Palvelutalo Rudolfin omavalvontasuunnitelma

Transcription

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Idän palvelualue
Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus
Rudolfin palvelutalo
SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT
IÄKKÄIDEN HENKILÖIDEN
KOTIHOIDON,
PÄIVÄTOIMINNAN,
PALVELUKESKUSTOIMINNAN JA
YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON
SEKÄ
ALLE 65-VUOTIAIDEN MONISAIRAIDEN ASUMISPALVELUJEN
OMAVALVONTASUUNNITELMA
PALVELUTALO RUDOLFIN
OMAVALVONTASUUNNITELMA
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen omavalvontasuunnitelma 29.5.2015
Rudolfin palvelutalon omavalvontasuunnitelma 30.6.2015
Sivu 1/31
Omavalvontasuunnitelma 2015
ESIPUHE ................................................................................................................................................. 4
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT..................................................................................... 5
1.1
Rudolfin palvelutaloa koskevat tiedot ......................................................................................... 5
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN ................................................................................. 6
2.1
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt ....................................................... 6
2.1.1
Rudolfin palvelutalon omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön
yhteystiedot....................................................................................................................................... 6
2.2
Omavalvontasuunnitelman seuranta .......................................................................................... 6
2.3
Omavalvontasuunnitelman julkisuus .......................................................................................... 6
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ................................................................. 7
3.1
Toiminta-ajatus .......................................................................................................................... 7
3.1.1
Rudolfin palvelutalon toiminta-ajatus................................................................................... 7
3.2
Arvot ja toimintaperiaatteet ........................................................................................................ 8
4 RISKINHALLINTA ............................................................................................................................... 10
4.1
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat .......................................................................... 10
4.2
Riskinhallinnan työnjako .......................................................................................................... 10
4.3
Riskien tunnistaminen .............................................................................................................. 11
4.4
Riskien käsitteleminen ............................................................................................................. 11
4.4.1
Riskien käsitteleminen Rudolfin palvelutalossa ................................................................. 12
4.5
Korjaavat toimenpiteet ............................................................................................................. 12
4.6
Muutoksista tiedottaminen ....................................................................................................... 12
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET .................................................................................................. 13
5.1
Palvelutarpeen arviointi............................................................................................................ 13
5.2
Hoito- ja/tai palvelusuunnitelma ............................................................................................... 13
5.3
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ................................................................................... 14
5.4
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet .................................................................... 14
5.5
Asiakkaan kohtelu.................................................................................................................... 14
5.5.1
Asiakkaan kohtelu Rudolfin palvelutalossa ....................................................................... 15
5.6
Asiakkaan osallisuus................................................................................................................ 15
5.6.1
Asiakkaan osallisuus Rudolfin palvelutalossa ................................................................... 15
5.7
Palautteen kerääminen ............................................................................................................ 15
5.7.1
Palautteen kerääminen Rudolfin palvelutalossa ................................................................ 16
5.8
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä ........................................................... 16
5.8.1
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Rudolfin palvelutalossa ............... 16
6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA ............................................................................................................. 16
6.1
Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies ......................................................................................... 16
6.2
Neuvontanumerot .................................................................................................................... 17
6.3
Helsingin neuvontapalvelu Virka-info ....................................................................................... 18
6.4
Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely ............................................... 18
7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA ........................................................................................... 20
7.1
Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta ...................................................................... 20
7.2
Ravitsemus .............................................................................................................................. 20
7.2.1
Rudolfin palvelutalon asiakkaiden ravitsemus ................................................................... 20
7.3
Hygieniakäytännöt ................................................................................................................... 21
7.4
Terveyden- ja sairaanhoito....................................................................................................... 21
7.4.1
Rudolfin palvelutalon asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito ........................................... 22
7.5
Lääkehoito ............................................................................................................................... 22
7.6
Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa............................................................................. 22
7.7
Alihankintana tuotetut palvelut ................................................................................................. 23
8 ASIAKASTURVALLISUUS .................................................................................................................. 24
8.1
Asiakasturvallisuuden parantaminen ja yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa 24
Sivu 2/31
9 HENKILÖSTÖ ..................................................................................................................................... 26
9.1
Henkilöstön määrä ja rakenne ................................................................................................. 26
9.1.1
Rudolfin palvelutalon henkilöstön määrä ja rakenne ......................................................... 26
9.2
Yksikön sijaisten käytön periaatteet ......................................................................................... 26
9.3
Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen ................................................................ 26
9.4
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ......................................................................................... 27
10 TOIMITILAT ...................................................................................................................................... 27
10.1 Rudolfin palvelutalon tilojen kuvaus ......................................................................................... 27
10.2 Tilojen käytön periaatteet ......................................................................................................... 28
10.3 Yksikön siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt ................................................................................ 28
10.3.1 Rudolfin palvelutalon siivous ja pyykkihuolto ..................................................................... 28
10.4 Teknologiset ratkaisut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja kutsulaitteet............................... 28
10.4.1 Rudolfin palvelutalon teknologiset ratkaisut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja
kutsulaitteet..................................................................................................................................... 28
10.5 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto ......................... 29
10.6 Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto .................................................................. 29
10.7 Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot .................. 29
10.7.1 Rudolfin palvelutalon terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja
yhteystiedot..................................................................................................................................... 29
11 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY ............................................................................... 30
11.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö........................................ 30
11.2 Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja perehdytys ...................................... 30
11.3 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste ........................................................................... 30
11.4 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot ................................................................................. 31
12 OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ...................................................................... 31
Sivu 3/31
ESIPUHE
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns.
vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Tämän lain 23 § koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä 1.1.2015 alkaen. Huhtikuun alussa 2015
voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 47 § mukaan myös sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti
nähtävänä.
Tämä on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston
yhteinen omavalvontasuunnitelma, joka koskee palvelukeskustoimintaa, päivätoimintaa, kotihoitoa, lyhytja pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa monipuolisissa palvelukeskuksissa ja palvelutaloissa sekä
alle 65-vuotiaiden monisairaiden asumispalveluja.
Osaston yhteinen omavalvontasuunnitelma ja toimintayksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat ovat
saatavissa Helsingin kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi) ja osaston yksiköiden toimitiloissa esim. ilmoitustaululla. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoitokansioihin liitetään tiedote omavalvontasuunnitelmasta ja henkilökunnalta voi pyytää oman kappaleen nähtäväksi.
Omavalvontasuunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista
seurataan vuosittain.
Juha Jolkkonen
osastopäällikkö
sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Sivu 4/31
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palveluntuottaja
Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut –osasto
Toimintayksikön nimi
Toimintayksikön sijaintikunta
Helsinki
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut –osasto
Eteläinen, keskinen, läntinen, lounainen, pohjoinen, kaakkoinen ja itäinen kotihoitoyksikkö järjestävät
kotihoitoa kuukausittain noin 6800 säännöllisen kotihoidon asiakkaalle (vuoden aikana yhteensä noin
9100 asiakasta) ja noin 2100 tukipalvelun asiakkaalle.
Palvelukeskustoimintaa tarjotaan 13 palvelukeskuksessa ja yhdessä virkistyskeskuksessa. Lisäksi kesäisin tarjotaan palvelukeskustoimintaa Pihlajasaaressa.
Päivätoimintaa järjestetään kaupungin 19 omassa yksikössä, joissa on 276 paikkaa.
Lyhyt- ja pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa on kaupungin 4 laitoshoidon yksikössä ja 18 tehostetun palveluasumisen yksikössä, joissa on yhteensä 2539 hoitopaikkaa. Alle 65-vuotiaille monisairaille
on neljässä omassa asumispalveluyksikössä yhteensä 164 asumispaikkaa.
Lisäksi sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut ostaa iäkkäille henkilöille päivätoimintaa, ympärivuorokautista palveluasumista, kotihoidon tukipalveluja sekä jonkin verran laitoshoitoa ja kotihoitoa. Lisäksi
alle 65-vuotiaille monisairaille henkilöille ostetaan jonkin verran asumispalveluja. Ostopalveluyksiköt
tekevät omat omavalvontasuunnitelmansa, jotka löytyvät yksiköistä ja jatkossa myös niiden omilta verkkosivuilta.
1.1
Rudolfin palvelutaloa koskevat tiedot
Toimintayksikön katuosoite
Rudolfintie 17-19
Postinumero
00870
Postitoimipaikka
Helsinki
Toimintayksikön vastaava esimies
Mia Rosenström
Puhelin
09-31056331
Sähköposti
mia.rosenströ[email protected]
Sivu 5/31
2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
2.1
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Käytössä on iäkkäiden henkilöiden kotihoidon, ympärivuorokautisen hoidon, päivätoiminnan ja palvelukeskustoiminnan sekä alle 65-vuotiaiden monisairaiden henkilöiden asumispalvelun yhteinen omavalvontasuunnitelma, jota kotihoitoyksiköt, palvelutalot ja monipuoliset palvelukeskukset täydentävät omilla
tiedoillaan ja tarvittaessa myös tarkemmilla toimintakäytäntöjensä kuvauksilla.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut –osaston omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta
vastaavan henkilön yhteystiedot
Osastopäällikkö Juha Jolkkonen
[email protected]
PL 6000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
2.1.1
Rudolfin palvelutalon omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön
yhteystiedot
Mia Rosenström, mia.rosenströ[email protected], 09-31056331
2.2
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelmat päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston suunnittelijat ja
asiantuntijat tarkistavat ja tarvittaessa päivittävät vuosittain 31.3. mennessä osaston yhteisen omavalvontasuunnitelmapohjan, jonka pohjalta toimintayksiköt päivittävät omat suunnitelmansa 31.5. mennessä.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista seurataan vuosittain vuoden 2015 aikana tarkemmin määriteltävien seurantaindikaattoreiden
avulla.
2.3
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä palvelutaloissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, asumispalveluyksiköissä ja Kampin palvelukeskuksessa asiakastiloissa olevalla ilmoitustaululla siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.
Kotihoidon omavalvontasuunnitelma on asiakkaiden ja hänen lähipiirinsä saatavilla kotihoidon toimipaikoissa. Jokaiselle asiakkaalle annetaan kotihoitokansion väliin tiedote, jossa kerrotaan missä omavalvontasuunnitelma on saatavissa.
Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/sote sekä
toimintayksikköjen omilla verkkosivuilla.
Sivu 6/31
3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
3.1
Toiminta-ajatus
Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista
turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena
on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa
ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan.
Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston toimintayksiköt tukevat ikääntyneiden ihmisten kotona
asumista ja järjestävät iäkkäille henkilöille hoitoa ja huolenpitoa ensisijaisesti hänen kotiinsa. Kotona
asumista tuetaan mm. palvelukeskuksien toiminnan, päivätoiminnan, omaishoidon tuen ja kotihoidon
avulla.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston toimintayksikköjen toiminta-ajatuksena on asiakkaan
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien hoito. Keskeistä on asiakkaan itsenäisen selviytymisen ja omatoimisuuden vahvistaminen
kannustamalla ja tukemalla iäkästä henkilöä käyttämään omia voimavarojaan.
Kotihoidon perustehtävänä on järjestää iäkkäiden henkilöiden, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18vuotiaiden vammaisten terveydentilan ja toimintakyvyn tuki ja sairauksien hoito sekä palvelut niin, että
eläminen kotona turvallisesti on mahdollista. Kotihoito vastaa myös kotihoidon tukipalvelujen järjestämisestä.
Palvelukeskukset ovat matalan kynnyksen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen paikkoja, jotka on tarkoitettu ikääntyneille ja työttömille helsinkiläisille. Palvelukeskuksissa toimintaa järjestävät oman henkilökunnan lisäksi muun muassa asiakkaat itse, vapaaehtoiset, muut kaupungin toimijat, järjestöt ja seurakunnat. Palvelukeskukset tarjoavat toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ne toimivat asiakkaiden
omia voimavaroja hyödyntäen ja heidän aktiivisuuttaan ja osallisuuttaan vahvistaen.
Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään kotona asuvien
iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Päivätoiminnan tavoitteena
on tukea ensisijaisesti muistisairaiden asiakkaiden ja/tai omaishoidettavien kotona asumista, ylläpitää
omatoimisuutta ja itsenäistä tai tuettua selviytymistä kotioloissa ja tukea omaishoitajien jaksamista.
Iäkkäille henkilöille, jotka eivät enää selviydy omassa kodissaan, järjestetään ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa ryhmäkodeissa tai palveluasunnoissa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön turvallisen
hoidon kannalta perusteltua. Hoiva ja huolenpito perustuvat yksilölliseen, asiakkaan tarpeista lähtevään
hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Alle 65-vuotiaiden monisairaiden asiakkaiden pitkäaikainen, ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen järjestetään omissa asumispalveluyksiköissään sekä ostopalveluna.
3.1.1
Rudolfin palvelutalon toiminta-ajatus
Rudolfin palvelutalo tarjoaa tehostettua palveluasumista ja ryhmäkotiasumista henkilöille, jotka eivät
enää pärjää omissa kodeissaan. Toiminta-ajatuksena on asukaslähtöisyys, kuntouttava työote ja yhteisöllisyys. Asumisen tavoitteena on tukea asukasta elämään yksilöllistä ja laadukasta elämää.
Sivu 7/31
3.2
Arvot ja toimintaperiaatteet
Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö noudattaa Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan Helsingin kaupungin arvoja sekä kaupungin eettisiä periaatteita. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organisaatiokulttuuria, joka tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa ja käyttäytymisessä.
Helsingin kaupungin arvot ovat







