kooste käydystä keskustelusta

22.5.2015
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 -seminaari 8.5.2015 −
kooste käydystä keskustelusta
Tähän yhteenvetoon on koostettu seminaarissa käytyä keskustelua Gaia Consulting Oy:n
julkaisemasta selvityksestä sekä seminaarissa järjestetystä paneelikeskustelusta.
Yhteenvetoon eivät sisälly ohjelman mukaiset alku- ja kommenttipuheenvuorot, joiden
esitykset ovat erikseen saatavilla.
Yleiskeskustelu selvityksestä
PEFC on ollut menestystarina
-
-
-
PEFC-metsäsertifioinnin toteutusta voidaan pitää metsätalouden
menestystarinana. PEFC on vakiinnuttanut Suomessa paikkansa johtavana
sertifiointijärjestelmän ja sillä on vahva kansainvälinen asema. (Esa Härmälä
Metsähallitus)
PEFC on tuonut suomalaiselle metsätaloudelle paljon hyvää ja edistänyt
muuan muassa metsien tilan seurantaa. (Erno Järvinen, MTK)
Sertifioinnilla on enemmän vaikutusta kuin ehkä ymmärretään. (Antti Otsamo,
Metsähallitus)
Selvityksessä ei ole yhteiskunnallisten vaikutusten osalta otettu kantaa siihen,
miten asiat olisivat kehittyneet ilman PEFC-sertifiointia. Tällainen näkökulma
olisi mukaan ollut mielenkiintoinen, mutta vaikea arvioida. (Jan Heino)
Tietyt asenteelliset muutokset esimerkiksi monimuotoisuuden turvaamiseen
olisivat ilman sertifiointia todennäköisesti jääneet vähäisemmiksi, mutta
muuten vaihtoehtoisen kehityskulun arviointiin sisältyisi paljon epävarmuutta.
PEFC on tarjonnut tärkeän yhteisen keskustelufoorumin, jossa erilaisia
tulokulmia sisältäviin asioihin on löydetty yhteinen näkökulma, jonka avulla on
päästy eteenpäin kriteereitä kehitettäessä. (Päivi Luoma, Gaia Consulting)
PEFC monimuotoisuuden edistäjänä
-
-
PEFC-järjestelmä on edistänyt talousmetsien monimuotoisuutta paremmin
kuin mikään muu tekijä. (Esa Härmälä)
Biodiversiteetin turvaaminen ja ilmaston muutoksen hillintä ovat keskeisiä
globaaleita ekologisen kestävyyden osa-alueita, joihin PEFC voi vastata.
PEFC-merkkiä kannattaisi markkinoida myös näitä asioita koskevien
kriteerien sisällöllä varsinkin, jos kriteereillä on saavutettu hyviä tuloksia.
(Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus)
On hyvä viesti, jos jatkossakin sertifiointi voi olla sellainen koneisto, jolla uusia
asioita ajetaan ennakoidusti käytäntöön. (Päivi Luoma)
PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
puh. 0400 765437 / e-mail: [email protected]
www.pefc.fi
22.5.2015
1/2
-
-
Metsäekosysteemit ovat todennetusti hyötyneet sertifioinnin asettamista
ympäristövaatimuksista. (Hannes Mäntyranta, Suomen metsäyhdistys)
Ympäristöjärjestöt eivät ole PEFC:ssä mukana, koska järjestöjen
näkökulmasta kriteerejä pitäisi kehittää siten, että ne menisivät lakitason yli ja
vaikuttaisivat todettuihin puutteisiin metsätalouden ekologisen kestävyyden
saralla. (Virpi Sahi, Suomen luonnonsuojeluliitto)
Miten Gaia Consulting Oy:n raportissa esitetty 500 000 m3:n vuotuinen
säästöpuumäärä oli määritetty? (Virpi Sahi) (Vastaus toimitettu seminaarin
osallistujille jälkikäteen sähköpostitse: Raportin luku on laskettu Metlan
Metsätilastolliset vuosikirjat 2014 -raportissa esitettyjen vuosia 2000 – 2013
koskevien hehtaarikohtaisten säästöpuukuutiometrimäärien ja samassa
raportissa esitettyjen vastaavina vuosina toteutettujen avo/päätehakkuiden
pinta-alojen perusteella.)
Kansainvälinen tunnettavuus ja markkinat haasteena
-
-
-
-
-
Suomessa PEFC-metsäsertifiointia pidetään metsäalalla jo lähes itsestään
selvyytenä, mutta kansainvälisessä tunnettavuudessa on kehitettävää.
(Antti Otsamo).
Suomalaisen hyvän osaamisen markkinoinnissa on iso mahdollisuus, mutta
viesti pitää osata kiteyttää helposti ymmärrettävään muotoon ja samalla
arvioida sitä, millä tavoin kansainvälinen markkina katsoo Suomen metsäalaa.
