Yksityisasiat
2 429
177
Asevelvollisuuden suorittaminen
-3 %
-100 %
43
115
19
26
11
-58 %
16 032
20 663
25 725
27 225
13 511
-50 %
4 153
3 327
2 945
2 713
1 089
-60 %
364
100 %
17
35
31
43
5
-88 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkallinen)
319
182
110
242
63
-74 %
Muut virkavapaudet ja työlomat (palkaton)
334
148
82
145
22
7
5
23
6
94 123 104 969
113 729
114 108
Reservin kertausharjoitus
Toisen vakanssin hoito
Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle
Lomautus
Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus
Luvaton poissaolo
Yhteensä
Sivu 28/40
-85 %
-100 %
68 956
-40 %
Suurimpien poissaolosyyryhmien osuudet kaikista poissaoloista ovat pysyneet vuosia hyvin samankaltaisina. Vuonna 2014 vuosilomien ja perhevapaiden osuudet noudattivat tätä linjaa edelleen. Vuosilomien
osuus kaikista poissaoloista oli 35 % (2013: 35 %) ja perhevapaiden 10 % (2013: 11 %). Toisen vakanssin hoitojen osuus laski hieman ollen 20 % kaikista poissaoloista (2013: 26 %), mutta erilaisten sairauslomien osuus nousi ollen 18 % kaikista poissaoloista (2013: 13 %). Osekkissa jouduttiin myös ensimmäistä kertaa lomauttamaan henkilöstöä (OSAO/Taivalkosken yksikkö). Lomautusten osuus oli noin 1 %
kaikista poissaoloista.
Varsinaisia poissaolopäiviä (ei sisällä vuosilomia, toisen vakanssin hoitoa varten kuntayhtymässä myönnettyjä virkavapaita eikä opettajien työelämään tutustumista) oli yhteensä 31 329 kalenteripäivää (2013:
46 580 kpv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 125,3 henkilötyövuotta. Luku on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2013, mutta vertailtavuutta Osekk-tasolla ei juuri
ole.
Kuva 14: Teoreettisesti lasketut poissaolopäivät henkilötyövuosina 2010 – 2014
Ammattiopistossa poissaolopäiviä vuonna 2014 oli kaikkiaan 59 820 kalenteripäivää (2013: 62 593
kpv), joista vuosilomien osuus oli 35 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 21 %. Sairauspoissaolopäiviä
oli yhteensä 10 678 kalenteripäivää (2013: 9 242 kpv), mikä oli 18 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus poissaoloista oli 10 %. Varsinaisia poissaolopäiviä ammattiopistossa oli 27 678 kalenteripäivää (2013: 25 454 kpv). Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 110,5
poissaolojen vuoksi menetettyä henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Tämä on 9,1 henkilötyövuotta
Sivu 29/40
enemmän kuin edellisenä vuonna (2013: 101,4 htv).
Taulukko 20: Ammattiopiston henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014
OSAO
Syy
Vuosiloma
2010
2011
m u u tos
2012
2013
2014
ed . vu osi
19 364
19 910
Säästövapaa
94
132
159
135
68
-50 %
Sairausloma
7 537
7 261
8 528
7 367
8 854
20 %
-7 %
20 822 20 893 19 195
-8 %
3
Oma ilmoitus sairausloma
856
900
948
931
865
635
624
258
406
428
5%
Työtapaturma
251
260
187
528
432
-18 %
44
242
50
6
99
1550 %
3
4
Työmatkatapaturma
Liikennevahinko
1
Ammattitauti
-100 %
2
Kuntoutus
376
172
302
237
352
49 %
702
1 235
366
915
789
-14 %
Äitiysloma
840
1 011
1 069
1 571
1 016
-35 %
Vanhempainloma
631
1 781
1 917
1 217
2 114
74 %
Hoitovapaa
1 563
1 833
1 531
2 024
2 030
0%
Isyysloma
390
310
336
436
366
-16 %
298
306
277
344
237
-31 %
1 150
840
1 862
2 135
2 758
29 %
72
88
81
107
65
-39 %
235
336
405
384
463
21 %
Vuorotteluvapaa
1 352
2 692
3 621
3 945
2 433
-38 %
1 095
1 314
1 157
824
223
-73 %
44
26
10
27
18
-33 %
16
5
9
33
267 %
1 336
1 861
1 986
1 842
2 799
52 %
31
55
5
7
5
-29 %
7 709
9 850
13 762 15 422 12 656
-18 %
Toisen vakanssin hoito toiselle työnantajalle
2 064
1 984
Omaehtoinen koulutus
Oppisopimuskoulutus
Yksityisasiat
880
603
Lomautus
1 089
81 %
364
6
9
14
16
3
-81 %
241
107
72
122
44
-64 %
275
111
68
134
22
4
5
49 196
55 274
Luvaton poissaolo
Yhteensä
2
60 683 62 593 59 820
-84 %
-100 %
-4 %
Yhteisissä palveluissa poissaolopäiviä oli kaikkiaan 9 136 kalenteripäivää (2013: 12 419 kpv), joista
vuosilomien osuus oli 51 % ja toisen vakanssin hoitojen osuus 9 %. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä
1 642 kalenteripäivää (2013: 1 687 kpv), mikä oli 18 % kaikista poissaoloista. Perhevapaiden osuus
poissaoloista oli 9 %. Varsinaisia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 651 kalenteripäivää (2013: 4 595 kpv).
