Vapaa-aikakeskuksen toimintakertomus

Transcription

Toimintakertomus
2014
Kulttuuritoimi . Kirjastotoimi . Liikuntatoimi . Nuorisotoimi
NOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
www.nokiankaupunki.fi
SISÄLLYSLUETTELO
Vapaa-aikakeskus3
Kulttuuritoimi 5
Henkilöstö5
Tapahtumat5
Taiteen ja kulttuurin soveltava käytäntö10
Kulttuurikasvatus11
Kulttuurikasvatussuunnitelma, Nokian kulttuuripolku11
Kulttuuripolku perusopetuksessa13
Kulttuuripolku varhaiskasvatuksessa14
Hankkeisiin osallistuminen15
Kulttuuritoimijoiden tapaamiset16
Avustukset16
Viestintä16
Kokoontumistilat17
Näyttelyt ja taidekokoelmat18
Museot19
Kirjastotoimi21
Henkilöstö21
Henkilöstön koulutus22
Tapahtumat ja näyttelyt23
Lähikirjastot24
Liikuntatoimi
27
Liikuntatoimen toimintavuosi27
Liikuntatoimen henkilöstö27
Henkilökunnan koulutukset ja luennot27
Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen28
Terveysliikunta ja liikuntaneuvonta28
Liikuntapaikat ja liikuntatapahtumat29
Lasten ja nuorten liikuntaseminaari30
Liikuntafoorumitoiminta vakiintui30
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen30
Seuratukiavustus, erityislasten liikuntamahdollisuuksien edistäminen 31
Nuorisotoimi
33
Henkilöstö33
Henkiöstön koulutus34
Sosiaalinen nuorisotyö35
Etsivä nuorisotyö37
Nuorten nokia - verkkomedia hanke ja sivusto
38
Nuorisotilat ja alueellinen nuorisotyö40
Keskustan alueen nuorisotyö ja Nuorisokahvila Nuksu
40
Etelä-Nokian nuorisotyö ja nuorisotila Mansi
41
Siuron ja Linnavuoren nuorisotyö ja nuorisotila Unelma
42
3.–6. luokkalaiset43
Osallisuus ja vaikuttaminen43
Seutuyhteistyö46
2
Vapaa-aikapalvelut tuottaa hyvinvointia moniarvoisesti ja asiakaslähtöisesti
Vapaa-aikakeskuksen ohjelma 2013-2018
Vapaa-aikapalvelut
Rakentaa yhteisöllisyyttä
Kannustaa luovuuteen ja aktiivisuuteen
Yhteiset tavoitteet
Toiminta lisää hyvinvointia
Teemme yhteistyötä monialaisesti
VAPAA-AIKAPALVELUT TUOTTAA HYVINVOINTIA
MONIARVOISESTI JA ASIAKASLÄHTÖISESTI
Suunta / tunnuslause
TASAPUOLISUUS
Toimintaa ohjaavat arvot
MONIARVOISUUS
LUOTTAMUS
TURVALLISUUS
TERVEYS
YHTEISÖLLISYYS
TASA-ARVO
LUOVUUS
AVOIMUUS
TASAVERTAISUUS
ASIAKASLÄHTÖISYYS
OSALLISUUS
Vapaa-aikalautakunta
Vapaa-aikalautakunta kokoontui vuonna 2014 yhteensä 9 kertaa.
Lautakunnan kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen:
Varsinainen jäsen:Henkilökohtainen varajäsen:
Raisa Hiltunen, pj. SDP, valtuutettu 9/9
Nina Pirttilahti SDP
Mika Laakso, vpj. PS, valtuutettu 9/9
Jukka Pulakka, PS, valtuutettu
Auli Arpiainen KOK, valtuutettu 8/9
Mirva Peltokoski KOK 1/9
Hannu Harju VIHR, valtuutettu 9/9
Jussi-Pekka Parikka VIHR
Jouni Hänninen SDP, valtuutettu 8/9
Samad Mabrouk SDP 1/9
Tuomas Kuhanen VAS 5/9
Jarno Tuohiniemi VAS 4/9
Nea Lehmussaari KOK, valtuutettu 7/9
Hanna Rautanen KD
Paula Leinonen VAS 6/9
Milla-Jasmine Tenhunen VAS 2/9
Tommi Rautalin KOK, valtuutettu 9/9
Kari Pansio KOK
KH:n edustaja:
Kimmo Lamminsivu VAS, valtuutettu 9/9
Herkku Hernesniemi SKP, valtuutettu
Arja Laitinen SDP, kh:n puheenjohtaja 3/9
Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja 1/9
Esittelijä: Kaisa Kirkko-Jaakkola
Sihteeri: Tiina Alakoski
Palvelukeskuksen johtajana toimi vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola sijaisenaan liikuntakoordinaattori Satu Kankkonen. Kolmanneksi sijaiseksi määrättiin nuorisokoordinaattori Tiina Alakoski. Nokian kaupungin hallintosäännön mukaan lautakunnan esittelijänä toimii palvelukeskuksen johtaja.
3
Ote taidehankinnasta Onnenlintu II, Hannamari Matikainen
KULTTUURITOIMI
TAPAHTUMAT
Kulttuuritoimen visio on tuottaa koskettavia kulttuu- Kulttuuritoimen tapahtumissa oli vuonna 2014
yhteensä 27 727 osallistujaa. Ostopalveluna järjestetrikohtaamisia paikallisuudesta ammentaen.
ty Tapsan Tahdit keräsi tämän lisäksi yli 10 000 osallistujaa.
Henkilöstö
Vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola, kulttuuritoimen
tulosalueen
vastuuhenkilö
Kulttuurikoordinaattori
Kulttuuritoimen tuottamat Kerholan konsertit,
yhteensä 710 osallistujaa
16.7. Suvi-illan vieno-tuuli – konsertti, 110
Romanttisen klassisen musiikin konsertti Kerholassa,
esiintyjinä mezzosopraano Essi Luttinen, Matthias
Maria Reissner (Wien), alttoviulu ja Maija Weitz, piano.
Pia Keltti
Tapahtumasihteeri
Erika Honkanen
11.10. Tanssiteatteri MD:
1.9.– kulttuurikoordinaattorivirkavapaa 31.1. saakka, Kurkistuksia tanssivaan Muumilaaksoon, 300
osa-aikatyö 80% 1.2.-
Syylomaviikon avaus houkutteli paikalle runsaasti
lapsiperheitä.
vs. tapahtumasihteeri Heli Nurmi
22.11. Linnateatteri: Puhveli-Billin lännensirkus,
31.1.2014 saakka
300
Linnateatterin vierailuesitys.
Toimistosihteeri
Jaana Neuvonen
Toimistosihteeri (Taidetalo) Miia Granath
Kerholan sivusalin näyttelyt, osallistujatiedot
sisältyvät Kerholan kokonaiskävijämäärään.
Kesätyöntekijät
Hanna Westman,
kokoelma-avustaja
5.5.-10.8.2014
Näpsä 20. v.:
Näpsä-käsityökoulun oppilastöiden näyttely
4.12.2013–13.1.
Suomen lastenkirjainstituutin kiertonäyttely:
Sanni Ahola,
Camilla Mickwitzin lastenkirjakuvituksia 1.–28.2.
Hinttalan kesäopas, 22.5.-22.8.2014
Tampereen Taidemuseon kiertonäyttely:
Outoa ornitologiaa 1.–29.4.
Johanna Husari,
Nokia-viikon näyttely:
Hinttalan kesäopas, Pia Feinik 6.–25.5.
22.5.-22.8.2014
Trikkikuvia 4.–29.8.
Anniina Honkala,
kesämuusikko
Videootit ry:
1.6.–31.7.2014
Kulttuurien kimallus 1.–30.9.
Denis Kinzel,
Tervehdys Muumilaaksosta 3.–29.10.
työkokeilu,
12.5.–11.9.2014
Mun elämää:
Nokialaisten nuorten valokuvia arjesta 3.–28.11.
Näpsä -käsityökoulun oppilastöiden näyttely:
Sirkusta, valoa ja vaatetusta 1.12.2014–6.1.2015
5
6.1. Koko perheen loppiainen,
2000 osallistujaa
Perheiden suosima tapahtuma houkutteli runsaan
yleisön Nokian jäähallille jo 15.kerran. Liikunnallisen
tapahtuman teemana oli ”Eläinten talvikisat”. Ohjelmassa oli mm. avajaiskulkue, erilaisia toimintarasteja ja työpajoja sekä vohvelikahvilan palvelut. Lavalla
esiintyi lastenorkesteri Jytäjyrsijät. Ohjelmaa olivat
toteuttamassa mm. useat järjestöt, Näpsä käsityökoulu, Tapahtumatuotanto Voltti sekä Nokian kaupungin
vapaa-aikakeskuksen eri hallintokunnat. Tapahtumaa
koordinoi Nokian kaupungin kulttuuritoimi.
-
La 22.2. Lastenorkesteri Henxelit – konsertti,
osallistujia 190. Koko perheelle suunnattu
konsertti Kerholassa. Henxelit on riemukas
nelihenkinen lastenmusiikkiorkesteri, jonka
esitykset perustuvat hilpeänjuurevaan pelimannimeininkiin.
-
1.–28.2. Lasten Pirkkaset, Pirkanmaan
lastenkulttuurin teemakuukausi,
1327 osallistujaa
Pirkanmaan lastenkulttuurin kuukausi järjestettiin 12.
kerran. Kohderyhmänä olivat vauvat ja taaperot.
Kulttuuritoimi osallistui teemakuukauteen järjestämällä seuraavat tapahtumat:
-
1.–28.2.2014 Jason, Mimosa ja Emilia seikkailevat, näyttely Camilla Mickwitzin kuvitusoriginaaleista Kerholan sivusalissa. Näyttely oli
avoinna kahvilan aukioloaikoina.
-
4., 5., 11., 12., 18. ja 19.2. Värien ilottelua –
väripulahdus Taidetalolla, 46 lasta huoltaji
neen, yhteensä 102 osallistujaa. Yhden kerran
kokeilutyöpajassa pääsi kokeilemaan ja tu
tustumaan Vauvojen Värikylpy-toimintaan,
ohjaajana värikylpyohjaaja Laura Sirén.
Työpajat oli suunnattu 6–11kk, 12–24kk sekä
2–3-vuotiaille lapsille. Vauvojen Värikylpy on
Porin lastenkulttuurikeskuksessa kehitettyä
vauvaperheille suunnattua kuvataidetoimintaa.
-
-
-
28.2.–13.4.2014 Sirkus saapui kaupunkiin –
näyttely, osallistujia Pirkkasten aikaan 110
Taidetalolla. Näyttelyssä kurkistettiin 1900luvun alussa Suomea kiertäneen kuvitteellisen sirkusseurueen elämään. Näyttelyn keskuksena toimii sirkusmaneesi, jolla ryhmät
pääsevät heittäytymään sirkuksen sankareiksi
ja harjoittelemaan sirkustemppuja Katja
Ranta-Penttilän suunnittelemien sirkuskorttien avulla. Näyttelyn toi Nokialle Nokian
kaupungin kulttuuritoimi. Osana Pirkkasten ja
hiihtoloman ohjelmaa näyttelyn yhteydessä
järjestettiin perhepäivä su 2.3., osallistujia 45.
Näyttelyn on tuottanut Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut yhteistyössä Kulttuurikasvatusyksikkö Taiten ja Kulttuurikeskus
Pii Poon kanssa osana Taikalamppu-kehittämistoimintaa, ja se on suunniteltu kiertämään
valtakunnallisesti lastenkulttuurikeskuksissa
ja muissa näyttelypaikoissa. Pirkkasten aikaan
näyttelyyn tutustui 110 kävijää, kaikkiaan
näyttelyyn tutustui 1907 kävijää, joista 842
päiväkoti- ja koululaisryhmien vierailujen
merkeissä.
Yhteensä Nokialla osallistui Lasten Pirkkasten ohjelmaan 1327 osallistujaa, joista kulttuuritoimen tapahtumiin 612. Nokian kaupungin kulttuurikoordinaattori kuuluu maakunnalliseen Lasten Pirkkaset
– työryhmään.
10.2. Pallo- vauvateatteriesitys, 3 näytöstä,
osallistujia 94. Kerholan Polónin salissa.
Lasten Pirkkaset 2014 – kiertäväksi esitykseksi
valikoitui Nukketeatteri Ofelian ”Pallo”. Vauva
teatterissa tunnelmat syntyvät äänien, heijasteiden, musiikin, sanojen ja tanssin kautta.
Esiintyjä Anne Lihavainen.
Muiden toimijoiden tapahtumia Lasten Pirkkasilla:
-
8.2. Lapset soittavat lapsille, soitinesittelykonsertti, osallistujia 45. Kerholan Polonin-salissa
Konsertin jälkeen oli myös mahdollista kokeilla soittimia. Järj. Musiikkikoulu Josette Tuomisto.
13.2. Uneton siili - interaktiivinen konsertit -
Kerholassa, osallistujia 57. 0–7- vuotiaille suunnattu konsertti muinaissuomalaisilla soittimil- -
la. Ohjaajat kulttuuriosuuskunta Uulusta.
20.2. Rytmikylvyt, osallistujia 59. Kerholan
Polónin salissa. Kulttuuriosuuskunta Uulun 19.2. ja 20.2. Sirkus Sourander – esitykset
Puropuiston päiväkodissa, osallistujia 450
10.2., 18.2. ja 21.2. Nukketeatteri Tarinatassu:
Myyrän talvi, osallistujia 148. Esitykset pääkir
jastolla ja Koskenmäen kirjastossa. Järj. Nokian
kaupunginkirjasto.
rytmikylvyssä perheen pienet pääsivät kokei- -
7.2., 21.2. Satutunnit, osallistujia 72 Koskenmäen
lemaan rytmejä ja rummutusta sekä tutustu- ja Linnavuoren kirjastoissa. Järj. Nokian kaupunmaan eri kulttuurien ääni- ja rytmimaailmaan. ginkirjasto.
6
5.4. Lapsiperhemessut,
perhepäivä Taidetalolla, kävijöitä 53
Kulttuuritoimi osallistui Mannerheimin lastensuojeluliiton Nokian osaston järjestämille lapsiperhemessuille Taidetalon satelliittiosastolla. ”Sirkus saapui
kaupunkiin”-näyttelyssä opastivat Taidetalon toimistosihteeri Miia Granath ja liikunnanohjaaja, perhesirkusohjaaja Katri Manninen.
26.-27.4. Pirkanmaan taidesuunnistus,
osallistujia 219
Nokian Kuvataiteilijoiden näyttelyt Hinttalan kotiseututalon näyttelyaitoissa, myös kahvilapuoti oli avoinna. Kuvataiteilijoista oli mukana yhdeksän taiteilijaa.
kodin Vinttiteatterin Karhu ja tanssiva tyttö-näytelmä, jonka näki viikon aikana runsaat 1000 katsojaa.
Nokia-viikon aikana vietettiin myös valtakunnallista
Ravintolapäivää 17.5., ja Siivouspäivää, jolloin eri
puolilla kaupunkia toteutettiin useita piha- ja katukirpputoritapahtumia.
Nokia-viikolla avautui myös kolmen kunnan yhteinen
www.kolmenmaa.fi –sivusto, katso tarkemmin kohdasta ”Hankkeisiin osallistuminen”. Nokia-viikon koordinoinnista vastaa Nokian kaupungin kulttuuritoimi.
22.5.–6.8. Pirkkalaistorin kesäkauden ohjelma,
arvio 1100 osallistujaa
Pirkkalaistorilla oli kulttuuritoimen koordinoimaa,
paikallisten musiikkiryhmien ohjelmaa 12 viikkotoripäivänä kesäkeskiviikkoisin tanssimusiikista runonlausuntaan. Kulttuuriosuuskunta Uulun kiertävä
taidebussi tilattiin Nokialle 18.6. Torilla nähtiin mm.
Vapaakollektiivin vastalausujat – katuteatteriesitys.
Ohjelmassa oli myös Häme-huuto, tanssia ja musiikkia sekä Uulun soitinkokeilupöytä. Nokian kaupunginkirjasto järjesti lastenkirjojen poistomyyntiä, mukana oli myös Liikkuva Kirjasto.
27.4. Kansallinen veteraanipäivä, osallistujia150
Kansallista veteraanipäivää vietettiin koko maassa
sunnuntaina 27.4.2014 teemalla ”Kiitollisina kohti
tulevaisuutta”. Sunnuntain 27.4. jumalanpalvelusten yhteydessä Nokian kirkolla sekä Suoniemen ja
Tottijärven kirkoilla kunnioitettiin sankarivainajia
laskemalla seppeleet sankarihaudoille. Myöhemmin
päivällä kokoonnuttiin Nokian kaupungin, seurakunnan, rintamaveteraanijärjestöjen ja vanhusneuvoston yhteiseen veteraanipäivän juhlaan, joka pidettiin
ensimmäisen kerran Vihnuskodin juhlasalissa. Juhla
alkoi Nokian seurakunnan tervehdyksellä, jonka toi
tilaisuuteen kirkkoherra Lauri Salminen. Nokian kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginjohtaja
Eero Väätäinen. Tilaisuuden musiikkiohjelmasta vastasivat Sami Varvio ja Eeva Oksala.
Kulttuuritoimen tuottama Poutunpuiston kesäkauden säännöllinen ohjelma, 613 osallistujaa
Kulttuuritoimi kokosi Poutunpuistoon ohjelmaa kesäkaudelle ja jakoi puiston käyttövuoroja keskitetysti.
Liikuntatoimijat järjestivät ryhmäliikuntatunteja puistoalueella noin 1–2 kertaa viikossa.
Kulttuuritoimen tuottamat, PiiPoon toteuttamat puistosirkustyöpajat keräsivät viitenä kokoontumiskertana yhteensä 213 osallistujaa. Puistossa järjestettiin
myös neljä Pouttu soi! – yhteislaulutilaisuutta kerran
kuussa yhteistyössä Nokian Eläkeläiset ry:n kanssa, tilaisuuksissa oli n. 100 osallistujaa / tilaisuus. Mukana
oli myös muita paikallisia esiintyjäryhmiä.
17.–25.5. Nokia-viikko, 11 000 osallistujaa
Nokian kaupungin nimikkoviikkoa vietettiin paikkakunnalla 17.–25.5. 2014. Viikon aikana eri puolilla Nokiaa järjestettiin ennätykselliset 120 tilaisuutta noin
60 eri tahon toimesta. Tapahtumia olivat mukana toteuttamassa Nokian kaupungin lisäksi paikalliset seurat, järjestöt sekä elinkeinoelämä.
4.6.–17.8. Hinttalan kesä, 4019 osallistujaa
Hinttalan kotiseututalon alueella sijaitsee museo, kahvila sekä näyttelyaittoja. Kesällä 2014 yhteen aitoista
rakennettiin omatoimiverstas. Toiminnasta alueella
vastaa kulttuuritoimi. Kesäkaudella 2014 Hinttalassa
oli jonkin verran aiempaa vähemmän kävijöitä. Viikoittaisia aukiolopäiviä oli aiempiin kesiin verrattuna
yksi vähemmän ja myös viikoittaista ohjelmaa järjestettiin vähemmän. Alueella tehtiin myös merkittäviä
liikennejärjestelyjä vuoden 2014 aikana. Pihaan rakennettiin kesän alussa pieni pysäköintipaikka. Kävijöitä Hinttalan kesän tapahtumissa oli 4019 eli keskimäärin 77 päivässä.
Yleisömäärällä mitattuina viikon suosituimpia yksittäisiä tapahtumia olivat mm. Nokian Urheiluautoilijoiden ja Mönkkärit ry:n yhteinen rompetori- ja Nokia
Offroad -tapahtuma 17.5. (970), vuosittainen avointen ovien päivä Aluepaloasemalla 25.5. (620), perinteiset Kuorekarnevaalit Siurossa (500) sekä kuntoliikuntatapahtuma Nokian Kymppi 18.5. (221).
Myös voimisteluseurojen, tanssi- ja musiikkikoulujen
kevätnäytökset ja konsertit, lastentapahtumat sekä
Nokia-viikon eri näyttelyt houkuttelivat liikkeelle runsaasti väkeä. Erityisen suosittu oli Puropuiston päiväNOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
7
Kesämuusikon kesäkiertue kesäkuusta heinäkuuhun, 781 osallistujaa
Kulttuuritoimessa työskenteli kesä-heinäkuun ajan
kesämuusikkona klassisen laulun ja musiikin opiskelija Anniina Honkala, joka vieraili laitoksissa ilahduttamassa vanhuksia sekä toteutti päivystävissä
päiväkodeissa ja kirjastolla lasten muskarituokioita.
Kesämuusikko esiintyi pestinsä aikana yhteensä 46
kertaa.
Hinttalan työpajoja ja tapahtumia on suunniteltu siten, että ne tavoittaisivat mahdollisimman monen
ikäisiä ja niihin olisi vaivatonta osallistua: tapahtumat
ovat lähes poikkeuksetta maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista vaadita. Omatoimiverstaan idean
esitti Mikko ”Nikkari-Mikko” Kiio, ja hän oli aktiivisesti
mukana verstaan rakentamisessa ja kalustamisessa. Kulttuuritoimen työkokeilussa ollut Denis Kinzel
osallistui myös omatoimiverstaan ideointiin ja rakentamiseen. Verstasta käyttivät erityisesti lapsiperheet
ja lapsi-isovanhempi-parit. Lisäksi kesällä 2014 Hinttalassa järjestettiin mm. Hinttala soi – konsertteja,
satutunteja, Tai Chi-voimistelua ja soitinrakennuspajoja. Nokia-Seuran perinteisen kesäillan aiheena oli
”Kylänmetsästä Kaakkurijärveen”. Lisäksi pihapiirissä
nähtiin nuorisoteatteri Theaman esitys ”Juhannusyön
uni” yönäytöksenä 14.6.2014. Tapahtumien ideointiin
ja järjestelyihin osallistui myös Hinttalan kahvilayrittäjä. Kävijämäärät vaihtelivat muutamasta osallistujasta koko pihapiirin täyttäviin tilaisuuksiin, joita oli
esimerkiksi Nokian Harmonikkakerhon perinteinen
kesäkonsertti, 200 kuulijaa. Kävijäpalautteen perusteella ohjelmaan ollaan tyytyväisiä, mutta erityisesti
aikuisille toivotaan ohjelmaa enemmän. Kritiikkiä saivat pysäköinti ja liikennejärjestelyt.
10.8. Onnenpäivä Poutunpuistossa,
2000 osallistujaa
Kulttuuritoimen tuottama maksuton koko perheen
puistokonsertti päätti Tapsan Tahtien festivaaliviikonlopun. Esiintyjinä Mikael Gabriel, Brädi ja Moottörin
Jyrinä. Lavaohjelman lisäksi puistossa oli useita toimintapisteitä. Mukana tapahtuman toteutuksessa olivat mm. Nokian kaupungin kirjasto- ja nuorisotoimi,
liikuntatoimi, Kehitysvammaisten Tuki ry, Liikunta- ja
fysioterapiapalvelu Vauhtikettu sekä Nokian nuorisovaltuuston nuoret.
12.–14.9. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät,
22 osallistujaa
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin teemalla ”Näkymätön kulttuuriympäristö”. Kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä julkaistiin Nokian ensimmäinen
kulttuurin kuntoreitti. Kotiseutureitin tavoitteena on
innostaa nokialaisia liikkumaan lähiympäristössä ja
etsimään tietoa matkan varrella sijaitsevista kotiseutukohteista. Ensimmäisellä reitillä on nostettu esiin
paikkakunnan historiaan liittyviä tarinoita sekä nykypäivän toiminnallisia kohteita. Reitin sisällön on tuottanut Nokia-seura ry yhteistyössä Nokian kaupungin
kulttuuritoimen kanssa. Opastus reittikohteisiin löytyy Citynomadi-palvelusta www.citynomadi.com.
Tietoa reittikohteista löytyy myös Nokian kaupungin
kotisivuilta. Nokia ennen ja nyt -reitin kohteisiin saattoi tutustua myös perinteisesti oppaan johdolla sunnuntaina 14.9. järjestetyllä retkellä. Tammikuun 2015
loppuun mennessä reittisisältöä oli katsottu verkkopalvelussa runsaat 300 kertaa.
Muita tapahtumia Hinttalassa kesäkauden ulkopuolella:
24.–25.5. Nokian kuvataiteilijoiden helmet
Nokia-viikolla Hinttalan näyttelyaitoissa
27.9. Lapas-kahvila,
Nokia-lapasen suunnittelukilpailun startti
neulekahvilassa, järjestäjänä Taito Pirkanmaa ry
Lisäksi kahvilayrittäjä Christine Mäkisen yhteistyökumppaneineen järjestämät kranssi- ja sammalsydänkurssit sekä joulumyyjäiset 15.11.2014.