Asukaslähtöisyys
Ekologisuus
Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus
Taloudellisuus
Turvallisuus
Osallisuus ja osallistuminen
Yrittäjämielisyys
Sosiaali- ja terveysvirastossa arvot tarkoittavat
Asukaslähtöisyys
• Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja
osaamiseen perustuen
• Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta
• Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä
yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa
• Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee
• Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan
• Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta
• Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen
• Toimintaamme ohjaa periaate ”Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa?”
Ekologisuus
• Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkäjänteisesti haittoja ennalta ehkäisten
• Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä
• Säästämme luontoa ja luonnonvaroja
• Toimintaamme kuvaa periaate ”Huolehdimme työpaikastamme kuin kodistamme”
Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus
• Jaamme käytettävissä olevat voimavarat väestön tarpeet huomioon ottaen.
• Kohdennamme voimavarat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen
• Heitteille ei jätetä ketään
• Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti
• Toimintaamme ohjaa periaate ”Kaikki toimemme rakentavat luottamusta”
Taloudellisuus
• Toimimme tuloksellisesti, tuotamme tai järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti
• Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkaiden kokemusten perusteella
Sivu 8/31
• Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin
• Toimintaamme ohjaa periaate ”Isännätöntä rahaa ei ole”
Turvallisuus
• Tarjoamiimme sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan luottaa kaikissa olosuhteissa, myös kriisitilanteissa
• Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin
• Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä
• Käyttämämme tilat, laitteet, tarvikkeet, hoitomenetelmät ja hoito ovat asianmukaisia ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti
• Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta.
• Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi
• Toimintaamme ohjaa periaate: ”Ennakoimme ja huolehdimme”
Osallisuus ja osallistuminen
• Kuulemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä erityisesti palveluja tarvitsevia kaupunkilaisia
• Helsinkiläisten aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan sähköisillä ja vuorovaikutuksellisilla menetelmillä
• Helsinkiläinen on oman terveystietonsa omistaja
• Toimintaamme ohjaa periaate: ”Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia”
Yrittäjämielisyys
• Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkaistaan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaamiseen
• Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta
• Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme palveluja
• Toimintamme kehittämistä ohjaa ”Intohimo parempaan”
Sivu 9/31
4 RISKINHALLINTA
4.1
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelman1 mukaan viraston ja toimintayksiköiden johdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huolehdittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen
ja laadukkaan hoidon.
Iäkkäiden henkilöiden kotihoidon, palvelukeskustoiminnan, päivätoiminnan ja ympärivuorokautisen hoidon sekä alle 65-vuotiaiden monisairaiden asumispalvelujen omavalvonta perustuu riskinhallintaan,
jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskinhallinnassa
laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu
myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä
toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.
Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.
4.2
Riskinhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön
luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden
palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi
ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysviraston turvallisuustoiminta on kokonaisuus, jolla pyritään turvaamaan viraston
mahdollisimman häiriötön perustehtävän toteuttaminen ja palvelutuotanto niin arkipäivässä ja normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Turvallisuustyötä johtaa virastopäällikkö ja linjajohto
sosiaali- ja terveystoimen johtosäännössä2 määritellyllä tavalla.
Turvallisuuden hallinta on osa organisaation kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Kaupungin riskienhallintaohje3 määrittelee vastuut ja menettelytavat riskienhallinnan toteuttamisessa. Viraston oma ohjeistus4
kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysviraston turvallisuustoiminnan kokonaisuuden.
Sosiaali- ja terveysviraston kaikissa toimipisteissä laaditaan kokonaisvaltaiset, vuosittain tarkistettavat
turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joissa käsitellään henkilökunnan, asiakkaiden, potilaiden ja kiinteistön turvallisuuteen riskienarvioinnin perusteella vaikuttavat uhkatekijät ja varautumistoimenpiteet
näiden varalle. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sisältävät pelastuslain ja työturvallisuuslain edellyttämät vaatimat asiat. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita ennaltaehkäistään,
miten niihin varaudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan.
1
Sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma 17.6.2014
Kaupunginhallitus 6.6.2012, 202§
3
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Helsingin kaupunkikonsernissa 10.10.2011, khs 14.11.2011, 1022§
4
Pysyväisohje Henkilö-, toimitila- ja rikosturvallisuuden yleisohje PYSY071 28.2.2014
2
Sivu 10/31
Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan.
Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvioida niiden terveydellinen merkitys.
4.3
Riskien tunnistaminen
Sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelmassa määritellään kuinka potilasturvallisuutta
edistetään ja korjataan virastotasolla lääkehoito-osaamisen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan,
potilaan eristämisen ja liikkumisen rajoittamisen, hoidon dokumentoinnin, osto- ja tukipalvelujen, alueellisen yhteistyön ja fyysisen ympäristön osalta.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon lääkehoitosuunnitelmat sisältävät lääkehoidon riskien tunnistamisen menettelytavat ja vastuut. Lääkehoidon turvallista toteuttamista ohjaa viraston oma ohjeistus
lääkkeiden turvallisesta säilyttämisestä1.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden rahavarojen käsittelyä ja siinä mahdollisesti ilmenevien riskien tunnistamista ohjataan viraston omassa ohjeessa2.
Kotihoidon asiakkaiden kotien fyysisen ympäristön riskejä kartoitetaan kotihoidon tiedonkeruulomakkeella palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja riskejä päivitetään asiakkaan vointia seuraamalla (esim.
RAI-arviointilomake). Hoitajat arvioivat asiakkaiden kotien turvallisuutta arviointikäynneillä ja tarvittaessa
pyytävät fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynnille. Fysioterapeutti ja/tai toimintaterapeutti arvioivat asiakkaan apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarvetta.
Lisäksi kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden riskejä on tunnistettu Avainten luovuttaminen, ja avainten palauttaminen -lomakkeessa ja Turvaohjeita kotihoidon työntekijöille 6.4.2011 ohjeessa, joka päivitetään vuoden 2015 aikana.
Kotihoito on yhteistyötä asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Kotihoidon toteuttamisen pelisäännöt lomakkeessa sekä kotihoito että kotihoidon asiakas/lähipiiri sitoutuvat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta kotihoito voi toteutua turvallisesti sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta.
Palvelukeskuksissa luovutetaan tiloja muiden toimijoiden käyttöön säännöllisesti. Koska tiloissa on ajoittain yhtä aikaa hyvin runsaasti väkeä, palvelukeskuksissa seurataan tilannetta, että turvallisuusmääräykset toteutuvat.
Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Asiakkaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta.
Työsuojelupakkiin tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja
väkivaltatilanteista.
4.4
Riskien käsitteleminen
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta
työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön.
Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa
omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta
tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
1
Pysyväisohje Lääkkeiden turvallinen säilyttäminen sosiaali- ja terveysviraston toimipisteissä PYSY055 24.1.2014.
Pysyväisohje Asiakkaiden ja potilaiden omien rahavarojen ja muun omaisuuden käsittely sosiaali- ja terveysvirastossa
