liitteenä

Tilinpäätös 2014
Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00
SISÄLLYSLUETTELO
1.
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ………………..
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus ……………………………………………………….
1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
………………………………………..
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys …………………………………..
1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
…………………………….
1.5 Henkilöstö …………………………………………………………………………..
1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä …………………….
1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ……………
1
1
3
5
7
9
9
12
2.
SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ……………………..
13
3.
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ……
16
4.
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET …………………………………………..
19
5.
KOKONAISTULOT JA –MENOT ………………………………………………………..
21
6.
KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ……………………………………..
6.1 Konsernin toiminnan ohjaus ……………………………………………………….
6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ………………………………………
6.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä …………………………………..
6.4 Konsernin henkilöstömäärä
……………………………………………………
6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ………………………………………….
22
22
25
43
43
44
7.
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY ………………………………………………..
48
8.
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN …………………………………………………..
8.1 Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
………………………
8.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen …………………………..
8.3 Investointiosan toteutuminen ……………………………………………………….
8.4 Rahoitusosan toteutuminen ……………………………………………………….
49
49
80
89
93
9.
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ……………………………………………………………
95
10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ………………………………………………………
103
11. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET…………………………………………………..
118
TOIMINTAKERTOMUS
1
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Suuria odotuksia
Voimme todeta vuoden 2014 olleen suurten odotusten vuosi. Maamme hallitus oli päättänyt viedä
loppuun kuntarakenne- ja soteuudistuksen ja vielä kuntalakikin tuli uudistaa. Kaikilla näillä oli vaikutuksensa Kotkaan. FCG:n avulla teetettiin laajahko kuntarakenneselvitys ja sote-valmistelut kävivät kuumina etenkin Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä mietittiin ja mietitään edelleen mitä tehdä,
mihin kuulua. Kuntalaissa taas puhututti lähinnä omistajaohjaus. Mitkä asiat kuuluvat konsernille ja
mitkä sen omistamille tyttärille. Tätä kirjoittaessa asiat ovat edelleen kesken maan hallituksessa.
Niin ne ovat myös Kotkassa. Olemme kuitenkin Kotkassa aika vakuuttuneita siitä, ettei uusia kuntafuusioita ole nyt näköpiirissä, eikä se sotekaan tunnu kokonaisuutena etenevän. Siitä olemme
vakuuttuneita, että vuonna 1968 rakennettu keskussairaala on tehtyjen suunnitelmien mukaisesti
saneerattava. Lähdemme myös siitä, että Kymenlaakso on tulevaisuudessakin yhtenäinen sotealue.
Suuria odotuksia ja keskusteluja on myös käyty kaupungin energiaomistuksista. Olisiko järkevää
lyödä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kouvolan KSS Energian ja Kotkan Energian toiminnot yhteen
voimakkaamman maakunnallisen kuntaomisteisen toimijan aikaansaamiseksi? Vai onko oma
energialaitoksemme niin hyvä, ettei sitä kannata mihinkään myydä tai liittää? Konsulttiyhtiöt Pöyry,
NAG ja KPMG ovat kaikki eri toimijoiden lukuun tehneet omia laskelmiaan, joihin päättäjien on lähes mahdotonta ottaa objektiivisesti kantaa. Koko energiakeskustelu liittyy kaupungin taloudesta
syntyneistä alijäämistä käytyyn keskusteluun. Uuden 2017 voimaan tulevan kuntalain mukaan Kotka siirtyy konsernituloslaskelmaan ja sen alijäämät on poistettava 4 - 6 vuodessa, mikäli siirtymäkaudesta ylipäätään sovitaan. Syntyneitä alijäämiä on 63 miljoonaa euroa. Kaupungin johto on ollut
sitä mieltä, ettei näin suuria alijäämiä käyttötalouden säästöillä kateta. Ratkaisuksi haetaan ulkopuolista tulovirtaa, eikä energiaomistuksia lukuun ottamatta muuta tunnu löytyvän. Tehdyistä kiinteistöyhtiön perustamisesta ja 17 kaupungin kiinteistön yhtiöön siirtämisestä johtuvista syistä kaupungin tulos 2014 on 10 miljoonaa euroa positiivinen. Mikäli näitä järjestelyjä ei lainsäädännöstä
johtuen olisi tehty, olisi kaupungin taloudellinen tulos 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Ei ole ihme,
että taloutemme tasapainoon saattaminen puhututtaa ja valmistelu jatkuu.
Suuria odotuksia liittyy myös kaupungin kantasatamahankkeeseen. Siinä Cameron Sawyer taustajoukkoineen on investoimassa Merikeskus Vellamon ympäristöön 200 miljoonaa euroa uuden
ajanvietekeskuksen rakentamiseksi. Hanke sisältää hotellin, Outlet-keskuksen ravintoloineen ja
muine palveluineen. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1000 henkilöä ja valmistuessaan jouluksi
2016 se tarjoaisi työtä noin 700 hengelle. Hanke on suurin vuosikymmeniin kaupungissamme.
Kaupunki on hoitanut kaavoitusvelvoitteensa Kantasataman kehittämishankkeessa moitteettomasti
vuonna 2014. Ensi vuosi on sitten rahoittajien ja investoreiden sekä operaattoreiden aika näyttää
mihin pystyvät. Koko kaupunki toivoo hankkeen onnistuvan. Pienempiä tapahtumia oli kaupungissamme lukuisia. Vietimme Langinkosken keisarillisen kalastusmajan 125-vuotisjuhlavuotta. Merikeskus Vellamossa oli menestyksekäs Aleksanteri III ja prinsessa Dagmar -näyttely. Uusiakin on
tulossa. Sail Training International teki päätöksen seuraavasta Suomessa purjehdittavasta Tall
Ships Races - purjehduksesta, joka 2017 yhden kilpailulegin osalta päättyy Kotkaan. Edellinen oli
täällä vuonna 2007.
Suomen yksi suurimmista investoinneista E18 moottoritie Helsingistä Venäjän rajalle valmistui Kotkan osalta, joskin kaupungin kustantamia 17 miljoonan euron ramppeja vielä rakennetaan. Tämä
miljardi-investointi tuo meille uusia mahdollisuuksia, joita yhdessä kehitysyhtiö Cursor Oy:n kanssa
työstämme. Suuri onnistuminen on jo nähty; Googlen sijoittuminen seudulle ja jatkoa on luvassa.
Venäjän tilanne huolestuttaa meitä kovasti, sillä olemmehan muun muassa matkailun osalta kovasti riippuvaisia venäläisistä, joiden osuus on romahtanut ainakin kolmanneksella. Krimin ja Ukrainan
selkkaukset sekä ruplan laskeva kurssi yhdessä öljyn hinnan kanssa ovat saaneet aikaan kaaoksen Venäjällä ja meillä. Se heijastuu täällä hyvin laajalle. Tästä huolimatta yhteytemme Pietariin ja
sen johtoon ovat olleet erinomaiset.
Charles Dickensin romaanin otsikko ”Great Expectations” - Suuria odotuksia kuvaa elämäämme
tulevaisuuteen uskovassa Kotkassa.
ORGANISAATIO
Kaupunginvaltuusto
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kaupunginhallitus
Konsernijaosto
Seutuvaltuusto
Konsernipalvelut
Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto
Hallinnon vastuualue
Kansliapäällikkö
Jarmo Koivisto
Talouden vastuualue
Talous- ja rahoitusjohtaja
Sirpa Kosonen
Hyvinvointipalvelut
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Kaupunkikehityksen ja
kulttuurin vastuualue
Kehitysjohtaja
Terhi Lindholm
Opetustoimen
vastuualue
Opetustoimenjohtaja
Juha Henriksson
Kulttuuriasiainkeskus
vt. Kulttuurijohtaja
Niilo Sevänen
Päivähoidon ja
varhaiskasvatuksen
vastuualue
Varhaiskasvatusjohtaja
Maija Rikberg
Kaupunkisuunnittelun
vastuualue
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen
Kuntatekniikan
vastuualue
Kuntatekniikan johtaja
Hannele Tolonen
Tilapalvelun vastuualue
Tilapalvelujohtaja
Osmo Pehkonen
Terveydenhuollon
vastuualue
Terveysjohtaja
Maija Valta
Vanhustenhuollon
vastuualue
Vanhustenhuollon johtaja
Liisa Rosqvist
Hyvinvointineuvolan
vastuualue
Hyvinvointineuvolan
johtaja Hannele Pajanen
Sosiaalihuollon
vastuualue
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Nuorisotyön yksikkö
Vanhusneuvosto
Nuorisotoimenjohtaja
Leena Ruotsalainen
Vammaisneuvosto
Nuorisovaltuusto
Lasten parlamentti
Liikuntayksikkö
Liikuntatoimen johtaja
Antti Mattila
2
Ympäristökeskus
Ympäristöjohtaja
Eeva Linkola
Henkilöstöjaosto
Kaupunginjohtaja
Henry Lindelöf
3
1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
KAUPUNGINVALTUUSTO
Brask Nina, puheenjohtaja (SDP)
Kotiniemi Topias, I varapuheenjohtaja (Kok.)
Tiusanen Pentti, II varapuheenjohtaja (Vas.)
Eerola Juho, III varapuheenjohtaja (PS)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
Elo Jari
Kimpanpää Hilppa
Luumi Jari
Montonen Tiina
Niemi Ritva
Paatero Sirpa
Posti Pekka
Rajantie Irma
Soares Kim
Säisä Eeva-Liisa
Taavitsainen Ninni
Virtanen Sami
Kansallinen Kokoomus (Kok.)
Arola Mika
Eerola Seppo
Elomaa Jari
Hirvonen Pasi
Holmberg Kai
Kirjavainen Marika
Koski Matti
Länsimies Anna-Maria
Mustonen Lasse
Piipari-Huovila Saila
Ristiniemi Sami
Saastamoinen Markku
Vasemmistoliitto (Vas.)
Bohm Tarja
Hanhela Seppo
Hodju Juhani, rautatieläinen
Lommi Semi
Mielonen Joona
Pekkola Petri
Piipponen-Pekkola Seija
Repo Risto
Tujula Pirjo, sit.
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
Olsson Birgitta
Vihreä liitto (Vihr.)
Aalto-Partanen Annika
Komulainen Rita
Mamia Nanni
Puolesta sananvapauden PS
Hirvonen Arto, 18.8.2014 alkaen
Perussuomalaiset (PS)
Kekkonen Olli
Levonen Vesa, 13.10.2014 asti
Merivirta Jorma-Kalevi
Pitko Eeva-Riitta
Rautiainen Amon, 18.8.2014 asti
van Wonterghem Freddy
Voutilainen Emmi
Suomen Keskusta (Kesk.)
Suutari Heikki
Levonen Vesa, sit. 13.10.2014 alkaen
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
Almgren Esko
Kilpeläinen Veijo
KAUPUNGINHALLITUS
Elomaa Jari, puheenjohtaja (Kok.)
Posti Pekka, I varapuheenjohtaja (SDP)
Lommi Semi, II varapuheenjohtaja (Vas.)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Luumi Jari
Taavitsainen Ninni
Kansallinen Kokoomus
Hirvonen Pasi
Kirjavainen Marika
Vasemmistoliitto
Tujula Pirjo, sit.
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
Olsson Birgitta
Vihreä liitto
Haakana Mervi
Suomen Kristillisdemokraatit
Tiusanen Kari
Perussuomalaiset
Merivirta Jorma-Kalevi
Pitko Eeva-Riitta
4
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset
Kaupunginvaltuusto
Valtuusto kokoontui 10 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 224.
Valtuusto on hyväksynyt
- talouden tasapainotusohjelman
- kaupunkistrategian 2013-2016
- elinkeinostrategian
- henkilöstöstrategian 2013-2016
- vammaispoliittisen ohjelman 2013-2016
- Kymijoen eteläosan osayleiskaavan
- Räskin ja Korkeakosken asemakaavat sekä useita asemakaavan muutoksia
- kaupungin ilmoituslehdeksi Kaupunkilehti Ankkurin vuosiksi 2013-2016.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 467.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt
- henkilöstöjaoston asettamisen
- kaupungin nimeämisen Tall Ships Races 2017 -purjealustapahtuman isäntäsatamakaupungiksi
- Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman
- Cursor Oy:tä koskevat omistajapoliittiset linjaukset sekä kuntaomistajien omistajatavoitteet 2013-2017
- kaupunginjohtajan johtajasopimuksen.
Kaupunginhallitus on päättänyt
- hakea harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta
- käynnistää kuntajakoselvitystyön.
Kaupunginhallitus on täyttänyt tarkastuspäällikön viran. Kaupunginhallitus on jättänyt täyttämättä
talousjohtajan viran. Tehtävät on sisällytetty talous- ja rahoitusjohtajan virkaan, joka on täytetty
sisäisin järjestelyin.
Konsernijaosto
Konsernijaosto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 89.
Konsernijaosto on saanut selvityksen Kantasataman kehittämisestä ja investorin suunnitelmista ja
on oikeuttanut kaupunkisuunnittelun yhdessä Cursor Oy:n kanssa jatkamaan valmistelua.
Konsernijaosto on selvittänyt Kotkan Energia Oy:n osallistumista Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen ja on päättänyt saattaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Konsernijaosto on valmistellut elinkeinostrategiaa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.
Konsernijaosto on saanut ajankohtaista selvitystä mm. Cursor Oy:stä ja Uuperinrinteet Oy:stä sekä
talouden tasapainotusohjelmaan liittyen energiayhtiöiden omistuksen vaihtoehdoista samoin kuin
E18 -moottoritiehankkeen heijastusvaikutuksista.
Henkilöstöjaosto
Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 65.
Henkilöstöjaosto on
- toteuttanut talouden tasapainotusohjelman seurannan henkilöstötavoitteiden osalta
- valmistellut henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitukselle
- käsitellyt useita henkilöstöön liittyviä ohjeita ja linjauksia
5
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen
negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja,
sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja
rakentamisessa. [Kuntataloustiedote 3/2014]
Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten
kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden
kasvuprosentit painottuvat noin 0,5–1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen
talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta.
Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen.
Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset,
sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. [Kuntataloustiedote 3/2014]
Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden
odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta
merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna
2015. [Kuntataloustiedote 3/2014]
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2014 joulukuun työllisyysaste (8,8 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9%). Miesten työttömyysaste oli 9,4% ja naisten 8,2%. 15-64 vuotiaiden työllisyysaste oli 67,4, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin
vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 0,8 prosenttiyksikköä
68,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste pysyi lähes samana 66,8 prosentissa. 15-24 vuotiaiden
nuorten työttömyysaste (19,8%) kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu,
Tilastokeskus]
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisten tuomia kertaluontoisia eriä samantasoinen kuin edellisenä vuotena. Verotulojen
kehitykseen ja menojen kasvuun ovat vaikuttaneet heikko talouskehitys sekä lisääntynyt työttömyys. Suomen kunnista jopa 156 kuntaa nostivat tuloveroprosenttia vuodelle 2014, mikä johti vain
1,3 % kunnallisverotulojen kasvuun. Kiinteistöverouudistuksesta johtuen kiinteistö- ja yhteisöverot
kasvoivat 10 %. Toimintamenot kasvoivat maltillisesti, alle puoli prosenttia, johtuen lähinnä maltillisesta palkkaratkaisusta, toimintojen tehostamisesta sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä.
[Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014]
Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus.
Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa.
Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd
euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta.
Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja
pienemmäksi 133 kunnassa. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]
Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt
kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7
%. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen
velka jakaantuu tasaisesti. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]
6
Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 2,6 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna
2013. Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % Kiinteistöverojen muutos oli +10,9 %.
Maamme suurin paperiteollisuuden tuotantoalue on rajun rakennemuutoksen kohteena. Kahden
tehdaskokonaisuuden poistuminen tuotannosta on merkinnyt välittömästi 3000 työpaikan vähenemistä viidessä vuodessa. Tästä huolimatta perinteinen metsäteollisuus on edelleen maakunnan
teollisuuden kivijalka. Perinteisten tuotteiden rinnalle ollaan kehittämässä puubiomassasta uusia
tuotteita. Tavoitteena on kehittää Kymenlaaksosta biomassan johtava tuotantoalue. [Kymenlaakso
tänään, Kymenlaakson liitto]
Toinen kehittyvä tuotannonala on logistiikka. Kymenlaaksoon on syntynyt maamme suurin yleis-,
vienti- ja kauttakulkusatama Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä. Se sijoittuu 15 suurimman
sataman joukkoon Itämerellä ja on sillä alueella kolmanneksi suurin konttisatama. Vaalimaan tullija raja-asema on EU:n ja Venäjän tärkein maaraja-asema. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson
liitto]
Uudistuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus, ympäristöteknologia laajemminkin sekä monet luovan talouden alat tulevat monipuolistamaan maakunnan elinkeinorakennetta. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto]
Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2014 oli 32.650 m2 ja vastaava luku vuosien 20102014 keskiarvona oli 56.784 m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli
9.354 m2, liikerakennusten 5.506 m2 ja teollisuus- sekä varastorakennusten osuus 6.466 m2
Valmistuneita asuntoja vuonna 2014 oli 64 kpl, vastaava keskiarvo 2010-2014 oli 174 kpl.
Omakotitaloja valmistui 29 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina 2010-2014 on valmistunut 58 kpl.
Omakotitaloille myönnettiin 20 rakennuslupaa vuonna 2014. Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä
vuodelta on 46 kpl.
Vuonna 2014 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 4550 henkilöä (4196 henkilöä vuonna
2013) ja työttömien osuus työvoimasta 18,28 % (16,75 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1295
henkilöä (1195) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 623 henkilöä (557). [Kaakkois-Suomen Elykeskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014]
[Kuntataloustiedote 3/2014]
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kuntatalous-tilastotjulkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014_Korjattu.pdf
[Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/02/Sivut/tilinpaatosarviot-2014.aspx
[Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus]
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/12/tyti_2014_12_2015-01-20_tie_001_fi.html
[Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto]
http://www.finnicakymenlaakso.fi/kolumni.php
[Kaakkois-Suomen Ely-keskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014]
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi-tyollisyyskatsaukset
7
1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
Alkuvuodesta alkaen talouden ennusteeseen on tuotu riskinä esille sosiaali- ja terveyslautakunnan
asiakaspalveluiden ylitys erikoissairaanhoidon sekä vammaistyön osalta. Vuoden alusta oli myös
nähtävissä paine työllisyydenhoidon avustuserien osalta. Myös ympäristölautakunnan osalta ennustettiin olevan painetta talousarviossa pysymiseksi. Vuodelle 2014 asetettua kiinteistöjen myyntivoittotavoitetta ei saavutettu.
Maaliskuussa 2013 käynnistetty tasapainotusohjelman valmistelu eteni 9-kohtaiseksi valtuuston
päätökseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet olivat keskeisinä tekijöinä osana talousarviovalmistelua vuodelle 2014. Vuoden 2015 alussa tasapainotusohjelmaa on tarkennettu.
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 2.3.2015, että talouden tasapainotuksen aikaansaamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin:
1. Kiinteistömassan jatkojalostamiseksi tehdään riittävät toimenpiteet 30.9.2015 mennessä. Purettavista rakennuksista tulee tehdä esitys viimeistään talousseminaarissa 23.3.2015.
2. Henkilöstösuunnitelma on arvioitava uudelleen 29.5.2015 mennessä.
3. Ostopalvelut läpivalaistaan - tavoitteena maksimaaliset säästöt - ja tiedot saatetaan nettiin
29.5.2015 mennessä.
4. Palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset
a. Lasten ja nuorten palveluiden osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja
Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan.
b. Liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin
kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden
käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella.
5. Rahoituksen nettomenoja pienennetään yhdellä miljoonalla eurolla.
6. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen.
7. Taselainakanta ei saa kasvaa, ja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti.
Talousarvioon tehtiin muutokset lisätalousarvioina valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,63
milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan
toimintakatteen heikennyksen summa oli 1,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 3,9 milj. euroa pienemmäksi ja pysäköinninvalvonnan toimintatuotto-odotusta laskettiin 0,13 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan toimintakatetta heikennettiin 0,19 milj. eurolla. Kaupungin yhteisissä eristä verotuloennustetta laskettiin 1,5 milj. eurolla ja
rahoituserien tuottoa nostettiin 1,0 milj. eurolla lisätalousarviossa. Lisäksi rakennusten siirtäminen
kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen huomioitiin lisätalousarviossa
19,34 milj. euron satunnaisena tuottona sekä 3,84 milj. euron positiivisena muutoksena varausten
muutoksessa.
Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vahvistivat alkuperäistä
talousarvion tulosta 9,23 miljoonalla eurolla.
Tilinpäätöksen toimintakate oli 2,3 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota parempi. Merkittävimmät yksittäiset tekijät lisätalousarviossa ennustettua parempaan tilanteeseen olivat lomapalkkavarauksen arvioitua pienempi kustannusvaikutus sekä eläkevarauksen ennakoitua vahvempi
pieneneminen. Tilikauden 2014 vuosikate oli lopulta 2,2 milj. euroa lisätalousarviota paremmalla
tasolla. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 1,9 milj. euroa lisätalousarviota parempi. Tilinpäätöserien
jälkeen tilikauden ylijäämä oli 10,1 milj. euroa, joka oli 1,9 milj. euroa talousarviota parempi. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa suunniteltua matalammalle tasolle, merkittävimpinä tekijöinä tilanteeseen olivat Härniemen laiturin investointikokonaisuuden sekä Räskin alueen toteutuksien siirtymiset tuleville vuosille.
Vuoden 2014 ylijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä pienenee - 32,8 milj. euroon,
joka vastaa noin 4 kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen
parantamiseksi on oikea, mutta voimakasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava,
jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Tilikaudelle 2014 kertynyt ylijäämä
8
syntyy kokonaisuudessaan kertaluonteisesta satunnaisesta tuotosta. Ilman rakennusten yhtiöittämisestä syntyneitä eriä tilikauden 2014 alijäämä olisi yli 10 milj. euroa.
Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta
valtionosuusuudistuksen muutokset näyttäytyvät suotuisina Kotkan kaupungille jo vuoden 2015
osalta. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen merkitys koko talousalueella on edelleen avainasemassa kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa.
9
1.5. Henkilöstö
Vuosi
2012
2013
2014
Henkilöstömäärä
Maksetut palkat
3601
118 740 151,00 €
3496
118 079 133,00 €
3501
117 828 439,00€
(ei sisällä tulkkipalveluita)
Henkilöstömäärä ja maksetut palkat, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset
Henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 henkilöllä. Muutos painottuu määräaikaiseen
henkilöstöön. Ammattiluokkina ilmaistuna laskua tapahtui käytännössä katsoen kaikissa muissa
ammattiluokissa paitsi lääkäreissä ja muussa henkilöstössä. Suurimmat laskut kohdistuivat teknisten palvelujen henkilöstöön sekä toimistohenkilöstöön.
Maksetut palkat laskivat vuoteen 2013 verrattuna noin 250 700 euroa ja vuoteen 2012 verrattuna
noin 911 700 euroa. Kun huomioidaan 1.7.2014 voimaan tullut palkkojen yleiskorotus (á 20 €/ työntekijä), jonka kokonaisvaikutus maksettuun palkkasummaan oli noin 395 000 euroa, niin kaupungin
henkilöstöpoliittisilla toimilla aikaansaatu palkkasumman lasku vuonna 2014 verrattua vuoteen
2013 oli noin 645 700 euroa.
Kaupungin sairauspoissaolot laskivat 18,6 päivästä 16,3 päivään henkilöä kohden, mikä vastaa
sairauspoissaolojen kustannusten laskuna noin 454 000 euroa. Sijaiskustannusten lasku huomioiden kustannussäästö oli yhteensä 1,3 miljoona euroa.
Vuodelta 2014 on tehty erillinen henkilöstökertomus.
1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Rahoitusriskit
Talouden epävarmuus jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Tämä heijastuu rahoituksen järjestämiseen myös kuntasektorilla.
Korkoriski
Kotkan kaupungin pitkien lainojen lainakanta 31.12.2014 on 224,14 milj. €. Lyhyttä maturiteetiltaan
alle 12 kk lainaa kaupungilla on yhteensä 47,08 milj. €, mikä sisältää kuntatodistukset 30,00 milj.
euroa ja tililuoton 17,08 milj. euroa. Kokonaislainakanta on siten yhteensä 271,22 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj on kaupungin suurin yksittäinen rahoittaja noin 64 % osuudella kokonaislainamäärästä. Pitkistä lainoista noin 40 % on kiinteäkorkoista ja 60 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia on tehty 11 kpl pääasiassa muuttamaan vaihtuvakorkoinen sopimus kiinteäkorkoiseksi. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana.
Valuuttariski
Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä.
Likviditeettiriski
Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeetti on mahdollista pitää riittävänä.
Luottoriski
Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen kohtalaisen edullisin
ehdoin.
10
Vakuutukset
Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vuoden 2016
loppuun asti voimassa olevia vakuutus- ja palvelusopimuksia on konsernissa Pohjola Vakuutus
Oy:n sekä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Kotkan kaupungin vakuuttamistoiminnoista vastaa talouden vastuualue. Vuonna 2013 nimetty Riskienhallinnan johtoryhmä on uuden vakuutuskauden kilpailutusprosessin keskeinen käynnistäjä ja valmistelija.
Henkilöstö
Vakituista henkilökuntaa ei pystytä loputtomiin vähentämään ilman palvelurakenteeseen ja verkkoon kohdistuvia muutoksia ja vaarana on, että pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu sairauspoissaolojen lasku, voi lähteä nousuun.
Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta
Työttömyysaste kasvoi vuonna 2014 edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi ja oli vuoden
lopussa 8,5 % enemmän kuin ed. vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä nousi 12,5 %
verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 alussa maksuvelvoite koskee yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jolloin maksut kasvavat huomattavasti. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien
määrän kasvu oli 3,4 %. Lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi yli 9,4 %, mutta sijaishuollon kustannukset pysyivät ed. vuoden tasolla. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja
ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä.
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole aiemmin
olleet riittävän joustavia tehokkaan toiminnan toteutumiseksi. Hoitoketjut on saatu toimimaan vuoden 2014 aikana ja tästä syystä erikoissairaanhoidossa ei ole enää perusterveydenhuoltoon jonottavia potilaita. Myös Karhulan sairaalasta potilaat siirtyvät nopeasti eteenpäin kotiin, kotihoitoon,
lyhytaikaispaikoille tai hoiva-asumiseen. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja jonotilanteiden välttämiseksi on tehty paljon kehittämistyötä ja sen tulokset näkyvät nyt. Hoiva-asumisen paikkoja oli alkuvuodesta liian vähän. Tilanne helpottui syyskuun alussa, kun Eskolan hoivakoti avautui.
Lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet erityisesti koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan työskentelyyn ja vaatineet toiminnan uudelleen järjestämistä nopealla aikataululla tilapäisissä tiloissa. Kaikilla vastuualueilla sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuneet tilanteet ovat muodostaneet riskin palveluiden laadukkaalle järjestämiselle. Voimakkaasti altistuneille henkilöille on vaikea löytää työpistettä, missä oireita ei ilmaantuisi. Liikuntatoimessa tilakustannusten jatkuva nousu
aiheuttaa riskin varsinaisen toiminnan järjestämiselle.
Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä
aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen lain mukaisesti muodostaa jatkuvan
riskin. Koulupsykologien virkojen täyttöasteessa on ollut pitkään vajetta, mikä on aiheuttanut kulujen nousun ostopalveluissa. Sosiaalihuollossa käsittelyajat eivät toteutuneet lastensuojelussa ja
toimeentulotuessa. Aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2014 huomautuksen toimeentulotuen
käsittelyajoista ja edellytti toimia niissä pysymiseksi. Vuoden lopussa tilanne kuitenkin heikkeni
entisestään.
Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Hyvinvointipalveluissa pätevän työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen. Lisäksi henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Esimerkiksi erityisopettajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä lastentarhanopettajien saatavuus on heikentynyt. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset
vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimeentulotuen osittainen siirto Kelalle
vuoden 2017 alussa siirtää etuuskäsittelijöiden työn sinne, mutta henkilöstön siirroista ei ole vielä
11
tietoa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty edelleen huomiota vuoden 2014 aikana ja poissaolot ovat
vähentyneet.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen
epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta
huolimatta kaupungin ja koko seudun toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti. Kotka
on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen
kehittämisen lomautusten tai irtisanomisten sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on
pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta,
kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä.
Pienehkönä riskinä nähdään elintarvike- ja terveysvalvonnan valvontaresurssit, jotka eivät ole riittävät elintarviketurvallisuusviraston riskiperustein asettamien valvonnan tavoitteiden täyttämisen
näkökulmasta. Vuosittainen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kotkan ja Pyhtään
yhteistoiminta-aluetta varten tehdään olemassa olevien resurssien mukaisesti. Resurssien niukkuus ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmatilanteita.
Ympäristönsuojelun valvontaresurssit keskitetään lupa- ja ilmoitusvelvollisiin laitoksiin ja niitä varten on valmistumassa valvontasuunnitelma. Suurempana riskinä nähdään valvontasuunnitelman
ulkopuoliset kohteet, jotka tulevat työn alle niissä ilmenevien ongelmien kautta. Näiden yritysten
neuvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen ei ole resursseja.
Suurena riskinä nähdään selkeästi kaupungin muista intresseistä riippumatonta, lainopillista asiantuntijapalvelua edellyttävä lupa- ja valvontaviranomaistyö. Päätöksenteon ja asiakirjahallinnan
lainmukaisuuden ja läpinäkyvyyden tulee olla todennettavissa. Mahdolliset epäselvyydet voivat
johtaa pitkiin, turhiin prosesseihin, joista aiheutuu haittaa sekä kaupungille että toiselle osapuolelle.
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelun suuret hankkeet liittyvät Kantasataman, Jumalniemen, Karhulan ja Karhulanniemen kehittämiseen. Kotkansaari on kaupungin voimakkain muutosalue, joka tarvitsee kokonaisuuden hallitsemiseksi yleissuunnittelua.
KANTASATAMA
Kantasataman asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa 2013-14 ja ehdotus on nähtävillä helmi-maaliskuussa 2015. Hanke on edennyt yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja menee aikataulun mukaan päätöksentekoon huhtikuussa 2015. Kaavahankeen suunnitteluun ja sitä varten tehtäviin selvityksiin on sitoutunut jonkin verran varoja, mutta tehdyt selvitykset
palvelevat suurelta osin alueen tulevaa käyttöä siinäkin tapauksessa että vireillä oleva hanke jostain syystä peruuntuisi. Kehitysyhtiön hankkeeseen sijoittamat resurssit ovat olleet merkittävät.
Kantasataman kaavasuunnittelun edetessä eri osapuolten kanssa on päästy yhteisymmärrykseen
eri osapuolia koskevista ratkaisuista, jotka kuitenkin vaativat lopulliset sopimukset eri osapuolten
välille. Sopimusten viivästyminen voi vaarantaa kaavahankkeen aikataulun. Kaavasta mahdollisesti
tehtävät valitukset ovat edelleen riski sekä hankkeen aikataululle että toteutumiselle. Kireä tavoiteaikataulu suhteessa suunnitteluresursseihin lisää valitusriskiä.
Aikataulukysymykseen pyritään saamaan ote suunnittelun vahvalla koordinoinnilla. Kansainvälisen
toimijajoukon kanssa huomioitava on myös kommunikaation ymmärtäminen ja sopimusten yksiselitteisyys. Jälkimmäistä varmistetaan lakipalveluilla toimistosta, jolla on kokemusta kansainvälisestä
kiinteistöjuridiikasta. Kaupungille erittäin tärkeää on saada toteutumaan omat keskeiset tavoitteensa alueen suunnittelussa. Yleisen taloustilanteen vaikeutuminen edelleen vaikuttaa sekä kaupungin talouteen että kehityshankkeeseen. Kaupungin kannalta on oleellista tarkka investointien suunnittelu.
12
JUMALNIEMI
Jumalniemen kehittämishanke saatiin käyntiin vuoden lopussa alueen kiinteistönomistajien kanssa
käydyssä neuvottelussa. Alueen kehittäminen on välttämätöntä kaikkien osapuolten kannalta. Jumalniemen tulee säilyttää asemansa maakunnallisesti merkittävänä kauppapaikkana E18 moottoritien varressa ja vahvistua. Kehittämisen tarkoitus on palvella kaikkia alueen toimijoita ja auttaa
rakentamaan Jumalniemestä toimiva kokonaisuus.
Alueesta laaditaan yhteinen kehityssuunnitelma ja sitä tukeva kaavamuutos. Suunnittelu on käynnistettävä pian, sillä Jumalniemen uudet itäiset rampit valmistuvat elokuussa 2015. Hanke tarvitsee
sekä kaupallista että arkkitehtisuunnittelua kaavan pohjaksi. Ripeän etenemisen edellytyksenä on
että projektille saadaan vetäjä, joka kokoaa toimijat ja kiinteistönomistajat yhteen ja ohjaa suunnittelua. Tämä edellyttää osapuolien sitoutumista myös taloudellisesti jo heti alkuvaiheessa. Mikäli
hanke ei etene ripeästi on riskinä, että Jumalniemen kaupallinen vetovoima vähenee, ja asiakasvirtojen ja kaupallisten toimijoiden siirtyminen muualle kuihduttaa alueen.
KARHULAN KESKUSTA
Karhulan osalta tutkitaan jatkossa koko keskustan kehittämistä. Riskinä on, ettei laajan kokonaisuuden tutkimiseen riitä resursseja kaupunkisuunnittelussa. Selkeä haaste on myös muodostaa
yhteinen tavoite erittäin monien toimijoiden kesken. Karhula kilpailee E18 varren asiakkaista ja
investoinneista. Siksi koko seudun kannalta olisi tärkeä onnistua eri keskusten tehtävien määrittelyssä, profiloinnissa. Karhulan osalla tämä tulee esiin myös Karhulan keskustan eri osien profiloinnissa.
AHLSTRÖMIN ALUEEN KAAVARUNKO
Karhulan keskustaa tukee Karhulanniemen kehittäminen yhdessä A.Ahlström kiinteistöt Oy:n
kanssa. Kaavarunkotyö etenee suunnitellusti. Työ toisaalta tukee, toisaalta myös asettaa paineita
Karhulan keskustan kehittämiselle. Kaavarungon jälkeen päästään laatimaan ensimmäistä asemakaavaa mikä merkitsee tuloja kaupungille. Riskinä on mm. yleinen talouskehitys, joka viivästää
suunnitelmien laatimista ja toteuttamista.
MAANHANKINTA JA YLEISKAAVOITUS
Maanhankintarahan alhainen taso muodostaa riskin kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Säästöjen ohella on myös investoitava siihen, mikä synnyttää tulevia tuloja ja elinvoimaa kaupunkiin. Maanhankinnan taloudelliselle ja pitkäjänteiselle toteuttamiselle muodostaa riskin yleiskaavoitusresurssin puute. Yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta yleiskaavoittajan palkkaamisen myötä. Suunnitteluvajeen kiinni kurominen vie aikaa, mikä pitää yllä epätaloudellisten
investointien riskiä.
