Virpi Sahi - PEFC Suomi

PEFC-sertifioinnin vaikutukset
2000-2014
Virpi Sahi, suojeluasiantuntija
8.5.2015
[email protected]
Lähtökohtia
Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana
”PEFC-yhteiskuntasopimuksessa”
Yli 90% Suomen metsistä on PEFC-sertifioitu,
mutta metsätalous ei ole ekologisesti kestävää
Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät
kriteerit heikenneet SMS (1997-)->FFCS
(2002-) ->PEFC (2009-)
PEFC:n merkitys on lähinnä viestinnällinen
(sisäinen: neuvonta, ulkoinen: maine)
PEFCin vaikutus metsäluontoon ja
laajemmat vaikutukset?
Raportin luku 4
Krit 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
Krit 13 Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä
Krit 11 Tulen halitullla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta
Krit 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan
vesiensuojelusta
Raportin luku 6
Asennemuutokset, osaamiminen, ”nostanut esiin tärkeitä asioista”,
vastuullisuuden osoitus
Säästö- ja lahopuu 1 +0
Säästö- ja lahopuun jättö puunkorjuun yhteydessä 0,5 milj.
kuutiota/vuosi: tämä ei ole vain PEFC säästöpuita, vaan siitä 0,2
milj. kuutiota muuta talousmetsien luonnonhoitoa (metsä- ja lslakikohteet ja muita metsänhoitosuositusten arvokkaita
elinympäristöjä) - lisäksi säästöpuun ”iltalypsy” kuten tuulenkaatojen
poiminta ei näy (25-30% metsänomistajista käy poimimassa).
PEFCssä on lain ylittävä säästöpuukriteeri mutta
PEFCissä säästöpuukriteeri on itse asiassa heikentynyt: (läpimitta
lukittu järeä → Ø yli10 cm), säästöpuuksi kelpaa kuollutkin
PEFC erillistä lahopuukriteeriä ei ole olemassakaan
Säästö- ja lahopuu 2
Talousmetsissä järeä, elävä säästöpuusto (Ø yli 20 cm)
korvautunut pieniläpimittaisella (Ø 10-20 cm) vuodesta 2003Raportti s. 24: ”Säästöpuun hehtaarikohtainen
kuutiomäärä...vähentynyt. Laadussa tapahtunut siirtymää
erinomaisesta muihin luokkiin.”
Säästö- ja lahopuu 3
Tuoreen lahopuun lisäys Etelä-Suomessa myrskyjen ja kuivien kesien, ei PEFCin
ansiota. Lahopuumäärien väheneminen talousmetsissä jatkuu edelleen (VMI9 →VMI10).
Talousmetsien lahopuutase (tarkoituksella säästetyn ja tarkoituksella korjatun erotus) on kääntynyt
negatiiviseksi.
Talousmetsien säästöpuilla (0,3 mil.j m3/v) pyritään kompensoimaan metsätalouden aiheuttamaa
tahatonta lahopuuhävikkiä, mutta v. 2010 alkaen järeän, pystykuivan tai vikaisen runkopuun korjuu
energiapuuksi (0,5 milj. m3/v) on ylittänyt selvästi tämän kompensaation.
PEFC ei ole tähän mennessä kieltänyt pystykuivan kuolleen puun vientiä metsästä
ainespuun korjuun yhteydessä + lisäksi korjuun yhteydessä hajoaa lahopuuta.
Lahopuuta metsissä: Luonnontila ≈ 100 m3/ha
Yksityismetsien metsämailla nyt ≈ 3 m3/ha (EteläSuomi) ja 7 m3/ha (Pohjois-Suomi)
Arvokkaat luontokohteet ±0
PEFCin merkitys luontokohteiden turvaajana romahtanut olemattomiin
- muut kuin lakikohteet käytännössä poistettu FFCS-standardista
PEFCiin siirryttäessä, jolloin niiden pinta-ala vähentynyt 95%
PEFC luontokohteiden kriteerit niin tiukat, ettei kohteita löydy edes
Etelä-Suomen suojelualueilta (”vanha luonnontilaisen kaltainen metsä”)
Vesiensuojelu
”....vesiensuojeluun liittyvien kriteerien vaikuttavuudesta
hankala saada kokonaiskuvaa...” s. 44
PEFC: suojakaista, jota saa hakata muttei muokata.
Hyvä, että 2016 alkaen määritellään leveys min. 5 m sekä
se, että 90% oltava muokkaamatonta.
Kulotus
kulotuksen määrä romahtanut 2000-luvulla - silti
raportti puhuu sertifioinnin vaikutuksesta kulotukseen
Johtopäätökset 1
PEFC on kutistunut lähinnä viestinnälliseksi työkaluksi ja
metsäklusterin sisäiseksi laatujärjestelmäksi, jolla
- sujuvoitetaan bisneksen toimintatapoja eri toimijoiden ketjuissa
standardoimalla niitä (puukaupan sopimuskäytännöt jne)
- promotoidaan suomalaisen metsien käytön ja hoidon kestävyyttä
kansainvälisesti (metsäalan yhteinen tahtotila, edunvalvonta)
- ekologisen kestävyyden saralla ohjataan metsänomistajaa
lakisääteisten velvoitteiden ja hyvän metsänhoidon suosituksien
täytäntöönpanoon (metsänomistajan osaaminen, asenteet...)
PEFC = Business as usual
Johtopäätökset 2
Nyt Gaian toimesta laadittu arviointi on PEFCin ekologisen vaikuttavuuden
analyysinä heikko:
Sertifikaatin vaatimusten analyysi puuttuu (vain otsikkotasolla;
kriteeri/indikaattori-yhteys), samoin ajallisen kehityksen kuvaus.
Haastateltavien joukkiossa ei monimuotoisuustutkijoita
Muiden vaikuttavien tekijöiden esittely ja eliminointi vaikutusarviossa
puuttuu (lainsäädäntö, METSO-ohjelma, metsänhoidon suositukset...)
Vertailu kilpailevaan FSC-sertifikaattiin puuttuu kokonaan.
PEFC Suomi - Suomen
Metsäsertifiointi ry - jäsenet
Kirkkohallitus, Koneyrittäjien liitto ry,
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK r.y., METO - Metsäalan Asiantuntijat ry,
Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus,
Metsänhoitajaliitto ry, Metsäteollisuus ry, Puuja erityisalojen liitto,Suomen Sahat ry,
Suomen 4H-liitto ry ja Svenska
Lantbruksproducenternas Centralförbund r.f.