Kirjoitus Puumies-lehdessä - Sahatavaran Lujuuslajitteluyhdistys

NR-päivä Lahden Messilässä:
Suomi on naulalevyrakenteiden mallimaa
Seminaariaiheet
sivusivat
naulalevyrakenteisiin
liittyviä ajankohtaisia
kysymyksiä.
S
ahatavaran Lujuuslajitteluyhdistyksen SLLY:n joka
toinen vuosi pidettävään
NR-päivään 16.1. osallistui 85
osanottajaa. Mukana oli tuotteiden, naulalevyjen ja tuotantovälineiden valmistajia. Eniten paikalla oli suunnittelijoita. SLLY:n
puheenjohtaja Tero Vesasen toivotettua osallistujat tervetulleeksi
siirryttiin yhdistyksen toiminnanjohtaja Osmo Makkosen esitykseen lujuuslajittelukursseista ja
niiden kehittämisestä.
Suomessa kurssien pituus on
yksi työviikko. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen edellytyksistä lujuuslajitella pohjoismaisissa olosuhteissa
kasvanutta kuusta tai mäntyä visuaalisesti. Pätevyys on voimassa
viisi vuotta, jonka jälkeen lajittelutaito on päivitettävä käytännön
lajittelukokeella. Nykyisin lajitellaan pääosin Insta 142 -standardin mukaisesti rakennesahatavaraa C-luokkiin ja liimapuulamelleja LT-luokkiin.
Osmo Makkonen kävi läpi
kurssiviikon ohjelman ja opetuksen sisällön kehittämisen kurssipalautteiden pohjalta. Kurssilaiset arvioivat opetuksen sisältöä,
pituutta, olosuhteita sekä näkemystään opettajien toiminnasta
ja osaamisesta. SLLY:n hallitus
hyväksyy kouluttajina ja näyttöjen vastaanottajina toimivat henkilöt. Hyväksytyille kouluttajille
pidetään vuosittain koulutuspäiviä tulkintojen yhtenäistämiseksi.
Palautteiden perusteella tässä on
päästy hyvälle tasolle.
Laskentamenetelmissä
statiikalla iso rooli
Ari Kevarinmäki VTT Expert
Service Oy:stä kertoi naulalevyrakenteiden suunnitteluohjeen
8
Puumies 1 • 2014
▲ NR-päivä järjestettiin Messilän kartanossa tammikuun puolivälissä.
statuksesta CE-merkityissä tuotteissa. Ensimmäiset kirjatut ohjeet on tehty PLY:n (Puurakenteiden Laadunvalvontayhdistys
ry) projekteina v. 1983. Eurocoden mukaisia suunnitteluohjeita
tehtiin RTL ry:n toimeksiannosta
1995. Myöhemmin niitä on päivitetty vielä Inspecta Sertifiointi
Oy:n toimeksiannosta.
Suunnittelijoiden toivomuksesta laadittiin rinnalle kuitenkin
rakentamismääräyskokoelman
ohjeen B10:n mukaiset ohjeet,
joita ei enää päivitetty viimeisimpien suunnitteluohjeiden päivityksen yhteydessä v. 2010. Tuolloin siirryttiin käyttämään yksinomaan Eurocode 5:n mukaista
laskentaa. Menettely sai aikanaan
jonkin verran arvostelua, mutta
taaksepäin katsoen ratkaisu oli aivan oikea. Ohjeiden laatimisesta
vastasi Inspecta Sertifiointi Oy,
joka sai avustusta myös ympäristöministeriöltä.
Ohjeissa mainituista asioista
on monia vielä käytössä, vaikka
standardi ei niitä edellytäkään.
Näitä ovat mm. sauvojen minimikoot, nurjahdustuettavan sauvan minimidimensio, nurjahdustuettavan sauvan merkitseminen
rakenteeseen ja monta muutakin
hyvää rakennustapaa. Kaikkia ei
haluttu vesittää standardin mukaiseen valmistukseen siirryttäessä.