1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
Kaupunkistrategian mukaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jokaisella vastuualueella.
Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin edelleen kaupungin vastuualueille poikkihallinnollisen
työryhmän johdolla. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. Kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmustoiminta, Ekotukitoiminta ja Kymenlaakson energianeuvonta. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja
energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman KymECO2projektin resursseilla.
Uusiutuvan energian kuntakatselmus –projekti alkoi Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä). Projektin tarkoituksena on tuottaa selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antavat tietoa kaikille. Projekti keskittyi aurinkoenergiaan sekä uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmitysenergiaratkaisuihin.
Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksessa on luotu tarkastelumalli, jota käytetään kaikkien asumista ja palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa. Malli on
otettu käyttöön ja se on saanut positiivista palautetta.
13
2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Riskienhallinnan järjestäminen
Vuoden 2014 alusta kuntalaissa astui voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia
velvoitteita. Kuntalain valtuuston tehtäviä määrittävän 13 §:n 3a-kohdan mukaan valtuusto päättää
kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 § 58. Myös kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c §) ja johtajalle (87 d §)
määriteltiin omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k §:n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joita ei muutoin ole ilmaistu
taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Näitä tietoja ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kokonaisuus sekä keskeiset johtopäätökset.
Lakiin sisältyy myös velvoite esittää toimintakertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin talouteen
liittyvänä olennaisena asiana arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 §). Tiedot sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisällytetään ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Myös tilintarkastajien tehtäviin
(73 §) lisättiin velvollisuus tarkastaa, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty kunnassa
ja kuntakonsernissa asianmukaisesti. Kunnan riskeistä ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla
vain peruskunnan riskejä. Siksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee välttämättä kohdistua
koko kuntakonserniin. Ajattelu on ollut keskeisenä näkökulmana ja tavoitteena kuntalain kokonaisuudistusprosessissa.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat Kotkan kaupunkia ja kaupunkikonsernia perustehtävien
toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on myös kunnan, kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan
kaupungin ja kaupunkikonsernin lakien ja tavoitteiden mukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa ja
varmistetaan toiminnan häiriötön, laadukas ja kustannustehokas jatkuvuus. Kokonaisvaltaisessa
riskienhallinnassa otetaan huomioon myös konserniyhteisöt ja merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäinen yhteinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.9.2014 § 230. Kaksi kertaa vuodessa: osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen keruun yhteydessä, toteutettavasta keskeisten riskitietojen päivityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat/Riskienhallinta ja epävarmuustekijät.
Kaupunginjohtajan johtoryhmän helmikuussa 2013 nimeämä riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui
toimintakertomusvuonna yhteensä viisi kertaa. Johtoryhmä aloitti riskienhallintaan painottuvat kokouskäytännöt, joissa liikelaitosten ja tytäryhteisöjen edustajat tulevat kertomaan toiminnastaan ja
sitä koskevista keskeisistä riskeistä. Kootut riskitiedot on toimitettu edelleen konserniasiamiehelle.
Riskien arviointi ja seuranta on saatettu kiinteäksi osaksi konsernin talousarvioprosessia, riskienhallinnan johtoryhmän käytäntöjä ja johtoryhmä yhdessä talouden vastuualueen kanssa kehittää
arviointityöhön tarvittavia työkaluja. Tavoitteena on juurruttaa sisäinen valvonta ja riskienhallinta
työkaluineen johdonmukaiseksi ja järjestelmälliseksi osaksi kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa
arjen toimintaa.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena
on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset
tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnistettuja riskejä, minimoimaan
mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa
olevat vahvuudet ja mahdollisuudet.
Kotkan kaupungin lakisääteisen valmiussuunnitelman yleisen osan käytännön valmistelu aloitettiin
syksyllä ja suunnitelman hyväksymisaikataulu sijoitettiin alkuvuoteen 2015. Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumin toimintaa tuotiin näkyväksi sijoittamalla kaupungin intran Valmiusmate-
14
riaaliin myös Kymenlaakson turvallisuustoimijoiden yhteystiedot ja kokousaineistot, Kotkan oman
valmiuskortiston rinnalle. Tärkeä konsernitason valmiusyhteistyö käynnistyi ja valmiusasioiden vastuutoimijat nimettiin. Kymi14-valmiusharjoitukseen osallistui yhteensä 23 henkilöä ja panostus jatkuvuuden hallintaan nähtiin tärkeänä ja keskeisenä tehtäväkenttänä.
Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunkistrategian 19.8.2013, Elinkeinostrategian 2013 - 2020
14.10.2013, 2020 Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian 15.10.2012 sekä Päiväkoti- ja kouluverkkopäätökset 5.3.2012. Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian tavoitteina on rakentaa
ja muodostaa tehokas hyvinvointipalvelujen verkosto. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, tavoitteita uhkaavat riskit ja niiden seuranta toteutuvat systemaattisesti osana sisäistä valvontaa ja talousarvioprosessia. Strategian toteuttamiseen liittyvät erityisvaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi
on huomioitu kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä Talouden tasapainotusohjelmassa.
Ohjelma päivitetään vuonna 2015.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tulee toteutua läpinäkyvänä osana strategioiden laadintaa, toimintaa ja päätöksentekoa
siten, että strategioiden, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen erilaisia vaikutuksia eri toimijoihin arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Tehtäväalueet raportoivat talousarvioprosessissa toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet lisäävät eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen
valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu vastuulliseen johtamiseen, ohjaukseen, seurantaan ja
poikkeamiin reagointiin. Riskienhallinnan tulee kohdistua kattavasti kaupungin tavoitteisiin ja niiden
saavuttamista uhkaaviin toimintaa, varoja ja omaisuutta koskeviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu kaikilla tasoilla tunnettaviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin.
Toimiva kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi on sisällä päivittäisissä ratkaisuissa, jotka johtavat organisaation menestykseen. Menestyksellisen prosessin luomisessa jokaisella toimijalla on
merkittävä roolinsa. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä.
Vuonna 2014 organisaation sisäistä valvontaa on edelleen tehostettu uusin toimintaa tukevin ja
riskit huomioivin ohjeistuksin: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (kv 9.6.2014 § 58);
ostopalvelusuositukset (kh 17.11.2014 § 295); yhdistyksille ja luottamushenkilöille osoitettavien
merkkipäivälahjojen ohjeistus (kj jory 6.5.2014); pikkujoulujen, joululahjojen ja joululounaiden ohjeistus (kj jory 24.3.2014/Ytnk 7.4.2014 § 38); virkamatkoja, virantoimitusmatkoja ja muita matkoja
koskeva ohjeistus/matkaraportointi (Heja 18.6.2014 § 32). Myös erillisiä koulutustoiveita on toteutettu: koulutukset laskujen tarkastajille ja hyväksyjille sekä julkisuuslakia koskeva koulutus. Poistettavan kaluston osalta on laadittu myyntiohjetta yhteistyössä teknisten palveluiden, talouden vastuualueen ja konserniasiamiehen kesken. Kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä toteutettiin
yhtä liikuntapaikkaa koskevia käytäntöjä koskeva tarkastus ja sisäinen tarkastus toteutti prosessitarkastuksen sijaishuollon ostopalveluista konsulttityön tueksi.
Kotkan kaupungilta puuttunut ajantasainen valmiussuunnitelman yleinen osa käynnistettiin ja valmiuden edellyttämä keskeisten vastuutoimijoiden verkosto muodostettiin. Kotkan valmiussuunnittelun malli toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Mallissa huomioidaan
Kymenlaakson tason toimijoiden turvallisuuskorttitiedot ja niistä on muodostettu Kotkan oma korttimalli. Kortti on sijoitettu kaupungin intranetiin.
Sisäinen tarkastus on saanut ammattistandardeissa tehtäväkseen arvioida ja antaa suosituksia
myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisestä. Tehtävänanto tarkoittaa organisaation ennakoivaa hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemista. Sisäinen tarkastus tekee
siten osaltaan tilannearviointia eettisten ongelmatilanteiden osalta ja edistää yhteistyötä eri toimi-
15
joiden kesken. Vuonna 2014 yhteistyötä toteutettiin muun muassa luottamushenkilöiden/kuntalaisten esiin nostamien kysymysten vuorovaikutteisena käsittelynä ja tiedottamisena vastuullisille viranhaltijoille.
Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Toimintaa ohjaava Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma vuodelle 2014 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Suunnitelma sisälsi yhteensä seitsemän nimettyä tarkastuskohdetta: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta; Omistajapoliittinen ohjausjärjestelmä; Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen; Lakien ja ohjeiden noudattaminen; Prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen
valvonta; Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen ja Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimeksiannot ja raportointi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle raportoidaan
suullisesti ja/tai kirjallisesti tarpeellisin väliajoin tarkastuksen luonteesta ja tarkastushavaintojen
merkittävyydestä riippuen. Sisäinen tarkastus raportoi myös tarkastuslautakunnalle neljä kertaa
vuodessa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Yhteistyö sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välillä
on tiivistä, jotta tarkastustyön kattavuus varmistetaan ja vältetään päällekkäinen työ. Sisäinen tarkastus huolehtii osaltaan tilintarkastajan havaintojen ja suositusten mukaisten toimenpiteiden käytäntöön viemisestä.
Tarkastuslautakunta teki vuotta 2013 koskevassa arviointikertomuksessaan muun muassa seuraavia havaintoja: lautakunta korostaa toiminnan asianmukaista seurantaa, valvontaa ja eri toimijoiden
tiivistä ja järjestettyä yhteistyötä; Talousarviot tulee valmistella realistiselta pohjalta; Palvelujen
laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti myös oman organisaation toteuttamilla kyselyillä ja vaihtoehtoisilla arviointitavoilla; Lautakuntien ja yhtiöiden mittareita tulee kehittää SMARTperiaatteen mukaisiksi (S=selkeästi määriteltyjä, M=mitattavissa olevia, A=aikaan sidottuja,
R=realistisiä, T=tarkoituksenmukaisia). Sisäinen tarkastus on omassa ohjeistuksessaan ja toiminnassaan huomioinut tehdyt havainnot ja pyrkinyt edistämään niiden toteutumista. Avoimuuden,
läpinäkyvyyden ja prosessien sujuvuuden lisäksi keskeinen osa sisäisen tarkastuksen toimintaa
ovat olleet tarkastuksen konsultaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen ja eettisten periaatteiden
noudattamisen.
Tarkastuslautakunta esitti arviointikertomuksessaan, että kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä niistä toimenpiteistä,
joihin on ryhdytty arviointikertomuksessa mainittujen viiden keskeisen havainnon osalta: 1. Talouden tasapainotusohjelma 2. Työllisyys 3. Sisäilmaongelmat 4. Ostopalvelut 5. Avoimuus. Havaintoja ja niitä koskevia toimenpiteitä on käsitelty kaupunginhallituksessa 29.9.2014 § 245 sekä kaupunginvaltuustossa 13.10.2014 § 93 ja edelleen tarkastuslautakunnassa 6.11.2014 § 82.
Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta
Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.
16
3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
JA TOIMINNAN RAHOITUS
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
milj. euroa
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
2010
2011
2012
2013
2014
93,5
91,5
92,3
90,8
92,5
2,4
1,9
1,5
1,5
1,7
-336,7 -354,9 -377,6 -385,4 -388,1
-240,8 -261,5 -283,8 -293,2 -293,9
186,3 190,8 189,0 207,7 209,5
75,4
80,9
85,7
90,2
91,1
-0,6
-0,5
-1,2
1,3
0,7
0,9
1,2
1,1
0,9
0,8
5,4
4,7
4,9
7,0
5,7
-4,8
-5,4
-4,6
-4,0
-3,7
-2,1
-1,0
-2,6
-2,7
-2,2
20,3
9,8 -10,3
6,0
7,4
-18,3 -18,3 -19,0 -21,3 -20,5
0,0
7,8
1,9
1,4
19,4
2
-0,7 -27,4 -14,0
6,2
1,2
1,2
1,2
1,2
3,8
3,2
0,5 -26,2 -12,7
10,1
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut %
28,0
25,9
24,4
23,6
23,8
Vuosikate % poistoista
110,7
53,5 neg.
27,9
35,9
Vuosikate, euroa/asukas
371
178
-187
109
135
Asukasmäärä
54 824 54 831 54 877 54 758 54 557
Muutos Muutos-%
1,7
0,2
-2,6
-0,7
1,9 %
12,4 %
0,7 %
0,2 %
1,8
0,9
-0,6
-0,1
-1,3
0,3
0,5
1,4
0,9 %
1,0 %
-45,5 %
-6,1 %
-18,4 %
-6,5 %
-19,2 %
23,7 %
0,8
17,9
20,2
-3,8 %
1256,7 %
2,6
22,8
213,7 %
0,2
8,0
26
-201
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset
Tuloslaskelman sisältö
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns.
ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset
ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.
17
Tuotot
Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2014 oli yhteensä 399,6 milj. euroa. Tuottojen määrä yhteensä kasvoi edellisestä
tilikaudesta yhteensä 3,0 milj. euroa. Maksutuotot kuitenkin pienenivät 1,3 milj. eurolla. Verotulot
kasvoivat 1,8 milj. eurolla ja valtionosuudet kasvoivat 0,9 milj. eurolla. Valtionosuuden kasvu sisältää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, 1,7 milj. euroa.
Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu rakennusten yhtiöittämisestä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle
toteutunut 19,4 milj. euron myyntivoitto. Satunnaista tuottoa ei ole sisällytetty edellä tehtyyn tuottojen kokonaismäärätarkasteluun.
Kulut
Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 393,9 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 1,8 milj. euroa.
Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot
kasvaneet 33,3 milj. euroa henkilöstökuluja suuremmiksi. Henkilöstökulut kokonaisuutena pienenivät 2,5 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot pienenivät 0,5 milj. euroa ja avustukset 0,8 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 4,4 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kului rahaa 0,2
milj. euroa edellistä vuotta vähemmän.
Toimintakate ja vuosikate
Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni 0,7 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli
0,7 % ja palvelujen ostojen 3,1 %. Toimintatuotot kattoivat 23,8 % toimintakuluista. Kunnan koko,
toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun
arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja.
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus
on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuonna 2014 poistojen määrä oli investointien tasolla suunnitelmakauden tavoitteen mukaisesti.
Tilinpäätöksessä 2014 vuosikatteen määrä on parantunut edellisestä vuodesta 1,4 milj. eurolla.
Vuosikate ei kuitenkaan vielä riitä kattamaan vuoden investointeja, jolloin kaupungin taloudellista
tilannetta ei voida pitää tältä osin tasapainoisena.
Satunnaiset erät
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta rakennuksista poistui
43,6 milj. euron erä ja osakkeisiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto, 19,4 milj. eur, on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin.
Toiminnan rahoitus
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä
ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten
nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.
18
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
milj. euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta, milj. eur
2010
2011
2012
2013
2014 Muutos
20,3
0,0
-7,0
9,8
7,8
-9,9
-10,3
1,9
-4,3
6,0
1,4
-2,2
7,4
19,4
-22,8
1,4
17,9
-20,6
-27,5
3,0
10,2
-22,0
0,8
15,2
-35,3
0,9
4,1
-17,0
-0,2
5,1
-21,9
0,2
3,0
-4,9
0,4
-2,1
-1,0
1,7
-43,0
-6,8
-14,7
-7,9
0,0
0,3
-0,1
0,0
-0,2
0,2
-0,1
0,0
0,0
0,3
0,1
0,3
30,0
-23,0
-0,7
0,0
1,6
8,3
23,8
-26,9
-2,1
0,0
-12,4
-17,7
23,8
-15,4
10,0
0,0
11,9
30,2
30,0
-33,5
9,1
0,0
1,3
6,8
30,0
-34,2
17,3
0,0
1,3
14,7
0,0
-0,7
8,2
0,0
0,0
7,9
7,2
-16,0
-12,8
0,0
0,0
0,0
28,9
-21,7
12,9
-28,9
0,0
-12,8
0,0
0,0
0,0
0,0
82,9
46,2 neg.
34,8
34,0
0,9
0,5 neg.
0,3
0,3
27
17
0
0
0
54 824 54 831 54 877 54 758 54 557
-86,3
-74,1
-63,8
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1,
joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään
rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1
– 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.
Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta 2014 oli - 14,7 milj. euroa, joka katettiin pääosin lyhytaikaisten lainojen lisäyksellä. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja osakkeisiin kirjattiin 63,0 milj. euron
lisäys. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto, 19,4 milj. eur, on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin. Rahoituslaskelmalta myyntivoitto oikaistaan kohdassa Tulorahoituksen korjauserät.
Rakennusten yhtiöittämiseen liittyvät muutokset eivät näy rahoituslaskelmalla, koska niillä ei ollut
kassavirtavaikutusta.
Kassavarat olivat vuoden vaihteessa nolla-tasolla, jolloin kaupungin maksuvalmiutta hoidettiin lyhytaikaisella velalla. Kassavarojen riittävyyden tunnusluku oli 0 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.
4.
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
TASE
milj. euroa
2010
2011
2012
2013
2014
VASTATTAVAA
2006
2007
2010
2011
2012
2013
2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
526,5
2,5
0,3
2,0
0,2
524,0
2,7
0,5
1,9
0,3
537,0
2,6
0,5
2,0
0,1
529,8
2,6
0,4
2,1
0,2
549,0
3,2
0,7
2,4
0,1
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edel. tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
288,0
293,1
4,0
-4,1
-5,0
287,6
293,1
4,0
-9,0
-0,4
289,7
293,1
1,0
-7,6
3,2
290,2
293,1
1,0
-4,4
0,5
264,0
293,1
1,0
-3,9
-26,2
251,3
293,1
1,0
-30,1
-12,7
261,3
293,1
1,0
-42,8
10,1
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiint.rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Enn.maksut ja keskener.hankinnat
347,7
84,1
190,0
55,8
9,0
1,8
7,0
347,8
84,2
189,2
55,9
7,9
1,8
8,8
359,9
86,1
204,1
56,2
8,6
1,9
3,0
353,1
87,6
199,9
53,0
7,4
2,0
3,2
309,5
88,8
151,4
50,4
6,8
2,1
10,1
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
21,7
4,8
16,9
21,4
7,9
13,5
13,3
13,3
0,0
12,1
12,1
0,0
10,9
10,9
0,0
9,6
9,6
0,0
5,8
5,8
0,0
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
6,1
6,1
6,0
6,0
9,6
9,6
9,6
9,6
6,9
6,9
6,8
6,8
5,4
5,4
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
176,3
171,0
4,8
0,5
173,5
168,2
4,8
0,5
174,5
169,1
4,8
0,6
174,0
168,6
4,8
0,7
236,2
231,1
4,8
0,4
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
1,8
1,3
0,5
1,3
0,8
0,4
0,8
0,3
0,5
0,7
0,2
0,5
0,6
0,1
0,5
0,6
0,1
0,5
0,8
0,0
0,8
0,8
0,3
0,5
0,7
0,2
0,5
0,6
0,1
0,5
0,6
0,0
0,5
0,8
0,0
0,8
191,1
132,1
219,0
159,9
132,1
159,9
0,0
277,9
199,9
0,0
199,9
0,0
274,3
196,9
0,0
196,8
0,1
301,9
200,9
0,0
200,8
0,1
306,2
194,4
0,0
194,4
0,0
316,6
191,7
30,0
161,7
0,0
64,0
0,8
0,8
62,2
0,7
0,7
46,7
0,7
0,7
44,2
0,7
0,7
40,1
0,7
0,7
34,3
13,8
13,8
0,0
20,5
5,7
1,4
4,4
9,0
48,6
25,3
13,6
11,7
23,3
6,5
0,8
8,0
8,0
46,0
23,5
13,3
10,2
22,5
7,1
2,4
7,4
5,6
43,5
22,0
13,1
8,9
21,5
5,8
2,4
8,1
5,2
39,4
20,0
12,4
7,6
19,4
5,0
0,2
7,2
6,9
59,0
17,1
0,0
0,0
0,2
17,0
5,7
19,0
59,1
23,2
0,0
0,0
0,2
15,2
2,8
17,6
78,0
27,1
0,1
7,7
0,5
19,3
6,7
16,6
77,4
26,9
0,1
5,6
0,8
17,5
8,7
17,8
101,0
36,4
0,0
10,5
2,0
19,8
11,7
20,6
111,8
50,3
0,0
8,6
2,8
21,0
8,0
21,1
124,8
65,9
0,0
8,8
1,7
21,9
5,8
20,8
508,7
535,3
591,2
586,9
584,3
574,6
590,0
0,4
0,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
28,5
12,9
0,0
0,0
0,0
591,2
586,9
584,3
574,6
590,0
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rah. ja vak.laitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rah. ja vak.laitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Liittymismaksut ja muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHT
19
VASTAAVAA
20
Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään
tilinpäätöslaskelmat-osassa.
TASEEN TUNNUSLUVUT
Kunnan omavaraisuus %
Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas
Suhteellinen velkaantuneisuus %
Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa
Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas
Kunnan lainakanta 31.12. (milj.euroa)
Kunnan lainat euroa/asukas
Kunnan lainasaamiset (milj.euroa)
Asukasmäärä
2010
2011
2012
2013
2014
51,3
51,6
47,2
45,6
45,4
-3 906 -3 865 -4 697 -4 746 -5 049
78,1
75,3
81,7
77,9
80,1
-4 397 -3 892 -30 092 -42 819 -32 750
-80
-71
-548
-782
-600
234,8 229,4 247,8 253,3 266,4
4 282 4 186 4 515 4 627 4 883
20,0
19,2
20,5
20,2
17,4
54 824 54 831 54 877 54 758 54 557
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Rahoitusvarallisuus euroa/asukas
= (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) –
(Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Asukasmäärä
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 590,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 15,4 milj.
euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä
pieneni 43,6 milj. euroa. Merkittävin tekijä aineellisten hyödykkeiden määrän pienenemiseen oli
rakennusten yhtiöittäminen Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:öön. Taseesta laskettava omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 45,4 %. Lainakannan määrä kasvoi 13,1 milj. eurolla ja se on edelleen asukasta kohti noin 2.100 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa ennakoidaan vuoden 2014 tilinpäätöksissä olevan keskimäärin.
Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta
tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus
mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen.
Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai
mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.
21
5. KOKONAISTULOT JA –MENOT
milj. euroa
KOKONAISTULOT JA -MENOT
milj. euroa
2014
%
2013
%
92,5
209,5
91,1
0,8
5,7
19,4
20,7 %
20,6 %
4,3 %
90,8
207,7
90,2
0,9
7,0
1,5
-21,3
-4,8 %
-2,2
-0,5 %
0,6
1,8
0,1 %
-0,2
5,1
0,0 %
0,3
30,0
17,3
0,0
447,7
0,1 %
0,0
30,0
9,1
0,0
440,0
0,0 %
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien myyntivoitot
Investoinnit
Rahoitusosuudet invest.menoihin
Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot
Rahoitustoiminta
Antolainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
KOKONAISTULOT YHTEENSÄ
46,8 %
20,3 %
0,2 %
1,3 %
0,4 %
6,7 %
3,9 %
0,0 %
100,0 %
47,2 %
20,5 %
0,2 %
1,6 %
0,3 %
1,2 %
6,8 %
2,1 %
0,0 %
100,0 %
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tulorahoituksen korjauserät
- Pakollisten varausten muutos
Satunnaiset kulut
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennys
KOKONAISMENOT YHTEENSÄ
385,4
-1,5
4,0
2,7
87,3 %
0,0 %
0,0 %
0,0
0,1
22,8
5,1 %
17,0
3,8 %
0,0
34,2
0,0
0,0
449,3
0,0 %
0,1
33,5
0,0
0,0
441,3
0,0 %
388,1
-1,7
3,7
2,2
86,4 %
0,0
0,0
0,0 %
-0,4 %
0,8 %
0,5 %
7,6 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
-0,3 %
0,9 %
0,6 %
0,0 %
7,6 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
22
6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
6.1 Konsernin toiminnan ohjaus
Tytäryhteisöjen tulee noudattaa konserniohjeita ja –strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä
omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa 19.8.2013.
Kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto johtavat kuntakonsernia. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konserniasiamiehenä toimii kansliapäällikkö, tehtävänä Kotka-konsernin ohjauksen avustaminen ja koordinointi.
Vuonna 2014 tytäryhtiöt raportoivat kaupunginvaltuustolle puolivuosittain toiminnastaan ja talouden
toteumasta. Konsernitasoinen välitilinpäätös toteutettiin 30.6.2014 tilanteeseen.
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl)
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Liiketoimintaa
harjoittavat yhtiöt
Muut yhtiöt
Kuntayhtymät
Osakkuusyhteisöt
Muut omistusyhteysyhteisöt
Yhteensä
3
2
8
4
2
18
5
2
8
Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään:
•
yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) : Kotkan Energia Oy ja HaminaKotka Satama Oy
•
yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta
taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt): Cursor Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, Kyamk-kiinteistöt Oy, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotkan Asunnot Oy,
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy, Kotkan Toriparkki Oy
•
edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa
avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt): Kotkan
Kaupunginteatteri Oy, Kotka Maretarium Oy, Kymenlaakson Orkesteri Oy
Konserniin yhdistellyt kuntayhtymät ovat: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä, Kotka-Haminan Seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kymenlaakson Liitto, ItäSuomen Päihdehuolto.
Vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen yhdistellään osakkuusyhtiöistä Kymenlaakson Sähkö Oy ja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy. Kuusi osakkuusyhtiötä (Sunilan Kantola Oy 50 %, Uuperinrinteet Oy 42,5 %, Sunilan Puhdistamo Oy 33,3 %, Kymenlaakson Jäte Oy 28,3 %, Kotkan
Golf Oy 28,0 %) jätetään yhdistelemättä.
Muut omistusyhteysyhteisöt ovat Kunnan Taitoa Oy ja Kuntien Tiera Oy.
23
Konsernin tytäryhteisöjen tuloslaskelmat 1.1.-31.12.2014, milj. euroa (kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisena)
Liiketoimintayhtiöt
Nollatuottoyhtiöt
KyamkKotkan
Kotkan
Toriparkki kiinteistöt
Julkiset
Oy
Kiinteistöt Oy
Oy
Avustettavat
Kotkan
Kotka
KymenKaupungin- laakson
Maretarium Oy teatteri Oy Orkesteri
Oy
3,3
-0,2
3,1
20,2
-11,7
8,5
3,1
-1,9
1,1
12,5
-11,3
1,2
0,6
-0,6
0,0
4,0
-4,1
-0,1
2,9
-2,8
0,0
0,0
-0,1
0,0
0,2
0,0
-0,2
0,0
2,8
0,0
-1,6
-0,1
6,8
0,0
-0,1
0,0
1,0
0,0
-0,2
0,0
1,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,1
-0,2
0,0
-0,8
2,0
-5,6
1,2
-1,1
-0,1
-0,8
0,2
0,0
0,0
0,0
-0,1
0,0
0,0
0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-1,2
0,0
0,1
0,0
-0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,1
-0,1
0,0
2,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,1
0,0
TULOSLASKELMA
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
42,9
-27,7
15,1
46,4
-34,5
11,9
12,8
-11,5
1,3
16,8
-12,0
4,8
0,0
-0,1
-0,1
0,5
-0,2
0,2
Rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
0,0
-2,8
0,0
12,4
0,1
-1,8
-0,1
10,0
0,1
-0,3
0,0
1,2
0,0
-1,0
0,0
3,8
0,0
0,0
0,0
-0,1
Suunn.mukaiset
poistot
Tilikauden tulos
-10,9
1,5
-5,8
4,3
-1,2
-0,1
-2,9
0,9
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,5
4,3
0,0
Yhtiöiden tuloslaskelmat sisältävät konsernin sisäiset tapahtumat.
24
Kymenlaakson
Vesi Oy
Kotkan
Energia
Oy
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
TILIKAUDEN
YLI/ALIJÄÄMÄ
Kymijoen
Ravintopalvelut
Oy
Kymen
Vesi Oy
Cursor Oy Kotkan
Asunnot
Oy
HaminaKotka
Satama
Oy
25
6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
Muutokset omistus- ja äänivallassa ja avainhenkilöissä
Vuoden 2014 aikana konsernissa aloitti uutena tytäryhtiönä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy ja osakkuusyhtiöistä poistui osakekaupan myötä Kaakon Taitoa Oy. Muita olennaisia muutoksia tytäryhtiöiden omistus- tai äänivallassa ei vuoden aikana tapahtunut. Myöskään avainhenkilöt eivät vuoden
aikana vaihtuneet.
Tytäryhteisöjen investoinneista sekä toiminnasta
Kotkan Energia on saavuttanut tavoitteet. Suurempia investointeja tulevat olemaan Hyötyvoimalaitoksen kattilan revisio ja Mussalon tuulivoimapuiston laajennus.
HaminaKotka Satama Oy:n liikennemäärä pieneni edellisvuotisesta 4,2 %. Pudotusta tapahtui
erityisesti kauttakulkuliikenteessä. Muut tavoitteet toteutuivat.
Cursor Oy:n tavoitteiden saavuttamista on huonontanut oleellisesti loppuvuonna Venäjän tilanne,
joka on vaikuttanut uusien yritysten perustamiseen, matkailuun ja logistiikkaan.
Kotkan kaupunginteatteri Oy saavutti suunnilleen kävijämäärätavoitteensa, Kotka Maretarium Oy ei
päässyt asetettuun kävijämäärätavoitteeseen ja Kymenlaakson Orkesteri Oy teki uuden yleisöennätyksensä.
Kaupungin avustukset yhtiöille
Kotka Maretarium Oy
Kymenlaakson Orkesteri Oy
Kotkan Kaupunginteatteri Oy
172 400 € ( vuokra-avustus )
858 321 € ( toiminta-avustus )
2 289 300 € ( toiminta-avustus )
Riskienhallinta ja epävarmuustekijät
Yhtiöiden riskikartoitus, siltä osin kuin se turvallisesti voidaan julkisesti esittää, sisältyy yhtiöiden
toimintakertomuksiin, jotka kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee yhtiöiden tilinpäätösten
yhteydessä ennen yhtiökokousta.
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat velvoitteet näkyivät tytäryhteisöille kahdesti vuodessa toteuttavan riskiraportoinnin muodossa erillisen osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöstietojen koonnin yhteydessä. Ensimmäinen koko konsernin yhteinen riskiraportti käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.9.2014. Ensimmäisessä raportissa esiin nousivat henkilöstöriskit. Niistä mainittiin 1) Asiantuntijuusriskit: Osaaminen keskittyy yhdelle avainhenkilölle / muutamalle henkilölle 2) Pienet henkilöstöresurssit toiminnan tavoitetilaan nähden 3) Henkilökunnan jaksaminen / uupumisen riski 4) Pitkät sairauslomat 5) Tehtävissä pysyminen 6) Henkilöstöresurssin ennustamisen vaikeus 7) Koulutetun henkilökunnan saatavuuden heikkeneminen /
henkilöstön osaaminen 8) Kilpailu osaavasta työvoimasta yksityisten palveluntuottajien kanssa 9)
Yhteistyön / vuorovaikutuksen ongelmat.
Toisena yhteisenä riskityyppinä esiin nostettiin taloudelliset riskit. Niistä mainittiin 1) Ulkopuolisen
rahoituksen suuri merkitys toiminnalle 2) Yleisestä taloustilanteesta johtuva rahoituksen jatkuva väheneminen 3) Määrärahat kattavat vain pakolliset kulut 4) Yllättäviin menoeriin ei pystytä varautumaan 5) Taantumasta ja asiakkaiden toimenpiteistä johtuva myyntitulojen pysähtyminen 6) Resurssien puute vaikuttaa hankkeiden etenemiseen 7) Säiden vaikutus määrärahojen riittävyyteen ja
myyntituloihin 8) Liian alhainen investointitaso lykkää peruskorjauksia ja siirtää riskin henkilöstölle /
asiakkaille 9) Hankkeiden maksuosuudet tulee hoitaa aikataulun mukaan 10) Peruskorjauksia ei
pystytä hoitamaan 11) Liian tiukka ja epärealistinen talousarvio lamaannuttaa kehittämistyön eikä
mahdollista varhaista tukea 12) Lain muutoksista johtuvat väistämättömät lisävelvoitteet 13) Taantuva talous ja kustannustason nousu lisäävät kansalaisten taloudellisia ongelmia 14) Asiakasorganisaatioiden heikon taloudellisen tilanteen vaikutukset omaan toimintaan.
26
Tietosuoja- ja tietojärjestelmäriskit mainittiin häiriöttömän toiminnan ja ylläpitokustannusten osalta
sekä uusien järjestelmien käyttöönottotilanteissa.
Tilinpäätöstietojen yhteydessä päivitetyistä tytäryhteisöjen riskeistä esiin nostettiin 1)Venäjän kriisin vaikutukset liiketoiminnalle 2) korkoriskit 3) kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvissa olosuhteissa 4) ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitys toimintavarmuudelle 5) Muuttuvan lainsäädännön ja ohjeistuksen moninaiset seuraukset 6) Uusien työkalujen käyttöönoton vaikutukset sekä
7) Toimivan verkostoyhteistyön tavoite.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden (kh 19.5.2014 § 126 / kv 9.6.2014 § 58) mukaisesti riskijaottelua kehitetään ohjaamalla riskianalyysien sisältöä 4-luokkaiseen jaotteluun: Strategiset, Taloudelliset, Operatiiviset ja Vahinkoriskit. Yhdenmukaisen analyysitiedon keräämisen
varmistamiseksi jaottelu tullaan huomioimaan seuraavissa ohjeistuksissa.
Tytäryhtiöiden toiminnan tavoitteet 2014
Vuoden 2014 talousarvio sisälsi kullekin tytäryhtiölle asetetut toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutuminen on selostettu yksityiskohtaisesti jäljempänä. Toteutumassa on selostettu, miten yhtiön
itsensä tavoitteeksi asettamat (taulukon yläosassa) toimet ovat toteutuneet. Tummennettu laatikko
sisältää valtuuston yhtiöille asettamat sitovat tavoitteet.
HaminaKotka Satama Oy:n tuloutukset kaupungille olivat 7,5 milj. euroa. Kotkan Energia Oy:n
osinko vuodelta 2014 on 3,7 milj. euroa. Konserniin kuulumaton 27 %:lla omistettu Kymenlaakson
Sähkö Oy tuloutti omistajien yhteistyösopimuksen mukaisesti 2,7 milj. euron osinkotulot.
27
Liiketoimintayhtiö
Kotkan Energia Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %.
Toiminta-ajatus:
Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä
paikallisen teollisuuden kanssa.
Tavoitteet vuodelle 2014
Merkittäviä kehittämistoimia:
Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta.
Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan.
Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %)
Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista
Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä.
Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille.
Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila
uudella.
Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen.
Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Kotkan Energia on saavuttanut sille asetut tavoitteet.
Hallituksen esitys osingonjaoksi vuodelta 2014 on 3,7 milj. euroa, tilikaudelta 2013 maksettiin vuonna 2014 osinkoa 2,7 milj. euroa.
