Kuntotutkimus

Transcription

Kuntotutkimus
Kuntotutkimus
Ala- ja yläpohjarakenteet
Pylkönmäen koulu
Rahikaisentie 5a
43440 PYLKÖNMÄKI
Hanke nro: 8705 / 22.1.2015
Inspecta
Sörnäistenkatu 2
00580 Helsinki
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
22.1.2015
1 (10)
Sisällysluettelo:
1
Yleistä .............................................................................................................................................. 2
1.1
Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2
1.2
Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2
1.3
Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2
2
Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2
2.1
Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2
2.2
Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3
3
Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana........................................................................... 3
3.2
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3
3.3
Alipaineistuksessa tehdyt havainnot ....................................................................................... 4
3.4
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot ................................................................. 5
3.4.1 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka............................................................................ 5
3.4.2 Puutyöluokan alapohja, RA2 .............................................................................................. 6
3.4.3 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, liikuntasalin laajennusosa, RA3 ............................................. 6
3.4.4 Yläpohja .............................................................................................................................. 7
3.5
Mikrobianalyysitulokset ........................................................................................................... 8
3.6
Asbesti- ja PAH -analyysitulokset ........................................................................................... 8
4
Yhteenveto ja johtopäätökset .......................................................................................................... 8
5
Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................... 9
6
Lisätutkimustarve ........................................................................................................................... 10
LIITTEET
Liite 1, Pohjapiirrokset, 2 sivua
Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4546/2014
Liite 3, asbestianalyysitulos, ASB8766/2014
Liite 3, PAH-analyysitulos, PAH1235/2014
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
1
YLEISTÄ
1.1
Yleistiedot kohteesta
1.2
22.1.2015
2 (10)
Kohde
Pylkönmäen koulu, Rahikaisentie 5a, 43440 Pylkönmäki
Tilaaja / yhteyshenkilö
Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen
Tarkastusajankohta:
3.12.2014
Tutkimuksen tekijät:
Inspecta Oy
Henri Käyrä
Asko Karvonen
Myyntimiehenkuja 4
90420 OULU
puh. 040 1979 555
puh. 040 7690 340
[email protected] [email protected]
Lähtötiedot
Tutkimuksen kohteena on Pylkönmäen koulu. Kohteessa on kaksi kerrosta ja keittiön kohdalla
osittainen kellarikerros. Kohde toimii peruskouluna ja lisäksi samoissa tiloissa on esikoulun tiloja. Kohteen vanhempi osa on valmistunut arviolta 1960-luvulla ja liikuntasalin laajennusosa on
valmistunut vuonna 1995. Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä.
Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyllä 2014, jossa havaittiin lisätutkimustarvetta yläpohjissa,
puutyöluokan alapohjissa sekä alapohjarakenteiden liittymäkohtien osalta.
Kuntoarvion mukaan seuraavan 10-vuotisjakson aikana kohteeseen kohdistuu vesikaton uusimisen ja muutamien yksittäisten tilojen korjauksia lukuun ottamatta lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta. Seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 20 – 30 vuoden kuluttua.
1.3
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkuperäisen rakennusosan yläpohjarakenteiden sekä
teknisentyönluokan alapohjarakenteiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään alapohjarakenteiden ja ulkoseinien liittymäkohtien tiiveyttä korjaussuunnittelua varten.
2
TUTKIMUKSET
2.1
Suoritetut tutkimukset
Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 3.12.2014. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus, pintakosteuskartoitus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Tiiveystarkastelua varten muutamiin tiloihin tehtiin alipaine erillisen alipainelaitteiston avulla.
Alapohjarakenteisiin oli tehty kolme rakenneavausta tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin
rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
2.2
22.1.2015
3 (10)
Tutkimusmenetelmät ja laitteet
Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla
alapohjarakennetta.
Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:
• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52
• Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18
• Lämpökamera: Fluke TiR-32
• Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42
• Paine-eromittari: TSI VelociCalc
• Blowerdoor - alipainelaitteisto.
Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008
menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.
3
TUTKIMUSTULOKSET
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana
3.12.2014 olosuhteet:
•
•
•
•
•
3.2
sisälämpötila:
+ 21 ºC
ulkolämpötila:
-3 ºC (noin klo 13.00)
ulkoilman suhteellinen kosteus: 93 %
tuuli:
Koillistuulta, 15 km/h
säätila:
Puolipilvinen
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot
•
Tarkastushetkellä kellaritiloissa ja sen edustalla porrashuoneessa oli sisäilmassa aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua.
