Laatu ja potilasturvallisuus Seurantaraportti 2014

Transcription

i
Espoon sosiaali ja terveystoimi
Laatu ja potilasturvallisuus
Seurantaraportti 2014
Sosiaali- ja terveyspalvelujen
2.4.2015
Juha Metso
raportin hyväksyi:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen
25.3.2015
Riitta Flinck
raportin koosti:
Jakelu: Juha Metso, Markus Syrjänen, Tuula Heinänen, Marja-Liisa Remes, Eetu Salunen, Matti
Lyytikäinen
Tulosyksiköiden raportit hyväksyivät ja osuudet
Tulosyksikkö
Hyväksyjä, pvm
Perhe- ja
Perhe- ja
sosiaalipalvelut
sosiaalipalvelujen
johtoryhmä /MarjaLeena Remes 10.3.2015
Terveyspalvelut
Eetu Salunen
10.3.2014
Vanhustenpalvelut
Vanhusten palveluiden
johtoryhmä
4.3.2015
Markus Syrjänen
26.3.2015
Esikunta
talous ja hallinto
kirjoittivat:
Kooste
Pia Lappalainen
9.3.2015
Kirsti Mattsson,
Marja Vuorinen,
Birgitta Oksanen,
Liisa Keisteri
9.3.2015
Niina Savikko
2.3.2015
Maija Rikanniemi,
Päivi Vilkki
Eri osiot
Eveliina Cammarano, Aikuissosiaalipalvelut
Leena Wilen, Lastensuojelupalvelut
Anita Rauvala, Lasten terapiapalvelut
Elina Palojärvi, Terveydenhoito
Pia Lappalainen, Vammaisten palvelut
Kirsti Mattsson, Terveysasematoiminta
Marja Vuorinen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Birgitta Oksanen, Suun terveydenhuolto
Liisa Keisteri, Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto
Hanna Avara, Espoon sairaala
Maarit Lind, Pitkäaikaishoito
Niina Savikko, Vanhustyön avopalvelut
Satu Valli, henkilöstöyksikkö
Chris Sjöholm, Yksilöasioiden jaosto
Maritta samulesson, asiakaspalaute
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
ii
Johdanto
”Terveys ja hyvinvointi, perhe, toimeentulo ja työllistyminen, ikääntyminen, maahanmuutto... Espoon
kaupunki tarjoaa hoitoa, hoivaa, neuvontaa ja tukea elämän erilaisissa käänteissä. Asiakaskuntaamme kuuluu kaupunkilaisten koko kirjo vastasyntyneistä yli satavuotiaisiin. Keskitämme
palvelujamme hyvien liikenneyhteyksien varrelle, nettiin ja palvelupuhelimiin. Tarjoamme joitakin
palveluja myös asiakkaan kotona.” (Sosiaali- ja terveystoimen internetsivut)
Palvelun laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä varten kerätään aktiivisesti tietoa ja tehdään sen
perusteella johtopäätelmiä miten toimintaa kehitetään. Espoon sosiaalija terveystoimen laadusta ja
potilasturvallisuudesta vastaa perusturvajohtaja. Laatu ja potilasturvallisuussuunnitelmaan on kuvattu
miten Espoossa toteutetaan asetuksen mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja
potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin 20.8.2014.
Suunnitelman perusteella tulosyksiköt kirjoittivat omat laatu ja potilasturvallisuus seurantaraporttinsa,
johon kerättiin kaikki keskeinen seurantatieto. Niiden pohjalta kirjoitettiin toimialan yhteinen laatu ja
potilastutrvallisuusraportti. Sitä käytetään toiminnan suunnitteluun sekä laatu ja potilastrvallisuussuunitelman päivittämiseen. Raportointijärjestelmää on suunnitellut toimialan laatu ja
potilasturvallisuusverkosto.
Allaolevista linkeistä voit tutustua tulosyksiköiden raportteihin.
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhustenpalvelut
Espoon sosiaalija terveystoimen laatu ja potilasturvallisuusverkoston jäsenet
Perhe- ja sosiaalipalvelut:
Mervi Holopainen, johtaja, Karhukallion lastenkoti, Lastensuojelupalv.
Pia Lappalainen, sairaanhoitaja, Vammaisten palvelut
Terveyspalvelut :
Kirsti Mattsson, asiantuntija, Terveyspalvelut , Terveysasematoiminta
Birgitta Oksanen, osastonhoitaja, Espoon keskus (varalla Heli YliKnuuttila, johtava ylihammaslääkäri), Suun terveydenhuolto
Marja Vuorinen, asiantuntija, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Vanhusten palvelut:
Hanna Avara, ylihoitaja, Espoon sairaala, Espoon sairaala
Maarit Lind, asiantuntija, Pitkäaikaishoito (varalla Kirsi-Marja Kaarlela,
asiantuntijasairaanhoitaja), Pitkäaikaishoito
Niina Savikko, vs. erityisasiantuntija, vanhusten palvelut
Esikunta, Kehittäminen:
Riitta Flinck, laatupäällikkö, pj
Esikunta, Talous ja hallinto: Maija Rikanniemi, työsuojelupäällikkö
Päivi Vilkki, lakimies
iii
SISÄLLYSLUETTELO
1 TIIVISTELMÄ ...............................................................................................................................1
2 TOIMIALAN OMAVALVONTA JA LAADUNHALLINTA ..............................................................2
2.1
2.2
2.3
2.4
3
4
5
6
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT ............................................................................................................... 2
TERVEYSPALVELUT .............................................................................................................................. 6
VANHUSTENPALVELUT .......................................................................................................................... 8
ESIKUNTA ......................................................................................................................................... 10
TOIMIALAN PALVELUJEN SAATAVUUS.................................................................................10
PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON HOITOILMOITUS (AVOHILMO) ......................13
HOITOILMOITUSJÄRJESTELMÄ (HILMO) ...............................................................................13
TOIMIALAN ASIAKAS- JA POTILASPALAUTE .......................................................................13
6.1
6.2
6.3
6.4
PALAUTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ ................................................................................................................ 14
HAPPYORNOT -PALAUTTEET ............................................................................................................... 15
ESIMERKKEJÄ KOHDENNETUISTA KYSELYISTÄ ........................................................................................ 16
JOHTOPÄÄTELMÄT ASIAKAS JA POTILASPALAUTTEISTA TULOSYKSIKÖITTÄIN .............................................. 17
7 TOIMIALAN PÄÄTÖKSET KANTELUISTA, MUISTUTUKSISTA, POTILASVAHINKOILMOITUKSISTA JA HALLINTOTUOMIOISTUIMISTA.....................................................................20
8 TOIMIALAN POTILASTURVALLISUUTTA VAARANTAVIEN TAPAHTUMIEN SEURANTA....22
8.1
8.2
8.3
8.4
VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA ILMOITUSAKTIIVISUUS ..................................................... 23
VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN TILASTOLLINEN ANALYYSI ...................................................................... 24
VAARATAPAHTUMAILMOITUSTEN LAADULLINEN ANALYYSI TULOSYKSIKÖITTÄIN ........................................... 27
TOIMIALAN HENKILÖSTÖTURVALLISUUTTA VAARANTAVIEN TAPAHTUMINEN SEURANTA JA HALLINTA .............. 30
9 LÄÄKINNÄLLISET LAITTEET JA TARVIKKEET ......................................................................34
10 PALVELUALUEKOHTAISET SEURANNAT ..............................................................................36
10.1
10.2
10.3
10.4
ONGELMAMIKROBIEN SEURANTA .......................................................................................................... 36
ESPOON SAIRAALAN JA PITKÄAIKAISHOIDON KÄSIHUUHTEEN JA KÄSINEIDEN KULUTUS ................................ 38
PITKÄAIKAISHOIDON JA KOTIHOIDON RAI VERTAILUKEHITTÄMINEN ........................................................... 40
ELINTARVIKKEIDEN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVÄT EPIDEMIAT ............................................................ 41
11 LIITE: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN SEURANTA 2015 .....................................................41
12 LIITE: ESPOON SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN JOHTO ......................................................43
1
1
Tiivistelmä
”Kaikilla on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen”. Tämä tunnuslause tunnistetaan toimialalla jo
hyvin. Se näkyy aktiivisena kehittämistyönä, joka tähtää palvelujen parempaan laatuun. Lean-ajattelun opettelu,
joustavuus ja avoimuus, sähköinen asiointi, asiakaspalaute-järjestelmän kehittäminen, turvallisuus ja
kustannustietoisuus ovat olleet keskiössä.
Lean on johtamisfilosofia, joka keskittyy tuottamattoman toiminnan poistamiseen, asiakas/
potilastyytyväisyyden parantamiseen, kustannusten vähentämiseen ja läpimenoaikojen lyhentämiseen.
Johtoryhmät ja valmennusohjelmiin osallistuneet työryhmät ovat opiskelleet keskeiset käsitteet ja periaatteet
hauskasti Lean-pelin avulla. Olemme opetelleet visuaalista johtamista ja kehitimme tulostauluja edelleen.
Aikuissosiaalityö aloitti vuonna 2014 Lean-projektin, jonka tavoitteena on lyhentää toimeentulotukiprosessin
läpimenoaikaa. Projektin tulokset ovat lupaavia.
Palvelujen saatavuutta on parannettu. Saatavuuden seurataan varten on kehitetty edelleen mittareita, ja
seurannan perusteella on tehty korjaavia toimenpiteitä. Palvelun vastaanottoaikojen saatavuutta on mitattu T3ajalla, joka tarkoittaa kolmatta vapaata aikaa. Lisäksi on mitattu ja seurattu mm. yhteydensaantia,
käsittelyaikoja, hoitotakuun toteutumista ja jonotusaikoja.
Yksi tapa parantaa palveluja ja niiden saatavuutta on kehittää sähköistä asiointia. Varatun ajan
tekstiviestimuistutus -palvelu laajennettiin lasten psykiatriseen avohoitoyksikköön. Terveysasemien kansalaisen
ajanvaraus otettiin käyttöön ja vuonna 2014 sitä käytti jo yli 40 000 kansalaista. Omahoitosopimusten määrä
jatkoi kasvamistaan ja kaikkiaan sopimuksia on tehty runsas 8000 kappaletta. Otettiin käyttöön omahoidon
INR-palvelu, jossa potilas saa INR–tuloksen tekstiviestinä ja tekee tarvittaessa muutokset lääkitykseensä
itsenäisesti. Yhdellä terveysasemalla alkoi Matkailijan Rokotushakemus pilotti. Sosiaalipalvelujen
Verkkoneuvontapalvelun käyttöönottoprojekti on käynnissä. Kaksi pilottia toteutettiin vuoden 2014 aikana:
äitiysneuvolapalvelujen OmaNeuvola sekä talous- ja velkaneuvonnan OmaTalous. Sähköiset hakemukset
(toimeentulotuen 1.hakemus ja jatkohakemus sekä kuljetuspalveluhakemukset) on käyttöönotettu. Sähköinen
lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi otettiin käyttöön.
Asiakas- ja potilaspalautejärjestelmää kehitettiin edelleen. HappyOrNot asiakaspalautelaitteiden lukumäärää
lisättiin 9:stä laitteesta 25:een laitteseen. Perhe- ja sosiaalipalveluissa kehitettiin palautejärjestelmä, jossa
kuntalaiset voivat arvioida palveluita. Kyseinen järjestelmä on jo terveyspoalveluissa olemassa.
Palvelukokemus sai paljon positiivista palautetta. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa pidettiin
ystävällisenä ja ammattitaitoisena.
Vaara- ja uhkatianteet on tärkeätä tunnistaa, koska vain tunnistettuja riskejä voidaan hallita.
Potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia ilmoitettiin vuonna 2014 2037 kappaletta ja ne käsiteltiin ja
analysoitiin HaiPro -työkalun avulla. Toimialan tavoitteena on, että ”läheltä piti” -ilmoitusten osuus on yli 50%,
vuonna 2014 niiden osuus oli 48%. Lääke- ja nestehoitoon liittyvät (53%), tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan
liittyvät (17,5%) sekä tapaturmat ja onnettomuudet (14%) olivat kolme tavallisinta potilasturvallisuutta
vaarantavaa tapahtumatyyppiä. Ilmoitusten perusteella käynnistettiin 56 kehittämistoimenpidettä, joista suurin
osa kohdistui toimintatapoihin ja menettelyihin sekä tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön. Potilasturvallisuusosaamista on parannettu: 1350 työntekijää suoritti viiden tunnin mittaisen Potilasturvallisuutta taidolla
verkkokoulutuksen vuosina 2013-2014.
Henkilökuntaan kohdistuvia vaaraja uhkatilanteita ilmoitettiin vuonna 2014 yhteensä 427 kappaletta.
Ilmoitettujen vaara tai uhkatilanteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 25%. Eniten
työntekijöiden kohtaamia vaaraja uhkatilanteista ilmoitetaan pitkäaikaishoidossa, vammaisten palveluissa
sekä mielenterveysja päihdepalveluissa.
Vuonna 2014 Esikunnassa uudistettiin sosiaalija terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston toimintaa. Laadun
mittarina käytettiin oikaisuvaatimusjonojen pituutta, joita saatiin huomattavasti lyhennettyä.
2
2
Toimialan omavalvonta ja laadunhallinta
Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että
toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä lainsäädännön,
valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat
laatuvaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien
oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja
potilasturvallisuudesta.
Monet lait ja asetukset säätelevät toimintaa ja asettavat erilaisia velvoitteita, joiden toteutumista
seurataan säännöllisesti mittareiden avulla. Terveydenhuoltolaki (2010/1326) ja STM:n asetus
(341/2011) velvoittivat laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden
täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa oli otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen
yhteistyölssä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen
tuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvonta vuoden 2015 alussa.
Yksityistä terveydenhuoltoa säätelee Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja sen mukaan
palveluntuottajan on toimiessaan useammassa kuin yhdessä toimipaikassa, laadittava omavalvontasuunnitelma, jonka sisällöstä Valvira antoi määräykset 2012. Yksityistä sosiaalihuoltoa säätelee laki
yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Yksityisten palveluntuottajien on laadittava toiminnan
asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan
sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet.
Riskien tunnistamista ja hallintaa toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla. Toimialan esikunnan
kehittämisen tulosalue koordinoi toimialan laatu ja potilasturvallisuus-suunnitelmaa. Toimialan
esikunta (talous ja hallinto) koordinoi toimialan riskien hallintaa. Laadunhallinnassa esikunnalle
keskitettyjä ovat johtamisen riskien hallinta, juridisten riskien hallinta ja esimiesten juridinen
neuvonta, henkilöstöasioiden riskien hallinta, taloudellisten riskien hallinta ja controller-toiminto sekä
palveluyksikköön kuuluva asiakirjahallinta. Lisäksi esikunnalle kuuluvat tietosuoja-asiat.
Laadunhallinnan pohjana on tiedon tuottaminen.
Toimialan kehittämisosaamiseen on panostettu edelleen. Kehittämisen työkaluja parannettiin (mm.
projektisalkku) ja kehittämisosaamista lisättiin mm. Ketteräksi kehittäjäksi valmennusohjelmissa sekä
OsaKe -työpajoissa.
2.1
Aikuisten sosiaalipalvelut
Toimeentulotuen Lean-projekti aloitettiin syksyllä 2014 alueellisessa aikuissosiaalityössä. Tarkoitus
oli nopeuttaa toimeentulotukihakemusten läpivirtausta ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Asunnottomien
asiakasohjausta on kehitetty, ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessia parannettu,
työllisyyspalveluissa asiakkaaksipääsyn kriteerejä ja prosessia kevennetty, vuokravakuuksien
myöntämiseen liittyvä prosessi kevennetty. Kaikessa kehittämisessä pyritään karsimaan turhaa työtä
ja poistamaan asiakkaan odotusaikoja ja jäykkiä kriteeristöjä. Toimeentulotuen päätöksiä valvotaan
pistekoemenettelyllä. Asunnottomien asumisyksiköissä toteutetaan vuosittain valvontakäynnit.
3
Lastensuojelu
Lastensuojelun palvelualueella laatua tarkastellaan erityisesti palvelun saatavuuden näkökulmasta.
Säännöllisen seurannan piirissä on muun muassa se, miten hyvin määräajat toteutuvat
lastensuojeluilmoitusten käsittelyaikojen ja lastensuojelun tarpeen arvioinnin suhteen. Lastensuojelun
palvelualuella keskityttiin vuonna 2014 parantamaan erilaisia siirtymävaiheen prosesseja. Uudet
prosessikuvaukset tehtiin esimerkiksi asiakkaan siirtymistä avohuollosta sijaishuoltoon ja
jälkihuoltoon.
Vuoden 2014 aikana lastensuojelun tukipalvelut on keskitetty tukipalveluyksikköön.
Tukipalveluyksikön asiakasohjausrakenne on lisännyt palveluiden räätälöintiä asiakkaiden tarpeisiin
sekä lisännyt asiakkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen suhteen. Tukipalvelujen keskittämisen myötä
myös työntekijöiden palaute palveluista on tullut aiempaa kootummin tukipalveluyksikköön, mikä
osaltaan nostaa valvonnan laatua.
Perhe- ja sosiaalipalvelualueiden yhteistyönä tarkennettiin ennakollisen lastensuojeluilmoituksen
prosessia. Leppävaaran alueella kokeillaan työskentelymallia, jossa lastensuojelutarpeen
selvitysvaihe ja suunnitelmallisen työskentely on organisoitu eri tiimeihin. Kokeilulla halutaan
selvittää, lisääkö uudenlainen työskentelymalli palvelujen saatavuutta ja työn laadukkuutta.
