Toimintaterapia SOTE-uudistuksessa

Toimintaterapia
SOTE-uudistuksessa
Aila Pikkarainen
Toimintaterapian lehtori, THM, KM
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
5.5.2015 klo 14.00-14.45
Esityksen teemat
• Mitä on menossa, mihin maailmaan
toimintaterapiaa ollaan tarjoamassa?
• Mikä ihmeen SOTE-uudistus?
• Uudet kuntoutuksen/kuntoutumisen
mahdollisuudet = esimerkkejä uusista
toimintamuodoista
• Työ muuttuu ja työntekijä muuttuu?
Kuva: Yle, uutisgrafiikka / google
Ajankohtaista
• Muuttunut lainsäädäntö = ollaanko selvillä, mitä nämä
muutokset vaikuttavat kuntoutukseen (kuntouttava
työtoiminta, pitkäaikaistyöttömien työllisyyden
tukeminen, vanhusten palvelut, sosiaalinen kuntoutus,
rakenteellinen sosiaalityö, asiakasyhteistyön muutokset
jne.)
• Kelan lainmuutosten vaikutukset kuntoutukseen
(ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen
kuntoutus jne.)
• Tavoitteena kuntoutuksen horisontaalinen ja
vertikaalinen integraatio = kuntoutuspalvelujen
kokoaminen yhden toimijan alle, sujuvat hoito- ja
kuntoutusketjut, joka tuottaa lisäarvoa
= A-linjaukset ja Y-linjaukset? (vrt. lasten hyvä kuntoutuskäytäntö 2010)
Päivi Sillanaukee, uusi
sosiaalihuoltolaki
Haasteita / kysymyksiä
• Onko Keski-Suomen maakunnassa tarjolla aidosti
monialaista kuntoutusta? Tehdäänkö oikeita asioita
tällä henkilöstöllä?
• Perustuuko kuntoutus riittävän laajaan
toimintakyvyn, elämänlaadun ja osallisuuden
käsitykseen?
• Ovatko nykyiset kuntoutusprosessit riittävän
pitkäjänteisiä, tavoitteellisia ja suunnitelmallisia =
edistävätkö ne aidosti kuntoutujien parempaa
arjessa suoriutumista, elämänlaatua ja
hyvinvointia?
• Onko maakunnassa kuntoutusta tarvitseville
asiakkaille yhdenvertaiset kuntoutuspalvelut?
Kriittiset kohdat maakunnassa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kuntoutushenkilöstön määrä ja ammatillinen tausta?
Kuntoutuksen tilastoinnin heikkous?
Professio- ja instituutiokeskeinen toimintatapa?
Kuntoutuksen käsitteen epäselvyys? Kaikki vai ei
mitään?
Kuntoutusasiakkuuksien käynnistyminen, kesto ja
päättyminen on sattumanvaraista?
Arviointipainotteisuudesta konkreettiseen tekemiseen?
Tutkimuksista on päästävä implementaatioon
Kuntoutusviestintää on kehitettävä
Maakunnan kansalaisten kuntoutusoikeuksien eettiset
periaatteet
Kuntoutuksen yli- ja/vai alilaatu?
”UUSI SAIRAALA ” – Kuntoutuksen prosessi 2011  2014
AKUUTTI
SAIRAALA
ELEKTIIVINEN
SAIRAALA
PTH /JYTE
osastot
vastaanotot
KUNTOUTUS
Perusterveydenhuolto
Sosiaalitoimen
integroituminen
soveltuvasti
Keski-Suomen
Sote-hanke
2014
KUNTOUTUSOSASTO
MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN
OSAAMISKESKUS
PTHJ
YTE
MAAKUNNALLINEN KESKITETTY
KUNTOUTUMISYKSIKKÖ (1-2)
Subakuutti kuntoutus
Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaminen
ALUEELLISET KUNTOUTUMISEN
LÄHIPALVELUT
Perusterveydenhuollon osastot, vastaanotot ja
avopalvelut
25 000 – 30 000 ASUKASTA
Perusterveydenhuolto
Sosiaalitoimen
integroituminen
soveltuvasti
Yhteistyö muiden
kuntoutuksen
toimijoiden kanssa
KOTI
LÄHIPALVELUT – ”matala kynnys”
Terveyskeskusosastot, avokuntoutus, kotihoito,
kotisairaala, sosiaalitoimi, palveluohjaus jne jne …
MAAKUNNALLISESTI KESKITETTY KUNTOUTUS
Subakuutti kuntoutus
Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaminen
KUNTOUTUSOSASTO
MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN
OSAAMISKESKUS
AKUUTTI
SAIRAALA
KUNTOUTUKSEN
KOKONAISUUS
ELEKTIIVINEN
SAIRAALA
Auvinen 15.4.2015
Keski-Suomen terveyskeskussairaalaosastojen
Koski J
henkilöstö 9/2013
Terveyskeskussairaalat
Sairaansijat
Potilasta / työntekijä
678
Henkilöstö
574,5
Lääkärit
23,8
Sairaanhoitajat
292
Lähihoitajat
Fysioterapeutit
225,5
18,7
Kenen kanssa
1,2 tt tekevät
28,5 työtä? Tai
kenen kanssa
pitäisi tehdä
1,3 yhteistyötä?