Uusiutuvan energian osuus omasta tuotannosta vuonna 2014 oli 54
%, vuonna 2013 osuus oli 57 %.
Kaukolämmön hintataso oli valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa
halvempi seurattavassa asiakasryhmässä.
Merkittäviä kehittämistoimia
Vuonna 2014 yhtiö saavutti kaikkien aikojen parhaan taloudellisen tuloksensa.
Tuloksen parantumiseen vaikutti merkittävästi maakaasun käytön pienentyminen.
Edellistä vuotta lämpimämpi sää, voimalaitosten erinomainen käytettävyys ja
laitosten hyvä optimointi on pienentänyt maakaasun hankintaa. Uusiutuvan energian investointiohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2015 Kotkan
Energia investoi edelleen merkittävästi. Tulevan vuoden suurempia investointeja
tulevat olemaan Hyötyvoimalaitoksen kattilan revisio ja Mussalon tuulipuiston
laajennus. Kotkan Energia pyrkii jatkuvasti aktiivisesti kehittämään omaa tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiantuotantoa.
Uusina palvelutuotteina kehitetään datakeskuspalveluja ja kiinteistöjen jäähdytysratkaisuja.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
TP 2013
Myynti emolle
Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille
Oman pääoman sijoitus emolta
Takaukset emolta - omavelkaiset (1)
Takaukset emolta - täytetakaukset
Maksuvalmiuslainat (2)
Korot emolle (3)
Tilikauden tulos
Jakokelpoinen oma pääoma
Osingot emolle (4)
3
2
4
35
48
6
102
701
500
824
097
875
65
2 318
4 084
2 700
596
155
000
937
432
795
685
077
887
225
TP 2014
3
2
4
27
57
4
209
868
500
334
746
446
46
4 273
5 658
3 701
896
138
000
154
316
345
306
500
163
250
28
Yhteisön omat tunnusluvut
TP 2013
TP 2014
Liikevaihto (M€)
43,2
44,7
Sijoitetun pääoman tuottoaste (%)
5,2
7,5
Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän Kotkan Energian hinta- Kotkan Energian hintakeskiarvoon verrattuna (%)
taso oli 1,01 % keskiar- taso oli 0,12 % keskiarvoa kalliimpi
voa edullisempi
Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl)
Selitykset:
(1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun.
(2) Konsernitilin käytetty limiitti.
(3) Konsernitilin limiitin korot.
(4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.
92
97
29
Liiketoimintayhtiö
HaminaKotka Satama Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 %
Toiminta-ajatus:
Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä
merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle.
Tavoitteet vuodelle 2014
Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla.
Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin.
Merkittäviä kehittämistoimia:
Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Liikennemäärä vuonna 2014 oli 13,4 miljoonaa tonnia, mikä oli 0,6 miljoonaa
tonnia eli 4,2 % pienempi kuin vuonna 2013. Pudotusta tapahtui erityisesti
kauttakulkuliikenteessä.
Investointien määrä konsernissa oli 2,7 miljoonaa euroa (satamayhtiö 2,1
miljoonaa euroa). Suurimmat investoinnit olivat väylien kunnostusruoppaukset
eri satamanosissa, D-kentän täyttäminen Mussalossa, Hailikarin laiturin rakentaminen Haminassa ja rautatievaihteet Hietaseen ja Haminaan.
Omavaraisuusaste nousi 26,7 %:iin (satamayhtiö 29,2 %)
Merkittäviä kehittämistoimia
Vuonna 2014 keskeinen kehittämistoimi oli satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja seutukunnallisen kehittämisyhtiön kanssa. Business Mooring –nimellä kulkeva projekti on lähtenyt käyntiin
ja organisoitu, mutta konkreettisia tuloksia ei alkuvaiheessa vielä ole saatu. Työ on
pitkäjänteistä ja tulosten perusteella aiheutuvat investoinnit tehdään sekä asiakkaiden että satamayhtiön osalta näinä aikoina erittäin harkiten.
Toinen merkittävä hanke oli konventionaalisen (sahatavara, sellu) metsäteollisuuden liikennekeskittymän aikaansaaminen Haminaan yhteistyössä operaattoreiden
kanssa. Hanke saatiin vuoden 2014 aikana hyvin käyntiin ja se auttoi osaltaan
HaminaKotka satamaa säilyttämän markkinaosuutensa Suomen viennistä.
Yhtiön kuluja sopeutettiin laskevan liikennemäärän tuomaan liikevaihdon pienenemiseen vuoden 2014 aikana. Keväällä käytiin koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden päätavoitteena oli siirtää aiemmin ulkopuolisilla
kumppaneilla teetettyjä huolto- ja korjaustöitä omaksi työksi. Neuvottelujen tuloksena muutettiin henkilöstön työaikoja, poistettiin päällekkäiset toimenkuvat ja eläkkeelle siirtyneiden työt järjesteltiin yhtiön palvelukseen jääneiden henkilöiden kesken. Yhtiön kaikkia hankintasopimuksia käytiin kriittisesti läpi ja joitakin niistä päätettiin tai kilpailutettiin vuoden mittaan uudelleen. Kulusopeutusta helpotti vähälumisen ja –jäisen talven tuomat säästöt päivittäishuolto- ja jäänmurtokuluihin.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Oman pääoman sijoitus emolta
Takaukset emolta
Muut tuloutukset emolle
TP 2013
TP 2014
2 100 000
55 675 572
7 276 604
2 100 000
48 709 896
7 542 691
30
Yhteisön omat tunnusluvut(konserni)
Liikevaihto, €
Liikevaihdon kasvu %
Sijoitetun pääoman tuotto%
Tilikauden tulos, €
Edellisten tilikausien voitto, €
Omavaraisuusaste
Käyttökate %
Tuottavuus/tonnia/henkilö
Liikennemäärä tn
Henkilöstö
TP 2013
TP 2014
43 250 400
- 6,2
2,3
197 048
2 254 661
24
34
172 729
13 991 071
79
42 657 193
-1,4
3,4
1 543 508
3 143 798
27
36
171 922
13 409 885
78
31
Nollatuottoyhtiö
Kotkan Asunnot Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %
Toiminta-ajatus:
Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä
turvallista asumista.
Tavoitteet vuodelle 2014
Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen
arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään
viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä.
Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena
(19,5 %).
Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen.
Merkittäviä kehittämistoimia:
Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli
kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta.
Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan.
Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit)
sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita.
Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä
työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia.
Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat. Kiinteistöjä ja asuntoja ylläpidettiin ja
korjattiin suunnitelmallisesti sekä parannettiin mm. pihojen viihtyisyyttä. Asukastyytyväisyyttä kuvaava asukasvaihtuvuus oli alhainen 18,4 % ja asuntojen käyttöaste
hyvä 98,2 %. Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso on pysynyt kohtuullisena.
Budjetoitua parempi tulos johtui lämpimästä ja vähälumisesta vuodesta sekä hyvin
alhaisesta korkotasosta, joiden kuluerien osalta saatiin huomattavat säästöt. Tulos
käytetään lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoitukseen.
Yhtiölle valmistui kesäkuussa omat toimistotilat Gutzeitintie 8:aan.
Kiinteistöjen salkuttaminen, kunnossapito- ja perusparannuskorjaukset sekä
energian säästöhankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Yhtiölle ei löytynyt
uudisrakentamiseen soveltuvaa tonttia alueelta, jolle lisärakentaminen olisi tarpeen. Tältä osin selvitystyö jatkuu.
Työprosesseja kehitetään ja tehostetaan edelleen.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Oman pääoman sijoitus emolta
Lainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
TP 2013
TP 2014
423 230
4 600 613
2 816 119
31 710 917
119 399
452 574
4 600 000
1 910 316
31 912 493
99 159
TP 2013
TP 2014
16 238 172
858 355
2 522 864
97,4
19,4
9,03
13
16 763 930
1 114 036
3 381 219
98,2
18,4
9,25
13
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Yli/alijäämä
Kumulatiivinen yli/alijäämä
Käyttöaste, %
Vaihtuvuus, %
Keskivuokra (budj. neliövuokra)
Henkilöstö
32
Nollatuottoyhtiö
Kotkan Toriparkki Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen
liittyvää toimintaa.
Tavoitteet vuodelle 2014
Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla
paikoitustilaa keskustassa.
Merkittäviä kehittämistoimia:
Sähköautojen latauspiste asennettiin yhteistyössä Kotkan Energian kanssa.
Hallitus päätti muuttaa myös ensimmäisen pysäköintitunnin maksulliseksi
1.1.2015 alkaen talouden tasapainottamiseksi.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
0-tulosta ei aivan saavutettu.
Merkittäviä kehittämistoimia
Sähköautojen latauspiste asennettiin yhteistyössä Kotkan Energian kanssa.
Hallitus päätti muuttaa myös ensimmäisen pysäköintitunnin maksulliseksi 1.1.2015
alkaen talouden tasapainottamiseksi.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Oman pääoman sijoitus emolta
Pääomalainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
Yli-/alijäämä
Yli-/alijäämä (kumulatiivinen)
TP 2013
TP 2014
50 970
5 335
2 078 000
4 500 000
1 959 960
1 329
49 284
-883 800
49 753
1 208
2 078 000
4 500 000
1 764 360
1 159
-31 178
- 914 978
TP 2013
TP 2014
416 478
382 782
454 383
384 930
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Pysäköintejä kpl
33
Cursor Oy
Nollatuottoyhtiö
Omistus:
Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä
4,46 % ja pankit 0,91 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin EteläKymenlaakson kuntien kanssa.
Tavoitteet vuodelle 2014
•
Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa
•
Seudulle syntyy 1 200+ työpaikkaa per vuosi
•
Matkailusta menestys, Kaakko135°
•
Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme
•
Playasta maan peliklustereista no 2
•
Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä
•
Markkinoinnista myyntiin
•
Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin
• Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti
Merkittäviä kehittämistoimia:
Cursor on Kotkan – Haminan seudun Kaakko Kasvuun –kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui
matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme
Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja
E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen
tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla
pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen
uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan
kaupungilta.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Loppuvuoden aikana Venäjän tilanne on vaikuttanut oleellisesti seudun yritystoimintaan kuten uusien yritysten perustamiseen, matkailuun ja logistiikkaan. Seudulle
syntyi 344 yritystä vuonna 2014. Erilaisissa seutuvertailuissa Kotka ja seutu ei ole
pärjännyt hyvin, mikä on ymmärrettävää, koska seutu on kokenut todella perinpohjaisen talouden rakennemuutoksen. Massiivinen rakennemuutos on pitkä prosessi,
paljon hyviä asioita on menossa, elinkeinorakenne uudistuu, mutta varsinkin tässä
taloustilanteessa muutokset ottavat aikansa.
Matkailussa tilanne on vaikuttanut venäläisten matkailijoiden määrään, mutta
samanaikaisesti seutu on houkutellut enemmän kotimaisia matkailijoita.
Kansainvälistymistä vahvistetaan, kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja kykyä
vastata kansainvälisen liiketoiminnan vaatimuksiin kehitetään jatkuvasti. Cursor
on käynnistänyt mm. kiinteän yhteistyön University of Cambridge Judge Business
Schoolin kanssa, millä vauhditetaan erityisesti seudun startup-yritysten kansainvälistymistä.
Cursor pärjäsi hyvin uuden EU-ohjelmakauden 1. hankehaussa ja vahvisti näin
asemaansa EU-rahoituksen hyödyntäjänä sekä turvasi resurssipohjan eteenpäin.
Venäjä-tilanne huomioidaan toiminnassa, tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti ja strategioita suunnataan uudelleen tilanteen kehittymisen mukaan. Kehittämistä suunnataan teollisuudessa erityisesti satamasidonnaisuutta hyödyntäville
aloille, jotka eivät ole Venäjä-toiminnasta riippuvaisia. Toisaalta Venäjän markkinoilta löytyy uusia menestyksen mahdollisuuksia mm. alueen osaajapotentiaalin
hyödyntämisestä. Matkailun osalta haetaan uusia kohderyhmiä Kiinan, Saksan ja
Iso-Britannian markkinoilta.
34
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Oman pääoman sijoitus emolta
Lainat emolta
Takaukset emolta
Muut tuloutukset emolle
TP 2013
TP 2014
2 502 688
6 798
11 440 608
0
19 081 774
0
2 956 190
5 356
11 440 608
0
18 015 935
0
TP 2013
TP 2014
11 853 811
186 392
-1 667 570
381
934
17
76
54
12 831 069
-49 766
- 1 717 336
344
897
28
76
66
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Tilikauden tulos
Kumulatiivinen yli/alijäämä
Seudulle syntyvät uudet yritykset
Seudulle syntyvät uudet työpaikat
Seud. sijoittuvien yritysten lkm
Kehittämisrahastosta rah. proj.
Henkilöstö
35
Nollatuottoyhtiö
Kymen Vesi Oy
Omistus:
A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %.
Toiminta-ajatus:
Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta
käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen.
Tavoitteet vuodelle 2014
Merkittäviä kehittämistoimia:
Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa.
Veden laatu säilyy hyvänä.
Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa.
Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen
Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri).
Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen.
Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi.
Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex)
Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M€ josta n. 1,5 M€ katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M€ rahoitusosuuteen.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Suurimpien kaupunkien (25 kpl) hintavertailussa sijoitutaan puhtaan veden
puolella kalleimpaan kvartaaliin. Jäteveden osalta ollaan keskiarvossa.
Vedenlaadussa ei ole Kaunissaarta lukuun ottamatta ollut laatuhäiriöitä.
Jätevesipuolella ei ole ollut päästöjä tai ylivuotoja
Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän selvitystä jatketaan. Vesistöjen alituksista ei löydetty vuotoja. Nyt keskitytään rakennettujen mittakaivojen antaman
informaation avulla vuotavien verkosto-osien paikallistamiseen.
Uusi asiakastietojärjestelmä - Kolibri - on otettu tuotantokäyttöön tammikuussa. Siinä on kuitenkin vielä toimittajan puolelta paljon korjattavaa, joiden valmistuminen siirtyy vuoden 2015 elokuulle.
Verkkotietojärjestelmän päivityksen myötä on tarkoitus ottaa käyttöön myös
keskitetty tekstiviestitiedotus, mutta myöskään sitä ei vielä päästy vuoden
aikana testaamaan.
Jätevesipumppaamojen automaatiojärjestelmä Aquarex etenee aikataulussa.
Kriisiajan valmiussuunnitelmaharjoitus siirtyy vuoden 2015 puolelle. Uudisalueiden rakentamisen investointiohjelma, aikataulutus kulkee jäljessä ja iso
osa hankkeista siirtyy vuoden 2015 puolelle.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Oman pääoman sijoitus emolta
Lainat emolta
Takaukset emolta
Korot emolle
Muut tuloutukset emolle (tak.provisio)
TP 2013
TP 2014
775 233
1 895 042
26 620 000
10 019 613
38 937 905
548 433
59 250
655 715
2 004 546
26 620 000
10 019 613
35 326 411
548 433
53 325
TP 2013
TP 2014
19 681 830
3 085 599
-1 321
-5 772
4 657 063
7 462 617
74
19 593 175
2 872 334
-2 997
-7 093
4 637 187
7 206 170
72
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Liikevoitto
Tulos
Kumulatiivinen ali-/ylijäämä
Myynti vesi m³
Myynti jätevesi m³
Henkilöstö
36
Nollatuottoyhtiö
Kymenlaakson Vesi Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella.
Tavoitteet vuodelle 2014
Merkittäviä kehittämistoimia:
Veden laatu säilyy hyvänä
Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä
Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tuloksen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja
pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista.
Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi.
Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA -hankkeen jatkaminen.
Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Veden laadun ja määrän suhteen ei ole ollut ongelmia.
Rahoitus on hoidettu tavoitteissa esitetyllä tavalla.
Kriisiajan valmiussuunnitelmaharjoitus siirtyy vuoden 2015 puolelle avainhenkilöiden perhevapaista johtuen.
Selänpään YVA -hankkeesta valmistui ohjelmavaihe kevään aikana eikä
saaduissa lausunnoissa/muistutuksissa ollut merkittäviä hanketta vastustavia
kannanottoja. Hanke etenee siten myötätuulessa ja menossa on YVA- selostusvaihe, joka valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.
Rinnakkaisjohdon suunnittelu siirtyi vuoden 2015 alkuun.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Oman pääoman sijoitus emolta
Takaukset emolta
Muut tuloutukset emolle
TP 2013
TP 2014
2 412 017
6 687 000
4 312 000
2 378 138
6 687 000
3 448 666
TP 2013
TP 2014
3 037 336
-2 912
154 497
8 013 961
0
3 050 075
-139
151 585
7 703 495
0
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Tulos
Kumulatiivinen yli-/alijäämä
Myynti osakaskunnille m³
Henkilöstö
37
Nollatuottoyhtiö
Kymijoen Ravintopalvelut Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka
täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset.
Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin
Tavoitteet vuodelle 2014
”omavarainen”
Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun
kautta
Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan
Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa)
Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena,
vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v 2014 lopussa
Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla
Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen
Merkittäviä kehittämistoimia:
Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos
Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen
Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd.
tarjouskilpailussa pärjääminen
Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin
olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö)
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
-
Merkittäviä kehittämistoimia
-
Yhtiön/konsernin tulos yli budjetin ja yhtiö hoitanut kaikki velvoitteensa
Kulusäästöjä syntynyt toimenpiteiden ansiosta, suunnittelu ja toteutukset jatkuvat
Yhtiö saanut uusia asiakkaita, mm. A-klinikkasäätiö ja Jelppiskoti
Uusi sopimus Kouvolan kaupungin kanssa solmittu
Toiminnanohjausjärjestelmää kehitetty ja tehokkuutta syntynyt. Työ
jatkuu
Sairauspoissaolot laskeneet keskimäärin viidellä päivällä per henkilö
vuodessa. Työtyytyväisyysmittauksen tulokset eivät ole vielä selvillä
Palvelumallien ja toimintatapojen avaaminen ja yksinkertaistaminen
jatkuu
Elintarvikekustannuksia on saatu jonkin verran pienennettyä ruokalistasuunnittelun kautta
Kouvolan kanssa solmittu uusi sopimus
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Oman pääoman sijoitus emolta
Lainat emolta
Takaukset emolta
TP 2013
TP 2014
7 887 225
246
499 000
0
11 000 000
7 798 467
1 347
499 000
0
11 000 000
TP 2013
TP 2014
12 294 896
71 482
172 414
117 492
9%
36,4
172
12 414 484
72 177
192 742
310 234
10 %
36,7
172
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Liikevaihto/henkilö. €
Yli-/alijäämä
Kumulatiivinen yli-/alijäämä
Käyttökate %
Jalostusarvo/henkilö (1000 €)
Henkilöstö
38
Nollatuottoyhtiö
Kyamk-kiinteistöt Oy
Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on
toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan.
Omistus:
Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %,
Kouvola 47 % ja Iitti 2%.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen
tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja.
Tavoitteet vuodelle 2014
Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset
tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla.
Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee 2020-luvun alkuun.
Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä
Merkittäviä kehittämistoimia:
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin
Merkittäviä kehittämistoimia
Jylpyn kampuksen tiloista luovuttiin ja kiinteistö luovutettiin kaupungille.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Avustus kaupungilta
Oman pääoman sijoitus emolta
Takaukset emolta 31.12. (51 %)
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Tulokseen liittyvät *)
- liikevoitto
- tilikauden tulos
Vaikuttavuuteen liittyvät
henkilöstö, vain sivutoiminen toim.johtaja
TP 2013
TP 2014
255 000
5 936 075
255 000
4 195 065
TP 2013
TP 2014
3 300 000
3 300 000
2 334 604
2 054 710
2 227 045
1 998 042
0
0
39
Nollatuottoyhtiö
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %
Toiminta-ala:
Yhtiön toimialana on Kotkan kaupungissa omistaa tai hallita vuokraoikeuden nojalla kiinteää omaisuutta sekä omistaa ja
hallita niillä olevia tai niille rakennettavia rakennuksia, harjoittaa tilojen ja huoneistojen vuokrausta sekä käydä niillä
kauppaa. Lisäksi yhtiön toimialana on omistaa toimitilojen ja asuntojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Yhtiö voi harjoittaa toimialaansa liittyvää muuta liiketoimintaa kuten rakennuttamiseen ja rakennusten suunnitteluun liittyviä tehtäviä.
Tavoitteet vuodelle 2014
Merkittäviä kehittämistoimia:
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittävät riskit
Merkittäviä kehittämistoimia
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
TP 2013
Oman pääoman sijoitus emolta
TP 2014
63 100 000
Yhteisön omat tunnusluvut
TP 2013
Tilikauden tulos
Vaikuttavuuteen liittyvät
henkilöstö, vain sivutoiminen toim.johtaja
TP 2014
-99 693
40
Avustettava
Kotkan Kaupunginteatteri Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 100 %.
Toiminta-ajatus:
Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä
ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina.
-
Tavoitteet vuodelle 2014
Merkittäviä kehittämistoimia:
kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä
38 000 katsojaa
salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo
90%
Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja
teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa
jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja
aloittaa työnsä teatterissa.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Vuonna 2014 teatteri tuotti seitsemän omaa ensi-iltaa sekä 12 vierailuesitystä. Katsojamäärä oli 37.619.
Salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 53%, Naapuri 60% ja ravintola Kairo 80%.
Kaupunginteatteri osallistui nuorille suunnatun kaksipäiväisen Dreamwall tapahtuman järjestämiseen Merikeskus Vellamossa. Yksi kevään ensi-illoista
”Räjähdysvaara” toteutettiin yhdessä Kotkan Nuorisoteatterin kanssa. Syksyn
kaikissa ensi-illoissa on vierailija- tai avustajarooleissa useita teatterialan koulujen opiskelijoita tai Nuorisoteatterilaisia. Uusi teatterinjohtaja aloitti työnsä
1.8.2014
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Avustus emolta
Oman pääoman sijoitus emolta
Muut tuloutukset emolle
-toimitilavuokrat
TP 2013
TP 2014
2 389 300
311 148
2 289 300
311 148
925 649
940 491
TP 2013
TP 2014
457 308
16 455
279 354
33 259
9
48
57
72
562 115
-109 487
169 867
37 619
8
48
58
61
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Yli-/alijäämä
Kumulatiivinen yli-/alijäämä
Katsojaluku
Ensi-iltojen määrä
Vakinaisen henkilökunnan määrä
Henkilötyövuodet
Avustus emolta €/katsoja
41
Avustettava
Kotka Maretarium Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta.
Tavoitteet vuodelle 2014
Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon
ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina 2015 – 2016 tehtävää investointia
varten.
Kävijämäärä akvaariokierroksella 40 000, talossa ja tapahtumissa 80 000.
Merkittäviä kehittämistoimia
Kaupunginvaltuusto poisti kokouksessaan 12.11.2013 suunnitelman toiminnan laajentamisesta hyljehoitolalla ja kalastusmuseolla.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Kävijämäärätavoitteeseen ei päästy, loppuvuoden aikana venäläisten matkailijoiden määrä romahti. Venäläisten määrä laski 27 %. Kävijämäärä akvaariokierroksella oli vain 35 300, talossa ja tapahtumissa noin 70 000.
Merkittäviä kehittämistoimia
Tehty yhtiön strategisten, operaatiivisten, taloudellisten ja vahinkoriskien
kartoitus, niiden arviointi sekä toimenpideohjelma merkittäville ja todennäköisille riskeille.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Myynti kaupungille
Myynti konsernin muille tytäryhtiöille
Vuokra-avustus emolta
Toiminta-avustus emolta
Vuokra + kiinteistövero emolle
Oman pääoman sijoitus emolta vuo-
TP 2013
TP 2014
11 420
5 523
172 400
0
172 800
925 034*
7 972
60
172 400
0
175 123
925 034*
TP 2013
TP 2014
480 317
458 089
12,3
13,0
- 42 232
-707 549
4,4
38 900
8
-10 558
-718 107
4,9
35 300
7
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto + liiketoiminnan muut
tuotot (ei avustuksia), €
Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot
ilman avustuksia / kävijä, €
Yli-/alijäämä
Yli-/alijäämä (kumulatiivinen)
Avustus emolta, €/kävijä
Kävijämäärä
Henkilöstö
*) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina 2002-2003
42
Avustettava
Kymenlaakson Orkesteri Oy
Omistus:
Kotkan kaupunki 55 % ja Kouvola 45 %.
Toiminta-ajatus:
Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja
sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja kasvatuksen edistämiseksi.
Tavoitteet vuodelle 2014
- Jatkaa vahvaa nousujohteista taiteellista kehitystä monipuolisen ohjelmiston parissa.
- Julkaista uudenlaisia aluevaltauksia esim. orkesterin tunnetuksi tekemiseksi netissä.
- Kansainvälistymiskehityksen jatkaminen mm. III Kansainvälisen Uuno Klami –
sävellyskilpailun ja sen radioinnin myötä sekä kehittämällä edelleen yhteistyötä
Pietarin Filharmonikkojen kanssa.
Merkittäviä kehittämistoimia:
Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin
selvittäminen ja sen alulle paneminen.
Toteutuma 31.12.2014
Tavoitteet
Merkittäviä kehittämistoimia
Kymi Sinfonietta teki useita uusia aluevaltauksia vuonna 2014, esim. Chaplin mykkäelokuvaesitys orkesterin kanssa, uuden lasten musiikkisadun Hilla ja Liisi kantaesitys, esiintyminen ensimmäistä kertaa Porvoon Taidetehtaalla. Orkesteri lisäsi tunnettuuttaan, suosiotaan ja yleisömääräänsä monin eri tavoin. Yhtenä merkittävänä tekijänä ovat orkesterin suositut jalkautumiset pienryhmissä koko Kymenlaakson alueella päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin. Vuonna 2014 tehtiin myös uusi yleisöennätys 33184. III Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu, jossa Kymi Sinfonietta oli yhtenä merkittävänä osatekijänä, onnistui yli odotusten. Sen tuoma laaja
kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys ja positiivinen julkisuus olivat merkittäviä
myös orkesterin omistajakaupungeille Kotkalle ja Kouvolalle.
Tilanne yhä sama: Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin selvittäminen ja sen alulle paneminen.
Suhteet Kotkan kaupungin kanssa
Avustus kaupungilta
Vuokra-avustus emolta
Oman pääoman sijoitus emolta
TP 2013
TP 2014
858 321
46 464
111 844
858 321
52 616
111 844
TP 2013
TP 2014
276 937
55
-41 836
30 782
27,88
190
37
248 855
66
-41 781
33 184
25,87
231
37
Yhteisön omat tunnusluvut
Liikevaihto, €
Tilikauden tulos
Kumulatiivinen yli/alijäämä
Yleisömäärä, hlöä
Avustus emolta, €/kuulija
Konserttien määrä
Vakinaisen henkilökunnan määrä
43
6.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee vuosittain kaikkien yhtiöiden tilinpäätösasiakirjat,
ohjeistaa yhtiökokousedustajan ja nimeää yhtiöiden hallitusten jäsenet. Lisäksi konsernijaostossa
on erikseen käsitelty mm. lupien antamista merkittäviin muutoksiin yhtiöiden toiminnassa ja investoinneissa.
Kaupungin riskienhallinnan johtoryhmä on käsitellyt yhtiöiden asioita ja siinä on yhtiöillä edustus.
Pääomahuollon hoitamiseksi on käytössä nk. konsernitili, josta yhtiöt voivat saada lyhytaikaista
luottoa ja sijoittaa varojaan lyhytaikaisesti. Konsernitilin hoitaminen kuuluu controller- ja rahoitusyksikön tehtäviin talouden vastuualueella.
Konserniyhtiöiden talousjohdolle pidetään kaupungin toimesta neuvottelu- ja ohjeistustilaisuus 2 –
3 kertaa vuodessa. Kaikilla yhtiöillä on sama tilintarkastusyhteisö kuin kaupungilla.
6.4 Konsernin henkilöstömäärä
Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä vuonna 2014 oli keskimäärin 3 501 henkeä. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 580 henkeä. Työnantajana suurin tytäryhtiö oli Kymijoen Ravintopalvelut Oy 172 henkilöllään.
44
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
milj. euroa
2010
2011
2012
2013
312,7
-511,2
315,1
-525,5
292,1
-525,6
288,7
-530,5
275,7
-534,1
-13,0
-3,6
4,5
-193,9
185,3
75,5
-14,2
5,0
-205,5
189,8
81,2
-16,0
5,4
-228,1
188,0
85,7
-16,0
4,7
-237,1
206,6
90,2
-13,7
3,7
-254,6
208,2
108,6
-13,1
-1,0
-17,6
1,6
18,4
0,6
0,2
1,5
-13,6
-2,3
0,1
0,5
-14,1
-2,5
0,7
0,3
-14,2
-2,8
0,3
1,1
-12,4
-2,8
0,3
0,3
-11,3
-2,3
0,0
-0,9
1,0
0,5
52,7
-48,5
0,0
0,0
0,0
4,2
1,6
0,1
5,9
49,5
-50,6
0,0
0,0
5,5
4,5
0,2
-1,6
3,1
29,6
-51,0
2,4
-0,1
-0,8
-19,9
0,6
-1,5
-20,8
46,0
-57,6
0,0
-0,1
1,5
-10,2
0,0
-1,1
-11,3
49,1
-52,7
0,0
-0,1
0,0
-3,8
3,0
-2,0
-2,8
3,1
4,9
0,0
-0,1
-1,5
6,4
2,9
-0,8
8,5
KONSERNITULOSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/
Toimintakulut %
61,9
Vuosikate % poistoista
108,9
Vuosikate, euroa/asukas
961
Asukasmäärä
54 824
60,0
98,0
903
54 831
55,6
58,1
540
54 877
54,4
79,9
840
54 758
51,6
93,1
900
54 557
-2,8
13,2
60
-201
Toimintatulot
Toimintamenot
Osuus osakkuusyhtiöiden
voitosta/tappiosta
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
2014 Muutos
Tuloslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan laskelmien tunnusluvut.
45
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
milj. euroa
2010
2011
2012
2013
2014
Muutos
52,7
0,0
-11,7
49,5
5,5
-15,1
29,6
-0,8
-4,8
46,0
1,5
-2,9
49,1
0,0
-4,1
3,1
-1,5
-1,2
-112,3
4,9
-109,8
1,0
-79,5
1,2
-79,3
0,6
-40,2
0,8
39,0
0,2
37,2
19,1
14,4
37,8
4,6
-33,2
-29,2
-49,7
-39,9
3,7
10,1
6,4
0,0
13,6
0,0
0,0
-0,1
1,2
-0,2
0,1
0,0
0,3
0,1
0,1
45,4
-41,0
-8,1
1,8
17,0
28,7
88,5
-43,9
1,6
25,5
-36,4
35,2
59,6
-47,6
0,7
0,5
11,6
25,8
50,4
-52,7
-3,9
-0,7
1,7
-5,2
41,4
-53,2
6,5
-0,7
-1,6
-7,3
-9,0
-0,5
10,4
0,0
-3,3
-2,1
-0,5
-14,5
-14,1
-1,4
2,8
4,3
47,5
-47,0
24,6
-39,2
18,2
-32,3
16,8
-18,2
19,6
-16,8
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
49,1
Lainanhoitokate
2,2
Kassan riittävyys, pv
26
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta, milj. eur
45,5
1,1
17
37,9
0,7
9
58,5
0,9
8
124,4
0,9
11
-279,8
-181,0
-105,6
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien
hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN
RAHAVIRTA
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan laskelmien tunnusluvut.
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT
milj. euroa
2010
2011
2012
2013
2014
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Konserniliikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
896,8
8,0
4,4
0,0
3,1
0,6
935,9
22,1
9,4
0,0
11,8
0,9
954,6 940,8 926,0
13,7 13,6 11,8
8,5
6,8
5,3
0,0
0,0
0,0
5,0
6,5
6,1
0,2
0,3
0,4
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiint.rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Enn.maksut ja ke.hankinnat
856,4
97,9
517,8
185,4
32,6
8,9
13,8
878,7
100,1
523,4
201,5
29,8
7,9
16,1
899,1
101,9
542,7
197,9
26,6
5,7
24,2
884,4
103,4
540,1
195,1
25,4
6,1
14,3
871,8
104,9
533,9
186,9
23,2
7,3
15,6
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
32,4
21,4
6,9
2,9
1,1
35,1
22,9
7,9
2,9
1,4
41,8
30,1
8,5
2,0
1,3
42,8
30,8
8,7
1,8
1,4
42,4
30,8
8,6
1,5
1,4
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
1,9
1,5
1,2
1,0
1,2
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
100,3
3,6
94,3
4,8
75,9
5,1
74,0
5,9
79,4
5,2
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
49,7
0,7
49,0
57,1
13,1
44,0
52,6
10,8
41,8
51,2
9,4
41,8
54,5
8,1
46,5
Rahoitusarvopaperit
2,6
1,2
1,2
1,2
1,3
44,3
31,2
17,1
15,6
18,3
VASTATTAVAA
2010
2011
2012
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Liittymismaksurahasto
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edel. tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
296,0
293,4
2,3
0,25
13,9
-19,8
5,9
297,5
293,4
2,3
0,3
22,7
-24,3
3,1
278,7 267,2 264,2
293,1 293,1 293,1
2,3
2,3
2,3
0,3
0,3
0,3
24,6 24,6 24,6
-20,7 -41,7 -53,3
-20,8 -11,3
-2,8
VÄHEMMISTÖOSUUDET
KONSERNIRESERVI
28,5
0,3
42,4
0,0
42,9
0,0
43,5
0,0
45,0
0,0
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
18,6
17,7
0,9
18,2
17,3
0,9
19,2
18,6
0,6
19,2
18,7
0,5
16,2
15,9
0,3
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
11,3
9,7
1,6
11,2
9,6
1,6
9,0
6,9
2,1
9,0
6,8
2,2
8,4
5,4
3,0
1,9
1,6
1,3
1,0
1,2
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
642,4
501,2
141,2
660,8
523,6
137,2
VASTATTAVAA YHT
998,9 1031,7 1031,7 1015,7 1006,6
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
998,9 1031,7 1031,7 1015,7 1006,6
2013
2014
42
VASTAAVAA
680,6 675,8 671,6
517,7 501,5 480,9
162,9 174,3 190,6
47
2010 2011 2012 2013 2014
KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste %
34,4
34,8
33,1
32,6
32,4
Suhteellinen velkaantuneisuus %
112,0 112,4 119,8 114,8 112,9
Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa
-13 827 -21 184 -41 529 -53 052 -56 052
Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas
-252
-386
-757
-969 -1 027
Konsernin lainakanta 31.12. (milj.euroa) 560,3 584,3 579,4 575,9 570,6
Konsernin lainat euroa/asukas
10 219 10 656 10 558 10 517 10 459
Konsernin lainasaamiset (milj. euroa)
5,0
4,6
2,9
2,6
2,4
Asukasmäärä
54 824 54 831 54 877 54 758 54 557
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset
varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Muutoin tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut.
