OTE -projektin loppuraportti

Transcription

OTE -projektin loppuraportti
OTE
Orimattilan kaupungin
työllistämisprojekti
LOPPURAPORTTI
Orimattilan kaupungin uusi ohjaus- ja työllistämismalliyhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto 2012-2015
21.4.2015
Sina Rasilainen
projektipäällikkö
SISÄLTÖ
1
2
Johdanto ........................................................................................................................................ 4
Työllistämisprojekti OTE:n toiminta ................................................................................................ 5
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
2.12
2.13
3
Asiakkuudet ................................................................................................................................... 9
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
Tarve ja kysyntälähtöisyys ................................................................................................................. 5
Kohderyhmä ...................................................................................................................................... 5
Projektisuunnitelman mukaiset tavoitteet........................................................................................ 5
Projektisuunnitelman mukaiset tulokset .......................................................................................... 6
Projektisuunnitelman mukaiset toimenpiteet .................................................................................. 6
Henkilöstö .......................................................................................................................................... 7
Ohjausryhmä ..................................................................................................................................... 7
Sidosryhmät ....................................................................................................................................... 8
Tiedotus ............................................................................................................................................. 8
OTE-kurssit ja lupakorttikoulutukset ................................................................................................. 8
Avaimet sun duuniin .......................................................................................................................... 9
Liikuntaneuvonta ja matalan kynnyksen liikuntaryhmä .................................................................... 9
Kandidaatin tutkielma/Sanna Heimola.............................................................................................. 9
Lähettävät tahot ................................................................................................................................ 9
Koulutustaso .................................................................................................................................... 10
Tukitoimenpiteet ............................................................................................................................. 10
Sijoittuminen ................................................................................................................................... 10
Sijoittuminen työllistämistoimenpiteisiin........................................................................................ 11
Pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennus......................................................................................... 12
4.1
Ammatillisella valmennuksella eteenpäin menevät........................................................................ 12
4.1.1
4.2
Moniammatillista työtä tarvitsevat ................................................................................................. 13
4.2.1
4.3
5
Sauli 55 v. ................................................................................................................................ 14
Eläkeselvittelyä tarvitsevat .............................................................................................................. 14
4.4.1
4.5
4.6
4.7
4.8
Susanna 38 v. ........................................................................................................................... 13
Heikkolahjaiset/oppimisvaikeuksia omaavat .................................................................................. 14
4.3.1
4.4
Jenna 29 v. ............................................................................................................................... 12
Irene 55 v. ................................................................................................................................ 15
Alkuhaastattelu................................................................................................................................ 15
Valmennusprosessin vaiheet ........................................................................................................... 15
Ratkaisukeskeiset menetelmät........................................................................................................ 16
Muut menetelmät ........................................................................................................................... 16
Nuorten yksilövalmennus ............................................................................................................. 16
5.1
5.2
5.3
5.4
Sosiaalitoimi lähettävänä tahona .................................................................................................... 17
Yksilövalmennus .............................................................................................................................. 17
Lähtötilanteet .................................................................................................................................. 18
Verkoston rakentuminen................................................................................................................. 18
5.4.1
5.4.2
5.4.3
5.4.4
5.5
Ydinverkosto ............................................................................................................................ 18
Etsivä nuorisotyö yhteistyökumppanina ................................................................................. 18
Tukiverkosto ............................................................................................................................ 19
Virastot .................................................................................................................................... 19
Asiakas-caset ................................................................................................................................... 19
2
5.5.1
5.5.2
5.5.3
5.5.4
5.5.5
5.5.6
6
Ryhmävalmennus ......................................................................................................................... 22
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
7
Ryhmien suunnittelu ....................................................................................................................... 22
I ryhmä ............................................................................................................................................. 22
II ryhmä ............................................................................................................................................ 23
III ryhmä ........................................................................................................................................... 24
Palasia Paikoilleen -työelämävalmennuspäivät............................................................................... 25
Ryhmien jälkeinen työskentely........................................................................................................ 25
Palautteet .................................................................................................................................... 26
7.1
7.2
7.3
7.4
Pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennus .......................................................................................... 26
Nuorten yksilövalmennus ................................................................................................................ 27
Ryhmävalmennus ............................................................................................................................ 28
Monitoimijaverkosto ....................................................................................................................... 29
7.4.1
7.4.2
8
9
Roope 20 v. .............................................................................................................................. 20
Ninni 19 v. ................................................................................................................................ 20
Hepe 17 v. ................................................................................................................................ 20
Mairis 21 v. .............................................................................................................................. 21
Arttu 19 v. ................................................................................................................................ 21
Kape 23 v. ................................................................................................................................ 21
Toukokuu 2013 ........................................................................................................................ 29
Syyskuu 2014 ........................................................................................................................... 30
Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen ............................................................................... 32
Ongelmat ja suositukset................................................................................................................ 38
9.1
9.2
9.3
9.4
Työttömyyden ja aktivointiasteen muutoskehitys .......................................................................... 38
TE-hallinnon vaikutukset ................................................................................................................. 38
Huomioita asiakastyöstä ................................................................................................................. 39
Huomioita yritysyhteistyöstä........................................................................................................... 40
10 Innovatiivisuus, hyvät käytännöt ja esitykset jatkosta.................................................................... 41
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
Mikä toimi asiakastyössä? ............................................................................................................... 41
Hyvät käytännöt yritysten kanssa.................................................................................................... 41
Kokemukset ryhmävalmennuksesta................................................................................................ 42
Monitoimijaverkoston työskentely ................................................................................................. 43
Orimattilan kaupungin työllisyyspalvelumalli ................................................................................. 43
11 Rahoitus ....................................................................................................................................... 43
Liitteet ................................................................................................................................................. 43
3
1 Johdanto
Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli – yhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto –hanke
toimi vuosina 2012-2015. Hankkeen tavoitteena oli luoda Orimattilan kaupungille työllisyyspalvelumalli ja
ohjausverkosto pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työllistämisen edistämiseksi
yhteistyössä paikallisen monitoimijaverkoston kanssa.
Työllistämisprojekti OTE-nimellä toiminut hanke oli ensimmäinen kaupungin oma työllisyysasioiden hoitajataho. TE-hallinnon organisaatiomuutokset, työmarkkinatukiuudistus, Monialaisen yhteispalvelun valtakunnallistaminen sekä kasvava työttömyys edellyttävät kunnilta lisääntyvää vastuunkantoa erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Työllistämisprojekti OTE:n tavoitteena oli tuottaa tietoa työllisyydenhoidosta,
kehittää ja mallintaa työllisyydenhoidon rakenteita sekä tehdä esitys Orimattilan alueen työllisyydenhoidon
mallista.
Työllistämisprojekti OTE:n toimintatapa on ollut asiakaslähtöistä. Toimintamuotoina on käytetty yksilö- ja
ryhmävalmennusta. Valmennuksen tuottaman asiakaslähtöisen tiedon avulla on saatu kuva siitä, millaista
palveluverkostoa ja valmennustyötä Orimattilan työttömät työnhakijat tarvitsevat. Tulokset ovat olleet toisaalta odotettuja, mutta toisaalta yllätyksellisiä. Perus-, ohjaus- ja sijoituspalveluiden puute on näkynyt sekä
asiakkaiden henkilökohtaisissa tilanteissa että kasvavissa työttömyystilastoissa.
Työllistämisprojekti OTE on nostanut keskusteluun työllisyydenhoidon tärkeyden ja osoittanut valmennustyön tuloksellisuuden asiakastyöllään. Tavoitteena on, että Orimattilan kaupunki ja muut työllisyydenhoidon
toimijat ottavat hankkeen tuottaman tiedon käyttöön ja hyödyntävät sitä aktiivisesti työllisyydenhoidon palveluja suunniteltaessa.
Orimattilassa 21.4.2015
Sina Rasilainen
projektipäällikkö
4
2 Työllistämisprojekti OTE:n toiminta
Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli – yhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto –hanke
(S11926) aloitti toimintansa 7.5.2012 ja päättyi 30.4.2015. Hanke oli Manner-Suomen ESR-ohjelman mukainen EU-rakennerahastohanke. Hakijaorganisaationa oli Orimattilan kaupunki ja vastuuhenkilönä elinkeinoja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen.
Työllistämisprojekti OTE:n ensimmäinen rahoituskausi oli 1.5.2012-28.2.2014. Hankkeelle haettiin jatkoa
31.12.2014 asti. Toinen jatkoaika haettiin 30.4.2015 asti.
2.1 Tarve ja kysyntälähtöisyys
Projektisuunnitelman mukaan Orimattilan kaupungin työttömien ja lomautettujen lukumäärä lokakuun 2011
lopulla oli 674 henkilöä, joista 166 pitkäaikaistyötöntä. Nuorten alle 25-vuotiaitten työttömien määrä oli 81.
Ennaltaehkäisevää toimintaa ja tukea tarvittiin estämään ja poistamaan pitkäaikaistyöttömyyttä erityisesti
nuorten koulupudokkaiden ja 500-päivän työmarkkinatuesta vaikeasti työllistyviksi putoavien keskuudessa.
Projektia valmistelemassa olevat asiantuntijat edustivat hankkeen sidosryhmäverkostoa ja suunniteltua ohjausryhmää, joka ohjasi ja valvoi hankkeen toteuttamista.
Suunnitelman mukaan projektin kohderyhmänä olevat työttömät henkilöt olisivat TE-toimiston tai kaupungin
perusturva-asiakkaita, lisäksi hankehenkilöstö tekisi kartoituksia varmistaakseen kaikille kohderyhmään kuuluville mahdollisuuden osallistua projektin toimenpiteisiin. Muun muassa etsivän nuorisotyön kautta saataisiin kohderyhmään myös mukaan osallistujia, jotka eivät olleet rekisteröityneet mihinkään asiakkuuteen.
Työn suunnittelulla ja sen avulla hankitulla palkkatyöllä tai koulutuksella hankittaisiin tietoa ja kokemusta,
joka parantaisi pysyvästi heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työmarkkina-asemaa. Orimattilan kaupunki ei ollut kuntakokeilussa mukana sopimuskumppanina, joten kohderyhmän valmennustoiminta olisi tarpeellista.
2.2 Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmänä olivat
1.
2.
3.
4.
Vaikeasti työllistyvät, heikossa työmarkkina-asemassa olevat
Alle 25-vuotiaat nuoret
Pitkäaikaistyöttömät
Muut työllistymisessä tukea tarvitsevat henkilöt
2.3 Projektisuunnitelman mukaiset tavoitteet
Projektisuunnitelman mukaisena tavoitteena oli toteuttaa työelämäosallisuuden lisäämistä sekä työllistymisen edistämistä vaikeasti työllistyville, heikossa työmarkkina-asemassa oleville alle 25-vuotiaille nuorille työttömille, pitkäaikaistyöttömille ja muille työllistymisessä tukea tarvitseville työttömille henkilöille. Avoimille
työmarkkinoille siirtymistä varten tavoitteena oli kartoittaa orimattilalaisten yritysten ja muiden työnantajien
kiinnostus ja tarpeet tarjota työpaikka kohderyhmälle. Tavoitteena oli ehkäistä työttömyyden pitkittymistä
ja syrjäytymistä sekä turvata uuden palveluverkoston luomisen avulla osaavien työntekijöiden saanti työnantajille.
Tavoitteena oli myös vaikuttaa kaupungin työllisyystilanteeseen siten, että projektissa
1. luodaan yhteistyö kaupungin ja työnantajien kanssa
2. edistetään verkoston kautta työllistymismahdollisuuksia ja työpaikkaomavaraisuuden nostamista
3. tehostetaan peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten seurantaa ja kehitetään ohjauksen toimintamallia
4. seurataan ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden ohjautumista palveluihin ja kehitetään ohjauksen
toimintamallia
5. luodaan erilaisia valmennusryhmämalleja yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa. Nuorten ja yli 25vuotiaiden ryhmävalmennus toteutetaan yhteistyössä työpajatoimintojen kanssa ja sen tavoitteena on
aktivoida, sitouttaa ja valmentaa työnhakijoita avoimille työmarkkinoille. Ryhmävalmennusmallista tulee
osa uutta ohjausmallia, joka mahdollistaa opiskelun aloituksen/jatkamisen matalalla kynnyksellä.
6. luodaan polku asiakkaille yrityksiin yhteistyössä välityömarkkinoiden kanssa
7. lisätään asiakkaiden tietoutta yrittäjyydestä.
Näiden toimenpiteiden avulla estettäisiin se, että kaupunki ei joutuisi maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia ja sosiaalietuuksia enenevissä määrin syrjäytymisen seurauksena.
2.4 Projektisuunnitelman mukaiset tulokset
Projektisuunnitelman mukaiset tulokset olivat:
1. Orimattilan kaupungin oma ohjaus- ja työllistämismalli laaditaan ja otetaan käytäntöön
2. Toimiva ja tuloksellinen yhteistyöverkosto: huolehditaan siitä, että kaikki toimijat ovat mukana moniammatillisen verkoston rakentamisessa, ylläpidossa, toiminnassa ja kehittämisessä. Julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin monitoimijaverkosto jatkaa ennaltaehkäisevää ja kehittävää työtä työllisyyden hoidossa (pilottiorganisaatio)
3. Toiminnan tuloksena kohderyhmän asiakkaat a) saavat työpaikan avoimilta työmarkkinoilta b) saavat
koulutuspaikan c) saavuttavat työmarkkinakelpoisuuden ja d) ohjataan muiden palvelujen piiriin. Kohderyhmää valmennetaan yksilöinä.
4. Orimattilan työllisyys paranee, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta ja pysyy alle valtakunnallisen keskiarvon
5. Työtoiminnan sisältöä, laatua, vaikuttavuutta ja avoimille työmarkkinoille ohjaamista osoittavia mittareita kehitetään ja otetaan käyttöön siten, että työvoimapoliittiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet saavutetaan nykyistä paremmin
6. Paikalliset työnantajat saadaan mukaan pohtimaan mahdollisuuksia palkata myös heikossa työmarkkinaasemassa olevia ja osatyökykyisiä henkilöitä vähemmän erityisosaamista vaativia, avustavia tehtäviä varten
7. Työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia, joiden vähentämiseksi heitä ohjataan toimenpiteisiin
8. Vakiintunut käytäntö suosii työhönotossa nuorempia henkilöitä, jota toimintakulttuuria on myös pyrittävä muuttamaan ikääntyneempien kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi
9. Työpaikkoja kohderyhmille haravoidaan jatkuvasti (työpaikkakartoitus, yhteiskuntavastuu)
10. Etäyhteydet ovat säännöllisessä käytössä alueellisten palvelujen saatavuudessa.
2.5 Projektisuunnitelman mukaiset toimenpiteet
Projektisuunnitelman mukaiset toimenpiteet olivat:
1. Kartoitukset: ”Orimattilan yritysharava”: yhteistyönä Orimattilan yrittäjäyhdistysten kanssa laaditaan
kartoitus potentiaalisista työ-, työharjoittelu- ja oppisopimuskoulutuspaikoista ja niiden toimialoista kohderyhmän työllistymiseksi sekä kerätään yrittäjien näkemyksiä toimia yhteiskuntavastuullisessa yhteistyössä kaupungin kanssa
2. Yrittäjyystietouden lisääminen: lisätään tietoutta yrittäjyydestä, sisäisestä yrittäjyydestä ja sosiaalisen
yrityksen perustamisesta
3. Sosiaalinen kirjanpitomalli: tiedonhankinta erilaisista seurantamalleista, joilla nuorten ja pitkäaikaistyöttömille kohdentuneet toimenpiteet vaikuttavat kaupungin talouteen, Orimattilan oman mallin kehittäminen pilottina verrokkikunnille
6
4. Työn organisointi: heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kartoitukset ja osallistujien yksilöllisten työllistymisprosessien suunnittelu ja toimeenpano. Kohderyhmä kartoitetaan yhteistyössä työvoimaja sosiaaliviranomaisten kanssa ja jokaiselle laaditaan yksilöllinen toimenpidesuunnitelma ja ohjaus
5. Seinätön työpaja: paikkariippumaton mahdollisuus työpajatoimintaan, otetaan käyttöön malli, jossa liikkuvuus ei ole toimintaan osallistumisen este myöskään projektin joihinkin muihin toimenpiteisiin. Työpajatoiminnassa selvitetään myös nuorten luovan toiminnan työpajan perustamista
6. Työpaikan hankinta: hankeorganisaatio etsii työmahdollisuuksia ja valmentaa asiakkaiden oman osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien tuntemista, oman osaamisen tuotteistamista ja kannustaa omaehtoiseen työn etsimiseen. Työllistymisedellytyksiä ja – mahdollisuuksia kartoitetaan välityömarkkinoiden
kanssa yhteistyössä luotavan valmennusryhmätoiminnan kautta
7. Ryhmävalmennuksen kehittäminen: ryhmävalmennusmallin suunnittelu, kehittäminen ja luominen yhteistyössä välityömarkkinoiden kanssa
8. Koulutus: koulutussuunnittelu ja koulutuksen hankinta osaamisen kehittämiseksi työpaikkatarjontaa vastaavaksi ja nuorten lyhytjänteisempään opiskeluun. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa, joustavat
ja lyhyemmät opiskelujaksot, mallintaminen, näyttötutkinto-osiot sekä opiskelun aloittamisen kynnyksen
ylittäminen pienellä opiskeluosiolla. Ryhmävalmennusmalli sisältää myös koulutuksellisen osion ja ryhmävalmentajan palvelut.
9. Osaamistason päivittäminen: Asiakkaiden osaamistason päivittäminen ja monipuolistaminen työnantajien tarpeita vastaaviksi
10. Yhteistyö: monitoimijoiden yhteistyöverkoston kokoaminen, toiminnan suunnittelu ja ylläpito sekä yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteutumisen palautteet ja arviointi
11. Sähköisten alustojen luonti: asiakasrekisterin luominen hankehenkilöstön ja yhteisen portaalin rakentaminen monitoimijaverkoston käyttöön
12. Etäyhteyksien käyttö: kehittäminen ja mallintaminen vakinaiseksi työvälineeksi verkoston ja asiakkaiden
käyttöön
13. Ohjauksen toimintamallin luominen: asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin
14. Nuorten ohjausmallin luominen: nuorten systemaattinen ja oikea-aikainen ohjaus, palveluiden saatavuus.
2.6 Henkilöstö
Työllisyyskoordinaattori Anne Salo 7.5.2012-15.8.2012
Työllisyyskoordinaattori Sina Rasilainen 3.9.2012-30.4.2015
Yksilövalmentaja Jorma Puolakka 7.5.2012-4.3.2013
Yksilövalmentaja Paula Kuikka 7.5.2012-31.7.2014
Yksilövalmentaja Raija Jääskeläinen 2.4.2013-31.8.2014
Ryhmävalmentaja Katja Niemi 4.11.2013-31.3.2015 (1.1.2015 alkaen yksilövalmentajana)
Paula Kuikka toimi nuorten alle 25-vuotiaiden yksilövalmentajana, Jorma Puolakka ja Raija Jääskeläinen pitkäaikaistyöttömien yksilövalmentajina.
2.7 Ohjausryhmä
Puheenjohtaja Pekka Salo, Orimattilan Yrittäjät RY
Esittelijä, elinkeino- ja kehittämisjohtaja Kimmo Kuparinen, Orimattilan kaupunki
Rakennerahastoasiantuntija Niina Lamberg, Hämeen ELY-keskus
Seija Kallioniemi, Hämeen TE-toimisto
Tuula Koivunen, Orimattilan kaupunginhallitus
Frans Winsten, Koulutuskeskus Salpaus (9.6.2014 asti)
Siv Pelkonen, Peruspalvelukeskus Aava
Päivi Pitkänen, Orimattilan kaupunki
Marja Hallikainen, Orimattilan Työnhakijat RY
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa.
7
2.8 Sidosryhmät
Hämeen TE-toimisto
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Peruspalvelukeskus Aava
Koulutuskeskus Salpaus
Lahden ammattikorkeakoulu
Tuoterengas
Orimattilan Yrittäjät ry
Startti-Center, Orimattilan Työnhakijat ry
Orimattilan seurakunta
Orimattilan kaupungin nuorisopalvelut
Orimattilan kaupungin sivistystoimi
Orimattilan psykiatrinen poliklinikka
Velkaneuvonta
Lisäksi yhteistyöhankkeet, kuntien työllisyystoimijat sekä kuntoutus- ja valmennusverkosto.
Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin hankkeessa kahdella tavalla: asiakasyhteistyössä ja verkostotyössä. Asiakasyhteistyöstä vastasivat valmentajat ja sidosryhmäyhteistyöstä työllisyyskoordinaattori. Sidosryhmäyhteistyöhön käytettiin hankkeen aikana 565 päivää.
2.9 Tiedotus
Hankkeessa on laadittu jokaiselle toimintavuodelle tiedotussuunnitelma. Hanke on tiedottanut aktiivisesti
toiminnasta, tapahtumista ja tuloksista monitoimijaverkostolle, luottamushenkilöille ja tiedotusvälineille.
Hankkeesta tehdyt lehtiartikkelit on koottu mediaseurantaraporttiin. Lehtiartikkeleita on ilmestynyt 49 kpl,
mukaan lukien pääkirjoitukset.
2012
Tiedotustilaisuus 7.6.2012
Tiedotustilaisuus 3.8.2012
Avoimet ovet 22.8.2012
Startti-info 15.11.2012
Työllisyysseminaari 20.11.2012
2013
Nuoriso- ja vapaanohjaajien työllisyysasioiden koulutus Koulutuskeskus Salpauksessa 4.3.2013
Tiedotustilaisuus 8.5.2013
Minusta moneksi-valokuvanäyttelyn avajaiset 6.6.2013
Yhteishakupäivä 30.9.2013
Kuntapäättäjien työllisyysilta 9.10.2013
2014
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien työllisyysasioiden koulutus Koulutuskeskus Salpauksessa 17.3.2014
Työelämävalmennuspäivät Koulutuskeskus Salpauksessa 18-19.3.2014 ja 7.5.2014
Kuntapäättäjien työllisyysilta 4.6.2014
2015
Kesätyöpaja 12.2.2015
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien työllisyysasioiden koulutus 17.2.2015 ja 4.3.2015
Loppuseminaari 21.4.2015
Hankkeen tiedotus- ja infotilaisuuksiin osallistui 453 henkilöä.
