JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne - JHS

Transcription

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta
JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne
Versio: 1.0 / 15.1.2015
Julkaistu: 14.4.2015
Voimassaoloaika: toistaiseksi
Sisällys
1 Johdanto........................................................................................................................................................2
2 Soveltamisala................................................................................................................................................2
3 Viittaukset ....................................................................................................................................................3
4 Termit ja lyhenteet ........................................................................................................................................4
5 Tiedonohjaus ................................................................................................................................................7
5.1 Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö.......................................................................................................8
6 Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat........................................................................................................9
6.1 Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot .............................................................................................10
6.2 Luokka .....................................................................................................................................................10
6.3 Käsittelyprosessin kuvaus ........................................................................................................................11
6.4 Toimenpiteet.............................................................................................................................................13
6.5 Asiakirjatyypit..........................................................................................................................................15
7 Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema......................................................................................................16
8 Opastavat tiedot...........................................................................................................................................17
9 Liitteet.........................................................................................................................................................17
1/17
1 Johdanto
Suosituksessa määritellään julkisessa hallinnossa laadittavien tiedonohjaussuunnitelmien rakenne.
Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa julkisessa hallinnossa laadittavia tiedonohjaussuunnitelmia,
niissä käytettäviä metatietoja sekä niiden arvojoukkoja. Suosituksessa määriteltävä
tiedonohjaussuunnitelman rakenne ja sen pakolliset metatiedot täyttävät arkistolaitoksen SÄHKE2-normin
vaatimukset.
Julkisen hallinnon organisaatioiden tulee hallita asiakirjatietojaan siten, että niiden käsittelyssä täyttyvät
lainsäädännön vaatimukset mm. asiakirjatietojen julkisuuden ja salassapidon sekä säilyttämisen ja
hävittämisen osalta. Asiakirjatietojen metatiedoissa tulee pyrkiä yhteentoimivuuteen julkisen hallinnon
tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisesti.
Tiedonohjaussuunnitelman lähtökohtana on tuottaa asiakirjatiedon käsittelyn ja hallinnan edellyttämät
metatiedot automaattisesti operatiiviseen tietojärjestelmään, jossa asiakirjatietoa käsitellään.
Tiedonohjaussuunnitelma muodostuu seuraavista rakenneosista: luokka, käsittelyprosessin kuvaukset, niihin
liittyvät toimenpiteet ja asiakirjatyypit. Asiakirjatiedoille määritellään oletusmetatietoarvot mm. julkisuuden,
henkilötietoluonteen ja säilytysajan osalta.
Tiedonohjaussuunnitelmat ovat tietojärjestelmien taustalle laadittavia metatietomäärityksiä. Tiedonohjauksen
avulla metatietojen määräytymistä ja asiakirjatietojen käsittelyä tietojärjestelmässä on mahdollista
automatisoida. Valmiit oletusmetatiedot ja määritellyt prosessinkulut parantavat tietojärjestelmien
käytettävyyttä.
Tiedonohjaussuunnitelmia laaditaan ja päivitetään erityisesti, kun siirrytään sähköisiin käsittelyprosesseihin,
kun tietojärjestelmiin halutaan toteuttaa asiakirjatietojen hallinnan automaattinen ohjaus ja kun organisaatio
haluaa tietojärjestelmiensä täyttävän asiakirjatiedon laatuvaatimukset (SFS-ISO 15489/1).
Suositus on kirjoitettu JHS 136 -suosituksessa kuvatun teknisen eritelmän muotoon, minkä vuoksi
vaatimukset on erotettu muusta tekstistä ja vaatimusten muoto on esitetty alleviivattuna. JHS-suosituksessa
esitetyt vaatimukset eivät ole julkisen hallinnon organisaatioille velvoittavia.
2 Soveltamisala
Suositus on tarkoitettu tiedonohjaussuunnitelman rakenteen määrityksenä silloin, kun
tiedonohjaussuunnitelma integroidaan yhden tai useamman operatiivisen tietojärjestelmän taustalle
oletusmetatietoarvojen lähteeksi. Tiedonohjaussuunnitelmia hyödynnetään erityisesti tietojärjestelmissä,
joissa käsitellään paljon eri asiakirjatyyppejä, joiden metatiedot poikkeavat toisistaan. Tällaisia ovat
tyypillisesti esimerkiksi asiankäsittelyjärjestelmät.
Vaatimukset:
Tietojärjestelmien taustalle määriteltävä tiedonohjaussuunnitelma pitää laatia noudattaen tässä
suosituksessa kuvattua rakennetta ja sen pakollisia metatietoja.
Suosituksen vähimmäisvaatimukset ja pakolliset metatiedot määrittävät minimitason, joka pitää olla
yhteinen kaikille. Määriteltyä tiedonohjaussuunnitelman rakennetta saa laajentaa muilla
hallinnonala- tai organisaatiokohtaisilla metatiedoilla ja rakenneosilla.
Suosituksessa kuvattua tiedonohjaussuunnitelman rakennetta pitää noudattaa riippumatta siitä,
laadintaanko tiedonohjausuunnitelma erillisessä tiedonohjausjärjestelmässä vai toteutetaanko
tiedonohjaus yksinomaan operatiivisessa tietojärjestelmässä.
2/17
Suosituksessa määriteltyä tiedonohjaussuunnitelman rakennetta ja xml-skeemaa pitää noudattaa, kun
tiedonohjaussuunnitelmia välitetään tiedonohjausjärjestelmien kesken tai kun julkishallinnolle
tarkoitettuja yhteisiä tiedonohjaussuunnitelmia laaditaan.
Tiedonohjaussuunnitelman laadinta aloitetaan sellaisista prosesseista, joita käsitellään tietojärjestelmässä ja
joissa muodostuville asiakirjatiedoille tiedonohjaus tuottaa oletusmetatietoarvot. Paperiasiakirjojen
hallintaan riittävät kuvaukset, jotka on laadittu tätä suositusta yleisemmällä tarkkuustasolla. Kun
käsittelyprosesseja sähköistetään, voidaan tiedonohjaussuunnitelmaa laajentaa kattamaan uusia prosesseja.