Kuntayhtymien osuus yhdistellään peruskuntien konsernilaskelmiin peruspääomasijoitusten suhteessa.
Konsernin toimintatulot laskivat 4,5 % ja toimintamenot kasvoivat 0,7 %.
Toimintakate heikkeni 7,7 %, 18,1 milj. euroa. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Rahoituskulut laskivat 10,0 %. Koulutuskuntayhtymä Ekamin opetustoimintaansa saama valtionosuus on
kirjattu konsernitilinpäätöksessä kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti kohtaan valtionosuudet. Vuonna 2013 erä on sisällytetty kohtaan toimintatuotot. Vuoden 2014 summa 17,5 milj.
euroa.
Konsernin vuosikate oli 889 euroa/asukas ja vuosikate prosentteina poistoista 92,0 %.
Konsernin tappioksi muodostui -4,4 milj. euroa ja tilinpäätöserien jälkeen alijäämä oli -3,2 milj. euroa. Konsernin alijäämää kavensivat merkittävimmin Kotkan Energian, Kyamk-kiinteistöjen, HaminaKotka Sataman ja Kotkan Asuntojen ylijäämät.
Konsernin lainakanta pieneni 5,3 milj. euroa, suhteellinen velkaantuneisuus laski tasolle 112,9 %.
Kun luku on yli 100 %, se merkitsee, että velkojen määrä ylittää käytettävissä olevat tulot ja osoittaa, että kyky selviytyä velkojen takaisinmaksusta on heikentynyt. Kaupungin osuus lainakannasta
on 46,7 prosenttia. Omavaraisuusaste laski 32,4 %:iin. Konsernitaseen kertynyt alijäämä on 1 027
euroa/asukas.
48
7.
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä
Kuntalain 69 §:n mukaan on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä selvitys
tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.
Kotkan kaupungin tilikauden tulos ennen varausten muutosta on 6 220 669,73 euroa. Tulokseen
sisältyvät kaupungin liikelaitosten tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden
omissa kirjanpidoissa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:
•
tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa,
•
tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa,
•
tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa 3 577 656,66 euroa
ja
•
siirretään tilikauden ylijäämä 10 069 065,09 euroa tilikauden yli-/alijäämätilille.
Vuosina 2002 ja 2003 muodostetun investointivarauksen jäljellä olevaa määrää tuloutetaan vuosittain investointimenoista tehtävien suunnitelman mukaisten poistojen tahdissa. Merikeskus Vellamon osalta rakennuksen jäljellä oleva investointivaraus esitetään tuloutettavaksi kokonaisuudessaan rakennuksen siirryttyä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen.
Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää − 32 749 960,84 euroa alijäämää.
TOTEUTUMISVERTAILU
49
8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
8.1 Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
KAUPUNGINHALLITUS
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kotka on vetovoimaiKärkikohteiden ja tanen ja omaleimainen
pahtumien kehittämikaupunki, jossa tapah- nen ja kävijämäärät
tuu
(Meripäivät, Vellamo,
Kirjasto), tapahtumien
määrä
Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja
lisää työllisyyttä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
Gangut-regatta, Langinkoski 125v, Kotka
135v ja Suo-menlahtivuoden tapahtumat
Gangut –regatta, kävijöitä 11 500
Langinkosken juhlaseminaari, ~100 osallistujaa
Suomenlahti –vuoden
tapahtumia 28
Tapahtumia yht. n.
450
Tapahtumia yht. 300
Kävijämäärät:
Vellamo 100 000
Vellamo maksavat
40 000
Meripäivät 150 000
Kirjasto 470 000
Maretarium 40 000
Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset
hankkeet etenevät.
Kävijämäärät:
111 178
Satamasidonnainen
teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan.
Haminan satamanosiin sijoittui 2 uutta
yritystä, Kotkan satamanosiin ei uusia teollisuusyrityksiä vuoden
aikana, mutta useita
neuvotteluita käytiin ja
niitä jatketaan.
Uusien työpaikkojen
määrä
Kotka 600 (brutto)
Työpaikat Kotka 515
( brutto)
Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa
155 000 hlö
147 482 (tammimarraskuu)
Majoituskapasiteetin
käyttöaste Kotkassa
> 50 %
47,3%
Taxfree-myynnin ja
Invoice-kaupan määrä
14,5 Milj. €
7,553 milj. (-39%)
Invoice -kaupan myynti ei tiedossa
Päätöksenteossa ote-
Yritysvaikutusten arvi-
Yritysvaikutusten arvi-
E18:n ja kehityskäytävän tuo-mat uudet
investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat
työpaikat)
26 751
233 740
464 220
35 264
Kantasataman hanke
etenee aikataulun mukaan. Jumalniemen
kehittäminen on käynnistynyt.
50
taan yritykset huomioon ja uusien yritysten
sijoittumista Kotkaan
tuetaan
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kaupunkirakenne on
Keskusta-alueilla
tiivis ja toimiva, keskäynnissä kaupan ja
kustat eläviä, asumiasumisen kehittämisnen viihtyisää
hankkeita
Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu
Yhden kaupungin mallia kohti edetään
suunnitelmallisesti
Seudun strateginen
yleiskaavoitus etenee
ointikokeilu käynnissä.
Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi
joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt, yrityksiä palvellaan yhden luukun
periaatteella (sama
kuin elinkeinostrategiassa)
ointi käytössä Kuntatekniikan vastuualueella.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
Kantasataman kaupallinen hanke etenee.
Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava
luonnosvaiheessa
Seutuselvitys valmis
kesään mennessä
2014.
Kantasataman kaavaluonnos on nähtävillä
ja aikataulussa.
Karhulanniemen kaavarunkotyö etenee
yhteistyössä maanomistajan kanssa.
SELL- hankkeen rahoitus on varmistunut
ja 3-vuotinen hanke
käynnistyy 2015 alussa
Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset
käynnissä.
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Henkilöstö osaava ja
Vakinaisen henkilöHenkilöstömäärän
oikein mitoitettu, esikunnan HTV2 lasku
vähennys
miestyö on laadukasta etenee hyväksytyn
vuoden 2011 tasosta
26 henkilötyövuotta ja
suunnitelman mumääräaikaisten 39
kaisesti
henkilötyövuotta.
Sairauspoissaolojen
määrä
vähenee suunnitelman mukaisesti
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Viestintä on ennakoivaa ja oikeaaikaista, päätöstiedottamisen painopistettä
siirretään päätöksenteon valmisteluvaiheeseen.
Yritysten palvelemisen
nykytilasta tehty selvitys, sen osoittamat
parannustarpeet aloitettu.
Toteuma 31.12.
• Vakituiset 2234
(2011: 2237)
• Määräaikaiset 673
(2011: 758)
• Yhteensä 2907
(2011: 2995)
Sairauspoissaolopäivät laskevat 1,0 päivää/työntekijä
Sairauspoissaolojen
lasku 2,3 päivää
(2011: 3,6 päivää)
Vastuualuejohtajilta
saadaan vähintään 4
kertaa vuodessa yksityiskohtaista tietoa
valmisteilla olevista
asioista luottamushenkilöiden ja viestinnän käyttöön.
Pääsääntöisesti toteutunut.
Kuntalaisia kuullaan
ennakoivasti ja oikeaaikaisesti
Toteutunut.
Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään edelleen
Toteutunut.
51
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Vuosikate vastaa poissa
toja
Velkaantuminen on
pysäytetty
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
Vuosikate 20 Milj. euroa
Vuoden 2014 vuosikate: 7,4 Milj. eur
Velan määrä ei kasva
vuoden 2014 aikana.
Pitkäaikainen velka ei
ole kasvanut, mutta
lyhytaikaisella velalla
on paikattu kassaa.
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
tekijät
mittarit
Tiedot valmistuvat
Päästöt vähenevät,
Kotkan kaupungin
Ympäristö, kestävä
päästötasotavoite alle viikolla 12 (CO2alueen kasvihuonekehitys ja turvallisuus
raportti Benviroc)
320 000 t/a,(seuranta
huomioidaan kaikessa kaasupäästöt (t CO2vuositasolla)
ekv/a)
toiminnassa
Uusiutuvan energian
osuus energiantuotannon raaka-aineena
(Kotkan energia) (%)
yli 48 %
54 %
Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen
tavoiteluku) (MWh)
alle 95 000 MWh
(seuranta vuositasolla)
14 771 MWh
Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden
toteutuminen
Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat.
Turvallisuussuunnitelman toimenpiteet
ovat osa vuosittain
laadittavaa sähköistä
hyvinvointikertomusta.
Sähköisessä muodossa oleva kertomus
sisältää vuosittain
vahvistettavat toiminnan painopisteet ja
niiden seurantamittarit.
Marak-toimintamallin
levittäminen on toteutunut
Nuorten osallisuuteen
ja aktiivisuuteen kannustaminen on käynnissä palautekanavan
osalta. Palautekanava
on osa laajempaa
sähköisten palveluiden
kehittämisen kokonaisuutta. Harrastustoiminnan osuus on toteutunut.
52
Ikääntyvien kotona
asumisen turvallisuus.
Käytössä Ikinätoimintamalli.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Seudullinen
strategiatyöryhmä
toimii.
Kaupunginhallitus
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
720 498
730 200
32 Maksutuotot
24 548
30 500
30 500
817 905
962 500
962 500
3 410 107
6 820 550
2 790 550
8 925
5 000
5 000
4 981 983
8 548 750
4 518 750
34 Muut toim intatuotot
37 Valm istus om aan käyttöön
3 Toim intatuotot
-5 841 923
-7 564 038
-7 564 038
43 Palvelujen ostot
-12 099 966
-13 030 326
-13 030 326
-660 217
-746 515
-746 515
47 Avustukset
-4 716 482
-4 122 182
-4 122 182
48 Muut toim intakulut
-1 591 142
-1 610 315
-1 610 315
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
8 Tilinpäätöstilit
TULOS
-27 073 376
-22 554 626
3 681 757
3 709 498
3 709 498
-1 376 705
-1 423 745
-1 423 745
2 305 051
2 285 753
2 285 753
-17 622 697
-16 238 873
-20 268 873
60 Rahoitustuotot ja -kulut
1 041
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
1 041
0
0
-17 621 655
-16 238 873
-20 268 873
SK Sisäinen korko
-2 466
0
0
6S Sisäinen korko
-2 466
0
0
-99 591
-164 118
-164 118
7 Poistot ja arvonalentum iset
-99 591
-164 118
-164 118
80 Satunnaiset tuotot ja kulut
19 366 748
0
0
8 Tilinpäätöstilit
19 366 748
0
0
1 643 036
-16 402 992
-20 432 992
VUOSIKATE
7 Poistot ja arvonalentum iset
-27 073 376
-18 524 626
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
6S Sisäinen korko
-24 909 730
-19 927 748
S8 Sisäiset tuotot
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
730 200
40 Henkilöstökulut
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toim intakulut
TA 2014
70 Poistot ja arvonalentum iset
53
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Kehitetään sähköisen
käyttäjälähtöisiä
asioinnin mahdollisuuksia
Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja
omavastuuta vahvistavaa
Suunnitelmallista valvontaa kehitetään
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kotka on vetovoimaiHyvinvoiva luonto
nen ja omaleimainen
kaupunkirakenteessa
kaupunki, jossa tapahtuu
Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja
lisää työllisyyttä
Lupamenettelyn sujuvuus
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kaupunkirakenne on
Kansalaisten tyytyväitiivis ja toimiva, kessyys rakennettuun
kustat eläviä, asumiympäristöön
nen viihtyisää
Strateginen seutuyhSeudullinen yhteistyö
teistyö vahvistuu
vahvistuu
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Rakennuslupien jatkoaikahakemukset ja
hakemukset vastaavaksi työnjohtajaksi
otetaan vastaan sähköisesti.
Ympäristönsuojelun
valvontasuunnitelma
valmistuu
Hakemuksia on jätetty
sekä sähköisinä että
paperiversiona. Sähköinen asiointi on lisääntynyt vuoden aikana
Ympäristönsuojelun
valvontasuunnitelma
2014-2018 hyväksytty
ympla 27.2.2014. Ympäristönsuojelumääräykset astuneet
voimaan 1.10.2014.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Aktiivinen osallistuminen Suomenlahtivuoden ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston
toteuttamiseen
Suomenlahtivuosi:
leväkoulutus 5.6. ja
rantaretki 7.6. luontokoulu Hailin kanssa,
Siisti biitsi siivousviikot
20-21.
Ympäristöministeri
allekirjoitti 26.9.2014
Kotkan kansallisen
kaupunkipuiston perustamiskirjan.
Ei vielä lisätty
Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseen
Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja
ympäristönsuojelun
yhteistoiminta-alueen
toimintojen yhdenmukaistaminen
Ohjelman laatimista ei
ole aloitettu
Yhteiset valvontasuunnitelmat ja määräykset tehty, jalkautus ja jatkuva kehittäminen tehdään arkityössä.
54
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Henkilöstö osaava ja
Henkilöstön monipuo- Rekrytointien valmisteoikein mitoitettu, esilisen asiantuntemuklussa otetaan toiminmiestyö on laadukasta sen ylläpitäminen
takokonaisuus huomioon
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Esimiehet ja henkilöstö tuntevat reilun pelin
säännöt
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Talousarvion seuranta
sa
Käytetään kaupungin
tarjoamat koulutukset
hyväksi
Toteuma 31.12
Rekrytointien yhteydessä on arvioitu koko
yksikön toiminnan
kehittämiseen liittyvät
osaamistarpeet.
Osallistuttu
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain
Controllerin kanssa
yhteistyössä, raportointi ympäristölautakunnalle
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Energianeuvonnan
Rakentamisen enerYmpäristö, kestävä
Toteutunut
jatkaminen rakennusgiatehokkuus
kehitys ja turvallisuus
valvonnassa ja yhteishuomioidaan kaikessa
työ kaupunkisuunnittetoiminnassa
Toteutunut
lun kanssa
Aalborgin sitoumusten
toteuttaminen
Opinnäytetyön tulosten hyödyntäminen
Pro gradu –työn ”Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiatyö suhteessa Aalborgin sitoumuksiin” tulokset
esiteltiin ilmasto- ja
energiatyöryhmälle
29.4.2014.
Ympäristölautakunnan vuoden 2014 toimintakate oli - 1,37 milj.euroa, mikä on 0,1 milj.euroa vähemmän, kuin valtuuston hyväksymä vuoden 2014 lisätalousarvio. Lisätalousarvio oli 0,2 milj. euroa.
Ympäristökeskus ylitti korjatun toimintakatteensa 0,06 milj. eurolla. Ilmansuojelun laskutus toteutui
ennakoitua pienempänä ja ympäristöterveydenhuollon henkilökustannukset ennakoitua suurempana. Rakennusvalvonnan toimintakate oli lisätalousarvion suuruinen.
YMPÄRISTÖKESKUS
Ympäristönsuojelun palvelualueella keskityttiin lainsäädännön muutosten edellyttämiin kehitystoimiin ja lupien ja ilmoitusten käsittelyyn sekä valvontatehtäviin. Myönnetyt ympäristöluvat keskittyivät Pyhtäälle ja koskivat kiviainesten louhintaa ja jätteiden käsittelyä. Tehtävissä painottuivat
lisäksi aluehallintovirastolle sekä valitusviranomaisille annettavat lausunnot.
Syyskuun alusta tuli voimaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä osa
ympäristövalvonnasta tuli maksullisuuden piiriin. Maksullisuuden edellytyksenä oleva valvontasuunnitelma valmisteltiin ennakkoon ja hyväksyttiin lautakunnassa 27.2.2014. Taksamuutoksen
valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta.
Kotkan ja Pyhtään yhteiset ympäristönsuojelumääräykset valmisteltiin ja ne tulivat voimaan
1.10.2014.
55
Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailun sopimus uusittiin vuosille 2015 - 2019.
Ympäristökeskus vastasi kaupungin ekotukitoiminnan koordinoinnista. Vuoden aikana julkaistiin
kolme numeroa kaupungin sisäistä tiedotuslehteä, EkoAviisia. Uusille ekotukihenkilöille järjestettiin
kaksi koulutustilaisuutta ja tutustumiskäynnit Kotkan Energia Oy:n tuotantolaitoksiin. Ympäristötietoisuuden lisäämiseksi perustettiin sidosryhmistä koostuva kestävän kehityksen yhteistyöverkosto.
Osallistuttiin valtakunnallisiin teematapahtumiin: Nuukuusviikolla järjestettiin Kymenlaakson Marttojen kanssa yhteistyössä tavaranvaihtopäivä, toukokuussa koordinoitiin Siisti biitsi -kampanjan tapahtuma ja syyskuussa liikkujan viikon tapahtuma. Suomenlahtivuoden merkeissä järjestettiin
yhteistyössä Luontokoulu Hailin kanssa kuntalaisille koulutusta sinilevistä sekä rantaretki.
Ympäristöterveydenhuollon valvontaa toteutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti (terveydensuojelu-, elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonta). Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta Pyhtään kanssa vakiintui. Valvontasuunnitelmaan sisältyviä tarkastuksia kertyi vuoden
aikana 774, kun taas vireille tulleiden hakemusten yms. perusteella tehtiin 352 tarkastusta. Elintarvikenäytteitä otettiin tutkittavaksi 46 ja uimavesinäytteitä uima-altaista ja uimarannoilta 298. Näytteet olivat laadultaan pääosin hyviä. Vuoden aikana todettiin yksi elintarvikevälitteinen epidemia,
mutta ei talousvesivälitteisiä epidemioita.
Elintarvikevalvonnassa käytössä oli Eviran Oiva-järjestelmä, jossa tehtyjen tarkastusten tulokset
ovat nähtävillä internetissä ja tarkastuskohteina olevissa myymälöissä ja tarjoilupaikoissa. Terveydensuojelussa suuren osan valvonnan voimavaroista vei julkisten rakennusten sisäilmaongelmien
selvittäminen yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa.
Vuoden aikana toteutettiin myös kuntalaisten elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtääviä valvontahankkeita, jotka liittyivät muun muassa elintarvikkeita myyvien kojujen
käyttämän veden puhtauteen ja ulkoliikuntapaikkojen turvallisuuteen.
Kotkan ympäristökeskus vastasi Kotkan ja Pyhtään kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tuottamisesta. Vuoden aikana ei havaittu eläintautiepidemioita.
RAKENNUSVALVONTA
Rakennuslupia myönnettiin 50 huoneistolle, joista omakotitalojen osuus oli 20 kpl. Viiden viime
vuoden myönnettyjen asuntorakennuslupien keskiarvo oli 132 kpl, joista omakotitaloja oli keskimäärin 46 kpl. Myönnetyn kerrosalan mukaan laskettuna rakennuslupien määrä oli 38.142 k-m2
(viiden viime vuoden keskiarvo oli 53.982 k-m2). Rakennusvalvonnan ulkoinen toimintakate/asukas
oli - 3,74 €.
Valtion määrärahoista myönnettiin avustuksia asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan.
Valtion asuntorahasto, ARA, myönsi avustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin
sekä perusparannusten käynnistämiseksi taloyhtiöille. Edellä mainittujen avustusten tekninen ja
osin taloudellinen tarkastus hoidettiin rakennusvalvonnassa.
Kymenlaakson energianeuvonta jatkui osana kansallista kuluttajien energianeuvontajärjestelmän
kehittämistä. Kymenlaaksoon palkatun energianeuvojan sijoituspaikkana vuonna 2014 oli Kouvolan rakennusvalvonta. Tavoitteena oli lisätä rakentamisen, korjausrakentamisen ja asumisen tehokasta, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa alueella yhdistämällä maakunnan energiayhtiöiden ja kuntien rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus.
56
Ym päristölautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
225 623
278 050
278 050
32 Maksutuotot
428 898
516 000
390 000
26
23 300
23 300
23 717
12 000
12 000
37 Valm istus om aan käyttöön
3 Toim intatuotot
678 264
829 350
703 350
40 Henkilöstökulut
-1 508 725
-1 506 417
-1 506 417
43 Palvelujen ostot
-139 620
-60 110
-124 110
-20 408
-13 163
-13 163
-1 100
-2 000
-2 000
-39 752
-31 720
-31 720
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
47 Avustukset
48 Muut toim intakulut
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
7 Poistot ja arvonalentum iset
-1 677 410
-784 060
-974 060
10 039
0
0
-351 482
-304 786
-304 786
-304 786
-304 786
-1 088 846
-1 278 846
60 Rahoitustuotot ja -kulut
92
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
92
0
0
-1 372 693
-1 088 846
-1 278 846
SK Sisäinen korko
-1 083
0
0
6S Sisäinen korko
-1 083
0
0
70 Poistot ja arvonalentum iset
-8 997
-8 997
-8 997
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
-1 613 410
-341 444
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
-1 709 605
-1 031 341
-1 372 784
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
LTA 2014
30 Myyntituotot
34 Muut toim intatuotot
4 Toim intakulut
TA 2014
-8 997
-8 997
-8 997
-1 382 773
-1 097 843
-1 287 843
57
KULTTUURILAUTAKUNTA
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kotka on vetovoimaiKärkikohteiden ja tanen ja omaleimainen
pahtumien kehittämikaupunki, jossa tapah- nen ja kävijämäärät,
tuu
tapahtumien määrä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Gangut-regatta, Langinkoski 125 v.- ja
Kotka 135 v.-juhlavuosien tapahtumat
sekä Suomenlahtivuoden tapahtumat
Kävijämäärät:
Vellamo 100 000
Meripäivät 150 000
Kirjasto 470 000
Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 300
Kulttuuriasiainkeskuksen tapahtumien määrä 77
Vellamon kävijämäärä
111 178
Vellamon tapahtumien
määrä 860
Kirjaston tapahtumien
määrä 303
Kirjaston kävijämäärä
464 220
Kulttuuriasiainkeskus
Kulttuuriasiainkeskuksen vuosi sujui pitkälti suunnitelmien mukaan. Meripäivät oli 232.000 kävijällään taas Suomen suurimpien kesätapahtumien joukossa. Monipuolinen ohjelmatarjonta ja nuorisolle suunnatut ilmaiskonsertit keräsivät paljon kehuja. Jatkoa ajatellen merkittävä muutos oli, että
festivaalin areenatoimija kilpailutettiin syksyn aikana, ja kahden seuraavan vuoden yhteistyökumppaniksi tuli Fullsteam Records, joka on yksi maan suurimmista toimijoista konserttien ja tapahtumien järjestämisessä. Vuoden 2015 tapahtumaan on siis luvassa jo uudenlaisia tuulia.
Nuorisoteatteri tuotti vuoden aikana kaksi ensi-iltaa, Räjähdysvaaran Kaupunginteatterin Naapurinäyttämölle ja Pikku Vampyyrin Merikeskus Vellamon auditorioon. Räjähdysvaara oli siinä määrin
onnistunut ja ansiokas tuotanto, että se kutsuttiin teatterifestivaaleille Helsinkiin ja Tampereelle.
Nuorisoteatteri on kahden vuoden aikana hienosti vakiinnuttanut asemansa ja saanut ison joukon
nuoria teatteriharrastuksen pariin.
Muut kaupunkitapahtumat, taidenäyttelyt, kirjalliset illat, runoklubit ja Urkuviikko sujuivat suunnitelmien mukaan. Kuvataidetoiminta päätettiin kokonaisuudessaan siirtää Kymenlaakson museon alle,
ja muutos astui voimaan vuoden 2015 alusta. Käytännössä museolle siirtyi kulttuuriasiainkeskukselta kaksi työntekijää, Galleria Uusikuva ja kaupungin taidekokoelma.
Kaupunginkirjasto
Kirjastokäynneissä päästiin lähelle tavoitetta, 470 000 kävijää. Vähennystä edelliseen vuoteen oli
1,6 prosenttia, pääkirjastossa ja Karhulan kirjastossa kirjastokäynnit jopa hieman lisääntyivät. Lainojen määrässä tavoitteesta jäätiin jälkeen: kokonaislainaus oli 842 819. Pudotusta edelliseen vuoteen oli jopa 6,1 prosenttia. Eniten vähennystä oli pääkirjaston musiikkilainoissa sekä Karhuvuoren
kirjaston lainoissa. Keskeisimpinä syinä lainauksen laskuun olivat Karhuvuoren kirjastossa ilmenneet sisäilmaongelmat, joiden vuoksi iso osa kirjoista jouduttiin hävittämään, etsimään kirjastolle
väistötilat ja pitämään sitä suljettuna useita viikkoja. Pääkirjastossa alkanut remontti vaikutti puolestaan erityisesti musiikkilainaukseen. Kaikissa kirjastopisteissä lainauksen laskuun vaikutti edellisvuotta yli 10 % pienempi aineistonhankintamääräraha. Tapahtumia oli ennätyksellisen paljon,
yhteensä 303. Lapsille on pidetty mm. satu- ja lorutuokioita ja nukketeatteriesityksiä ja lukukoirat
ovat vierailleet kirjastoissa. Aikuisille on järjestetty kirjailijavierailuja, lukupiirejä, elokuvaesityksiä,
kirjallisuusvisoja, mobiililaite- ja e-aineisto-opastuksia sekä monikulttuurista suomi-kerhoa. Useat
tapahtumat on järjestetty yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
58
Kymenlaakson museo
Vellamon kävijämäärät olivat edelleen nousussa ja 100 000 kävijämäärän tavoite ylitettiin reilusti
kokonaiskävijämäärän ollessa yli 110 000 kävijää. Kävijämääriä ovat kasvattaneet lukuisat tapahtumat, joihin kulttuuriasiainkeskuksen toiminnan vakiintuminen Vellamossa ja myös muiden yhteiskumppaneiden kanssa järjestetyt tapahtumat toivat lisäarvoa, volyymiä ja monipuolisuutta. Vahva
panostaminen tapahtumiin ja Vellamon kokouspalveluihin vastasi kaupunkistrategian tavoitteita
käyttäjälähtöisistä ja hyvinvointia lisäävistä palveluista sekä yrityksille suunnattujen palveluiden
kehittämisestä. Vellamon näyttelykävijöiden määrä ylitti hienoisesti 50 000 näyttelykävijän tavoitteen. Museon suunnitteilla olevan näyttely-uudistuksen ja koko Vellamon palvelumuotoilukonseptin
toivotaan tuovat lisää näyttelykävijöitä ja asiakaslähtöisiä palveluita. Myynnin ja markkinoinnin sekä
asiakaspalvelun ja muun Vellamon yhteisen toiminnan johtamiseen on panostettu uuden johtamismallin kokeilulla, jossa 40 % kulttuurijohtajan työpanoksesta on suunnattu Vellamon johtamiseen.
Kulttuurilautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
57 553
128 100
128 100
32 Maksutuotot
80 923
100 500
100 500
33 Tuet ja avustukset
108 471
33 500
33 500
34 Muut toim intatuotot
258 290
230 300
230 300
4 639
0
0
509 877
492 400
492 400
40 Henkilöstökulut
-3 055 296
-2 941 667
-2 941 667
43 Palvelujen ostot
-436 814
-445 390
-445 390
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-428 894
-485 767
-485 767
47 Avustukset
-121 332
-124 000
-124 000
-77 812
-63 500
-63 500
-4 120 148
-4 060 323
-4 060 323
-3 610 271
-3 567 923
-3 567 923
3 Toim intatuotot
48 Muut toim intakulut
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
7 Poistot ja arvonalentum iset
0
-2 724 142
-2 724 142
-2 724 142
-6 292 065
-6 292 065
60 Rahoitustuotot ja -kulut
-18
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
-18
0
0
-6 283 353
-6 292 065
-6 292 065
SK Sisäinen korko
-2 767
0
0
6S Sisäinen korko
-2 767
0
0
-50 018
-59 602
-59 602
70 Poistot ja arvonalentum iset
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
0
-2 724 142
-2 673 064
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
41 396
-2 714 460
-6 283 335
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
LTA 2014
30 Myyntituotot
37 Valm istus om aan käyttöön
4 Toim intakulut
TA 2014
-50 018
-59 602
-59 602
-6 336 139
-6 351 667
-6 351 667
59
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Kaupunkisuunnittelun
käyttäjälähtöisiä
vuorovaikutusta kehitetään
Ennaltaehkäisevä toiAsuinalueiden kevyenminta on aktiivista ja
liikenteen yhteyksiä
omavastuuta vahviskehitetään
tavaa
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Toiminnallisesti kiinKotka on vetovoimainostavien paikkojen
nen ja omaleimainen
kaupunki, jossa tapah- kehittäminen
tuu
Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja
lisää työllisyyttä
Kaupunkisuunnittelun
yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista
tonttitarjontaa erilaisille yrityksille
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kaupunkirakenne on
Keskusta-alueilla
tiivis ja toimiva, keskäynnissä kaupan ja
kustat eläviä, asumiasumisen kehittämisnen viihtyisää
hankkeita.
Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu
Arkkitehtuuristrategian
laatiminen
Seudun strateginen
yleiskaavoitus etenee
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Internet-sivuston uudistus
Sivuston uudistaminen
käynnissä.
Karhulan kevyenliikenteen verkoston kehittämissuunnitelma laadittu
Suunnitelmaa valmistellaan osana Karhulanniemen kaavarunkoa
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Placemakingkokeiluhanke käynnissä; menetelmällä kehitetään kaupunkitilojen
monipuolista käytettävyyttä yhdessä käyttäjien kanssa
Elinkeinohankkeiden
yhteistyötiimi nimetty
ja tonttimarkkinoinnin
internet-sivusto käytössä
Placemaking-kokeilu
käynnistymässä osana
kauppatorin kehittämisprojektia
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava
luonnosvaiheessa
Laatiminen käynnissä
Karhulanniemen selvitykset pääosin laadittu, Kantasataman
suunnittelu etenee
aikataulussa
Ei vielä käynnissä
Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset
käynnissä
Seudun yleiskaavan
rahoitus on varmistunut.
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Työprosessit eivät
Henkilöstö osaava ja
Kaupunkisuunnittelun
hidastu ja yleiskaavoioikein mitoitettu, esiprosessit toimivat sutus voidaan käynnismiestyö on laadukasta juvasti ja vastaavat
tää
toimintaympäristön
haasteisiin
Kaupungin toiminta on Vastuualueen sisäistä Vastuualueen yhteisavointa ja oikeudentiedotusta kehitetään
tapaamiset säännöllimukaista
ja työhyvinvoinnista
sesti, koko henkilöstö
huolehditaan
osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen
Yhteistyötiimi koottu,
Cursorin kanssa yhteistä tonttimarkkinointia ja yrityshankkeita tehty, internetsivu ei vielä käytössä
Toteuma 31.12
Prosessit säilyneet
sujuvina, yleiskaavoitusta ei voitu käynnistää tämän hetken
henkilöresurssilla
Vastuualueen yhteistapaamisia on järjestetty säännöllisesti,
työhyvinvoinnin kehittämistä tehdään koko
henkilöstön kanssa
60
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Tonttituotantoprosessa
sin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Pitkäntähtäimen
suunnittelun ensimmäinen versio otetaan
käyttöön yhdessä kuntatekniikan kanssa
Pitkäntähtäimen
suunnittelun metodia
ja työkalua valmistellaan
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Tarkastelulle on luotu
Tarkastelu kaikkien
Kotkan ilmasto- ja
Ympäristö, kestävä
asumista tai palveluita malli, joka on käytösenergiaohjelman takehitys ja turvallisuus
sä. Malli on saanut
sisältävien kaavojen
huomioidaan kaikessa voitteet huomioidaan
positiivista huomiota.
selostuksissa
kaavoituksessa
toiminnassa
Vähähiilisen rakentaEdistämistä on tutkittu Tavoite kirjattu Kantamisen edistäminen
vähintään puolessa
sataman ympäristöohlaajoista kaavahankjelmaan.
keista
Talous
Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2014 toimintakate oli 12,7 milj.euroa, mikä on 0,1
milj.euroa parempi kuin talousarvio.
Toimintatuotot olivat 0,3 milj.euroa suuremmat kuin talousarviossa. Vuokratuotot olivat 14,7 milj.
euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 0,3 milj.euroa ja talousarvioon 0,1 milj.euroa.
Toimintatuottoihin sisältyy ennakoimattomia puunmyyntituloja 0,4 milj.euroa.
Puun myynnin kustannukset 0,2 milj. euroa sisältyvät palveluiden ostoina toimintakuluihin. Toimintakulut toteutuivat 3,0 milj. euron suuruisena ja ylittivät talousarvion 0,1 milj. euroa.
Maanhankinta ja luovutus
Wärtsilän alueen loppuosa hankittiin Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Kaupungin luovutuksen arvo
oli 1,375 milj. ja hankinnan 1,1 milj.
Wärtsilän alueen ohella maanhankinta on painottunut asemakaavan toteuttamiseksi tehtyihin
kauppoihin. Wärtsilän alueelta luovutettujen tonttien lisäksi tonttien, tontinosien ja tilojen myyntejä
on tehty 93 750 eurolla. Ristinkallion teollisuusalueen laajentamiseksi hankittiin yhteensä 16,8 hehtaaria 176 345 euron hintaan. Muita hankintoja tehtiin n. 47 540 eurolla.
Neuvottelut Kantasataman kaupallisen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista satamahallien hankinnoista ovat käynnissä. Hankinnat toteutetaan pääosin vaihdoin kevään 2015 aikana.
Myös Kantasataman asemakaavan maankäyttösopimus tulee laatia kevään aikana ennen asemakaavan valtuustokäsittelyä.
Uusien tonttien ja maanvuokrasopimusten hinnoittelu on ajantasaistettu. Tontteja vuokrattiin Karhuvuorikodin laajennukseen, teollisuusrakentamiseen Sutelasta ja Palaslahdesta sekä 9 omakotitaloa varten.
61
Kaavoitus
Asemakaavoitus on painottunut elinkeinohankkeisiin. Karhulan kaavarunkotyö on edennyt yhteistyössä maanomistajan kanssa. Jumalniemen alueen kehittäminen on käynnistynyt alueen kiinteistönomistajien kanssa. Kantasataman asemakaavaluonnos oli nähtävillä aikataulun mukaisesti.
Ristinkallion teollisuusalueen kaavoitus on käynnistynyt. Rasinkylän liikerakentamiskaavaa valmisteltiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen naapuruston kanssa.
Keskussairaalan laajennuksen vaatima kaavamuutosta valmisteltiin sairaalan suunnitteluhankkeen
kanssa yhteistyössä ja kaava etenee sairaalan suunnittelun vaatimassa aikataulussa.
Kierikkalan kalastusmatkailuelinkeinoa tukeva kaavahanke oli loppuvuodesta ehdotuksena nähtävillä ja etenee päätöksentekoon alkuvuonna 2015.
Valtuusto hyväksyi Pohjola-talon kaavamuutoksen joulukuussa.
Räskin ensimmäiset omakotitontit olivat haussa elokuussa ja niitä varattiin alle 8 kpl. Kunnallistekninen suunnittelu on käynnissä ja aikataulun mukaan rakentamaan pääsee vuonna 2015. Energiatehokasta rakentamista alueella edistetään määräaikaisella alennuksella tontinvuokrassa sekä
osoittamalla tontteja talotehtaiden varattaviksi korkean energiatehokkuuden taloille.