Hinttalan kahvila ja puoti
Kahvila siirtyi ympärivuotiseen aukioloon syyskuussa
2013, ja se oli avoinna koko vuoden 2014. Kahvilan
yhteydessä toimii elintarvikkeita ja sisustustuotteita
myyvä puoti; valikoimassa on mm. luomu- ja pienKulttuuriympäristöpäivien aikaan sai myös ensi-illan
tuottajien tuotteita.
Juho Järven ohjaama kotiseutuelokuva ”Kodit tulevat
mieleen”, joka esitettiin Hempankaaressa 12.9. Tarkempi kuvaus ja osallistujamäärä kohdassa ”Hankkeisiin osallistuminen”.
8
5.–12.10. Vanhustenviikko, 1000 osallistujaa
Vuosittaista, valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietettiin koko maassa teemalla ”Arvokas vanhuus on
ihmisoikeus. Aina.” Nokian kaupungin palvelukeskukset toteuttivat Vanhustenviikolle yhdessä paikallisten
järjestöjen ja vanhustenhuollon toimijoiden kanssa
monipuolista ohjelmaa ikääntyneille. Viikon ohjelmaan oli koottu runsaat 20 tapahtumaa, näyttelyä
tai avointen ovien tilaisuutta, jotka tarjosivat mahdollisuuksia saada tietoa ikääntyneille tarkoitetuista
palveluista tai virkistäytyä esimerkiksi kulttuurin tai
liikunnan parissa.
1.–30.11. KultTour
– Pirkanmaan kulttuurikuukausi nuorille
Kulttuuritoimi järjesti Taikuri Timo Tiikkaisen vierailut
nuorisotiloilla syyskauden kulttuurihöntsyjen päätteeksi Mansilla 24.11., Nuksulla 26.11. ja Linnavuoren
koululla 27.11.2014, kävijämäärät kulttuurihöntsyissä. KultTour- tapahtumakuukauden koordinointivastuu on nuorisotoimella.
29.11. Hyvinvointipäivä
Kulttuuritoimi osallistui Nokian kaupungin hyvinvointipäivään pitämällä Taidetalon näyttelyn auki
poikkeuksellisesti lauantaina. Taidetalossa oli esillä
Nokian kuvataiteilijoiden taidelainaamonäyttely, kävijämäärä laskettu taidetalon kävijöihin.
6.12. Itsenäisyyspäivä, 714 osallistujaa
Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset järjestettiin
Nokian, Tottijärven ja Suoniemen kirkoissa ja seppeleenlaskut sankarihaudoille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoille (154 osallistujaa). Nokian
kaupungin kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla alkoi
klo 12.00 Kerholassa. Juhlassa esiintyivät Anu Hälvä ja
Jouni Somero.
Juhlassa luovutettiin Nokian kaupungin kulttuuri-,
liikunta- ja nuorisotoimija -palkinnot sekä tunnustukset menestyneelle nuorelle urheilijalle – ja joukkueelle (160 osallistujaa).
Itsenäisyyspäivänä ohjelmassa olivat mukana myös
partiolaisten soihtukulkue (240 osallistujaa) sekä Nokian Mieskuoron perinteinen Rauhan vuodet - juhlakonsertti (160 osallistujaa).
Avoin pääjuhla järjestettiin Kerholassa keskiviikkona
8.10.2014. Tilaisuuden avasi Nokian kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laitinen. Juhlapuheen piti
Valkeakosken kaupungin sosiaalijohtaja Minna-Maria
Solanterä. Musiikkiohjelmasta vastasi Nokian Harmonikkakerho solistinaan Veijo Leponiemi. Juhlassa
esiintyivät myös nokialaisten eläkeläisjärjestöjen ohjelmaryhmät.
Yleisömäärän ja -palautteen perusteella viikon suosituimpia tapahtumia olivat viikon pääjuhla Kerholassa
(180), Vaskiköörin konsertti Nokia-salissa (130), ikääntyneiden uintipäivä uimahallilla (112), kirjaston kotipalvelun esittely ja syntymäpäiväkahvit (70), Ystävänkammarin lauluhetki (44), SenioriSurf-päivä (30) sekä
vanhan Koskenmäen maisemissa toteutettu Kulttuurikävely (30). Myös kirjastolla ja taidetalolla esillä
olleet näyttelyt kokosivat runsaasti katsojia viikon
aikana (300). Yhteensä Vanhustenviikon tapahtumissa vieraili viikon aikana runsaat 1000 kävijää. Kaikille
avoimen ohjelman lisäksi paikallisten eläkeläisjärjestöjen ohjelmaryhmät vierailivat vanhustenviikolla
esiintymässä palvelutaloissa ja laitoksissa.
Vanhustenviikon tapahtumista Nokialla vastaa Nokian kaupungin vanhusneuvosto ja tapahtumia koordinoi Nokian kaupungin kulttuuritoimi.
18.12. Vihnustulet Vihnusrannassa,
180 osallistujaa
Järjestelyt Nokian seurakunnan, kulttuuritoimen ja
Nokian Reserviläiset NRAU ry:n yhteistyönä. Kaikille
avoin tilaisuus.
8.–10.8 Tapsan Tahdit, runsaat 10 000 osallistujaa
28. Tapsan Tahdit keräsi tapahtumapaikoille yhteensä
yli 10 000 vierailijaa. Tapahtuman pääareenana toimi
Pirkkalaistorin Tahtiteltta, jossa oli päivisin maksutonta, pääosin paikallista ohjelmaa. Perjantaipäivänä
yleisö koki suuren yllätyksen, kun aiemmasta käytännöstä poiketen Iskelmä-Finlandia -palkinnon ehdokasasettelu ei ollut julkinen vaan voittaja paljastettiin
vasta Tahtiteltan lavalla. Palkinto ojennettiin kevyen
musiikin eteen tehdystä työstä Katri Helenalle, joka
myös esiintyi palkitsemisen yhteydessä. Palkinto jaettiin vuoden tauon jälkeen 13. kerran.
Satuviikko, 279 osallistujaa
Satuviikon järjestelyistä vastasi tänä vuonna kirjastotoimi kulttuuritoimen osoittaman määrärahan turvin
järjestämällä 16.11. Satukarnevaalin pääkirjastolla.
Kulttuuritoimi järjesti 11.10. Tanssiteatteri MD:n ”Kurkistuksia tanssivaan Muumilaaksoon” – vierailuesityksen Kerholassa, kävijämäärä (300) huomioitu Kerholan tapahtumien kävijämäärässä.
9
Perjantai-iltana Tahtiteltan yleisölle esiintyivät Martti
Servo & Napander sekä Yö. Loppuunmyydyn lauantai-illan musiikillista antia tarjosivat Johanna Debreczeni ja Jouni Keronen sekä Tuure Kilpeläinen ja
Kaihon Karavaani. Ilta huipentui Paula Koivuniemen
esiintymiseen.
Tapsan Tahdit huipentui sunnuntaina Poutunpuiston
maksuttomaan koko perheen Onnenpäivä-tapahtumaan, jossa esiintyivät nuorison suosikit Moottörin Jyrinä, Mikael Gabriel ja Brädi. Lisäksi puistossa
oli lukuisia toimintapisteitä. Iltapäivälle osuneesta
rankkasateesta huolimatta tapahtuma keräsi paljon
ja monen ikäistä yleisöä. Tänä vuonna se houkutteli
paikalle runsaasti erityisesti nuorisoa.
Tapsan Tahtien toteutuksesta vastasi ostopalveluna
Onnensirkus Oy. Onnenpäivän juhlan tuotti kokonaisuudessaan Nokian kaupungin kulttuuritoimi.
Kulttuuritoimi osallistui lisäksi tapahtuman ohjausryhmän työskentelyyn läpi vuoden ja tuotti oheisohjelmaa torille ja Hinttalan kotiseututalolle sekä ulkoilmaelokuvanäytöksen Tehdassaareen yhteistyössä
Filmipyörän ja Tehdassaaren osuuskunnan kanssa.
Ulkoilmaelokuva Tehdassaaressa houkutteli paikalle
55 kävijää.
TAITEEN JA KULTTUURIN SOVELTAVA KÄYTTÖ
Perhesirkus, 632 osallistumiskertaa
Perhesirkustoiminta käynnistyi ”Taiteesta työtä, kulttuurista hyvinvointia” -hankkeen myötä vuonna 2013,
ja hyvän palautteen vuoksi sitä jatkettiin. Paikaksi
vaihtui Harjuniityn päiväkodin jälkeen Puropuiston
päiväkoti. Ensimmäisten ryhmien suurin kysyntä tasaantui vuoden mittaan siten, että suurin osa ilmoittautuneista mahtui mukaan toimintaan. Ryhmiä oli
vuoden mittaan kolme, ja ne kokoontuivat 20.1.–17.3,
19.3.–14.5. sekä 29.9.–24.11.2014. Jokainen ryhmä järjesti viimeisellä kerralla pienoisesityksen. Palautteen
perusteella perhesirkuksessa arvokasta on erityisesti
koko perheelle yhteinen toimintamuoto sekä se, että
sirkuksen parista jokainen, niin aikuinen kuin lapsikin,
voi löytää itselleen sopivan lajin. Monelle perheelle
sopii perhesirkuksen toimintamalli eli toimintaan sitoudutaan vain noin kolmeksi kuukaudeksi. Perhesirkusta ohjaavat edellä mainitussa Tatku -hankkeessa
koulutetut sosiaalisen sirkuksen ohjaajat Nadja Laine
ja Kati Sturniolo, keväällä ohjaajana toimi myös Katri
Manninen.
10
Kulttuurihöntsyt, osallistujia 248
Kulttuurihöntsyt on uusi toimintamuoto, ja sitä suunnittelevat ja toteuttavat kulttuuri- ja nuorisotoimet
yhdessä. Kulttuurihöntsyjä toteutetaan kaikilla nuorisotiloilla ja ainakin toistaiseksi ne on suunnattu ns.
klubi-ikäisille eli 3.–6.-luokkalaisille. Höntsyjen tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen kulttuuritoimintana nuorille eli toimintaan ei esimerkiksi tarvitse ilmoittautua eikä siitä peritä osallistumismaksuja.
Tavoitteena on tuoda eri taiteenlajeja tutuksi samalla kun kehitetään nuorisotilojen toimintaa. Ensimmäinen kausi alkoi syyskuun 2014 lopussa ja päättyi
marras-joulukuun vaihteeseen, teemaksi valikoitui
sirkus. Sosiaalisen sirkuksen ohjaajat Nadja Laine,
Minta Metteri sekä yhteisöpedagogi Johanna Peltola
opettivat sirkuksen eri osa-alueita, kuten klovneriaa,
tasapainoilua ja jongleerausta. Syksyn höntsykausi
huipentui taikuri Timo Tiikkaisen vierailuihin Mansilla 24.11, Nuksulla 26.11. ja Linnavuoren koululla
27.11.2014, jolloin esityksen lisäksi oli mahdollista
osallistua myös pieneen taikurikouluun. Linnavuoren
koululla höntsyjä järjestettiin, koska Siuron nuorisotila Unelmassa jouduttiin lopettamaan nuorisotilatoiminta. Höntsyissä oli osallistumiskertoja seuraavasti:
Linnavuoressa 101, Mansissa 84 ja Nuksussa 63.
Nokia-lapasen suunnittelukilpailu
Taito Pirkanmaa ry kokoaa kuntien nimikkolapasia järjestämällä suunnittelukilpailuja kunnissa. Nokian Näpsä käsityökoulu pyysi kulttuuritoimea kumppaniksi
suunnittelukilpailun järjestämiseksi Nokialla yhteistyössä Nokian Uutisten kanssa. Finalisteista valittiin
voittaja yleisöäänestyksen perusteella. Voittajalapasissa näkyy mm. autonrenkaiden jälkiä. Voittaneista
töistä Taito Pirkanmaa ry tekee tekemispaketin, lisäksi
työ osallistuu Pirkanmaan kuntakinnasnäyt¬telyyn
vuonna 2016.
KULTTUURIKASVATUS
- ottaa huomioon erilaiset oppijat
Kulttuurikasvatussuunnitelma
Nokian kulttuuripolku
Kulttuurikasvatuksen osallistumiskertoja 10 241
- käytännön tasolla laadittu suunnitelma edesauttaa
opetuksen aikataulutusta ja resursointia
Nokian kulttuuripolku on vuositasolla etenevä suunnitelma lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksesta. Se
on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä,
ohjaa kulttuuri- ja kirjastotoimien tarjontaa sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kulttuuripolku etenee varhaiskasvatuksessa teemavuosittain
ja perusopetuksessa luokka-asteittain ja taiteenaloittain. Kulttuuripolku keskittyy erityisesti taidetoimintaan, nokialaiseen kulttuuriympäristöön sekä
suomalaiseen kulttuuriperintöön monikulttuurisuus
huomioiden. Kulttuuripolkua suunnittelevat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työryhmät, joita vetää kulttuurikoordinaattori. Molemmissa työryhmissä
on myös kirjastotoimen edustaja.
Perusopetuksen pientyöryhmä laati toimenpide-ehdotuksen, ja se hyväksyttiin sekä Vapaa-aikalautakunnassa että Kasvatus- ja opetuslautakunnassa
22.1.2014. Myöhemmin vuoden 2015 talousarviota
laadittaessa suunnitelmaa tarkennettiin vielä siten,
että kulttuuripolku laajenisi vaiheittain täyteen mittaansa vuoteen 2017 mennessä seuraavasti: lukuvuonna 2014–2015 mukana on kolme vuosiluokkaa, lv. 2015–2016 mukana on 6 vuosiluokkaa ja lv.
2016–2017 mukana ovat kaikki vuosiluokat. Yleinen
taloudellinen tilanne aiheuttaa sen, että ohjelma ja
painopisteet vaihtelevat jonkin verran vuosittain.
Toteutumisen laajuus vahvistuu vuosittain hyväksyttävän talousarvion sekä käyttö- ja työsuunnitelmien
mukaisesti.
Kulttuuripolun tavoitteiksi on kirjattu seuraavaa:
Suunnitelma perusopetuksen osalta tiivistetysti:
- jokainen lapsi ja nuori pääsee osalliseksi monipuolisesti eri taiteen lajeista päivähoidon ja kouluvuosien- 1.lk nukketeatteri
2.lk sirkus
sa aikana
3.lk musiikki
- jokainen lapsi ja nuori pääsee osalliseksi ja saa
4.lk sanataide
tietoa paikkakunnan kulttuuritarjonnasta; tapahtu5.lk tanssi
mista, paikoista, toimijoista ja tarinoista
6.lk historia / kotiseutu
- lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen kulttuuri- 7.lk kuvataide
sin keinoin (mm. itsetunto, luovuus)
8.lk teatteri ja elokuvat
- sosiaalinen tasavertaisuus (maksuttomuus, toteu- 9.lk luova työ ammattina
tuu koulupäivän aikana)
Yhtenä toimenpide-ehdotuksista perusopetuksen
pientyöryhmä laajeni, ja uusi kulttuuripolkutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 26.3.2014. Työ- elämyksellisyys (monipuolinen kulttuuritarjonta, ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa. Jäseniä siinä
oli syyslukukaudella 2014 yhteensä 13. Varhaiskaslaajat kontaktit)
vatuksen osalta kulttuuripolkua pilotoitiin sirkustee- toiminnallisuus (lapsi on keskiössä toimijana, työpa- malla neljän päiväkodin sekä leikkikerhojen kanssa
jojen osuus toiminnasta lisääntynyt)
lukuvuonna 2013–2014. Varhaiskasvatuksen johto- moniarvoisuus (monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus) ryhmä päätti 29.1.2014, että kulttuurikasvatus laajenee koskettamaan koko varhaiskasvatusta elokuussa
- monipuolisuus (eri taidemuodot)
2014. Työryhmä, johon kuului vuoden 2014 lopussa 9
- moniaistisuus (eri taide- ja toimintamuodot, tekniikat) jäsentä, kokoontuu noin kerran kuussa.
- saavutettavuus (ikä- ja kehitystaso huomioidaan,
toimintoja viedään lasten luokse)
- tehdä kulttuuriympäristöä ja suomalaista kulttuuriperintöä tutuksi, ja ottaa toiminnassa huomioon
myös monikulttuurisuuden ulottuvuudet
Kulttuuripolkuja on tällä hetkellä noin joka kymmenessä kunnassa. Opetushallituksen ja Opetus- ja
kulttuuriministeriön suosittelemana kulttuuripol- antaa uusia, innostavia ja merkityksellisiä sisältöjä kuja laaditaan parhaillaan useilla paikkakunnilla.
niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin
Koska Nokian kaupungin kulttuuritoimella on kak- kasvattaa omasta ympäristöstään ja kulttuuristaan sikymmenvuotinen perinne yhteistyöstä koulujen
ja päiväkotien kanssa, koska kehitystyö kulttuuripoylpeitä lapsia ja nuoria
11
luksi aloitettiin vuonna 2012 ja koska toiminta on
osittain jo käynnissä, on kulttuuritoimea pyydetty
esittelemään Nokian kulttuuripolkua useampaankin tilaisuuteen. Nokian kulttuuripolkua on esitelty
”Taiteesta työtä, kulttuurista hyvinvointia”-hankkeen
loppuseminaarissa kulttuurikeskus PiiPoossa Lempäälässä 17.2.2014, Pälkäneen ja Kangasalan kulttuuripalveluille 14.8.2014, Pirkanmaan ja Taikalampun
kulttuuripolkupäivillä Tampereen Monitoimitalolla
1.10. otsikolla ”Kulttuurikasvatusohjelman rakentaminen – onnistumisia ja haasteita” sekä Ylöjärvellä
kulttuuripalveluiden ja varhaiskasvatuksen työryhmälle 19.11.2014. Aiemmin kulttuuripolkua on esitelty Sastamalan opistolle ja Hämeenkyrön kulttuuripalveluille vuonna 2013. Nokian kulttuuripolku on ollut
marraskuusta 2014 lähtien esillä myös valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston nettisivuilla osoitteessa
www.taikalamppu.fi. Kulttuuripolku oli esillä myös
Nokian kaupungin blogissa ”Ernomanen juttu” elokuussa 2014.
Jotta kulttuuripolku olisi kiinteä osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arkea, tulee sen olla näiden
toimialojen toimintasuunnitelmissa mukana. Nokian
kulttuuripolku onkin mainittu Nokian varhaiskasvatussuunnitelmassa. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan, ja uusi opetussuunnitelma otetaan valtakunnallisesti käyttöön
vuonna 2016. Nokian kulttuuripolku oli mukana OPS
2016-keskustelussa Nokialla, ja sen todettiin olevan
käytännön esimerkki siitä, miten esimerkiksi oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia voidaan toteuttaa. OPS 2016-työstäminen jatkuu vuonna 2015.
Myös kirjastotoimella on merkittäviä sisältöjä kulttuuripolussa, niistä tarkemmin kirjaston toimintakertomuksessa.
Kansanperinnettä sanataiteen keinoin – työpajat kouluilla tammikuussa 2014, Sanataideyhdistys Yöstäjä.
12
Kulttuuripolku perusopetuksessa
la. Muille 7.luokille työpajat järjestetään kevätlukukaudella 2015. Osallistujia 270 kahteen otteeseen eli
Tehdas108:lla ja koululla. Mediataidetyöpajoja ohjasi
graafinen suunnittelija Jenni Lahtonen kuudelle luokalle, 4h/luokka. Työpajoissa tehtiin mm. aarrekartta, käsiteltyjä teemoja olivat mm. unelmat, haaveet,
tapahtumat, värit, motto, inspiraatio ja motivaatio.
Maalauksen työpajoja ohjasi kuvataiteilija Katri Mononen. Työpajoja järjestettiin viidelle luokalle, 4h/
luokka. Maalauksen työpajoissa oppilaat maalasivat
akryyliväreillä yksin ja ryhmissä. Työpajojen teemoja
olivat tunteet, tehtävässä keskeistä olivat yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen opettelu yksilösuoritusten
korostamisen sijaan. Myös taiteen prosessinomaisuuden ymmärtäminen, itse tekemisestä nauttiminen
täydelliseen lopputulokseen tähtäämisen sijaan oli
tavoitteena. Toisen tehtävän tavoitteena oli maalauksellinen irrottelu ja ilottelu sekä uudenlaisten maalaustapojen kokeilu. Myös maalauksen kerroksellisen
rakentumisen ymmärtäminen oli tavoitteena.
Kansanperinnettä sanataiteen keinoin – työpajat
Toteutettiin kaikille 6. -luokille kevätlukukaudella
2014. Työpajassa tutustuttiin 1800-luvun ihmisten
omavaraiseen elämään sanataiteen ja ilmaisutaitoharjoitusten keinoin. Pajassa käsiteltäviä teemoja olivat muun muassa entisaikojen ihmisten elämänkaari
ja maatilan työt. Tavoitteena oli herättää kiinnostus
kotiseudun historiaan ja lisätä ymmärrystä esivanhempiemme elämäntavasta. Työpaja oli rakennettu
lautapelin ja roolipelin yhdistelmäksi, jonka ympäristönä toimi Hinttalan kotiseututalo. Työpajoja ohjasivat Henna Laininen ja Maija Viherkari Sanataideyhdistys Yöstäjästä. Osallistujia 378.
”Minun päivästäni” - valokuvanäyttelyt
Yli 400 nokialaista 7.luokkalaista kuvasi arkeaan syksyllä 2013 kulttuuritoimen koordinoimissa valokuvaus- ja kuvankäsittelypajoissa. Valokuvista teetettiin
suurennokset, ja teokset ovatkin olleet esillä molemmilla yläkouluilla toukokuussa Nokia-viikolla, kaupunginjohtajan vastaanotolla 19.5., nuorisotiloilla
sekä Kerholan lounaskahvilassa. Valokuvat kuratoi ja
koulujen näyttelyiden ripustamisen suunnitteli työpajat ohjannut valokuvataiteilija Mirja Paljakka. Näyttelyiden katsojamäärää ei voida arvioida, koska tilat
ovat avoinna yleisölle jatkuvasti.
Konsertti joka kouluun
Kiertue toteutettiin yhteistyössä Konserttikeskuksen
kanssa. Juurikadun orkesterin kiertue kaikilla alakouluilla 10.–14.11.2014 ja molemmilla yläkouluilla
25.–26.11. Juurikadun orkesteri: Silja Palomäki, klarinetti, kantele, laulu, Ville Rauhala, kontrabasso, laulu, Anne-Mari Kivimäki, harmonikka, melodika, laulu
sekä Matti Laitinen, viulu, mandoliini, kitara, laulu.
Sirkus 2. luokan oppilaille
Ohjelmisto koostui tukevista, vahvoista kansanmuSosiaalisen sirkuksen ohjaajat Nadja Laine, Minta Met- siikin juurista kumpuavasta musiikista. Konserttiin
teri sekä yhteisöpedagogi Johanna Peltola ohjasivat liittyvä opetusmateriaali ”Oppilaat konsertin järjestäkaikille 2. luokille syyslukukaudella kaksi kaksoistun- jinä” lähetettiin kouluille ennakkoon, ja osa oppilaista
tia, joiden sisältöinä olivat sirkuksen eri osa-alueet. olikin mukana konsertin järjestelyissä. Osallistujia yhOpettajille koottiin materiaali- ja ideapaketti, jossa teensä 3757.
oli valmista opetusmateriaalia, vinkkejä nettilinkeistä, sirkuksen historiaa esittelevä kirja, opasvihkosia Puhallinorkesteri Oktaavin koulukonsertit
sekä kirjaston lista sirkusaiheisesta aineistosta. Yhden Myllyhaan koululla toukokuussa 2014 ja Nokianvirran
koulun osalta pajat toteutetaan vasta tammi-hel- koululla (7.–8.lk) 16.12.2014.
mikuussa 2015. Osallistujia pajoissa oli 415 kahteen Osallistujia 423 ja 433, yhteensä 856
otteeseen, yhteensä 830. Sirkusvälineistöä hankittiin
sirkuspajojen ohjaajien käyttöön, jatkossa välineitä Ynnä-ympäristötaiteen opetusmateriaali
lainataan kouluille.
ks. tarkemmin kohdassa ”Hankkeisiin osallistuminen”.