Paperiasiakirjojen hallintaan tarkoitetuissa arkistonmuodostussuunnitelmissa esimerkiksi käsittelyprosessi
voi olla kuvattuna huomattavasti yleisemmällä tasolla kuin tiedonohjaussuunnitelmassa.
Arkistonmuodostussuunnitelman laadinnasta on ohjeistettu tarkemmin arkistolaitoksen ylläpitämässä
arkistonmuodostussuunnitelman oppaassa (www.ams-opas.fi).
Tiedonohjaussuunnitelmalla voidaan saavuttaa hyötyjä metatietojen automaattisen tallentumisen ja
käsittelyprosessin ohjautuvuuden myötä vain, jos tiedonohjaussuunnitelma toimii tietojärjestelmän taustalla
metatietomäärityksenä. Asiakirjatietojen hallintaan ja käsittelyyn laadittavat kirjalliset kuvaukset eivät ole
tiedonohjaussuunnitelmia, jos niitä ei ole integroitu tietojärjestelmiin metatietoarvojen lähteeksi.
Suositus on tarkoitettu julkishallinnon toimijoille, jotka laativat tiedonohjaussuunnitelmia ja
tietojärjestelmätoimittajille, jotka kehittävät tiedonohjaussuunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon
tietojärjestelmiä.
Suosituksessa ei oteta kantaa tiedonohjaussuunnitelman ylläpitoon tiedonohjausjärjestelmässä tai
tiedonohjauksen toteuttamiseen operatiivisessa tietojärjestelmässä. Näihin liittyviä vaatimuksia on määritelty
arkistolaitoksen SÄHKE2-määräyksessä.
3 Viittaukset
Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011)
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634
Arkistolaki (831/1994)
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010)
Henkilötietolaki (523/1999)
Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
SFS-ISO 15489/1 Tieto ja dokumentointi. Asiakirjahallinto. Osa 1: Yleistä. Information and documentation.
Records management. Part 1: General.
SFS 4175:2006 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen
SÄHKE2-määräys: Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen. Arkistolaitoksen
määräys (AL 9815/07.01.01.00/2008)
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/normit/maeaeraeykset/saehke2-maeaeraeys
3/17
JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä
JHS 152 Prosessien kuvaaminen
JHS 170 Julkisen hallinnon xml-skeemat
Arkistolaitoksen arkistonmuodostussuunnitelma opas
www.ams-opas.fi
Ohje tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen täytäntöönpanosta, VAHTI 2/2010
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/05_valtionhallinnon_tietoturvallisuus
/20101028Ohjeti/02_Ohje_tietotuvallisuudesta_valtionhallinnossa.pdf
4 Termit ja lyhenteet
arkistonmuodostussuunnitelma; AMS
fi arkistonmuodostussuunnitelma; AMS
asiakirjatietojen käsittelyä, rekisteröintiä ja säilyttämistä koskeva suunnitelma
asia
fi asia
asiakirjatietojen kokonaisuus, joka muodostuu tehtävän hoitamiseen liittyvässä käsittelyprosessissa
Asia on käsittelyprosessin kuvauksen yksittäinen ilmentymä.
asiakirjatieto; asiakirjallinen tieto; asiakirja
fi asiakirjatieto; asiakirjallinen tieto; asiakirja
tehtävän hoitamisen yhteydessä kertyvä tieto, jonka organisaatio on tuottanut tai vastaanottanut
käsittelyprosessi
fi käsittelyprosessi
prosessi, joka muodostuu asian käsittelyssä
Käsittelyprosessi muodostuu käsittelyvaiheista ja toimenpiteistä.
käsittelyprosessin kuvaus
fi käsittelyprosessin kuvaus
kuvaus, joka sisältää tiedot käsittelyprosessiin kuuluvista käsittelyvaiheista, toimenpiteistä,
käsittelysäännöistä ja toimenpiteisiin liittyvistä asiakirjatyypeistä
Käsittelyvaiheet kuvataan tiedonohjaussuunnitelmaan toimenpiteinä.
4/17
käsittelyvaihe
fi käsittelyvaihe
yhden tai useamman toimenpiteen muodostama kokonaisuus
Hallintoasioissa käytettyjä käsittelyvaiheita ovat ohjaus, vireilletulo, valmistelu, päätöksenteko, tiedoksianto,
toimeenpano, muutoksenhaku ja seuranta.
käsittelysääntö
fi käsittelysääntö
ehto, jonka mukaan automaattinen toiminto toteutuu
metatieto
fi metatieto
en metadata
tietoa kuvaileva tieto
Asiakirjatiedon kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä koko sen elinkaaren ajan kuvaavaa
tietoa. Metatiedot mahdollistavat asiakirjatietojen haun, paikallistamisen ja tunnistamisen. Niiden avulla
myös automatisoidaan laatimis- ja käsittelyvaiheita sekä määritellään viittauksia eri asiakirjatietojen välille.
metatiedon arvojoukko
fi metatiedon arvojoukko
metatiedolle valmiiksi määritellyt arvot
Arvojoukko voi koostua pakollisista ja/tai valinnaisista arvoista.
monitoimijaprosessi
fi monitoimijaprosessi
käsittelyprosessi, johon osallistuu useita eri toimijoita
Käsittelyprosessiin voi osallistua yhden tai useamman hallinnonalan viranomaisia.
operatiivinen tietojärjestelmä
fi operatiivinen tietojärjestelmä
tietojärjestelmä, jossa asiakirjatieto syntyy, sitä käsitellään ja muokataan
Operatiivisessa tietojärjestelmässä hallittava asiakirjatieto saa tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt
oletusmetatietoarvot. Operatiivinen järjestelmä on esim. asiankäsittelyjärjestelmä.