Kun nämä päivät muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, saadaan 14,7 poissaolojen vuoksi mene-
Sivu 30/40
tettyä henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Tämä on 3,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä
vuonna (2013: 18,3 htv).
Taulukko 21: Yhteisten palveluiden henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014
YP
Syy
Vuosiloma
m u u tos
2010
2011
2012
2013
2014 ed . vu osi
3 703
6 091
6832
6455
4 583
-29 %
Säästövapaa
79
42
51
39
47
21 %
Sairausloma
1272
2 417
2823
1359
1 386
1
2%
-100 %
151
347
353
275
176
12
75
84
16
16
0%
36
23
14
51
264 %
11
13
22
13
-41 %
56 %
Työtapaturma
Työmatkatapaturma
1
152
-36 %
Liikennevahinko
Ammattitauti
Kuntoutus
55
28
30
34
53
91
153
376
686
722
5%
217
274
48
345
17
-95 %
Vanhempainloma
57
71
336
418
190
-55 %
Hoitovapaa
90
343
147
554
87
38
Äitiysloma
Isyysloma
271
90
277 %
-100 %
157
77
57
47
365
213
183
302
65 %
11
100 %
28
-59 %
2
-18 %
Omaehtoinen koulutus (palkallinen)
8
77
77
68
46
682
603
318
16
9
8
2
8
473
197
1778
Oppisopimuskoulutus
Vuorotteluvapaa
-100 %
Yksityisasiat
87
76
3
-63 %
-100 %
55
-72 %
7
6
-14 %
1369
855
6
33
942
1 367
T. vak. hoito toiselle työnantajalle
332
-38 %
-100 %
Lomautus
3
3
2
6
2
-67 %
14
6
13
19
46 %
23
4
14 664
12 419
Luvaton poissaolo
Yhteensä
7 061
Sivu 31/40
12 607
-100 %
9 136
-26 %
2.2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot
Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2014 oli yhteensä 12 320 kalenteripäivää (2013: 15 939 kpv). Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin 23 %, mutta edellisen vuoden tilastossa on mukana myös Oamkin sairauspoissaolot. Kun vuoden 2013 sairauspoissaoloista vähennetään laskennallisesti Oamkin osuus, jäljelle jää 10 929 sairauspoissaolopäivää. Tähän lukuun verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi 13 %. Oman ilmoituksen perusteella sairauslomia tilastoitiin vuonna 2014 yhteensä 1 041 päivää (2013: 1 835 kpv). Ilman Oamkia oma ilmoitus -sairauslomia oli
laskennallisesti 1 206 kpv vuonna 2013. Oma ilmoitus -sairauslomapäivien määrä väheni vuoteen 2013
verrattuna 14 %.
Taulukko 22: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2010 – 2014 syiden mukaan eriteltyinä
Syy
Sairausloma
Sairausloma, 1.pv palkaton
Työtapaturma
Työmatkatapaturma
Liikennevahinko
Ammattitauti
Yhteensä
2010
13 530
0
1 917
771
268
219
2
0
16 707
2011
13 785
8
1 849
771
314
255
0
2
16 984
Osekk
2012
15 294
3
2 012
404
304
120
3
2
18 142
2013
13 092
3
1 835
422
542
41
4
0
15 939
2014
10 240
0
1 041
444
483
112
0
0
12 320
Sairauslomatilasto sisältää myös erilaisista tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät, joiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 aikana tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli
yhteensä 1 039 kalenteripäivää (2013: 1 009 kpv, ilman Oamkia 996 kpv). Näistä 43 % oli vapaa-ajan
tapaturmasta johtuvia sairauslomapäiviä.