Kuvataide 7. luokan oppilaille
Toteutus yhteistyössä Tehdassaaren osuuskunnan
kanssa. Ensimmäiset vierailut (6 luokkaa) Tehdas 108
tiloihin Backlight – mediataidetapahtuman yhteydessä 12.9.–30.9.2014, jonka jälkeen mediataidepajat
kouluilla. Seuraavat vierailut (5 luokkaa) Tehdas 108:n
tiloihin syys-lokakuussa Kotona – yhteisötaideprojektin yhteydessä, kuvataidepajat tämän jälkeen kouluilNOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
13
Palautetta kulttuuripolusta
Tove Jansson -teemavuosi 2014–2015
Lukuvuoden 2014–2015 teemaksi valittiin Tove Jansson, sillä hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2014. Kansainvälisestikin merkittävän
lastenkulttuurin tekijän juhlavuosi mahdollisti mm.
monipuolisen informaation käytön toiminnan suunnittelun tukena. Luonnollisesti erityisesti muumit
olivat näkyvästi esillä monissa päiväkodeissa. Siksi
kulttuuritoimi valitsi taideprojektin teemaksi saariston, olihan se merkittävä osa Tove Janssonin elämää
ja tarjosi myös rikkaan maailman taidekasvatuksen
näkökulmasta.
Kulttuuritoimi tiedustelee lähes kaikkien työpajojen
jälkeen palautetta joko opettajilta, kulttuurivastaavilta ja/tai oppilailta. Pilottipajoina toimineista ”Kansanperinnettä sanataiteen keinoin”- pajoista kysyttiin
palautetta sekä opettajilta että oppilailta kevätlukukaudella, ja palaute oli erittäin positiivista. Palautetta
kulttuuripolusta kysyttiin perusopetuksen kulttuurivastaavilta sekä 2. luokkien ja 7. luokkien opettajilta
marraskuussa 2014. Palautetta tuli melko vähän, mutta toiminnan sisältöihin ja kulttuurikasvatustoimintaan oltiin yleisesti erittäin tyytyväisiä.
13.5. ja 21.8. Tove Jansson – luennot Kerholassa, osallistujia 46 ja 35
Amanuenssi Elina Bonelius Tampereen Muumilaaksosta luennoi Tove Janssonin elämästä ja urasta varhaiskasvattajille.
Kulttuuripolun toiminnoista tiedotetaan opettajille
peda.net-sivuston, Wilman ja kaikilla kouluilla toimivien kulttuurivastaavien kautta.
Kulttuuripolku varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatukselle laadittiin vinkkipaketti siitä, miten eri tavoin teemavuotta voidaan käsitellä. Aineisto
Sirkus-teemavuosi 2013–2014
Kulttuuripolun pilottina (Kankaantaan, Menkalan, sisälsi mm. kulttuurivastaavien ideoimia käytännön
Puropuiston ja Viholan päiväkodit sekä leikkikerhot) vinkkejä eri taiteenlajeittain sekä linkkejä valmiisiin
jatkui sirkusteema vielä kevätkauden, samalla kun opetusmateriaaleihin. Kirjasto kokosi kiertävät aineissuunniteltiin jo tulevaa Tove Jansson -teemavuotta. topaketit Tove Janssonin tuotannosta.
Päiväkotien osallistumisesta teemavuoteen on laadittu loppuraportti, joka löytyy kulttuuritoimen koti- Saaristolaiselämää – taideprojekti
Tove Jansson-teema innosti mm. tutkimaan saaristoa.
sivuilta www.nokiankaupunki.fi
Tove Janssonin Kesäkirja toimi inspiraation lähteenä
”Sirkuksen iloa” -koulutukset Puropuiston päiväkodin seitsemän eri taideohjaajan vetämissä työpajoissa,
tiloissa 6.3.2014, osallistujia 26. Ohjaajana sosiaalisen joita järjestettiin loka-joulukuussa 2014. Taideohjaajisirkuksen ohjaajat, lastentarhanopettajat Kati Stur- na toimivat muotoilija Paula Aikavuori, kuvataiteilija
Merja Asonen, neule- ja tekstiilisuunnittelija Marita
niolo ja Milla Koskinen.
Metsäkylä, kuvataiteilija Terhi Pönni, kuvataiteilija
Sirkus saapui kaupunkiin -näyttely Nokian Taidetalo- Saara Sillanpää, medianomi ja kuvataiteilija Inka Ylilla, kävijämäärä 1 907 sisältyy Taidetalon kokonaislu- härsilä sekä keramiikkataiteilija Jari Salminen, joka
toimi myös projektin taiteellisena johtajana. Työpakuun.
joihin osallistuivat kaikki Nokian kaupungin päiväkoTeemasta innostuivat myös mm. Hempan Pumppu ja dit, perhepäivähoito sekä Nokian englanninkielinen
Hempankaari, jossa esitettiin sirkusaiheinen musiik- päiväkoti. Taideohjaaja kävi ohjaamansa päiväkodin
kisatu ”Triangelin taikaa” toukokuussa mm. päiväko- tietyssä ryhmässä keskimäärin kolmesti ja opasti samalla henkilökuntaa, miten kaikki kyseisen päiväkodeille.
din lapset pääsevät projektiin mukaan. OsallistujaKirjastotoimi laati kiertävän aineistopaketin sekä määrää ja osallistumiskertoja on siten vaikea laskea,
mutta kunnallisessa päivähoidossa on noin 1700 lasvinkkilistan kirjaston sirkusaiheisesta aineistosta.
ta. Osallistumiskertoja on siten vähintään 3400. Projekti päättyy Taidetalolla kevättalvella 2015 järjestet5.5. Waskiwaarit Sarkolan päiväkodilla,
tävään näyttelyyn.
mukana myös Vahalahden koulun väki,
osallistujia 55.
12.5. Waskiwaarit Kartanon päiväkodilla,
osallistujia 85.
Kulttuuritoimi järjesti ”Tervehdys Muumilaaksosta”-näyttelyn Linnavuoren kirjastolle sekä Kerholaan,
aiheesta enemmän näyttelyt-kohdassa. Erityisesti
14
perheille suunnattuna vierailuesityksenä nähtiin Kerholassa Tanssiteatteri MD:n ”Kurkistuksia tanssivaan
Muumilaaksoon”, tarkemmat tiedot kohdassa ”Kerholan tapahtumia”.
Hanke oli Ylöjärven kulttuuritoimen hallinnoima ja
sen seurantaryhmään kuuluivat kansalaisopiston rehtori Pirkko Pilvinen (Hämeenkyrö), kulttuurikoordinaattori Pia Keltti (Nokia) sekä kulttuurisihteeri Minna
Vallin (Ylöjärvi). Osallistumisoikeus oli myös vapaa-aiKulttuuripalveluilla on roolivaatteisto, jota lainataan kapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkolalla (Nokia).
kouluille ja päiväkodeille, nuorisopalveluille ja yhdis- Projektipäällikkönä toimi Pekka Ruuska.
tyksille.
Hankeessa toteutuneita toimenpiteitä:
Yksityisen päivähoidon tuottajat kutsuttiin palaveriin
- Tuli ja maa – ilta Nancy Holtin muistolle Yltä ja alta
18.8.2014 keskustelemaan Nokian kulttuuripolusta
–maataideteoksella, osallistujia noin 100.
ja mahdollisuudesta osallistua sen toimintaan. Palaveriin osallistui Nokian englanninkielisen päiväkodin - Some-illassa Ylöjärvellä 10.4. Netti-muori valotti sosiaalisen median mahdollisuuksia järjestökentälle,
edustaja.
noin 70 osallistujaa
HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN
Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla – hanke
Hankkeen kautta toteutettiin seitsemän (7) pilottiprojektia sekä edistettiin kolmen kunnan, Hämeenkyrön,
Nokian ja Ylöjärven, yhteistä maataiteen Strata-konseptia hankkeen aikana. Projekteissa oli vahvasti läsnä kotiseutu, paikallisuus sekä uudet teknologiat.
Hankkeen tavoitteita olivat:
- Kuntarajat ylittävä aktiivinen tiedonvaihto ja siitä
seuraava luovan työskentelyilmapiirin edistäminen
uusien innostavien sisältöjen luomiseksi
- #kolmenmaa, julkistamistilaisuus Kerholassa 19.5.
#kolmenmaa-projektissa Hämeenkyrön, Nokian ja
Ylöjärven asukkaita kutsuttiin osallistumaan laajan
yhteisöllisen taideteoksen luomiseen aikavälillä 19.5.30.9.2014. Asukkaita sekä alueelta kotoisin olevia
pyydettiin liittämään hashtag #kolmenmaa sosiaalisen median viesteihin, joissa kommentoidaan omaa
asuinseutua ja sen kehittämistä. Palvelu toimi Twitterin ja Instagramin välityksellä. Alueen sanomalehdet
Hämeenkyrön Sanomat, Nokian Uutiset ja Ylöjärven
Uutiset olivat yhteistyössä mukana julkaisemalla
#kolmenmaa uutisvirran verkkosivujensa etusivulla.
- Kotiseutumuseokierros oppaille 9.6. Nokialla, Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä. Osallistujia 12.
- pinsiöläisten paikallistuntemuksen hyödyntäminen rakentamalla toimiva yhteistyömalli asukkaille ja kunnille
- ”Kodit tulevat mieleen” -kotiseutuelokuvan ensi-ilta
12.9. Hempankaaressa, osallistujia 62. Hämeenkyrön,
- Maataideteokset osaksi kuntien kulttuurikasvatus- Nokian ja Ylöjärven kuntien alueella kesällä 2014 kusuunnitelmia ja kotiseutuidentiteettiä. Kohderyhmä- vattu, Juho Järven ohjaama elokuva näytettiin kolmelta eri valkokankaalta, ensi-ilta ajoitettiin Euroonä yläkouluikäiset.
pan Kulttuuriympäristöpäivien ajankohtaan.
- Kulttuuritarjonnan yleisen saavutettavuuden kehittäminen kuntien yhteisen koordinaation avulla ja - Ynnä-ympäristötaiteen opetusmateriaali. Merkittävä osa hanketta oli laatia opetusmateriaali ympärissähköisiä menetelmiä hyödyntäen
tötaiteesta koulujen, erityisesti yläkoulujen, käyttöön.
- Kulttuuristen vetovoimatekijöiden vahvistaminen Materiaali valmistui joulukuussa 2014.
tuomalla esiin alueen ja teosten ympäristö- ja luon- #kolmenmaan uutisvirtaan lähetetyistä kuvista järnonsuojelullisia tekijöitä
jestettiin näyttelyt kaikkien kolmen kunnan alueella.
- Asiantuntija- ja neuvontapalveluiden saatavuuden Nokialle valikoitui Elina Riitijoen näyttely, joka järjeslisääminen kolmannen sektorin toimijoille
tettiin Taidetalolla 9.-19.12.2014. Näyttelyyn tutustui
- Matkailutoimijoiden ja kulttuuritarjonnan välisen 151 kävijää.
yhteistyön edistäminen yhteistoiminnan ja tiedottaHankkeen yleisötilaisuuksissa oli kaikkiaan 365 osalmisen kautta
listujaa, mutta esimerkiksi #kolmenmaan osallistujia
- Kansainvälisyyden edistäminen nimekkäiden taiteiei voida laskea.
lijoiden teoksiin kohdistuvaa luontaista kiinnostusta
hyödyntäen
15
Kulttuurimatkailun kehittämishanke
AVUSTUKSET
Kulttuuritoimi osallistui Nokian aluetiimin työskentelyyn Pirkanmaan Festivaalien käynnistämässä ja
toteuttamassa hankkeessa, jonka tavoitteena oli
synnyttää Nokialle kulttuurimatkailupaketteja paikkakunnan omaleimaisia vahvuuksia hyödyntäen.
Hankkeen puitteissa Knuutilassa toteutettiin alueen
matkailupalveluiden myynti- ja asiakastilaisuus yritystilaisuuksien järjestäjille 14.5.2014. Hanke päättyi
kesäkuussa 2014. Hankkeen tuloksena Siuron alueelle tuotetaan myös alueen nähtävyyksiä esittelevää
kulttuurireittisisältöä vuoden 2015 aikana yhteistyössä elinkeinopalveluiden kanssa.
Vapaa-aikalautakunta myönsi perusavustuksia 18
kulttuurijärjestölle, yhteensä 19 100 euroa. Kohdeavustuksia erilaisiin taide- ja kulttuurihankkeisiin
myönnettiin yhteensä 14 hakijalle.
KULTTUURITOIMIJOIDEN TAPAAMISET
33 osallistujaa
Stipendit
Vapaa-aikalautakunnan kulttuuristipendit à 100 euroa kulttuuriaineissa menestyneille oppilaille myönnettiin koulujen tekemien ehdotusten perusteella
seuraaville: Lukio: Aleksi Enqvist, Nokianvirran koulu:
Kristina Motalina, Emäkosken koulu: Siina Siuvo ja
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu: Mikael Pulakka.
Kulttuuripalkinto
Vuodesta 1984 jaettu Nokian kaupungin kulttuuri12.3. Kulttuuritoimijoiden ilta Kerholassa, aiheena
palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena nomm. avustukset ja tulevan kesän ohjelma, 19 osalliskialaiselle henkilölle tai yhteisölle ansioista Nokian
tujaa
taide- ja muun kulttuurielämän edistämisessä taikka merkittävästä kulttuuriteosta. Lautakunta päätti
22.10. Kulttuuritoimijoiden ilta Hinttalan kotiseututamyöntää 2 000 euron arvoisen kulttuuripalkinnon 25
lolla, aiheina mm. kulttuurin hyvinvointivaikutukset,
vuotta Nokialla ja Tampereen kaupunkiseudulla toi14 osallistujaa
mineelle Nokia Big Bandille.
TAITEEN PERUSOPETUS
Sopimuksen mukaisesti tuettiin siirtymäaikana osaa
Näpsä-käsityökoulun oppilaspaikoista. Näpsä –käsityökoulun oppilasmäärä Nokialla vuonna 2014 oli
kaikkiaan 86 oppilasta, käyntejä oli 268 kpl ja opetustunteja annettiin 771 tuntia. Muilta osin kaikki taiteen
perusopetus tapahtui yksityisissä kouluissa tai vuoden alusta aloittaneessa Pirkan opistossa.
VIESTINTÄ
Kulttuuritoimi viestii kuntalaisille läpi vuoden aktiivisesti ja monikanavaisesti avoimesta toiminnasta ja
yleisötapahtumista. Viestintää toteutetaan yhteistyössä kaupungin elinkeinopalveluiden, tiedottajan ja vapaa-aikakeskuksen muiden toimialueiden kanssa.
Kulttuuritoimi tuotti keväällä 2014 jokaiseen nokialaiseen kotiin jaetun kesätapahtumakalenterin. Elokuussa julkaistiin kaikille nokialaisille koululaisille
jaettu harrastekalenteri vapaa-aikakeskuksen tapahtumista ja toiminnasta.
Tapahtumista ja kulttuuritarjonnasta kerrotaan säännöllisesti Nokian kaupungin kotisivuilla, kulttuuritoimen Facebook-sivulla sekä paikallisissa ja alueellisissa lehdissä. Kulttuuritoimi on esillä myös Nokian
kaupungin Hyvä Asukas -tiedotuslehdissä ja nuorisotoimen ylläpitämillä nuortennokia.fi-sivuilla.
Loppuvuodesta aloitettiin kulttuuritoimen sähköisen
uutiskirjeen tuottaminen. Ensimmäinen, 6–8- kertaa
vuodessa julkaistava uutiskirje julkaistiin syyskuussa.
16
KOKOONTUMISTILAT
Knuutila
Knuutilan kartanoalueen kokonaiskävijämäärä oli
2 000 henkeä, yöpymiskertoja aittahotellissa 1 600.
Teatteri
Vapaa-aikalautakunta tuki Nokian Työväen teatterin
toimintaa tarjoamalla toimintaa varten tilat Nokian
lukiolla ja Kennonnokan kesäteatterissa. Lisäksi lautakunta avusti kannatusyhdistystä kiinteällä vuosiavustuksella avustussopimuksen mukaisesti.
Hinttala
Hinttalan kotiseututalon ja museoiden kokonaisTeatterissa vieraili vuonna 2014 yhteensä 14 430 katkävijämäärä oli 4700 henkilöä.
sojaa, joka jakautui seuraavasti:
Kerhola
Nokian Kerholan kokonaiskävijämäärä oli 55 786
henkilöä. Kiinteistöstä huolehtivat siivooja-vahtimestareina Kaija Hakala, Eija Väkinen ja Ulla Pajunen.
Kiinteistönhoitajana toimi Jouni Manninen. Kerholan
kahvila- ja lounaspalvelut järjesti edelleen Lounas-Cateringpalvelu Kaksi Kölviä Oy. Kulttuuritoimi toteutti
läpi vuoden sivusalissa vaihtuvia näyttelyitä.
Myrskyluodon Maija,
Nokian työväenteatteri, kevät
3 880
Onni jonka annoin pois,
Nokian kesäteatteri 10 030
Satuhäät Sarkolassa,
Nokian työväenteatteri, syksy
520
Yleisöä Yltä ja alta- maataideteoksella Pinsiössä.
17
NÄYTTELYT JA TAIDEKOKOELMAT
Taidetalon näyttelyt
30.9.–24.10. Pirkka-Hämeen kuvataiteilijat,
syysnäyttely (265)
28.10.–21.11. Hannu Teriön maalauksia (646)
25.11.–7.12. Nokian kuvataiteilijoiden
Taidetalo on Nokian kaupungin galleria, joka tarjoaa
taidelainaamonäyttely (198)
valoisaa näyttelytilaa visuaalisille taiteille ja käsityölle.
9.–19.12. Elina Riitijoki,
Näyttelyaikaa haetaan vuosittain syyskuun puoliväliin
#kolmenmaa-projekti (151)
mennessä (seuraava vuosi) ja tarvittaessa, syyskauden ohjelman täydentämiseksi, maaliskuun loppuun
Hinttalan kesänäyttelyt
mennessä. Taidetaloa emännöi toimistosihteeri Miia
Granath, joka vastasi näyttelyiden vaihtoprosessis- Hinttalan kotiseututalolla järjestetään kesäisin käsita ja valvonnasta. Hän teki vapaa-aikakeskukselle ja työ- ja kuvataidenäyttelyitä.
kaupungin muille palvelukeskuksille graafista suunnittelua sekä huolehti tietojen ja kuvien siirtämisestä 4.6.–8.6. Hilkka Salminen ja Lea Järvinen:
maakuntamuseon hallinnoimaan Siiri-tietokantaan ”Tuhannet tilkut, elämän valopilkut”, vastaten kuvalainoista.
pehmoeläimiä ja peittoja
4.6.–19.6. Heidi Tenho:
Näyttelyitä vuonna 2014 oli 11 ja kävijöitä 5 253, mikä ”Vähän vanhaa ja paljon uutta”,
on yli tuhat henkeä edellisvuotta enemmän. Suosi- tekstiilejä arkeen ja juhlaan
tuin näyttely oli ylivoimaisesti ”Sirkus saapui kaupun- patalapusta päiväpeittoon
kiin” maalis-huhtikuussa, jossa kävi yli 1900 vierasta. 11.6.–19.6. Eija Lahti: ”Pysäytettyjä hetkiä”,
Toiseksi eniten katsojia keräsi taidemaalari Hannu öljy- ja akryylimaalauksia pysäyttävistä
Teriön muistonäyttely ja kolmanneksi suosituin oli hetkistä
perinteinen Pirkan opiston lasten ja nuorten kevät- 25.6.–29.6. Maarit Pitkänen: ”Sydän sykkyrällä”, näyttely yhdessä käsityökoulu Näpsän kanssa. No- rautalangasta ja risuista tehtyjä kian kuvataiteilijat ry:n kanssa toteutettiin nyt toista sisustustarvikkeita sekä käsitöitä
kertaa pienoisgrafiikan valtakunnallinen näyttely 25.6.–6.7. Päivi Hell: ”Piu, pau, pellavaa
”Printti”. Parhaimmaksi teokseksi valittiin Juha Tam- – Hinttalasta tuotteet saa!”,
menpään teos. Taidetalo oli avoinna ti-to klo 11–18, käsinpainetut kodintekstiilit pe ja su klo 11–16.
pellavasta
2.7.–6.7. Fanny Autio:
Näyttelyt ja kävijämäärät
”Fannyn savi – enkelten matkassa”, nuoren kuvanveistäjän teoksia
– 30.1. Nokian Työväen Teatteri
elämän polulta
100-vuotisjuhlanäyttely (260)
9.7.–13.7. Aili Kovanen: ”Mattoja ja villatossuja”, 4.2.–21.2. Nokian kuvataiteilijat,
kudottuja tuotteita
vuosinäyttely (394)
9.7.–13.7. Maritta Ravantti:
28.2.–13.4. Sirkus saapui kaupunkiin (1907)
”Juureva mummu ja muuta”, grafiikka, 23.4. – 4.5. Käsillä, Pirkan opiston käsityökurssien akryylimaalaus, sekatekniikka
kevätnäyttely (226)
16.7.–20.7. Hilkka Salminen ja Lea Järvinen:
6.5.–18.5. Tilassa ja tasossa, Pirkan opiston
”Tuhannet tilkut, elämän valopilkut”, kuvataidekurssien kevätnäyttely (206)
pehmoeläimiä ja peittoja
20.5.–8.6. Ilo – Leikki – Taito – Taide
16.7.–27.7. Oili Niittynen: ”Valokuvasafarille
Pirkan opiston lasten ja nuorten
Afrikkaan”, kuvausmatkoilta 14
käsityön ja kuvataiteen oppilastöiden eri maassa koottu digitaidenäyttely
näyttely (412)
23.7.–3.8. Mari Mäkelä ja Aleksi Alankoja:
20.5.–8.6. Sukellus - Näpsä-käsityökoulun
”Kahden kauppa”, äidin ja 11-vuotiaan kevätnäyttely (412)
pojan yhteinen käsityönäyttely
5.8.–29.8. Ihmisluontokuvia
30.7.–3.8. Anja Leppänen ja Elina Ronkainen: Nokian kaupungin
”Anjan ja Elinan kesänäyttely”, taidekokoelmasta (308)
keramiikkaa, grafiikkaa, lasitöitä,
2.9.–26.9.
Printti – II valtakunnallinen
maalauksia
pienoisgrafiikan näyttely (280)
18
Taidehankinnat
6.8.–10.8. Nokian Väliasema: ”Satumaailma”,
Väliaseman osastojen tuotteita
6.8.–10.8.
Tuula Hietamäki: ”Kädentöitä
koristeeksi ja hyötykäyttöön”
13.8 –17.8. Kukkien T:mi: ”Luonnon lumoa,
kukkien kauneutta”, näyttelytöitä
kukista ja luonnonmateriaaleista
13.8.–17.8. Siuron kuvataideyhdistys:
”Siuron sisukkaat”, maalauksia ja
keramiikkaa
Hankintoja tehtiin kahdesta Taidetalon näyttelystä, valtakunnallisesta Printti-näyttelystä sekä Hannu
Teriön (1950–2008) muistonäyttelystä:
Juha Tammenpää
Saattajat
Juha Tammenpää
Tiedonpuu
Juha Tammenpää
Merkurius
Anna Arminen
Helmet
Anna Arminen
Lumipuu
Aleksi Joensuu
Sieniä
Aleksi Joensuu
Pikkukala
Hannamari Matikainen
Onnenlintu II
Onnenlintu V
Onnenlintu VIII
Onnenlintu IX
Virve LiljaYölento
Virve Lilja Up
Hannu Teriö (öljy kankaalle): Hämärä piha, 1991
Oraspelto, 1989
Rypsikuutamo, 1991
Rinne, 1984
MUSEOT
Museoilla on useita korjaamistarpeessa olevia kohteita, joista on käyty neuvotteluja ja yhteisiä tarkastuskierroksia teknisen keskuksen kanssa. Toukokuussa
järjestettiin laajempi katselmus ja elokuussa tutkittiin, ovatko liikennejärjestelytyöt aiheuttaneet vahinkoa rakennuksille.
Kesällä 2014 Hinttalassa kunnostettiin pirttirakennuksen isännänkamari; huoneeseen asennettiin uudet
pinkopahvit ja ne tapetoitiin, katto ja uuni maalattiin
kalkkimaalilla. Pirtti sai uuden maalipinnan ulkoseiniin. Suuri koivu kaadettiin vaunuvajan edestä, koska
katon roskaamisen lisäksi se esti pääsyn vaunuvajaan
sisälle. Pihapiiriin rakennettiin pieni parkkialue, koska
lähistöllä ei ole paikoitustilaa liikennejärjestelyjen ja
tulevien Häpesuon vanhan kaatopaikan puhdistustöiden vuoksi.
Pidetään huolta taiteesta!
Kulttuuritoimi laati yleisluontoiset ohjeet taideteosten sijoitteluun, käsittelyyn ja puhdistamiseen.
Puhdistamisen osalta siivouspäällikkö tarkisti tekstin
termistön ja otti ohjeen käsittelyyn siivoojien yhteispalaverissa. Ohje lähetettiin sähköpostina esimiesjakelulla ja julkaistiin intranetissa. Pääviesti ohjeessa
on, että vastuu teoksista on sijoituspaikan henkilöHinttalan kahvilaan teetettiin kesällä 2014 valokuvakunnalla, viime kädessä esimiehellä.
sarja yhteistyössä Nokia-Seuran kanssa. Kuvissa esitellään erityisesti mittavaa talkootyötä, jota Nokia-seura
on vuosikymmenten ajan Hinttalassa tehnyt.