palvelu
fi palvelu
en service
5/17
toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja tuottaa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa
vastatakseen asiakkaan tarpeeseen
palveluluokitus
fi palveluluokitus
luettelo, jossa tarkastelun kohteena olevat palvelut on esitetty palvelujen yhteisten tunnusmerkkien mukaan
ryhmiteltyinä
prosessi
fi prosessi
joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi
skeema
fi skeema
en schema
mallin määrämuotoinen esitys
Skeeman avulla voidaan esittää esimerkiksi tietomalli. Skeema voi olla esimerkiksi UML-kaavio tai XML
(eXtensible Markup Language) -skeema.
tehtävä
fi tehtävä
säädöksillä, normeilla tai päätöksellä organisaatiolle tai henkilölle annettu tai otettu työ / velvoite
tehtäväluokitus
fi tehtäväluokitus
luettelo, jossa tarkastelun kohteena olevat tehtävät on esitetty tehtävien yhteisten tunnusmerkkien mukaan
ryhmiteltyinä
tiedonohjaus
fi tiedonohjaus
tiedon käsittelyn ohjaaminen tietojärjestelmässä
Tiedonohjaussuunnitelma ohjaa asiakirjatiedon syntymistä ja käsittelyä tuottamalla metatietoarvoja ja
käsittelysääntöjä.
tiedonohjausjärjestelmä; TOJ
fi tiedonohjausjärjestelmä; TOJ
tietojärjestelmä, joka tarjoaa tiedonohjaussuunnitelman mukaista ohjaustietoa operatiiviseen
tietojärjestelmään
6/17
Tiedonohjaussuunnitelma voidaan laatia ja sitä voidaan ylläpitää tiedonohjausjärjestelmässä.
tiedonohjaussuunnitelma; TOS
fi tiedonohjaussuunnitelma; TOS
määritys, joka ohjaa sähköisten asiakirjatietojen luontia ja käsittelyä käsittelyprosessissa
Tiedonohjaussuunnitelma sisältää luokituksen, käsittelyprosessien kuvaukset, niihin kuuluvat, toimenpiteet
ja asiakirjatyypit sekä näiden oletusmetatietoarvot. Tiedonohjaussuunnitelma toimii tietojärjestelmän
taustalla.
tiedonohjaussuunnitelman rakenne
fi tiedonohjaussuunnitelman rakenne
tiedonohjaussuunnitelman tietomalli
tiedonohjaussuunnitelman rakenneosa
fi tiedonohjaussuunnitelman rakenneosa
tiedonohjaussuunnitelman rakenteen yksittäinen osa
tietomalli
fi tietomalli
en data model
malli, joka kuvaa tietoja ja niiden välisiä suhteita
toimenpide
fi toimenpide
käsittelyprosessiin tai sen vaiheeseen liittyvä yksittäinen toimi tai tapahtuma
5 Tiedonohjaus
Tiedonohjaussuunnitelman keskeisin hyöty on automaattisten metatietojen tuottaminen asiakirjatiedoille.
Operatiivinen tietojärjestelmä saa tiedonohjaussuunnitelman tietosisällöstä oletusmetatietoarvot avattaville
asioille, toimenpiteille ja asiakirjatiedoille. Operatiivisessa tietojärjestelmässä käsittelijän tai vastaavin
oikeuksin voidaan tarvittaessa muuttaa tiedonohjaussuunnitelmasta saatuja oletusmetatietoarvoja.
Tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävät metatiedot eivät ole välttämättä asian, toimenpiteen tai
asiakirjatiedon lopullisia metatietoarvoja.
Esimerkki: Tiedonohjaussuunnitelmassa asiakirjatyyppi ”hakemus” on määritelty julkisuusluokaltaan
”julkiseksi” ja henkilötietoluonteeltaan ”ei sisällä henkilötietoja”. Kun hakemus liitetään operatiivisessa
järjestelmässä avatulle asialle, saa hakemus tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt oletusmetatietoarvot.
Käsittelijä huomaa kuitenkin hakemuksen sisältävän henkilötietoja ja vaihtaa hakemuksen
henkilötietoluonne -metatiedon arvoksi ”sisältää henkilötietoja”. Julkisuusluokalle käsittelijä ei tee mitään,
koska hakemus ei sisällä salassa pidettävää tietoa, eikä metatieto edellytä siten muutoksia.
7/17
Vain osa operatiivisissa tietojärjestelmissä käsiteltävien asioiden, toimenpiteiden ja asiakirjojen
metatietoarvoista saadaan tiedonohjaussuunnitelmasta. Lisäksi operatiivinen tietojärjestelmä tallentaa
automaattisesti metatietoja käsittelyprosessin edetessä ja käyttäjä lisää itse osan tarvittavista metatiedoista.
Tässä suosituksessa käsitellään ainoastaan tiedonohjaussuunnitelman tuottamia metatietoja.
5.1
Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö
Tiedonohjaussuunnitelman laajuus ja kohde voivat vaihdella. Tiedonohjaussuunnitelman ei tarvitse olla
organisaatiokohtainen. Tiedonohjaussuunnitelman laajuutta ei ole rajoitettu. Tiedonohjaussuunnitelma
voidaan laatia esimerkiksi:
•
•
•
•
Yhden organisaation keskeisistä päämäärätehtävistä, joita käsitellään operatiivisessa
tietojärjestelmässä.
Valtaosasta yhden organisaation tehtäviä, joita käsitellään operatiivisessa tietojärjestelmässä, kuten
asiankäsittelyjärjestelmässä.
Useiden organisaatioiden yhteistyönä prosesseista, jotka jakaantuvat usealle eri toimijalle ja useaan
eri tietojärjestelmään.
Usean organisaation yhteistyönä yhdelle tietojärjestelmälle, joka on useiden organisaatioiden
yhteiskäytössä.
Tiedonohjaussuunnitelma sisältää myös metatietoa, jota ei hyödynnetä tiedonohjauksessa eli sitä ei välitetä
operatiiviseen tietojärjestelmään. Näitä metatietoja kutsutaan tiedonohjaussuunnitelman ulkoisiksi
metatiedoiksi. Ulkoisiin metatietoihin voidaan määritellä mm. tietoja tiedonohjaussuunnitelman laadinnasta,
hyväksynnästä ja voimassaolosta. Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö koostuu 1) operatiiviseen
tietojärjestelmään välitettävistä tiedonohjauksen metatiedoista ja 2) ulkoisista metatiedoista, jotka ovat itse
tiedonohjaussuunnitelmaa dokumentoivaa ja kuvaavaa tietoa.