2.10 OTE-kurssit ja lupakorttikoulutukset
Hanke järjesti neljä kurssia:
Tietotekniikkapainotteinen työnhakuvalmennus 22.4-3.5.2013
Osallistavan valokuvan työpaja 29.4-3.6.2013
8
ATK-painotteinen työnhakuvalmennus 26.8-3.9.2013
Voimaudu luovuudesta 26.9-7.11.2013.
OTE-kursseille osallistui yhteensä 16 henkilöä.
Hanke järjesti kuusi lupakorttikoulutusta:
Hygieniapassikoulutus 29.3.2014
Ikärajapassikoulutus 22.9.2014
Hygieniapassikoulutus 25.9.2014
Työturvallisuuskorttikoulutus 29.9.2014 ja 9.10.2014 (jaettu kahdelle päivälle)
Tulityökorttikoulutus 25.3.2015
Hygieniapassikoulutus 31.3.2015
Lupakorttikoulutuksiin osallistui yhteensä 48 henkilöä.
2.11 Avaimet sun duuniin
Avaimet sun duuniin -työnhaku-, koulutus- ja osallisuustapahtuma järjestettiin kolme kertaa: 22.2.2013,
21.2.2014 ja 20.2.2015. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, Orimattilan Yrittäjät
RY:n, Ampun 4H:n ja Orimattilan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tapahtumaan osallistui vuosittain n.
600 orimattilaista koululaista ja opiskelijaa. Tapahtuma oli avoin myös muulle yleisölle.
2.12 Liikuntaneuvonta ja matalan kynnyksen liikuntaryhmä
Hankkeessa on tehty yhteistyötä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun liikuntaneuvonta-hankkeen kanssa. Matalan kynnyksen liikuntaneuvontaan on ohjattu 24 asiakasta.
Matalan kynnyksen liikuntaryhmä aloitti syksyllä 2014 ja päättyi keväällä 2015. Ryhmä oli suunnattu hankkeen työttömille työnhakija-asiakkaille ja vapaaehtoisena vetäjänä toimi hankkeen asiakas. Liikuntaryhmään
osallistui yhteensä 14 asiakasta.
2.13 Kandidaatin tutkielma/Sanna Heimola
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelija, orimattilalainen Sanna Heimola
teki kandidaatin tutkielman nimellä Orimattilan kaupungin työllisyysprojekti -kokemuksia hanketoiminnan
muodostaman yhteistyöverkoston toiminnasta. Tutkielma valmistui 2013 ja siihen haastateltiin hankkeen
monitoimijaverkoston jäseniä.
3 Asiakkuudet
Työllistämisprojekti OTE:n asiakkuudessa aloitti 147 asiakasta. 17-24-vuotiaita oli 72 ja 25-58-vuotiaita oli 75.
Naisia heistä oli 75. Alkuhaastatteluissa on käynyt useita kymmeniä henkilöitä, jotka eivät ole soveltuneet
hankkeen asiakkuuteen tai asiakkuus ei käynnistynyt. Lisäksi hankkeessa on annettu puhelin- ja henkilökohtaista neuvontaa useille kymmenille työnantajille, työnhakijoille ja alanvaihtajille.
3.1 Lähettävät tahot
Asiakkaita lähetettiin eniten TE-toimistosta ja sosiaalitoimesta. Itseohjautuneita, esimerkiksi lehti-ilmoitusten tai ulkopuolisen vinkin avulla tulleita oli kolmanneksi eniten. Etsivä nuorisotyön kautta asiakkuuteen tulleista 17 henkilöä pystyi sitoutumaan hankkeen toimintaan. Ohjauksia oli enemmän, mutta nuoret eivät pystyneet aloittamaan asiakkuutta mm. heikon terveydentilan vuoksi.
9
TE-toimisto
sosiaalitoimi
itseohjautuneet
etsivä nuorisotyö
mielenterveyspalvelut
muu taho, esim.
vanhemmat, oppilaitos
43
43
29
17
8
7
3.2 Koulutustaso
Suurimmalla osalla asiakkaista oli peruskoulupohja tai 2. asteen tutkinto. Osalla asiakkaista 2. asteen tutkinto
oli vanhentunut tai he eivät pystyneet työllistymään tutkinnolla.
Peruskoulu keskeytynyt
Peruskoulu
2. asteen ammatillinen tutkinto
lukion oppimäärä
ylioppilas
ammattikorkeakoulu
yliopisto
ulkomailla suoritettu tutkinto
1
55
67
3
15
3
2
1
3.3 Tukitoimenpiteet
Palveluohjausta eli palvelujen tarpeen kartoitus tehtiin lähes kaikille asiakkaille. Eniten asiakkaita ohjattiin
työttömien terveystarkastukseen, ryhmävalmennukseen, liikuntaneuvontaan, koulutus- ja opintoneuvontaan, OTE-kursseille ja psykologipalveluihin.
työttömien terveystarkastus
ryhmävalmennus
liikuntaohjaus
koulutus- ja opintoneuvonta
muut psykologipalvelut
OTE-kurssit
TE-toimiston psykologipalvelut
Työ- ja toimintakyvyn arviointi
kuntoutuskurssit
MT-kuntoutujien
työhönvalmennus
vajaakuntoisten työhönvalmennus
25
24
24
21
16
16
13
3
4
1
1
3.4 Sijoittuminen
Valmennusprosessin alkaessa asiakkaalle määriteltiin yhteistyössä valmentajan kanssa tavoite. Tavoite saattoi olla esimerkiksi työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai palkkatuella, työkokeilu, kouluttautuminen,
työkyvyn selvitys, työnhakutaitojen vahvistuminen tai jokin muu ohjattu toimenpide. Työkokeilun ja palkka-
10
tuen osalta alla olevassa taulukossa on sopimusten määrä. Yhdellä asiakkaalla voi olla esimerkiksi useita työkokeiluja ja palkkatukityösuhde. Lisäksi asiakkaalla saattaa olla sekä palkkatukisopimus että ammatillinen
koulutuksen opiskelijan status.
Työelämävalmennus, työharjoittelu ja 115 kpl
työkokeilu
Palkkatuki
32 kpl
Avoimet työmarkkinat
36 hlö
Ammatillisen koulutuksen opiskelija
26 hlö
Ammatillinen erityisopetus
1 hlö
Oppisopimus
5 hlö
kuntouttava työtoiminta
4 hlö
työvoimapoliittinen koulutus
3 hlö
eläkeselvittelyt
3 hlö
yrittäjyys
3 hlö
MT-kuntoutujien työhönvalmennus
1 hlö
vajaakuntoisten työhönvalmennus
1 hlö
yhdyskuntapalvelu
1 hlö
Palkkatukisopimuksia on tehty avoimille työmarkkinoille 21 kpl, työpajoille seitsemän (7) kpl ja kaupungille
neljä (4) kpl. Avoimille työmarkkinoille on tehty sopimuksia ilman palkkatukea yhteensä 36 kpl, joista yrityksiin 32 kpl, kaupungille kolme (3) kpl ja seurakuntaan yksi (1) kpl.
Ammatilliseen koulutukseen on ohjattu 27 henkilöä, joista 2. asteen koulutukseen (sis. ammatillisen erityisopetuksen) 20, korkea-asteelle kolme (3), muihin koulutuksiin neljä (4).
Oppisopimuksista kolme (3) on tehty yritykseen ja kaksi (2) kaupungille.
Eläkeselvittelyyn on ohjattu kolme (3) asiakasta.
Yrittäjäksi on ryhtynyt kolme (3) henkilöä.
3.5 Sijoittuminen työllistämistoimenpiteisiin
Hankkeen 147 asiakkaasta 88 henkilöä on ohjattu avoimille työmarkkinoille, palkkatukityöhön, ammatilliseen
koulutukseen, oppisopimukseen ja yrittäjyyteen. Tämä on 59,86 % kaikista asiakkaista. Kyseisissä ohjauksissa
on selkeä vaikutus passiivisen työmarkkinatuen kustannuksiin, eli henkilöt ovat pysyvästi tai työssäoloehdon
täyttymisen vaativan ajan pois passiivisesta työmarkkinatuesta. Mikäli työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta
otetaan huomioon (jotka ovat myös aktiivitoimenpiteitä ja pitävät ihmiset pois passiiviselta työmarkkinatuelta), nousee luku 118 asiakkaaseen, eli 80,27 prosenttiin.
Lisäksi kolme asiakasta odottaa yhteishaun tulosta ammatilliseen koulutukseen pääsemisestä.
Passiivisen työmarkkinatuen säästö:
Passiivituki
Kuntaosuus/hlö/kk
Toimeentulotukimenot/
hlö/kk
Henkilöt
Säästö/kk
v. 2014
348,95 €
95,26 €
118
- 52 416,78 €
11
Henkilöt ovat pois passiivisen työmarkkinatuen kustannuksista joko kokonaan tai aktiivitoimenpiteen ajalta.
Jaksot ovat eripituisia riippuen henkilön aktiivitoimenpiteestä tai työllistymisjakson pituudesta. Osa asiakkaista on jo työmarkkinatukilistalla ja osalla toimenpiteet vaikuttavat ennaltaehkäisevästi siten, etteivät he
putoa passiiviselle työmarkkinatuelle. Laskelma osoittaa, että jo kuukauden poissaolo passiiviselta työmarkkinatukilistalta tuo merkittävät säästöt kaupungin talouteen.
4 Pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennus
Työ- ja elinkeinohallinnon pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä mukaan pitkäaikaistyöttömäksi luetaan työtön, joka on ollut viimeiset 12 kk yhdenjaksoisesti työttömänä tai henkilö on niin sanotusti rinnasteinen pitkäaikaistyötön, jos hän on ollut 12 kk työttömänä viimeisen 16 kk:n aikana.
Työllistämisprojektin kohderyhmän työttömyysjaksot ovat vaihdelleet 0–15 vuoteen. Edellisen määritelmän
mukaan sekä nuorten että yli 25-vuotiaiden yksilövalmennuksessa pitkäaikaistyöttömiä on ollut 78 henkilöä,
joista 32 on ollut naisia. Projektiin ovat myös hakeutuneet esim. kodinhoidontuella olevat naiset, joiden tavoitteena on ollut usean vuoden lastenhoidon jälkeen miettiä koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja. Asiakkuudessa on ollut myös tulottomia henkilöitä, jotka ovat jostain syystä jääneet vuosiksi kotiin peruskoulun,
lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen.
Asiakkaat, jotka itse ohjautuivat projektiin, olivat jo tullessaan selkeästi motivoituneempia ja valmiita muutokseen kuin ne, jotka tulivat lähettävien tahojen ohjaamina. Erityisesti ne, jotka tulivat asiakkaan omaa kieltä
käyttäen ”pakotettuina”, olisivat tarvinneet aluksi yhteisen tapaamisen lähettäjätahon kanssa. Tapaamisessa
valmentaja olisi voinut kertoa projektin mahdollisuuksista ja vapaaehtoisuudesta sekä kartoittaa asiakkaan
valmiutta muutokseen. Lähetetyt asiakkaat jättivät usein tulematta sovituille ajoille, muutosprosessi eteni
normaalia hitaammin tai jäi toteutumatta kokonaan.
Työllistämisprojekti OTE:n asiakkuuteen hakeutuneet henkilöt voidaan jakaa neljään eri ryhmään: ammatillisella valmennuksella eteenpäin menevät, moniammatillista työtä tarvitsevat, heikkolahjaiset/oppimisvaikeuksia omaavat ja eläkeselvittelyä tarvitsevat.
4.1 Ammatillisella valmennuksella eteenpäin menevät
Ammatillisella valmennuksella eteenpäin meneviin kuuluvat erityisesti työnhakijat, joiden ammatilliset suunnitelmat eivät ole peruspalveluissa (TE-toimistossa) jostain syystä edenneet, tai henkilöt, jotka ovat olleet
pois työmarkkinoilta esim. perhesyistä, toiselta paikkakunnalta muuton ja tapaturmasta tai sairaudesta johtuvista syistä. Asiakkaat ovat valmiita pohtimaan omaa tulevaisuuttaan ja urasuunnitelmiaan. Heidän elämässään on asioita, jotka vaativat työstämistä, mutta heillä on voimavaroja hyödyntää valmennus- ja ohjauspalvelujen tuomat uudenlaiset näkökulmat. Hankkeessa tähän ryhmään kuuluvia asiakkaita oli n. 40 %. Kyseinen ryhmä hyötyi eniten valmennuspalveluista ja oli selkeästi projektin suunniteltua kohderyhmää.
4.1.1 Jenna 29 v.
Jenna tuli OTE-projektiin sosiaalitoimen ohjaamana. Hänen toimeentulonaan oli viimeisten vuosien aikana
ollut toimeentulo- ja kotihoidontuki. Pohjakoulutuksena oli peruskoulu ja keskeytyneet ammattikouluopinnot.
Työhistoria vähäinen. Sairastunut muutama vuosi sitten masennukseen ja hoitokontakti edelleen olemassa,
mutta oman kertomansa mukaan hän oli selättänyt masennuksen. Työnhaku ei ollut voimassa. Jenna oli valmis lähtemään uudelleen koulutuksen ja ala oli jotakuinkin selvillä. Hän oli käynyt opinto-ohjaajalla, mutta
se ei johtanut tuloksiin. Hän oli hakenut jo aiemmin koulutukseen, mutta ei tullut valituksi. Pidemmän ajan
tavoitteeksi asetettiin ko. koulutukseen pääseminen, erityisesti oppisopimus kiinnosti. Asiaa lähdettiin työstämään siitä, miten voisimme edesauttaa, että koulutukseen pääsy onnistuisi. Selvitimme miksi asiakas ei
tullut valituksi koulutukseen. Kävi ilmi, että työkokemuksen puute oli syy. Tavoitteeksi asetettiin työkokeilupaikan etsiminen alalta. Käytiin läpi yrityksiä, joissa työkokeilu tai oppisopimusmahdollisuus voisi tulla kysy-
12
mykseen. Asiakas ilmoittautui työnhakijaksi, mikä mahdollistaisi jatkossa omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla. Jenna itse oli kuitenkin oppisopimuskoulutuksen kannalla. Työkokeilupaikka löytyi ja Jenna
osoittautui todella motivoituneeksi työntekijäksi. Hän sai työkokeilusta kiitettävät arvosanat ja työnantaja
antoi koulua varten hyvät suositukset. Työnantajalla ei valitettavasti tässä vaiheessa ollut mahdollisuutta
tarjota oppisopimuspaikkaa. Seuraavaksi tavoitteeksi asetettiin uuden työkokeilupaikan yrityksestä, jolla olisi
mahdollisuus tarjota oppisopimuspaikka. Työkokeilupaikka löytyi, mutta jakson aikana Jenna tapasi muutaman oppisopimuksella alalle kouluttautuneen työntekijän ja alkoi elämäntilanteensa takia pohtia, että oppisopimus saattaisi hänen kohdallaan muodostua liian raskaaksi. Hän päätyi hakemaan alan koulutukseen ja
tuli valituksi hyvien suositusten ja työkokeilujen ansiosta. Asiakkuutta jatkettiin vielä parin kuukauden ajan,
kunnes varmistui, että Jenna oli päässyt hyvin alkuun opiskeluissa ja oli tyytyväinen ratkaisuunsa.
4.2 Moniammatillista työtä tarvitsevat
Moniammatillista työtä tarvitsevat henkilöt, joille on kasautunut useita erilaisia ongelmia, kuten päihde- ja
mielenterveysongelma, jokin fyysinen sairaus tai vamma, koulutuksen puute, huono taloudellinen tilanne tai
perheongelmat. Tällaiset henkilöt tarvitsevat usein psyykkistä, fyysistä sekä sosiaalista apua ongelmiinsa.
Kyseinen ryhmä on ollut projektin aikana hyvin haasteellinen, koska moniammatillisen työn kulttuuri ja yhteistyön merkitys asiakkaiden eteenpäin viemisessä on ollut hajautetun palveluorganisaation takia Orimattilassa hankalaa. Jatkossa nämä asiakkaat ovat ensisijaisesti Monialaisen yhteispalvelun asiakkaita. TYP:n asiakkuuteen ohjaaminen vaatii myös lähettäjätahoilta asiantuntemusta, jotta moniammatillisen tarpeen arviointi ja oikea-aikaisuus palveluihin hakeutumisessa tulee huomioiduksi. Tähän ryhmään kuuluvia henkilöitä
projektin asiakkuudessa oli n. 35 % pitkäaikaistyöttömistä.
4.2.1 Susanna 38 v.
Susanna tuli sosiaaliohjaajan ohjaamana alkukartoitukseen. Pohjakoulutuksena peruskoulu, ei ammattikoulutusta. ATK–valmiudet olivat heikot ja Susannalla oli työkokemusta alle 5 vuotta. Hän oli ollut useissa työharjoitteluissa, mutta ne eivät johtaneet työsuhteeseen. Hänellä oli runsaasti poissaoloja terveydellisistä
syistä. Susannalla oli takana pitkiä työttömyysjaksoja, toimeentulona työmarkkinatuki. Hänellä oli myös painonhallinnallisia ongelmia ja liikunta oli vähäistä. Motivaatio työelämään lähtemiseen oli heikko. Yksilövalmentaja kannusti Susannaa varaamaan ajan liikuntaneuvojalle. Tavoitteeksi asetettiin työkokeilupaikan etsiminen, painonhallinnassa tukeminen ja kannustaminen liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena oli myös
ATK–valmiuksien parantaminen. Susanna aloitti projektin järjestämän ATK:n peruskurssin, mutta keskeytti
sen, koska koki kurssi liian vaikeana. Kävimme tutustumassa työkokeilupaikoihin, joista asiakas valitsi mieleisensä. Työkokeilu käynnistyi kuukauden jaksolla 3 pv/vko, jotta asiakkaalle jäisi voimia myös liikuntaharrastuksen käynnistämiseen. Koska Susanna ei saanut tilattua aikaa liikuntaohjaajalle, kävimme yhdessä varaamassa hänelle ajan. Työkokeilu osoittautui liian raskaaksi ja hän oli kuukauden jälkeen väsynyt, hermostunut
ja masentunut. Työnantaja oli tyytyväinen ja olisi halunnut jatkaa työkokeilua, mutta Susanna ei halunnut
jatkaa. Koska työkokeilu oli vain osa-aikaista ja Susannan jaksaminen oli koetuksella, päädyttiin varaamaan
aika työttömien terveydenhoitajalle. Tavoitteena oli selvittää Susannan terveydentilaa ja kuntoutusmahdollisuuksia. Susanna koki, ettei terveysasemalla oltu aiemmin paneuduttu hänen oireisiinsa riittävästi. Työttömien terveydenhoitaja teki perusteelliset selvitykset, jonka jälkeen asiakas ohjattiin labroihin sekä masennusoireiden takia psykologille. Aktivointisuunnitelman yhteydessä otettiin asiakkaan terveydentila-asiat uudelleen esille. Sovittiin, että sosiaaliohjaaja varaa ajan lääkärille ja on mukana käynnillä, jotta Susannan jatkotutkimukset ja hoitotoimenpiteiden käynnistäminen varmistetaan. Suunnitelman teon yhteydessä päädyttiin
siihen, että parin kuukauden kuluttua terveydenhoidon osalta hoitotoimenpiteiden käynnistyttyä yksilövalmentaja hakee uutta työkokeilupaikkaa kolmeksi päiväksi viikossa. Asiakkaan terveydentila kohentui selkeästi, koska oireille löytyi tutkimusten avulla syy ja hoito aloitettiin. Työkokeilupaikka löytyi ja päiviä lisättiin
myöhemmin niin, että työpäiviä oli 5 pv/vko. Työnantaja oli tyytyväinen Susannan työskentelyyn ja palkkasi
hänet palkkatuella avustaviin tehtäviin. Loppukeskustelujen yhteydessä Susanna oli erityisen tyytyväinen siihen, että hänen terveydentilansa oli OTE-projektin aikana kohentunut, hän oli hyvin motivoitunut ja tyytyväinen nykyiseen työpaikkaansa sekä hänen taloudellinen tilanteensa oli kohentunut.
13
4.3 Heikkolahjaiset/oppimisvaikeuksia omaavat
Tähän ryhmään kuuluvat mukautetun peruskoulun tai ammattikoulun työvaltaisen linjan käyneet työnhakijat. Työllistyminen avoimille markkinoille ei ole onnistunut ja he tarvitsevat räätälöityjä tukityöpaikkoja. Henkilöt ovat usein hyvin motivoituneita työelämään, mutta kyvyt ja taidot eivät riitä avoimilla työmarkkinoilla
pärjäämiseen. He pärjäävät avustavissa työtehtävissä, mutta tarvitsevat runsaasti ohjausta. Työnantajien näkemys on usein, että heillä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia jatkuvaan ohjaukseen. Työpajat ovat usein kyseisten henkilöiden ainoa vaihtoehto, mutta määräaikaisena ne eivät tarjoa työnhakijalle vakaata taloudellista tulevaisuutta. Orimattilan työpajoilla ei ole taloudellisten resurssien puitteissa mahdollisuutta tarjota
kaikille halukkaille palkkatukityöpaikkaa, eivätkä niukat valmennusresurssit mahdollista työkokeilijoiden ja
palkkatukityöllä työllistyvien jatkosuunnitelmien räätälöintiä. Työllistämisprojekti OTE:een ohjautui kyseiseen ryhmään kuuluvia n. 5 % asiakkuuksista.