Taidekokoelmat
FM Hanna Westman inventoi viimeiset Nokian kaupungin eri tiloihin sijoitetut teokset, kuvasi ja siirsi
luettelointitiedot Siiri-tietokantaan ja laati inventoinnista yhteenvedon. Kaikkiaan luetteloituja teoksia
on 704 kpl. 46 teoksen kohtalo jäi epäselväksi, ja asia
vaatii niiden osalta vielä tarkemman selvityksen. Inventoinnin johtopäätöksenä kokoelma on yleisesti
ottaen hyvässä kunnossa. Teoksia on korjattu ja kehystetty uudelleen tarpeen mukaan. Samalla Westman suunnitteli Taidetaloon Helin-kokoelmasta ja
kaupungin kokoelmasta syyskauden alkuun näyttelyn, joka sai nimen Ihmisluontokuvia.
19
KIRJASTOTOIMI
Päätöstä pääkirjaston uudisrakennuksen paikaksi ei
saatu enää vuoden loppuun mennessä. Useita vaihtoehtoja on käyty läpi muutaman vuoden kuluessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi alle 40 000
asukkaan kunnalle 3 600 euron määrärahan ostotukena vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankintaan.
Raha käytettiin koulujen kirjasarjojen uusimiseen.
Nokian kirjasto oli vetäjä Osaamisen kehittäminen
2020 -hankkeessa, johon osallistui myös kuusi muuta kuntaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Mänttä-Vilppula,
Orivesi, Ruovesi ja Virrat. Yhteinen seminaari pidettiin
Virroilla 28.5. Ely-keskus myönsi hankkeelle 9 000 euron avustuksen. Hanke jatkuu seuraavana vuonna.
Pääkirjasto lisäsi aukioloaikaa yhdellä tunnilla maanantaipäiville kello 19–20. Kävijämääriin muutos ei
vielä vaikuttanut kovinkaan paljon. Kaikki muutokset
vievät aikansa, aukioloaikojen muutos on esimerkki
tästä.
Vuosittain on tapana kysyä asiakkaiden toiveita lehdistä, joita he haluavat kirjastoon tilattavan. Asiakkai- HENKILÖSTÖ
den toivomuksia kuultiin ajalla 14.7.–17.8. LehtitoiveiKirjastolaitoksen vakanssien määrä oli edelleen 18.
ta esitti 47 vastaajaa. Mainintoja sai 85 eri julkaisua.
Kirjaston palkkaamina henkilötyövuosina oli 19,80 ja
Kirjasto on päivittänyt yleensä lautakuntakausittain heistä kirjastoammatillisia oli 15,45 htv. Korkeakoulukirjastoaineiston valintaperiaatteensa. Ensimmäisen tettuja palkattuja kirjastoammatillisia oli 11,06 henkikerran siihen sisällytettiin myös poiston ja varastoin- lötyövuotta. Muita henkilötyövuosia oli 2,31. Määränin periaatteet. Toimenpideohjelman sisältämät pe- aikaisissa tehtävissä eripituisissa jaksoissa oli vuoden
riaatteet ovat linjassa PIKI -kirjastojen yhteisten oh- aikana 23 henkilöä.
jeistusten kanssa. Kaikilla PIKI -kirjastoilla ei ole vielä
Pääkirjastolle myönnettiin lisärahoitus työhyvinvoinkuitenkaan julkisia valintaperiaatteita.
titoimintaan sen osallistuttua aktiivisesti Kunta10 –
Vain pääkirjastossa on käytössä automatiikkaa asia- kyselyyn. Henkilökunta osallistui 5.3. Teatteri Siperian
kaspalveluissa. Yksi ainoa lainausautomaatti ei roh- esitykseen Tiimi – näytelmä työhyvinvoinnista.
kaise asiakkaita käyttämään tämän enempää omatoimista lainausta. Automaatin lainausprosentti ei yllä Pääkirjasto:
Airi Nummelin
vieläkään kovin korkealle, vain noin 21 prosenttiin Kirjastopalvelujohtaja Kirjastovirkailija Jaana Kakkonen
pääkirjaston kokonaislainauksista.
Osastonjohtaja
Arja Kangaspunta
Vuoden 2014 alusta ei enää peritty varausmaksuja
Päivi Kari
oman kirjaston kokoelmiin kohdistuvista varauksis- Informaatikko Erikoiskirjastonhoitaja
Soile Kivisalo
ta. Tästä huolimatta kertyi tuottoja seutuvarauksista,
Tarja Korpi
myöhästymismaksuista, aineiston korvauksina, pois- Palvelusihteeri Anniina Kuhmonen
tomyyntitempauksista ja muusta aineiston myynnis- Erikoiskirjastonhoitaja Erikoiskirjastonhoitaja
Maria Lahti
tä. Alkuvuodesta tammikuussa myytiin poistettuja
Matti Pajuniemi
lehtivuosikertoja ja kesäkuussa suurempi erä piha- Erikoiskirjastonhoitaja Kirjastovirkailija
Maarit Polviander
myynnissä. Jälkimmäinen tuotti liki 700 euroa. PaikalKirjastovirkailija Marika Wallenius
lishistorioita myytiin 410 eurolla.
Palvelusihteeri Marja Vanhanen
Kirjastoauto:
Pääkirjastossa järjestettiin hieman erilainen asiakaskysely, joka kohdistui välittömästi koettuun asia- Kirjastovirkailija-kuljettaja Markku Korhonen,
kaspalvelutilanteeseen. Kysely toteutettiin 6.–11.10. eläkkeelle 1.9.
Kyselyn osioissa tarkasteltiin vuorovaikutusta, asian- Kirjastovirkailija-kuljettaja Outi Laurila
tuntemusta sekä tavoitettavuutta. Jälkimmäisessä Kirjastovirkailija-kuljettaja Heli Pajunen 1.9. alkaen
Teija Ruuhikorpi
osiossa tuli esiin asioita, joiden avulla voidaan kehit- Kirjastovirkailija tää asiakaspalvelua.
Koskenmäen kirjasto:
Lähikirjastopalvelu johtaja Jarna Hara
Nokian kaupunginkirjasto sai yhtenä maan kaikista Palvelusihteeri Päivi Gullman
yleisistä kirjastoista Suomen UNICEF ry:ltä tunnustukLinnavuoren kirjasto:
sen Lapsen oikeuksien vaikuttajana.
Kirjastovirkailija Ari Leppänen
21
Määräaikainen henkilökunta (sijaiset, harjoittelijat, työkokeiluun osallistuneet, siviilipalvelusmies, Tet-oppilaat ym.) :
Harjula Kari, Heinonen Irina, Järvi Henna, Kaistinen
Ville, Karimaa Emma, Karjalainen Anette, Keskinen
Ulrika, Korhonen Heikki, Kuusniemi Juha, Kylmänen
Marjo, Leppänen Fanni, Majaranta Jesse, Mustalahti
Eero, Nieminen Jesse, Nissinen Antton, Nyman Jani,
Pajunen Heli, Salin Ruth, Ruuhikorpi Leevi, Saunamäki Liisa, Soininen Marjo, Viheriäkoski Janniina ja Vuojolainen Laura.
Henkilöstön koulutus
14.1. Aggressiivisen asiakkaan
kohtaaminenAN, TK
20.1.
Verkkokirjasto-infoAKu
30.1.
EsimieskoulutusAN, MPa
31.1. Kotisivujen päivittäminen
PK
4.2.
HätäensiapukoulutusML
11.2.
KEVA-koulutusJK
12.2. Työsuojelu
AN, AK, JK, JH
17.2. KELAn palvelujärjestelmä
AK
18.2. Kaunon päivän kirjakutsut, Tre
AKu
19.2. Sosiaalisen median ohje
PK
Toiminta ja asiantuntijatyö eri yhteistyöelimissä
4.3. Riskienhallinnan työpaja
AN
Vapaa-aikakeskuksen johtoryhmän jäsen,
4.3. Digimummoja ja datavanhempia,
Airi Nummelin
Aikuisväestön tietoyhteiskuntataidot
Kirjaston johtoryhmä (Kirjo) Airi Nummelin pj.
ja mediakasvatus, TrePK
Jarna Hara,
11.3.
Johdon foorumi, TreAN
Arja Kangaspunta
12.3. Henkilökohtaiset lisät
AKa, JH, JK
Päivi Kari.
13.3.
Kirjasto kaikille, TreTR
PIKI-ohjausryhmä Marika Wallenius
19.3. Ikätasa-arvoinen kirjasto, Tre
AK
Airi Nummelin
1.4.
Flexim-koulutusAK, MPa
PIKI-johtoryhmän varajäsen Airi Nummelin
2.4. Arvonlisäverotuksen kertausta
TK
(vars. Timo Tamminen)
4.4. Maakuntakirjastopäivä, Tre
PK
Kulttuuripolku–työryhmässä Jarna Hara
9.4.
EsimiesinfoMPa, JH
(varhaiskasvatus),
11.4. Uudet tuulet kouluyhteistyössä, Tre AKu
Anniina Kuhmonen
23.–24.4.
Ensiapu 1.AN
(perusaste)
25.4. Musiikkikirjasto-seminaari, Tre
MPa
Intran Sataman asiantuntija sekä Vapaa-aikakeskuk25.4.
Kirjakori Special, TreAKu
sen edustaja, Päivi Kari
28.4.
EsimiesinfoAN, AK
Nokian kaupungin viestintäryhmän Vapaa-aikakes5.5.
IF-koulutusAN, JK
kuksen edustaja, Päivi Kari
8.–9.5. Työhyvinvointiseminaari, Hki
JK
Lastenkirjastotyön foorumissa toimi 9.5. Maakuntakirjastopäivä, Valinta ja
Jarna Hara.
hankinta muutosten keskellä, Tre AN, JH
Kokoelmatiimi, pj. Jarna Hara
13.5. Teknisen keskuksen
Anniina Kuhmonen
ajankohtaisiltapäiväAN
Matti Pajuniemi
14.5. Esimiesinfo
AK, AN, MPa, JH
Maria Lahti
14.5.
Ensiapu, TreOL
Päivi Kari
15.–16.5.Yhteishankintojen kehittäminen,
Kirjaston tapahtumatiimi (KiTa)
vastuullisuus hankinnoissa ja
pj. Päivi Kari
direktiiviuudistus ,
Lastenkirjastotyöryhmä, pj. Anniina Kuhmonen
KUHA/MäntyharjuAN
Vapaa-aikakeskuksen tapahtumatiimin jäsen,
21.5. Kulttuuritapahtuman tuottaminen AKu
Anniina Kuhmonen
26.5. Marc21-luettelointikoulutus, Tre
ML
PIKI:n sisältöosioiden työryhmissä
28.5. Hankeprojektin kehittämispäivä,
Maarit Polviander Virrat
JK, AK, PK, TK, AKu,
(lue-katso-kuuntele), ML, MPa, AN, MPo,
Anniina Kuhmonen MW, OL, MK, AL, TR,
(nuoret) ,
PG, JH
Jaana Kakkonen
6.6. Arena – koulutus, Tampere
TK
(Käy kirjastossa).
26.6.Häiriökäyttäytyminen
MV
14.8. Fasilitointi-koulutus
AK, AN, JH
22
27.8.
HätäensiapukurssiMW
3.9. Tanen ja Tietovaraston käyttövinkit AN, TK
12.9. Käymme yhdessä ain - koti- ja
laitoskirjastotyön muotoja, Tre
TR
18.9. Sisäilmakoulutus
AK, AN, JK
23.9.Rondo-käyttökoulutus
MPa
24.9.
Populus-koulutusJH, AN
25.9. Kirjastojen kehittämishankepäivä,
Tampere AN
25.–26.9. Kirjastovirkailijapäivät, Kuopio JK, MPo
1.10. Voimavaroja syksyyn
MW, TK, ML
2.10. Yksityisyyden suoja
AN, JH
2.10. Jutut PIKIin, Tre
MPo, HJ
8.–10.10. Kirjastonjohtajien neuv.päivät,
Oulu AN
28.10. Kirjastojen tulevaisuusverstas, Tre AN
29.10. Vaikuttavuuden arvo, etäosall.
AN
31.10.
Energiaa arkeenMW, TK
5.11. Kelluva kokoelma
AK, PK, TK, AKu, ML,
AN, MPa, MPo, MW, TR, AL, JH, OL, HP
6.11. Kaunon helmet, Tampere
ML
12.–13.11.OKM:n kirjastopäivät, Helsinki AN
13.11. Some työpaja, Tampere
AKu, PK
20.11. Sisällönkuvaus –kurssi, etäosall.
ML
20.11. Plättä-seminaari ja foorumi
AKu, JH
3.12. Maakuntakirjastopäivä, Tre
AN
10.12. Vaken kehittämispäivä, Sastamala
AK, PK, AKu, HP, AN,
MPa, OL, MW, AL, PG, JH
11.12. E-Forum, PK-yritysten
osaamisohjelmatyökalu- hanke, Hki
AK
11.12. Taloushallinnon katsaus
JH
11.12. ISBD-koulutus, etäosall.
ML, MPa, AKu, HJ
15.12. Ellibs-koulutus, etäosall. ML, MW, MK, PK, AKu
18.12. Esimiesinfo
AK, MPa, AN
Laakso sekä Hannu Harju. Paneelissa esiintyivät Raisa Hiltunen, Jari Lehtonen ja Leo Lähde. Kysymyksiä
oli tullut yleisöltä myös ennakkoon. Runsaslukuiselle
yleisölle päivän tapahtumaa juonsi kirjastopalvelujohtaja Airi Nummelin ja tilaisuuden tallensi osin videolle informaatikko Päivi Kari.
Helmikuun alussa kirjasto sai lahjoituksen. Tomi Kivekäs tilasi muutamia lehtivuosikertoja (Tiede, Kotivinkki, Mondo ja Kuluttajalehti) kirjaston yksiköihin.
Lahjoitus oli ensimmäinen laatuaan.
Nyt pelittää! Konsolipelitapahtuma järjestettiin 22.2.
ja 25.2. Viiden tunnin kestävät tapahtumat keräsivät
osallistujia 21.
Maaliskuussa asiakasraati kokoontui 13.3. Tällä kertaa
se oli avoin ja julkinen. Tilaisuuteen tuli 6 henkilöä,
uutta keskusteltavaa ei oikein ollut, sillä kaupungissa
ei edetty pidemmälle rakennushankkeen suhteen.
Huhtikuussa olivat MLL:n lapsiperhemessut 5.4. Konseptina oli tuttu kirjasairaala. Tapahtumaan osallistuivat Henna Järvi sekä Liisa Saunamäki. Neljä tuntia
kestänyt tilaisuus pidettiin Kerholassa ja kävijöitä oli
75.
Ritva Pietarinen Ahlman-instituutista kävi vierailulla
pääkirjastossa 23.4. kertomassa kotipuutarhaan istutettavista kasveista. 15 osallistujalle hän kertoi myös
mitä kasveja tulee välttää puutarhassa.
Toukokuussa Nokia-viikolla 17.–25.5. kirjasto osallistui tapahtumiin näyttelyin, kirjailijavierailuin sekä
aamu- ja iltasatutunnein.
Kesäkuussa kirjasto osallistui kesätapahtumiin Hinttalassa satutunnilla 5.6. sekä nukketeatteri Tarinatassun
esityksellä 12.6. Kulttuuripalvelujen kanssa yhdessä
järjestettiin tapahtumia, oli myös poistomyyntiä ja
kirjojen lainausta. Pirkkalaistorin kulttuuritapahtumat
laajenivat taidebussin vierailuun pääkirjaston luona
18.6., jolloin oli myös vuosittainen poistomyyntitaTAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT
pahtuma. Kuultiin ja nähtiin vanhoja leikkejä ja loruja
Hinttalassa 19.6. Hinttalassa pidettiin kirjallisuuden
Pääkirjaston merkittävimmät tapahtumat
lukupiiri 26.6. sekä 14.8. Kesämuusikon muskarituoHelmikuussa järjestettiin lainan päivänä 8.2. pääkir- kiot olivat 23.6. sekä 23.7.
jastossa keskustelutilaisuus teemoina Oikeus kirjastoon sekä kuultiin ajankohtaistilanne pääkirjaston Syyskuun kirjailijavieraana oli historiantutkija ja tietorakennushankkeesta. Paikalla olivat kansanedustajat kirjailija Keijo Rantanen. Paikalla oli 8 kuulijaa.
Pauli Kiuru (kok), Anna Kontula (vas) sekä Hanna Tai- Lokakuun 7. päivä oli kansallinen SenioriSurf –päinio (sd). Aluehallintovirastosta oli kutsuttuna kirjas- vä. Pääkirjastossa Nettimuori Marjatta Laine opasti
totoimen ylitarkastaja Anneli Ketonen sekä Suomen halukkaita vertaisiaan netin saloihin. Tunnin kestävä
Kirjastoseuran toimistopäällikkö Kristiina Kontiainen. tilaisuus kiinnosti 30 henkilöä. Samana päivänä järNokian kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä edustivat: jestettiin kirjailijailta. Esiintyjät olivat runoilija PauEero Väätäinen, Arja Laitinen, Toivo Keränen, Mika li Karmala sekä esikoiskirjailija Anni Kytömäki. Airi
23
Nummelin haastatteli heitä ja yleisö esitti kirjailijoille Pääkirjaston toteuttama koulutus ja
kysymyksiä. Väkeä oli paikalla 15.
toiminta ryhmille
Satusuunnistukseen osallistui 18.10. 16 lasta. Nokian
sukututkijat ry esitteli 22.10. vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen 25 kuulijalle. Kansallinen pelipäivä
11.11. keräsi väkeä kotiseutuosastolle koottuun tilaan
19 henkeä. Satukarnevaali oli sunnuntaina 16.11. ja tilaisuus keräsi 279 henkeä.
Asiakasraati kokoontui 26.11. Teema oli ”Tiloja kaikille” ja osallistujat ryhmittäytyivät työpareiksi. Tuotoksena syntyi lukuisa määrä tiloja erilaisiin tarpeisiin.
Tapahtumat huipentuivat 18.12. merkittävään julkistukseen. Kirjasto päätti ELY:n rahoituksella tehdyn
digitointihankkeensa ja järjesti sen vuoksi yleisötilaisuuden, jossa esiteltiin Nokialla 60–70 –luvuilla kuvattujen valokuvien digitaaliversioita. Tilaisuuteen
olivat kutsuttuina valokuvia vuonna 1973 lahjoittaneet henkilöt Hannu Himanen, Jorma Laurila, Risto
Palomäki ja Martti Rikkonen.
Pääkirjaston näyttelyt
Pääkirjastossa oli näyttelyjä 12 kpl.
Satutunneille osallistuttiin aamuisin, sekä myös iltasatutunneille. Satutuntikertoja oli 13 ja osallistujia
188. Kirjavinkkauksia oli 5 kertaa, osallistujia 354. Kirjasto järjesti luokkakäyntejä 32 ja niihin osallistui 751
oppilasta.
Pääkirjaston kirjallisuuspiiri kokoontui 9 kertaa ja
osallistujia oli 43.
LÄHIKIRJASTOT
Lähikirjastojen toiminnasta vastaa lähikirjastopalvelujen johtaja, kaksi kirjastovirkailijaa, palvelusihteeri
ja kaksi kirjastovirkailija-kuljettajaa. Lähikirjastot vastaa myös kotipalvelutoiminnasta. Nokialla juhlittiin
kirjaston kotipalvelun 40 vuotisjuhlaa kahvitilaisuudella pääkirjastossa 10.10., johon osallistui 65 henkeä.
Toiminnasta kertoi kirjastovirkailija Teija Ruuhikorpi.
Nokian Uutisissa oli juttu kotipalvelutoiminnasta.
Tunnetuksi tekeminen tuotti uusia asiakkaita.
Kotipalvelun asiakkaina on 12 henkilöä ja he lainasivat 522 lainaa. Myös laitoskirjastot kuuluvat lähikirjastojen tehtäväkenttään. Esperi Care Pitkäniemi, Nokian
terveyskeskus, Vihnuskoti sekä Arwolan hoitokoti toimivat kirjaston kanssa. He tuottivat 694 lainaa. Kirjastovirkailija Teija Ruuhikorpi vastaa käytännön työstä.
tammi–helmikuuLuontovalokuvia
(Anna Nieminen)
maaliskuu
Elämäkertoja sarjakuvina (HK)
huhtikuu
Vieraslajit puutarhassa
Koskenmäen kirjaston kävijämäärä oli 25 646, au(Ahlman-säätiö)
kiolotunteja oli 1 495. Linnavuoren kirjastossa oli kätoukokuu
Nokia-seura ry esitteli
vijöitä 10 207 ja aukiolotunteja oli 1 161. Kirjasto oli
historiaansa ja toimintaansa
kiinni vuosilomien takia 14.7.–27.7.
kesäkuu
Tove Jansson 100v. (IH)
heinäkuu
Leppoisasti lomalle (MK)
Kirjastoauto muutti hieman aikataulujaan elokuun
elokuu”Astu luontoon”,
alusta, johtuen päiväkotien toiminnan muutoksista.
Suomen luonnon päivä (LV)
Kirjastoautolla oli 83 pysäkkiä ja aukiolotunteja kertyi
syyskuu Nokialaiskirjailijoiden
edellisen vuoden tapaan runsaat 1 102 tuntia. Ajoa
mielikirjoja
oli 228 päivänä. Kirjastoauto oli huollossa ja maalalokakuu
Nokian sukututkijat ry:n
uksessa heinäkuussa. Syksyllä autoa korjattiin perus”Vinkkejä sukututkimuksen teellisemmin. Uusittiin akut, korjattiin Webastoa ja
aloittamiseen”
tuettiin notkuvaa lattiaa. Löydettiinpä autosta myös
lokakuu
Seniorit kaupungissa –näyttely voimallisessa kasvussa ollut sieni. Selvitysten perus(Kulttuuri- ja kirjastopalvelut)
teella se osoittautui koivuvinokkaaksi. Atk-yhteydet
marraskuu
Kaupungin perhetyö esittäytyy
aiheuttivat myös päänvaivaa. Kirjastoauto ei kulkenut
joulukuu
Martta Wendelinin töitä
vuosilomien takia 30.6.–27.7. eikä 23.–31.12.
(M. Wendelinin seura ry)
24
Lähikirjastot ja yhteistyö koulujen sekä
varhaiskasvatuksen kanssa
Linnavuori:
tammi-helmi Kuuran kimallus –valokuvanäyttely (Tarja ja Jorma Rantama)
Linnavuoressa pidettiin 13 satutuntia ja niihin osallistoukokuu Vieraslajit puutarhassa
tui 369. Koskenmäessä 17 satutunnille osallistui 424
(Ahlman-säätiö)
lasta.
syyskuu
Tervetuloa Muumilaaksoon –näyttely
lokakuu
Luojan luonto,
Kirjavinkkauksia oli Linnavuoren kouluissa 5 ryhmäl
Anna Niemisen valokuvia
le ja niihin osallistui 93 lasta. Koskenmäessä vastaavasti 30 ryhmälle ja osallistujia oli 629. KoskenmäesTapahtumia Linnavuoressa:
sä opastettiin oppilaita luokkakäynneillä 8 kertaa ja
16.5. Täti Taikakynän satuesitykset (2),
osallistujia oli 163.
osallistujia yhteensä 52
8.10. Täti Taikakynän esitys, osallistui 4
Koskenmäen kirjastossa aloitti syyskuussa venäjän9.12. Linnavuoren ja Siuron MLL:n yhdistyksen j
kieliseen kirjallisuuteen keskittyvä kirjallisuuspiiri. Se
ouluinen satuhetki, johon osallistui 25 lasta
ehti kokoontua 4 kertaa ja osallistujia oli 15.
Ryhmää vetivät kirjailija Johanna Hulkko sekä kääntäTapahtumia Koskenmäessä:
jä Arja Pikkupeura.
21.2. Nukketeatteri Tarinatassun esitys
Myyrän talvi, osallistujia 48
22.5. Täti Taikakynän kaksi esitystä,
Lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
yhteensä 53 osallistujaa
24.6.