Veikkolan pientaloalueen kaavoitus on meneillään. Räskin jälkeen uusien, merkittävien omakotialueiden tuominen kaavoitusohjelmaan edellyttää maanhankintaa, jonka pohjaksi tarvitaan yleiskaavoitusta.
Karhulan Pitkäsaaren kaavoitus käynnistyminen siirtyy kevääseen 2015. Pitkäsaaren kaavoituksen
tarkoituksena on kaupungin omistamien maiden myyminen kesäasuntotonteiksi.
Omakotirakentajille järjestettiin Ekotehokkuuteen ja kosteudenhallintaan liittyviä koulutustilaisuuksia. Tilaisuudet järjestettiin kaupungin muiden organisaatioiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden
kanssa. Koulutusta järjestettiin Motivalta Räskin alueen kaavoituksesta saadun palkintorahan avulla. Ekotehokkuustarkastelut ovat osana kaavatarkasteluja.
Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä ollessa saatiin runsaasti palautetta.
Syksyn aikana muistutukset käsiteltiin, selvityksiä täydennettiin ja valmisteltiin korjattu ehdotus
nähtäville asettamista varten. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuonna 2015.
Seudullisen strategisen yleiskaavatyön hankerahoitus varmistui ja työtä päästiin aloittamaan vuoden vaihteessa. Hankkeessa kytkettiin uudella tavalla toisiinsa elinkeinokehittäminen, alueen
markkinointi ja maankäytön suunnittelu.
Mittaus- ja kiinteistötoimi
Korkeusjärjestelmän vaihtamisen edellyttämät tarkkavaaitukset ja laskenta on tehty. Näihin pohjautuen varsinainen muunnosprosessi toteutetaan v 2015 aikana. Uudistettu intranetissä toimiva paikkatietopalvelu on otettu käyttöön. Aineistojen ja toiminnallisuuden lisääminen on parantanut käytettävyyttä.
Kiinteistötoimitukset ja rakennusvalvontamittaukset on tehty tilausten mukaisesti.
62
Kaupunkisuunnittelulautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
575 722
193 000
193 000
32 Maksutuotot
400 791
477 635
477 635
66 626
0
0
15 044 934
15 110 108
15 110 108
34 Muut toim intatuotot
62 010
60 000
60 000
3 Toim intatuotot
16 150 082
15 840 743
15 840 743
40 Henkilöstökulut
-2 060 231
-2 137 246
-2 137 246
43 Palvelujen ostot
-741 783
-589 165
-589 165
-77 498
-75 500
-75 500
-124 311
-75 500
-75 500
37 Valm istus om aan käyttöön
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
48 Muut toim intakulut
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
-2 877 411
-2 877 411
12 963 332
12 963 332
23 056
0
0
-464 204
-379 994
-379 994
-441 149
-379 994
-379 994
12 583 338
12 583 338
60 Rahoitustuotot ja -kulut
318
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
318
0
0
12 705 430
12 583 338
12 583 338
SK Sisäinen korko
-2 863 973
-2 843 018
-2 843 018
6S Sisäinen korko
-2 863 973
-2 843 018
-2 843 018
70 Poistot ja arvonalentum iset
-1 030 357
-1 000 944
-1 000 944
7 Poistot ja arvonalentum iset
-1 030 357
-1 000 944
-1 000 944
8 811 100
8 739 376
8 739 376
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
-3 003 822
13 146 261
12 705 112
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toim intakulut
TA 2014
63
TEKNINEN LAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Yhdyskuntatekniset
käyttäjälähtöisiä
palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish
Consulting Group Oy)
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kotka on vetovoimaiTapahtumien järjestänen ja omaleimainen
jille tarjotaan teknistä
kaupunki, jossa tapah- tukea ja neuvontaa
tuu
Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja
lisää työllisyyttä
Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten
sijoittumista Kotkaan
tuetaan
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Strateginen seutuyhEtelä-Kymenlaakson
teistyö vahvistuu
henkilöliikenneyksikkö
perustetaan 1.1.2014
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista.
Keskustapuistojen
hoidossa ollaan maan
paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli
keskiarvon.
Kyselytutkimukseen
osallistui 28 kuntaa.
Liikenneväylien ylläpidossa Kotka oli 8. ja
katuvalaistuksessa 20.
Kotka oli puistojen
hoidossa 2. ja keskustapuistojen osalta paras sekä taajamametsien hoidossa 7. eli
tavoite saavutettiin
kaikilta osin.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Meripäivien tekniset
järjestelyt hoidetaan
taloudellisesti ja tehokkaasti, muiden
tapahtumien järjestelijöitä opastetaan järjestelyissä.
Gangut -regatan ja
Meripäivien tekniset
järjestelyt sujuivat hyvin. Myös muita tapahtumia avustettiin
mm. liikennejärjestelyjen ja sähkötöiden
suunnittelussa.
Valmistelussa on otettu yritysvaikutukset
huomioon. Kokeiluna
täytettiin yritysvaikutuslomake, jos vaikutuksia oli. Yritysten
yhteydenottoihin on
pyritty vastaamaan
mahdollisimman nopeasti. Yhteistyötä
asioiden käsittelijöiden
ja yritysten kesken
parannettiin. Työ jatkuu.
Päätösten yhteydessä
selvitetään niiden vaikutukset paikallisille
yrityksille.
Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi
joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Henkilöliikenneyksikkö
tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella
Henkilöliikenneyksikön
toiminta käynnistyi ja
lisäsi yhteistyötä henkilöliikenteen järjestämisessä.
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Hankinnoissa on
Kaupungin hankintoHankinnat tehdään
Ympäristö, kestävä
huomioitu kierrätys ja
jen ekologisuus
kestävän kehityksen
kehitys ja turvallisuus
ekologisuus silloin kun
periaatteita noudattahuomioidaan kaikessa
se on ollut taloudellien
toiminnassa
sesti järkevää.
64
Teknisen lautakunnan vuoden 2014 toimintakate toteutui talousarvion mukaisena. Toimintakate oli
3,63 milj. euroa, kun talousarvion toimintakate oli 3,67 milj.euroa.
Tilapalvelun ja kuntatekniikan vastuualueiden toimintakate oli yhteensä 9,2 milj. euroa, mikä on 0,3
milj.euroa talousarviota pienempi. Talousarviota paremmin toteutui Teknisen lautakunnan hallinnon
ja Kotkan osuus pelastuslaitokselle toimintakate, joka oli yhteensä -5,6 milj. euroa.
Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.11.2014 investointimäärärahan ylitykseksi 3,3
milj. euroa. Investointien kokonaismäärä oli lisämäärärahaesityksen jälkeen 20,1 milj. euroa, josta
kuntatekniikan osuus 10,6 milj. euroa ja tilapalvelun 9,5 milj.euroa.
Teknisen lautakunnan toteutuneet investoinnit olivat 17,6 milj. euroa.
TILAPALVELUN VASTUUALUE
Keskuskoulun sisäilmaselvitykset ja korjaussuunnitelmat saatiin valmiiksi. Korjaustyö laajeni varsin
suureksi ja korjaustyössä ”kapseloitiin” rakennuksen välipohjat ilmatiiviiksi ja rakennuksen tiivistäminen suoritettiin kauttaaltaan erityisohjeita noudattaen. Samalla toteutettiin keittiön ja ruokalan
muutostyöt sekä asennettiin kouluun hissi. Korjaustyö laajoine siivouksineen ja puhdistuksineen
saatiin valmiiksi marraskuussa.
Karhuvuoren koulun väistötiloissa Jylpyllä havaittiin sisäilmaongelma ja koulu siirtyi kesällä siirrettäviin väliaikaisiin tiloihin Ruonalaan. Vanha Karhuvuoren koulu purettiin ja uuden rakentaminen
aloitettiin Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n lukuun.
Syksyllä toteutettiin Karhulassa Karhunkulman muutostyö nuorisotiloiksi. Nuorisotilojen toteutukseen saatiin valtionapua n. 100.000 €.
Talousarvion investointiohjelma toteutui samoin teknisen lautakunnan hyväksymät peruskorjaukset. Peruskorjauksissa oli mm. useita julkisivujen vesikattokorjaustöitä.
Vuokrakohteista aloitettiin Karhuvuorikodin laajennuksen rakentaminen. Eskolan palvelutalon peruskorjaus valmistui kesällä.
Suunnittelussa jatkettiin Karhuvuoren koulun suunnittelua. Uusina suunnittelukohteina aloitettiin
Katariinan päiväkodin ja sivupaloaseman suunnittelu. Lisäksi suunniteltiin koko joukko pienempiä
kohteita.
Käyttötaloutta rasittivat suunnittelemattoman hallinnon vyörytykset - 402.881 € sekä ylimääräiset
poistot -520.750 € yht. -923.631 €. Näistä huolimatta tilapalvelun käyttötalouteen jäi ylijäämää
+1.346.845 €.
Tilapalvelun määräaikaisten osuus on vähentynyt vuosittain. HTV2 oli vuonna 2014 250 (vuonna
2013 260 ja 2012 276). Sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat 17,2 päivää/henkilö (vuonna 2013
24,4 ja v.2012 23,8).
Joulukuussa valtuusto päätti siirtää 17 kiinteistöä (49 683 hm²) Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n
omistukseen apporttiarvon ollessa 63 M€.
Tilapalvelu jaettiin vuoden lopussa siten että omistaminen siirtyi kaupunkisuunnitteluun ja toteutus
kuntatekniikkaan, josta tuli uusi tekniset palvelut.
KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE
Kuntatekniikan toimintakate oli - 9 923 683 euroa. Osittain vähälumisesta talvesta johtuen, mutta
myös toimintaa tehostamalla ja tiukkaa kulukuria noudattamalla käyttötalouden toimintakate oli
1 136 898 euroa talousarvion toimintakatetta parempi. Edellisestä vuodesta toimintakate parani
1 014 489 euroa. Kuntatekniikka saavutti myös henkilöstötavoitteensa: HTV2 oli vuonna 2014
126,2 (edellisinä vuosina 2013 128,8 ja 2012 140,1) ja sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat 14,8
päivää/henkilö (edellisinä vuosina 2013 16,1 ja 2012 24,9).
65
Joukkoliikenteen matkustajamäärä putosivat 5,1 % edellisestä vuodesta. Liikennöitsijä joutui karsimaan kannattamattomia linja-autovuoroja, mutta palvelutaso pystyttiin kuitenkin säilyttämään
tyydyttävänä.
Infran suunnittelukohteista suurin oli Räskin asuntoalueen rakennussuunnittelu. Yhteistyössä
Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen kanssa teetettiin Pernoontien kevyen liikenteen väylän suunnitelmaa välille Jäppilä- Kaukola. Suunnittelussa olivat myös Katariinan meripuistoon johtava Öljysatamantie ja Norskankatu ja linja-autojen lähtöalue. Kaikkien siltojen kunnosta tehtiin yleistarkastus.
Räskin asuntoalueen rakentamisen aloitus siirtyi suunnittelusyistä vuoteen 2015 ja Härniemen laiturin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin siirtää vuosille 2015 - 2016. E18 erillishankkeen rakentamisen rahoitukselle haettiin lisämäärärahaa. Hankkeen viimeiset maksuerät maksetaan vuonna
2016.
Uutta kunnallistekniikkaa rakennettiin Hortolaan ja sorakatuja päällystettiin Otsolassa, Ruonalassa,
Koivulassa, Veikkolassa ja Hovinsaarella. Katuvalaistuksen suurin saneerauskohde oli Koivula ja
Takojantien silta korjattiin. Liikenneväylätöitä tehtiin Vesantiellä, Mussalontiellä Sutelassa ja Öljysatamantiellä, jonka viimeistelyt siirtyivät kevääseen 2015.
Merkittävin puistorakennuskohde oli Karhulan Jokipuisto.
Tiukasta taloudesta johtuen infran korjauksiin ei ole varattu riittävästi määrärahoja. Siltojen yleistarkastuksen perusteella useita siltoja on hälyttävän huonossa kunnossa. Mikkolansaaren silta
poistettiin käytöstä odottamaan kunnostusta, Mukasentien sillalle asetettiin painorajoitus, Martinojan sillalle tehdään pikakorjaus ja muita siltoja otetaan suunnitteluun. Siltojen kuntoa tulee jatkossa seurata tiiviisti. Myös katujen rakenteet ovat osittain huonossa kunnossa ja päällysteitä joudutaan korjaamaan paikkaamalla kunnostusrahojen puuttuessa.
Tekninen lautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
2 183 826
2 249 276
2 249 276
32 Maksutuotot
254 157
390 000
390 000
33 Tuet ja avustukset
781 740
780 502
780 502
9 653 183
9 795 337
9 795 337
1 577 004
1 798 580
1 798 580
14 449 911
15 013 695
15 013 695
40 Henkilöstökulut
-16 028 673
-17 293 039
-17 293 039
43 Palvelujen ostot
-12 471 970
-12 266 772
-12 266 772
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-10 585 479
-10 597 937
-10 597 937
47 Avustukset
-1 983 832
-2 283 000
-2 283 000
48 Muut toim intakulut
-6 076 192
-5 238 781
-5 238 781
-47 146 147
-47 679 529
-47 679 529
37 Valm istus om aan käyttöön
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
-32 696 237
-32 665 833
-32 665 833
S8 Sisäiset tuotot
41 911 310
41 971 569
41 971 569
S9 Sisäiset kulut
-5 585 064
-5 639 983
-5 639 983
4S Sisäiset erät
36 326 246
36 331 586
36 331 586
3 630 009
3 665 753
3 665 753
3 195
0
0
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
60 Rahoitustuotot ja -kulut
6 Rahoitustuotot ja -kulut
3 195
0
0
3 633 204
3 665 753
3 665 753
SK Sisäinen korko
-7 056 733
-7 233 592
-7 233 592
6S Sisäinen korko
-7 056 733
-7 233 592
-7 233 592
-17 056 132
-16 913 685
-16 913 685
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentum iset
70 Poistot ja arvonalentum iset
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
LTA 2014
30 Myyntituotot
34 Muut toim intatuotot
4 Toim intakulut
TA 2014
-17 056 132
-16 913 685
-16 913 685
-20 479 661
-20 481 525
-20 481 525
66
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakäyttäjälähtöisiä
kuun toteutuminen
sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain
(kyllä/ei)
Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja
omavastuuta vahvistavaa
70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Hoito- ja palvelutakuu
toteutuu kaikissa palveluissa.
Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut
lastensuojelussa ja
toimeentulotuessa.
Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin.
Vanhustenhuollossa
palvelutakuu toteutui
lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan
saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui 1.9 2014
alkaen.
Toteutui
50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään.
Hyvinvointia edistävä
ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti)
80- ja 85-vuotiaille,
jotka eivät ole palvelujen piirissä.
Ikäryhmään kuului 750
70-v täyttänyttä, heistä
200 osallistui terveystapaamiseen ja sen
lisäksi osallistuttiin
teemapäivään.
Kohderyhmästä tavoitetaan 95%.
Toteutui
Sähköisten palvelujen
käyttö/ käyttäjien määrä
Terveydenhuollossa
käyttäjämäärä 800 ja
sosiaalihuollossa 600
Sosiaalihuollon sähk.
palveluja käytti yli
1 300 asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Pitkäaikaistyöttömien
määrä vuoden lopussa
720
Pitkäaikaistyöttömien
määrä vuoden lopussa
1116 henkilöä
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Toimiva elinkeinopoliPitkäaikaistyöttömien
tiikka tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarjalisää työllisyyttä
seuranta)
67
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Strateginen seutuyhSoteSelvitys on aloitettu ja
teistyö vahvistuu
palvelurakenneuudissiihen osallistutaan
tuksen eteneminen
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Lakisääteiset/ suosiHenkilöstö osaava ja
Henkilöstömitoitukset
tusten mukaiset henkioikein mitoitettu, esisuhteessa lakisääteilöstömitoitukset toteumiestyö on laadukasta siin/suosituksiin (vantuvat
husten huolto ja terveydenhuolto)
Sairauspoissaolojen
määrä
Sairauspoissaolojen
määrä vähenee 1
pv/työntekijä.
Toteuma 31.12
Terveydenhuollon
vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä
sekä Kymenlaakson
muiden kuntien että
Carean kanssa. Tästä
ovat esimerkkeinä
mm. lonkkaliukumäki,
neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja
kroonisen kipupotilaan
hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi
on käynnistetty tiivis
seudullinen tietohallinnon (prosessit
+teknologia) yhteistyö.
Kaikki em. toimet ovat
linjassa valtakunnallisten sote-linjausten
kanssa.
Toteuma 31.12
Vanhustenhuollossa
mitoitukset toteutuvat
Terveydenhuollossa
mitoitukset toteutuvat.
Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö
Terveydenhuollossa
vähennys 2,8 pv/hlö
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen
henkilöstölle
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Talouden toteuma (%)
sa
Henkilöstötilaisuudet
toteutuvat
Vanhustenhuollossa
vähennys 0.4 pv/hlö
Tilaisuudet toteutettiin
kaikilla vastuualueilla.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Toimintakate ei ylity
Talouden toteuma-%
oli 104% alkuperäisen
talousarvion tavoitteeseen verrattuna.
68
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Ympäristö, kestävä
Toimintaa tuetaan
Vanhustenhuollossa 4, Sosiaalihuollossa 2,
kehitys ja turvallisuus
ekotukihenkilöillä
sosiaalihuollossa 2 ja
vanhustenhuollossa 4.
huomioidaan kaikessa
terveydenhuollossa 2
terveydenhuollossa 2
toiminnassa
Talous
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota
pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin.
Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 111 771 898 euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6
miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj.
euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa.
Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa
ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa.
Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa.
Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1
milj. euroa.
Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj.
euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5
milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa.
Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa.
Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen 5 591 000 euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi -2 039 000 euroa.
Terveydenhuollon vastuualue
Avoterveydenhuolto
Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa
terveysasemalle on päässyt n. 1 kk kuluessa, tavoite 2 viikossa ei ole vielä toteutunut. Vuoden
loppupuolella kiireettömiä vastaanottoaikaoja ei voitu antaa yhteiseen Efficaan (1.1.2015) ja omahoitaja-lääkärimalliin (12.1.2015) siirtymisen vuoksi, koska ajanvarauskirjoja ei voitu avata uuteen
Efficaan. Puhelinajanvaraukseen tehtiin muutoksia syyskuun lopussa. Puhelimeen vastattiin klo:89 ja klo:12 -13 välisellä ajalla. Tällöin puhelimiin vastasi kaikki avovastaanoton sairaanhoitajat.
Vastausprosentit olivat yli 90 %.
Avoterveydenhuollon lääkäreiden vastaanotoilla käyntimäärä oli 50 579, kun se edellisenä vuonna
oli 53 734 käyntiä eli laskua oli 3 155 käyntiä. Terveysasemilla käyntien ja muiden kontaktien lukumäärä v. 2014 oli 82133, kun se v. 2013 oli 84039. Terveyskioskien käyntimäärä oli noussut
edellisen vuoden 4248 käynnistä 5860 käyntiin.
Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta yritykseltä koko vuoden 2014 ajan. Kokeilua on
seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Hoivakotien asiakkaiden päivystykselliset käynnit
ovat vähentyneet tavoitteiden mukaisesti.
69
Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen 2.6.2014 alkaen.
Syksyllä päivystyksestä vähennettiin henkilökuntaa ja siirrettiin terveysasemien kiireettömälle ja
kiireelliselle vastaanotolle, koska noin kolmannes potilaiden päivystyskäynneistä ei ollut päivystyshoidon kriteereiden mukaisia.
Sairauspoissaoloja (pv/työntek.) oli avoterveydenhuollossa 14 päivää (v. 2013: 19,9 pv), suun terveydenhuollossa 20,9 päivää (v. 2013: 20,6 pv), mielenterveystyön palvelualueella 16,7 päivää (v.
2013: 13,2 pv) ja terveyskeskussairaalassa 10,9 päivää (v. 2013: 15,9 pv).
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollon käyntimäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna reilulla neljällä sadalla
käynnillä (+ 422 käyntiä), mutta hoidossa käyneiden asiakkaiden lukumäärä pieneni edellisestä
vuodesta yli kahdella sadalla (- 239 asiakasta). Hoitotakuun velvoite pystyttiin täyttämään eli hoitoa
tarvitseva pääsi hoitoon kuuden kuukauden sisällä yhteydenotosta.
Palvelusetelin käyttöönotto auttoi omalta osaltaan hoitotakuussa pysymistä. Seteleitä alettiin kirjoittaa toukokuusta lähtien ja vuoden loppuun mennessä oli kirjoitettu hiukan alle 200 seteliä (193 kpl).
Se oli lukumääräisesti vähemmän kuin oli arvioitu, mutta yhdellä setelillä ostettiin useita hoitokäyntejä ja rahaa seteleihin käytettiin yli 53 000 € eli lähes se, mitä sitä varten oli varattukin (60 000 €).
Terveystilannetta kuvaavissa indekseissä seurataan kolmen ikäluokan (8-, 12- ja 15-vuotaat) terveydentilan kehittymistä. Kahdessa ikäluokassa (8- ja 15-vuotiaat) kehitys oli myönteistä eli sairastavuus väheni, mutta 12-vuotiaissa hieman lisääntyi.
Suun terveydenhuolto pysyi budjetissa, koska erityisesti tulojen kertyminen oli ennakoitua parempaa. Tulotavoite ylitettiin 15 %:lla ja samanaikaisesti menot pysyivät annetussa kehyksessä.
Mielenterveystyö
Mielenterveystyön palvelualueella omana toimintana toteutuneiden käyntien kokonaismäärä ei
kasvanut edellisestä vuodesta. Lähetteettömän akuuttityöryhmän käynnit sen sijaan lisääntyivät
merkittävästi. Omaa toimintaa hankaloitti Vesivallintien toimipisteessä ilmenneet sisäilmaongelmat,
joiden vuoksi henkilökunnan poissaoloja oli edellisvuotta enemmän (+3.4 päivää/työntekijä) . Toiminta siirtyi väistötiloihin Jylpylle syyskuun alussa 2014.
Kiireettömän hoidon aloittamisen keskimääräinen odotusaika potilaalla pysyi kuitenkin koko vuoden alle 21 vuorokauden (31.12.2014 keskimääräinen odotusaika 12.3 vuorokautta).
Ostopalveluissa kotiin vietävää tukea on lisätty suunnitellusti. Asumispalveluihin ohjautuvien määrä
on kasvussa. Psykiatrisen sairaalan kotkalaisten aikuisten hoitovuorokausien määrä oli peräti 17 %
suurempi kuin vuonna 2013. Sekä sairaala- että avohoidossa päihde-mielenterveyspotilaiden kasvava määrä on tehnyt työstä erityisen haasteellista huonon hoitomyöntyvyyden vuoksi.
Terveyskeskussairaala
Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä ja terveysasemilta kaikki
sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 96,1 %. Lähes kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat on pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä 1.9
alkaen, Eskolan uuden hoivakodin valmistuttua.
Sairaalasta on päässyt hyvin jatkohoitoon Vanhustenhuollon puolelle (1.9 alkaen) ja tarvittaessa
Hoikuun. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 19,1 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta v. 2013).
Hoitojaksojen määrät ovat nousseet, sairaalassa oli 2010 (v. 2014) päättynyttä hoitojaksoa, edellisenä vuonna 1369 (v. 2013). Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää aiempaa nopeammin potilaita
Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan
potilaita suoraan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät erikoissairaanhoidon kautta vuodeosastoille. Lisäksi terveysasemilta on tullut suoraan potilaita sairaalan, ilman käyntiä erikoissairaanhoidossa. Vuoden lopussa erikoissairaanhoidosta jonottavia ei ollut.
Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä oli v. 2014 yhteensä 707 päivää. Vuonna 2013 jonopäivien määrä oli 752. Jonopäivien määrä oli syys-joulukuussa 7 päivää, kustannukset 1624,00 €. Koko
70
vuoden kustannukset olivat 165 184 € (v. 2013 184 672 €). Jonopäivien määrän kasvu alkuvuodesta johtui siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana oli tavoitteena
saada jonopäivät pysyvästi nollaan.
Sisätautipoliklinikan toiminta tapahtui erikoissairaanhoidon erikoisalojen kanssa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti. Hoidon saatavuusajat mahtuivat annettujen määräaikojen sisälle. Muistipoliklinikan toiminta-ajatuksensa on löytää etenevät muistisairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja käynnistää asianmukaiset toimenpiteet, hoito, neuvonta ja ohjaus.
Hoiku
Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) ostettiin syyskuuhun saakka hoiva-asumiseen jonottaville15 asiakkaalle tilapäispaikkoja (yht. 2178 hpv). Näistä tuli luonnollisesti ylimääräisiä kustannuksia, mutta näiden kustannusten avulla voitiin esh:n käyttöä vähentää. Hoiku toimi myös ns. lonkkaleikattujen potilaiden ensisijaisena kuntoutuspaikkana (yht. 1404 hpv). Muita jatkohoitopotilaita
Hoikussa hoidettiin 1034 hpv:n verran.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä saatiin nollattua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi
potilaiden tarpeeton ohjautuminen erikoissairaanhoitoon saatiin vuoden viimeisellä neljänneksellä
minimoitua. Erikoissairaanhoidon keskussairaalan tuotelaskutus väheni 3,5 %, mutta psykiatrian
tuotelaskutus nousi 12,6 %. Kalliin hoidon tasausjärjestelmä oli v. 2014 epäedullinen Kotkalle,
koska maksettavaa tuli n. 0,5 milj. €.
Vanhustenhuollon vastuualue
31.12.2014 hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa
10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta.
75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien palvelujen piirissä oli 29 %. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien suurella osuudella.
Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille
yhteensä 1458. Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli
vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on
poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa
5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen
piirissä.
Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen
rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu 2015. Eskolan
vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lain mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa.
Kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa
Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa.
71
Sosiaalihuollon vastuualue
Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut
Työvoiman palvelukeskus Väylän toiminnan kehittäminen jatkui osana kaupungin työllistämistoimia. Asiakkuuksia Väylässä oli keskimäärin 541/kk, edellisen vuoden vertailuluku oli 554/kk. Kotkan työttömyysprosentti vaihteli vuoden aikana 17,3 ja 20,7 % välillä ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Työmarkkinatuen maksuosuudet Kelalle olivat 526 000 euroa ed. vuotta suuremmat,
mutta kasvu hidastui vuoden edetessä.
Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui 27 476 työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 29,7 %. Rannikkopajojen nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä 29 542. Palkkatuella on työllistetty 102 henkilöä sisältäen 9 oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät
toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen toimintaa.
Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu (2012-2015) toi edelleen Kotkalle yhdessä Haminan
kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Työllisyyspalvelupäällikkö siirtyi 1.7.
muihin tehtäviin ja virka lakkautettiin.
Sosiaalityön palvelualue
Lakisääteisten käsittelyaikojen noudattaminen ei onnistunut lastensuojelussa ja toimeentulotuen
käsittelyssä huolimatta toimintaprosessien kehittämisestä ja sähköisen asioinnin lisäämisestä.
Marraskuussa Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi kaupungille huomautuksen toimeentulotuen
liian pitkistä käsittelyajoista. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määräaikaisen etuuskäsittelijän
lisäämisestä 31.12.2016 saakka.
Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystä tehtiin koko vuoden ajan selvittäen mm. kustannuksia
sekä ostopalvelujen käytäntöjä ja henkilöstömitoituksia. Syksyn työpajoissa käsiteltiin kehittämiskohteita ja kokonaisuutena lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen jatkuu vuonna 2015.
Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 897, kasvua edellisestä vuodesta 23,2 %. Uusia lastensuojeluasiakkaita oli 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle oli 31.12. sijoitettuna 147 lasta eli 1,5 % ikäluokasta. Laitospalvelujen ostoa vähentävinä toimina alkoi lyhytaikainen perhehoito
ja nuorten perhehoito. Erityisperhetyö ja intensiiviperhetyö nuorten kanssa jatkui vähentäen sijoitustarvetta. Lisäksi tukiasumiseen järjestettiin asumisvalmennusta Koivulan nuortenyhteisössä ja
ryhmätoimintoja. Nuorten matalan kynnyksen palvelut siirtyivät Vatupassiin, jonne siirtyi yksi työntekijä nuorisoryhmästä.
Sijoitettujen lasten hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 % (58 % v. 2013). Laitoshoidossa
(omat + ulkopuoliset yhteensä) oli vuoden aikana 105 lasta eli 7 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Kotkan ulkopuolelle sijoitettuja oli 21 % vähemmän kuin vuonna 2013. Hoitovuorokausia
Kotkan ulkopuolisissa laitoksissa oli 5 798 (25 % vähemmän kuin edellisenä vuotena). Taimelan ja
Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat jälleen kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolloin
voitiin vähentää sijaisten käyttöä.
Vammaistyön palvelualue
Asiakasmäärät ja kustannukset asumispalveluissa ovat kasvaneet kehitysvammaisten laitoshoidon
vähentyessä. Omissa asumispalveluissa on tehty vertaisarviointi ja sen pohjalta toteutetaan asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämistä edistävää kehittämistyötä. Asiakasmaksutulot vähenivät
lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 %. 2013 liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n. 260.000 €.
Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut. Vuoden
aikana on valmennettu uusia perhehoitajia yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa.
Vuoden aikana henkilökohtaisen avun asiakkaita oli yhteensä 185, lisäys edellisestä vuodesta on
31 %. Kokonaiskustannusten kasvua on kuitenkin saatu hillittyä, toimintakulujen kasvu on 6 %.
Ostopalvelujen kilpailutus on toteutettu. Vammaispalvelun kustannusselvitys ja henkilökohtaisen
72
avun selvitys osoittivat, että henkilökohtaisen avun kustannukset ja tuntimäärät/asiakas ovat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin kuntiin.
Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole
edellisvuodesta kohonneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun taksin tilauskustannukset siirtyivät
kaupungille vuonna 2014. Kustannukset vuoden aikana olivat n. 19.000 €.
Maahanmuuttajatyön palvelualue
Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella
henkilökunnalla. Virkaneuvo on aloittanut palvelujen tarjonnan Haminassa. Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja Maahanmuuttajafoorumi.
Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu n.15 henkilöä/vuosi. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin
on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille.
Kotkan tulkkikeskuksen vuosi 2014 oli tilausmäärältään sen historian vilkkain. Laskutettuja tulkkaustunteja kertyi 14 453, lisäystä 700 tuntia. Tulkkipalvelut kilpailutettiin loppuvuodesta.
Kotkan vastaanottokeskuksen aikuisten yksikön toiminta siirtyi Sammonkadulta hajasijoitusmalliin,
jossa asiakkaat asuvat eri puolilla Kotkan kaupunkia. Keväällä Maahanmuuttovirasto pyysi paikkaluvun alentamista 50:stä 100:aan ja lokakuussa paikkaluku nostettiin takaisin 150 paikkaan.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
8 655 309
8 816 346
8 297 346
32 Maksutuotot
8 708 822
9 179 302
8 669 302
33 Tuet ja avustukset
6 305 712
7 295 433
6 285 433
34 Muut toim intatuotot
1 959 379
1 691 104
1 691 104
25 629 221
26 982 186
24 943 185
-55 258 686
-58 427 598
-58 366 560
40 Henkilöstökulut
43 Palvelujen ostot
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
47 Avustukset
48 Muut toim intakulut
4 Toim intakulut
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
-795 527
-442 742
-442 742
-216 458 939 -210 181 308 -215 711 269
917 055
812 248
812 248
-10 165 226
-9 919 381
-9 919 381
-9 248 171
-9 107 133
-9 107 133
1 674
0
0
1 674
0
0
-200 076 214 -192 306 255 -199 875 217
SK Sisäinen korko
70 Poistot ja arvonalentum iset
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
-3 227 330
-26 565 605
6 Rahoitustuotot ja -kulut
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentum iset
-3 227 330
-25 365 605
60 Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
-3 361 294
-25 106 835
-200 077 888 -192 306 255 -199 875 217
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
-131 936 597 -122 718 033 -127 109 032
-190 829 718 -183 199 122 -190 768 084
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
TA 2014
-14 566
0
0
-14 566
0
0
-255 113
-284 013
-284 013
-255 113
-284 013
-284 013
-200 345 893 -192 590 268 -200 159 230
73
LIIKUNTALAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Liikuntatilojen aukiolo
käyttäjälähtöisiä
ja käyttö
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Uimahallipalveluja
352 pv:nä vuodessa.
Uimahallipalveluja 356
pv.
Jäähallipalveluja 240
pv:nä vuodessa.
Jäähallipalveluja 253
pv.
Sisäliikuntatilojen
käyttö 730 000 käyntiä.
Sisäliikuntatilojen käyttö yhteensä 711 819
käyntiä.
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Henkilöstö osaava ja
Sairauspoissaolojen
Sairauspoissaolojen
oikein mitoitettu, esimäärä
määrä vähenee 1
miestyö on laadukasta
päivällä.
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen
henkilöstölle
Henkilöstötilaisuudet
toteutuvat
Toteuma 31.12
Sairauspoissaolopäivät/hlö:
29,6 vakituinen ja 14,3
määräaikainen henkilöstö.
Liikuntapaikkakohtaisia
tilaisuuksia on pidetty
työnjohdon toimesta
kerran kuukaudessa.
Koko liikuntayksikön
henkilöstön yhteinen
henkilöstötilaisuus pidettiin 16.12.2014.
Kriittiset menestystekijät
Talous on tasapainossa
Arviointikriteerit/mittarit
€/käynti nettokustannus
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
4,20 €
4,05 €
Kotkan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämissä tiloissa ja alueilla toiminta sekä käyttö sisäliikuntatilojen osalta (711 819 käyntiä) osoittaa keskimääräistä käyttövilkkautta. Kesäkuussa kylmät
säät vaikuttivat negatiivisesti Kotkan maauimalan kävijämääriin.
Talous
Liikuntalautakunnan alaisen liikuntapalveluiden tilinpäätös näyttää ulkoisen katteen osalta 94,68
%:n ja toimintakatteen osalta 98,98 %:n toteumaa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden taloudellinen tulos jäi aavistuksen verran pienemmäksi, johtuen lähinnä uimahallien pienemmästä tulokertymästä.
74
Liikuntalautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
103
0
0
32 Maksutuotot
913 762
953 782
953 782
34 Muut toim intatuotot
3 Toim intatuotot
1 175 270
1 175 270
-1 423 079
-1 423 079
43 Palvelujen ostot
-230 978
-213 029
-213 029
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-171 363
-186 696
-186 696
47 Avustukset
-111 160
-118 632
-118 632
-73 700
-65 492
-65 492
-1 968 060
-2 006 928
-2 006 928
-787 449
-831 658
-831 658
8 979
0
0
-5 347 658
-5 357 359
-5 357 359
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
-5 338 679
-5 357 359
-5 357 359
-6 126 128
-6 189 017
-6 189 017
60 Rahoitustuotot ja -kulut
-14
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
-14
0
0
-6 126 142
-6 189 017
-6 189 017
SK Sisäinen korko
-41 075
0
0
6S Sisäinen korko
-41 075
0
0
-303 898
-286 188
-286 188
TOIM INTAKATE
VUOSIKATE
7 Poistot ja arvonalentum iset
70 Poistot ja arvonalentum iset
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
0
221 487
1 180 611
ULK. TOIM INTAKATE
6S Sisäinen korko
0
221 487
-1 380 859
4 Toim intakulut
6 Rahoitustuotot ja -kulut
7 608
259 139
40 Henkilöstökulut
48 Muut toim intakulut
4S Sisäiset erät
LTA 2014
30 Myyntituotot
33 Tuet ja avustukset
4 Toim intakulut
TA 2014
-303 898
-286 188
-286 188
-6 471 115
-6 475 205
-6 475 205
75
LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Oppimistulosten valtakäyttäjälähtöisiä
kunnallinen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet)
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Valtakunnallinen keskitaso
Terveystiedon kysely
peruskoulun 9luokkalaisille: Kotkan
oppilaat menestyivät
valtakunnan keskitasoa paremmin.
Laajat terveystarkastukset
100 %
Asiakasarviointi eri
vastuualueilla (asteikko 1-5)
Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja
omavastuuta vahvistavaa
Arviointitulos väh 3/5
Tarkastukset neuvolassa ja kouluth:ssa
toteutuneet lähes
100%
Opetustoimen kysely
oppilaille: keskiarvo
3,8/5
Varhaiskasvatuksen
asiakaskysely 4,1/5
Perusopetuksen päättötodistuksen sai 99,3
% ikäluokasta ja jatko-opintopaikan
99,6% päättötodistuksen saaneista.
Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen.
100%
Ennaltaehkäisevät ja
monialaiset peruspalvelut
Vatupassityö toimii
Vatupassityö käynnistynyt 1.1.2014 alkaen
virallisesti.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Suunnitellut korjaukset
ja hankesuunnitelmat
toteutuvat.
Käyttö monipuolista
Karhuvuoren koulun
uudisrakennustyö on
käynnissä. Langinkosken ja Korkeakosken
koulujen hankesuunnitelmien toteuttaminen
seisoo.
Mussalon koulun ilmanvaihdon korjauksen suunnittelu on
käynnissä.
Katariinan uuden päiväkodin suunnittelutyö
on valmistunut
Vatupassille saatu
työtiloja Höyrypanimolta
Nuorisotila Vessu
muutti vuoden 2014
lopussa Kulmaan.
.
Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kotka on vetovoimaiLasten ja nuorten palnen ja omaleimainen
veluiden rakennusten
kaupunki, jossa tapah- monipuolisuus ja hyvä
tuu
kunto
76
Lastenkulttuuri / kulttuurisuunnitelma
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Kaupunkirakenne on
Palvelut ja niiden sitiivis ja toimiva, kesjainti tukevat kestävää
kustat eläviä, asumikaupunkirakennetta
nen viihtyisää
Kulttuurisuunnitelma
on valmistunut
Kulttuurikasvatussuunnitelma on valmis
kulttuurin toimijoiden
osalta. Vuonna 2015
sitä työstetään uuden
opetussuunnitelma
rinnalla.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Vaikutusten arviointiselvitys mukana kaikissa suunnitelmissa
Karhuvuoren koulun
hankesuunnitelmassa
on huomioitu monitoiminen kiinteistö. Koulu-, kirjasto- ja nuorisotoimen tilat toimivat
samassa rakennuksessa palvellen alueen
asukkaiden tarpeita..
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
100 %
Henkilöstö osaava ja
Mitoitusten mukainen
oikein mitoitettu, esija kelpoisuusehdot
miestyö on laadukasta täyttävä henkilöstö
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Toteuma 31.12
Sairauspoissaolojen
määrä
päivä / henkilö
Sairauspoissaolojen
määrä vähenee 1 päivän/henkilö
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen
henkilöstölle
Henkilöstötilaisuudet
toteutuvat
Tiedotussuunnitelma
laadittu ja käytössä
Hyvinvointineuvolassa
mitoitukset lähes kunnossa.
Varhaiskasvatuksen
henkilöstömitoitus
kunnossa ja kelpoisuus vakituisten osalta. Varhaiskasvatuksen sairauspoissaolojen alenema alkuvuonna - 0,4pv/hlö.
Nuorisotyön yksikön
sairauspoissaolojen
alenema 0,6 pv/hlö.
Henkilöstötilaisuudet
pidetty syksyllä,
Tiedotussuunnitelma
on laadittu ja käytössä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Toimintakate ei ylity
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan
toimintakate ylittyi 1,66
milj. euroa, valtuusto
myönsi lisämäärärahaa 1,6 milj. euroa.
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Talouden toteuma (%)
sa
Palveluiden yksikköhinta
Palveluiden yksikköhinta ei nouse
77
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Yksikkökohtaiset kesVarhaiskasvatus 100
Ympäristö, kestävä
100 %
tävän kehityksen oh%
kehitys ja turvallisuus
Nuorisotyön yksikkö
huomioidaan kaikessa jelmat ja periaatteet
käytössä
100 %.
toiminnassa
Sisäilmaongelmat
Koulujen sisäilmatilanne selvitettiin ja
ongelmat yritettiin ratkaista.
Sisäilmaselvityksiä ja
toimenpiteitä on tehty
aktiivisesti seuraavissa kouluissa, Keskuskoulu, Karhuvuori,
Lyseon lukio, Karhulan
koulu, Rauhalan koulu, Mussalon koulu ja
Metsolan koulu
Talous
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen ylitys talousarvioon on 1,66 milj. euroa.
Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa ulkoisten toimintamenojen ylityksiin 1,6 milj. euroa
Lisämäärärahasta 1,2 milj. euroa kohdistui opetustoimen vastuualueelle ja 0,4 milj. euroa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueelle.
Toimintatuottoja (pois lukien hankerahoitus) kertyi kokonaisuudessaan talousarvion verran kuitenkin maksutuottoja yli 0,2 milj. euroa arvioitua vähemmän, Kotkan opiston sekä varhaiskasvatuksen
vastuualueen kertymät alittuivat kumpikin. Henkilöstökuluja maksettiin 0,9 milj. euroa enemmän
kuin edellisenä vuonna, kasvua 1,87 %. Ulkoisten toimintakulujen nousu vuoteen 2013 oli 1,7 %.
Edellä mainitut luvut eivät pidä sisällään opetustoimen hankkeita.
Hyvinvointineuvolan vastuualueella toiminta laajeni lasten varhaisen tuen palveluilla vuoden alusta
lähtien ja ns. nuorten VATUPASSI aloitti syksyllä. Vastuualueen toimintakate nousi em. seikoista
johtuen 0,6 milj. euroa edellisestä vuodesta. Opetustoimen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen
sekä nuorisotoimen vastuualueilla toiminnan laajuus oli edellisen vuoden tasolla.
Koulutukselliseen tasa-arvoon ja opetusryhmien pienentämiseen saaduilla hankerahoituksilla maksettiin henkilöstökuluja 2,1 milj. euroa ja muita menoja 0,1 milj. euroa.
Opetustoimi
Karhuvuoren koulun uudisrakennuksen rakentaminen on käynnissä. Rakennus valmistunee vuoden 2015 loppuun mennessä. Muiden koulujen peruskorjaushankkeissa ei ole edetty.
Jäppilän koulun toiminta lakkasi 31.7.2014 ja koulu yhdistyi Pihkoon kouluun.
Haasteellinen sisäilmatilanne leimasi usean koulun toimintaa. Karhuvuoren koulun oppilaat oireilivat väistötiloissa Jylpyllä ja kuudesluokkalaiset jouduttiin siirtämään Aittakorven kouluun. Syyslukukaudella Karhuvuoren koulu siirrettiin Ruonalaan parakkeihin kuudesluokkalaisten jäädessä Aittakorven koulun yhteyteen siihen asti, kunnes Karhuvuoren uusi koulurakennus valmistuu vuoden
2016 alusta. Keskuskoulu toimi koko vuoden 2014 hajautetuissa väistötiloissa. Aikuislukio siirtyi
Lyseon Arcus-talosta Globukseen Arcuksen työtiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi.
Koulujen sisäilmaongelmia on ratkottu koulukohtaisissa sisäilmatyöryhmissä. Mussalon koulun
hankesuunnitelma valmistui.
Uuden Helmi -oppilashallinto-ohjelman käyttöön valmistauduttiin mm. käyttökoulutuksin ja ohjelmaan siirryttiin elokuussa 2014. Lukiot vaihtoivat sähköiseksi oppimisympäristökseen Pedanetohjelman perusopetuksen jatkaessa SanomaPro - ohjelmalla. Tablettien hankintaa perusopetuksen kouluihin ryhdyttiin valmistelemaan. Käynnistettiin suunnittelutyö sähköisiin yo- kirjoituksiin
78
valmistautumiseksi. Koulujen tvt-työtä edistettiin muodostamalla tvt- rehtoreiden ryhmä sekä kouluttamalla koulujen tvt-opettajia yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson muiden kuntien kanssa.
Luontokoulu Hailin ohjausryhmä käynnisti työnsä. Kirjaston ja koulujen yhteistyösopimuksen laadinta käynnistettiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin perusopetuksessa vuosille 2014-2015 1 047 104 euroa ja opetusryhmien pienentämiseen
tarkoitettua erityisavustusta perusopetuksessa vuosille 2014-2015 1 156 500 euroa.
Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa. Lautakunta hyväksyi asiaan liittyvät
osat perusopetuksen ja lukioiden opetussuunnitelmiin. Koulupsykologit siirrettiin Vatupassin alaisuuteen. Ekamin kanssa laadittiin sopimus opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä. Koulukuraattorien osalta toteutettiin työajan seuranta, jolla tavoiteltiin kuraattorien tehtävän selkeyttämistä.
Opetustoimen organisaatiota ja toimintasääntöä uudistettiin siten, että viranhaltijapäätöksiä tekevät
opetustoimenjohtajan ja rehtoreiden lisäksi opetustoimen suunnittelijat. Rehtoreiden työajan seuranta käynnistettiin.
Päivähoito ja varhaiskasvatus
Kunnallisessa ja yksityisessä toiminnassa olevien lasten määrä kasvoi vuoden aikana.Vuoden lopussa lasten määrä oli 2288.Heistä esiopetuksessa 497 ja alle 3-vuotiaita 439.Kaikissa toimipisteissä oli käytössä sekä tuoteperustaisen budjetoinnin mukainen talouden seuranta, että hoitopaikkojen täyttö tuotekertoimien pohjalta. Loppuvuodesta päivähoitoyksiköt aloittivat yksikkökohtaisen
henkilöstömenojen seurannan ja henkilöstösuunnitelman teon. Täyttöasteen keskiarvoksi vuoden
lopussa on saatu 96 %. Toimintakatteen ylitysriskiksi arvioitu lisämääräraha riitti siten, että ulkoisen toimintakatteen toteutuma oli 99,9 %.
Päiväkotien laitosapulaisten työtä ja resursseja koskeva selvitys sekä päiväkotien tukipalveluja
koskeva toimintamalli valmistuivat vuoden lopussa. Tukipalvelujen henkilöstön määrässä ja työtehtävissä tapahtuvat muutokset käynnistettiin.
Joulukuussa julkistettiin uudet 1.8.2016 voimaan tulevat esiopetussuunnitelman perusteet. Uuden
kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laatimistyö käynnistyi tämän pohjalta. Vastuualueen valmiussuunnitelman laatiminen aloitettiin.
Epävarmuutta resurssien ja toiminnan suunnitteluun aiheutti eduskuntakäsittelyssä olleen perhepaketin lopputuloksen viivästyminen ja uuden varhaiskasvatuslain valmistelun viivästyminen. Palveluverkon rakennemuutokset isompien yksiköiden suuntaan etenivät kun Palotornin päiväkoti
yhdistettiin Päivärinteen päiväkotiin ja Hovinsaaren päiväkoti Metsolan päiväkotiin. Uuden Katariinan päiväkodin suunnittelutyö valmistui vuoden lopussa.
Lokakuussa 2014 aloitettiin pilotointina lasten läsnäolojen mobiilikirjaus seitsemässä päiväkodissa
ja perhepäivähoidossa.
Hyvinvointineuvola
Hyvinvointineuvolassa pääpaino vuonna 2014 on ollut Vatupassin eli varhaisen tuen palveluiden
kehittämisessä. Lasten Vatupassi on toiminut yli vuoden ja sen palvelut ovat löytäneet paikkansa ja
tarpeellisuutensa. Nuorten Vatupassi perustettiin 1.9.2014 vastaamaan nuorten ja heidän perheiden psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön rakenne vaativat vielä
täsmentämistä. Varhaisen tuen palveluiden piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 2001 asiakasta. Tämä on noin 19 % alle 18-vuotiaiden kotkalaisten osuudesta.
Neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa laajojen ja määräaikaisten terveystarkastusten
sisältöä on kehitetty edelleen asetuksen mukaisesti ja ne toteutuvat lähes 100 %:sti. Koko perheen
hyvinvointia ja tuen tarvetta arvioidaan laajoissa terveystarkastuksissa. Tuen tarpeeseen vastataan
tarvittaessa yhdessä Vatupassin, varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluterveydenhuollon haasteena on ollut lääkäripalvelun saaminen. Tilanne korjaantui syksyllä
2014 ja kaikki lääkärintarkastukset saatiin hoidettua asetuksen vaatimusten mukaisesti.
Uudet toimintamallit ovat mahdollistaneet sen, että asiakkaat saavat tukea mahdollisimman pitkään
peruspalveluissa. Päällekkäisyyksiä on pystytty kartoittamaan ja vähentämään sekä takaamaan
asiakkaille nopeampi pääsyn palveluihin. Lisäksi toimijoiden osaamista on pystytty hyödyntämään
79
monipuolisemmin. Varhaisen tuen palveluiden käynnistyminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa.
Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon käyntien vähentäminen muiden Kymenlaakson kuntien
tasolle vaatii palveluaukkojen kartoittamista ja selvittelytyötä, joka on käynnistymässä.
Nuorisotyön yksikkö
Karhulan nuorisotilojen korjaustyö valmistui vasta vuoden vaihteessa, nuorisotalo Vessun vuokrasopimusta jatkettiin 31.12.2014 asti ja siitä aiheutui kuluvana vuonna talousarvioylitystä n. 20 000
€. Koskenrinteen ja nuorisotoimen yhteiseen tilaan Kulmaan muutettiin vuoden lopussa. Nuorisotila
Mestan toimintaa jatkettiin.
Lastenkulttuurin avustus toteutui suunnitellusti. Kulttuurikasvatussuunnitelman perustyö on tehty.
Lastenkulttuuri toteutuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoiden yhteistyönä.
Kaakon Junareissu-hankkeella, 14 kuntaa, on kehitetty koulunuorisotyötä, laatua (auditointi ja arviointi) ja kansainvälistä toimintaa. Nuoret osallistuivat syksyllä nuorisotilojen itsearviointiin. Seutukunnallisena yhteistyönä on toteutettu leirejä, tapahtumia ja markkinointia.
Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti kokoontuivat säännöllisesti. Nuorisovaltuusto toteutti mm.
päättäjien tapaamisen, itsenäisyyspäivä gaalan ja nuvan aloitteesta alkoi höntsäliikunta syksyllä
kahdella koululla. Lasten Parlamentti otti kantaa mm. koulukiusaamiseen.
Nuorten kulttuurista toimintaa vahvistettiin nuoriso- ja opetustoimen, kaupunginteatterin ja kulttuuriasiankeskuksen yhteistyöllä Kotkan nuorisoteatterin ja loma-aikojen toiminnan, erityisesti syysloman, monipuolistamisella. Skate ry sai vuoden 2014 vapaaehtoistoiminnan tunnustuksen.
Nuorisotoimenjohtaja vaihtui elokuussa.
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
MEASURES
arvoina
3 Toim intatuotot
Toteum a
936 747
882 607
882 607
32 Maksutuotot
3 176 247
3 400 900
3 400 900
33 Tuet ja avustukset
2 626 992
315 500
315 500
259 173
155 426
155 426
50
0
0
6 999 210
4 754 433
4 754 433
40 Henkilöstökulut
-50 769 676
-47 044 009
-48 313 080
43 Palvelujen ostot
-11 195 295
-10 779 818
-11 129 818
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1 250 255
-1 036 964
-1 036 964
47 Avustukset
-2 976 997
-3 191 400
-3 191 400
-200 745
-214 921
-256 888
-66 392 968
-62 267 111
-63 928 149
-59 393 759
-57 512 679
-59 173 716
88 538
60 000
60 000
S9 Sisäiset kulut
-20 664 547
-20 794 525
-20 794 525
4S Sisäiset erät
-20 576 008
-20 734 525
-20 734 525
37 Valm istus om aan käyttöön
3 Toim intatuotot
48 Muut toim intakulut
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
-79 969 767
-78 247 204
-79 908 241
60 Rahoitustuotot ja -kulut
4 963
0
0
6 Rahoitustuotot ja -kulut
4 963
0
0
-79 964 805
-78 247 204
-79 908 241
SK Sisäinen korko
-23 676
0
0
6S Sisäinen korko
-23 676
0
0
-503 618
-445 050
-445 050
TOIM INTAKATE
6 Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
7 Poistot ja arvonalentum iset
70 Poistot ja arvonalentum iset
7 Poistot ja arvonalentum iset
TULOS
LTA 2014
30 Myyntituotot
34 Muut toim intatuotot
4 Toim intakulut
TA 2014
-503 618
-445 050
-445 050
-80 492 099
-78 692 254
-80 353 291
80
8.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/
mittarit
Pystytään pelastamaan ihmi- Onnettomuuksien määrä ja
set ja omaisuus onnettomuus- niistä aiheutuvien vahinkojen määrän lasku.
tilanteessa.
Tavoitetaso 2014
Onnettomuusriskien hallinta ja Pelastustoimen riskienhalihmisten oikea käyttäytyminen linta ja palotarkastuspalveonnettomuustilanteissa.
lujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan.
Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95
%:sti
Tarkastukset: erityiskohteita
1 100 (1 084), joista tarkastettiin 1 078 eli 98 % Asuinrakennuksia 4 460, joista
tarkastettiin 4 306 eli 97 %.
Turvallisuusviestinnällä
vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset
vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa.
Väestönsuojelu on organisoitu alueelliseksi.
Huomioidaan eri ryhmät:
päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset
niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %.
Tuvallisuusviestinnällä tavoitettiin 20 % (22 %) väestöstä.
Kuntien johtokeskus- ja
lohkojen johtohenkilöstölle
ja kunnilla on yhtenäiset
valmiussuunnitelmat.
Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia.
Ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen SM:n toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa
80 %:ssa pelastustoimen
hälytyksistä.
Kuntien ja muiden viranomaisten valmiustoimen
yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi tehty valmiuskortti
päivitettiin.
Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin
vähän. Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi
on vakiinnuttanut toimintansa osaksi maakunnan kuntien ja viranomaisten turvallisuusyhteistyöksi.
Keskimäärin riskialueilla I-III
ensimmäinen yksikkö saavutti 76 %:ssa (81 %) hälytyksistä onnettomuuskohteen SM:n toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa.
Ensihoitotehtäviä oli 13 694
(14 220) kpl. Raportoituja
hoitopoikkeamia oli 7 (10) eli
0,051 % (0,07 %)
Kehityskeskusteluissa on
päästy paremmalle tasolle,
mutta siinä on vielä parantamista.
Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien
käyttö.
Toteuma 31.12.2014
(vuosi 2013)
Onnettomuuksien määrä on Hälytysmäärä oli 3 449
1 % pienempi kuin vuonna (3 384). Palokuntien suorit2013.
tamia ensivaste-tehtäviä oli
457 (592).
Tulipalossa ja muissa onEi menetetä yhtään ihmisTulipaloissa menehtyi neljä
nettomuuksissa pystytään
henkeä.
(4) henkilöä. Henkilöt olivat
suojaamaan ihmiset ja loukmenehtyneet ennen palokaantuneiden elintoiminnat
kunnan saapumista paikalle.
sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet
onnettomuuspaikan.
Kuntalaisten saavutettavuus Pelastustoiminta aloitetaan
toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä
ajassa eri riskialueilla 50
%:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä.
Yhteistoimintasopimuksen
toteuttaminen ensihoidosta
sairaanhoitopiirin kanssa.
Ensihoito on tasalaatuista ja Poikkeamat alle 1 % ensikustannustehokasta.
hoitotehtävistä.
Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään.
Käydään vuosittain tulos- ja
kehityskeskustelut.
Henkilöstön työkyky vastaa
tehtäviä.
Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan.
Kukin esimies on käynyt
yksikkönsä henkilöstön
kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun
mennessä.
Vuoden aikana tuetaan
omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia.
Vuoden aikana tuettiin kolmea esimieskoulutuksessa
olevaa.
81
Sopimuspalokunnat pystyvät Sopimuspalokuntalaisten
suoriutumaan sopimusvelvoit- toimintakyky.
teista.
Talous on tasapainossa
Kriittiset menestystekijät
Arviointikriteerit/
mittarit
Pelastuslaitos huomioi omis- Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa.
tajakuntiensa kantokyvyn
omassa taloussuunnistelussaan.
Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa.
Toimintakyvyn testaus
saadaan tasapuolisesti
kattamaan kaikki palokunnat.
Tavoitetaso 2014
Asukasta kohti lasketut
käyttökustannukset eivät
nouse maan korkeimmiksi
huolimatta alueemme riskikeskittymistä.
Ei oteta lainaa.
Testauksesta on selkeä
ohjeistus ja sen mukaan
laitos suorittaa testausta.
Toteuma 31.12.2014
(vuosi 2013)
Asukasta kohti kustannukset
olivat 78,93 € (78,29 €).
Tämä on hieman kokomaan
keskiarvon yläpuolella.
Maksuvalmius kunnossa.
Alkuvuodesta 2014 pelastustoimen rakennepoliittinen hanke oli yhdistämässä Kymenlaakson ja
Etelä-Karjala pelastuslaitoksia. Hanke keskeytyi lähinnä siitä syystä, että se olisi lisännyt pelastustoimen kustannuksia ja se muutettiin valtakunnalliseksi 7,5 milj.€ säästötavoitteeksi.
Vuoden lopulla sisäministeriön toimesta on käynnistetty pelastustoimen strategiatyö, mikä melko
varmasti palaa pelastustoimen rakennekysymykseen vielä vuoden 2105 aikana, uuden hallituksen
myötä. Toivottavasti tuleva pelastustoimen strategiatyö huomio loppuvuodesta päätetyt sote-alueet
ja näin ensihoidossa voi yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen välillä jatkua ja kehittyä.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta teki pelastuslaitoksen säästösuunnitelmasta päätöksen 3.6.2014. Omistajat ovat edellyttäneet, että nykyisessä taloustilanteessa pelastuslaitos voi
pienentää maksuosuutta alijäämäisten tilinpäätösten kautta pienentämällä tasetta. Näin pystytään
alentamaan kuntien maksuosuutta puuttumatta palvelutasoon. Omistajien edellyttämä säästö taseesta päätettiin toteuttaa niin, että 2015 ja 2016 maksuosuuksia palautetaan 300.000 €/vuosi.
Vuonna 2017 pelastuslaitoksen toimintoja ja organisaatiota tarkastellaan niin, että saavutetaan
pysyvä 250.000 € säästö. Tämän valmistelu aloitettiin syksyllä eri henkilöstö ryhmistä muodostetuilla työryhmillä.
Paloasemien sisäilmaongelmista ei ole päästy eroon vaan ne jatkuvat lähes ennallaan. Tähän etsitään pysyvää ratkaisua uudella paloasemaverkostolla. Kotkan satelliitti paloaseman suunnittelu on
käynnissä. Haminaan on perustettu paloaseman hankeselvitystyöryhmä. Paloasemien rakentamisessa on tapahtunut myös Kouvolassa, kun Jaalaan valmistui paloaseman laajennus ja peruskorjaus. Myllykosken palokunnalle, mikä aloitti uudelta pohjalta vuoden vaihtuessa, ollaan rakentamassa uutta paloasemaa 2015 Myllykosken keskustaan. Miehikkälään ollaan myös suunnittelemassa paloaseman rakentamista mahdollisesti 2016.
Ensihoidossa tehtiin Carean kanssa yhteistyötä kuudella ensihoitoyksiköllä, Haminassa yksi, Kotkassa kaksi ja Kouvolassa kolme yksikköä. Toiminta sujui yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
asiakaslähtöisesti ja molempia osapuolia tyydyttävästi.
Tilinpäätöksen 2014 toimintakatteella pystyttiin pelastuksen ja ensihoidon ajoneuvoinvestoinnit
kattamaan. Kokonaisinvestoinneissa näkyy kahden öljyntorjuntaveneen hankinta investointimenoina ja -tuloina.
Tilikausi oli 96 928 € alijäämäinen. Tämä johtui joulukuussa tehdystä kalusto hankinnasta 1.1.2015
aloittaneelle Myllykosken palokunnalle.
Toimintakulujen nousu johtui pääasiallisesti öljyntorjuntaveneen peruskorjauksesta ja öljyntorjuntahankinnoista. Ne pystytään kattamaan öljysuojarahastolta tulevilla korvauksilla.
Ensihoidon tilikausi oli alijäämäinen 7 237 €.
82
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut ovat laadukTyöterveyslaitoksen
kaita ja asiakaslähtöiasiakastyytyväisyyssiä
kysely
Panostetaan ennaltaehkäisevään työhön
Ennaltaehkäisevän
työn osuus laskutetusta toiminnasta
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
Olemme vertailuaineiston keskiarvoa
parempia
Tyytyväisyys työterveyshuoltoon kokonaisuutena 8,79
(ka 8,31)
44,8 %
Min. 40 %
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Strateginen seutuyhJohtokuntatyöskentely Hyvä yhteistyö Kymiteistyö vahvistuu
joen Työterveyden
tuloksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Henkilöstön hyvinvoin- Oikeudenmukainen
Asiakasmäärät ja työn
ti, työkyvyn ylläpitämi- työnjako
kuormittavuus on tarnen ja työssä jaksamikastettu tilastojen ja
sen tukeminen
kehityskeskustelujen
avulla kaikilla
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Taloudellinen kannatTalous on tasapainostavuus
sa
Toteuma 31.12.
Yhteistyö on sujuvaa.
Johtokunta on kokoontunut kuusi kertaa
v.2014 aikana.
Toteuma 31.12.
Määrät ja kuormittavuus on tarkastettu.
Toiminnan arviointi on
jatkuvaa.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
Tulos 67 000€
Tulos 243 958€
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12.
tekijät
mittarit
Ympäristönsuojelu
Ilmastonmuutoksen
Toimipisteet 100 %
Toteutuu 100 %
ehkäiseminen
helposti tavoitettavissa
joukkoliikennevälineillä
Haasteellisten vuosien jälkeen tulosta on saatu parannettua. Tulosparannukseen ovat vaikuttaneet
mm. kiinteiden kustannusten karsiminen ja ostopalvelulääkäreiden käytön vähentäminen.
Pohjois-Kymenlaakson alueella toiminta on keskittymässä Kouvolaan. Keltakankaan toimipiste
yhdistyi Kouvolan kanssa joulukuussa ja myös Kuusankosken toimipisteen muutto on vireillä. Karhulassa toimitilojen kokoa on pienennetty.
Loppuvuoden aikana sekä toimitusjohtaja että ylilääkäri vaihtuivat. Uusi organisaatiomalli on otettu
käyttöön 1.2.2015.
Kuntalain yhtiöittämisvaatimuksen pohjalta yhtiöittämisvalmisteluja on jatkettu yhteistyössä liikelaitoksessa mukana olevien kuntien kanssa. Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi yhtiöittämisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
Asiakasmäärä on pienentynyt, sillä suurimmat asiakkaat ovat vähentäneet heikentyneen taloustilanteen vuoksi henkilökuntaa eikä tilalle ole saatu vastaavaa määrää uusia asiakkaita. Tämä on
heijastunut Kymijoen Työterveyden toimintaan ja taloudelliseen tulokseen.
83
ICT Kymi
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Liikelaitoksen palvelut Sisältö- ja käytettävyystavoitteet
vastaavat tilaajien
asettamia ja yhteisesti Laadun ja toimintavarmuuden ylläpito äkillisovittuja vaatimuksia
sissä kuormitustilansisällön, käytettävyyden, laadun sekä kus- teissa
Asiakastyytyväisyys
tannustehokkuuden
osalta.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 30.6
Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan.
Säännöllinen seuranta on toteutunut. Palvelutuotannon kustannuksissa ei ole tapahtunut ennakoimattomia muutoksia.
Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu.
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Strateginen seutuyhJohtokunnan ja asiaSujuva yhteistyö
teistyö vahvistuu
kasyhteistyöryhmän
toiminta
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Tyytyväinen, oppiva ja Työtyytyväisyys, tasa- Osaamisen kehittäkehittyvä henkilöstö
puolinen työnjako
mistyö jatkuu
Tuloksellisuus
5. Talous on tasapainossa
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Toteutuneet kustanKilpailukykyinen ja
nukset
kustannustehokas
toimintamalli
Palvelujen tuotteistus
Läpinäkyvä kustannusrakenne
Toteuma 30.6
Yhteistyö on sujuvaa.
Toteuma 30.6
Koulutuksia oman
palvelutuotannon osalta on järjestetty.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 30.6
Palvelukuvauksia ja
palvelujen hinnoittelumallia kehitetään.
Uusi palvelujen hinnoittelumalli on tehty
yhteistyössä ICT Kymin asiakasyhteistyöryhmän kanssa.
Talous on toteutunut suunnitellusti. Tammi-kesäkuun tuloslaskelman ylijäämä selittyy sillä, että
palvelumaksut veloitetaan kunnilta etupainotteisesti, laskelmassa näkyy jo seuraavan vuosineljänneksen palvelu- ja laitevuokramaksuja.
Kaakon kaksikko tuli ICT Kymin asiakkaaksi kuluvan vuoden alusta ja uuden asiakkuuden haltuunotto on kuormittanut henkilöstöä normaalin palvelutuotannon lisäksi. Tämä työ on hyvässä
vaiheessa ja tilanne on alkanut normalisoitua kesäkuun aikana.
Seuraavan vuosikolmanneksen osalta niin palvelutuotanto kuin ICT Kymin taloudellinen tilanne
jatkuu ennalta suunnitellusti, tällä hetkellä näihin ei ole mitään muutoksia nähtävissä.
84
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
1000 euroa
KVLA
Keskusvaalilautakunta
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
ULK. TOIM INTAKATE
TARLA
Tarkastuslautakunta
82
85
3
-123
-117
6
-41
0
-41
-32
9
-9
-12
-3
TOIM INTAKATE
-50
-44
5
0
0
0
0
0
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
-58
0
-58
-57
0
ULK. TOIM INTAKATE
-58
0
-58
-57
0
4S Sisäiset erät
0
0
0
0
0
TOIM INTAKATE
-58
0
-58
-57
1
0
0
0
57
57
8 549
-4 030
4 519
4 982
463
4 Toim intakulut
-27 073
0
-27 073
-24 910
2 164
ULK. TOIM INTAKATE
3 Toim intatuotot
-18 525
-4 030
-22 555
-19 928
2 627
4S Sisäiset erät
2 286
0
2 286
2 305
19
TOIM INTAKATE
-16 239
-4 030
-20 269
-17 623
2 646
0
0
0
7 222
7 222
829
-126
703
678
-25
-1 613
-64
-1 677
-1 710
-32
ULK. TOIM INTAKATE
-784
-190
-974
-1 031
-57
4S Sisäiset erät
-305
0
-305
-341
-37
TOIM INTAKATE
-1 089
-190
-1 279
-1 373
-94
0
0
0
-65
-65
3 Toim intatuotot
492
0
492
510
17
4 Toim intakulut
-4 060
0
-4 060
-4 120
-60
ULK. TOIM INTAKATE
-3 568
0
-3 568
-3 610
-42
3 Toim intatuotot
4S Sisäiset erät
-2 724
0
-2 724
-2 673
51
TOIM INTAKATE
-6 292
0
-6 292
-6 283
9
0
0
0
-138
-138
3 Toim intatuotot
15 841
0
15 841
16 150
309
4 Toim intakulut
-2 877
0
-2 877
-3 004
-126
12 963
0
12 963
13 146
183
ULK. TOIM INTAKATE
4S Sisäiset erät
-380
0
-380
-441
-61
TOIM INTAKATE
12 583
0
12 583
12 705
122
0
0
0
-90
-90
15 014
0
15 014
14 450
-564
7S Hallinnon vyörytykset
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
-47 680
0
-47 680
-47 146
533
ULK. TOIM INTAKATE
-32 666
0
-32 666
-32 696
-30
4S Sisäiset erät
36 332
0
36 332
36 326
-5
TOIM INTAKATE
3 666
0
3 666
3 630
-36
0
0
0
-619
-619
26 982
-2 039
24 943
25 629
686
7S Hallinnon vyörytykset
SOTELA Sosiaali- ja
terveyslautakunta
0
0
0
7S Hallinnon vyörytykset
TELA Tekninen
lautakunta
82
-123
0
7S Hallinnon vyörytykset
KALA
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Poikkeam a
-9
4 Toim intakulut
KULA
Kulttuurilautakunta
Toteutum a
-50
7S Hallinnon vyörytykset
YMPLA
Ym päristölautakunta
Muutettu
talousarvio
4S Sisäiset erät
7S Hallinnon vyörytykset
KH Kaupunginhallitus
Alkuperäinen Talousarvio
talousarvio
m uutokset
3 Toim intatuotot
4 Toim intakulut
-210 181
-5 530
-215 711
-216 459
-748
ULK. TOIM INTAKATE
-183 199
-7 569
-190 768
-190 830
-62
4S Sisäiset erät
-9 107
0
-9 107
-9 248
-141
TOIM INTAKATE
-192 306
-7 569
-199 875
-200 078
-203
0
0
0
-3 867
-3 867
7S Hallinnon vyörytykset
85
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
1000 euroa
LIIKUNTA
Liikuntalautakunta
Muutettu
talousarvio
Toteutum a
Poikkeam a
3 Toim intatuotot
1 175
0
1 175
1 181
5
4 Toim intakulut
-2 007
0
-2 007
-1 968
39
-832
0
-832
-787
44
4S Sisäiset erät
-5 357
0
-5 357
-5 339
19
TOIM INTAKATE
-6 189
0
-6 189
-6 126
63
0
0
0
-58
-58
4 754
0
4 754
6 999
2 245
4 Toim intakulut
-62 267
-1 661
-63 928
-66 393
-2 465
ULK. TOIM INTAKATE
-57 513
-1 661
-59 174
-59 394
-220
4S Sisäiset erät
-20 735
0
-20 735
-20 576
159
TOIM INTAKATE
-78 247
-1 661
-79 908
-79 970
-62
0
0
0
-2 443
-2 443
3 Toim intatuotot
19 605
0
19 605
20 185
580
4 Toim intakulut
-18 320
0
-18 320
-19 153
-833
ULK. TOIM INTAKATE
1 285
0
1 285
1 032
-253
TOIM INTAKATE
1 285
0
1 285
1 032
-253
3 Toim intatuotot
10 068
0
10 068
9 573
-495
4 Toim intakulut
-9 890
0
-9 890
-9 247
643
ULK. TOIM INTAKATE
178
0
178
326
148
TOIM INTAKATE
178
0
178
326
148
3 Toim intatuotot
3 994
0
3 994
3 974
-20
4 Toim intakulut
-3 978
0
-3 978
-3 972
6
ULK. TOIM INTAKATE
16
0
16
2
-14
TOIM INTAKATE
16
0
16
2
-14
3 Toim intatuotot
107 387
-6 195
101 192
104 396
3 205
4 Toim intakulut
-390 128
-7 255
-397 383
-398 256
-873
ULK. TOIM INTAKATE
-282 741
-13 450
-296 191
-293 859
2 332
4S Sisäiset erät
0
0
0
0
0
TOIM INTAKATE
-282 741
-13 450
-296 191
-293 859
2 332
0
0
0
0
0
ULK. TOIM INTAKATE
7S Hallinnon vyörytykset
LANULA Lasten ja
nuorten lautakunta
Alkuperäinen Talousarvio
talousarvio
m uutokset
3 Toim intatuotot
7S Hallinnon vyörytykset
Pelastuslaitos
Työterveys
ICT Kymi
YHTEENSÄ
7S Hallinnon vyörytykset
86
TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN
Kaupunki ja liikelaitokset
1000 euroa
Alkuperäinen
talousarvio
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Talousarviom uutokset
Muutettu
talousarvio
Toteutum a
Poikkeam a
parem pi +/
huonom pi -
105 511
44 231
16 115
10 027
35 138
-6 195
-519
-636
-1 010
-4 030
99 316
43 712
15 479
9 017
31 108
102 720
43 693
15 143
11 807
32 077
3 404
-19
-336
2 789
970
1 876
0
1 876
1 676
-199
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintamenot
-390 128
-157 828
-167 080
-18 197
-35 207
-10 393
-1 423
-7 255
-1 208
-4 805
0
-1 200
0
-42
-397 383
-159 036
-171 885
-18 197
-36 407
-10 393
-1 465
-398 256
-154 823
-176 840
-18 571
-35 028
-11 209
-1 785
-873
4 213
-4 955
-373
1 379
-816
-320
ULKOINEN TOIMINTAKATE
Sisäiset tuotot
Sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
-282 741
46 553
-46 553
-282 741
-13 450
0
0
-13 450
-296 191
46 553
-46 553
-296 191
-293 859
46 682
-46 682
-293 859
2 332
129
-129
2 332
211 067
90 840
-1 500
0
209 567
90 840
209 468
91 082
-99
242
Rahoitustulot ja -menot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
0
600
5 250
-2 950
-2 900
1 000
0
500
0
500
1 000
600
5 750
-2 950
-2 400
688
834
5 745
-3 704
-2 187
-312
234
-5
-754
213
VUOSIKATE
19 166
-13 950
5 216
7 378
2 163
0
-20 230
0
0
0
0
0
0
0
19 340
0
-20 230
0
0
19 340
0
-20 357
-167
0
19 367
0
-127
-167
0
27
-1 064
5 390
4 326
6 221
1 895
0
0
3 840
0
3 840
0
3 848
0
8
0
-1 064
9 230
8 166
10 069
1 903
Valmistus omaan käyttöön
Verotulot
Valtionosuudet
Sisäiset korot
Suunnitelman muk. poistot
Kertaluonteiset poistot
Arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Varausten muutos
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
87
Ulkoiset toimintatulot olivat yhteensä 102,7 milj. euroa, mikä oli 3,4 milj. euroa talousarvioon merkittyä suurempi. Toteutumisvertailussa liikelaitokset yhdistetään kaupungin tuloslaskelman eriin rivi
riviltä, joten keskinäisiä liiketapahtumia ei ole eliminoitu. Talousarviossa on ulkoiset ja sisäiset erät
erotettu, joten koko kaupungin tasolla sisäisten tilien nettosumma on nolla. Sisäisestä liiketoiminnasta, joka nettomääräisesti oli 46,5 milj. euroa, sisäisten tilavuokrien osuus oli 32,5 milj. euroa.
Ulkoisissa tuloissa olennaisia tuloeriä ovat maa – ja vesialueiden vuokratulot 14,8 milj. euroa. Kaupunki sai tukea ja avustuksia toiminnalleen 11,8 milj. euroa. Valtiolta saadun työllistämistuen ja
perustoimeentulotukeen saatavan korvauksen osuus oli 5,6 milj. euroa, muuta tukea ja avustuksia
valtiolta saatiin 4,1 milj. euroa.
Toimintatulojen määrään vaikuttivat omaisuuden myyntivoitot, joita kirjattiin 2,0 milj. euroa vuodelle
2014. Muut tuotot, jotka pääasiassa ovat vuokratuottoja, toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota
paremmin. Myynti- ja maksutuotot jäivät 0,3 milj. euroa talousarviosta.
Ulkoiset toimintamenot olivat 398,3 milj. euroa. Talousarvioon (sis. muutokset) verrattuna toimintamenot ylittyivät 0,9 milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 38,9 %. Palveluja
ostettiin 176,8 milj. eurolla, joista suurimpana ostot Carean konsernilta 80,7 milj. euroa.
Lautakuntien talousarvioihin tehtiin vuoden mittaan useita muutoksia, jotka nettovaikutuksiltaan
muuttivat alkuperäisen toimintakatteen talousarviota 13,5 milj. euroa. Olennaisimmat muutokset
olivat sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa toimintakatetta lisättiin nettovaikutukseltaan 7,6 milj.
eurolla. Keskeisimpinä syinä suuriin määrärahamuutoksiin olivat asiakaspalvelujen ostojen ylittyminen sekä tulopuolen alenema. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnalle lisämäärärahaa
myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa henkilöstökulujen ylittymisen takia. Kaupunginhallituksen talousarviota muutettiin suunniteltua pienempinä toteutuneiden myyntivoittojen sekä pysäköinnin valvonnan tavoitteestaan jäävien tuottojen takia toimintakatteen tasolla yhteensä 4,0 milj. euron määrällä.
Ympäristölautakunnan talousarviomuutokset olivat 0,2 miljoonaa euroa toimintakatetta heikentäviä.
Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut henkilöstömenot toteutuivat kokonaisuudessaan huomattavasti talousarviota paremmalla tasolla. Eläke- että lomapalkkavarauksen muutosten vaikutukset
henkilöstökulujen kautta tulokseen olivat huomattavasti ennakoitua positiivisemmat. Toimintakate
oli – 293,9 milj. euroa, mikä oli 11,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Toimintakate
oli 2,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.
Verotuloennustetta laskettiin vuoden aikana 1,5 milj. eurolla. Ennusteen tarkentamisen jälkeen
verotulot toteutuvat suunnitellulla tasolla.
Valtionosuustilitykset toteutuivat talousarvion mukaisesti. Rahoituserien alkuperäistä nollatuottotavoitetta korotettiin vuoden aikana siten, että muihin rahoitustuottoihin lisättiin 0,5 milj. euroa ja muiden rahoituskulujen osuutta pienennettiin 0,5 milj. eurolla. Nämä erät toteutuivat suunnitellulla tavalla, mutta korkokulut toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota suurempina. Osingot toteutuivat 5,6
milj. euron tasolla, talousarvioon erä oli sisällytetty 5,8 milj. euron suuruisena. Rahoituserät kokonaisuutena jäivät 0,3 milj. euroa suunnitellusta 1,0 milj. eurosta.
Kaupungin vuosikate jäi alkuperäisestä talousarviosta 11,8 milj. euroa. Vuosikatteen jälkeen tuloslaskelmassa näkyy satunnaisena tulona myyntivoitto rakennusten siirtämisestä Kotkan Julkiset
Kiinteistöt Oy:lle.
Tilikauden tulos oli 6,2 miljoonaa euroa voitolla. Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden ylijäämäksi
muodostui 10,1 milj. euroa.
88
VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY
1000 euroa
Alkuperäinen Talousarvio
talousarvio m uutokset
Muutettu
talousarvio
Toteutum a
Poikkeam a
parem pi +/
huonom pi -
Verotulot
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
211 067
187 264
14 572
9 231
-1 500
-1 500
0
0
209 567
185 764
14 572
9 231
209 468
184 750
13 875
10 842
-99
-1 014
-697
1 611
Valtionosuudet
Peruspalvelujen valtionosuus
Valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen
muut valtionosuudet
90 840
100 978
-1 915
-573
0
0
0
0
90 840
100 978
-1 915
-573
91 082
101 028
-1 958
-573
242
49
-43
0
-7 650
0
-7 650
-7 414
236
Tuloveroprosentti
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kiinteistöveroprosentit
Yleinen
Vakituinen asunto
Muu asuinrakennus
Voimalaitokset
Yleishyödylliset yhteisöt
19,50
19,50
19,50
19,50
20,50
20,50
1,27 %
0,53 %
1,00 %
2,85 %
0,50 %
Verotettava
tulo, m ilj.
euroa
831,0
837,2
860,8
876,2
898,4
Muutos %
-2,3
0,7
2,8
1,8
2,5
89
8.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN
•
•
•
Taulukossa on esitetty yhteenveto investointien toteutumasta, jonka nettoloppusumma on 20,9
milj. euroa. Investointien lisämäärärahoja kiinteän omaisuuden hankintoihin 3,6 milj. euroa.
Investointimäärärahoja jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet
olivat valtatie 7:n kustannukset ja Keskuskoulun sisäilmakorjaukset.
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta Kiinteän omaisuuden rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja Osakkeisiin ja osuuksiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erät eivät sisälly oheiseen investointien yhteenvetoon. Erien erotuksesta syntynyt
myyntivoitto on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin.
INVESTOINTIEN YHTEENVETO, Talousarvion toteutuminen 1000 euroa
Talousarvio Talousarvio- Lisätalous- Toteutuma
2014
muutokset arvio 2014
HANKERYHMÄ
Aineeton käyttöomaisuus
Investointien hankinnat
Aineeton käyttöomaisuus Yht.
Ensikertainen kalustaminen
Investointien hankinnat
Ensikertainen kalustaminen Yht.
Irtain omaisuus
Investointien hankinnat
Irtain omaisuus Yht.
Kiinteä omaisuus / ostot
Kiinteä omaisuus Yht.
Liikenneväylät
Investointien hankinnat
Käyttöom myynti
Investointien hankinnat
Rahoitusosuus
Liikenneväylät Yht.
Liikuntapaikat
Investointien hankinnat
Rahoitusosuus
Liikuntapaikat Yht.
Osakkeet ja osuudet
Investointien hankinnat
Käyttöom myynti
Osakkeet ja osuudet Yht.
Puistot ja leikkipaikat
Investointien hankinnat
Puistot ja leikkipaikat Yht.
Suunnittelu
Investointien hankinnat
Suunnittelu Yht.
Talonrakennus Budjetti
Investointien hankinnat
Rahoitusosuus
Talonrakennus Budjetti Yht.
Uudet alueet
Investointien hankinnat
Uudet alueet Yht.
Venesatamat
Investointien hankinnat
Venesatamat Yht.
KAUPUNKI YHTEENSÄ
Irtain omaisuus
Investointien hankinnat
Rahoitusosuus
Kymenlaakson pelastuslaitos Yht.
Aineeton käyttöomaisuus
Investointien hankinnat
Kymijoen työterveys Yht.
Irtain omaisuus
Investointien hankinnat
ICT Kymi Yht.
LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ
INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO
Poikkeama
-650
-650
-140
-140
-384
-384
-1 500
2 000
500
-7 270
0
-7 270
-150
45
-105
0
0
0
-450
-450
-140
-140
-6 250
0
-6 250
-2 562
-2 562
-120
-120
-17 571
0
0
-35
-35
0
0
0
0
0
-1 500
0
-1 500
0
0
0
-100
0
-100
0
0
0
0
-1 800
0
-1 800
0
0
0
0
-3 435
-650
-650
-175
-175
-384
-384
-1 500
2 000
500
-8 770
0
-8 770
-150
45
-105
-100
0
-100
-450
-450
-140
-140
-8 050
0
-8 050
-2 562
-2 562
-120
-120
-21 006
-516
-516
-127
-127
-354
-354
-1 330
97
-1 233
-9 045
30
-9 015
-105
0
-105
-228
208
-20
-450
-450
-188
-188
-6 844
96
-6 749
-1 000
-1 000
-111
-111
-19 869
134
134
48
48
30
30
170
-1 903
-1 733
-275
30
-245
45
-45
0
-128
208
80
0
0
-48
-48
1 206
96
1 301
1 562
1 562
9
9
1 138
-1 026
99
-927
-50
-50
0
0
-977
0
0
0
0
0
-166
-166
-166
-1 026
99
-927
-50
-50
-166
-166
-1 143
-1 464
599
-865
-9
-9
-133
-133
-1 007
-438
500
62
41
41
33
33
136
-18 548
-3 601
-22 149
-20 876
1 274
90
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
Toteutuma
Poikkeama
KAUPUNGINHALLITUS
Aineeton käyttöomaisuus
Irtain omaisuus
Osakkeet ja osuudet
Meno
Meno
Mariankatu 24
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy
Meno
As Oy Merikotka
Kaakon Taitoa Oy -osakkeet
Tulo
Netto
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
-210
-34
0
0
0
0
0
0
0
-210
0
-210
0
0
0
-100
-100
0
0
0
-100
-100
0
-100
-210
-34
0
-100
-100
0
0
0
-100
-310
0
-310
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
-67
-26
-128
-100
-228
25
183
208
-20
-321
208
-113
Toteutuma
143
8
-128
0
-128
25
183
208
80
-11
208
197
Poikkeama
KULTTUURILAUTAKUNTA
Irtain omaisuus
Meno yhteensä
Meno
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
-105
-105
0
0
-105
-105
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
-90
-90
Toteutuma
15
15
Poikkeama
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
Kiinteä omaisuus
Venesatamat
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Meno
Maa- ja vesialueet
Tulo
Netto
Meno
-1 500
0
-1 500
2 000
2 000
500
-120
-1 620
2 000
380
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-1 500
0
-1 500
2 000
2 000
500
-120
-1 620
2 000
380
-1 327
-4
-1 330
97
97
-1 233
-111
-1 441
97
-1 344
173
-4
170
-1 903
-1 903
-1 733
9
179
-1 903
-1 724
91
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
Toteutuma
Poikkeama
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Talonrakennus
Päiväkotien leikkialueet
Keskeneräiset työt
Kiinteistöjen ATK
Perusparannus
Suunnittelu
Talonrakennus, meno
Talonrakennus, tulo
Talonrakennus, netto
Meno
Meno
Tulo
Nettomeno
Meno
Meno
Tulo
Nettomeno
Meno
-120
-300
0
-300
-150
-5 500
0
-5 500
-180
0
0
0
0
0
-1 500
0
-1 500
-300
-120
-300
0
-300
-150
-7 000
0
-7 000
-480
-6 250
0
-6 250
-1 800
0
-1 800
-8 050
0
-8 050
-6 845
96
-6 749
-175
-2 562
-7 270
0
-7 270
-450
-140
0
0
-1 500
0
-1 500
0
0
-175
-2 562
-8 770
0
-8 770
-172
-1 000
-9 045
30
-9 015
-450
-140
-450
-188
-10 597
0
-10 597
-1 500
0
-1 500
-12 097
0
-12 097
-10 855
30
-10 825
3
1 562
-275
30
-245
0
-48
1 242
30
1 272
-16 847
-3 300
-20 147
0
-16 847
0
-3 300
0
-20 147
-17 699
125
-17 574
2 448
125
2 573
-31
-198
6
-193
89
102
6
107
-149
-6 044
90
-5 954
1
956
90
1 046
-422
58
1 206
96
1 301
Kuntatekniikka
Irtain omaisuus
Uudet alueet
Liikenneväylät
Puistot ja leikkipaikat
Suunnittelu
Kunnallistekniikka, meno
Kunnallistekniikka, tulo
Kunnallistekniikka, netto
Tekninen lautakunta meno
Tekninen lautakunta tulo
Tekninen lautakunta netto
Meno
Meno
Meno
Tulo
Nettomeno
Meno
Meno
92
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
Toteutuma
Poikkeama
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Aineeton käyttöomaisuus
Ensikertainen kalustaminen
Irtain omaisuus
Meno yhteensä
Meno
Meno
Meno
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
-360
-140
-30
-530
0
0
0
0
-360
-140
-30
-530
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
-389
-97
-25
-510
Toteutuma
-29
43
5
20
Poikkeama
LIIKUNTALAUTAKUNTA
Irtain omaisuus
Liikuntapaikat
Meno
Meno
Tulo
Nettomeno
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa
-40
-150
45
-105
-190
45
-145
0
0
0
0
0
0
0
-40
-150
45
-105
-190
45
-145
Talous- Talousarvio- Lisätalousarvio
muutokset
arvio
-42
-105
0
-105
-147
0
-147
Toteutuma
-2
45
-45
0
43
-45
-2
Poikkeama
LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN
Aineeton käyttöomaisuus
Ensikertainen kalustaminen
Meno yhteensä
KAUPUNKI YHTEENSÄ
Meno yhteensä
Tulo yhteensä
Netto
Meno
Meno
-80
0
-80
0
-35
-35
-80
-35
-115
-60
-31
-90
20
4
25
-19 582
2 045
-17 537
-3 435
0
-3 435
-23 017
2 045
-20 972
-20 299
430
-19 869
2 718
-1 615
1 103
93
8.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN
Kaupunki ja liikelaitokset
1000 euroa
Alkuperäinen
talousarvio
Toiminta ja investoinnit
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
TOIMINTA JA INVESTOINNIT, NETTO
Rahoitustoiminta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
Talousarvio
m uutokset
Muutettu
talousarvio
Poikkeam a
parem pi +/
huonom pi -
Toteutum a
19 166
0
-6 000
-13 950
19 340
-15 440
5 216
19 340
-21 440
7 378
19 367
-22 762
2 163
27
-1 322
-20 692
144
-3 602
0
-24 294
144
-21 923
218
2 370
74
8 000
618
-6 000
-19 652
2 000
-19 034
3 030
-14 692
1 030
4 342
0
300
0
0
0
300
0
315
0
15
30 000
-34 600
4 000
0
0
0
0
0
0
0
30 000
-34 600
4 000
0
0
30 000
-34 249
17 318
0
1 308
0
351
13 318
0
1 308
318
-19 652
-19 334
0
19 334
Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät. Tulorahoituksen korjauserät 22,8 milj.
euroa muodostuivat omaisuuden myyntivoitoista ja –tappioista sekä satunnaisesta tulosta. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 21,9 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksia toteutui 0,2 milj. euroa.
Kaupunki sai käyttöomaisuuden myyntituloja 3,0 milj. euroa.
Toiminnan ja investointien rahavirta oli -14,7 miljoonaa euroa.
Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 30,0 milj. euroa, joka vastasi talousarvioon merkittyä
lainatarvetta Pitkäaikaiset lainat vähenivät 34,2 milj. euroa, joten nettomääräisesti pitkäaikainen
lainakanta pieneni. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 17,3 milj. euroa, mikä sisältää konsernitililimiitin käytön.
94
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
95
9.
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TULOSLASKELMA
01.01.2014- 31.12.2014
01.01.2013- 31.12.2013
36 503 068,28
13 988 148,17
11 806 909,80
30 216 743,65
92 514 869,90
35 834 640,13
15 264 357,42
11 430 854,25
28 266 305,17
90 796 156,97
1 676 345,62
1 490 834,87
-115 712 705,52
-32 488 120,43
-6 621 947,37
-154 822 773,32
-116 377 621,41
-33 935 848,03
-7 073 308,24
-157 386 777,68
-168 457 540,41
-163 429 994,83
-18 523 912,84
-46 751,65
-18 570 664,49
-19 232 012,40
11 329,25
-19 220 683,15
-35 017 738,20
-35 890 084,93
Muut toimintakulut
Toimintakulut
-11 181 652,88
-388 050 369,30
-9 518 939,31
-385 446 479,90
TOIMINTAKATE
-293 859 153,78
-293 159 488,06
Verotulot
Valtionosuudet
209 467 571,21
91 081 856,00
207 651 076,28
90 210 371,00
828 725,97
5 744 575,73
-3 698 723,49
-2 186 691,83
687 886,38
882 465,85
7 042 836,96
-3 956 879,51
-2 706 543,59
1 261 879,71
7 378 159,81
5 963 838,93
-20 524 237,83
-20 524 237,83
-21 345 413,63
-21 345 413,63
19 366 747,75
0,00
19 366 747,75
1 491 198,55
-63 706,03
1 427 492,52
TILIKAUDEN TULOS
6 220 669,73
-13 954 082,18
Poistoeron muutos
3 848 395,36
1 226 818,18
10 069 065,09
-12 727 264,00
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys (+) tai vähennys(-)
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yht.
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
96
TASE
31.12.2014
31.12.2013
726 343,99
2 359 489,87
142 334,31
3 228 168,17
396 457,77
2 078 097,34
170 860,90
2 645 416,01
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiint.rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Enn.maksut ja keskener.hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yht.
88 833 987,85
151 370 622,18
50 410 742,50
6 806 960,11
2 065 647,85
10 057 333,48
309 545 293,97
87 600 948,91
199 885 345,11
53 020 136,36
7 354 064,92
2 010 937,29
3 240 993,87
353 112 426,46
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Sijoitukset yht.
231 095 107,13
4 781 214,10
364 203,86
236 240 525,09
168 584 790,03
4 781 214,10
679 491,47
174 045 495,60
549 013 987,23
529 803 338,07
14 136,43
816 455,03
830 591,46
25 011,01
534 724,84
559 735,85
671 010,66
671 010,66
678 228,07
678 228,07
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Pitkäaikaiset saamiset
12 412 601,73
7 624 099,72
20 036 701,45
13 061 657,32
8 937 853,09
21 999 510,41
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
5 040 276,22
232 427,37
7 237 304,63
6 889 742,58
19 399 750,80
5 924 710,03
2 380 451,72
8 014 644,03
5 209 075,54
21 528 881,32
Saamiset
39 436 452,25
43 528 391,73
0,00
0,00
40 107 462,91
44 206 619,80
589 952 041,60
574 569 693,72
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Aineettomat hyödykkeet yht.
PYSYVÄT VASTAAVAT YHT
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT
VASTAAVAA YHT
97
TASE
31.12.2014
31.12.2013
293 099 755,40
1 000 000,00
-42 819 025,93
10 069 065,09
261 349 794,56
293 099 755,40
1 000 000,00
-30 091 761,93
-12 727 264,00
251 280 729,47
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
POISTOERO JA VAP.EHT. VAR. YHT
5 797 195,64
5 797 195,64
9 645 591,00
9 645 591,00
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
5 425 700,00
6 812 687,49
10 553,30
794 508,19
805 061,49
68 147,03
534 304,84
602 451,87
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rah. ja vak.laitoksilta
Muut pitkäaikaiset velat muille
Pitkäaikainen vieras pääoma
30 000 000,00
161 709 654,04
38 000,00
191 747 654,04
0,00
194 306 503,07
76 610,00
194 383 113,07
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rah. ja vak.laitoksilta
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma
65 864 655,44
8 808 196,36
1 690 645,08
21 854 949,67
5 809 400,26
20 798 789,06
124 826 635,87
50 343 648,84
8 622 974,82
2 834 914,65
20 985 874,32
7 952 978,17
21 104 730,02
111 845 120,82
VIERAS PÄÄOMA YHT
316 574 289,91
306 228 233,89
VASTATTAVAA YHT
589 952 041,60
574 569 693,72
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edel. tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA YHT
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT
98
RAHOITUSLASKELMA
1000 euroa
2014
2013
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
7 378
19 367
-22 762
3 983
5 964
1 427
-2 185
5 206
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot
-21 923
218
3 030
-18 675
-16 978
-154
5 113
-12 019
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
-6 813
-14 692
0
315
30 000
-34 249
17 319
315
-84
16
-68
13 069
30 000
-33 532
9 117
5 585
0
0
-68
7
4 091
-2 723
14
-18
2 521
-1 222
1 307
1 296
14 692
6 813
Rahavarojen muutos
0
0
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
0
0
0
0
99
KONSERNITULOSLASKELMA
(1000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta
275 741
-534 096
3 722
288 762
-530 504
4 705
TOIMINTAKATE
-254 632
-237 038
208 188
108 586
206 554
90 210
333
261
-11 334
-2 310
-13 050
325
1 129
-12 381
-2 787
-13 714
49 092
46 012
-52 731
-143
-52 874
0
-57 591
-89
-57 680
1 458
TILIKAUDEN TULOS
-3 782
-10 210
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
2 956
-1 975
36
-1 136
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-2 800
-11 310
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yht.
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
Poistot ja arvonalentumiset yht.
Satunnaiset erät
100
KONSERNITASE
(1000 euroa)
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Konserniliikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Aineettomat hyödykkeet yht.
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Enn.maksut ja keskener. hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yht.
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Sijoitukset yht.
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ
31.12.2014
31.12.2013
2 958
2 316
6 137
421
11 832
4 310
2 528
6 476
316
13 630
104 920
533 944
186 906
23 154
7 253
15 609
871 786
103 422
540 074
195 137
25 354
6 102
14 273
884 362
30 820
8 600
1 548
1 411
42 379
30 833
8 683
1 812
1 433
42 762
925 997
940 753
354
890
1 244
348
605
953
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Muu vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus yht.
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Pitkäaikaiset saamiset
3 667
1 323
250
2
5 242
4 014
1 694
228
1
5 938
8
449
7 624
8 082
20
440
8 973
9 433
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
27 065
432
9 370
9 597
46 465
24 204
373
9 699
7 538
41 814
Saamiset
54 547
51 247
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
1 263
18 340
1 200
15 576
79 392
73 961
1 006 633
1 015 668
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
101
KONSERNITASE
(1000 EUROA)
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edel.tilik. yli-/alijäämä
Tilik. yli-/alijäämä
31.12.2014
31.12.2013
293 100
250
26 910
-53 251
-2 800
264 208
293 100
250
26 910
-41 742
-11 310
267 208
VÄHEMMISTÖOSUUDET
45 010
43 517
POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET
15 934
289
16 223
18 694
485
19 179
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
5 426
2 957
8 383
6 813
2 199
9 012
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT.
347
900
1 246
356
637
993
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta
Pääomalainat
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Muut velat
Siirtovelat
Pitkäaikainen vieras pääoma
30 000
412 177
5 000
10 130
5 744
8
17 858
1
480 918
0
460 404
5 000
11 178
7 269
6
17 610
0
501 467
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma
105 483
1 047
1 039
2 614
29 688
12 065
38 710
190 645
89 904
1 004
1 119
3 590
27 315
13 204
38 155
174 291
671 564
675 759
1 006 633
1 015 668
VIERAS PÄÄOMA YHT.
VASTATTAVAA YHT.
102
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
1000 euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot
2014
2013
49 092
0
-4 101
44 991
46 012
1 458
-2 860
44 611
-34 882
-79 256
554
37 809
-40 893
-40 214
765
4 567
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-39
276
41 440
-53 161
6 463
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
236
-168
138
-29
-5 257
50 441
-52 699
-3 914
-6 172
-700
-681
-38
696
-3 300
1 062
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
3 717
10 109
19 603
-16 776
-1 579
-42
-888
1 343
1 326
1 740
-7 282
-5 161
2 827
-1 443
2 827
16 776
-18 219
-1 443
LIITETIEDOT
103
10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1000 euroa
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä
jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.
Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman
liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä
tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.
Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai
sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai
sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan.
Johdannaissopimusten käsittely
Kotkan kaupunki on tehnyt koronvaihtosopimuksia korkokulujen suojaamistarkoituksessa ja
korkoriskin eliminoimiseksi. Kunta on sitonut pitkäaikaisten talousarviolainojen vaihtuvan
koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkovaikutukset on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Avustusten käsittely
Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty
ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.
Kuntakonsernitili
Kuntakonsernitilit ovat käytössä. Kirjaussuositusten mukaan sopimukseen liitettyjen
muiden yhteisöjen rahavarat esitetään taseessa kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa
sekä lainana muilta luotonantajilta ja muina lyhytaikaisina saatavina tytäryhtiöiltä.
Taseen lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta sisältävät tytäryhtiöiden alatilien saldoja -4,0 milj. euroa
joista lainaa muilta luotonantajilta on -8,8 milj.euroa ja muita lyhytaikaisia saatavia
tytäryhtiöiltä 4,8 milj.euroa. Ilman konsernitiliä lainojen määrä rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta olisi
68,9 milj.euroa ja lyhytaikaisia lainoja muilta luotonantajilta ei olisi ja muita lyhytaikaisia saatavia
tytäryhtiöiltä ei olisi lainkaan, jolloin muiden lyhytaikaisten saamisten summa olisi 2,5 milj. euroa.
104
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätös sisältää konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja
konsernin rahoituslaskelman.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty osakkuusyhteisöistä Kymenlaakson Sähkö Oy ja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.
Muut osakkuusyhtiöt ja omistusyhteysyhteisöt ovat merkitykseltään vähäisiä.
Konserniyhteisöjen tilinpäätökset on laadittu 31.12.2014 ja ne perustuvat 12 kuukauden
pituisiin tilikausiin.
Konsernirakenteessa ja kaupungin omistusosuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä
konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä
saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset
pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä
konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Konsernirakenteen muutokset vaikuttavat edellisten tilikausien yli-/alijäämään.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu
suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön
poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten
tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.
Vapaaehtoiset varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja
laskennalliseen verovelkaan.
105
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
Konserni
2014
Yleishallinto
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Opetus- ja kulttuuripalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Muut palvelut
2013
2013
4 982
33 291
7 509
43 239
3 494
92 515
4 055
34 318
6 099
37 706
8 619
90 796
2014
2013
184 750
13 875
10 842
209 468
185 757
13 312
8 583
207 651
4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY
2014
2013
Peruspalvelujen valtionosuus
Valtionosuuksien tasaus
Järjestelymuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus
Harkinnanvarainen rahoitusavustus
Valtionosuudet yhteensä
101 028
-1 958
-573
-7 414
0
91 082
99 613
-2 741
-573
-7 788
1 700
90 210
3. VEROTULOJEN ERITTELY
Kunnallisverot
Kiinteistöverot
Yhteisöverot
Verotulot yhteensä
4 290
59 403
10 019
143 348
58 711
275 771
4 055
83 384
32 573
106 358
62 391
288 762
Kunta
2014
5. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Poistolaji
Poistoaika
Aineettomat oikeudet
tasapoisto 3-5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
tasapoisto 3-20 vuotta
Maa- ja vesialueet
ei poistoa
Rakennukset
tasapoisto 3-50 vuotta
Kiinteät rakenteet ja laitteet
menoj.poisto 10-25 %
Koneet ja kalusto
tasapoisto 3-15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
Luonnonvarat
käytön mukainen poisto
Arvo- ja taide-esineet
ei poistoa
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
ei poistoa
Käyttöomaisuusarvopaperit
ei poistoa
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja joiden taloudellinen pitoaika
on alle 3 vuotta on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjunta-alusten, hankintameno yli 10.000 euroa,
liikelaitoksen maksettava osuus tukien ja avustusten jälkeen on kirjattu vuosikuluksi.
106
6. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN
INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Taloussuunnitelma
2013
2014
2015
2016
2017
17 999
20 350
18 697
36 472
18 476
867
724
169
60
160
Investointien omahankintamenot
17 132
19 626
18 528
36 412
18 316
22 003
Suunnitelman mukaiset poistot
21 345
20 524
18 118
20 000
20 000
19 998
Poistonalaiset investoinnit
Rahoitusosuudet
Ero
2 005
Poikkeama % (Erotus/Investoinnit -%)
9%
Selvitys poikkeaman syistä
Kuntatekniikan investointeihin suunnitelmakaudella sisältyvät poikkeukselliset E18-tien rakentamisen kaupungin
kustannettavaksi tuleva osuus ja Kantasataman laiturien korjaus.
Poistosuunnitelman tarkistaminen
Poistosuunnitelma on tarkistettu joulukuussa 2012 ja siinä on lyhennetty poistoaikoja sekä kasvatettu
menojäännöspoistojen poistoprosentteja uudistetun Kirjanpitolautakunnan poistoja koskevan yleisohjeen
mukaisesti. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus näkyy myös tilinpäätöksen 2014 poikkeamaprosentissa, joka on
pienentynyt 9 % tasolle (tilinpäätös 2013: 18 %).
7. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
Vuoden 1997 avaavassa taseessa muodostettiin KVTEL-järjestelmän ulkopuolella tehtyjä eläkesopimuksia vastaava varaus, jota on purettu vuosien 1997-2014 aikana maksetuilla eläkemaksuilla.
Pakollista eläkevastuuvarausta purettiin 1 386 987,49 eurolla vuonna 2014.
Eläkevastuuvarauksen vuoden 2014 purku sekä taseeseen jäävä eläkevarauksen määrä perustuu
KEVA:n vakuutusmatemaatikon 31.12.2014 tilanteesta tekemään laskelmaan.
Eläkevastuuvaraus 1.1.
Lisäys
Vähennys
Eläkevastuuvaraus 31.12.
Potilasvakuutus 1.1.
Lisäys
Vähennys
Potilasvakuutus 31.12.
Ympäristölupavelvoite 1.1.
Lisäys
Vähennys
Ympäristölupavelvoite 31.12.
Pakolliset varaukset yhteensä 31.12.
KA
Konserni
2014
6 813
0
-1 387
5 426
2013
6 900
650
-737
6 813
Kunta
2014
6 813
0
-1 387
5 426
2013
6 900
650
-737
6 813
2 124
758
0
2 882
2 011
113
0
2 124
0
0
75
0
0
75
75
0
0
75
0
0
8 383
9 012
5 426
6 813
107
8. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT
Konserni
2013
Myyntivoitot
2014
Muut toimintatuotot
Kaakon Taitoa Oy -osakkeet
0
499
Muut osakkeet
47
75
Rakennukset, muut
1 742
0
Tontit, Katariina
0
1 295
Tontit, muut
192
63
Määräalat
68
15
Koneet ja kalusto
48
63
Muut myyntivoitot
28
599
2 126
2 608
Myyntitappiot
Muut toimintakulut
Määräalat
Asunto-osakkeet
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
Rak. yhtiöittäm. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy
Vakuutuskorvaus, Kolmikulman päiväkoti
Tuotot konkurssipesältä, Wärtsilä-Meriteollisuus
Ravintopalvelut/alv-palautus v.2010-2012
Konserni
2014
1
5
6
Konserni
2014
2013
0
0
0
2013
Kunta
2014
2013
499
75
0
1 295
63
15
63
0
2 009
0
47
1 742
0
192
68
48
0
2 098
Kunta
2014
2013
0
1
1
Kunta
2014
0
0
0
2013
0
0
0
0
0
0
1 490
1
8
1 499
19 367
0
0
0
19 367
0
1 490
1
0
1 491
0
0
64
64
0
0
64
64
9. MUUT RAHOITUSTUOTOT
2014
2013
Osinkotuotot muista yhteisöistä
Muut rahoitustuotot
5 554
191
5 745
5 994
1 048
7 042
Satunnaiset kulut
Purkukustannukset, Kolmikulman päiväkoti
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
10. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET
KUNTA
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Kirjanpitoarvo 31.12.