Suomessa käytössä olevat menettelyt ovat varsin edistyksellisiä
muihin maihin verrattuna. Meillä
on käytössä laskentamenetelmät,
joissa huomioidaan rakenteiden
statiikka tarkemmin kuin muualla ja käytössä on menettelyjä,
joista ollaan kiinnostuneita. Esimerkkinä voi mainita tukialueen
vahvistamisen naulalevyllä sekä
lovetun räystään mitoitus ja vahvistaminen. Näitä halutaan ottaa
käyttöön myös muissa maissa.
Saavutetusta etumatkasta saadaan
suurimmalta osalta kiittää Ari Kevarinmäen ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä asian hyväksi.
Nyt kun Eurocode 5:n päivitys on tulossa, pitäisi sen sisältöön pyrkiä vaikuttamaan toimialan kannanotoilla. Tässä asiassa
aktivoituminen olisi erittäin suotavaa, ellei aivan välttämätöntä.
Emmehän halua toimia sellaisten
maiden edustajien päätösten perusteella, jotka ovat kehityksessä
meitä jäljessä?
Uusia rakentamismääräyksiä tulossa
Matti J. Virtanen ympäristöministeriöstä kertoi esityksessään
naulalevyrakenteita
koskevan
standardin EN 14250 vaiheista.
Ensimmäinen versio siitä julkaistiin vuonna 2004. Suomalaiset viranomaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet sitä ja vaativat sen poisvetämistä. Työryhmä Suomessa
teki ehdotuksen muutetusta standardista, joka hyväksyttiin ja esitettiin vuoden 2010 versiona.
Rakentamismääräykset uusitaan v.2017 mennessä. Muutoksia
tehdään ja on jo osin tehty maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tällaisia
ovat mm. pykälien 117a-i uudistus
(958/2012). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos HE 147/2013
ja siihen liittyvät neljä asetusta tulevat voimaan 1.9.2014. Muutos
koskee pätevyyksiä ja valvontaa.
Muutos korvaa rakentamismääräykset A1 ja A2.
Teksti: Jarmo Metsäranta
Kuva: Arto Vallin
Rakennustuoteasetus tuli voimaan tuotteiden osalta 1.7.2013.
Standardeja ei ole vielä kirjoitettu
asetukseen soveltaen. Asetuksen
noudattamista kuitenkin edellytetään, vaikka standardeja ei ole
vielä uusittu vastaamaan sen vaatimuksia.
Tässä vaiheessa ainoat muutokset ovat vaatimustenmukaisuusvakuutuksen korvaaminen
suoritustasoilmoituksella ja ilmoitetun laitoksen sertifikaattiin
vaihdetut kirjaimet CPR CPD:n
tilalle sekä joitakin muutoksia itse
CE-merkinnässä. Näistä ovat arviointilaitokset informoineet valmistajia ja tulevat jatkossakin tiedottamaan muutoksista sitä mukaa, kun ne byrokratian rattaissa
pyörähtävät.
Suunnittelun valvontaa
tarvitaan
Reijo Ravila Inspecta Sertifiointi
Oy:stä esitteli suunnitteluohjelmien ja suunnittelijoiden sertifiointimenettelyt. 1990-luvulla
PLY:n NR-toimikunta vaati valvontaa käytössä oleville naulalevyrakenteiden suunnitteluohjelmille. Pontimena oli erään suunnittelijan käyttämä ohjelma, joka
mahdollisti sortumaan johtavan
rakenteen suunnittelun. Kyseisessä tapauksessa suunnittelijan
itse olisi pitänyt havaita virhe.
Tässä pitää paikkansa sanonta,
että ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Tapahtuma käynnisti
suunnitteluun liittyvät hyväksyntämenettelyt, joita kaikki Suomen
ilmoitetut laitokset edellyttävät.