Vuonna 2014 ammattiopiston sairauspoissaolopäiviä oli 10 678 kalenteripäivää (2013: 9 242 kpv) ja yhteisillä palveluilla 1 642 kalenteripäivää (2013: 1 687 kpv). Sairauslomien määrä kasvoi ammattiopistolla
16 %. Yhteisillä palveluilla sairauslomien kokonaismäärässä oli hienoista laskua (3 %).
Sivu 32/40
Kuva 15: Kuntayhtymän sairauspoissaolopäivät vuosina 2010 – 2014 (mukaan lukien tapaturmat)
Vertailukelpoisempi tarkasteluluku saadaan vertaamalla sairauspoissaolopäivien määrää henkilöä kohden. Jakajana käytetään todellista henkilöstömäärää, jolloin henkilöstömäärään ei lasketa työ- tai virkavapaalla olevia. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli keskimäärin 12,6 kalenteripäivää henkilöä kohden vuonna 2014 (2013: 9,3 kpv). Tulosalueittain tarkasteltuna eniten sairauspoissaolopäiviä henkilöä
kohden oli Yhteisissä palveluissa, 16,9 kalenteripäivää (2013: 16,7 päivää). Sairauspoissaolopäiviä arvioitaessa on osaltaan otettava huomioon opetushenkilöstön ja tukipalveluhenkilöstön virka- ja työehtosopimusten erityispiirteet.
Kuva 16: Henkilöstön sairauspoissaolopäivät/henkilö vuosina 2010 – 2014
Sivu 33/40
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on yleisesti ottaen saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen
jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Osapalkalliset ja palkattomat sairauslomat kuvastavat pitkiä/pitkähköjä sairauslomia. Vuonna 2014 kuntayhtymässä osapalkallisia ja palkattomia sairauspoissaoloja oli 31 % kaikista sairauspoissaolopäivistä.
Taulukko 23: Kuntayhtymän henkilöstön palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot kalenteripäivinä vuosina 2010 – 2014
Palkallinen
Osapalkallinen
Palkaton
Yhteensä
2010
12 745
2 577
1 385
16 707
2011
13 176
2 339
1 469
16 984
2012
13 505
3 373
1 264
18 142
2013
11 884
2 428
1 627
15 939
2014
8 526
2 021
1 773
12 320
2.2.2 Työtapaturmat
Työtapaturmia vuonna 2014 tapahtui 40 kpl. Työtapaturmien määrä laski 16 kappaleella (-39 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Luvut eivät kuitenkaan ole kovin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2013 tilastoissa
on Oamk mukana. Työtapaturmista 13 kpl (33 %) tapahtui työmatkalla. Työpaikalla sattuneet tapaturmat
(27 kpl, 67 %) ovat tapahtuneet pääasiassa oman oppilaitoksen hallinnoimalla alueella. Yhtään ammattitautia ei tilastoitu vuonna 2014.
Taulukko 24: Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina 2010 – 2014
Ammattitauti
Työtapaturma työssä, työpaikalla
Työtapaturma työmatkalla
Yhteensä
2010
4
42
25
71
2011
1
47
32
80
2012
1
42
29
72
2013
2
44
20
66
2014
27
13
40
Tyypillisimmin tapaturmat olivat sattuneet kulkuväylillä ja alustoilla tai erilaiset aineet ja tarvikkeet olivat
aiheuttaneet tapaturman. Useimmiten tapaturma oli sattunut henkilön liikkuessa tai käsitellessä esinettä
ja henkilö oli kaatunut, pudonnut tai satuttanut itsensä terävään esineeseen. Suurin osa tapaturmista oli
kohdistunut yläraajoihin. Eniten vauriona on tilastoitu haavoja ja venähdyksiä.
Vahinkotapahtumat tilastoidaan tarkasti. Tapaturmien syyt pyritään aina selvittämään ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan yhteistyössä toimijoiden kanssa. Tapaturmia on sattunut vuosi vuodelta
vähemmän.
Sivu 34/40
Kuva 17: Tapaturmien ja ammattitautien määrän kehitys vuosina 2010 – 2014
Työmatka- ja työtapaturmista aiheutui keskimäärin 9 sairauspäivää yhtä tapaturmaa kohden. Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset nousivat vuoteen 2013 verrattuna. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sai
vakuutusyhtiöltä tapaturmavakuutuskorvauksia vuonna 2014 yhteensä 73 865 euroa (2013: 45 666 euroa). Keskimäärin korvausta maksettiin 1 847 euroa/vahinko.