Kuva 1. Kokonaiskuva tiedonohjaussuunnitelman tietosisällöstä. Kaikkea tietosisältöä ei välitetä
tiedonohjauksen metatietoina operatiiviseen tietojärjestelmään.
Mikäli organisaatiolla on käytössään tiedonohjausjärjestelmä, voidaan sitä hyödyntää keskitettynä
asiakirjatietojen hallinnan välineenä. Tiedonohjausjärjestelmässä voidaan ylläpitää myös sellaisia kuvauksia,
joita ei käytetä tiedonohjaukseen ja jotka voidaan laatia tätä suositusta yleisemmällä tarkkuustasolla.
Organisaatio voi esimerkiksi ylläpitää koko arkistonmuodostussuunnitelmaansa tiedonohjausjärjestelmässä,
mutta vain osasta prosesseista on laadittu suosituksessa kuvatulla tarkkuustasolla tiedonohjaussuunnitelma.
8/17
6 Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat
Suosituksessa kuvataan tiedonohjaussuunnitelman rakenne (TOS-rakenne) eli tietomalli, joka muodostuu
useista osista. Näitä osia kutsutaan tässä suosituksessa tiedonohjaussuunnitelman rakenneosiksi
(TOS-rakenneosa). Suosituksessa kuvataan kunkin rakenneosan käyttö sekä se, miten rakenneosat liittyvät
toisiinsa.
Kuva 2. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne ja rakenneosat. Tarkempi tietomalli on esitetty liitteessä 2.
Jokaisella tiedonohjaussuunnitelman rakenneosalla on määritellyt metatiedot, jotka on kuvattu
metatietomallissa (Liite 1). Seuraavassa esitetään ylätasolla kaikki rakenneosat, niiden suhde
metatietomalliin sekä rakenneosan ja sen metatietojen vastaavuus operatiivisessa tietojärjestelmässä.
Taulukko 1. Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat, niiden metatiedot ja vastaavuudet operatiivisessa
tietojärjestelmässä.
TOS-rakenneosa
Metatiedot (viittaus Liitteen 1.
metatietomallin lukuihin)
Vastaavuus operatiivisessa
tietojärjestelmässä (viitteellinen)
Tiedonohjaussuunnitelmaa
kuvaavat tiedot
Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat
metatiedot (ulkoiset metatiedot)
(luku 3.)
Luokan metatiedot (luku 4. )
Metatietoja ei välitetä operatiiviseen
tietojärjestelmään, sillä ne eivät ole ohjaavia
tietoja.
Operatiivisessa tietojärjestelmässä käytössä
olevat, tiedonohjaussuunnitelmaan viedyn
luokituksen mukaiset luokat, joille voidaan
avata asioita.
Asian oletusmetatietoarvot, kun asia avataan
operatiivisessa tietojärjestelmässä.
Muodostavat asialla käytettävät toimenpiteet.
Luokka
Käsittelyprosessin kuvaus
Toimenpide
Käsittelyprosessin kuvauksen
metatiedot (luku 5.)
Toimenpiteen metatiedot (luku 6.)
Asiakirjatyyppi
Asiakirjatyypin metatiedot (luku 7.)
Muodostavat toimenpiteisiin liittyvät
asiakirjatiedot ja niiden oletusmetatietoarvot.
Vaatimukset:
Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa pitää olla vähintään seuraavat rakenneosat:
9/17
•
•
•
6.1
tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot
luokka
käsittelyprosessin kuvaus, joka sisältää:
o toimenpiteet
o asiakirjatyypit
Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot
Käyttöönotettavalla tiedonohjaussuunnitelmalla tulee olla tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot, joilla
kerrotaan keskeisiä tunnistetietoja koko tiedonohjaussuunnitelmasta, kuten sen nimeke, yksilöivä tunniste ja
versionumero. Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot ovat tiedonohjaussuunnitelman ulkoisia
metatietoja ja siksi niitä ei ole tarpeen välittää ohjaustietona operatiiviseen tietojärjestelmään.
Vaatimukset:
Käyttöönotettavalla tiedonohjaussuunnitelmalla pitää olla rakenneosa tiedonohjaussuunnitelmaa
kuvaavat tiedot.
Tiedonohjaussuunnitelman kuvaavia tietoja saa täydentää tiedonohjaussuunnitelman yhteisillä
metatiedoilla, joilla voidaan ilmaista mm. koko tiedonohjaussuunnitelman hyväksyntää ja
voimassaoloa koskevia tietoja. Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavia tietoja saa täydentää myös
organisaatio- ja tietojärjestelmäkohtaisilla metatiedoilla.
6.2
Luokka
Asiakirjahallinnassa vakiintuneena käytäntönä on luokitella asiakirjatiedot niiden tehtävän tai toiminnan
mukaisesti tehtäväluokituksella. Tehtävä sitoo asiakirjatiedot niiden syntykontekstiin ja kertoo toiminnasta,
jonka tuloksena asiakirjatieto on muodostunut. Tehtäväluokitus muodostaa luettelon organisaation
lakisääteisistä tehtävistä sekä muista tehtävistä (mm. tuki- ja ylläpitotehtävät ja itselle otetut tehtävät).
Kuntien tehtävät koostuvat kunnille annetuista tehtävistä, kuntien itsehallintonsa nojalla itselleen ottamista
tehtävistä sekä muista tehtävistä. Kunta toteuttaa tehtävänsä palveluina asiakkailleen sekä muuna
hallinnollisena toimintana. Kunnan toimintaan perustuvassa palveluluokituksessa kunta on jäsennetty tasolle,
joka vastaa kysymykseen, miten kunta tehtävänsä toteuttaa. Palveluluokituksen mukaiset palvelut on yleensä
johdettavissa yksittäiseen tehtävään.
