Mediakatsaus 2015-04-01

Transcription

1
Ruotsinsuomalaisten ja Suomen kielen asema Ruotsissa
Mediakatsaus
2015-02-25 – 2015-04-01
2015-04-09
2
Innehållsförteckning
25.2 K-R Sisuradio. Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia
27.2 Popula. Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk
1.3 SR Sisuradio. Kalevalaista juhlintaa
2.3 SR. Huomenta Ruotsi. Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn
2.3 K-R Sisuradio. Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan
2.3 City Sisu. Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin
2.3 L-R Sisuradio. Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle
2.3 K-R Sisuradio. Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma
3.3 Gränslöst Sisuradio. Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen
4.3 SR Sisuradio. Popula. Technotanten som trotsar jante
5.3 SR. Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä
5.3 SR Sisuradio. Esan ja Elinan jokilaulut
5.3 City Sisu SR. RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä
5.3 L-R SR. Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia
5.3 SR Sisuradio. Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin
5.3 SR.Tähti. Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit
6.3 SR. Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa
6.3 K-R SR. Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot
11.3 E-R SR. Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito
11.3 S-H SR. Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi
11.3 L-R SR. Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa
12.3 SR. Kohtauspaikka. Maanmittariproosaa hullun sydämestä
12.3 Tähti SR. Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia
16.3 SR. Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt
16.3 MINORITET.SE. Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under
16.3 L-R SR Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita
16.3 SR. Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat
17.3 E-R SR. Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaup.
17.3 L-R SR. Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin
17.3 L-R SR. Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista
17.3 City Sisu SR. Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla
17.3 Tähti SR. Muovihius peittoaa pään
18.3 Studio Sisu. Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla
18.3 E-R SR. Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme
18.3 City Sisu. Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa
18.3 SR. Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla
19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Lehdistötukea suomenkielisille lehdille
19.3 Studio Sisu SR. Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu
19.3 S-H SR. Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä
19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat
19.3 SR Tähti. Vahva itsetunto?
20.3 SR Sisuradio. Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajal.
20.3 Studio Sisu SR. Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista
20.3 Huomenta Ruotsi SR. Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat
20.3 SVT Uutiset Stort forskningsprojekt om sverigefinnar
20.3 SR Popula. Hur okej är sisu och lejonet idag?
20.3 SR. Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee
21.3 SR. Sisutarinoissa äänestettiin ja ei
23.3 Huomenta Ruotsi SR. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan
23.3 Finnblicken SR. Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet
24.3 STOCKHOLMS FRIA. Stockholm lever inte upp till
4
4
5
6
7
8
8
9
10
11
11
12
13
14
15
15
16
16
17
17
18
19
19
20
21
22
22
23
23
24
24
25
25
26
26
27
28
29
30
30
32
32
33
33
34
35
36
38
38
39
40
3
24.3 YLE.FI Sverigefinska skolan modell för Finland?
24.3 ETLEHTI.FI. Parempi palkka houkutteli: Monista
25.3 SR. Martti, 86, kaipaa apua suomeksi
26.3 Minoritet.se. Veera är ny ordförande
26.3 SR. Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille
26.3 SR. Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä
26.3 City Sisu Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat
26.3 SR. Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa
26.3 SR. Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa
26.3 SR. Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen
26.3 SR. Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten
26.3 SR. Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita
27.3 SR. Luulajassa ei suomenkielistä osastoa
27.3 SR. Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoito
27.3 SVT Uutiset. Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset
29.3 http://kulturtidskrifter.se/. Sverigefinländare som stereotyper
30.3 SR. Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa
31.3 SR. Finska partier fiskar inte röster i Sverige
1.4 Kohtauspaikka SR. Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset
42
44
46
48
49
51
53
54
55
57
59
61
62
64
65
66
68
70
71
4
____________________
Keski-Ruotsin Sisuradio
Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia vaikea löytää
Lähetetty onsdag 25 februari kl 18:10
http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/509541?programid=1019

KUUNTELE (50 MIN)
– minkälaisia suomenkielisiä palveluja eskilstunalaiset kaipaavat
– kielelliset hoitotarpeet ovat Smedjebackenissa olleet jo esillä
– suomalaisten hiihtovarusterekka on ollut jo pitkään Falunissa
– Eskilstunassa lauletaan tänä iltana Queeniä
– Nea Kaarto ei ole kotonaan Ruotsissa, Suomessakin ennemmin ja mieluiten
Englannissa
Juontaja Pirjo Rajalaksokin ärähtää ohjelman puolivälin kohdalla.
______________
Kohtauspaikka
Popula
Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk
Publicerat fredag 27 februari kl 20:56
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6105159
lyssna på Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk
Kaarlo Voionmaa Populan juontajien suomen kielestä
(2:06 min)
Det hettar till i studion när Populas programledare och praktikant
möter språkforskaren Kaarlo Voionmaa. Voionmaa störs av
svenskfinskt blandspråk medan Populas programledare tycker att
kommunikationen funkar bäst utan krav på renhet.
5
"Det är inte flytande. Det klingar främmande. Jag reagerar på att det
låter annorlunda.", är Voionmaas betyg på programledarnas finska.
Programledare Maziar Farzin och Erkki Kuronen. Medverkar gör även
praktikanten Jasmin Lindberg.
_________________________
Kulttuurisunnuntai
Kalevalaista juhlintaa
Kansan Kalevala
Lähetetty söndag 1 mars kl 07:00

KUUNTELE (90 MIN)
Luettu Kalevala Foto: Kirsi Blomberg
28.2. juhlitaan Kalevan 180-vuotispäivää sen kunniaksi, että Elias Lönnrotin kokomana
kirja julkaistiin 1835. Monet kalevaisen kulttuurin ystävät kaivavat kuitenkin
mieluummin syvemmältä ja hakevat inspiraationsa vanhemmista ja muista läheteistä,
joissa ei ole Lönnrotin tekemiä muutoksia ja lisäyksiä.
Kalevalaa Ruotsissa
Kalevaiset juhlivat
80-vuotiaalla kalevaisten naisten liitolla on neljä paikallisosastoa Ruotsissa nimittäin
Götanmaan Kalevaiset, Haaparanna kelevaiset, Tukholman kalevaiset ja Roslagenin
kalevaiset jotka juhlivat Kalevalan päivää tänä vuonna kaksi kertaa samalla viikolla.
Norrtäljen kirjastossa avattiin tiistaina (24.2. 2015), ruotsinsuomalaisten päivänä Kalevala
6
näyttely. Näyttelyn järjestää Roslagen Kalevala yhdistys, ja paikalla oli myös toimittajamme
Pirjo Hamilton.
Vallentunassa kalevalaiset loitsut ovat osa arkea ja juhlaa
Kalevalan takana on kansan kieli ja kansan mieli. Loitsut eivät ole mitään ihmeellistä, vaan
osa elämää ja niiden avulla voi lohduttaa, päästää höyryjä ulos ja vaikkapa osoittaa
myötätuntoa. Ja runot pitää laulaa eikä tankata lukeamalla. Näin voisi kiteyttää Eila Pölläsen
runolauluntaa. Toimittaja Kirsi Blomberg.
"Kansanlaulajana en tutki Kalevalaa"
Ja runolaulajia ja kalevalan kanssa vakavassa suhteessa eläviä löytyy muualtakin kuin
karjalaistaustaisista, esimerkiksi savossa syntyneistä ja Malmöön muuttaneista. Anna Fält
aloitti pop-musiikin opiskelijana mutta Sibeliusakatemiassa kansanmuusikko Sari Kaasinen
käänsi Anna Fältin korvat ja samalla myös uran kansanmusiikin suuntaan. Anna Fält asuu
nykyään Malmössä mutta tekee kiertueita ja työpajoja eri puolilla maata. Toimittaja Jyri
Markkula.
Lukupiiriläiset lukevat runon Kalevalasta ja pohtivat sitä
Kalevalalla on merkitystä edelleen ja se antaa suomalaisille paikallista identeettiä. Ja ryhmällä
on kivaa Väinämöisen veneenrakennuksen parissa. Ovat runon puuttuvat sanat: Minä rakastan
sinua?Lukupiiriä vetää: Kai Rauhansalo.
Gotlund olisi voinut kirjoittaa Kalevalan
Carl Axel Gotlund, jonka muistoksi vietiin 24.2. helmikuuta ruotsinsuomalaisten päivää, olisi
hyvin voinut koota Kalevalan. Toimittaja Juha Tainio.
Kaikki ohjelman musiikkikappaleet ovat kalevalan mitassa!
__________________________
Huomenta Ruotsi
Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn kiertävä suurlähettiläs
Julkaistu kl 06:00 2.3.2015
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6104718
lyssna på Aamun vieraana Tuomas Sopanen
Aamun vieraana Tuomas Sopanen
(17 min)
Miten käy, kun ryijy vie miehen? Maistiaisia hänen satojen suomalaisten ryijyjen
kokoelmastaan on esillä Tukholman Djurgårdenissa.
Filosofian tohtori Tuomas Sopanen oli pitkään kasvitieteen professorina Suomessa
Joensuussa. Nyt hänen elämänsä - ja kaksi huonetta kotona - täyttävät suomalaiset ryijyt.
Ryijyt näyttelyissä jo keräilyn alussa
7
- Ensimmäinen näyttely järjestettiin jo silloin, kun kokoelmassani oli 25 ryijyä. Innostuin
itsekin tästä esillepanosta niin paljon, että päätin kartuttaa kokoelman, jossa voin esitellä
suomalaisen ryijyn koko historian.
Nyt Tuomas Sopasen kokoelmaan kuuluvia ryijyjä on nähty näyttelyissä pitkin maailmaa:
Yhdysvalloissa, Unkarissa, Turkissa... ja nyt siis Tukholmassa.
- Parissa vuodessa sain kasaan yli 200 ryijyä. Nyt kokoelmassa on 431 kappaletta.
Ryijy on nukallinen tekstiili, joita on tehty ja tehdään Pohjoismaissa. Rakenne on
periaatteessa sama kuin itämaisessa matossa, mutta nukka on pitempi.
Ryijyt ovat kuuluneet Pohjoismaiden arkeen jo yli tuhat vuotta. Suomessa varsinainen
ryijyboomi alkoi oikeastaan heti itsenäistymisen jälkeen, 1920-luvulla.
Kieltää olevansa "ryijyprofessori"
- En ole koskaan tutkinut varsinaisesti ryijyjä, kertoo Aamun vieras Tuomas Sopanen, joka on
tehnyt varsinaisen elämäntyönsä kasvitieteen professorina.
Osa kokoelmasta on nyt nähtävissä Tukholmassa. Paikka on Handarbetets Vänner
(Djurgården, Djurgårdsslätten 82–84). Näyttely on auki torstaista lauantaihin kello 12-17.
Viimeinen näyttelypäivä on 14. maaliskuuta.
___________________
Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan palkkaamisessa
Julkaistu kl 13:23 2.3.2015
lyssna på Karlskoga ja Degerfors jakavat opettajanviran
Ågren: "Siitä tulisi lähes kokopäiväinen virka"
(2:12 min)
Örebron läänissä Degerfors ja Karlskoga kaavailevet yhteistyötä kumotakseen suomen
kielen opetuksen tavallisimman esteen, nimittäin opettajapulan. Aulis Syväjärvi
Degerforsin kunnasta ja Anne Ågren Karlskogasta uskovat, että kuntien välinen
yhteistyö onnistuu tässäkin asiassa.
Kulttuurin saralla suomen kielen hallintoalueella on jo pitkään tehty yhteistyötä kuntarajojen
yli, ja nyt Degerfors ja Karlskoga Örebron läänin länsiosassa suunnittelevat yhteisen opettajan
palkkaamista. Taajamien välin ajaa autolla noin vartissa, kilometrejä kertyy noin tusina.
Karlskogan kuutisenkymmentä oppilasta ovat olleet ilman suomen kielen opetusta, kun uutta
opettajaa ei ole löytynyt. Tiedottaja Anne Ågren harmittelee, että kiinnostus laimenee, kun
halukkaat eivät saa opetusta.
______________________
8
City Sisu
Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin lavalla
Publicerat måndag 2 mars kl 16:31
lyssna på Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä
Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä
(6:35 min)
Juuri kun mies on on astunut ulos junasta ja valmis kohtaamaan suuren kaupungin, saa
hän kovan tällin päähänsä. Myöhemmin mies herää siteisiin käärittynä sairaalasta eikä
hän muista mitään. Kuka hän on ja mistä hän on tullut?
Näin alkaa Aki Kaurismäen ylistetty elokuva mies vailla menneisyyttä. Suuren yleisön ja
kriitikoiden rakastama elokuva taipuu nyt teatteriksi kun Mannen utan minne saa ensi- iltansa
torstaina 5. maaliskuuta Tukholman Dramatenin Lilla Scen- lavalla.
Teatteri version ohjaa Dramatenin näyttelijä/ ohjaaja Nadja Weiss. Weissiä puhutteli elokuvan
teema oman identiteetin etsimisestä ja siksi hän valitsi juuri Mies vailla menneisyyttä
ohjattavakseen kaikista Kaurismäen elokuvista.
Weiss kokee, että Kaurismäen melankolinen ja riisuttu tunnelma ei ole ainoastaan
"suomalaista" tai "ruotsalaista" ,vaan sitä on mahdollista tulkita niin, että se sopii milloin
mihinkin yhteyteen. Tärkeintä on säilyttää Kaurismäkeläinen tulkinta, jossa Nadja Weiss
uskoo onnistuneensa. Hän haluaa omassa tulkinnassaan olla uskollinen elokuvan
rakkaustarinalle ja antaa erityisen paljon tilaa musiikille.
Mannen utan minne Dramatenin Lilla Scen lavalla 5. maaliskuuta alkaen.
_________________
Länsi-Ruotsin Sisuradio
Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle epäselvyyksien takia
Lähetetty måndag 2 mars kl 18:10

KUUNTELE (50 MIN)
Kuka hallitsee ruotsinsuomalaista kenttää Göteborgissa, se lienee epäselvää myös
Götaplatsenin Poseidon-patsaalle.
9
Göteborgissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto, jonka
tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista kaupungissa. Kokeilu on nyt
päättynyt ja uutta neuvostoa ei ole valittu epäselvyyksien takia.
Göteborgin kaupunginteatterissa parhaillaan esitettävässä, sotalapsista kertovassa
Fosterlandet-näytelmässä on katsojilla mahdollisuus simultaanitulkkaukseen suomeksi. Tämä
on mahdollista kolmena iltana eli 13. 21. ja 26. maaliskuuta. Kuuloketulkkaus on maksuton
ja se täytyy varata etukäteen teatterin lippukassalta.
Suomen tämänvuotinen euroviisujen kilpailukappale on nimeltään Aina mun pitää. Kappaleen
esittää punkyhtye nimeltä Pentti Kurikan nimipäivät. Erikoiseksi yhtyeen tekee paitsi sen
musiikkityyli myös se, että bändin kaikki jäsenet ovat kehitysvammaisia. Pyysin kuuntelijoita
soittamaan studioon ja kertomaan, mitä mieltä nämä ovat tästä Suomen tämänkertaisesta
kilpailukappaleesta? Ulla-Maija Älvengistä kertoi pitävänsä kappaleesta.
Hiihdon maailmanmestaruuskisat Falunissa päättyivät eilen. Ruotsi keräsi kisoista yhdeksän
mitalia, Suomi sen sijaan sai tyytyä yhteen pronssimitaliin. Kisojen avauspäivänä pyysin
kuuntelijoitamme soittamaan tänne lähetykseen ja veikkaamaan Suomen mitalisaalista ja
Urpo Vanhala Lilla Edetin Lödösestä veikkasi, ettei Suomi saa yhtään mitalia. Soitin Urpolle
ja kyselin, mitkä ovat tunnelmat kisojen päätyttyä.
Sisuradion uuden ruotsinsuomalaisen musiikin kilpailun Musalistan toinen osakilpailu
käydään tulevana lauantaina eli seitsemäs helmikuuta. Tuolloin saa taas kuusi täysin uutta
kappaletta ensi-iltansa. Tällä viikolla annamme puheenvuoron henkilöille kappaleiden takana
ja he saavat kertovat laulujensa synnystä.
_______________
Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma itsensä

