docKatternöyhtiöiden vuosikertomus 2014
download 
Report Transcription
Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2014
2014 Katternöbolagens årsberättelse • Katternöyhtiöiden vuosikertomus 1 Kopsa Risti-Veto Katternöbolagens årsberättelse 2014 Kalajoki Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Tynkä Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Alavieska Alavieska Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto TTeikkoperä Ylivieska Himanka Kanteleen Voima Oyy Olmala Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Ohenneva Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Nivala Polvikoski M Mesilä Kronoby K Kruunupyy stad tad Jakobstad Pietarsaari Pietar arsaarii ar Kållby K Kolppi Katternö Kojola K Kimo Maxmo M mo o Maksamaa Kaitsor Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38 Nätverksamheten Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39 Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40 Perhonjokikoncernen Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 K Kaitfors Ullava Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42 Styrelsernas medlemmar . . . . . . . . . . . . . . .43 Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32 Kaustinen Terjärv rjärv Teerijärvi Lestijärvi Munsala Veteli K Kiitola Jeppo J Je Jepua Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37 Fjärrvärmeverksamheten. . . . . . . . . . . . . . .23 Katternökoncernen Esse Ä Ähtävä Övrig elaffärsverksamhet IT 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20 Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . .28 Pedersöre Oravais Oravainen av n Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36 Energisk gemensam självständighetsfest .25 TToholampi Tegelbacken Nykarleby Uusikaarlepyy Uusikaar Ekonomisk översikt 2014 . . . . . . . . . . . . . . . 10 Elnätverksamheten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Lar arsmo Larsmo Luoto Luo oto Alholmens Kraftt Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35 och slutkundsförsäljningen 2014 . . . . . . . . 15 Sievi Herrforskoncernen Katternö i korthet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 Elmarknaden, lokala vattenkraften Kan Kannus K Kälviä Ventusneva Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . .34 Biobränslefabriken i Härjedalen . . . . . . . . . 12 Rieskaneva Lohtaja Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33 Verkställande direktörens översikt Vart är vi på väg?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4 Alaviirre Alaviirre Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Katternögruppens verksamhetsområde. . . .2 Halsua Evijärvi Kortesjärvi Voltti V Vörå Vöyri Vaasa Sänkiaho Mats Sandström Alajärvi Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2014 Lapua Katternö-ryhmän toiminta-alue. . . . . . . . . . .2 Toimitusjohtajan katsaus Mihin olemme menossa?. . . . . . . . . . . . . . .4 Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35 Talouskatsaus 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37 ja loppuasiakasmyynti vuonna 2014 . . . . . 15 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38 IT 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20 Kaukolämpötoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 Yhteinen energinen itsenäisyysjuhla . . . . .25 Pärmbild: Gun-Marie Wiis Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg, 2015 ............. Kansikuva: Gun-Marie Wiis Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2015 2 Muu sähköliiketoiminta Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima Sähköverkkotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Sveg Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . .34 Herrfors konserni Katternö lyhyesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 Härjedalenin biopolttoainetehdas . . . . . . . 12 Jakobstad/Pietarsaari Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33 Verkkotoiminta Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40 Perhonjoki konserni Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . .28 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42 Hallituksien jäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32 3 V erksamhetsåret 2014 dominerades av den lågkonjunktur som vi drabbades av redan 2008. Elkonsumtionen minskade med 0,8 % medan medelpriset på el sjönk till 36,0 euro per megawattimme jämfört med 41,2 euro året förut. Den goda vattentillgången i Norden förstärkte denna pristrend. Importen uppgick till hela 21,6 % av totalkonsumtionen i Finland 2014. Sjunkande elpriser är givetvis bra för elkonsumenterna men har en ödesdiger inverkan på vår egen elproduktion. Det politiska stödpaketet för förnyelsebar energi som togs fram under minister Pekkari- sens ledning för ett par år sedan har visat sig få oväntade följder. Stödet till vindkraften i form av en fast inmatningstariff har varit lyckad såtillvida att utbyggnaden av vindkraft sker i snabb takt. Tyvärr har dock prisutvecklingen gjort att hela två tredjedelar av det fasta inmatningspriset för vindkraft på 105,3 euro per megawattimme täcks med skattemedel. Frågan är om vi verkligen har råd med detta stöd i fortsättningen ifall vi fullföljer vår målsättning på 2 500 MW. Med dagens elpriser kommer det att kosta skattebetalarna 300 milj. per år. Den andra delen av vår strategi- VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 2014 plan för förnyelsebar energi består av stöd för utökad användning av biobränsle. Tyvärr kopplades detta stöd till priset på koldioxidrättigheter. När koldioxidmarknaden nära nog kollapsat har stödet till biobränsle blivit så lågt att användningen av biobränsle blivit olönsam. Antingen har kraftverken körts ned eller så har det förmånligare kolet använts i stället. För att gynna användningen av biobränsle i värmeproduktion infördes också extra skatt på torv. Allt detta har medfört att användningen av våra egna inhemska bränslen har minskat och nettoimporten Vart är vi på väg? Stefan Storholm ökat. Importen av energi kostade vårt land senaste år hela 6,5 miljarder euro. Beslutsfattarna i vårt land gjorde i början av året ett försök att höja stödet för biobränsle till 18 euro per megawattimme. Tyvärr krävde skogsindustrin att detta stöd skall beskäras med 40 % om biobränslet innehåller grövre fraktioner i t.ex. gallringsvirke. Skogsindustrin tycks föredra att vi använder bara hälften av vår årliga tillväxt på ca 110 milj. fastkubikmeter för att hålla priset på massaved nere. Utrymme för biobränsle finns eftersom tillläggsbehovet till den nya massafabriken i Äänekoski är ca fyra miljoner fastkubikmeter. Roterande strömavbrott? Eftersom vindkraft har förtur till nätet äter den driftstid av existerande kraftverk. Låga elpriser och dyrt biobränsle p.g.a. otillräckligt stöd försämrar ytterligare lönsamheten för kondenskraftverk. Detta har medfört att kraftverken i Mussalo och Ingå har stängts. Detta år stängs oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. I farozonen är ytterligare kolkraftverken i Tahkoluoto och Kristinestad. Dessa kraftverk står för hela 2 000 MW. Också biokraftverk är i farozonen. Får vi en kall och torr vinter, när vi antagligen får klara oss utan import räcker vår egen produktionskapacitet inte längre till. Läget förvärras ytterligare av vindkraften som under kalla vindstilla dagar bidrar med en minimal produktion. VTT har redan föreslagit att förmånligaste sättet att hantera denna effektbrist är ro- terande strömavbrott över hela landet. Man kan verkligen fråga sig om detta blir sista spiken i vår exportindustris kista? Den enda logiska lösningen är väl att vi bygger nya kraftverk som går på naturgas som backup för vindkraften som inte kan regleras. tuesta johtuva biopolttoaineen kalleus heikentävät laudevoimaloiden kannattavuutta entisestään. Mussalon ja Inkoon voimalat on tästä syystä suljettu. Tänä vuonna suljetaan Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimalat. Vaaravyöhykkeessä ovat lisäksi Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin hiilivoimalat. Näiden voimaloiden kapasiteetti on peräti 2 000 MW. Myös biovoimaloita on vaaravyöhykkeessä. Jos talvi on kylmä ja kuiva, jolloin joudumme luultavasti selviytymään ilman tuontia, oma tuotantokapasiteettimme ei enää riitä. Tuulivoima heikentää tilannetta entisestään, sillä se tuottaa vain minimaalisesti sähköä kylminä ja tyyninä talvipäivinä. VTT on jo esittänyt koko maan kattavia kiertäviä sähkökatkoja edullisimmaksi tavaksi tämän tehonpuutteen hoitamiseen. Voidaan todella kysyä, onko se viimeinen naula vientiteollisuutemme arkkuun? Ainut looginen ratkaisu on kai kuitenkin se, että rakennamme uusia maakaasulla käyviä voimaloita varavoimaksi tuulivoimalle, jonka tehontuotantoa ei pystytä säätelemään. Hållbar samhällsutveckling? Vi stöder idag vindkraften med ca 69 euro per megawattimme och skogsbränslen med bara 15,9 euro. Nationalekonomiskt är detta helt fel stödpolitik. Vi har ingen egen tillverkning av vindturbiner i vårt land idag. T.o.m. driften sköts utifrån. Använder vi däremot skogsbränsle kan inhemsk utrustning användas för såväl bränsleutvinning som förbränning. Detta skulle ha en stor sysselsättningseffekt. Biobränsle- Mats Sandström TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2014 T Mihin olemme menossa? oimintavuotta 2014 hallitsi matalasuhdanne, jonka vaikutus toimintaamme alkoi jo vuonna 2008. Sähkönkulutus supistui 0,8 % ja sähkön keskihinta laski 36,0 euroon megawattitunnilta verrattuna edellisvuoden 41,2 euroon. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne vahvisti tätä hintatrendiä. Peräti 21,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa katettiin tuonnilla vuonna 2014. Laskevat sähkönhinnat ovat toki hyvä asia sähkönkuluttajien kannalta, mutta niillä on kohtalokas vaikutus omaan sähköntuotantoomme. Ministeri Pekkarisen johdolla muutama vuosi sitten kehitetyllä uusiutuvan energian poliittisella tukipaketilla on ollut odottamatto4 mia seurauksia. Tuulivoiman tukeminen kiinteällä syöttötariffilla on onnistunut sikäli, että tuulivoimaa laajennetaan nyt nopeaa vauhtia. Hintakehityksen vuoksi kuitenkin peräti kaksi kolmasosaa tuulivoiman kiinteästä syöttötariffista (joka on 105,3 euroa megawattitunnilta) katetaan verovaroin. Voidaan kysyä, onko meillä tulevaisuudessa todella varaa tällaiseen tukeen, jos toteutamme koko 2 500 MW:n tavoitteemme. Nykyisillä sähkönhinnoilla se maksaisi veronmaksajille 300 miljoonaa euroa vuodessa. Uusiutuvan energian strategiasuunnitelmamme toinen osa liittyy biopolttoaineen käytön lisäämiseen myönnettävään tukeen. Valitetta- vasti tämä tuki kytkettiin hiilidioksidioikeuksien hintaan. Kun hiilidioksidimarkkinat ovat lähestulkoon romahtaneet, biopolttoaineen tuki on pudonnut niin alas, että biopolttoaineiden käyttö on käynyt kannattamattomaksi. Voimaloita on joko ajettu alas tai niissä on biopolttoaineiden sijaan käytetty edullisempaa hiiltä. Lisäksi turpeelle otettiin käyttöön ylimääräinen vero, jotta edistettäisiin biopolttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa. Omien kotimaisten polttoaineidemme käyttö on kaiken yllä mainitun vuoksi vähentynyt ja nettotuonti on kasvanut. Energian tuonti maksoi maallemme viime vuonna peräti 6,5 miljardia euroa. Maamme päättäjät yrittivät vuoden alussa korottaa biopolttoaineen tukea 18 euroon megawattitunnilta. Valitettavasti metsäteollisuus vaati leikkaamaan tukea 40 prosenttia biopolttoaineen sisältäessä suurempia jakeita, esim. harvennuspuuta. Metsäteollisuus tuntuu pitävän parempana, että käytämme vain puolet noin 110 miljoonan kiintokuutiometrin vuosittaisesta metsänkasvusta pitääkseen sellupuun hinnan alhaisena. Biopolttoaineen voimalakäytölle on tilaa, koska Äänekosken uuden sellutehtaan lisäpuuntarve on noin neljä miljoonaa kiintokuutiometriä. Kiertävät sähkökatkot? Koska tuulivoimalla on etusija verkkoon, se vie käyttöaikaa jo olemassa olevilta voimaloilta. Matalat sähkönhinnat ja riittämättömästä Kestävää yhteiskuntakehitystä? Tuemme tuulivoimaa nykyään noin 69 eurolla megawattitunnilta mutta metsäpolttoaineita vain 15,9 eurolla. Tämä on kansantaloudellisesti täysin virheellistä tukipolitiikkaa. Meillä ei ole tällä hetkellä maassamme omaa tuuliturbiinien valmistusta. Jopa käyttö hoidetaan muualta käsin. Jos sitä vastoin käytämme metsäpolttoainetta, voimme käyttää kotimaisia laitteita niin polttoaineen keruuseen kuin polttoonkin. Sillä olisi suuri työllistävä vaikutus. Biopolttoainelaitoksia voidaan 5 anläggningar kan dessutom köras enligt behovet av eleffekt medan vindkraft kräver reservkraftverk. Jag förstår inte heller det akademiska resonemanget om att den långsamma tillväxten av torv gör den i Kyotosammanhang till ett fossilt bränsle. Tillväxten av torv är ca 40 TWh per år medan användningen har legat mellan 15 till 20 TWh per år. Om man jämför användningen i förhållande till tillväxten uppvisar torven samma förnybarhet som skogsbränsle. Nu används bara ca 0,6 % av våra torvmarker för torvproduktion, medan närmare hälften är skyddade eller orörda. Nu vill man i miljöns namn köra ner torvindustrin och göra 10 000 människor arbetslösa och i stället öka bränsleimporten. Den årliga tilläggsnotan blir ca en halv miljard, något beroende på vilka importbränslen som ersätter torven. Är detta verkligen en hållbar utveckling? En stabil samhällsutveckling med tryggad sysselsättning som säkerställer en stabil ekonomi är minst lika viktig. Katternökoncernen. I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår koldioxidfria produktion. Vindkraftsparkerna Ristiveto i Merijärvi och Kopsa 1 och 2 i Puhuris regi i Brahestad är nu i produktion. Likaså Rajakiiri i Torneå. Vindkraftsparken i Pyhänkoski är under byggnad. I våra övriga produktionsanläggningar, främst kanske Alholmens Kraft som använder biobränsle