Tiedonohjaussuunnitelmassa käsittelyprosessin kuvaus liitetään asianhallinnassa käytettävään luokitukseen.
Tiedonohjaussuunnitelmassa käytetään viranomaisen tehtäviin ja/ tai palveluihin perustuvaan luokitusta eli
tehtäväluokitusta ja/tai palveluluokitusta, riippuen viranomaisen toiminnan luonteesta.
Tiedonohjaussuunnitelman rakenteella pyritään tukemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista
luokituksen käyttöä asiakirjahallinnan toteuttamisessa. Tiedonohjaussuunnitelmaan voidaan kuvata
organisaation käyttämästä luokituksesta vain ne osat, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Jos käytössä on
moniportainen hierarkkinen luokitus, voidaan tiedonohjaussuunnitelmassa kuvata vain käytettävät luokat,
ilman koko luokituksen hierarkian esittämistä. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne ei kuitenkaan rajoita
luokituksen kuvaamista kokonaisuudessaan.
Kuvassa 3 on esimerkkinä esitetty tehtäväluokituksen kuvaaminen eri tavoin. Palveluluokitus voidaan kuvata
tiedonohjaussuunnitelmassa vastaavilla tavoilla.
10/17
Kuva 3. Tehtäväluokitus A. on hierarkkinen luokitus, jossa on kuvattu luokituksen kaikki ylemmät tasot.
Tehtäväluokituksessa B. on kuvattu vain ne tehtävät, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Ylemmän tason
tehtävät on jätetty kuvaamatta.
Vaatimukset:
Tiedonohjaussuunnitelman runkona pitää olla julkisen hallinnon organisaation tehtävien (mm.
lakisääteisten ja tuki- ylläpitotehtävien) mukainen tehtäväluokitus ja/tai tehtäviin perustuva
palveluluokitus.
Kaikki luokituksen mukaiset luokat, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus, pitää kuvata
tiedonohjaussuunnitelmassa.
Tiedonohjaussuunnitelmassa saa kuvata organisaation käyttämästä luokituksesta vain ne osat, joihin
liittyy käsittelyprosessin kuvaus, ilman koko luokituksen tai sen hierarkkisen rakenteen kuvaamista.
Esimerkki: Tehtäväluokituksesta kuvataan tiedonohjaussuunnitelmassa vain ne tehtävät, joihin
liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Muut tehtäväluokituksen tehtävät voidaan jättää kuvaamatta.
Luokituksessa saa olla hierarkkisia tasoja haluttu määrä yhdestä ylöspäin (1..*), käytettävien tasojen
määrää ei ole rajoitettu.
Tiedonohjaussuunnitelmassa pitää olla aina käytetyn luokituksen mukainen tunnus (numeerinen
tunnus, esim. 01 00), joka kertoo luokkien suhteista toisiinsa sekä käytetyn luokan paikasta
luokituksessa.
6.3
Käsittelyprosessin kuvaus
Käsittelyprosessin kuvauksen (asian oletusmetatietoarvojen) määrittely
Käsittelyprosessin kuvaukselle tiedonohjaussuunnitelmassa määritellyt metatiedot välittyvät operatiivisessa
tietojärjestelmässä avattavan asian oletusmetatietoarvoiksi.
Tiedonohjaussuunnitelmaa laadittaessa voidaan käsittelyprosessin kuvaus laatia aluksi vain hyvin yleisellä
tasolla määrittelemällä ns. yleinen käsittelyprosessin kuvaus, jota voidaan käyttää pohjana useassa eri
prosessissa. Yleisessä käsittelyprosessin kuvauksessa määritellään ainoastaan käsittelyprosessin kulku
(toimenpiteet) ja muodostuvat asiakirjatiedot (asiakirjatyypit) yleisellä tasolla. Tämän jälkeen määritellään
missä tehtävissä tai palveluissa sovelletaan ko. käsittelyprosessin kuvausta. Tässä vaiheessa toimenpiteet ja
11/17
asiakirjatyypit voidaan tehtävä- tai palvelukohtaisesti tarkentaa sekä määritellä käsittelyprosessin kuvauksen
ja asiakirjatyyppien oletusmetatietoarvot.
Tiedonohjaussuunnitelmaa ei tarvitse rakentaa tehtävä tai palvelu kerrallaan, vaan tiedonohjaussuunnitelman
laadinnassa kannattaa edetä modulaarisemmin määrittelemällä käsittelyprosesseja tai niiden osia ja
liittämällä valmiita moduuleita yksittäisiin tehtäviin ja palveluihin.
Liitteessä 5. Monitoimijaprosessit on ohjeistettu erikseen sellaisten käsittelyprosessien kuvaaminen, joihin
osallistuu useita toimijoita.
Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa yksittäinen käsittelyprosessin kuvaus voi liittyä myös useaan eri
tehtävään tai palveluun. Tällöin jokaista tehtävää tai palvelua käsitellään tämän saman käsittelyprosessin
kuvauksen mukaan ja niissä syntyy samoja asiakirjatyyppejä, joilla on samat oletusmetatietoarvot.
Vaatimukset:
Yksittäiseen luokkaan saa kuulua korkeintaan yksi käsittelyprosessin kuvaus (0…1).
Oletusmetatietoarvojen lähteenä toimivassa tiedonohjaussuunnitelmassa käsittelyprosessin
kuvauksen pitää liittyä aina luokituksen mukaiseen luokkaan. Yksittäinen käsittelyprosessin kuvaus
saa kuulua yhteen tai useampaan luokkaan (1...*).
Käsittelyprosessin kuvauksen (asian oletusmetatietoarvojen) periyttäminen asiakirjatasolle
Tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt käsittelyprosessin kuvauksen metatiedot (asian oletusmetatietoarvot)
voidaan tiedonohjaussuunnitelmassa periyttää kaikille käsittelyprosessin kuvaukseen kuuluville
asiakirjatyypeille oletusmetatietoarvoiksi, jolloin kaikki käsittelyprosessin kuvaukseen kuuluvat
asiakirjatyypit saavat samat metatietoarvot. Asiakirjatyyppikohtaisesti tulee käydä läpi, ettei lainsäädäntö
edellytä yksittäisten asiakirjatyyppien kohdalla poikkeavien metatietoarvojen käyttöä mm. julkisuuden,
henkilötietoluonteen, säilytysajan tai suojaustason osalta.