KUUNTELE (50 MIN)
Ohjelmassa tavataan taalainmaalainen taiteilija Sanna Seppänen, joka veisti jäästä
patsaan, abstraktin kasvokuvan, Taalainmaan museon ulkopihalle Falunin hiihdon
MM-kisojen ajaksi. Patsaan teema onkin erittäin tärkeä Sannalle, sillä hän on viime
aikoina taiteensa avulla nostanut esille suomalaisjuuriaan ja haluaakin kertoa nyt
kaikille, että kannattaa näyttää, kuka todellisuudessa on.
10
Yhteenvetoa Falunin hiihdon MM-kisoista
Hannu Laitinen tekee yhteenvedon Falunin kisoista. Hiihdon MM-kisat 2015 päättyivät eilen
sunnuntaina 1.maaliskuuta. Eniten mitaleja keräsi Norjan joukkue, siis peräti 20 kappaletta.
Ruotsissa mitaleja saatiin yhteensä yhdeksän, joista kaksi kultaista. Suomen joukkueen ainoa
mitali saatiin naisten viestistä, jossa joukkue hiihti pronssille.
Eskilstunassa kartoitetaan nyt toiveita toden teolla
Kartoituksen projektivastaava Maire Dahlman kertoo, mikä ajatus on tämän projektin takana.
Eskilstunalaiset voivat toivoa vaikka suomen kielen kursseja itselleen kun kunnan asukkaiden
toiveita suomenkielisistä palveluista kartoitetaan.
Musalistan kilpailijakappaleita esittelyssä
Ohjelmassa kuullaan Musalistalla kilpailevista kappaleista kaksi; Saariston tyttö sekä It's
Amazing
Musalistan toinen osakilpailu käydään lauantaina 7. maaliskuuta. Tuolloin saa taas 6 täysin
uutta kappaletta ensi-iltansa.
__________________
Gränslöst
Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen / Ei ole helppo olla ummikko Torniolaaksossa
Publicerat tisdag 3 mars kl 10:01
lyssna på Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli
Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli
(4:40 min)
Sanna Kalla och Jens Grönberg. Foto: Privat.
– Jag känner mig utanför när jag inte kan meänkieli, säger Jens
Grönberg som tillsammans med flickvännen Sanna Kalla pluggar
meänkieli i Pajala.
Intresset att lära sig språket är stort och majoriteten av
kursdeltagarna är under 30 år.
– Folk är så internationella idag, därför börjar vi se värdet i vårt
språk, säger Sanna Kalla.
11
– Mie tunnen ette olen ulkopuolela ko en ossaa meänkieltä, sannoo
Jens Grönberg joka tyttöystävän Sanna Kallan kans opiskellee
meänkieltä Pajalassa.
Into opiskela meänkieltä oon suuri ja issoin osa niistä jokka oon
kursissa oon alla 30 vuotta.
– Ihmiset oon niin internatsunelliä nykyhään, siksi met alama
ymmärtämhään meänkielen arvon, sannoo Sanna Kalla.
__________________
Popula
Technotanten som trotsar jante
Publicerat onsdag 4 mars kl 11:01
lyssna på Technotanten som trotsar jante
Technotanten som trotsar jante
fre 06 mar kl 18:00 (60 min)
Är det för sent att ha superstjärnedrömmar när man har blivit gammal?
Uppsalabon Maini Sorri, 57, använder internet till att sprida sin musik
världen över. Hennes hittills största framgång har varit en placering på
P3:s digilista med technolåten Let me do your time. Popula träffar
kvinnan bakom låten och talar om artisteri och Hollywooddrömmar.
Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä
Lähetetty torsdag 5 mars kl 06:00
KUUNTELE (170 MIN)
Aamun vieraan kanssa puhutaan ruotsinsuomalaisesta nuorisotyöstä. Tuuli Uljas on
Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton pääsihteeri, joka juuri on vakinaistettu uuteen virkaansa.
Kolme kuukautta kului viransijaisuutta hoitaessa ja lopulta hänet vakinaistettiin.
Göteborgissa ollaan tällä hetkellä ilman ruotsinsuomalaista neuvostoa
Göteborgin kaupungissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto,
jonka tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista. Kokeilu päättyi ja
uutta ei olla valittu epäselvyyksien takia.
12
Mies vailla menneisyyttä muuntuu teatterin kielelle Dramatenissa
Aki Kaurismäen palkittu elokuva Mies vailla menneisyyttä taipuu teatterin muotoon
Dramatenin Lilla Scen -lavalla. Näytelmä Mannen utan minne saa ensi iltansa torstaina 5.
maaliskuuta. Näytelmän ohjaa Dramatenin oma näyttelijä/ohjaaja Nadja Weiss.
Pertti Kurikan nimipäivät jakaa mielipiteitä
Viime lauantai-iltana selvisi, että tämän vuoden euroviisukisoihin lähtee Suomea edustamaan
punkbändi Pertti Kurikan nimipäivät. Kehitysvammaisten muusikoiden voittokappale Aina
mun pitää on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Suomessa riittää sekä bändin puolustajia että
vastustajia. Puolensa on valinnut myös kolumnistimme Katri Nisula. Hoitoalan
yksityistämisen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä
Viime vaaleissa yksi suurinta huomiota saaneista kysymyksistä oli hoitoalan yksityistämisen
kyseenalaistaminen. Vasemmistopuolueelle se oli sydänkysymys. Östersundilainen Marjaana
Backlund omistaa yksityisen henkilökohtaista assistenttipalvelua välittävän yrityksen, joka
toimii Östersundissa, Kalmarissa ja Helsingborgissa. Hän ei aivan niele vasemmiston väitteitä
hoito-alan yksityistämisen aiheuttavista seurauksista - ylisuurista voitoista, voittojen
kotouttamista veroparatiiseihin ja huonommasta hoidon laadusta. Hän sanoo että poliitikoilla
ja virkamiehillä oli myös Östersundissa ja Helsingborgissa aluksi ennakkoluuloja hänen
yritystään kohtaan, mutta 14 toimintavuoden aikana epäluulot ovat hälvenneet ja suhteet
kuntaan on nykyisin hyvät.
Suomen Kristillisdemokraattien ehdokas kutsuu suomalaisia takaisin kotiin
Suomen huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien alla ehdokkaat eivät ole suuremmassa
määrin lähteneet hakemaan ääniä täältä Ruotsista. Yksi, joka muistaa Ruotsissa asuvaa
sataatuhatta äänioikeutettua on kuitenkin Suomen Kristillisdemokraattien Markus Kalmi, joka
blogissaan kutsuu ruotsinsuomalaisia takaisin kotiin.
Tämä viikko on Uumajassa Saamelaisviikko
Uumajassa vietetään tällä viikolla 16. Saamelaisviikkoa. Tämän vuoden teemana on hopea.
Hopealla on ollut ja on edelleenkin erityinen merkitys saamelaisille.
__________________
Kohtauspaikka
Esan ja Elinan jokilaulut

KUUNTELE (178 MIN)
Entiset skoonelaiset, nykyiset peräpohjolaiset kulttuuripersoonat, Tornio-Haaparannassa
asuvat Esa Rautiainen ja Elina Söderström ovat käyneet Skoonessa nauhoittamassa uusia
13
lauluja hyvän ystävänsä Jaakko Viitalan studiolla. "Joki jäljen jättää jokaiseen" yhdessä
laulussa todetaan ja Esa kertoo, että uudesta levystä tulee kokonainen joen historiallinen
kertomus. Siinä lähdetään tästä päivästä taaksepäin, Aina 1700-luvun alkupuolelle saakka,
barokki-aikaan.
_________________
City Sisu
RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä: kommunikaatiokanavia uusitaan
Julkaistu torsdag 5 mars kl 10:00
lyssna på Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä
(3:08 min)
Tuuli Uljas järjesti Mukulat goes Metsä festivaalit Uppsalassa.Foto Pirjo Hamilton SR
Sisuradio
Tavoitteena on saada uusia ääniä kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa.
Uppsalassa järjestettävän vuosikokouksen yhteydessä pidetään työpajoja "Nuorten ääni" projektin vauhdittamiseksi.
"Kaikki ovat tervetulleita mukaan"
Nuorten liitto haluaa parantaa viestintäänsä sekä jäsenjärjestöjensä kesken, että liiton ja
jäsenten kesken.
Vuosikokouksen työpajoissa pohditaan sitä, mitä jäsenet haluavat, ja millä tavalla
nuorisoliitto voi auttaa puolestaan jäsenistöä. Liiton kotisivut uusitaan kevään aikana
käyttäjäystävällisemmäksi.
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitossa on noin 800 jäsentä, ja liiton status on uuden pääsihteeri
Tuuli Uljaksen mielestä noussut viime vuosina.
– Suuri haaste on tänä aikana saada nuoret mukaan järjestötoimintaan, Uljas pohtii.
Suomesta tulevilla opiskelijoilla on suuri tarve löytää ystäviä ja kontakteja, ja Tukholman
suomalaiset opiskelijat ovat suuri ryhmä liiton toiminnassa.
– Täällä Ruotsissa syntyneillä on usein hyvin kirjava identiteetti ja he ovat monikielisiä.
Suomalaisuus on yksi osa heidän identiteetissään.
14
Suomalaisuus liiton erikoisuus
– Nykypäivänä ei ole enää pelkästään Suomi-Ruotsi taustaisia nuoria, vaan on asuttu eri
maissa, ja suvussa ja perheessä puhutaan monia kieliä.
– Minun kantani on se, että kaikki ovat tervetulleita jäseniksemme, jotka ovat kiinnostuneita
toiminnastamme, sanoo Tuuli Uljas.
Göteborgissa on paljon nuorisotoimintaa, ja Tuuli Uljas sanookin, että kun toimintaa
järjestetään, niin se vetää puoleensa muita. Trollhättanissa on puolestaan löydetty nuoria liiton
toimintaan salibandyn kautta.
____________________
Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia
lyssna på Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia
"Oppilaiden motivaatio kasvaa"
(4:02 min)
Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä
koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä ja lisää on tulossa.
Sähköinen kirja eli e-kirja on tiedosto, joka sisältää kirjan sisällön digitaalisessa muodossa.
Sellaisen kirjan lukemiseen tarvitaan joko tietokone, tabletti tai älypuhelin.
Kouluissa e-kirjojen käyttö lisääntyy. Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää
parhaillaan suomalaista sähköistä kemian kirjaa ruotsiksi. Suurilla koulukirjojen kustantajilla
on jo online-kirjoja ja niitä tehdään koko ajan enemmän
– Tämä kirja, jota käännän, on houkutteleva. Siinä on selkeät filmit, joiden avulla oppilaat
voivat laboroida. Asiat ja kaikki tiedot esitellään ymmärrettävästi, Minna Panas kertoo. Hän
toimii ylästeen opettajana Göteborgissa Bräckeskolanissa.
– Meidän koulussa kaikki yläasteen oppilaat ovat saaneet omat lukutabletit tänä keväänä.
Olemme opettelemassa, miten voimme käyttää hyväksi niitä opetuksessa entistä enemmän.
Joissakin koulussa on jo päästy pitemmälle.
Minna Panaksen käännöstyö, 7-luokkalaisten kemian kirja, valmistuu kevään aikana ja se
tulee käyttöön syksyllä 2015.
15
____________________
City Sisu
Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin lavalla sekä puhutaan muodista
Sändes torsdag 5 mars kl 18:00

LYSSNA (60 MIN)
Aki Kaurismäen kiitetty elokuva mies vailla menneisyyttä saa tänään teatteri ensi iltansa
dramatenin lilla scen lavalla. Mannen utan minne- teoksen ohjaaja nadja Wajs kertoo
projektista.
Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto haluaa tehostaa sekä sisäistä että ulkoista viestintäänsä.
Tavoitteena on saada nuorten ääni kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa. Tästä
meille kertoo lisää liiton pääsihteeri Tuuli Uljas.
Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä
koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä, ja lisää on tulossa.
Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää parhaillaan suomalaista sähköistä kemian
kirjaa ruotsiksi.
Tillväxtverketin eli kasvuviraston tuoreimman muodin alan raportin mukaan ruotsalainen
muoti kiinnostaa maailmalla. Muiden alojen yhteenlasketun viennin laskiessa, muodin alan
vienti kasvoi yhä vuonna 2013. Muotitieteitä Tukholman yliopistolla opiskelvan Bodil
Raution mukaan syynä voi olla esimerkiksi ruotsalaisten iloinen myyntiasenne.
__________________
Tähti
Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit

KUUNTELE (57 MIN)
Tänään Tähdessä soi paljon hyvää musiikkia niin Pertti Kurikan Nimipäivistä Calvin
Harrikseen. Mukaan mahtuu myös uutta suomalaista räppiä ja reggaeta. Ota hyvä
asento ja nauti musiikista.
16
_________________
Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa
Publicerat kl 13:22 6.3.2015
lyssna på "Me toimimme kahdella kielellä tässä maassa"
(0:27 min)
Suomessa eduskunta hylkäsi tänään kansalaisaloitteen joka vaatii että ruotsin kieli
muutettaisiin valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Eduskunnassa käytiin keskustelu asiasta torstain täysistunnossa.
– Tärkeetä on että kansalaiset, kaikki, saavat mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat
elämälleen, sanoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.
Ääniä kansalaisaloitetta vastaan oli 134 ja, sen puolesta 48.
Eduskunta hyväksyi kuitenkin eräiden kokoomuslaisten ja keskustan ehdotuksen, että
alueellisesti voitaisiin valita kahden pakollisen kielen välillä. Tässä ehdotuksessa ajateltiin
lähinnä venäjän kielen opiskelua Itä-Suomessa vaihtoehtona ruotsin opiskelulle.
__________________
Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot sekä perslihakset
Lähetetty tisdag 10 mars kl 18:10

KUUNTELE (25 MIN)
Tuomas Kyröllä oli lapsena monia haaveita tulevaisuudesta. Hän halusi olla
ammattijääkiekkoilija, mutta siihen harrastukseen ei riittänyt lahjat eikä vanhempien
rahat. Nähtyään Kummisetä-elokuvan 10-vuotiaana, Kyrö halusi olla
ammattirikollinen, mutta hän oli syntynyt helsinkiläiseen lähiöön eikä Sisiliaan.
Gävlen kirjastolla vierailee 10.3.2015 tämän hetken suosituimpiin suomalaisiin kirjailijoihin
kuuluva Tuomas Kyrö. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa on kuultu radiossa kuunnelmina,
siitä on tehty teatteriesityksiä, kirjoja, kolumneja ja viimeisimpänä pitkä elokuva.
17
Mielensäpahoittaja - elokuvasta tuli vuoden 2014 katsotuin kotimainen elokuva Suomessa.
Kirjailija Tuomas Kyrö kertoo Keski-Ruotsin Sisuradion lähetyksessä, että elokuvaprojekti
sai alkunsa hieman epätavallisissa merkeissä, kuten tavallista…
Ohjelmassa kerrotaan myös, että Örebrossa kunta on huomannut, että suomenkieliselle
työlle tarvitaan oma koordinaattori.
__________________
Smoolanti-Hallanti
Eteläisen Ruotsin Sisuradio
Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito, Mirjamin matka jatkuu, Hearingbändi Malmössä ja Asko Sahlberg kertoo kirjoistaan
Lähetetty onsdag 11 mars kl 18:10

KUUNTELE (50 MIN)
Mikael Kurki kertoo millaiset tunnelmat ovat päivää sen jälkeen, kun Karlskronan
jääkiekkojoukkue toteutti haaveen nousta ylimpään sarjaan.
Malmössä on Ruotsinsuomalaisten neuvonpito meneillään ja saamme sieltä suoran raportin
lähetykseemme.
Mirjamin matka jatkuu ja tänään Mirjam kertoo lyhimmästä muutostaan, joka oli vain vähän
yli 20 kilometriä.
Kirjailija Asko Sahlberg kertoo kirjojensa käännöksistä eri kielille ja lupaa jatkoa Herodesteokselleen.
Suomalainen Hearing-bändi vierailee Malmössä viikonloppuna ja Hearing, eli Ringa Manner
kertoo musiikistaan ja uudesta videostaan.
____________________
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/sairaanhoidon-puhelinneuvonta-palvelee myos
suomeksi
Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi
11 mars
1 min 32 sek
Tukholman läänin kunnissa on saanut tästä viikosta lähtien sairaanhoitoneuvontaa
myös suomeksi. Palvelua ovat toivoneet erityisesti iäkkäät ja pienten lasten vanhemmat.
18
Soittamalla tavalliseen neuvontanumeroon 1177 puhelun voi ohjata suomenkieliselle
sairaanhoitajalle.
– Reilu vuosi sitten neuvonpitoryhmä totesi, että puhelinpalvelulle on paljon tarvetta.
Erityisesti vanhemmat ja vanhempi väestö on toivonut tätä, kansallisten vähemmistöjen
koordinoija Mari Forsberg sanoo.
Suomenkielisen sairaanhoitajapalvelun toivotaan auttavan paitsi läänissä asuvia
suomenkielisiä myös esimerkiksi turisteja.
Suomenkielinen puhelinneuvonta on auki arkisin neljä tuntia, aamukahdeksasta kahteentoista.
Sairaanhoitajat vastaavat kysymyksiin, antavat neuvoja ja ohjaavat oikeaan hoitopaikkaan.
– Monethan haluavat juuri terveysasioista puhua omalla äidinkielellään, koska he eivät
välttämättä osaa kaikkia termejä ruotsiksi. Toivottavasti kynnys ottaa yhteyttä madaltuu nyt
kun on tämä palvelu myös suomeksi.
________________________
Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa

KUUNTELE (50 MIN)
Telekomyhtiö Ericsson irtinsanoo 2 200 työntekijää, joista 140 Göteborgista ja 200 Boråsista.
Ericssonilla on Boråsissa runsaat tuhat työntekijää, joista nyt siis noin viidesosa on saanut
irtisanomisvaroituksen. Ericssonin Boråsin aluejohtajan Anders Ernstssonin mukaan vielä on
liian aikaista sanoa, ketkä saavat lähteä.
Boråsin Ericssonin toimipaikassa työskentelee myös useita suomalaistaustaisia. Työntekijöitä
on kielletty keskustelemasta tiedotusvälineiden kanssa ennen kuin tiedetään varmuudella,
keitä irtisanomiset koskevat. Ericssonin Katrineholmin kokonaan lakkautettavassa
toimipisteessä työskentelevä Heleena Halsinaho sen sijaan uskalsi kertoa tunnelmistaan.
Millaisia tunteita tällaiset irtisanomisuutiset herättävät sinussa? Eeva Grästorpista soitti
suoraan lähetykseen ja kertoi kokemuksistaan.
19
Göteborgilaisen kirjailijan Eija Hetekivi Olssonin menestyskirjastaIngenbarnsland on tehty
näytelmä. Sen kantaesitys on Göteborgin kaupunginteatterissa ja ensi-ilta on perjantaina
kolmastoista maaliskuuta eli siis nyt tulevana perjantaina.
Boråsin Suomi-Seuran yleisurheilujaosto käynnisti kuutisen vuotta sitten keilailutoiminnan
jäsenten toivomuksesta. Tätä nykyä Bergsäterin kaupunginosassa sijaitsevalla keilahallilla käy
keskiviikkoisin runsaat kymmenkunta lajin harrastajaa.
________________
Kohtauspaikka
Maanmittariproosaa hullun sydämestä

KUUNTELE (178 MIN)
Esko Järvinen kirjoitti kirjansa ensin ruotsiksi mutta uskaltautui ystävien tuella kirjoittamaan
myös suomeksi ja näin syntyi "Maanmittariproosaa hullun sydämestä". Hän kertoo kirjan
sisällöstä, että siinä on tietoisia toistoja mutta ei aivan sananmukaisesti samalla tavalla kuin
ruotsinkielisessä romaanissa. Toistotekniikan hän on oppinut eräältä austraalialaiselta
kirjailijalta. Häneen on aikaisemmin vaikuttanut myös Henry Millerin seksuaalisiet tarinat ja
William Faulknerin dramaattiset tarinat Amerikan sisällissodasta.
________________________
Tähti
Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia

KUUNTELE (57 MIN)
Friendsin tuoreen raportin mukaan nettimobbaus on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen
verrattuna. 10-16 -vuotiaista noin kolmannes on kokenut loukkauksia netissä ja kuusi
20
prosenttia kertoo olevansa nettimobattu. Tämä vastaa 1-2 lasta jokaisessa luokassa. Botkyrkan
ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat Anttoni Pajukoski Soto, Felicia Abrahamsson, Mikko
Ivarsson ja Janita Koivunen kertovat omista kokemuksistaan.
___________________
Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt Parlament / Pyrkivät yhtheen ja
tutkivat rajatonta Parlamänttiä
Publicerat måndag 16 mars kl 14:42
lyssna på Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia
Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia
(6:55 min)
Kvenlandsförbundets flagga / Kveenimaayhistyksen flaku ja Meänmaan flaku /
Tornedalsflaggan
De olika organisationer som jobbar för tornedalsk-, kvänsk- och
lantalaiskultur och språk diskuterar möjligheten att gå samman.
Dessutom ska iden prövas om att skapa ett nytt folkvalt parlament
som ska verka över riksgränserna. Det beslöt företrädare för Svenska
Tornedalingars Riksförbund- Tornionlaaksolaiset,
Kvänlandsförbundet Norge-Sverige, Meänmaaföreningen och Norska
Kväners Forbund på ett möte i Närvä i helgen. Men Göran Johansson,
ordförande i Kvänlandsförbundet och Tore Hjort, ordförande i STR-t
tolkar besluten något olika.
Net eri järjestöt jokka tekevät työtä tornionlaaksolais-, kvääni-, ja
lantalaiskulttuurin ja kielen puolesta puhuvat maholisuuesta yhistyä
yheksi ainuaksi järjestöksi. Sen lisäksi aiothaan tutkia jos alethaan
tekheen työtä uuen parlamäntin puolesta joka toimis yli rajoitten.
Näin päätit eustajat Ruottin Tornionlaaksolaisten Valtakunnalisesta
liitosta, Kveenimaayhistys Ruotti-Norja, Meänmaaföreningistä ja
Norjan Kvääniliitosta kokkouksessa Närvässä viikonloppuna. Mutta
21
Göran Johansson, Kveenimaajärjestön puhheenjohtaja ja Tore Hjort,
STR-T;stä tulkittevat päätökset jonku verran eri laila.
_____________
MINORITET.SE
Senast ändrad: 2015-03-16
Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under 2014
Den årliga rapporten, som Sametinget och Länsstyrelsen i Stockholms län nu lämnat till
regeringen, visar att utvecklingen på området gått mycket långsamt under 2014.
– När det finns riktade ekonomiska bidrag uppstår goda resultat, men i övrigt verkar det mest
som om tiden har stått still, säger Marie Louise Allas, avdelningschef på Sametinget.
http://www.minoritet.se/minoritetsrapporten-langsam-utveckling-under-2014
Det framgår i ett pressmeddelande från Länsstyrelsen i Stockholms län och Sametinget som
sedan den 1 januari 2010 är huvudansvariga för att samordna och följa upp hur Sveriges
minoritetspolitik genomförs i landet.
I den årliga rapporten framgår det att arbetet för att säkerställa de nationella minoriteternas
rättigheter har utvecklats positivt inom de geografiska förvaltningsområdena sedan den
minoritetspolitiska reformen 2010.
En annan positiv förändring är att kunskapen om minoritetspolitiken och nationella
minoriteters rättigheter har ökat något inom statliga myndigheter.
Men utvecklingen går långsamt. Nivån på insatser i kommuner som ingår i
förvaltningsområdena är ungefär densamma som Länsstyrelsen och Sametinget rapporterade
2013, och i vissa fall har det minskat. – Störst möjligheter att få sina minoritetspolitiska
rättigheter tillgodosedda har personer som bor i en kommun som får statsbidrag för det
aktuella minoritetsspråket, men när det gäller kommuner och landsting utanför
förvaltningsområdena är det tydligt att den förda minoritetspolitiken inte fått tillräckligt
genomslag, säger Helena Cronséll, utvecklingsledare på Länsstyrelsens enhet för
arbetsmarknads- och rättighetsfrågor.
Länsstyrelsen och Sametinget har identifierat brister i den nuvarande lagstiftningen som
bidrar till att minoritetspolitiken inte får önskade resultat. För att påskynda förverkligandet av
de nationella minoriteternas rättigheter föreslås att lagen förtydligas. – Vi har kommit till en
punkt där det blivit nödvändigt att lagstiftningen definierar vad som är lägsta godtagbara nivå
när det gäller kommuners skyldighet att tillhandahålla förskola och äldreomsorg på
minoritetsspråken, säger Marie Louise Allas.
I rapporten föreslås också bland annat att Skolverket får i uppdrag att förstärka tillgången på
lärare i nationella minoritetsspråk, samt producera läromedel på samtliga nationella
minoritetsspråk. – Lagen om de nationella minoriteternas rättigheter har nu funnits i fem år
men vi ser fortfarande att arbetet med att efterleva den släpar efter på många håll i landet.
Sverige måste prestera bättre på detta område, säger Helena Cronséll.
22
______________
Etelä-Ruotsin Sisuradio
Maanantai 16.3.2015
Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita

KUUNTELE (25 MIN)
Neuvonpito tapahtui pienryhmissä
Illan lähetyksessä vieraillaan ensi ruokamessuilla Jönköpingissä ja sitten kuullemme Malmön
ruotsinsuomalaisten toiveita kuntaa kohtaan. Viime viikolla Malmössä ooli neuvonpito
kunnan ja ruiotsisnuomalaisten kesken. Esikouluun toivotaan äidinkilelen tukea, mutta myös
kulttuurin ja vanhustenhoidon aloilta on ruotsinsuomalaisilla toiveita.
_____________
16.3. 2015
Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat






KUUNTELE (55 MIN)
- Vain Tukholmassa voidaan juhlia Sibeliusta näin valtaisilla resursseilla, sanoo Sakari Oramo
Tukholman konserttitalon pääkapellimestari.Tukholmassa pidetään huhtikuussa SibeliusNielsen festivaali, joka kokoaan Tukholman konserttitalolle 900 muusikkoa ja orkestereita ja
kapellimestareita useammasta maasta. Toimittaja Kirsi Blomberg.
Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa joukko aktiivisia vanhempia on vaatinut
lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa jo useita vuosia. Suomenkielistä ryhmää ei ole
kuitenkaan vielä avattu ja viimeisin tieto kunna puolelta on, että yhteen ruotsinkielisistä
esikouluista on palkattu suomenkielinen työntekijä, jonka tehtävänä on tukea lasten
suomenkielen kehitystä. Farstalaisvanhempien mukaan tämä ei kuitenkaan täytä laissa
määriteltyjä vaatimuksia. Asiasta on tehty kirjelmä syrjintäasiamiehelle (DO:lle). Toimittaja
Tuomas Ojala.
Suomalainen yleisömenestys Mielensäpahoittaja, Kverulanten nähdään tänä keväänä Ruotsin
elokuvateattereissa osana Ny finsk film - kiertuetta. Elokuvan mielensäpahoittaja on kirjailija
Tuomas Kyrön luoma hahmo, jota elokuvassa näyttelee Antti Litja. Tuomas Kyrö kertoo
hahmon syntymisestä City Sisussa. Toimittaja Tytti Jussila.
Karjalan kielisiä uutisia voi kuunnella myös Ruotsissa. Toimittaja Eija Björstrand.
23
________________
Etelä-Ruotsin Sisuradio
Tiistai 17.3.2015
Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaupunki

KUUNTELE (25 MIN)
Jönköpingin kansainvälisen kauppakorkeakoulun opinnot ovat johtaneet siihen, että
puolitoista vuotta Jönköpingissä opiskellut Noora Mytty ihmettelee mihin aika on kadonnut.
Aika on mennyt tosi nopeasti hän toteaa ja odottaa jännityksellä mitä tuleva vuosi tuo
tullessaan.
Nooran lisäksi tapaamme lähetyksessä lundilaisen taitelija Jukka Värelän, joka kertoo 30
vuotta täyttävästä taitelijakollektiivi Galleria Rostrumista, jossa maaliskuussa on näytteillä juhlavuoden kunniaksi - helsinkiläisen taitelijan Kimmo Kumelan näyttely "Prophecies".
__________________
Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin Suomalainen kansankorkeakoulu ovet
auki

KUUNTELE (25 MIN)
Raimo Marttinen haki palkintonsa, Sisuradion Musalista-CD-levyjä. Innokkaana
kirpputoreilla kävijänä hän ennakoi levyjen vielä joskus olevan keräilyharvinaisuuksia. Mitä
ovat tämän päivän keräilyharvinaisuudet? Kuuntele!
Göteborgin suomalainen kansankorkeakoulu perustettiin aikoinaan juuri suomalaisille.
Nykyjään suomalaisuutta ei ole juuri kuin nimessä, mångkulturella finska högskolan.
Koulutus on tarkoitettu lähinnä maahanmuuttajille ja oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa.
Kouluun voi tutustua tarkemmin "avoimien ovien päivänä" perjantaina 20.3. kello 9-15.
Lähetys on normaalia lyhyempi Radiosportenin jääkiekkoselostusten takia.
24
______________________
Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista västmanlantilaisille

KUUNTELE (25 MIN)
Mark Levengood. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Ruotsin ehkäpä tunnetuin suomalainen Mark Levengood on aloittamassa
Västmanlannin kiertuetta Kolsvan kirjastosta. Ei saa peittää luentosarjan puitteissa
Mark-fanit täpinöissään
Levengoodin ensimmäiselle luennolle tuli paljon väkeä, Mark-fanit Liisa Ek, Tuulikki
Vaunuveräjä ja Seija Eriksson olivat innoissaan.
Perustaitovaatimus äidinkielen opiskelussa poistuu!
Koululakiin tulee elokuussa muutos, joka poistaa vaatimuksen vähemmistökielen
perustaidoista. Lapset jotka haluavat lukea esimerkiksi suomea voivat opetusta
saada vaikkeivät kieltä ennestään osaisikaan. Keski-Ruotsissakin uudistuksella on
vaikutuksia.
_______________________
City Sisu
Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla

KUUNTELE (55 MIN)
Juha Joki ja Ari Haverinen, Sotainvalidien Ruotsin piirin toimiston työntekijät

Juha Joki ja Ari Haverinen työskentelevät Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla. Juha on
syntynyt Ruotsissa, Ari on tullut tänne yksivuotiaana, mutta molemmilla on sydämessä palo
Suomen sotien veteraanien auttamiseksi.
Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa on ryhmä aktiivisia suomalaisvanhempia
vaatinut suomenkielistä esikoulutoimintaa jo usean vuoden ajan. Vanhempien mukaan kunnan
toiminta on ollut nihkeää. Viime viikolla kaupunginosa ilmoitti palkanneensa suomenkielisen

25

pedagogin yhteen esikouluistaan. Suomalaisvanhempien yhdistys ei ollut ratkaisuun
tyytyväinen ja on nyt tehnyt kaupunginosan puuttellisista toimista ilmoituksen
syrjintäasiamies DO:lle.
Lapsinäyttelijänä tunnetuksi tullut Natalie Minnevik on uransa ensimmäisessä aikuisroolissa
SVT:n sarjassa Arne Dahl. Natalie Minnevik tuli tunnetuksi jo 10-vuotiaana roolissaan
Näkymätön Elina. Sen jälkeen hänellä on ollut rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa kuten Äkta
människor ja Wallander. SVT:n sunnuntai-illan poliisisarjassa Arne Dahl hän on
poliisiryhmän uusi jäsen ja kieliexpertti Ida Jankowicz.
______________________
Tähti
17.3 Noona Ensani
Muovihius peittoaa pään
Sändes tisdag 17 mars kl 19:03

LYSSNA (57 MIN)
Hiusten värjäämisestä tuli Mira-Bellalle impulsiivinen tapa.
Lopulta hän väsyi kuluttamaan niin paljon aikaa niihin ja ajeli pois hiuksensa
kokonaan.
Nykyään hänellä on peruukki yllään päivittäin ja illan ohjelmassa Mira-Bella kertoo
erikoisesta hiustyylistään.
Mira Bellan kokoelmasta löytyy eri mallisia peruukkeja aina punertavista
korkkiruuvikiharoista pitkiin vaaleisiin suortuviin ja tummaan polkkaan. Syksyllä alkaneesta
kiinnostuksesta lähtien matkaan on tarttunut kokonaiset kolmetoista peruukkia!
__________________
Studio Sisu
Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla

KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (30 MIN, MP3)
26
Talvivaaran kaivoksen kriisi on vuosia puhuttanut Suomea. Kaivoksen työntekijöiden
tunnelmia kuvataan tuoreessa dokumentissa.
Suomen pahimmat bisnesmokat -kirjassa kerrotaan lukuisia esimerkkejä suomalaisjohtajien
virhearvioista, jotka ovat maksaneet miljoonia.
Matkailualan yrittäjä Martin Ahlberg palkittiin äskettäin Ruotsin parhaana matkailualan
tiedottajana.
Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma supersuosittu hahmo, filmi nähdään
keväällä Ruotsissa.
________________
Smoolanti-Hallanti
Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme Kimmo Kumelan näyttelystä

KUUNTELE (25 MIN)
Taiteilijat Kimmo Kumela ja Jukka Värelä. Foto: Johanna Dikert/Sveriges Radio
Mirjam Ranta on muuttanut usein elämässään ja useimmiten muuttokuorma on ollut keveä.
Silti hän on tyytyväinen elämään, vaikkei se aina ole ollut helppoakaan.
Kimmo Kumelan näyttely, Prophesies - Profetiat - on nähtävissä reilun viikon päivät vielä
Malmön Galleri Rostrumissa ja tänä iltana Kimmo kertoo mm siitä, että on erikoista järjestää
ensimmäinen oma näyttely ulkomailla juuri Malmössä - hänen vanhassa
opiskelukaupungissaan.
___________________
City Sisu
Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa tarpeita
Sändes onsdag 18 mars kl 18:05
27

LYSSNA (55 MIN)
Södertäljessä miltei joka kymmenes asukas on suomalaistaustainen, mutta suuresta
määrästä huolimatta kunta ei tarjoa vanhentuvalle suomalaisväestölle kysynnän
mukaista vanhustenhoitoa suomeksi.
Dannemora Mineral menee konkurssiin
Kaivosyhtiö Dannemora Mineral, Upplannin Österbybrukissa, menee konkurssiin. Yhtiö jätti
konkurssihakemuksen Uppsalan käräjäoikeudelle tänä aamuna. Kaivosyhtiön maksukyky,
likviditeetti, on heikentynyt viime vuosina, myynti ei ole vastannut odotuksia ja samalla
malmin markkinahinta on laskenut.
Dannemoran kaivoksen perinteet ulottuvat jopa 1400 -loppupuolelle. Se on ollut suuri
suomalaisten työllistäjä läpi vuosisatojen. Kaivoksen lakkauttaessa toimintansa ensimmäistä
kertaa vuonna 1992, työntekijöistä liki puolet oli suomalaisia. Silloin lakkauttamisen syynä
olivat rautamalmin kysynnän heikentyminen ja hinnan lasku.
Dannemora Mineral perustettiin vuonna 2005 ja tarkoituksena oli käynnistää uudelleen
Dannemoran kaivostoiminta.
IF-metallin toimitsija Mika Muhonen sai tietää Dannemora Mineralin konkurssista tänä
aamuna ja on järkyttynyt kuulemastaan. Dannemora Mineral työllistää satakunta työntekijää
Österbybrukissa. Konkurssi iskee myös alihankkijoihin, joita on myös noin sata, kertoo
Muhonen. Österbybrukin pikkuyhteiskunta on niin ikää tulilinjalla ja kaivostoiminnan
kaatuminen vaikuttaa epäsuorasti koko paikkakunnan yrityksiin nakkikioskeista bensaasemiin.
Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla
Södertäljessä asukkaista noin joka kymmenes on suomalaistaustainen, mutta paljosta
suomalaisväestöstä huolimatta suomenkielistä vanhustenhoitoa on hankala saada.
Ainoa suomenkielinen osasto suomenkielisille vanhuksille on muistisairaiden osasto
Mariekällgårdenin hoitokodissa. Soili Huokuna kävi tutustumassa osastoon ja tapasi Iris
Grönin, joka samana päivänä toi isänsä sinne asumaan.
Vapaaottelija Makwan Amirkhani tekee uraa Tukholmassa ja on ihastunut "törkeän"
kauniisiin ruotsalaisnaisiin
Vapaaottelija Makwan Amirkhani hätkäytti koko vapaaottelumaailmaa tammikuussa
Tukholmassa, voittamalla seuratuimman vapaaottelusarjan UFC:n ensimmäisen ottelunsa
ennätyksellisen, vajaan 8 sekunnin jälkeen. Vapaaottelu on lajina yhdistelmä eri
kamppailulajeja ja tämän johdosta hyvin monenlaiset taistelukeinot ovat sallittuja.
__________________
#äldreochspråk
Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla
28
Julkaistu onsdag 18 mars kl 18:15
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6120052&_suid=142783599
7865011747035617008805
lyssna på "Ihmiset eivät tiedä osastosta, ja sitten väitetään ettei ole tarvetta"
"Ihmiset eivät tiedä osastosta - ja sitten väitetään, ettei ole tarvetta"
(11 min)
Katri Forsberg ja Iris Grön, keskellä Iriksen äiti. Kuva: Soili Huokuna / SR
Södertäljen asukkaista noin joka kymmenennellä on suomalaistausta, mutta siitä huolimatta
suomenkielistä vanhustenhoitoa on vaikea saada. Mariekällgårdenin hoitokodissa toimii
suomenkielinen muistisairaiden osasto, mutta paikkoja ei ole tarpeeksi eikä kunnan tiedotus
pelaa, sanovat sekä henkilökunta että omaiset.
Katri Forsberg on apuhoitaja Mariekällgårdenin suomalaisella osastolla. Hänen mielestään
omaisilta vaaditaan paljon aktiivisuutta ja voimia, jotta jaksaa taistella suomenkielisen paikan
ikääntyvälle läheiselle.
Iris Grön oli haastattelupäivänä tuomassa isäänsä asumaan Mariekällgårdeniiin. Iriksen isä oli
itse mukana työryhmässä, joka 90-luvulla perusti suomenkielisen dementiaosaston. Nyt hän
tuli sinne asumaan, mutta Iris kertoo, että oli kova työ saada paikka isälle.
Kunnan edustaja Eva Pedersen Wallin lupaa, että vanhusten hoitopaikkahakemukseen lisätään
ruutu, johon voi ruksata suomenkielisen hoidon tarpeen.
__________________
Kulttuurisunnuntai
Sisuradion kulttuurijutut ja -haastattelut samalle sivulle koottuna löydät täältä Sunnuntain
sävelet -sivulla on kuunneltavana aina neljä erilaista, vaihtuvaa teemakonserttia
Lehdistötukea suomenkielisille lehdille parannetaan
29
Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke kirjoittaa lehdistötuen muutoksista Dagens Nyheterissä.
Kuva: Ari Setälä / Sveriges Radio
Hallitus aikoo parantaa osaksi suomen kielellä julkaistavien lehtien
mahdollisuutta lehdistötukeen, kertoo kulttuuriministeri Alice Bah
Kuhnke Dagens Nyheterin debattisivulla.
Ruotsin hallitus aikoo torstain kokouksessaan muuttaa lehdistötukea
niin, että se nopeasti auttaisi paikallisjournalismia harjoittavien lehtien
asemaa. Myös osaksi suomen kielellä julkaistujen lehtien
mahdollisuutta tuotantotukeen laajennetaan.
Säännökset eivät enää koske vain tiettyja paikkakuntia, vaan kattaa
koko suomenkielen hallintoalueen samalla tavalla kuin saamen- ja
meän kielillä. Uudet lehdistötukisäännökset tulevat voimaan 1.
heinäkuuta 2015.
__________________
Studio Sisu
Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu

KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (31 MIN, MP3)
Seniorit tekevät entistä enemmän palkkatöitä Ruotsissa.
30
Sisuradion suomalaisia sotaveteraaneja Ruotsissa koskeva sarjamme jatkuu.
Kaikki antiikkiset esineet eivät ole arvokkaita, vaikka ikää olisi parisataa vuotta
Miten suomalaiset käyttäytyvät busseissa ja raitiovaunuissa, sitä pohtii kolumnissaan
kirjeenvaihtajamme Katri Nisula
______________________
Smoolanti-Hallanti
Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä

KUUNTELE (25 MIN)
Kalle Kniivilän kaksi kirjaa
Puutaloyhtiö Myresjöhus on hävinnyt oikeudenkäynnin rakennusvirheistä Korkeimmassa
tuomioistuimessa skoonelaisia talonomistajia vastaan. Tuomioistuin toteaa, että
yksinkertaisesti eristetty seinärakenne, jossa rappaus pannaan suoraan kovalevyn, kipsilevyn
tai eristeen päälle, ei ole riittävästi turvattu kosteusvaurioilta. Pentti Näätsaari kertoo, että tätä
tekniikkaa käytettiin yleisesti muutama vuosi vuosituhannen vaihteessa.
Lundilaisen kirjailijan ja toimittajan Kalle Kniivilän toinen Venäjä-aiheinen kirja - Krim on
meidän - ilmestyi ruotsiksi pari viikkoa sitten ja viime viikolla myös suomeksi ja
esperantoksi. Kirja kuvaa viimevuotisia tapahtumia, kun Ukrainaan kuulunut Krimin
niemimaa liitettiin Venäjään kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Kalle Kniivilä on itse
kirjoittanut kirjansa kolmella eri kielellä. Kirjan kirjoittaminen eroaa jonkin verran Kalle
Kniivilän normaalityöstä sanomalehtilehtitoimittajana.
___________________
Kulttuurisunnuntai
Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat eivät enää puhu suomea, mutta ovat nuorentuneet
31
lyssna på Suomalaishuudot hiljentyneet
Suomalaishuudot hiljentyneet
(9:21 min)
Antiikkiala on muutosten kourissa. Nettikauppa on vienyt monta
asiakasta ja hinnat ovat laskeneet. Toisaalta asiakaskunnan
ikärakenne on muuttunut hieman yllättävään suuntaan.
Vielä pari vuotta sitten suomalaiset ostajat olivat yleinen näky Ruotsin
huutokaupoissa. Nyt nettikauppa on nielaissut heidät ja Suomeen ei
enää kannata viedä hopeaesineitä tai huonekaluja. Esa Alajärven
mukaan muutos alkoi näkyä pari vuotta sitten. Ennen sitä hän saattoi
puhua suomea viikoittain huutokaupoissa, nyt tuskin lainkaan. Myös
reissut Turkuun ja Helsinkiin ovat loppuneet kun kysyntä on
vähentynyt.
Alajärvellä on viimeiset kymmenen vuotta ollut pieni antiikkiliike
Eskilstunassa Köpmangatanilla. Katu on rauhoittunut antiikkikauppiaan
näkökulmasta epäsuotuisalla tavalla. Moni liike on siirtänyt toimintansa
suuriin kauppakeskuksiin ja asiakkaat ovat kaikonneet. Toinen syy on
internetkauppa, yhä useampi kun ostaa antiikkia netistä. Suomalaisten
katoon on osaltaan saattanut vaikuttaa talouden huono tila
naapurimaassa.
Kivijalkakaupalla puolensa
Alajärvi pitää kaikesta huolimatta liikettään auki, tosin vain osan
viikkoa. Hänkin on siirtynyt nettikauppaan, mutta on sitä mieltä, että
asiakkaalla pitää myös olla mahdollisuus esineiden käsin
kosketeltavaan tutkailuun.
– Olen ostanut joitain tavaroita internetin kautta ja niiden kunto on aina
ollut pettymys.
Nuoret sekoittavat
Toisaalta asiakaskunta on uudistunut, ehkä hieman yllättäväänkin
suuntaan. Alajärvi sanoo, että tyypillinen asiakas on nykyään iältään 20
– 35-vuotias.
– Tyypillinen asiakas on hankkinut ensimmäisen asuntonsa ja tarvitsee
siihen tavaroita. Moni sekoittaa uutta ja vanhaa elävöittääkseen
asuntoaan.
Tukholmalaiset eivät kysele
Eskilstunalaiset eivät juurikaan osta antiikkia, sanoo Alajärvi. Sitä
vastoin Tukholmasta tulee ostajia, ja kauppias on mielissään. He kun
hetken liikkeessä kierreltyään ilmoittavat mitä haluavat ostaa.
32
– He sanovat suoraan, että haluan tämän, tämän ja tämän. Eivätkä
paljoakaan kysele hintoja.
____________________
Tähti
Vahva itsetunto?

KUUNTELE (57 MIN)
Henkisen hyvinvoinnin kannalta hyvä itsetunto on tärkeää ja silloin hyväksyy itsensä ja
arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. 7-luokkalaiset Nilla Nieminen ja Niki Okolo
keskustelevat itsetunnosta ja itseluottamuksesta.
_____________________
Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajallaan muita EU:n senioreita reippaammin
Julkaistu fredag 20 mars kl 10:08
lyssna på Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä muita EU:n senioreita reippaammin
"Seuratoiminnassa hyvää on sosiaalisuus ja suomen kieli"
(1:59 min)
Seniorit Ruotsissa tekevät entistä enemmän palkkatöitä. Eurostatin tilastojen mukaan
65-74 -vuotiaat ruotsalaiset tekevät enemmän töitä kuin samanikäiset ihmiset muissa
EU-maissa. Viime vuonna lähes 177 000 tämän ikäluokan ruotsalaista teki palkkatöitä.
Risto Sarkola Södertäljestä jäi virallisesesti eläkkeelle Scanian tuotekehittelyosastolta pari
vuotta sitten, mutta on sen jälkeen tehnyt töitä parikymmentä tuntia kuukaudessa vanhalla
työpaikallaan. Hän muun muassa esittelee työpaikkaansa vierailijoille. – Se on mukavaa
työtä. Sopii hyvin eläkeläiselle, sillä siinä tapaa paljon ihmisiä, eikä tarvitse jäädä kotiin
päiviään viettämään, Risto Sarkola sanoo.
33
Palkkatöiden lisäksi monet tekevät myös vapaa-ehtoistöitä. Ersta Sköndalin korkeakoulun
tuoreen selvityksen mukaan noin puolet ruotsalaisista tekevät vapaaehtoistöitä. Myös
Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten Eläkeläisparlamentti-risteilyllä oli helppoa löytää
vapaaehtoistöitä tekeviä.
Anneli Ylisäntti Tukholmasta tekee vapaaehtoistyötä käymällä vanhusten luona sekä monissa
kerhoissa. Jos joku tarvitsee apua, Anneli pyrkii auttamaan esimerkiksi puhelimitse. Myös
Irma Silvennoiselle Örebrosta vapaaehtoistöistä on tullut elämäntapa. – Olen ollut mukana
useassa seurassa, muun muassa suomiseurassa ja Ruotsin kirveenheiton liitossa. Olen jo
lapsesta lähtien ollut mukana seuratoiminnassa, joten ehkä se periytyy
sieltä. Seuratoiminnassa hyvää on esimerkiksi sosiaalisuus ja suomen kieli, Irma
Silvennoinen.
_______________
Studio Sisu
Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista vaalihuoneistoa
Lähetetty fredag 20 mars kl 16:10

KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (29 MIN, MP3)
EU:n ja Suomen lippu liehuvat kevätharmaassa säässä heijastuksena Tukholman
suurlähetystön ikkunoissa. FOTO: Marjaana Kytö, Sveriges Radio Sisuradio
- Kaikissa hallintoaluekunnissa ei voi äänestää Suomen eduskuntavaaleissa.
- Uppsalan yliopiston tiedefestivaaleille odotetaan tuhansia koululaisia.
- Pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa pienosakkaatkin voivat saada äänensä kuuluviin.
- Eripari sukilla otetaan kantaa erilaisuuden puolesta.
_____________________
Huomenta Ruotsi
Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat kodittomia ja väärinkäyttäjiä
Lähetetty fredag 20 mars kl 06:00
34

KUUNTELE (170 MIN)
Perjantain aiheita:
- Aamun vieraat Nina Nyman ja Aarne Myllymäki ovat töissä avustusjärjestö
Convictuksessa. Nina on Convictuksen yhden päivätoimintayksikön esimies
- Roller derby on nopeatempoinen joukkuelaji joka syntyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Laji
on 2000-luvulla noussut uuteen suosioon ja erityisesti naiset ovat ottaneet lajin omakseen
- Hyvä johtaja hukkaa miljoonan, huippujohtaja miljardin. - Näin provosoidaan Suomessa
juuri ilmestyneessä kirjassa Suomen pahimmat bisnesmokat. Uutuuskirjassa luetellaan
Suomen pahimpia yritystöppäyksiä, mutta mietitään myös sitä, miksi älykkäinä ja taitavina
pidetyt johtajat ylipäätään syyllistyvät virheisiin.
- Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE on pitänyt Eläkeläisparlamenttiaan Ruotsin ja Suomen
välillä, Suomen-laivalla, puhelimessa puheenjohtaja Kaisa Lamu kello 08.15
- Ruotsinsuomalaiset saavat oman astma- ja allergiayhdistyksen. Uuden yhdistyksen
päämääränä on jakaa tietoa suomeksi, koska sitä ei tällä hetkellä Ruotsissa saa
- Aamun visa.
__________________
SVT Uutiset
Stort forskningsprojekt om sverigefinnar
20 mars
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/stort-forskningsprojekt-om-sverigefinlandare
2 min 11 sek
Stort forskningsprojekt om sverigefinländare
Universitetet i Jyväskylä startar ett stort forskningsprojekt om sverigefinnar. Syftet är
att samla in olika berättelser kring migration. Materialet ska samlas i städer där det bor
många med finska rötter, bland annat i Stockholm, Göteborg och Södertälje.
Som mest, vid decennieskiftet 1960–70 kom det 80 000 finländare till Sverige. Nu inleds en
studie vid Jyväskylä universitet om dem och deras liv i Sverige.
Enligt projektledaren, professorn i etnologi Outi Fingerroos, syftar studien också till att
35
eliminera stereotyper, djupt rotade i människor i Finland om sverigefinnar.
– Det var överraskande för mig att finländare i Stockholm inte längre är marginaliserade.
Asko Sahlberg och kompani har med sin litterära produktion stärkt eländesbilden och
finländarnas föreställningar stöder sig mot det, man läser ju mycket.
Enligt Fingerroos handlar projektet om insamling av dokumentation. Finska
Litteratursällskapet, Åbo Akademi och Svenska Litteratursällskapet deltar också.
Forskningsprojektet är omfattande och just nu ansöks om finansiering från olika fonder.
Studien beräknas kosta cirka 2 miljoner euro.
– En dokumenterande studie som den här kan ha internationell betydelse. Det finns en
möjlighet att göra ett tvärsnitt, alltså studera historien och fundera över vad integration
egentligen har för innebörd, säger Fingerroos.
– Jag är spänd på vad vi kommer att hitta, intressanta levnadsöden, både i god och dålig
bemärkelse. Vi hittar säkert mycket intressanta människor
____________________
Popula
Hur okej är sisu och lejonet idag?
Publicerat fredag 20 mars kl 11:27
&_suid=142885145135103974955885205418
lyssna på Hur okej är sisu och lejonet idag?
Lyssna på hela sändningen
fre 20 mar kl 18:05 (55 min)
I Popula tar vi oss an de finska nationalistiska symbolerna, lejonet och ordet sisu. För många
sverigefinnar är dessa kanske enbart ett uttryck för ens rötter och oskyldig patriotism, men i
Finland har symbolerna fått en nyans av främlingsfientlighet. Hur pass illa är det? Har
symbolerna kapats av högerextrema krafter?
36
I studion dissekerar Maziar Farzin och Maija Waris ämnet tillsammans med gästerna Anni
Heikka och Mikko Mäkitalo.
Journalisten och författaren Marianne Lyden förklarar sisu-ordets koppling till
högerextremism och reklammakaren Eka Ruola ger sin analys av ordet sisu.
I krönikan funderar Magnus Silfvenius Öhman på rasismen i Finland.
Popula sänds i P4 på fredag klockan 18:05
_________________
#äldreochspråk
Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee
761108138238152023405
lyssna på Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene
Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene
(12 min)
Vrinnevihusin suomenkieliset hoitajat Irene, Jukka ja Riitta. Foto: Pirjo Rajalakso/SR
Norrköpingin kunnassa valmistautudutaan siihen, että nyt vielä kotihoidossa olevat
vanhukset eivät kaikki pärjää kotonaan pitkään. Yksityiseen hoitolaan on jonoa ja myös
kunnallinen alkaa nostaa päätään juuri suomenkielisten vanhusten hoitolaitoksena.
Norrköpingin kunnassa on kaksi suomenkielisiä vanhuksia hoitavaa paikkaa. Tällä hetkellä
eniten suomenkielisiä on Mariabackenissa: yhdeksän asukasta ja kuusi suomenkielistä
työntekijää. Suunitelmissa on, että Mariabackenista tulisi suomenkielinen profiloitu
vanhustenkoti, jossa olisi myös dementiahoitopaikkoja.
Vrinnevihusin vanhusten asuntolassa on jo virallisesti suomenkielinen profiili, joka koskee
kieltä, ruokaa ja kulttuuria. Rakennus on kaksikerroksinen ja kummassakin kerroksessa on
neljä osastoa. Suomenkielistä osastoa ei ole vaan he ovat eri osastoilla ja heitä on tällä
hetkellä yhteensä kuusi-seitsemän ja suomenkielisiä hoitajia on kolme. Suomenkielisten
37
hoitajien määrä ei riitä hoitoon vuorokauden ympäri, kertoo Vrinnevihusin toimitusjohtaja
Pernilla Johansson.
Turvaa ja seuraa
Keskiviikkoisin suomenkieliset kokoontuvat yhteen lounasaikaan. Ohjelmassa on ääneen
lukemista, runoja, laulua ja vierailuja. Iltatähti-yhdistys on hankkinut paikalle television,
mutta Suomen TV:n ruutuun saanti vaikuttaa hankalalta. Suomalaisia sopivia DVD-elokuvia
on suunniteltu näytettävän. Elvi on jo aika tyytyväinen oloonsa.
"Kotona oli hankalaa, kun niin usein piti lähteä akuutille ja sairaalaan. Se oli niin
toivoton tunne, kun minä muutaman kerran halvaannuin ja aloin pelätä. Täällä on
turvallista, kun sanoivat heti, että akuutille ei tarvitse lähteä."
Elvi
Hoitaja Jukka jatkaa Elvin kertomusta sanoen, että juuri se perusturva on tärkeätä. Riittahoitaja kertoo, että suomenkieliset tapaamiset ja toiminta kuuluvat myös työtehtäviin.
Ongelmat on tehty raktaistavaksii, Irene jatkaa. Vrinnevihusin asukkaat saavat ottaa viiniä ja
herätä aamulla omaan tahtiinsa.
– Alussa oli hankalaa kun oli ikävä kotiin. Oli niin paljon tavaraa, mitä piti heittää pois, kun
mukaansa ei paljoa saanut, kertoo Elvi. Kotona ei vain voinut enää asua, kun kotiapu oli aika
saamatonta ja ulkona liikkuvat ihmiset alkoivat pelottaa, eikä enää jaksanutkaan mitään.
Mauno on tyytyväinen kaikkeen. Kotona alkoi usein heittää päästä ja hän tuupertui
tajuttomana pitkäksi aikaa lattialle. Siinä jos oli vaikka ruokaa laittamassa, niin vaarahan siitä
syntyi kun ruoka saattoi palaa pohjaan, hän muistelee, – Nyt kun ei ole mitään hätää ja
kaikki voi ottaa rauhallisesti niin ei niin usein enää pyörrytäkään, Mauno toteaa.
– Täällä on hyvä olla, vaikka toivoisin kyllä enemmän suomenkielistä hoitoa. Nämä kolme
hoitajaa kun ovat aina muilla osastoilla ja sitten välillä tulevat katsomaan minua, pohtii Elvi
vielä.
Uutta tulee ja jonoa on
Vrinnevihusin ulkopuolella pellolla on kova hyörinä. Sinne on tarkoitus vuoden kuluttua
nousta uusi ja moderni vanhusten asuntola, jonne Vrinnevihusin asukkaat siirretään, kertoo
odottavainen Pernilla Johansson.
38
Kunta päättää ovatko Norrköpingin suomenkieliset vanhukset siellä omalla osastollaan vaiko
sekaisin ruotsinkielisten kanssa, kuten nyt. Vrinnevihusin hoitojonossa on tällä hetkellä
seitsemän suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä.
_______________________________
Sisutarinat
Sisutarinoissa äänestettiin ja ei
Sändes lördag 21 mars kl 14:04

