HT 3 1984 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

HT 3 1984 - Suomen Hammasteknikkoseura ry

hammas
Teknikko
Pääkirjoitus — EHT-liitoit uusi toiminnanjohtaja — Paikallisia hermovaikutuksia metyylimetakrylaatista hammasteknikoille — Työsuhdeturvalainsäädäntö voimaan — Suljetun suun jäljennösmenetelmästä
— Jatkokoulutusta k a i v a t a a n . . . — Tapahtui taas Tampereella —
Purennanotto ilman vahavalleja . . . — Tietokone pienyrityksessä —
o
o
^
moiy
kaisena
WfStLissä yhdistyvät • Ä n e n
motsa kestävyys sekä keskitas^
lujuus Rankapfoteesien pinte8tv''1lsi^^'1|t'^utat
ovat sirouctestaan huoiimatta erittäin kestäviä. I
VVISIL '^^^^^P^^'^^
Kudosystävällinen
VVIStUn materiaaliominaisuudet
ylittävät selvästi
Silloin kun
"istuvista" hampaista
on kysymys...
Verident/Univac
Suomessa:
HAMMAS OY
Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde 64 36 36
seksi seosten nimet on uusittu.
Kotimaiset LM-DENTAL
Muista myös LM-juotteet:
-hammaskultaseokset edustavat
korkeinta mahdollista laatua. Ne LM-Solder High (sulamisalue 790on seostettu taidolla Outokummun 830°C), LM-Solder Low (700715°C) ja LM-Solder Pre-Ceramic
puhtaista raaka-aineista.
Nämä seitsemän seostyyp- a065-I110°C).
Tunne vastuu työssäsi ja
piä kattavat kaikki tarvittavat käyttöalueet: LM-Soft (II), LM-Hard (III), käytä testattua LM-laatua.
LM-Extra Hard (IV), LM-Midi ja LMLFHKNTAL
Mikro kulta-akryylitekniikkaan sekä
Laakintamuovi
Oy, Humalistonkatu 11, 20100 Turku 10,
LM-Ceragold 1 ja LM-Ceragold 2
putielin9?1514 500
(MK 2) päälepottoon. Kansainväli- Kullan myynti: Kuut.imokatu
4 B 42, 02210 Espoo 21,
sen kanssakäyms
i en helpottamiputu'lin90 8030561
De Trey Dentsply
MULTIMAT MC VAKUUMIUUNI
TULEVAISUUTEEN
TÄHTÄÄVÄLLE
HÄMAAÄSTEKNIKOLLE
Lämpötilan nousut ja jäähtymiset
voidaan säätää tapauskohtaisesti. Tämän ansiosta voidaan
posliinin lämpölaajentumaan vaikuttaa hyödyntävästi.
Yhä useampia metalliseoksia
voidaan soveltaa metallikeramiaan ja myös tulevaisuudessa
mahdolliset uudet metallilegeeringit ja posliinit on mahdollista
polttaa tässä uunissa.
MultimätMC
Teknikko voi kokemuspohjaisesti ohjelmoida polttotapahtuman. Poltto voidaan keskeyttää ohjelman
aikana ja ohjelmaa muuttaa.
Tarkka elektroninen
ohjaus (mikroprosessori).
Monipuolinen ja selkeä
digitaalinen ohjelmointikontrolli.
©
DeTlrey
Dentsply
De Trey GmbH
D-6200Wiesbaden 1
"OENTALDEPOT" Ä"»'!""^'
VITA
C E K A
KULZER
• E N T A U R U M
VITA: täydellinen posliiniohjelma
- Inframat automaattiuuni
- VMK-68 päällepolttoposliini
- Vitadur N jakkuposliini
CEKA: erikoiskiinnikkeet ja nepparit
KULZER: Dentacolor, valokovetteinen
kruunu-ja siltamateriaali
DENTAURUM: täydellinen rankaohjeima
- Remanium teräs
- Rema Exakt rankamassa
- vahat ja muut tarvikkeet
PLANDENT TARJOAA ENEMMÄN !
PLAIMDENT O Y
Mekaanikon katu 5, 00810 Helsinki 81
puh. 90-755 4366
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N KESKUSLIITTO r.y.
M a n n e r h e i m i n t i e 52 A 1
00260 H e l s i n k i 26
Puh. 90-447 123. postisiirto
12690-0
41. VUOSIKERTA 1984
ISSN 0780-7783
Toimitusneuvosto
Päätoimittaia
P e k k a Koivisto p u h . 90-447123
p j . H a r r i Aalto,
Kalevi Valo
Seppo Miettinen
M a t t i Savolainen
Teppo Koskinen
Eija H ä g g
Kari M a r k k a n e n
Rahaston hoitaja
Keijo Polon
Kirjoituksia lainattaessa on
l ä h d e mainittava.
Keski Uusimaa Oy. Hyrylä 1984
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN
KESKUSLIITON HALLITUS
I pj M a r k k u Järvinen
03, S a m m o n k a t u 13. 33540 T a m p e r e 54. p . 931-551 674
II PJ K a l e v i I l k k a
OS. P a k k a h u o n e e n k a t u 12. 90100'Oulu 10, p. 981-223 801
III p j T e p p o K o s k i n e n
OS. K a i v o s r i n t e e n t i e 6 1 78, 01610 Vantaa 6 1 . p . 90-531 518
Toiminnanjohtaja P e k k a Koivisto
K a u p i n m ä e n p o l k u 8 F 70, 00440 H e l s i n k i 44, p . 90-447 123
Leif W a l l 6 n , H e v o s m ä k i 33, 02400 K i r k k o n u m m i , p . 90-298 7626
H a r r i Aalto. P u i s t o k a a r i 1 B 3, 00200 H e l s i n k i 20, p . 90-692 3277
E e r i k k i V u o r i m i e s , K a u p p a k a t u 3 A . 33200 T a m p e r e 20, p . 931-28 457
Lars N o r d b e r g . V a t a k u j a 1 B 21, 00200 H e l s i n k i 20, p . 90-407400
Kosti Uusitalo. U r a k k a t i e 1 0 - 1 2 D 11. 00680 H e l s i n k i 68, p . 90-487972
M a t t i T a i m i n e n , L e n i n g r a d i n k a t u 13 A 4, 20310 T u r k u 3 1 , p. 921-27 834
Eija Hägg, R u n e b e r g i n k a t u 6 a F 3, 00100 H e l s i n k i 10, p . 90-499010
Riitta Saloranta, Aalto 4 A 14, 02320 Espoo 32. p . 90-768 301
Raija Sarola, H e l s i n g i n k a t u 7 A 19, 00500 H e l s i n k i 50, p . kot. 7539353
Hammasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt
Hammastekniset ry
Erikoishammasteknikkoliitto ry
Pj. Raija Sarola,
H e l s i n g i n k a t u 7 A 19
00500 H e l s i n k i 50,
p. kot. 90-753 9353
Pj. Veli Heikkinen
Rautatienkatu 10
90100 O u l u 10
puh. 981-222 560
Sihteeri Riitta Saloranta
Aalto 4 A 14
02320 Espoo 32
Puh. t. 90-768 301
Varapj. Harri Aalto
Puistokaari 1 B 3
00200 H e l s i n k i 20
p u h . 90-692 3277
Toiminnanjohtaia
H a r r i Aalto
Puistokaan 1 B 3
00200 H e l s i n k i 20
puh.-90-692 3277
70
"SUUTARI PYSYKÖÖN LESTISSÄÄN"
Hammaslaboratorioliitto ry
Pj. Lars Nordberg
Vatakuja 1 B 21
00200 Helsinki 20
puh. 90-407 400
Toiminnanjohtaja
Tapio Vasara
Kansakoulunkatu 10 A 21
00100 H k i 21
puh. 90-694 3866
L e i k k i m i e l i n e n sanonta
"Suutari pysyköön lestiss ä ä n " on lähes k a i k i l l e tuttu. H a r v o i n tulee kuitenkaan analysoitua mitä tuo
tuttu sanonta pitää sisällään.
Usein sitä käytetään t i lanteessa, k u n halutaan i l maista, että j o k u on sanonut tai tehnyt jotain mikä
hänelle e i k u u l u tai mistä
hän e i mitään tiedä. Silloin
k u n liikutaan sanomisen ja
tietämättömyyden tai vastoin p a r e m p a a tietoa esitetyn m i e l i p i t e e n tasolla, tuota fraasia e i v o i d a p u k e a
k o n g r e e t t i s e e n muotoon.
Ei v o i d a osoittaa syyllistä
tai syytöntä. V a i k k a mielipiteet esitetään tavoitteettomasti, niillä v o i olla kuitenkin ihmisiä ohjaava, manipuloiva vaikutus.
Usein ajatukset ja mielipiteet pyritään k u i t e n k i n
esittämään julkisesti tarkoituksena muokata yleistä käsitystä. Tällöin päädytään j u l k i s e e n mielipiteid e n vaihtoon. E n mieltä
asioista olevat perustelevat näkökantojaan, ja tekevät Itsestään "asiantuntijoit a " . Keskustelu k ä y d ä ä n
lehtien palstoilla, televisiossa, radiossa, jne. Enimm ä k s e e n tuo mediavälineistö on poliittisen valtakoneiston hallussa ja käytössä ja sitä hyödyntämässä.
Positiivisena on pidettävä sitä, että julkista keskustelua on alettu käymään myös " h a m m a s a l a n ' '
asioista.
"Hammasalaa"
on v i i m e aikoina tuotu julkisuuteen ja sitä kautta
keskustelun kohteeksi. Eikä vähiten tähän keskusteluun ole vaikuttamassa se,
että aikuisväestön hammashuolto tällä hetkellä
Suomessa kaipaa pikaista
uudistamista. Uudistamista
siinä mielessä, että yhteiskunnan tulisi osallistua taloudellisesti verovastuun
kantavan
aikuisväestön
hammashuoltoon. T o i m i v a
hammashuoltokoneistohan
on muutoin jo valmiina:
Hammaslääkärit ja hammashoitajat (julkinen ja y k sityinen sektori), hammaslaboratoriot ja erikoishammasteknikot. Suurempien
päivälehtien mielipidesivuilla on v i i m e aikoina
pohdittu pitäisikö hammasl ä ä k ä r e j ä kouluttaa enemmän v a i vähemmän.
Tällä alueella " s u u t a r i n
ei tarvitse toistaiseksi p y syä lestissään". M i e l i p i teet ja selvitykset, jotka
perustuvat j u l k i s e n v a l l a n
t e k e m i i n tai sen valvonnan
alaisena tehtyihin tilastoihin ja tutkimuksiin avartavat l u k i j o i d e n käsityksiä
asioista ja vaikuttavat siten
mahdollisesti
yleiseen
mielipiteeseen. Sitä kautta
vaikute siirtyy v a l l a n kahvasta k i i n n i pitäviin. Tavoite o n saavutettu.
Julkinen keskustelu tulisi
herättää myöskin hammasteknikkojen
asemasta.
M m . hammasteknikkojen
määrällinen t a r v e r i i p p u u
hammaslääkäreiksi k o u l u tettavien määristä. Asiasta
tulisi käynnistää keskustelu.
"Suutari pysyköön lestissään" sanontaa käytetään k u t e n alussa mainittiin
myös tekemisen tasolla.
Tällöin sanonnan sisältö o n
h e l p o m m i n määriteltävissä. Usem t e k e m i s e n oikeus on johdettavissa laista tai sitä a l e m m a n asteisista säädöksistä. Tällöin rajan vedosta ei v o i d a spek u l o i d a . A l a m m e kaipaisik m simä mielessä selvitystä, mahdollisesti lamsäätämistasolla. Hammasteknikot halunnevat e d e l l e e n k i n kantaa koulutukseensa
ja
asiantuntemukseensa
nojaavan vastuun hammasl a b o r a t o r i o p a l v e l u j e n tuottamisesta.
P e k k a Koivisto
71
E R I K O I S H A M M A S T E K N I K K O L I I T O L L E UUSI TOIMINNANJOHTAJA
Erikoishammasteknikkoliitto r y : l i e on valittu uusi
toiminnanjohtaja. Koska all e k i r j o i t t a n u t u u t e n a toiminnanjohtajana l u k e u t u u
m a a m m e erikoishammasteknikoiden nuorempaan
p o l v e e n ja k a i k k i k o l l e e g a m m e eivät m m u a h e n k i lökohtaisesti tunne, haluan
käyttää h e t k e n aikaanne
tämän l e h t i a r t i k k e l i n puitteissa esitelläkseni muutamalla sanalla itseni ja samalla sivuan myös erikoish a m m a s t e k n i k o i d e n tulevaa a m m a t t i t o i m i n t a a ja
Liittomme roolia simä.
Ensin S I I S o m a k u v a ; olen
31-vuotias erikoishammast e k n i k k o ja syntyisin H e l singistä. Suurin osa Uusimaalaisista k o l l e e g o i s t a m me t u n t e e k i n minut a i n a k i n
ulkonäöltä. H a m m a s t e k n i i k a n kanssa tulin sinuiksi
V.-72, Ht:ksi valmistuin
v,-76 ja Eht:ksi v.-82. O m a n
l a b o r a t o r i o n p e r u s t i n v.-80
ja ammatissa t o i m m n y k y i sin H e l s i n g i n Lauttasaaressa ja tietysti myös Liittomme toimistossa.