Kaupungin kesämuusikko Anniina Honkala Koskenmäki:
piti muskarituokion 10 kuulijalle
huhtikuu
Smilla Europaeuksen hamahelmi -töitä 6.–7.10.Täti Taikakynän sadunkerrontaesitykset,
osallistujia 43
NOKIAN KAUPUNGINKIRJASTON TILASTOJA VUOSILTA 2011-2014
pääkirjasto Koskenmäki kirjastoauto Linnavuori Yhteensä
kaikki yksiköt yhteensä
2011
2012
2013
2014
2014
2014
2014
2014
kokoelmat
193 452 191 764 190 569
93612
37 570
28 041
29 197 188 420
kirjat
177 024 175 384 174 169
80 388
36 125
27 413
27 962 171 888
kaunokirjat
108 208 106 375 106 124
44 938
22 220
19 772
17 796 104 726
tietokirjat
68 816
69 009
68 045
35 480
13 894
7 640
10 148
67 162
hankinnat
11 108
8 079
9 093
4 869
1 091
739
788
7 487
hankinnat kirjat
9 556
7 093
7 937
4 130
1 011
710
711
6 562
poistot
8 434
9 767
10 288
5 989
1 980
964
703
9 636
poistot suht. kokoelma prosentteina
3,51
5,09
5,40
6,40
5,27
3,44
2,41
5,11
lainaajat
11 186
10 970
10 902
8 731
1 968
2 387
679
11 216
verkkokäynnit (+mobiilina kesäk. -13, 1051)
104 074
97 681 104 546
114 095
fyysiset kävijät
169 358 188 576 196 885
116 829
25 646
40 766
10 207 193 421
aukiolotunnit
6 199
6 137
6 172
2 472
1 495
1 102
1 161
6 230
kokonaislainaus
551 456 536 482 518 457
334 368
67 540
69 378
31 998 503 284
kirjojen lainaus
449 288 438 959 426 442
270 071
55 078
58 711
25 131 408 991
seutulainat
14 559
15 815
16 302
12 498
2 337
856
854
16 545
lainaus kotipalvelulainat
445
321
329
522
522
lainaus aikuisten tietokirjat
105 701 102 182
97 060
73 165
8 856
5 485
4 548
92 054
lainaus aikuisten kaunokirjat
124 335 118 227 115 799
81 001
16 984
6 893
7 348 112 226
lainaus lasten tietokirjat
19 949
20 365
21 158
12 245
2 913
4 906
1 439
21 503
lainaus lasten kaunokirjat
199 303 198 185 192 425
103 664
26 325
41 427
11 792 183 208
lainaus musiikkiäänitteet
20 206
18 036
15 249
13 243
716
1 851
201
16 011
21 144
20 973
21 169
lainaus DVD-levyt ja Blu-Rayt
20 848
15 964
2 575
696
1 934
lainaus lehdet
32 799
31 024
30 338
14 279
6 328
6 616
2 861
30 084
kaukolainaus saadut lainat
70
72
41
43
43
lähetetyt lainat
54
29
21
28
28
verkkokäynnit 2014
mobiili
yhteensä
112430
1665
114095
25
LIIKUNTATOIMI
Nokian kaupungin vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt vapaa-aikapalveluiden ja liikuntatoimen toimintaohjelman 24.4.2013 § 44 ja kaupunginvaltuusto
26.8.2013 § 96. Liikuntatoimen visio kuuluu seuraavasti: ”Liikuntapalvelut liikuttavat kaikkia kuntalaisia
hyvinvointia lisäävillä laadukkailla, helposti saavutettavilla ja yhteistyöllä tuotetuilla palveluilla.”
Liikuntatoimen tavoitteet vuosille 2014–2018 ovat:
•
•
•
•
Tiedolla johdetut ja monitoimialaisesti
tuotetut liikuntapalvelut
Terveet ja hyvinvoivat kuntalaiset
Asiakaslähtöinen ja osallistava liikuntatyö
Liikuntapaikkojen läheisyys, houkuttelevuus ja monikäyttöisyys
asiakaspalautteen perusteella oli koulusalien vuokrauskäytännöt. Palvelun ja prosessien kehittämiseksi
Tampereen ammattikorkeakoululta tilattiin loppuvuodesta selvitystyö, joka liittyi koulujen liikuntasalien käyttövuokran laskentaan ja liikuntatilojen vuokrauskäytäntöihin. Selvitys valmistuu keväällä 2015.
Liikuntapalvelut koordinoivat edelleen vuonna 2014
kaupungin monialaista hyvinvointityötä. Koordinaatio on vahvistanut liikunnan asemaa Nokialla ja liikunnan sen peruspalveluluonne on vahvistunut.
Liikuntatoimen henkilöstö
Liikuntapalvelujohtaja ja hyvinvointikoordinaattori,
tulosaluevastaavaSatu Kankkonen
Uimahallipalveluesimies,
liikunnanohjaajien lähiesimies
Päivi Utriainen
Liikunnan toimistosihteeri
Riitta Hälli
Liikunnanohjaaja
Hannu Sassi
Liikunnan toimintaohjelman yhteydessä hyväksyttiin (lasten ja nuorten liikunta)
Liikunnanohjaaja
(terveysliikunta)
Eija Syrjä,
myös Liikuntarakentamisen Nokia 2013–2016 liite.
Liitteessä on määritelty liikuntapaikkarakentamisen opintovapaa 19.5.–29.6.
arvopohja, tulevaisuuden rakentaminen sekä keskei- LiikunnanohjaajaOlli Rannikko
LiikunnanohjaajaKatri Manninen,
set investoinnit 2014–2016.
opintovapaa 1.9.2014–
LiikunnanohjaajaPirkka Vigren
Liikuntarakentamisen arvopohja Nokialla:
Liikuntatilojen iltavalvoja
Pertti Vola
•
Liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti Kesätyöntekijät
Ulla Lilja, liikunnanohjaaja
saavutettavia
Jonne Nurmi, uimaopettaja
•
Liikunnan olosuhteet ovat laadukkaita,
turvallisia ja tasa-arvoa edistäviä
Määräaikaiset liikunnanohjaajat:
•
Liikunnan olosuhdetyössä tehdään
Veli-Matti Talonen 13.1–12.9.2014
hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä
Sanni Utriainen 4.9–17.10.2014
Kim Kulmala 20.10–22.12.2014
Toni Valkeejärvi 18.10.2014–
Liikuttava toimintavuosi
Palvelusuunnitelman tärkeimmät tavoitteet vuonna
2014 olivat passiivisen elämäntyylin ehkäiseminen
ja monitoimijaisesti tuotettujen liikuntapalveluiden
kehitystyön jatkaminen. Keskeisimpänä suunnittelu- ja toimintamallina oli rakenteiden ja terveiden
valintojen yhteys. Lasten ja nuorten liikkumista edistettiin vuonna 2014 erityisesti koulupäivän liikunnallistamisen kautta. Aikuisten liikunta-aktiivisuutta
edistettiin järjestämällä lukuisia liikkumisryhmiä sekä
luomalla liikunnan palveluketju Liikuntaneuvontalähetekäytäntöön. Liikuntaneuvontalähete otettiin
käyttöön marraskuussa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Liikuntapaikkojen hallinnointi
kehittyi vuoden aikana merkittävästi, kun sähköinen
tilanvaraus- ja laskutusjärjestelmä saatiin täysimääräisesti käyttöön. Kehittämisen kohde vastaanotetun
Henkilökunnan koulutukset ja luennot
Henkilöstö osallistui aktiivisesti Nokian kaupungin järjestämiin koulutuksiin sekä alueellisiin liikunnan alan
koulutuksiin, joiden järjestäjinä olivat UKK-instituutti,
Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä Varalan Urheiluopiston. Liikuntapalvelujohtaja on lisäksi osallistunut alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksiin. Kansalliseen Liikuntafoorumiin Helsingissä
28.–29.9.2014 osallistui hyvinvointiryhmästä neljä
henkilöä. Uimahallipalveluesimies Päivi Utriainen
osallistui Uimahallifoorumiin Helsingissä 2.10.2014.
27
Liikunnanohjaajat Hannu Sassi ja Eija Syrjä sekä liikuntapalvelujohtaja Satu Kankkonen kävivät luennoimassa väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämisestä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämässä alueellisessa seminaarissa 28.8.2014. Liikuntapalvelujohtaja
kävi lisäksi luennoimassa alueellisessa ravitsemusryhmässä liikunnan edistämisestä poikkihallinnollisena
yhteistyönä joulukuussa ja Terveempi Pohjois-Suomi
2 – hankkeen päätösseminaarissa Oulussa yhdessä
kaupunginjohtaja Eero Väätäisen kanssa 3.9.2014
aiheesta: ”Kuntajohtamisen uudet kuviot nokialaisittain”.
käy parhaimmillaan lähes sata luistelijaa. Iltapäivien
kiekkohöntsyillä käy säännöllisesti 15–20 nuorta pelaajaa.
Terveysliikunta ja liikuntaneuvonta
Liikuntaneuvontapalvelu vakinaistettiin vuonna 2013
ja vuonna 2014 lähdettiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa rakentamaan liikuntaneuvonnan
ja – lähetteen palveluketjua. Palveluketjun rakentaminen aloitettiin yhteistyössä perusterveydenhuollon henkilöstön kanssa työpajassa, minkä jälkeen
rakennettiin onnistumisen kannalta keskeiset työvälineet ja tilat. Huhtikuussa 2014 uimahallin liikuntaLasten ja nuorten liikunnan edistäminen
neuvontaan tarkoitettu vastaanottohuone valmistui
Liikuntatoimen edustajana Liikkuva koulu hankkees- uimahallille ja lokakuun lopussa puitteet liikuntaneusa on toiminut koululiikuntaohjaaja Hannu Sassi. vonnalle olivat lopullisesti valmiit, kun sähköinen EffiKoululiikunnanohjaajan tehtäviin on kuulunut muun ca -järjestelmä saatiin asennettua.
muassa välkkäriohjaajien kouluttaminen alakouluilla, koulupäivien liikunnallistamisen suunnittelu yh- Työväline ja liikuntapolku lanseerattiin lääkäreille, fyteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen henkilöstön sioterapeuteille ja kuntohoitajille marraskuussa pidekanssa ja koululaisuintien järjestelyt. Kevään 2014 tyssä esitelmätilaisuudessa, minkä jälkeen sähköinen
aikana koululiikuntaohjaaja piti kahdeksan koulutus- lähettäminen käynnistyi. Ensimmäisen viikon aikana
tilaisuutta alakouluilla. Koulutuksiin osallistui 8–18 liikuntaneuvonnasta vastaavalle liikunnanohjaajalle
oppilaan ryhmiä eli alakouluille koulutettiin noin 100 tuli yksitoista lähetettä. Kaikki lähetteen saaneet asiuutta välkkäriohjaajaa. 90 % koulutetuista on ollut akkaat saapuivat liikunnanohjaajan vastaanotolle.
viidesluokkalaisia. Yläkoulujen sporttari-koulutukset
toteutettiin yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Ur- Vuonna 2013 liikuntaneuvontaa toteutettiin henkilöheilun kanssa. Yläkouluille koulutettiin yhteensä 40 kohtaisilla käynneillä (2 krt /asiakas). Seurantakäynti
seitsemäsluokkalaista sporttaria, jotka lisäävät liiket- oli noin 3 kk kuluttua ensimmäisestä käynnistä. Liitä yläkoulujen välitunteihin. Yhteistyössä koulujen ja kuntapolun ja sähköisen lähetekäytännön myötä vaspaikallisten urheiluseurojen kanssa liikuntapalvelut taanotto ja neuvontakäytäntöjä kehitettiin, ja henkion järjestänyt lajiesittelyitä yläkoululla muun muassa lökohtaisia käyntejä on nyt suunnitelmassa kolme.
koripallossa ja potkunyrkkeilyssä. Paikalliset liikun- Liikuntaneuvonnassa kävi vuoden 2014 aikana yhta-alan yritykset ovat myös käyneet yläkouluilla esit- teensä 148 asiakasta, mikä on 128 % enemmän kuin
telemässä ja kertomassa toiminnastaan.
vuotta aikaisemmin. Liikuntaneuvontaa toteutettiin
vuonna 2014 myös nuorille yläkouluilla. Neuvonnan
Lasten ja nuorten maksuttomat ja liikuntatoimen toteutustapoina olivat pienryhmäinfot ja tiedon jakajärjestämät liikuntaharrastukset on koottu vuonna minen erilaisista harrastus- ja liikkumismahdollisuuk2014 totuttuun tapaan LIIKE-kalenteriin. Kalenterissa sista.
ovat ensimmäistä kertaa olleet mukana myös perhesirkus ja kulttuurihöntsyt nuorisotiloilla. Lasten ja Liikuntatoimi järjestää monipuolisesti erilaisia ternuorten liikuntaryhmiä on ollut viikossa neljätoista. veysliikuntaryhmiä aikuisväestölle. Liikuntaryhmiä
Suosituimpia yksittäisiä lajeja ovat olleet kaupun- ohjaavat kaupungin liikuntatoimen omat työntekijät
kisota (529 kävijää) ja salibandy (276 kävijää). Myös ja osa ryhmistä ostetaan paikallisilta liikunnan alan
jäähallissa järjestetyt kiekkohöntsyt ja yleisöluistelut yrittäjiltä. Suosituimmat ohjatut ryhmät ovat vesija uimahallin hyppytunnit vetävät vuodesta toiseen jumpat ja kuntosaliryhmät. Näiden lisäksi järjestetään
satamäärin lapsia, nuoria ja perheitä liikkumaan. Eri- tasapaino-, ja venyttely, kahvakuula- ja tuolijumppatyisen suosittuja perheiden keskuudessa ovat juuri ryhmiä. Kaiken kaikkiaan ohjatuissa liikuntaryhmissä
uimahallin lauantai-iltapäivät, jolloin kaikki hyppytor- kävi vuonna 2014 yhteensä 19 772 asiakasta.
nit ovat auki. Tällöin tuntia kohden hallissa on 30–40
lasta hyppimässä altaisiin. Jäähallin yleisöluisteluissa
28
Liikuntapaikat ja liikuntatapahtumat
Nokialla on yli sata kaupungin ylläpitämää liikuntapaikkaa. Liikuntapaikkoihin voidaan kuitenkin lukea
myös kävely- ja pyöräilyteiden verkosto, joka on tutkimusten mukaan valtakunnan suosituin liikuntapaikka. Kävely- ja pyöräilyreittejä hyödynnettiin myös perinteisessä Nokian Kymppi-tapahtumassa 18.5.2014,
joka keräsi 221 ulkoilijaa Etelä-Nokian maisemiin. Yksittäisistä liikuntapaikoista kävijämäärällä mitattuna
suosituimpia olivat uimahalli (164 095), jäähalli (62
237) ja palloiluhalli (29 500).
Uimahallissa järjestetään suurin osa liikuntatoimen
terveysliikuntaryhmistä, mutta myös muita tapahtumia. Koulujen syys- ja hiihtolomaviikoilla oli erilaisia
pieniä tapahtumia tempputunneista hyppytunteihin.
Viidesluokkalaisille pidettyyn vesiliikuntarata-päivässä kävi 404 lasta. Keväällä 28.4–30.5.2014 järjestettyyn uintikampanjaan osallistui 437 uimaria.
Nokia-viikolla järjestetyt lasten lauantai ja vesijumppamaratoneihin osallistui 71 henkeä. Marraskuussa
järjestetyssä kaupungin hyvinvointipäivässä vieraili
uimahallilla 350 asiakasta. Suosittuja olivat myös joulukuussa järjestetyt kynttilävesijuoksu- ja kynttiläuintitapahtumat sekä lasten vesidisco. Uimahallin painisalin käyttöaste oli arkisin 61,78 % ja viikonloppuisin
49,14 %, liikuntatilan käyttöaste arkisin oli 50,43 % ja
viikonloppuisin 15,43 %. Uimahallin liikuntatila sijaitsee kuntosalin yhteydessä ja on yleisökäytössä aina,
kun tilassa ei ole muita varauksia. Kaikkia uimahallin
tiloja hyödynnetään kaupungin yleisötapahtumissa.
Uimahallissa toteutettiin vuoden 2014 aikana laaja
asiakaskysely, jonka tuloksista raportoitiin näkyvästi myös Nokian Uutisissa ja Aamulehdessä. Kyselyyn
vastasi vähän yli 300 käyttäjää. Pääosa vastanneista
oli 29–64-vuotiaita ja 66 % oli naisia. Erittäin tyytyväisiä uimahallin nykyisiin aukioloaikoihin oli 40 %
vastanneista, mutta usea toivoi myös viikonlopun
aukioloaikojen pidentämistä. Kahvio ja lipunmyyntipalveluun oli erittäin tyytyväisiä 49 % ja siisteyteen
ja hygieniaan 43 % vastaajista. Uimahallin allastiloihin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta ajoittain
ratajärjestelyt ja suuri kävijämäärä alentavat viihtyisyyttä. Myös terapia- ja kuntoaltaan vakiovuorot
haittasivat usean käyttäjän mielestä uinnin harrastamista. Uimahallin valvontaan oli tyytyväisiä 82 % ja
liikunnanohjaukseen erittäin tyytyväisiä peräti 84 %
vastaajista. Erityistä kiitosta vastaajilta sai liikunnanohjaajien palvelualttius, jota piti erittäin hyvänä 91 %
vastaajista.
Uimahallin asiakaskyselyn tuloksia allastilojen toimivuudesta
Yrittäjäkadulla sijaitsevat kaupungin liikuntatiloista
voimailusali ja niin kutsutut budotilat. Voimailutila
tuli maksulliseksi ja saliin hankittiin vuoden aikana
uusia välineitä ja salin lattia uudistettiin. Samalla salin takaosassa sijaitseva liikuntatila poistui ja se otettiin kuntosalikäyttöön. Vuoden aikana maksullisen
kulkuavaimen hankki tilaan 685 harrastajaa. Liikuntapalvelut suunnittelivat luopumista budotiloista
niiden heikon kunnon ja kiinteistössä ilmenneiden
turvallisuusriskien vuoksi. Harrastajien vastustaessa
voimakkaasti suunnitelmaa, siitä luovuttiin ja vuokrasopimusta jatkettiin vuoden 2016 elokuuhun saakka,
minkä jälkeen useita lajeja siirretään valmistuvaan
Harjuniityn liikuntahalliin. Budotilan käyttöaste oli arkisin ajalla 1.10–31.12.2014 kehä 14,39 %, liikuntasali
34,22 % sekä tatami 42,93 %. Viikonloppuisin vastaavat käyttöasteet ovat 7,69 %, 10,9 % ja 26,28 %.
Nokian Liikuntakeskuksen yhteydessä olevasta salibandykentästä tullaan luopumaan kauden 2014–
2015 päätteeksi vuokrasopimuksen päättyessä.
Salibandykentän käyttöaste arkisin on 85,15 % ja viikonloppuisin 87,31 %. Uuden käyttökauden alkaessa
salibandyn harrastajat tullaan sijoittamaan Koskenmäen koulun liikuntasaliin, jonne hankittiin vapaa-aikalautakunnan päätöksellä uusi kaukalo loppuvuodesta 2014. Kauden 2015–2016 jälkeen salibandy
pääsee uuteen Harjuniityn liikuntahallin.
Jäähallissa pelattiin 387 lasten ja nuorten sekä aikuisten sarjojen ottelua vuonna 2014. Lisäksi järjestettiin
12 kpl turnauksia, joissa pelattiin yhteensä 320 ottelua. Rullakiekkoharjoituksia pidettiin kesäkaudella
2014 60 kpl. Muita tapahtumia jäähallissa kaudella
2014 olivat Nokian kaupungin loppiaistapahtuma
sekä HC Nokian päättäjäiset. Paikallisista seuroista
Nokian Urheilijat ry:n ringette pelasi valtakunnallisessa pääsarjassa ja jääkiekosta Nokian PYRY edustus
29
Liikuntafoorumitoiminta vakiintui
valtakunnallista Suomi-sarjaa. Varauksia jäähallissa oli
yhteensä 2057 ja käyttötunteja 2611. Jäähallin kioskin
vuokrasopimus uudistettiin Nokian Jääliikunnan Tuki
ry:n kanssa kolmeksi vuodeksi, 1.8.2014–30.4.2017.
Jäähallin käyttöaste arkisin oli 86,45 % ja viikonloppuisin 89,6 %.
Liikunnan ajankohtaisfoorumitoiminta käynnistyi Nokialla vapaa-aikalautakunnan päätöksellä 20.3.2013.
Liikuntafoorumi on keväisin ja syksyisin järjestettävä
avoin keskustelutilaisuus ja kohtaamisen paikka kuntalaisille, kolmannen sektorin edustajille sekä päättäjille. Tilaisuuksien sisällöstä vastaa liikuntapalvelut
yhteistyössä muiden palvelukeskusten kanssa. Keskustelun avauksia tilaisuudessa voivat tehdä myös
kuntalaiset tai muut toimijat. Kevään liikuntafoorumi
järjestettiin 22.4.2014 ja toinen 12.11.2014. Syksyn
liikuntafoorumissa aiheena oli liikunnan olosuhdepolitiikka ja vuosien 2015–2016 liikuntapaikkarakentamista, mistä alustivat liikuntapalvelujohtaja Satu
Kankkonen ja tilapalvelupäällikkö Jari Lehtonen. Lisäksi tehtiin ryhmätöitä sisä- ja ulkoliikuntapaikoista
ja käyttövuorojen jakoperusteista. Kevään liikuntafoorumissa oli aiheena koulupäivän liikunnallistaminen ja käyttövuorojen hakeminen.
Nokian palloiluhallin vuokrasopimus uudistettiin
elokuussa 2013. Vuokranantaja on Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tampereen seudun ammattiopistolla on oikeus käyttää tiloja vastikkeetta oppilaitoksen toiminta-aikana arkisin klo 8–16, muuna aikana
palloiluhalli on liikuntatoimen käytössä. Arki-iltoina
palloiluhalli täyttyy vakiovuoroista ja peleistä, viikonloppuisin pääsääntöisesti peleistä ja erilaisista
tapahtumista. Koripallopeleissä oli yleisöä 9 150, Nokian Voimisteluseura ry:n tapahtumiin osallistui 1 000
henkeä ja Nokian Invalidit ry:n boccia -turnauksiin
170 kilpailijaa. Palloiluhallissa oli vuoden aikana varauksia 781 ja käyttötunteja 1 423. Palloiluhallin käyttöaste oli arkisin 74,37 % ja viikonloppuisin 71,58 %.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Nokian nurmi- ja hiekkakentät sekä yleisurheilukenttä ovat perinteisesti olleet kovalla käytöllä keväästä
syksyyn. Keväällä 2013 valmistuneella ja 25.6.2013 virallisesti avatulla Menkalan tekonurmella oli varauksia yhteensä 710 ja käyttötunteja 1 358. Menkalan
huoltorakennuksen kunnostustyö valmistui keväällä
2014 ja rakennus saatiin heti kauden alusta käyttöön.
Nurmikenttien varaustilanne oli vuonna 2014 seuraava: KK1 226 varausta ja 487 käyttötuntia, KK2 192
varausta ja 483 käyttötuntia sekä KK3 170 varausta
ja 378 käyttötuntia. Keskuskentän hiekkakentällä oli
varauksia 102 ja käyttötunteja 250. Hiekkakenttää
käytetään harjoitusten lisäksi suurempien yleisötilaisuuksien paikoitusalueena ja esimerkiksi sirkuskenttänä. Syksyn 2014 aikana valmistui myös keskusliikuntapuiston tennis- ja koripallokenttien saneeraus.
Kentät saadaan käyttöön keväällä 2015.
Liikuntakoordinaattori toimii Nokialla myös hyvinvointikoordinaattorina ja hyvinvointiryhmän puheenjohtajana. Nokian kaupungin hyvinvointiryhmä on monialainen toimielin, johon kuuluu edustus
jokaisesta palvelukeskuksesta. Hyvinvointiryhmä
valmistaa vuosittain hyvinvointitilinpäätöksen, joka
julkaistaan kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä.
Lisäksi se valmistaa terveydenhuoltolain mukaisesti
laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa.
Vuonna 2014 hyvinvointiryhmä kokoontui yksitoista
kertaa, joka kuun toinen perjantai. Vuoden 2014 aikana toteutettiin kaupungin monialaisten työryhmien uudistus. Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksellä nimettiin uusi monialaisten ryhmien verkosto
sekä lakkautettiin useita työryhmiä. Samalla kaikille
työryhmille nimettiin selvät tehtävät. Uudet teematyöryhmät raportoivat toiminnastaan hyvinvointiryhmälle ja toimivat hyvinvointiryhmän ohjauksessa.
Lasten ja nuorten liikuntaseminaari
Liikuntapalvelut järjestivät yhteistyössä paikallisten
urheilujärjestöjen kanssa lasten ja nuorten liikuntaseminaarin Nokian lukiolla 1.2.2014. Panelisteina kuultiin urheiluvaikuttajista ja – asiantuntijoista Erkka V.
Lehtolaa, Juhani ”Tami” Tammista, Aleksi Valavuorta,
Tomi Pystystä, Dionne Poundsia sekä Ari ”Zico” Hjelmiä. Tilaisuuden juonsi YLE urheilutoimituksen päällikkö Panu Pokkinen. Seminaarin yhteistyökumppaneina olivat myös Nokian Uutiset ja Aamulehti.