LYSSNA (116 MIN)
Vaalit lähestyvät, oletko valmis?, foto: Erpo Heinolainen, SR Sisuradio
Jos asuu Ruotsissa niin miksi ihmeessä pitäisi äänestää Suomen vaaleissa vaikka saakin?
Vajaan kolmen viikon kuluttua on noin 100 tuhannella Ruotsissa asuvalla Suomen
kansalaisella mahdollisuus äänestää 35 paikkakunnalla Suomen eduskuntavaalien
ennakkoäänestyksessä.
Sen kunniaksi Sisutarinoissa puhuttiin Suomen eduskuntavaaleista.
Monenlaisia näkemyksiä esitettiin; osa äänestämistä tukevia osa vastustavia.
Studiossa istui kaikissa mahdollisissa vaaleissa aina äänestävä Erpo Heinolainen.
_________________
Huomenta Ruotsi
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Veera Florica Jokirinne
Lähetetty kl 06:00 23.3.2015
http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/524384?programid=2500¨

KUUNTELE (170 MIN)
39
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi juristi Veera Florica
Jokirinne
Florica Jokirinne seuraa tehtävässä viime juhannuksena menehtynyttä, edellistä pitkäaikaista
puheenjohtajaa Markku Peuraa. Valtuuskunta on 20 eri yhteisön kattojärjestö, joka edustaa
ruotsinsuomalaista vähemmistöä yhteyksissä Ruotsin valtioon.
Suomen sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri pian 40-vuotias
Talvisodan päättymisestä on 75 vuotta, ja samana vuonna kun sota loppui, perustettiin myös
Suomen sotainvalidien Veljesliitto. Liiton Ruotsin piiri aloitti toimintansa pian 40 vuotta
sitten. Jäseniä siinä on tätä nykyä Satakunta ja järjestöä pyörittävät toiminnanjohtaja Juha Joki
ja Ari Haverinen.
HV71:n Jere Karalahti valmistautuu huolella pudotuspeleihin
Pudotuspeliotteluiden väliset harjoitukset ovat yleensä keveitä, verryttelyn tapaisia; tärkeintä
on syödä ja juoda oikein ja levätä hyvin otteluiden välillä. Heti kun yksi ottelu on päättynyt,
alkaa valmistautuminen seuraavaan, kertoo Jere Karalahti. HV71 kohtaa tänä iltana (23.3.)
Linköpingin.
Luulajan Roller derby -joukkueen pelit
Linda-Maria Krekula Luulajan Roller derby -joukkueesta kertoo Pirjo Rajalaksolle, miten
viikonlopun pelit Malmötä ja Västeråsia vastaan sujuivat.
Vuokko-Vera ja Gävlen romanit
Vuokko-Vera Persson-Boman tunnetaan Gävlessä ruotsinsuomalaisten keskuudessa, mutta
etenkin Suomen romanien keskuudessa vaikuttaneena. Tytti Jussila tapasi hänet.
Aamun vieraana näyttelijä Anastasios Soulis
Aamun vieraana on tänään näyttelijä Anastasios Soulis, joka on saanut
runsaasti kiitosta kymmenistä elokuva- ja tv-rooleistaan. Kevään aikana (2015) hänen
työpaikkanaan on Tukholman Kaupungiteatteri.
__________________
Finnblicken
Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet
Publicerat kl 11:44 23.3.2015
lyssna på Kaksoiskansalaisilta voi jäädä äänestyskortti saamatta
Lyssna på finska
(1:44 min)
40
Söndag 19 april är det dags för riksdagsval i Finland. Den som är
röstberättigad och bor i Sverige får se till att förtidsrösta redan 8
till 11 april. På 35 orter erbjuds möjlighet att förtidsrösta och det
går bra att rösta även utan röstkort.
Röstkorten (i finlandssvensk terminologi meddelandekort) postas till
alla röstberättigade utomlands senast 26 mars från Finland. Har man
dubbelt medborgarskap och bor i Sverige kan det hända att man inte får
något röstkort. Det beror på att svenska Skatteverket enbart registrerar
det svenska medborgarskapet och då kan Befolkningsregistercentralen i
Finland missa det finska medborgarskapet och inget röstkort skickas ut.
Men det går bra att rösta ändå.
– Har man inget röstkort men vet att man är finsk medborgare så är det
inga problem. Bara man visar upp godkänd fotolegitimation på plats i
förtidsröstningslokalen, försäkrar Elina Karlsson, chef för konsulära
enheten på Finlands ambassad i Stockholm.
Var röstar man?
Man kan förtidsrösta i det finska riksdagsvalet på 35 orter i Sverige, se
lista via länken nedan. Flera kommuner som ingår i det finska
förvaltningsområdet saknar dock egna förtidsröstningslokaler. Något
som Elina Karlsson menar är en fråga om pengar.
– Det finns inga egentliga hinder för att utöka antalet lokaler. Med en
obegränsad budget hade vi självklart kunna iordningsställa
röstningslokaler i varje kommun som ingår i det finska
förvaltningsområdet, säger Elina Karlsson.
Riksdagsvalen i Finland arrangeras vart fjärde år på våren. Till skillnad
från Sverige arrangeras kommunalvalen separat vid ett annat tillfälle.
Likaså presidentvalen som genomförs vart sjätte år.
Här kan du förtidsrösta i finska riksdagsvalet 2015
__________________
STOCKHOLMS FRIA
Stockholm lever inte upp till minoritetslagen
http://www.stockholmsfria.se/artikel/117050
PUBLICERAD: FREDAG 20 MARS 2015, 14:00 • UPPDATERAD:
TISDAG 24 MARS 2015, 7:38
Staden måste erbjuda äldreomsorg på finska men tillgodoser inte
behoven, menar Virpi Johansson, chef för Suomikoti i Enskede.
41
Stockholms enda helt finskspråkiga äldreboende, Suomikoti, har funnits
sedan 1995 men föreningen som driver boendet har funnits sedan 1989
och firade 25-årsjubileum i fjol. Boendet låg tidigare i anslutning till
Sabbatsbergs sjukhus men flyttade för några år sedan och finns nu i
Enskede.
På Suomikoti finns i dag 53 platser. 30 stycken köps av Stockholms
stad.
LÄS OCKSÅ
Järfälla stärker finska rättigheter
– Jag har bott fyrtio år i Sverige men alltid tidigare jobbat med svenska
patienter och aldrig förstått vilken enorm betydelse språket har innan
jag började arbeta här, säger Virpi Johansson, som sedan tre år tillbaka
arbetar som verksamhetschef på Suomikoti.
– När det kommer patienter hit som tidigare har varit på svenskspråkiga
ställen så får vi många gånger höra att de är utåtagerande eller
aggressiva. Så visar det sig att det inte alls är så utan efter några veckor
fungerar det fantastiskt när de äntligen kan göra sig förstådda på sitt
språk.
Stockholms stad är förvaltningskommun för finska. Det innebär bland
annat att finskspråkiga invånare har rätt att använda finska i kontakt
med myndigheter och att det ska finnas tillgång till äldre- och
barnomsorg helt eller delvis på finska.
Men en ny rapport om minoritetspolitikens utveckling visar att många
kommuner tolkar skrivningen ”helt eller delvis” olika. Det är en bild
som Virpi Johansson delar.
– Jag pratar ju med många äldre och anhöriga som ringer mig och
brukar alltid fråga om de vet om kommunen är en förvaltningskommun.
Många vet inte vad det innebär. Och även om kommunen är det så
behöver det inte betyda att de kan tillgodose behoven.
I dagsläget står runt tio personer i staden i kö för att få en plats på
Suomikoti. Virpi Johansson tycker inte att Stockholm når upp till
ansvaret att erbjuda finsk äldreomsorg för alla som vill.
– De säger från stadens sida att behovet är tillgodosett, men det är det
inte. Det skulle behövas en inventering, på vilka äldreboenden finns
finskspråkig personal? Sedan samlar man alla på ett ställe, både
42
personal och boende, och tar ett större grepp på hur man kan förbättra
vården i hela kommunen.
Liknande kritik lyfts fram av representanter för olika sverigefinska
föreningar i Stockholms stad. I en skrivelse till äldrenämnden menar de
att staden ”inte fullt ut lever upp till minoritetslagens intentioner när det
gäller exempelvis barn- och äldreomsorg”. Enligt staden finns ett väl
fungerande samråd med den sverigefinska gruppen och man framhåller
att en kartläggning av språkkunskaper bland biståndshandläggare och
omsorgspersonal gjordes förra året, men håller med om att
samordningen kan förbättras.
Fakta:
Den sverigefinska minoriteten i Stockholm
Stockholms stad ingår i förvaltningsområdet för finska sedan 2010. Ca
73 000 personer har finsk bakgrund i staden.
• Barn- och äldreomsorg på finska har bland annat:
- Suomikoti, stadens enda helt finskspråkiga äldreboende. Finns i
Enskede och har 53 platser.
- Finskt Seniorboende AB, ett familjeägt företag som bedriver
hemtjänstverksamhet i Stockholm, Solna samt i Sundbyberg.
- Finska förskolan på Södermalm, som har ca 40 barn och arbetar för att
stärka barnens språk och kulturella identitet. Alla pedagoger samtalar
konsekvent på finska med barnen.
Eva Olsson
Inrikesredaktör på Fria Tidningen
____________________
YLE.FI Inrikes
Sverigefinska skolan modell för Finland?
Publicerad 24.03.2015 - 07:04. Uppdaterad 24.03.2015 - 07:40
43
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/24/sverigefinska-skolan-modellfinland
Helmi Toivanen, Bianca Tihi och Carl Wilhelm Havefeldt.
Flera tvåspråkiga skolor i Sverige klarar sig väldigt bra i svenska
skolmätningar. Nu vill Sverigefinska skolan i Stockholm fungera som
modell för Finland.
De sverigefinska skolorna har en undervisningsmodell som saknas i den
finlandssvenska skolvärlden - nämligen undervisning på både finska
och svenska i alla ämnen.
Bianca Tihi och Helmi Toivanen.
Fyra av fem elever är tvåspråkiga från början och målet är att
enspråkiga elever har blivit tvåspråkiga när de går ut nian. Finskan är
ofta det svagare språket och skolan satsar mycket på stödundervisning.
- Det är tufft, men roligt också. Det är fantastiskt att se vad barnen kan
lära sig - att de har så stora resurser, vad hjärnan kan göra, säger Jaana
Grandelius, som är lärare i klass 2A.
Yle Nyheter har varit i kontakt med alla sex sverigefinska skolor.
Förutom i Stockholm klarar sig skolorna i Upplands-Väsby, Kista och
Botkyrka mycket väl i nationella jämförelser och elevantalet har stigit
under de senaste åren.
I Eskilstuna och Göteborg har skolorna kämpat med sjunkande
elevunderlag och inte lika goda resultat.
Tvåspråkighet bra för huvudet
Sverigefinska skolan i Stockholm är den största med över trehundra
elever och var under läsåret 2012/2013 på plats 28 bland Stockholms
128 grundskolor, mätt med niornas slutbetyg. En orsak till framgången
kan vara tvåspråkigheten i sig.
- Två- och flerspråkighet är bra för kreativiteten, säger Jaana
Grandelius.
Också professor emerita Marketta Sundman har granskat frågan för
tankesmedjan Magma för ett drygt år sedan. Hon kunde visa på att
tvåspråkighet hos barn verkar leda till ökad kognitiv flexibilitet, bättre
44
förmåga till abstrakt, analytiskt och kreativt tänkande och större
beredskap att ta emot och bearbeta ny information.
Kör minoritetsspråket över?
Heli Lindström.
Den sverigefinska skolan i Stockholm vill gärna fungera som ett
exempel för skolan i Finland. Rektor Heli Lindström ser ett stort
problem i den finländska linjen, att språkgrupperna hålls åtskilt.
- Jag tror mera på att barnen vänjer sig vid att det är bra att vara
tvåspråkig, när det inte problematiseras och görs till en antingen-eller
fråga. Då överlever båda språken på ett bättre sätt, säger Lindström.
I en del av Svenskfinland finns det en rädsla för att majoritetsspråket tar
över i en tvåspråkig skola. Majoritetspråket blir ofta det sociala språket,
till exempel på rasterna i en sverigefinsk skola.
I Finland skulle det alltså innebära att finskan dominerar i sociala
situationer i en tvåspråkig skola.
- Jag förstår oron mycket väl. Men det som vi gör för finskan på
lektionen är så mycket mera än i de vanliga skolorna, där man har en
timme i veckan. Vi har hälften av undervsiningen på finska, förutom att
många lektioner är tvåspråkiga. Jag vill påstå att vi får tvåspråkiga
ungdomar som går ut skolan och är stolta över båda sina språk, säger
Lindström.
Dessutom är det inte entydigt att det större språket kör över det mindre.
Många elever väljer språk enligt social situation.
- När det är hela klassen som leker, då är det inte så många som kan
svenska, så då brukar jag tala finska. Men om vi är bara tre som leker,
så brukar jag tala svenska, säger Bianca Tihi på klass 2 A.
- Ibland om någon finsk kommer med så brukar jag tala finska med
den. Annars är det mest svenska, säger klasskompisen Carl Wilhlem
Havefeldt.
____________________
http://www.etlehti.fi/artikkeli/elake/elake_ajankohtaista/suomalaisille_
maaseudun_nuorille_oli_kova_paikka_liittya_liittoon_ruotsissa_samall
a_demarien_jaseneksi
45
Eläke > Ajankohtaista
Parempi palkka houkutteli: Monista suomalaisista tuli demareita
1970-luvun Ruotsissa
Teksti Jenni Järvelä Kuva Sanoma-arkisto | 24.3.2015 klo 12:04
Moni Ruotsiin muuttanut suomalainen sai töitä Göteborgin telakoilta.
Kuvassa satamatyöläinen P. Utriainen perheineen vuonna 1967.
Suomesta muutti Ruotsiin 1960–70-lukujen taitteessa kymmeniä
tuhansia suomalaisia. Maaseudulta tuleville ikäluokille se oli yhtä aikaa
suuri seikkailu ja pakkotilanne.
Suuren muuton huippuvuonna 1969 nuori Ismo Söderling lähti Ruotsiin
Volvolle töihin. Hän ei aavistanut, että seikkailu vaikuttaisi vahvasti
tulevaan ammatinvalintaan.
– En olisi Siirtolaisuusinstituutin johtaja, ellen olisi hakenut
siirtolaisuuskokemuksia Ruotsista, hän pohtii.
Ruotsalaiset suhtautuivat tulijoihin hyvin. Varaa vinoiluun ei ollut, sillä
Ruotsissa oli kova työvoimapula. Jonkin verran suomalaisia vedettiin
kölin alta.
– Tehtaalla joutui tyytymään kahdeksan kruunun tuntipalkkaan, jos ei
liittynyt LO:n eli sikäläisen SAK:n jäseneksi. Jäsenille maksettiin 13
kruunua tunti, mutta liittyjästä tuli automaattisesti Ruotsin demareiden
jäsen. Se oli kova paikka monelle maatalon tytölle ja pojalle.
Muutto Ruotsiin saattoi olla monen mielestä suuri seikkailu, mutta se
oli myös pakon sanelemaa. Suomessa oli maaseudun rakennemuutos,
peltoja laitettiin pakettiin, eikä suurille ikäluokille riittänyt töitä.
Vuosina 1964–1970 Ruotsiin muutti Suomesta noin 163 000 henkeä.
Heistä puolet palasi takaisin. Eniten palaajia oli vuosina 1971–1974,
mutta myös 1980-luvun alussa, kun Ruotsissa avioituneet halusivat
lapsensa suomalaiseen kouluun.
Monet jättävät Ruotsin-eläkkeensä hakematta – "jouduin lähettämään
helvetinmoisen nipun papereita"
Heinänleikkuuta kynsisaksilla
Suomalaisten sopeutumista helpotti, että muuttajat keskittyivät suurille
teollisuusalueille. Yhdessä tehtaassa saattoi olla töissä tuhansia
suomalaisia.
46
Söderling kävi Ruotsissa töissä kolme kertaa.
Viimeisellä kerralla mukana oli myös tyttöystävä Eva, nykyinen vaimo.
Eva siivosi sairaalassa ja Ismo paiski hommia rautatehtaalla. Nuori pari
lähti joka aamu yhdessä töihin kello 6.30. Suomalaisen ja ruotsalaisen
yhteiskunnan erot hän tiivistää erääseen tarinaan.
– Matkalla bussipysäkille ihmettelimme omakotitalon isäntää, joka
leikkasi kynsisaksilla aidanraoista pilkistävää heinää. Muistimme
tapauksen pari vuotta sitten Paraisten mökillämme, kun konttasimme
saksimassa aidanraosta pilkottavia rikkaruohoja. Eli samaan suuntaa
mennään, vaikka hieman jälkijunassa, nauraa Söderling.
Autojen valmistajaa Ismosta ei tullut, vaan siirtolaisuuden tutkija. Hän
aloitti opinnot Turun yliopistossa 1970-luvun alussa ja teki
lisensiaattityön ja väitöskirjan siirtolaisuudesta. Sillä tiellä hän on
edelleen.
Ruotsinsuomalaiset, kovaa porukkaa
Ruotsissa asuu nykyisin noin 700 000 ihmistä, joilla on suomalainen
tausta.
– Tutkimme muutama vuosi sitten ruotsinsuomalaisten nuorten
identiteettiä. Jääkiekossa nuoret jälkipolvet hurraavat Ruotsille, mutta
kertovat ylpeänä isoisänsä sotakokemuksista, kun suomalaiset
puolustivat Ruotsia Karjalan korvessa.
Söderling harmittelee, että ruotsinsuomalaisuus tunnetaan Suomessa
niin huonosti.
– Ruotsinsuomalaisilla on elävä kulttuuri. Siihen pääsee tutustumaan
ensi syksynä Turun kirjamessuilla. Järjestämme ruotsinsuomalaisten
teemaseminaarin, jossa esiintyy tunnettuja ruotsinsuomalaisia.
_______________________
#äldreochspråk