PYSY078 16.4.2014.
2
Sivu 11/31
Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. Haipro ja
Työsuojelupakki ovat välineitä suunnitelman seurannan toteuttamisessa. HaiPro-ilmoitusten käsittely ja
seuranta on tarkemmin kuvattu Potilasturvallisuussuunnitelman liitteessä 3 HaiPro-ilmoitusten käsittely
sosiaali- ja terveysvirastossa. HaiPron ja Työsuojelupakin ilmoitusten käsittely- ja seurantaprosessia
tullaan yhdenmukaistamaan yhteistyössä työsuojelun kanssa.
4.4.1
Riskien käsitteleminen Rudolfin palvelutalossa
Rudolfin palvelutalossa on jokaisessa yksikössä omat yhteistoiminta- ja turvallisuusvastaavat. Palvelutalolla on myös oma turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Esimiesten ja turvallisuus- ja pelastusvastaavien kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia. Haiprot käsitellään kaksi kertaa vuodessa esimieskokouksessa. Kaikki havaitut turvallisuuspoikkeamat kirjataan Työsuojelupakki- ja Pakki-järjestelmään ja
käsitellään heti. Riskien hallinta on osa uuden työntekijän perehdytysohjelmaa.
4.5
Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden
syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista
toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
HaiPro-järjestelmässä toimenpiteet kirjataan kohtaan Kuvaus toimenpiteiden toteuttamisesta. Haittatapahtumista kootaan tiedot säännöllisesti osastopäällikölle.
4.6
Muutoksista tiedottaminen
Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille.
Sivu 12/31
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
5.1
Palvelutarpeen arviointi
Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä
tai laillisen edustajansa kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä. Palvelutarpeen arviointia säädellään mm. vanhuspalvelulaissa1 ja sosiaalihuoltolaissa2.
Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa
otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten
terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.
Kotihoidon asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan kotihoidossa kehitetyn tiedonkeruulomakkeen, muistitestin MMSE:n ja toimintakyvyn arviointiin kehitettyjen RaVan ja RAI3-järjestelmän avulla. Myös asiakkaan arkea kuvaavaa tietoa keräävää Luotain-tehtäväkirjaa voidaan käyttää tiedonkeruussa.
Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa asiakkaiden palvelutarvetta arvioidaan RAIjärjestelmän avulla. Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden palveluntarvetta arvioidaan
RAI-järjestelmän mukaan arviointija kuntoutusjaksoilla ja tarvittaessa myös lyhytaikaishoidon jaksoilla.
Syksystä 2015 alkaen otetaan vähitellen käyttöön iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointiin myös
sosiaalisen tilanteen huomioiva portaittainen arviointimenetelmä Sosiaaliporras-RAI.
5.2
Hoito- ja/tai palvelusuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa ja palvelua koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja
toimintakyvylleen asetetut tavoitteet. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille nimetään
vastuuhoitaja4, joka huolehtii siitä, että suunnitelma tehdään voimavaralähtöisesti ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden yhteistyössä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa. Suunnitelma tehdään tarvittaessa moniammatillisesti. Asiakkaan omat toiveet, tottumukset ja näkemykset otetaan huomioon hoidon
suunnittelussa ja kirjataan asiakkaan suunnitelmaan. Kotihoidon asiakkaan suunnitelmassa sovitaan
myös mitä asiakas itse ja hänen lähipiirinsä tekevät suunnitelman toteutumiseksi.
Suunnitelman avulla seurataan asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvia muutoksia. Suunnitelma päivitetään noudattaen sovittuja määräaikoja tai asiakkaan toimintakyvyn/avun tarpeen/voinnin olennaisesti
muuttuessa.
1
Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
980/2012, 15§ velvoittaa kunnan selvittämään iäkkään henkilön palvelutarpeet. Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.
2
Sosiaalihuoltolain 1301/2014, 40a§ edellyttää palvelutarpeen arviointia 75 vuotta täyttäneelle sekä vammaisetuuksista annetun lain 9§:n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavalle, jos asiakas itse, viranomainen tai omainen sitä toivoo ja henkilö
itse on siihen suostuvainen. Arviointi tulee toteuttaa kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muulloin seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.
3
Asiakkaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveydentilan arviointiin käytetään RAIjärjestelmää (Resident Assessment Instrument=asiakkaan arviointiväline), joka on asiakkaan hoidon tarpeen ja laadun arviointija seurantajärjestelmä. Se pohjautuu kunkin asiakkaan toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin.
4
Toimintaohjeet: Vastuuhoitajuus kotihoidossa 14.12.2011 ja Vastuuhoitajana ympärivuorokautisessa hoidossa 28.10.2011.
Sivu 13/31
Suunnitelma tehdään RAI-järjestelmän1 tietoja apuna käyttäen niissä yksiköissä, joissa RAI-järjestelmä
on käytössä. Tiedot vastuuhoitajasta ja suunnitelman toteutumisesta kirjataan asiakastietojärjestelmään2.
Vastuuhoitaja vastaa asiakkaansa hoidon suunnittelusta ja toteutumisesta yhdessä moniammatillisen
tiimin kanssa. Tukena ovat erilaiset koulutukset mm. kirjaamisesta, vastuuhoitajana toimimisesta, RAIarviointijärjestelmän käytöstä sekä osaston hoitotyön asiantuntijat ja toimintayksikön RAI- ja kirjaamisyhdyshenkilöt.
Yksikön esimies seuraa ja ohjaa hoitotyön toteutumista omassa yksikössään.
5.3
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen
vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja
yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja
toteuttamiseen.
Laatimalla hoitotahdon asiakas voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen elämänarvojaan ja että
mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa. Hoitotahdon laatiminen mahdollisimman
ajoissa edistää itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
5.4
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet
Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on
aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset voimassaolevan
ohjeistuksen3 mukaisesti. Mahdolliset rajoitustoimenpiteet toteutetaan lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen.
Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevaa ohjeistusta päivitetään Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja
potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä -lain
voimaantulon yhteydessä.
5.5
Asiakkaan kohtelu
Asiakkaiden kohtelu pohjautuu kaupungin arvoihin4 ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin5 6. Nämä
käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä toimintayksikön johtajaan tai kääntyä sosiaali1
RAI-järjestelmästä saadaan monipuolisesti tietoa mm. asiakkaan fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosiaalisesta
toimintakyvystä, ravitsemustilasta ja mahdollisesta kivusta. Vähintään puolivuosittain arvioitavien tietojen perusteella voidaan
seurata asiakkaan toimintakyvyn ja tilanteen muutosta.
2
Lisäohjeita on kirjaamisen sisällöllisissä ohjeissa sekä RAI ja hoidon suunnitteluprosessi -kuvauksessa.
3
Asukkaiden fyysinen rajoittaminen vanhusten palvelujen vastuualueella –ohje 31.12.2010.
4
Arvot on käsitelty kohdassa 2.2
5
Vanhuspalvelulaki 980/2012, 14§: Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin,
että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
6
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4§: Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta
laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan
loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Sivu 14/31
tai potilasasiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa.
Yksikössä kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen
asiakasta kohtaan1.
5.5.1
Asiakkaan kohtelu Rudolfin palvelutalossa
Rudolfin palvelutalossa vastuuhoitajan työtehtäviin kuuluu myös omaisten kanssa tehtävä yhteistyö,
hoidon suunnittelun ja organisoinnin lisäksi. Asiakaslähtöisyys on yksi keskeisimmistä arvoista. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta, valinnan vapautta ja osallisuutta kunnioitetaan. Käytössämme on Helsingin kaupungin ohjeet kaltoinkohteluun puuttumisesta.
5.6
Asiakkaan osallisuus
Asiakkailla on mahdollisuus osallistua hoidon ja palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta
talon työntekijöille ja esimiehille sekä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, joissa toimintaa käsitellään.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä pidetään kuukausittain jokaisella osastolla, ryhmäkodissa tai
tiimissä kokoontuvia yhteisökokouksia. Koko talon yhteisiä tilaisuuksia ovat mm. asukasneuvosto tai
asukastoimikunta nimellä järjestettävät kokoukset, joissa asiakkaat voivat osallistua yksikön toiminnan