Alueellisessa terveyden edistämisen työryhmässä
Nokian kaupunkia on edustanut hoitotyönjohtaja
Anne Markkula. Vuoden 2014 tammikuussa valmistui alueellinen terveysliikuntasuunnitelma, jota laativassa työryhmässä oli jäsenenä Satu Kankkonen.
Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelma valmistui
tammikuussa 2014. Helmikuun aikana suunnitelman
takana olleet tahot, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä UKK-instituutti kiersi-
30
vät Pirkanmaalla kaikkiaan 24 kuntaa. Kuntien hyvinvointikoordinaattorit organisoivat kuntatilaisuudet,
joiden puheenjohtajana toimivat kunnanjohtajat.
Tilaisuuksissa suunnitelmaa käsiteltiin työpajoissa,
joissa pohdittiin mitkä ovat kunkin kunnan haasteita
terveysliikunnan edistämisessä ja miten niihin löydettäisiin ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan kuntatilaisuudet keräsivät n. 400 osallistujaa. Myös Nokialla järjestettiin tilaisuus, jossa oli paikalla eri palvelukeskusten
edustajia ja kolmannen sektorin toimijoita. Terveysliikuntasuunnitelman valmistuttua Satu Kankkonen
kutsuttiin alueelliseen Liikuttava Pirkanmaa hankkeen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on edistää
alueellisen suunnitelman jalkauttamista kuntiin. Satu
Kankkonen on jäsenenä myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimassa alueellisessa ravitsemustyöryhmässä.
Seuratukiavustus, erityislasten
liikuntamahdollisuuksien edistämiseen
Nokian seurakunta ja Nokian kaupungin vapaa-aikakeskus ilmoittivat haettavaksi erityislasten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen tarkoitetut avustuk-
set 29.10.2014.
Avustusten hakuaika oli marraskuu 2014. Avustusta
oli jaettavana 6 000 euroa, joka koostui seurakunnan
lahjoituksesta (3 000 €) ja vapaa-aikalautakunnan
14.10.2014 kokouksessaan osoittamasta määrärahasta (3 000 €). Avustus oli tarkoitettu haettavaksi Nokialla rekisteröidyille yhdistyksille sekä Nokialla lapsille
ja nuorille toimintaa järjestäville yhdistyksille.
Avustuskohteena olivat erityislasten ohjaajien kouluttaminen, uuden toiminnan käynnistäminen, erityislasten ohjaajina toimivien palkitseminen/ kannustaminen tai pienet liikunta-apuvälinehankinnat
lajikohtaisesti.
Määräaikaan saapui kolme hakemusta. Nokian seurakunnan edustaja ja liikuntapalvelujohtaja käsittelivät
yhdessä saapuneet hakemukset ja päättivät yhteistyössä myöntää avustukset. Liikuntapalvelujohtaja
vahvisti viranhaltijapäätöksellä avustusten jaon seuraavasti BC Nokia ry. Unified 4 250 €, Nokian Judo ry.
1 000 € ja Sofiakylän Ystävät ry. 750 €.
31
NUORISOTOIMI
HENKILÖSTÖ
Nuorisotyötä toteutetaan monin eri tavoin ja useissa
eri toimintaympäristöissä. Nuorisotoimi työskentelee
paikallisella, seudullisella ja valtakunnallisella tasolla
ja toteuttaa lisäksi erilaisia kansainvälisen toiminnan
hankkeita ja projekteja.
Toimialavastaava:
Nuorisokoordinaattori, nuorisopalvelujohtaja
1.8.2014 alkaen
Tiina Alakoski
NuortenNokia – verkkomediahanke:
Nuoriso-ohjaaja
Hanna Savikko-Koskela
Janne Taiponen,
Nuorisotyön tavoitteena on tukea lasten ja nuorten Verkkoasiantuntija
tervettä kasvua ja hyvinvointia ja vahvistaa heidän osa-aikainen
mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa. Näitä tavoitteita toteutamme monin eri tavoin yhteistyössä Osallisuus- ja vaikuttamistoiminta:
Ulla Taponen
eri toimijoiden kanssa ja ottamalla lapset ja nuoret Nuoriso-ohjaaja
mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Sosiaalinen nuorisotyö:
Mirja Laitinen
Vuoden 2014 keskeisiä toiminnallisia tavoitteita oli- Erityisnuorisotyöntekijä
vat www.nuortennokia.fi – verkkosivujen julkaise- Pienryhmätoiminnan
minen ja edelleen kehittäminen, lasten ja nuorten vastaavaTarja Heikkinen
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja etsivän nuorisotyön tunnettavuuden Etsivän nuorisotyön hanke EEVA
Matti Hiitti
lisääminen. Nuortennokia -sivuston ja etsivän työn Etsivä nuorisotyöntekijä
Kaisla Jousimo,
osalta tavoitteet saavutettiin hyvin ja myös lasten ja Etsivä nuorisotyöntekijä
määräaikainen,
perhevapaa
12.3.–31.12.2014
nuorten vaikuttamistoiminta eteni parempaan suunJohanna Palander
taan. Toiminnassa ei kuitenkaan tapahtunut sellaista Etsivä nuorisotyöntekijä
laajenemista kaupungin eri palvelukeskusten osalta sijainen 3.3.–31.12.2014
kuin tavoiteltiin.
Kulttuurinen nuorisotyö:
Ville Kuusisto,
Vuotta värittivät tilaongelmat Yrittäjäkadun järjes- Nuoriso-ohjaaja
tö- ja bänditiloissa ja Siuron nuorisotila Unelmassa. poissa 22.9.–31.12.2014
Sanni Ahola,
Tilaongelmat aiheuttivat paljon erilaisia järjestelyitä Nuoriso-ohjaaja
sijainen
ja toi nuorisotoimelle negatiivista palautetta, koska
tilanne vaikutti myös mm. järjestöjen toimintoihin.
Loppuvuodesta asiat saatiin kuitenkin pääosin rat- Nuorisotilat:
kaistua. Bändien osalta tilojen tarjoamiseen tuli pi- Mansi, Ruskeepäänkatu 56
dempi tauko. Uusia tiloja bändeille tarjotaan vasta Nuoriso-ohjaaja, vastaava Tarja Heikkinen
keväällä 2015 Harjuniityn koulun yhteyteen valmistu- Nuoriso-ohjaaja
vista bänditiloista.
Nuorisokahvila Nuksu, Välikatu 24
Nuoriso-ohjaaja, vastaava Jaana Velle
Nuoriso-ohjaaja
Ulla Taponen
Nuoriso-ohjaaja
Ville Kuusisto,
poissa 22.9.– 31.12.2014
Nuoriso-ohjaaja
Sanni Ahola,
sijainen 30.9. – 31.12.2014
Unelma, Pentintie 4 / Siuro - Linnavuori:
Nuoriso-ohjaaja, vastaava Ahti Levo
Nuoriso-ohjaaja
Marika Kangasniemi
Kesätyöntekijät:
LeiriohjaajaSami Husari
LeiriohjaajaSiina Viita-aho
33
Työryhmät:
HENKILÖSTÖN KOULUTUS
Paikalliset
Hyvinvointityöryhmä
Tiina Alakoski
Nuorisotakuutyöryhmä
Tiina Alakoski (pj.)
Nyrkit savessa
Mirja Laitinen (pj.)
Tarja Heikkinen
Kaisla Jousimo/
Johanna Palander
ErkoMirja Laitinen
Vaken tapahtumatiimi
Ville Kuusisto
Ulla Taponen
Kirjastotyöryhmä
Tiina Alakoski
Harjuniityn koulun rakennuttajatyöryhmä
Tiina Alakoski
Ammatilliset laajemmat jatkokoulutukset
Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto,
KankaanpäänAhti Levo
Seudulliset
Tampereen kaupunkiseudun Rajatonta riemua
nuorisotyön kehittämishankkeen Kannu -ohjausryhmä
Tiina Alakoski
Opisto / Tampere (päättyy keväällä 2015)
Marika Kangasniemi
Nuorisotyö koulussa – yhteisöllisen pedagogiikan
erikoistumisopinnot 30 op, Humak / Jyväskylä
Sosiaalinen media työvälineenä 3 op, TAMK
Päihde- ja mielenterveystyön erityisosaaminen
peruspalveluissa
Mirja Laitinen
TAMK, Tampereen ja Helsingin yliopistot
Sosionomin AMK –tutkinto Matti Hiitti
Tampereen kaupunkiseudun nuorisotakuun
NUOTTA-kehittämishankkeen ohjausryhmä ja
tilastotiimiTiina Alakoski
Muut koulutukset
Pirkanmaan nuorisotyöpäivä
9
Etsiväntyön koulutus
Hiitti, Palander
Lastensuojelulaki – koulutus
Heikkinen,
Savikko-Koskela, Alakoski
Nuorisotakuu koulutukset (3)
Tiina Alakoski
Hankkeet ja rahoitukset
Lisäksi useita erilaisia lyhytkoulutuksia.
Kult Tour –työryhmä
Ville Kuusisto
Ulla Taponen
NuortenNokia.fi –verkkomediahanke
(OKM, erityisavustus) 20 000 €
Etsiväntyön – hanke EEVA
(Länsi- ja Sisä-Suomen
60 000 €
Aluehallintovirasto)
Harjuniityn koulun nuorisotila
(OKM, erityisavustus)
170 000 €
34
SOSIAALINEN NUORISOTYÖ
Mirja Laitinen
la syksyllä, johon osallistui seitsemän 9.-luokkalaista
oppilasta. Ryhmä toimi osittain kouluaikana ja siihen
ohjattiin ilmoittautumaan nuoria erityisopettajan ja
Sosiaalisen nuorisotyön tärkeimmät saavutukset oli- opinto-ohjaajien kautta. Kaikki kiinnostuneet nuoret
vat monialaisen yhteistyön vahvistuminen koulujen, haastateltiin henkilökohtaisesti. 9:n TSEMPPI-ryhmän
oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa, nuorten si- toiminnasta tultiin kuvaamaan myös videomateriaatoutuminen tarjottavaan yksilöohjaukseen ja yhtei- lia Takuulla Tekemistä -projektiin Tampereelta, mihin
sölliseen toimintaan osallistumalla, Nuorten ohjaus- kaksi ryhmän nuorta osallistui haastatteluilla.
piste Kellarin ja etsivän työn hyvä tavoitettavuus sekä
työmme näkyvyys julkisuudessa nuorten päihteiden- Pienryhmätoiminnan yhteistyöpalavereita pidettiin
käytön ehkäisemisen edistämiseksi. Mainittakoon seurakunnan Pappilassa kolme kertaa ja niihin osalmyös sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden koulut- listui työntekijöitä nuorisopalveluista, koulutoimelta,
tautuminen aktiivisesti oman erityisammattitaitonsa seurakunnalta, perhekeskuksesta ja lastensuojelusta.
kehittämiseksi.
Jokainen toimija on mukana toteuttamassa pienryhmätoimintaa itse tai ohjaamassa lapsia/ nuoria ryhMonialainen yhteistyö
miin.
Sosiaalinen nuorisotyö rakentuu yhteistyölle ja on
aina monialaista. Sosiaalista nuorisotyötä tehdään
rinnakkain yhdessä koulujen ja oppilaitosten, sosiaalitoimen, seurakunnan, SPR:n, työvoimatoimiston ja
monien muiden toimijoiden kanssa. Kuluneen vuoden aikana työn merkitys on vahvistunut erityisesti
koulu- ja oppilaitosyhteistyön eri muodoissa ja etsivän nuorisotyön vahvistaessa toimijuuttaan osana
palveluverkostoa.
Kouluyhteistyö
Nuorisotyössä jatkettiin sosiaalisen nuorisotyön perinteeksi muotoutuneita kouluyhteistyön tapahtumia: toukokuussa 6.-luokkalaisten ’Valintojen Putki’
tutustumispäivän yhteydessä Nokianvirran ja Emäkosken koulussa, Urhattu-päivä toukokuussa Emäkosken 7.-luokkalaisille, 7.-luokkalaisten ryhmäytyksiä syksyllä Nokianvirran- ja Emäkosken oppilaille
nuorisotiloilla sekä syyskuussa uutena 7.-luokkalaisPienryhmätoiminta, osallistujia 481
ten ryhmäyttävää toimintaa Urhatussa ja pienluokkien oma Urhattu -päivä lokakuussa. Alueellisesti
Pienryhmätoimintaa alakouluikäisille tytöille ja ponuorisotilat toteuttivat sosiaalisen nuorisotyön koujille järjestettiin neljässä eri ryhmässä Etelä- ja Pohluyhteistyötä tarpeiden ja työn joustavuuden mujois-Nokian alueella. Ohjaus ryhmiin tapahtui koulukaan. Kouluyhteistyön tapahtumiin osallistui yhteenkuraattorin kautta. Alakoululaisille järjestettiin myös
sä 890 nuorta.
läksykampanja-ryhmä Kankaantaan koululla keväällä, johon osallistui kuusi 6.-luokkalaista oppilasta.
Erityisnuorisotyöntekijä jatkoi kouluyhteistyötä NoOhjaus läksykampanjaan tapahtui esittelemällä toikianvirran ja Emäkosken kouluilla sekä keväällä Kanmintaa kaikille luokille ja henkilökohtaisilla haastattekaantaan alakoululla. Koulupäivystyksiä oli yläkouluilla luokanopettajien, erityisopettajan ja alakoulun
luilla keväällä 2,5 tuntia/vko molemmilla kouluilla
kuraattorin suosituksesta.
ja syksyllä 4 tuntia/vko. Päivystysmäärää lisättiin yhteistyöpalaverin myötä työn tehokkuuden lisäämiYläkoululaisilla jatkui vuoden 2014 aikana Tyttöjen
seksi ja nuorten tavoittamiseksi. Koulupäivystysten
Kellarin -toiminta, jossa oli mukana tyttöjä yhteensä
aikana erityisnuorisotyötekijä tavoitti pienluokkien
13 Nokianvirran ja Emäkosken yläkouluilta ja kaikilta
ryhmätoiminnassa Nokianvirran koululla 15 nuorta
vuosiluokilta 7.–9.lk. Aiemmin mukana olleet toiselsäännöllisesti ja Emäkosken koululla 28 nuorta. Yksile asteelle siirtyneet tytöt koulutettiin syksyn aikana
löohjauksessa oli yläkouluilta mukana vuoden aikana
Tyttöjen Kellarin apuohjaajiksi Tampereen Tyttöjen
Nokianvirrasta 10 nuorta ja Emäkoskesta 7 nuorta.
Tuvalla ja he osallistuivat sen jälkeen toimintaan avusRyhmäyttävää toimintaa järjestettiin Nokianvirran
tavassa roolissa. Ohjaus Tyttöjen Kellariin tapahtui yläkoulun 7.-luokan oppilaille, jossa oli mukana yhden
koulujen kuraattorien ja terveydenhoitajan kautta ja
luokan 20 nuorta. Kankaantaan alakoululla vastaavaa
erityisnuorisotyöntekijän tavoittaessa nuoria yläkoutoimintaa järjestettiin 6. ja 3.-luokan oppilaille, jota
lupäivystyksissä. Tyttöjen Kellarin toisena ohjaajana
kautta tavoitettiin 38 lasta.
toimi etsivä nuorisotyöntekijä. Yläkoululaisille järjestettiin myös 9:n TSEMPPI-ryhmä Emäkosken koululNOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
35
Kouluyhteistyön ryhmätoimintaa kouluajalla järjestettiin myös keskustan nuorisotila Nuksussa yläkouluikäisten pajakoulun oppilaille, Nokianvirran
yläkoulun erityisluokan oppilaille ja alakoululaisten
sairaalakoulun nivelluokalle nuorisotila Mansissa. Toiminnalla tavoitettiin 16 nuorta ja 5 lasta. Pajakouluyhteistyössä toisena ohjaajana toimi etsivä nuorisotyöntekijä.
Erityisnuorisotyön kouluyhteistyössä tavoitettiin yhteensä 112 lasta ja nuorta ja osallistujakertoja tuli 659.
Tavoitetut nuoret nuorisotiloilla, ehkäisevässä
päihdetyössä ja nuorten osallisuus
tui kampanjaan keräämällä työsuorituksilla luokkaretkirahoja. Nuorille kertyi kaikkiaan 115 omatoimista työsuoritusta kampanjan aikana, jota nuorisotoimi
tuki lahjoittamalla työsuorituksia vastaan 450 € luokkaretkirahastoon.
9:n tsemppi emäkosken koululla 13.11.–18.12.
9:n tsemppi-ryhmä kokoontui Emäkosken koululla
marras-joulukuun ajan ja teki yhteisen retken Ylöjärven Offroad Areenalle 18.12. Kokoontumiskerta oli
viikoittain torstaisin klo 14.20–15.30 JOPO-luokassa.
Kokoontumisia tuli yhteensä 5 kertaa. Ryhmässä oli
mukana 7 nuorta ja läsnä oli keskimäärin 6 nuorta
joka kerta, läsnäolokertoja siis 31. Ryhmässä tarjottiin välipala jokaisen kerran aluksi ja aloituksessa oli
vapaata yhteistä ohjelmaa, kuten biljardin peluuta.
Jokaiselle kerralle oli yhteinen teema, jota käsiteltiin
toiminnallisin menetelmin. Teemoja olivat: oman ja
yhteisen toiveen löytäminen tsemppaamiselle, millaisessa tilanteessa toimii parhaiten ja milloin kokee
stressiä, miten pitää itsestään huolta ja millaiset kokemukset jäivät 9:n tsempistä. Retkikohde oli nuorten
yhdessä valitsema ja kysyttäessä se oli onnistunut
retki.
Sosiaalista nuorisotyötä tehdään kaikilla nuorisotyön
osa-alueilla ja koko kohderyhmällemme alkaen kesäleirien 7-vuotiaista etsivän työn 29 -vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, kun se on ytimessään lasten ja nuorten
kohtaamista heille itselleen sopivalla tavalla ja tasolla. Aikuinen on läsnä silloin, kun häntä tarvitaan.
Nuoriso-ohjaajat tavoittavat säännöllisesti klubi-ikäisiä 9–12-vuotiaita lapsia ja nuorten avoimissa illoissa
13–19-vuotiaita nuoria. Työ on ennaltaehkäisevää ja
usein myös pitkäkestoista alakoulusta täysi-ikäisyyteen asti. Erityisnuorisotyöntekijä tavoitti yläkouluikäisten nuorten illoissa säännöllisesti 7 nuorta vuo- 9:n TSEMPPI on Emäkosken koulun ja nuorisopalveden aikana.
luiden yhteinen kampanja. Rahoitus välipalaan tuli
kasvatus- ja opetuskeskuksen kerhomäärärahasta ja
Erityisnuorisotyöntekijä jatkoi yhteistyössä sosiaali- ohjaustyö sekä muu rahoitus (kuten retken järjestetoimen kanssa vuonna 2014 ehkäisevän päihdetyön lyt) nuorisopalveluilta. Toiminnasta jäi syksyltä hyvät
keskusteluita, joihin osallistui 12 nuorta ja yksi lapsi kokemukset ja kiinnostuksen mukaan seuraava ryhhuoltajineen. Työtä rajattiin syksyllä koskemaan ylä- mä aloittaa tammikuussa 2015.
kouluikäisiä nuoria tai sitä nuorempia lapsia. Kevään
päätteeksi julkaistiin nuorisotyön ja muiden toimijoiden yhteistyössä lehdistötiedote vanhemmille miten
toimia, jos huomaa nuorensa käyttävän kannabista.
Tiedote sai huomiota ja asiasta oli hyvä herättää keskustelua. Ehkäisevän päihdetyön tapahtumia v. 2014
sosiaalisessa nuorisotyössä olivat 6.-luokkalaisten
’Valintojen Putki’ yläkoulujen tutustumisiltapäivän
yhteydessä toukokuussa, rippikoululaisten päihderasti maaliskuussa seurakunnan kanssa ja Savuton
nuorisotilailta Nuksun nuorisotilalla syyskuussa. Ehkäisevän päihdetyön tapahtumiin osallistui yhteensä
696 nuorta.
Sosiaalinen nuorisotyö osallisti nuoria Tyttöjen Kellarin toiminnassa, jota kautta 4 nuorta kouluttautui
toimimaan apuohjaajina vuonna 2014. Kaksi nuorta
heistä toimi apuohjaajina syksyllä 2014. Yläkoulujen
kautta puolestaan 23 pienluokkalaista nuorta osallisNOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
36
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
Etsivän nuorisotyön hanke EEVA
Tiina Alakoski
EEVA – hanketta toteutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen
Aluehallintoviraston tuella (60 000€ / 2014) osana
Nokian kaupungin Nuorten ohjauspiste Kellarin palveluja. Muina toimijoina ohjauspisteessä ovat työpajaympäristössä sosiaaliohjausta toteuttavat perusturvan AAPO – hanke ja Startti-paja. Lisäksi tiloissa
toimii nuorisopalveluiden erityisnuorisotyö. Kellari
on avattu maaliskuussa 2012 ja sen tavoitteena on
luoda Nokialle matalankynnyksen palvelupiste tukea
tarvitseville nuorille.
Toimintavuoden aikana etsiväntyöhön osallistui 137
nuorta. Pääosa palveluun ohjautuneista oli toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä. Pääosa nuorista oli
17–21-vuotiaita. Nuorten ongelmat ja tuen tarpeet
ovat olleet samoja kuin aiemminkin.
tulevien nuorten elämäntilanteet ovat pysyneet samanlaisina (koulutuksen keskeyttäminen, päihdeongelma, asunnottomuus, mielenterveys-ongelmat,
raha-asiat, pitkäaikaistyöttömyys, toimeentulotukiasiakkuus ym.) kuin aiemminkin.
Yhteistyö ja palveluohjaus työntekijöiden
kuvaamana
Työvoimatoimisto
•
Nuorten palveluiden työntekijän vaihdos;
työnteon käytännöt muuttuivat (yhteistyön
sujuvuus ja nuorten ohjautuminen palvelui
hin on ollut haastavaa)
Kuntouttavan työtoiminnan kenttä on muuttunut
Nokialla
•
Käytännöt ovat muuttuneet, paikkoja auen
nut kaupungin toimipisteisiin enemmän
•
Tullut myös uusia toimijoita, jotka tarjoavat
kuntouttavaa työtoimintaa
Etsivä työ osana nuorten ohjauspiste
•
Kenttä murroksessa; pystyykö järjestelmä tälKellarin toimintaa
laisenaan palvelemaan asiakkaita vaaditulla
tavalla asiakkaan edun mukaisesti?
Asiakkaat jakautuvat melko tasaisesti Etsivän työn ja Määrän ja laadun suhde?
Aapo-hankkeen välillä. Yleensä jakautuminen tapah- •
tuu asiakkaan lähtötilanteen ja tavoitteiden perusteella; Etsivään työhön ammattikouluttamattomat Yhteistyö Nokian Tredun kanssa on sujuvaa
Optu (oppimisen tuki -työryhmä); saadaan
ja iältään nuorimmat ja Aapoon ammattikoulutetut/ •
reaaliaikainen tieto koulussa tapahtuvista
ensisijaisesti kuntouttavaan työtoimintaan tai työhön asioista ja nuorista, joista koulussa on heränhakeutuvat nuoret. Välillä ohjautumiset palveluiden nyt huoli.
välillä tapahtuvat asiakkaan omasta aloitteesta.
•
Kouluviihtyvyyteen ja yhteishenkeen panos
tavat
”Keskarit” yhteistyössä Oiva-hankkeen
Kellarin toiminnat palvelevat vuodessa noin 400
koulunuorisotyöntekijän kanssa. Jatkuu syysnuorta ja palveluihin ohjautuminen on saatu toteu- lukukauden loppuun. Toimintaa järjestetään
tettua joustavasti ja yhteistyö Kellarin toimijoiden vä- Tredun Nokian Kankaantaankadun toimipislillä on ollut erittäin toimivaa ja ammattimaista.
teen tiloissa joka toinen keskiviikko 1,5 tunnin
ajan opiskelijoiden ruokatauon yhteydessä.
Nokian nuorten tilanne
Palaute Keskareista on opiskelijoiden ja kouNokialla on korkea työttömyysaste sekä nuorten osal- luhenkilökunnan suunnalta ollut positiivista.
ta että kaikkien ikäluokkien. Vuonna 2014 Nokialla oli Opiskelijoiden osallistumismäärä Keskareiden
työttömänä keskimäärin 290 alle 25-vuotiasta nuorta. toimintakertoihin on kasvanut jokaisella kerPeruskoulunsa päättäneistä nuorista ilman jatkopaik- ralla.
kaa ei ollut elokuussa 2014 yhtään nuorta. Nivelvaihetyö ja jälkiohjaus toimivat Nokialla hyvin. Nokialla
koulupudokkaat ovat etsiväntyön kohderyhmää Kellarissa tehtyjen työnjakojen pohjalta.