4.3.1 Sauli 55 v.
Asiakas tuli OTE-projektiin sosiaalitoimen ohjaamana. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin yhteisesti sosiaaliohjaajan kanssa. Asiakkaan koulutuksena oli kansakoulu ja ammattikoulu. Hän oli ollut suojatyötyyppisessä työssä vaihetyöntekijänä yli 10 vuotta. Tämän jälkeen tehnyt lähinnä osa-aikaisia työtehtäviä avustavissa tehtävissä. Työmotivaatio tuntui olevan kohdallaan. Alkukartoituksen perusteella selvisi, että asiakas
oli käynyt työvaltaisen ammattikoulun linjan. Samoin selvisi, että työvoimatoimiston kautta hänet oli ohjattu
neuropsykologille työ- ja toimintakyvyn arviointia varten vuonna 2005. Tutkimuksissa todettiin, että asiakkaan taso jää erittäin heikoksi kaikilla osa-alueilla. Lausunnossa todettiin, että mikäli työllistyminen ei jatkossa onnistu tai työmarkkinat ylittävät vaativuudeltaan asiakkaan kapasiteetin, suositellaan tilanteen tarkempaa selvittämistä. Tämän jälkeenkin asiakkaalla oli ollut pitkiä työttömyysjaksoja ja välillä hän oli työllistynyt TE–toimiston osoittamana palkkatuella osa-aikaisiin tehtäviin. Koska asiakkaan työmotivaatio oli
hyvä, päädyttiin OTE -projektin kautta hakemaan asiakkaalle osa-aikatyyppistä työtä alalta, jota hän oli
aiemmin tehnyt ja josta hän oli edelleen kiinnostunut. Yksilövalmentaja oli mukana asiakkaan työhaastattelussa, joka sujui suurimmaksi osaksi hyvin. Välillä yksilövalmentaja joutui selventämään asiakkaalle työnantajan kysymyksiä. Työnantaja päätyi palkkaamaan asiakkaan määräaikaisesti. Ensimmäisen viikon jälkeen
asiakas oli yhteydessä yksilövalmentajaan ja kertoi, että hänellä oli vaikeuksia suoriutua työstä siinä tahdissa, jota häneltä odotettiin. Hän koki neljän tunnin päivätyön hyvin raskaana eikä jaksanut tehdä kotona
työpäivän jälkeen mitään. Hän halusi lopettaa työn, mutta valmentaja kannusti häntä jatkamaan kuukauden
määräajan loppuun, koska ensimmäinen viikko uudessa työssä on yleensäkin haastava. Yksilövalmentaja oli
asiakkaan yhteydenoton jälkeen myös yhteydessä työnantajaan. Työnantaja kertoi, ettei asiakas ole perehdyttämisestä huolimatta omaksunut kaikkia työtehtäviään ja että asiakkaan työtahti on normaalia hitaampi.
Työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta työsuhdetta ei kuukauden jälkeen jatkettu. Yksilövalmentaja otti yhteyttä asiakkaan edelliseen työpaikkaan, jossa palaute oli samansuuntainen. Asiakkaan
kanssa päädyttiin neuropsykologin lausunnon mukaisesti selvittelemään eläkevaihtoehtoja. Asiakas ohjattiin
työttömien terveydenhoitajalle, joka käynnisti eläkeselvittelymahdollisuudet ohjaamalla asiakkaan jatkotutkimuksiin. Asiakkuuden päätteeksi yksilövalmentaja informoi asiakkaan luvalla myös lähettävää tahoa eli
sosiaalitoimea.
4.4 Eläkeselvittelyä tarvitsevat
Tähän ryhmään kuuluvat usein pitkään työttömänä olleet asiakkaat, joilla on sekä psyykkisiä että fyysisiä sairauksia, mutta mikään instanssi ei ole ottanut asiakkaan kokonaistilannetta arvioitavaksi. Näin ollen eläkemahdollisuudet ovat usein selvittämättä. Heillä on useiden eri lääkäreiden lääkärinlausuntoja, mutta tilanteesta ei ole tehty kokonaisarviota. Työnhakijat pyörivät vuodesta toiseen sekä TE–toimiston asiakkuudessa
että sosiaalitoimen passiivituella. Työkokeilut epäonnistuvat usein, vaikka heille on pyritty etsimään räätälöidysti sopivia työtehtäviä. Psyykkiset ja fyysiset vaivat tulevat kuitenkin aina jossain muodossa esille. Orimattilan hajanainen palveluorganisaatio (Aava, Attendo ja kaupunki) ei aina tue asiakkaiden kokonaisvaltaista palvelua, vaan asiakas jää ”kellumaan” eri organisaatioiden asiakkuuteen vailla kokonaisuuden huomioonottavaa ratkaisua. Mikään taho ei ota kokonaisvastuuta asiakkaan tilanteesta. Työllistämisprojekti OTE:n
asiakkaista kohderyhmään kuuluvia oli n. 20 %. Tämän lisäksi on asiakkaita, joita ei alkuhaastattelujen jälkeen
14
otettu asiakkuuteen, koska työllistyminen ei ole ensisijaista. Tämä ryhmä kuuluisi sosiaali- ja terveyspalveluiden moniammatillisen työn piiriin, jossa tehtäisiin perusteelliset eläkeselvitykset Taipale–mallin mukaisesti.
4.4.1 Irene 55 v.
Irene hakeutui asiakkuuteen itse tavoitteena oman jaksamisen kokeilu. Irene oli ollut viimeksi varsinaisessa
työssä vuonna 2001. Työhistoria oli vähäinen, sillä hän oli ollut 20 vuotta kotona. Irenellä ei ole ammattikoulutusta. Perheen taloudellinen tilanne oli huono, toimeentulona työmarkkinatuki. Perheessä oli pitkäaikaissairautta. Irenellä oli runsaasti erilaisia fyysisiä vaivoja, mutta myös psyykkinen tilanne oli viime vuosina romahtanut. Asiakkaan terveydentilaa oli selvitelty eri lääkärien, keskussairaalan ja kuntoutuslaitosten toimesta jo vuodesta 2001. Asiakkaalle on kertynyt paksu asiakirjakokoelma eri lääkärien eri vaivoihin antamista lausunnoista. Viimeinen kuntoutusjakso on ollut erässä kuntoutuslaitoksessa, jossa todettu vuonna
2012: ”Lopputuloksena voidaan todeta, että tämän päivän työmarkkinoilla ei ole välttämättä sellaista työtehtävää tarjolla, johon kuntoutuja voisi tämän hetkisen terveytensä puolesta sijoittua päivätyöhön.” Eläkehakemusta ei kuitenkaan ollut vireillä. Irenen oma tavoite projektiin hakeutuessa oli kokeilla vielä erilaisia
työtehtäviä. Hän oli työkokeilussa useissa eri paikoissa, mutta terveydentila tuli esteeksi kaikissa työkokeiluissa. Päädyttiin siihen, että eläkeselvittelyt olisi hyvä käynnistää. Yhteispalaveriin kutsuttiin sosiaaliohjaaja,
jonka toivottiin jatkossa auttavan asiakasta, mikäli lääkäri päätyy siihen, että työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Yksilövalmentaja laati koosteen asiakkaan tilanteesta ja asiakas varasi ajan lääkärille. Eläkehakemus on lähtenyt sosiaalitoimen kautta eteenpäin.
4.5 Alkuhaastattelu
Pitkäaikaistyöttömien valmennuksen yksilövalmentaja olisi toivonut, että ensimmäinen tapaaminen olisi tapahtunut lähettäjätahon kanssa yhdessä, mutta saattaen vaihtaminen ei TE-toimiston ja Aavan sosiaalitoimen henkilöstöresurssien kannalta ollut kovinkaan usein mahdollista. Näin ollen asiakkuus aloitettiin usein
ilman aikaisempia asiakastietoja. Tämä johti siihen, että tehtiin usein päällekkäistä työtä, koska valmentaja
joutui kartoittamaan asiakkaan perustietoja, kysellä työhistoriaa, koulutustietoja ja terveydentilaa.
Alkuhaastattelut tehtiin asiakaslähtöisesti. Asiakas sai aluksi informaatiota työllistämisprojektista ja toimintatavoista. Asiakas kertoi vapaasti omasta tilanteestaan ja tarvittaessa yksilövalmentaja tarkensi avoimilla
kysymyksillä. Alkuhaastattelun tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaan tilanne hänen omasta näkökulmastaan.
Koulutus- ja työhistorian lisäksi kartoitettiin terveydentilaan, harrastuksiin sekä ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Tärkeää oli myös selvittää hänen omia tavoitteitaan. Alkuhaastattelun tavoitteena oli arvioida, olisiko
asiakas autettavissa projektin keinoin. Mikäli asiakas tarvitsi ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, hänet ohjattiin palveluihin eikä asiakkuutta välttämättä aloitettu. Näillä kriteereillä asiakkuutta ei aloitettu noin 20 pitkäaikaistyöttömän kanssa. Osalla, joiden kanssa asiakkuus aloitettiin, oli runsaasti terveydellisiä ongelmia. Työkokeiluissa ne muodostuivat esteeksi ja heidät ohjattiin jäljellä olevan työkyvyn arvioimiseksi TE–toimiston kuntoutusosaston palveluihin, kuntoutuskursseille sekä sosiaalitoimeen eläkeselvittyjen aloittamiseksi.
4.6 Valmennusprosessin vaiheet
Kokonaistilanteen kartoituksen jälkeen yksilövalmentaja kartoitti asiakkaan kanssa voimavaroja, asiakkaalle
tärkeitä asioita (arvot) ja vahvisti asiakkaan itsetuntoa. Pitkään työttömänä olevan itsetunto on usein huono
johtuen aikaisemmista epäonnistumisen tunteista. Heillä on käynnistynyt usein ns. negatiivinen ajatuskierre,
mikä vaatii näkökulman muuttamista. Yksilövalmentaja pyrki edesauttamaan negatiivisen kierteen katkaisemista ohjaamalla asiakas pohtimaan aikaisempia onnistumisen kokemuksiaan sekä sitä, mitkä tekijät olivat
häntä auttaneet onnistumaan ja selviytymään vaikeistakin tilanteista.
Seuraava vaihe oli tavoitteiden määrittely ja muutokseen sitoutumisen vahvistaminen. Asiakkailla oli usein
hankaluuksia määritellä omia tavoitteitaan, mutta ratkaisukeskeisten menetelmien avulla pyrittiin katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden ja ihannetilan määrittely esim. kahden vuoden päähän ohjasi
pois ahdistavasta tilanteesta ja elämä alkoi näyttää valoisammalta. Näin löydettiin pidemmän ajan tavoitteet,
joita pilkottiin pienempiin askeliin. Pieniä askelia olisi tässä päivässä helpompi ottaa.
15
Yhdessä asiakkaan kanssa määriteltiin kunkin elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin sopiva toiminta. Ennen työllistymiseen tähtääviä toimenpiteitä toiminnan tavoite oli esim. itsetunnon vahvistaminen tai sosiaalisiin taitoihin liittyvien asioiden käsittely. Tavoitteeksi saattoi muodostua myös terveydentilan kartoitus ohjaamalla
asiakas työttömien terveydenhoitajalle tai painonhallinnan osalta esim. liikuntaneuvojalle. Ammatillisten tavoitteiden tullessa ajankohtaisiksi, aloitettiin asiakkaan valmentaminen pienin askelin mm. tekemällä ansioluettelo, laittamalla hakemuksia eri yrityksiin sekä ottamalla selvää asiakasta kiinnostavista koulutuksista,
työkokeiluista ja oppisopimusmahdollisuuksista. Työkokeilujen käynnistyttyä yrittäjien kanssa käytiin arviointipalavereja ja kerrottiin palkkatukimahdollisuuksista.
Toiminnasta saatujen palautteiden pohjalta huomioitiin pienetkin edistysaskeleet ja asiakkaalle annettiin
myönteistä palautetta. Tavoitteena oli luoda onnistumisen kokemuksia. Asiakasta kannustettiin ja rohkaistiin. Osa työnantajista ei tue täysin tätä toimintamallia, sillä usein nähdään vain mitä työntekijä tekee huonosti tai mitä hän ei osaa. Työntekijä saa harvoin suoraa positiivista palautetta. Hankkeen kokemuksen mukaan oli myös yrittäjiä, joilla oli halu saada työntekijä viihtymään yrityksessään. He perehdyttivät uuden työntekijän hyvin ja olivat valmiita antamaan uuden mahdollisuuden, jos ensimmäinen yritys ei heti onnistunut.
Asiakkuus päätettiin, kun asiakas työllistyi palkkatuella tai ilman palkkatukea tai lähti ammatilliseen koulutukseen. Joidenkin osalta asiakkuutta jatkettiin palkkatukijakson aikana lähinnä kannustuksen ja tuen puitteissa. Erityisesti palkkatukijakson loppuvaiheessa pohdittiin jatkosuunnitelmia, mikäli yritys ei työllistänyt
asiakasta palkkatukijakson jälkeen.
4.7 Ratkaisukeskeiset menetelmät
Pitkäaikaistyöttömien ohjauksessa käytettiin ratkaisukeskeisiä menetelmiä, koska yksilövalmentaja opiskeli
sivutoimisesti ratkaisukeskeistä psykoterapiaa ja halusi kokeilla saamiaan oppeja pitkäaikaistyöttömien valmennuksessa.
Tutkimuksissa työttömyyden on todettu heikentävän henkilöiden psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Psyykkisen valmennuksen on todettu lisäävän työttömien elämänhallintaa. Elämänhallintaan sisältyy mm. omasta hyvinvoinnista huolehtimista, kyky sietää pettymyksiä, kyky asettaa oikeat tavoitteet oikeaan aikaan ja löytää luovia, uusia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Ratkaisukeskeisessä työskentelymallissa asetetaan joustavia ja saavutettavissa olevia, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Huomio kiinnitetään pieniin edistysaskeliin etenemisessä kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta. Voimavarojen löytämiseksi huomio suunnataan aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin, eikä menneisyyden ongelmissa vellomiseen. Puutteiden ja hankaluuksien tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin
näkökulmiin. Psyykkinen valmennus, joka pohjautuu ratkaisukeskeiseen työskentelymalliin, soveltuu hyvin
pitkäaikaistyöttömien valmennukseen.
4.8 Muut menetelmät
Asiakkaat ovat yksilöitä, joten heidän kanssaan on käytetty erilaisia työmenetelmiä hyvin yksilöllisesti. Ratkaisukeskeisten menetelmien lisäksi muita menetelmiä ovat olleet mm. motivoiva haastattelu, sosiaalikonstruktiiviset menetelmät (V. Peavy) sekä erilaiset ohjauksen muodot. Kaikessa on ollut pyrkimys siihen, että
asiakas on pääosassa ja valmentaja lähinnä tukena sekä kannustajana. Asiakkaat on haastettu vuoropuheluun
ja dialogiin, joiden avulla saamme yhdessä asiakkaan toiveet ja unelmat hahmotettua.
5 Nuorten yksilövalmennus
Usein ihmetellään, miksi TE-toimisto ei työllistä nuoria. TE-toimiston laatimien lyhyiden työllistymissuunnitelmien ongelma on sovittujen toimien yleisluontoisuus, koska saman suunnitelman oletetaan sopivan lähes
kaikille työttömille nuorille. TE-toimiston asiantuntijoilla ei ole aikaa viedä suunnitelmia pidemmälle, sillä
harvoin nuoren ajatukset on yhdellä kerralla ja yhdessä tunnissa selvitetty. Nuorilla on velvollisuus toteuttaa
16
sovitut toimet, mutta se voi olla mahdoton haaste itsenäisesti. TE-toimiston tavoitteet ovat hyvä päämäärä,
mutta mikäli etenemiseen ei saa riittävää tukea, varsinainen tavoite voi jäädä saavuttamatta ja tuntua nuoresta etäiseltä. Tämä korostuu jos nuorella on vaikeuksia motivaation, itsetunnon, psyyken tai asioiden hahmottamisen ja ymmärtämisen kanssa.
Orimattilan TE-toimiston lakkauttaminen vuonna 2013 vaikeutti nuorten asioiden hoitoa ja työnhakujen voimassaolot katkeilivat kulkuongelmien vuoksi. Toimiston siirtyminen Lahteen toi lisää etäisyyttä omien asioiden hoitoon. Yksilövalmennuksen näkökulmasta päivystysaikojen tiukentuminen ei edesauttanut nuorten tilanteita. Ajanvarausaikojen haasteena on pystyä järjestämään aika tarpeeksi nopeasti. Positiivisena muutoksena Hämeen TE-toimiston suuressa yksikössä on palveluvalikoimaa ja henkilökunnassa laajempaa ammattiosaamista.
TE-toimiston organisaatiomuutos ei ole vaikuttanut suuresti projektin nuorten asioihin. Entisten työkokeilun,
työharjoittelun ja työelämävalmennuksen vaihtuminen uudeksi työkokeiluksi uusine selkeämpine säännöksineen oli yksilövalmennuksen näkökulmasta positiivinen muutos. Tätä on edesauttanut joustava ja tilanteeseen nähden melko hyvin toiminut yhteistyö nimettyjen orimattilalaisten nuorten vastuuvirkailijoiden
kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti 2. palvelulinjan kanssa, johon yli puolet asiakkaana olleista nuorista
kuului. Joustavuuden toi yksilövalmennuksessa valmiiksi tehty suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus asiakasasioiden eteenpäin viemisessä.
5.1 Sosiaalitoimi lähettävänä tahona
Sosiaalitoimen laatimissa palvelusuunnitelmissa on tarkoitus käydä läpi muutoksen tarve, mitä nuori voi
tehdä itse, mitä työntekijä voi tehdä, tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma sekä suunnitelman tarkastus.
Niissä oli yleensä kirjattuna, että nuori osallistuu OTE-projektiin ja kuka ottaa tarvittaessa yhteyttä, mutta ei
kovin tarkkoja toimintasuunnitelmia. Yksilövalmentajan tehtävä oli kartoittaa nuoren työllistymis- ja kouluttautumisvalmiuksia. Samalla tuotettiin tietoa myös sosiaalitoimen käyttöön, josta sitä mm. lukuisten henkilövaihdosten ja liian suurten asiakasmäärien myötä on puuttunut. Projektikauden ajalle sattunutta sosiaalipuolen haastavaa tilannetta kuvaa nuoren yksilövalmentajalle lähettämä viesti: ”Minulla on vähän hakusessa
nämä sosiaalityöntekijät, joten laitan sinulle viestin ”. Tilanteesta huolimatta sosiaalitoimi on ollut erittäin
joustava ja tarpeen vaatiessa helposti tavoitettavissa oleva yhteistyökumppani.
5.2 Yksilövalmennus
Yksilövalmentajan rooli oli edustaa nuorten työllisyyspalveluja lähettävän tahon ja itse ohjautuneiden nuorten palveluvalikoimassa. Tehtävänä oli kartoittaa nuoren tilannetta mahdollisimman monipuolisesti, auttaa
omien toiveiden tarkentamisessa ja tarjota erilaisia elämäntilannetta eteenpäin vieviä vaihtoehtoja. Työelämän odotuksista ja toiveista keskusteltaessa lähes kaikki nuoret nimesivät tärkeimpinä työn mielekkyyden ja
hyvän palkan. Vähäisen tai puutteellisen työkokemuksen takia voi olla hankalaa eritellä toiveitaan ja kiinnostuksiaan tarkemmin.
Todellinen motivaatio ja asenne työelämää kohtaan selviävät usein vasta silloin kun vaihtoehdot tulevat tarpeeksi konkreettiseksi. Joskus nuoren näkemys omista kyvyistä eroaa paljon työelämän vaatimuksiin ja paikoista kilpaileviin nähden. Tällöin on pyrittävä saamaan nuori oivaltamaan, kuinka asiat johtavat pikkuhiljaa
kohti tavoiteltua päämäärää. Tämä vaatii nuorilta kestävyyttä ja kykyä nähdä tulevaisuuteen. Toisinaan jo
pelkkä mahdollisuuksien avaamiseen riittää tuomaan suunnitelmat todellisiksi. Kaikki eivät osaa nimetä unelmiaan esim. masennuksen takia, mutta tuetusti ja pienillä askelilla päästän eteenpäin. Työ on myös syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle tärkeä arvo, vaikka useimmat nimesivätkin arvoikseen enemmän omaa elämäntilannettaan lähellä olevia asioita, kuten perhe, tyttöystävä/poikaystävä, kaverit, läheiset, kissa ja omat
tavarat.
Nuorten yksilövalmennuksessa menetelminä käytettiin motivoivaa, osallistavaa, ohjaavaa ja delegoivaa valmennusta. Myös joitain ratkaisukeskeisen terapian elementtejä käytettiin. Keskeistä oli tuki ja kannustus,
nuoren toiveiden kuuntelu ja sen mukaisten vaihtoehtojen etsiminen sekä tulevaisuuden uskon luominen.
17
5.3 Lähtötilanteet
Yli kolmasosalla aloittaneista nuorista oli vähintään vuoden yhtäjaksoinen työttömyys. Asiakkuudessa oli
myös henkilöitä, joilla oli pitkän työttömyysjakson katkaissut esim. kesätyö tai lyhyt palkkatukityö työpajalla.
Jossain vaiheessa pitkäaikaistyöttömänä olleita alle 25-vuotiaita oli paljon. Aloittaessaan projektissa noin
kaksi kolmasosaa nuorista olivat tulottomia. Tulottomat elivät esim. vanhempiensa avustuksen varassa tai
pelkällä toimeentulotuella. Osa heistä oli työmarkkinatuesta karenssin saaneita. Yli puolella aloittaneista
nuorista oli sosiaalitoimen asiakkuus. Kesken jääneitä opintoja oli noin puolella ja mukautettuja opintoja sekä
oppimisen vaikeutta oli yli kolmasosalla. Tämä näyttäytyi usein kouluvastaisuutena, mutta kuitenkin kiinnostuksena saada ammatti oppisopimuksella. Mikäli kesken jääneiden opintojen jälkeen kokemukset ovat huonot ja uusi suunta ei ole vielä selvä, on hyvä pitää taukoa ja pyrkiä olemaan mukana työelämässä, esimerkiksi
tutustumassa eri ammatteihin työkokeilujen kautta. Muutamat jäivät työkokeilujen jälkeen samaan tilanteeseen, osa sairaslomalle tai muuten työvoiman ulkopuolelle.
Psyykkisen hyvinvoinnin hoitokontakteja oli noin neljäsosalla projektin nuorista, yleisimpinä sairauksina oli
masennus ja paniikkihäiriö. Moni terveystarkastuksen esitietolomakkeen täyttänyt arvioi mielialansa olevan
yleensä alavireinen. Syyksi he arvelivat mielekkään säännöllisen tekemisen puutteen ja päivien yksitoikkoisuuden.
5.4 Verkoston rakentuminen
Nuorten yksilövalmentajan projektissa työskentelyn aikana koko ydinverkoston henkilöstö vaihtui ja suuri
osa muutakin verkostoa. Tämä hidasti toimivien käytänteiden vakiintumista. Ilman olemassa olevaa, valmiiksi
juurrutettua toimintamallia, asioiden hoitotapa jää pitkälle persoonien varaan. Tämä tarkoitti monta uutta
aloitusta nuoren asioissa, yksilövalmennuksen yhteistyössä ja projektin kehitystyössä. Uutena työmuotona
seinätön yksilövalmennus otti kuitenkin paikkansa. Asiakkaita ohjautui tasaisesti, tarvittavat palvelut pääosin
saatiin ja asiat hoituivat. Jatkossa selkeä nuorten työllisyyspalvelujen ohjausmalli tulee olla nuorten työpajan
ja kaupungin työllisyystyöntekijöiden tehtävä.