Martti, 86, kaipaa apua suomeksi
Julkaistu onsdag 25 mars kl 10:14
138207507846681401134
47
lyssna på Martti, 86, kaipaa apua suomeksi
"En voi muuta kuin maata"
(2:33 min)
86-vuotias Martti Laitila sairastaa alzheimerin tautia ja on siksi menettänyt ruotsin
kielensä. Kun Martin vanhainkotiosaston ainoa suomenkielinen hoitaja ei ole paikalla,
muttuu hänen arkensa hankalaksi.
– Kun ruotsin kieli unohtuu niin ei voi paljoa tehdä, vain maata. Osasin aikaisemmin ruotsia
aika hyvin, mutta se on nyt unohtunut. Kaikki unohtuu, Martti Laitila kuvailee arkeaan.
Martin osastolla Upplands-Bron kunnassa, Norrgårdenin vanhainkodissa, on töissä yksi
suomenkielinen hoitaja, joka tekee osa-aikatyötä. Kun hän ei ole paikalla on Martin vaikea
tehdä itsensä ymmärretyksi:
– Miltä se tuntuu kun hoitajat eivät ymmärrä sinua?
– No eihän se kivaa ole. Silloin kuuntelen vain suomenkielistä TV:tä, muuta en voi.
"Isä suuttuu kun kukaan ei ymmärrä"
Suomenkielisen hoitajan puuttuminen johtaa hyvinkin hankaliin tilanteisiin, Martin tytär
Birgit Laitila kertoo:
– Isähän sairastaa alzheimerin tautia ja kun hän ei ymmärrä mitä hoitajat sanovat, hän suuttuu
ja muuttuu agressiiviseksi. Silloin minut hälytetään apuun selvittämään väärinkäsityksiä.
Tämä ei ole turvallinen tilanne isälle!
Yhdeksässä kymmenestä kunnasta ei suomenkielistä osastoa
Ruotsissa on 290 kuntaa, mutta suomenkielinen vanhustenhoito-osasto löytyy Sisuradion
tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä vain noin 27 kunnasta. Täten yhdeksässä kymmenestä
Ruotsin kunnasta ei ole suomenkielistä yksikköä vanhainkodeissa.
"Suomenkielistä henkilökuntaa vaikea löytää"
Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvien 59 kunnan pitää vähemmistölain nojalla tarjota
kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa, jos sitä pyydetään.
48
Martti Laitilan kotikunta Upplands-Bro on yksi näistä. Kunnallisista vanhainkodeista
Upplands-Brossa vastaava osastopäällikkö Helena Åhman selittää, että suomenkielistä
henkilökuntaa on vaikea löytää:
– Yritämme kyllä kaikissa rekrytoinneissa vanhustenhoitoomme saada suomenkielisiä
hakijoita, mutta se on vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että nuoren sukupolven suomenkieliset eivät
ole satsanneet hoitoammattiin.
Ei kokonaan suomenkielistä osastoa
Tällä hetkellä kunta ei ole valmis keskittämään olemassa olevaa suomenkielistä
henkilökuntaansa yhteen yksikköön:
– Tällä hetkellä emme ajattele niin. Haluamme mielummin, että kaikissa
vanhustenhoitoyksiköissä olisi joku joka osaa suomea.
– Koetko, että noudatatte vähemmistölakia, joka velvoittaa teidät tarjoamaan
vanhustenhoitoa osittain tai kokonaan suomeksi?
– Voin vain sanoa, että teemme parhaamme suomenkielisen henkilökunnan rekrytoimiseksi,
mutta se edellyttää, että saamme suomenkielisiä hakijoita.
______________
MINORITET.SE
Veera är ny ordförande
Veera Florica Jokirinne är vald till ny ordförande för Sverigefinländarnas delegation. Veera
sitter sedan tidigare i presidiet och hon har tidigare varit generalsekreterare i Sverigefinska
ungdomsförbundet. Minoritet.se ställde några frågor till henne!
http://www.minoritet.se/veera-ar-ny-ordforande
Vad säger du om utnämningen?
- Det finns många utmaningar vi står inför i den sverigefinska nationella minoriteten. Det
finns fortfarande strukturella utmaningar inom den kommunala, landstings och statliga
verksamheten där vi behöver få till en förändring. Ett tydligt problem är att en stor andel av
kommunerna i landet är inte medvetna eller känner behov av att följa den nationella
minoritetslagstiftning, språklagen eller delar i socialtjänst lagen som berör de nationella
minoriteterna. Sedan har vi bristen på behöriga modersmålslärare och detta kommer bara öka.
Det som vi behöver göra tillsammans i den nationella minoriteten är att lyfta varandra i detta
arbete. Utan samarbeten kommer vi inte framåt.
49
Vad har du arbetat med tidigare? - För tillfället är jag handläggare på Svenska kyrkan
nationella kansli. Tidigare har jag varit generalsekreterare för Sverigefinska
ungdomsförbundet och innan dess vice ordförande i Stockholms universitet studentkår.
Vilka blir dina viktigaste frågor?
- Jag kommer fokusera på det goda och givande samarbetet vi har med de andra nationella
minoritetsorganisationerna. Och sedan arbeta för att den sverigefinska minoriteten blir mer
synlig hos majoritetsamhället.
Hur ser du på framtiden för den sverigefinska minoriteten?
- Vi i den sverigefinska minoriteten behöver våga mer. Vi måste börja anmäla kommuner och
andra myndigheter till tillsynsmyndigheterna, exempelvis JO och DO, när de inte följer de
lagar som finns.
MALIN A JUNKKA
Senast ändrad: 2015-03-26
____________
#äldreochspråk
Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille
lyssna på "Kieli on osa identiteettä"
"Hoitosuhde kärsii"
(7:27 min)
Professori emerita Sirkka-Liisa Ekman. Foto: Sirkka-Liisa Ekman
Vanhusten äidinkielen häviämistä tutkinut Sirkka-Liisa Ekman sanoo kielellä olevan
suuri merkitys vanhustenhoidossa: - Pahimmassa tapauksessa vanhus voi saada väärää
hoitoa.
Karoliinisen instituutin professori emerita Sirkka-Liisa Ekman on pitkään tutkinut dementiaa
sairastavien kielitaidon häviämistä. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään vanhoilla
päivillä on hänen mukaansa tärkeää ihan kaikille:
50
– Riippumatta siitä, sairastaako dementiaa vai ei, niin kieli on tärkeä. Se ei ole vain väline,
jolla kommunikoida, vaan osa ihmisen identiteettiä.
Ruotsin radion Sisuradio ja Radio Sweden lähettivät alkuvuodesta nettikyselyn Ruotsin
kunnille siitä, miten vanhustenhoitoa tarjotaan muilla kielillä kuin ruotsiksi. Reilut
kahdeksankymmentä prosenttia kunnista vastasi kyselyyn.
Muunkielisen hoidon tarpeen oli huomioinut kaksi kuntaa kolmesta. Mutta vain yksi kolmesta
kunnasta kertoivat tarjoavansa tällaista hoitoa. Näin oli myös kahdeksan vuotta sitten, kun
Ruotsin radio selvitti asiaa viime kerran.
Yksi selitys muunkielisen vanhustenhoidon puutteeseen on, että hoidon tarpeeseen vastataan
muulla tavalla. Esimerkiksi osa kunnista kertoo tällaisissä tilanteissa käyttävänsä tulkkia. Sitä
ei Sirkka-Liisa Ekman kannata:
– Hoito sisältää tekemisen ja myös hoitosuhteen, ja sitä ei pysty kehittämään tulkin kautta.
Tulkkia käytettäessä hoidosta tulee teknistä toteuttamista. Siitä jää tunnepuoli pois.
Suomenkielisen hoidon varaan ei voi laskea kaikissa hallintoaluekunnissa
Suomenkielistä hoitoa saa viime selvitykseen verrattuna entistä useammassa kunnassa.
Paljolti sen takia, että useampi kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Viime
selvityksen aikoihin, vuonna 2007, hallintoaluekuntia oli koko maassa viisi. Nyt, vuonna
2015, suomen kieltä on oikeus käyttää 59:ssä kunnassa.
Se, että kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, ei kuitenkaan läheskään aina takaa
sitä, että kunnasta löytyisi suomenkielinen vanhustenosasto. Kartoituksen mukaan yli puolesta
puuttuu tällainen. Mitä mieltä ovat hallintoaluekunnissa asuvat ruotsinsuomalaiset eläkeläiset?
-- Meidän kunnassa on yksi suomenkielinen dementiaosasto ja toivotaan, että sinne saadaan
lisää paikkoja. Kyllähän sitä huomaa, että vanhetessa täytyy hakea sanoja moneen kertaan,
sanoo Risto Sarkola, joka asuu viisi vuotta hallintoaluekuntana toimineessa Södertäljessä.
Kaksi vuotta sitten suomenkielen hallintoalueeseen liittyneessä Örebrossa asuu Irma
Silvennoinen:
– Suomenkielistä hoitohenkilökuntaa ei ole ja yrittäneet saada suomenkielistä osastoa, mutta
51
minun tietääkseni sellaista ei ole saatu perustettua.
Sörmlannissa sijaitseva Oxelösund on tuore suomen kielen hallintoaluekunta. Siellä asuva
Esko Hietala on odottavainen kunnan tulevia suomenkielisiä palveluja kohtaan:
– Tämähän on laki, jonka mukaan meillä on oikeus saada palveluja. Ja sitä aletaan nyt
valvomaan.
Ulkomailla syntyneiden vanhusten määrä kasvaa
Ruotsissa asuu tällä hetkellä 250 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotka ovat yli 65vuotiaita. Kymmenen vuoden kuluttua heidän määränsä on tilastollisten arvioiden mukaan
lähes sata tuhatta enemmän. Myös kunnat odottavan monikielisen vanhustenhoidon kysynnän
kasvavan: yli puolet kunnista vastaa Ruotsin Radion kyselyssä uskovansa, että muun kielisen
vanhustenhoidon tarve on viiden vuoden päästä nykyistä suurempi.
– Jos vanhus ja hoitaja eivät ymmärrä toisiaan, voi se johtaa huonoon hoitosuhteeseen. On
ollut tilanteita, joissa suhde on mennyt niin huonoksi, että sitä voi kuvailla suoranaiseksi
pahoinpitelyksi. Oli nyrkkien heilumista tai ivailemista, sanoo professori emerita Sirkka-Liisa
Ekman ja jatkaa:
– Kyllä sillä on todella suuri merkitys, että sinä ymmärrät, mitä sanotaan ja sinua
ymmärretään. Sitä voi auttaa vanhusta pukemaan vaatteet päälle, mutta jos hoitosuhde on
huono, niin silloin vanhukselle jää päälimmäiseksi mieleen se tunne, mikä siitä jäi.
_____________
#äldreochspråk
Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä
lyssna på Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta
Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta
(3:03 min)
52
Muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien vanhusten määrä kasvaa nopeasti
Ruotsissa – kymmenen vuoden kuluttua heitä on jo arviolta 350 000. Kunnat ovat
valmistautuneet tilanteeseen huonosti, osoittaa Ruotsin radion kysely.
Sisuradion ja Radio Swedenin kaikissa Ruotsin kunnissa tekemä kartoitus osoittaa, että vain
reilulla viidellä prosentilla (5,3%) kunnista on lukkoon lyöty suunnitelma siitä, miten
muunkielisten vanhusten hoito jatkossa organisoidaan. Samalla kaksi kolmasosaa kunnista
uskoo, että hoidon tarve muilla kielillä kasvaa Ruotsissa.
Tulokset ovat suunnilleen samat kuin kahdeksan vuotta sitten, kun Sisuradio edellisen kerran
selvitti asiaa.
– Kuulostaa melko surkealta. Kunnat tietävät, että tarve lisääntyy, mutta eivät silti tee
konkreettisia suunnitelmia, Karoliinisessa instituutissa pitkään vaikuttanut hoitotieteen
professori emerita Sirkka-Liisa Ekman hämmästelee.
Vanhusministeri: Hallituksella ei aloitteita asiassa
Samaan aikaan maahanmuuttajavanhusten määrä kasvaa Ruotsissa nopeasti - kymmenen
vuoden kuluttua heitä arvellaan olevan noin 350 000. Suomalaistaustaisia 65-vuotiaita ja sitä
vanhempia oli vuonna 2012 lähes 80 000.
Mitä sitten tehdä? Vanhustenhoidosta vastaava ministeri Åsa Regnér (S) ei halua antaa
haastattelua asiasta. Regnérin lehdistösihteerin mukaan "hallituksella ei ole tällä hetkellä asiaa
koskevia aloitteita".
Kuntaministeri: Hallitus työskentelee asian parissa
Kunnista vastaavalla siviiliministeri Ardalan Shekarabilla (S) on kuitenkin toisenlainen
näkemys:
– Olemme tietoisia siitä, että kunnat tarvitsevat tukea tässä. Asiasta vastaava ministeri
työskentelee intensiivisesti asian parissa.
FP: Asiaa on priorisoitava
Edellisen hallituksen vanhusministeri Maria Larsson (KD) puhui lämpimästi muunkielisen
vanhustenhoidon puolesta, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät laihoiksi. Nyt asiaa on
priorisoitava, sanoo kansanpuolueessa vanhuskysymyksiä ajava valtiopäiväedustaja Barbro
53
Westerholm (FP):
– Radion selvitys osoittaa, että kunnat eivät aseta tätä etusijalle. Meidän on nyt tehtävä töitä
sen eteen, että asia priorisoidaan. Kyse on elämänlaadusta, sekä vanhuksille, että heidän
omaisilleen, Westerholm sanoo.
V: Lakia on valvottava paremmin
Vasemmistopuolueen valtiopäiväedustaja Karin Rågsjö (V) on useana vuonna esittänyt 50
miljoonan kruunun satsausta budjettiin monikielisen vanhustenhoidon kehittämiseksi. Hänen
mielestään kuntia ei saa päästää pälkähästä – etenkään kun on kyse suomea ja muita
vähemmistökieliä puhuvien vanhusten tarpeista.
– Ei voi vain hyväksyä sitä, että oikeudet eivät toteudu. Lakeja on valvottava, muuten mistään
ei tule mitään, Rågsjö sanoo.
_______________________
City Sisu
Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat presidentinlinnassa
KUUNTELE (50 MIN)
Suomen presidentti Sauli Niinistö toivottaa Björn Råberghin vaimonsa Amin kanssa
tervetulleeksi. Foto: © Tasavallan presidentin kanslia / Republikens presidents kansli
Veteraanit vierailivat Presidentti Niinistön luona. Musalistan kolmannesta osakilpailusta
esittelyssä Reijo Määtän ja Rikhard Palmin Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan Mustankipeä.
Jyri Markkula raportoi naisjääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelusta Malmöstä.
Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön
luona Helsingissä. He tutustuivat samalla hiljattain remontoituun presidentin linnaan.
Visiittiin osallistui viisi Suomen sotien veteraania, kolme lottaa ja joukko heidän läheisiään ja
yhdistysten edustajia.
54
Ohjelmassa kuullaan kaksi kappaletta tulevan lauantain Musalistalta: Reijo Määtän säveltämä
ja Rikhard Palmin sanoittama Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan säveltämä, sanoittama ja
esittämä Mustankipeä. Mukana myös kappaleiden tekijöiden haastattelut. Kaikki tulevan
lauantain kappaleet ovat kuultavissa Musalistan kotisivulla.
Sisuradion Jyri Markkula raportoi Malmöstä, missä Suomen ja Ruotsin naisten maajoukkueet
ottavat jääkiekossa mittaa toisistaan maailman mestaruusturnauksen edellä.
_________________
Vanhustenhoito
#äldreochspråk
Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa
&_suid=142783595705502361097284592688
lyssna på Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna
Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna
(2:27 min)
Yli puolet suomen kielen hallintoalueen kunnista ei edelleenkään tarjoa organisoitua
suomenkielistä hoitoa vanhainkodeissa, lakivelvoitteesta huolimatta. Suomenkieliset
osastot puuttuvat esimerkiksi Örebrosta, Sundsvallista, Surahammarista ja
Norrtäljesta.
Vain murto-osa ruotsinsuomalaisista ikäihmisistä voi tällä hetkellä laskea sen varaan, että saa
halutessaan suomenkielistä vanhustenhoitoa. Sisuradion ja Radio Swedenin tekemä laaja
kuntakysely osoittaa, että noin 40 kuntaa tarjoaa jonkinlaista suomenkielistä hoitoa
vanhainkodeissa - vain 27 kunnassa tämä hoito on suunnitelmallisesti järjestetty omille
osastoille.
Läheskään kaikki suomen kielen hallintoaluekunnatkaan eivät siis tarjoa vanhustenhoitoa
suomeksi. Hallintoaluekuntia on yhteensä 59, ja niissä on vähemmistölain takaama oikeus
suomenkieliseen vanhustenhoitoon.
55
Surahammar: Ei priorisoitu kysymys
Esimerkiksi Surahammar ja Skinnskatteberg eivät tarjoa suomenkielistä
hoitoa vanhainkodeissa. Ruotsin radion kyselyssä molemmat kunnat vastaavat,
ettei muilla kielillä kuin ruotsiksi tarjottavan vanhustenhoidon järjestäminen ole priorisoitu
kysymys.
Norrtäljessa hidasta edistystä
Sirkka-Liisa Jönsson on jo vuosia yrittänyt saada kotikuntaansa Norrtäljeä kartoittamaan
suomenkielisten ikäihmisten tarpeita. Norrtäljessa asuu tuhatkunta sellaista yli 65-vuotiasta,
jolla on suomalainen tausta. Kunta on myös yksi Ruotsin 59:stä suomenkielen hallintoalueesta
– vähemmistölain mukaan sen pitää tarjota vanhustenhoitoa suomeksi, jos sitä toivotaan.
Sirkka-Liisa Jönsson on istunut useissa neuvonpidoissa kunnan kanssa ilman että mitään
konkreettista on tapahtunut. Nyt hän on päättänyt jättää asian ajamisen omalta osaltaan.
– Olen kyllästynyt siihen, että kunnan pyörät pyörivät niin hitaasti.
Norrtäljeen vaihtui punavihreä johto viime vaalien jälkeen. Nykyinen kunnanneuvos,
sosiaalidemoraattien Ulrika Falk (S) lupaa, että tarvekartoitus tehdään vielä vuoden 2015