72
" J ä r j e s t ö j y r ä n ä " on kokemukseni alallamme lyhyestä ammatti-iästäni huolimatta
pitkähkö,
ensin
SHK:n Ill-jaostossa v.-79—
80 s e k ä Hammasteknisessä v,-78—80, Hammaslaboratorioliiton johtokunnassa
pistäydyin ennen Eht:ksi
valmistumista v.-80—82 ja
erikoishammasteknikoksi
valmistutuani olen toiminut
E H T L : n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtajana vuodesta
-83 lähtien e d e l l e e n . Tarkkasilmäisimmät
koUeeg a m m e ovat myös nähneet
n i m e n i tämän l e h d e n toimitusneuvostossa. N y k y i s i n
toimin sen puheenjohtajana.Joten o l e n ehtinyt katsella tätä alaa aika monelta
kantilta k u t e n luettelosta
saattaa arvata. Luetteloa
e n tässä latele suinkaan y l peilläkseni vaan ainoastaan t o d e t a k s e n i , että i l maisesti t u n n e n viihtyväni
myös kirjoituspöydän äärellä vastaanottotyön ohella. T u l e v a i s u u d e l t a toiminnanjohtajana odotan paljon
haasteellista työtä
sekä
paljon tyydytystä onnistumisista ja myös pettymystä
epäonnistumisista o n h a n
a m m a t t i k u v a m m e muuttum i n e n todennäköistä tulevaisuudessa.
Toivonkin
edes jossain asioissa alamme ääntä k u u l t a v a n siten,
että t u l e v a i s u u d e l t a on
odotettavissa hyviäkin asioita.
hammashuoltokomitean
mietinnössä s e k ä A i k u i s h a m m a s h u o l l o n työryhmän mietinnössä k a a v a i l lun subventaatio-järjestelmän ulottamisen hammashuoltoon. Meilläkin on tässä osuutemme ja nyt o n k i n
aika k ä y d ä taistelu ammatt i m m e itsenäisen aseman
säilyttämiseksi k o m i t e a n ja
työryhmän
kaavailujen
vastaisesti.
Liittomme hallitus on paneutunut tähän asiaan sen
vaatimalla p a i n o k k u u d e l l a
ja tuloksena o n k m syntynyt
laaja ja p e r u s t e e l l i n e n selvitys, j o k a kirjelmän muodossa toimitetaan Sosiaalija terveysministeriöön heti
p u h t a a k s i k i r j o i t u k s e n valmistuttua ja annetaan myös
e r i p u o l u e i d e n päättäjille
ja lehdistölle julkaistavaksi. Toisina lähiajan tärkeinä asioina on m m . l i i k e vaihtoveron poistammen
kliinisestä potilastyöstämme. Tässäkin asiassa tunn u m m e a i n a k i n kustannusmäärityksessä olevamme
y k s i n v a i k k a k i n asian perusperiaatteet tunnutaan
hyväksyttävän l a a j e m m i n k i n hammasalan järjestöissä. E d e l l e e n tulevaisuudessa odottaa op-kysym y k s e n t a r k k a ja p e r i n pohjainen v a l m i s t e l u ja sen
esittäminen lainsäädäntöp i i r e i l l e . Tilannehan alkaa
meillä Suomessa olla vähitellen muihm Euroopan
Lähitulevaisuuden
tär- m a i h m v e r r a t t u n a j ä l k e e n k e m p i m yksittäisiin muu- jäänyt, sillä v a i k k a o l i m m e
toksiin l u e n Aikuisväestön e n s i m m ä i s i ä E u r o o p a s s a
erikoishammasteknikkolain saamisessa o l e m m e
nyt j ä ä m ä s s ä hyvää vauhtia v i i m e i s e k s i op-oikeuksien kanssa. Myös alamme
j ä r j e s t ö k e n t ä s s ä tulee lähitulevaisuudessa tapahtumaan muutoksia, viittaan
tässä tämän l e h d e n k u l u v a n v u o d e n ensimmäisessä numerossa julkaistuun
k i r j o i t u k s e e n i Keskusliiton
roolista tulevaisuudessa.
Eht-liittohan on tähän asti
ostanut t o i m i s t o r u t i i m n s a
Keskusliitolta usem k a l l i i m m a l l a k u i n ne olisi itse
pystytty tuottamaan. Nyt
o n k m tilanne muuttumassa. Tällä hetkellä hallituks e m m e p y r k i i voimakkaasti j ä r k e i s t ä m ä ä n toimistorutimeja. Henkilöresursseja
pyritään
keskittämään
mahdollisuuksien mukaan
ja myös koneistusta p y r i tään h a n k k i m a a n sen verran, ettei vähäisiä ja k a l l i i ta h e n k i l ö r e s u r s s e j a jouduta nykyiseen malliin
käyttämään y k s i n k e r t a i s ten ja k o n e i l l a helposti ja
nopeasti suoritettavien tehtävien läpiviemiseen. Sopivalla ja h a r k i t u l l a koneistamisella pystytään myös jäsenpalvelua huomattavasti
parantamaan. Usem k u u l e e k i n ihmeteltävän m i h m
i h m e e s e e n kallis (suhteellista) j ä s e n m a k s u m m e hukk u u , mihin k u u t e e n — seitsemään
jäsenkirjeeseenkö, jotka vuodessa jäsenistön postiluukusta putoaa?
Tilanne todellisuudessa
on t o k i toinen. Työtä hallituksessa t e h d ä ä n ja paljon,
kellään e i v a i n riitä aikaa
e n ä ä i n f o r m o i d a jäsenistöä
siitä. Ihmisiä e i y k s i n k e r taisesti ole sitä t e k e m ä ä n
vaan tehokas työaika k u luu m m , p o s t i m e r k k i e n liimaamiseen, k i r j e i d e n sul-
kemiseen ja
kirjelmien
u u d e l l e e n kirjoittamiseen
pienten
muutosten
jälkeen jne.
(Koettakaapa
joskus liimata kolmisensataa postimerkiä nuolemalla ja nuolla k u o r e t sen jälkeen kiinni. Kuinka paljon
aikaa siihen m e n e e ja m i l tä k i e l i sen j ä l k e e n tuntuu ?
No l e i k k i sijansa saakoon).
Hallituksessa o n k m suuniteltu
jäsenkirjeiden
muuttamista säännölliseti
ilmestyväksi j ä s e n l e h d e k si, j o k a sisältäisi huomattavasti
enemmän
tietoa
a l a m m e tapahtumista ja
muutoksella saataisiin vielä postituskuluistakin leikatuksi p i e n i S I I V U . N i i n
k a u a n k u m k a i k k i konttorirutiinit hoidetaan käsm on
jäsenmaksuun
jatkuvasti
selviä
korotuspaineita.
Palkkakustannuksethan kohoavat jatkuvasti. Koneist u k s e l l a saataisiin t ä s s ä
suhteessa s e l v ä ä säästöä
rahassa ja henkilöaika voitaisiin suunnata suuremmassa m ä ä r ä s s ä t o d e l l a
tärkeisiin asioihin k u t e n
esim. o p - k y s y m y k s e n hoitoon. N y k y a j a n avainsana
on A T K . Tällaisella pienehköllä A T K - l a i t t e i s t o l l a
pystyttäisiin
henkilöaikaa
Liitossamme l e i k k a a m a a n
e r ä i s s ä töissä jopa 60%:lla.
Samalla
laitteistollahan
pystyttäisiin
hoitamaan
m m . jäsen- ja jäsenmaksu-,
k i r j a n p i t o - , tekstinkäsittely, osoitteisto ja jäsenkortista- y m . asiat. V o i s i m m e
kehittää j ä r j e s t ö m m e sisäistä tutkimusta m m . kustannusrakenne-, työllisyysja m a r k k i n o i n t i s u u n n i t t e lussa m m L i i t t o m m e k u i n
yksityisten jäsentemme
osalta. M a h d o l l i s u u k s i a on
paljon. Myös jäsenlehtemme luomisessa olisi A T K -
laitteistosta h u o m a t t a v a a
hyötyä. Kustannuksia tarvittavan laitteiston ja siihen
liittyvien
ohjelmistojen
hankinnasta syntyy noin
70.000—80.000 m k k e r t a kustannuksena e l i suunnill e e n sama summa, j o k a
maksetaan tällä hetkellä
vuosittain Keskusliitolle,
ostetuista palveluista s e k ä
jäsenmaksuina.
T ä s s ä tarkoituksessa Liitt o m m e hallitus lähetti j ä s e nistölleen v u o s i k o k o u k s e n
siunauksen saaneen ylimääräisen, vapaaehtoisen j ä senmaksun maksettavaksi.
Rahaa onkin k e r t y n y t mutta lisää vielä tarvitaan. Valitettavasti
jäsenmaksua
seurannut h a l l i t u k s e m m e
jäsenen
allekirjoittama
leikkimielinen kirje tuli
väärinymmärretyksi ainak i n e r ä i s s ä osissa maatamme ja se herätti sen v e r r a n
pahaa verta, ettei ao. paik o i l l a ole k o k o k e r ä y s t ä
hyväksytty.
Esitettäköön
tässä y h t e y d e s s ä hallituksen pahoittelut mikäli j o k u
on k o k e n u t kyseisen kirj e e n l o u k k a a v a k s i tai m u u toin epäilyttäväksi. Kyllä
hallituksen tarkoitusperät
ovat k u i t e n k i n hyvät ja k e r r a n suoritettavalla k e r ä y k sellä
pyritään
nimenomaan k e v e n t ä m ä ä n jäsenten tulevaa j ä s e n m a k surasitetta.
T ä s s ä y h t e y d e s s ä haluan
myös kiittää edeltäjääni,
entistä
toiminnanjohtaj a a m m e Eht M a t t i Juntusta,
j o k a alamme e n liitoissa
pitkän päivätyön t e h n e e n ä
Jätti m i n u l l e hyvän lähtök o h d a n , josta uutta v i r k a a ni lähden hoitamaan.
Harri Aalto
Toiminnanjohtaja
Erikoishammasteknikkoliitto ry.
73
PAIKALLISIA H E R M O V A I K U T U K S I A M E T Y Y L I M E T A K R Y L A A T I S T A
HAMMASTEKNIKOILLE
Paikallisia hermovaikutuksia .
A n n a Maria Seppäläinen, L K T ja Risto Rajaniemi, H L L
Työterveyslaitos, Helsinki
Akrylaatteja käytetään
laajalti teollisuudessa maalien, l i i m o j e n ja p a m o l e v y j e n teossa samoin k u i n lääketieteessä keinonivelten
k i i n m t y s a m e e n a . Käyttökelpoismta jälkimmäiseen
tarkoitukseen on m e t y y l i m e t a k r y l a a t t i m perustuva
aine.
Hammaslääketiet e e s s ä tätä ainetta käytetään erityisesti i r t o p r o t e e seissa, yksilöllisissä jäljennöslusikoissa, o i k o m i s k o jeissa, p u r e n t a k i s k o i s s a ,
kruunuissa, hampaanvärisissä täytteissä ja pinnoitteissa.
T e r v e y d e n h u o l l o n piiristä hammasteknikot ja hammaslääkärit o v a t k i n useimmin ja eniten altistuneita m e t y y l i m e t a k r y l a a t i l l e .
Asiaa koskevat tutkimukset ovat k u i t e n k i n n i u k k o ja. Oireita on ilmoitettu
syntyvän myös niille, jotka
käyttävät a k r y y l i p r o t e e s e ja. T a r k k o j a mittaustuloksia ei ole saatavissa hammasteknikoitten tai hamm a s l ä ä k ä r e i d e n altistusasteesta. A r v i o i d a a n , että
vuosittain 10% hammasteknikoista tulee y l i h e r k i k si m e t y y l i m e t a k r y l a a t i l l e ,
kun he ovat käyttäneet 2—
14 vuotta tällaista ainetta.
Suoritetussa
kyselytutkimuksessa (Rajaniemi) 25%
h a m m a s t e k n i k o i s t a valitti
sormien puutumista, k i p u a
tai valkenemista. Samanlaisia tietoja on julkaistu
m e t y y l i m e t a k r y l a a t t i a käsittelevistä k i r u r g e i s t a (ortopedeistä).
Kirurgeilla
74
neurologiset oireet jatkuvat k a k s i k i n kuukautta ja
selvästi vielä sen j ä l k e e n ,
k u n iho-oireet olivat kadonneet.
Iho 6 1 tarjoa tehokasta
suojaa a k r y l a a t m m y r k k y vaikutuksia vastaan. Niinpä a k r y y l i m o n o m e e r i pääsee paikallisesti ihon läpi
ja v o i näin vaikuttaa suoraan tunto- ja l i i k e h e r m o i hm kosketusalueella. Tämän hypoteesin todentamiseksi m e määritimme
hermonjohtonopeuksia
h a m m a s t e k n i k o i t t e n sormihermoista.