Hankekauden aikana verkostossa oli turbulenssia. Koko TE-toimiston väki vaihtui Hämeen asiantuntijoihin ja
molemmat nuorten yhteyshenkilöiksi nimetyt työntekijät vaihtuivat 2. ja 3. palvelulinjoilta. Molemmat aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijät vaihtuivat. Etsivä nuorisotyöntekijä vaihtui ja myöhemmin hän sai uuden työparin. Kahden välityömarkkinapaikkoja tarjonneen yksikön toiminnanjohtajat vaihtuivat, yksi yksikkö lopetti toimintansa ja Orimattilan kaupunki ei osta enää valmennuspalveluja yhdeltä yksiköltä vuonna 2015. Työttömien terveydenhoitaja vaihtui. Salpauksen nuorisopuolen opinto-ohjaaja ja koulutuspäällikkö vaihtuivat. Myös Työllistämisprojekti OTE:n projektitiimin koordinaattori ja yli 25-vuotiaiden yksilövalmentaja vaihtuivat. Lisäksi uutena aloitti ryhmävalmentaja. Tämä edellytti jatkuvaa sopeutumista
muuttuneisiin tilanteisiin sekä vahvaa asiakasasioiden koordinointia.
5.4.1 Ydinverkosto
Yksilövalmentaja kontaktoi verkostoa paljon asiakasprosessin aikana. Suurin osa kontakteista oli työnantajakontakteja, kuten työkokeilu- tai palkkatukipaikkahaastatteluja ja palautekeskusteluja sekä paikan etsimiseksi tehtyjä puheluja ja tapaamisia. Toiseksi eniten valmentaja piti yhteyttä TE-toimiston kanssa, esim.
asiakaskäynteihin, työnhakusuunnitelmiin, ammatinvalinnan asioihin ja sopimuksiin sekä hakemuksiin liittyen. Kolmanneksi eniten verkoston kanssa tehtiin yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, sisältäen tapaamiset ja
puhelut aikuissosiaalityön sekä lastensuojelun jälkihuollon kanssa. Yhteistapaamisten lisäksi kontaktointia
tehtiin asiakkaiden tilanteiden edetessä ja toimeentuloon liittyvissä asioissa, kuten harkinnanvaraisten työllistymistä edistävien hankintojen tekemisessä.
5.4.2 Etsivä nuorisotyö yhteistyökumppanina
Etsivän nuorisotyön rooli työllistämisverkostossa on ollut merkittävä. Yhteistyötä tehtiin esim. haastattelemalla ja tapaamalla nuoria yhdessä. Etsivä nuorisotyö toimi lähettävänä tahona ja palveluohjauksen työmuo-
18
tona tilanteissa, joissa nuori ei ollut halukas kiinnittymään työllisyyspalveluihin. Ilmoitukset koulunsa keskeyttäneistä nuorista menevät lain mukaan etsivään nuorisotyöhön ja projektin aikana osa heistä tuli yksilövalmennuksen asiakkaiksi. Opinnot keskeyttäneitä ohjautui projektiin myös muuta kautta.
Vuoden 2013 kutsuntatilaisuudessa nuorten yksilövalmentaja toimi työparina etsivälle nuorisotyöntekijälle.
Mukana oli 118 nuorta miestä, joista kaikille tehtiin henkilökohtainen haastattelu. Tarkoituksena oli seuloa
koulutukseen tai työelämään kiinnittymättömät tai muuten tuen tarpeessa olevat. Osaa A tai B palvelusluokkaan sijoittumattomista projekti tai sosiaalitoimen kuntouttava työtoiminta pystyi auttamaan, mutta suurin
osa jäi etsivän nuorisotyön tavoitettavaksi. Etsivä nuorisotyö on raportoinut vuoden 2013 tilastoinnissa paikallisen nuorten työpajan puutteen pahimmaksi palveluohjauksen aukoksi. Asiakkaille sopivia matalan kynnyksen paikkoja on liian vähän. Kun motivointi työkokeiluun ilman rahallista hyötyä on haasteellista, tilannetta auttaisi laajempi tarjonta, johon pajatoiminta vastaisi. Myös tiedonsiirrossa on selkeitä puutteita. Nuorisotakuun mukaiseen nuorten ohjausmalliin tulee sopia pysyvät käytänteet eri toimijoiden välillä ja ottaa
käyttöön osittain yhtenevä asiakastietojärjestelmä.
5.4.3 Tukiverkosto
Yksilövalmennuksessa on tehty tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin, kuultu infoja sekä saatu konsultointia
opinto-ohjaajilta ja opintosihteereiltä. Koulutuspäällikön ja opettajien haastatteluissa on käyty yhdessä sekä
neuvoteltu koulutustarkastajien, opojen ja opettajien kanssa oppisopimusasioiden yhteispalavereissa. Terveydenhuollollisissa sioissa yhteistyötä on tehty liikuntaneuvojan, työttömien terveystarkastajien ja psykologien kanssa. Prosesseista on tehty kirjallisia asiakaskoosteita mm. opiskelijavalintoja sekä hoito- ja kuntoutuskodin tarpeita varten. Halukkaiden kanssa on pohdittu yrittäjyyden vaihtoehtoja uusyrityskeskuksen
avulla ja keskusteltu sekä ideoitu yhteisissä asiakastapaamisissa Osuuskunta Startin edustajan kanssa.
5.4.4 Virastot
Virastoasioinneissa lähes jokainen asiakas tarvitsi apua. Työttömyysturvan terminologia sekä TE-toimiston
monitasoisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, esimerkiksi työmarkkinatukioikeuteen liittyvät esteet, erilaiset lausunnot, selvityspyynnöt ja karenssit sekä poissaolokäytänteet, oli monelle haasteellista.
Myös Kelan hakemuksien tekemisessä monet nuoret tarvitsivat tukea. Yhteisiä käyntejä tehtiin myös poliisilaitokselle ja verotoimistoon.
5.4.4.1 Esimerkki yllättävästä karenssista
Ammattikouluttamaton tuloton nuori aloitti työkokeilun ja pääsi työmarkkinatuelle. Työkokeilu jatkui 5kk,
joka aika on myös nk. työmarkkinatuen odotusaika. Työkokeilun jälkeen yrittäjä oli valmis tarjoamaan nuorelle hieman tuntitöitä muutaman kuukauden työsopimuksella. Työkokeilun aikana nuori oli hoitanut kaikki
asiansa TE-toimistoon moitteettomasti. Uuden lakimuutoksen myötä työttömyysturvalla saa tienata 300 euroa ilman että se vähentää etuutta. Nuori oli motivoitunut ottamaan vastaan työn pienillä viikkotunneilla,
sillä työmarkkinatukioikeus olisi tullut pohjalle 5kk:n työkokeilun jälkeen ja pieni palkka tehdyistä tunneista
päälle. Päivittettäessä suunnitelmaa Te-toimistossa selvisi, että työmarkkinatukioikeutta ei tule edelleenkään
vanhojen karenssilausuntojen takia. Kaikkia karensseja ei voitu purkaa yhden aktiivitoiminnan eli 5kk:n työkokeilun avulla. Jäljelle jäi työmarkkinatuen kieltävä lausunto, joka oli tullut, kun nuori oli jättänyt reagoimatta TE-toimiston osoittamaan aktiivitoimintaan yli vuosi aikaisemmin. Lopputuloksena puolen vuoden hienolla asioiden hoidolla ei ollutkaan järjestelmän edessä arvoa. Tällaiset työttömyysturvasäännösten mahdottomuudet vaikuttavat negatiivisesti nuorten motivaatioon, suhtautumiseen työelämää ja työnhakua kohtaan. Puhumattakaan siitä, miten esim. arjen hallinnaltaan heikomman, omillaan asuvan nuoren tulisi sovittaa työllistymistä edistävät valinnat useisiin muihin eri tukijärjestelmiin.
5.5 Asiakas-caset
Tarinoita ja tilanteita oli yhtä monta kuin nuoriakin. Jonkinlaisen kuvan saamiseksi alle on kerätty kuusi esimerkkiä erilaisilla taustoilla olevista, erilailla projektiin ohjautuneista ja erilaisiin tilanteisiin päätyneistä nuorista. Nimet on muutettu sekä alat ja muut tarkat tiedot jätetty mainitsematta.
19
5.5.1 Roope 20 v.
Viimeisin työttömyysjakso 8 kk. Työkokemusta kolmelta kesältä kesätöistä yhteensä 4,5 kk. Keskeytyneet
opinnot ammatillisesta ja ammattiin valmentavasta koulutuksesta, mukautettuja opintoja peruskoulussa.
Tuli projektiin omalla yhteydenotolla, ei asiakkuuksia virastoissa. Tavoitteena toimeentulo- ja asumisasiat
kuntoon ja työ- tai työkokeilupaikka alavalinnan selkiytymiseksi sekä armeijaan lähtö. Yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa tehdyn palvelutarvekartoituksen jälkeen tehtiin TE-toimiston työhakijakartoitus ja suunnitelmien
puollot. Tämän jälkeen yksilövalmentajan kanssa tehtiin työkokeilutoiveiden tarkennus, yhteishaku- ja opintoneuvontaa, työnhakuvalmennusta ja cv-esittelyteksti sekä sopivien työnantajien kontaktointia. Työkokeilu
aloitettiin, jonka jälkeen yritys työllisti Roopen kahdeksi viikoksi ennen armeijaan lähtöä. Kolmikantakeskustelussa työnantajan kanssa sovittiin suullisesti, että Roopella on mahdollisuus palata työpaikkaan armeijan
jälkeen ja sopia oppisopimuskoulutuksen aloittamisesta. Huolimatta siitä, että nuorella voi olla palveluihin
hakeutuessa virastoasiat solmussa ja tilanne lähes kriisiytynyt, voi oikealla asenteella sekä fyysisellä ja psyykkisellä hyväkuntoisuudella varustetun nuoren tilanne olla nopeasti selätetty. Roope pääsi tulottomasta toimeentulotukiasiakkaaksi, josta työmarkkinatuelle ja avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Armeijan jälkeen mahdollisuus palata palkkatyöhön.
5.5.2 Ninni 19 v.
Ninnillä mukautetut peruskouluopinnot ja lyhyt työharjoittelu puolen vuoden takaa, työttömyysaikaa kertynyt yli kaksi vuotta. Ohjaus projektiin sosiaalitoimesta koulutus- ja työnhakusuunnitelmien miettimiseksi. Sosiaaliohjaajan palvelusuunnitelma yhteistapaamisessa. Päätavoite työkokeilujen avulla ammatinvalinnan
hahmottuminen. Yksilövalmentajan kanssa motivointia ammattiin valmentaviin koulutuksiin, ammatinvalinnan ohjausta, nettitestit ja keskustelut, työkokeilutavoitteen tarkentaminen, kontaktointia ja tutustumista
yhdessä 3. sektorin työnantajaan. Kuukauden työkokeiluprosessi lyhennetyllä viikolla, josta paljon poissaoloja. Poissaolojen takia tiiviimpi tuki sosiaaliohjaajan kanssa ja TE-toimiston, Kelan ja sosiaalitoimen asioiden hoitoa yhdessä. Työkokeilu keskeytyi. Uusi suunnitelma hankkeen ryhmävalmennuksessa, TE-toimiston
ohjaavassa koulutuksessa tai kuntouttavassa työssä työpajan kautta päivärytmin ylläpitämiseksi ja uuden
tavoitteen tarkentumiseksi. Tehtiin yhteisiä tutustumisia ja haastattelukäyntejä em. vaihtoehtoihin. Ninni
löysi kiinnostavan alan TE-toimiston ohjaavassa koulutuksessa, mutta kurssi päättyi keskeytymiseen. Samalla
selvisi asiakkaan päihdeongelma. Tehtiin jatkosuunnitelma sosiaalityöntekijän tuella palveluohjaus päihdepalveluihin, lisäksi etsivän nuorisotyöntekijän kontaktoi vapaa-ajan toimintaa ajatellen. Työllisyyspalvelujen
oikea-aikaisuus elämäntilanteeseen nähden on tärkeää, jotta suunnitelmat menevät eteenpäin. Lyhyen työelämäjakson keskeyttäminen kertoo usein ongelmasta muulla osa-alueella. Vaikka keskeytys on yleensä vaikutuksiltaan negatiivinen, voi tilanne kuitenkin kääntyä positiiviseksi, mikäli keskeytyksen todelliset syyt tulevat tukiverkoston tietoon ja niihin saa apua. Nuoren tilanne muuttui toimeentulotukiasiakkuudesta työmarkkinatuelle, josta toimeentulotuelle, työmarkkinatuelle ja takaisin toimeentulotuelle.
5.5.3 Hepe 17 v.
Keskeytyneet lukio-opinnot, jonka jälkeen jäänyt työttömäksi. Työttömyysaika noin 2 kk. Aikaisempaa työkokemusta 2kk kesätöistä. Ei tulonlähdettä. Ohjautuminen projektiin oman vanhemman yhteydenotosta, huoli
syrjäytymisvaarasta. Tavoitteeksi asetettiin työkokeilun avulla ammatinvalinnan selkiytyminen ja oman rahan tienaaminen. Yksilövalmentajan kanssa tehtiin alkuhaastattelun ja TE-toimiston palvelujen jälkeen työkokeilutoiveiden tarkennusta, sopivan työnantajan kontaktointia ja käytiin läpi yhteishakuasioita. Asiakkaalla
käynnistyi 3 kuukauden työkokeiluprosessi lyhennetyllä viikolla. Työkokeilun jälkeen yritys työllisti Hepen neljäksi kuukaudeksi. Hepe sai myös valintapäätöksen 2. asteen koulutukseen. Mikäli työt jatkuvat, Hepe miettii
opiskeluiden aloittamisen siirtämistä vuodella ja armeijan käymistä ennen ammattikoulutusta. Joskus nopein
ja paras reitti työelämään löytyy vanhempien verkostoa tutkimalla. Muutamissa tapauksissa vanhemman
näkökulma nuoren tilanteesta on ollut ratkaisevassa asemassa myös esim. oikeisiin palveluihin ohjaamisessa.
Asiakkaan tilanne muuttui tulottomuudesta työmarkkinatuelle, josta avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön
ja josta myöhemmin opintotuelle.
20
5.5.4 Mairis 21 v.
Ammatillinen koulutus, jonka jälkeen jäänyt työttömäksi. Työttömyysaika 1,5 vuotta, jonka aikana ei yhtään
TE-toimiston tai sosiaalitoimen järjestämää aktiivitoimintaa. Ei työkokemusta. Ohjautuminen projektiin
omalla yhteydenotolla TE-toimiston suunnitelman sovittuna toimena Mairiksen tavoitteena oli omalle alalle
töihin työkokeilun avulla. Alkuhaastattelun jälkeen yksilövalmentaja teki terveystarkastuksen tarpeen kartoituksen ja konsultoinnin, ohjaus fysioterapiaan. Asiakkaan kanssa selvitettiin kyvyt, rajoitukset, kiinnostukset
ja työkokeilutoiveiden tarkentuminen. Työnhakuvalmennusta ja cv-esittelyteksti sekä sopivien työnantajien
kartoitusta ja kontaktointia. Ohjaus liikuntaneuvojalle. Yksilövalmentajan kanssa käytiin haastattelussa ja
tutustumassa kahteen työnantajaan. Kuukauden työkokeiluprosessi käynnistyi 3. sektorille, tavoitteena työelämätaidot. Toinen työkokeiluprosessi käynnistyi yritykseen omalla alalla, mutta jatkoa tullut huonon työtilanteen vuoksi. Kolmas työkokeiluprosessi käynnistyi uudestaan 3. sektorin tehtäviin, joka keskeytyi kahden
viikon jälkeen työllistymiseen yritykseen jossa oli aiemmin työkokeilussa työtilanteen parantumisen takia.
Pienyrittäjien mahdollisuus työllistää on usein kiinni sesongista. Kun nuori on saanut antaa näytön luotettavuudestaan, oikea-aikaisuus voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Asiakkaan tilanne muuttui
työmarkkinatuelta avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön.
5.5.5 Arttu 19 v.
Viimeisin työttömyysjakso 6kk. Työkokemusta työpajalta 3kk ja yrityksestä 2 kk. Taustalla mukautettuja peruskouluopintoja, jonka jälkeen yhteensä 2,5 vuotta työttömyyttä. Ei ammatillista koulutusta. Armeijasta lykkäystä. Ohjaus projektiin sosiaalitoimesta työllistymis- ja kouluttautumissuunnitelmien tekemistä varten. Tavoitteena alavalinnan vahvistuminen. Alkuhaastattelu tehtiin sosiaalityöntekijän yhteistapaamisessa. Yksilövalmentajan kanssa tehtiin työnhakuvalmennusta ja cv-esittelyteksti, tarkennettiin suunnitelmaa, kartoitettiin oppimisvalmiuksia ja tehtiin psykologin ammatinvalinnan testit. Samalla kartoitettiin opiskeluvalintoja ja
työkokeiluyrityksiä. Ensimmäinen työkokeiluprosessi keskeytyi yrityksessä, vaikka kyseessä oli kuukauden sopimus lyhennetyllä viikolla. Valmentajan kanssa tarkennettiin suunnitelmia ja konsultoitiin tukihenkilöä. Toinen työkokeiluprosessi käynnistyi yritykseen lyhennetyllä viikolla ja se kesti viisi kuukautta. Arttu työllistyi
tuntityöhön työkokeilupaikkaan ja sai palkkatukimahdollisuuden kokoaikaiseen työhön. Psyykkisen terveydentilan vuoksi työllistymissuunnitelma joutuikin katkolle, jonka aikana ensisijalla terveys- ja sosiaalipalvelut.
Tässäkin tapauksessa projekti on pystynyt etsimään palkkatyöksi muuttuneen tavoitteen mukaisen työkokeilupaikan nuorelle mieluisalta alalta. Suunnitelmat eivät kuitenkaan aina etene suoraviivaisesti, vaan työllistymispolku voi katketa esimerkiksi sairaslomaan. Tarkemmat jatkosuunnitelmat tehdään aikalisän jälkeen,
voimavarojen mukaan joko kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin työllisyystoimiin. Asiakkaan tilanne
muuttui tulottomasta toimeentulotukiasiakkuudesta työmarkkinatuelle, josta palkkatuloon. Lopulta asiakas
päätyi sairaspäivärahalle, jonka jälkeen mahdollisuus palkkatukityöhön mikäli hän on kuntoutunut.
5.5.6 Kape 23 v.
Suorittanut lukion, jonka jälkeen jäänyt työttömäksi. 1,5 vuoden työttömyyden katkaissut siviilipalvelus. Tämän jälkeen 2 kk työttömyysjakso ja työllistyminen kesätöihin kolmeksi kuukaudeksi. Työttömyysaikaa kertynyt uudelleen 2 kk tullessaan asiakkuuteen. Yhteishauissa jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Ohjautuminen projektiin omalla yhteydenotolla TE-toimiston suunnitelman sovittuna toimena. Tavoitteena työkokeilu alavalinnan tukemiseksi ja opiskelupaikka. Alkuhaastattelun jälkeen yksilövalmentaja teki terveystarkastuksen tarpeen kartoituksen ja ohjasi liikuntaneuvojalle. Asiakkaan kanssa tehtiin ammatinvalinnan ohjausta ja nettitestejä, työkokeilutoiveiden tarkentamista, työnhakuvalmennusta ja cv-esittelyteksti sekä sopivien työnantajien kartoitusta ja kontaktointia. Yhteisen haastattelun ja työnantajaan tutustumisen jälkeen aloitettiin 5,5
kuukauden työkokeiluprosessi. Yksilövalmentaja antoi koulutusneuvontaa, pääsykoevalmennusta ja esitteli
lukutekniikoita. Asiakas työllistyi aikaisempaan kesätyöhön ja hänet valittiin opiskelijaksi korkea-asteen koulutukseen. Asiakkaan tilanne muuttui tulottomuudesta työmarkkinatuelle, josta palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille ja josta opintotuelle.
21
6 Ryhmävalmennus
Työllistämisprojekti OTE:n ryhmävalmennus toteutettiin vuoden 2014 aikana. Tavoitteena oli erilaisten ryhmävalmennusmallien suunnittelu, kehittäminen ja luominen yhteistyössä välityömarkkinoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli asiakkaiden osaamistason päivittäminen ja monipuolistaminen työnantajien tarpeita
vastaaviksi.
6.1 Ryhmien suunnittelu
Alkuperäisenä ajatuksena oli, että ryhmävalmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon kanssa
uravalmennuksena. Kilpailutussääntöjen vuoksi tätä ei kuitenkaan voitu toteuttaa, joten ryhmävalmennusta
lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan elämänhallinnallisena ja työllistymiseen tähtäävänä toimintana.
Osallistuminen ryhmiin oli vapaaehtoista ja osallistujan työnhaku- ja tukiasiat säilyivät ennallaan. Ryhmän
kohderyhmä oli sama kuin hankkeen kohderyhmä: nuoret ja yli 25v. pitkäaikaistyöttömät. Ryhmät olivat kuitenkin ”avoinna” kaikille orimattilalaisille työttömille työnhakijoille.
Ryhmävalmentaja aloitti hankkeessa marraskuussa 2013, jolloin ryhmävalmennuksen suunnittelu käynnistyi
konkreettisesti hankesuunnitelman mukaisesti. Koska valmennusta ei toteutettu uravalmennuksena (mikä
olisi määritellyt valmennukselle tietyt raamit), saatiin mahdollisuus suunnitella ja kokeilla erilaisia sisältöjä
sekä toimintamalleja. Ryhmävalmentaja kokosi yksilövalmentajien kanssa ideoita, joita ryhmissä voisi toteuttaa. Yksilövalmentajilta nousi esiin hyviä vinkkejä ja toiveita, joita heille oli tullut eteen omassa asiakastyössään. Ryhmävalmentaja kävi myös tapaamassa mm. Tuoterenkaan yksilövalmentajaa, joka oli toteuttanut
ryhmävalmennuksia heidän organisaatiossaan. Häneltä tuli paljon konkreettisia käytännön vinkkejä suunnitteluun.