ja laadun kehittämiseen. Lisäksi järjestetään omaisten iltoja, joissa yhteisiä asioita käsitellään. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta ja palvelujen kehittäminen otetaan näiden yhteisökokouksien
säännöllisesti käsiteltäviin asioihin.
Palvelukeskuksissa valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan asiakasneuvostot, asiakasneuvostojen yhteistyöelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Asiakasneuvostot ja yhteistoimintaryhmä toimivat yhteistyössä henkilöstön kanssa. Asiakkaita kannustetaan aloitteellisuuteen, asiakkaiden aloitteista ja palautteista informoidaan erilaisin keinoin mm. järjestämällä avoimia keskustelutilaisuuksia.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon palveluihin kehitetään vuoden 2015 aikana toimintamalli,
joissa asiakkaat, omaiset ja työntekijät säännöllisesti arvioivat yhdessä palvelujen laatua ja riittävyyttä ja
antavat niistä palautetta johdolle.
5.6.1
Asiakkaan osallisuus Rudolfin palvelutalossa
Palvelutalo Rudolfissa asiakkaan osallisuutta tuetaan arjessa kysymällä asukkaiden mielipiteitä ja ottamalla toiveet huomioon toimintaa suunniteltaessa. Tämän lisäksi pidetään yhteisökokouksia, joissa päätetään yhteisistä asioista.
5.7
Palautteen kerääminen
Asiakaspalautetta saadaan mm. hoidon, asiakastapaamisten ja kotihoidon asiakaskäyntien yhteydessä.
Lisäksi spontaania asiakaspalautetta tulee työntekijöille ja esimiehille puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse. Palautetta saadaan asiakkailta ja heidän omaisiltaan myös yksikköjen asiakaspalautelaatikoihin
jätettyjen viestien sekä kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta. Palvelukeskuksissa asiakkaat
antavat runsaasti palautetta suoraan henkilökunnalle mm. ryhmätoimintojen yhteydessä.
Palautetta kerätään säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Sosiaali- ja terveysviraston yhteinen
asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin joulukuussa 2014 palvelukeskustoiminnan, päivätoiminnan, alle
65-vuotiaiden monisairaiden asumispalvelujen ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Kotihoidossa
toteutettiin erillinen asiakastyytyväisyyskysely helmikuussa 2015.
1
Vanhusten kaltoinkohteluun puuttuminen vanhainkodeissa ja palvelutaloissa –ohje 12.9.2011.
Sivu 15/31
Lisäksi ulkopuoliset palveluntuottajat kuten Palmia ja Heka Helsingin kaupungin erityisasunnot Oy (ent.
Palveluasunnot Oy) tekevät omia asiakastyytyväisyyskyselyjä esim. aterioista
5.7.1
Palautteen kerääminen Rudolfin palvelutalossa
Rudolfin palvelutalossa on palautelaatikko A-talon toimiston edessä.
5.8
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön ja tarvittavien palveluntuottajien kanssa. Palvelukeskuksissa palautteet käydään läpi myös asiakkaiden kanssa. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Kyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteista saatua tietoa
käsitellään työyksiköissä ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Palautetietoa käytetään myös
koulutustarpeita arvioitaessa.
5.8.1
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Rudolfin palvelutalossa
Rudolfin palvelutalossa palautetta on kerätty asukaskyselyillä ja palautteiden perusteella toimintaa kehitetään asukaslähtöisesti.
6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA
Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii asiakkaiden neuvonnassa apuna potilasasiamies ja sosiaaliasiamies. Kotihoidon palveluissa toimii potilasasiamies ja sosiaalihuollon palveluissa (päivä- ja palvelukeskustoiminta, alle 65-vuotiaiden asumispalvelut sekä ympärivuorokautinen hoito) sosiaaliasiamies.
Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat asiakkaita ja heidän omaisiaan heitä askarruttavissa asioissa. Ensisijaisesti ongelmallista asiaa kannattaa selvittää ensin omassa hoitopaikassa asiakasta hoitaneen työntekijän ja hoitopaikan esimiehen kanssa. Jos asia ei näin selviä, voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen tai sosiaaliasiamieheen. Tarvittavat yhteystiedot on saatavilla myös kyseisestä hoitopaikasta.
6.1
Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies
Sosiaaliasiamies
 neuvoo asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
1
 avustaa muistutuksen teossa
 tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
 seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain
kunnanhallitukselle.
Kun asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi julkisessa tai yksityisessä sosiaalihuollossa tai tarvitsee
neuvoja oikeuksistaan, hän voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen.
Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia.
Sosiaaliasiamieheen voivat olla yhteydessä myös asiakkaiden omaiset ja läheiset, muut kuntalaiset ja
sosiaalihuollon asiakkaiden asioissa toimivat yhteistyötahot.
Sosiaaliasiamiesten yhteystiedot
 ma klo 13–15, ti ja to klo 10–12
 puh. 09 310 43365
Postiosoite, PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki
1
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23§
Sivu 16/31
Käyntiosoite, Toinen linja 4 A
Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies(at)hel.fi
Sähköpostitse lähetetyt viestit eivät kulje tietoverkossa suojatussa muodossa, joten salassa pidettävien
tietojen tietoturva voi vaarantua. Yhteydenottaja lähettää sähköpostin omalla vastuullaan. Sosiaaliasiamies ei voi lähettää salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse. Sosiaaliasiamies ottaa asiakkaaseen
pääsääntöisesti yhteyttä puhelimitse tai postitse. Mikäli yhteydenottaja päättää lähestyä sähköpostitse,
tulee sähköpostiviestissä olla lähettäjän yhteystiedot. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia
etukäteen.
Sosiaalihuoltolain mukaan tehdystä päätöksestä valittaminen
Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyjen päätösten, sekä myönteisten että kielteisten päätösten, mukana
tulee ohjeet muutoksenhakuun. Sosiaalihuoltolain perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea
muutosta päätöksen mukana tulleiden ohjeiden mukaan. Ohjeissa kerrotaan muutoksenhaun muoto ja
määräajat, joita on ehdottomasti noudatettava tai muutoin muutoksenhaun mahdollisuus raukeaa. Lisätietoja muutoksenhausta voi kysyä päätöksen tehneestä yksiköstä tai sosiaaliasiamieheltä.
Potilasasiamies
 neuvoo sosiaali- ja terveysviraston toimintaan liittyvissä asioissa
 neuvoo ja ohjaa potilasta, omaisia sekä henkilökuntaa ns. potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa1
 neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä, potilasvahinkoasioiden käsittelemisessä
ja vahingonkorvausasioissa
 toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
 tiedottaa potilaan oikeuksista.
Potilasasiamies ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon.
Toimintaohjeet ongelmatilanteissa
Potilasasiamiehet neuvovat potilaita ja omaisia toimimaan ongelmatilanteissa seuraavasti:
 Asiaa selvitetään ensin omassa hoitopaikassa hoitaneen lääkärin, hoitajan tai muun asioita hoitaneen henkilön kanssa.
 Jos asia ei näin selviä, otetaan yhteyttä hoitopaikan ylilääkäriin, ylihoitajaan tai muuhun esimieheen.
Tarvittavat yhteystiedot saa kyseisestä hoitopaikasta.
 Ottakaa tämän jälkeen tarvittaessa yhteys potilasasiamieheen.
Potilasasiamiesten yhteystiedot
Puhelinneuvonta: ma-to kello 8.30–11.00 Puhelinnumero (09) 310 43355
• Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee sopia aina etukäteen
• Postiosoite: PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki
• Sähköpostiosoite: potilasasiamies(at)hel.fi
Potilasasiamiesten käytössä ei ole suojattua (salattua) sähköpostia. Jos tiedustelu sisältää arkaluonteista tietoa (esim. terveydentilatiedot), tiedustelun lähettämistä ei suositella sähköpostitse, koska salaamattoman sähköpostin tietoturva on heikko.
Potilasasiamiehen yhteystiedot ovat jokaisen säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotona hoitokansiossa.
6.2
Neuvontanumerot
Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukeskuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.
1
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
Sivu 17/31
Helsingin sosiaalipäivystys puh. 020 696 006. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys on päivystävä
sosiaaliviranomainen.
Helsingin kriisipäivystys puh. 09 310 44222 antaa keskusteluapua ja tukea äkillisissä kriisitilanteissa
ympäri vuorokauden.
Terveyspalvelujen neuvonta on keskitetty kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina toimivaan puhelinpalveluun numerossa 09-310 10023. Terveyspalvelujen neuvontaa saa myös jokaisesta
terveydenhuollon toimipaikasta aukioloaikoina.
Kaupungin verkkosivut http://www.hel.fi/www/helsinki/fi tarjoavat tietoa Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista.
6.3