Pitäisi osata nostaa vahvuudet, esimerkiksi alkuperäketjun tuntemus,
paremmin esiin. (Päivi Luoma)
On tärkeä panostaa PEFC-merkin tunnettavuuteen. Eri sertifiointijärjestelmien
kahtiajako, jos sellaista on, tulee merkkien tunnettavuudesta. Jos kuluttajat
tuntevat hyvin vain toisen järjestelmän merkin, silloin brändinomistajat ovat
halukkaampia vaatimaan myös sitä. (Minna Kantsila, Metsä Board)
PEFC:n markkina-alueilla, kuten Saksassa, ei olla yksin, vaan sieltä löytyy
kumppaneita. PEFC:llä on monessa maassa puolestapuhujia ja yhteistyötä
tehdään esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa. (Hannu Valtanen)
Markkinoinnissa on tarvetta yhteistyön tiivistämiselle. (Jani Holopainen,
Helsingin yliopisto)
Kansainvälisen viestinnän suhteen ei olla Suomessa oltu toimettomia.
Suomen metsäsäätiö on esimerkiksi tukenut jo yli kymmenen vuotta
suomalaisen metsäteollisuuden markkinointia tärkeimmissä kohdemaissa.
Markkinoilla ei puhuta yksittäisistä kriteereistä, sillä logo ja sen viesti ovat
tärkeämpiä. (Liisa Mäkijärvi, Suomen metsäsäätiö)
Paneelikeskustelu
Paneelikeskusteluun osallistuivat kommenttipuheenvuorot pitäneet Antti Koskimäki (Suomen
metsäkeskus), Antti Teivaala (metsänomistaja), Minna Kantsila (Metsä Board) ja Virpi Sahi
(Suomen luonnonsuojeluliitto). PEFC Suomea paneelissa edusti Auvo Kaivola.
Metsäsertifioinnissa katse eteenpäin
-
On tärkeää, että metsäsertifioinnissa osataan ennakoida tulevaa ja varautua
siihen. Kriteereiden vaatimusten asettelussa on kyseenalainen ajatus, että
2
-
-
-
-
vain lakitason ylittävät vaatimukset olisivat hyviä. Kansainväliseen viestintään
on syytä kiinnittää huomiota aikaisempaa enemmän. (Antti Koskimäki)
Toivon, että PEFC:n markkinoinnissa pystyttäisiin jatkossa yhä paremmin
kuvaamaan asiakkaille järjestelmän käytäntöjä. Erityisen tärkeää on viestintä
suurten brändien omistajien suuntaan. (Minna Kantsila)
Metsäsertifioinnin tulee olla jatkossakin metsänomistajalle taloudellisesti
kestävää. Metsänomistajat panostavat sertifiointiin vuosittain merkittävän
summan rahaa, mistä tulisi saada tunnustusta. PEFC:tä tulisi myös viestiä
aikaisempaa tehokkaammin. (Antti Teivaala)
Monelle metsänomistajalle laki, sertifiointi ja metsänhoidon suositukset
menevät helposti sekaisin. Metsänomistajille tulisi myös viestiä toisesta
vaihtoehtoisesta järjestelmästä eli FSC-sertifioinnista. (Virpi Sahi)
PEFC Suomen roolina on olla järjestelmän fasilitoinnista vastaava taho
Suomessa. Yhdistys toimii PEFC-merkin omistajana ja sen keskeisimpänä
tehtävänä on PEFC:n tunnettavuuden lisääminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Sertifioinnin vaatimukset tulee jatkossakin osata
kertoa selkeästi ja yksinkertaisesti, mutta toisaalta välillä on tärkeä viestiä
myös yksityiskohdista. Nyky-yhteiskunta on muuttumassa ja metsien
tuntemus heikkenee. Puun käytön positiivisia vaikutuksia on syytä viestiä.
Sertifiointi ei yksistään kata kestävyyden kaikkia näkökulmia, mutta on siihen
kuitenkin hyvä väline. Suomi pärjää todella hyvin, kun vertaillaan, mikä on
suomalaisen puun kestävyys suhteessa monesta muusta maasta tulevaan
puutavaraan. (Auvo Kaivola, PEFC Suomi)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja PEFC
-
-
-
Asiat, joille ei löydy mittaria, on vaikea ottaa kriteeristöön mukaan.