33,7
Kuntohoitajat
1,4
Toimintaterapeutit
3,5
193,7
Sosiaalityöntekijät
5,8
116,9
Puheterapeutit
3,8
178,4
Psykologi
0
0
Neuropsykologi
0
0
20,4
Keski-Suomen terveyskeskussairaalaosastojen
henkilöstö (poistettu JYTE) 9/2013 Koski J
Terveyskeskussairaalat
Sairaansijat
Henkilöstö
Lääkärit
Potilasta / työntekijä
346
284,3
1,2
7,8
44,1
Sairaanhoitajat
135,0
Lähihoitajat
128,5
1,3
Fysioterapeutit
6,2
Kuntohoitajat
1,4
Toimintaterapeutit
1,0
346,0
Sosiaalityöntekijät
1,3
266,2
Puheterapeutit
3,1
111,6
Psykologi
0
0
Neuropsykologi
0
0
45,5
26,6
Koski J
Avokuntoutushenkilöstö (htv) KS-SHP 2014
(väestöpohja 2013: 250 773 asukasta - JYTE noin 150 000 as)
Ammattiryhmä
Muu
maakunta
JYTE =
Jyväskylän
seutu
Yhteensä
Fysioterapeutit
20,5
32,5
53
-joista suoravastaanotto -ft
6,15
1,7
7,85
4,2
2,5
5
4,75
7,22
11,1
8,95
9,72
16,1
Kuntohoitajat
Toimintaterapeutit
Puheterapeutit
Psykologit (ei ilmoitettuja tietoja)
Kuntoutussuunnittelijat
Liikuntasuunnittelijat
Liikunnanohjaajat
Muu kuntoutushlstö
Sosiaalityöntekijät
Lääkinnällisen
kuntoutuksen vastuulääkärit
?
0
0
?
0
0
?
0
0
0
0
0
0
0
0
0,05
0,6
0,65
0,45
0,5
0,95
Sairaansijojen tarve Keski-Suomessa 2020?
( laskentapohjana 31.12.2013 asukasluku /KS-shp= 250 773)
Akuutti hoito 2,5/ 1000as = 626 ss: Uusi sairaala: 374 ESH (=1,5 ss/1000as) + 100 PTH/JYTE + tk:t 152 (tk akuuttipaikat =1 ss /1000as)
Kuntoutus 0,5/1000as = 125ss (keskitetty kuntoutus 48 (0,2ss/1000as) – tk- osastokuntoutus 77 (0,3ss/1000as)
876
Vanhusten kriisien hoito ja kuntoutus 0,5/1000as = 125 ss tk – osastoilla
+
+
”Hahmotelma”
PIHTIPUDAS
KINNULA
KIVIJÄRVI
KYYJÄRVI
SAARIKKA 34
18 488 as
19 + 9 (3 + 6)+ 9
KAR STULA
34
(3)
+
(72)
KANNONKOSKI
SAARIJÄRVI
48
UURAINEN
MULTIA
+
KEURUU
KEURUU- MULTIAPETÄJÄVESI 29
16212 as
16 + 8 (3+ 5) + 8
29
(3)
(55)
36
(4)
(50)
+
JÄMSÄ
VIITASAARI
+
ÄÄNEKOSKI 36
20 077 as
20 + 10 (4 +6) + 10
ÄÄNEKOSKI
+
+
PETÄJÄVESI
+
KONNEVESI
LAUKAA
JYVÄSKYLÄ
38
(4)
HANKASALMI
+)
(85
374 ESH
MUURAME
TOIVAKKA
+ 176
(572)
(31)
+ 100
PTH/jyte
+
(332)
+
LUHANKA
KUHMOINEN
Lähde:
Koski/Auvinen?