Helsingin neuvontapalvelu Virka-info
Virka-info on Helsingin kaupungin yleisneuvontapiste kaupungintalolla. Se palvelee kaikkia helsinkiläisiä. Lisäksi Virka-info tarjoaa erityisneuvontaa maahanmuuttoasioissa.
Virka-info palvelee monipuolisesti
Palveluneuvojat opastavat ja neuvovat Helsingin kaupunkia ja sen palveluja koskevissa kysymyksissä.
Virka-infosta myös saat tietoa elämästä Suomessa kun muuttaa ulkomailta Helsinkiin: esimerkiksi oleskeluluvista, Suomen kansalaisuudesta, EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja perusasiat
suomalaisesta sosiaaliturvasta. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi Virka-info palvelee mm. englanniksi,
venäjäksi, arabiaksi, ranskaksi, kiinaksi, berberiksi, kurdiksi, somaliksi, turkiksi, dariksi ja persiaksi (farsi) sekä bulgariaksi. Virka-info on maahanmuuttoviraston, Helsingin maistraatin ja poliisin yhteispalvelupiste.
Virka-infon hyllyillä on laaja valikoima Helsinki-aiheisia esitteitä ja tietoa opiskelusta ja suomen kielen
kursseista. Asiakkaiden käytössä on kuusi tietokonetta sekä wlan-yhteys. Lehtinurkkauksessa on mahdollisuus lukea sanomalehtiä ja aikakauslehtiä suuresta valikoimasta tieteen ja taiteen sekä viihteen
saralta.
Ota yhteyttä!
 tule käymään Virka-infossa kaupungintalolla, Sofiankatu 1/Pohjoisesplanadi 11–13, (ma–pe 9–
19, la–su 10–16)
 soita Virka-infoon, puhelin (09) 310 11 111 (ma-pe 9–15)
 lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected]
 lähetä verkkosivuilla kysymys tai palautetta http://www.hel.fi/palaute.
Tarvitsemansa tiedot voi myös hakea kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.hel.fi (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi) tai muilla kielillä Infopankista.
6.4
Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikössä
tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon tosiasialliseen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohteSivu 18/31
lunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Muistutus tehdään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle
viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen, eikä sen tekeminen rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä on erikseen säädetty. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille tai esimerkiksi muille kunnan viranomaisille.
Potilaslain 10§:n mukaan ”jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta
saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, on potilasta neuvottava, miten
asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä”. Neuvontaa potilasvahinkoasioissa annetaan muulloinkin kuin muistutuksen yhteydessä.
Pysyväisohjeessa1 määritellään menettelytavat vahinkoa ja vahingonkorvausta koskevissa asioissa,
jotka sisältyvät vahingonkorvauslakiin. Tämän lain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveysvirastossa asiakkaille/potilaille, heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveysviraston tai toisen kaupungin viraston
henkilökunnalle, toiselle virastolle ym. sosiaali- ja terveysviraston toiminnassa aiheutuneet vahingot.
Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on
pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.
Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukautta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeissa2 on määritelty toimintatavat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan.
Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osastolla seurataan säännöllisesti
muistutusten, kanteluiden sekä muiden valvontapäätösten määrää ja sisältöä. Toimintaa kehitetään
saadun palautteen perusteella.
1
2
Pysyväisohje Vahinkoa ja vahingon korvaamista koskevat ohjeet PYSY032 29.10.2013
Pysyväisohje Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin PYSY038 1.5.2014
Sivu 19/31
7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
7.1
Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta
Asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Asiakkaan vastuuhoitaja arvioi asiakkaan ja muiden hoitoon osallistuvien työntekijöiden kanssa asiakkaan hoitotyön suunnitelman tavoitteiden toteutumista 3 kk välein tai asiakkaan voinnin oleellisesti muuttuessa.
Kotihoidon, pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon sekä lyhytaikaisen arviointija kuntoutusjakson
asiakkaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveydentilan arviointiin
käytetään RAI-järjestelmää1. Vastuuhoitaja tekee RAI-arvioinnin yhdessä monialaisen tiimin kanssa
asiakkaan tullessa hoidon piiriin, aina voinnin oleellisesti muuttuessa ja vähintään puolivuosittain. RAIarvioinnin tietoja käytetään asiakkaan yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Kotihoidossa on käytössä myös arkiliikkumisen tukemista ohjaava Liikkumissopimus-toimintatapa.
Palvelukeskustoiminnalla tuetaan ikäihmisten kotona asumista monin keinoin mm. tuetulla ryhmätoiminnalla, sosiaali- ja terveysneuvonnalla sekä monipuolisella liikuntatarjonnalla. Oman henkilökunnan
työpanosta kohdennetaan erityistä tukea vaativiin asiakkaisiin.
7.2
Ravitsemus
Asiakkaiden ravitsemuksessa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2010 julkaisemia suosituksia2 ja niihin perustuvia oppaita3.
Asiakkaan ravitsemustilaa arvioidaan säännöllisesti, vähintään kolmen kuukauden välein hoitosuunnitelman tarkistuksen yhteydessä tai asiakkaan tilan oleellisesti muuttuessa. Kotihoidossa asiakkaan ravitsemustilaa arvioidaan MUST-seurantajärjestelmällä ja ympärivuorokautisessa hoidossa MNAseurantajärjestelmällä. Asiakkaan hoitotyön suunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja keinot ravitsemuksesta
ja siihen liittyvistä asioista kuten suunhoidosta. Ravinnon saannin, painon, ravitsemustilan ja nestetasapainon seurantaa ja näiden päivittäistä kirjaamista ohjataan tarkemmin kirjaamisohjeissa.
Kotihoidon asiakkaan ravitsemusasiat keskustellaan palveluja hoitosuunnitelman teon yhteydessä
yhteisesti asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Mikäli asiakas ei pysty itse valmistamaan aterioitaan
eikä päivittäinen lämmin ateria järjesty muulla tavalla, niin asiakkaalle tarjotaan ateriapalvelua.
Kotihoidon asiakkaan ateriapalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista kotihoidon tukipalvelua. Kotihoidon
tukipalveluista peritään tasamaksu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän hinnoittelun mukaisesti.
Asiakkaiden kauppa-asiat hoidetaan kauppapalveluna, joka myös on kotihoidon tukipalvelu. Kotihoidon
asiakkaiden ravitsemuksen laatua tarkkaillaan asiakkaiden vointia seuraamalla sekä esim. säännöllisen
painon seurannan avulla.
Palvelukeskuksissa asiakkaalle tarjotaan edullinen ruokailumahdollisuus. Tarjolla on myös ravitsemusneuvontaa ja -luentoja sekä ravitsemukseen liittyvää ryhmätoimintaa.
7.2.1
Rudolfin palvelutalon asiakkaiden ravitsemus
Rudolfin palvelutalossa ravitsemuspalveluita tuottaa Palmia. Rudolfin palvelutalossa asiakkailla on
mahdollisuus ruokailla ruokasalissa, asuinkerroksissa olevissa asukastiloissa tai omassa asunnossaan.
Henkilökunta ruokailee asiakkaiden kanssa mahdollisuuksiensa mukaan. Asukkaiden ravitsemustilaa
1
Resident Assessment Instrument on asiakkaan hoidon tarpeen ja laadun arviointija seurantajärjestelmä, joka pohjautuu kunkin asiakkaan toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin.
2
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ”Ravitsemussuositukset ikääntyneille”
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf
3
Kotihoidossa Kotiateria-opas ja ympärivuorokautisessa hoidossa Asukasruokaopas sekä Ravitsemushoito, suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palveluja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin -opas
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf
Sivu 20/31
arvioidaan (MNA-mittari) ja painoa seurataan vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja virheravitsemukseen
pyritään vaikuttamaan hoitotyön keinoin (esim. tehostetun ruokavalion, lisäravintein tai ruokailun apuvälineiden käytöllä).
7.3
Hygieniakäytännöt
Asiakkaiden yksilöllisissä hoito- ja palvelusuunnitelmissa asetetaan asiakaskohtaisille hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi mm.
tarvittaessa tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.
Käsien pesuun ja käsihuuhteen käyttöön on mahdollisuus kaikissa yksiköissä sekä työntekijöille että
asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä muille vierailijoille.
Henkilökunta noudattaa Tavanomaisia varotoimia kaikkien asukkaiden kohdalla -ohjetta ja muita hygieniaohjeita, jotka löytyvät viraston sisäisiltä verkkosivuilta. Konsultaatioapua saa hoitotyön asiantuntijalta, epidemiologisesta toiminnasta sekä infektiolääkäreiltä.