Asiakaspalautetta kerätään kokeilun aikana säännöllisesti.
Lastensuojelussa omavalvontasuunnitelmat on laadittu kaikissa omissa sijaishuollon yksiköissä.
Lisäksi ostopalveluyksikköjen on tullut laatia omavalvontasuunnitelmat Valviran ohjeiden mukaisesti.
Valvontaa ja tarkastustoimintaa tehdään jatkuvasti sijaishuollon yksikköjen osalta. Sijaishuoltoon on
laadittu valvontasuunnitelma, joka on hyväksytty sosiaalija terveyslautakunnassa. Suunnitelmasta
laaditaan vuosittain lautakunnalle seurantaraportti.
Keväällä 2014 pidetyssä koko henkilöstön koulutuspäivässä käsiteltiin yksittäisen sosiaalityöntekijän
valvontaroolia ja vastuuta yksittäisen lapsen asiassa.
Lasten terapiapalvelut
Lasten terapiapalvelujen palvelualueen (Lasten kuntroutuspalvelut, perheneuvola, lastenpsykiatrinen
avohoitoyksikkö) strategiset tavoitteet ovat: 1) palvelujen toteuttaminen mahdollisimman varhain ja
mahdollismman lähellä lapsen kasvuympäristöä 2) palvelujen asianmukaisesta saatavuudesta
huolehtiminen 3) työntekijöidemme työhyvinvoinnista huolehtiminen 4) asiakkaiden mukaan
ottaminen palvelujen kehittämisessä. Nämä neljä tavoitetta määrittävät myös palvelujen laatua ja
jokaisen tavoitteen toteutumista myös systemaattisesti mittaamme. Mittaamme mm. asiakkaiden
palveluistamme saamaa hyötyä (erikseen sekä asiakkaan että työntekijän arvioimana). Mittaamisen
kautta saadulla tiedolla johdamme toimintakäytäntöjen muutosta em. tavoitteiden suunnassa.
Vuoden 2014 aikana olemme parantaneet asiakaslähtöistä yhteistyötä ja asiakasohjausta lasten
terapiapalvelujen kolmen yksikön välillä. Tässä tarkoituksessa esimiehet kokoontuvat säännöllisesti
nk. Lähetejohtoryhmään, jossa käsittelemme (asiakkan luvalla) osan niistä asiakastapauksista, joissa
ei ole lähtökohtaisesti selvää, minkä yksikön vastuulle asia kuuluu ja/tai joissa jo lähtökohtaisesti
tarvitaan yksikkörajat ylittävää yhteistyötä. Tarkoitus on, että tästä toimintatavasta tulee myös
yksiköidemme työntekijöiden pysyvä toimintamalli, ja vähitellen lähetejohtoryhmää ei enää tarvita
kuin poikkeustapauksissa. Asiakastyö on valtaosin allokoitu sähköisiin kalentereihin, mutta tässä on
edelleen joitakin työntekijäkohtaisia puutteita.
Kokoamme systemaattisesti asiakaspalautetta, teimme kyselyn yhteistyökumppaneille (tosin uusi
Surveypal -järjestelmä ei toiminut odotetusti, mikä valitettavasti vähensi saamaamme palautteiden
määrää). Lisäksi olemme mukana PESO:n ja kaupungin tasoisessa asiakaspalautejärjestelmässä.
4
Käytössämme on kuukausittainen Työhyvinvointipuntari, jolla keräämme tietoa työntekijöiltä työn
sujumisesta ja jaksamisesta. Toteutimme 2014 toisen kerran oman työhyvinvointikyselymme
(edellinen 2012). Saamme tietoa sekä myönteisestä kehityksestä yksiköissämme että
kehittämistarpeista ja niitä käsitellään työntekijöiden kanssa tiimeissä.
Perheneuvolapalveluissa keskeisenä kehittämisen kohteena on ollut palvelujen hyvän saatavuuden
varmistaminen. Lasten terapiapalvelujen strategian mukaisesti muita palvelun laatuun oleellisesti
vaikuttavia kehittämisen kohteita ovat asiakastyytyväisyyden ja palvelusta saadun asiakashyödyn,
sekä työhyvinvoinnin ylläpito tai parantaminen. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita seurataan
säännöllisin mittauksin.
Lasten kuntoutuspalveluissa on keskitytty vuoden 2014 aikana sellaisten työskentelytapojen ja
palvelumuotojen kehittämiseen, joilla pyritään edistämään vanhemman omaa toimijuutta ja vastuun
ottamista lapsensa kehityksen tukemisesta ja kuntoutuksesta. Tavoitteena on tuen tarjoaminen
varhain, jotta tarve varsinaisiin vastaanottokäynteihin vähenee. Tuloksia tehdyistä muutoksista
voidaan odottaa noin kolmen vuoden sisällä.
-
-
Internetin avulla toteutettava perhevalmennus varhaisen vuorovaikutuksen ja vauvan kehityksen tukemisesta ja resurssin
kohdentaminen vastaanottomuotoista palvelua enemmän tarvitseville (maahanmuuttajien perhevalmennus-osio samoista
aiheista)
TOUHO ja TOUKKA - kotiharjoittelumateriaali kaikille 6 kk ikäisille espoolaislapsille ja heidän vanhemmilleen; miten tukea lapsen
varhaista kielellistä - ja motorista kehitystä sekä leikkitaitojen harjaantumista.
riskiryhmään kuuluvien lasten vanhemmat saavat kirjallisen VATU -kotiharjoittelumateriaalin (varhainen kielen kehityksen
tukeminen) neuvolasta
R -äänteen kotiharjoittelu internetissä olevan ohjausvideon avulla
Maaliskuusta 2014 alkaen varhaiskasvatuksen konsultoiva erityislastentarhanopettaja saivat
oikeuden ohjata lapsen tai perheen kuntoutuspalveluiden asiakkaaksi. Muutoksella on tavoiteltu
saatavuuden sujuvoittamista ja ’luukuttamisen’ vähentämistä asiakkaan näkökulmasta sekä lapsen
arkiympäristöstä saadun tiedon siirron varmentaminen. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Yhteistyössä
varhasikasvatuksen kanssa on kehitetty asiantuntijakonsultaation antamista päiväkotien henkilöstölle
varhaisen tuen lisäämiseksi ja varsinaiseen asiakkuuteen ohajutumisen vähentämiseksi. Palute
varhaiskasvatuksesta on ollut myönteistä ja toimintaa on ehdotettu jatkettavaksi.
Ryhmäkuntoutuksen mahdollisuuksia on lisätty ja kehitetty yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa.
Tavoitteena on varhaisen - ja vertaistuen tarjoaminen. Ryhmäkuntotus myös vähentää
yksilövastaanottokäyntien määrää.
Muutoksena on ollut myös moniammatillisten arvioiden ja interventioiden lisääminen lapsille, joilla on
vaikeuksia useammalla kehityksen osa-alueella. Asiakkaille on systemaattisesti tarjottu
mahdollisuutta ohjautua moniammatillisen asintuntijaryhmän palveluun ns. ”avoimella” saatteella/
lähetteellä. Tämän seurauksena puheterapeutin arvioon on ohjautunut vähemmän niitä lapsia, jotka
ensisijaisesti ovat olleet psykologin arvion tarpeessa. Moniammatillinen tiimi on myös mahdollista
rakentaa
koko
Terapiapalveluiden
henkilöstöstä
(perheneuvola
ja
lastenpsykiatrinen
avohoitoyksikkö).
Lääkärijohtoista lasten kuntoutustyöryhmä prosessia kevennettiin erikoissairaanhoitoon ohjautumisen
sujuvoittamiseksi. Lastenlääkärikonsultaatiot työntekijöille ovat korvanneet ko. kokouksia, jonka
seurauksena lasten pääsy eriskois-sairaanhoitoon ja mahdolliseen Hus:in tai Kelan kuntotukseen on
nopeutunut.
Lokakuussa 2013 toimintansa aloittaneen Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön (AVOT) toiminnan
sisältöä ja rakenteita on organisoitu ja kehitetty vuoden 2014 ajan. Systemaattinen mittaaminen ei
tässä yksikön käynnistysvaiheessa toteutunut vielä toivotulla tavalla. Yksikkö on saanut positiivista
5
palautetta erityisesti konsultatiivisesta ja jalkautuvasta työotteestaan. Yhteistyö AVOT:n ja muiden
verkostotoimijoiden kanssa on ollut rakentavaa. Toimintaa on kehitetty peruspalvelujen kanssa
tehtävään yhteiseen työhön. Kuluneen 2014 vuoden aikana suuri osa työskentelystä on liittynyt
potilassegmentointiin, samalla peruspalveluita on ohjattu ja konsultoitu vakavien ongelmien
poissulkemisen näkökulmasta ja toisaalta lasten mielenterveyttä tukevaan suuntaan.
Perheiden ja verkoston mukaan ottaminen potilaan hoidon suunnitteluun on ollut uuden AVOTyksikön työskentelyn peruslähtökohtana.
Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö
Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palvelualueella toiminnan laatua tarkastellaan
monesta eri näkökulmasta.
Palvelujen saatavuutta seurattiin kuukausittain osana palvelualueen tuloskortin seurantaa. Mittareina
olivat neuvolatoiminnassa T3 (kolmas vapaa aika), koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
avovastaanottoaikojen
saatavuus
ja
perhetyössä
yhteydenotto
asiakkaaseen
tai
yhteistyökumppaniin.
Asiakaspalautetta kerättiin eri tavoin: sähköisesti nettisivujen kautta, suorana palautteena,
kohdennettuina kyselyinä sekä neuvolatoiminnassa Happy or not - laitteilla.
Asiakashyötyä mitattiin lapsiperheiden perhetyössä kysymällä vanhempien arviota perheen haasteen
määrästä asteikolla 1-10 työskentelyn alkaessa ja päättyessä. Näin saimme tietoa muutoksesta
asiakkaan kokemuksessa. Vastaava arviointi on ollut käytössä jo aiemmin intensiivisessä
perheohjauksessa (Konsti). Matinkylän neuvolassa testataan samaa 1-10 asteikkoa palvelun
hyödyllisyyden arvioinnissa osana Lapset puheeksi -pilotointia. Menetelmä on laajennettavissa
palvelualueella.
Vuoden alussa perhe- ja sosiaalipalvelujen alaisuuteen perustettiin koulu- ja opiskelulääkärien
yksikkö, jossa on yksi ylilääkärin ja kuusi koululääkärin virkaa. Palvelujen laadun hallinta parani,
koska lääkäripalvelujen suunnittelu, tarjonta, lääkäreiden perehdytys ja osaamisen kehittäminen on
yhdenmukaista. Lisäksi seniorikonsultaatiot ovat aina saatavissa. Äitiysneuvola ohjelma
standardoitiin vastaamaan valtakunnallista ohjeistusta.
Haittavaikutusten seuraaminen: Haipro-ilmoitusten käsittely tapauskohtaisesti.
Avainsuoritteiden hintaa seurataan eri toiminnoissa.
Vammaispalvelut
Sosiaalityössä laadukas toiminta tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaat saavat palvelun lain vaatimissa
määräajoissa. Itsearviointimenetelmiä ei ole käytössä.
Siirtymävaiheiden prosesseja on parannettu: lastensuojelun ja vammaispalvelujen yhteinen
prosessia sekä vammaistenpalvelujen, kotisairaalan ja vanhuspalvelujen yhteinen ALS- asiakkaiden
prosessi. ALS- asiakkaiden kohdalla on jo saavutettu yhteinen toimintatapa, jossa myös Jorvin
työntekijöitä on mukana.
Määräaikojen toteutumista valvotaan säännöllisesti. Sevityksen käynnistyminen määräajassa on
edelleen haasteena, vaikka sitä ei olekaan vielä systemaattisesti mitattu.
Asumisyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistelussa. Omavalvontasuunnitelmat laaditaan
Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman 2012-2014 ohjeistusten mukaisesti.
6
Potilasturvallisuutta on parannettu hankkimalla uusi henkilöturvajärjestelmä, joka on otettu käyttöön
Niittymaan asumisyksikössä.
Haukilahden omasvalvontasuunnitelma valmistui 2014. Sen jalkauttaminen työskentely- ja
perhedyttämisvälineeksi on yksikössä menossa. Muiden yksiköiden suunnitelmat ovat valmistelussa.
Henkilöstön
osaamista
täydennyskoulutuksilla.
parannettiin
sekä
sosiaalihuollon-
että
terveydenhuollon
Ostopalvelujen asiakaslaskutuksen ja tilastoinnin kehittäminen on aloitettu 2014. Uudistunut prosessi
käynnistyy 2015 alkupuolella.
Asumispalvelujen ostopalvelujen valvonta on käynnistetty.
2.2 Terveyspalvelut
Terveysasematoiminta
Laadukas toiminta terveysasemilla perustuu Käypä Hoito -suosituksiin ja muuhun tutkittuun tietoon.
Prosessien parantamisen yhteydessä tavoitteena on arvioida muutoksen toimivuutta ja turvallisuutta
potilaan näkökulmasta.
Terveysasemilla on kehitetty puhelinpalveluprosessia ottamalla käyttöön uusi versio TeleQ takaisinsoittojärjestelmästä, mikä on mahdollistanut sairaanhoitajien puhelintunnin joustavamman
järjestelyn.
Erilaisia sähköisiin järjestelmiin perustuvia toimintatapoja on otettu käyttöön 2014 aikana; diabetes
tyyppi 2 sairastavan henkilön
mahdollisuus varata aika määräaikaistarkastukseen,
influenssarokotusajan sähköinen ajanvaraus, tekstiviestimuistutus varatusta ajasta (laajennettu
käyttöä) jne.
Sähköiseen toimintamalliin perustuvaan matkailijarokotusprosessiin liittyvä tekninen toteutus ei vielä
ole mahdollistanut todellista prosessin parantumista. Prosessilla tavoitellaan asiakkaalle
yksinkertaista tapaa hoitaa matkailijaterveyteen liittyvät asiat.
Eri terveysasemilla on parannettu yksittäisiä ”paikallisia” prosesseja, esim. päivystyspotilaan prosessi
Samarian ja Leppävaaran terveysasemilla, korvahuuhteluun liittyvä prosessi Tapiolan
terveysasemalla, COPD -potilaan hoitoprosessi Espoonlahden ja Kivenlahden terveysasemilla jne.
Yksittäisillä terveysasemilla (Espoonlahti, Tapiola, Matinkylä, Tapiola) on lisäksi tehty
takaisinsoittojärjestelmän tausta-asetuksiin, henkilöstörakenteeseen sekä ajankäyttöön liittyviä
ratkaisuja takaisinsoittoprosessin parantamiseksi. Influenssarokotusten sähköinen ajanvaraus (myös
yli aluerajojen, vahingossa J) Viherlaakson, Leppävaaran, Samarian, Kilon, Tapiolan ja Matinkylän
terveysasemilla.
Terveysasemilla ei ole tehty itsearviointia vuoden 2014 aikana. Käytössä ei myöskään ole ollut
omavalvontasuunnitelmaa.
Terveysasematoiminta osallistui lokakuussa 2014 THL:n suurten kaupunkien asiakastyytyväisyyskyselyyn. Tuloksia kyselystä ei ole vielä saatu.
7
Avokuntoutus
Oman toiminnan kehittämisessä käytetään PDSA -jatkuvan parantamisen mallia. Yksikkö osallistui
Ketterän valmennukseen. Kehittämisessä keskityttiin asiakaspalautteen perusteella valikoituneisiin
kohteisiin ja yhteydenottotapoihin. Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön apuvälineyksikössä ja
Espoon
kehitysvammaisten
kuntoutusyksikössä
EKKU:ssa.
Kuntoutuksen
suunnittelu,
apuvälinepalvelut ja EKKU ottivat käyttöön yhteissähköpostilaatikot asiakkaille. Yksikön internet-sivut
uudistettiin myös asiakkaiden toiveiden perusteella. Avofysioterapiassa on kehitetty mm.
asiakaspalautteen keräystä, opiskelijaohjausta ja pienryhmämuotoista fysioterapiaa. Sähköisten
palvelujen suunnittelu on aloitettu, tavoitteena ottaa käyttöön sähköiset esitietolomakkeet asiakkaille
vuoden 2015 aikana ainakin EKKU:ssa kuntoutuksen suunnittelussa. Lisäksi EKKU:ssa on aloitettu
ajanvarauksen keskittäminen ja kuntoutussuunnitelmaprosessin selkiyttäminen.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Vuonna 2014 keskeisin palvelujen laadun parantamisen hanke oli koko organisaation toiminnan ja
prosessien läpikäynti, toimimattomien rakenteiden tunnistaminen sekä organisaation keskeisten
perusrakenteiden uudistaminen. Uudistustyön keskeisiä tavoitteita olivat mm. painopisteen
siirtäminen avopalveluihin sekä yhtenäiset läpinäkyvät käytännöt erityispalveluihin ohjaamisessa ja
koko toiminnan yhtenäisen systemaattisen seurannan kehittäminen.
Laadun parantamistyötä on tehty eniten hoidon tarpeen arvioinnin sujuvoittamisessa. Nykyiseen MtPklinikkaan nyt yhdistyneet avokuntoutusyksikkö ja Nupoli osallistuivat Sotetin kehittämisyksikkö
Ketterän tiimivalmennukseen ja valmennuksen seurauksena avokuntoutusyksikössä toteutettiin
useita palvelua sujuvoittavia toimia, jotka nopeuttivat hoitosuhteen aloittamista. Kuntoutuskurssille
pääsyä on yksinkertaistettu ja kurssimäärää lisätty, mikä on mahdollistanut kuntoutuskurssien
osallistujamäärän lisäämisen ja laadun parantumisen. Avopalveluiden keskitettyyn ajanvaraukseen
siirtyminen on lisännyt asiakkaan valinnanvapautta hoitopaikan suhteen.