Hammasteknikot ja
altistuminen
Kyselytutkimuksessa 22
h a m m a s t e k n i k k o a oli valittanut puutumisia ja pistelyltä sormissa tai heillä o l i
sormissa ihottumaa. Heidät kutsuttiin neurofysiologisiin tutkimuksiin Työterveyslaitokselle ja k a i k k i
kutsutut osallistuivat. Lopullisesta analyysistä jätettiin pois e r ä s hammastekn i k k o , j o k a poti neurologista sairautta ja joka e i ollut työskennellyt 10 vuoteen m e t y y l i m e t a k r y l a a t m
kanssa. Toinen hammast e k n i k k o jätettiin m y ö s
analyysistä pois, k o s k a
hän oli vasenkätinen ja
käytti
vasenta
kättään
enemmän metakrylaatm
käsittelyssä. Niinpä lopulliseksi tutkimusryhmäksi jäi
20 h a m m a s t e k n i k k o a (6
naista ja 14 miestä), joitten
ikä vaihteli 32:sta 60 vuo-
teen, keski-ikä 42.1 ± 8.4
vuotta.
Verrokkiryhmänä o l i 18
tervettä
vapaaehtoista
henkilöä (5 naista ja 13
miestä), p ä ä a s i a s s a Työterveyslaitoksen toimihenkilöltä. V e r r o k k i e n ikäjakautuma
oli
samanlainen,
30:sta 61 v u o t e e n ja k e s k i ikä 41.7 ± 9.3 vuotta. Kellään verrokkihenkilöllä ei
ollut työssään kemiallisia
altisteitä.
Hammasteknikot altistuvat eniten m e t y y l i m e t a k r y laatille
valmistaessaan
henkilökohtaisia jäljennöslusikoita ja suorittaessaan
irtoproteesien, oikomislaitt e i d e n ja p u r e n t a k i s k o j e n
akryylityövaiheita, jolloin
polymerisoitumatonta akryylimassaa käsitellään
paljain käsm riittävän taktisen tuntuman säilyttämiseksi. E n n e n k u i n p o l y m e risaatioreaktio
tapahtuu,
pinnat usem tasoitellaan ja
viimeistellään pyyhkäisemällä niitä a k r y y l i m o n o m e e r i i n kostutetulla sormella. Puhtaalle monom e e r m e s t e e l l e altistuttaneen näm eniten irtoproteesien korjausten yhteyd e s s ä . Proteesikorjaukset
ja yksilöllisten jäljennöslusikoitten valmistus muodostavat s u u r i m m a n altistumisriskm monomeeriselle m e t y y l i m e t a k r y l a a t i l l e .
Nämä työvaiheet saattavat
lisäksi kasautua monissa
laboratorioissa
tietyille
työntekijöille.
Suojahansikkaat
ovat
hyödyttömät, koska metyylimetakrylaatti läpäisee
nopeasti useimmat k a u p a l liset hansikasmateriaalit.
Suojahansikkaitten käyttö
saattaa j o p a olla haitallisempaa k u i n p a l j a i n käsin
työskentely, k o s k a läpipäässyt m o n o m e e r i jäisi
pitkäksi aikaa hansikkaan
ja ihon välim.
ten a n a l y y s i e n lisäksi laskettiin
henkilökohtaiset
erot oikean- ja vasemmanpuoleisten s o r m i e n johton o p e u k s i e n välillä ja lisäksi henkilökohtaiset erot saman sormen p e u k a l o n p u o leisen ja p i k k u s o r m e n p u o leisen h e r m o n välillä. L i säksi analysoitiin altistuneitten hammasteknikoid e n ja heidän v e r r o k k i e n sa väliset erot t-testillä.
Tutkimusmenetelmät
L i i k e h e r m o n johtonopeus
( M C V ) , l i i k e h e r m o n dis- Tulokset
taalinen v i i v e a i k a ja tuntoL i i k e h e r m o j e n ja tuntoh e r m o n johtonopeus (SCV) h e r m o j e n
johtonopeudet
ranteen ja kyynärpään vä- k y y n ä r v a r r e s s a
samoinlillä määritettiin t a v a n - k u i n l i i k e h e r m o n distaaliomaisin m e n e t e l m i n k u m - nen v i i v e a i k a olivat aivan
m a n k i n yläraajan keski- ja samanlaiset hammasteknikyynärhermosto käyttäen koilla ja v e r r o k e i l l a . Myösp m t a e l e k t r o d e j a . Sormi- kään o i k e a n ja vasemman
h e r m o j e n tuntosäikeitten yläraajan arvot eivät eronjohtonopeus (dSCV) määri- neet toisistaan kummassatettiin seuraavasti: Tunto- kaan ryhmässä ( T a u l u k k o
h e r m o n sähköinen aktio- 1).
potentiaali mitattiin ranHammasteknikoilla
oli
teen k o h d a l t a k ä d e n kes- merkitsevästi hitaampi vakihermosta ärsyttäen vuo- semmassa k ä d e s s ä mitatr o n p e r ä ä n s o r m i h e r m o a tuna peukalosta ja etusorp e u k a l o n sivulta ja etusor- men
peukalonpuoleiselta
men ja k e s k i s o r m e n peu- reunalta (Taulukko 2). Tunkalonpuoleiselta ja p i k k u - t o h e r m o n aktiopotentiaali
sormenpuoleiselta reunal- oli k ä d e n keskihermossa
ta. Kyynärhermon hermo- matalampi
altistuneella
potentiaali mitattiin myös ryhmällä, erityisesti oikeranteesta ärsyttäen nimet- anpuoleisista sormista ja
tömän s o r m e n ja p i k k u s o r - s o r m i e n p e u k a l o n p u o l e i men p i k k u s o r m e n p u o l e i s - selta reunalta. Tilastollita reunaa. Laboratoriotie- sesti merkitsevä ero vertokoneella keskiarvoistet- r o k k e i h i n saatiin oikean
tiin 32 vastetta ja näistä mi- e t u s o r m e n p e u k a l o n p u o tattiin s e k ä v i i v e a i k a että leiselta reunalta mitattuna.
aktiopotentiaalm amplituKun mitattiin henkilökohdi.
taisia johtonopeuseroja oiTavanomaisten tilastollis- k e a n ja vasemman p u o l e n
välillä, v e r r o k e i l l a ei ollut
mitään tilastollisesti merkitseviä eroja. Hammast e k n i k o i l l a k u i t e n k i n käd e n k e s k i h e r m o n tuntosäikeissä o i k e a n p u o l e n sormista johtonopeus oh merkitsevästi hitaampi (Taul u k k o 3). H a m m a s t e k n i koilla myös sormien p e u kalonpuolisella reunalla
johtonopeus oli h i t a a m p i
kum pikkusormenpuoleisella reunalla ja h e r m o p o tentiaalm amplitudi oli
myös m a t a l a m p i etusormen
peukalonpuoleiselta
reunalta. V e r r o k e i l l a ei
voitu todeta mitään m e r k i t seviä eroja sormien peukalonpuoleisen ja p i k k u sormenpuoleisen sivun välillä.
Viidellä
hammasteknikolla todettiin lievästi poikk e a v a s o r m i h e r m o n johtonopeus k ä d e n keskihermossa ja k o l m e l l a todettiin
erittäin matalat aktiopotentiaalit. E r ä s näistä henkilöistä
valitti
ainoastaan
ihottuma- ja ärsytysoireita,
toisilla oli myös pistelyä ja
tunnottomuutta. Kuitenkin
tutkittujen joukossa oh 10
hammasteknikkoa,
joilla
oli neurologisia oireita, ja
silti heidän testituloksensa
olivat vielä täysin normaalirajoissa. Poikkeavuuksia
löydettiin sellaisilla hammasteknikoilla, jotka olivat
aloittaneet työnsä 1950- tai
1 9 6 0 - l u v u l l a ja y h d e l l ä
henkilöllä, joka tosin o l i
valmistunut v. 1973, mutta
jolla nykyisellään oli pisin
75
Paikallisia hermovaikutuksia .
Paikallisia hermovaikutuksia .
T a u l u k k o 1. L i i k e h e r m o n ( M C V , m/s) ja tuntohermon
(SCV, m/s) johtonopeus k y y n ä r v a r r e s s a ja liikehermon distaalmen v i i v e a i k a (DL, ms) (keskiarvo ja hajonta) 20 m e t a k r y l a a t i l l e altistuneella hammasteknikolla ja 18 v e r r o k i l l a .
Johtonopeus
Olkea keskihermo
MCV
SCV
DL
Vasen k e s k i h e r m o
MCV
SCV
DL
O i k e a kyynärhermo
MCV
SCV
DL
Vasen kyynärhermo
MCV
SCV
DL
Altistuneet
KA
H
Verrokit
KA
H
58.3
61.2
3,3
3.0
2.3
0.5
59.9
62,4
3.3
5.3
5.0
0.5
58.8
60.8
3.3
3.1
2.9
0.3
58.6
61.8
3.2
3.8
5.3
0.5
61.4
61.0
2.8
3.1
3,3
0.3
62.2
63.9
2.5
5.4
5.1
0.3
60.8
63.1
2.9
3.9
3,4
0.4
61.1
63.7
2.7
4.9
6.9
0.3
päivittäinen altistumisaika
(yli 3 tuntia päivässä). Muut
teknikot työskentelivät met y y l i a k r y l a a t i l l e altistuneina 1—3 tuntia päivässä (12
henkilöä) tai vähemmän
k u m tunnin (7 henkilöä).
Pohdinta
Hammasteknikot valmistavat m e t y y l i m e t a k r y l a a tista hammasproteeseja ja
käyttävät u s e m p a l j a i t a
sormiaan muotoillessaan
näitä. Oikeakätiset h e n k i löt käyttävät ilmeisesti oik e a a kättään useammin, ja
tällöin erityisesti p e u k a l o n ,
etusormen ja k e s k i s o r m e n
peukalonpuoleisia sivuja.
Nimpä nämä alueet altistuvat eniten käytetylle muov i l l e . M e t a k r y l a a t t i h a n läp ä i s e e ihon ja v o i täten
suoraan ja paikallisesti vai-
T a u l u k k o 2. S o r m i h e r m o n johtonopeus (m/s) (keskiarvo ja hajonta) e n sormista
mitattuna 20 m e t a k r y l a a t i l l e altistuneelta hammasteknikolta ja 18 v e r r o k i l t a . Tilastollisesti merkitsevät erot alistuneitten ja v e r r o k k i e n välillä on m e r k i t t y tähdillä.
Ärsytyskohta
Olkea
Alistuneet
KA
H
Verrokit
H
KA
Alistuneet
KA
H
Verrokit
KA
H
Keskihermo
Sormi I ,
Sormi I I , p e u k a l . p .
Sormi I I , p i k k u s . p .
Sormi I I I , p e u k a l . p .
Sormi I I I , p i k k u s . p .
47.0**
52.0**
54.3*
50.2**
50.9*
6.1
5.2
5.6
4.3
5.3
52.0
57.0
58.0
54.0
54.9
4.5
5.5
4.1
4.1
4.1
49.4**
54.2*
55.6
52.2
53.5
5.2
4.1
4.8
3.9
4.2
54.0
57.5
58.4
54.7
55.3
4.2
4.8
5.1
4.2
3.8
Kyynärheimo
Sormi I V
Sormi V
55.0
52,0
4.6
4.2
57.5
54.2
5.5
6.5
54.9
53.0
3.7
5.0
56.2
54.5
5.6
6.0
p
76
Vasen
0.05 (t-testi)
0.01 (t-testi)
T a u l u k k o 3. T-testitulokset yksilöllisistä eroista o i k e a n ja vasemman k ä d e n suhteen s o r m i h e r m o n johtonopeudessa (dSCV) ja t u n t o h e r m o n aktiopotentiaalm
amplitudissa 20 metakrylaatiUa h a m m a s t e k n i k o l l a ja 18 v e r r o k i l l a ,
Altistuneet
dSCV
Keskihermo
I sormi
I I sormi, p e u k a l . p .
I I sormi, p i k k u s . p ,
III sormi, p e u k a l . p .
I I I sormi, p i k k u s . p .
iP
IP
IP
Jp
iP
Kyynärhermo
IV sormi
V sormi
0.05
0.02
0.1
0.001
0.001
ns
ns
Amplitudi
IP
|P
tP
ns
0.05
ns
0.001
ns
0.02
ns
Verrokit
dSCV
|p
Amplitudi
0.06
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns
ns = Tilastollisesti ei merkitsevä
J oikeanpuoleinen pienempi
t oikeanpuoleinen suurempi
kutiaa sormen hermohaaroihm. M e totesimme joht o n o p e u d e n hidastumista
s o r m i h e r m o j e n niissä haaroissa, jotka tulevat eniten
altistuneista sormista. Kun
tuloksia v e r r a t t i i n v e r r o k kiryhmään, todettiin selv e m p ä ä hidastumista oikealla p u o l e l l a , joskin j o n k i n
verran
hidastumista o l i
osoitettavissa
vasemman
käden peukalossa ja etusormessa. Yksilöllisten tulosten v e r t a i l u paljasti myös
selvempää
hidastumista
oikealla p u o l e l l a ja sormien peukalonpuoleisilla
reunoilla. M u u t a m a l l a tutkitulla hammasteknikolla
oli sormissa ihottumaa,
mutta heidän johtonopeus-
tuloksensa eivät eronneet
muitten hammasteknikoitten tuloksista.
Hermon johtonopeuden
h i d a s t u m i n e n o l i lievää.