Kuntayhtymän
verkkosivuille
rakennetulla
HUPS-nappi-toiminnolla
ilmoitetaan
läheltä
piti
-
vaaratilanteesta, järjestelmissä tai verkostoissa tapahtuneista häiriöistä tai muista vaaratekijöistä, joista
on saattanut olla vaaraa henkilöstölle ja opiskelijoille. Ilmoituksessa annetut tiedot menevät sähköpostina
yksikön johtajalle, turvallisuusvastaavalle ja työyhteisövaltuutetulle. Läheltä piti -tilanteet käsitellään yksiköiden henkilöstötoimikunnissa. Loppuvuodesta 2014 ilmoituksia tehtiin tilapäisesti sähköpostitse työsuojelupäällikölle.
2.3
2.3.1
T AL O U D ELL ISET HEN K IL Ö ST ÖR ESU R SSIT
Henkilöstön kehittäminen ja koulutus
Henkilöstön koulutuspäivien määrä (7001 koulutuspäivää) laski hieman edellisvuodesta kun taas koulutustuntien määrä (6690 tuntia) kasvoi merkittävästi. Tämä selittyy uudella, tarkemmalla koulutuspäivätiedonkeruulla.
Jos koulutustunnit muutetaan teoreettisesti koulutuspäiviksi saadaan yhteensä 7 924 koulutuspäivää, mikä on
noin 2 % enemmän kun edellisvuoden teoreettinen koulutuspäiväkertymä (7 801 päivää). Henkilöstökoulutuksesta sisäistä koulutusta oli 64% (2013: 62 %). Opetushenkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 4 976 päivää,
71 % Osekkin koulutuksesta (2013: 73 %).
Sivu 35/40
Taulukko 25: Henkilöstön koulutuspäivät 2011 – 2014
Osekk
2011
2012
2013
2014
OSAO
2011
2012
2013
2014
KYP
2011
2012
2013
2014
SISÄINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
tukipalveluhenkilöstö
yhteensä
3 713
1 427
5 140
4 512
1 604
6 116
3 381
1 216
4 597
3 237
1 267
4 504
3 711
1 016
4 727
4 512
1 192
5 704
3 376
1 019
4 395
3 237
985
4 222
2
411
413
412
412
5
197
202
282
282
ULKOINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
yhteensä
1 284
558
1 842
1 131
781
1 912
903
590
1 493
1 178
600
1 778
1 271
319
1 590
1 131
462
1 593
891
369
1 260
1 178
444
1 622
13
239
252
319
319
12
221
233
0
156
156
0
0
0
245
235
480
278
174
452
338
158
496
336
243
160
403
278
106
384
338
130
468
77
2
75
77
68
68
28
28
1 314
1 157
824
223
1 314
1 157
824
223
8296
9665
7 366
7001
7967
8857
6863
6 535
742
808
503
466
koulutuspäivä/henkilö
7,7
9,1
7,4
7,1
8,6
9,8
7,7
7,4
5,2
5,0
5,0
4,8
koulutuspäiviksi muutetut koulutustunnit
596
756
435
923
521
715
394
880
76
42
42
43
8 892 10 421
7 801
7 924
8 488
9 572
7 257
7 415
818
850
545
509
7,9
8,1
9,1
10,6
8,1
8,4
5,7
5,2
5,4
5,2
OMAEHTOINEN KOULUTUS
opetushenkilöstö
yhteensä
Opettajien työelämään tutustuminen
YHTEENSÄ
KOULUTUSPÄIVÄT + -TUNNIT YHTEENSÄ
KOULUTUSPÄIVINÄ
teoreettinen koulutuspäivä/henkilö
8,3
9,8
Ammattiopistossa henkilöstökoulutuspäivien määrä oli 6 535 päivää, mikä tekee 7,4 päivää henkeä
kohti. Noin 65 % koulutuksesta oli sisäistä koulutusta ja opetushenkilöstön koulutuspäivät muodostivat
76 % ammattiopiston henkilöstökoulutuksesta. Opetushenkilöstön koulutuspäivät vähenivät noin 8 %
edelliseen vuoteen verrattuna ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivät puolestaan kasvoivat 4,5 %. Teoreettisesti laskettuja koulutuspäiviä oli 7 415, +2 % edellisvuodesta.
Opettajien työelämään tutustumiseen käytettyjen koulutuspäivien määrä väheni huomattavasti (-74%).