Standardi ei aseta suoria koulutusvaatimuksia suunnittelijoille.
Siinä sanotaan, että pitää osata
suunnitella ja ylläpitää pätevyyksiä. Kätevimmin sen voi osoittaa
sertifikaateilla, joiden vaatimukset on kirjattu.
Suunnittelussa käytetään käytännössä yksinomaan menettelyä
3b. Siinä suunnitelmat toimitetaan asiakkaalle tuotteen mukana.
Suunnittelun luotettavuuden arvioiminen kuuluu ilmoitetun laitoksen tehtäviin arviointien yhteydessä. Käytännössä tämä ei onnistuisi. Arvioija tarkistaa, että
suunnitelmat on tehty hyväksytyllä ohjelmalla ja ne ovat hyväksytyn suunnittelijan allekirjoittamia.
Suunnittelijan sertifiointi tapahtuu suorittamalla hyväksytysti
kirjallinen teoriakoe ja annetun
rakenteen suunnittelu. Tehtävät
antaa ja arvioi Ari Kevarinmäki,
jonka lausunnon perusteella
Inspecta Sertifiointi Oy myöntää sertifikaatin. Sertifikaatin voimassa pitäminen edellyttää määräaikaista raportointia suunnittelijan tekemistä suunnitteluista.
Suunnittelun pitää olla säännöllistä eikä siinä saa olla liian pitkiä
taukoja.
Suunnitteluohjelmien hyväksynnässä tarkistetaan ohjelman
kuvaus ja esimerkkirakenteiden
suunnitelmat. Tulosteiden pitää
olla naulalevyrakenteista annettujen ohjeiden mukaisia.
Suoritustasoilmoitus
vaaditaan
Markkinavalvonnan näkökulman
naulalevyrakenteiden CE-merkintään toi Auli Lastunen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta
Tukesista. Tukes toimii merkintöjen ja niiden oikeellisuuden valvojana Suomessa. Valvontaan kuuluu myös, että tuote on tehty kirjattujen ohjeiden mukaisesti eikä
aiheuta turvallisuusriskiä. Pääasialliset selvitettävät asiat tulevat ilmoitusten perusteella. Lieneekö
kilpailija paras valvoja, sillä tähänastisista ilmoituksista yksikään ei
ole koskenut naulalevyrakenteita.
Tukesin edustajille on annettava kaikki heidän pyytämänsä
materiaali ja toimittava yhteistyössä pyrkimyksenä poistaa valmistajan markkinoille saattamien
tuotteiden aiheuttamat riskit.
Rakennustuoteasetus edellyttää valmistajalta suoritustasoilmoituksen antamista ennen kuin
tuotetta aletaan toimittaa. Ilmoitusten sisällön kirjo on ollut varsin laaja. Voi sanoa, että miltei
kaikilla, itseään asiantuntijana
pitävilläkin, henkilöillä on oma
näkemyksensä siinä esitettävistä
asioista. Se on vähän kuin Eskon
puumerkki Nummisuutareissa.
Malleja
suoritustasoilmoituksista löytyy osoitteesta http://
henhd.multiedition.fi/www/fi/.
Suoritustasoilmoituksen laatiminen on tuotteen valmistajan
tehtävä, mutta siihen kannattaa
pyytää kommentteja ilmoitetun
laitoksen edustajalta. Asia selkeytynee, kun asetuksen mukaisesti
laadittu standardi saadaan käyttöön.
Huomiota lisää
kotisivujen tietoihin
Rakennusvalvonnan kannan naulalevyrakenteiden valmistukseen
toi Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston tarkastusinsinööri Aimo Nousiainen. Sanomattakin on selvää, että tulkinnat
eri puolilla maata eivät ole yhtenevät. Siirryttäessä CE-merkittyihin tuotteisiin löytyy muutosvaiheessa monia toimintatapoja.