+
24
(3)
(54)
WIITAUNIONI 24
13081 as
13 + 7 (3 +4)+ 7
LAUKAA –KONNEVESI 47
21 434 as
21 +11(4+ 6) + 11
JYTE 276
153 288 as
153 + 77 ( 31 + 46) + 77
JOUTSA
10
(1)
(30)
JOUTSA –Luhanka 10
5620 as
5+3 ( 1 +2) +3
sairaansijat 2013: punainen
2020: keskitettyn kuntoutuksen sairaansijat: vihreä
Keski-Suomi väestöennuste 2020: 257 898 asukasta
Wiitaunioni + Kinnula 24 ss
13 081 as = 13 ss + 14ss
Kuntoutuspaikat perusterveydenhuollossa 0,5 /1000 asukasta
 Maakunnallinen keskitetty yksikkö n 60 ss (1/ 4600 asukas) yht 129 ss
 Terveyskeskusosastot: kuntoutus 69 ss
Vanhusten ”Kroonisten kriisien” hoito ja kuntoutus 0,5ss/1000 as= 129 ss
Akuutit paikat perusterveydenhuollossa 1,1/1000 = 284 ss
”Hahmotelma”
Väestöpohja 31.12.2013
4 ss – keskitetty yksikkö
3 ss tk osastokuntoutus
7 ss” vanhusten ”kriisit” ja kuntoutus
14 ss akuutti hoito
+
+
Äänekoski 36 ss
20 077 as = 20 ss + 20 ss
4 ss - keskitetty yksikkö
6 ss – tk osastokuntoutus
10 ss vanhusten ”kriisit” ja kuntoutus
20 ss akuutti hoito
PIHTIPUDAS
KINNULA
SAARIKKA 34 ss
+
KIVIJÄRVI
18 448 as = 18/ss +20 ss
4 ss keskitetty yksikkö
5 ss tk osasto kuntoutus
9 ss ” vanhusten kriisit ja
kuntoutus”
20 ss akuutti hoito
KYYJÄRVI
KANNONKOSKI
KAR STULA
+
+
+
ÄÄNEKOSKI
SAARIJÄRVI
UURAINEN
MULTIA
KEURUU –Multia
-Petäjävesi 29 ss
16 212 = 16 ss + 18 ss
VIITASAARI
+
KEURUU
3 ss – keskitetty yksikkö
8 ss – tk osastokuntoutus
11 ss- ” vanhusten kriisit ja kuntoutus”
18 ss akuutti hoito
PETÄJÄVESI
+
++
++
JYTE 257 ss
LAUKAA
TOIVAKKA
+
JÄMSÄ
KUHMOINEN
+
JYVÄSKYLÄ
MUURAME
+
+
KONNEVESI
LUHANKA
Laukaa- Konnevesi 39 ss
21 434 as = 21 ss + 23 ss
5 ss - keskitetty yksikkö
6 ss – tk osastokuntoutus
11 ss vanhusten ”kriisit” ja kuntoutus
23 ss akuutti hoito
JOUTSA
+
HANKASALMI
153 288 as = 121 ss + 169 ss
33 ss – keskitetty yksikkö
44 ss tk osastokuntoutus
77 ss ” vanhusten kriisit ja
kuntoutus”
169 ss – akuutti hoito
JOUTSA – Luhanka 11 ss
5620 as = 6 ss + 6 ss
1 ss – keskitetty yksikkö
2 ss – tk osastokuntoutus
3 ss ” vanhusten kriisit ja kuntoutus”
6 ss –akuutti hoito
Koski 2014
Missä toimintaterapeuttien tulisi työskennellä? Millainen olisi hyvä
toimintaterapian kuntoutuspolku?