Vieroitushoidon asiakasohjauksen keskittäminen omaan vieroitushoitoon ja hoidon tarpeen arviointi
on yhtenäistänyt hoidon tarpeen arviointia ja parantanut sen laatua. Kilpailutusprosessissa on
määritelty ostettava palvelutuote.
Vinkki-toiminnan siirtäminen omaksi Linkki-toiminnaksi ja korvaushoidon siirtyminen kokonaan
ostopalveluksi on mahdollistanut tehokkaamman resurssien käytön.
Yksityisten sosiaalipalveluiden lakisääteinen valvontavelvollisuus koskee MtP:ssä Espoon alueella
toimivia asumis- ja ympärivuorokautisia laitoshoidon yksiköitä. Mielenterveys- ja päihdehuollossa
tätä valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman ja valtakunnallisen valvontaohjelman pohjalta.
Lakisääteisen valvonnan lisäksi valvontakäynnit on toteutettu samoin käytännöin myös kaikkiin omiin
laitos- ja asumispalveluyksiköihin ja valvonnan yhteydessä asiakkaita on aina kuultu erikseen.
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollossa on tehty palvelulupaus, jossa palvelun laatu määrittyy. Strategiaan on
kirjattu toiminnan tavoitteet, joita arvioidaan ja seurataan säännöllisesti.
Välinehuollon prosessia on kehitetty saadun palautteen perusteella. Välinehuoltoon liittyvään
palautteen antamiseen ja tilausten tekemiseen on otettu käyttöön uusi Gemini-Webseurantajärjestelmä. Sähköistä itseilmoittautumisjärjestelmää on pilotoitu Espoonlahden
hammashoitolassa, sen käyttöönottoa odotetaan myös muihin suurempiin hammashoitoloihin.
8
Laadun varmistamiseksi on käyty palaute ja laatukeskustelut yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ostopalveluhammaslääkäriasemien laadunseurantaa on tehty asiakaspalautekyselyn avulla, tulokset
saadaan vuonna 2015. Toimintaa kehitetään LEAN -periaatteiden mukaisesti. Kehittämiskohteiksi on
valittu mm. ajanvarauskirjojen ja hoitohuoneiden standardointi. Yhteistyössä henkilökunnan kanssa
on laadittu toimintaan pelisäännöt, joiden toteumista seurataan ja päivitetään aina tarvittaessa.
HaiPro-raportointijärjestelmään vuonna 2014 tehdyt vaaratapahtumailmoitukset on käyty läpi suun
terveydenhuollon johtoryhmässä ja hoitohenkilökunnan kanssa. Ilmoituksiin on vastattu ja toimintaa
on kehitetty tehtyjen ilmoitusten osalta. Potilasturvallisuuskulttuuri on vahvistunut vuoden aikana.
Potilasturvallisuutta taidolla –verkkokurssin on vuoden 2014 loppuun mennessä suorittanut noin
puolet henkilökunnasta.
Kehitämme jatkuvasti asiakaspalveluamme. Analysoimme asiakaspalautetta
säännöllisesti asiakaskyselyitä. Tulosten perusteella parannamme palveluamme.
ja
teemme
2.3 Vanhustenpalvelut
Espoon sairaala
Espoon sairaalassa tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jossa kysyttiin potilaiden tyytyväisyyttä
saamaansa hoitoon. Vastaajia oli 308 ja 63 % vastaajista oli tyytyväisiä hoitoonsa, 24 % osittain
tyytyväisiä hoitoonsa. Vastaajat antoivat henkilökunnalle arvosanaksi 8.3-8.8. Tasapainotetun
tuloskortin avulla seurattiin hoitojaksojen pituutta, jotka ovat lyhentyneet tavoitteen mukaisesti
edellisestä vuodesta. Kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja seurattiin; jaksojen määrä on kasvanut
tavoitteen mukaisesti. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadintaa kehitettiin ja seurattiin;
suunnitelmien laadukkuuden seurantaan panostettiin, myös liikuntasuunnitelmien määrää seurattiin,
tavoitteena saada mahdollsimman monelle potilaalle liikuntasuunnitelma. Liukumäkityyppisiä
hoitoprosesseja kehitettiin, COPD liukumäkitoiminta aloitettiin sairaalan tk 1 osastolla lokakuussa.
Potilaille arvoa tuottavan toiminnan kehittämistä jatkettiin ja suunniteltiin tavoitteena lisätä
kuntoutuspotilaiden liikunnan määrää. Lääkehoitosuunnitelma on tehty ja osaamista kehitetiin
säännöllisillä koulutuksilla. Henkilökunta osallistui OsaKe ja Ketterä työskentelyyn.
Loppuvuodesta käynnistettiin kotikuntoutuspilotti, jonka tarkoituksena on korvata osastoilla
kokeilussa ollut päiväkuntoutus. Tavoitteena on kotiuttaa potilas heti kun hän ei sairaala enää tarvitse
ja viedä mahdollinen jatkokuntoutus potilaiden kotiin.
Potilasturvallisuus on koko hoidon ja kuntoutuksen perustana ja suurin osa sairaalan
henkilökunnasta onkin suorittanut potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen. IKINÄ mallin
kaatumisriskin arviointi pilotoitiin ja päätettiin ottaa käyttöön koko sairaalassa. Painehaavapilotti jatkui
koko vuoden 2014 ja vuoden 2015 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön painehaavariskien
arviointilomake joka osastolla.
Henkilökunta on osallistunut ergonomiakorttikoulutukseen, jonka myötä työhyvinvointia pyritään
lisäämään.
Uuden vuonna 2016 valmistuvan sairaalan suunnittelu jatkuu. Toimintaprosesseja kehitetään ja
yhtenäistetään uuteen sairaalaan mentäessä.
9
Pitkäaikaishoito
Muistipalvelukeskuksen
asiakasprosesseja
kehitettiin
projektimuotoisesti
Viherlaakson
muistipalvelukeskuksen
avaamisen
yhteistyössä
Ketterän
ja
sidosryhmien
kanssa.
Muistipalvelukeskuksen päivätoiminta käynnistyi syksyllä 2014. Puolarkoti on toiminut vuoden 2014
alusta viimeisenä terveyskeskuksen vuodeosastopalveluita tarjoavana yksikkönä ja tulee päättämään
toimintansa kesäkuussa 2015. Ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutusta (palvelukonsepti,
hankinnan valmistelu, kannustinmallin kehittäminen)
valmisteltiin yhteistyössä Kauniaisten,
Kirkkonummen ja Perusturvayhtymä Karviasen kanssa. Virikekäsikirja työstettiin yhteistyössä omien
ja ostopalveluyksiköiden kanssa. Taavinkotia valmisteltiin asumispalveluyksiköksi, toiminnan
muuttuessa muistipalvelukeskukseksi 1.1.2015.
Pitkäaikaishoidon valvontasuunnitelma laadittiin valtakunnallisen valvontaohjelman hengessä ja
uuden kilpailutuskauden valvonnan toteuttamiseksi. Myös lakisääteinen omavalvontasuunnitelma ja
pitkäaikaishoidon lääkehoitosuunnitelma valmistuivat vuoden päättyessä.Dokumentteja laadittiin
yhteistyössä pitkäaikaishoidon yksiköiden avainhenkilöiden kanssa. Ympäriovuorokautista hoivaasumista koskeva kuntalaiskysely ja pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset
raportoitiin ja kolme menestyneintä yksikköä palkittiin. Kysely- ja raportointityökalu Surveypal otettiin
aktiiviseen käyttöön. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus osallistui RAI Johtajamoduulin pilotointiin,
mutta siitä sittemmin luovuttiin. Lisäksi Happy or Not -laitteet otettiin käyttöön Viherlaaksossa ja
Kauklahdessa.
Taavinkodin
ja Puolarkodin henkilöstöä valmennettiin
tulevien
muutosten
johdosta
työpajatyöskentelyin. Viherlaakson muistipalvelukeskus ja Aurorakoti 4 ovat kehittäneet asukkaiden
aktiivista ja yksiklöllistä elämää jatkuvan parantamisen toimintamallin avulla (Osake). Aurorakoti 5
kehitti tiedonkulkua Ketterän kehittämisen valmennuksin. Asumispalveluyksikkö (ostetut
asumispalvelut)
osallistui
Espoon
kaupunginjohtajan
innovaatiokilpailuun
”Hoivakotien
kannustinmallilla” ja voittivat potentiaalinen innovaatio -sarjassa jaetun ensimmäisen sijan.
Henkilöstöä osallistui pitkäaikaishoidon osaamista tukeviin koulutuksiin (RAI, saattohoito,
ergonomiakortti, Effica, AVEKKI jne.). 31.12.2014 mennessä pitkäaikaishoidossa oli suorittanut
Potilasturvallisuutta verkossa -koulutuksen yhteensä 205 työntekijää. Vanhustyö 2014 -messuille
osallistui 48 työntekijää ja Muistiteemapäivä 2014 järjestettiin menestyksekkäästi Sellon kirjastossa
yhteistyössä Metropolian ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden ja Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelman kanssa. Kuntouttavan hoitotyön lähihoitajille järjestettiin vapa-tasoinen työpaja,
jossa kehitettiin uramallitoimintaa ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Esimiehille järjestettiin RAI laatumoduuli
-koulutus ja pomokahvila omavalvontasuunnitelman teemalla. Johtoryhmä kouluttautui
Vanhuspalvelulaki -koulutuksella.
Vanhustyön avopalvelut
Kotihoitoon laadittiin omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan laadukas hoito ja miten kotihoidon
toimintaa valvotaan. Omavalvontasuunnitelma on kaikkien nähtävissä Espoon nettisivuilla sekä
työyksiköiden seinillä. Omavalvontasuunnitelmassa kuvattua toimintatapaa arvioidaan vuoden 2015
lopussa.
Kotihoidon
lääkehoitosuunnitelma
työstettiin
sotetin
lääkehoitosuunnitelman
Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan miten lääkehoitoa toteutetaan turvallisesti.
pohjalta.
Kotihoidon asiakkuuden periatteet päivitettiin ja vanhusten palveluiden johtoryhmä hyväksyi ne
lautakunnalle esitettäväksi. Asiakkuuden perittaatteiden päivittämisen myötä palvelut ja niiden
kohderyhmä on kuvattu entistä tarkemmin. Asiakkuuden peritaatteet ohjaavat asiakkaiden
oikeudenmukaista kohtelua palvelutarpeenarvioinnissa.
10
Ketteräksi kehittäjäksi -kehittämistyön tavoitteena oli omaishoitajien tukemisen ja hyvinvoinnin
lisääntyminen. Kehittämistyön aikana kuvattiin omaishoidon tuen prosessi tarkalla tasolla, otettiin
käyttöön omaishoitajan jaksamista mittaava Cope -indeksilomake ja lisättiin omaishoitajien
tukikäyntejä omaishoitoperheen kotiin. Kehittämisprojekti päättyi maaliskuussa 2014. Kehittämistyö
omaishoitajien tukemiseksi jatkui edelleen. Asiakasprosessia jatkotyöstettiin, eri päätöksentekijöiden
toimintatapoja yhtenäistettiin, asiakas- ja työtyytyväisyyttä seurattiin. Ketteräksi kehittäjäksi kehittämistyössä kehitettiin myös arkiliikkumisen tukemista päivätoiminnassa.
Vuoden 2014 aikana resurssipoolin toiminta laajentui kattamaan koko alueellisen kotihoidon.
Resurssipoolin avulla asiakakaalle pystytään entistä parenmmin turvaamaan hoito- ja
palvelusuunnitelman mukainen hoito, koska poolin avulla henkilökuntaa voidaan järjestää niille
alueille jolla asiakastarve on suurin. Resurssipoolin toiminnan kehittäminen jatkuu vuoden 2015
aikana.
Henkilöstölle järjestettiin erilaisia koulutuksia. Näitä oliva muun muassa ensiapu-, RAI-, Effica-,
ergonomiakortti- ja pneumokokkirokotuskoulutus. Lisäkis henkilöstöllä on ollut mahdollisuus
osallistua maksuttomaan Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukseen ja sen on vuoden 2014
aikana suorittanut 183 työntekijää. Kuntouttavaille uramallilähihoitajille järjestettiin työpajoja.
2.4 Esikunta
Sekä esikunnan talous ja hallintopalvelut sekä kehittämisen tulosalue seuraavat ja kehittävät omia
palveluitaan ja keräävät sisäistä asiakaspalautetta. Kehittämisen tulosalue kerää palautta
järjestämistään tapahtumista, kuten festivaaleista, valmennuksista ja koulutuksita. Esikunnan talous
ja hallinto on mukana Asteri-asiakaspalautteen työryhmässä.
Vuoden 2014 alusta on uudistettu sosiaalija terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston toimintaa.
Jaostossa on vuoden 2014 alussa aloittanut palvelupäällikkö ja jaostotyöskentelyssä on kehitetty
prosesseja, joilla jonon hallintaa on parannettu. Laadun mittarina on käytetty käsittelyaikoja ja
jonotilannetta jaostossa. Vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa käsittelyaikojen
keskiarvo oli 68,1 vrk ja jonossa oli 75 asiaa. Vuoden viimeisessä kokouksessa joulukuussa
käsittelyaikojen keskiarvo oli 35,6 vrk ja jonossa oli 36 asiaa.
3 Toimialan palvelujen saatavuus
Palvelujen saatavuudella on yleensä suora vaikutus palvelun koettuun laatuun. Taulukoissa on
kuvattu miten toimialan tulosyksiköiden palveluissa on mitattu palvelujen saatavuutta ja miten
palvelujen saatavuus on toteutunut ja/taimuuttunut.
Espoo ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä. Tästä
linkinkistä voi katsoa miten HUS tiedottaa jonoistaan.
Taulukko 1: Perhe- ja sosiaalipalvelujen saatavuus vuonna 2014
Palvelu
Tunnusluku
Miten saatavuus on toteutunut ja/tai muuttunut
Aikuisten
sosiaali-
Toimeentulotuen
käsittelyaika,
keskusteluyhteys
Lain velvoite: Sosiaalialan ammattilaiseen saa yhteyden seitsemän arkipäivän
sisällä
11
palvelut
Lastensuojelupalvelut
sosiaalialan
ammattilaisen kanssa.
Kuinka monta % toteutuu
7 arkipäivän sisällä.
Tavoite: Sosiaalialan ammattilaiseen saa yhteyden puhelimitse tai
palveluneuvonnassa seitsemän arkipäivän sisällä
Lastensuojeluilmoitusten
tutkiminen määräajassa
Lain velvoitteet: lastensuojeluilmoitus tulee käsitellä 7 arkipäivässä ja
lastensuojelutarpeen selvitys tulee valmistua viimeistään 3 kuukauden
kuluessa asian vireilletulosta
Lastensuojelutarpeen
arviointi määräajassa
Tukipalveluyksikkö ja sen asiakasohjausrakenteen TASO:n kautta on pystytty
osoittamaan jokaiselle lapselle tarvittavat tukitoimet ja palvelut perustuen
lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän esitykseen.
Keskimääräiset
odotusajat (T1)
Perheneuvolapalvelut: Kuukausittain T1-mittaukset. Keskimääräinen
odotusaika yhteydenotosta ensikäyntiin vaihtelee 3 viikon ja 2 kuukauden
välillä, kuukaudesta riippuen. Seurannan perusteella on tehty muutoksia
asiakkaiden ohjautumiseen toimipisteiden välillä.
Lasten kuntoutuspalvelut: Kuukausittain T3-mittaukset. Keskimääräinen
odotusaika yhteydenotosta ensikäyntiin oli n. 2 kuukautta.
Hoitotakuu: mitataan ja
seurataan hoidon
tarpeen arviointiin
kuluvaa aikaa ja
tutkimuksiin sekä hoitoon
pääsyyn kuluvaa aikaa
Lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö: Hoitotakuu; arvio 6 viikkoa ja sen
päättymisestä hoitoon 3 kuukautta
T3, kolmas vapaa aika
terveydenhoitajan
vastaanotolle
Neuvolatoiminta: T3 (= kolmas vapaa aika), tavoitetasona on leikki-ikäisten
ajoissa 21 päivää, mikä on lähes toteutunut vuonna 2014. Saatavuudessa on
ollut alueellista vaihtelua ja resurssia on tasattu tilanteen parantamiseksi.
Kaikille kohderyhmään kuuluville pystytään tarjoamaan palvelua.
Vastaanottojen lkm
Yhteydenotto
palvelupyynnön
lähettäjään
Vammaisten
palvelut
Toteuma: Lain asettamat määräajat toteutuvat. Lastensuojeluilmoitusten
osalta määräajoissa on pysytty suhteellisen hyvin, lastensuojelutarpeen
selvitysten osalta määräajat ovat vaihdelleet hieman enemmän.
Tukipalvelut asiakkaan
tarpeen mukaan oikeaaikaisesti
Keskimääräiset
odotusajat (T3)
Terveydenhoito
Toteuma: Vuonna 2013 86,4 % hakemuksista käsiteltiin seitsemän arkipäivän
sisällä (keskiarvo 4,6 pv). Vuonna 2014 85,4 % toimeentulotukihakemuksista
käsiteltiin seitsemän arkipäivän sisällä (käsittelyajan keskiarvo 5,0 pv).