har vi dock upplevt bakslag. Med minskat stöd för biobränsle och sjunkande elpriser har verksamheten blivit olönsam. Detta syns i minskad produktionsmängd. Moderniseringen av vår vattenkraft har fortsatt enligt plan. Slutprojekteringen av Djupsjöbacka kraftverk i Kronoby pågår medan moderniseringen av Björkfors kraftverk i Pedersöre väntar på miljötillstånd från NMT-centralen. Ibruktagande av det gamla vattenkraftverket i Kiitola i Jeppo ligger nu på besvärsrunda i förvaltningsdomstolen. Detta är en process som inleddes för tio år sedan. Satsningarna i Fennovoimas planerade kärnkraftverk i Pyhäjoki har fortsatt planenligt.Den moderniserade biobränslefabriken HMAB i Sveg i Sverige har överförts till Härjeåns Kraft. Planeringen av ett nytt värmeverk i Sveg har fortsatt programenligt. Förnyandet av vårt eget distri- butionsnät fortlöpte likaså planenligt. Satsningarna i regionnätet blev större än planerat. Här är orsaken de stora planerade satsningarna i nejden i ny vindkraft som förutsätter nya 110 kV:s anslutningar till stamnätet. I slutet av senaste år köpte koncernen affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk av staden Jakobstad. Köpet omfattar elhandel, nätverksamhet och fjärrvärme. leikkausten ja laskevien sähkönhintojen vuoksi. Se näkyy pienempinä tuotantomäärinä. Vesivoimamme modernisointi on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Djupsjöbackan voimalan lopputyöt Kruunupyyssä jatkuvat, mutta Pedersöressä sijaitsevan Björkforsin voimalan modernisointi odottaa ELYkeskuksen ympäristölupaa. Kiitolan vanhan vesivoimalan käyttöönotto Jepualla on nyt valituskierroksella hallinto-oikeudessa. Tämä prosessi alkoi kymmenen vuotta sitten. Panostus Fennovoiman suunniteltuun Pyhäjoen ydinvoimalaan on jatkunut suunnitellusti. Ruotsin Svegissä sijaitseva HMAB:n modernisoitu biopolttoainetehdas on siirtynyt Härjeåns Kraftille. Uuden lämpövoimalan suunnittelu Svegiin on jatkunut ohjelman mukaisesti. Oman jakeluverkkomme uusi- minen sujui myös suunnitellusti. Panostimme alueverkkoon suunniteltua enemmän, sillä seudulle suunnitellut suuret tuulivoimainvestoinnit edellyttävät uusia 110 kV:n liittymiä kantaverkkoon. Konserni osti Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan Pietarsaaren kaupungilta viime vuoden lopussa. Kauppa sisälsi sähkökaupan, verkkotoiminnan ja kaukolämmön. Koncernens resultat. Omsättningen under året ökade till 145,1 miljoner euro, en ökning med 18,6 %. Vinsten före extraordinära poster uppgick till 13,6 milj. euro jämfört med 11,0 milj. euro föregående år.Avkastningen på det egna kapitalet sjönk till 6,5 % jämfört med 7,1 % året innan. Likaså sjönk avkastningen på investerat kapital till 3,4 % från 4,8 % året innan. Rörelsens kassaflöde var 15,7 miljoner och soliditeten 39,7 %.Till moderbolagets ägare utdelas en dividend på totalt 1,18 milj. euro. Detta motsvarar en avkastning på 24 % på satsat aktiekapital. Framtidutsikter för koncernen. Vår långsiktiga strategi att satsa på förnyelsebar energi fortsätter. Sannolikt tas investeringsbeslut för två nya vindparker under 2015. Den nya stödpolitiken för skogsbränsle och nya skattepolitiken för torv medför förhoppningsvis att användningen av kol minskar. Förvärvet av affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk frånsett elproduktionen torde medföra en förbättrad lönsamhet detta år. Byggbeslut för det nya vär- meverket i Sveg tas sannolikt under detta år. Vår kundtidning har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vår fortsatta målsättning är att aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl el, värme som vatten. Enligt vår senaste kundenkät uppskattar våra kunder den lokala service vi kan bidra med. Det syns också i det stora förtroende våra kunder visar oss. För detta vill jag rikta till våra kunder ett varmt tack. Jag vill också tacka vår personal för ett gott arbete under ett synnerligen händelserikt år, liksom våra ägare och våra samarbetspartners för ett fortsatt resultatgivande samarbete. I april 2015, Stefan Storholm, vd Mats Sandström sitä paitsi käyttää sähköntarpeen mukaisesti, mutta tuulivoima vaatii varavoimaloita. En myöskään ymmärrä akateemisia ajatuskulkuja, joissa turve luokitellaan hitaan kasvunsa vuoksi Kioton yhteyksissä fossiiliseksi polttoaineeksi. Turpeen kasvu vastaa noin 40 TWh:a vuodessa, mutta sen käyttö on ollut 15–20 TWh:n luokkaa vuodessa. Jos verrataan käyttöä suhteessa kasvuun, turve on yhtä uusiutuvaa kuin metsäpolttoaineet. Nyt vain noin 0,6 % turvesoistamme on turvetuotannon piirissä ja lähes puolet soista on suojeltuja tai koskemattomia. Nyt turveteollisuus halutaan ympäristön nimissä ajaa alas ja saattaa 10 000 ihmistä työttömiksi ja turpeen hyödyntämisen sijaan lisätä polttoaineiden tuontia. Vuosittainen lisälasku tästä on noin puoli miljardia euroa riippuen siitä, 6 mitkä tuontipolttoaineet korvaavat turpeen. Onko tämä todellakin kestävää kehitystä? Vakaa yhteiskuntakehitys ja taloudellisen vakauden turvaava työllisyys ovat vähintään yhtä tärkeitä. Katternö-konserni Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhurin johtamat Kopsa 1 ja 2 -tuulivoimapuistot Raahessa ovat nyt tuotannossa, samoin Rajakiiri Torniossa. Pyhänkosken tuulivoimapuisto on rakenteilla. Muissa tuotantolaitoksissamme, lähinnä ehkä Alholmens Kraftilla, joka käyttää biopolttoainetta, olemme kuitenkin kärsineet takaiskuja. Toiminnasta on tullut kannattamatonta biopolttoainetuen Konsernin tulos Liikevaihto nousi toimintavuonna 145,1 miljoonaan euroon, kasvua 18,6 %. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 13,6 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 11,0 milj. euroa. Oman pääoman tuotto supistui ja oli 6,5 %, edellisvuonna 7,1 %. Sijoitetun pääoman tuotto supistui samoin 3,4 %:iin, edellisvuonna se oli 4,8 %. Liiketoiminnan kassavirta oli 15,7 miljoonaa ja vakavaraisuus 39,7 %. Emoyhtiön osakkaille jaetaan osinkona yhteensä 1,18 milj. euroa. Se vastaa 24 %:n tuottoa emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta. Konsernin tulevaisuudennäkymät Pitkäjänteinen panostamisemme uusiutuvaan energiaan jatkuu. Kahden uuden tuulipuiston investointipäätös tehdään todennäköisesti v. 2015. Metsäpolttoaineen uusi tukipolitiikka ja turpeen uusi veropolitiikka toivottavasti vähentävät hiilen käyttöä. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto, poislukien sähköntuotanto, parantanee kannattavuutta tänä vuonna. Svegin uuden lämpövoimalan rakentamisesta päätetään todennäköisesti tänä vuonna. Asiakkaamme ovat todella arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista. Samoin haluamme edistää sähkön, lämmön ja veden tehokkaita säästömahdollisuuksia. Viimeisimmän asiakaskyselymme mukaan asiakkaamme arvostavat tarjoamaamme paikallista palvelua. Se näkyy myös asiakkaidemme meille osoittamasta suuresta luottamuksesta. Haluan kiittää siitä lämpimästi asiakkaitamme. Haluan myös kiittää henkilökuntaamme hyvästä työstä varsin tapahtumarikkaana vuonna, samoin omistajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Huhtikuussa 2015, Stefan Storholm, toimitusjohtaja 7 Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Vörå till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Puhuri Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärr- värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag – i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktio- nen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Kållby och Ylivieska. Vi har också ett dotterbolag i Sverige, Härjeåns Kraft Ab. Sammanlagt sysselsätter vi 171 personer. w Katternökoncernen består av: Katternö moderbolaget ägs av: Moderbolag • Oy Katternö Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . tjänsteproduktion för koncernbolagen och ägarna Dotterbolag • Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion, elhandel och värmedistribution • Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion • Katternö Kraft Oy Ab . . . . . . . . . . . . elproduktion • Herrfors Nät-Verkko Oy Ab . . . . . . . nätverksamhet • KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . utveckling • Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . torv- och träpellets produktion • Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion och -distribution • Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 % • Jakobstads Energi Ab. . . . .40,32 % • Jeppo Kraft Andelslag . . . . .0,04 % • Korpelan Energia Oy . . . . .26,54 % • Kronoby Energi Ab . . . . . . . . 4,12 % • Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 % • Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 % Andelar i andra företag • Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . elproduktion • Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion • EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion • Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . elproduktion • Tunturivoima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion • Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . elproduktion • Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion • Katternö Kärnkraft Oy Ab . . . . . . . . elproduktion Katternö i korthet Gun-Marie Wiis Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin 8 tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia – omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Kolpissa ja Ylivieskassa. Meillä on myös tytäryhtiö Ruotsissa, Härjeåns Kraft Ab. Yhteensä palveluksessamme on 171 henkilöä. w Katternö konserniin kuuluvat: Katternö emoyhtiön omistajat: Emoyhtiö • Oy Katternö Ab. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .palvelutuotanto konserniyhtiöille • Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 % • Pietarsaaren Energia Oy . .40,32 % • Jepuan voima Sähköosuuskunta . . . . . . . .0,04 % • Korpelan Energia Oy . . . . .26,54 % • Kruunupyyn Energia Oy . . . 4,12 % • Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 % • Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 % ja omistajat Tytäryhtiöt • Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu • Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntuotanto • Katternö Kraft Oy Ab. . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. . . . . . . . . .verkkotoiminta • KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .kehitys • Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . . .turve- ja puupellettituotanto • Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto ja -jakelu Osuuksia muissa yhtiöissä • Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntoiminta • EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Tunturivoima Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto • Katternö Kärnkraft Oy Ab. . . . . . . . . . .sähköntuotanto 9 U nder verksamhetsåret 2014 fortsatte lågkonjunkturen att sätta sina spår i den finländska ekonomin. Den totala elförbrukningen i Finland sjönk med 0,8 %. Inom Katternöområdet minskade elförbrukningen med 1,4 %. Områdeselpriset för Finland sjönk från 41,2 euro per megawattimme året innan till 36,0 euro per megawattimme. Detta medförde att nettoimporten av el till Finland ökade och stod för hela 21,6 % av elförbrukningen. Tyvärr medförde detta också att utnyttjandegraden för våra kraftverk sjönk drastiskt. Resultatutveckling Utvecklingen av koncernens omsätt- ning och resultat påverkades såväl av fortsättningsvis låga elpriser som av den milda vintern. Katternö koncernens omsättning för 2014 ökade med 18,6 % till 145,1 milj. euro (122,4). Ökningen i omsättningen kommer främst från Härjeåns Kraft koncernen som i fjol ingick i koncernen från halvårsskiftet, medan den för 2014 ingår hela året. Koncernens rörelsevinst uppgick till 14,5 miljoner euro (12,2). Det förbättrade rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle Ab och från Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmatningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns Kraft koncernen bidrar starkt till ökningen i rörelseresultatet. I dotterbolaget Oy Herrfors Ab sjönk rörelseresultatet för elhandeln på grund av de låga elbörspriserna. Även fjärrvärmeverksamhetens rörelseresultat sjönk på grund av de lägre volymerna på grund av den milda vintern. Nätverksamhetens rörelseresultat var ungefär på samma nivå som fjolåret. Koncernens avkastning på det egna kapitalet sjönk till 6,5 % (7,1 %) och avkastningen på det investerade kapitalet var 3,4 % (4,8 %). På grund av köpet av Jakobstads Energiverks affärsverksamheter 31.12.2014 ökande den räntebärande skulden och uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 176,2 miljoner euro Thomas Sandkulla Ekonomisk översikt 2014 Talouskatsaus 2014 L ama jätti edelleen jälkiään Suomen talouselämään vuonna 2014. Suomen kokonaissähkönkulutus supistui 0,8 %. Katternön alueella sähkönkulutus supistui 1,4 %. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 41,2 eurosta megawattitunnilta 36,0 euroon megawattitunnilta. Niinpä sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi ja muodosti peräti 21,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Valitettavasti myös voimaloidemme käyttöaste laski sen vuoksi rajusti. Tuloskehitys Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehittymiseen vaikuttivat edelleen sekä matalat sähkönhinnat että leu10 to talvi. Katternö-konsernin vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 18,6 % ja oli kaikkineen 145,1 miljoonaa euroa (122,4). Liikevaihdon kasvu johtuu lähinnä Härjeåns Kraft -konsernista, joka viime vuonna sisältyi konsernin lukuihin vasta heinäkuusta lähtien mutta vuonna 2014 koko vuoden. Konsernin liikevoitto oli 14,5 milj. euroa (12,2). Liikevoiton kasvu aiheutuu osin Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä ja osin Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft -konserni vaikuttaa vahvasti liiketuloksen kasvuun. Oy Herrfors Ab -tytäryhtiön sähkökaupan liiketulos supistui matalamman sähköpörssihinnan vuoksi. Myös kaukolämpötoiminnan liiketulos laski leudosta talvesta aiheutuneiden pienempien volyymien vuoksi. Verkkotoiminnan liiketulos oli suunnilleen edellisvuoden tasolla. Konsernin oman pääoman tuotto supistui 6,5 prosenttiin (7,1 %) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 3,4 % (4,8 %). Korollisen velan määrä lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoimintojen oston (31.12.2014) vuoksi ja oli tilikauden lopussa 176,2 miljoonaa euroa (107,0). Yhtiön vakavaraisuus laski suurem- (107,0). Koncernens soliditet, sjönk på grund av den större lånestocken till 39,7 % (47,7 %). Rörelsens kassaflöde i koncernen förbättrades och uppgick till 16,8 miljoner euro (13,3). Investeringar Under verksamhetsåret har koncernens investeringar varit totalt 90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3 miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 46,9 miljoner euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 5,9 miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1 (2,8) man lainakannan vuoksi 39,7 %:iin (47,7 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta koheni ja oli 15,7 miljoonaa euroa (13,3). Investoinnit Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 90,2 miljoonaa euroa (30,2), joista 88,3 miljoonaa (24,5) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 2,0 milj. euroa (5,6) osakkeisiin ja osuuksiin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 46,9 miljoonaa euroa (17,4), sähkökaupan ja tuotannon investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 34,5 milj. euroa (1,5) sekä investoinnit turvetuotantoon 1,1 milj. euroa (2,8). Vuoden 2014 luvut sisältävät myös Pietarsaaren miljoner euro. I siffrorna 2014 års siffror igår även köpet av Jakobstads Energiverk. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Investeringarna i Härjeåns Kraft och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki som Katternö Kraft torde också ge utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. w Framtidsutsikter Lågkonjunkturen verkar fortsätta med låga elpriser som följd även under 2015. Detta medför fortsatt begränsad användning av bolagets produktionsresurser. Köpet av affärsverksamheterna i Jakobstads Energiverk av Staden Jakobstad i slutet av 2014, frånsett elproduktionen, torde medföra att omsättningen ökar och lönsamheten förbättras för koncernen 2015. Energialaitoksen oston. Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. livoimaan niin Perhonjoessa kuin Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja nostanevat kannattavuutta. w Tulevaisuudennäkymät Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat jatkunevat myös vuonna 2015. Näin ollen yhtiön tuotantoresurssit lienevät edelleen rajoitetussa käytössä. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto vuoden 2014 lopussa, poislukien sähköntuotanto, lisännee konsernin liikevaihtoa ja parantanee konsernin kannattavuutta vuonna 2015. Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuu11 H ärjedalens Miljöbränsle Ab har ett år bakom sig med stora förändringar. Under året såldes fabriken till Härjeåns Energi som blev ett nybildat dotterbolag till Härjeåns Kraft. I köpet ingick all pellets- och brikettverksamhet så att i HMAB lämnade endast torvproduktionen samt alla torvkoncessioner. Samtidigt gjordes ett leveransavtal mellan bolagen så att all torv som fabriken använder kommer att levereras från HMAB. All personal övergick samtidigt till Härjeåns Energi och de resurser som HMAB behöver levereras framdeles av Härjeåns Energi. Produktionssäsongen lyckades utmärkt även om vädret inte var det ultimata för torvproduktion. Sommarens saldo blev ca 70 000 ton torrsubstans vilket betyder att det finns ungefär 80 000 ton extra torv i lager och motsvarar lite över ett års behov. Det känns tryggt att torvproduktionen är säkrad för flera år framöver även om torvskörden en sommar skulle slå helt fel. Samtidigt har all den insats som gjorts på torvmarkerna de senaste åren gett resultat och tryggar en årsproduktion mellan 60 000 och 80 000 ton torrsubstans. Under året fick fabriken också en ny kund på torvbriket- terna vilket gjorde att torvbrikettsproduktionen uppgick till ca 60 000 ton briketter. Arbetet med nya koncessioner framskred så att vi i början av året kunde lämna in en komplett tillståndsansökan på ett 90 ha stort område. Under 2015 har länsstyreslen lovat återkomma till ett utlåtande och beslut i frågan. Detta har en stor betydelse för framtiden i och med att det ansökta området är en opåverkad torvmyr av klass 2 och som automatiskt anses ha ett högre naturvärde. I och med att de flesta myrar i Härjedalen är opåverkade betyder det att de flesta av dem BIOBRÄNSLEFABRIKEN I HÄRJEDALEN Härjeåns Energi köpte HMAB:s biobränslefabrik klassas som tvåor. För att vi framdeles skall kunna trygga en tillräcklig torvproduktion behövs ett visst antal av klass 2 myrar tas i bruk. På träsidan skedde igen ett litet uppsving eftersom träpelletsproduktionen uppgick under året till ca 60 000 ton och tillsammans med träbriketterna blev det en träproduktion på sammanlagt 75 000 ton. Via det gemensamma försäljningsbolaget med Rindi Pellets kunde villakundsmarknaden öka till 20 000 ton. Resten av träpelletsen levererades till större värmeverk eller till större fastighetsbolag som köper pelletsen i bulk. Vår strävan är att växa på sikt och att uppnå en träproduktion på totalt ca 100 000 ton. Volymerna till slutkundsmarknaden som levereras i små 16 kg säckförpackningar kommer att öka men samtidigt också volymerna till större värmeverk med tågleveranser i brandsäkra containrar. Genom att vi har en god tillgång till järnväg kan vi lätt transportera produkterna på ett kostnadseffektivt sätt till bland annat Mälardalen. Vårt leveranskoncept går ut på att vara flexibla och leverera fritt fabriken i Sveg eller fritt mottagningsfickan vid kundens värmeverk. Tillgången till träråvara inom Härjedalen och Jämtland är god och därför är prisnivån på en konkurrenskraftig nivå. Planeringen av kraftvärmeverket för att försörja fabriken med både ånga, el och fjärrvärme fortsatte under året. Målsättningen är att starta projektet och underteckna de första kontrakten under 2015. Kraftvärmeverket kommer att producera betydligt mer el än den förbrukar och i Sverige erhålls elcertifikat i 15 år för all den el som produceras med biobränslen eller torv. Via ett eget kraftvärmeverk blir också produktionen av träprodukterna billigare i och med billigare torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. Under 2015 har regeringen som uppgift att kontrollera elcertifikatsystemet och enligt de inkomna yttrandena ser det positivt ut för torvens del. Energimyndigheten konstaterar i sitt yttrande: ”Torv används för att producera endast en liten del av den elcertifikatberättigade elen och andelen bedöms minska ytterligare. I de anläggningar som är elcertifikatberättigade är certifikaten viktiga för torvens konkurrenskraft gentemot alternativa bränslen. Sannolikt skulle ett slopande av riittävän turvetuotannon, myös luokan 2 soita on otettava korjuukäyttöön. Puupolttoainetuotanto koki jälleen pienen nousun, sillä puupellettien tuotanto ylsi viime vuonna noin 60 000 tonniin. Yhdessä puubrikettien tuotannon kanssa puutuotanto nousi 75 000 tonniin. Omakotimarkkinoiden osuus kohosi Rindi Pelletsin kanssa yhteisen myyntiyhtiön avulla 20 000 tonniin. Loput puupelleteistä toimitettiin suurehkoille lämpövoimaloille tai suurille kiinteistöyhtiöille, jotka ostavat pellettejä bulkkiasiakkaina. Pyrimme pitkäjänteiseen kasvuun ja saavuttamaan kaikkiaan noin 100 000 tonnin puupolttoainetuotannon. Tavoitteena on lisätä loppuasiakasmarkkinoille toimitettavien pienten 16 kg säkkipakkausten sekä suurehkoille lämpövoimaloille junakuljetuksina paloturvallisissa konteissa toimitettavan tavaran määriä. Koska käytettävissämme on hyvät rautatieyhteydet, voimme helposti kuljettaa tuotteet kustannustehokkaasti muun muassa Ruotsin Mälardaleniin. Toimituskonseptimme mukaisesti olemme joustavia ja toimitamme tuotteen vapaasti tehtaalta Svegissä tai vapaasti asiakkaan lämpövoimalan vastaanottopisteeseen. Puuraakaaineen saatavuus on Härjedalenissa ja Jämtlannissa hyvällä tasolla, minkä ansiosta hintamme ovat kilpailukykyisiä. Suunnitelmat uuden voimalan rakentamiseksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä jatkuivat vuoden aikana. Pyrimme käynnistämään hankkeen ja allekirjoittamaan ensimmäiset sopimukset vuoden 2015 aikana. Lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella tuotetulle sähkölle. Puutuotteiden tuotanto on oman lämpövoimalan ansiosta halvempaa, koska kuivatus on edullisempaa ja lämpövoimalan kanssa on muitakin synergiaetuja. Hallitus aikoo tarkastella sähkösertifikaattijärjestelmää vuoden 2015 aikana, ja alustavien lausuntojen mukaan turpeen tilanne näyttää myönteiseltä. Energimyndigheten (Ruotsin energiaviranomainen) toteaa lausunnossaan:”Turpeella tuotetaan vain pieni osa sähkösertifikaattiin oikeuttavasta sähköstä, ja osuuden arvioidaan supistuvan entisestään. Sertifikaatti on sen saaneille laitoksille tärkeä turpeen Karl Vilhjálmsson HÄRJEDALENIN BIOPOLTTOAINETEHDAS Härjeåns Energi AB osti HMAB:n biopolttoainetehtaan H ärjedalens Miljöbränsle AB:llä on takanaan suurten muutosten vuosi, sillä tehdas myytiin Härjeåns Energi AB:lle, Härjeåns Kraftin vastaperustetulle tytäryhtiölle. Kauppaan sisältyi koko pelletti- ja brikettitoiminta, joten HMAB:lle jäi ainoastaan turvetuotanto ja kaikki turpeenottoluvat. Yhtiöt solmivat samalla toimitussopimuksen, jonka nojalla HMAB toimittaa tehtaalle kaiken tehtaalla käytettävän turpeen. Myös henkilökunta siirtyi Härjeåns Energin palvelukseen, ja Härjeåns Energi toimittaa vastedes kaikki HMAB:n tarvitsemat resurssit. 12 Turvetuotantokausi oli erinomainen, vaikka sää ei ollutkaan tuotannolle kaikkein otollisin. Kesän korjuutuloksena oli noin 70 000 tonnia kuiva-ainetta, joten varastossa on noin 80 000 tonnia ylimääräistä turvetta eli hieman yli vuoden tarvetta vastaava määrä. Turpeensaanti on siis turvattu useiksi vuosiksi, vaikka korjuutulos jonain vuotena jäisikin huonoksi. Turvemaille viime vuosina tehdyt panostukset ovat samalla kantaneet hedelmää ja turvanneet 60 000–80 000 kuiva-ainetonnin vuosituotannon. Lisäksi tehdas sai uuden turvebrikettiasiakkaan toimintavuoden aikana, minkä ansi- osta turvebrikettien tuotanto nousi noin 60 000 tonniin. Uusien toimilupahakemusten valmistelu eteni, ja pystyimme vuoden alussa jättämään lupahakemuksen 90 hehtaarin suuruisesta alueesta. Lääninhallitus on luvannut antaa asiasta lausunnon ja päätöksen vuoden 2015 aikana. Päätöksellä on suuri merkitys tulevaisuudelle, sillä kyseinen alue on luokan 2 koskematonta turvesuota, jolla katsotaan automaattisesti olevan suuri luontoarvo. Valtaosa Härjedalenin soista on koskemattomia, joten useimmat niistä lasketaan luokan 2 soiksi. Jotta voimme jatkossakin turvata 13 stödet från elcertifikatsystemet därför minska torvbranschens omsättning. Effekten skulle dock begränsas av att en betydande andel av den totala energitorvsanvändningen sker i anläggningar som inte ingår i elcertifikatsystemet. Sammanfattningsvis betyder torven lite för elcertifikatsystemet medan elcertifikatsystemet har en viss men begränsad betydelse för torvbranschen. Om omständigheterna inte förändras rekommenderar Energimyndigheten att elproduktion med torv som bränsle även fortsättningsvis berättigar till elcertifikat.” w Karl Vilhjálmsson kilpailukyvyn kannalta verrattuna vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Tämän takia sähkösertifikaattijärjestelmän tuen lakkauttaminen todennäköisesti supistaisi turvealan liikevaihtoa. Vaikutuksia rajoittaisi kuitenkin se, että merkittävä osuus energiaturpeesta käytetään laitoksissa, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin. Lyhyesti sanottuna turpeella on vähäinen merkitys sähkösertifikaattijärjestelmälle, kun taas järjestelmällä on selkeä mutta rajallinen merkitys turvealalle. Mikäli olosuhteissa ei tapahdu muutoksia, Energimyndigheten suosittelee, että turvepolttoainetta käyttävälle sähköntuotannolle myönnetään jatkossakin sähkösertifikaatti.” w 14 Andreas Rasmus Nytt importrekord på el Kännetecknande för 2014 var att lågkonjunkturen fortsatte och att vi hade varmare väder än normalt, vilket gjorde att elförbrukningen minskade i Finland med –0,8 %. Totalt förbrukade Finland 83,3 TWh el. För industrins del var minskningen något större än inom de övriga sektorerna –1,2 %. Nettoimporten från utlandet och främst Sverige ökade från 18,7% till 21,6% vilket motsvarade 18 TWh el och utgjorde nytt importrekord. Importen från Ryssland minskade med ca 25 % jämfört med 2013 och var dryga 3 TWh 2014. Främsta orsaken till minskningen fortsättningsvis är att man övergick till kapacitetsmarknad i Ryssland för några år sedan. En ny överföringsförbindelse till Estland, som togs i bruk under 2014, gjorde att elexporten till Estland mer än fördubblades jämfört med året innan och uppgick till 3,5 TWh. Finlands elförbrukningstopp, 14 367 MW, var den 20.1 kl. 8–9. Vindkraftsproduktionen i Finland ökade 2014 med 43 % och överskred gränsen på en terawattimme. Totalt producerades 1,1 TWh vindel. Nytt rekord gjorde man även på utsläppssidan. 