Tavoitteena oli toteuttaa kolme ryhmävalmennusta vuoden 2014 aikana. Ajallisesti ryhmät ajoittuivat niin,
että kaksi ryhmää toteutettiin keväällä ja yksi syksyllä. Tavoitteena oli, että ryhmiin olisi osallistunut yhteensä
30 henkilöä. Ryhmävalmennuksista työstettiin sisällöllisesti kolme eri kokonaisuutta. Ajatuksena oli ns. polkuajattelu eli asiakas voisi halutessaan osallistua jokaiseen ryhmävalmennukseen sekä kulkea ja voimautua
kohti työelämää. Pohdimme myös, pitäisikö ryhmät jakaa esim. iän perusteella, mutta päädyimme siihen,
että kaikki ryhmät olivat avoinna sekä nuorille että vanhemmille työnhakijoille.
Ensimmäisen ryhmän oli ns. matalan kynnyksen ryhmä ja pääpaino sisällössä elämänhallinnallisissa asioissa.
Toinen ryhmä oli enemmän työnhakutaitoihin ja työelämään suuntaava ryhmä. Kolmas ryhmä suunniteltiin
ns. työpajaryhmäksi, joka toteutettaisiin tiiviissä yhteistyössä työpajojen kanssa. Suunnitelma kuitenkin
muuttui, sillä Hämeen ELY-keskus tarkensi mm. jo työkokeilussa olevien osallistumista ryhmätoimintaan.
Ryhmävalmennus toteutettiin OTE-hankkeen ryhmätilassa, joka sijaitsi samassa yhteydessä hankkeen muiden tilojen kanssa. Niinä päivinä, kun toimintaa oli esim. Lahdessa, ryhmäläisille järjestettiin yhteiskuljetus.
Ryhmätilassa oli tarjolla aina välipalaa. Tarkoituksena oli, että ryhmään olisi mahdollisimman helppo tulla
eikä osallistujille aiheutuisi ylimääräisiä kuluja.
6.2 I ryhmä
Ensimmäinen ryhmä nimettiin OTA OTE omaan elämään! –ryhmäksi. Ryhmän pääkohderyhmänä olivat orimattilalaiset yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt, mutta myös muut kiinnostuneet työttömät
työnhakijat olivat tervetulleita. Asiakkaiden ”etsinnässä” tehtiin tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa.
Myös etsivän nuorisotyön kautta ohjautui muutama asiakas ja yksi löysi tiensä ryhmään lehti-ilmoituksen
perusteella. Tähän ryhmään järjestettiin alkuinfo, johon sai tulla kuulemaan ryhmän toiminnasta ja tutustumaan hankkeeseen. Paikalla olivat myös sosiaaliohjaajat.
Valmennus toteutettiin ajalla 3.2.–12.3.2014 ja ryhmätapaamisia oli yhteensä 13 kertaa. Tapaaminen kesti
4h ja jokaisen osallistujan kanssa pidimme myös yksilötapaamisia. Alkuilmoittautuneita oli yhteensä 10,
22
mutta muutama jäi heti pois. Ryhmän kuluessa pari henkilöä jäi pois toiminnasta, mutta vastaavasti kaksi tuli
tilalle. Ryhmätoimintaan osallistui kahdeksan eri henkilöä. Osallistujien ikähaarukka oli 15-58 v.
Ryhmävalmennus jakautui kahteen osaan. Alkuosa painottui elämänhallinnallisiin ja hyvinvointiteemoihin.
Jakson aikana pyrittiin työstämään omia vahvuuksia ja voimavaroja. Jälkimmäinen osuus painottui enemmän
työnhakuun liittyviin teemoihin. Tutustuimme TE-hallinnon sivuihin ja työstimme CV:n.
OTA OTE omaan elämään! –ryhmävalmennuksen teemoina olivat:
 Tutustuminen, ryhmän säännöt
 Motivaatio, omat tavoitteet
 Oma elämänpolku
 Omat voimavarat
 Oma ajankäyttö
 Hyvinvointi; lepo, ruokavalio, liikunta
 Kohti työelämää
 Rentoutumisharjoituksia, tutustuminen kirjastoon, liikunnanohjaajan tapaaminen
OTA OTE omaan elämään! – ryhmävalmennuksessa käytettiin mm. seuraavia menetelmiä:
 Pienet alustukset/luennot päivän teemaan
 Oma elämänjana
 Vahvuuskortit
 Kuvakortit
 Ajankäyttöympyrä
 Omat tavoitteet –paperi
 Arvotikapuut
 Voimavaravaakuna
 Aarrekarttatyöskentely
 Rentoutumis- /hengitysharjoituksia
 Liikuntapiirakka
 Tietokonetyöskentely (mm. TE-hallinnon sivut, Oma asiointi)
 CV + työhakemus, työelämän pelisäännöt
 Kuntosalikäynti
 Kirjastovierailu
 Keskustelut
 Parityöskentely
Ryhmän tilanne muuttui valmennuksen aikana aika paljon. Osa jäi pois ja uusia vastaavasti tuli tilalle. Tämä
toi haasteita ryhmäytymiselle. Myös sairauspoissaoloja kertyi melko paljon. Näistä huolimatta ryhmästä
muodostui tiivis ja ryhmäläisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja. Osallistujat pitivät aiheita tärkeinä ja erityisesti hyvinvointiin liittyvät teemat sekä CV:n tekeminen koettiin hyödyllisiksi.
6.3 II ryhmä
Toinen ryhmävalmennuskokonaisuus nimettiin OTA OTE kohti työelämää! Ryhmän pääpaino oli enemmän
työnhakutaitojen vahvistamisessa. Myös hyvinvointiteemaa käsiteltiin, mutta sen rooli oli pienempi ensimmäiseen ryhmään verrattuna.
OTA OTE kohti työelämää! –valmennus toteutettiin ajalla 7.-25.4-2014. Ryhmätapaamisia oli yhteensä 11
kertaa sekä kaksi itseopiskelupäivää. Lisäksi jokaisen osallistujan kanssa tavattiin yksilöajoilla. Ryhmän kokoontumiset kestivät 4 tuntia. Ryhmä oli avoin kaikille orimattilalaisille työttömille työnhakijoille. Ohjautumiset ryhmään tulivat mm. hankkeen yksilövalmentajalta, etsivän nuorisotyön kautta sekä TE-toimistosta.
Ryhmästä muotoutui ns. nuorten ryhmä, sillä ikäjakauma oli 19-24v.
23
Alkuilmoittautuneita ryhmään oli yhteensä 12, joista yhdeksän aktivoitui. Ensimmäisen päivän jälkeen neljä
nuorta jäi kuitenkin pois, eli koko ryhmävalmennukseen osallistui viisi nuorta.
OTA OTE kohti työelämää! –ryhmävalmennuksen teemoja olivat mm.:
 Tutustuminen ja ryhmän säännöt
 Omat vahvuudet ja voimavarat
 Oma hyvinvointi
 Omat tavoitteet
 Työnantajien rekrytointitavat / odotukset
 Työnhakuasiakirjojen sisältö
 Työhaastatteluun valmistautuminen
 Työelämän pelisäännöt
 ATK-koulutus, 3 päivää (toteutettiin yhteistyössä Aamos OY:n kanssa)
 Mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen
 Taitaja2014 -tapahtumassa vierailu
Nuoret, jotka osallistuivat valmennukseen, sitoutuivat toimintaan hyvin. Ryhmäläisten mielestä aiheet olivat
hyödyllisiä. Tärkeimpinä asioina he kokivat asiakirjojen sisällöt, ATK-koulutuksen, työelämän pelisäännöt, hygieniapassin suorittamisen sekä työsopimuksen tekemiseen liittyvä asiat.
6.4 III ryhmä
Kolmas ryhmävalmennus toteutettiin syksyllä 2014. Ajatuksena oli, että se olisi toteutettu tiiviissä yhteistyössä työpajojen kanssa ja esim. työkokeilussa olevat henkilöt olisivat voineet osallistua ryhmään. Hämeen
ELY- keskukselta tuli kuitenkin alkuvuodesta 2014 tarkennuksia työkokeilun sisältöihin. Tämä rajasi pois tiettyjä suunnitelmia. Ryhmää suunniteltiin siltä pohjalta, mitä asioita hankkeen asiakastyössä oli noussut esiin.
Halusimme kiinnittää huomiota mm. vuorovaikutustaitoihin, lupakortteihin ja asiakaspalvelutaitoihin.
Ideoinnin ja suunnitellun tuloksena syntyi Tuulta Purjeisiin!- valmennuskokonaisuus, joka piti sisällään seuraavia teemoja:
 Yleinen asiakaspalvelu
 Vuorovaikutus
 Tunnetaidot
 Kassakoulutusta
 Työturvallisuuskorttikoulutus
 Hygieniapassikoulutus
 Ikärajapassikoulutus
 Tyylillä kohti työelämää, oman tyylin abc
 Työnhakutaidot
Valmennus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen työelämäpalveluiden
kanssa. Lisäksi vierailevina luennoitsijoina oli psykologi sekä tyylikonsultti.
Valmennus toteutettiin 18.9.–15.10.2014. Ryhmätapaamisia oli yhteensä 15 kertaa. Osallistujat tulivat ryhmään pääosin TE-hallinnon ohjaamina sekä lehti-ilmoitusten perusteella. Ryhmässä aloitti yhdeksän naista,
joista kaksi jäi pois kesken valmennuksen. Iältään osallistujat olivat 20-55-vuotiaita. Ryhmäytyminen onnistui
hyvin ja naisista muodostui tiivis porukka. Ryhmässä syntyi ystävyyssuhteita ja naiset ovat kokoontuneet toistensa luokse myös ryhmän päättymisen jälkeenkin.
24
Tyylikonsultti piti kaksi ryhmävalmennuspäivää. Ajatuksenamme oli tuoda esille, että pienillä asioilla voi valmistautua esim. ensivaikutelman tekemiseen työhaastattelutilanteessa. Esimerkiksi Ranskassa on tehty työttömien stailausta jo aiemmin. Käytössämme ollut tyylikonsultti antoi jokaiselle vinkkejä pukeutumiseen esimerkiksi vartalon mallista ja värien käytöstä. Toisena päivänä menimme Lahden kirpputorialueelle. Siellä tyylikonsultti auttoi ryhmäläisiä löytämään kirpputoreilta sopivia vaatteita. Muutamat ryhmäläisistä löysivätkin
itselleen uudet asukokonaisuudet.
Kassakoulutus toteutettiin Kiipulan yhteistyökumppanin Lahden Kodin Terran tiloissa (Osuuskauppa Hämeenmaa). Olimme Kodin Terrassa kaksi valmennuspäivää, jossa ryhmäläiset pääsivät harjoittelemaan kassatyöskentelyä oikeassa kassaympäristössä. Yksi kassakoulutuspäivä toteutettiin Orimattilassa, jolloin ryhmäläiset pääsivät tutustumaan Orimattilan S-marketin kassatyöskentelyyn. Yhteistyötä teimme myös välityömarkkinatoimijoiden kanssa (Startti Center, Tuoterengas, Lahden Manna ry). Heidän työntekijöitään osallistui mm. asiakaspalvelukoulutukseen, työturvallisuuskorttikoulutukseen sekä hygieniapassin suorittamiseen.
Tuulta Purjeisiin! –ryhmän kanssa pääsimme kokeilemaan yhteistyötä TE-hallinnon kanssa videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Ryhmä oli ns. pilottiryhmä ja yhteys oli Hämeen TE-toimistossa ensimmäinen, joka
otettiin heidän organisaationsa ulkopuolelle. Ensimmäinen yrityskerta ei oikein onnistunut, sillä TE-hallinnon
palomuuriasetukset aiheuttivat yhteyden pätkimisen. Toinen kerta sujui ilman ongelmia. TE-toimiston verkkoneuvoja opasti ryhmäläisiä mm. Oma asioinnin käytössä ja tutustutti heidät TE-hallinnon sivuihin videoneuvottelulaitteiden kautta. Ryhmäläisten mielestä kokeilu oli mielenkiintoinen ja palautteen mukaan he
olisivat jatkossakin valmiita olemaan yhteydessä TE-toimistoon kyseisten laitteistojen välityksellä.
6.5 Palasia Paikoilleen -työelämävalmennuspäivät
OTE-hanke toteutti yhteistyössä Ampun 4H-yhdistyksen kanssa työelämävalmennuspäivät, jotka oli suunnattu Salpauksen Orimattilan yksikön valmistuville metalli- ja sähköalan opiskelijoille. Metallin opiskelijoille
valmennuspaketti pidettiin kaksipäiväisenä (18. ja 19.3.). Päivien jälkeen todettiin, että paketti on hyvä toteuttaa yksipäiväisenä. Metallin opiskelijoiden läsnäolo oli hyvin vaihtelevaa, kun taas sähköalan opiskelijat
olivat hyvin mukana. Yhteensä näiden päivien aikana mukana oli 27 opiskelijaa. Osallistujat eivät kirjautuneet
projektin asiakkaiksi. Heille kerrottiin, että jos kiinnostusta tai tarvetta esim. työnhakuasiakirjojen tekemiseen on, heillä on mahdollisuus varata yksilöaika OTE–projektin valmentajalta.
Päivien sisältö koostui seuraavista teemoista:
 Työnhakuprosessi, työnhakuasiakirjojen sisältö, työhaastattelu
 Omat vahvuudet, millainen olen
 Erilaiset tukipalvelut (työttömyysturva, työkokeilu, palkkatuki)
 Paikallisten yrittäjien ajatuksia/odotuksia (Paikalla Orfer OY ja Ferroplan OY)
 Metalliliiton info metallialan opiskelijoille
 Henkilöstöpalveluyrityksen tarjoamat mahdollisuudet/palvelut (Sihti Oy)
6.6 Ryhmien jälkeinen työskentely
Jokaisen valmennusryhmän aikana ja jälkeen ryhmävalmentaja tapasi ryhmäläisiä yksilötapaamisissa. Jokaisen kanssa käytiin sen hetkinen tilanne läpi ja tehtiin tulevaisuuden suunnitelma. Osan kanssa tapaamisia
jatkettiin useita kertoja, kun taas joillekin riitti se, että tavattiin 1-2 kertaa. Ryhmäläisten elämäntilanteet
olivat hyvin erilaisia, joten suunnitelmat ja eteneminen olivat yksilöllisiä. Osan kanssa työstettiin ansioluettelot ja harjoiteltiin työhakemusten kirjoittamista. Asiakkaita siirtyi ryhmien jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluihin, palkkatuelle, osuuskuntayrittäjäksi ja opiskelujen pariin. Joidenkin kohdalla aktiivinen töiden haku jatkuu edelleen. Ryhmiin osallistui henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt sen verran lyhyen aikaa, että he eivät olleet oikeutettuja esim. palkkatukeen eikä työkokeilukaan ollut mahdollista. Heidän
kohdallaan tavoitesijoittuminen olisi avoimet työmarkkinat. Tämän hetkinen taloudellinen tilanne aiheuttaa
kuitenkin sen, että avoimia työpaikkoja ei välttämättä ole tarjolla, vaikka motivaatiota työntekoon kyllä löytyisi.
25
7 Palautteet
Työllistämisprojekti OTE:ssa palautetta kerättiin yksilö- ja ryhmävalmennuksesta, OTE-kursseilta ja monitoimijaverkostosta. Yksilövalmennuksesta palautteita kertyi yhteensä 66 kpl. Ryhmävalmennuksesta palautetta
kertyi 14 kpl. Verkostopalautteita kertyi 19 kpl.
Sekä yksilö- että ryhmävalmennuksessa asiakkuudessa olleet antoivat päätteeksi sekä suullista että kirjallista
palautetta. Kirjalliset asiakastyön palautteet kerättiin anonyymisti kirjekuoriin suljettuina. Usein asiakkaat
kertoivat, että he kokivat hyvänä sen, että oli paikka, jossa todella tuli kuulluksi ja otettiin huomioon asiakkaan omat lähtökohdat ja toiveet. Vaikka kaikkien OTE-projektiin osallistuneiden asiakkaiden tavoite ei ollut
työllistyminen, kokivat he usein saaneensa apua itselleen tärkeisiin asioihin. Kaikilta ei saatu palautetta, mikä
johtui osittain siitä, että pitkäaikaistyöttömien valmentaja vaihtui kesken projektin. Asiakastyöhön tuli tauko,
eikä kaikkiin asiakkaisiin enää saatu yhteyttä ja osa halusi keskeyttää. Näistä suurin osa ei vastannut kotiin
lähetettyihin palautelomakkeisiin.
7.1 Pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennus
Arviointilomakkeessa oli yhdeksän eri numeerista kysymystä asteikolla 1-5. Arviot asettuivat kysymyksestä
riippuen asteikolle 4,3 – 4.8.
Sain projektin alussa riittävästi tietoa omaan tilanteeseeni sopivista mahdollisuuksista
Yksilövalmentajan työtapa sopi minulle
Yksilövalmentaja innosti, kannusti ja motivoi minua
riittävästi
Yksilövalmentaja otti huomioon minun toiveeni ja
tavoitteeni
Kiinnostuin koulutukseen/työkokeiluun/työhön hakeutumisesta
Työllistymiseen liittyvät tietoni ja valmiuteni paranivat
Sain lisää rohkeutta ja oma-aloitteisuutta
Suunnitelmat etenivät sopivalla aikataululla
Olen tyytyväinen tilanteeseeni/jatkosuunnitelmiini
päättäessäni projektin
4,7
4,7
4,8
4,7
4,5
4,4
4,3
4,4
4,4
Arviointilomakkeessa oli myös avoin kohta, johon sai kirjoittaa terveisiä/ruusuja/risuja OTE –projektille:
-
Kiitos avusta ja vaivannäöstä. Sain sellaista työtä, jota halusin ja hain.
Kiitos!! 
Luovuuskurssi antoi rohkeutta ja itse luottamusta.
Tilaisuus palata omaan ammattiin tuli näin mahdolliseksi ja rohkeus työn tekoon palasi. Asiakaspalvelu tuli päivä päivältä helpommaksi.
Kiitos. Terveydentilan koheneminen
Kiitos OTE –projektille kuluneesta vuodesta asiakkuuteni aikana.
Tapaamiset yksilövalmentajan kanssa hyödyllisiä. Auttoivat esim. työkokeilun aloittamisessa (kannustus ym.)
Saanut rohkeuden hakeutua esim. harrastuksiin, liikuntaan. Oma tilanteeni saatiin selkeytettyä ja
päätökseen -> eläkehakemus. Olo helpottunut!! Kiitos!
Ruusuja ohjaajalle
Kiitokset avusta työnhakuvalmiuksieni parantamisessa. Hyvää jatkoa ja aurinkoista kesää 
Ruusuja tehokkaasta työstä. Työ löytyi todella nopeasti, vaikka tällä kertaa ei toiminutkaan.
26
-
Olen oikein tyytyväinen kaikkeen saamani apuun. Terveisiä vaan kaikille.
Projektiin osallistuminen oli aivan mahtava juttu. Tuntuu, että sain elämäni hallintaan kun sain apua
koulu- ja työasioiden hoidossa. Minunkin unelmat toteutuu . Kiitos kaikesta, erityiskiitokset Raijalle.
Aamos kurssi ihan hyvä.
Ruusuja annan hyvästä palvelusta, hyvästä tiedottamisesta. OTE–projektille kaikkea hyvää vastaisuuden varalle. ps. Kaunis kiitos!
7.2 Nuorten yksilövalmennus
Nuorten yksilövalmennuksen palautteiden arviot asettuivat asteikolle 4,0 - 4,7.
Sain projektin alussa riittävästi tietoa omaan tilanteeseeni sopivista mahdollisuuksista
Yksilövalmentajan työtapa sopi minulle
Yksilövalmentaja innosti, kannusti ja motivoi minua
riittävästi
Yksilövalmentaja otti huomioon minun toiveeni ja
tavoitteeni
Kiinnostuin koulutukseen/työkokeiluun/työhön hakeutumisesta
Työllistymiseen liittyvät tietoni ja valmiuteni paranivat
Sain lisää rohkeutta ja oma-aloitteisuutta
Suunnitelmat etenivät sopivalla aikataululla
Olen tyytyväinen tilanteeseeni/jatkosuunnitelmiini
päättäessäni projektin
4,4
4,5
4,7
4,7
4,4
4,2
4,0
4,3
4,6
Terveisiä/ruusuja/risuja OTE –projektille:
-
-
-
Kiitos kärsivällisyydestä ja palvelusta. Hyvää jatkoa, sekä kesää kaikille!
Projekti on auttanut paljon minua työllistymisessä
Oli mukavaa saada yksilöllistä apua. Kynnys avun pyytämiseen oli alhainen ja tuntui että asioistani
välitettiin.
Kiitos nykyiseen tilanteeseeni kuuluu OTE-projektille ja erityisesti P:lle, joka jaksoi auttaa ja tukea
parhaalla mahdollisella tavalla. Olen ikuisesti siis kiitollinen siitä. Myös siitä että koko OTE-projekti
on järjestetty. Jatkakaa samaan malliin, niin uskon että moni saa loistavia kokemuksia OTE-projektista, sekä varmasti loistavan työpaikan  . Mitään risuja ei minulla ole sanottavaksi ollenkaan.
Todella hyödyllinen, on hyvä että voi saada apua tiedon etsintään ja saa aikarajoja niin tulee tehtyä
enemmän. Jos ei saa itse tehtyä niin sitten tehdään yhdessä.
OTE-projektista on ollut hyötyä että olen saanut kokeilla työkokeilua. Toivoisin, että tämä jatkuisi
että muutkin saisivat kokeilla tämmöistä ja saisi mahdollisuuden kokeilla esim. työkokeilua ja pääsisi
esim. palkalliseen työhön.
Erittäin positiivista toimintaa. Nuoria pitää auttaa ja opastaa näissä tilanteissa vaikka kädestä pitäen. Jatkakaa vastaavaa.
Omalle kohdalleni erittäin onnistunut ja tarpeeseen tullut projekti, ei mitään huonoa sanottavaa. 5/5.
Plussaa loistava yksilöohjaus, varmistettiin työharjoittelussa viihtyminen ja edistyminen, sekä muistutukset tehtävistä paperitöistä.
Jatkakaa! Hyvä homma työttömille nuorille ja vähän vanhemmille.
Palvelu oli hyvää ja nopeeta ja apua sai silloin kun tarvitsi.
Ruusuja tahtoisin antaa mukavan positiivisesta asenteesta ja kannustuksesta löytää töitä. Risuja voisi
olla siitä, että tarjottuja tilaisuuksia töihin oli omalla kohdallani vähän.
Hyvää ja ystävällistä palvelua. Otettiin huomioon minun omat toiveeni ja ajatukseni työllistymisestä.