(Auvo Kaivola)
Biologisen monimuotoisuuden suojelu on yksi keino sopeutua
ilmastonmuutokseen. (Antti Teivaala)
Ilmastonmuutoksen pitäisi näkyä PEFC-kriteereissä esimerkiksi
monimuotoisuuden osalta siten, että vaadittaisiin enemmän säästöpuita,
lahopuuta ja suojeltavia kohteita. (Virpi Sahi)
On paljon evidenssiä siitä, että vahvasti kasvava talousmetsä on hiilen
sidonnan kannalta parempi asia. (Esa Härmälä)
Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asioita. Metsien hiilivarasto tulisi säilyttää
suurena säästämällä järeää puustoja ja kantoja, joista hiili vapautuu
ilmakehään hyvin hitaasti. (Virpi Sahi)
Puun suosiminen materiaalina, esimerkiksi rakennuksissa, on tehokasta
ilmastopolitiikkaa. (Hannu Valtanen)
Kuinka lisätään PEFC:n tunnettavuutta?
-
-
Kaikkien toimijoiden apua tarvitaan, jotta kuluttajille ja brändin omistajille
saadaan tietoa sertifioinnin vaikuttavuudesta. Markkinoilla on liikkeellä paljon
sertifioimatonta tavaraa ja toivomuksena olisi pystyä kertomaan tekojen avulla
asiakkaille faktoja sertifioinnista. (Minna Kantsila)
PEFC on 20 vuotta vanha ja se toimii Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla,
missä on paljon ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet PEFC:n
3
-
-
kehittämiseen ja merkin puolesta puhumiseen. Suomalaiset voisivat toki
todeta, että meillä PEFC on toteutettu vielä paremmin. (Hannu Valtanen)
PEFC:lle ei ole pystytty hakemaan sellaista tunnettuutta kuin ehdottomasti
tarvittaisiin. Asia on PEFC:n oma haaste, johon pistää löytää vastauksia.
Yhteistyön kehittäminen eri tahojen kanssa on keino päästä eteenpäin.( Auvo
Kaivola)
PEFC järjestelmän peittävyys on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Kun
näin laajalla pinta-alalla tehdään jotain hyvää, riippumatta siitä kuka
päätöksen on tehnyt, merkittävyys syntyy laajasta pinta-alasta, jolla asiaa
Suomessa tehdään. (Sami Oksa, UPM)
Panelistien loppukommentit
-
-
-
Liittyen väitteisiin siitä, että metsänomistajat eivät tunne riittävästi PEFC
kriteeristöä, pitää huomioida, että osa metsänomistajista ei tunne edes omaa
metsäänsä. Aktiiviset metsänomistajat kyllä informoidaan PEFC:n
vaatimuksista. (Antti Koskimäki)
Suomalaisia verrataan eri puolelta tuleviin toimijoihin. Voimme olla ylpeitä
siitä, mitä meillä on tehty ja laaja sertifiointipinta-ala on iso askel. (Minna
Kantsila)
Kustannustehokas ryhmäsertifiointi on fiksu systeemi. Jatkossa tulee lisätä
PEFC:n tarinan viestintää helposti vastaanotettavilla keinoilla. (Antti Teivaala)
Toivottavasti sertifiointi leviää maailmalla ja kilpailuetu vastuuttomasta
toiminnasta katoaa. (Auvo Kaivola)
On mielenkiintoista, että jos laki ekologisen kestävyyden osalta heikkenee,
niin heikkenee myös sertifiointi. Onko Suomen valtio jollain tapaa tukemassa
PEFC järjestelmän toimintaa? (Virpi Sahi)
Seminaariyleisön tekstiviestein välittämät sekä pefc.fi -sivuston
kautta tulleet kommentit ja kysymykset
- Hyvä raportti, hyvät tulokset. Kai PEFC- Suomi tiedottaa tästä isosti?
- Näkökulmaan kestävyyden sisältö ei ole muuttumaton: miten ilmastonmuutokseen
sopeutuminen näkyy pefcissä?
- Konsultti puhuu selkeästi ja loogisesti. Poimii oleellisia asioita esille.
- Pohjois -Savossa säästöpuiden lkm laskenut. Miten on kuutioiden osalta?
- Onko kemera vaikuttanut juurikäävän torjuntamäärään vai vain PEFC? Case pohjois-savo.
- Pefcn kansainvälisen markkinoinnin kannalta olisi tärkeää että kaikki ne maat, joissa on
toimiva PEFC-järjestelmä, saisivat Gaian luoman analysointivälineen käyttöönsä, jotta
voisivat omalta osaltaan kertoa sertifioinnin vaikutuksista yhteiskunnassa. Se palvelisi
Suomea välittömästi. Eli raportti englanniksi Metsäsäätiön rahoituksella.
- PEFC on onnistunut myös muuttamaan ihmisten asenteita sekä metsänomistajien että
ammattilaisten. Tärkeä, ja usein vaikeammin saavutettava tulos, kuin esimerkiksi
Suojakaistan leveys tai säästö puiden määrä.