74 % av elen som producerades i Finland, 65,4 TWh, var utsläppsfria. Genomsnittspriset på den nordiska elmarknaden var betydligt lägre jämfört med året innan. Man får gå tillbaka ända till år 2007 för att hitta motsvarande låga priser. En fortsatt lågkonjunktur med svag efterfrågan på el, stor tillgång på vattenkraft, låga priser på utsläppsrätter men även utökad vindkraftsproduktion i Norden var orsaker som bidrog till att priserna hölls nere. Medelmarknadspriset på el i Finland 2014 var 36,02 euro/MWh, vilket var en Elmarknaden, kraftproduktionen och slutkundsförsäljningen 2014 Mats Sandström Sähkömarkkinat, energiantuotanto ja loppuasiakasmyynti v. 2014 Uusi sähkön tuontiennätys Lamakauden jatkuminen ja tavallista leudompi sää leimasivat vuotta 2014, minkä vuoksi sähkönkulutus supistui vuoden aikana Suomessa 0,8 %. Koko Suomen sähkönkulutus oli 83,3 TWh. Teollisuuden sähkönkulutus supistui 1,2 % eli hiukan muita sektoreja enemmän. Nettotuonti ulkomailta ja erityisesti Ruotsista kasvoi 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin, 18 TWh sähköä, joka oli uusi tuontiennätys. Tuonti Venäjältä laski noin 25 % edellisvuoteen verrattuna ja oli v. 2014 runsaat 3 TWh. Supistumisen pääsyynä oli muutaman vuoden takainen kapasiteettimaksujen käyttöönotto Venäjällä. Vuonna 2014 käyttöön otettu uusi siirtokaapeli Viroon yli kaksinkertaisti sähkön viennin Viroon edellisvuoteen verrattuna. Vienti nousi 3,5 terawattituntiin. Suomen sähkönkulutuksen huippu, 14 367 MW, mitattiin 20. tammikuuta klo 8–9. Suomen tuulivoimatuotanto kasvoi vuoden aikana 43 % ja ylitti yhden terawattitunnin rajan. Yhteensä tuulisähköä tuotettiin 1,1 TWh. Myös päästöpuolella tehtiin uusi ennätys, sillä kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä 74 % (eli 65,4 TWh) oli päästötöntä. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskihinta oli huomattavasti edellisvuotta alhaisempi. Markkinoilla oli yhtä matalat hinnat viimeksi vuonna 2007. Laman jatkuminen ja sähkön heikko kysyntä, vesivoiman hyvä saatavuus, päästöoikeuksien alhaiset hinnat mutta myös Pohjoismaiden lisääntynyt tuulivoimatuotanto vaikuttivat osaltaan hintojen säilymiseen matalalla tasolla. Sähkön keskimarkkinahinta v. 2014 oli Suomessa 36,02€/MWh, mikä oli noin 12,5 % vähemmän kuin edellisvuonna. 15 minskning på ca –12,5 % jämfört med året innan. Koncernens kraftproduktion Alholmens Krafts AK2 startades upp i januari efter stoppet över juloch nyårshelgen och var därefter i varierande drift fram till det planerade underhållstoppet 23.5. Under vårvintern togs AK2 ur produktion i perioder p.g.a. lågt elpris. Kraftverket startades upp igen efter underhållstoppet 15.6 och var därefter i drift fram till jul med undantag av en veckas stopp p.g.a. låga elpriser och ett par korta avbrott p.g.a. tekniska problem. Reservkraftverket AK1 har varit i drift vid AK2:s stagnationer. För Kanteleen Voima Oy:s del var kraftverkets produktion högre detta år jämfört med 2013 men blev dock mindre än budgeterat. Orsakerna till den låga elproduktionen var låga elpriser och sjunkande kolpriset vilket gör det svårt att konkurrera med kolkondenskraftverken på elmarknaden. Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag Puhuri Oy:s andra vindkraftspark, Kopsa 2, med tio stycken 3,3 MW och 137 m höga vindturbiner i Brahestad blev klart i slutet av året. Kärnkraftsprojekten Inom TVO:s Olkiluoto 3 projektet har man på vårsidan genomfört lyckade tryck- och tätningstester. Den för anläggningens färdigställande viktiga automations arbete har fortskridit och automationstesterna har blivit utförda enligt plan och tidtabell. Fördröjningen av OL3-projektet har även påverkat OL4-projektet. TVO:s ansökan om förlängning av det ikraftvarande principbeslutet för OL4 blev förkastat i statsrådets behandling. OL4:s principbeslut är nu i kraft till den 30.6.2015. Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy gjorde i april ett bindande beslut om byggandet och finansiering av Hanhikivi 1 kärnkraftverket i Pyhäjoki. I december godkände regeringen Fennovoimas kompletteringsansökan gällande principbeslutet. Lokala vattenkraften Vattenkraftproduktionen sjönk ytterligare under 2014 jämfört med 2013 som var ett någorlunda normalt år. Året var exceptionellt i det avseendet att vårflödet kom igång redan på vintern vilket gjorde att vi fick en torrare vår och sommar än normalt. Det var först i november och december som produktionen återhämtade sig något. Koncernens vattenkraftproduktion i Esse och Perho åar minskade därmed med –18 % jämfört med 2013. Under verksamhetsåret infördes samdejourering med nät- och vattenkraftspersonalen och behövlig skolning ordnades åt personalen. Större underhållsarbeten som utfördes under året var lagerbyte på Herrfors 1 turbinens växel samt en ny understation till Björkfors kraftverk. Djupsjöbacka kraftverksprojekt har fortskridit under året och man ser som bäst på olika turbinalternativ för kraftverket. Under 2013 besvärade sig Herrfors till Högsta förvaltningsdomstolen gällande Vasa förvaltningsdomstols beslut att avslå Herrfors byggnadsoch driftillstånd för Kiitola kraftverksprojekt. I augusti 2014 beslöt Högsta förvaltningsdomstolen att upphäva Vasa förvaltningsdomstols beslut och återförvisa saken till förvaltningsdomstolen för ny behandling. Ansökan om att justera vissa tillståndsvillkor för att öka fallhöjden vid Björkfors kraftverk som söktes 2012 är ännu under behandling hos Regionförvaltningsverket i Västraoch Inre Finland. Slutkundsförsäljningen Herrfors erbjuder sina kunder olika typer av produkter. Största delen av våra kunder föredrar våra standardprodukter, allmän el, tvåtidsel och årtidsel, medan övriga hellre väljer att aktivt följa med marknaden med mera skräddarsydda produkter. De låga elpriserna och det milda vädret påverkade även elförsäljningen. Herrfors slutkundsförsäljning minskade med –0,6 % jämfört med föregående år. Under året deltog Herrfors på vårmarknaden i Ylivieska och under Jakobsdagarna i Jakobstad med en infopunkt. På Jakobsdagarna var det även möjligt att provköra bolagets elbil vilket var ytterst uppskattat. Installationen av laddningsstolpen för elbilar blev framskjutet och kommer nu istället att installeras våren 2015. Platsen kommer att vara på Köpmansgatan invid Rådhuset. Genom vår kundtidning Katternö som under året utkommit tre gånger har vi aktivt informerat om miljöoch energifrågor samt också vad som har varit aktuellt inom Katternö gruppen. Nytt för i år är att även Härjeåns Krafts elförsäljningsbolag, Fyrfasens kunder i Sverige har fått Katternö tidningen. w Oy Herrfors Ab Produktion /tuotanto Mats Sandström Konsernin energiantuotanto Alholmens Kraftin AK2 käynnistettiin tammikuussa joulun ja uudenvuoden pyhien seisokin jälkeen, ja se oli vaihtelevasti käytössä aina 23. toukokuuta alkaneeseen suunniteltuun huoltoseisokkiin saakka. AK2 otettiin kevättalvella ajoittain pois käytöstä alhaisen sähkönhinnan takia. Voimala käynnistettiin uudelleen huoltoseisokin jälkeen 15. kesäkuuta, ja se oli käynnissä jouluun asti. Voimala oli tuona aikana viikon poissa käytöstä alhaisten sähkönhintojen ja teknisten ongelmien aiheuttamien muutamien lyhyiden katkosten takia. Varavoimala AK1 oli käytössä milloin AK2 oli pysähdyksissä. Kanteleen Voima Oy:n tuotanto oli suurempi vuoteen 2013 verrattuna mutta jäi silti budjetoitua pienemmäksi. Vähäisen sähköntuotannon 16 syynä olivat alhaiset sähkönhinnat ja hiilen hinnan lasku, mikä vaikeutti kilpailua kivihiililauhdevoimaloiden kanssa sähkömarkkinoilla. Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön Puhuri Oy:n toinen tuulivoimapuisto, Kopsa 2, jossa on kymmenen 3,3 MW:n 137 metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui Raahessa vuoden lopussa. Ydinvoimahanke TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeessa on keväällä suoritettu onnistuneesti paine- ja tiiviystestit. Laitoksen valmistumiselle tärkeät automaatiotyöt ovat edistyneet ja automaatiotestit on toteutettu suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. OL3-hankkeen viivästyminen on vaikuttanut myös OL4-hankkeeseen. Valtioneuvosto hylkäsi TVO:n hakemuksen OL4:n nykyisen pe- riaatepäätöksen pidentämisestä. OL4:n periaatepäätös on voimassa 30.6.2015 asti. Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät huhtikuussa sitovan päätöksen Pyhäjoelle sijoitettavan Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoituksesta. Hallitus hyväksyi joulukuussa Fennovoiman periaatepäätöstä koskeneen täydennyshakemuksen. Paikallinen vesivoima Vesivoimatuotanto supistui entisestään vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen, joka oli jokseenkin normaalivuosi. 2014 oli poikkeuksellinen, koska kevättulva lähti käyntiin jo talvella, minkä vuoksi kevät ja kesä olivat tavanomaista kuivempia. Tuotanto palautui normaalimpiin uomiin vasta marras-joulukuussa. Konsernin vesivoimatuotanto Ähtä- vänjoessa ja Perhonjoessa supistui 18 % vuoteen 2013 verrattuna. Verkko- ja vesivoimahenkilöstön yhteispäivystys otettiin käyttöön toimintavuoden aikana ja henkilökunnalle järjestettiin siihen tarvittavaa koulutusta. Suurimpina huoltotöinä toteutettiin Herrfors 1 -turbiinin vaihteen laakerinvaihto sekä Björkforsin voimalan uusi ala-asema. Djupsjöbackan voimalahanke on edennyt vuoden mittaan ja parhaillaan tutkitaan voimalan eri turbiinivaihtoehtoja. Herrfors valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2013 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa Kiitolan voimalahanketta koskenut Herrforsin rakentamis- ja käyttölupa hylättiin. Korkein hallinto-oikeus kumosi elokuussa 2014 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian uuteen käsittelyyn hallinto-oikeuteen. Vuonna 2012 jätetty hakemus tiettyjen lupaehtojen muuttamiseksi, jotta Björkforsin voimalan pudotuskorkeutta voitaisiin lisätä, on vielä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä. Loppuasiakasmyynti Herrfors tarjoaa asiakkailleen erityyppisiä tuotteita. Suurin osa asiakkaistamme suosii vakiotuotteitamme, yleissähköä, aikasähköä ja kausisähköä, kun taas toiset haluavat mieluummin seurata aktiivisesti markkinoita räätälöidympien tuotteiden avulla. Alhaiset sähkönhinnat ja leuto sää vaikuttivat myös sähkönmyyntiin. Herrforsin loppuasiakasmyynti supistui 0,6 % edellisvuoteen verrattuna. Herrfors osallistui v. 2014 Yli- vieskan kevätmarkkinoille ja Pietarsaaren Jaakon Päiville omalla infopisteellä. Markkinavieraat saivat Jaakon Päivillä myös koeajaa yhtiön sähköautoa, mikä oli kovasti suosittu mahdollisuus. Sähköautojen latauspylvään asennus siirrettiin tehtäväksi keväällä 2015. Latauspylväs tulee Pietarsaaren Kauppiaankadulle Raatihuoneen viereen. Olemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä Katternö-asiakaslehdessämme tiedottaneet aktiivisesti ympäristö- ja energia-asioista ja myös Katternö-ryhmän ajankohtaisista asioista. Tämän vuoden uutuutena Katternö-lehti on lähetetty myös Härjeåns Kraftin sähkönmyyntiyhtiön, Fyrfasenin, asiakkaille Ruotsiin. w 17 U nder året gjordes långtgående planer på en ännu säkrare el leverans inom vårt distributionsområde. Planerna går ut på att regionnätet på 110 kV är trädsäkrat i och med en bred linjegata. Linjegatan som är mellan 20 till 26 meter kan endast i yttersta extrema lägen hotas av fallande träd på linorna. Via förebyggande åtgärder och patrullering kan man förhindra att så höga träd växer upp i närheten av linjegatorna. Med jämna mellanrum har också nätinnehavaren rätt att fälla alla träd 10 meter på båda sidorna om linjegatan. Arbetet med trädsäkringen startas från varje elstation. Varje enskild utgång betraktas ur stormens synvinkel så att ledningen ersätts med jordkabel eller att man ser till att linjegatorna är tillräckligt breda där man korsar skogsområden. De utgångar som är främst utplacerade på åkermark är redan i sig vädersäkrade. Denna genomgång kommer att ta tid eftersom vi inom vårt distributionsområde har ett 40-tal utgående högspänningslinjer med en total längd på ca 1000 km. Målsättningen med denna plan är att vi år 2030 har ett vädersäkert system och enligt de prelimnära investeringsplanerna kommer detta att kosta oss ca 3–4 miljoner euro per år. Totalinvesteringen blir med andra ord under en 15 års period sammanlagt 50–60 miljoner euro. Elförbrukningen inom Katternö gruppen och därmed elöverföring i regionnätet sjönk med drygt 1,4 % och blev ungefär 1 200 GWh. Året präglades av en varm väderlek vilket syntes speciellt i början och slutet av året. Enligt Meteorologiska institutets statistik var året ur regional synpunkt på många håll rekordvarmt i ett område som sträcker sig från Satakunta till Norra Österbottens västra del och Norra Savolax. Även på andra håll var året sällsynt ELNÄTVERKSAMHETEN Arbetet med utvecklingsplanerna påbörjades Seppo Tupeli eller exceptionellt varmt. I medeltal var 2014 cirka 1,6 grader varmare än långtidsmedelvärdet, dvs. perioden 1981–2010. Vi drabbades av en snöstorm i början november som förorsakade en hel del bekymmer i vårt nät. Förutom problem i distributionsnätet accentuerades antalet driftsavbrott, totalt 40 000 strömlösa kunder, via ett stolpfel i regionnätet. En metallstolpe i centrum av Jakobstad föll till följd av hård vind, tydlig isbelastning på ledningarna samt en tjälfri mark. Dessa faktorer tillsammans fick stolpen att brista och falla ner. En stolpe av detta slag skall nog klara denna situation men av någon okänd orsak höll inte denna hörnstolpe för denna extrema belastning. Stolpen har nu blivit utbytt och ersatts med en stabilare konstruktion samt större stagplattor. Under vintern konstaterades en lång rad av kortare störningar inom hela vårt distributionsnät på grund av snölaster. Den tunga snön fastnade på träden så att kvistarna böjde sig och nuddade i ledningarna. Snölasten var under vintern den besvärligaste i mannaminne. Otroligt stora mängder träd måste till följd av dessa snöskador avverkas i vår region. Under året förnyades inom Katternö gruppen det gemensamma övervakningsprogrammet för elnäten. Under vintern startades också inköpsförhandlingarna om en uppgradering av nätets styrsystem. Tanken är att få systemet med alla dess funktionaliteter i drift under 2015. Installationen av de fjärravlästa mätarna är nu