Asiakasmäärät ovat nousseet.
Jonossa olevien
asiakkaiden määrät
Toteuma (ka koko vuodesta): Hoidon tarpeen arvio toteutunut 41 päivän
sisällä lähetteen saapumisesta ja tutkimuksiin sekä hoitoonpääsyyn toteutunut
aika oli 41 päivää. Kyseessä keskiarvot koko vuodesta.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: terveydenhoitajilla on sovittu
avovastaanottoajaksi yksi tunti päivässä. Tavoite 3 avokäyntiä / päivä /
terveydenhoitaja, mitä ei saavutettu vuonna 2014 (vaihteluväli 1,8-2,7).
Tilastointi otettu käyttöön elokuussa 2014.
Perhetyö: palvelulupauksena on ottaa asiakkaaseen tai palvelupyynnön
lähettäjään yhteyttä kolmen arkipäivän sisällä. Kotipalvelussa aloitti 2014
vastaanottotiimi, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa asiakkaaksi
tulon prosessia. Perhetyössä oman työn kotikäyntimäärät lisääntyivät
vuodesta 2013 317 käynnillä ja palvelusetelillä tuotetut kotikäynnit 749
käynnillä. Perheohjauksessa lisättiin avovastaanottoja mm.
neuvoloissa,asukaspuistoissa,kirjastoissa ja avoimissa päiväkodeissa.
Intensiivisen perheohjauksen tiimi Konsti pilotoi toimintamallia, jossa tukea
tarvitsevat lapsiperheet tunnistetaan ja huomioidaan entistä paremmin
aikuisten sosiaali-, mielenterveysja päihdepalveluissa.
Vakituinen asuminen: 52 henkilöä
Lyhytaikainen hoito: 2 henkilöä
Asumisharjoittelu: 17 (osa henkilöistä jonottaa paikan vaihtoa)
Määräaikojen
toteutumista valvotaan
säännöllisesti.
Päivä- ja työtoiminnan jonoa ei ole vielä muodostettu ensi keväälle
Sevityksen käynnistyminen määräajassa on edelleen haasteena, vaikka sitä ei
olekaan vielä systemaattisesti mitattu.
12
Taulukko 2. Terveyspalvelujen palvelujen saatavuus vuonna 2014
Palvelu
Tunnusluku
T3, kolmas vapaa aika
lääkärin vastaanotolle
Lain velvoite: Kolmen kuukauden kuluessa kiireetön aika lääkärin
vastaanotolle
Toteuma: Vuonna 2013 kolmas vapaa aika oli noin neljän viikon päästä (29
päivää).
Joulukuussa 2014 kolmas vapaa lääkärin vastaanottoaika oli kolmen viikon
päässä ( 21 päivää). Saatavuus on parantunut.
Terveysasemakohtaiset tiedot koko vuodelta: www.espoo.fi/hoitotakuu.
Puhelinsaatavuus, eli
yhteyden saanti
puhelimitse
kaikkiin puheluihin
vastataan saman päivän
aikana
Lain velvoite: Yhteydensaanti puhelimitse soittopäivänä
takaisinsoittojärjestelmää käytettäessä
Toteuma: Vuonna 2013 vastattiin samana päivänä 99,5 % terveysasemille
tulleista puheluista. Vuonna 2014 vastattiin samana päivänä kaikkiin
puheluihin (100%). Vuonna 2014 takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika oli
31 minuuttia.
Avokuntoutuksessa jonotusajan ja keskimääräisen takaisinsoittoajan seuranta
on aloitettu v 2015 alusta
Lain velvoite: Hoidon tarpeen arviointi 3 vuorokauden kuluessa
Toteuma: Hoidon tarpeen arviointi tehdään pääsääntöisesti puhelimessa heti
yhteydenottopäivänä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arviointi tehdään hoitajan
tai lääkärin vastaanotolla kolmen vuorokauden kuluessa.
Suun
terveydenhuolto
T3, kolmas vapaa
tarkastusaika (HVO2)
hammaslääkärin
vastaanotolle.
Lain velvoite: Hammaslääkärin vo:lle 6 kuukauden kuluessa
Toteuma: T3 seuranta aloitettiin helmikuussa 2014, jolloin kolmas vapaa
hammaslääkärin tarkastusaika oli 90 päivän päästä. Maaliskuussa odotusaika
oli korkeimmillaan 110 päivää. Loppuvuodesta tilanne parani niin, että
joulukuussa kolmas vapaa aika oli 60 päivän päästä.
Puhelinsaatavuus, eli
yhteyden saanti
puhelimitse
Lain velvoite: Yhteydensaanti puhelimitse soittopäivänä
takaisinsoittojärjestelmää käytettäessä
kaikkiin puheluihin
vastataan saman päivän
aikana
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
Espoon
seudun
ympäristöterveys
Vastaanottotoiminnan
palvelulupaus: pääsy
vastaanotolle 10
arkipäivän sisällä
Toteuma: Vuonna 2014 kaikkiin kiireellisen hoidon puheluihin vastattiin saman
päivän aikana. Kiireettömän hoidon puheluihin vastattiin loppuvuodesta 98
%:sti saman päivän aikana. Puhelinsaatavuus on parantunut vuodesta 2013.
Takaisinsoiton keskimääräinen odotusaika vaihteli eri kuukausina. Lokakuussa
keskimääräinen odotusaika linjapuheluihin, eli suoriin puheluihin oli 2 min ja
takaisinsoiton odotusaika oli 24 min. Joulukuussa linjapuheluihin vastattiin
keskimäärin 1,5 min ja takaisinsoiton odotusaika oli noin 10 min.
Toteuma: Systemaattinen seuranta palvelulupauksen toteutumisesta aloitettu
vuonna 2015. Vuonna 2014 ei vielä systemaattista seurantaa.
Vieroitushoidon
saatavuus
Toteuma: Vieroitushoidon saatavuus on parantunut käyttöön otetulla
portaittaisella palvelulla. Jonoja vieroitukseen ei enää synny, asiakas voi
kotiutua nopeammin ja käydä jakson loppuvaiheessa päivisin vieroituksessa.
Ajanvarauksen
takaisinsoittoaika
Toteuma: Ajanvarauksen takaisinsoittoaika oli keskimäärin 33 minuuttia.
Kiireelliset
terveysvaaraepäilyt
Tavoite: Selvitys aloitettu ilmoituksen saapumispäivänä
Toteuma: Selvitysten pikainen aloittaminen on toteutunut 100-prosenttisesti.
13
Taulukko 3. Vanhustenpalvelujen palvelujen saatavuus vuonna 2014
Palvelu
Tunnusluku
Espoon
sairaala,
Pitkäaikaishoito,Vanhustyön
avopalvelut
Eri mittareita
Espoon vanhusten palveluiden tuottamien palvelulujen laatu ja riittävyys on
kuvattu Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostolle esitetyssä Iäkkäiden
henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu -dokumentissa.
Palvelujen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla palveluiden rakennetta ja
määrää valtakunnallisiin suosituksiin ja muiden suurten kaupunkien lukuihin
sekä palveluiden saatavuuden arvioinnin kautta. Laadullisista näkökulmista
arviointitietoa saadaan sosiaaliasiamiehen vuosittaisen raportoinnista, RAI arviointimittarin (Resident Assessment Instrument) avulla,
asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä tarkastelemalla henkilöstön
työtyytyväisyyttä.
Taulukko 4. Esikunnan palvelujen saatavuus vuonna 2014
Palvelu
Tunnusluku
Esikunta,
talous, hallinto
Oikaisuvaatimuksen
käsittelyaikojen pituus
jaostossa
Vuoden 2014 alussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 68,1 vrk, vuoden 2014
lopussa käsittelyaikojen keskiarvo oli 35,6 vrk.
4 Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (AvoHILMO)
AvoHILMO (Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri) on osa valtakunnallista sosiaalija terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää. Rekisteriin kerätään tietoja perusterveydenhuollon
avohoidon käyntien syistä ja hoitotapahtumista.
Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön AvoHILMO-tietoja voi seurata säännöllisesti päivittyvien
raporttien avulla, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää. Avohilmoraportit.
5 Hoitoilmoitusjärjestelmä (HILMO)
Valtakunnallinen sosiaalija terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä kattaa merkittävän osan
sosiaalija terveydenhuollon laitos- ja asumispalveluista. Hoitoilmoitusjärjestelmässä kerätään tiedot
päättyneistä hoitojaksoista, avohoitokäynneistä ja poikkileikkausaineisto 31.12 hoidossa olleista
asiakkaista. Kotihoidon asiakaslaskenta tehdään 30.11. THL ylläpitää HILMO raportteja.
Hoitoilmoitusjärjestelmä sisältää tietoa: erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidosta, perusterveydenhuollon laitoshoidosta, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluista sekä kotihoidosta
Hoitoilmoitusjärjestelmä ei kata: lastensuojelun laitoshoitoa sekä päihdehuollon asumispalveluja
6 Toimialan asiakas- ja potilaspalaute
Espoon sosiaalija terveystoimessa kerättiin kuntalaisilta usean eri kanavan kautta. Potilaiden ja
asiakkaiden mitattu tyytyväisyys on tärkeä osa koko toimialan toiminnan ohjausta ja suunnittelua.
Toimialalla tehtiin erilaisia kohdennettuja kyselyjä ja kerättiin jatkuvaa palautetta.
14
Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaalija terveydenhuollon
asiakkaana. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja
toimintamahdollisuuksia. Sosiaali- ja potilasasiamieheen ja Vammaisasiamieheen yhteydenotot
kertovat osaltaan toimialan palveluiden laadusta. Yhteydenotoista on tehty erilliset raportit.
6.1 Palautteiden lukumäärä
Taulukko 5. Kuntalaisten antamien palautteiden lukumäärät tulosyksiköittäin vuosina 2013 - 2014
Tulosyksikkö / Toimiala
vuosi 2013
vuosi 2014
6 940
14 233
Terveyspalvelut
46 050
96 879
Vanhustenpalvelut
1 420
5 958
Sosiaali- ja terveystoimi
54 745
117 070
Esikunnan talous ja hallintopalvelut on saanut kohdennetusta asiakaskyselystä sotetin työntekijöille
31 palautetta ja yhden spontaanipalautteen, yhteensä 32 kappaletta.
140000
Henkilökohtainen
kontakti/palautelaati
kko
120000
100000
Muu kohdennettu
kysely
80000
Arvioi palveluita linkki
60000
40000
Anna palautetta linkki
20000
HappyOrNot
0
v. 2013
v. 2014
Vuonna 2013 dokumentoituja
palautteita kuntalaisilta saatiin
koko toimialalla 54 745 kappaletta
ja
vuonna
2014
117 070
kappaletta.
Palautteiden
lukumäärän
kasvu
selittyy
pääasiallisesti
sillä,
että
HappyOrNot
asiakaspalautelaitteita
lisättiin
kesä-kuussa 2014 9:stä laitteesta
25:een laitteeseen. Vuonna 2014
toimialan palautteista 93% saatiin
HappyOrNot
asiakaspalautelaitteiden
avulla.
Vuonna
2013
HappyOrNot
palautteiden osuus oli 85 %
kaikista palautteista.
Kuvio 1. Toimialan asiakas/potilaspalautteiden lukumäärä vuosina 2013 - 2014 palautekanavittain
15
Taulukko 6. Palautteiden lukumäärä vuonna 2014, Espoon sosiaalija terveystoimi.
Palvelu
HappyOrNot
”Anna
palautetta”
Linkki internetsivuilla
Muu
kohdennettu
kysely
Arvioi palveluita
(Webropol/Surveypal
linkki internetsivuilla)
Henkilökoht.
kontakti /
palautelaatikko
Yhteensä
Perhe- ja
sosiaalipalvelut
10 196
439
3 317 (+THL)
9
272
14 233
Terveyspalvelut
93 573
1 267
LKM puuttuu
1 630
409
96 879
(+kohdennetut
kyselyt)
Vanhustenpalvelut
5 006
98
358
-
496
5 958
Sosiaali- ja
terveystoimi
108 775
1 804
3 675
1 639
1 177
117 070
(+THL)
(+kyselyt)
6.2 HappyOrNot -palautteet
Alkuvuodesta toimialalla oli käytössä yhteensä 9
HappyOrNot laitetta. Kesä-kuussa toimintaa
laajennettiin ja toimialalla oli käytössä 25 laitetta.
Perhe- ja sosiaali-palveluilla oli 4, terveyspalveluilla 17 ja vanhustenpalveluilla oli käytössä
4 laitetta. Painalluksia saatiin 108740 kappaletta.
Happy-indeksi (0-100) oli noususuuntainen ja se
vaihteli: min 84, max 89.
Kuvio 2. HappyOrNot, kuukausijakauma ja palautemäärät vuonna. 2014, Espoon sosiaalija
terveystoimi
Espoolaiset
olivat
pääsääntöisesti
tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Happyindeksin keskiarvo oli 87 (0-100). Yli
sadastatuhannesta painalluksesta 78,6% oli
erittäin positiivista, 11,5% positiivista, 2,8%
oli negatiivista ja 7% oli erittäin negatiivista.
Kuvio 3. HappyOrNot, kokonaistyytyväisyys vuonna 2014 Espoon sosiaalija terveystoimi, Happyindeksin ka oli 87 (0-100), painallusten lkm yhteensä 108 740.
16
6.3 Esimerkkejä kohdennetuista kyselyistä
A r v o s t a m m e j a k u u n t e l em m e
asukasta.
A s u k k ai d en y k s i l ö l l i s e t
m i e l t y m y k s et j a t o i v eet …
A s u k a s p ä ä s ee ha l u t es s a a n
u l k o i l em a a n v ä h i n t ä ä n k er r a n …
Asukas voi osallistua hoivakodin
a r keen j a y ht ei s i i n t i l ai s uu k si i n…
L ä h ei s et o v a t t ä r k e ä o s a
a s u k k a a n el ä m ä ä j a h e o v a t…
Pi d ä m m e k i i nn i s ov i t u i s t a
asioista.
1
4,3
3,8
4,2
4,4
4,5
4,1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Kuvio 4. Pitkäaikashoidon palvelulupausten toteutumista arvioiva kyselyn tulokset v. 2014, asteikko
1-5, n=50.
Kuvio 5. Terveyspalvelujen kaksi yhetistä väittämää olivat “Olen tyytyväinen saamaani hoitoon tai
palveluun” ja ”Sain hoitoa tai palveluja riittävän nopeasti”. Asteikko 0 - 100, tavoitetaso 80.
17
6.4 Johtopäätelmät asiakas ja potilaspalautteista tulosyksiköittäin
Asiakas ja potilaspalautteet käsitellään organisaatiossa eri foorumeilla ja organisaation tasoilla; mm.
tulosyksiköiden ja palvelualueiden johtoryhmissä, työyksiköiden kokouksissa, kehityskeskusteluissa.
Ostopalveluihin liittyvät palautteet on toimitettu ostopalveluiden vastuuhenkilöille. Taulukoihin on
kuvattu tulosyksiköiden palvelualueiden vahvuudet, kehittämisalueet sekä toteutetut tai aloitetu
kehittämistoimenpiteet saadun palautteen perusteella vuonna 2014.
Taulukko 7. Perhe- ja sosiaalipalvelut, 2014
Palvelu
Vahvuudet
Kehittämisalueet
Toteutetut tai aloitetut
kehittämistoimenpiteet
Aikuisten
sosiaalipalvelut
Palvelukokemus:
ystävällinen henkilökunta, ammattitaitoinen
palvelu
Toimeentulotuen
käsittelyaika
Omapalvelun kehittäminen
Ryhmätoiminta:
vaikuttava, laadukas
Sähköiset
asiointimahdollisuudet
Verkkoneuvontapalvelujen
pilotit
Toimeentulotukiprosessin
Lean -projekti
Asiakaspalautteeseen
panostaminen
Palvelukokemus:
osaava henkilökunta,
hyvä palvelu
Palvelutarpeen arviointiin
ja palvelun piiriin pääsyn
nopeuttaminen
Asiakkuuden alkuvaiheen
työskentelyn, asiakasohjauksen kehittäminen
Lasten
terapiapalvelut
Palvelukokemus:
ystävällinen henkilökunta, ammattitaitoinen
palvelu. Asiakkaat
hyötyvät palvelusta
Saavutettavuus
Puhelinpalvelujen
sujuvuus
Saatavuuden varmistaminen
Terveydenhoito
Palvelukokemus:
osaava, ystävällinen
henkilökunta, jolta saa
apua
Ajanvarauksen puhelinpalvelu ja takaisinsoitto
Takaisinsoittojärjestelmän
tekniikkaa on parannettu.
Lääkäripalvelut
Nettisivujen kehittäminen
Nettisivut mm. yhteystiedot
Ohjattu lääkäripalvelujen
palautteet terveys-palveluille
ja tehostettu perehdytystä.
Yhteistyö viestinnän kanssa
Vammaisten palvelut
Asumispalvelujen laatu
Kuljetukset: kuljettajat ja
kalusto (Espoo
logistiikan vastuulla)
Yksilöllinen palvelu:
asumiseen liityvät toiveet
Vuorovaikutuskoulutus
Viestintä ja tiedottaminen
Kuljetusten aikataulut
Otettu käyttöön osallistavan
hoitotyön menetelmä.