Toimintaterapian paikka ja
mahdollisuudet uudessa
sote2020 uudistuksessa
Kaikki HYVINVOINTIA JA TOIMINTAKYKYÄ
EDISTÄVÄ TOIMINTA ei ole kuntoutusta
(Kuntoutusselvitys, väliraportti 29.2.2015/luonnos)
KUNTOUTUKSEN OMINAISPIIRTEITÄ: Kotikäynnillä toteutuu:
1. Monialaisuus
Kuntoutuksella ei ratkaista kaikkia
2. Tavoitteellisuus
niitä ongelmia, joihin sitä
3. Suunnitelmallisuus
yhteiskunnallisessa keskustelussa
4. Toiminnallisuus
tarjotaan ratkaisuksi (s. 13)
5. Intensiivisyys
Vrt. ennaltaehkäisevä, ennakoiva
6. Kokonaisvaltaisuus
toiminta: työterveyshuolto, työolot,
7. Pitkäjänteisyys
varhaiskasvatus, koulu- ja opetustoimi,
8. Prosessimaisuus
työ- ja elinkeinohallinto)
9. Toiminnan seuranta
10. Tavoitteiden toteutumisen arviointi ?
HUOM: Toimintaterapian yli- ja/tai alilaatu?
1301/2014 Uusi sosiaalihuoltolaki, pykälä 3
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
Entistä moninaisempia
ongelmia,
samanaikaissairauksia ja
elämänhaasteita?
Vanhuspalvelulaki 940/28.12.2012
- Miten toimintaterapeutit ovat tässä mukana?
Kuntoukseen uusia käsitteitä:
• Elämänkulun näkökulma
• Toimijuus (agency) ei vain toimintakyky
• Kuntoutuksen temporaalisuus eli ajallinen
näkökulma
• Kuntoutusvalmius, ei vain kuntoutusmotivaatio
• Kuntoutuksen oikeudenmukaisuus /
kuntoutusoikeus
• Potentiaalinen kuntoutus / kuntoutuminen
• Ositettu ja rajoitettu kuntoutus, aktuaalinen
kuntoutus
• Yksilö, ympäristö ja verkostot kuntoutuksen
kohteena?
Elämänkulun näkökulma kuntoutukseen: JOS kuntoutus
edistää arjessa suoriutumista, ovatko kaikki 30 vuoden
elämänjaksot yhdenvertaisesti kuntoutuspalvelujen
kohteena?
Vanhukset
Ikääntyneet aikuiset
Seniorit
Työikäiset
Nuoret aikuiset
3/3
60-90 v.
Nuoret
Koululaisuus
Leikki-ikä
Vauvaikä
1/3
0-30 v.
2/3
30-60 v.
Kuntoutus voidaan jaotella
Terapiaan, hoitoon,
• Kasvatukselliseen
kuntouttavaan
• Kehitykselliseen
hoitoon ja työhön,
ennaltaehkäisyyn,
• Ammatilliseen
ennakointiin…
• Sosiaaliseen
jne
• Lääkinnälliseen
• Adaptiiviseen
• Toimintakyvyn
kuntoutukseen
Mutta myös jatkuvasti laajenevana käsitteenä kuten
• Ravitsemuskuntoutukseen,
• Ajokyvyn kuntoutukseen,
• Tanssikuntoutukseen,
• Koettuna kuntoutuksena = kuntoutumisena
• Jne.
5.5.2015
ERILAISET ASIAKASRYHMÄT ERILAISINE TARPEINEEN, TAVOITTEINEEN JA VALMIUKSINEEN
LAPSET JA
HEIDÄN
PERHEENSÄ
NUORET JA
HEIDÄN
VERKOSTONSA
NUORET
AIKUISET,
OPISKELIJAT
TYÖIKÄISET
SENIORIT
IKÄÄNTYNEET
AIKUISET
KASVATUKSELLINEN/KEHITYKSELLINEN KUNTOUTUS
Vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut
LÄÄKINNÄLLINEN / TOIMINTAKYVYN KUNTOUTUS
Tapaturmat, krooniset ja pitkäaikaissairaudet
AMMATILLINEN KUNTOUTUS
SOSIAALINEN KUNTOUTUS
Mielenterveys, päihde- ja kriisipalvelut
ADAPTIIVINEN KUNTOUTUS
ARJESSA SUORIUTUMINEN, MIELEN HYVINVOINTI JA
OSALLISUUS
Taulukko 1. Esimerkki moniammatillisuuden taustalla vaikuttavista
tekijöistä kahden eri ammattialan edustajan näkökulmasta
FYSIOTERAPEUTTI
TOIMINTATERAPEUTTI
Suuri oman alan ammattilaisten ryhmä
Ei oman alan taustaryhmää tai se on hyvin pieni
organisaatiossa
organisaatiossa
Oman ammattialan pitkä historia organisaatiossa
Uusi tai lyhyt oman ammattialan historia
organisaatiossa
Oman ammattialan erilaisten menetelmien laajat
Ulkoisesti tai käytännön pakosta rajatut
käyttömahdollisuudet kuntoutustyössä
mahdollisuudet käyttää oman alan työmenetelmiä
(valitut, määritellyt työtehtävät)
Mahdollisuus työtehtävien jakamiseen muiden
Työtehtävät eivät ole jaettavissa, ei sijaisia tai
oman alan edustajien kanssa, kollegamentorointi
kollegoita, ei mentorointimahdollisuutta
Mahdollisuus työtehtävissä erikoistumiseen ja
Erikoistuminen työtehtävissä vain kuntoutustarjonnan
oman ammattialan tietojen syventäminen
tai organisaation muuttuvien tarpeiden mukaan (vrt.