Pääkaupunkiseutu toimii usein
esimerkkinä muille ja sieltä otetaan mallia maakuntaan Kehä
3:n ulkopuolelle. Nousiainen puhui myös suoritustasoilmoituksista mutta tässä voi todeta, että
pääkaupunkiseudulla on vaadittu
suoritustasoilmoituksen lisäksi
vielä erillistä vakuutusta kohdekohtaisesti.
Erittäin mielenkiintoisia olivat hänen esittämänsä havainnot
työmailta ja otoksista valmistajien
kotisivuilta. Eräässä työmaalta
otetussa kuvassa naulalevyristikko
oli täynnä lujuuslajitteluleimoja.
Oleellisin
rakennustarkastajan
kaipaama rakenteen valmistajan
leima hukkui muihin merkintöihin. Se kyllä löytyi, mutta paljon vaatimattomammalla fontilla
kuin muut leimat.
Standardi ei vaadi nurjahdustukien paikan merkitsemistä rakenteisiin, mutta valmistajien
kanssa on sovittu, että siitä ei luovuttaisi, sillä siitä on ollut selkeää
hyötyä työmailla. Merkintöjä kuitenkin vielä puuttui eikä yhtenäisyyttä eri valmistajien välillä ole.
Ristikoihin liittyvät dokumentit, rakennepiirustukset ja asennus- sekä tuentaohjeet eivät aina
löydä tietään osoitteeseen, missä
niitä tarvittaisiin. Valmistajilla pitäisi olla kristallipallo, josta voisi
lukea, kenelle osoitettuna dokumentit päätyvät oikeaan kohteeseen. Selkeintä olisi siirtää vastuu
tilaajalle edellyttämällä jo tilausvaiheessa tietoa siitä, kenelle dokumentit pitää osoittaa.
NR-valmistajien
kotisivut
saivat kylmiä arvosteluja. Aimo
Nousiainen oli käynyt läpi kahdenkymmenen NR-valmistajan
kotisivut. Tulos oli ollut masentava. Hänen tekemiään havaintoja
olivat mm:
- 65 prosentilla ei löytynyt asennus- ja tuentaohjeita eikä työmaalle tarkoitettua tarkistuslomaketta
- 65 prosentilla ei ollut sivuilla
laadunvalvontaan liittyvää dokumentaatiota
- 
vanhentuneita tietoja: viittauksia PLY:n ohjeeseen vuodelta
1993 tai vanhaan RT-korttiin,
laadunvalvonnan merkkejä oli
useita ”NR-merkki”, ”FI”, ”SFS”
- saman valmistajan sivuilla viittauksia kahden eri ilmoitetun laitoksen valvontaan tai jopa olemattomaan valvojaan, kun nimi
muuttunut.
Nousiainen päätti esityksensä
hartaaseen toiveeseen, että valmistajat päivittäisivät kotisivujaan.
Ne ovat yleisin paikka, mistä tietoja etsitään.
NR-rakenteiden
käyttökohteita
Harri Moilanen Finnmap Consulting Oy:stä esitteli monimuotoisia rakennuskohteita, joissa
on käytetty tai tullaan käyttämään naulalevyrakenteita. Referenssikohteena oli mm. Kouvolaan valmistunut Mansikka-ahon
koulu, jossa on 808 ristikkoa, ja
niistä 668 kappaletta keskenään
erilaisia.
Tulevana kohteena esille tuli
Pudasjärven koulukampus, jonne
tulee 1 215 ristikkoa, niistä 453
erilaista. Lisäksi esillä olivat päiväkoti, puukerrostalo ja Kalasataman korttelitalo, joissa oli sama
suuntaus ristikoilla aikaansaatavan katon monimuotoisuudessa.