18
Taulukko 8. Terveyspalvelut, 2014
Palvelu
Vahvuudet
Kehittämisalueet
Palvelukokemus:
osaava henkilökunta,
Tiedottaminen (kaupungin
www -sivut terveysasemien
osalta)
Terveysasemien sivujen
päivitys, tiedottamisen
tehostaminen
Henkilökunnan koulutus
Sähköiset palvelut,
puhelinpalvelu
Avokuntoutuspalvelut
Henkilöstön osaaminen
Nopeat asiakasprosessit
Hyvä saatavuus
Palvelun sujuvuus,
Palvelukokemus
Sähköisten palveluiden
lisääminen
Tiedottamisen lisääminen
Palveluprosessien
kehittäminen
Prosessien selkiyttäinen:
kuntoutussuunnitelma- ja
ajanvarausprosessi (EKKU)
Palvelun saavutettavuus:
puhelinajan laajentaminen
(apuvälineyksikkö)
Lähetteettömät palvelut
Uusia palvelumuotoja: ikääntyneiden kuntoutussuunn.,
leikkauspäätöksen saaneiden
polvipotilaiden kuntoutus
avofysioterapiassa
Suun
terveydenhuolto
Palvelukokemus:
potilaspalaute on ollut
erinomaista. Osaava
henkilökunta ja hyvä
työnjako.
Vaihtelu: ajanvaraukseen
yhteydensaanti ruuhkautuu
ajoittain.
Palvelujen saatavuus:
tarkastus- ja hoitoajat
Sähköiset palvelut: esim.
itseilmoittauminen,
sähköinen esitietokaavake,
kirjautuminen
nettiajanvaraukseen
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
Palvelukokemus
Avomielenterveystyö:
hlöstön ammattitaito,
palveluiden laatu, hyöty
Vieroitushoito:
Asiallinen, inhimillinen,
kunnioittava työtapa,
rauhallinen ympäristö
Espoon seudun
ympäristöterveys
Palvelukokemus:
ammattitaitoinen
henkilökunta
Avomielenterveystyö:
Saatavuus. Palveluihin
pääsy ruuhkautuu ajoittain,
eikä palvelulupaus aina
toteudu.
Vieroitushoito: yksittäisiä
toiveita liittyen ruokailuihin,
ulkoilukäytäntöihin sekä
ohjelman vähyyteen
Tarkastuskäyntien jonon
lyhentäminen.
Nettisivujen kehittäminen.
Ajanvarauksen yhteydensaantia on kehitetty
parantamalla prosesseja ja
lisäämällä resursseja.
T3:n seuraaminen (=kolmas
vapaa aika vastaanotolle)
Itseilmoittautumislaitteen
pilotti Espoonlahden HH:ssa
Sähköinen anamneesi on jo
käytössä
Palvelulupauksen
toteutumista seurataan
jatkuvasti MtP-klinikalla.
panostaminen: laajennetaan
ja tehostetaan palautteen
keruuta v.2015. Asumispalveluissa toteutetaan
yhtenäiset asukastyytyväisyyskyselyt (omat ja
osto) 1 krt/vuosi.
panostaminen: 2015
toteutetaan kaksi
kohdennettua kyselyä
19
Taulukko 9. Vanhusten palvelut, 2014
Palvelu
Vahvuudet
Kehittämisalueet
Espoon sairaala
Palvelukokemus: hyvä
palvelu, ystävällinen
henkilöstö.
Moniammatillisen tiimin
yhteistyön parantaminen.
Henkilökunnan kielitaito.
Yhteityön lisääminen ja asioiden
läpikäyminen eri keskustelu- ja
kehittämisfoorumeilla (mm.
osastokokoukset, työpajat)
Tiedotus ja tiiviimpi yhteistyö
potilaan ja omaisten kanssa.
Henkilökunnan ohjaus
kieliopintoihin.
Laadukas ja potilaat
huomioiva hoito ja
kuntoutus.
Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen OsaKe työpajoissa ja
Ketteräksi kehittäjäksi
valmennuksessa
Pitkäaikaishoito
Palvelukokemus: osaava
hoitohenkilökunta, nykyisiin
palveluihin tyytyväiset
asukkaat ja omaiset
Yksilöllinen palvelu ja hoiva:
asukkaiden yksilölliset tarpeet
ja toiveet huomioiva toiminta
Laadukas hoiva (myös
valtakunnallisessa
vertailussa)
Palvelurakennemuutoksen
systemaattinen
toteuttaminen
vanhuspalvelulain hengen
mukaisesti.
Esim. Aurorakoti 4 Osake-hanke:
Elä ja nauti, jokaiselle asukkaalle
yksilöllisesti kohdennettua iloa
arkeen.
Omavalvontasuunnitelman
toimeenpano ja käsittely yksiköissä
on aloitettu.
Asukkaiden ja omaisten
aktiivisempi valmentaminen ja
informaation antaminen
palvelurakennemuutoksessa.
Esim. Aurorakoti 5:n Ketterähanke: Tieto virtaamaan;
kokonaisvaltaisen tiedonkulun
parantaminen, näkökulmana
asukkaalle arvoa tuottava toiminta.
Yksiköiden viikkokokouksissa
(asukkaat mukana) ja omaisten
illoissa keskustellaan myös
palvelurakennemuutoksesta.
Vanhustyön
avopalvelut*
Palvelukokemus:
henkilöstöön ammattitaito,
ystävällisyys, luotettavuus,
omaisen tukeminen
Laaja-alainen tilannearvio,
palveluiden järjestäminen
Lääkärin kotikäynnit
Henkilöstöön liittyvät
ominaisuudet: kiireellisyys,
kielitaito, hoitajien vaihtuvuus
Laskutus
Virheet lääkityksessä
Tiedonkulku
Kesätyöntekijät
Tavoitettavuus
Palvelutalojen
kodinomaisuus
Nettisivut
Viriketoimintaa lisää
Kotihoidon tavoitettavuus
Yhteistyön kehittäminen: hoito- ja
palvelusuunitelman muutoksista
keskustellaan asiakkaan, omaisen
ja hoitohenkilökunnan kanssa
ensitä tarkemmin.
Osaaminen: mahdollistettu
koulutuksiin osallistuminen.
Käyntien kirjaamisen
oikkeellisuutta painotettu
laskutuksen oikeellisuuden
varmistamiseksi.
Turvallisen lääkehoidon prosessi
kehitetty, lääkehoitosuunitelma
laadittu.
Tavoitettavuutta parannettu.
Nettisivujen päivitys
Oppilaistoyhteistyötä viriketoiminnan järjestämiseksi lisätty.
*Tiedot saatiin 5/7 alueellisen kotihoidon alueelta, 1/3 palvelutalosta sekä kotihoidon keskitetyistä palveluista.
20
Taulukko 10. Esikunta, talous ja hallinto, vuonna 2014
Palvelu
Vahvuudet
Kehittämisalueet
talous ja hallinto
Palvelukokemus:
asiallinen
kohtelu
4,8
(4,1/2013) arvoasteikolla
1-5
SharePoint-työtilojen
näkymän parantaminen.
Näkyvyyttä on osittain parannettu
lisäämällä Eskikunnan yksiköiden
nimet näkyviin SharePoint-sivulla.
palvelun asiantuntevuus
4,2 (4,0/2013)
arvoasteikolla 1-5
Työntekijöiden ja palveluiden
löytämisen parantaminen.
SharePoint-sivujen parantaminen
on luonnosvaiheessa.
spontaanipalautteen
näkyvyyden parantaminen.
Spontaanipalautetta on
mainostettu SOSTER Nytissä.
7 Toimialan päätökset kanteluista, muistutuksista, potilasvahinkoilmoituksista ja hallintotuomioistuimista
Potilailla ja heidän omaisillaan on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä
terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Samoin on oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastoon,
Valviraan, Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai Oikeuskanslerille tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi
hakemus Potilasvakuutuskeskukselle. Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus antavat päätöksiä
niille tehdyistä, päätöksiä koskevista valituksista.
Vuonna 2014 toimialalle saapui yhteensä 709 päätöstä ja lähetettiin 163
Vuoden 2013 laatu ja potilasturvallisuus seurantaraporttiin on kirjattu 51
otettiin vastaan 25 saapunutta muistutusta. Tämä huomattava ero
ensisijaisesti dokumentoinnin laadun parantumisesta. Dokumentoitujen
lukumäärissä tapahtui erityisesti muutoksia:
-
vastausta muistutuksiin.
saapunutta päätöstä ja
lukumäärissä johtunee
päätösten/muistutusten
saapuneet hallinto-oikeuksien päätösten lukumäärä: tieto puuttui v. 2013, 114 kpl v. 2014
saapuneet aluehallintoviraston päätösten lukumäärä: 20 kpl v. 2013, 82 kpl v. 2014
muistutukset (seurattiin eri asioita): 25 kpl saapuneet muistutukset v. 2013, 163 kpl lähetettyjä
vastauksia muistutuksiin v. 2014
Taulukko 11. Vuonna 2014 viranomaisilta saapuneet päätökset potilasvahinkoilmoituksista,
kanteluista ja hallintotuomioistuimista tulosyksiköittäin, sekä vuonna 2014 asiakkaille laaditut
vastaukset muistutuksiin.
Saapunut päätös
Perhe- ja
sosiaalipalv.
Terveyspalvelut
Vanhustenpalvelut
Espoon
sotet
Potilasvakuutuskeskuksen päätöksiä saapunut
1
26
7
34
Potilasvahinkolautakunnan päätöksiä saapunut
0
0
0
0
Aluehallintoviraston päätöksiä saapunut
46
24
12
82
Valviran ratkaisuja saapunut
0
1
3
4
Eduskunnan oikeusasia-miehen ratkaisuja saapunut
7
2
0
9
Oikeuskanslerin ratkaisuja saapunut
6
0
0
6
21
Hallinto-oikeuksien päätöksiä saapunut
113
0
1
114
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä saapunut
23
1
0
24
Lähetettyjä vastauksia muistutuksiin
83
57
23
163
Yhteensä
279
111
46
872
Johtopäätökset edellisistä
Lastensuojelu
Vuoteen 2013 verrattuna lastensuojelun osalta päätöksiä kanteluihin on tullut jonkin verran
enemmän, samoin hallinto-oikeuden antamat päätökset jonkin verran lisääntyivät. Korkeimman
hallinto-oikeudet antamat päätökset pysyttelivät samalla tasolla kuin vuonna 2013.
Hallinto-oikeus vahvisti kahta hakemusta lukuun ottamatta kaikki käsitellyt huostaanottohakemukset.
Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut yhtäkään hallinto-oikeuden tekemää ratkaisua.
Kantelujen osalta
valvontaviranomaiset
eivät pääsääntöisesti nähneet
lastensuojelun
toimintatavoissa moitittavaa. Kahdessa kantelussa on huomautettu lastensuojelua siitä, että lapselle
tehdyt liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa rajoittamista koskevat päätökset ovat olleet sisällöllisesti
liian laajoja, sillä yhteydenpidon rajoittamisella on tosiasiallisesti rajoitettu myös lapsen
liikkumisvapautta. Yhdessä kantelupäätöksessä huomautettiin siitä, että sijaishuoltoyksikössä olevien
lasten sosiaalityöntekijät olivat tavanneet lapsia vähän kahdenkeskisesti. Samassa vastauksessa
myös moitittiin kyseisen yksikön tekemiä rajoittamistoimenpiteitä. Kaikista rajoitustoimista tulee tehdä
erilliset päätökset.
Perheneuvolan toiminta ja palvelu todettiin asianmukaiseksi. Ei aihetta toimenpiteisiin.
Vammaispalvelut
Helsingin hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 aikana yhteensä 12 ratkaisua vammaisasioissa. Näistä
10:ssä Espoon yksilöasioiden jaoston päätös pysytettiin ja kahdessa päätöksessä jaoston päätös
kumottiin kokonaisuudesaan tai osittain ja palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallintooikeus antoi vammaisasioissa yhteensä 4 ratkaisua (3 kuljetuspalvelu, 1 henkilökohtainen apu), joista
kahdessa hallinto-oikeuden ratkaisu pysytettiin ja 1 valitus raukesi ja 1 palautettiin kaupungille
uudelleen käsiteltäväksi.
Osa muistutuksista ja päätöksistä voi koskea samaa henkilöä.
Päätösten ja muistutusten joukossa on hyvin ikäviä, yksilöä koskevia asioita, joiden ”ei olisi pitänyt
koskaan tapahtua”. Näiden pohjalta on täsmennetty joitakin toimintamalleja, esim. painotettu
terveydenhuollon henkilöstön velvoitetta seurata potilaan tutkimustuloksia ja ilmoittaa niistä potilaalle.
Avokuntoutuspalvelut
Hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena on korjaavana toimenpiteenä kiinnitetty enemmän
huomiota apuvälinehuollon kirjauksiin. Huoltokirjausten seuranta on muutettu systemaattiseksi ja
jokaiselle huolletulle apuvälineelle tehdään ja kirjataan huollon jälkeen vielä vastaanottotarkastus.
22
Suun terveydenhuollosta tehdyt valitukset ovat enimmäkseen koskeneet asiakaslaskutusta, hoidon
sisältöä kuten tehtyjä juurihoitoja ja hampaan poistoja sekä vuorovaikutustilannetta hoitavan
henkilökunnan ja potilaan välillä. Henkilökunnan tulisi kiinnittää erityistä huomiota tarkkuuteen silloin,
kun informoidaan asiakkaita juurihoitoihin ja hampaan poistoihin liittyvistä riskeistä. Laskutukseen
liittyvät muistutukset olivat lisääntyneet vuodesta 2013. Tulevista laskuista tulisi asiakasta informoida
aina kyseisen käynnin yhteydessä.
Espoon sairaala
Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset käsittelivät monenlaisia asioita. Hoidon
järjestäminen, hoitopaikka, kohtelu osastolla, tiedonsaanti ja kirjaaminen olivat mm. muistutusten ja
kanteluiden aiheina.
Pitkäaikaishoito
Pitkäaikaishoidossa muistutukset ja kantelut ovat koskeneet pääasiallisesti asukkaan ja/tai omaisen
tyytymättömyyttä ja näkemyseroja liittyen hoitolinjauksiin. Vastineet ovat annettu viranomaisteitse,
hyvän hallintotavan mukaisesti. Pitkäaikaishoitoon kohdistuvien kanteluita koskevissa
Aluehallintoviraston ja Valviran ratkaisuissa ei todettu pitkäaikaishoidon toiminnoissa olleen
virheellisyyksiä eikä laiminlyöntejä.
Aluehallintoviraston päätökset ovat koskeneet asiakkaita, joitka ovat tehneet lukuisia valituksia
koskien inkontinesssisuojien määrää tai erilaisia hoitotilanteita. Aluehallintovirasto ei nähnyt
kotihoidon toiminnassa korjattavaa. Hallinto-oikeuden päätös koski palveluiden määrää. Hallinotoikeus ei muuttanut tehtyä päätöstä. Muistutukset ovat koskeneet lääkehoitoa ja hoidon
organisointia. Asiat on käsitelyt asiakaiden kanssa ja hoitoon on tehty toivottuja muutoksia tai
tarkennuksia.
Esikunta
Muistutus- ja kanteluasiat tulevat Esikunta/ talous- ja hallinnon osalta kyseeseen lähinnä sosiaalija
terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston osalta. Vuonna 2014 ei ole tullut päätöksiä kanteluihin tai
annettu vastauksia muistutuksiin, joka kertoo hyvästä asiakastyytyväisyydestä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle saa tehdä oikaisuvaatimuksen viranhaltijan
tekemistä päätöksistä lain säätämissä tapauksissa, esim. toimeentulotukea ja vammaispalveluja
koskien. Jaoston päätöksistä on mahdollista valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden
päätökset on kirjattu ko. viranhaltijoiden edustamien tulosyksiköiden kohdalle.
Yksilöasioiden jaostolle tehtyjä oikaisuvaatimuksia viranhaltijoiden pääksistä oli vuoden 2014 aikana
467 kpl. Toimeentulotukea koskevia oikaisuvaatimuksia oli 327 kpl, omaishoidon tukea koskevia 24
kpl, vammaispalveluja koskevia (muita kuin omaishoidon tukea koskevat) 66 kpl ja muita (esim.
asiakasmaksua koskevat) 50 kpl. Jaosto muutti 10 % oikaisuvaatimuksen alaisista päätöksistä.
8 Toimialan potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien seuranta
Riskien hallinta on systemaattista toimintaa, jonka avulla pyrimme järjestelmnällisesti ennakoimaan ja
estämään potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat. Jotta pystymme arvioimaan ja hallitsemaan
potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä, meidän on ensin osattava tunnistaa riskit ja niiden aiheuttajat.
23
8.1 Vaaratapahtumailmoitusten lukumäärä ja ilmoitusaktiivisuus
Vaaratapahtumat ovat mahdollisia, vaikka henkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta
ja toiminta varsin säädeltyä. Vaaratapahtuma tai potilasturvallisuustapahtuma on potilaan
turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle. Kaikista
vaaratapahtumista tulee tehdä ilmoitus Haipro-raportointijärjestelmään. Se on ollut käytössä Espoon
sosiaalija terveystoimessa maaliskuusta 2010 lähtein ja käyttövalmiutta on laajennettu.
Vuonna 2014 vaaratapahtumailmoituksia tehtiin toimialalla yhteensä 2037 kappaletta (kuvio x).