Työntekijöiden huomioiden mukaan asiakasmäärät
ovat pysyneet toimintakaudella suhteellisen samana
edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiivisessa ohjauksessa on jatkuvasti ollut noin 40 nuorta. Kirjoilla yhteensä 60–80 nuorta. Palvelussa oli mukana vuoden
aikana yhteensä 137 nuorta. Myös etsivään työhön
37
Starttipajalle ohjaaminen
NUORTEN NOKIA
-VERKKOMEDIA HANKE JA SIVUSTO
Nuori on saatu ohjattua pajalle nopeasti. Lähinnä viiHanna Savikko-Koskela
västykset pajajakson aloittamisen suhteen ovat joh
tuneet kuntouttavan työtoiminnan päätöksenteon
Nuorten Nokia –verkkomediahanketta toteutetaan
hitaudesta (aktivointisuunnitelma-ajan varaaminen
OKM:n erityisavustuksen turvin (20 000€). NuortenTE -palveluilta > kuntouttavan työtoiminnan päätökNokia -verkkopalvelusivusto julkaistiin 7.3.2014. Julsen tekeminen sosiaalitoimessa > pajajakson aloittakistamistilaisuutta edeltäneet kuukaudet tuotettiin
minen
tekstiä tietosivuille ja viimeisteltiin ulkoasua. Sivusto
on julkaisunsa jälkeen tavoittanut yli 14 000 aktiivisAlle 17-vuotiaat
ta käyttäjää ja sivustolla on vierailtu n. 65 000 kertaa.
•
Koulutuksen ulkopuoliset palvelut ovat
Hankkeen toisena vuonna keskityttiin sivuston toi
Nokialla pahasti vaiheessa; kun nuori keskeytmivuuden varmistamiseen ja sitä pyrittiin markki
tää koulun, ei ole paikkaa mihin ohjata ilman
noimaan ahkerasti. Nuorten osallistaminen sisällön
kuntouttavan työtoiminnan sopimusta.
tuotantoon aloitettiin julkaisun jälkeen huhtikuussa
2014. Hankkeen viemiseksi eteenpäin pidettiin useiKäytetyt työmuodot
ta suunnittelu- ja kehittämispalavereja erilaisilla ko•
Nuoren tavoittaminen / kohtaaminen yksilö koonpanoilla.
kohtaisin menetelmin
•
Tuen tarjoaminen nuorelle / rinnalla kulkemi- Koulutus
nen
Nokian nuorisopalveluiden henkilökuntaa koulutet•
Tukea haluavan nuoren tilanteen kartoitus ja
tiin järjestelmän käyttöön ja sivuston ylläpitoon tou
omien vahvuuksien löytäminen nuoren omiskokuussa 2014. Koulutuksessa kerrattiin jo syksyllä
ta lähtökohdista
2013 käytyjä asioita. Kaikki työntekijät saivat tunnuk•
Tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen
set ja perusvalmiudet sivuston sisällöntuottamiseen.
yhdessä nuoren kanssa
Samassa yhteydessä koulutettiin myös kulttuuripal•
Tarvittaessa ohjaus nuoren elämää tukevien
veluiden työntekijöitä. Tarkoituksena oli kouluttaa
palvelujen piiriin (päihde-, mielenterveys jne.)
myös muita yhteistyötahoja, mutta vielä ei heistä ku•
Ryhmätoiminta
kaan osallistunut koulutukseen. Lasten Parlamentin
•
Startti – paja
ja Nuorisovaltuuston nuorille järjestettiin omat kou•
Toiminnalliset menetelmät
lutustilaisuutensa.
•
Facebook
•
Monialainen yhteistyö
Lapset ja nuoret sisällöntuottajina
Ohjausryhmä ja yhteistyökumppanit
Sivuston hyödyntäminen alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti nuorisotyön ja mediakasvatuksen väliEtsivän työn hankkeen EEVA: n ohjausryhmänä toimi
neenä aloitettiin. Tätä työtä toteutettiin muun muasNokian kaupungin nuorisotakuu – työryhmä. Ryhsa kaupungin nuorisotiloilla ja pienryhmissä tuottaen
mässä on edustus työvoimahallinnosta, kasvatus- ja
yhdessä mediasisältöjä sivuille. Nuoret ovat harjoitelopetustoimesta, perusturvasta, nuorisopalveluista,
leet mm. toimittamista kirjoittamalla tekstejä, valokutoiselta asteelta, teknisistä palveluista ja yrittäjistä.
vaamalla nuorisopalveluiden tapahtumissa ja julkaiRyhmä on kokoontunut vuoden aikana 8 kertaa.
semalla kuvia nuortennokia.fi -sivuilla.
Muuta
Kesäleireillä otettiin kuvia ja tehtiin juttuja sivustolEtsiville on järjestetty työnohjaus. Heidän esimiehe- le. Lapsia innostettiin osallistumaan juttujen sisällön
tuottamiseen ja ideoimaan mitä sivuille laitettiin.
nään toimii nuorisopalvelujohtaja.
Nuorten ohjauspiste Kellarissa pidettiin säännöllisesti Syysloman aikana yksi nuori kuvasi kuvasarjan ”syksy
työpaikkakokouksia, joihin myös molempien hallin- 12 -vuotiaan silmin”. Tämä julkaistiin sivustolla. Syystokuntien esimiehet osallistuvat. Lisäksi etsivät osal- kaudella 2014 kulttuurihöntsyt aloittivat toimintansa
kaikilla Nokian nuorisotiloilla. Koskenmäen nuorisolistuivat nuorisopalveluiden työpaikkakokouksiin.
tilalla kuvattiin ja kirjoitettiin juttuja höntsyistä ja
taikurin esiintymisestä. Höntsyihin osallistuneet lapNOKIAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAKESKUS
38
set toivat esiin kokemuksiaan toiminnasta ja ohjaaja
kirjasi ne sitten sivustolle. Loppuvuodesta 2014 Koskenmäen tyttöjen pienryhmä aloitti ”liskot diskossa”
-aiheisen animaation tekemisen. Projekti on tarkoitus
viedä loppuun kevään 2015 aikana.
kautta. Tähän liittyen suunnitteilla oli verkkoterveydenhoitaja -toiminnan aloittaminen ja asiasta neuvoteltiin Nokian kaupungin terveyspalveluiden kanssa.
Alustavasti oli suunnitteilla, että terveydenhoitaja olisi paikalla vastaamassa nuorten kysymyksiin kerran
viikossa yksityiskeskustelun kautta. TerveydenhoitaLasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto päivittivät jan työaikojen takia toimintaa ei saatu käynnistettyä.
sivustolla omaa osiotaan ja kehittivät sisältöä sivuil- Nokian kaupungin lastensuojelu ja perhekeskus ovat
le. Nuoret toivat tunnetuksi Vaikuttajafoorumin ku- NuortenNokian aktiivinen yhteistyökumppani. Lisäkvaamalla tapahtuman livestreamilla ja julkaisemalla si tavoitteena on saada nuorisojärjestöt ja seurat yhkuvia sivustolla. NuortenNokian julkistamistapahtu- dessä nuorten kanssa tuottamaan sisältöä sivustolle.
man avajaispuhe kirjoitettiin Nuvan sivustolle. Lasten
Parlamentti teki videokampanjan alakouluille. Lisäk- Hankkeen toisena vuonna sivuston teknisen ylläpisi Norjan Rauhankonferenssiin osallistuneet nuoret don vaatimaa resurssia vähennettiin osa-aikaistakirjoittivat matkablogia, liittivät kuvia ja videoita si- malla hankkeen tekninen toteuttaja. Painopistettä
vustolle. Yksi nuori kuvasi seiskaluokkien diskossa ja on siirretty tietoisesti hankesuunnitelman mukaisesti
kuvat julkaistiin sivustolle. KultTube 2014 päätöskon- nuorten ohjaukseen ja omaehtoiseen sisällöntuotansertti livekuvattiin nuorten toimesta NuortenNokia toon.
-sivustolle. Lisäksi nuoret kuvasivat ja tekivät haastatteluita tapahtumasta.
Tulevaisuuden suunnitelmia
Verkkopalveluasiantuntijan saatua sivut julkaisukuntoon ajatuksena oli palkata media-alan asiantuntija vetäNuortenNokia on ollut näyttävästi esillä sekä nuoriso- mään mediakerhoja yms. Useita vaihtoehtoja mietittiin
palveluiden että kaupunkitason tapahtumissa. Sivus- ja päädyttiin siihen, että mediaosaajaa ei palkata, vaan
ton markkinointia varten teetettiin näyttävät roll-up koulutetaan hankkeesta vastaavaa työntekijää vähitelmainokset ja flyerit. Myös NuortenNokiasta vastaa- len sivuston pääkäyttäjäksi.
van ohjaajan osallistuminen sosiaalisen median koulutukseen on tuonut uusia ideoita verkkosivuston Sivuston tekninen tietämys on noussut huimasti kuluhyödyntämiseen. Sivustoa on tarkoitus hyödyntää neen vuoden aikana. Myös muuta henkilökuntaa on
mediakasvatuksen välineenä ja muutenkin nuorten koulutettu. Tämä oli hyvä päätös, koska näin ollen hankkanssa työskenneltäessä. NuortenNokian markkinoi- keen päättyessä nuorisopalveluilla on henkilö/ henkilöimiseksi kirjoitettiin tiedote koordinaattiin (Nuorten tä, jotka osaavat sivustoa päivittää ja toiminta jatkuu vatieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus) ja Nokian kiintuneena toimintamuotona. Lisäksi vuosikelloajattelu
Uutiset kävi tekemässä jutun aiheesta.
ja nuoriso-ohjaajille jaetut vastuut sivujen päivittämisestä tehostavat NuortenNokian käyttöä tulevana vuonna.
Keväällä 2014 sivustoa esiteltiin kaikille Emäkosken
koulun yläluokkien oppilaille. Koulun viestintälinjan Vuoden 2015 aikana yksi tärkeistä tavoitteista on Nuoropettajan kanssa kehitettiin yhteistoimintamallia, tenNokian saattaminen kaikkien nokialaisten nuorten
jossa kolme mediapainotteista luokkaa tuottaisivat tietoisuuteen. Mainontaa ja markkinointia on tarkoitus
sisältöä sivustolle osana opiskeluaan. Yhteistoiminta lisätä tulevan hankevuoden aikana mm. yhteistyössä
ei toteutunut koko laajuudessaan ko. opettajan vir- koulujen kanssa. Nuorten saaminen sisällöntuottajiksi ja
kavapauden vuoksi, mutta ajatusta herätellään uu- osallistaminen toimintaan mahdollistuu tiedottamisen
destaan hänen palattuaan töihin. Myös Nokianvirran kautta. Useita erilaisia ideoita onkin jo kehitteillä sivuston
kouluun ollaan oltu yhteydessä.
markkinoimiseksi.
Sivuston markkinointi
Yhteistyö
NuortenNokian toiminnan tehostamiseksi tavoitteena
on perustaa työryhmä, jossa jäseninä ovat ympäristöYhteistyötä tehtiin muiden Pirkanmaalaisten nuorkuntien verkkomediaosaajat (nuortenkoski, nuortenten tieto- ja neuvontapalveluita tuottavien tahojen
tampere, nuortenlempäälä jne.) Näin mahdollistuu tukanssa ja esimerkiksi Tampereen kaupungin SaySolevaisuudessa ideoiden ja osaamisen jakaminen myös
me -nuorten palveluneuvontaan tarkoitettu chat
seutukunnallisesti.
oli avoinna nuorille myös nuortennokia.fi -sivuston
39
NUORISOTILAT JA ALUEELLINEN NUORISOTYÖ
Nuorten osallistuminen
Nuorten ääntä on kuultu esim. tilaan hankittujen
tarvikkeiden yhteydessä. Tilatoimikuntaa ei nuorisokahvilassa edelleenkään ole. Eikä myöskään kahvilan
myyntityössä ole vapaaehtoisia nuoria. Vapaa osallisOsallistujat
tuminen osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi, sillä
Klubitoiminta 579
selvästi säännöllinen istuntokäytäntö ei kiinnostanut
Nuorten tilaillat 6265
tilanuoria. Muutama tilan nuori osallistui Halloween
Ryhmäytykset 250
- illan valmisteluihin koristelemalla teemaan liittyvät
kakut. Syksyllä nuorisokahvilasta lähti kuuden henOhjauksellinen toiminta
gen joukkue, 5 pelaajaa ja pelinjohtaja, biljardin SM
- kisoihin Tampereelle. Sijoitus oli 4. Nuoret hoitivat
Toimintamuotoina ovat askartelu, turnaukset ja ykkoko pelimatkan itse.
silöohjaus esim. eri pelien yhteydessä. Uudistettu
bändihuone on erityisen suosittu klubiaikana. KluTila on pysynyt melko siistinä ja vakikävijänuoret ovat
bilaisten kanssa yhdessä tehty toimintakalenteri on
ottanee tilan hyvin omakseen. Osallisuushuonetta
edelleen käytössä.
käyttää edelleen Nuva ja Lapa kokouksiinsa.
Klubin toimintakalenterisuunnittelu n. ½ h kerran
Kävijät
kuussa. Klubilaiset valitsivat kerran kuussa kolme
vaihtoehtoa elokuvakerralle, josta kaikki pääsivät ää- Elokuun 7-luokkien ryhmäytykset toi vain muutamia
nestämään yhden. Elokuvakerrat ovat suosituin käyn- uusia kävijöitä. Syksyllä 7 illat jaettiin luokille tukatikerta.
rivetoisiksi teemailloiksi. Teemailtojen aikana lähes
kaikki osallistuneiden luokkien oppilaat olivat nuoKlubin kävijämäärä on melko alhaalla. Kevään osalta risokahvilassa, mutta jostain syystä näistä illoista jäi
sijainnin kannalta tärkeä Kankaantaan koulun mai- vakikävijöiksi vain muutama seiskaluokkalainen.
nostus hoidettiin vasta myöhään keväällä ja se näkyi erittäin alhaisena kävijämääränä. Alkusyksystä kävi- Edellisvuonna kävijämäärää laskenut yhdistyksen järjämäärä palautui hetkellisesti edellisvuoden tasolle, jestämä tila muutti toimintaansa ja koska 7lk.–17v.
mutta lokakuun alussa kävijämäärä putosi 2/3:aan. ryhmään kuuluvat eivät voineet enää sitä tilaa käytPohdittiin olisiko määrään vaikuttanut Kankaantaan tää tuli nuorisokahvilaan takaisin n. 10 hengen poikakoululla aloitettu kaupunkisotaharrastus ja se, että ryhmän. Ryhmän sopeutumisessa nuorisokahvilan
sirkuspohjainen kulttuurihöntsy ei ollut sitä, mitä lap- sääntöihin jouduttiin panostamaan paljon voimia
set olisivat toivoneet.
kaikkien tilantyöntekijöiden osalta. Loppuvuodesta
päästiin tyydyttävään tilanteeseen ryhmän kanssa.
Nuorisokahvilatoiminta
Lastensuojeluilmoituksia jouduttiin tekemään vain
kevään aikana. Pohdittiin miksi syksyn ajalta ei tullut
Biljardi- ja pingisturnaukset olivat lauantaisin Ahti
yhtään ilmoitusta. Eivätkö ohjaajat ole huomanneet
Levon vetäminä ja muutamia biljardikisoja viikolla
päihtyneitä nuoria vai eivätkö päihtyneet nuoret vaan
nuorten itsensä järjestäminä. Kaffebingo on viikoitenää tule nuorisokahvilaan. Ratkaisua ei löytynyt.
tain edelleen erittäin suosittu ja odotettu edellisen
vuoden tapaan. Syyslomalla 3 nuorta uudisti bändiNuorisokahvilan kävijät eivät tunnu kaipaavan mihuoneen. Huone siivottiin, seinille maalattiin nuorten
tään erityistä ohjattua toimintaa tilaan. Kysyttäessä
omaa taidetta ja kaksi biljardihuoneen taulua siirrettoiveissa on ollut vain PS3 pelejä ja ilmaista kahvia.
tiin pehmentämään huoneen akustiikkaa. HuoneeNuorisokahvilassa vallitsee nykyisellään hyvä ja turseen hankittiin yksi uusi kitara.
vallinen henki. Tätä on edesautettu mm. yhden 18
vuotiaan poistaminen pysyvästi toistuvan uhkaavan
käytöksen vuoksi. Nuorisokahvilan kävijämäärä on
edelleen laskenut, mikä sinänsä on huolestuttava
piirre ja asian tilan kohentamiseksi mietittiin erilaisia
keinoja joista tärkeimmäksi nousee mainostaminen.
KESKUSTAN ALUEEN NUORISOTYÖ JA
NUORISOKAHVILA NUKSU
Jaana Velle
40
Kuitenkin pienempi kävijämäärä antaa hyvän mahdollisuuden kanssakäymiseen nuoren kanssa syvemmällä tasolla.
Tilan mainostaminen keskitettiin seinämainoksiin
kouluilla ja sosiaaliseen mediaan. Syksyllä 2014 ei käyty mainostuskierroksella kouluissa. Uusi mainoskäynti alueen yläkoululla toteutetaan alkuvuodesta 2015.
Kahvilassa puututaan edelleen aktiivisesti päihteiden
käyttöön. Valistusta käytetään jatkuvasti ja väärinkäytöksistä yhteyksiä kotiin otettiin tarpeen mukaan.
Saatavana oleminen
Tilatoiminnassa ohjaajat ovat olleet aktiivisesti nuorten saatavilla. Ohjaajien rooli on mahdollistanut psykologisen ja sosiaalisen tuen nuorille. Omatoimisuus
on lisääntynyt nuorten tilakäyntien yhteydessä. Positiivinen, yhteishenki on tullut toimintaamme.
Näemme itsemme nuoriso-ohjaajina joilla on voimavaroja, tietoa, kokemusta ja tässä hetkessä oleva kosketus nuoriin. Nuorten edun mukaisesti vaikutamme
erilaisissa verkostoissa ja nuorisopolitiikassa. Nuorisotyön tilatoiminnan vetovoimaisuus on lisääntyNuorisokahvilan toimivimpia paikkoja
nyt. Vetovoimaa voi mitata mm. kävijämäärillä, jotka
Aulan kulmasohva toimii edelleen paikkana, jossa ovat nousseet lähes 2.5 -kertaisiksi toisella puolivuoohjaajat voivat hallita koko tilan. Myös uudet kävijät tiskaudella. viihtyvyys tilatoiminnassa on nähtävissä.
ovat oppineet, että aulasta löytyy aina varmemmin Tämän voi tunnistaa yleisen ilmapiirin positiivisuuteohjaaja, kun häntä tarvitaan.
na. Nuorten vaikuttamishalukkuus tilatoimintaan on
Toinen edelleen toimiva paikka on kahvilan myynti- myös lisääntynyt. Työ on enenemässä määrin nuortiski. Myynnin ohella kuulee nuorten juttuja biljardi- ten kanssa tehtyjen sopimusten ja päätösten viestinhuoneessa ja voit mennä keskusteluun mukaan ”len- tää laajalle kohderyhmälle. Viestintä tapahtuu mm.
nosta”.
Nuorten Nokian ja Facebookin, sekä Instagramin välityksellä. Nykyaikaisten laitteiden huutava pula työnSyksyn ajan yhden työntekijän sijaistamiskuvio teki tekijöillä vähentää ja hankaloittaa medioissa tehtäsuunnittelusta hankalaa. Huolimatta siitä, että sama vää työtä.
henkilö toimi sijaisena, ei tiedetty muutamia viikkoja
pitemmälle, kuka työtä hoitaa. Nuoret ottivat sijais- Tavoitteellista ja pitkäjänteistä kasvatustyötä toteutyöntekijän hyvin vastaan.
tettiin suljetun pienryhmätoiminnan keinoin. Ikäryhmänä 5.lk–6.lk tytöt. Leirityö tavoitti kesällä 63 lasta
(7–13v.). Lisäksi kaksipäiväisiä pienryhmäleirejä oli 4.
ETELÄ-NOKIAN NUORISOTYÖ JA
Ryhmäytykset pidettiin eri tapaamiskertoineen yläasNUORISOTILA MANSI
teelle siirtyneille noin 500 oppilaalle.
Tarja Heikkinen
”Tapaa terveydenhoitaja” eli Corneri- tapaamiset eiOsallistujat
vät herättäneet juuri ollenkaan mielenkiintoa nuorisKlubitoiminta
337
sa. Yläasteen koulun tiedotuskampanja ja nuorisotila
Mansi tapaamiskertoineen ei tavoittanut nuoria. CorRyhmäytykset
503
neri -ajatukselle on tehty jatkosuunnitelmat vuodelle
2015.
Ohjaajien ammatilliset pohdinnat ja prosessoinnit
kauden aikana ovat tuottaneet paljon tietoa ja näOsallisuustoiminta tilatoiminnassa ja klubeissa tavoitkökulmia tehtyyn nuorisotyöhön. Näkökulmana ajati n. 110 lasta ja nuorta. Mansin työntekijät osallistuitus, että nuorisotyön tulee turvata monipuolisesti
vat viikonloppuisin nuorisotila Nuksun kahvilailtoihin
erilaisten työmuotojen tarjonta. Työntekijät pitävät
18 kertaa n. 116 tuntia.
tärkeänä vuorovaikutuksellista keskustelevaa ja tulevaisuuteen tähtäävä työotetta. Nuoriso-ohjaajien toiKulttuurihöntsyt on nuoriso- ja kulttuuripalveluiden
minta-ajatukset antavat mahdollisuuksia vanhojen
yhteinen projekti. Toiminta-ajatuksena monipuolistoimintojen ääreltä tulevaisuuden muutoksiin. Muutaa nuorisotiloilla tapahtuvaa toimintaa. Höntsyjen
tos on ohjaajille haaste.
sisältönä oli monipuoliset harjoitteet sirkuksen eri
keinoin. Tapaamiskertoja syksyn aikana oli 8.
41
Koskenmäen nuorisotilalla työskentelevät Tarja
Heikkinen, vastuualueena pienryhmätyö koko kaupungin alueella, sosiaalinen nuorisotyö sekä Etelä-Nokian aluetyö. Toisena ohjaajana Mansissa toimii
Hanna Savikko-Koskela, vastuualueena Nuorten Nokia, Nuorisotyö koulussa-projekti, aluetyö Etelä-Nokian alueella, tilatyö sekä pienryhmätoiminta.
Askartelua perjantaisin 7.11., 14.11. ja 12.12. Siuron
koululla järjestettiin klubi-ikäisille klo 14–16. Osallistuneita yhteensä kolmena kertana 17.
Kulttuurihöntsyt ja taikuriesitys pidettiin klubi-ikäisille Siuron Unelman sijasta Linnavuoren koulun liikuntasalissa 2.10. – 4.12. torstaisin klo 15.30–16.30. Kertoja 9 , kävijöitä 101, 11 kävijää/kerta
SIURON JA LINNAVUOREN NUORISOTYÖ JA NUO- Nuorisotilatoimintaa 7. luokkalaisille–17 vuotiaille
RISOTILA UNELMA
maanantaisin ja torstaisin klo 18–21. sekä perjantaiAhti Levo
sin klo 18–22 parillisilla viikoilla. Jos nuori oli täyttänyt 18 vuotta kesän aikana hän sai vielä osallistua
Osallistujat
toimintaan kauden loppuun asti.
Klubitoiminta
614
Tilatoimintaa järjestettiin 25.8. – 11.9. välisenä aikana yhteensä 7 kertaa ja käyntikertoja oli yhteensä
Siuron nuorisotila Unelmassa oli kevätkaudella lapsil108. Keskimäärin 15 nuorta/toimintakerta. Torstaina
le ja nuorille seuraavanlaista toimintaa:
27.11. ja 11.12 tilaillat pidettiin Knuutilan kartanon
väentuvassa klo 18–21. Klubi- ja nuorisotilatoiminKlubitoimintaa 3.–6. luokkalaisille torstaisin ja perjannassa kävijät syksyllä yhteensä 162.
taisin klo 15–17. Klubia pidettiin 16.1.–15.5. välisenä
aikana. Klubikertoja kertyi tuona aikana yhteensä 42,
Klubitoiminta
ja lasten käyntikertoja oli 442. Lapsia kävi keskimäärin 18 /klubi.