Julkisuus- ja salassapitotiedot (metatietomalli: 5.1 julkisuusluokka; 5.2 salassapitoaika; 5.3
salassapitoperuste ja 5.4 salassapidon laskentaperuste) voidaan periyttää kaikille käsittelyprosessin
kuvaukseen liittyville asiakirjatyypeille, mutta asiakirjatyyppikohtaisesti tulee käydä läpi, edellyttääkö
julkisuuslaki tai erityislaki poikkeavia metatietoarvoja.
Käsittelyprosessin kuvauksen julkisuus- ja salassapitotiedot määrittävät operatiivisessa tietojärjestelmässä
avattavan asian oletusarvoiset julkisuus- ja salassapitotiedot. Käsittelyprosessin kuvaus merkitään
tiedonohjaussuunnitelmassa salassa pidettäväksi silloin, kun operatiivisessa tietojärjestelmässä avattavan
asian tiedot on tarpeen määritellä salassa pidettäviksi. Tiedonohjaussuunnitelmaa laadittaessa on hyvä
huomioida, että operatiivisessa tietojärjestelmässä asian tiedot eivät välttämättä ole salassa pidettävä, vaikka
kaikki siihen liittyvät asiakirjatiedot olisivat salassa pidettäviä.
Säilytysaikatiedot (metatietomalli 5.8 säilytysajan pituus; 5. 9 säilytysajan peruste ja 5.10 säilytysajan
laskentaperuste) periytetään kaikille käsittelyprosessin kuvaukseen liittyville asiakirjatyypeille.
Säilytysaikatietoja täytyy mahdollisesti asiakirjatyyppikohtaisesti muuttaa, jos erityislaki määrää yksittäisten
asiakirjojen säilyttämis- tai poistamisvelvollisuuksista. Sähköisessä muodossa säilytettävien asiakirjatietojen
säilytysajat on tarkoituksenmukaista määritellä käsittelyprosessien kuvauksen tasolla (asiatasolla). Myös
pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot on tarkoituksenmukaista määritellä käsittelyprosessin kuvauksen
tasolla, ei asiakirjatyyppikohtaisesti.
12/17
6.4
Toimenpiteet
Toimenpiteiden määrittely
Tiedonohjaussuunnitelman tehtävänä on tarjota toimenpidekohtaista ohjaustietoa operatiivisiin
tietojärjestelmiin, joissa asiakirjatietoa käsitellään. Käsittelyprosessin hahmottaminen helpottuu, kun
asiakirjatiedot kytketään selkeästi käsittelyprosessin kulkua vastaaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden
määrittely on tärkeää erityisesti silloin, kun käsittelyssä tulee huomioida erilaisia menettelytapavaatimuksia
lainsäädännön tai muun ohjeistuksen vuoksi.
Tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävien toimenpiteiden tunnistamisessa käytetään tavallisesti
organisaation tuottamia prosessikuvauksia. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne tukee toimenpiteiden
määrittelyä eri tarkkuustasoilla, kuten prosessinkulkutasolla. Prosessien kuvaamisesta on ohjeistettu
tarkemmin JHS 152 -suosituksessa.
Käsitteinä käsittelyvaihe ja toimenpide ovat lähellä toisiaan. Käsittelyvaiheella tarkoitetaan yhden tai
useamman toimenpiteen muodostamaa kokonaisuutta eli käsittelyprosessin laajempaa osaa. Toimenpiteellä
tarkoitetaan käsittelyprosessiin tai sen vaiheeseen liittyvä yksittäistä toimea tai tapahtumaa.
Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa (tietomallissa) ei ole tehty eroa näiden käsitteiden kesken, joten
tiedonohjaussuunnitelmassa esiintyy rakenneosana ainoastaan toimenpide. Kun tiedonohjaussuunnitelmaan
kuvataan käsittelyvaiheita, merkitään ne aina toimenpiteiksi. Käsittelyvaiheita koskevat siten kaikilta osin
toimenpiteen rakenneosan vaatimukset. Tiedonohjaussuunnitelmassa toimenpiteiksi voidaan määritellä:
•
•
•
pelkästään hallintoasioiden mukaiset käsittelyvaiheet
hallintoasioiden mukaisia käsittelyvaiheita tarkentavat toimenpiteet
edellisten yhdistelmät.
Vaatimukset:
Käsittelyprosessin kuvaukseen pitää liittää toimenpiteet.
Käsittelyprosessin kuvauksen on suositeltavaa sisältää seuraavat käsittelyvaiheet toimenpiteinä.
Määritellyt käsittelyvaiheet pohjautuvat hallintoasioissa noudatettavaan yleiseen käsittelyprosessin
kulkuun. Käsittelyvaiheet määritellään tiedonohjaussuunnitelmaan toimenpiteiksi.
ohjaus
vireilletulo
valmistelu
päätöksenteko
tiedoksianto
toimeenpano
muutoksenhaku
seuranta
Kaikki edellä esitetyt käsittelyvaiheet eivät välttämättä toteudu käsittelyprosessin kuvauksissa, jolloin
osan niistä saa jättää kuvaamatta. Käsittelyvaiheista saa poiketa silloin, kun erityislaki tai
käsittelyprosessin kuvauksen luonne edellyttää poikkeavien toimenpiteiden käyttöä. Mainittuja
käsittelyvaiheita voi siis käyttää joustavasti kunkin prosessin mukaisesti.
13/17
Esimerkki: Jos käsittelyprosessiin ei kuulu muutoksenhakua, jätetään käsittelyvaihe muutoksenhaku
kuvaamatta.
Käsittelyprosessin kuvausta saa täydentää muilla toimenpiteillä, kun käsittelyprosessin kuvaus halutaan
laatia tarkemmalla tasolla. Muut toimenpiteet ensisijassa täydentävät (eivät korvaa) edellä määriteltyjä
käsittelyvaiheita. Toimenpiteet saa nimetä vapaasti.