Vaaratapahtumailmoitusten lukumäärät tulosyksiköittäin vuonna 2014: perhe- ja sosiaalipalvelut 169,
terveyspalvelut 163, vanhustenpalvelut 1705. Paradoksaalisesti ilmoitusten kasvava lukumäärä
yleensä kertoo turvallisuuskulttuurin kehittymisestä; tällöin vaaratilanteet tunnistetaan, niistä tehdään
ilmoitus ja asia menee käsittelijän kautta eteenpäin. Lisäksi toimialan tavoitteena on, että läheltä piti
ilmoitusten osuus on yli 50%, koska tällöin riskien tunnistaminen tapahtuu ennakoivasti.
2500
2000
1500
1000
500
0
v. 2010 1111 v. 2011 1582 v. 2012 1642 v. 2013 1927 v. 2014 2037
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
Vanhustenpalvelut
Terveyspalvelut
Kuvio 6: Potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista
tulosyksiköittäin v. 2010 - 2014, Espoon sosiaalija terveystoimi
70
60
50
47
58
57
56
53
44
52
43
48
42
40
30
20
10
0
v. 2010
v. 2011
v. 2012
Tapahtui potilaalle, %
v. 2013
v. 2014
Läheltä piti, %
tehtyjen
ilmoitusten
lukumäärä
Toimialan tavoitteena on, että ”läheltä
piti” -ilmoitusten osuus on yli 50%.
Tämän
ajatellaan
kuvaavan
turvallisuuskulttuurin
kehittymistä,
koska silloin ilmoituskynnys on
matalampi ja tilanteisiin reagoidaan
herkemmin.
Vuonna 2014 ”läheltä piti” -ilmoitusten
osuus oli 48%. Palvelualueiden välillä
oli vaihtelua ja tavoitteeseen ylsivät
Espoon
sairaala
(61%),
(57%)
ja
Terveysasematoiminta (50%).
Kuvio 7. ”Läheltä piti” ja ”tapahtui potilaalle” -ilmoitusten %-osuus 2010 - 2014, Espoo SOTET
24
1400
1200
1160
1000
800
566
600
400
150
200
43
42
34
16
11
9
6
0
Vaaratapahtumailmoituksen
voi tehdä kuka tahansa
työpisteessä työskentelevä
työntekijä, opiskelija tai
harjoittelija. Sairaanhoitajat
ja muu hoitohenkilöstö ovat
olleet
aktiivisimpia
ilmoitusten tekijöitä.
Kuvio 8. Eri ammattiryhmät vaaratapahtumien ilmoittajina (lkm) vuonna 2014, Espoo SOTET
8.2 Vaaratapahtumailmoitusten tilastollinen analyysi
Ilmoitus menee käsiteltäväksi tavallisesti yksikön lähiesimiehelle ja/tai hänen varahenkilölleen.
Espoon sosiaalija terveystoimessa on yhteensä 185 käsittelijää, joiden tehtävänä on
vaaratapahtumailmoituksen jatkokäsittely ja luokittelu.
1200
1000
800
600
400
200
0
Läheltä piti, lkm
Tapahtui potilaalle, lkm
Lääke- ja nestehoitoon
liittyvät (53%), tiedonkulkuun
ja
tiedon
hallintaan
liittyvät
(17,5%), tapaturmat ja
onnettomuudet
(14%)
sekä väkivalta (7%)
olivat neljä tavallisinta
potilasturvallisuutta vaarantavaa
tapahtumatyyppiä Espoon sosiaalija
terveystoimessa
vuonna 2014.
Kuvio 9. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien tyypit vuonna 2014, Espoo SOTET.
25
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
Läheltä piti, lkm
Tapahtui potilaalle, lkm
Lääke- ja nestehoitoon
liittyvien
ilmoitusten
nelja tavallisinta luokkaa
olivat antovirhe (37%),
kirjaamisvirhe
(25%),
jakovirhe
(24%)
ja
määräysvirhe (6%).
Kuvio 10. Lääke- ja nestehoitoon hoitoon liittyvien vaaratapahtumien tarkempi luokittelu v. 2014,
Espoon SOTET
250
200
150
100
50
0
Läheltä piti
Tapahtui potilaalle
Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvien
ilmoitusten 3 tavallisinta
luokkaa olivat potilastiedon hallintaan eli
dokumentointiin liittyvät
(64,5%),
suullisen
tiedon
kulkuun
ja
viestintään
liittyvät
(20%)
sekä hoidon
järjestelyihin
liittyvät
(16%) ilmoituksista.
Kuvio 11. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvien vaaratapahtumien tarkempi luokittelu v. 2014,
Espoon SOTET
26
600
556
500
396
400
375
318
300
180
200
156
99
100
71
40
14
5
0
Myötävaikuttavat tekijät
liittyvät
toimintatapoihin, yhteistyöhön,
osaamiseen,
kommunikointiin sekä esimiestyöhön
Kuvio 12. Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttavat tekijät, lkm
v. 2014 Espoo SOTET
Seuraus potilaalle, lkm tapahtui
potilaalle -ilmoitukset
1400
Seuraus hoitavalle yksikölle, lkm
tapahtui potilaalle ja läheltä piti tilanteet
1200
1282
1200
800
1000
600
800
400
600
400
200
1006
1000
200
366
466
346
203
33 32 24 23 13
0
185
101
12
0
Kuvio 13. Seuraus potilaalle ja seuraus hoitavalle yksikölle v. 2014, Espoon SOTET
27
35
31
30
25
20
15
10
14
8
7
5
2
0
2
Vain
2,7%
toimialan
ilmoituksista johti kehittämistoimenpiteeseen (56
kpl) vuonna 2014. Näistä
suurin
osa
kohdistui
toimintatapoihin ja menettelyihin
sekä
tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön.
Kuvio 14. Ehdotus toimenpiteiksi, joilla tapahtuman toistuminen estetään ( lkm.) v. 2014 Espoo
SOTET
8.3 Vaaratapahtumailmoitusten laadullinen analyysi tulosyksiköittäin
Vaaratapahtumailmoituksen käsittelyssä noudatetaan syyllistämättömyyden ja luottamuksellisuuden
periaatetta. Esimies on avainasemassa syyllistämättömyyden ilmapiirin luomisessa. Ilmoitukset tulee
käsitellä ryhminä säännöllisin väliajoin työpaikoilla ja suositellaan että kerran kuukaudessa asia
nostetaan esille työpaikkakokouksissa. Käsittelijä raportoi säännöllisesti vaaratapahtumista (määrä,
laatu, oppi) ylemmälle organisaatiotasolle. Käsittelijän tärkeä tehtävä on pohtia ehdottaako hän
jatkotoimia, ja jos niin millaisia. Kehittämistoimenpiteistä sovitaan portaittain eli asia käsitellään sillä
tasolla keitä asia koskee. Näin saamme kattavasti tietoa vaaratapahtumista, varautumisen
riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista.
Toimialan yhteinen haaste on ilmoitusten luokittelun vaihtelevuus. Eritisesti riskin arvioiminen on
haasteellista. Jatkuva kouluttaminen ilmoitusten tekemiseen ja käsittelyyn on tärkeätä, jotta vaarat ja
riskit tunnistettaisiin paremmin ja niihin voitaisiin puuttua.
Taulukko 12. Perhe- ja sosiaalipalvelut
Palvelu
Keskeiset tunnistetut riskit
Mitä kehittämistoimenpiteitä on tehty /
aloitettu?
Valtaosa vaaratapahtumailmoituksista liittyi
lääkehoidon toteuttamiseen.
Henkilöstölle tähdennetään lääkehoidon
merkitystä, tarkkuutta sen toteuttamisessa.
Lasten
Asiakastyötilojen äänieristykseen liittyvät
Uusien toimitilojen suunnittelussa ja
28
terapiapalvelut
ongelmat; asiakkaiden salassa pidettävät
tiedot kuuluvat toisissa huoneissa tai
käytävillä samaan aikaan oleville muille
asiakkaille.
Työntekijöiden henkinen kuormittuneisuus
käyttöönotossa nostettu tämä tärkeimpänä
suunnittelussa huomioon otettavana
seikkana esille. Jälkikäteen raportoitu
ongelmista ja yritetty saada lupaa
äänieristystä lisääviin korjauksiin.
Asiakastyön työnohjauksen lisääminen
(PENE ja AVOT), TYHY-seuranta,
kehityskeskustelut (esimiestyö),
asiakasprosessien sujuvoittaminen.
Terveydenhoito
Häiriöt rokotustilanteissa
Perehdytyksen tehostus ja prosessin
tarkistus
Vammaispalvelut
Kehitysvammaisten asumispalvelut, sekä
päivä- ja työtoiminta:
AVEKKI = toimintatapamalli uhka- ja
väkivaltatilanteisiin ja erityisesti niiden
ennaltaehkäisyyn
Asiakkaiden käyttäytymisen aiheuttamat
riskit (arvaamaton, aggressiivinen käytös),
sekä asiakkaalle itselleen, että muille
asiakkaille
HaiPro:n kautta havaitut ongelmat
palvelutuotannossa:
Lääkehoidon ongelmat
Väkivalta (HaiPro)
Tapaturmat (HaiPro)
Hoitosuunnitelmaiin kuvattu lääkehoidon
vastuut ja toiminta.
Toimintakäytäntöjä yhteistyötahojen
kanssa on kuvattu ja tiedon saannin
tärkeyttä korostettu (mm. lääkehoito)
Pyydetty asiakkailta kirjallisia lupia
potilastiedon käyttöön
Osallistuminen potilastiedon kirjaamisen
kehittämisen työryhmän työskentelyyn.
Sotetin ja palvelualueen
lääkehoitosuunnitelmien päivitykset tehty.
Uudet lääkehoidon lupakäytännöt ja
osaamisen varmistaminen käytössä.
Tiimin sisäisiä käytäntöjä ja tiedottamista
kehitetty.
Suojatoimenpidesuunnitemien laatiminen.
Alkohoilisoituneiden asiakkaiden asumisen
sunnittelu.
Laitteiden ja tarvikkeiden oikea hankinta ja
käyttö.
Osallistuminen sotetin Laki
terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista ryhmän työskentelyyn
Taulukko 13. Terveyspalvelut
Palvelu
Mitä kehittämistoimenpiteitä on tehty /
aloitettu?
Tiedonkulun ja hallinnan riskit
Sovittu ja kirjattu työyksikön sisäisiä
toimintamalleja
Lääke- ja nestehoitoon liityvät riskit
Joidenkin prosessien keskustelua on
29
laajennetaan erikoissairaanhoitoon
Avokuntoutus
Kirjaamiskäytäntöjen erilaisuus
Yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen laatiminen
Suun
terveydenhuolto
Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Tehdyt ilmoitukset käydään henkilökunnan
kanssa läpi ja niistä opitaan. Ohjeita on
tarkennettu ja välinehuollon prosessia
kehitetty.
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
Olarinluoman palveluasunnoissa
asukkaat yhteisissä tilanteissa
päihtyneet
Vaara- ja riskitilanteet käsitellään yksikkökokouksissa. Ruokailujen porrastaminen
harkinnassa, toimintatapamuutokset
ruokailujen yhteydessä.
Taulukko 14. Vanhustenpalvelut
Palvelu
Kehittämistoimenpiteitä mitä tehty /
aloitettu?
Espoon sairaala
Lääkehoitoprosessiin liittyvät riskit
Lääkehoitoprosessia kehitetään
lääketyöryhmässä jatkuvasti. Koneellista
annosjakelua ollaan ottamassa käyttöön
kaikilla osastoilla. Osastofarmaseuteille
myönnettiin Effica oikeudet potilaiden
lääkitystietojen katsomiseen.
Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät
riskit.
Lääkehoidossa kirjaamisvirheet ja lääkkeen
anto- tai jakovirheet ovat yleisimpiä riskejä.
Tiedonkulussa potilastiedon
dokumentointiin liittyi suurin riski.
Aluehallintoviraston tarkastuksessa
keskityttiin turvaneulojen käyttöön.
Yksiköihin ainoastaan turvaneuloja.
Tiedonkulkua kehitetään yhtenäisillä
kirjaamismenetelmillä ja Navitas
käyttöoikeuksilla.
Henkilökunnan osaamista varmistetaan
koulutuksella ja hygieniahoitajan kierroilla.
Käsihuuhteen, suojakäsineiden kulutuksen seuranta. Sairaalainf. seurantajärjestelmä käyttöönoton selvitttely.
Pitkäaikaishoito
Tapaturma ja onnettomuus
Lääkehoitoon liittyvät riskit
Keskustelu riskeistä, HaiPro raporteista
työpaikkakokouksissa.
Asukkaiden liikkumista estävien
välineiden käyttöä on huomattavasti
vähennetty ja liikkumavapautta lisätty
sekä liikkumista aktivoitu. Tämä voi johtaa
kaatumisiin ja putoamisiin esim. tuolilta.
Tiedostamme nämä riskit.
Lääkehoitoon liittyvät riskit ovat suurelta
osin lääkkeenantovirheitä. Lääkkeiden
antamiseen on kiinnitettävä entistä
enemmän huomiota. Myös
lääkehoitosuunnitelmassa ohjeistetaan
lääkehoitoon liittyvistä toimintatavoista.
Työntekijöiden perehdytyksessä
kiinnitettävä alati huomiota edellä
30
mainittujen riskien ennakoimiseen.
Potilasturvallisutta verkossa -koulutuksen
laajentaminen koskemaan kaikkia.
Vanhustyön
avopalvelut
Lääkehoitoon liittyvät riskit
Koulutus: LOVe ja Potilasturvallisuus
verkkokoulutus
Tiedonkulkuun liittyvät riskit
Lääkehoitosuunnitelman työstö ja
täytäntöönpano. Toimintatapojen ja
roolien täsmentäminen sekä
muuttaminen. Sairaanhoitajan roolin
täsmentäminen vaaratapahtumien
käsittelyssä ja kehittämistarpeiden
esiintuomisessa sekä korjaamisessa.
Hiljaisen huoneen käyttöönotto lääkkeiden
jakoon.
Potilastietojen dokumentointiin ja
tiedonkulkuun pyritty vaikuttamaan
kirjaamisen ohjeistuksilla.
8.4 Toimialan henkilöstöturvallisuutta vaarantavien tapahtuminen seuranta ja
hallinta
Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa kohtaamistaan vaaraja uhkatilanteistaan
(Työturvallisuuslaki 2002/738). Työsuojelun lähtökohtana on, että työpaikat edistävät työn
turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti. Työsuojelun tavoite on turvata työntekijöiden työkyky
mahdollisuuksien mukaan koko työuran ajan, sikäli kuin siihen voidaan vaikuttaa työolosuhteiden ja
työympäristön turvallisuudella ja terveydellä. Espoon kaupunki kuuluu Nolla tapaturmaa -foorumiin.
Vaara- ja uhkatianteet on
tärkeätä tunnistaa, koska vain
tunnistettuja riskejä voidaan
hallita. Ilmoitettujen vaara tai
uhkatilanteiden lukumäärä on
kasvanut
vuodesta
2013
vuoteen 2014 noin 25%.
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
v. 2012
v. 2013
v. 2014
Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut
Vanhustenpalvelut
Esikunta
Eniten työntekijöiden kohtaamia
vaaraja
uhka-tilanteista
ilmoitetaan pitkä-aikaishoidossa,
vammaisten palveluissa sekä
mielenterveysja
päihdepalveluissa.
Kuvio 15. Työntekijöiden kohtaamien vaara tai uhkatilanteiden lkm tulosyksiköittäin 2012 - 2014
31
Taulukko 15. Työntekijöiden kohtaamien vaara tai uhkatilanteiden lkm palvelualueittain 2012 - 2014
Tulosyksikkö
Palvelu
Perhe- ja
sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut
v. 2012
v. 2013
v. 2014
lkm
lkm
lkm
Aikuissosiaalityö
14
16
27
Lastensuojelu-palvelut
55
11
37
0
2
0
Terveydenhoito
4
4
4
Vammaispalvelut
26
13
54
Terveysasema-toiminta
18
10
16
2
1
1
Mielenterveys- ja päihdepalv.
47
42
54
Espoon seudun ympäristöterv.
0
0
1
Espoon sairaala
86
22
38
Pitkäaikaishoito
30
174
182
3
2
8
0
0
5
285
297
427
Esikunta
SOTET
Yhteensä
Taulukko 16. Perhe- ja sosiaalipalvelut
Palvelu
Toimenpiteet
Aikuissosiaalityö
Uhkailu, esineiden rikkominen ja heittely
Ludeohjeistus
Uutena asiana luteet
Lastensuojelutyön luonne: monilla
asiakkailla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja lastensuojelutyössä
käsitellään vaikeita asioita. Asiakastilanteet
saattavat joskus kärjistyä väkivallalla
uhkailuun.
Ennakointi: tapaamisiin mennään
tarvittaessa yhdessä kollegan kanssa.
Mikäli etukäteen tiedetään, että
neuvottelussa on väkivaltaisia asiakkaita,
tilataan paikalle myös turvatiimin
työntekijöitä. Hälytysnapit käytössä, kun
sitä käytetään, vahtimestari tulee paikalle.
Koulutus: Uhkaaviin tilanteisiin
järjestetään työturvallisuutta parantavaa
koulutusta.
Työnohjauksilla ja työterveyshuollon
palveluilla autetaan näissä tilanteissa.
Lasten
terapiapalvelut
AVOT: Kotikäynnit, aggressiivisesti
käyttäytyvien lasten pulmat
Perheneuvolapalvelut: kotikäynnit,
aggressiivisesti käyttäytyvät vanhemmat
Ennakointi: koulutus henkilöstölle.