T o d e t u t k e s k i a r v o t ovat
h y v i n n o r m a a l i r a j o j e n sisällä, ja v a m h a r v o i l l a
h a m m a s t e k n i k o i l l a oli hyv i n lievästi p o i k k e a v i a johtonopeuksia,
pääasiassa
o i k e a l l a puolella. Löydöksemme, h e r m o n johtonop e u d e n hidastuminen ja
tuntohermon aktiopotentiaalm p i e n e m m e n , sopivat
lievään
tuntosäievaurioon
h e r m o j e n etäisosissa. Pieniä p o i k k e a v u u k s i a löyd e t t i i n niiltä henkilöiltä,
joilla o l i pism altistumisaika t a i k k a pisin päivittäinen
altistusaika. Tällä hetkellä
ei v o i d a tehdä lopullisia
päätelmiä siitä, mikä olisi
p i e n i n altistumistaso, jotta
hermostovaikutukset i l m e nisivät. Tämä johtuu siitä,
että t a r k k a a tietoa altistumistasosta ei ole saatavilla,
ja toisaalta tutkittujen henkilöiden määräkin on vielä
pieni. L ö y d ö k s e m m e voivat k u i t e n k i n selittää puutumisen ja pistelyn h e n k i löillä, jotka ovat poteneet
m e t y y l i m e t a k r y l a a t i n aiheuttamaa ihottumaa.
Tämän
kemiallisen
myrkkyvaikutuksen mekanismi on vielä v a m h y p o teettinen. M e t y y l i m e t a k r y laatti r e a g o i s u l f h y d r y y l i r y h m i e n kanssa, nämä taas
77
Paikallisia hermovaikutuksia .
ovat m o n i e n e n t s y y m i e n
toiminnallisia keskuksia ja
ne ovat t ä r k e ä n ä tekijänä
mukana
makromolekyylien kuljettamisessa hermosäikeissä. M a k r o m o l e kyylien kulun paikallinen
estyminen saattaisi häiritä
h e r m o s ä i k e e n ääreisosien
toiminnallista kokonaisuutta. Tällainen v o i myös selittää pitkään jatkuvat neurologiset oireet ihon jo parannuttua, erityisesti, koska hermosysteemin korjautuminen on tunnetusti
hidasta.
LÄHDEKIRJALLISUUTTA
1, A l l a r d i c e JT (1967): D e r m a t i tis d u e to an a c r y l i c r e s i n sealer,
Trans St John's H o s p Dermatol
Soc 5 3 : 8 6 - 8 9 ,
Työsuhdeturvalainsäädäntö .
2. C a l n a n C D . Stevenson CJ
8. Savolainen H (1982): N e u r o (1963): Studies in contact d e r m a t i - toxicity of Industrial c h e m i c a l s
tis X V , — D e n t a l materials. Trans and
contaminants: A s p e c t s of
St John's Hosp Dermatol Soc 49: m e c h a n i s m s a n d effects. A r c h
9-26
T o x i c o l S u p p l 5:71—83
9. Smorto M P , Basmajian JV
3. Danilevvicz-Stysiak Z (1971):
ÄUergy as a cause of d e n t u r e (1972): C l i n i c a l e l e c t r o n e u r o sora moutti, J Prosthet Dent 25: graphy. Baltimore, W i l l i a m s &
Wilkins.
16-18,
10. Spiechovvicz E (1971): E x p e 4. Fisher A A (1954): A U e r g i c
sensitization of the s k i n a n d o r a ! r i m e n t a l studies on the effect of
mucosa to a c r y l i c d e n t u r e mate- a c r y l i c r e s i n on r a b b i t skin. Berufsdermatosen 19:132-144.
rials, J A M A 156:238-242.
11. Stungis TE, Fink JN (1969):
5. Fries IB, Fisher A A , Salvati H y p e r s e n s i t i v i t y to a c r y l i c r e s i n . J
EA (1975): Contact e r m a t i t i s i n Prosthet Dent 2 2 : 4 2 5 - 4 2 8 .
surgeons f r o m m e t h y l m e t h a c r y 12. Tanh H , Hashimoto K (1982):
late b o n e c e m e n t . J Bone Joint
Structure-toxicity r e l a t i o n s h i p of
Surg ( A m ) 5 7 : 5 4 7 - 5 4 9 .
acrylates
and
methacrylates.
6. G i u n t a J, Z a b l o t s k y N (1976): T o x i c o l Letters 11:125-129
A l l e r g i c stomatitis c a u s e d b y self13. T u c k e r T N (1981): A l l e r g y to
p o l y m e r i z i n g r e s i n . Oral Surg 41: a c r y l i c r e s i n d e n t u r e base.
631-636.
J Prosthet Dent 46:602
7. P e g u m JS, M e d h u r s t FA
14. W e s t e r RC, M a i b a c h H l
(1971): C o n t a c t d e r m a t i t i s f r o m (1983): C u t a n e u s p h a r m a c o k i n e p e n e t r a t i o n of r u b b e r g l o v e s b y tics: T e n steps to p e r c u t a n e u s aba c r y l i c m o n o m e r . Br M e d J 2: s o r p t i o n D r u g Metab Rev 14:
141-143.
169-205.
Tapio Vasara, varatuomari
TYOSUHDETURVALAINSÄÄDÄNTÖ V O I M A A N 1.9.1984
Kevään 1984 k o h u t u i n
lainsäädäntöuudistus
oli
työsuhdeturvalamsäädännön hyväksyminen eduskunnassa. Pienteollisuuden
Keskusliiton taholta
lainsäädäntöuudistus sai
osakseen ankaraa arvostelua, mutta eduskunta valitettavasti jätti pienten y r i tysten taholta esitetyt näkökannat huomioimatta ja
hyväksyi uudistuksen.
Hammaslaboratorio
on
78
tyypillisesti pieni yritys.
Omistajaperheeseen kuulumattomia ulkopuolisia
työntekijöitä on ainoastaan
m u u t a m i a . Jos
tällaisen
p i e n e n y r i t y k s e n maksettavaksi tuomitaan vahingonkorvaus, joka vastaa
työntekijän 20 k u u k a u d e n
p a l k k a a , alkaa useissa tapauksissa
laboratorion
omistajan o m a k i n työpaikka olla vaarassa. Y d i n k o h ta
työsuhdeturvalainsää-
dännössä on laittomasta irtisanomisesta
maksettavaksi tulevan vahingonk o r v a u k s e n enimmäismäärän k o r o t t a m i n e n k u u d e n
k u u k a u d e n palkasta (tietyssä tapauksessa 12 kuuk a u d e n palkasta) 20 kuuk a u d e n p a l k a k s i ja k o l m e n
k u u k a u d e n p a l k a n suuruisen alarajan asettaminen,
j o k a tietyissä tilanteissa
k u i t e n k i n v o i d a a n alittaa.
lakia mahdollista soveltaa
Lainsäädännön
voimaantulo
myös, jos
Työsuhdeturvalainsäädän- — Työnantaja on p u r k a n u t
tö käsittää lain työsopimuktyösopimuksen
sen irtisanomismenettelys- — Työnantaja on irtisanotä ( s ä ä d ö s k o k o e l m a n n:o
nut työsopimuksen ve124/84) ja l a m työsopimusd o t e n taloudelliseen tai
lain muuttamisesta (n:o 125
tuotannolliseen s y y h y n .
/84). Nämä lait tulevat voimaan 1.9.1984. Jos kuitenLisäksi lain menettelytakin työsopimus on solmittu
ennen 1.9.1984, ja se on pasäännöksiä sovelletaan
toistaiseksi voimassa oleva t y ö s o p i m u k s e n p u r k a m i (ei siis määräaikainen), so- seen koeaikana.
L a k i työsopimuksen irtivelletaan vanhaa lakia, e i
sanomismenettelystä
sisälkuitenkaan k a u e m m i n k u m
soveltamisalaa
jos työnantaja olisi irtisano- tää l a i n
nut työsuhteen l a m voi- k o s k e v i e n säännösten l i maantulopäivänä. Kun irti- säksi irtisanomisen suoritsanomisajat
t y ö n a n t a j a n tamista, neuvotteluvelvollipuolelta ovat 1—4 kuukaut- suutta ja tuomioistuinmeta, l a k i tulee vanhojen työ- nettelyä k o s k e v a t säänsuhteiden osalta voimaan nökset s e k ä säännökset
irtisanomisajan pituudesta lainvastaisesti irtisanomir i i p p u e n 1.10., 1.11., 1.12. sesta suoritettavasta korvauksesta. M e n e t t e l y t a p a 1984 tai 1.1.1985,
säännökset
poikkeavat
min olennaisesti aikaisemLaki työsopimuksen
masta tilanteesta, että työnirtisanomisme nettelystä.
antaja e i pysty suorittaL a k i työsopimuksen irtisa- maan irtisanomista u u d e n
n o m i s m e n e t t e l y s t ä t u l e e lam mukaisesti, e l l e i hän
pääsäännön m u k a a n so- ole tutustunut yksityiskohvellettavaksi, k u n
taisesti u u d e n lain sisäl— K y s y m y k s e s s ä on tois- töön.
Irtisanomisperusteet eitaiseksi voimassa oleva
vät ole l i i k k e e n luovutustatyösopimus
pausta
lukuunottamatta
— Irtisanomisperuste on
muuttuneet.
Työnantajan
työntekijästä johtuva
— Työsuhde päätetään irti- tulee k u t e n tähänkin asti
pystyä näyttämään toteen
sanomisella
— I r t i s a n o m i s e n suorittaa laillisen irtisanomisperusteen olemassaolo. Lain
työnantaja.
m u k a a n irtisanomiselle tuJos k y s y m y k s e s s ä on lee olla erittäin painava
määräaikainen
työsopi- syy ja myös p u r k u p e r u s mus, l a k i a e i siis sovelleta. teet käyvät irtisanomispePoikkeustapauksessa
on rusteista.
Laki työsopimuslain
muuttamisesta
Työsopimuslakiin on tehty
seitsemän muutosta. Määräaikaisen työsopimuksen
käyttömahdollisuutta
on
jossakin määrin rajoitettu.
Määräaikaisen
työsopim u k s e n käyttämiselle tulee 1.9.1984 lähtien olla perusteltu syy.
Koeaikaa k o s k e v a määräys muuttuu siten, että
työntekijän kanssa void a a n sopia n y k y i s e n k o l men
k u u k a u d e n koeajan
asemesta k u u d e n k u u k a u den pituisesta koeajasta,
jos työnantaja j ä r j e s t ä ä
työntekijälle y l i k o l m e k u u kautta kestävän koulutuksen. L a k i m on kirjattu nyt
oikeuskäytännössä vahvistettu periaate, että työsopim u k s e n päättäminen koea i k a n H ei saa tapahtua
epäasiallisella perusteella. Purettaessa työsopimus
koeaikana
työsuhteen
päättymisen syyksi ilmoitetaan pelkästään k o e a i k a .
M u i t a perusteita työnantajan tässä vaiheessa e i tarvitse ilmoittaa.
Työsuhteen päättyessä
l o p p u t i l i n maksuun liittyvää odotusajan palkkasäännöstä muutetaan siten, että
työnantaja e i kaikissa tapauksissa j o u d u odotusajan p a l k k a a maksamaan,
v a i k k a työntekijälle jäisik i n saatavia työsuhteen
päättyessä.
Työsopimuslakiin
on
otettu uusi 34 b §, j o n k a
m u k a a n synnytyslomalta
79
Työsuhdeturvalainsäädäntö . . .
tai vastaavalta lomalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan
tai siihen v e r r a t t a v a a n työhön.
Irtisanomisaikoja on työsopimuslaissa p i d e n n e t t y
siten, että ne vastaavat
mm. Hammaslaboratorioliiton työehtosopimuksen
mukaisia irtisanomisaikoja.
Irtisanomisajan noudattamatta jättämistä k o s k e v a
säännös antaa työnantajalle m a h d o l l i s u u d e n pidättää työntekijän lopputilistä
työntekijän noudattamatta
jättämän irtisanomisajan
palkan kuittausoikeuden
rajoituksin.
V i i m e i n e n muutos koskee irtisanomista liikkeen
luovutuksen y h t e y d e s s ä .
Irtisanomisedellytyksiä on
tiukennettu, joten irtisanom i n e n l i i k k e e n luovutustapauksissa e i ole yhtä helppoa k u m aikaisemmin.
PTK:n laatimat lomakkeet
Pienteollisuuden Keskusliitto on laatinut lomakesarjan, j o k a liittyy työsuhde-
Oxyweld
KAASUHITSAUSLAITE
MIKROSUUTINSARJALLA
•
•
•
•
kultajuotokset
hopeajuotokset
kuumennukset
paino 4,8 kg
OVH
1595 mk
Maahantuoja
TERÄSKOIME KY
Tarkka-ampujankatu 14 90120 OULU puh. 981-228108
80
turvalamsäädännön
voimaan tuloon. Tosin tässä
yhteydessä
on laadittu
myös m u i t a t a r p e e l l i s i a
t y ö s u h t e e s e e n liittyviä lom a k k e i t a . O n erittäin e p ä todennäköistä, että ilman
v a l m i i n irtisanomislomakk e e n käyttämistä työnantajan suorittama irtisanominen olisi l a m m u k a i n e n . Jokaisen työnantajan tulisi
näm ollen h a n k k i a tarvittavat l o m a k k e e t käyttöönsä.