•
1. kerroksen keittiö- ja siivoushenkilökunnan tilassa sekä sähköpääkeskuksessa oli havaittavissa selvää kreosootin hajua. Muiden tilojen osalta sisäilmassa poikkeavia hajuja
ei havaittu.
•
Normaalitilanteessa kohteessa oli keskimäärin noin 2 -5 Pascalin alipaine suhteessa ulkoilmaan.
•
Ulkoseinien ja lattioiden liitoskohdissa, pilareiden ja lattioiden liitoskohdissa sekä paikoin väliseinäliittymissä oli havaittavissa rakoja alapohjatilaan. Etenkin pilari- ja ulkoseinäliittymien sekä alapohjaan vievien putkiläpivientien kautta oli paikoin aistittavissa
maakellarimaista hajua. Lisäksi putkiläpivientien kohdalla oli paikoin havaittavissa kreosootin hajua, mikä johtuu todennäköisesti putkien ympärillä käytetystä, kreosootilla kyllästetystä paperista. Liittymärakenteita on käsitelty tarkemmin raportin kohdassa ”3.5
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot”.
•
Pintakosteuskartoituksessa oli havaittavissa paikoin pohjakerroksen käytävien lattioissa
koholla olevia vertailuarvoja. Havainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. Mittarin asteikolla lukemat maton päältä olivat paikoin selkeästi kohonneita ja maton alta mitattuna (2 mittauspistettä) lattia olisi märkä. Lattiamatot on uusittu muutama vuosi sitten, joten asia vaatii lisätutkimuksia.
•
Toisessa kerroksessa esikoulun tilojen eteisessä katto on vuotanut ja kyseisellä kohdalla katossa ja väliseinässä on kosteusvauriojälkiä. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna
2
katto, vuotokohdan viereinen seinä ja lattia noin 1m alueella vuotokohdalla ovat selkeästi märkiä. Yläpohjien sisäkattoverhouksissa on paikoin havaittavissa vanhoja, korjaamattomia vuotojälkiä ja paikoin vuotokohtia on ylimaalattu. Katossa oleva haltex-levy on
koolattu irti betonirakenteisesta yläpohjasta, joten pintakosteusmittarilla vuotoalueita ei
voi kartoittaa poistamatta verhouslevyjä.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
•
Poikien wc-tilassa oli aikaisemmin kuntoarvion yhteydessä aistittavissa erittäin voimakasta, tavanomaisesta poikkeavaa hajua. Hajun lähdettä ei tuolloin saatu selvitettyä.
Tarkastushetkellä tilassa oli aistittavissa yhä hajua, mutta huomattavasti lievempänä.
Hajun lähdettä ei aistinvaraisin menetelmin saatu selvitettyä. Haju muistutti viemärin hajua, joten ensisijaisesti on syytä tarkastaa lattiakaivojen, wc-istuimien ja altaiden hajulukkojen tiiveys.
Kuva 1. Liikuntasalin käytävä (laajennusosa). Alapohjan ja
ulkoseinän liittymässä on rako.
3.3
22.1.2015
4 (10)
Kuva 2. Pilariliittymä luokassa. Lattian ja pilarin liitoskohdassa on rako alapohjaan.
Alipaineistuksessa tehdyt havainnot
Tiiveystarkastelua varten kohteessa tehtiin muutamaan tilaan noin 30 Pascalin alipaine blowerdoor -alipainelaitteistolla ja rakenteiden tiiveyttä tarkasteltiin aistinvaraisesti, merkkisavulla sekä
lämpökameraa apuna käyttäen. Alipaineistetut tilat on esitetty alla olevassa pohjakuvassa.
Kuva 3. Alipaineistetut tilat korostettu.
Havainnot:
•
Alipaineistuksen aikana oli havaittavissa selkeitä ilmavirtauksia ulkoseinä- ja pilariliittymistä. Ilmavirtauksien mukana tuli myös mikrobiperäistä hajua sekä kreosootin hajua
sisäilmaan. Noin viiden minuutin alipaineistuksen jälkeen sisäilmassa oli selkeä hajupoikkeama havaittavissa.