genomfört och det nya Generis energidatasystemet hanterar alla timvärden och beräknar balansen för alla kunder. Inom Herrfors distributionsområde blev det ännu en liten nedgång på överföringen med 0,4 %. Nya anslutningar har byggts under året i en jämn takt även om antalet anslutningar visar på en nedåtgående trend de senaste fem åren. Under året anslöts ca 110 nya abonnenter till vårt distributionsnät. Stora ersättningsinvesteringar har gjorts under året i speciellt Bennäs/ Lövö området samt i Terjärv. Gamla luftledningar har ersatts med jordkablar på både lågspänningsoch högspänningssidan. Allt för att ytterligare minska på avbrotten och att öka tillgängligheten enligt politikernas önskemål och som är dikterat i den nya elmarknadslagen. w poikkeuksellisen lämmin muuallakin Suomessa. Vuosi 2014 oli noin 1,6 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo (eli siis ajanjakso 1981–2010). Marraskuussa alueemme iski lumimyrsky, joka aiheutti jonkin verran ongelmia sähköverkoille. Jakeluverkoston ongelmien lisäksi sähkökatkosten määrä kasvoi (yhteensä 40 000 sähkötöntä kotitaloutta) alueverkon tolppavian takia. Pietarsaaren keskustassa sijainnut metallitolppa vaurioitui kovan tuulen, johtojen jääkuormituksen ja routimattoman maan yhteisvaikutuksesta, jolloin tolppa murtui ja kaatui maahan. Tämänkaltaisten metallitolppien pitäisi kestää tällaisia tilanteita, mutta kyseinen kulmatolppa ei jostain tuntemattomasta syystä selvinnyt tästä äärimmäisestä kuormituksesta. Tolppa on nyt vaihdettu ja korvattu vahvemmalla rakennelmalla sekä suuremmilla haruslaatoilla. Lumikuormat aiheuttivat talven aikana useita lyhyitä sähkökatkoksia koko jakeluverkossamme. Puihin kertyi raskaita lumikuormia, jolloin oksat taipuivat ja osuivat linjoihin. Viime talven lumikuorma oli hankalin miesmuistiin, ja alueellamme jouduttiin kaatamaan ennennäkemätön määrä puita lumivahinkojen takia. Katternö-ryhmässä uusittiin sähköverkkojen yhteinen valvontaohjelma toimintavuoden aikana. Talvella käynnistettiin myös ostoneuvottelut verkon ohjausjärjestelmän päivittämiseksi. Tarkoituksena on saada järjestelmä ja kaikki sen toiminnot käyttöön vuoden 2015 aikana. Etäluettavien mittareiden asennus on nyt saatu päätökseen, ja uusi Generisenergiatietojärjestelmä hoitaa kaikki tuntiarvot ja laskee kaikkien asiakkaiden sähkötaseet.Sähkönsiirto supistui Herrforsin jakelualueella 0,4 %. Uusia liittymiä on rakennettu tasaista vauhtia vuoden mittaan, vaikka liittymien määrä onkin hieman supistunut viiden viime vuoden ajan. Noin 110 uutta tilaajaa liittyi jakeluverkkoomme vuoden mittaan. Vuoden aikana tehtiin myös suuria korvausinvestointeja erityisesti Pännäisissä/Lövössä sekä Teerijärvellä. Vanhoja ilmajohtoja on korvattu maakaapeleilla sekä pien- että suurjännitepuolella. Sillä pyritään vähentämään katkosten määrää ja lisäämään sähkön saatavuutta poliitikkojen toiveiden ja uuden sähkömarkkinalain säädösten mukaisesti. w Katternö arkiv/arkisto SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Kehittämissuunnitelmatyö alkoi T oimintavuonna tehtiin kauaskantoisia suunnitelmia entistäkin turvatumman sähkönjakelun takaamiseksi jakelualueellamme. Suunnitelmat perustuvat 110 kV:n alueverkon suojaamiseen puilta leveän linjakadun avulla. Kun linjakatu on 20–26 metriä leveä, langoille voi kaatua puita vain harvinaisissa ääritilanteissa. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja partioinnin avulla voidaan estää puiden kasvaminen liian korkeiksi linjakatujen läheisyydessä. Verkonhaltijalla on myös oikeus kaataa puita tasaisin väliajoin kymmenen metrin alalta linjakadun molemmin puolin. 18 Suojaamistyöt aloitetaan jokaiselta sähköasemalta. Jokainen erillinen ulostulo tutkitaan myrskyn näkökulmasta siten, että ilmajohdot korvataan maakaapeleilla ja linjakatujen riittävä leveys taataan metsäalueilla. Peltomailla sijaitsevat linjat kestävät jo sinällään sään vaikutuksia. Tämä tarkastus vie aikaa, sillä jakelualueellamme on noin 40 suurjännitelinjaa, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 1000 kilometriä. Suunnitelman tavoitteena on säänkestävä järjestelmä vuoteen 2030 mennessä. Alustavien investointisuunnitelmien mukaan se tulee maksamaan meille 3–4 mil- joonaa euroa vuosittain. Kokonaiskustannukset seuraavan 15 vuoden ajalta nousevat siis 50–60 miljoonaan euroon. Katternö-ryhmän sähkönkulutus ja sitä kautta alueverkon sähkönsiirto supistui runsaat 1,4 %. Sähköä kulutettiin noin 1 200 GWh. Sää oli toimintavuonna kaikkinensa lämmin, mikä näkyi erityisesti vuoden alussa ja lopussa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi oli alueellisesta näkökulmasta katsottuna ennätyslämmin Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaan läntiseen osaan ja Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Vuosi oli harvinaisen tai 19 Å r 2014 blev ett händelserikt år med ett flertal både större och mindre projekt. IT-året präglades kanske mest av två projekt inom Katternögruppen. Ett helt nytt projekt, förnyelsen av vårt system för fjärrstyrning och -övervakning för elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA, samt en fortsättning på det sk. Signalnätsprojektet. En läsare med gott minne kanske kommer ihåg att projektet gällde att ersätta det gamla radiobaserade kommunikationssystemet med ett modernt kommunikationssystem byggd på säkrad fiber. Mera bakgrundsinformation om projektet finns i årsberättelsen 2013, som kan laddas ner på Katternös www-sidor. Kriterier för kommunikationssystemet var följande: • Bör vara mycket driftsäkert och får under inga omständigheter vara väderkänsligt. Dessutom ska reservkomponenter alltid finnas på hyllan för att kunna bytas ut med väldigt kort varsel • Knutpunkterna ska ha dieselsäkrad strömförsörjning och följaktligen klara sig utan extern strömtillförsel • Bör ha låga driftskostnader • Bör vara flexibel, dvs. enkelt att ta i bruk, underhålla samt expandera • Bör uppfylla såväl dagens som morgondagens kommunikationskrav Inom Katternögruppen har vi med några års drift bakom oss kunnat konstatera att resultaten motsvarar målsättningarna och driftsäkerheten har varit synnerligen god. Under år 2014 kopplades ett antal el-stationer upp på vårt kommunikationsnät samt en vindkraftspark. Förnyat system för fjärrstyrning och övervakning, MicroSCADA År 2013 beslöt Katternöbolagens driftkommitté att marschordningen för kommande tre större gemensamma satsningar ska vara IT 2014 Robert Ståhl följande; först ut en förnyelse av kommunikationssystemen, det sk. Signalnätet, inom vilket vi bygger själva basen för säker kommunikation inom gruppen. Därefter följer en förnyelse av MicroSCADA och under år 2015 en utvärdering och implementering av ett gemensamt system för rapportering, planering och övervakning av eldistributionsnäten. De flesta Katternö-bolagen har använt sig av samma system för fjärrstyrning och -övervakning av elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA. Inom gruppen har det funnits ett antal egna instanser med den gemensamma nämnaren att de flesta systemen har varit rätt ålderstigna. Det är dock skäl att påpeka att ifrågavarande system inte ska jämföras med vanlig konsumentmjukvara, där uppdateringscykeln är rätt tät. Vårt fall är snarare frågan om ett sk. industrisystem där uppdateringsoch livscykeln är rätt annorlunda. Inom Katternögruppen har det också förts många diskussioner kring en revidering och konsolidering av systemupplägget i samband med nästa större uppdatering av MicroSCADA. Olika scenarion och alternativ har bollats fram och tillbaka. Det stod dock klart för alla att vi vinner mest på att samköra projektet inom gruppen, dvs. för de bolag som ville vara med. Upplägget och tidpunkten kvarstod ännu att spikas. I början av år 2014 var således allt klart för start av MicroSCADA projektet. Efter flera månader av intensivt arbete fick bolagen inom projektgruppen under hösten sina system i operativt skick. I projektet deltog Jakobstads Energiverk, Kronoby Elverk, Vetelin Sähkölaitos, Esse Elektro-Kraft samt Herrfors. tettaisiin viestintäjärjestelmä (nk. Signaaliverkko), jolle koko ryhmän sisäinen turvallinen viestintä perustuu. Seuraavana uudistettaisiin MicroSCADA-järjestelmä, ja vuoden 2015 aikana toteutettaisiin sähköjakeluverkon raportoinnin, suunnittelun ja valvonnan yhteisen järjestelmän arviointi ja täytäntöönpano. Valtaosa Katternö-yhtiöistä on käyttänyt MicroSCADAa, samaa sähköasemien ja tuotantolaitosten kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmää. Muutamat tahot ovat käyttäneet omia järjestelmiään, mutta järjestelmien iäkkyys on ollut yhteistä kaikille. On kuitenkin paikallaan huomauttaa, ettei kyseisiä järjestelmiä tule verrata tavallisiin kuluttajaohjelmistoihin, joiden päivityssykli on aika tiheä. Meidän tapauksessamme on kyse nk. teollisuusjärjes- telmistä, joiden päivitys- ja elinkaari on melko erilainen. Katternö-ryhmässä on myös käyty useita keskusteluja järjestelmän tarkistuksesta ja yhtenäistämisestä samanaikaisesti MicroSCADAn seuraavan suuren päivityksen kanssa. Erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoja on palloteltu edestakaisin. Kaikki ovat kuitenkin ymmärtäneet, että suurin hyöty saadaan toteuttamalla hanke samanaikaisesti ryhmässä eli niissä yhtiöissä, jotka haluavat siihen osallistua. Järjestelyt ja ajankohdat ovat vielä vahvistamatta.Kaikki oli toisin sanoen valmiina MicroSCADA-hanketta varten vuoden 2014 alussa. Usean intensiivisen ja työntäyteisen kuukauden jälkeen hankeryhmään osallistuneet yhtiöt saivat järjestelmänsä toimintakuntoon syksyllä. Hankkeeseen osallistuivat Pietar- saaren Energialaitos, Kruunupyyn Sähkölaitos, Vetelin Sähkölaitos, Esse Elektro-Kraft ja Herrfors. Ny kommunikationsmast till Terjärv Kring mitten av 1980-talet reste dåvarande Ab Albäck Oy en kommunikationsmast på Brinksidan mitt i Terjäv centrum. År 2013 då det framkom att det inte mera fanns förutsättningar för en fortsättning med existerande mast beslöt vi att undersöka behovet för en ny mast och hitta en lämplig plats. Rätt snart visade det sig att det fanns ett antal lämpliga platser runtom i Terjärv och valet föll på Fårbrobacken, några kilometer från Terjärv centrum. Projektet startades i Mats Sandström IT 2014 V uosi 2014 sisälsi runsaasti tapahtumia sekä useita pieniä ja suuria hankkeita. IT-vuotta hallitsi ehkä eniten kaksi Katternö-ryhmän suurta hanketta. Ensimmäinen näistä oli täysin uusi hanke, jonka tarkoituksena oli uudistaa sähköasemien ja tuotantolaitosten vanha kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmä (MicroSCADA). Toinen hanke oli jatkoa nk. Signaaliverkkohankkeelle. Tarkkamuistiset lukijat ehkä muistavat, että Signaaliverkkohankkeen tarkoituksena oli korvata vanha, radiopohjainen viestintäjärjestelmä nykyaikaisella, varmennetulla kuituun perustuvalla viestintäjärjestelmällä. Hankkeesta on lisätietoa vuoden 2013 vuosiker20 tomuksessa, joka löytyy Katternön verkkosivuilta. Viestintäjärjestelmälle asetettiin seuraavat vaatimukset: • Sen on oltava erittäin käyttövarma eikä missään olosuhteissa herkkä sääoloille. Lisäksi varaosia on aina oltava hyllyllä, jotta osanvaihto voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. • Sen solmupisteissä on oltava diesel-varmistettu virransaanti, ja niiden tulee näin ollen selvitä ilman ulkoista virransaantia. • Sillä tulee olla matalat käyttökustannukset. • Sen on oltava joustava eli helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja laajentaa. • Sen on täytettävä niin nykypäivän kuin huomisenkin viestintävaatimukset. Olemme Katternö-ryhmässä muutaman vuoden käyttökokemuksen perusteella todenneet, että tulokset vastaavat tavoitteita ja että käyttövarmuus on ollut erittäin hyvä. Vuoden 2014 aikana viestintäverkkoomme kytkettiin useita sähköasemia ja yksi tuulivoimapuisto. MicroSCADA, kaukokäytön ja -valvonnan uudistettu järjestelmä Katternö-yhtiöiden käyttötoimikunta päätti vuonna 2013 kolmen suuren yhteisen hankkeen marssijärjestyksen. Ensimmäisenä uudis- Teerijärvelle uusi tietoliikennemasto Silloinen Ab Albäck Oy pystytti 1980-luvun puolivälissä tietoliikennemaston Brinksidaniin, Teerijärven keskustaan. Kun vuonna 2013 kävi ilmi, ettei vanhan maston käytölle ollut enää edellytyksiä, päätimme tutkia uuden maston tarvetta ja etsiä sille sopivan sijoituspaikan. Huomasimme pian, että Teerijärvellä oli useita sopivia sijoituspaikkoja, ja päädyimme lopulta Fårbrobackeniin, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Teerijärven keskustasta. Hanke käynnistyi tammikuun 2014 alussa, ja uusi masto pystytettiin saman vuoden syksyllä. Pyrimme hankkeen puitteissa 21 början av januari 2014 och den nya masten restes under hösten 2014. Inom projektet strävade vi till att så långt som möjligt använda oss av lokala entreprenörer. Till vår stora belåtenhet kunde vi konstatera att samarbetet med allt från markägare till myndigheter och entreprenörer fungerade exemplariskt. Utöver dessa nämnda projekt körde vi under året som gick en lång rad av olika IT projekt genom vilka vi strävar till att förbättra kundservicen och bli mera kostnadseffektiva. Den enskilda förbättring som våra kunder kanske enklast märker är den modul vi lanserade på våra www-sidor, genom vilken våra kunder kan följa med sin egen elförbrukning. w Fjärrvärmeproduktionen Bränsleförbrukningen vid Vieskan Voima 2009–2014 Vieskan Voiman polttoainekulutus 2009–2014 Andreas Rasmus Oy Perhonjoki Ab levererade under 2014 från Alholmens Kraft kraftverk utan några större problem totalt 190 GWh fjärrvärme till Jakobstads energiverk. En minskning med ca –1,9 % jämfört med 2013. Fjärrvärmeleveranserna 2014 följde fjolåret på månadsbasis i stora drag, men med något högre förbrukning i januari, maj och juni samt något lägre förbrukning i mars samt juli. I Ylivieska producerade kraftverket Vieskan Voima totalt 95 