aikana.
– En tiedä miksi asia ei ole edennyt aikaisemmin. Nyt aiomme tehdä kartoituksen. On tärkeää,
että vähemmistökysymykset ovat osa kaikkea kunnan toimintaa, Falk sanoo.
Lähes 80 000 yli 65-vuotiasta
Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui lähes 80 000 suomalaistaustaista ikäryhmässä 65vuotiaat ja sitä vanhemmat. Suurin osa heistä oli syntynyt Suomessa. 80-vuotiaita tai sitä
vanhempia suomalaistaustaisia oli vuonna 2012 yli 13 000.
__________________
#äldreochspråk
Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa
56
9365019326943764463067
lyssna på Oxelösund: Elias Konttinen viihtyy hyvin palvelutalossaan
Elias Konttinen selviää hyvin ruotsin kielellä
(5:19 min)
Elias Konttinen.
Suomalainen lenkkimakkara pelastaa Elias Konttisen päivän silloin, kun palvelutalossa
tarjotaan ruokaa, joka ei maistu. Ruokaa lukuunottamatta Elias on tyytyväinen
elämäänsä, vaikkei saakaan hoitoa suomen kielellä.
Oxelösundin kunta liittyi helmikuun alussa 2015 suomen kielen hallintoalueeseen, mutta
suomenkielisiä hoito-osastoja siellä ei vielä toistaiseksi ole.
Palvelutalo Sjötångenissa asuu muutamia suomenkielisiä ikä-ihmisiä. Elias Konttisen asunto
on pohjakerroksessa kohtalaisen lähellä punatiilisen talon pääsisäänkäyntiä. Elias pääsee
permobiilillään asunnostaan suoraan ulos ja käykin usein ajelemassa kaupungilla.
Jo 65 vuotta Ruotsissa
Elias ja hänen jokin aikaa sitten kuollut vaimonsa Alli muuttivat Ruotsiin vuonna 1950
kahden pikkutyttönsä kanssa. Ensin Jämtlantiin sitten Gästriklantiin päätyen lopulta
Sörmlannin Oxelösundiin, jossa syntyi vielä kolmas tytär.
91-vuotias Elias kasvoi itse lastenkodissa, joutui nuorena sotaan ja on sen jälkeen tehnyt
ikänsä kovaa työtä. Muistihäiriöistä Elias ei kärsi; nimet, numerot ja päivämäärät eivät tuota
haittaa, ei myöskään ruotsin kieli.
"Minä pärjään, osaan tarpeeksi ruotsia, vaikka en olekaan koskaan käynyt koulua"
Elias Konttinen, 91 v.
Lenkkimakkara pelastaa Eliaksen päivät
Elias on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja siihen, että pääsee suoraan asunnostaan ulos.
Hänellä ei näy Suomi-TV, mutta hän kuuntelee suomalaista musiikkia ja lukee suomen- ja
ruotsinkielisiä kirjoja.
57
Ainoa asia mihin Elias Konttinen ei ole täysin tyytyväinen Sjötångenin palvelutalossa on
ruoka.
– Minulla on lenkkimakkaraa jääkaapissa, syön sitä niinä päivinä, kun täällä on kehnoa
ruokaa, Elias harmittelee. Hän ei pidä runsaasta jauhon käyttöstä kalaruuissa eikä vailinaisesta
kypsentämistä.
Parittomilla viikoilla tiistaisin kirkon suomenkieliset vapaaehtoiset käyvät Sjötångenin
palvelutalossa kahvittelemassa ja laulamassa asukkaiden kanssa, näihin tapaamisiin myös
Elias osallistuu mielellään.
– Otan ne oikein mielelläni vastaan, saa vähän vaihtaa kuulumisia ja silloin saa puhua suomea
ja laulaa suomeksi.
_________________
Vanhustenhoito
#äldreochspråk
Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen dementiaosasto
Publicerat torsdag 26 mars kl 18:50
lyssna på Sundbybergin suomenkielisellä dementiaosastolla tilaa seitsemälle henkilölle
Tilaa seitsemälle henkilölle
(1:58 min)
Pia Edström on Sundbybergin kesäkuussa avattavan suomenkielisen dementiaosaston johtaja.
Foto: Marcus Floman Sveriges Radio Sisuradio
Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu suomenkielisiä
vanhustenkotiosastoja viimeisten kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä
kysely. Ja suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Yksi
näistä on Sundbyberg Tukholman koillispuolella.
– Uudella suomenkielisellä osastolla, Sundbybergin Bällsta hovissa, tulee olemaan tilaa
58
seitsemälle dementiapotilaalle. Yleensä näillä osastoilla on tilaa kahdeksalle henkilölle, mutta
yhdestä asunnosta tehtiin sauna kun ajattelimme, että ei voi olla suomalaista yksikköä ilman
saunaa, Pia Edström Sundbybergin kesäkuussa avattavan uuden suomenkielisen
dementiaosaston johtaja kertoo.
Pia Edström on neljän vuoden ajan toiminut Sundbybergin Lötsjögårdenin
vanhustenhoitokodin yksikköpäällikkönä.
Osastoa kaivattu jo kauan
Sundbybergissä on jo pidemmään aikaa kaivattu suomenkielistä osastoa. Sundbybergissä
vuodesta 1966 asunut Eeva De Kaiser Svedberg kertoo, että Sundbybergin suomenkieliset
seniorit ovat neljän vuoden ajan, eli siitä lähtien kun kunnasta tuli suomen kielen hallintoalue,
taistelleet sen puolesta, että suomenkielinen dementiaosasto avattaisiin.
– Tavoitteenamme on koko ajan ollut se, että suomenkieliset vanhukset saisivat paremman
hoidon ja huollon. Jotta niillä olisi suuremmat mahdollisuudet löytää paikka missä viettää
vanhuuttaan ja itse valita se paikka myöskin, Eeva De Kaiser Svedberg kertoo.
Uusia osastoja myös muihin kuntiin
Myös esimerkiksi Finspångissa ja Mariestadissa suunnitellaan parhaillaan suomenkielisen
osaston avaamista ja Nyköpingissä uusi osasto odottaa vain asukkejaan.
Avataan kesäkuussa 2015
Sundbybergin uusi suomenkielinen dementiaosasto avataan suunnitelmien mukaan
kesäkuussa 2015.
Osaston johtaja Pia Edström kertoo, että neljä senioria on jo saanut tiedon siitä, että he
muuttavat Bällsta hovin uudelle dementiaosastolle. Kolme hoitopaikkaa on siis vielä
vapaana.
– Koska kyseessä on nimenomaan osasto dementiaa sairastaville senioreille on tärkeää, että
hoitohenkilökunta puhuu suomea. Dementiaa saiarastaville käy usein niin, että vanhemmalla
iällä opittu kieli unohtuu, mutta kyky puhua ja ymmärtää äidinkieltään säilyy paremmin,
Edström selventää.
"Suomenkielistä henkilökuntaa yli odotusten"
59
– Kun uusi yksikkö nyt avataan olemme hakeneet työpaikkoilmoituksin suomenkielisiä
sairaanhoitajia ja omaishoitajia. Työpaikkahaastattelut ovat nyt alkaneet ja meillä oli yhteensä
24 suomenkielistä ammattilaista, jotka ovat hakeutuneet uudelle osastolle töihin. Olen
positiivisesti yllättynyt! Lisäksi meillä on muutamia suomenkielisiä hoitajia, jotka siirtyvät
Lötsjögårdenin vanhustenkodista uudelle osastolle, Pia Edström kuvailee.
___________________
#äldreochspråk
Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten hoitotarpeet
126109417750032152981
lyssna på Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa
Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa
(3:30 min)
Norrtälje on kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen jo kolme vuotta. Konkreettisia
toimenpiteitä ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Neuvonpitoryhmässä ollaan turhauduttu
kunnan haparoivaan asenteeseen.
Norrtäljessä on suuri ikääntyvä suomalaisvähemmistö. Yli 65-vuotiaita suomalaistaustaisia on
noin 900 ja yli 80-vuotaita noin 150. Kunnassa ei ole kuitenkaan suunniteltu tai edes
kartoitettu kunnolla suomenkielisen vanhustenhoidon tarvetta.
Sirkka-Liisa Jönsson on työskennellyt vuosikymmenet yksilö- ja perhehuollon johtajana
Pohjois-Ruotsissa, ja hänen pöydällään ovat olleet myös vanhustehoitoasiat. Eläkkeelle
siirryttyään Jönssonit muuttivat Norrtäljeen ja Sirkka-Liisa Jönsson oli innokas jakamaan
kokemuksiaan ja tietotaitoaan.
Hän on ollut mukana kunnan virkamiesten ja suomalaisjärjestöjen neuvonpitoryhmässä, mutta
aikoo jättää sen, koska vähemmistöasioihin ei suhtauduta hänen mielestään vakavasti.
"Norrtälje ei hoida vähemmistöasioita tosissaan"
60
Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei oteta tosissaan hallintoaluekuntaan
kuulumista.
– Asioista keskustellaan ja haparoidaan, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Esimerkiksi
kunnan hoitohenkilökunnan kielitaidon kartoittaminen olisi tärkeää, samoin kuin mahdollinen
halukkuus kielitaidon kohentamiseen. Näin on tehty monissa kunnissa, ja hoitohenkilökuntaa
kurssitetaan.
Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei olla ajateltu tarkemmin, mitä suomenkielen
hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee. – Ehkä se johtuu siitä, että se ei maksa kunnalle
mitään, koska kunta saa valtiontukea. Norrtäljessä suurin osa valtiontuesta menee
suomenkielisen koordinoijan palkkakustannuksiin.
Sirkka-Liisa Jönsson toivoo, että kunnanjohto tekisi konkreettisen toimintasuunnitelman siitä,
miten edetä suomenkielisten vanhustenhoidon haasteista lähitulevaisuudessa.
– Suomalaiset ikääntyvät, ja hoitotarpeet ovat olemassa. Ei kaikilla ikäihmisillä ole
tietokoneita ja internettiä. Heille pitää lähettää paperikirje, ja kertoa miksi tarvekartoitus
tehdään.
Tarvekartoitus tehdään tänä vuonna
Poliittinen valta vaihtui Norrtäljessä viime syksynä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja,
sosiaalidemokraattien Ulrika Falk lupaa nyt, että tänä vuonna tehdään tarvekartoitus
suomenkielisen hoidon tarpeista. Ainoastaan kotisivulle viittaaminen ei riitä, vaan kunnan on
oltava aktiivisempi.
– Tämä on tärkeä ryhmä kunnassamme, ja tarvekartoituksen tekeminen mahdollistaa
suunnitelmallisen työn.
Hän sanoo myös, että on valitettavaa, mikäli neuvonpitoryhmässä on koettu ylimielisyyttä
kunnan taholta. Falkin mukaan juuri kansalaisaloitteiden kautta kunnallista toimintaa voidaan
kehittää.
"Vähemmistötyö on integroitava kaikkeen kunnalliseen toimintaan"
Kunnaneuvos Ulrika Falkin mielestä kunnan kaikkien toimialojen pitää tulla tietoisiksi
vastuustaan suomenkielisen vähemmistöryhmän tarpeista, ja sisällyttää se toimintaansa. Se ei
61
saa olla vain sivutoimi muun kunnallisen toiminnan ohessa.
Norrtäljeen on suunnitteilla myös vanhustenhoitosiipi, jossa olisi suomenkielistä
henkilökuntaa jo tämän vuoden aikana. Milloin ja mihin tämä hoitosiipi on kaavailtu, siitä ei
ole vielä tietoa. Eikä myöskään sitä, kuinka monesta hoitopaikasta on kysymys. Kunnaneuvos
Falkin mukaan yksi suomenkielinen hoitosiipi on ensimmäinen askel.
__________________
#äldreochspråk
Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita
66740171056866645813
lyssna på Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita
Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita
(1:32 min)
Mariebergsgården Brandkärrissä odottaa suomenkielisiä asukkaita. Foto: Per Thyrén/Sveriges
Radio
Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu
suomenkielisiä vanhustenkotiosastoja viimeisten
kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä
kysely. Nyköpingissä odottaa kunnan mukaan
suomenkielinen vanhustenhoito-osasto asukkaita.
Suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Suomenkielisen
osaston perustamisesta Nyköpingiin päätettiin yli vuosi sitten, mutta silloin sijainti ei vielä
ollut selvillä.
Silloinen hoito- ja hoivalautakunnan puheenjohtaja Jacob Sandgren (S) kävi paikallisella
Suomi-seuralla puhumassa asiasta, muistaa seuran puheenjohtaja Tuula Lampela.
62
– Hän sanoi, että luultavasti se tulee Mariebergsgårdeniin, mutta hän ei osannut sanoa
ollenkaan milloin.
Nyköpingin kunnan hoito- ja hoivalautakunnan nykyinen sosiaalidemokraattinen
puheenjohtaja Veronica Andersson sanoo Sisuradiolle, että nyt Mariebergsgårdenilla
Nyköpingin Brandkärrissä on valmiina osasto suomenkielisille ikä-ihmisille. Sinne on myös
palkattu suomenkielinen sairaanhoitaja ja nyt tarvitaan vain asukkaita.
Asukkaita vielä puuttuu
Veronica Anderssonin mukaan vain yksi suomenkielinen asukas on tähän mennessä
ilmoittanut olevansa kiinnostunut muuttamaan Mariebergsgårdenille.
Paikallisen Suomi-seuran edustajat eivät vielä ole saaneet tietoa osaston olemassaolosta sanoo
seuran puheenjohtaja Tuula Lampela.
– Olimme helmikuussa puheissa kunnan kanssa ja kovasti odotamme, että pääsemme
uudestaan juttusille heidän kanssaan. Sieltä ei nimittäin aina tahdo tulla tietoa meillepäin.
____________________
Vanhustenhoito
#äldreochspråk
Luulajassa ei suomenkielistä osastoa
lyssna på Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi
Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi
(5:39 min)
Toivo Räävi, 80, ei osaa ruotsia. Hanna Ronkainen työskentelee lähihoitajana Toivon
osastolla Tunastrandin vanhainkodissa Luulajassa. Foto: Pekka Kenttälä/Sveriges Radio
Sisuradio
63
Luulaja on yksi niistä suomen kielen hallintoaluekunnista, joissa ei ole
erityistä suomenkielistä osastoa ruotsinsuomalaisille vanhuksille. Kunnan mielestä
osastoa ei tarvita koska kielitaitoista henkilökuntaa löytyy lähes kaikista kunnan
vanhusyksiköistä.
Sisuradion ja Radio Swedenin kaikkiin Ruotsin kuntiin tekemä kysely osoittaa, että vain vajaa
puolet 59 suomen kielen hallintoaluekunnasta tarjoaa vanhustenhoitoa suomeksi omilla
osastoilla. Suomenkielisiä yksikköjä toimii 27 kunnassa – näistä 26 kuuluu hallintoalueeseen.
Luulajassa Suomi-seura on ajanut suomenkielistä osastoa, mutta kunnan mukaan tätä ei
tarvita. Vanhustenhoitojohtaja Gabriella Sjöström vastaa Sisuradion ja Radio Swedenin
kyselyssä, että kunnan 23 vanhainkodista 21:ssä työskentelee suomenkielistä henkilökuntaa.
Yhteiset puheenaiheet puuttuvat
Tunastrandin vanhainkoti on yksi niistä, joissa työskentelee suomea puhuvaa henkilökuntaa.
– Käytän suomen kieltä töissä lähes joka päivä. Se tuntuu tärkeältä. Asukkaat tulevat usein
iloisiksi, kun huomaavat, että puhun suomea, lähihoitaja Hanna Ronkainen sanoo.
Tunastrandin asukas Toivo Räävi, 80, pitää suomea osaavia hoitajia tärkeinä.
"En osaa ruotsia, joten onhan se tosi tärkeää. Muuten en kyllä nauttisi elämästä
ollenkaan."
Toivo Räävi, 80, Tunastrandin asukas
Toivo kokee kuitenkin, ettei hoitajien kanssa aina löydy yhteisiä keskustelunaiheita.
– Se on niin pientä. Hanna kyllä sanoo, kun on aika mennä syömään.
Jällivaarassa perusteilla oma osasto
Myös 15 vuotta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluneessa Jällivaarassa (Gällivare)
ajateltiin pitkään, että kielitaitoinen henkilökunta ajaa saman asian kuin oma osasto,
sosiaalijohtaja Marika Rissanen Korpi sanoo.
– Pitkään olemme pärjänneet sillä, että suuri osa henkilökunnasta puhuu suomea. Tilanne on
kuitenkin muuttumassa. Kysyntä on ensiksikin kasvanut, ja toiseksi nuorempi henkilökunta ei
enää automaattisesti osaa vähemmistökieliä, Rissanen Korpi sanoo.
64
Uuden vanhainkodin rakentamisen yhteydessä Jällivaarassa suunnitellaan nyt osastoa, jossa
henkilökunta puhuisi suomea, saamea ja meänkieltä.
Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk 18 §
18 § En kommun i ett förvaltningsområde ska erbjuda den som begär det möjlighet att
få hela eller delar av den service och omvårdnad som erbjuds inom ramen för
äldreomsorgen av personal som behärskar finska, meänkieli respektive samiska.
Detsamma gäller kommuner utanför ett förvaltningsområde, om kommunen har
tillgång till personal som är kunnig i språket.
Socialtjänstlagen 5 kap § 6
6 § Socialnämnden ska göra sig väl förtrogen med levnadsförhållandena i kommunen för
äldre människor samt i sin uppsökande verksamhet upplysa om socialtjänstens verksamhet på
detta område. Kommunen ska planera sina insatser för äldre. I planeringen ska kommunen
samverka med landstinget samt andra samhällsorgan och organisationer. Kommunen ska
verka för att det finns tillgång till personal med kunskaper i finska, meänkieli eller samiska
där detta behövs i omvårdnaden om äldre människor. Lag (2009:726).
_________________
#äldreochspråk
Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoitoa
&_suid=14278359674150445341981947422
lyssna på Mariestadissa ollaan positiivisesti yllättyneitä
Mariestadin suomalaiset positiivisesti yllättyneitä
(4:58 min)
Lotta Hjoberg ja "Nationella minoriteters rättigheter"- opaskirja
Omakielistä vanhustenhoitoa on luvassa jo syksyllä. Fredslundin vanhustentaloon tulee