•
Lämpökameralla tarkasteltuna yläpohjan ja seinien liittymät ovat tiiviit. Paikoin ikkunaliittymissä on halkeamia, joista ilmavuotoa.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
Kuva 4. Ulkoseinäliittymistä sekä paikoin väliseinäliittymissä
oli merkkisavulla havaittavissa ilmavuotoja sisälle alipaineistuksen aikana.
3.4
22.1.2015
5 (10)
Kuva 5. LK1. Ilmavuotoa ikkunaliittymästä.
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot
Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
3.4.1 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka
Kuva 6. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA1 kohdalta.
Havainnot:
•
•
•
•
•
Alapohjarakenteessa ei ole kapilaarisen vedennousun katkaisevaa kerrosta. Eristeenä
vaikutti avauksen perusteella olevan toja-levy. Tilojen lattioissa on tiiviitä, vesihöyryä läpäisemättömiä pinnoitteita, joten mikäli alapohjasta kohdistuu kosteusrasitusta, voidaan
rakennetta pitää riskialttiina.
Pilarien ja ulkoseinien vierustoilla on riskinä kosteuden kapilaarinen nousu rakennetta
pitkin.
Ulkoseinien ja alapohjien sekä pilarien ja alapohjien liittymäkohdissa on paikoin rako,
josta on ilmayhteys alapohjan eristetilaan/hiekkatilaan.
RA1 kohdalla kevytsorassa/hiekassa oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju. Kevytsorasta otetussa materiaalinäytteessä (M1) oli vahva viite mikrobivauriosta. Hiekka
avauskohdalla oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna pilarin alaosa oli kuiva.
RA1 kohdalla oli vanhat patteriputket ja niiden ympärillä oli kevytsoraa.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
•
22.1.2015
6 (10)
Patteriputken ympärillä olevasta paperista oli aistittavissa selkeä kreosootin haju. Materiaalista otettiin Pah-näyte ja analyysin perusteella materiaali sisältää Pah-yhdisteitä
vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon ylittävästi.
3.4.2 Puutyöluokan alapohja, RA2
Kuva 7. Havainnepiirros puutyöluokan alapohja/ulkoseinäliittymästä ja kuva RA2 kohdalta.
Havainnot:
•
•
•
Rakenne muodostuu maanvaraisen betonilaatan päälle koolatusta puulattiasta. Betonilaatan yläpinnassa on bitumisively ja sen päällä on puurakenteen koolauskiilat. Ulkoseinän vierustalla on noin 5 cm rako, jossa on leca-soraa. Bitumisively on leca-soran päällä, joka ei kaikilta osin ollut yhtenäinen.
Avauskohdalla täyttöhiekka oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna lattian betonipinnat sekä seinän alaosat olivat kuivia.
Avauskohdalta oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju ja lattian koolauspuissa oli
havaittavissa pieniä kosteusjälkiä. Puulattian koolauspuusta otetussa materiaalinäytteessä (M2) oli vahva viite vauriosta ja leca-sorasta otetun näytteen (M3) tulos oli viite
vauriosta.
3.4.3 Ulkoseinä/alapohjaliittymät, liikuntasalin laajennusosa, RA3
Kuva 8. Havainnepiirros pilariliittymästä laajennusosalla sekä kuva avauksesta RA3.
Havainnot:
•
•
•
•
Pilarien ja ulkoseinien vierustoilla on riskinä kosteuden kapilaarinen nousu rakennetta
pitkin.
Ulkoseinän ja alapohjan sekä pilarin ja alapohjan liittymäkohdissa on paikoin rako, josta
on ilmayhteys alapohjan eristetilaan/hiekkatilaan.
RA3 kohdalla alapohjan täyttöhiekasta oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju.
Hiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa.
RA3 vierellä olevien patteriputkien juuresta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua sekä
kreosootin hajua.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
22.1.2015
7 (10)
3.4.4 Yläpohja
Kohteen vanhan osan yläpohjarakenne muodostuu betonirakenteisesta ylälaattapalkistosta,
jonka päällä on 100 mm toja-levyeriste ja noin 40 mm vahvuinen betonivalu (palopermanto).