L o m a k k e i t a on tilattavissa
Hammaslaboratorioliitolta.
U u d e n lainsäädännön
vaikutukset
Toimittuani useita vuosia
Hammaslaboratorioliiton
toiminnanjohtajana ja perehdyttyäni hammaslabor a t o r i o i d e n työsuhdekysym y k s i i n olen todennut, että
työnantajien ja työntekijöid e n väliset irtisanomisia tai
muita työsuhteen ehtoja
koskevat riidat ovat olleet
varsin vähäiset. Työsuhdek y s y m y k s e t on hoidettu laboratorioissa e s i m e r k i l l i sesti. Liittojen välisiä neuvotteluja e i ole tarvittu kertaakaan.
Uusi lainsäädäntö monimutkaistaa irtisanomista ja
antaa työntekijälle mahd o l l i s u u d e n huomattavasti
nykyistä k o r k e a m p i i n vah i n g o n k o r v a u k s i i n . O n pelättävissä, että tämä heijastuu myös hammaslaborator i o i d e n työsuhteisiin riitoj e n lisääntymisenä. Uskon
kuitenkin, että lainsäädäntöön tutustuminen, e p ä s e l vissä tapauksissa soitto toiminnanjohtajalle, laatimani
lomakesarjan käyttö s e k ä
viime k ä d e s s ä liittojen väliset neuvottelut takaavat
sen, että työsuhdekysymykset pysyvät hallinnassa myös 1.9.1984 jälkeenkin.
Professori Kalervo K. Koivumaa
KOKOPROTEESIHOIDON TOTEUTTAMINEN "SULJETUN SUUN"
JÄLJENNÖSMENETELMÄÄ S O V E L T A E N
Jatkoa numerosta H T 1 /84 julkaistuun artikkeliin:
Kokoproteesihoidon toteuttaminen "Suljetun s u u n "
jäljennösmenetelmää soveltaen.
4.2. Kääntöpoimun syv e n n y s l e i k k a u k s e t : menetelmiä o n kehitetty useita,
vaikuttaa siltä, että vain
ihonsiirtoon perustuvat syventämiset antavat pysyvän ja hyvän tuloksen. Vaikeutena on k u i t e n k i n tavallisesti se, että l e u k a l u u on
jo niin matala, että varsinaista syventämistä e i saada aikaan, krista kyllä lev e n e e ja f r e n u l u m i e n poistuessa harjanteen läheltä
proteesin basisalue " r a u hoittuu". Leikkaus edellyttää varsinaisia leikkaussaliolosuhteita koska siihen liittyy r e i d e s t ä tai käsivarresta tapahtuva ihonsiirrännäisen otto.
4.3. VVallenniuksen plast i i k k a , j o n k a avulla valmistetaan proteesia paikoillaan pitävät s i i v e k k e e t e l i
pelotit ihonsiirron avulla
muodostettuihin taskuihin.
Rakenne pitää proteesia
p a l k o i l l a a n varsin h y v m
j o s k i n siirrännäisten sopeutumisaika saattaa olla
suhteellisen pitkä p i e n i e n
painohaavojen jne. esiintymisen muodossa. Hoitotulokset vaikuttavat varsin
pysyviltä.
Kahdessa viimemainitussa toimenpiteessä tulee hyvän, u u d e n proteesin olla
valmiina ja potilaan myös
olla sopeutunut tähän miel u i m m i n suljetun suun menetelmällä valmistettuun
laitteeseen.
4.4. Harkittaessa implantaattien
käyttömahdollisuutta on hyvä, uusi p r o -
teesi ensin rakennettava
4.4.2. M u k a e l l e n e d e l l ä
sillä jos se t o i m e n p i d e si- e s i t e t y s t ä m e n e t e l m ä s t ä
nänsä onnistuu e i tarvita on Sveitsissä Strauman-nie n ä ä muuta ja vältytään misenä kehitetty n o p e a m jatkotoimenpiteiltä.
Poti- p i ja selvästikin p i e n e m laan odotukset saattavat män rasituksen l e u a l l e aiproteesiinsa nähden olla heuttava myös titaaniruuk u i t e n k i n , k u t e n a i e m m i n v e i h i n perustuva i m p l a n todettiin, v a r s i n suuret, jol- taatti-rakenne. T ä s s ä m e loin luun sisäiset i m p l a n - netelmässä e i hyvänä p i taatit tarjoavat tällä h e t k e l - dettävää k u d o k s e e n paralä meilläkin jo realistisen nemisajaksi " h a u t a a m i s " auttamiskemon joko k o k o - vaihetta ole, vaan etukänaan kiinteän tai kisko-rat- teen v a l m i i k s i tehty alasastaja-rakenteisen konst- l e u a n k o k o p r o t e e s i istuter u k t i o n toteuttamiseen.
taan jo seuraavana päivä4.4.1, Ruotsalainen p r o - nä kisko-ratsastaja-rakenfessori Per-Ingvar Bräne- teeseen. Proteesi nojaa
m a r k on runsaan k y m m e - taka-alueiltaan alveoliharnen v u o d e n aikana Göte- janteille ja se on otettavisborgissa kehittänyt luunsi- sa pois puhdistamista ja
säisen r u u v i s y s t e e m m , jo- i m p l a n t a a t t i e n tarkistusta
k a on antanut erittäin hyviä v a r t e n . Hoitotulokset ovat
hoitotuloksia,
a l a l e u a n olleet Sveitsissä n . 7 vuoosalta lähes 100%:n tasol- d e n t a r k k a i l u a j a l l a hyviä.
la, y l ä l e u a s s a toisaalta O m a k o k e m u k s e m m e ulothuomattavasti h u o n o m m i n , tuu runsaan v u o d e n mittaijoten m e n e t e l m ä ä e i suosi- seen ajanjaksoon ja tuloktella maksillassa käytettä- set ovat ollet erittäin hyviä:
lääketieteellisesti paraneväksi.
H o i d o n p ä ä m ä ä r ä n ä on m i n e n on ollut nopeaa ja ilistuttaa 6 titaani-ruuvia leu- m a n komplikatioita tapahk a l u u n sisään ensm sinän- tuvaa ja k a i k k i potilaat
sä u m p e e n ommeltuina n . ovat k o k e n e e t m u u t o k s e n
4 k u u k a u d e k s i , jona aika- vaikeasti käytettävästä i r na r u u v i n metalli k e m i a l l i - toproteesista h y v m p a i k o i l sesti y h t y y luun k i d e r a k e n - laan istuvaan lähes kiinteteeseen. Tämän j ä l k e e n ään r a k e n t e e s e e n erittäin
avataan l i m a k a l v o n läpi tie positiiviseksi.
j a t k o r u u v e i l l e , joihin kiinnitetään toisien r u u v i e n
a v u l l a kiinteästi p a i k o i l - Suljetun suun jäljennöslaan oleva k o k o l e u a n silta menetelmän vaiheet
— siinä on 2—3 r i i p p u v a a
1. Esijäljennös:
yksikköä
kummassakin
— alginaatilla ja m a h d o l l i p ä ä s s ä joten vääntörasitus simman sopivilla lusikoilla
on erittäin suuri.
" t r i m m a t e n " suhteellisen
81
Kokoproteesihoidon . . .
voimakkaasti kääntöpoim u j e n alueita
— piirretään k a a v i o n rajat
2. Kaaviot:
— sovitetaan p a i k o i l l e e n ja
mitoitetaan
— reunat
— v a l l i e n paikat
— tasot
— korkeus, keskipurenta
3. Kaaviot artikulaattorim:
— v a l m i s t e t a a n riittävän
vahvasta materiaalista varsinaset lusikat oikeaan p u rentaan, vallit lusikoihin
em. kaavion vallien mukaisesti, y l e e n s ä v a r s i n k a p e i na,
— Lusikoissa toisiinsa sopivat lovet ja urat k e s k i p u renta-aseman v a r m i s t a m i seksi
4. Lusikat tarkistetaan
suussa
5. Lusikat t a r k e n n e t a a n
" t r i m m a t a a n " suussa
6. Pohja-alueiden jäljennökset:
— Aa-linja, H u o m . jäljennösalueiden kudospmtojenkuivaus
7. Lusikat kiinnitetään
toisiinsa kylmäakryyliUä
oikeassa keskipurennassa
8. K i e l e n p u o l e n jäljennös
9. " K i e l i a u k k o " peitetään vahalla ja etuseinämän asema tarkistetaan
huuliin n ä h d e n
10. Koko kappiale suuhun, sivut liimattuina
11. Toisen sivun ja alaetualueen jäljennös
12. Toisen sivun ja yläetualueen jäljennös
13. Merkitään t a r p e e l l i set viivat ja pisteet
14. Koko jäljennös suusta, valetaan mallit, jotka
ovat k a i k k i a a n kuusiosaiset. Koko työ artikulaattorissa
15. Valmistetaan asette-
J A T K O K O U L U T U S T A K A I V A T A A N - MUTTA O N K O SITÄ
T A R J O L L A JA JOS O N NIIN MILLAISTA ?
lua v a r t e n kaaviot
16. A s e t t e l u ja " k o e p r o teesien" vahaus malliv a l u j e n e n osien m u k a a n
17. A s e t t e l u u n sovitus,
" k o e p r o t e e s i t " e r i k s e e n ja
yhdessä
18. A k r y y l i i n siirto
19. Koekäyttöön luovutus
20. Tavanomaiset tarkistukset, s e l e k t i i v i n e n hionta, y l e e n s ä suoraan suussa.
Tavallisimpia painohaavoja kohtia ovat alaleuan
sisä-takasivut, sensijaan e i
y l e e n s ä j u u r i muualla, eikä
tavallisesti k o v i n monia:
huom. Olkea k e s k i p u r e n t a ,
h y v m trimmatut lusikat jne.
Vaikeutena pikemminkin
saattaa olla k y s y m y s ulkonäöstä, joten asettelun sovituksessa tähän p u o l e e n
on syytä kiinnittää erityistä
huomiota.
Etteikö
Suomessa
osata?
O s a t a a n
varmasti,
mutta
eipä taideta
viitsiä!
Joukossamme on muutamia innokkaita, jotka kier-
HUOM!
Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n Keskusliiton henkilömatrikkeliin (60-vuotisjuhlajulkaisuun) tulevia
henkilötietoja otetaan vielä vastaan Liiton toimistossa.
(Henkilötietoihin
tulevat: Sukunimi/o.s., etunimet, syntymäaika, syntymäpaikka, alalletulovuo31, laillistamis- tai valmistumisvuosi, n y k y i n e n työ-
M a t e r i a a l i t , laitteet ja
työmenetelmät kehittyvät
valtavalla v a u h d i l l a . Pysyäksemme kehityksen
m u k a n a t a r v i t s e m m e ehdottomasti asianmukaista
jatkokoulutusta.
T a r v i k e l i i k k e e t ja materiaalivalmistajat tuputtavat
omaa erinomaisuuttaan
tarjoten patenttiratkaisuja
standarditapauksim. Asian
takaa paistaa kaupallisuus.
— Kuka tarjoaisi puolueetonta käytännön työn opettamaa tietoa ?
tävät u l k o m a i l l a alan k o n g resseissa ja näyttelyissä,
lukevat alan kirjallisuutta
ja tutkivat meteriaaleja sekä työmenetelmiä omassa
j o k a p ä i v ä i s e s s ä työssään.
Näm k e r t y n y t tieto j ä ä
usein, ikävä kyllä, v a m
oman l a b o r a t o r i o n seinien
sisäpuolelle, eikä rikastuta
k o k o a m m a t t i k u n n a n taitoja.
M i t e n saisimme kotimaiset asiantuntijamme kertomaan kokemuksistaan? I n nokkaita kuuntelijoita varmasti löytyy, k u n h a n puitteet kurssille on järjestetty
kunnolla. Mitääv e i kuitenk a a n ole ollut tarjolla.
Vuodenvaihteessa
sam
ilokseni kuulla, että H a m m a s t e k n i k o i d e n Koulutustoimikunta järjestää ensimmäisen varsinaisen jatkokoulutuskurssin.
Kurssin olivat koonneet
hammasteknikkomestarit
Anssi Leppäkumpu ja Matti Savolainen. Osanottajina
oli kuusi h a m m a s k e r a m i asta innostunutta t e k n i k koa.
M a t t i Savolainen k e r t o i
omista kokemuksistaan
posliinireunan valmistuksessa m e t a l l o k e r a a m i s e e n
kruunuun, yksilöllisestä
värien kerrostuksesta sek ä r a t i o n a a l i s e s t a massaus- ja polttotekniikasta.
Värioppia ja maalivärem
käyttöä esitteli Anssi Leppäkumpu.
Joutavatko
vanhat
opit
romukoppaan?
p a i k k a , osoite, toiminta
alan järjestöissä, edustus
alan toimikunnissa yms.,
e n t y i s j ä s e n y y s alan järjestöissä k u t e n kunniajäsen yms., perhesuhteet:
aviopuolison nimi ja syntymäaika, lasten nimet ja
syntymäajat s e k ä harrastukset).