neljä tai viisi paikkaa suomenkielisille.
65
Onko tämä tottakaan? Mariestadin Suomi-seuran vanhusten asioita ajava Sirkka Taiminen
on hämmästynyt. Sama virkamies, joka vielä jokin aika sitten oli kovasti parannuksia vastaan,
onkin nyt toteuttamassa suomalaisvähemmistön toiveita. Ensimmäisenä toivomuslistalla
olleeseen vanhustenhoitoon on jo luvassa suuri parannus: omakielisiä hoitopaikkoja on
suunnitteilla jo syksyllä Fredslundin vanhustentaloon. Neuvonpidossa on jo luvattu, että
suomen kielen osaamisesta tulee kunnassa meriitti, joka näkyy tilipussissa.
Kansalaisaloite kaiken takana Sirkka Taiminen antaa suurimman kiitoksen muuttuneesta
tilanteesta Mariestadin Suomi-seuran puheenjohtaja Birgit Selmossonille. Hänen
kansalaisaloitteensa sai poliitikot taakseen ja nyt kunnan virkamiehet saavat toteuttaa
hallintoaluekunnalle sovittuja tehtäviä.
Asiat järjestykseen Lotta Hjoberg on Mariestadin vanhustenhoidon vastaava virkamies. Hän
kertoo olleensa pitkään suomalaisvähemmistön erityisvaatimuksia vastaan, mutta kun
poliitikot päättivät hallintoalueeseen hakeutumisesta, oli protestoinnin aika loppu, nyt tehdään
työtä päätösten toteuttamiseksi.
Vanhustenhoitopaikkojen yhteyteen on luvassa myös sauna. Saunatilat ovat suurin
kustannuserä, mutta se ei huoleta. Myös ruokapuoli järjestyy mieleiseksi, lupaa Lotta
Hjoberg. Kaikkea ruokaa ei ruotsalaiseksi mausteta.
Nationella minoriteters rättigheter ja revitalisointi Lotta Hjobergin työhuoneessa on pino
Nationella minoriteters rättigheter -oppaita. Opas saa selkeydestään kiitosta. Samoin
neuvonpito, sillä siellä Lotta Hjoberg kuuli ensimmäistä kertaa kielen
elvytysmahdollisuudesta. Kunnassa on jo 10-12 suomea sujuvasti taitavaa työntekijää, mutta
ei se riitä, sanoo Lotta Hjoberg. Hän pitää revitalisointia hyvänä uutena mahdollisuutena.
Lotta Hjoberg on tutustunut vähemmistöasioihin nyt laajemminkin, sillä hän toimii
neuvonpidon sihteerinä. Kunnalla ei ole suomalaistyön koordinaattoria, ja kehitteillä onkin
yhteistyö soveltuvin osin Skövden kanssa.
__________________
SVT Uutiset
Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset näkyviin
1 min 38 sek
Kan ses till 23 mar 2016 (345 dagar kvar)
66
http://www.svtplay.se/klipp/2781724/uusi-puheenjohtaja-haluaa-ruotsinsuomalaiset-nakyviin
__________________
http://kulturtidskrifter.se/
Sverigefinländare som stereotyper
Tuula Polojärvi | ALBA | 29 mars, 2015 |
Jag var på Stadsteatern i Göteborg och såg pjäsen Fosterlandet. Pjäsen skulle handla finska
krigsbarn som kom till Sverige under andra världskriget. Det jag fick med mig av pjäsen var
att finländarna skildras som suputer. Att männen söp innan danskvällen må så vara – men
kvinnor i Finland drack i regel inte förr i tiden. Inte nog med att kvinnorna från andra
världskriget drack i denna pjäs, här dricker också barnbarnet till kvinnan som skickar iväg sin
son till Sverige också hon en ung kvinna. Hon bär likt sin farmor med sig en plunta i väskan.
Jag blir galen på denna förenkling av bilden av finländare. Därför kommer jag inte att se
dramatiseringen av Ingebarnsland. Boken har jag läst och tänka sig, jag blev nog nästan lika
arg som huvudkaraktären i boken men av helt andra skäl än hon. Allt som har med Finland att
göra skildras med sådant hat, det är svårt för mig att förstå.
Be mig inte att berätta om Svinalängorna, det kan ni väl själva räkna ut vad jag tyckte om den
boken? Filmen har jag inte orkat se. Jaså, de dricker i den också? I TV visas nu en fantastisk
bra serie, Jordskott, och det enda jag har att anmärka på vad gäller den, är att de ondaste
människorna i serien är finländare. Om ni följer serien vet ni att den jagade mördaren är finsk
och den elake överläkaren likaså. Men det bryr jag mig inte om då ingen av dem super. Då
hade det ju blivit riktigt löjligt. För mig tenderar det att nästan bli lyteskomik om alkoholism
kan kallas ett lyte. Jag har öppnat varje bok om sverigefinländare med samma förväntan.
Kanske är det här en bok jag kan känna igen mig i – men inte. Jag går på teatern för att lära
mig mer om finska krigsbarn och går besviken därifrån. Det finns enstaka undantag, Klas
Härös film Den bästa av mödrar tyckte jag om, den handlar också om finska krigsbarn. Klas
Härö gör fina filmer där karaktärerna är mångbottnade och verkliga. Annars går jag
fortfarande och väntar på den stora sverigefinska romanen. Hoppas den skrivs just nu.
Visst har jag sett sverigefinländare som söp men jag har sett många fler sverigefinländare som
inte söp och inte super. Varför matas vi ideligen med dessa bilder? Är det så svårt att
acceptera att det gått bra för många invandrare? Eller är det så bekvämt att hålla fast vid
67
fördomar? Jag trodde verkligen vi hade kommit längre än så här i Sverige.
För att återvända till föreställningen Fosterlandet så tycker jag att den var bakåtsträvande.
Vill vi fortsätta att befästa fördomar eller finns det plats för andra finska berättelser i Sverige?
(Egentligen är jag lite sugen på att gå och se föreställningen Ingebarnsland på Göteborgs
stadsteater men i ren protest ska jag inte göra det. Någon annan kan kanske berätta hur den
var.)
För övrigt accepterar inte rättstavningsprogrammet ordet sverigefinländare, däremot går det
bra med sverigefinnar. Ändå är det sverigefinländare jag vill bli kallad. Bara om du undrade.
Det är lite politiskt det här med beteckningen sverigefinländare, då inkluderar man nämligen
båda språkgrupperna finska invandrare, finskspråkiga och svenskspråkiga. Sverigefinnar i sin
tur betecknar finskspråkiga invandrare.
”En finne igen.” Så då det att läsa i svenska tidningar från 50-talet och framåt när
sverigefinländare utmärkt sig på ett negativt sätt. Senast jag såg sverigefinländare hängas ut i
svensk press måste ha varit på 90-talet. I dag är man mer politiskt korrekt och undviker att
skriva ut nationaliteter för då blir man ju kallad rasist. Läser i en insändare till Norrbottens
Kuriren:
- På 50-talet fanns inte dagens pressetiska regler, ej heller fanns då nuvarande lag om etnisk
diskriminering, men icke desto mindre var dessa skriverier lika oförsvarliga då som nu; jag
menar – inte blir tex barn-aga på 50-talet mer försvarbart bara för att den inte var förbjuden i
lag.
I skolans läroböcker framträder finska barn, ungdomar och vuxna som personer med problem
i både hemmet, skolan och samhället i stort. Så berättar universitetslektorn Antti Ylikiiskilä.
Enligt Ylikiiskilä antyds det att problemen består av droger, alkohol, skolk, mobbning och
bråk samt en tidig och våldsam död. Bara några enstaka positiva förebilder förekommer i
läroböckerna. Detta menar Ylikiiskilä cementerar den stereotypa bilden av finnen i det
svenska samhället. Bilden är densamma som på 60-talet. Då sa man att en stor del av
sverigefinnarna var alkoholister, drogmissbrukare och personer i samhällets utkant.
Teija Martinsson skriver i en artikel i NyTId (finsk månadstidning, finns även på nätet
www.nytid.fi ):
- Okunskap om Finland syns även i att finska namn väldigt ofta är felstavade i svenska
68
medier. Att Suomi stavades fel i en dyr reklamkampanj var en bottennotering, som visserligen
rättades till med ursäkter från Sveriges friidrottsförbunds ordförande. Nyhetsankare i TV
tränar mycket för att uttala olika exotiska namn rätt, men hur mycket energi lägger man i att
uttala och stava finska namn korrekt?
Nu tycker jag personligen att det blivit lite bättre, det här med att uttala namn rätt. Däremot
klarar knappt någon svensk att stava något på finska. Det är egentligen ganska lätt att stava på
finska om man kan stava på svenska. Det är vokalerna som uttalas på samma sätt som i tyska
och spanska och så markeras lång vokal med två på varandra följande vokaler, som i mitt
namn Tuula, då blir det långt o, om ni hänger med. Så Tuula uttalas som Ola med ett T
framför.
Jag vill med denna debattkrönika göra dig uppmärksam på stereotypa skildringar av
invandrare i Sverige, inte bara finska. I dag hörde jag på nyheterna på radion att finska
dementa patienter som glömt den svenska de kunnat i och med sin demens inte får vård på sitt
modersmål. Det borde man kunna ordna i Sverige där det finns vårdpersonal som kan finska.
Sverigefinländarna är i gemen dåliga på att kräva sina rättigheter även i de kommuner där det
utlovats finskspråkig personal till äldreboende som är dementa. Har förstått att det här är en
känslig fråga, ”kan de verkligen inte svenska efter att ha bott här i 40 år?”, frågar min
upprörde kompis mig. När mina föräldrar kom hit fanns det knappt någon svenskundervisning
och i och med att de jobbade i skift fanns det inga kurser att tillgå. Flera år på Svenska för
invandrare var inte att tänka på, de jobbade från den dag de kom hit till Sverige. Min mamma
är lite bitter över detta faktum och det tycker inte jag är konstigt.
Även jag kommer förmodligen som dement på ålderdomshemmet prata enbart finska.
Finska är ju mitt första språk och svenska lärde jag mig först som 5-åring. Jag gillar Sverige
och jag gillar Finland. Efter att ha bott sju år i Helsingfors som vuxen har jag insett att jag är
sverigefinländare. I Finland kallar mina kompisar mig sin svenska förstärkning. Kan jag få
vara er finska förstärkning här i Sverige? Något positivt. Det skulle göra mig glad.
Artikelförfattaren är själv sverigefinländare, med finska som första språk.
___________________
Suomen eduskuntavaalit 2015
Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa
69
Julkaistu måndag 30 mars kl 13:51
lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"
"Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"
(1:52 min)
Suomen neljän suurimman puolueen edustajat kävivät Tukholmassa tapaamassa toimittajia
tiistaina 24.3. Vasemmalta Anne-Mari Virolainen (kokoomus), Maarit Feldt-Ranta (SDP),
Timo Laaninen (keskusta) ja Jukka Jusula (perussuomalaiset). Foto: Heidi Herrmann/Sveriges
Radio, Sisuradio.
Yksikään Suomen neljästä suuresta eduskuntapuolueesta ei panosta vaalityöhön Ruotsissa.
Yksi syy voi olla se, että niin harva ruotsinsuomalainen äänestää Suomen vaaleissa, arvioi
Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.
– Ehkä historia on opettanut, että kun he niin laiskasti äänestävät, niin ei sinne myöskään
kannata voimavaroja tuhlata. Se on minusta väärin. Aktiivisemmalla vaalityöllä saataisiin
varmasti äänestysprosentti kohoamaan, arvelee Timo Laaninen, Keskustan puoluesihteeri
Ruotsissa asuu noin 100 000 ihmistä, kenellä on äänioikeus Suomen eduskuntavaaleissa 19.
päivä huhtikuuta 2015. Suomen viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011, vain noin yhdeksän
prosenttia heistä kävi äänestämässä.
Sosiaalisen median voima
Oikeistopopulistisen perussuomalaisten puolueen eduskuntaryhmän kanslian viestintäsihteeri
Jukka Jusula luottaa netin ja sosiaalisen median vievän puolueen viestin perille myös tälle
puolelle lahtea.
– Emme tee sen kummemmin vaalityötä Ruotsissa. Ihmiset seuraavat hyvin paljon verkossa,
mitä tapahtuu. Luotamme siinä mielessä sosiaaliseen mediaan, Jusula sanoo.
Kukaan haastattelemastani neljän suuren puolueen edustajasta ei anna konkreettista
vaalilupausta ruotsinsuomalaisille. Sen sijaan he vetoavat tunnesiteisiin.
– En erityisesti tavoittele ruotsinsuomalaisten ääniä, sanoo sosiaalidemokraattien ehdokas
Maarit Feldt-Ranta. Mutta toivon tottakai, että ne Ruotsissa asuvat suomalaiset, joita
kiinnostaa millainen maa Suomi on ja mihin suuntaan Suomea kehitetään yhteiskuntana,
käyttävät äänioikeuttaan.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen kertoo, että puolue teki enemmän
vaalityötä Ruotsissa edellisten eduskuntavaalien aikaan.
70
– Neljä vuotta sitten meillä kävi täällä ehdokkaita useasta vaalipiiristä. Nyt ei ole tullut
sopivaa kutsua. Mutta en silti sanoisi, että olemme unohtaneet Ruotsissa asuvat suomalaiset,
Virolainen sano
___________________
Riksdagsvalet i Finland 2015
Finska partier fiskar inte röster i Sverige
Publicerat tisdag 31 mars kl 08:00
&_suid=142885145616407382092128973454
lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"
Lyssna på finska
(1:52 min)
Foto: Karin Malmsten/Sveriges Radio.
Inte en enda av de fyra stora riksdagspartierna i
Finland satsar på valrörelse i Sverige. En anledning
kan vara att så få sverigefinnar röstar i finländska val,
tror finska Centerns partisekreterare Timo Laaninen.
– Eftersom de sverigefinska väljarna är så oengagerade så anses det troligen onödigt att satsa
resurser på dem. Det tycker jag är fel. Med ett mer aktivt valarbete skulle vi nog kunna höja
valdeltagandet, tycker Timo Laaninen, partisekreterare i Centern i Finland.
Cirka 100 000 personer i Sverige är röstberättigade i det finska riksdagsvalet 19 april 2015.
Bara runt nio procent av dem röstade i förra riksdagsvalet 2011.
Litar på sociala medier
Jukka Jusula är kommunikationssekreterare på riksdagskansliet för det högerpopulistiska
partiet Sannfinländarna. Han tror att partiets budskap når sin publik i Sverige genom nätet och
sociala medier.
– Vi har ingen nämnvärd aktivitet i Sverige. Folk hänger ändå med i vad som händer genom
71
nätet. Vi förlitar oss på de sociala medierna, säger Jukka Jusula.
Ingen av företrädarna för de fyra stora riksdagspartierna har något konkret vallöfte att ge till
sverigefinnarna. Däremot vädjar de till känslomässiga band.
– Jag försöker inte att aktivt nå de sverigefinska väljarna, förklarar den socialdemokratiska
riksdagskandidaten Maarit Feldt-Ranta. Men självklart hoppas jag att de finnar som bor i
Sverige som intresserar sig för Finland är och åt vilket håll landet ska utvecklas, även nyttjar
sin rösträtt.
Samlingspartiets vice ordförande Anne-Mari Virolainen berättar att partiet var mer aktiva i
Sverige under förra riksdagsvalet.
– Fyra år sedan besökte flera av våra riksdagskandidater Sverige. Denna gång har vi inte fått
några lämpliga inbjudningar. Men jag skulle ändå inte vilja påstå att vi har glömt
sverigefinnarna, säger Anne-Mari Virolainen.
___________________
Kohtauspaikka
Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset koululaiset
Lähetetty onsdag 1 april kl 09:02
http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/528613?programid=2511&_suid=14288489456970952719
2648965865
KUUNTELE (178 MIN)
Birgitta Ulfsson ja Alma Pöysti, esittävät Fosterlandetissa samaa äitiä (eri vuosikymmenillä),
joka lähetti lapsensa sotalapsena Ruotsiin
Osa Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun oppilaista on toiminut kevään aikana statisteina
Göteborgin Kaupunginteatterin menestysnäytelmässä Fosterlandet. Tähän yhteistyöhön on
kuulunut myös teatterityöpaja koulussa neljän kaupunginteatterin näyttelijän kanssa. Yksi
heistä on Alma Pöysti, joka esittää lapsensa sotalapsena Ruotsiin lähettänyttä äitiä. Samaa
äitiä eri vuosikymmeninä esittää Birgitta Ulfsson.
Fosterlandet-näytelmä siirtyy nyt Göteborgista Helsinkiin, Svenska Teatteriin. Se esitetään
siellä yhdeksän kertaa, 9-18.4. Samat näyttelijät sekä Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun
lapset ovat mukana myös Helsingin esityksissä.

Mediakatsaus 2015-04-01

Transcription

Similar documents

Mediakatsaus 2014-10-23

Kesäkuun loppuun mennessä

mediakortti - Päijätmark ky

Sika 12.6.15

Ritilät - OY Finnrasti AB

birgitta tammisen kirje 18.7.2013

Ja ska fa på finnbete i sommar! Finnbete

Tuotteiden valmistus Lainsäädäntö, ML.pptx