4
- S.24 sanotaan että kovakuoriaisten uhanalaisuus on vähenemässä. Tiedon lähteeksi
ilmoitetaan Syke/YM. Lähdeluettelossa ei ko. lähdettä löydy. Mistähän julkaisusta on kyse?
- Ilman PEFCtä olisi ollut suuri riski että FSC olisi saanut hallitsevan aseman, jopa
monopolin sertifioinnin kentässä. Taloudelliset rasitteet olisivat mitä ilmeisimmin olleet
merkittävät niin metsäsektorille kuin yhteiskunnalle.
- Edelliseen kommenttiini vielä lisäys: PEFC-perhe kaikissa maissa voisi käydä keskustelua
yhteiskunnissaan muiden toimialojen kanssa siitä, miten tuotteiden yhteiskuntavastuu tulee
toteuttaa. Esimerkkeinä juuri elintarviketeollisuus, tekstiiliteollisuus jne. Toisin sanoen
olisimme esimerkki parhaasta mahdollisesta toiminnasta. Yhteistyötä eri kansallisten PEFCkonttoreiden kanssa tarvitaan.
- Kantsila sen selkeästi sanoi. Ei olisi myytävää, ellei olisi sertifioitua metsätaloutta ja raakaainetta. Tässä jo sinällään lisäarvoa sertifioinnista, vaikka se ei puun tai työn hinnassa
sinällään lisänä näy.
- Kantsilan kommentti tuote markkinoiden vaatimuksista hyvä ja terveellinen meille metsään
uppoutuneille. Sertifiointia tarvitaan nimenomaan markkinoilla!
- PEFC-sertifioinnin kv-markkinoinnissa suomalaiset firmat eivät ole yksin. Kaikki PEFCmaat on samassa asemassa, osa kotimarkkinoilla, osa vientimarkkinoilla. Yhteistyötä
PEFC:n sisällä tarvitaan, jotta meidän vientimarkkinoilla on PEFC:n puolesta puhujia.
- Kun FSC- ja PEFC-pinta-aloja verrataan, niin hyvä muistaa, että iso osa pinta-aloista on
kahteen kertaan sertifioituja.
- Eihän FSC:ään ole ympäristöjärjestöjen mielestä kestävää. Tästä on monia esimerkkejä
maailmalta, lähimmät ovat Ruotsista.
- PEFC kannattaisi vaikuttaa suuriin puun käyttäjiin -> Ikea käyttää 1% maailman
hyödynnetyistä metsävaroista, mutta on sitoutunut FSC:n. Lobbausta PEFC:n puolesta
tarvitaan myös sinne.
- Olisi mukava, jos Sahilla olisi myös tilastotietojen lähteet.
- Onko sosiaalinen kestävyys Sahin mielestä huono asia. Entä onko luonnonsuojeluliikkeen
nuorisotyö vain "naurettavaa".
- Eikö luonnonsuojeluliittoa huolittu kriteerityöryhmään, vai miksi se kommentoi nyt kriteerien
sisältöäkin? Luulin, että se oli kaikille avoin?
- Vertailu on tehty lain edellyttämien asioiden ja PEFC:n välillä. Kun ei Suomessa ole laajasti
käytössä muuta järjestelmää, niin miten sellaiseen voisi selvityksessä verrata? Paitsi teorian
tasolla.
- Juurihan standardityöryhmä sai kriteerit päivitettyä! Onko sisältökeskustelu edelleen
käynnissä?
- Ei sertifioinnin käyttöönotto yksityismetsien miljoonilla hehtaareilla ole mikään
läpihuutojuttu!
- Yksi todella hieno asia pefc:n sosiaalisissa kriteereissä on myös lasten ja nuorten
5
huomioiminen. Vastuu tulevaisuuden kuluttajista, puun käyttäjistä, luonnon suojelijoista jne.
on kaikilla on kaikilla metsä- ja luontoalan toimijoilla. Lasten ja nuorten kriteeriä on ollut
tekemässä laaja joukko toimijoita (mm. Partio). Surullista että kilpaileva sertifiointi järjestelmä
fsc ei näe tätä työtä tärkeänä.
- Olisi ollut arvokasta vertailla ja arvioida PEFC-sertifiointia esim. paljon käytettyyn FSCsertifiointiin, jota laajasti käytetään kuluttajatuotteiden markkinoinnissa.
- Ihmettelen PEFC:n kriteeriä 14, joka kieltää muuntogeenisen metsänviljelyaineiston käytön.
Vaikka se perustuukin lakiin, niin on vaikea ymmärtää, miten tietyn jalostusmenetelmän
käytön estäminen liittyy mitenkään kestävään metsätalouteen? Eikö metsäpuita kuitenkin
jalosteta muilla menetelmillä?
6