M a t r i k k e l i o s a a n otetaan
myös järjestöjen ulkopuolella olevat alan henkilöt.
Henkilötietolomakkeita
V O I tilata puhelimitse liiton
toimistosta p u h . 90-447 123.
Tiedot v o i lähettää myös
vapaamuotoisena suluissa
esitetyt kohdat huomioiden.
P.S. N e , jotka eivät ole
lähettäneet valokuvaansa
m a t r i k k e l i a v a r t e n voivat
sen vielä tehdä.
Matti Savolaisen havainnollista esitystä innostuneena seuraamassa:
P e k k a Juurikko, Jouko Rantaniemi, Harri Loukonen, Mikko Kääriäinen, Timo Merentie ja Juhani Lukkarinen.
82
Työkurssi
hamm a s k e r a m i i k a s s a
jo
kokemusta
h a n k k i n e i l l e hamm a s t e k n i k o i l l e
7.-8.8.
Teorialuennoilla asetettiin tiettyjä vanhoja oppeja
kyseenalaisiksi ja esitettiin
varsin v o i m a k k a i t a uusia
ajatuksia posliinimassan
käyttäytymisestä polton aikana. I l m a p i i r i tuntui hiem a n epäilevältä, ollaanhan
tähän asti uskottu tehtaiden demonstraattoreiden
esityksiin. Matti Savolainen halusi kuitenkin osoittaa, että töitä V O I ja pitääkin
tapauksesta r i i p p u e n tehdä e n t e k m i k o i l l l a .
83
TAPAHTUI T A A S T A M P E R E E L L A
Jatkokoulutusta kaivataan . . .
Keramian
lähes
rajattomat
esteettiset m a h d o l l i s u u d e t
Käytännön esimerkeillä
osoitettiin mitä k a i k k e a keraamisiin töihin t o d e l l a v o i
t e h d ä , k u n lähtökohdat
työn toteuttamiselle ovat
hyvät. Muunmuassa hyvistä diakuvista on arvaamattoman p a l j o n apua. T ä s s ä
korostuukin hyvä yhteistyö
a s i a k k a i d e n kanssa.
Varsin innostavaa o l i oppia posliinireunan valmistus. Enää e i tarvitse kärsiä
tummasta metallireunasta
hiontarajassa. M o n i epäilee reunan istuvuutta, mutta Savolaisen M a t i n opettamalla Pt-foliotekniikalla se
onnistuu varsin helposti.
Käytännössä näm tehty
poslimireuna on usem jopa
t a r k e m p i k u m valettu metallireuna.
Olipa
työ
tehty
kuinka hyvin tahansa
V O I väriä
aina
silloin
tällöin
joutua
korjaamaan.
Syitä värin epäonnistumiselle on useita, yleisin
lienee k u i t e n k i n se, että
värinmääritys on epäonnistunut. A i n a e i työtä tarvitse aloittaa alusta, vaan
väriä v o i korjata maalaamalla. M a a l a a m a l l a v o i väriä k u i t e n k i n muuttaa vain
tummempaan
suuntaan.
Sävymuutosten
lisäksi
maalaamalla
v o i tehdä
myös karakterisointeja.
84
Hammasteknikko-opisto tarjosi kohtuulliset tilat kurssille.
Jokaisella oli mahdollisuus käyttää niitä massoja ja uuneja, joihin oli
tottunut.
Jatkoa
odotellen
Kaiken kaikkiaan pidin
kurssia v a r s i n onnistuneena ja o l i k m ilo huomata, että k o t i m a a s t a k i n löytyy
alastamme t o d e l l a kiinnostuneita. N y t k u n jatkokoulutus on saatu näm h y v m
käyntiin, toivon, että muutk i n r o h k e n e v a t astua ulos
laboratorioistaan
kerto-
maan omista kokemuksistaan. Kritiikkiä tullaan varmasti k u u l e m a a n , mutta rakentavana se v o i kehittää
esityksen pitäjän o m i a k i n
käsityksiä ja hyöty koituu
näinollen m o l e m m i n p u o l i seksi.
Tavataan kursseilla!
Mikko Kääriäinen
Tänä
olympiavuonna
1984 boikotti p u n myös
SHKLm k e s ä k i s o j a 1.-2.9.
V a i k k a politiikasta ei p u huttu halaistua sanaa, poissa olivat k o v i n monet itä-,
länsi-, etelä-, pohjois-, ja
keskisuomalaiset.
Siitä
huolimatta meillä seitsemälläkymmenellä urhealla
oli hauskaa liikunnan parissa ja yhteisessä illanvietossa.
O h j e l m a a n kuuluivat lauantaina miesten neliottelu,
ikämiesten
kolmiottelu,
naisten kolmiottelu, 12 minuutin juoksu, tennis ja
surffaus. Jälkikasvu k i l p a i l i
innokkaasti omassa sarjassaan. Kisat päättyivät sunnuntaiaamun kahteen lentopallo-otteluun: T a m p e r e
vs. H e l s i n k i ja T a m p e r e vs.
Muu Maa.
Turha poissaolevien o l i
pelätä liiallista fyysistä rasitusta sen p a r e m m i n kuin
nykyään k a i k k i i n kisoihin
liittyvää
dopmg-testiä.
T a m p e r e e l l a se
tehtiin
sunnuntaiaamuna tietenkin
alkometrillä. Paras tulos
oli noin 1,5 °/oo.
Toivottavasti ensi vuod e n kisat keräävät enemmän j o u k k o a m u k a a n . Tämä m i e l e s s ä ä n T a m p e r e e n kisojen iltajuhlijat keräsivät k o k o arpajaistemme tuoton (1 000 m k ) rahastoksi, j o k a luovutetaan seuraavien
kisajärjestäjien
käyttöön.
M i t e n huonokuntoisia
hampaantekijät
oikein
ovat? Tunnettu tosiasiahan
on, että passiivisuuteen
kaikilla ihmistoiminnan
alueilla on y l e e n s ä syynä
huono
fyysinen
kunto!
M u i s t a k a a m m e että liikunta e d i s t ä ä v e r e n k i e r t o a
myös pään alueella ja että
h a m m a s t e k n i k k o j e n kisat
eivät ole p e l k k ä urheilutapahtuma, vaan k o k o perh e i d e n yhteinen viikonlopp u ja ammattikunnan terv e h e n k i n e n tapaaminen.
Palkintojen jakoa
TULOKSIA:
Miehet, y l e i n e n sarja
1. H e i k k o n e n H a r r i
2, Järvinen M a r k k u
12 minuutin juoksu
1. Järvinen M a r k k u
2. N y m a n M a t t i
3. H e d b e r g Sam
4 Punakivi Harri
Uusitalo I l k k a
2 729pist
ISOSpist.
2950
2900
2850
2550
2550
m
m
m
m
m
6. Sam K i m m o
2450 m
7, P u n a k i v i Petri
2150 m
Naiset, y l e i n e n sarja
1 Väätäinen Pirkko
2 Kiviluoto Raih
3, J u u r i k k o Katja 12 v.
4 P o r a l i H a n n a 10 V,
5, Sairanen M a i j a 12 V
6 H e d b e r g Mia
7 P u n a k i v i Rukka
942 pist
846
564
376
278
249
162
85
Tapahtui taas Tampereella . . .
12 minuutin juoksu
1. Väätäinen P i r k k o
2. H e d b e r g Nina
3. J u u r i k k o Katja
4. Kiviluoto Raili
5. Sairanen Maija
6. H e d b e r g Mia
Juurikko Riikka
Ikämiehet
1, L i n d q v i s t Jukka
2, O l l i k k a Pentti
3, J u u r i k k o P e k k a
4, Rauhala T a r m o
5, Uusitalo Kosti
12 minuutin j u o k s u
1. O l l i k k a Pentti
2. K e i t a a n p ä ä H a n n u
3. P a c k a l e n Raimo
4. V ä ä t ä i n e n H e i k k i
5. H e d b e r g Bror
6. Uusitalo Kosti
Tennis
1, Kosti Uusitalo
2. T a r m o Rauhala
T a r k k a leukasuhteiden määritys
PURENNANOTTO ILMAN VAHAVALLEJA ZENTRIK-PLATTEN
(KESKITYSLEVY-) MENETELMÄN A V U L L A .
3150m
2550 m
2500 m
2400 m
2350 m
2150m
2150m
Dr. m e d , dent. Karl Daiberl. M u n c h e n
Kirjoitus on osin lyhennetty lainaus D a s Dental-Labor-lehdestä ja alkuperäinen kirjoitus
on julkaistu l e h d e n 31. vuosikerran numerossa heft 2/83 s. 159—163.
2021 pist.
1878 ,,
1750 ,,
1746 ,,
1721 ,,
3100m
2915m
2910m
2850 m
2800 m
2550 m
Bror testissä — tulos nolla
T a m p e r e e n H a m m a s t e k n i k k o s e u r a n urheilutoimikunnan puolesta; Markku Järvinen
...ja pysyt kehityksen kärjessä.
Hammasmetaliilejeerinkien sulatus
ja valu vakuumissa
GLOBUCAST tekniikka
teknologisen kehityksen kärjessä
— takaa normeja ylittävän laadun
GLOBUCASTilla saavutatte korkealaatuistenkin kromikobolttilejeerinkien valuissa parempia tuloksia
valu on entistä puhtaampi
lopputulos homogeenisempi
mahdollistaa sirompienkin rankaproteesien valmistamisen
metallien valumlsvarmuus on
ylivoimainen
kovaan rasitukseen joutuvat pinteet
saavuttavat vielä paremmat mekaaniset ominaisuudet
® KRUPP
86
Niin hammaslääkärit ja
laboratoriotkin ovat molemmat
kiinnostuineita
leukojen keskinäisen suhteen tarkasta määrityksestä, mikä on proteettisen
työn onnistumisen perusedellytys. Zentrik-Plattenmenetelmällä, joka on purennanottotekniikkana uusi voidaan ilman vahavalleja yksinkertaisesti, varmasti ja tarkasti suorittaa purennanotto käyttäen apuna
tukinasta-menetelmää. Systeemin keksijä, Dr. Karl
Daiberl selvittää seuraavassa systeemin periaatetta ja näyttää kohta kohdalta
miten Z-P-tekniikka käytännössä toimii. Dr. Daiberl on yllättynyt siitä, että
hänen keksintönsä ei ainoastaan säästä aikaa ja rahaa vaan myös ehkäisee
ennalta
väärinkäsitysten
syntymistä hammaslääkäreiden ja -teknikoiden välille.
Z-P-MENETELMÄN
TARKKAAN PURENNAN
OTTOON ILMAN
VAHAVALLEJA
"^DENTALDEPOT"
Ä ^ a i ^
^'-^«^
Z-P-menetelmä koostuu
lasikuituvahvisteisista
muovilevyistä, k u u l a r u u vista, Z-P-polymeraatista,
merkintäliidusta ja oikeista
käyttöohjeista.
Menetelmän a v u l l a hammaslääkäri
p y s t y y ottamaan tarkasti ja
yksinkertaisesti p u r e n n a n
5—7 minuutissa ja toimittaa
siten h a m m a s t e k n i k o l l e
t a r k a n työperustan.
Tukilevy ja kuularuuvi sekä rekisteröintilevy.
Z-P-autopolymeriaatti (kylmäakryyli) s e k ä merkintäliitu kuulanuija kontaktialueiden merkitsemistä varten.
Purentakaavoihin tulevat
Z-P-levyt V O I sovittaa joko
hammaslääkäri itse tai työ
v o i d a a n suorittaa hammaslaboratoriossa. Sovitetuilla
Z-P-levyillä hammaslääkär i suorittaa p u r e n n a n o t o n
vastaanotolla ja Z-P-polymeraatilla saadaan levyt
kiinnitetyiksi toisiinsa l u jasti ja varmasti, Z-P-menetelmää v o i d a a n käyttää p u rennanotossa s e k ä hampaattomissa että hampaallisissa leuoissa. Jos myöhemmin purennan korkeutta joudutaan artikulaattorissa
muuttamaan
täytyy se kipsatessa huomioida. Pääkäyttöalue Z-Pm e n e t e l m ä l l e protetiikassa on k u n alaleuan hampaat ovat kimnipurtaessa
menettäneet luonnolliset
antagonistinsa — siis kokoprotetiikassa
—,
yläleuan kokoproteesissa ja
alaleuan v a p a a p ä ä t e i s e s sä osaproteesissa —, osit-
lain hampaallisissa ylä- ja
alaleuoissa joissa e i ole vähintään neljää tukikontaktia jäljellä-, k o k o n a i s p r e paroinnissa, k u n hampaat
ovat menettäneet hionnan
v u o k s i kontaktin antagonisteihinsa.
Z-P-MENETELMÄN E D U T
— M u o v i s e t Z-P-levyt
saadaan vaivatta sovitet u i k s i k a i k e n l a i s i s s a tapauksissa.
— Purennan määrityks e s s ä saadaan keskiasem a l l e retentio p o r a a m a l l a
reikä
rekisteröintilevyyn
purentapisteeseen. M u i t a
apuvälineitä ei tarvita.
— Tuki- ja rekisterömtilevyt kiinnitetään p u r e n n a noton j ä l k e e n erityisesti
kehitetyllä Z-P-autopolymeraatilla, jolla on lyhyt
kovettumisaika ja joka kehittää vain vähän lämpöä
kovettuessaan.
87
Purennanotto ilman vaha . . .
— K u u l a r u u v i l l a o n kaikk i edut mitkä tukmastalla
voi olla; tasainen k o n t a k t i
kimnipurtaessa ja se aiten
estää v a h a v a l l e i l l a helposti syntyvän y k s i p u o l i s e n
kontaktin aiheuttaman 11hasrefleksin virheellisen
vaikutuksen, purennankorkeuden yksinkertainen
säätäminen
kuularuuvia
kiertämällä, k e s k i p u r e n nan h e l p p o tarkistusrekisterömti ja o p t i n e n k o n t r o l l i .
— M e r k i n poraamisesta
aiheutuva p u r e n t a k o r k e u den lasku k o m p e n s o i d a a n
kiertämällä r u u v i a p u o l i
kierrosta.
— Porauksen syvyys,
sen ja k u u l a n läpimitta ja
r u u v i n säätö takaavat tarkan l o p p u t u l o k s e n tarkasti
suoritettuina.
— Sovitettuja Z-P-levyjä
voidaan käyttää missä tahansa halutussa p u r e n n a n ottotekniikassa.
— Z-P-menetelmä tarjoaa
tukmastan e d u t y k s i n k e r taisesti ja kätevästi, se
mahdollistaa
intraoraalisen tukmasta-rekisterömnin kaikissa tapauksissa.
Jotta Z - P - m e n e t e l m ä s t ä
saataisiin täysi hyöty, täytyy
Z-P-levyjen sovitus
hammaslaboratoriossa tapahtua siten ettei hammaslääkärin tarvitse irroittaa ja
kiinnittää mitä u u d e l l e e n
vastaanotolla.
Seuraavat Z-P-menetelmän sovitus-ohjeet o n käytännössä k o e t e l t u ja niitä
tulisi h a m m a s l a b o r a t o r i o n
88
noudattaa e l l e i hammaslääkäriltä t u l e erityisiä sovitusohjeita; esim. " y k s i p u o l i n e n atrofia alaleuan
oikealla p u o l e l l a — tällä
p u o l e l l a Z-P-levyjen sovitus k o r k e a m m a l l e " t a i " i n t e r a l v e o l a a r i n e n etäisyys
s u u r e m p i k u m normaalisti
— k o r o t e t a a n Z-P-levyjen
sijoitusta 2 mm:llä normaalista".
SOVITUSPERIAATTEET
Z-P-MENETELMÄSSÄ
— Z-P-levyt tulisi sijoittaa
suunnilleen paralelleiksi
okkluusiotason kanssa.
— A l a - ja yläleuan välinen
tukipiste (ts. ruuvi)
asetetaan nelosten k o h d a l le mediaanitasolle, näm
estetään haitallisten vääntövoimien v a i k u t u s horisonttaali- ja sagittaalisuunnassa ( r u u v i v o i d a a n kiinnittää j o k o ylä- t a i alaleukaan).
— Kontakti ala- ja yläleuan välillä saa syntyä ainoastaan k u u l a r u u v m kohdalla, k a i k k i Z-P-levyn tai
purentakaavioiden
kohdat, j o i h m jäännöshampaat
voivat osua artikuloitaessa,
täytyy poistaa jo sovitusvaiheessa.
T I E T O K O N E PIENYRITYKSESSÄ
— Z-P-levyt täytyy ulottaa seiskojen alueelle asti,
jotta kiinnitys Z-P-polymeraatilla dorsaalisuunnassa
saadaan t a r p e e k s i t u k e vaksi.
YLEISET T Y Ö O H J E E T
Z-P-MENETELMÄLLÄ
TYÖSKENNELTÄESSÄ
Läpinäkyvät
Z-P-levyt
asetetaan m a l l i l l e ja kynällä piirretään h a m p a i d e n
l i n g u a a l i p m t o j e n tai vastaavasti a l v e o l i h a r j a n t e i d e n u l k o r e u n o j e n ääriviivat l e v y l l e . Fissuuraporalla poistetaan p i i r r e t y n v i i van u l k o p u o l e l l e j ä ä v ä osa
levyä. Z-P-levyjen sijasta
v o i d a n piirroksessa ensm
käyttää apuna läpinäkyvää foliota. Z-P-levy asetetaan sitten p)iirretyn folion
p ä ä l l e ja rajaviivat siirretään l e v y i l l e h e l p o m m i n foliolta läpipiirtämällä. Leikk a u k s e n j ä l k e e n kiinnitetään
Z-P-levyt
klebevahalla jäykkiin k a a v i o n p o h j a l e v y i h m , m i e l u m m m akryylistä valmistettuihin t a i
hampaallisessa leuassa tiivistetään l e v y n rajapinnat
vahalla kipsihampaiden
linguaalipintoihm. V a h a e i
saa
muuttaa muotoaan
suun lämpötilassa.
Jatkuu seur. num.
MERKKIVUOSIA:
70 vuotta Eht M a u n o Koivula 31.10.-84 Helsingissä
Eht Väinö Ylösmäki 1,11 .-84 Kouvolassa
50 vuotta Eht Pentti Salmi 12.10.-84 Joensuussa
Eht Anja Tuurna 19.10.-84 Toijalassa
A l l e k i r j o i t t a n u t o n tutkinut
t i e t o k o n e e n käyttöä
pienyrityksissä ja todennut
k u i n k a avuttomaksi käyttäj ä j ä ä k u n tulee tilanne jossa niin sanottu "sovellutus
o h j e l m a " e i toimi käyttäjän
toivomalla tavalla. Ensimmäinen lause ja tietokone
hankintaa ajatteleva yrittäjä kavahtaa t a k a j a l o l l e e n .
Mitä minä t e e n k o n e l l a jok a tuo tullessaan pelkkiä
harmeja? Näin e i kuitenk a a n tarvitse välttämättä
olla. V a l m i s o h j e l m a s t a
" r ä ä t ä l ö i t y " istuu u s e m
huomattavasti jsaremmm
k u m se hyväksi havaittu
kynä ja p a p e r i .
Toinen merkittävä seikk a o n Itse laiteet, kalliit,
haavoittuvat kapistukset
jotka k u i t e n k i n jo h u o m e n na ovat v a n h a n a i k a i s i a .
Siispä Mitä Sinun laiteesi
olisi kyettävä t e k e m ä ä n ?
Riitääkö sinulle laitteisto joka k y k e n e e käsittelemään
k a i k e n tietosi, k o m m u n i k o i m a a n p a n k k i s i kanssa,
suoriutumaan k i r j a n p i d o s ta s e k ä t e k e m ä ä n yhteistyötä m u i d e n tietokoneid e n kanssa? Tiesitkö että
useimmat ns. k o t i m i k r o t
pystyvät tähän ja p a l j o n
m u u h u n k i n ! Eikä tietokone
e n ä ä tänäpäivänä ole sen
a r e m p i kapistus k u i n T V
tai r a d i o !
Puhutaan 8- ja 16-bittisistä, kilotavuista yms. Pieny r i t y k s e n k a n n a l t a tärk e ä m p ä ä on k u i t e n k i n y h teensopivuus, ns. käyttöjärjestelmä. C P / M käyttöjärj e s t e l m ä on m a a i l m a n y l e i sin taaten l a a j i m m a n valm i s o h j e l m i e n saannin silloin k u n tarvitaan valmisohjelmaa e s i m e r k i k s i tekstin käsittelyyn.
O l e n perustanut y r i t y k sen j o n k a t a r k o i t u k s e n a o n
auttaa yrityksiä saamaan
tietokoneistaan
kaiken
m a h d o l l i s e n irti. Hammaslaboratorioita v a r t e n o l e n
tehnyt o h j e l m a n j o n k a räätälöiminen on yksinkertaista ja edullista. Pienyrittäjänä o l e n sitä mieltä että hyvä työkalu o n ama t a r p e e n
mutta se e i saa maksaa
liian p a l j o n ,
Perusohjelmassa on otettu h u o m i o o n ammattialanne e r i k o i s t a r p e i t a m m .
s u o r i t e p a l k k a u s tehdyistä
töistä, lähetelistan e r i t t e l y ,
kausilaskutus, varastokooditus j o k a mahdollistaa tarv e a i n e e n saldoseurannan
tarpeen mukaan (kulta
0,1 g r t a i k u u d e l l a , k i p s i e i
gr e i k ä k a p p a l e i n a v a a n
m a r k k o i n a jne.), lähetettä
kirjoitettaessa töihin k i i n teästi k u u l u v i e n t a r v e a i n e i d e n automaattinen m u kaanotto k u v a p u t k i erittel y l l e , yms.
O h j e l m a n käyttö o n p y ritty saamaan niin yksink e r t a i s e k s i että j o k a i n e n
y r i t y k s e n työntekijä v o i
tarvittaessa konetta käyttää. O h j e l m a k e r t o o käyttövirheet suomeksi. Tietoj e n suojaaminen osittain tai
k o k o n a a n (esim. palkat) o n
myös mahdollista.
Tuotteen edullisuus p e rustuu lähinnä laitteistovaImtaan, e d u l l i n e n m u t t a
pystyvä, s e k ä y r i t y k s e m me
pienuuteen
jolloin
o l e m m e voineet supistaa
kiinteät kustannukset mahd o l l i s i m m a n pieniksi.
Halutessanne lisätietoja
niin u u d e n hankkmnassa
k u i n v a n h a n parantelussa
o l e n ama käytettävissänne.
Petteri V i l j a n e n
Hyöty soft O y
puh. iltaisin 90/301456
P.S. H a m m a s l a b o r a t o r i o i d e n kannalta asiantunteva
apu löytyy K y K e r a m i i k k a
laboratorio Heiselerilta.
T U O T E L I S X R
MRO
1
NIMIKE
H-HINTA
M-HINTA
KUL TflH
105.000.651.300.651.955.201.950.65-
162.001.002.001.003.008.003.001 . 00-
CO-CR METHLLISEOS
10
11
KOVFlKlPSlTflPPl
14
16
17
OSITETTU TYÖMALLI
HETTR A K R Y L I S T R
AKRYYLI
12
KIPSI
MUOVITfiPPl
VARASTO MYYNTI-KPL
520.20
0.00
0.00
0. 0 0
0.00
0.00
0.00
0. 0 0
29.80
39.00
17.00
0. 0 0
0. 0 0
9. 0 0
0.00
28.00
89
Tietokone pienyrityksessä .
HYÖTY SOFT OY
L Ä H E T Y S L I S T A N'O
JYTTE HANSEN
EBBESENSEGADE 2
19
840430
7 4 5 6 6 RANDERS
POTILAS
TYO
0. NYGRRO
: SILTA
HO
NIMIKE
16
18
20
13
4
KPL
NASTAKPUUNU VAHV,
FASADIKRUUNU
S I L L A N VRLIOSA AKRYYLI YHD.
KULTAKRUUNU
O S I T E T T U T Y Ö M A L L I PERUSH.
O S I T E T T U T-M / T A P I L T A
JftLJENNYSLUSIKKA
KYLM. AKR >
UUSINTA JIJOTOS S I L T .
L I S R Y S T A I JATK. KR. T R I S I L T A
cr
104
22
23
LVV
TARVEAJNEET
LRHETYSKIJLUT
HRO
413.00329.0031'='. 0 0 207.0037.0017.0065.0038.0038.00-
413.00329.00819.80207.0037.0017.0065.0038.0038.00-
E l _ 0
150.00-
^^^^^^
HINTA
f,p,_
00-
^^^^
S I L :-:.TR"crT'E'E's'l
T A P R ' Ö T E E S 1_T
T
NIMIKE
3^:00:'
' • " T ' Ä ! ' ? B r ^ L v .
ife?^lvöMALLI
TAPPI
PERUSH.
n l U l T T O T-M / TAPILTA
HETTAAKRYVLI.T^^^
rin. Tällöin v o i ahtaimmank m lenuran ja hankalimm a n k m a l l e m e n o n helposti
puhdistaa. Harjasosan läpimitta on v a i n 7—8 m m , joten se mahdollistaa pääsyn
näihm kohtuu l ä h e s ama.
Toiseksi taivutuksen v o i
kääntää toisinpäin siten,
1463.00• 278.70-
19.05 X
K R
%
1
SUMMA
9 . 5 gr- % ^cr, ^-
KULTAA
-rVöLUEi
A-HINTR
myös suurikokoisten p r o teesien lenuraan. Uutuusharjan varsinainen idea on
p u l l o h a r j a t y y p p m e n kierreharja, josta v o i d a a n luetella useita etuja.
Ensiksikin se on taivutettavissa m u t k a l l e ama tapauksen vaatimassa m ä ä -
k u n ensm käytössä ollut
p u o l i o n kulunut. Kolmanneksi kierreharja on erinomainen o m i e n h a m p a i d e n tilojen ja p i e n t e i d e n
puhdistamiseen
osaproteesissa. Käteen m u k a v a s t i
sopiva v a r s i antaa miellyttävän tunnun heti ensi k o k e i l u l l a , myöskin aivan ongelmattoman
proteesin
puhdistuksessa.
Tervetuloa " S k o r p i o n i " !