Opettajien työelämään tutustumista on toteutettu Oph:n hankerahoituksella menestyksellisesti, mutta
valitettavasti ko. hankerahoitusta ei enää myönnetä työelämään tutustumiseen.
Yhteisissä palveluissa koulutuspäiviä oli keskimäärin 5 päivää henkilöä kohden, yhteensä 466 päivää.
Tukipalveluhenkilöstön sisäiseen koulutukseen osallistuminen kasvoi (+40%) ja vastaavasti ulkoiseen
koulutukseen osallistuminen väheni (-33%). Teoreettisesti laskettuja koulutuspäiviä oli yhteensä 509,
kasvua noin 1% verran.
Sivu 36/40
Kuva 18: Koulutuspäivää/henkilö vuosina 2010 – 2014
Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kuntayhtymässä vuonna 2014 yhteensä 1 463 487 euroa, joista
koulutukseen käytetyt kulut (osallistumismaksut, matkakustannukset yms.) olivat 440 609 euroa ja henkilöstökoulutuksen palkkakustannukset 1 022 879 euroa. Omaehtoiseen koulutukseen voidaan henkilölle
myöntää palkallista virka-/työvapaata enintään kuusi työpäivää vuodessa edellyttäen, että koulutuksesta
tai opinnoista on olennaista hyötyä hakijan työtehtävien hoitamiselle tai opinnot edistävät yksikön työtehtävien suorittamista. Tällaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset vuonna 2014 olivat 58 095 euroa.
Taulukko 26: Henkilöstön kehittämiskustannukset 2010-2014
HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISKUSTANNUKSET
Koulutuskustannukset
Koulutuksen palkkakustannukset
2010
1 040 480
1 678 851
2011
702 877
1 213 886
2012
667 531
1 376 795
2013
576 033
1 049 453
2014
440 609
1 022 880
sisäisen koulutuksen palkkakustannukset
993 341
718 896
880 407
652 616
664 730
ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset
487 291
266 140
279 346
223 403
268 992
52 829
50 609
58 239
55 046
58 095
145 390
178 241
158 803
118 389
31 063
2 719 331
1 916 762
2 044 326
1 625 486
1 463 489
4,4 %
-29,5 %
6,7 %
-20,5 %
-10,0 %
omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset
Opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset
Osekk
muutos edelliseen vuoteen
Aikaisemmin sisäisenä koulutuksena järjestetty Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttama
opettajien täydennyskoulutus luokitellaan Oamkin irtautumisen jälkeen ulkoiseksi koulutukseksi. Tämä
selittää osaltaan sen, että ulkoisen koulutuksen koulutuspäivien määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia
ja siitä huolimatta koulutuskustannukset ovat laskeneet (-24%). Alentuneet koulutuskustannukset johtuvat myös keskitetympien ulkoisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä sekä lisääntyneestä henkilöstön
verkkokoulutuksesta.
Kuntayhtymätasolla kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,9 prosenttia. Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista laski vuoteen 2013 (3,2 %) verrattuna.
Sivu 37/40
Taulukko 27: Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista 2010 – 2014
Ammattiopisto
Yhteiset palvelut
2010
4,2
4,5
2011
3,8
3,6
2012
4,1
3,0
2013
3,2
3,0
2014
2,9 %
2,9 %
Ta2014
3,5 %
3,0 %
Ammattiopiston kehittämiskustannukset olivat yhteensä 1 329 234 euroa vuonna 2014. Ammattiopistossa kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,9 %. Eniten laski opettajien työelämään
tutustumisen palkkakustannusten määrä. Ammattiopiston henkilöstön kehittämiskustannusten osuus
henkilöstömenoista jäi alle TTS-tavoitteen (3,5%).
Taulukko 28: Ammattiopiston kehittämiskustannukset 2010 – 2014
HENKILÖSTÖN
2010
605 377
1 150 185
OSAO
2011
545 905
1 116 266
2012
528 041
1 280 202
2013
456 426
981 745
2014
367 364
961 870
721 378
666 872
841 193
626 486
628 601
254 861
230 857
230 280
188 978
246 212
28 556
40 296
49 926
47 893
55 994
145 390
178 241
158 803
118 389
31 063
1 755 562
1 662 170
1 808 243
1 438 171
1 329 234
12,7 %
-5,3 %
8,8 %
-20,5 %
-7,6 %
omaehtoisen koulutuksen kustannukset
opettajien työelämään tutustumisen palkkakustannukset
OSAO
Yhteisten palvelujen henkilöstön kehittämiskustannukset olivat 134 255 euroa vuonna 2014. Kehittämiskustannusten osuus henkilöstömenoista oli 2,8 % TTS-tavoitteen mukaisesti.