hankkeet, uudet kurssit tuotteineen)
Oma työyksikkö, oman alan esimies, fyysisesti
Eri alan edustajista muodostuva työyksikkö,
yhteisissä tiloissa työskentely (mm. tiedottaminen esimiehenä eri alan edustaja, työtilat fyysisesti
Mihin osioon tai tasoon
toimintaterapiassa
pyritään?
AUTONOMISUUS
Oman elämän hallinta, päätöksenteko,
suoriutuminen niistä tehtävistä, joita pitää, haluaa
ja voi tehdä niissä ympäristöissä joissa elää.
Autonomisuus on sisäistä ja ulkoista oman elämän
hallintaa ja vastuuta omista valinnoista.
ITSENÄISYYS
Tietyistä tehtävistä itsenäisesti
selviytyminen tietyssä paikassa ja
tilanteessa ja itseä tyydyttävällä tavalla.
OMATOIMISUUS
Suoriutuminen tietystä
tehtävästä, sen osasta tai
tehtäväsarjasta itsenäisesti tai
ohjatusti.
GUIDELINES FOR PERSON CENTRED GERONTOLOGICAL
REHABILITATION
DIMENSION
CLIENT-CENTRED
REHABILITATION
PERSON-CENTRED
REHABILITATION
INSTITUTIONAL CONTEXT
EVERYDAY ENVIRONMENTS
ROLE OF OLD
REHABILITEE
CLIENT
”ME” (OBJECT)
PERSON
”I” (SUBJECT)
APPROACH TO
THE AGING
SECONDARY AGING
WITH DISEASES, AND DIAGNOSIS
PRIMARY AGING
WITH THE PERIOD OF OLD AGE
(+ SECONDARY AGING)
MEDICINE
FUNCTIONAL CAPACITY
ICF
DOING TO CLIENT
SOCIOLOGICAL AND
PSYCHOLOGICAL SCIENCES
AGENCY
WORKING WITH PERSON
TEMPORAL
ORIENTATION
TO THE FUTURE
TO THE PAST, PRESENT AND
FUTURE (LIFE COURSE)
INDIVIDUAL
GOAL
INDEPENDENCY
AUTONOMY AND
INTERPEDEPENCY
CONTEXT
BASIS OF
REHABILITATION
WITH MAIN
CONCEPTS
Maakunnallisen monialaisen kuntoutuksen orientaatio, tilannekatsaus 15.4.2015
MONIALAINEN KUNTOUTUS
IRTI KUNTOUTUKSEN EPÄMÄÄRÄISISTÄ MIELIKUVISTA JA OSITETUISTA
KÄYTÄNNÖISTÄ TEHOKKAALLA JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISELLÄ
KUNTOUTUSVIESTINNÄLLÄ
Tietoa maakunnan asukkaille, eri sektorien toimijoille ja kuntoutuspalvelujen
toteuttajille
Keski-Suomen monialaisen kuntoutuksen
eettiset ja toiminnalliset periaatteet
YHDENVERTAISET JA LAADUKKAAT KUNTOUTUSPALVELUT KESKISUOMEEN
YHTEINEN TAHTOTILA, VALITUT KEHITTÄMISKOHTEET JA
PILOTIT
Mitä toimintaterapeutit tekevät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksessa?
5.5.2015
29