Tällaiset kohteet ovat kuin lottovoitto suunnittelijoille ja työllistävät ne tavallista rivitalon pätkää
enemmän valmistajiakin. Vielä
kun näihin, ja pienempiinkin
kohteisiin, saataisiin kaikki jäykistävät ristikot ja pukit naulalevyrakenteisina. Harri Moilasen
esityksen aikana tuli mieleen jälleen kerran, miten saataisiin siltojen rakentajat löytämään naulalevyrakenteen edut paikalla rakentamisen tilalle? NR-lobbarit vain
liikkeelle rakennuttajien pakeille.
Standardityö on hidasta
Tomi Toratti Rakennusteollisuus
RT ry:stä seuraa läheltä puutuotteiden standardoimista. Hän esitteli puutuotteita, joilla on tai joille
on tulossa harmonisoitu standardi
sekä sen, mitkä työryhmät kutakin standardia käsittelevät.
Viime aikoina on noussut esille
kertopuun ja liimapuun käyttö
naulalevyrakenteissa.
Standardin EN 14250 mukaan se ei ole
mahdollista. Näissä rakenteissa ei
voi käyttää CE-merkintää. Niitä
voidaan kuitenkin tehdä vanhan
kansallisen tuotevarmennuksen
menettelyjen mukaisesti.
Uusi revisio standardista on
tulossa vuonna 2015. Sen kirjoittamiseen olisi hyvä saada kentän
mielipiteet mukaan. Kerto- ja liimapuuta siihen ei saada Toratin
näkemyksen mukaan kovinkaan
nopeasti. Hän esitteli aikajanan
standardien valmistelusta käyttöönottamiseen. Standardoimistyö ei ole kiireisen miehen hommaa. Siihen tarvitaan pitkää pinnaa.
Tarvitaanko oma
kattojärjestö?
Ossi Kotanen Kotasen Puutyö
Oy:stä otti esille NR-alan kattojärjestön perustamisen, joka on
ollut esillä miltei kaikilla NR-päivillä sen jälkeen, kun PLY:n toiminta 1990-luvulla muuttui tarkastuslaitokseksi ja alan edunvalvonta jouduttiin karsimaan pois
toiminnan formaattiin sopimattomana.
Norjassa tällainen yhdistys on
Norske Takstolprodusenters Forening NTF (www.takstol.com),
jossa on mukana 95 prosenttia
tuottajista ja Ruotsissa vastaavasti
Svenska takstolsföreningen STAK
(www.stak.org), jossa on mukana
80 prosenttia tuottajista. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena
olisi toimia, edunvalvojana, tiedottajana, kouluttajana, lausuntojen ja kommenttien antajana
sekä toimia kaikin yhteisesti sovittujen asioiden toteuttajana, jotka
edistävät alan kilpailukykyä ja menestymistä rakennustuotemarkkinoilla.
Kysymykseen, kuinka moni
paikallaolija olisi valmis toiminnan käynnistämiseen, tuli jo
monta myönteistä vastausta. Ossi
Kotanen ehdotti, että sopiva henkilö toiminnan toteuttamistavan
selvittämiseen olisi Tero Vesanen,
jolla on kokemusta Liimapuuyhdistyksen, Sahatavaran Lujuuslajitteluyhdistyksen ja Puuhalliklusterin hallitusten puheenjohtajana
sekä useita eri luottamustoimia
mm. RT/RTT:ssä, Metsäteollisuus ry:ssä, FWR:ssä, Inspectassa
ja Finotrolissa. Esitys hyväksyttiin
ja Vesanen aloittaa selvityksen kevään kuluessa.
Toivotaan, että valmistajat,
jotka eivät olleet mukana NRpäivillä, osallistuisivat runsaslukuisesti kattojärjestön perustamiseen. ■
Kirjoittaja on Haapavedellä toimivan Jarme Oy:n toimitusjohtaja,
jolla on pitkä kokemus puutuotteiden arviointi- ja tarkastustyöstä.
NR-päivän esitykset ovat luettavissa kokonaisuudessaan Sahatavaran Lujuuslajitteluyhdistyksen kotisivuilta www.slly.fi.
Puumies 1 • 2014
9