Esitettiin useita vaihtoehtoja ja autettiin suunnitelmien teossa.
27
-
-
-
Olisi voinut olla enemmän monipuolisempia ryhmiä.
Erittäin hyödyllinen, auttoi minuakin selviämään milloin mistäkin ongelmasta. Henkilökunta ystävällinen ja muutenkin he kannustivat ja tukivat työnhakuun liittyvissä asioissa. Ujommalle työnhakijalle
kullanarvoinen!
Toiminta oli erittäin nopeaa.
Hyvää jatkoa ja kiitos P:lle kaikesta avusta !
Sopivasti siirrätte kuormaa työnhausta pois. Kiitokset!
Ote-projektista oli paljon apua. Työntekijät mukavia ja aidosti kiinnostuneen oloisia asioistani.
Tilanteet muuttuu ei aina asiat mene ku on suunnitellu enkä tiedä mitä työ haluan tehä.
Tällaisia tarvittaisiin lisää. Aion mainostaa kavereille. Hyvää työtä.
Valmentaja oli kannustava ja mukava ja hoiti hommansa hyvin.
Kiitos avusta kuluneen vuoden aikana.
Olen saanut projektin kautta paljon tietoa eri mahdollisuuksista ja muun muassa Osuuskunta Startista. Vaikka en saanutkaan projektin kautta vakituista työtä, sain tukea eri tilanteissa ja valmentaja
otti myös puolestani paljon kontakteja. Toivon, että löydän lähitulevaisuudessa vakituisen työn
omalta alaltani. Kokonaisuutena olen tyytyväinen projektiin, vaikka en sen kautta vakinaista työtä
löytänytkään. Koen kuitenkin, että valmentaja teki parhaansa auttaakseen minua.
Olen tyytyväinen että onnistuin saamaan palkkatyötä projektin kautta.
Työkokeiluun pääseminen onnistui nopeasti ja sovitut tapaamiset olivat hyödyllisiä.
Projektista oli paljon apua rasittavien kela ja työkkäri papereiden kanssa. Varastotyökokeilu varmasti
auttoi saamaan myöhemmin alan töitä.
Mukavat työntekijät, tuntui siltä että nuoriakin kohdellaan aikuismaisesti ja kuunnellaan omia ajatuksia ja toiveita eikä tuputeta sellaista mitä ei itse halua. Mahtavaa!
Mielestäni OTE-projekti on todella hyvä juttu, koska se saa nuoret menemään töihin/kouluun kotona
istumisen sijaan.
Hyvää jatkoa. Kiitos tuestasi.
Kiitos paljon avusta ja opastuksesta. Projektista oli paljon hyötyä monella tapaa.
Projektin ansiosta pääsin työkokeiluun paikkaan, jota en olisi muuten osannut hakea, koska en edes
tiennyt siitä ennen. Projektista osattiin ohjata työharjoitteluun joka sopi kuntoutuvalle ihmiselle.
Hyvä kokemus, tällaisia pitäisi olla, koska pääsee kokeilemaan erilaisia työpaikkoja ja katsomaan
mistä on kiinnostusta.
Olen tyytyväinen että pääsin kouluun.
Työllistämisprojekti auttoi tosi paljon. Toivottavasti se auttaa muitakin saamaan töitä tämän avulla.

-
Helpottaa työnhakua paljon, kun ei tarvitse itse tehdä kaikkea yksin.
Awesomenes! 100% Tyytyväinen <3 Kiitos, Thank you, Danke schön, Tack so mycket, Arigatou
gotzaimasu, Mercie <3”
7.3 Ryhmävalmennus
Ryhmävalmennuksessa saadut palautteet:
-
-
Jatkakaa samaan malliin!
Ottakaa yhtä positiivisia ja energisiä ohjaajia vastakin ryhmille!
Vaikka välillä tehtävät tuntuivat hankalilta, niin ne laittoivat miettimään asioita.
Sai tutustua uusiin ihmisiin ja erilaisia näkökulmia asioihin.
Enemmän nauruntäyteisiä päiviä!
Päivät sopivan pituisia, mutta enemmän päiviä eli pitempi ajanjakso. Oli hyödyllinen ja kiva!
Ihan mahtava projektityöntekijä Katja SUURET KIITOKSET! Huolehti, infosi, innosti ihan upeasti!
Apua sai hyvin! Hyvä kun saa apua vielä projektin loppuun asti . Enemmän ehkä vielä tietoa eri
aloilta.
Iso kiitos! Tämä oli mukava kokemus. Kivasti järjestetty, paljon tarpeellista tietoa tarjoamia luennoitsijoita, opin paljon. Tällä samalla tavalla kun jatkatte, tyytymättömiä asiakkaita tuskin tulee !
28
-
Kiitos paljon, oli mukavaa!
Mukava projekti. Tällaisia lisää. KIITOS!
Hyödyllistä kahden keskiset tapaamiset Katjan kanssa
Kiitos tällaisesta kurssista, näitä tulee järjestää lisää. Ja myöskin jonkunlainen ”jatkokurssi”, jossa ns.
vanha porukka pääsee vielä yhteen, jossa voisi olla jotain uusia asioita käsittelyssä.
Oli erittäin hyvä ryhmä ja erittäin hyvä kurssi ja erittäin hyvä vastaava Katja! Olen tyytyväinen.
Aloitan ihan sillä että lähdin mukaan hieman vastahakoisesti, koska on ollut huonoja kokemuksia
samantyyppisistä työvoimatoimiston järjestämistä tapahtumista, mutta yllätyin ehdottomasti positiivisesti. OTE-projektin henkilökunta oli mielestäni erittäin asiantuntevaa ja heistä oikeasti tuli ilmi
halu auttaa nuoria eikä vain tehdä työtä ilman tuloksia. Minulle jäi OTE-projektista ensisijaisesti positiivinen fiilis ja nimenomaan että tässä oltiin kerrankin yksilökohtaisesti henkilötasolla auttamassa
nuoria eikä vain marisemassa miksi töitä ei tule.
7.4 Monitoimijaverkosto
Monitoimijaverkoston arviointi toteutettiin toukokuussa 2013 ja syyskuussa 2014.
7.4.1 Toukokuu 2013
Ensimmäisessä arvioinnissa oli 10 numeerista kysymystä asteikolla 1-4 ja kuusi avointa kysymystä. Arvioinnit
sijoittuivat asteikolle 3,3-4,0.
OTE-projektin verkostotiedotus on toimivaa
Verkosto kokoontuu riittävän usein
Verkostokokoontumiset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia
OTE-projektin verkosto on tarpeeksi kattava ja laaja
OTE-projektin toimintamuodot ovat hyviä
Käytännön yhteistyö toimii OTE-projektin kanssa
Orimattilan työllisyydenhoitoverkoston käyttöön
tarvitaan sähköinen alusta mm. tiedonvaihtoon ja
avointen työpaikkojen ilmoittamiseen
OTE-projekti on ottanut kehittämisajatukseni huomioon
Orimattilan työllisyydenhoidon toimenpiteet ovat
monipuolistuneet OTE-projektin myötä
OTE-projektin kaltaiselle toiminnalle on mielestäni
tarvetta jatkossa Orimattilassa
4,0
3,7
3,8
3,9
3,8
3,9
3,3
3,6
3,4
3,8
Miten kehittäisit verkoston toimintaa?
-
Teemoja tapaamisiin, jolloin mukana voisi olla vierailijoita
Käytännössä työllistämispaikkoja avoimempaan jakoon: työvalmentajat voisivat tavata keskenään
aika-ajoin, samaa työtä kun tekevät
Kokoontuminen verkoston eri toimijoiden luona -> tutustutaan verkostojen toimintaympäristöihin
Verkosto toiminut mielestäni hyvin
Mitä tahoja toivoisit mukaan verkostoon?
-
Kaupungin päättäjiä voitaisiin kutsua vierailijoiksi
Kuntien kaikki toimijat (PHSOTEY esim. uupuu), oppilaitokset kivasti mukana
Mitä toimintamuotoja toivoisit lisää/kehitettävän?
-
Ympäristönvaihdokset hyviä, ideat helpommin irtoaa eri ympäristössä; alkulämmittelyt nopeampia
ihmisillä
29
-
Saisiko toimintaa/projektia entistä näkyvämmäksi orimattilalaisten keskuudessa? Jalkaudutaan uusiin kohteisiin missä asiakkaat ovat, esim. paikalliset pubit
Kehittämistoiveita käytännön yhteistyöstä?
-
Ollut aktiivista ja hyvää
On riittävää toiminnan onnistumisen kannalta jo nyt. Aina voi kehittää, mutta näinkin on ok.
Mitä muuta sähköinen alusta voi sisältää?
-
Voisi olla uusi tai vahvistaa jotakin jo olemassa olevaa. Tietoa koulutuksista, muista asiaan liittyvistä
hankkeista
Materiaalipankki ”alan jutut”. Kuvittelisin edesauttavan juuri paikallista toimintaa. TE-keskuksen info
haettava valtavasta tarjonnasta.
Työntekijäpankki, OTE-projektin esittely ns. markkinointivideo, jossa toimijatkin esittäytyvät
Tietoa Salpauksen alkavista koulutuksista ja vapaista opiskelupaikoista
Terveiseni OTE-projektitiimille:
-
-
-
Kiitos ja jatketaan
Jatkakaa kehittämistä samaan malliin
Kiitokset yhteistyöstä kaikille! Kanssanne on ollut mukava verkostoitua. Ja kiitos siitä, että olen saanut olla mukana kehittämässä kotikuntaa 
Projektin rinnalle toivoisin matalan kynnyksen työpajaa tai starttipajatoimintaa, joka toimisi esim. 3
x vko 4 h. Olisi mahdollisuus esim. suorittaa peruskoulun päättötodistus -> opetus esim. ostopalveluna
Ote on tärkeä juurikin yhteisesti koordinoivana tekijänä. Orimattilassa paljon toimijoita näissä työllistämishommissa (käytännössä huomaa ”oman” asiakaskunnan työllistämisen haasteen; toki muutkin asiat vaikuttavat. Jatketaan ihmeessä, jos rahoitukset jatkuvat.
Hyvää yhteistyötä, joka on tuottanut hedelmää
7.4.2 Syyskuu 2014
Toinen arviointi oli jaettu neljään eri osioon: verkosto, toimintamuodot, työllisyys ja vaikutukset. Jokaisessa
osiossa kysyttiin numeerisia palautteita asteikolla 1-4 ja avoimia kysymyksiä. Arvioinnit sijoittuivat asteikolle
3,1-3,7.
Verkosto
OTE-projektin verkostotiedotus on toimivaa
3,3
Verkoston toiminta on tiivistynyt OTE-projektin 3,4
myötä
Verkostokokoontumisia eri kokoonpanoilla tulee 3,7
jatkaa
30
Toimintamuodot
OTE-projektin yksilövalmennus on ollut toiminta- 3,7
muotona hyvä
OTE-projektin ryhmävalmennus on ollut toiminta- 3,3
muotona hyvä
OTE-projektin verkostokoordinaatio on ollut toimin- 3,6
tamuotona hyvä
Työllisyys
OTE-projektilla on tärkeä rooli Orimattilan työllisyydenhoidossa
OTE-projektin yksilövalmennuksella on huomattava
merkitys asiakkaiden työllistymisessä
OTE-projektin ryhmävalmennuksella on huomattava merkitys asiakkaiden työllistymisessä
OTE-projektin verkostokoordinoinnilla on huomattava merkitys asiakkaiden työllistymisessä/palveluiden saavutettavuudessa
3,7
3,5
3,1
3,2
Vaikutukset
Orimattilan työllisyydenhoidon toimenpiteet ovat 3,3
monipuolistuneet OTE-projektin myötä
OTE-projektin toiminta on vaikuttanut konkreetti- 3,3
sesti omaan työhöni palvelun tarjoajana/asiakasnäkökulmasta/kehittämisnäkökulmasta
Onko verkoston toiminnassa kehittämisen paikkoja tai puutteita?
-
Ihan hyvin toimivia kokoontumisia, aina saa vähän uutta tietoa, näkemystä, suuntaa, otetta omaan
työhön, uudistuksia, muutoksia tulossa puolin ja toisin
Mahdollisimman laaja paikallisten eri toimijoiden osallistuminen on hyvästä
Osallistuvuus
Informaatiokatkoksia hiukan, kentällä työtä tekevät pidettävä ajan tasalla
Toivotko verkoston olevan aktiivinen toimija vai tiedottamisen/koordinoinnin kohde?
-
Aktiivinen toimija
Kyllä, jatkakaa molempia kun on mennyt näin hyvin
Sekä että
Yhteistyö -> aktiivinen toimija
Aktiivinen toimija
Molempia
Aktiivinen toimija
Mitä toimintamuotoja toivoisit lisää/kehitettävän?
-
Kehittämistä, lisäyksiä vaikea näin sanoa. Kuunnellessa ryhmät ilmeisesti toiminut hyvin, jotakin tuloksia saatu.
Mainitse esimerkki miten OTE-projektin toiminta on vaikuttanut konkreettisesti omaan työhösi palvelun
tarjoajana/asiakasnäkökulmasta/kehittämisnäkökulmasta
-
vailla ammattitutkintoa tai keskenjääneitä on saatu koulutuksen pariin
31
-
Asiakaspaljous, yksilövalmennus, paikkojen etsiminen/löytäminen
Työn päällekkäisyyttä ei ole ollut/resurssien käyttö
Vahvistanut entisen yhteistyötahon kanssa tehtävän yhteistyön lisääntymisen toimijoiden tunnettavuuden kanssa
Prosessin katkeamattomuus esim. etsivä/sos.toimi -> yksilövalmentaja
Asiakkaan lähettäminen ohjattavaksi helpottaa paljon, käsitys asiakkaasta selkenee ja tarkentuu.
Mahdolliset työllistymisen esteet tulevat näkyviin.
Asiakasohjaus -> asiakkaiden mahdollisuus saada yksilöllistä tukea työllisyyspolkujen löytämisessä
Yhteistyötaho, jonka kanssa on saatu vietyä asiakasasioita eteenpäin
Asiakkaita ohjautunut toimintaan
Minkä palveluiden kehittämiseen Orimattilassa tulisi panostaa v. 2015?
-
Tässähän niitä esille tuli. Nuorten pajan asiaa varmasti eteenpäin vaan.
Pitää huoli monipuolisesta tarjonnasta työttömien tarpeiden mukaan
Paja ja yksilövalmennus
Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut (esim. päivätoiminta), nuorten työpajatoiminta
Riittävästi resursseja yksilö/työhönvalmennukseen
Sosiaalitoimen resurssit!!
TE-keskuksen palvelujen saatavuuden helpottamiseen välikätenä (toimisto Lahdessa)
Paja. Palvelut yhteen paikkaan, esim. paja tarjoaisi yhden luukun kautta (KELA, TE-toimisto, psyka,
terveyspalvelut, päihde jne.)
Työllisyyden edistäminen, kokonaisuuden koordinointi pitäisi olla jonkun ”näpeissä”
Ammattikoulutuksen koulupudokkaille matalan kynnyksen toimintaa paja-muodossa. Olisi johonkin
mihin ohjata, jos ei ole vielä kykenevä syystä tai toisesta ammattiopintoihin
Terveiseni OTE-tiimille:
-
-

On ollut mukavaa tehdä yhteistyötä, olette positiivisia ja ennakkoluulottomia
Hyvää työtä!
Pökköä pesään vaan: yhteistyön lisäämisen kanssa toimijoiden kanssa (raja-aitojen) on täällä tehtävää
Kiitos yhteistyöstä, hienosta työstä, jolla suunnaton merkitys päättäjien päätöksentekoon
Keep up with the good work!
Olette tehneet mielettömän hyvää ja perusteellista työtä. Etenkin ryhmissä on sisältöjen suunnittelussa otettu huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Olette verkostoituneet hyvin alueen toimijoiden kanssa!
Kiitos OTTEEN väki! Olette tehneet loistavaa työtä ja yhteistyö on toiminut hienosti!
Tsemppiä
8 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen
Orimattilan kaupungin oma ohjaus- ja työllistämismalli laaditaan ja otetaan käytäntöön
Työllistämisprojekti OTE:n projektitiimi on valmistellut koko hankekauden Orimattilan kaupungin työllisyyspalvelumallia (liite). Mallin valmisteluun on otettu mukaan laajasti paikallisia yhteistyöverkostoja. Ohjausmallin tavoitteena on, että asiakkaat saavat oikean palvelun oikeaan aikaan. Malli on esitelty kaupungin johdolle ensimmäisen kerran 3.6.2014. Mallissa esitettiin Orimattilan kaupungin oman työllisyysyksikön perustamista ja kolmen henkilöstöresurssin (työllisyyskoordinaattori, palveluohjaaja ja työhönvalmentaja) tarvetta. Malli on rakennettu mahdollisimman vähäisin henkilöstöresurssein kaupungin tiukentunut taloustilanne huomioon ottaen. Tavoitteena oli oman työllisyysyksikön perustaminen 1.5.2015 alkaen. Työllisyysyksikkö myy työhönvalmennuspalvelua Myrskylän kunnalle.
32
Syksyllä 2014 kaupunginhallitus vähensi mallista palveluohjaajan henkilöstöresurssin. Alkuvuodesta 2015
käytiin alustavat neuvottelut Pukkilan kunnan kanssa yhteisen työllisyysyksikön perustamisselvityksistä. Tavoitteena oli saada myös Myrskylä mukaan neuvotteluihin.
Huhtikuussa 2015 Orimattilan kaupungin työllisyysyksikön perustamisen ajankohta on vielä avoin. Hanke toivoo, että kaupunki hyödyntää hankekauden aikana kertyneen tiedon työllisyydenhoidosta ja luo mahdollisuuden alkuun saatetulle monitoimijaverkoston yhteistyölle.
Toimiva ja tuloksellinen yhteistyöverkosto
Työllistämisprojekti OTE kokosi hankekauden alussa työllisyydenhoidon toimijat ja muut asiasta kiinnostuneet verkostoksi. Verkoston kokoontumisia järjestettiin seitsemän, joista yksi oli vierailukäynti Loviisan Nuorten työpaja Pikku Pietarin Pihaan. Verkostoon kuuluivat TE-toimisto, aikuissosiaalityö, nuorisopalvelut, Tuoterengas, Startti-Center, Lahden Manna Yhdistys ry, Etevan kuntayhtymä, Ampun 4H ja Orimattilan seurakunta.
Monitoimijaverkoston toiminta oli aktiivista ja verkostossa jaettiin tietoa työllisyydenhoidosta ja työllistämisestä. Verkoston toiminnasta vastasi työllisyyskoordinaattori.
Hankekauden aikana verkoston toimijamäärä väheni, koska Lahden Manna Yhdistys ry ja Tuoterengas joutuivat lopettamaan toimintansa. Lahden Manna yhdistys ry:n toiminta hankaloitui TE-hallinnon palkkatukiuudistuksen myötä ja Tuoterenkaan osalta Orimattilan kaupunki ei tehnyt uutta ostopalvelusopimusta vuodelle
2015.
Etevan kuntayhtymän toimintakeskukset siirtyivät Peruspalvelukeskus Aavan hallinnointiin vuoden 2015
alusta.
Hanke suosittelee Orimattilan kaupunkia jatkamaan monitoimijaverkoston yhteistyötä ja kehottaa jatkossa
työllisyysyksikköä koordinoimaan monitoimijaverkostotyötä.
Toiminnan tuloksena kohderyhmän asiakkaat saavat työpaikan avoimilta työmarkkinoilta, koulutuspaikan, saavuttavat työmarkkinakelpoisuuden tai ohjataan muiden palvelujen piiriin.
Työllistämisprojekti OTE:n asiakkuudessa hankekauden aikana aloitti 147 asiakasta. Lähes kaikille asiakkaille
tehtiin palveluohjausta ja kartoitettiin mahdollinen muiden palvelujen tarve. Palkkatukisopimuksia tehtiin
avoimille työmarkkinoille 21 kpl, työpajoille seitsemän (7) kpl ja kaupungille neljä (4) kpl. Avoimille työmarkkinoille on tehty sopimuksia ilman palkkatukea yhteensä 36 kpl, joista yrityksiin 32 kpl, kaupungille kolme (3)
kpl ja seurakuntaan yksi (1) kpl. Ammatilliseen koulutukseen ohjattiin 27 henkilöä, joista 2. asteen koulutukseen (sis. ammatillisen erityisopetuksen) 20, korkea-asteelle kolme (3), muihin koulutuksiin neljä (4). Oppisopimuksista kolme (3) on tehty yritykseen ja kaksi (2) kaupungille. Eläkeselvittelyyn on ohjattu kolme (3)
asiakasta. Yrittäjäksi on ryhtynyt kolme (3) henkilöä.
Orimattilan työllisyys paranee, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta ja pysyy alle valtakunnallisen keskiarvon.
Hanke aloitti toukokuussa 2012 ja Suomessa alkoi taloudellinen taantuma 2012. Hankekauden aikana yleinen
työttömyysprosentti oli rajussa noususuhdanteessa valtakunnallisesti ja Orimattilassa erityisesti pitkäaikaistyöttömyys nousi huomattavasti. Ohjaus- ja sijoituspalvelujen puute aiheuttivat työttömien työnhakijoiden
luisumisen yli vuoden työttömyyteen ts. pitkäaikaistyöttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömyyden nousuun vaikuttivat myös Orimattilan oman TE-toimiston lakkauttaminen ja työnhakijoiden sähköisen asioinnin lisääminen.
Työllistämisprojekti OTE:n kokemuksen mukaan työttömyyden nousukehitystä ehkäistään parhaiten vahvoilla ohjaus- ja valmennuspalveluilla, palveluohjauksella, polutuksella ja monipuolisilla sijoitusmahdollisuuksilla julkiselle sektorille, välityömarkkinoille ja avoimille työmarkkinoille.
33
Työtoiminnan sisältöä, laatua, vaikuttavuutta ja avoimille työmarkkinoille ohjaamista osoittavia mittareita
kehitetään ja otetaan käyttöön siten, että työvoimapoliittiset ja sosiaalipoliittiset tavoitteet saavutetaan
nykyistä paremmin.
Työllistämisprojekti OTE on esittänyt työllisyyspalvelumallissa Orimattilan kaupungin osalta laskelmia aktiivija passiivitoimenpiteiden välillä. Aktiivitoimenpiteessä olevien osalta kaupunki ei maksa kunnan osuutta työmarkkinatuesta ollenkaan. Passiivituella olevista kunta maksaa 50 % yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen työmarkkinatukiuudistuksen johdosta kaupungin osuus työmarkkinatuesta nousee huomattavasti.