Edellä määriteltyjen käsittelyvaiheiden täydentäminen muilla toimenpiteillä on suositeltavaa, kun
lainsäädäntö edellyttää yksityiskohtaisempien toimenpiteiden käyttöä tai kun kyse on
monitoimijaprosesseista.
Taulukko 2. Hallintoasioissa käytetyt käsittelyvaiheet ja niiden tarkemmat kuvaukset.
Käsittelyvaihe
Ohjaus
Vireilletulo
Valmistelu
Päätöksenteko
Tiedoksianto
Toimeenpano
Muutoksenhaku
Seuranta
Määritelmä
Viranomainen antaa asiakkaalle tms. asian hoitamiseen
liittyvää neuvontaa ja ohjausta.
Asia tulee vireille esim. siten, että viranomainen
vastaanottaa vireillepanoasiakirjat tai viranomainen laittaa
itse asian vireille.
Vireilletulleen asian selvittäminen, asian käsittelyn
eteneminen, esim. asianosaisten kuuleminen,
katselmoinnit, tarkastukset, lisäselvitysten toimittamiset.
Viranomainen ratkaisee valmisteltavana olleen asian.
Viranomaisen tekemä päätös annetaan tiedoksi
asianosaiselle tai muulle sellaiselle, jolla on esim. oikeus
hakea päätökseen oikaisua tai muutosta.
Viranomaisen antama päätös pannaan toimeen.
Asianomainen hakee muutosta saamaansa päätökseen.
Viranomainen valvoo, että annettu päätös on
asianmukaisesti pantu toimeen. Asianomainen voi olla
myös velvoitettu toimittamaan seurantaa vaativasta asiasta
asiakirjatietoja viranomaiselle. Lisäksi seurantaan voi
kuulua esim. viranomaisen oma raportointi.
Käsittelyprosessin kuvaus voi sisältää pelkästään käsittelyvaiheet toimenpiteinä (kuvan 4 esimerkki 1.) tai
määriteltyjä käsittelyvaiheita voidaan täydentää muilla vapaasti nimettävillä toimenpiteillä (kuvan 4
esimerkki 2.). Kun käsittelyprosessin kuvaus halutaan laatia tarkemmalla tasolla, voidaan käsittelyvaiheita
tarkentaa muilla toimenpiteillä ja ryhmitellä esimerkiksi toimenpiteet käsittelyvaiheiden alle (kuvan 4
esimerkki 3.)
Kaikkiin käsittelyvaiheisiin tai toimenpiteisiin ei välttämättä liity asiakirjatietoja.
Esimerkki: Käsittelyvaiheiseen ”seuranta” ei välttämättä liity lainkaan asiakirjatietoja. Tällöin esim.
operatiivisessa tietojärjestelmässä voidaan tallentaa vain toimenpiteen tietoihin milloin ja miten
seuranta on toteutettu.
14/17
Kuva 4. Käsittelyprosessin kulku voidaan määritellä tiedonohjaussuunnitelmaan monella eri tarkkuustasolla.
Esimerkeissä on kuvattu rekrytointiprosessin alku: Esimerkissä 1. toimenpiteiksi on määritelty ainoastaan
käsittelyvaiheet, esimerkissä 2. käsittelyvaiheita on täydennetty ”soveltuvuusarviointi” -toimenpiteellä ja
esimerkissä 3. käsittelyprosessin kulku on kuvattu tarkemmalla tasolla, siten että toimenpiteet on ryhmitelty
käsittelyvaiheiden alle.
Toimenpiteen rakenneosa
Vaatimukset:
Käsittelyprosessin kuvaukseen pitää sisältyä toimenpiteitä (1..*).
Toimenpiteen alle saa liittää toisia toimenpiteitä, jolloin toimenpiteet muodostuvat hierarkkiseen
rakenteeseen tai niputtaa toisten toimenpiteiden alle (ks. kuvan 4. esimerkki 3.)
Asiakirjatyyppi saa liittyä kaikkiin toimenpiteisiin (ylempiin tai alempiin), Tiedonohjaussuunnitelman
rakenne ei rajoita tätä.
Toimenpiteeseen saa kuulua haluttu määrä asiakirjatyyppejä (0...*).
6.5
Asiakirjatyypit
Asiakirjatyyppien määrittely
Tiedonohjaussuunnitelmaan kuvattava asiakirjatieto voi olla operatiivisessa tietojärjestelmässä eri
muodoissa: rakenteisena tietona, erilaisina koosteina tai dokumenttimuotoisina tiedostoina. Asiakirjatieto voi
myös sijaita fyysisesti eri tietojärjestelmissä tai fyysisellä tallennusvälineellä. Tiedonohjaussuunnitelmassa
asiakirjatyypit sidotaan aina toimenpiteisiin.
Metatietomallissa on määritelty asiakirjatyyppien (7.1) listaus, joka on suositeltavaa sovittaa omaan käyttöön
rajaamalla siitä käytettävät asiakirjatyypit tai tarpeen mukaan laajentamalla käytettävien asiakirjatyyppien
luetteloa.
Asiakirjatyypin tarkennetta (metatietomalli 7.2) voidaan käyttää kuvaamaan asiakirjan käyttötarkoitusta
tyyppiä tarkemmalla tasolla.
15/17
Esimerkki: Käsittelyprosessin yhteydessä pelkkä ”päätös” ei ole riittävän selkeä asiakirjatyyppi, vaan
sitä on tarkennettava jotenkin, jotta se ymmärretään oikein. Tarkentamiseen on kaksi vaihtoehtoa: 1)
Asiakirjatyyppien listaa voidaan laajentaa lisäämällä sinne yksittäisiä asiakirjatyyppejä, esimerkiksi
”maksatuspäätös”. 2) Jos asiakirjatyyppien luettelo on kovin laaja, voidaan myös käyttää
asiakirjatyyppien tarkenteita eli määritellä asiakirjatyypiksi ”päätös” ja sille esim. yhtenä tarkenteena
”maksatuspäätös”.