Aggressiivisesti käyttäytyvien asiakkaiden
tapaamisia pene:ssa on ennakoitu ja 3
kertaa vuoden 2014 aikana on kutsuttu
turvamies tapaamiseen mukaan.
Ohjeistus: lasten terapiaplvelujen
32
kotikäyntiohje on valmisteilla
Vammaispalvelut
Asiakkaista johtuvat riskit: riskit liittyvät lähes
aina asiakkaiden aiheuttamiin tilanteisiin ja
toimintaan (aggressiivinen ja arvaamaton
käytös).
Tilat: sisäilmaongelma ja epäkäytännölliset
tilat Riilahdessa. Haukilahdenrannassa
riskinä sisäilmaongelmat.
Järjestelyt asiakkaiden ja henkilökunnan
ryhmissä/tiimeissä.
Koulutus: AVEKKI, lääkehoito, ensiapu
Riilahteen peruskorjaus tulossa.
Haukilahteen remontti tehty 2014, uusi
vesivuoto havaittu remontin jälkeen.
Taulukko 17. Terveyspalvelut
Palvelu
Toimenpide-ehdotukset
Työmäärän hallitsemattomuus: kiire, vaikeus
priorisoida työtä, ei voi itse vaikuttaa
työnmäärään ja työhön
Kiireestä ja työnmäärästä kehityskeskustelut
esimiehen kanssa ja ryhmässä. Aggressiivisten
potilaiden
kanssa
tarkkuus,
yhteiset
pelisäännöt
tilanteissa,
hälytysnappien
toimivuus säännöllisesti tarkastettuna, pakoovien käyttö, yhteistyö vahtimestarien kanssa
ja ennaltavarautuminen silloin kun mahdollista.
Toiminnoissa
jossa
veritartunta/
muu
tartuntavaara huolellisuus ja suojautuminen.
Huolellisuus syöpävaarallisten kemikaalien
käytössä (esim. fenoli)
Asiakkaista johtuvat riskit: yksintyöskentely
sekä aggressiiviset asiakkaat, uhkaukset,
väkivalta ja uhkatilanteet,
Veriteitse tarttuvat taudit: tartuntataudit
neulanpistotapaturmat mahdollisia.
ja
Tilat: heikko sisäilman laatu, pelastusteiden
riittämätön merkintä ja poistumisteiden
vaarallisuus.
Tekniikka: ajoittain heikosti toimiva TELE –Q –
järjestelmä. Se aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja
ylityötä työntekijälle ja asiakkaalle.
Suun
terveydenhuolto
Staattinen työ, ergonomia: Tule-vaivat. Koetaan
että huonokuntoisen potilaan siirtäminen tuoliin
hankalaa, tapaturman vaara.
Työmäärän hallitsemattomuus: työmäärään ei
voi vaikuttaa itse, kiire. Onnettomuustilanteissa
koetaan, että ei osata toimia.
Veriteitse tarttuvat taudit: tartuntataudit ja
neulanpistotapaturmat mahdollisia.
Sisäilmaongelmissa yhteys kiinteistönhuoltoon
tai/ ja Granlund Manager -järjestelmään.
Tele-Q-järjestelmän
varmistaminen .
toimivuuden
Työn riittävä tauottaminen, taukoliikunta ja
ruoka- ja kahvitaukojen merkitseminen
ajanvarauskirjaan. Kaikille mahdollisuudet
taukoihin.
Nosto-siirto-opastusta esim. työterveysfysioterapiasta. Pääsääntöisesti parityötä, kiire, ei
voi vaikuttaa omaan työmäärään. Keskustelu
esimiehen kanssa.
Onnettomuustilanteiden varalta toivotaan
kaikille koulutusta. Huolellisuutta ja
apuvälineiden käyttö hionnoissa (akrylaatti)
ettei pääse hengitysilmaan.
Huolellisuutta suojautumisessa
tartuntataudeilta, kuulon / näön suojaus ja
neulapistotapaturmissa. Suojautuminen
valokovetus / rtg-säteiltä. Rokotukset kaikille
kuntoon.
Hoitolohin on hankittu neulanturvapoistajia
helpottamaan työskentelyä. Tehty myös
riskienkartoitukset ja ohjeistukset.
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
Asiakkaista johtuvat riskit: haastavat
asiakkaat koetaan suurimmaksi riskiksi sekä
fyysisesti että henkisesti. Paljon
yksintyöskentelyä . Salassapitovelvoite.
Turvajärjestelmien toimivuuden varmistaminen
säännöllisesti ja henkilökunnan koulutus.
Tartuntataudit: rokotukset ja riittävät ohjeet.
33
Espoon
seudun
ympäristöterveys
Tilat ja tekniikka: Turvanapit / hälytysjärjestelmät
eivät toimi aina tai näy valotauluilla.
Tartuntataudit mahdollisia . Osassa laitoksia
heikko sisäilma ja haasteelliset toimitilat esim.
palotilanteissa.
Sisäilma-asioissa yhteys kiinteistönhuoltoon ja
Granlund Manager-järjestelmään
Prosessin epäselvyys: ajanvaraustoiminnan
epäselvyys / hoitaminen aiheuttaa stressiä
avomielenterveystyön henkilöstölle. Ovat
joutuneet oman työnsä ohessa tekemään
ajanvarausta.
Ajanvaraushenkilön rekrytointi keskitettyyn
ajanvarukseen kesken. Suunnitteilla yhden
henkilön palkkaus.
Työmäärän hallitsemattomuus: Tehtävien
priorisointi on vaikeaa, mistä on seurauksena
kiire ja henkinen kuormittuminen.
Keskustelu esimiehen kanssa töiden
priorisoinnista.
Joissakin tarkastustilanteissa yksin
työskennellessä uhka- ja vaaratilanteiden
mahdollisuus.
Tilat: työpisteessä joillakin henkilöillä oireita
sisäilmasta.
Hyvä henkilökunnan perehdytys ehkäisee
vaaratilanteita.
Ennakointi: mikäli tiedetään, että
tarkastustilanteessa väkivallan uhka, ei mennä
yksin.
Sisäilmaongelmat: kartoitetaan kyselyllä
sisäilmaongelmista kärsivät.
Taulukko 18. Vanhustenpalvelut
Palvelu
Toimenpiteet
Espoon sairaala
Tilat: Lämpötilaolosuhteet, ajoittain ahtaat
työskentelyolosuhteet, työrauhan saaminen
kirjallisissa töissä, kaatumis- ja liukastumisvaara
Turhan tavaran korjaaminen pois ja työtilojen
siistinä pitäminen selkeyttävät liikkumista.
Märät pinnat kuivataan välittömästi.
Siivoustoimenpiteitä on tehty joka osastolla.
Veriteitse tarttuvat taudit: Viilto- ja
pistotapaturmavaara
Työn ja työmäärän hallitsemattomuus: Tiukka
työtahti, äkillinen ylikuormitus, puutteellinen
tiedonkulku, jatkuva työn keskeytyminen.
Yksintyöskentely ja ajoittain on paljon vastuuta,
kun lääkäri vain puhelimen päässä ilta- yö- ja
viikonlopun aikaan. Puutteelliset
vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja
tiedonkulun puute sekä mahdollinen osaamisen
puute onnettomuustilanteessa.
Haastavat vuorovaikutustilanteet asiakkaiden ja
omaisten kanssa luovat henkisiä paineita. .
Kotisairaalassa ja avosairaanhoidon yksikössä
turvattomuus yksintyöskentelyssä, liikenteen
vaaratilanteet, kotien riittämätön valaistus ja
hygienia.
Pitkäaikaishoito
Tilat: Sisäilman kylmyys ja kuumuus, ahtaus,
liukastumisvaara, riittämätön valaistus,
Veriteitse tarttuvat taudit: Pisto- ja
viiltotapaturmat
Väkivaltatilanteet
Äkillinen ylikuormittuminen hoitotilanteessa
Äkillisen kuormituksen vaara usein
ennakoimaton, pyritään parityöskentelyyn.
Ehdottomasti hyvät jalkaa ja koko kehoa
tukevat työjalkineet.
Työn suunnittelu, aikaa potilaille ja omaisille.
Työrauhan antaminen ja rauhallisen tilan
etsiminen.
Hyvä perehdytys myös lyhytaikaisille sijaisille,
sekä pelastus ja ensisammutusharjoitusten
järjestäminen.
Turvallisuuskoulutukset ja hyvät
toimintatapaohjeet uhkatilanteiden varalle.
Sisäilman tutkiminen ja parantaminen.
Ikkunoiden tiivistäminen, kesällä viilentimien
asennus, lattioiden kuivaaminen heti kun
havaitaan vettä lattialla. Oman kehon hallinnan
parantaminen. Hyvät työjalkineet. Riittävän
valaistuksen asentaminen. Ylimääräisten
apuvälineiden ym. siivoaminen pois tilaa
viemästä.
Koulutusta väkivaltatilanteisiin. Riittävä
henkilökuntamitoitus
34
Vanhustyön
avopalvelut
Työn ja työmäärän hallitsemattomuus:
Työmäärän ja omaan työhön vaikuttamisen
liittyvät tekijät
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotton
valmistelu, työn johtamiseen panostaminen,
vastuun jakaminen, työajan käyttön suunnittelu.
Erilaiset vaaratilanteet (fyysiset, henkiset,
väkivalta, tartuntavaara) sekä liikkuvaan työhön
liittyvät riskit (liikenne, sääolosuhteet,
liukastuminen).
Riittävästi apuvälineitä nostamiseen,
ergonomiakoulutus.
Palvelutaloissa tunnistettiin yksintyöskentelyyn
ja sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä.
Hyvä käsihygienia, suojainten käyttö,
hepatiittirokotukset.
Hyvät ulkojalkineet.
Hälytysjärjestelmät, yhteydenpito
pikavalinnoilla työtovereihin ja esimieheen.
Sähkölaitteiden tarkistus ja uusiminen tarpeen
mukaan.
9 Lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet
Toimintayksikön tulee nimetä henkilö, joka vastaa toimialan lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden
turvallisuudesta (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Sosiaali- ja terveystoimen
tasoinen työryhmä on nimetty vastaamaan terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevan
valvonnan järjestämisestä. Työryhmän puheenjohtaja on hyvinvointiteknologia-asiantuntija, toimialan
vastuuhenkilö on laatupäällikkö ja työryhmän jäseninä on asiantuntijoita eri tulosyksiköistä.
Taulukko 19. Kuvaus lääkinnällisiin laitteisiin liittyvien prosessien organisoimisesta Espoon sosiaalija terveystoimessa vuonna 2014
Tulosyksikkö
Palvelualue
Vastuuhenkilö
Miten on huolehdittu lääkinnällisten laitteiden
toimintakunnosta, käyttöohjeiden saatavuudesta,
käyttökoulutuksesta ja tuotteiden jäljitettävyyden
varmistamisesta.
Perhe- ja
sosiaalipalvelut
Aikuissosiaalityö
-
-
-
-
LTP:
toimintaterapiavälineet/
Laura Hansen
Kuntoutusvälineet / niiden kiinnitykset tullaan tarkistamaan
kerran vuodessa. Ohjeistukset välineiden käytöstä ja
kiinnityksistä ovat kaikkien toimintaterepeuttien tiedossa.
Uudet työntekijät perehdytetään välineiden käyttöön.
Terveydenhoito
AVOT: Petri Luomaa
AVOT:n lääkäreiden käytössä olevat tutkimusvälineet (mm.
verenpainemittareiden kalibroinnista huolehtiminen)
neuvolatiimeittäin
nimetty henkilöt
Neuvoloiden tiimikansiossa nimetty vastuuhenkilö ja hänen
tehtävät
Toiminossa käytetään vain terveydenhuollon laitteita, joissa
on CE-merkintä. Huollot ja kalibroinnit ohjeen mukaisesti.
Laitteet hankitaan Espoon kaupungin kilpailuttamilta
toimittajilta.
Vammaisten
palvelut
yksiköiden vastaavat
ohjaajat, johtava
Yksiköiden vastaavat ohjaajat vastaavat yksikön omistamista
laitteista. Johtava ohjaaja pitää yllä palvelualueen
35
ohjaaja ja johtava
sosiaalityöntekijä.
laiterekisteriä ja johtava sosiaalityöntekijä vastaa
yhteistyöstä Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen,
apuvälinepalveluiden huolto- ja korjaus sopimiksista.
Pienten lääkinnällisten laitteiden, kuten verenpainemittarit,
verensokerimittarit, kuumemittarit yms. Laiterekisterin
pidosta, kunnosta, huolloista ja kalibroinneista, vastaa
yksikön omavalvonta-suunnitelmassa nimetty vastuuhenkilö.
Terveyspalvelut
asiantuntija
Kirsti Mattsson
alustavasti
Terveysasematoiminnassa ei ole yhdenmukaisia ohjeita
laitteiden toimintakunnon varmistamisesta tms.
Laiterekisterin muodostamisesta on vasta alustavasti
keskusteltu.
Uusien laitteiden ja niihin liittyvien kilpailutusten yhteydessä
huomioidaan yhtenä hankintakriteerinä laitteen
käyttökoulutus, edellytetään suomenkielistä käyttöohjetta ja
huomioidaan laitteen huoltoon liittyvät asiat (yhteistyössä
Pali/Hankinnat).
Terveysasemilla on osin käytössä iäkkäitä laitteita, joiden
jäljitettävyys ei ole mahdollista.
Avokuntoutus
kuntoutusylilääkäri Sari
Rasia
Toimintakunto varmistetaan määräaikaistarkastuksin ja
käyttöohjeet ovat saatavilla. Käyttökoulutuksesta huolehtii
joko laitteen toimittaja tai henkilökunta, mikäli laite
luovutetaan lainaan asiakkaalle.
Tuotteiden jäljitettävyys ei ole vielä100 % pitävää. Tähän
suunnitellaan muutosta rekisteritietojen laajennuksen
suhteen.
Suun
terveydenhuolto
Vanhustenpalvelut
Espoon keskuksen
alueen osastonhoitaja
Birgitta Oksanen ja
alueiden nimetyt
vastuuhenkilöt
Laitteita huolletaan ja toimivuutta seurataan valmistajan
ohjeiden mukaisesti. Käyttökoulutus annetaan laitteiden
hankinnan yhteydessä ja aina tarvittaessa.
Mielenterveysja
päihdepalvelut
kunkin yksikön esimies
Laiterekisteri jokaisessa yksikössä. Laitteet ovat
selviämishoitoasemaa lukuun ottamatta etupäässä
verenpainemittareita ja alkometrejä.
Espoon
sairaala,
pitkäaikaishoito,
vanhustyön
avopalvelut
kunkin yksikön esimies
Apuvälineiden osalta vastuu on kiinteistöpalveluiden
sähköteknisten kunnossapitotöiden palveluesimiehellä.
Pääsääntöisesti työyksikön esimies vastaa käyttöohjeiden
saatavuudesta ja käyttökoulutuksesta. Esimies vastaa siitä,
että toimimattomat laitteet huolletaan. Laitteet huolletaan
säännöllisesti ja rikkoutuneet poistetaan poisto-ohjeiden
mukaisesti. Laitekoulutus on osa perehdytysohjelmaa.
Terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta
vaaratilanteesta tehdään ilmoitus Valviralle ohjeen mukaan.
Laiterekisterinä toimii suun terveydenhuollossa tehty excelpohjainen taulukko. Laiterekisteriin kirjataan kaikki lain
edellyttämät tiedot, tällä varmistetaan myös laitteiden
jäljitettävyys. Kirjaajina toimivat alueiden nimetyt
vastuuhenkilöt.
Laissa (laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
(629/2010) tarkoitettujen laitteiden vienti rekisteriin on
käynnistetty yhdessä PALIin ja HUS-Kuvantamisen
lääkintätekniikan kanssa. Sotet-tasoinen työryhmä on
nimetty vastaamaan lääkinnällisten laitteiden
rekisteröinnistä.
36
10 Palvelualuekohtaiset seurannat
10.1 Ongelmamikrobien seuranta
Espoon sosiaalija terveystoimessa seurataan ongelmamikrobeja (kt skuvio x ja taulukko x).
80
70
60
50
40
30
20
10
0
71
MRSA: antibiooteille vastustuskykyisiä
stafylokokkeja
kutsutaan
metisilliinille
resistenteiksi Staphylococcus aureuksiksi.
68
56
54
ESBL: bakteerin hankkima ominaisuus,
joka tekee bakteerin vastustuskykyiseksi
tavallisesti
hoidossa
käytetyille
antibiooteille. Nämä bakteerit tuottavat
antibiootteja pilkkovia entsyymejä.
42
38
MRSA
ESBL
2013
Clostridium
Difficele
2014
Clostridium Difficele: itiöitä muodostava
suolistobakteeri, jonka kannoista osa
tuottaa toksiineja. Toksiinit ovat myrkyllisiä
aineita, joiden erittyminen suoleen saa
aikaan ripulin.
Kuvio 16. MRSA:n ESBL:n ja Clostridium Difficelen dokumentoidut uusien kantajien/tartuntojen
lukumäärät vuosina 2013 - 2014, Espoon sosiaalija terveystoimi
Taulukko 20: Uusien kantajien / tartuntojen lukumäärä vuonna 2014
Ongelmamikrobin nimi
Lastensuojelu,
lkm
Terveydenhoito, lkm
Vammaisten
palvelut, lkm
Moniresistentit
mikrobit
0/ Ei
tiedossa
Epidemioita
aiheuttavat
mikrobit (Noro)
1-2
ESBL
Terveyspalvelut
Terveysasematoiminta, lkm
Suun
terveyden
huolto,
lkm
Vanhustenpalvelut
Mielenterv. ja
päihdepalvelut,
lkm
Espoon
sairaala,
lkm
Pitkäaik.hoito
(sis.ostopalvelut),
lkm
Vanhustyön avopalvelut,
lkm
yht
1-2
TA:t 42
20
1
4
71
13
6
3
38
lastenneuvolat 2
maahanmuuttajapalvelut 2
MRSA
TA:t 15
diabeteskeskus 1
CPE
0
VRE
0
37
Clostridium
Difficele
1
yksityisessä
hoivakodissa
54
1
56
AcinMDR
0
PseuMDR
0
Yhteensä
0
0
1-2
63
0
0
87
7
8
167
Kotihoidossa on myös havaittu luteita.