Passiivituki
Kuntaosuus/hlö/kk
Toimeentulotukimenot/
hlö/kk
KA hlö/kk
Menot/kk
v. 2014
348,95 €
95,26 €
138
61 300,98 €
v. 2015
300-999
pv (50 %)
1000 pv
(70 %)
348,95 €
488,53
95,26 €
95,26 €
147
112
yht. 259
65 298,87 €
65 384,48 €
130 683,35 €
Aktiivituki (kuntouttavassa työtoiminnassa tai
työkokeilussa)
Ei kuntaosuutta
95,26 €
74/147 (50%)
56/112 (70%)
Yht. 259
39 476,57 €
38 026,80 €
77 503,37 €
Säästö kuntaosuudessa
53 179,98 €
Kunnan maksuosuus passiivisesta työmarkkinatuesta
v. 2013 579 750 €
toteutuma v. 2014 707 775 €
ennuste v. 2015 1 298 360,04 €
Toimeentulotukimenot
toteuma v. 2014 2 115 413 €
(50 % kunnan vastuu)
Paikalliset työnantajat saadaan mukaan pohtimaan mahdollisuuksia palkata myös heikossa työmarkkinaasemassa olevia ja osatyökykyisiä henkilöitä vähemmän erityisosaamista vaativia, avustavia tehtäviä varten.
Työllistämisprojekti OTE on tehnyt hankekauden aikana yhteistyötä paikallisten yritysten ja työnantajien
kanssa. Orimattilan Yrittäjät ry on ollut aktiivisesti mukana verkostossa ja hankkeen ohjausryhmässä. Avustavien ja matalan kynnyksen tehtävien väheneminen on näkynyt hankekauden aikana niukoissa mahdollisuuksissa pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten sijoittumisessa työelämään. Avustavia tehtäviä ei juuri
enää ole ja työnantajat etsivät pääasiassa osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.
Työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia, joiden vähentämiseksi heitä ohjataan toimenpiteisiin.
Työllistämisprojekti OTE on tehnyt yhteistyötä Peruspalvelukeskus Aavan työttömien terveystarkastajan
kanssa. Yksilövalmennuksessa asiakas on täyttänyt Mitä kuuluu-elintapakyselyn ja tarvittaessa asiakas on ohjattu terveystarkastukseen. Työttömien terveystarkastukseen on ohjattu 25 asiakasta.
34
Vakiintunut käytäntö suosii työhönotossa nuorempia henkilöitä, joten toimintakulttuuria on myös pyrittävä muuttamaan ikääntyneempien kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi.
Työllistämisprojekti OTE on tehnyt aktiivisesti työtä sekä nuorten alle 25-vuotiaiden asiakkaiden että yli 25vuotiaiden työllistymismahdollisuuksien kartoittamiseksi. Asiakkaiden jakautuminen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien yksilövalmennukseen on mahdollistanut kyseisten kohderyhmien erityistarpeiden huomioimisen
ja vanhempien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien kartoituksen. Hankkeen kokemuksen mukaan
työtä on vielä paljon tehtävänä työnantajien ennakkoluulojen ja asenteiden muokkaamiseksi ikääntyvän väestön palkkaamisessa.
Työpaikkoja kohderyhmille haravoidaan
Kesällä 2012 hanke teetti sähköisen yrityskyselyn, jossa kysyttiin yritysten mahdollisuuksia työllistämiseen,
tukityöllistämiseen ja oppisopimuskoulutukseen. Lähetettyjä lomakkeita oli 410 ja vastauksia saatiin 43 kappaletta. Lisäksi projektitiimi vieraili paikallisissa ja Lahden alueen yrityksissä koko hankekauden ajan. Kokemuksen mukaan parhaimmat tulokset asiakkaiden sijoittumisen kannalta saatiin jalkautumalla yrityksiin ja
luomalla suoria kontakteja työnantajiin. Hankkeen tekemä työ on ollut hyvä alku kaupungin ja työnantajien
väliseen yhteistyöhön ja sitä kannattaa jatkaa kaupungin mahdollisen työllisyysyksikön kautta.
Projektitiimi on hankekauden ajan korostanut yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä työllisyydenhoidon
kannalta. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja yritysten YT-neuvottelut ovat aiheuttaneet sen, että
useat yritykset ovat joutuneet luopumaan osasta olemassa olevasta henkilökunnastaan, joten uusien henkilöiden työllistäminen on ollut hankalaa. Yhteiskuntavastuullisiksi toimijoiksi luokiteltavilla yrittäjillä merkittävimmät piirteet ovat olleet asenne, mahdolliset omat kokemukset ja ymmärrys työllisyydenhoidon tärkeydestä.
Yrittäjyystietouden lisääminen: lisätään tietoutta yrittäjyydestä, sisäisestä yrittäjyydestä ja sosiaalisen yrityksen perustamisesta.
Työllistämisprojekti OTE on tehnyt yhteistyötä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n pienyrittäjyyspalveluiden
kanssa. Hanke järjesti Startti-infon 15.11.2012 osuuskuntayrittäjyydestä yhteistyössä Lahden Startin ja Eurokangas OY:n kanssa. Infoon osallistui 12 henkilöä. Yrittäjyydestä kiinnostuneita asiakkaita on ohjattu sekä
pienyrittäjyyspalveluihin että Lahden Starttiin. Osuuskuntayrittäjäksi ryhtyi kaksi hankkeen asiakasta ja yksi
palkkatuella työllistynyt asiakas perusti palkkatukijakson jälkeen oman toiminimen. Työllistämisprojekti OTE
käynnisti Orimattilan työnhakijat ry:n Startti-Centerin ja Eurokangas OY:n väliset alihankintaneuvottelut.
Startti-Center perusti alihankintaompelimon vuonna 2013 ja työllisti kolme ompelijaa.
Sosiaalinen kirjanpitomalli: tiedonhankinta erilaisista seurantamalleista, joilla nuorten ja pitkäaikaistyöttömille kohdentuneet toimenpiteet vaikuttavat kaupungin talouteen, Orimattilan oman mallin kehittäminen pilottina verrokkikunnille.
Työllistämisprojekti OTE:n projektitiimi kartoitti sosiaalisen kirjanpidon käyttöä muilla työllisyys- ja työpajatoimijoilla. Kokemuksen mukaan käyttö on vähäistä. Mikäli kirjanpitoon halutaan jatkossa tutustua tarkemmin, esimerkiksi Helsingin kaupungin Uusix-verstas on tehnyt sosiaalisen tilinpäätöksen vuosina 2008-2012.
Etäyhteydet ovat säännöllisessä käytössä alueellisten palvelujen saatavuudessa.
Orimattilan kaupungin ja Työllistämisprojekti OTE:n käyttöön hankittiin videoneuvottelulaitteisto syksyllä
2014. Laitteet olivat yhteensopivat Hämeen TE-toimiston laitteiston kanssa.
Yhteydenotot:
25.9.2014
kokeiluyhteys Hämeen TE-toimistoon
2.10.2014 ja 15.10.2014
ryhmävalmennuksessa, aiheena verkkoneuvojan info TE-hallinnon sähköisistä palveluista
4.12.2014
hankkeen tiedotustilaisuus TE-toimiston henkilöstölle
35
26.1.2015
kokeiluyhteys Hämeen TE-toimistoon aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan ja projektitiimin kanssa
Hankkeen tavoitteena oli saada kaupungin videoneuvottelulaitteisto aktiiviseen käyttöön. Hankeen omissa
toiminnoissa laitteiston käyttö todettiin sujuvaksi ja vaivattomaksi. Kokeiluihin osallistuneet asiakkaat pitivät
asiointia laitteiston kautta miellyttävänä sekä aikaa että rahaa säästävänä. TE-toimiston aktivointisuunnitelmien teko loppui Orimattilassa vuoden 2015 alussa, jonka myötä lähipalvelu loppui. Etäyhteys on vuonna
2015 ainoa palvelumuoto, jota TE-toimisto tarjoaa ympäristökunnille nuorten palveluneuvontaa lukuun ottamatta. Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityöhön hankittiin videoneuvottelulaitteisto keväällä 2015,
joten kaupungin laitteistolle ei ole tarvetta aikuissosiaalityön asiakastyössä.
Hanke suosittelee videoneuvottelulaitteiston hyödyntämistä työllisyysyksikön asiakastyössä ja kaupungin
muissa palveluissa.
Työn organisointi: heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kartoitukset ja osallistujien yksilöllisten työllistymisprosessien suunnittelu ja toimeenpano. Kohderyhmä kartoitetaan yhteistyössä työvoimaja sosiaaliviranomaisten kanssa ja jokaiselle laaditaan yksilöllinen toimenpidesuunnitelma ja ohjaus.
Työllistämisprojekti OTE:n toimintamuodot ovat olleet työttömien työnhakijoiden yksilö- ja ryhmävalmennus. Jokaiselle asiakkuuteen tulleelle on tehty alkukartoitus. Tavoitteena on ollut saada hankkeen asiakkuuteen henkilöitä, joilla on realistiset mahdollisuudet ja motivaatio työllistyä. Yhteistyöverkosto on ohjannut
hankkeeseen henkilöitä hyvin eri lähtökohdista. Esteenä asiakkuudelle ovat olleet hoitamattomat mielenterveys- ja päihdeongelmat, terveysongelmat, työkyvyttömyys ja motivaation puute. Tällöin asiakas on ohjattu
toisen palvelun piiriin. Asiakkaiden lähtökohtien moninaisuus johtuu projektitiimin kokemuksen mukaan
siitä, että työllistämistoimenpiteet ovat olleet puutteelliset, eikä verkostolla ole ollut tahoa, jonne asiakkaita
ohjata. Tämä näkyy myös siinä, että projektin aloitettua elokuussa 2012 asiakastyönsä, asiakkuudessa oli
vuoden lopussa jo 51 henkilöä. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaalle on tehty henkilökohtainen valmennussuunnitelma, johon on määritelty asiakkaan tavoitteet. Asiakkuuden pituudet vaihtelivat muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.
Seinätön työpaja: paikkariippumaton mahdollisuus työpajatoimintaan. Otetaan käyttöön malli, jossa liikkuvuus ei ole toimintaan osallistumisen este myöskään projektin joihinkin muihin toimenpiteisiin. Työpajatoiminnassa selvitetään myös nuorten luovan toiminnan työpajan perustamista.
Työllistämisprojekti OTE:n toiminta on ollut varsinkin alle 25-vuotiaiden yksilövalmennuksen osalta seinätöntä työpajatoimintaa. Nuoret ovat ohjautuneet työkokeiluihin paikallisiin yrityksiin. Projektitiimi suosittelee seinättömän valmennuksen käyttöä seinällisen työpajatoiminnan rinnalla varsinkin nuorten työllistämisessä.
Työpaikan hankinta: hankeorganisaatio etsii työmahdollisuuksia ja valmentaa asiakkaiden oman osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien tuntemista, oman osaamisen tuotteistamista ja kannustaa omaehtoiseen työn etsimiseen. Työllistymisedellytyksiä ja – mahdollisuuksia kartoitetaan välityömarkkinoiden
kanssa yhteistyössä luotavan valmennusryhmätoiminnan kautta.
Työllistämisprojekti OTE:n toiminta on perustunut valmennusprosessiin sekä yksilö- että ryhmävalmennuksessa.
Ryhmävalmennuksen kehittäminen: ryhmävalmennusmallin suunnittelu, kehittäminen ja luominen yhteistyössä välityömarkkinoiden kanssa
Työllistämisprojekti OTE:ssa aloitti ryhmävalmentaja marraskuussa 2013. Vuonna 2014 toteutettiin kolme eri
valmennusryhmää, joihin osallistui yhteensä 24 asiakasta.
Koulutus: koulutussuunnittelu ja koulutuksen hankinta osaamisen kehittämiseksi työpaikkatarjontaa vastaavaksi ja nuorten lyhytjänteisempään opiskeluun. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa, joustavat
ja lyhyemmät opiskelujaksot (täydennyskoulutus-tvpol-koulutus), mallintaminen, näyttötutkinto-osiot,
36
opiskelun aloittamisen kynnyksen ylittäminen pienellä opiskeluosiolla (täsmäkoulutukset, oppisopimukset, yhteishankintakoulutukset, valmentava koulutus). Ryhmävalmennusmalli sisältää myös koulutuksellisen osion ja ryhmävalmentajan palvelut.
Työllistämisprojekti OTE:n asiakkaista kolmannes oli pelkän peruskoulupohjan varassa. Toinen suuri ryhmä
oli 2. asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet. Osalla ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli vanhentunut koulutus tai he eivät kyenneet työllistymään tutkinnolla. Työllistämisprojekti OTE on tehnyt hyvää yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa, joka on tarjonnut muun muassa opintoneuvontaa, räätälöityjä koulutuksia, tutkinnon suorittamismahdollisuuksia sekä valmentavia koulutuksia asiakkaille. Lisäksi oppisopimuskoulutukset on järjestetty Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Orimattilassa etuna on, että Salpaus tarjoaa koulutusta Orimattilan toimipisteessä lähietäisyydellä keskustasta.
Osaamistason päivittäminen: Asiakkaiden osaamistason päivittäminen ja monipuolistaminen työnantajien tarpeita vastaaviksi.
Työllistämisprojekti OTE:n yksilövalmennuksessa kartoitettiin asiakkaiden osaamistasoa ja lisäkoulutustarvetta. Osalla asiakkaista oli vanhentunut tutkinto. Osaamiskartoitukset ovat tärkeä valmennustoimenpide ja
hanketiimi suosittelee resursseja työllisyysyksikköön osaamiskartoituksen teettämiseksi asiakkailla.
Yhteistyö: monitoimijoiden yhteistyöverkoston kokoaminen, toiminnan suunnittelu ja ylläpito, yhdessä
sovittujen toimenpiteiden toteutumisen palautteet ja arviointi. Yhteistyö ja kokemusten sekä hyvien käytäntöjen vaihto sekä tehtävien koordinointi ja synergia Orimattilassa jo pitkään toimineen Startti-Centerin
ja sen toimintamallin kanssa päällekkäistoimintojen estämiseksi.
Työllistämisprojekti OTE on rakentanut keskeisistä toimijoista koostuvan monitoimijaverkoston Orimattilaan.
Projektitiimi on myös ideoinut ja tukenut Startti-Centerin toiminnan kehittämistä sekä uuden ESR-hankkeen
rahoituksen hakemista vuonna 2015.
Sähköisten alustojen luonti: asiakasrekisterin luominen hankehenkilöstön käyttöön ja yhteisen portaalin
rakentaminen monitoimijaverkoston käyttöön.
Työllistämisprojekti OTE käytti hankekauden ajan työpajoille suunniteltua PARty-ohjelmaa. Ohjelma ei täysin
palvellut hankkeen tarpeita asiakasrekisterin luomisessa, joten syksyllä 2014 alettiin suunnitella oman asiakasrekisterijärjestelmän rakentamista Sharepoint-palveluun. Access-pohjainen asiakasrekisterijärjestelmä
ASTE luotiin Sharepoint-palveluun yhteistyössä Aamos OY:n kanssa ja se valmistui keväällä 2015. Asiakasrekisterijärjestelmä on välttämättömyys työllisyysyksikön toiminnassa.
Sähköisen portaalin luomista monitoimijaverkoston käyttöön ideoitiin hankekauden aikana, mutta sen käyttötarkoitus ja funktio jäivät vielä avoimeksi. Työllistämisprojekti OTE suosittelee ideoinnin jatkamista esimerkiksi työkokeilu- ja palkkatukipaikkojen sekä kuntouttavan paikkojen portaaliksi yhteistyössä verkoston
kanssa.
Nuorten ohjausmallin luominen: nuorten systemaattinen ja oikea-aikainen ohjaus, palveluiden saatavuus
Työllistämisprojekti OTE:n alle 25-vuotiaiden yksilövalmennuksen tavoitteena oli ohjata asiakkaat työelämään, koulutukseen tai muihin palveluihin. Yksilövalmennuksen rinnalla projektitiimi teki huomioita Orimattilan nuorten palveluista ja niiden tarpeesta. Matalan kynnyksen toimintaa ei ole, eikä esimerkiksi etsivällä
nuorisotyöllä ole jatkosijoitusmahdollisuuksia. Projektitiimi esitti matalan kynnyksen nuorten työpajatoiminnan perustamista Orimattilaan, jonka yhteyteen suunniteltaisiin nuorten ohjauspalvelut ja seinätön valmennusmalli. Orimattilan nuorisopalvelut on hakenut nuorten työpajatoiminnan perustamiseksi syksyllä 2015 rahoitusta Aluehallintovirastosta.
37
9 Ongelmat ja suositukset
9.1 Työttömyyden ja aktivointiasteen muutoskehitys
Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsausten mukaan Orimattilan alueen työttömyysaste on ollut nousussa
koko hankekauden ajan. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt huomattavasti. Taulukossa vertailuajankohdaksi on otettu kunkin vuoden toukokuu.
Ajankohta
Työttömyysaste
Työttömät
työnhakijat
5/2012
5/2013
5/2014
1/2015
9,3
10,1
12,1
15,2
705
771
924
1160
Alle 25-vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät
työttömät
(yli 1v.työttömän olleet)
90
174
79
222
99
301
123
404
Toukokuusta 2012 tammikuuhun 2015 Orimattilan työttömyysprosentti on noussut 63,4 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on noussut 36,6 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä 123,18 %. Työttömyysaste ja työttömien työnhakijoiden määrä on noussut hankkeen tekemästä valmennustyöstä huolimatta, koska Suomi
ajautui taloudelliseen taantumaan syksyllä 2012. Heikentynyt taloudellinen tilanne ja yritysten YT-neuvottelut lisäsivät työttömien määrää ja vähensivät mahdollisuuksia työttömien työnhakijoiden työllistyä avoimille
työmarkkinoille. Lisäksi TE-toimiston organisaatiomuutoksen myötä työttömien työnhakijoiden työttömyys
ei katkea, vaan se on voimassa toistaiseksi. Näin ollen tilastot näyttävät todellisuuteen pohjautuvan työttömien määrän, koska ihmiset eivät putoa pois tilastoinnista.
Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta
työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta. Aktiivisiin palveluihin luetaan palkkatuilla työllistetyt, työ- ja koulutuskokeilussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, valmennuksissa olevat, työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat sekä kuntouttavassa
työtoiminnassa olevat. Laskenta-ajankohdaksi on otettu toukokuu.
Ajankohta
5/2012
5/2013
5/2014
1/2015
Aktivointiaste
32,7
29,8
20,3
15,0
Orimattilan alueen aktivointiasteen rajuun laskuun vaikuttavat TE-hallinnon Orimattilan toimipisteen lakkauttaminen, palvelujen puute, kuntouttavan työtoiminnan vähäisyys ja aktivointisuunnitelmien teon vähentyminen vuonna 2015.
9.2 TE-hallinnon vaikutukset
TE-toimiston Orimattilan toimipiste lakkautettiin vuodenvaihteessa 2013. TE-hallinnon organisaatiomuutoksen myötä vahvistettiin sähköisiä palveluja ja työttömiä työnhakijoita palveltiin pääasiassa sähköisesti. Henkilökohtaista palvelua tarvitsevien työttömien työnhakijoiden asiointimatka piteni Lahteen. Työharjoittelu ja
työelämävalmennus muuttuivat vuodenvaihteessa 2013 työkokeiluksi. Kriteerit muuttuivat ja varsinkin vastavalmistuneiden pääsyä työkokeiluun rajoitettiin. Kesällä 2014 työkokeilu-lainsäädäntö tiukentui ja yritysten
sekä työnantajien tuli tarjota työtä ensin osa-aikaisille työntekijöille, ennen kuin työkokeilija voitiin ottaa kokeiluun. Samoin tiukentui mahdollisuus palkkatukityöllistämiseen. Vuoden 2015 alussa TE-hallinnon palkkatukisäädökset muuttuivat ja tukityöllistämiseen suunnattuja varoja vähennettiin Hämeen TE-toimiston
osalta. Kriteerit saada palkkatukea tiukentuivat ja sitä kohdennettiin tiettyihin asiakaskohderyhmiin. Kriteerien muuttumisen myötä Orimattilassa merkittävänä palkkatukityöllistäjänä toiminut Lahden Manna Yhdistys
RY joutui lopettamaan toimintansa. Vuoden 2015 alussa aktivointisuunnitelmien teko loppui TE-toimiston
38
osalta Orimattilassa. Aktivointisuunnitelmien (työllistymissuunnitelmien) teko keskitetään Monialaiseen yhteispalvelu TYP:iin vuonna 2016.
9.3 Huomioita asiakastyöstä
Projekteissa on aina myös asiakkaita koskevat tulostavoitteet ja usein ainoa varteenotettava mittari on
kuinka monta on työllistynyt projektin aikana. Käytännön tason työntekijää usein alitajuntaisesti ohjaa ajatus
nopeasta työllistämisestä, jotta tulokset näyttävät hyviltä ja pääorganisaatio kiittää. Milloin päästäisiin tästä
määrällisestä ajattelusta laadulliseen ajatteluun? Työllistymistavoite on monille pitkään työttömänä olleille
liian iso tavoite. Usein suoraviivainen, vain työllisyyteen tähtäävä tavoite voi estää pitkäaikaistyöttömien kuntoutumisen työmarkkinoille, mikäli kuntoutumisprosessille ei anneta riittävästi aikaa. Uusi epäonnistuminen
työpaikalla saattaa viedä lopullisesti työttömän itsetunnon ja johtaa vielä pahempaan negatiiviiseen syrjäytymiskierteeseen.
Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein monia työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä mm. fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat, vajaakuntoisuus, sosiaaliset ongelmat, päihdeongelmat ja taloudelliset ongelmat.
Olennaista on, että riittävällä alkukartoituksella päästään kiinni kunkin yksilön kohdalla työllistymistä estäviin
asioihin ja pyritään ratkomaan niitä askel kerrallaan, jotta pidemmän ajan tavoite eli työllistyminen mahdollistuisi.
Mitä pidempään ihminen on työttömänä vailla toimenpiteitä, sitä vaikeampaa työllistyminen jatkossa on.