Yleistä hygieniatasoa seurataan hygieniakierroilla, hoitoon liittyvien infektioiden tilastoinnilla, käsihuuhdekulutusseurannalla ja suojakäsineiden kulutusseurannalla. Lisäksi infektiolääkärit seuraavat sairaalaapteekista toimitettavien mikrobilääkkeiden kulutusta.
7.4
Terveyden- ja sairaanhoito
Kotihoidossa
Kotihoidon tai terveysaseman lääkäri hoitaa potilaitaan sekä kotikäynneillään että hoitajien välityksellä.
Valtaosa potilaista tarvitsee hoitajien apua ja seurantaa selviytyäkseen sairauksiensa hoidosta. Kotihoidon lääkärin ja tiimin yhteistyökäsikirja 2.9.2013 määrittelee toimintatavat ja vastuun kotihoidon potilaiden hoidosta. Terveysaseman ja kotihoidon yhteistyökäsikirja 9.1.2014 määrittelee toimintatavat ja vastuut miten kotihoidon tiimit ja terveysasemat hoitavat yhteisiä potilaitaan. Äkillisissä tapauksissa terveysasemien potilaiden asioissa kotihoidon työntekijät ottavat yhteyttä terveysaseman sovittuun numeroon virka-aikana, kotihoidon lääkärin potilaiden asioissa kotihoidon lääkäriin tai terveysaseman numeroon ja virka-ajan ulkopuolella päivystyksen sovittuun numeroon tai soittavat 112.
Kotihoidossa lääkäri tapaa asiakkaan vähintään kerran vuodessa, jolloin otetaan ns. vuosikontrollit ja
tarkastetaan lääkitys. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vastuuhoitaja ja tiimien sairaanhoitajat huolehtivat sovitusta seurannasta. Kotihoidon tiimin työntekijät noudattavat lääkäreiden ohjeita
asiakkaiden hoidossa ja kuntouttavan hoidon toimintatapoja jokaisella käynnillä.
Ympärivuorokautisessa hoidossa
Yksikköön nimetty lääkäri vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta, jota asiakkaan vastuuhoitaja ja yksikön hoitajat toteuttavat ja seuraavat. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käy viikoittain
lääkäri, jota voidaan konsultoida muulloinkin virka-aikana. Kiireellisissä tilanteissa konsultoidaan lääkäriä tai sairaalapäivystystä ja lähetetään asiakas tarvittaessa päivystykseen. Kotihoidon lääkärin ja tiimin
yhteistyökäsikirja on tulossa myös ympärivuorokautiseen hoitoon.
Lyhytaikaishoidon, päivätoiminnan ja palvelukeskuksien yksiköissä olevien asiakkaiden terveyden- ja
sairaanhoidosta sekä lääkäripalveluista vastaa kotihoito tai terveysasemat.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin ja kotihoidon lähipalvelualueille on nimetty vastuusuuhygienisti,
joka tekee tarvittaessa hammastarkastuksia ja kouluttaa henkilökuntaa. Suun hoidon tarpeet kirjataan
hoitotyönsuunnitelmaan. Hammaslääkärin vastaanotto on hammashoitolassa. Tarkemmat ohjeet löytyvät Intrasta1 2.
1
2
Suunhoidon ABC-ohjeita kotihoidon asiakkaan suun hoitoon on päivitetty 8/2014.
Sote/Osastot/Terveys- ja päihdepalvelut/Suun terveydenhuolto/Ohjeita/Terveyden edistäminen/Vanhukset
Sivu 21/31
Palvelukeskuksissa äkillisissa sairaustapauksissa apua tilataan hätäkeskuksesta. Henkilökunnan ensiapukoulutusta pidetään ajan tasalla.
7.4.1
Rudolfin palvelutalon asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito
Rudolfin palvelutalossa palvelualuelääkäri käy 1-2 kertaa viikossa. Palvelutalon jokaisessa yksikössä
työskentelee myös sairaanhoitajia. Palvelualuelääkäri toteuttaa kerran vuodessa hoidon piirissä oleville
asiakkaille vuosikontrollin, jossa tarkistetaan asiakkaan lääkitys ja terveydentila.
7.5
Lääkehoito
Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan.
STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet
ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön
on täytettävä.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon lääkehoitosuunnitelmissa on ohjeistettu työntekijöiden lääkelupakäytännöt ja esimiehet vastaavat yksiköidensä lääkehoitosuunnitelman noudattamisesta, lääkelupaprosessista ja oikeanlaatuisista ja riittävistä luvista. Lääkityspoikkeamia seurataan HaiProjärjestelmän avulla.
Ympärivuorokautisessa hoidossa lääkehoito tarkistetaan vähintään puolivuosittain asiakaskohtaisesti
niiltä, joiden tila sitä edellyttää1. Kotihoidossa asiakkaiden lääkitys tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Sosiaali- ja terveysviraston Turvallinen lääkehoito –pysyväisohjeen päivitys on käynnistymässä.
7.6
Yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa
Sairaala-, kuntoutus- ja hoiva -osasto hankkii osan kotihoidon, päivätoiminnan ja pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon palveluista ostopalveluna kilpailutetuilta palveluntuottajilta. Päivätoimintaan ja
pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon myönnetään myös palveluseteleitä asiakkaille, joille ko.
hoidon tarve on todettu. Syksyllä 2015 otetaan palveluseteli käyttöön myös kotihoitoon.
Kotihoito koordinoi asiakkaan hoitoa kilpailutetun kotihoidon osalta, jota tarjotaan sotainvalideille, ruotsinkielisille asiakkaille ym. erityisryhmille.
Ostopalvelu-yksikkö koordinoi sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osaston ostopalveluja lukuun ottamatta lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluja, mitkä hoidetaan ko. toimistossa. Ostopalvelu-yksikkö
vastaa palvelujen kilpailutuksesta yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa sekä ostopalvelujen laadun
seurannasta ja palveluntuottajien valvonnasta. Lisäksi yksikölle kuuluu palvelusetelin kehittäminen ja
palvelusetelipalvelutuottajien hyväksyminen ja valvonta.
Koko kaupungin tasolla ikääntyneiden henkilöiden palvelujen kokonaisuutta rakennetaan Stadin ikäohjelmassa yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden ja palvelujen kesken. Vanhuspalvelulain edellyttämä
toimenpideohjelma valmistui vuonna 2014 ja sen toimenpiteitä työstetään yhdessä kaupungin virastojen
lisäksi muiden toimijoiden kuten järjestöjen edustajien kanssa.
Järjestöille ym. palveluntuottajille annetaan kaupungin tiloja mm. palvelukeskuksissa maksutta toimintaan tai tilaisuuteen, joka järjestetään yhdessä sosiaali- ja terveysviraston kanssa tai järjestettävä tilaisuus tukee sosiaali- ja terveysviraston toimintaa (esim. vanhusten virkistystilaisuudet palvelutaloissa).1
1
Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2018
Sivu 22/31
Palvelukeskuksissa tavoitteena on, että toiminnasta 75 % on muiden kuin oman henkilökunnan järjestämää toimintaa. Yhteistyötä tehdään monien eri toimijoiden kanssa mm. vapaaehtoiset, järjestöt, seurakunnat ja kaupungin muut virastot.
7.7
Alihankintana tuotetut palvelut
Sosiaali- ja terveysviraston talous- ja tukipalvelut –osasto vastaa keskitetysti palvelujen kilpailutuksesta,
hankinnasta ja valvonnasta.
Alihankintana tuotettujen palvelujen tuottajien kanssa tehdään sopimukset ja heiltä edellytetään omavalvontasuunnitelma. Säännölliset yhteistyöneuvottelut käydään palveluntuottajien kanssa. Palveluntuottajat sitoutuvat kaupungin edellyttämiin vaatimuksiin hyväksyttäessä palveluntuottaja palvelusetelituottajaksi. Palvelujen laatua seurataan yksikössä sekä erikseen kerättävillä seurantatiedoilla, joita käsitellään Sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtoryhmässä.
1
Pysyväisohje Tilojen tilapäinen luovuttaminen ja vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille sekä tilojen tilapäisestä käytöstä perittävät maksut PYSY110 8.1.2015.
Sivu 23/31
8 ASIAKASTURVALLISUUS
8.1
Asiakasturvallisuuden parantaminen ja yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelman1 tavoitteena on tukea sellaista toimintakulttuuria, jossa vaaratilanteet ja haittatapahtumat voidaan käsitellä avoimesti. Tavoitteena on virheistä oppiminen ja tapahtuneista vahingoista kertyneen tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Viraston potilasturvallisuussuunnitelma on tarkoitettu terveydenhuoltolain2 mukaan noudatettavaksi
terveydenhuollon palveluissa ja soveltuvin osin muussakin toiminnassa. Suunnitelman toimeenpanoa
seurataan osana toiminnan raportointia.
Viraston potilasturvallisuussuunnitelma sisältää asetuksen3 edellyttämät vaatimukset. Suunnitelmassa
kuvataan virastotasolla järjestelmä, jolla potilasturvallisuutta ylläpidetään, edistetään ja valvotaan.
Suunnitelmassa määritellään potilasturvallisuuden eri osa-alueiden tavoitteet, vastuutahot, voimassaoleva ohjeistus ja jatkotoimenpiteet sekä potilasturvallisuuden täytäntöönpano. Suunnitelma sisältää
seuraavat osa-alueet: johtaminen ja vastuuhenkilöt, terveydenhuollon ammatinharjoittamisen edellytykset ja valvonta, potilaan hoitamiseen liittyvät prosessit, potilasturvallisuuden edistäminen hoitokäytännöillä, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, potilaan ja läheisten osallistuminen, tietojärjestelmät, potilasturvallisuuden seuranta. Potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu erillisenä asiakirjana, mutta se on
osa viraston laadunhallinnan järjestelmää ja siten myös osa viraston strategian toimeenpanoa.
Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa virastopäällikkö ja linjajohto vastaavat potilasturvallisuudesta.