-=L=
10
12
- . 0 0 :
33.00-
1^-
Ajattelepa aikaa p a n kolme vuosikymmentä sitten ja hoidon tasoa silloin.
Nykyiseen hoidon tasoon pääsemiseksi on tarvittu valtava kehitys,
ja se kehitys jatkuu!
HALUATKO OLLA MUKANA TUOSSA KEHITYKSESSÄ?
SEN MUKAAN EHT:N VASTUU ULOTTUU YHÄ ENEMMÄN
MYÖS K O T I H O I T O O N JA S E N OHJAUKSEEN!
Nyt on kauttamme saatavissa proteesin puhdistusvälineitä sopiva kokonaisuus
siistiin muovipussiin palkattun.
EHT-pakkaus sisältö:
K O T I M A I N E N PROTEESIHARJÄ-UUTUUS
Jo pitkään o n s e k ä p r o teesialan
ammattilaisten
että proteesien käyttäjien
piirissä kaivattu kunnollista proteesiharjaa, j o l l a v o i
puhdistaa myös
ahtaat
k o h d a t proteesista. V a i k e i ta kohtiahan aiheuttavat
k o r k e a j a k a p e a krista sekä k y h m y t i k e n e n l a b i a a l i -
90
pmnassa
(allemenevät
kohdat proteesissa). Osap r o t e e s i s s a ovat o m i e n
h a m p a i d e n tilat, v a r s i n k i n
jos oma hammas o n yksittäinen p r o t e e s i h a m p a i d e n
välissä, s e k ä p i n t e i d e n sisäpuoli erikoisesti rankaproteesissa hankalia k u n nolla puhdistaa.
Näiden v a i k e u k s i e n helpottajaksi o n m a r k k i n o i l l e
tullut k o t i m a i n e n aivan u u d e n muotoinen proteesiharja. Sen tavallinen harjaosa on tarkoitettu proteesin laajojen pintojen p u h distamiseen. Siinä harjakset ovat normaalia p i t e m mät, että ulotuttaisiin h y v i n
—
—
—
—
—
1 proteesiharja (kotimainen uutuus, Sanionin "Skorpioni")
1 p e h m e ä lenharja
1 putkilo proteesmpuhdistustahnaa
8 k p l proteesmpuhdistustabletteja
lyhyt ohje näiden tuotteiden käyttöön
Pakkaukset toimitetaan 15 k p l : n laatikoissa.
Tilaukset ja tiedustelut
^^ONIDN DY
61330 Koskenkorva
Puh. 964-529455
91
lOQ/1 Finlonds
Suomen
Hammaslääkärit
Uudessa matrikkelissa
4450 hammaslääkäriä
matrikkeli • motrikeln
Tarjoamme matrikkelin
edulliseen ennakkotilaushintaan ä 260 mk.
Kirjakauppahlnta tulee
olemaan 340 mk.
Tilaan matrikkelin ennakkohintaan 260 mk (+ postikuiut)
lähetettäväksi postiennakkona helmikuussa 1985.
Jag bestälier matrikeln tili förskottspris 260 mk
(+ postavgift). Matrikeln sändes mot postförskott
ifebruari 1965.
Tilaukset 31.10.1984
mennessä osoitteella
Suutautikurssi loka-marraskuu
Helsinki EHO-toimikunta
Päiväys, allekirjoitus, nimenselvennys
Datum, underskrift, namnförtydligande
H T M r y . s y y s k o k o u s 20 - 2 1 . 1 0 .
Mikkeli, Ilm. Kalevi Hynninen
p u h . 95S-11536
Svvedental -84 1 4 . - 1 6 . 1 1 . T u k h o l ma. L u e n t o j a ja näyttely
Koulutus- j a k o k o u s t a p a h t u m a
27.10. Hyvinkää. T a r k e m p i selvitys myöhemmin
H a m m a s l ä ä k e t i e d e -85
20.-23.3.-85 H e l s i n k i
Valutäytteet j a o s a k r u u n u t 26.—
27.10. T u r k u . SHS-kurssi H316
EHL Pekka Kangasniemi. H T M
T e p p o Sarpila, prof. A n t t i Y l i - u r p o
I l m . e n n e n 31.8. M a k s u 7 7 0 , - .
p u h . 90-1502420, 921-335596
SHS-jäseniUä e t u o i k e u s
3. Kansainvälinen k e r a m i i k k a s y m p o s i u m 28 —30.3.-85
Karlsruhe D
Tunnetko tekniikkaa? 9 . - 1 0 . 1 1 .
T u r k u . SHS-kurssi H317
Proteettisten h o i t o j e n työvaiheet
laboratoriossa H T M Lars N o r d b e r g , prof. A n t t i Y l i - u r p o
I l m . e n n e n 31.8. M a k s u 550.—,
p u h . 90-150 2420 S H S - j ä s e n i l l ä
etuoikeus
Kr- ja silta p r o t e t i i k a n k u r s s i
10.11
T u r k u . SHS-kurssi H318
EHL Jaakko A r o l a , H L L M a r i k a
Sointu
92
I l m . e n n e n 31.8. M a k s u 440,—.
p u h . 90-150 2420, 921-335 596
SHS-jäsenillä e t u o i k e u s
Plandent O y j ä r j e s t ä ä k u r s s e j a
syksyllä -84 seuraavista aiheista
— Dentacolor valokovetteinen
k r - ja siltamateriaali.
— V I T A V M K -68 päällepoltto
— Cera-platin tekniikka
Tied. Olli Karusuo
p u h . 90-755 4366
Hammasteknilkanpäivät -85
22.-23.3.-85 H e l s i n k i
— oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet
vähintään 10 vuotta h a m m a s t e k n i k o n ammatissa. N i i d e n hakijoiden,
jotka eivät ole suorittaneet k e s k i k o u l u n oppimäärää, tulee suorittaa
k e s k i k o u l u n o p p i m ä ä r ä ä n kuuluvat fysiikka, k e m i a j a t e r v e y s o p p i
valtion n u o r e m m a n lehtorin p ä t e v y y d e n omaavalle opettajalle.
Hammaslaboratorioliitto r.y. järjestää perinteisen
S Y Y S R I S T E I L Y N Tukholmaan, jossa pidetään
" a d o n t o l o g i s k a riksmässan".
O h j e l m a pääpiirteittäin:
15.11.-84 k l o 18,00 lähtö T u k h o l m a a n M / S Finlandialla, jossa
- kokous/tiedotustilaisuus k l o 18.00—20.00
- r u o k a i l u k l o 20.30
MYYTÄVÄNÄ
hyväkuntoinen
Bego Fornax
korkeajaksosulatuslinko
T i e d . työaikana
puh. 90-482 889
HAMMASTEKNIKKa
saa paikan Kankaanpäässä
välittömästi S A T A H A M M A S a Y : s s ä . Tied. 93022473 Antila/Niemi.
16.—17.11. yöpyminen H o t e l l i Continentalissa.
17,11.-84 k l o 18.00 lähtö H e l s i n k i i n M / S Silvia
Reginalla, jossa
- v a r a t t u sauna k l o 16.00-17.30
- illallinen k l o 18.00
Oy Dentaldepot A b järjestää
k u r s s e j a s y k s y l l ä -84 t i e d . V e r o n i ca VVirbergh, p 90-5281
Oriola O y Hammasvälme:
IVOCLAR-kurssit 18.-23.3-85
Schaan L i e c h t e n s t e i n
Kurssille ovat oikeutetut h a k e m a a n :
16.11 .-84 saapuminen T u k h o l m a a n , ja k l o 9.30 k u l jetus laivalta hotellin (Hotelli Continental) kautta
Älvsjön messukeskukseen.
T a r v i k e l i i k k e i d e n järjestämät
kurssit ja tapahtumat:
Oy Dental-Medico A b Metallik e r a m i a n perusteet ja poltto
1 2 . - 1 3 . 1 0 . Espoo
Teoria- j a käytantökurssi H T M
T e p p o Sarpila. T i e d 90-803 6277
Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee kevätlukukaudella 1985
h a m m a s t e k n i k o n t o i m e n harjoittamisesta annetun l a m tarkoittaman erikoishammasteknikkokurssin
H A K E M U S L O M A K K E I T A (joiden y h t e y t e e n ei liitetä todistuksia) saa hakea
opiston kansliasta (helsinkiläiset) tai tilata virka-aikana, p u h . 90-718 122.
H a k e m u s l o m a k e tulee täytettynä lähettää m a r r a s k u u n 15. päivään 1984
k l o 12.00 m e n n e s s ä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis
K i v e n k a t u 5, 00500 H e l s i n k i 50 (ei kirjattuna).
Kevätlukukauden 1985 e r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o k u r s s i l l e jo h a k e n e i d e n e i
tarvitse uudistaa hakemustaan.
Jorma L u k k a r i n i e m i
rehtori
Osoite tekstaten • Adressen textad
HAMMASTEKNISET TAPAHTUMAT:
Kevätlukukaudella 1985
— hammasteknikko-opistosta valmistineet hammasteknikot, jotka ovat
toimineet vähintään 5 vuotta h a m m a s t e k n i k o n ammatissa.
Tilaaja tekstaten • Namnet textat
Hammaslääkärimatrikkell
Akavatalo
Rautatieläisenkatu 6
00520 Helsinki
ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI
N I M I T Y S HAMMASVÄLINEESSÄ
Hammasteknikkomestari Teppo
Sarpila. O y D e n t a l - M e d i c o Ab:sta
on nimitetty O r i o l a O y Hammasvälineen laboratoriotuotteiden
tuotepäälliköksi 1.10 1984 a l k a e n
18.11.-84 saapuminen Helsinkiin.
Matkasta lähemmin Hammaslaboratorioliitto
puh. 90-694 3866/Vasara
Helsingin Hammastekn i k k o s e u r a viettää p e r i n teistä p i k k u j o u l u a 8.12.-84
Kaivohuoneella. Pikkujouluun ovat k a i k k i tervetulleita. L ä h e m p i ä tietoja:
iltaisin Keijo Polon p u h .
483 931.
93
5R-I
8 VUODEN KOKEMUKSET
1-KOMPONENTTI M UOVIFASAADI MATERIAALI
Unitek+Hammasv
htäpputaotteitaja
asiantuntemusta
Unitek ja Hammasväline tarjoavat
sinulle nyt mahdollisuuden käyttää
hoitotyössäsi alan arvostetuimpia
oikomishoidon tuotteita. Unltek-tuotteet käsittävät kiinteän oikomishoidon koko sortimentin ja tarvittavat
apuvälineet. Käytä hyväksesi kan
sainvälisen yhteistyömme tuloksia!
Asiantuntijan omaksi
UNITEK
INTER-UNITEK AG
Jaotostatvikkeet
Sähköhltsauksen ja -juottamisen
ohella kaarllankojen, llsäkaarlen, kasvokaarlen ja pinteiden juottamiseen.
Juotosbunsenlamppu
Toimii nestekaasulla/paineilmalla.
Liekki on säädettävissä erittäin pieneksi ja teräväksi. Soveltuu myös
jalometallljuotokslln.
Juotospasta
Sopii erityisesti teräsmetalllseoksllle.
Kermamalnen pasta tarttuu juotosalueelle eikä leviä hehkutuksessa.
Antaa varman suojan oksldoltumlsta
vastaan.
ei sekoitusta
NOPEA - yksi
kovetu s ,
KESTÄVÄ - kiinnittyy
metalliin
EDULLINEN
kemiallisesti j
— ei erityisiä
laitteita
Juotteetja teräslangat
Laajat valikoimat.
Kalkki Hammasvällneestä.
Kysy lisää myyjältäsi tai olkomlstuote-edustajaltamme!
AIHTOEHTO
POSLIINILLE
IVDOAR -g-
Oy DENTAL-MEDICO Ab
90-8036277
''li
HAMMASVALiri:
IO r i o l a o y
700-202
Espoo:
Helsinki:
Joensuu:
Oulu:
..
Seinaioki; 964-22 570
90A291
90-176623 Tampere: 931 3 5 1 5 2
Turku:
921-336 533
973-24 271
981-348 222
...ja pysyt kehityksen kärjessä.
Uusi korkeakierros-hlonta- ja kiiiiotuskoje sisäänrakennetulla imurilla
MiCRO-VAC 30
Mikromoottorl
• lisää puhtautta ja joustavuutta
• ei aiheuta kylmiä virtauksia
• kehitetty keraamisiin töihin
• portaaton säätö 1500—30000 kierr./min.
• hiljainen käynti, ei vibraatiota
Käsikappale
• tehokas imuri käsikappaleen kärjessä
• painaa ainoastaan 190 g jaon helppo
käsitellä
(S) KRUPP
Viimeisin esiiämmitystekniikka — säästää aikaa ja rahaa!
DENTATHERM uunit
•
•
•
•
•
•
•
tehokas eristys
säästää energiaa
3 mallia
kevyitä; näin ollen helppo siirtää ja kuljettaa
ohjelman valinta säädettävällä lämpötilan
nousulla
sopivat kruunuihin, siltoihin ja rankoihin
lämpenevät ja jäähtyvät nopeasti
DENTATHERM mallit F2
rankasylinterit
2—3
w u « U / 3 •"•-•fij3iJ»|4<1,
1 t
F6
4—6
F12
8—12