Toiminnassa oli keskeistä
•
tarjota lapsille turvallinen vapaa-ajanviettoNuorisotilatoimintaa 7. luokkalaisille–17 vuotiaille paikka
tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 sekä perjantaisin klo •
erilaisten taitojen opettaminen
18-22 parillisilla viikoilla. Nuoren täytettyä 18 vuotta •
sosiaalisen kanssakäymisen vahvistaminen
hän sai vielä osallistua toimintaan kauden loppuun •
ryhmähengen luominen
asti. Tilatoimintaa järjestettiin 14.1–15.5. välisenä ai- •
hyvien tapojen korostaminen
kana yhteensä 28 kertaa ja käyntikertoja oli yhteensä •
lasten osallistaminen
495. Keskimäärin 18 nuorta/toimintakerta. Klubi- ja
nuorisotilatoiminnassa kävijät keväällä yhteensä 937. Klubitoimintaan kuului sekä ohjattua että vapaata
toimintaa. Torstaisin (toimintatorstai) oli aina ohjatNuorisotilakävijöiltä edellytettiin tilojen sääntöjen tua toimintaa, josta ilmoitettiin lapsille etukäteen; asnoudattamista ja hyvää käytöstä.Tiloilla oli ehdoton kartelua, kokkaamista, tietokilpailua, bingoa, erilaisia
0-promilleraja. Energiajuomien tuominen tiloihin ja kisailuja ja leikkejä. Lapset saivat näihin osallistua niin
niiden juominen tiloilla oli kielletty. Lisäksi tupakointi halutessaan. Lapset olivat myös mukana toiminnan
nuorisotilojen välittömässä läheisyydessä oli kielletty. suunnittelussa. Torstaina oli lapsilla karkintuontikielto tiloille. Perjantai oli vapaan toiminnan päivä. PerSyksyllä toimintaa järjestettiin Siuron nuorisotila jantaisin järjestettiin myös erilaisia turnauksia.
Unelmassa, Siuron ja Linnavuoren kouluilla sekä
Knuutilan kartanon väentuvassa:
Nuorisotilatoiminta
Klubitoimintaa 3.–6. luokkalaisille torstaisin ja perjantaisin klo 15–17. Klubia pidettiin 28.8.–18.9. välisenä
aikana. Klubikertoja kertyi tuona aikana 4, ja lasten
käyntikertoja oli 54. Lapsia kävi keskimäärin 15 /klubi.Myös syksyn uudet 7. luokkalaiset saivat osallistua
vielä klubitoimintaan.
Toiminnassa oli keskeistä
-
tarjota turvallinen, päihteetön paikka tavata
kavereitaan
-
yhteisöllisen tunteen luominen
-
sosiaalisten taitojen vahvistamien
-
hyvät tavat ja käytös
-
muiden huomioiminen
-osallistaminen
42
Nuoret tulivat nuorisotiloille pääsääntöisesti tapaamaan kavereitaan. Biljardi oli suosittua ja joka toinen
viikko järjestimme turnauksen. Myös pingisturnauksia järjestettiin säännöllisesti. Muita järjestettyjä turnauksia: NHL- ja Guitar Hero-–turnaukset. Nuoret
kokkasivat noin kerran kuukaudessa. Tytöille pidettiin myös meikki- ja kynsi-ilta.
Siuron Nuorisotila Unelman sulkeminen
Siuron nuorisotila Unelma suljettiin nuorisotilatoiminnan osalta 12.9. lähtien. Syynä oli tilassa työskentelevässä henkilöstössä ilmi tulleet, lääkärin toteamat
terveysongelmat, joiden on katsottu johtuvan tilan
sisäilmasta. Nuorisotilatoiminalle alettiin etsiä korvaavia tiloja.
3.–6. LUOKKALAISET
Kulttuurihöntsyt
Linnavuoren koulun liikuntasalissa aloitettiin kulttuuri- ja nuorisotoimen yhteistyönä sirkushöntsyt 3–6
luokkalaisille 2.10. Toiminnan alkamisesta tiedotettiin Siuron ja Linnavuoren koulun oppilaille mm. Wilman kautta. Höntsyjä veti kaksi sosiaalisen sirkuksen
ohjaajaa torstaisin klo 15.30–16.30. Kokoontumiskertoja oli kahdeksan ja sirkushöntsyjen loppuhuipentumana taikuri Timo Tiikkaisen taikuriesitys.
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN
Ulla Taponen
Keväällä lapset järjestivät kiusaamisteemalla valokuvaus- ja videokilpailun alakoulujen oppilaskunnille.
Kilpailuun osallistui kaksi koulua Siuro ja Koskenmäki
omilla videoillaan. Molemmat koulut saivat 300 euron toimintarahapalkinnon.
Lasten parlamentti sai oman sivuston nuortennokia.
fi sivustolle, johon tutustuttiin ja kehiteltiin ideoita,
kuinka sitä voitaisiin hyödyntää. Tämä työ jäi kesken
lasten vaihduttua kesken kauden.
Lapalaiset tutustuivat kaupunginvaltuustoon käymällä heidän kokouksessa. Kevään päätteeksi järjestettiin retki eduskuntaan, jossa lapset saivat tavata ja
kysyä kysymyksiä Pirkanmaan edustajilta.
Syksyllä kutsuttiin edellisen vuoden tapaan kaikkien
koulujen oppilaskuntien ohjaavat opettajat koulutukseen, johon tilattiin kouluttaja Allianssilta. Valitettavasti opettajia ei ilmoittautunut tarpeeksi ja jouduimme perumaan koulutuksen.
Lapalaiset olivat mukana järjestämässä koko perheen tapahtumia Loppiaista jäähallilla tammikuussa
ja puistokonserttia Onnenpäivää elokuussa olemalla avustajina eri rasteilla. Syksyllä lapset halusivat
järjestää paraatin, joten pyysimme päästä mukaan
Pyryn järjestämään perinteiseen pukkiparaatiin. Pukeuduimme joulueläimiksi ja lapset saivat osallistua
myös esijumppaajiksi yleisöjumppaan. Uusi yhteistyö
toimi hyvin. Lapan puheenjohtaja pääsi juontamaan
Nokian kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlaa.
Vuoden aikana lapalaiset tekivät aloitteen ruokapalvelulle ja tekniselle lautakunnalle siitä, että lapset ja
nuoret pääsevät vaikuttamaan kouluruokaan entistä paremmin ns. maistatuspäivässä. Kankaantaan
koulusta tuli lisäksi toive lempiruokaviikosta, joka
toteutettaisiin kouluissa. Nämä molemmat on käyLasten parlamentti
tössä Tampereen aterialla, jonka ansiosta kouluruoan
Lasten parlamentin lapset vaihtuivat kevään aikana, hävikki on pienentynyt. Aloitteen allekirjoitti viiden
mutta puheenjohtaja pysyi vuoden loppuun asti siir- koulun oppilaskunnat, yhden koulun opettajat ja
tymällä syksyllä samalla nuorisovaltuustoon. Koulu- nuorisovaltuusto.
markkinointia tehtiin Myllyhaassa ja Kankaantaassa.
Alhoniityn edustajat hoitivat itselleen uudet edustajat Täysistuntoa ei vuonna 2014 järjestetty, koska se siirlapaan. Tarkoitus oli käydä myös Etelä-Nokialla, mutta rettiin takaisin kevätkaudelle, jolloin virkamiehet ja
päättäjät alkavat miettiä seuraavan vuoden talousaraikataulullisista syistä vierailut siirtyi vuoteen 2015.
Vuosi aloitettiin leirillä, jossa opeteltiin, kuinka kun- viota. Hyöty on täten suurempi, kun paikalla olevat
nassa ja Suomessa päätökset tehdään. Unohtamatta huomioivat myös lasten toiveet päätöksiä tehdessä.
lapan omaa toimintasuunnitelmaa ja talousarviota.
Leirillä oli yhdessä tekemisen meininki ja samalla vir- Lasten parlamentin jatkuvuus on haastavaa, sillä lapkistyttiin mm. ulkoleikeillä ja saunomalla, sekä laula- set kasvavat nopeasti toiminnasta ulos ja uusia tulee
jatkuvasti toimintaan mukaan. Uudet jäsenet eivät
malla singstar:ia.
välttämättä aina sisäistä lasten parlamentin ideaa,
Osallistujat
Kokoukset ja toimintakerrat 54
Vastuutetut nuoret 381
Tapahtumiin ja toimintaan osallistuneet
6 772
43
kun toimintaan saa osallistua ns. ”matalankynnyksen”
periaatteella kaikki halukkaat. Koulumarkkinoinnit
vievät paljon aikaa, kun yrittää sovittaa oman, koulun
ja mahdollisesti lapalaisten aikatauluja yhteen.
Nuoret olivat mukana Vapaa-aikakeskuksen koko
perheen puistokonsertissa Onnenpäivässä omalla
pisteellä ja juontotehtävissä. Puheenjohtaja valittiin
juontamaan Nokian kaupungin Itsenäisyyspäiväjuhlaa. Seutukunnallisesti yhteistyötä tehtiin talvilomalla
Toiveena on lisätä yhteistyötä alakoulujen kanssa Tampereella järjestetyn Chill House – tapahtuman
esimerkiksi koulujen omilla ”kyselytunneilla”, mutta Vaikuttajapisteellä. Valtakunnallisesti nuvalaiset kävisiihen tarvitaan aikaa ja resurssia. Jatkossa täysistun- vät Suomen nuorisovaltuustoliiton ry:n Aktiivipäivillä
toihin kutsutaan myös rehtorit, jolloin yhteistyö kou- ja olivat edustettuina liittokokouksessa.
lujen kanssa saattaa lähteä joustavammin käyntiin.
Elokuussa viisi nuvalaista pääsi edustamaan Nokian
Nuorisovaltuusto
kaupunkia Norjan ystävyyskaupunki Moss:iin. Siellä
järjestettiin rauhanseminaari, jonka aikana juhlittiin
Nuorisovaltuuston toiminta on vakiintunut ja jäsenismyös Norjan perustuslain 200 -vuotisjuhlaa. Matka
tö on laajasti yläkouluista, toiselta asteelta työikäisiin
oli erittäin ajatuksia herättävä ja onnistunut.
nokialaisiin nuoriin asti, jotka asuvat laajasti eri puolilla Nokiaa. Puheenjohtajisto vaihtui ja suurin osa jakSyksyllä halukkaat nuvalaiset osallistuivat tapahtusoi olla aktiivisesti toiminnassa koko vuoden. Nuvan
makurssille, jonka päätavoitteena oli järjestää Nokian
vanhimmat siirtyivät pikkuhiljaa toiminnasta pois.
palloiluhallille Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkojen päätöskonsertti, KultTUBE 2014. Nuoret oppivat,
Vuoden alkuun nuorisovaltuusto järjesti jo lähes pekuinka paljon tapahtuman teko vaatii ja kurssilla
rinteiseksi muodostuneen tutustumis- ja koulutusleikäytiin lävitse tapahtumatuotannon joka osa-alue.
rin, jossa ensimmäisenä päivänä kouluttaja tuli nuoHeidän tehtävänään oli ottaa itse yhteyttä eri yhrisovaltuusto ry:stä ja toisena päivänä suunniteltiin
teistyökumppaneihin, tilata palveluja, markkinoida
vuoden 2014 toimintaa ja talousarviota.
tapahtumaa ja ottaa suurempi vastuu sen järjestämisestä kuin aikaisemmin. Kurssin johdosta myös
Nuvan ja lapan jäseniä koulutettiin kerran käyttänuorisovaltuuston muun toiminnan organisointi on
mään nuortennokia.fi verkkosivustoa. Se ei riittänyt
siirtynyt nuorille itselleen. Ohjaajan rooli on pitää
siihen, että nuoret olisivat itsenäisesti alkaneet teh”langat käsissä” ja katsoa, että nuoret muistavat hoidä juttuja sivustolle. Koulutusta tarvitaan lisää, jotta
taa luvatut asiat.
nuortennokia.fi tulee tutuksi ja nuorilla madaltuisi
kynnys päivittää omaa sivustoaan. Nuoret tekivät siMarraskuussa nuoret kävivät yläkouluissa markkisältöä muutaman kerran, jonka ohjaaja päivitti heinointikierroksella ja järjestivät joulukuussa nuorisodän sivustolle. Nuvalaiset olivat aktiivisesti mukana
foorumin. Uusia jäseniä saatiin runsaasti vuodelle
järjestämässä nuortennokia.fi avajaisia.
2015 ja toiminnalla on selkeästi jatkuvuutta. Nuorisovaltuustoa kävi tervehtimässä nuorisopalveluiden
Keväinen Vaikuttajafoorumi on vakiinnuttanut paikedustuksen lisäksi kaupunginjohtaja heidän omasta
kansa ja ensimmäistä kertaa saimme myös kaupunkutsusta.
ginjohtajan paikalle. Nuortennokia.fi nettisivuston
kautta vaikuttajafoorumi kuvattiin livenä nettiin ja
Vuoden aikana lasten parlamentin ja nuorisovaltuusnäytettiin nuorisokahvila Nuksun tilaillassa, jossa puton kokouksiin tuli myös eri tahoilta yhteydenottohetta oli aiheuttanut tulevat nuorisotila uudistukset.
pyyntöjä. He halusivat tulla tutustumaan toimintaan,
Puhetta tuli myös nuorten puhe- ja läsnäolo- oikeukysymään nuorten mielipiteitä, joka osaltaan on poidesta lautakunnasta, joka ei ole edennyt. Suullisesti
kinut uusia yhteistyömuotoja esimerkiksi Mannerheipaikalla olevat olivat aloitteen puolella ja lupailtiin
min Lastensuojeluliiton Nokian yhdistyksen kanssa.
jo ensimmäisiä paikkoja vapaa-aikalautakuntaan,
mutta mitään virallista päätöstä ei asialle ole tullut.
Tavoitteena on saada vaikuttajafoorumi jalkautettua
kouluihin, jotta nuorten osallistujamäärää saadaan
kasvatettua.
44
Tukioppilaat
Avustukset ja palkitseminen
Keväällä Emäkosken tukioppilaat koulutettiin yhdessä seurakunnan kanssa. Nokianvirran koulussa
vaihtui vastuuopettaja, joten tämän takia heiltä meni
koulutus ohi. Tukioppilaat olivat mukana edelleenkin
aktiivisesti ryhmäytyksissä. Lokakuussa Emäkosken
ja Nokianvirran koulun tukioppilaat järjestivät koko
Nokian seitsemäsluokkalaisille tarkoitetun diskon.
Nuorisokahvila Nuksussa syyslukukauden aikana tukioppilaat järjestivät myös 7-iltoja, jotta seiskaluokkalaisilla olisi helpompi tulla nuorisotiloille.
Nuorisotoimi avusti vuonna 2014 seitsemää (7) nuorisojärjestöä ja kuutta (6) vapaan kansalaistoiminnan
järjestöä perusavustuksilla. Avustuksia jaettiin yhteensä 13 850€. Lisäksi jaettiin erilaisina kohdeavustuksina 5 590 euroa.
Osallisuus nuorisokahvila Nuksussa
Tuhannen (1000) euron suuruisen nuorisotoimijapalkinnon sai Nuorisoteatteriryhmä Theama, joka palkittiin nuorten teatteritoiminnan käynnistämisestä ja
kehittämisestä Nokialla. Theama on myös esimerkki
siitä, miten nuorisotoimen suojissa alkanut toiminta
kasvaa omaksi itsenäiseksi toiminnakseen.
Tällä hetkellä Nuksussa ei käy nuoria, jotka haluavat
osallistua säännölliseen toimintaan, joten nuoria on
osallistettu tarpeen vaatiessa, kun on tarvittu useampi käsipari tilojen kunnossapitoon tai kysytty mielipiteitä hankinnoista. Extra -tempauksia on mietitty
nuorten kanssa yhdessä lähinnä loma-aikoina ja juhlapyhinä, kuten bändihuoneen maalaus ja kakkujen
leipominen Halloweenina.
Syksyllä nuoret innostuivat itse järjestämään biljarditurnauksia, jonka hoitivat alusta loppuun itse ohjaajan katsoessa vain sivusilmällä, että homma hoituu.
Tämänkaltainen osallisuus tuntuu toimivat parhaiten
nuorisotiloilla, jossa suurin osa nuorista haluaa olla
vain kavereiden kanssa, pelata korttia tai biljardia.
Ohjaajien haasteena on olla valppaana ja antaa nuorille mahdollisuus heidän omille ideoilleen.
Nuoret myös hoitivat itsenäisesti osallistumisensa
nuorisotalojen biljardikilpailuihin Tampereella, jossa
heillä oli valmentajana täysi-ikäiseksi kasvanut vanhempi nuori.
Nuorisoteatteriryhmä Theama
Nuorisoteatteriryhmä esitti keväällä Matti Rossin näytelmän Juhannusyön Uni. Esityksen näki 219 ihmistä
ja se sai aiempien esitysten tapaan erinomaiset arvostelut. Perinteisten Nuorisokahvila Nuksun esitysten
lisäksi näytelmä esitettiin myös Hinttalassa kesäkuussa.. Syksystä 2014 ryhmä on jatkanut toimintaansa
itsenäisenä järjestönä Nokian Näyttelijäyhdistyksen
suojissa. Nuorisotoimi on näin antanut siivet uudelle
vapaankansalaistoiminnan muodolle Nokialla.
45
SEUTUYHTEISTYÖ
Organisoituminen
Hankekauden aikana seudulliset työryhmät organiRajatonta riemua – Tampereen kaupunkiseudun
soitiin uudelleen. Uudelleenorganisoitumisella tavoinuorisotyön kehittämishanke
teltiin selkeämpää ja monelta osalta tehokkaampaa
Nuorisotoimi on mukana Tampereen kaupunkiseu- seudullista työskentelymallia. Tämän lisäksi selkeytetdun kahdeksan kunnan yhteisessä nuorisotyön ke- tiin viestintäkäytänteitä.
hittämishankkeessa. Hanke aloitettiin vuonna 2012
yhteisen Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöoh- Tiedonhallinta
jelman tekemisellä.
Hankekauden aikana aloitettiin nuorisotyön tiedon
kokoaminen yhteisesti. Nuorisotyön hyvien käytänKäynnissä olevan Rajatonta riemua – kehittämistöjen kokoamisen tueksi hakekunnille luotiin verkhankkeen on tarkoitus auttaa kaupunkiseudun kunkoon yhteinen sähköinen tietopankki, joka täydentyy
tia jalkauttamaan yhteistä nuorisotyöohjelmaa sen
ja muovaantuu hankkeen kuluessa. Sähköinen tietopainopisteiden mukaisesti ja toimia seutuyhteistyön
pankki on nykyaikainen sosiaalinen verkkopalvelu,
vahvistajana. Yhteistä nuorisotyöohjelmaa on suunjoka toimii kaupunkiseudun yhteisenä intranetinä.
niteltu toteutettavaksi hankkeena aina vuoteen 2016.
Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä sen aikana
Työntekijäkoulutukset
syntyneet toiminnot ja työmuodot olisivat pysyvä
osa kuntien ja seutuyhteistyön rakenteita. Hankkeen Uudelleenorganisoitumisen ja sähköisen tietopanavulla kunnat toteuttavat ja kehittävät kaupunkiseu- kin lisäksi aloitettiin yhteisten työntekijäkoulutusten
dun yhteistä lapsi- ja nuorisopolitiikkaa edistäen las- suunnittelu syksylle 2014. Koulutusten teemat nouten ja nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä sevat hankeohjelmasta sekä työntekijöiden toiveista
vahvistavat kuntien välistä yhteistyötä.
ja koulutustarpeesta. Koulutuksia järjestettiin mm.
verkkomediasta ja koulunuorisotyöstä. Lisäksi järYhteisten painopisteiden lisäksi kehittämishankkeen jestettiin Pirkanmaan nuorisopalveluiden yhteinen
konkreettisiksi tavoitteiksi on asetettu:
Nuorisotyöpäivä Nokian Kerholassa. Päivään osallistui yli 80 nuorisotyön ammattilaista.
1) Tampereen kaupunkiseudun nuorisopalveluiden
toiminnallisen yhteistyön pitkäjänteinen ja suunnitel- Tilatyytyväisyyskysely
mallinen kehittäminen seutukoordinaattorin avulla
2) nuorisotyöhön liittyvän osaamisen kehittyminen ja Kehittämistyön tueksi ja ammattiryhmän osaamisen
vahvistamiseksi keväällä 2014 toteutettiin tilatyytyvahvistuminen
3) nuoriin liittyvien seudullisten hankkeiden koordi- väisyyskysely sekä seudullinen nuorisokysely. Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotiloilla tonointi ja tulosten hyödyntäminen
4) seutukunnallisten työryhmien työskentelyn tehos- teutetun tilatyytyväisyyskyselyn avulla saatiin tietoa
nuorisotiloja käyttävien nuorten kokemuksista nuotuminen
5) toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen yhdistämi- risotiloista ja tilojen ohjaajista. Jokainen kunta hyödynsi kyselyn tuloksia paikallisesti omaa toimintaa
nen
parhaiten tukevalla tavalla. Osassa kunnista tulosten
Kehittämishankkeessa keskityttiin vuonna 2014 nuo- hyödyntäminen jatkuu edelleen.
risotyöohjelman käytännön toimien käynnistämiseen
ja toteuttamiseen. Olennaisena osana olivat toimivien organisaatiorakenteiden luominen, verkostotyön
kehittäminen, olemassa olevien resurssien suuntaaminen, sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä yhteistyön
syventäminen. Käytännön työn käynnistäminen varmistettiin palkkaamalla seudullinen nuorisoasiamies,
joka tehtävänä oli koordinoida hankkeen etenemistä.
Hanketta hallinnoi Lempäälän kunta.
46
Nuorisokysely
Tilatyytyväisyyskyselyä laajempi nuorisokysely toteutettiin jo toista kertaa kaupunkiseudun 7.–9.-luokkalaisille nuorille, mutta nyt hieman uudistetuin kysymyksin. Yhteistyötä tehtiin Tampereen Yliopiston
Nuorisotyö ja -tutkimus – oppiaineen kanssa. Kyselyn
tuloksista laadittiin keväällä 2014 jokaiselle kunnalle
oma raportti, ja tulosten hyödyntäminen jatkuu edelleen. Nuorisokyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään
niin seudullisesti kuin paikallisestikin nuorisotyön
kehittämiseksi. Tulosten kautta pyritään saamaan
laaja kuva Tampereen kaupunkiseudun nuorten hyvinvoinnista, elinoloista, harrastusmahdollisuuksista
sekä siitä, millaisia kokemuksia nuorilla on kunnallisesta nuorisotyöstä.
Muu seutuyhteistyö
Rajatonta riemua – hankkeen lisäksi olemme olleet
mukana myös seudullisessa Nuorisotakuun kehittämishankkeessa Seutu Nuotassa. Tässä hankkeessa
kehitettiin nuorisotakuun viestintää seudun alueella.
Olemme olleet mukana kehittämässä mm. nuorillepaikkoja.fi – sivustoa, seudullista tilastointijärjestelmää nuorisotakuulle ja lisäksi olemme osallistuneet
järjestettyihin koulutuksiin ja tapahtumiin.
Miten toteutetut toiminnot vastaavat valtion lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan?
Strateginen tavoite 1 aktiivisesta ja yhteisvastuullisesta kansalaisesta:
•
Nuoret osallistuivat hankkeeseen vastaamalla
tilatyytyväisyyskyselyyn sekä laajempaan
nuorisokyselyyn. Nuorilta kysyttiin mm.
mielipidettä siihen, miten nuorten harras
tus- ja/tai vaikuttamismahdollisuuksia voisi
kunnassa kehittää. Tilatyytyväisyyskyselyyn vastasi yhteensä 1116 ja nuorisokyselyyn 3930
nuorta.
Strateginen tavoite 2 tasavertaisesta kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoiminnasta:
•
Kuntien kesken jaettiin tietoa nuorten toiminnasta.
•
Viestintää ja toimintaperiaatteita yhtenäistet
tiin ja tehostettiin viestinnän tasavertaista
kulkemista työntekijätasolla. Viestinnän
tehostaminen ja kohdentaminen kehittää
työntekijöiden ammattitaitoa, mikä taas luo
pohjan tasavertaiselle nuorten toiminnalle
kunnasta riippumatta.
•
Nuorisokyselyssä selvitettiin nuorten mieli
pidettä nuorten toiminnan ja harrastusten
monipuolisuudesta sekä saavutettavuudesta
(esim. kulkuyhteydet) kunnissa.
47
Kerhola, Souranderintie 13
PL 2, 37100 Nokia
p. 03 5652 0100

Vapaa-aikakeskuksen toimintakertomus

Transcription

Similar documents

TARJOUSPYYNTÖ PÄÄ- JA

Kesä on täällä. - Nokian kaupunki

Täysin alumiininen ja kotimainen Sirmet

Kirjastoauton aikataulu syksyllä 2015

tästä - Koskiklinikka

Vapaa-aikapalveluiden kesäesite 2015

Sirkusteemaisen pilottivuoden loppuraportti

Kevät 2014.pdf - Nokian jhl ry. 105

Nokian ryhmä 2015.pdf - Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry