KOTKAN VEISTOSPROMENADI

Kävellen Kotkansaarella
Kotkan matkailutoimisto
Kotkan kaupungintalo - Kotkan kirkko, 750 m
Kotkan kaupungintalon (Erkki Huttunen, 1934) edustalla on patsas
Kotkan Pojat, 1951, Essi Renvall 1 . Kävely Kotkan kauppatorin poikki
Kirkkokadulle, josta matka jatkuu Sibeliuksenpuiston ohi Kotkan
kirjaston (L. Heinänen, M. Enegren 1978) ja Kotkan kirkon (J. Stenbäck
1898) ympäristöön. Kirjaston vieressä on akateemikko Toivo Pekkasen muistomerkki Tahdon voima 1985, Arvo Siikamäki 2. ja kirkon
oikealle puolelle sijoittuu Toivo Pekkasen hautamuistomerkki 1962,
Wäinö ja Matti Aaltonen 3 . Sankarihauta-alueella sijaitsee muistomerkki, Sankareiden lepo 1951, Emil Filèn 4 . Kirkon oikealla puolella
on Karjalaan jääneiden muistomerkki Karjalainen Äiti 1962, Jyrki
Sailo 5 . Kirkon ympäristö kertoo myös rakennustaiteen vaiheista
1800-luvun lopulta nykypäivään. Rakennuksista kertova opaste on
kirjaston edessä.
Kaupungintalo
Keskuskatu 6, 48100 KOTKA
puh. 05 234 4424
[email protected]
1
www.visitkotka.fi
7 6 8
1
9
5
2
10
3
4
Palotorninvuorenpuisto - Kuusisen saari, 2 km
12
Puiston näköalatasanteelta on näkymä Kantasatamaan ja Merikeskus Vellamoon (Ilmari Lahdelma, 2008). Lahden toisella puolella on
Alvar Aallon suunnittelema Sunilan tehdas (1936–1938) ja asuinalue.
Kallion laella on patsas Ahtaajat, 1966, Oskari Jauhiainen 6 . Puistossa on myös alumiiniteokset O-HOY, 1995, Oddvar I.N. Daren 7
ja Tuliportaat, 2000, Tapio Sinisalo 8 .
Sibeliuksenpuiston keskellä 5-metrisen suihkulähteen laella on merikotkia esittävä veistos Kotkat 1955, Jussi Mäntynen 9 .
Maretarium
Isopuistossa sijaitsee Kotkan vanhin rakennus Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko (Jakov Perrin, 1799-1801). Kirkon edessä on Maria
Purpuria esittävä patsas 1999, Juta Eskel, 10 . Maria Purpurin kerrotaan pelastaneen kirkon 1855 englantilaisten hävitykseltä.
13
Kuusisen saarelle johtava Ruotsinsalmenkadun osa nimettiin 2011
Juha Vainion kaduksi. Kuusinen on suosittu ulkoilusaari, josta on näkymät ulkomerelle sekä Varissaaren ja Kukourin linnoitussaariin. Lounaiskärjessä sijaitsee Ruotsinsalmen taisteluissa 1789-90 kuolleiden merimiesten muistomerkki, 1998, Mikhail Anikushin 11 .
15
14
11
Meriniemi
Kotkan konserttitalo - Sapokan Vesipuisto, 1,8 km
Kotkan konserttitalon (Eliel Saarinen, Herman Gesellius, 1907) kulmauksesta on näkymä vastapäätä sijaitsevan kerrostalon seinään,
jossa on kuvakollaasi Meridiem, 2008, Martti Aiha 12 .
PikkuLiisa
Matkalla kannattaa poiketa Fuksinpuistossa, jossa on näyttävien atsaleaistutusten lisäksi runsaasti perenna- ja köynnöslajeja. Puistosta
johtaa kävelytie Kotkan tunnetuimmalle puistoalueelle, Sapokan Vesipuistoon. Sen polkujen varrella on pronssisia eläinveistoksia, Hannele Kylänpää 13 . Puiston näyttävän vesiputouksen laella sijaitsevat
Sapokan Kivikotkat – suomalaisten rakennuskivien kokoelma 14 .
Mansikkalahti
Sapokka - Katariinan Meripuisto, 3 km
Sapokanlahden venesatamasta merenrantaa pitkin kulkee reitti osittain historiallisten Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskunnan (1790-1855)
jäänteiden vieritse. Matkan varrella ohitetaan idyllinen rakennus
(Th. Borchardt 1898), joka rakennettiin alkujaan Gutzeitin tehtaanjohtajan asunnoksi, nykyisin siinä toimii ravintola. Rakennuksen
edessä on sahateollisuuden pioneerin Hans Gutzeitin (1835-1919)
muistomerkki 1999, Markku Hirvelä 15 .
Katariinan Meripuisto on 1700-luvun Ruotsinsalmen linnoitusraunioiden keskelle rakentunut 20 hehtaarin ulkoilualue. Mereen kurkottavan niemen hiljentymispaikalla on vanha purjelaivan ankkuri 1800luvulta 16 . Puistoon rakennettu mietiskelylabyrintti mukailee keskiaikaisen Chartresin katedraalin mallia 17 . Lukuisista piknik-paikoista erikoisin on aivan meren rantaan sijoitettu alue, jossa on mahtava
purjeenmuotoinen kivinen pöytä 50 hengelle 18 . Paikoitusalueella
on veistos, Graniittikalliota varten, 1995, Mindaugas Navakas 19 .
Puisto sai vuonna 2012 Euroopan viherrakentajien järjestön ELCAn
Trend Award -palkinnon ja Viherympäristöliitto myönsi alueelle vuoden Ympäristörakenne 2012 -palkinnon.
19
17
18
P
E
13
Varissaari
16
500 m
13
14
9
Julkaisija: Kotkan matkailutoimisto. Kuvat: Kotkan kaupunki, Heikki Y. Rissanen, Juha Metso, Pekka Vainio, Pertti Kukkonen, Mari Hirsikallio, Markku Hirvelä. Esitteen toteutus: Mustepullo Graphics. Paino: Painokotka Oy, 2013.
Kotkan keskustaan kannattaa tutustua kävellen. Nähtävyydet ja
palvelut ovat lyhyiden matkojen etäisyydellä toisistaan.
KOTKAN
VEISTOSPROMENADI
P
Kotkan veistospromenadi
Veistokset
1 ÖINEN IMPI, 2012
Pekka Kauhanen
alumiinipronssi
Pekka Kauhasen veistos leijailee
Kotkan satama-alueella valaisinpylväässä kuuluisan ravintola Kairon tuntumassa. Kauhanen lähestyy usein taideteoksen aihetta paikan historian pohjalta. Tunteeko
illan kulkija nenässään lupauksia
antavan parfyymin tuoksun?
E
Nykytaiteen Veistospromenadi kulkee noin kahden kilometrin pituisena
halki Kotkan keskustan jatkuen Toivo Pekkasen puistosta kohti Sapokan
Vesipuistoa. Lehmusbulevardi Keskuskadun varrella sai Vuoden Ympäristörakennepalkinnon 2001 ja vuonna 2004 Suomen Kuvanveistäjäliitto
myönsi veistospromenadille Pro Sculptura -mitalin.
1
Palotorninvuorenpuisto
2
SATAMAKATU
3
2 IDOLI, 2010
Kim Simonsson
pronssi
Simonssonin taiteelle ominaista
on eläimet tai naamioituneet, lapsenomaiset hahmot. Idoli on istuva jäniksenomainen hahmo, jolla
on suuret, antennimaiset korvat.
Haukkavuorenpuisto
Sibeliuksenpuisto
5 VAIKEA PORTTI, 2002
Matti Nurminen
musta graniitti
Matti Nurminen on käyttänyt veistosmateriaaleja laajalla kirjolla: puuta, lujitemuovia, pronssia ja kiveä.
Veistokset ovat aiheeltaan klassisia,
abstraktin ja esittävän välimailla,
usein torneja tai portteja. Nurminen
hallitsee hyvin kompaktit muodot
ja pystyy virittämään niihin veistoksellista jännitettä.
6 PISARA MERESSÄ, 2011
Jaakko Pernu
pajuveistos
Puu on Pernulle luontainen materiaali, sillä hänen isänsä oli veneenrakentaja. Pajua on hänen kotiseudullaan Kokkolassa runsaasti. Pisara meressä on tehty käsitellystä
puumateriaalista.
7 MUODONMUUTOKSIA, 2011
Alexander Reichstein
galvanoitua teräslankaa
Muodonmuutoksia kuvaa lapsen
kehitystä. Hyönteisten lailla lapset
käyvät läpi monia kehitysvaiheita,
välillä mönkivät toukkana, sitten
jo lähtevät miltei lentoon.
15 MATKALLA, 2005
Professori Kimmo Pyykkö
läpivärjätty betoni
Amerikan arkusta katkesi kahvat ja tavarat jäivät Kotkaan jalkakäytävälle.
Matkaan tuli tauko.
7
18
15
19
17
14
13
12
11
10
8
6
16 ELINVOIMAINEN LÄSNÄOLO, 2005
Federico Assler, Chile
läpivärjätty betoni, paino 15000 kg
”Punaisen värin halusin ruohon vihreyden takia. Sinistä ja vihreää en koskaan
käytä. Vihreä kuuluu luonnolle ja sininen taivaalle. Ulkoilmassa veistos muuttuu sään, valon, kosteuden vaihtuessa.”
5
9
16
Toivo
Pekkasen
puisto
3 MUTKIA MATKASSA, 2010
Pertti Kukkonen
betoni
Pertti Kukkosen veistoksellinen penkkiryhmä rytmittää Kirkkokatua.