Pitkäaikaistyöttömien kanssa työtä tehdessä jää usein miettimään, miksi asiakkaiden tilanteisiin ei puututa
silloin, kun ihmisellä on vielä elämä jotenkin hallinnassa. TE-toimiston toimenpiteet tähtäävät usein siihen,
että vasta pitkäaikaistyöttömille voidaan myöntää työllistämistä tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteet tulevat
useille liian myöhään ja vaativat huomattavasti enemmän resursseja, kuin jos tilanteeseen puututtaisiin silloin, kun asioille on vielä jotakin tehtävissä. Kuntien sosiaalityö on ylikuormitettu korjaavalla työllä, eikä ennaltaehkäisevään työhön riitä resursseja.
Asiakaspolun joustavan etenemisen kannalta on tärkeää, että lähettäjätahot eivät siirrä asiakkuuksia yksilövalmentajalle, vaan tahot olisivat koko prosessin ajan mukana asiakastyössä omalla panoksellaan. Lähettäjätaho huolehtii siitä, että ohjatessaan asiakasta työllisyyspalveluihin, olennainen asiakasta koskeva tieto on
yksilövalmentajan käytettävissä. Tietosuojaan vetoaminen ei ole riittävä syy olla välittämättä asiakkaasta
olennaisia tietoja, koska saattaen vaihtaessa tietojen vaihtaminen käy joustavasti asiakkaan ollessa mukana
tilanteessa.
Jatkossa olisi hyvä pohtia, mitä tietoja tulisi jakaa asiakkaan ohjautuessa työllisyyspalveluihin. Tällaisia tietoja
voisi olla mm. terveydentilaan liittyvät tiedot niiden vaikuttaessa työnhakemiseen sekä oppimiseen liittyvät
tiedot. Olisi hyvä tietää myös taloudelliseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä (harkinnanvarainen toimeentulotuki, ulosotossa olevat velat, velkasaneeraus jne.). Lisäksi valmennusprosessin alkaessa tulee tietää asiakkaan
hoitotahot ja henkilöt, joihin voidaan olla yhteydessä, työllistämissuunnitelmat, työkokeilu- ja palkkatukimahdollisuudet, aiemmin tehdyt toimenpiteet ja kokemukset niistä. Verkoston käytössä olevat yhteiset asiakas- ja työnantajarekisterit helpottaisivat omalta osaltaan tietojen siirtoa.
Asiakkaiden määrä valmentajaa kohden riippuu siitä, miten systemaattisesti asiakkaat ohjautuvat. Aktiiviasiakkuudessa olevien sopiva määrä on 15-20 henkeä, jotta intensiivinen tapaaminen asiakkuuden alussa
mahdollistuisi. Kutakin asiakasta olisi hyvä tavata esim. 2–3 kuukauden ajan viikoittain, jotta asiakkaan ja
valmentajan välille muodostuu luottamuksellinen ja hyvä suhde. Tämä antaa hyvän perustan tehtävälle yhteistyölle.
Asiakkaan askeleet tulisi sujua työllisyyspolulla mahdollisimman joustavasti, joten eri palveluntuottajien toiminnan tulee olla läpinäkyvää, yhteiseen tavoitteeseen pyrkivää ja joustavaa. Hankekauden aikana Orimattilassa on toiminut Startti-Centerin ja Tuoterenkaan työpajat, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee myös
jatkossa kehittää. Vuoden 2015 alussa Työhönvalmennus Valma OY:ksi muuttunut Tuoterengas ei tarjoa enää
39
valmennuspalveluita Orimattilassa, koska kaupunki ei tehnyt ostopalvelusopimusta. Hanketiimi näkee valmennuspalveluiden ostopalveluiden poistumisen asiakkaiden työllisyyspolun rakentumisen kannalta huomattavana heikennyksenä.
Startti-Center on hakenut vuonna 2015 ESR-hanketta, jonka tavoitteena on saada erityisesti lisäresursseja
työelämään valmennukseen. Pitkään työttömänä olleilla henkilöillä on usein huonontunut itsetunto, epäonnistumisen pelko ja pystyvyyden tunteen alenema. Olisi hyvä, jos olisi olemassa paikka, jossa voisi rauhassa
kokeilla ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ennen kuin lähtee hakeutumaan avoimille työmarkkinoille. Pajajakson lisäksi tarvitaan myös muita 3. sektorin toimijoita, jotka voivat tarjota työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja
työttömille. Myös Orimattilan kaupungin sekä Peruspalvelukeskus Aavan on otettava suurempi vastuu pitkäaikaistyöttömien eteenpäin ohjaamisesta.
Te–hallinnon uudistukset ovat siirtäneet kunnille huomattavasti enemmän vastuuta. Käytännön tasolla työskennellessä jää suuri huoli siitä, mikä on tulevaisuudessa pitkäaikaistyöttömien määrä, kun TE-toimiston palvelut tuntuvat jäävän jo työttömyyden alkuvaiheessa torsoiksi. Pelkät puhelinkontaktit kerran vuodessa ja
sähköiset asioinnit eivät auta asiakasta, jonka elämä on työttömyyden kohdatessa suistunut raiteiltaan. Alkuvaiheessa pitäisi erityisesti osata kuulla asiakkaan hätä ja avata sen taustalla olevat solmut sekä tarvittaessa ohjata oikeaan palveluun, jotta kuntoutumisprosessi voisi käynnistyä mahdollisimman nopeasti.
Kuntien rooli tulee työllisyyden hoidossa olemaan haasteellinen. Koska työllistämispolulle tarvitaan usein ennen avoimille markkinoille työllistymistä työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja, tulisi kuntien panostaa tukityöpaikkojen tarjoamiseen. Matalan kynnyksen työpaikkoja on työttömien määrä huomioiden liian vähän. On
todettu, että kuntien kannalta kaikki pitkäaikaistyöttömille tarjotut palkkatukityöpaikat tai ammatilliseen
koulutuksen ohjaukset tuovat säästöjä myös toimeentulotukimenoihin.
Haasteena on myös se, miten kytkeä tuleva Monialainen yhteispalvelu sekä Peruspalvelukeskus Aavan toimintakeskus kaupungin työllistämispalveluihin siten, että ei tule päällekkäistä toimintaa ja asiakkaat ohjautuvat suoraan oikeaan palveluun. Projektitiimin kokemuksen mukaan asiakkaat ovat kuin lastut laineilla,
vailla suuntaa ja tietoa, mihin ovat menossa. Heitä kierrätetään paikasta toiseen, mutta kukaan ei ota kunnolla koppia asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisesta. Yhteistyön tekemiseen ja yhteisen päämäärän
eteen tulisi jatkossa varata resursseja.
9.4 Huomioita yritysyhteistyöstä
Vuonna 2012 alkanut taloudellinen taantuma vaikutti huomattavasti yritysten työllistämismahdollisuuksiin.
Yritysten lomautukset ja YT-neuvottelut estivät osassa yrityksiä työkokeilut ja palkkatukityöt. Lisäksi tiukentuneet työkokeilu- ja palkkatukisäädökset vaikeuttivat asiakkaiden ohjautumista yrityksiin. Lisäksi työlainsäädäntö vaikeuttaa työkokeilijoiden ohjautumista yrityksiin, joissa työskentelee osa-aikaisia työntekijöitä.
Koska Työllistämisprojekti OTE:n toiminta oli uutta, paikalliset yrittäjät ottivat melko harvoin itse yhteyttä ja
tarjosivat työkokeilu- tai palkkatukipaikkaa. Toiminnan vakinaistaminen mahdollistaisi pitkäjänteisemmän ja
pysyvämmän työskentelyn paikallisten työnantajien kanssa. Näin myös tieto työllisyystoimijoiden tarjoamista
mahdollisuuksista lisääntyisi. Usein työnantajilla on tietämättömyyttä ja pelkoja siitä, että tukityöllistetty sitoo liikaa resursseja työpaikalla. Heillä saattaa myös olla edellisiä huonoja kokemuksia työttömistä. Yrittäjät
ovat usein myös liian kiireisiä ja työtehtävien räätälöinti yrityksessä vaatisi työnantajalta ja työyhteisöltä pohtimista, voitaisiinko eri työpisteistä irrottaa avustavia tehtäviä työkokeilu- tai palkkatukityöksi. Pitkään työttömänä olleen arkuus, itsetunnon alenema, pystyvyyden tunteen huononeminen ja sosiaalisten taitojen
puute eivät edesauta työttömän sopeutumista työyhteisöön. Työnantajan ja työyhteisön vastaan tuleminen
hyvän perehdytyksen ja työyhteisöön sopeuttamisen puitteissa voi luoda hyvän pohjan työttömän työnhakijan itsetunto ja pystyvyyden tunteen kohenemiseksi. Työnantajan antama huomio ja positiivinen palaute on
pitkään työttömänä olleelle parasta mahdollista lääkettä.
40
Projektitiimin kokemuksen mukaan moni pienyrittäjä koki TE-toimiston byrokratian kohtuuttomaksi ja aikaa
vieväksi, mikä oli pois päivittäisestä yritystoiminnasta. Lomakkeiden täyttäminen ja niiden virkakieli oli usein
työnantajien mielestä vaikeaselkoista. Myös TE-toimiston uudistus on huonontanut yrittäjien yhteistyötä TEtoimiston kanssa. Työnantajilta tuli paljon kommentteja siitä, että TE-toimistosta ei saa ketään kiinni eivätkä
he tiedä kuka hoitaa heidän asioitaan. Osa pienyrittäjistä ei halunnut käyttää sähköisiä palveluja, mikä olisi
vaatinut heiltä paneutumista TE- toimiston sähköisiin palvelumuotoihin.
Hankaluutena hankekauden ajan koettiin myös sähköisen yritystietokannan ja monitoimijaverkoston käyttöön soveltuvan tehtäväpankin puuttuminen.
10 Innovatiivisuus, hyvät käytännöt ja esitykset jatkosta
10.1 Mikä toimi asiakastyössä?
Asiakkaita ohjautui projektiin eri lähettäjätahojen kautta ja itseohjautuen koko projektin ajan. Loppuvaiheessa uusia asiakkaita ei voitu enää ottaa, koska valmennusprosessi kohti työelämää on yleensä monta vaihetta sisältävä ja kestää n. 4 -6 kk. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien yksilövalmentajan vaihdoksen sekä hankkeen
kahden jatkoajan hakemisen vuoksi asiakastyö keskeytyi useaan otteeseen. Työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi olisikin tärkeää rakentaa pysyvät rakenteet valmennustyöhön. Näitä rakenteita ei luoda
määräaikaisuuksilla.
Niiden asiakkaiden kohdalla, joilla oli selkeä hoitokontakti esim. psykiatriselle poliklinikalle tai terveysaseman
psykologille, valmentajalla oli mahdollisuus konsultoida asiantuntijoita joko puhelimitse tai yhteispalaverin
puitteissa. Moniammatillisen yhteistyön merkitys on erityisesti näiden asiakkaiden tilanteiden etenemisen
kannalta hyödyllistä, jotta asiakkaaseen kohdistettavat ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ajoittuvat oikeaaikaisesti ja palvelut olisivat oikeansuuntaisia asiakkaan tilanne huomioiden. Yhteistyö terveydenhuollon
kanssa oli toimivaa ja valmentajat kokivat olevansa osa asiakkaan kuntoutusprosessia.
TE–toimiston siirryttyä Lahteen oli ensiarvoisen tärkeää nimetä Orimattilalle omat TE-toimiston yhdyshenkilöt. Heiltä saatiin suhteellisen nopeasti tietoa sekä asiakkaan että työnantajan palveluihin liittyviin kysymyksiin. Henkilökohtaiset puhelinnumerot TE-toimiston eri asiantuntijoille ovat valmentajan työssä aikaa säästävä palvelu, josta myös TE-toimiston asiakkaat hyötyivät. Myös jatkossa eri toimijoiden verkottumisella ja
henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä asiakkaiden tilanteiden joustavuuden ja tavoitteellisuuden edistämiseksi.
Verkostot ovat rohkaistuneet ottamaan yhteyttä projektiin erilaisissa asioissa ja kynnys on ollut riittävän matala. Kehittämistyötä ovat edesauttaneet myös Työllistämisprojekti OTE:n tiimin hyvä keskinäinen yhteistyö,
joka on madaltanut myös yhteistyöverkostojen kynnystä tuoda kehittämistarpeita esille.
Orimattilan kaupunki on mahdollistanut hyvät ja asianmukaiset tilat sekä suonut myös mahdollisuudet kaupungintalon kokoustilojen käyttöön. Kaupunki on myös mahdollistanut hallintoverkkoon pääsemisen ja tarpeellisten tietojen tallentamisen turvallisesti. Kaupunki on lisäksi tarjonnut työkokeilupaikkoja, muutamia
palkkatukipaikkoja ja oppisopimuskoulutusta.
10.2 Hyvät käytännöt yritysten kanssa
Työllistämisprojekti OTE:n projektitiimi kontaktoi paikallisia yrityksiä ja työnantajia koko hankekauden ajan.
Parhaiten työkokeilut ja palkkatukityö onnistuivat niiden työnantajien kanssa, joiden tarpeisiin oli tutustuttu
etukäteen ilman asiakasta. Paras menettelytapa ensikontaktin luomiseksi työnantajaan oli sopia puhelimessa
henkilökohtaisesta tapaamisesta ja yritykseen tutustumisesta. Yhteyksiä yrityksiin otettiin myös asiakaslähtöisesti, eli paikka etsittiin asiakkaan tarpeen mukaan. Myös tässä toimintatavassa koettiin useita onnistumisia. Suuri merkitys oli myös sillä, satuttiinko ottamaan yhteyttä yrityksen kannalta oikeana ajankohtana.
Työnantajat suhtautuivat pääsääntöisesti asiakkaisiin hyvin ja antoivat tarvittaessa toisen mahdollisuuden,
jos ensimmäinen mahdollisuus jostain syystä ei onnistunut.
41
Onnistuneet työkokeilut ja työllistymiset mahdollistivat sen, että jatkossa yhteistyön mahdollisuudet olivat
olemassa. Onnistumisen edesauttamiseksi vaikuttaa paljon, kuinka hyvin asiakas ja hänen vahvuutensa sekä
kehittämisalueensa tunnetaan. Mikäli asiakasta ei tunneta riittävän hyvin, saattaa syntyä epäonnistumisia.
Epäonnistumiset ovat ikäviä sekä asiakkaalle että työnantajalle. Hyvänä koettiin myös se, että valmentajalle
voi aina soittaa, jos työpaikalla tuli vastaan joitakin haasteita työkokeilijan tai työllistetyn kanssa.
Useat yritykset ja työnantajat tarvitsivat apua myös työkokeilu- ja palkkatukisopimusten täyttämisessä. Yksilövalmentajan asiantuntemus TE-toimiston toimenpiteiden käynnistämisessä oli työkokeilu- ja palkkatukipaikkojen hankkimiseksi tärkeää. Työnantajat kokivat myös yhteistyön TE–toimiston kanssa toimivan tehokkaammin valmentajan hoitaessa paperityöt. Lisäksi valmentajat ja työllisyyskoordinaattori auttoivat työnantajia hakemusten täyttämisessä myös ilman asiakkuutta, eli työnantajalla oli sopiva henkilö jo valmiina. Työnantajat pitivät projektitiimin antamaa yleistä ohjausta, neuvontaa ja tukea hyvänä paikallisena palveluna.
10.3 Kokemukset ryhmävalmennuksesta
Ryhmävalmennus oli uusi toimintatapa yksilövalmennuksen rinnalla ja projektityöskentely antoi mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kokeiluja. Osallistuminen projektin toimintaan ja ryhmävalmennukseen oli täysin
vapaaehtoista asiakkaille. Tämä tarkoitti sitä, että mukaan tulleilla oli jo jonkinlainen motivaatio olemassa ja
lähtötilanne yhteistyölle oli otollinen. Toisaalta täysi vapaaehtoisuus saa monet varmasti pohtimaan ”Mitä
minä tästä hyödyn?”. Ryhmässä mukana olleet eivät hyötyneet osallistumisestaan rahallisesti eikä osallistuminen ollut ns. aktivointitoimi. Heidän työnhakunsa sekä olemassa olevat tukimuodot säilyivät entisellään.
Erityisesti useiden nuorten kohdalla vapaaehtoinen sitoutuminen on haastavaa. Nuori elää usein niin täysillä
juuri tätä hetkeä, että pitkäjänteinen suunnitelmallinen toiminta ja tulevaisuuteen tähtäys tuntuvat ylitsepääsemättömiltä asioilta.
Läheskään kaikille ryhmämuotoinen työskentely ei sovi. Erilaiset sosiaaliset pelot ja oma epävarmuus voivat
aiheuttaa liian suuren kuormituksen. Jokaisen ryhmävalmennuksen aikana muutama keskeytti valmennuksen. Kaikkiin kolmeen ryhmään alkuilmoittautuneita oli yhteensä 32, mutta lopulta varsinaisiin valmennuksiin
osallistui 24 henkilöä. Varsinkin toisessa ryhmässä (ns. nuorten ryhmässä) osa nuorista tuli paikalle ensimmäisen päivän aamuna, mutta poistuivat sitten paikalta. He eivät rekisteröityneet projektin asiakkaiksi.
Erityisenä haasteena ryhmävalmennuksessa oli asiakkaiden saaminen. Koska ryhmävalmentajalla ei itsellään
ollut ns. asiakasrekisteriä, asiakasohjaukset olivat verkoston varassa. Yhteistyö verkoston kanssa sujui hyvin,
mutta asiakkaille kohdennettua markkinointia olisi pitänyt ehkä olla enemmän.
Projektitiimin kokemuksen mukaan ryhmätoiminta sellaisenaan, kuin se vuoden 2014 toteutui, ei ole kannattavaa. Ryhmätoiminta täytyy sitoa tiiviimmin jonkin muun toimintamuodon, esim. nuorten työpajan, yhteyteen. Tällöin sisältöjä voi tuoda esille eri tavoin ja työstää joustavammin. Monille kurssimainen ja koulumainen toimintamalli aiheuttaa torjuntareaktion. Asiakkaat on helpompi sitouttaa toimintaan, jos se on jo osa
jotakin kokonaisuutta. Myös verkoston kanssa tehtävä yhteistyö (erityisesti TE-hallinto) on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa Orimattilan kaupungin omassa työllisyysyksikössä asiakkaiden kohtaaminen ja asiakkaille suunnattu henkilökohtainen markkinointi on helpompaa.
Lupakorttikoulutukset ja esimerkiksi kassakoulutus ovat toimintamuotoja, joihin on syytä tulevaisuudessakin
panostaa. Ne antavat osallistujille konkreettista lisäarvoa ja taitoa työmarkkinoilla.
Ryhmävalmennusten sisältö on hyvä suunnitella sen mukaan, millaisia tarpeita asiakkailla on. Olisi hyvä kuulla
asiakkaita tässä asiassa ja ottaa heitä mukaan suunnitteluun. Myös työnantajien toiveita ja tarpeita on kuultava. Ryhmävalmennusten aikana tuli ilmi, että ryhmävalmennuksella on negatiivissävytteinen kuva. Useilla
osallistujista oli kokemuksia mm. TE-toimiston työnhakuvalmennuksista, joista heille oli jäänyt jäykkä ja epä-
42
miellyttävä mielikuva. Valmennuksiin on myös pitänyt osallistua karenssin pelossa. Useimmille Työllistämisprojekti OTE:n ryhmävalmennukseen osallistuneille olikin positiivinen yllätys, että valmennus olikin ilmapiiriltään rento ja innostava.
10.4 Monitoimijaverkoston työskentely
Työllistämisprojekti OTE:n myötä Orimattilassa testattiin ensimmäistä kertaa verkostomaista toimintatapaa.
Hanke kokosi työllisyystoimijat ja muut yhteistyökumppanit yhteen ja heidän kanssaan alettiin luoda, suunnitella ja toteuttaa verkostoyhteistyötä. Mukana olleet verkostotoimijat kokivat työskentelyn tärkeäksi palvelujen saatavuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Verkostotyön tuoman kokemuksen mukaan yhteistyö on
ainoa keino luoda riittävän kattava palvelutarjonta. Monitoimijaverkoston työskentely tulee olla koordinoitua ja Orimattilan kaupungin työllisyysyksikön hallinnoimaa.
10.5 Orimattilan kaupungin työllisyyspalvelumalli
Kolmen vuoden asiakas- ja verkostotyön kokemusten pohjalta projektitiimi on tehnyt Orimattilan kaupungin
työllisyyspalvelumalli-esityksen (liite). Keskeistä mallissa on kaupungin oman työllisyysyksikön perustaminen
ja ohjausverkoston luominen työllisyystoimijoiden käyttöön. Lisäksi mallissa esitettiin nuorten työpajan perustamista Orimattilaan. Malli antaa myös mahdollisuuden tarkastella Orimattilan, Pukkilan ja Myrskylän
työllisyyspalveluja kokonaisuutena.
11 Rahoitus
Orimattilan kaupungin ohjaus- ja työllistämismalli – yhteiskuntavastuullinen monitoimijaverkosto –hankkeelle myönnetty kokonaisrahoitus oli 520 020,00 €. Rahoituksesta 75 % tuli Hämeen ELY-keskukselta ja 25
% Orimattilan kaupungilta. Orimattilan kaupungin rahoitusosuus oli 130 005,00 € koko hankekaudelta.
Hankkeen viimeinen maksatuskausi päättyy 30.4.2015, joten loppuraporttiin on saatu kustannukset aiemmilta maksatuskausilta. Viimeisin maksatuskausi päättyi 31.12.2014. Viimeiseen maksatuskauteen sisältyy
muun muassa henkilöstön palkkakuluja, palveluiden ostoja ja muita kustannuksia.
Kustannus
1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2. Henkilöstökustannukset
3. Palvelujen ostot
4. Matkakustannukset
5. Muut kustannukset
Yhteensä
Hyväksytty projektisuunnitelma
34 318,00
368 832,00
69 440,00
10 006,00
37 424,00
520 020,00
Toteutuneet kustannukset
21 990,79
331 433,22
48 525,11
8 166,80
30 046,93
440 162,85
Liitteet
Liite 1 Nuorten yksilövalmennuksen asiakastyön prosessi (Kuikka)
Liite 2 Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi yksilövalmennuksen näkökulmasta (Jääskeläinen)
Liite 3 Nuorten työpajatoiminnan tiivistelmä (Kuikka)
Liite 4 Esitys nuorisotakuun mukaisesta ohjauksesta Orimattilassa 2015 (Kuikka)
Liite 5 Esitys Orimattilan työllisyyspalvelumalliksi (projektitiimi)
43
44
45
46
47
48