Taulukko 29: Kuntayhtymäpalvelujen kehittämiskustannukset 2010 – 2014
HENKILÖSTÖN
KYP
2010
138 863
67 356
2011
156 972
97 620
2012
139 490
96 593
2013
119 607
67 708
2014
73 245
61 010
40 601
52 024
39 214
26 130
36 129
25 578
35 283
49 066
34 425
22 780
1 177
10 313
8 313
7 154
2 101
206 219
254 592
236 083
187 315
134 255
17,1 %
23,5 %
-7,3 %
-20,7 %
-28,3 %
omaehtoisen koulutuksen kustannukset
KYP
Henkilöstön kehittämiskustannukset sisältävät koulutuksen palkkakustannukset koulutuspäivien ajalta,
koulutuskustannukset (osanottomaksut, matkakustannukset ym.) ja omaehtoisen koulutuksen palkkakustannukset. Ammattiopistossa kehittämiskustannuksiin lasketaan lisäksi henkilöstön työelämään tutustumisajan palkkakustannukset. Koulutuskustannustiedot saadaan suoraan kirjanpidon kautta, joten niitä
voidaan pitää luotettavina ja vertailukelpoisina edellisiin vuosiin. Koulutuksen palkkakustannusten osalta
(etenkin työnantajan järjestämän, ns. sisäisen koulutuksen) on pieni epäilys, että kaikkia koulutustietoja
ei ole syötetty järjestelmään ohjeistuksen mukaisesti.
Henkilökohtaiset kehityskeskustelut perustuvat edelliselle vuodelle sovittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin sekä kuntayhtymän/toimialan strategiaan ja sekä toimialan kärkihankkeisiin ja painopistealueisiin,
Sivu 38/40
jotka täsmentyvät yksikkökohtaisiksi tavoitteiksi.
Taulukko 30: Kehityskeskusteluprosentit toimialoittain vuosina 2010 – 2014
2010
90,1 %
100,0 %
Ammattiopisto
Yhteiset palvelut
2011
92,1 %
84,6 %
2012
91,8 %
100,0 %
2013
97,2 %
100,0 %
tavoite
2014
100 %
100 %
2014
97,7 %
100,0 %
Oulun seudun ammattiopiston opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus parani.
Taulukko 31: Opettajien pätevyys
TTS-tavoite
Oulun seudun ammattiopisto
Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus
2.3.2
2010
2011
2012
2013
2014
2014
83,4 %
85,9 %
87,7 %
90,9 %
92,1 %
90 %
Henkilöstömenot
Kuntayhtymän henkilöstömenot olivat vuonna 2014 yhteensä 50 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot pysyivät edellisen vuoden tasolla ja toteutuivat talousarvion mukaisesti.
Taulukko 32: Henkilöstömenot 2010 – 2014
2010
2011
2012
2013
2014
ta 2014
To t%
Ammattiopisto
Yhteiset palvelut
41 700 425
4 599 484
44 093 880
6 832 780
44 607 357
7 772 816
44 331 222
6 194 606
45 287 747
4 814 691
45 676 038
4 870 234
99,1 %
98,8 %
Osekk yhteensä
46 299 909
50 926 660
52 380 173
50 525 828
50 102 438
50 546 272
99,1 %
Taulukko 33: Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista 2010 – 2014
Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista
2010
2011
2012
2013
2014
66,0 %
67,5 %
68,5 %
68,3 %
60,0 %
Ammattiopiston henkilöstömenot olivat yhteensä 45 287 747 euroa. Henkilöstömenot olivat henkilöstöbudjetin mukaiset (toteutumisprosentti 99%).
Yhteisten palvelujen henkilöstömenot olivat yhteensä 4 814 691 euroa (toteutumisprosentti 98,8%).
Sivu 39/40
Sivu 40/40

Vastaanottajan tiedot - Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Transcription

Similar documents

Liite 5. Etelä-Karjalan työkunto: työterveyshuollon sopimus

Lataa tästä CostManager - Aino Health Management

Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013

PROFESSORILUENTO - Turun yliopisto

Securitas

TYÖTERVEYSHUOLTO SOPIMUSPALOKUNNISSA -opas

Oppilaitoksen turvallisuuskansio

työterveyshuollon, työfysioterapeutin, optikon ja silmälääkärin