Virastopäällikkö ja osastopäälliköt linjaavat ja asettavat tavoitteet viraston laadunhallinnalle ja potilasturvallisuudelle sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista osana muuta toimintaa. Osastopäälliköt
ja toimistojen johtajat vastaavat osaltaan tavoitteiden eteenpäin toteuttamisesta ja seurannasta. Virastopäällikkö ja osastopäälliköt varmistavat kehittämistoimien toteutumisen mm. johdon katselmusten ja
itsearviointien yhteydessä. Keskeiset henkilöstöä koskevat tiedot esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja toimitetaan talous- ja suunnittelukeskukseen liitettäväksi koko kaupungin yhteiseen henkilöstöraporttiin. Potilasturvallisuutta mittaavien mittareiden tuloksia tulee tarkastella avoimesti sekä johtoryhmissä että henkilöstön kanssa. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa potilasturvallisuuden johtaminen
on osa linjajohtamista.
Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut
käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPro-ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen
ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilökunnalle
järjestetään viraston sisäisiä potilasturvallisuuskoulutuksia. Yleisten koulutusten lisäksi on erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia.
Työyhteisön koulutus ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisijaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä. Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan turvallisuuskulttuurille.
Palvelukeskuksissa, joissa on uima-allas, on tehty turvallisuusasiakirja. Ympäristökeskuksen vaatimaa
vastaavaa asiakirjaa kuntosaleista selvitetään vuoden 2015 aikana viraston tilahallinnossa.
1
Sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma 17.6.2014
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksikköjä laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja
potilasturvallisuudesta.
3
Asetus 341/2011 laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta
2
Sivu 24/31
Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimukset on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhuollon ammateissa toimiminen edellyttää koulutuksen ja
Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaito- ja -tietoja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta toimimaan ammatissaan.
Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä.
Sosiaali- ja terveysviraston ohjeistuksen mukaan1 työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen
ottamista, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että sekä laillistetut että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sosiaali- ja terveysvirasto vaatii ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat
palkattavalta työntekijältä.
1
Pysyväisohje Terveydenhuollon ammattioikeudet ja niiden rajoittaminen 18.2.2013
Sivu 25/31
9 HENKILÖSTÖ
9.1
Henkilöstön määrä ja rakenne
Toimintayksikössä on monipuolinen ja yksikön asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Kotihoidossa ja
ympärivuorokautisessa hoidossa noudatetaan vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen1 vaatimuksia.
Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun
tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät.
9.1.1
Rudolfin palvelutalon henkilöstön määrä ja rakenne
Nimike
Johtaja/johtava ylihoitaja/kotihoitopäällikkö
Ylihoitaja/palvelupäällikkö
Osastonhoitaja/apulaisosastonhoitaja/vastaava sairaanhoitaja/vastaava ohjaaja/vastaava hoitaja/kotihoidon ohjaaja
Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja
Lähihoitaja/perushoitaja/hoitaja
Kotiavustaja/kodinhoitaja
Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja
Fysioterapeutti/toimintaterapeutti/kuntohoitaja
Ohjaaja/toiminnanohjaaja/virikeohjaaja/vapaaehtoistoiminnan ohjaaja
Asiakasneuvoja/palveluneuvoja
Hoitoapulainen
Osastosihteeri/toimistosihteeri
Muu sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanut työntekijä
Muun kuin sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanut työntekijä
Yhteensä
9.2
Määrä
1
8
7
63
1
4
3
3
1
5
96
Yksikön sijaisten käytön periaatteet
Asiakkaiden hoito ja asiakasturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja
osaamisesta. Sijaisia hankittaessa arvioidaan ensin talon sisäiset työjärjestelymahdollisuudet ja omien
varahenkilöiden käyttö. Äkillisesti tarvittavat sijaiset hankitaan pääasiassa Seure Henkilöstöpalvelun
kautta. Palvelukeskuksissa toiminta järjestellään niin, ettei sijaisia tarvitsisi käyttää.
9.3
Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen
Sairaala-, kuntoutus- ja hoiva -osasto on määritellyt ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon henkilökuntamitoituksen noudattaen Helsingin kaupungin henkilöstöohjeistusta ja Työhyvinvointisuunnitelmaa.
Kotihoidossa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä Pegasosmukana, jonka avulla henkilöstöresurssit
voidaan jakaa asiakastarpeiden mukaan.
Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamiseksi. Valtuustokauden virastotasoisessa strategiasuunnitelmassa on suunniteltu henkilöstötarvetta ja tämän toteutumista seurataan strategisilla seurantamittareilla. Suunnitelmat toimeenpannaan vuositasona talousarviossa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa.
1
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu
2013:11.
Sivu 26/31
9.4
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä
koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjettiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin1. Työvoiman
muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa.
Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa2.
10 TOIMITILAT
Kolmikielisestä palvelukartasta löytyy tiedot toimipisteistä ja kuinka niihin pääsee. Palvelukartasta voi
tarkistaa myös mitä kunnallisia palveluja valitun kadun lähellä on ja mihin palvelupiiriin katu kuuluu.
Kiinteistönhuoltoon liittyvistä kysymyksistä vastaa viraston tilahallinto.
Kotihoidossa on ohje asiakkaan kodin riskikartoituksesta3, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan kotia
myös työntekijän työskentely-ympäristönä.
10.1
Rudolfin palvelutalon tilojen kuvaus
Yksikkö koostuu kahdesta rakennuksesta: A-talossa on 85 palveluasuntoa sekä palvelukeskustoimintaa, B-talossa
kaksi ryhmäkotia sekä 35 palveluasuntoa.
A-talo: 1. kerros: ravintola, kerhotiloja, kuntosali, toimisto- ja sosiaalitiloja, varastotiloja, kampaamo,saunatiloja,
pesutupa
2. kerros: palveluasuntoja, 1 kpl toimistotila ja 1 kpl asukasruokailutila
3. kerros: palveluasuntoja
4. kerros: palveluasuntoja, 1 kpl toimistotila ja 1 kpl asukasruokailutila
B-talo: 1. kerros: toimisto- ja sosiaalitiloja, varastotiloja, saunatiloja, pesutupa
2. kerros: muistisairaiden ryhmäkoti (15 asukasta)
3. kerros: kehitysvammaisten ryhmäkoti (12 asukasta ja 2 tukiasuntoa)
2
Palveluasunnot ovat kooltaan 23,0-46,0 m . Asuntoja on yhteensä 138 kpl ja osassa asunnoista asuu kaksi asukasta. Asukkaat kalustavat asuntonsa itse omilla kalusteillaan, ainoastaan sänky on talon hankkima. Keittiön liedessä on liesivahti.
Ryhmäkotien asuinhuoneet ovat 23,0-28,0 m2 suuruisia ja huoneet ovat joko yhden tai kahden hengen
huoneita. Näissä huoneissa ei ole omaa keittiötä. Sänky ja palosuojakäsitellyt verhot ovat talon puolesta, mutta muuten asukkaat sisustavat huoneensa omin kalustein. Ryhmäkotien yhteisten tilojen (keittiö,
olohuone) kalustus on talon puolesta. Verhot ovat palosuojatusta materiaalista. Kehitysvammaisten
ryhmäkodin yhteydessä on kaksi tukiasuntoa.
1
Pysyväisohje Kelpoisuusehdot sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY057 31.3.2014.
Pysyväisohje Hoitoalan opiskelijoiden toimiminen sijaisina ja palkkaus PYSY008 1.9.2014
3
Toimintaohje Kotihoidon asiakkaan koti kotihoidon työntekijän työskentely-ympäristönä
2
Sivu 27/31
10.2
Tilojen käytön periaatteet
Tilojen käytön periaatteista on virastolla pysyväisohje1, jota noudatetaan myös palvelukeskuksissa.
10.3
Yksikön siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt
Kotihoidossa ja pitkäaikaisessa palveluasumisessa siivouksesta ja pyykkihuolto sovitaan asiakkaan
palveluja hoitosuunnitelmaa tehtäessä.
Yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty kaupungin oman henkilökunnan toimesta tai ostopalveluina. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden siivouksesta ja pyykkihuollosta on kerrottu tarkemmin Vanhusten pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen 15.10.2011 ja Vanhusten pitkäaikainen
laitoshoito 17.3.2011 -pysyväisohjeissa, jotka päivitetään 2015 keväällä.
Palvelukeskuksissa siivouksesta huolehtii viraston tukipalveluiden laitoshuoltajat, Palmia tai muu yritys.
10.3.1 Rudolfin palvelutalon siivous ja pyykkihuolto
Rudolfin palvelutalon yleisten tilojen siivouksesta vastaa kiinteistön omistaja eli Heka Oy erityisasunnot.