Johtopäätökset edellisistä
Vammaisten palvelut
Ongelmamikrobien seurannan ja leviämisen estämisen suunnittelu käynnistynyt. Hygieniahoitajan
kanssa on käynnistetty yhteistyötä, varsinainen suunnittelu aloitetaan kuitenkin vasta v. 2015.
Suojahansikkaiden, sekä käsihuuhteen kulutuksen määrien seurantaa mittareiksi harkitaan.
Epidemioihin varauituminen ja niiden ehkäiseminen: Hygieniaohjeet yksiköihin on laadittu
vanhustenpalvelujen ohjetta noudattaen. Henkilökunnan infulenssarokotteiden määrää pyritään
jatkossa parantamaan tiedottamisella ja rohkaisemlla rokotusten ottamiseen.
Riilahden toimintakeskuskuksessa seurataan keittiön/ruokasalin pintojen hygieniaa. Odotetaan
peruskorjausta.
Avoterveydenhuollon ESBL-tartunnat ovat noususuunnassa. Ongelmamikrobien tilastointi on työlästä
ja virhemahdollisuuksia paljon. Aikaisemmin ongelmamikrobi-ilmoitukset tulivat faksilla
tartuntatautiyksikköön, nykyään tieto soitetaan Espoon tartuntatautihoitajalle: HUS:n hygieniahoitajat
soittavat tiedon tartuntatautihoitajille tai vaihtoehtoisesti ilmoittavat Espoon sairaalapuolen
hygieniahoitajalle. Jorvin hygieniahoitaja ilmoittaa Espoon sairaalapuolen hygieniahoitajalle, joka
katsoo kantajista sairaalassa olevat ns. omat potilaansa ja sen jälkeen hän soittaa
avoterveydenhuollon kantajat terveysasemille, vaihtoehtoisesti Jorvin hygieniahoitaja ilmoittaa
kantajat myös suoraan terveysasemille. Ongelmamikrobikantajuudet tulevat hygieniahoitajille SAIjärjestelmään, jolloin monta välikättä jää pois. Espoolla ei ole SAI-järjestelmää.
Espoon sairaala
Sairaalassa ei ollut vuonna 2014 epidemioita ja todettuja MRSA tartuntoja oli sama määrä kuin
edellisenä vuonna. ESBL tartunnat olivat vähentyneet edellisestä vuodesta 21 tapauksella ja myös
clostridium difficile tartuntoja todettiin 14 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Pitkäaikaishoito
Epidemioilta vältyttiin. Ongelmamikrobien esiintyminen on vähäistä, mutta niiden ilmeneminen
kodinomaisessa ympäristössä ja toimintakulttuurissa tuo haasteita hygieniakäytänteisiin
(menettämättä kodinomaisuutta).
38
Epidemioilta on vältytty, mutta tartuntoja oli enemmän kuin vuonna 2013. Havainnot luteista tulee
ilmoittaa työsuojeluun. Tilannetta seurataan.
10.2 Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon käsihuuhteen ja käsineiden kulutus
Espoon sairaala
Käsihuuhteen käyttö Espoon sairaalassa on lisääntynyt edellisestä vuodesta kahdella osastolla ja
hieman vähentynyt viidellä osastolla. Suojakäsineiden kulutus on vähentynyt lähes kaikilla osastoilla.
Hygieniahoitaja on käynyt yksiköissä muistuttamassa käsihygienian käytöstä ja pitänyt yhteisiä
koulutuksia hygieniaan liittyvistä aiheista.
Taulukko 21. Vuoden 2014 hoitopäivät ja käsihuuhdekulutus sekä käsihuuhdekulutus yksiköittäin
vuosina 2011-2014 (litraa / 1000 hoitopäivää) Espoon sairaalassa
2014
2014
2013
2012
2011
Käsihuuhde
(litraa)
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopäivää
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopäivää
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopäivää
31,5
29,4
21,1
17,2
30,0
30,2
16,1
21,5
35,5
35,6
23,1
31,5
25,0
25,5
22,4
32,7
42,0
40,4
26,5
30,2
22,7
25,7
17,6
17,7
27,5
29,1
22,7
16,5
214
216
150
167
2014
Espoon
sairaala
Hoitopäivät
Espoon
sairaala TK 1
10177
320
Espoon
sairaala TK 2
10102
304
Espoon
sairaala TK 4
10038
355
Espoon
sairaala 2D
13926
347
Espoon
sairaala 2E
13724
577
Espoon
sairaala 3D
9448
215
Espoon
sairaala 3E
11950
329
Yhteensä
79365
2447
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopäivää
39
500000
450000
400000
350000
300000
250000
200000
150000
100000
50000
0
Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon Espoon
sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala sairaala
3E
3D
2E
2D
TK 4
TK 2
TK 1
v. 2012
v. 2013
v. 2014
Kuvio 17. Suojakäsinekulutus Espoon sairaalan osastoilla vuosina 2012-2014.
Pitkäaikaishoito
Käsihuuhteen käyttöä suositellaan lisättävän huuhdetta keskimääräisesti vähän käyttävissä
yksiköissä. Huuhteen käyttö vaihtelee yksiköiden välillä runsaasti ja tuleekin jatkossa selvittää, mistä
tämä ilmiö johtuu
Taulukko 22. Vuoden 2014 hoitopäivät ja käsihuuhdekulutus sekä käsihuuhdekulutus yksiköittäin
vuosina 2012-2014 (litraa / 1000 hoitopäivää) pitkäaikaishoidon yksiköissä
Pitkäaikaishoito
2014
2014
2013
2012
Hoitopäivät
Käsihuuhde
(litraa)
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopaäivää
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopaäivää
Käsihuuhde
litraa/1000
hoitopaäivää
Aurorakoti 2
8875
61,0
6,8
15,1
-
Aurorakoti 3
13153
151,5
11,5
9,9
8,0
Aurorakoti 4
13180
198,0
15,0
22,7
18,9
Aurorakoti 5
8913
134,6
15,0
9,1
11,5
Aurorakoti 6
11559
101,0
8,7
15,5
14,0
Esla 2
10785
160,0
14,5
24,7
25,4
Esla 3
10876
195,0
18,0
18,6
19,0
Puolarkoti
16364
239,5
14,5
9,2
10,1 4D/ 16,9 4E
Viherlaakso
5641
275,9
49,0
-
-
Taavinkoti
17122
201,5
12,5
11,1
14,0
Kauklahti
26828
228,0
8,5
60,3
-
Yhteensä
143296
1946
174
196,2
137,8
2014
40
600000
500000
400000
300000
200000
100000
0
v. 2013
v. 2014
Kuvio 18. Suojakäsineiden kulutus pitkäaikasihoidon yksiköissä vuosina 2013-2014
10.3 Pitkäaikaishoidon ja kotihoidon RAI vertailukehittäminen
RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. RAIjärjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta
tiedosta. Espoon vanhusten palveluiden kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa käytetään asiakkaiden ja
asukkaiden hoidon suunnitteluun, arviointiin ja hoidon laadun arviointiin RAI -arviointimittaria (kotihoidossa
Resident Assessment Instrument - Home Care (RAI-HC) ja pitkäaikaishoidossa Resident Assessment
Instrument - Long Term Care (RAI-LTC)). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos kokoaa arviointitulokset ja
laatii raportit kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saamista palauterapaporteista saadaan tietoa sekä yksikköettä palvelualuetasoisesti. Vertailukehittäminen antaa väestötason tietoja siitä miten RAI- mittariston
tulokset näkyvät. Vertailukehittämisen tulokset sisältävät myös eri laatutekijöiden kehityksen
työyksiköittäin. Tämä mahdollistaa sekä työyhteisötason että vastuuhoitajatason hoidon laadun
seurannan. Laatuindikaattorit kuvaavat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja, (mitä
suurempi % - luku, sen huonompi laatu). Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista
tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. RAI -mittariston käyttö tukee hoidon laadun kehittämistä ja sen
avulla voidaan asettaa tavoitteita laadun kehittämiselle. Palauteraportti sisältää tiedot kaikista puolen
vuoden aikana hoidossa olleesta asiakkaasta, josta on tehty kokonaisarviointi.
41
Taulukko 23. RAIn keskeisten laatuindikaattoreiden toteumat pitkäaikaishoidossa ja Vanhustyön
avopalveluissa verrattuna vuoden 2013 arvoon sekä Suomen keskiarvoon
Palvelu
RAI asiantuntija
Keskeiset laatuindikaattorit (toteutuma)
Pitkäaikaishoito
Asiantuntija
Lind
Vuoteeseen hoidettavat 15 % - osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa
pienempi
Maarit
Ei aktiviteetteja 42 %- osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi
Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla 13 % - osuus pienentynyt /
Suomen keskiarvoa pienempi
Vanhustyön
avopalvelut*
Palveluohjaaja MajBritt Löv
Kovaa kipua 33,7 % - osuus pysynyt ennallaan / sama kuin Suomen keskiarvo
Riittämättömät ateriat 16,3 % - osuus pienentynyt / silti Suomen keskiarvoa
suurempi
Kaatunut 19,5 % - osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa pienempi
Yksinäisiä 25,5 % -osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa suurempi
Unilääkkeiden käyttö 34,3 % -osuus pienentynyt / Suomen keskiarvoa
pienempi
*Mukana alueellinen kotihoito ja palvelutalot
10.4 Elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävät epidemiat
Epidemioiden selvitystyöryhmä (STM asetus 1365/2011) selvittää elintarvikkeiden ja veden
välityksellä leviäviä epidemioita. Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto tekee elintarvike- ja
vesivälitteisten epidemioiden epäilyilmoitukset ruokamyrkytysepidemiajärjestelmään (RYMY), joka on
THL:n ja Eviran yhteinen raportointijärjestelmä. Vuonna 2014 oli viisi epidemiaepäilyä, osin
ravintoloissa, osin esim. uimarannoilla.
.
11 Liite: Toimeenpanosuunnitelman seuranta 2015
Laatu- ja potilasturvallisuuden suunnitelma on kolmevuotinen, sosiaalija terveystoimen johtoryhmän
linjaama kehittämissuunnitelma (2013 - 2015). Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu keskeinen
sisältö, kehittämiskohde, toimenpide, aikataulu ja vastuuhenkilö.
Toimeenpanosuunnitelman toteutustilanne 1.1.2015
Kehittämiskohde
Toimenpide
Toteutus, aikataulu,
vastuuhenkilö
Kehittämisen menetelmäosaamisen nostaminen
Valmennusverkoston organisoiminen, mm. CAF,
Mikrosystems, Hyvä vastaanotto, Lean, Osake,
turvallisuuskultturikartoitus (TUKU), riskienarviointi, sisäinen
auditointi, tiimityö (esim. CRM), kokouskäytännöt
2013 - 2015
Potilasturvallisuusosaaminen:
verkkokoulutus
Tavoite: yksiköt, joissa on PTT:hen liittyvää toimintaa:
esimiehet 100% ja yht. 1100 työntekijää.
2013 - 2014
Toteuma: 1350 työntekjää suoritti koulutuksen 2014 loppuun
kehittämisjohtaja
koordinointi laatupäällikkö
TILA
42
mennessä.
Koulutus on edelleen käytettävissä v. 2015
Ensiapukoulutusten
parantaminen
EA koulutuksen kaupunkitasoinen hankintaprosessi on
käynnistetty keväällä 2013. EA-koulutuksen kilpailutus on
päättynyt. Toimitajat on valittu. Tiedotus kevään 2015 aikana.
Tämän hoitaa henkilöstöpalvelut -liikelitos.
2013 - 2014
Alueellisen potilasturv.
yhteistyön parantuminen
Hus-vetoisen potilasturvallisuustyöryhmän organisoituminen.
Asia ei ole edennyt
2014 - 2015 kehittämisjohtaja
ja Hus:in
potilasurvallisuuspäällikkö
Kantelut, muistutukset,
potilasvahingot prosessin selkiyttäminen
Espoon sisäisen prosessin selkiyttämien
2013 – 2014
Vakavien vaaratapahtumien tutkiminen
Työryhmän organisoiminen ja kouluttaminen
HaiPro: Raportoinnin
laajentaminen Espoon
sisällä
Lasten terapiapalvelut ottavat HaiPro:n käyttöön. Ensimmäiset
tapaamiset asian ympärillä toukokuussa 2015
2013
HaiPro: Raportoinnin
laajentami-nen yli
org.rajojen
Jorvin vuodeosastot, HUS-Ravioli, -Kuvantaminen,
Laboratorio, -Logistiikka, -Desiko, -Servis. Ei ole aloitettu,
koska HUS avaa rajapinnat vaiheistetusti. Etenemme HUS:in
aikataulun mukaan.
2013 – 2014
Potilas/asiakaspalautteen
systematisoiminen,parant
uminen
Laajennetaan Arvioi toimintaamme” kyselyä peso:on
2013 - 2015
Laajennetaan HappyOrNot asiakaspalautelaitteiden käyttöä
eritysisuunnittelija
Opiskelija-palautteen
systematisoiminen ja
parantumi-nen
Opiskelijaohjauksen laatukysely CLES+T on otettu nkäyttöön
koko toimialalla. Tavoite on, että kaikki toimialan opiskelijat
vastaavat kyselyyn. Vuonna 2014 vastaus% oli 48%. Vuoden
2014 osalta on myös valtakunnalliset vertailutiedot olemassa.
CLEC+T linkki on toimialan sivuilla.
2013 - 2014
Palvelualuekohtaiset
lääkehoitosuunnitelmat
Espoon puitesuunnitelman pohjalta tehdään tarkemmat omat
suunnitelma
PESO: Terveydenhoito
lapsiperh perhetyö, päällikkö
”Tämä suunnitelma on koko toimialan lääkehoidon
puitesuunnitelma, jonka pohjalta palvelualueet tekevät
tarkemmat omat suunnitelmansa vuoteen 2014 mennessä”
Espoon lääkehoito-suunnitelma, s.3.
PESO: Lastensuojelun
päällikkö
erityissuunn.
lakimies, lautakunnan sihteeri
2014 – 2015
kehittämisjohtaja
2014 loppuun mennessä Palvelualueiden päälliköt
Perhe- ja sos.palv. johtaja
laatupäällikkö ja HUS:in pttpäällikkö
erityissuun.
PESO: Lasten terapiapalv.
päällikkö
HUOM!
ei
tarvetta
PESO: Vammaisten palvelujen
päällikkö
TEPA: Terveysasematoiminnan päällikkö
TEPA: Mielenterveys- ja
päihdepalvelut päällikkö
TEPA: Suun terveydenhuolto
johtava ylihml
VAPA: Espoon sairaalan
päällikkö
VAPA: Pitkäaikaishoito /
päällikkö
VAPA: Vanhustyön
avopalvelut / päällikkö
Aseptiikan ja hygienian
Käsihygieniakampanja, samaan aikaan valtakunnallisen
Laatupäällikkö selvittää
ei
43
parantaminen
kampanjan kanssa. Espoossa ei osallistuttu ko kampanjaan
mitenkään erityisesti.
evidenssin ja muiden suurten
kaupunkien linjaukset.
Laiteturvallisuuden
parantaminen
Asetettu sotet-tasoinen työryhmä, jonka tehtävänä on
terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnan
järjestäminen. Vuonna 2015 tehtävänä on selvittää nykytilanne
vastuuhenkilö laatupäällikkö
Potilasturvallisuuskulttuuri: TUKU-kyselyssä
esiin nousseet asiat
Lähtötason mittaus (ei ole vielä sovittu missä tehdään)
palvelualueen päällikkö
Valmiussuunnitelma
Valmistuu kesään 2015 mennessä
terveyspalvelujen johtaja
HYKS-alueen kuntien
terveydenhuollon
järjestämissuunnitelma v.
2013 2016
Suunnitelma tehty ja viety työtiloihin, sekä linkitetty laatu ja
PTT suunnitelman osaan III.
2014 kehittämisjohtaja
Pandemiasuunnitelma
Suunnitelma tehty ja viety työtiloihin, sekä linkitetty laatu ja
PTT suunnitelman osaan III.
2014 terveysasematoiminnan
johtava ylilääkäri
työryhmän pj
hyvinvointiteknologiaasiantintija
Seurantamittaukset: Espoon sairaala ja STH
Potilasturvallisuudesta
tiedottaminen kuntalaisille
12 Liite: Espoon sosiaali ja terveystoimen johto
laatupäällikkö ja
viestintäpäällikkö
kampanjaa

Laatu ja potilasturvallisuus Seurantaraportti 2014

Transcription

Similar documents

Olarin lukioon valitut opiskelijat 2013.pdf

Matinkylän jäähallin sisäilmaongelmat

null

LasseMajas Detektivbyrå, Sommarmysterierna!

Valvontaraportti 2014

Satu Siikander - Vantaan sosiaali

Esbo IF Friidrottssektion Historik