Aineetto- Muut pitkämat vaikutteiset EnnakkoMaa- ja
oikeudet
menot maksut Yhteensä vesialueet Rakennukset
396
2 078
171
87 601
199 885
2 645
444
1 062
183
1 330
4 926
1 689
-57 838
0
-528
-97
899
0
78
52
-78
-10 854
52
-193
-655
-848
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
53 022
3 189
30
-166
401
-6 157
Koneet ja
kalusto
7 354
995
EnnakkoMuut aineel- maksut ja
liset
keskenhyödykeräiset
keet hankinnat
2 011
3 241
55
8 987
-315
952
-2 273
-2 304
Yhteensä
353 114
19 482
-57 808
321
-11 805
-8 430
725
2 009
276
3 010
88 834
137 018
50 319
6 713
2 066
9 924
0
294 874
725
2 009
276
3 010
88 834
137 018
50 319
6 713
2 066
9 924
294 874
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Osakkeet Osakkeet KuntaMuut
konserni- omistusyht yhtymä- osakkeet ja
yhtiöt
. Yhteisöt osuudet osuudet
Yhteensä
89 195
34 118
39 467
5 804
168 584
63 100
128
63 228
-510
-183
-25
-535
151 785
33 935
39 467
5 907
231 094
151 785
33 935
39 467
5 907
231 094
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Pääomalaina Pääomalaina
saamiset
saamiset
Jvk-laina- konsernimuut
LiittymisSijoitukset
saamiset yhteisöt
yhteisöt
maksut Yhteensä yhteensä
0
168 584
0
63 228
0
-535
0
0
0
0
0
231 094
0
0
0
0
0
231 094
102
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Arvonalennukset ja niiden
palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
Aineelliset hyödykkeet
KONSERNI
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Arvonalennukset ja niiden
palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
Muut
pitkäKiinteät
vaikutteis EnnakkoMaa- ja
rakenteet ja Koneet ja
et menot maksut
Rakennukset laitteet
kalusto
Yhteensä vesialueet
6 476
317
103 422
540 074
195 137
25 354
13 630
1 348
387
1 688
18 260
13 933
3 122
2 783
0
0
0
-547
0
-218
0
-177
-170
-97
-71
-5 956
-2
-2 090
0
-113
0
2 948
696
993
0
-1 510
0
0 -26508,485
-16 905
-6 093
-2 492
EnnakkoMuut aineel- maksut ja
liset
keskenhyödykeräiset
keet
hankinnat Yhteensä
6 102
14 273
884 362
1 670
31 488
70 161
0
0
-765
0
-12 035
-18 162
0
-18 116
-519
-50 026
2 958
2 316
6 137
421
0
11 832
-93
104 920
-212
533 944
0
186 905
-1
23 154
7 253
15 609
-306
871 786
2 958
2 316
6 137
421
11 832
104 920
0
533 944
0
186 905
0
23 154
0
7 253
0
15 609
871 786
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.
Osakkeet KuntaMuut
omistusyht yhtymä- osakkeet ja
Jvk-lainayhteisöt
osuudet osuudet
Yhteensä saamiset
0
30 833
0
8 683
39 516
3 722
128
3 850
-3 736
-211
-3 947
0
0
30 820
0
8 600
39 420
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Pääomalaina
Saamiset
saamiset
Saamiset
konsernimuut
muut
LiittymisSijoitukset
yhteisöt
yhteisöt
yhteisöt
maksut
Yhteensä yhteensä
169
2 168
908
3 245
42 761
39
39
3 889
-272
-53
-326
-4 272
0
0
0
0
169
1 896
894
2 959
42 378
Kirjanpitoarvo 31.12.
0
0
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet
konserniyhtiöt
30 820
0
8 600
39 420
0
169
1 896
894
2 959
42 378
103
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Erittely olennaisista lisäpoistoista
Aineettomat
Konsernioikeudet
liikearvo
4 310
2 528
1 048
0
0
0
-1 742
0
113
0
-771
-212
Aineelliset hyödykkeet
110
11. Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt
Nimi
Kotipaikka
Kuntakonsernin osuus (1000 euroa)
Kunnan
Konsernin
omistus-
omistus-
omasta
vieraasta
osuus
osuus
pää-
pää-
voitosta/
omasta
omasta
tappiosta
1 114
tilikauden
Tytäryhteisöt
Kotkan Asunnot Oy
Kotka
100%
100%
9 096
53 549
Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy
Kotka
100%
100%
63 012
5 665
-88
Kotkan Kaupunginteatteri Oy
Kotka
100%
100%
481
390
-109
Kotkan Energia Oy
Kotka
100%
100%
45 579
63 475
4 274
HaminaKotka Satama Oy
Kotka
60%
60%
23 155
63 482
1 282
Cursor Oy
Kotka
86,4%
86,4%
9 486
18 523
-43
Kyamk-kiinteistöt Oy
Kotka
51%
51%
6 505
7 052
1 019
Kymenlaakson Vesi Oy
Kotka
70%
70%
7 587
3 896
0
Kymenlaakson Orkesteri Oy
Kotka
55%
55%
162
335
0
Kotka Maretarium Oy
Kotka
97,17%
97,17%
227
145
-10
Kymijoen Ravintopalvelut Oy
Kotka
66,5%
66,5%
583
7 407
7
Kotkan Toriparkki Oy
Kotka
100%
100%
1 163
6 546
-31
Kymen Vesi Oy
Kotka
62,93%
62,93%
26 616
47 136
-2
Kuntayhtymät
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä, Carea
Kotka
33,44%
33,44%
10 945
15 624
118
Itä-Suomen Päihdehuolto
Tuustaipale
7,63%
7,63%
145
51
-1
Kymenlaakson Liitto
Kotka
30,98%
30,98%
129
125
45
Kotka
67,96%
67,96%
21 040
12 674
375
Kotkan-Haminan seudun
koulutuskuntayhtymä
Osakkuusyhteisöt
Kymenlaakson Sähkö Oy
Kouvola
27%
27%
24 194
40 376
2 551
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kouvola
25,5%
25,5%
4 926
2 606
851
Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt
Sunilan Kantola Oy
Kotka
50%
50%
0
0
0
Uuperinrinteet Oy
Hamina
42,5%
42,5%
87
122
0
Sunilan Puhdistamo Oy
Kotka
33,3%
33,3%
288
71
0
Kotkan Golf Oy
Kotka
28%
28%
480
14
0
Kymenlaakson Jäte Oy
Kouvola
27,32%
27,32%
1 575
856
0
111
12. KUNNAN SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ
JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ
2013
2014
PitkäLyhytPitkäLyhytaikaiset
aikaiset
aikaiset
aikaiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
0
1 117
0
15
Lainasaamiset
12 680
2 228
12 002
0
Muut saamiset
0
5 814
0
4 760
Siirtosaamiset
0
5
0
3
Yhteensä
12 680
9 164
12 002
4 778
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Yhteensä
Saamiset osakkuussekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Yhteensä
0
0
255
255
0
0
232
232
0
26
26
83
3
86
0
29
29
111
3
114
13. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Osakekauppa/Haminan kaupunki
Osakekaupan korot/Haminan kaupunki
Osakekauppa/Kunnan Taitoa Oy
Avustus Aalto yliopisto/Merikotka
Kyminkartanon koulu/Valtion korvaus
Muut pitkäaikaiset siirtosaamiset
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Siirtyvät korot
Koronvaihtosopimukset
Osakekauppa/Haminan kaupunki
Osakekauppa/Kunnan Taitoa Oy
Avustus Aalto yliopisto/Merikotka
Jaksotetut henkilöstökulut
Kelan korvaus työterveyshuollosta
ELY-keskus / tuet
EU-tuet investointeihin
Sähkön tuotantotuki/Kotkan Energia
Tuulivoiman tuotantotuki/Kotkan Energia
Kymenlaakson Liitto
Tukityöllistäminen/koulutuskorvaukset
Valtion korvaus, Kyminkartanon koulu
Joukkoliikenteen valtionapu
Valtion korvaukset; muut
Valtion rahoitusosuudet hankkeisiin
Potilasvakuutus
Öljysuojarahaston saatavat
Konserni
2014
2013
Kunta
2014
2013
6 407
346
227
36
608
0
7 624
7 547
305
133
72
912
5
8 973
6 407
346
227
36
608
0
7 624
7 547
305
98
72
912
5
8 938
407
0
1 140
360
36
158
1 875
61
92
94
294
0
138
304
388
2 292
78
0
652
46
146
1 140
134
36
164
908
388
321
64
0
29
186
304
0
1 274
288
62
590
3
0
1 140
325
36
95
1 403
61
0
0
0
0
138
304
388
2 112
78
0
652
0
146
1 140
98
36
40
610
388
66
0
0
29
186
304
0
1 208
288
0
590
112
Verojaksotukset
Kuntalaskutus
Menoennakot
Projektisaamiset
Muut lyhytaikaiset siirtosaamiset
Siirtosaamiset yhteensä
Konserni
2014
44
268
166
24
726
9 597
17 221
2013
27
246
204
27
957
7 538
16 511
Kunta
2014
0
0
0
24
130
6 890
14 514
2013
20
0
0
0
61
5 209
14 148
14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana.
Konserni
2014
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Peruspääoma 31.12
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Arvonkorotusrahasto 31.12.
Muut omat rahastot 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Muut omat rahastot 31.12.
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 1.1.
Siirrot
Muutos tilikaudella
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 31.12.
Tilikauden yli - / alijäämä
Oma pääoma yhteensä 31.12.
2013
Kunta
2014
2013
293 100
0
0
293 100
293 100
0
0
293 100
293 100
0
0
293 100
293 100
0
0
293 100
250
0
0
250
250
0
0
250
0
0
26 909
0
0
26 909
26 909
0
0
26 909
1 000
0
0
1 000
1 000
0
0
1 000
-53 052
-200
0
-53 251
-41 528
-214
0
-41 742
-42 819
0
0
-42 819
-30 092
0
0
-30 092
-2 800
-11 310
10 069
-12 727
264 208
267 208
261 350
251 281
113
15. PITKÄAIKAISET VELAT
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden
vuoden kuluttua:
Lainat rah. ja vak.laitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Muut pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Konserni
2014
120 020
4 500
9 023
8 562
142 106
2013
241 723
7 667
18 668
8 373
276 432
Kunta
2014
51 667
0
4 200
0
55 867
2013
74 533
0
5 133
0
79 666
16. KUNNAN VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE
2014
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
2013
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Lainat
Yhteensä
0
0
0
1 525
8 808
10 334
0
0
0
1 541
8 623
10 164
Velat kuntayhtymille,
joissa kunta jäsenenä
Ostovelat
Muut velat
Yhteensä
0
0
0
6 825
556
7 382
0
0
0
6 686
2 180
8 866
Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
0
0
701
701
0
0
1 041
1 041
Konserni
2014
2013
Kunta
2014
2013
17. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Menojäämät
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Potilasvakuutus
Verojaksotus
Korkojaksotukset
Voimalaitoskoneiden ja -laitteiden leasingkulut
Muut menojäämät
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
1411
1 100
557
613
33 241
492
546
1 799
0
1 221
38 710
33 134
492
187
2 161
502
580
38 155
19 553
0
0
689
0
0
20 799
19 660
0
0
785
0
53
21 111
Siirtovelat yhteensä
38 710
38 155
20 799
21 111
114
18. HUOLLETTAVIEN VARAT JA PÄÄOMAT
Huollettavien varat 1.1.
Vähennys / lisäys
Huollettavien varat 31.12
2014
436
4
440
2013
376
60
436
Kunta
2014
2013
19. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Velat , joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Konserni
2013
2014
30 039
29 275
31 793
31 793
22 474
22 474
0
0
Velat , joiden vakuudeksi annettu osakkeita
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut osakkeet
Vakuudeksi annetut osakkeet
20. Leasing-vastuiden yhteismäärä
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Konserni
2014
14 825
4 242
4 242
2013
4 102
4 242
4 242
Konserni
2013
2014
5 654
6 366
19 150
30 663
24 804
37 029
Kunta
2014
0
2013
0
Kunta
2014
1 119
1 582
2 701
2013
1 162
2 254
3 416
Kunta
2014
2013
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia
vastuita. Kaupungin leasing-vastuut muodostuvat Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja
3 StepIT Oy:n kanssa tehdyistä sopimuksista.
21. KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET
Konserni
2014
Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen
puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
2013
365 773
246 808
383 245
251 355
365 773
246 808
383 245
251 355
4 097
979
4 097
1 275
4 097
979
4 097
1 275
115
22. VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA
Kunta
2014
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuusta
31.12.
Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista
takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus
takauskesk. rahastosta 31.12.
2013
249 938
239 111
0
0
173
160
23. MUUT KUNTAA KOSKEVAT TALOUDELLISET VASTUUT
Arvonlisäveron palautusvastuu
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvastuut
E18-moottoritiehankkeen toteuttamissopimus
Sopimusvastuu/Kymen Vesi Oy
Konserni
2013
2014
28 283
27 514
36 865
46 813
17 344
11 614
69
66
Kunta
2014
7 460
46 813
11 614
0
2013
12 007
36 865
17 344
0
Pitkäaikaisten vuokrasopimusten viimeinen eräpäivä 28.2.2037, sisältää yhteensä 13 vuokrasopimusta.
E18-moottoritiehankkeen toteuttamissopimuksen mukainen, vielä toteutumaton kustannusten osuus toteutuu
vuosien 2015-2016 aikana, laskennallinen vastuu 11,6 milj. euroa.
Kotkan kaupunki
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Kotkalla on 11 kpl johdannaissopimuksia. Osa sopimuksista alentaa toisen sopimuksen
kustannusta tai on lisäsopimuksena toisessa sopimuksessa kuten korkokatto.
Sopimuksista neljä sisältää optionaalisen ominaisuuden ja ne toteutuvat mahdollisesti,
markkinatilanteen mukaan 3-19 vuoden aikana.
Sopimukset erääntyvät vuoteen 2044 mennessä.
Suojaavia sopimuksia 31.12.2014
pääoma 211,6 milj. euroa
markkina-arvo -25,2 milj. eur
Muita sopimuksia 31.12.2014
pääoma 130 milj. euroa
markkina-arvo - 23,9 milj. eur
116
Kotkan Energia
Sähköjohdannaiset
Yhtiö käy sähkön myynnin ja oston suojaamiseksi kauppaa sähköjohdannaisilla hyväksytyn riskipolitiikan mukaisesti. Johdannaiskauppaa käydään Nordpoolin vakioiduilla tuotteilla. Sopimukset
arvostetaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen sopimusten tulos
kirjataan suojauksen kohteesta realisoituvia tuottoja ja kuluja vastaan seuraavilla tilikausilla.
31.12.2014
31.12.2013
Määrä MWh
Käypä arvo
Tulouttamatta
142 143
268 182
268 182
262 128
1 180 586
1 180 586
Määrä MWh
Käypä arvo
Tulouttamatta
43 800
-282 860
-282 860
109 190
-859 410
-859 410
31.12.2014
31.12.2013
Määrä MWh
Käypä arvo
Tulouttamatta
179 712
-1 549 526
-1 549 526
205 919
-1 910 617
-1 910 617
Määrä MWh
Käypä arvo
Tulouttamatta
17 520
179 712
179 712
17 520
174 586
174 586
Tuotantosalkku
Myyntisopimukset
Futuurit
Ostosopimukset
Futuurit
Myyntisalkku
Ostosopimukset
Futuurit
Myyntisopimukset
Futuurit
Päästöoikeussopimukset
Yhtiö käyttää päästöoikeuksia omaan tuotantoonsa. Oikeudet, joita ei tarvita omaa tuotantoa
varten, voidaan myydä määritettyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Päästöoikeuksien ostot
ja myynnit kirjataan suoriteperusteisesti.
Edellisen kauden 2008-2012 ylijäämä
Myönnetyt oikeudet kaudelle 2013-2020
t
331 361
521 577
Tilikauden tiedot 1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet
Toteutuneet hiilidioksidipäästöt *
95 903
75 086
86 588
69 422
Ostetut päästöoikeudet taseeseen
Ostetut päästöoikeudet
Mitätöidyt päästöoikeudet
Myydyt päästöoikeudet EUA
0
20 000
14 566
215 000
3 496
25 000
Päästöoikeusalijäämä/ylijäämä (-/+)
Päästöoikeusalijäämä/ylijäämä kumulatiivinen
-188 749
137 778
-4 834
326 527
*) Toteutuneet hiilidioksidipäästöt v.2014 todentamatta
117
Korkojohdannaiset
Yhtiö suojaa rahoituskulujaan hyväksytyn riskipolitiikan mukaisesti korkojohdannaisilla.
Sopimukset arvostetaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen
sopimusten tulos kirjataan suojauksen kohteesta realisoituvia kuluja vastaan seuraavilla
tilikausilla.
31.12.2013
31.12.2014
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Käypä arvo
Tulouttamatta
-2 278 710
-2 278 710
-1 213 539
-1 213 539
Käypä arvo
Tulouttamatta
-486 246
-235 669
-235 669
Käypä arvo
Tulouttamatta
-2 105 597
-2 105 597
-1 169 088
-1 169 088
Käypä arvo
Tulouttamatta
-3 424 506
-3 424 506
-2 889 923
-2 889 923
Myydyt korkolattiat
Swaptiot
Lisähyötyswapit
24. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
Henkilöstö keskimääärin
Hallinnon vastuualue
Kaupunginhallitus
2012
94
2013
94
Muutos
2014 2012-2014
90
-4
5
4
4
-1
Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue
97
94
87
-10
Kaupunkisuunnittelulautakunta
37
39
39
2
1
0
1
0
143
133
131
-12
Keskusvaalilautakunta
Kuntatekniikan vastuualue
Talouden vastuualue**
27
16
19
-8
Tilapalvelun vastuualue
288
271
258
-30
Hyvinvointineuvolan vastuualue
50
51
60
10
Liikuntalautakunta
38
33
34
-4
Nuorisotyön yksikkö
15
17
14
-1
Opetustoimen vastuualue
614
616
628
14
Päivähoidon vastuualue
461
454
455
-6
Sosiaalihuollon vastuualue
345
304
360
15
Terveydenhuollon vastuualue
354
365
356
2
Vanhustenhuollon vastuualue
653
611
577
-76
Kotkan kaupunki yhteensä
josta
3222
3102
3113
-109
Konsernipalvelut
Hyvinvointipalvelut
Kymenlaakson pelastuslaitos
Kymijoen Työterveys
Ict Kymi*
Kotkan kaupunki liikelaitoksineen
692
651
629
-63
2530
2451
2484
-46
274
271
266
-8
99
100
98
-1
6
22
24
18
3601
3495
3501
-100
*2012: ka/vuosi
**Työntekijät ICT Kymiin 1.9.2012
25. Henkilöstökulut
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin
Henkilöstökulut yhteensä
26. Tilintarkastajan palkkiot
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät
Muut palkkiot
Kunta
2014
154 823
2013
157 387
884
155 707
926
158 313
Kunta
2014
34
3
32
2013
29
9
8
118
11. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
Tilikauden alijäämä on -96 928,11
TULOSLASKELMA
(1000 euroa)
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
19 054
39
1 092
19 033
49
1 221
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Palveluiden ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
-1 784
-2 970
-4 754
-9 706
-1 978
-583
-2 254
-2 563
-4 817
-9 729
-12 267
-1 757
-612
-12 098
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-1 133
-1 077
Liiketoiminnan muut kulut
-2 131
-2 068
-100
243
LIIKEYLIJÄÄMÄ
Rahoitustuotot/-kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Rahoituskulut
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
3
0
0
3
9
-10
0
-1
-97
242
2014
-1,8
-1,9
-0,5
2013
4,8
4,8
1,3
119
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
RAHOITUSLASKELMA
(1000 euroa)
2014
2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/-alijäämä
Poistot
Rahoitustuotot/-kulut
Muut tulorah. korj.erät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rah.osuudet investointimenoihin
Pysyvien vast.hyödyk.luov.tulot
-101
1 133
4
-33
-1 464
599
33
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalm. muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Lyhytaik. saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
1 003
243
1 077
-1
-48
1 271
-832
-1 681
65
48
-1 568
171
0
-231
215
-330
-346
-297
25
-3
119
32
173
Rahoituksen rahavirta
-346
173
Rahavarojen muutos
-175
-124
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
Toiminnan ja investointien rahavirta ja
sen kertymä 5 vuodelta (1000 €)
2 969
-3 144
-175
2014
119,6
0
55,6
1
1
-485
3 144
-3 268
-124
2013
81,6
0
55,5
1
1
-606
120
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
TASE
(1000 euroa)
2014
2013
40
4 579
446
5 065
46
4 337
950
5 333
5 065
5 333
258
8
387
733
1 386
200
35
315
605
1 155
Rahat- ja pankkisaamiset
Käteisvarat
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT.
2 969
4 355
3 144
4 299
VASTAAVAA YHT.
9 420
9 632
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Edell.tilik. yli-/alijäämä
Tilikauden Alijäämä
OMA PÄÄOMA YHT.
5 203
-97
5 106
4 961
242
5 203
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHT.
119
813
437
425
2 520
4 314
99
1 293
197
417
2 423
4 429
VASTATTAVAA YHT.
9 420
9 632
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 €
Lainakanta 31.12.2014
Lainasaamiset 31.12.2014
2014
54,9
20,8
5 106
437
0
2013
54,6
21,3
5 203
197
0
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Keskener.hankinnat
PYSYVÄT VASTAAVAT YHT.
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
121
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
Liikelaitos
2014
Kymenlaakson pelastuslaitos
Hallinto
Pelastustoiminta
Öljyntorjunta
Kiinteistövuokrat
Sairaankuljetus
Riskienhallinta
1 185
13 753
2
1 753
3 317
175
20 185
2013
1 350
13 765
8
1 728
3 274
178
20 303
2. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT
Liikelaitos
2014
Muut toimintatuotot
Myyntivoitot käytöstä poistetuista
ajoneuvoista
33
33
2013
48
48
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
3. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET
Aineelliset hyödykkeet
LIIKELAITOS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Rakennukset
46
0
0
0
-6
40
Koneet ja kalusto
4 337
1 587
0
-218
-1 127
4 579
Kirjanpitoarvo 31.12.
40
4 579
Ennakko- maksut
ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
950
5 333
448
2 035
-952
-952
0
-218
0
-1 133
446
5 065
446
5 065
122
KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ
4. JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ
Pitkäaikaiset
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Yhteensä
2014
Lyhytaikaiset
0
0
2013
Pitkäaikaiset
8
8
5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Liikelaitos
2014
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Anjalan VPK
Työterveyshuollon saatavat
Öljysuojarahaston saatavat
KEJO-projektin saatavat
Kaipiaisten VPK
6.
28
10
654
40
0
732
2013
0
10
590
0
4
604
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana.
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 1.1.
Muutos tilikaudella
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 31.12.
Tilikauden yli - / alijäämä
Oma pääoma yhteensä 31.12.
Liikelaitos
2014
2013
4 961
5 106
242
-145
5 203
4 961
-97
242
5 106
5 203
Lyhytaikaiset
0
0
35
35
123
7.
KUNNAN LIIKELAITOKSEN VELAT KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE JA
OSAKKUUSYHTEISÖILLE
2014
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
2013
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
0
0
0
0
0
0
0
0
Velat kuntayhtymille,
joissa kunta jäsenenä
Ostovelat
Yhteensä
0
0
0
0
0
0
30
30
Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
0
0
15
15
0
0
2
2
8. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtovelat
Liikelaitos
2014
2013
Tuloennakot
Menojäämät
Palkkojen ja henkilösivukulujen
jaksotukset
Tapaturmavak.maksut ta
Eläkevak.menoperusteinen maksu
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
1 953
290
277
2 520
1 809
337
277
2 423
Siirtovelat yhteensä
2 520
2 423
124
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
Tilikauden ylijäämä on 243 958,42 euroa.
TULOSLASKELMA
(1000 euroa)
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Palveluiden ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ
Rahoitustuotot/-kulut
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
-159
-2 972
1.1.-31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
9 569
4
9 309
3
-3 131
-4 444
-802
-245
-188
-2 815
-3 003
-4 672
-5 491
-800
-299
-5 771
-84
-80
-625
-657
242
-199
2
2
244
-197
2014
45,9
68,5
2,6
2013
-44,5
-59,30
-2,10
125
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
RAHOITUSLASKELMA
(1000 euroa)
2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/-alijäämä
Rahoitustuotot/-kulut
Poistot
242
2
84
Investointien rahavirta
Investointimenot
-9
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velk. muutos kunnalta
Korottomien velk. muutos muilta
17
-85
136
-52
Rahavarojen muutos
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
5 vuodelta (1000 euroa)
328
-199
2
80
-117
-9
-20
-20
319
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
2013
1 106
-771
16
-137
-1
-51
2
66
16
16
16
335
-121
335
771
-892
-121
2014
3830
0
43,6
1
1
2013
-589
0
29,8
1
1
-277
-468
126
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
TASE
(1000 euroa)
2014
2013
17
192
9
218
22
270
0
292
588
147
78
60
873
564
130
46
66
806
Rahat- ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
1 106
1 979
771
1 577
VASTAAVAA YHT.
2 197
1 869
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edell. tilikauden ylijäämä
Tilikauden ylijäämä
OMA PÄÄOMA YHT.
30
204
244
478
30
402
-198
234
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHT.
276
266
187
990
1719
199
109
191
1136
1635
VASTATTAVAA YHT.
2197
1869
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä/(alijäämä), 1000 €
Lainakanta 31.12.2014
Lainasaamiset 31.12.2014
2014
21,76
17,95
448
248
0
2013
12,50
17,60
204
102
0
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yht.
127
KYMIJOEN TYÖTERVEYS
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
Kymijoen Työterveys
Hallinto
Karhula
Kotkansaari
Kuusankoski
Kouvola
Hamina
Liikelaitos
2014
2013
27
2168
2026
1478
2490
1384
9 573
1
1855
2221
1435
2610
1189
9 311
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
2. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat
oikeudet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
22
0
0
0
-5
17
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
17
Ennakkomaksut
Muut
pitkävaikutteiset aineeton
menot
Yhteensä
270
0
292
0
9
9
0
0
0
0
0
0
-79
0
-84
191
9
217
0
191
9
217
3. KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ,
KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ
2014
2013
PitkäLyhytPitkäLyhytaikaiset
aikaiset
aikaiset
aikaiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
0
18
0
26
Yhteensä
0
18
0
26
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Yhteensä
0
0
99
99
0
0
144
144
128
4. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana.
Liikelaitos
2014
2013
30
0
0
30
30
0
0
30
402
-198
204
1 417
-1 015
402
Tilikauden yli - / alijäämä
244
-198
Oma pääoma yhteensä 31.12.
478
234
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Peruspääoma 31.12
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 1.1.
Muutos tilikaudella
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 31.12.
5. KUNNAN LIIKELAITOKSEN VELAT KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE,
KUNTAYHTYMILLE JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE
2014
Pitkäaikaiset
2013
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
0
0
2
2
0
0
0
0
Velat kuntayhtymille,
joissa kunta jäsenenä
Ostovelat
Yhteensä
0
0
84
84
0
0
110
110
Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille
Ostovelat
Yhteensä
0
0
4
4
0
0
2
2
6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtovelat
Menojäämät
Palkkojen ja henkilösivukulujen
jaksotukset
Muut menojäämät
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
Siirtovelat yhteensä
Liikelaitos
2014
2013
990
0
990
990
1 088
49
1 137
1 137
129
ICT KYMI
RAHOITUSLASKELMA
(1000 euroa)
2014
2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä/-alijäämä
Rahoitustuotot/-kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rah.osuudet investointimenoihin
Pysyvien vast.hyödyk.luov.tulot
2
1
-133
0
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalm. muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Lyhytaik. saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
3
174
1
175
-133
0
0
0
0
-130
198
51
20
88
357
175
-60
77
-2
17
32
Rahoituksen rahavirta
357
32
Rahavarojen muutos
227
207
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 1.9.2012 lähtien
617
-390
227
2014
0
0
54,9
1,2
1,2
195
390
-183
207
2013
0
0
36,2
1,6
1,6
192
130
ICT KYMI
TASE
(1000 euroa)
2014
2013
133
133
0
0
133
0
29
-110
59
2
-20
105
95
28
0
228
Rahat- ja pankkisaamiset
Käteisvarat
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT.
617
597
390
618
VASTAAVAA YHT.
730
618
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisen tilikauden ylijäämä
Tilikauden ylijäämä
OMA PÄÄOMA YHT.
30
192
3
225
30
17
175
222
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHT.
232
42
34
197
505
164
21
32
179
396
VASTATTAVAA YHT.
730
618
2014
30,9
12,7
195
42
0
2013
35,9
9,6
192
22
0
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Keskener.hankinnat
PYSYVÄT VASTAAVAT YHT.
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 €
Lainakanta 31.12. 1000 €
Lainasaamiset 31.12.
131
ICT KYMI
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
Liikelaitos
2014
ICT Kymi
Hallinto
Liikelaitos
2013
3 974
3 974
4 114
4 114
KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA
4. OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ
Pitkäaikaiset
2014
Lyhytaikaiset
2013
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Yhteensä
0
0
-3
-3
0
0
6
6
Saamiset kuntayhtymiltä,
joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Yhteensä
0
0
6
6
0
0
41
41
Saamiset osakkuusyhteisöiltä,
joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Yhteensä
0
0
0
0
0
0
0
0
6. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana.
Liikelaitos
2014
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Peruspääoma 31.12.
Liikelaitos
2013
30
0
30
30
0
30
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 1.1.
Muutos tilikaudella
17
175
0
17
Edell.tilik. yli -/ alijäämä 31.12.
192
17
3
175
225
222
Tilikauden yli - / alijäämä
Oma pääoma yhteensä 31.12.
132
8. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtovelat
Liikelaitos
2014
Liikelaitos
2013
Menojäämät
Palkkojen ja henkilösivukulujen
jaksotukset
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
197
197
179
179
Siirtovelat yhteensä
197
179
LEASING - VASTUUT 31.12.2014
3Step It
31.12.2014
seuraavan 12 kk
leasing-vastuut
vuosien 2016-2019
leasing vastuut
26
31
133
LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TULOKSEN MUODOSTUMISEEN
1000 euroa
Talousarvion toteutuminen
Kaupunki
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Liikelaitokset
yhteensä
Kokonaistarkastelu
Eliminoinnit
TulosLiikelaitokset
laskelm a
yhteensä
kaupungin tilinpäätöksessä
Kaupunki
68 988
13 355
13 988
10 715
30 930
33 732
31 492
0
1 092
1 148
1 676
0
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintamenot
-365 883
-136 016
-169 314
-16 556
-35 018
-8 979
-32 372
-18 807
-7 488
-2 014
0
-4 063
8 476
1 729
7 898
447
578
1 282
-388 050
-154 823
-168 458
-18 571
-35 018
-11 182
TOIMINTAKATE
-295 219
1 360
7 096
-7 096
-293 859
209 468
91 082
0
0
681
829
5 743
-3 704
-2 187
7
5
1
0
0
6 012
1 366
-19 308
19 367
-1 217
0
TILIKAUDEN TULOS
6 071
150
Poistoeron muutos
3 848
0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
9 919
150
Valmistus omaan käyttöön
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
-1 381
-136
-8 825
-8 208
-1 244
-616
92 515
36 503
13 988
11 807
30 217
1 676
209 468
91 082
5
-5
-5
688
829
5 745
-3 699
-2 187
-7 101
7 378
5
7 101
-20 524
19 367
7 101
-7 101
6 221
3 848
7 101
-7 101
10 069
134
LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TOIMINNAN RAHOITUKSEEN
1000 euroa
Talousarvion toteutuminen
Kaupunki
Toiminta ja investoinnit
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät, netto
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
TOIMINTA JA INVESTOINNIT, NETTO
Rahoitustoiminta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Toimeksiant. varojen ja pääom. muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN
Liikelaitokset
yhteensä
Kokonaistarkastelu
Eliminoinnit
Kaupunki
7 101
Liikelaitokset
yhteensä
-7 101
Rahoituslaskelm a
kaupungin
tilinpäätöksessä
6 012
19 367
-22 729
1 366
0
-33
7 378
19 367
-22 762
-20 698
0
-1 225
218
2 997
-15 052
33
360
0
315
0
0
0
315
30 000
-34 249
17 705
0
-68
7
3 983
-2 470
171
0
0
20
0
0
0
-189
-191
0
30 000
-34 249
17 318
0
-68
7
4 092
-2 723
0
-21 923
218
7 101
-7 101
-491
84
261
-24
6 847
37
-38
-7 017
3 030
-14 692
ALLEKIRJOITUKSET
JA MERKINNÄT
135
136
LUETTELOT JA SELVITYKSET
137
Luettelot ja selvitykset
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista sekä niiden säilytystavoista
Kirjanpitokirjat
Tasekirja
Tase-erittelyt
Pääkirja
Päiväkirja
sidottu
arkistomappi (1-3)
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
Tositelajit
Myyntitositelajit
RV (laskut), AB (peruutukset), ZA (tasaustositteet),
M2 (tontinvuokrat), ZP (viitesuoritukset), DZ (manuaalisuoritukset)
sähköinen arkistointi
M1 (sairaankuljetukset, työterveys)
paperinen arkistointi
Ostotositelajit
KR (laskut), KG (hyvityslaskut), KZ (manuaalimaksut ja tasaustositeet)
KY (Ostolaskut YPH)
sähköinen arkistointi
Kassatositelajit
ZV (kassanhallinta), ZK (palvelukassa)
paperinen arkistointi
Muistiotositelajit
SA (muistiotositeet), AB (peruutus ja tasaustositeet), ZA (tilinavaus)
paperinen arkistointi
Palkkatositelajit
L1(palkkatositteet)
sähköinen arkistointi
Käyttöomaisuuden
tositelajit
Muut kirjanpidon
liittymät
AA (käyttöomaisuuskirjaukset), AB(peruutuksest), AF(poistokirjaukset)
paperinen arkistointi
K1 (Konekeskus), paperinen/sähköinen arkistointi
K2 (Sonet varasto), paperinen arkistointi
K3 (Koki tilavuokrat), paperinen arkistointi
K4 (Koki sis.vuokrat), paperinen arkistointi
K5 (TEM-matkalaskut), sähköinen arkistointi
L5 (yksilö- ja perhehuolto tositteet), paperinen arkistointi