palvelutalon yleisiä tiloja siivoa Sipa-Con Oy. Asukkaiden asuntoja siivoaa sovitusti 1-2 kertaa kuukaudessa Servisole Oy. Asukkaiden pyykkihuolto hoidetaan palvelutalossa joko siihen tarkoitukseen tarkoitetuissa tiloissa kuten pesutuvissa tai asukkaiden omissa kodeissa.
10.4
Teknologiset ratkaisut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja kutsulaitteet
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asiakkaiden käytössä turva- ja kutsulaitteet. Kesän 2015 aikana
selvitetään turva- ja kutsulaitteiden nykytilanne sekä riittävyys muistisairaiden asiakkaiden käyttöön.
Kotihoidossa turvapuhelimen tarve arvioidaan asiakkaan palveluja hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Kotihoidon tukipalveluna on turvapuhelinpalvelu, jonka tuottaa Palmian CONTACT CENTER.
Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut tuottaa ja kehittää itsenäisen kotona asumisen tukemiseksi teknisiä tukipalveluja sosiaali- ja terveysviraston asiakkaille. Palveluun sisältyy Palmian asiakaspalvelukeskuksessa tuotettava turvapuhelinpalvelu: hälytysten vastaanotto, hoidontarpeen arviointi, auttamiskäynnit, laiteasennukset ja huoltotoimenpiteet sekä neuvonta. Lisäksi palveluun kuuluu sovittaessa/erikseen tilattaessa turvapuhelinasiakkaille tuotettu kaksisuuntaisen kuva- ja ääniyhteyden, webkameran välityksellä toteutettu virtuaalinen kotihoito yhteistyössä kotihoidon kanssa. Palvelu toimii
maanantaista sunnuntaihin 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden kaikkina päivinä. Turvapalvelun henkilöstö
on terveydenhuollon ammattilaisia. Auttamiskäyntien vasteaika hälytyksen vastaanoton ja paikalle saapumisen välillä on keskimäärin 30 minuuttia.
Kotihoidossa on käytössä myös Palmian tuottama virtuaalihoitokäynti, joka tarkoittaa kuva- ja äänivälitteistä ammattikoulutetun hoitajan ja kotihoidon asiakkaan kontaktia tietokoneen välityksellä.
Palvelukeskuksissa ei ole käytössä turvalaitteita. InvaWC-tiloissa on hälytysjärjestelmä.
10.4.1 Rudolfin palvelutalon teknologiset ratkaisut, asiakkaiden käytössä olevat turva- ja kutsulaitteet
Palveluasumisessa jokaisella asukkaalla on käytössään asuntokohtainen hoitajakutsujärjestelmä, johon
liitetty myös palovaroitin järjestelmä. Hoitajakutsujärjestelmään on mahdollisuus liittää myös erilaisia
lisälaitteita kuten kulunvalvonnan lisälaitteita. Ryhmäkodissa ei ole kulunvalvontajärjestelmää eikä hoitajakutsujärjestelmää vaan ovet ovat lukittuina.
1
Pysyväisohje Tilojen tilapäinen luovuttaminen ja vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille sekä tilojen tilapäisestä käytöstä perittävät maksut PYSY110 8.1.2015.
Sivu 28/31
Ryhmäkodin tiloissa on sprinklausjärjestelmä sekä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, josta menee
tulipalotilanteessa ilmoitus suoraan pelastuslaitokselle.
10.5
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto
Laitehankinnat tehdään Helsingin kaupungin hankintasääntöjen mukaisesti ja niiden suunnittelussa ja
hallinnassa on keskeistä lääketieteellinen ja hoitotyön asiantuntijuus. Laite- ja tarvikehankinnat tehdään
osastokohtaisesti tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston lääkintälaitteiden vastaanottotarkastuksesta vastaa HUS:n lääkintätekniikan keskus, joka vastaa myös Mequsoft-laiterekisteristä. Laitteiden
huollosta huolehtivat HUS:n lääkintätekniikan keskus sekä laitetoimittajat.
Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä,
riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä12.
10.6
Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto
Palveluasumisyksikössä asuva henkilö voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen apuvälinearvioinnin perusteella välttämättömiä itsenäistä suoriutumista tukevia apuvälineitä. Apuvälinearvioinnissa huomioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö. Palveluasumisyksikkö vastaa
mm. yhteiskäytössä olevista apuvälineistä ja sähkösäädettävistä sängyistä. Pitkäaikaisessa ja lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan asiakkaan apuvälinepalvelun järjestämisvastuu on laitoksella. Asiakkaan tarvitsemat apuvälineet kirjataan asiakas-/potilastietojärjestelmään.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut -osastolla on nimetty apuvälinetyöryhmä 24.9.2014, joka jatkossa
täsmentää osaston sisäisiä käytäntöjä.3
10.7
dot
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystie-
Ylihoitaja Anneli Lintuluoto, Talous- ja tukipalvelut/Tukipalvelut/Välinehuolto
p. 09 310 47431, PL 6600 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
[email protected]
10.7.1 Rudolfin palvelutalon terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi
ja yhteystiedot
Johtaja Mia Rosenström, [email protected], 09-31056330
1
Pysyväisohje Terveydenhuollon laitteiden hallinnointi ja vaaratilanteista ilmoittaminen sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY090
30.9.2014
2
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010
3
Pysyväisohje Apuvälinekäytäntöjä koskevat ohjeet sosiaali- ja terveysvirastossa PYSY102 4.11.2014.
Sivu 29/31
11 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY
11.1
Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö
Terveydenhuoltolaissa, osin kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön liittyvän potilastietorekisterin ja
potilastietojen käsittelyn vaatimukset on ilmoitettu henkilötietolaissa, potilaslaissa1 ja Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista annetussa asetuksessa. Sosiaali- ja terveysvirasto vastaa omassa
toiminnassaan syntyneiden potilasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain2 mukaisesti.
Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä potilasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Terveydenhuollon toimintayksikössä
työskentelevien käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti.
Sähköisessä potilastietojärjestelmässä tulee olla käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä, jonka avulla kullekin käyttäjälle voidaan määritellä tämän tehtävien mukaiset käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin ja potilastietojärjestelmän eri toimintoihin. Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjä tulee yksilöidä ja tunnistaa siten, että käyttäjä todennetaan yksiselitteisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009)
Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja
seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja
ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin
tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja.
(Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009)
Perehdytyksessä käsitellään tietosuoja-asioiden merkitys, kirjaamiskäytännöt ja salassapitovaatimukset. Esimies myöntää oikeuden potilas- ja asiakasasiakirjojen käyttöön. Henkilöstöhallinto on laatinut
ohjeet salassapidon velvollisuuksista työsopimusta solmittaessa.
Helsingin kaupungin julkisen terveydenhuollon rekisteriin tehdyt merkinnät siirtyivät kansallisten määritysten mukaisesti 26.11.2014 Potilastiedon arkistoon eli Kantaan.
11.2
Henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittely ja perehdytys
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma määrittelee käytännöt, muut yleiset
ohjeet. Käyttöoikeudet-käytännöistä P45 pysy (päivittämättä sote-käytäntöön).
11.3
Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste
Rekisteriselosteet ovat nähtävissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla. Toimintayksikön ilmoitustaululla on tieto mistä rekisteriselosteen voi pyydettäessä saada kirjallisena.
http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Ikaantyneiden-ja-monisairaidensosiaalihuoltolain-mukaisten-palvelujen-asiakasrekisteri.pdf
http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/Sotev-Kotihoidon-rekisteri.pdf
1
2
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
Henkilötietolaki 523/1999
Sivu 30/31
11.4
Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaava on Mikko Kilpiä, [email protected]
Rudolfin palvelutalon tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön johtaja.
12 OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Paikka ja päiväys
Helsingissä 30.6.2015
Allekirjoitus
Juha Jolkkonen, osastopäällikkö, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Mia Rosenström, palvelutalon johtaja, Rudolfin palvelutalo
Sivu 31/31

Palvelutalo Rudolfin omavalvontasuunnitelma

Transcription

Similar documents

Edistyksellinen vanhusten huolto, opintomatka Hollantiin

Tilaaja- tuottaja -malli - Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry

- Asiakaskysely sekä asiakaspalautetilaisuus koettu liian pitkäksi

Kuopion kaupunki 2015 TERVETULOA ASUMAAN

Kotihoidon organisaatio:

Rimpikodon esite

Muistisairaiden ikäihmisten kotona asumisen tukeminen

Muistisairaiden ikäihmisten kotona asumisen tukeminen

Kotihoidon intensiivijakso

Palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2014