GWh fjärrvärme, vilket är en minskning på –1,6 % jämfört med året innan. Förutom fjärrvärme producerade kraftverket 23,6 GWh el och 6,2 GWh ånga. Vieskan Voimas driftsäkerhet och tillgänglighet förbättrades under året med en ny reservmatning av el till kraftverket. Det är nu möjligt att få reservmatning av el till kraftverket från alla el-stationer i Ylivieska. Bränslehanteringen och matningen förbättrades genom förnyandet av tömningsskruvarna på bränsle silosarna samt genom att förnya programvaran för mottagningsstationens våg och provtagning. Fjärrvärmeförsäljningen 2014 var liksom året innan varmare än normalt, vilket gjorde att fjärvärmeförsäljningen minskade, trots nya fjärrvärmeanslutningar med –1,4 % och uppgick till 85 GWh. Avsaknaden av längre perioder med sträng kyla gjorde att toppeffekten stannade under 35 MW, istället för det normala 40 MW. Under året fick Ylivieska fjärrvärme 12 stycken nya anslutningar. De nya anslutningarna var främst radhus och höghus. Speciellt livlig sommar var det på byggfronten för höghus. Tre nya höghus anslöt sig med totalt 91 bostäder. Största enskilda anslutningen var nya ishallen i Ylivieska. Den teoretiska anslut- Fjärrvärmeverksamheten 2014 Mats Sandström käyttämään mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien palveluja. Saimme tyytyväisenä todeta, että yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa maanomistajista viranomaisiin ja yrittäjiin sujui esimerkillisesti. Näiden tässä mainittujen hankkeiden lisäksi toteutimme vuoden aikana useita erilaisia IT-hankkeita, joilla pyrimme parantamaan asiakaspalvelua ja kustannustehokkuutta. Asiakkaiden ehkä helpoiten huomaama yksittäinen parannus on verkkosivuillamme lanseerattu moduuli, jonka avulla asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan. w 22 Använda bränslen vid Vieskan Voima 2014 Vieskan Voiman käyttämät polttoaineet 2014 Kaukolämpötoiminta 2014 Kaukolämpötuotanto Oy Perhonjoki Ab toimitti Alholmens Kraftin voimalasta yhteensä 190 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren Energialaitokselle vuonna 2014 ilman suurempia ongelmia. Se on 1,9 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2014 kaukolämpötoimitukset noudattelivat kuukausittain tarkasteltuna pitkälti edellisvuoden lukuja, vaikka tammi-, touko- ja kesäkuun kulutusluvut olivat hieman suurempia ja maalis- ja heinäkuun hieman pienempiä. Ylivieskassa sijaitseva Vieskan Voima tuotti vuoden aikana yhteensä 95 GWh kaukolämpöä, mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kaukolämmön lisäksi voimala tuotti 23,6 GWh sähköä ja 6,2 GWh höyryä. Vieskan Voiman käyttövarmuutta ja saatavuutta parannettiin vuoden mittaan voimalaan toimitettavan sähkön uudella varasyöttöjärjestelmällä. Uuden järjestelmän ansiosta voimalaan on mahdollista toimittaa sähköä varasyötöllä kaikilta Ylivieskan sähköasemilta. Polttoaineiden käsittelyä ja syöttöä parannettiin uudistamalla polttoainesiilojen tyhjennysruuvit sekä uusimalla vastaanottoaseman vaa’an ja näytteenoton ohjelmat. Kaukolämmön myynti Vuosi 2014 oli edellisvuoden tapaan keskivertoa lämpimämpi, minkä vuoksi kaukolämmön myynti laski 1,4 % uusista kaukolämpöasiakkaista huolimatta. Kaukolämpöä myytiin 85 GWh. Pitkäkestoisten ankarien pakkasjaksojen puuttuessa huipputeho jäi 35 megawattiin tavallisen 40 megawatin sijaan. Ylivieskan kaukolämpöön liittyi vuoden mittaan 12 uutta asiakasta. Uudet asiakkaat olivat pääasiassa rivitalo- ja kerrostaloliittymiä. Kesä oli erityisen vilkas kerrostalorakentamisen rintamalla. Kaukolämpöön liittyi kolme uutta kerrostaloa eli yhteensä 91 huoneistoa. Suurin 23 ningseffekten ökade med ca 800 kW och den anslutna byggnadsvolymen ökade med nästan 70 000 m3. Investeringar och utförda arbeten 5.112.22014 5.12.2014 Sammanlagt byggdes under året ca 800 m nya fjärrvärmekulvert. Förutom nya anslutningskulvertar byggdes en 550 m lång förbindelselinje för att förbättra fjärrvärmenätets funktionalitet. Dessutom har ca 600 m gamla, från slutet av 70-talet byggda stamlinjer som var i dåligt skick sanerats. w Katternö gruppens personal och styrelser firade gemensam självständighetsfest med seminarium och festmiddag 5.12.2014. Katternö ryhmän henkilökunnan ja hallituksien yhtenäinen itsenäisyyspäiväseminaari ja -illallinen 5.12.2014. Mats Sandström yksittäinen asiakas oli Ylivieskan uusi jäähalli. Teoreettinen liittymisteho kasvoi noin 800 kilowattia, ja kaukolämpöön liittyneiden rakennusten rakennustilavuus lisääntyi lähes 70 000 kuutiometriä. Investoinnit ja toteutetut työt Vuoden mittaan rakennettiin noin 800 metriä uusia kaukolämpölinjoja. Uusien liittymälinjojen lisäksi rakennettiin 550-metrinen yhdyslinja, jonka tarkoituksena on parantaa kaukolämpöverkon toimintaa. Näiden lisäksi kunnostettiin huonokuntoinen, 600 metriä pitkä ja 1970-luvulla rakennettu vanha runkolinja. w Karolina Isaksson 24 25 Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase 2014 Karolina Isaksson 26 27 Katternökoncernen Styrelsens verksamhetsberättelse för 2014 Utvecklingen av energimarknaden Verksamhetsåret 2014 präglades av en utdragen lågkonjunktur. Områdespriset för Finland sjönk från 41.2 euro per megawattimme året innan till 36,0 euro per megawattimme. Detta ledde till att användningen av koncernens produktionsresurser minskade. Med nya skatter på torv och ett reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen paradoxalt nog lett till att kolanvändningen ökat. Från att ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu plötsligt kolet ett huvudbränsle. Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi och Puhuri Oy:s vindkraftsparker Kopsa 1 och 2 i Brahestad var alla i bruk under året. Tillsammans bidrar dessa parker med en kapacitet på närmare 35 MW. Elförbrukningen på Katternös distributionsområde sjönk under året med 1,4 %. För hela landet minskade förbrukningen med 0,8 %. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk minskade med 1,9 %. I Ylivieskaområdet minskade försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 1,1 %. Värt att notera är att dessa förbrukningssiffror kraftigt påverkats av den milda vintern. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterkoncernerna Herrfors, Perhonjoki, Härjeåns Kraft samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Härjedalens Miljöbränsle Ab. I koncernen Perhonjoki ingår moderbolaget Oy Perhonjoki Ab samt dottern Katternö Kraft Oy Ab. I Härjeåns Kraft koncernen ingår moderbolaget Härjeåns Kraft Ab samt döttrarna Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab och Härjeåns Energi Ab. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till koncernen och dess ägare, sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab samt via dotterbolaget Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy och dess dotter vindkraftsbolaget Puhuri Oy. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Dotterbolag Härjedalens Miljöbränsle Ab, producerar pellets och briketter baserade på trä och/ eller torv som råvara. Bolaget äger torvkoncessioner som ger rättigheter till torvbrytning på ca 1 700 ha torvmarker. Bolagets kunder är energibolag, kommuner, industriföretag och husägare via återförsäljare. Katternö-konserni Hallituksen toimintakertomus 2014 (käännös) Sähkömarkkinoiden kehitys Toimintavuotta 2014 leimasi pitkittynyt laskusuhdanne. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 41,2 eurosta megawattitunnilta 36,0 euroon megawattitunnilta. Konsernin tuotantoresurssien käyttö supistui tästä syystä. Turpeelle asetettujen uusien verojen ja puupolttoaineen tuotantotuen leikkauksen myötä kehitys on paradoksaalisesti lisännyt voimakkaasti hiilen käyttöä. Hiili oli aiemmin Alholmens Kraftin varapolttoainetta, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut pääasiallinen polttoaine. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhuri Oy:n Kopsa 1:n ja 2:n tuulivoimapuistot Raahessa olivat käytössä toimintavuoden aikana. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on lähes 35 MW. Sähkönkulutus laski 1,4 % Katternön jakelualueella. Koko maassa sähkönkulutus laski 0,8 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle pienenivät 1,9 %. 28 Kaukolämmön sekä prosessihöyryn myynti laski Ylivieskan alueella 1,1 %. Kannattaa huomata, että leuto talvi on vaikuttanut voimakkaasti näihin kulutuslukuihin. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä tytärkonsernit Herrfors, Perhonjoki ja Härjeåns Kraft sekä osakkuusyhtiö Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Kat-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhonjokikonserniin kuuluu emoyhtiö Oy Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab. Härjeåns Kraft -konserniin kuuluu emoyhtiö Härjeåns Kraft Ab sekä tytäryhtiöt Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab ja Härjeåns Energi Ab. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Oy Perhonjoki Ab hoitaa pääasiassa sähkön ja kaukolämmön hankinnan ja tuotannon konsernille Pohjolan Voima Oy:n, EPV Energia Oy:n ja Oy Alholmens Kraft Ab:n omistuksensa kautta sekä tytäryhtiön Katternö Kraft Oy Ab:n Kanteleen Voima Oy:n omistuksensa kautta. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab hoitaa sähköverkkotoiminnan. Tytäryhtiö Härjedalens Miljöbränsle Ab tuottaa puu- ja/tai turvepohjaisia pellettejä ja brikettejä. Yhtiöllä on turpeenottoluvat, jotka oikeuttavat turpeennostoon n. 1 700 hehtaarin alalta. Yhtiön asiakkaina on energiayhtiöitä, kuntia, teollisuuslaitoksia ja talonomistajia jälleenmyyjien kautta. Tytäryhtiöt Härjedalens Miljöbränsle Ab ja Härjeåns Kraft Ab toteuttivat heinäkuun alussa sisäisen liiketoiminnan siirron, jossa turvetta ja puuta raaka-aineinaan käyttävä pellettija brikettipohjainen jalostustoiminta siirtyi Härjeåns Kraft Ab:n ty- I början på juli månad skedde en intern transaktion mellan dotterbolagen Härjedalens Miljöbränsle Ab och Härjeåns Kraft Ab, varigenom pellets- och brikett baserade förädlingsverksamheten, med torv och trä som råvaror, övergick till Härjeåns Kraft Ab:s dotterbolag Härjeåns Energi Ab. Kvar i Härjedalens Miljöbränsle blev torvkoncessionerna. Bolaget bryter torv och levererar, på basis av ett långsiktigt torvleveransavtal, råtorv till Härjedalens Energi Ab som sköter marknadsföringen, försäljningen och distributionen av produkterna till kunder. Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och energianskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 145,1 miljoner euro (122,4) och rörelsevinsten till 14,5 miljoner euro (12,2). Det förbättrade rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle Ab och från Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmat- täryhtiölle, Härjeåns Energi Ab:lle. Turpeenottoluvat jäivät Härjedalens Miljöbränsle Ab:lle. Yhtiö nostaa turvetta ja toimittaa pitkäjänteisen turpeentoimitussopimuksen nojalla raakaturvetta Härjedalens Energi Ab:lle, joka hoitaa tuotteiden markkinoinnin, myynnin ja jakelun asiakkaille. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa palvelut konserniyhtiöiden ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli toimintavuonna 145,1 milj. euroa (122,4) ja liikevoitto 14,5 milj. euroa (12,2). Liiketuloksen kohentuminen johtuu yhtäältä Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä ja toisaalta Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft -konserni vaikuttaa vahvasti liiketuloksen kasvuun. Viime vuonna yhtiön tulos sisältyi konsernin tietoihin vain jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun taas vuonna 2014 tulos sisältyy ningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns Kraft koncernen bidrar starkt till ökningen i rörelseresultatet. I fjol ingick bolagets resultat i koncernen från halvårsskiftet, medan det för 2014 ingår i sin helhet. Bolaget gjorde även 2013 en kostnadsreservering för de stormskador som drabbade bolagets elnät, vid slutet av året, vilket gjorde att bolagets resultat för årets andra hälft blev negativt. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,7 miljoner euro (0,6). Tack vare dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 0,8 miljoner euro (1,9). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 6,5 % (7,1 %). Avkastningen på investerat kapital var 3,4 % (4,8 %). Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 176,2 miljoner euro (107,0). Ökningen i räntebärande skulden kommer sig av köpet av Jakobstads Energiverks affärsverksamheter som finansierades med främmande kapital. Koncernens soliditet, sjönk på grund av den större lånestocken till 39,7 % (47,7 %). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 16,8 miljoner euro (13,3). tietoihin kokonaisuudessaan. Yhtiö teki vuonna 2013 kustannusvarauksen yhtiön sähköverkolle loppuvuodesta aiheutuneiden myrskyvahinkojen vuoksi, minkä vuoksi yhtiön tulos jäi vuoden jälkipuoliskolla negatiiviseksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,7 milj. euroa (0,6). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 0,8 milj. euroa (1,9). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 6,5 % (7,1 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 3,4 % (4,8 %). Konsernin korollinen velka oli tilikauden lopussa 176,2 milj. euroa (107,0). Korollisen velan kasvu johtuu Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoimintojen ostosta, joka rahoitettiin vieraalla pääomalla. Yhtiön omavaraisuus laski suuremman lainakannan vuoksi 39,7 %:iin (47,7 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 15,7 milj. euroa (13,3). tavoitteena on varmistaa yhtiöille asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin hintavaksi. Power-Deriva Oy:ltä ostetaan mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten. Markkinakehityksen jatkuva seuranta johtoryhmässä perustuu Power-Deriva Oy:n analyyseille ja raporteille. Markkinahintariskien minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia. Riskit ja riskienhallinta Konsernin riskienhallintaohjelman Risker och riskhantering Målsättningen med koncernens riskpolicy är att säkerställa att de strategiska och ekonomiska målsättningar som uppställts för bolagen kan uppfyllas. Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat sig vara mycket kostsam om den utfaller. För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modelleringsoch marknadsanalystjänster av Power-Deriva Oy. Deras analyser och rapporter ligger till grund för den kontinuerliga uppföljningen av marknadsutvecklingen som görs i ledningsgruppen. För att minimera marknadsprisrisker utnyttjas såväl el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt Investoinnit ja sijoitukset Konsernin nettoinvestoinnit olivat toimintavuoden aikana yhteensä 88,1 milj. euroa (30,2), joista 81,7 miljoonaa (24,5) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 1,9 milj. euroa (5,6) osakkeisiin ja osuuksiin. Konsernin verkkotoiminnan investoinnit olivat 46,7 milj. euroa (17,4), sähkökaupan ja tuotannon 29 90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3 miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och 2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar i koncernen uppgick till 46,9 miljoner euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 5,9 miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1 (2,8) miljoner euro. I siffrorna 2014 års siffror igår även köpet av Jakobstads Energiverk. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia Oy och Pohjolan Voima Oy samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö Kärnkraft Oy Ab. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab fanns vid bokslutstidpunkten 560 000 registrerade aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Vid moderbolagets extra bo- investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 34,5 milj. euroa (1,5) sekä investoinnit turvetuotantoon 1,1 milj. euroa (2,8). Luvut sisältävät myös Pietarsaaren Energialaitoksen oston. Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat EPV Energia Oy:stä ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy Herrfors Ab:n panostus Fennovoima Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö Ydinvoima Oy Ab:n kautta. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab:ssä oli tilinpäätöshetkellä 560 000 osaketta. Osakkeen nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Emoyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 31.12.2014 yhtiön osakepääomaa päätettiin korottaa 350 924,11 eurolla laskemalla suunnatussa osakeannissa liikkeelle enintään 41 730 uutta osaketta. Osakkeet tarjottiin yhtiön osakkeenomistajien tai heitä lähellä olevien tahojen merkittäviksi. Osakkeen merkintähinta oli 194,20 euroa/osake, josta 8,41 euroa/osake 30 lagsstämma 31.12.2014 beslöts att öka bolagets aktiekapital med 350 924,11 euro genom att via en riktad emission emittera högst 41 730 nya aktier. Aktierna erbjöds att tecknas av aktieägare i bolaget eller en till aktieägare närstående part. Aktiens teckningspris var 194,20 euro/ aktie varav 8,41 euro/ aktie går till aktiekapitalet och resten till fonden för fritt inbetalt eget kapital. Aktiernas tecknades med apportegendom. Vid bokslutstillfället hade ca 56 % av aktierna tecknats och vid utgången av januari månad 2015 var alla emitterade aktier tecknade. • Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Antalet anställda i Katternö koncernen vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. 2014 2013 Antalet anställda 31.12.* 219 170 Genomsnittligt antal anställda** 178 171 Totala personalkostnader i koncernen (1 000 €)*** (inklusive styrelsearvoden) 12 372 8 813 * inkl fd Jakobstads Energiverks personal Styrelse och personal ** inkl Härjeåns Kraft koncernen På den ordinarie bolagsstämman 28.4.2014 valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret: • Peter Boström, ordförande • Alpo Salonen • Gösta Willman, vice ordförande • Sven-Oskar Stenbäck • Glen Ahlskog • Mikael Jakobsson • Tuula Loikkanen *** Härjeåns med från 1.7.2013 siirrettiin osakepääomaan ja loput vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeet merkittiin osin apporttiomaisuutta vastaan. Noin 56 prosenttia osakkeista oli merkitty tilinpäätöspäivänä ja kaikki annin osakkeet tammikuun 2015 loppuun mennessä. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.4.2014 emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi: • Peter Boström, puheenjohtaja • Alpo Salonen • Gösta Willman, varapuh.joht. • Sven-Oskar Stenbäck • Glen Ahlskog • Mikael Jakobsson • Tuula Loikkanen • Alf Stenvik Emoyhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Katternö-konsernin työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel under 2015. Detta medför fortsatt begränsad användning av bolagets produktionsapparat.Förslaget att förbättra stödet för energianvändning av ved verkar bli en halvmessyr när gallringsvirke i praktiken inte kan utnyttjas. Skogsindustrin krävde av rädsla för förhöjda massavedspriser en begränsning av stödet ifall man skulle komma in på massavedsdimensioner. Detta kombinerat med skatt på torv i värmeproduktion medför att användning av kol kommer att fortsätta. Köpet av affärsverksamheten av Jakobstads Energiverk i slutet av 2014 frånsett elproduktionen torde medföra att omsättningen ökar och lönsamheten förbättras för koncernen 2015. Investeringarna i Härjeåns Kraft och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki som Katternö Kraft torde också ge utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. w Pe P ette er Boström Peter ordförande /puheenjo /puheenjohtaja Alpo Salonen Alpo Wil illlm il man Gösta Willman vice ordförande varapuheenjohtaja Sven-Oskar Stenbäck Glen Ahlskog Mik kael Ja JJakobsson kobsson Mikael Tuula Loikkanen Alff Stenvik St tef e an Storholm Stefan verkställande direktör toimitusjohtaja 1 176 000 euroa. Loppusumma eli 422 312,15 euroa nostetaan voittovarojen tililtä. Metsäteollisuus vaati tuen rajoittamista peläten kuitupuuhintojen nousua, mikäli tuki olisi koskenut kuitupuukokojakin. Tämä yhdessä lämmöntuotannossa käytettävän turpeen verotuksen kanssa aiheuttaa sen, että hiilen käyttö jatkuu. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto vuoden 2014 lopussa, poislukien sähköntuotanto, lisännee konsernin liikevaihtoa ja parantanee kannattavuutta vuonna 2015. Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuu- livoimaan niin Perhonjoessa kuin Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja nostanevat kannattavuutta. w Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är 753 687,85 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas totalt 1.176.000 euro. Resterande belopp 422.312,15 euro tas från vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Lågkonjunkturen verkar fortsätta med låga elpriser som följd även Jakobstad, den 16.3.2015 Pietarsaaressa, 16.3.2015 I moderbolaget var 31.12.2014 tre (två) personer anställda. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2014 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet Ernst & Young Oy med Kjell Berts som ansvarig revisor. 2014 2013 Työtekijämäärä 31.12.* 219 170 Keskimääräinen työtekijämäärä** 178 171 Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1 000 €)*** (sis. hallituksen palkkiot) 12 372 8 813 * sis. ent. Pietarsaaren Energialaitoksen henkilöstön ** sis. Härjeåns Kraft -konsernin *** Härjeåns mukana luvuissa 1.7.2013 lähtien Emoyhtiössä oli 31.12.2014 kolme (kaksi) työntekijää. Tilintarkastajat Toimintavuoden 2014 varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Kjell Berts päävastuullisena tilintarkastajana. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on 753 687,85 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista yhteensä Tulevan kehityksen arviointi Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat tuntuvat jatkuvan myös vuonna 2015. Yhtiön tuotantokoneisto on sen vuoksi edelleen rajoitetussa käytössä. Puun energiakäytön tuen nostoesitys näyttää jäävän puolinaiseksi toimenpiteeksi, koska harvennuspuuta ei käytännössä voida hyödyntää. 31 Oy Katternö Ab Koncernresultaträkning Oy Katternö Ab Konsernituloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1–31.12.2014 1.1–31.12.2013 145 117 122 361 Omsättning Tillverkning för eget bruk Övriga rörelseintäkter Material och tjänster Inköp under räkenskapsperioden Förändring av lager Köpta tjänster 14 636 2 960 9 191 3 575 Koncernbalansräkning AKTIVA Liikevaihto BESTÅENDE AKTIVA Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Immateriella tillgångar Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Materiella tillgångar Mark- och vattenområden Byggnader och konstruktioner Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Placeringar Intressebolag Aktier och andelar –91 339 –4 160 15 902 –111 400 –86 708 152 –13 251 –99 807 –9 418 –2 955 –12 372 –6 571 –2 242 –8 813 Avskrivningar och nedskrivningar Avskrivningar enligt plan Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva –12 309 –389 –9 817 –411 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vast.hyöd. BESTÅENDE AKTIVA TOTALT Övriga rörelsekostnader –11 731 –4 103 Liiketoiminnan muut kulut 14 512 12 177 Liikevoitto Omsättningstillgångar Material och förnödenheter Övriga omsättningstillgångar 741 950 –2 609 –918 849 680 –1 709 –179 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Tuotto intressiyhtiöiltä Korkokulut ja muut rahoituskulut Fordringar Långfristiga fordringar Övriga fordringar Vinst före extraordinära poster Extraordinära poster 13 594 0 11 997 –3 815 Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 13 594 8 183 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Kortfristiga Kundfordringar Lånefordringar Övriga fordringar Resultatregleringar Inkomstskatt Minoritetsandel –3 087 –3 774 –1 104 –2 365 Tuloverot Vähemmistön osuus Kassa och bank 6 734 4 714 Tilikauden voitto RÖRLIGA AKTIVA TOTALT Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Rörelsevinst Finansiella intäkter och kostnader Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Avkastning intressebolag Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Räkenskapsperiodens vinst Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) 31.12.2014 31.12.2013 4 919 2 582 21 698 26 945 205 603 12 711 2 059 269 016 21 441 26 508 129 608 13 251 5 453 196 261 24 012 39 988 64 000 22 428 44 185 66 613 337 935 265 456 PYSYVÄT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhtiöt Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 693 166 12 858 7 472 203 7 675 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 5 797 2 976 29 601 19 11 074 1 645 42 339 26 619 1 8 350 7 193 42 164 9 234 3 237 70 228 408 162 56 051 321 506 31.12.2014 31.12.2013 4 709 197 2 4 341 0 4 575 4 709 0 2 0 1 835 4 575 67 034 6 734 67 023 4 714 EGET KAPITAL TOTALT 90 269 82 858 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 69 712 68 498 VÄHEMMISTÖOSUUS 1 272 1 349 PASSIVA EGET KAPITAL Aktiekapital Aktieemission Reservfond Fonden för fritt inbetalt eget kapital Överkursfond Uppskrivningsfond Ackumulerade vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst AVSÄTTNINGAR Övriga avsättningar FRÄMMANDE KAPITAL Långfristigt Anslutningsavgifter Latent skatteskuld Skulder till kreditinstitut Övriga skulder Kortfristigt Skulder till kreditinstitut Erhållna förskott Skulder till leverantörer Övriga skulder Resultatregleringar FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 32 VASTAAVA Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakeanti Vararahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto PAKOLLISET VARAUKSET Muut varaukset VIERAS PÄÄOMA 1 943 19 164 146 711 14 830 182 647 1 943 18 338 67 949 4 824 93 054 29 492 991 12 757 4 100 16 802 64 142 39 097 360 17 095 7 183 12 013 75 748 248 062 408 162 170 151 321 506 Pitkäaikainen Liittymismaksut Laskennallinen verovelka Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 33 Katternökoncernens revisionsberättelse Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus (käännös) Oy Herrfors Ab Koncernresultaträkning Konsernituloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1–31.12.2014. Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Omsättning Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Material och tjänster Inköp under räkenskapsperioden Förändring av lager Köpta tjänster 1.1–31.12.2014 1.1–31.12.2013 144 883 121 947 14 636 2 960 9 190 3 575 –91 403 –4 160 –15 902 –111 465 –86 548 152 –13 251 –99 647 –9 249 –2 928 –12 176 –6 438 –2 222 –8 659 Avskrivningar och nedskrivningar Avskrivningar enligt plan Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva –12 300 –389 –9 801 –311 Övriga rörelsekostnader –10 847 –4 039 Liiketoiminnan muut kulut 15 302 12 255 Liikevoitto 624 943 –2 525 –957 729 675 –1 582 –179 Vinst före Extraordinära poster Extraordinära poster 14 345 0 12 076 –3 815 Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 14 345 8 262 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt –3 087 –1 104 Tuloverot Minoritetsandel –3 706 –2 365 Vähemmistön osuus 7 552 4 793 Tillverkning för eget bruk Övriga rörelseintäkter Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Tilintarkastajan velvollisuudet Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Rörelsevinst Finansiella intäkter och kostnader Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Avkastning från intressebolag Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Räkenskapsperiodens vinst Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vast. hyöd. Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Tuotto intressiyhtiöiltä Korkokulut ja muut rahoituskulut Tilikauden voitto Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konfliktfria. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Övriga utlåtanden Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt kapsför verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden va myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle toim tarkastavaltamme tilikaudelta. Jakobstad/Pietarsaari 22.4.2015 5 Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö 34 Kjel elll Be B rts Kjell Berts CGR/KHT 35 Oy Herrfors Ab Koncernbalansräkning Konsernitase (1 000 EUR) AKTIVA (1 000 EUR) 31.12.2014 31.12.2013 BESTÅENDE AKTIVA Immateriella tillgångar Övriga utgifter med lång verkningstid Materiella tillgångar Mark- och vattenområden Byggnader och konstruktioner Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. Placeringar Intressebolsag Aktier och andelar BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT 3 825 1 086 4 911 1 195 1 374 2 569 20 017 26 945 201 449 12 711 1 675 262 797 19 760 26 508 129 590 13 251 5 172 194 280 23 774 39 988 63 762 22 196 40 632 62 828 331 469 259 678 RÖRLIGA AKTIVA Omsättningstillgångar Material och förnödenheter Övriga omsättningstillgångar Fordringar Långfristiga fordringar Öriga fordringar VASTAAVA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhtiöt Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 693 166 12 858 7 472 203 7 675 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 5 797 2 976 30 104 19 11 074 1 615 42 811 26 817 1 8 350 7 162 42 330 9 030 3 184 70 497 401 966 56 164 315 841 31.12.2014 31.12.2013 3 784 0 5 012 2 3 784 1 637 5 012 2 68 068 7 552 64 971 4 793 EGET KAPITAL TOTALT 84 418 80 199 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 69 419 68 312 VÄHEMMISTÖOSUUS 1 272 1 349 Kortfristiga Kundfordringar Lånefordringar Övriga fordringar Resultatregleringar Kassa och bank RÖRLIGA AKTIVA TOTALT PASSIVA EGET KAPITAL Aktiekapital Överkursfond Uppskrivningsfond Reservfond Ackumulerade vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst AVSÄTTNINGAR Övriga avsättningar FRÄMMANDE KAPITAL Långfristigt Anslutningsavgifter Latent skatteskuld Skulder till kreditinstitut Övriga skulder Kortfristigt Skulder till kreditinstitut Erhållna förskott Skulder till leverantörer Övriga skulder Resultatregleringar FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 36 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös Resultaträkning för Muun sähköliiketoiminnan övrig elaffärsverksamhet tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1–31.12.2014 1.1–31.12.2013 16 074 16 965 –27 32 –14 885 –276 –15 161 –14 304 –282 –14 585 –349 –83 –432 –286 –69 –355 Avskrivningar och nedskrivningar Avskrivningar enligt plan –479 –516 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader –734 –859 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst –760 683 Omsättning Tillverkning för eget bruk Material och tjänster Inköp under räkenskapsperioden Köpta tjänster Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Finansiella intäkter och kostnader Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Internränta från övriga Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Internränta från företag inom samma koncern från övriga Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Bokslutsdispositioner Förändring av avskrivningsdifferens Inkomstskatt Räkenskapsperiodens vinst 172 13 256 15 –402 33 –82 –267 –396 –9 –2 –137 –1 027 546 35 21 199 –145 –794 422 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Sisäinen korko muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Sisäinen korko saman konsernin yrityksiltä muilta Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto PAKOLLISET VARAUKSET Muut varaukset VIERAS PÄÄOMA 2 058 19 163 146 711 14 830 182 763 2 058 18 338 67 949 4 824 93 169 29 492 991 12 883 3 951 16 778 64 094 35 497 360 17 141 7 801 12 013 72 812 248 129 401 966 167 330 315 841 Pitkäaikainen Liittymismaksut Laskennallinen verovelka Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 37 Oy Herrfors Ab Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös Muun sähköliiketoiminnan Balansräkning för tase övrig elaffärsverksamhet (1 000 EUR) AKTIVA (1 000 EUR) 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVA BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Immateriella rättigheter Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Materiella tillgångar Mark- och vattenområden Byggnader och konstruktioner Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. Placeringar Andelar i företag inom samma koncern Övriga aktier och andelar 2 387 54 483 3 774 2 578 879 85 7 799 483 3 785 2 617 932 119 7 935 13 624 2 396 16 020 12 782 1 765 14 547 26 206 22 537 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös Nätverksamhetens Verkkotoiminnan resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1–31.12.2014 1.1–31.12.2013 22 952 19 681 51 63 2 67 –8 831 –1 –2 574 –11 406 –6 712 118 –3 329 –9 923 –991 –226 –1 218 –990 –218 –1 208 –105 –115 –7 875 –7 467 2 462 1 036 Omsättning Tillverkning för eget bruk Övriga rörelseintäkter Material och tjänster Inköp under räkenskapsperioden Förändring av lager Köpta tjänster Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Avskrivningar och nedskrivningar Avskrivningar enligt plan PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Övriga rörelsekostnader RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Rörelsevinst Fordringar Långfristiga Fordringar hos företag inom samma koncern Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Finansiella intäkter och kostnader Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Från företag inom samma koncern Från övriga Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Från företag inom samma koncern Från övriga BESTÅENDE AKTIVA TOTALT Kortfristiga Kundfordringar Fordringar hos företag i samma koncern Övriga fordringar Resultatregleringar Kassa och bank RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 11 045 11 045 11 045 11 045 815 2 290 2 113 27 5 245 1 737 1 137 2 466 35 5 375 129 409 16 418 42 624 16 828 39 364 31.12.2014 31.12.2013 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 0 12 0 11 –469 –2 –459 0 –2 9 Vinst före extraordinär poster 2 003 1 046 Extraorinära poster –882 0 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 1 121 1 046 0 0 –323 –263 798 783 Bokslutsdispositioner Förändring av avskrivningsdifferens Inkomstskatt PASSIVA EGET KAPITAL Aktiekapital Ackumulerade vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst 3 061 14 476 –794 3 061 14 616 422 EGET KAPITAL TOTALT 16 743 18 098 2 126 2 161 ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER Avskrivningsdifferens FRÄMMANDE KAPITAL Långfristiga Skulder hos företag inom samma koncern Övriga skulder Kortfristigt Skulder till leverantörer Skulder till företag i samma koncern Övriga skulder Resultatregleringar FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 38 VASTATTAVAA Räkenskapsperiodens vinst Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksiltä Muilta Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA 18 262 24 20 631 16 290 12 16 302 94 2 089 197 695 3 124 152 2 303 134 173 2 803 23 755 42 624 19 105 39 364 Pitkäaikaiset saamiset Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 39 Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös Nätverksamhetens Verkkotoiminnan balansräkning tase (1 000 EUR) Oy Perhonjoki Ab Koncernresultaträkning Konsernituloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1–31.12.2014 1.1–31.12.2013 60 779 64 521 –52 506 –1 004 –53 509 –56 177 –1 030 –57 207 –129 –1 –130 –95 –1 –96 Avskrivningar och nedskrivningar Avskrivningar enligt plan –2 001 –1 425 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader –2 283 –1 587 Liiketoiminnan muut kulut 2 857 4 206 Liikevoitto 754 1 090 1 039 125 628 –511 242 Omsättning AKTIVA 31.12.2014 31.12.2013 BESTÅENDE AKTIVA Immateriella tillgångar Materiella tillgångar Mark- och vattenområden Byggnader och konstruktioner Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. Placeringar Övriga aktier och andelar BESTÅENDE AKTIVA TOTALT PYSYVÄT VASTAAVAT 42 128 228 682 34 75 1 146 38 128 244 187 36 24 619 4 0 1 191 657 RÖRLIGA AKTIVA Omsättningstillgångar Material och förnödenheter Fordringar Kortfristiga Kundfordringar Fordringar hos företag i samma koncern Övriga fordringar Resultatregleringar VASTAAVA 722 468 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Vinst före extraordinära poster 3 895 4 448 Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 3 895 4 448 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt Minoritetsandel –444 –3 –659 –3 Tuloverot Vähemmistön osuus 3 448 3 786 Tilikauden voitto Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa Muut saamiset Siirtosaamiset Kassa och bank –1 354 –141 RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 11 653 12 844 10 018 10 675 31.12.2014 31.12.2013 EGET KAPITAL Aktiekapital Fond för inbetalt fritt eget kapital Vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst 1 203 364 4 721 1 267 1 203 364 3 938 783 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 7 555 6 288 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Kortfristigt Skulder till leverantörer Skulder till företag i samma koncern Erhållna förskott Övriga skulder Resultatregleringar FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 40 Rörelsevinst Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 146 7 278 15 1 251 9 690 FRÄMMANDE KAPITAL Personalkostnader Löner och arvoden Lönebikostnader Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Finansiella intäkter och kostnader Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Avkastning från intressebolag Räntekostnader och övriga finansiella kostnader PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 984 8 999 0 1 303 12 286 PASSIVA Material och tjänster Inköp under räkenskapsperioden Köpta tjänster Liikevaihto Räkenskapsperiodens vinst Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Tuotto intressiyhtiöiltä Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 1 249 3 228 0 642 170 1 154 2 101 319 654 158 5 289 12 844 4 386 10 675 Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Saadut ennakot Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 Katternö styrelse/hallitus Oy Perhonjoki Ab Koncernbalansräkning Konsernitase (1 000 EUR) (1 000 EUR) AKTIVA 31.12.2014 31.12.2013 BESTÅENDE AKTIVA Immateriella tillgångar Övriga utgifter med lång verkningsgrad PYSYVÄT VASTAAVAT 14 2 236 2 250 14 1 374 1 388 Materiella tillgångar Mark- och vattenområden 654 Byggnader och konstruktioner 11 405 Maskiner och inventarier 16 526 Övriga materiella tillgångar 1 994 Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar 43 30 622 664 11 917 18 329 2 028 0 32 937 Placeringar Intressebolsag Övriga aktier och andelar BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 21 265 47 754 69 019 20 176 35 322 55 497 101 890 89 822 RÖRLIGA AKTIVA Omsättningstillgångar Övriga omsättningstillgångar Fordringar Långfristiga Övriga fordringar Kortfristiga Kundfordringar Övriga fordringar Resultatregleringar Kassa och bank RÖRLIGA AKTIVA TOTALT PASSIVA EGET KAPITAL Aktiekapital Överkursfond Fond för inbetalt fritt eget kapital Uppskrivningsfond Ackumulerade vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst EGET KAPITAL TOTALT MINORITETSANDEL Kortfristigt Skulder till kreditinstitut Skulder till leverantörer Övriga skulder Resultatregleringar FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Saknas/puuttuu: • Gösta Willman viceordf./varapj Sijoitukset Osakkuusyhtiöt Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT 357 357 562 562 5 534 5 534 2 744 2 744 4 884 1 632 328 6 843 7 756 1 573 40 9 368 2 517 360 15 251 117 141 13 034 102 856 31.12.2014 31.12.2013 18 700 10 757 12 324 204 18 700 10 757 10 506 204 15 471 3 448 11 686 3 786 60 904 55 639 5 078 4 577 FRÄMMANDE KAPITAL Långfristigt Latent skatteskuld Skulder till kreditinstitut VASTAAVA • Sven-Oskar Stenbäck • Alpo Salonen • Glen Ahlskog • Alf Stenvik • Tuula Loikkanen • Peter Boström ordf./pj • Stefan Storholm vd/tj Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Herrfors styrelse/hallitus • Antti Toivola • Alpo Salonen • Göran Backman • Alf Stenvik • Anne Ekstrand • Peter Boström ordf./pj • Stefan Storholm, vd/tj Saknas/puuttuu: • Jan-Erik Frostahl viceordf./varapj OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUS VIERAS PÄÄOMA 1 562 22 484 24 046 1 177 24 522 25 699 8 555 6 731 11 508 319 27 113 7 318 6 777 2 500 346 16 941 51 159 117 141 42 640 102 856 Pitkäaikainen Laskennallinen verovelka Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Mats Sandström 42 43 Perhonjoki styrelse/hallitus • Ingvar Kulla • Tony Eklund • Juha Kauppinen • Alpo Salonen • Anne Ekstrand • Tuula Loikkanen viceordf./varapj. • Peter Boström ordf./pj • Stefan Storholm vd/tj Katternö ledningsgrupp /johtoryhmä • Antti Vilkuna • Thomas Sandkulla • Andreas Rasmus • Seppo Tupeli • Robert Ståhl • Siv Granqvist • Stefan Storholm Katternö Kraft syrelse/hallitus • Andreas Rasmus • Tony Eklund • Juha Kauppinen • Glen Ahlskog • Ingvar Kulla • Alf Stenvik • Peter Boström ordf./pj • Stefan Storholm vd/tj Saknas/Puuttuvat: • Pasi Haarala • Frank Hoverfelt viceordf./varapj Härjeåns Kraft AB styrelse/hallitus Peter Boström ordf./pj Gunilla Zetterström-Bäcke, viceordf./varapj. Sten-Olov Salomonsson vd/tj Inger Lagerquist Stefan Storholm Andreas Rasmus Mats Falkeman Magnus Sjöberg Stig Holm Mats Sandström 44 45 46 47 Oy Katternö Ab • Oy Herrfors Ab • Oy Perhonjoki Ab • Katternö Kraft Oy Ab Herrfors Nät-Verkko Oy Ab • Katternö Kärnkraft Ab Oy • Härjeåns Kraft AB Köpmansgatan 10, 68600 Jakobstad / Kauppiaankatu 10, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, www.katterno.fi 48