4 OVIDIUKSEN TANSSI, 2005
Olli Mantere
diabaasi, teräs ja valo
Teos koostuu yhdeksästä ympyrän
muotoon asetetusta painopisteestään nostetusta kivestä, "muodonmuutoksen tanssista" ja veden lailla heijastavasta haponkestävästä
teräsympyrästä seinällä. Valo valaisee kivien metamorfoosin teräspeilin kautta.
14 VELLO, 2004
Kimmo Schroderus
hitsattu/kiillotettu haponkestävä teräs
Vello-nimi kehkeytyi siitä, että taiteilija yritti kysyjille kuvailla teostaan ja
aina sanoi sen muotokieltä vellovaksi.
Ars Fennicalla palkittu kuvanveistäjä
on tehnyt Vello–veistoksensa taivuttamalla ja hitsaamalla muotoon 600
metriä kymmenmillistä haponkestävää terästankoa.
4
20
Isopuisto
21
Fuksinpuisto
500 m
8 YÖKULKIJAT, 2007
Markku Hirvelä
pronssi, kulta, graniitti
Kaksi ilvestä sivuavat toisiaan kuin
laivat yössä.
9 TUULENVIEMÄÄ, 2011
Tommi Toija
maalattu pronssi ja lasikuitu
Tommi Toijan veistosten päähenkilönä on usein pieni poika, jolla on
lyhyet jalat ja suuri pää. Katsojan
on helppo samaistua hahmoon,
joka välittää tuttuja tunteita: viattomuutta, kateutta, nolostumista,
ihmisen pienuutta maailman tuulissa.
10 AURINKOON KATSOJA, 2001
Tapio Junno
pronssi
Tapio Junno tunnetaan erityisesti
miesaiheisista pronssiveistoksistaan.
Voimakkaan maskuliiniset hahmot
ilmentävät usein ihmisen olemassaolon ahdistusta, puhdasta läsnäolon hetkeä tai persoonan kahtiajakautumisen kokemusta.
Veistoksen takana Kotkan seurakuntakeskuksen seinässä on reliefi
YLÖSNOUSEMUS, 1969
Heikki Häiväoja.
11 PYLVÄS, 2004
Akateemikko Kain Tapper
pronssi
Kain Tapper on suomalaisen minimalistisen taiteen tärkeimpiä edustajia.
Tapperilla on lähtökohtana taiteessaan suomalaisen luonnon moninaisuus, vuorokauden- ja vuodenaikojen
vaihtelu.
12 LEPÄÄVÄ PAJUTYTTÖ, 2002
Olavi Lanu
värjätty betoni
Olavi Lanu vietti osan nuoruudestaan
Kotkassa, josta hänellä on paljon
kauniita muistoja. Hän on kansainvälisesti arvostettu maa- ja ympäristötaiteilija, joka ammentaa aiheensa
varsinkin kivistä ja puista.
13 TARRAUTUMINEN, 2002
Matti Peltokangas
Kotkan punainen graniitti
Seitsenosaisen veistoksen toisiinsa
takertuneet graniittipallot voisivat
taiteilijan mukaan olla vaikkapa kaktuksia, takiaisia tai puusta pudonneita hedelmiä. Veistos on Kotkan punaista graniittia.
17 VASIKAT, 2010
Miina Äkkijyrkkä
autopelti
Äkkijyrkän kyky nähdä autonrohjakkeissa eläimellisiä muotoja pääsee oivasti esiin kahdessa Toivo Pekkasen
puistossa laiduntavassa vasikassa.
18 PORTTI, 1997
Birthe Marie Løveid
teräs
Teos juhlistaa Kotkan ja Fredrikstadin
välistä ystävyyskaupunkisuhdetta. Portin sisarteos paljastettiin lokakuussa
2000 Fredrikstadissa. Portti-teoksen
edessä on Sadekivet 1990, Susanna
Tuorelainen.
19 CALVUS, NUORI UKKOSPILVI, 2008
Hanna Jaanisoo
alumiini
Rypälemäinen muoto on tippunut taivaalta ja jäänyt ympäröivien puiden,
liikenteen ja kaupungin vangitsemaksi
vierailijaksi maan päälle. Calvus, joka
tarkoittaa "paljas", on kukkakaalimainen kumpupilvi tai nuori ukkospilvi.
20 AURINGONPALVOJAT, 1989
Jean-Erik Kullberg
teräs
Toivo Pekkasen puiston kulmaukseen
sijoitettu veistoskokonaisuus.
21 PYLVÄSPYHIMYKSET, 2013
Kirsi Kaulanen
teräs, alumiini
Pylväspyhimykset rakentuu Suomen
uhanalaisista kasveista. ”Pyrin ilmaisemaan veistoksessa samanaikaisesti
kauneutta ja voimaa ja toisaalta haurautta ja uhkaa. Peilaavat spiraalit,
joista näemme itsemme, muodostavat kasvien kasvualustan. Ne kiertyvät
maailmankaikkeuden sykkeestä.”