Asiakirjatyyppien ja niiden tarkenteiden käytössä kannattaa pitäytyä mahdollisimman yleisellä tasolla, jotta
tiedonohjaussuunnitelma pysyy helpommin hallittavissa. On myös hyvä arvioida mikä on operatiivisen
tietojärjestelmän käyttäjien kannalta riittävän yksiselitteinen asiakirjatyyppi.
Liiteasiakirjat kuvataan omaksi asiakirjatyypikseen erityisesti silloin, kun liitteiden metatiedot poikkeavat
varsinaisen asiakirjatyypin tai sen muiden liitteiden metatiedoista.
Esimerkki: Lainsäädäntö edellyttää, että hakemuksen pitää sisältää määrätyt liitteet, joilla on
varsinaisesta hakemuksesta poikkeavat metatietoarvot. Tällöin kaikki hakemuksen liitteet ja niiden
oletusmetatietoarvot määritellään tiedonohjaussuunnitelmaan.
Jossain tapauksissa kaikkia asiakirjatyypille mahdollisesti sisältyviä liiteasiakirjoja ei voida etukäteen
tunnistaa, jolloin niitä ei voida kuvata kattavasti tiedonohjaussuunnitelmaan. Tällöin
tiedonohjaussuunnitelmaan voidaan vain määritellä asiakirjatyyppi ”liite” ja sille oletusmetatiedot, jotka
käsittelijä joutuu mahdollisesti aina tapauskohtaisesti vaihtamaan operatiivisessa tietojärjestelmässä.
Asiakirjatyyppien kuvaamisessa tulee huomioida, että asiakirjatyyppien metatiedot voivat vaihtua prosessin
eri vaiheissa, erityisesti julkisuuden osalta. Käsittelyprosessin aikana tapahtuvia julkisuusluokan muutoksia
on tarkoituksenmukaisinta hallita tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävien käsittelysääntöjen avulla (ks.
metatietomalli 7. 17 Julkisuusluokan muutos).
Vaatimukset:
Asiakirjatyyppeinä on suositeltavaa käyttää metatietomallissa määriteltyjä asiakirjatyyppejä, joita
voidaan tarvittaessa laajentaa muilla asiakirjatyypeillä.
Liiteasiakirjat pitää kuvata tiedonohjaussuunnitelmaan omana asiakirjatyyppinään ”liite” ainakin silloin
kun liitteiden metatiedot poikkeavat varsinaisen asiakirjatyypin tai muiden liitteiden metatiedoista.
Asiakirjatyypin-rakenneosa
Vaatimukset:
Asiakirjatyyppien pitää liittyä aina toimenpiteeseen.
Toimenpiteeseen saa liittyä haluttu määrä asiakirjatyyppejä (0..*:).
7 Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema
Tiedonohjausjärjestelmät tarvitsevat tiedonohjaussuunnitelman määritykset formaalissa, yksitulkintaisessa
muodossa. Kukin järjestelmä käsittelee yleensä tiedonohjaussuunnitelmia järjestelmäkohtaisessa muodossa.
Nämä pohjautuvat esimerkiksi xml:ään.
Xml-dokumentin muoto voidaan määritellä xml-skeeman avulla. Skeemassa kuvataan xml-dokumentin
rakenne, tietosisältöjen pakollisuus, arvojoukot jne. Xml-rakenteen määrittely mahdollistaa
tiedonohjaussuunnitelmien siirrettävyyden eri järjestelmien välillä sekä tiedonohjaussuunnitelman laadinnan
ja ylläpidon helpomman eriyttämisen operatiivisesta järjestelmästä. Tässä suosituksessa määritelty
16/17
tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema on tarkoitettu ensisijassa tiedonohjaussuunnitelman tietosisällön
välittämiseksi tiedonohjausjärjestelmästä toiseen ja tiedonohjaussuunnitelmien julkaisemiseksi
koneluettavassa muodossa. Suosituksen xml-skeemaa voidaan käyttää myös tiedonohjaussuunnitelman
ohjaustietojen välittämiseen tiedonohjausjärjestelmästä operatiiviseen tietojärjestelmään kun operatiivinen
hakee koko tiedonohjaussuunnitelman ohjaustiedot yhdellä kerralla.
Määritelty xml-skeema on laajennettavissa. Kunkin rakenneosan metatietoja voidaan laajentaa toimiala- tai
organisaatiokohtaisilla elementeille ja lisäksi skeemaan voidaan laajentaa lisätä uusia rakenneosia. Uusien
elementtien lisäämiseen käytetään skeemassa laajennos -elementtiä (metatietomalli 8.1 Laajennos).
Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeemat on kuvattu noudattaen JHS 170 -suositusta.
Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema on kuvattu tämän suosituksen liitteissä 3 ja 4.
8 Opastavat tiedot
Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh. 029 516 001,
sähköposti: [email protected].
JHS-järjestelmän verkkosivut:
www.jhs-suositukset.fi
9 Liitteet
Liite 1. Metatietomalli
Liite 2. Tietomallin kuvaus
Liite 3. Rakenteen xml-skeema: atomaariset rakenteet (xsd-tiedosto)
Liite 4. Rakenteen xml-skeema: koosterakenteet (xsd-tiedosto)
Liite 5. Monitoimijaprosessit
Liite 6. Metatietomallin ja SÄHKE2-metatietojen vertailutaulukko
Liite 7. Tiedonohjaussuunnitelma mallipohja (Excel-tiedosto)
17/17

JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne - JHS

Transcription

Similar documents

suositusluonnos - JHS

Tietohallintomalli käytännössä – ICT

JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne Liite - JHS

Prosessien kuvaaminen HBCOy.pdf

JHS 176 - JHS

Tietohallintostrategia 2013-2016, tilanne

jatkuvuuden ja muutosten hallinta puolustusvoimien

laadunvarmistus tietohallinnon strategisena työkaluna

hus:n investointiohje