Havainnot:
•
•
•
Kohteessa vesikatto vuotaa ja yläpohjarakenteissa on havaittavissa useassa kohtaa
vuotojälkiä. Vuotojälkiä on ylälaattapalkiston pinnassa sekä myös paikoin sisätiloissa.
Verhouslevyjen alla on betoniin upotettuna puulankkuja (ks. kuva). Puulankuissa saattaa vuotojen vuoksi olla mikrobivaurioita ja niiden kohdilla voi olla myös ilmayhteyksiä
eristetilaan.
Eristetilasta otettiin kaksi materiaalinäytettä toja-levystä (M4 ja M5). Molemmissa näytteissä oli vahva viite mikrobivauriosta.
Kuva 9. Yläpohjassa on puutavaraa betonivalun sisällä.
Vuotojen seurauksena puuosissa saattaa paikoin olla vaurioita ja niiden kohdilla myös ilmayhteyksiä eristetilaan.
Kuva 10. Vanha vuotojälki yläpohjassa.
Kuva 11. Toja-levyeriste ja pintavalu.
Kuva 12. Vesikattorakenteissa runsaasti kuvan kaltaisia
vuotojälkiä.
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
3.5
22.1.2015
8 (10)
Mikrobianalyysitulokset
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M1
RA1
toja-levy/
leca-sora
Alapohja. Eriste seinän vierellä/lattian rajassa.
3-4 luokkatila
Vahva viite
vauriosta
M2
RA2
puu
Alapohja, kolauspuu
puutyöluokka
Vahva viite
vauriosta
M3
RA2
leca-sora
Alapohja, eriste lattian betonilaatan ja seinän välissä
puutyöluokka
Viite vauriosta
M4
RA4
toja-levy
Yläpohja
metallityönluokan kohdalta
Vahva viite
vauriosta
M5
RA5
toja-levy
Yläpohja
opetusluokan
kohdalta
Vahva viite
vauriosta
Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4546/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä.
3.6
Asbesti- ja PAH -analyysitulokset
Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja
ovat:
•
Musta pikiliima (lattia).
Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä ja lämpöputken suojapahvista otettiin näytteet PAH-analysointia varten. Näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet 1 400
mg/kg (pahvi) ja 15 000 mg/kg (piki) ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200
mg/kg, joten kyseiset materiaalit ovat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
4
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Alapohjat ja alapohjaliittymät.
Alapohjien liittymäkohdat ulkoseiniin, pilareihin ja paikoin väliseiniin eivät ole tiiviit. Lisäksi epätiiveyskohtia on paikoin putkiläpivientien kohdilla. Tiiveysongelmia on vanhalla osalla sekä myös
liikuntasalin laajennusosalla. Materiaalinäytteiden perusteella alapohjaeristeissä on vaurioita ja
etenkin hiekkatilasta oli aistittavissa paikoin voimakasta mikrobiperäistä hajua. Maaperässä on
lähes poikkeuksetta otolliset olosuhteet mikrobikasvustojen syntymiselle ja hiekan seassa oleva
orgaaninen aines aiheuttaa maatuessaan hajuja. Tilojen ollessa alipaineinen mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja itiöt voivat päästä kulkeutumaan alapohjatilasta ja rakenteista epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin. Aineenvaihduntatuotteet ovat kaasumaisia ja kulkeutuvat hyvin pienistä raoista sisälle.
Alkuperäisellä osalla pilareissa/seinien alaosissa ei tarkastetuilta osin havaittu kapilaarikatoja,
joten mikäli rakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta, on riskinä kapilaarinen sekä diffuusion kautta tapahtuva kosteusrasitus rakenteiden alaosiin. Tarkastetuilta osin viitteitä vaurioista ei kuitenkaan havaittu, mutta riskirakenne tulee huomioida korjaustöitä suunniteltaessa.
Vanhan osan luokkatilaan tehdyn avauksen kohdalla betonialapohjassa ei havaittu kapilaarisen
vedennousun katkaisevaa kerrosta. Tiloissa on pintamateriaalina tiiviitä, heikosti kosteutta läpäiseviä pinnoitteita, joten jos rakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta, on vaurioriski olemassa.
Pintakosteusmittauksen perusteella paikoin rakennuksen keskiosilla vertailuarvot olivat koholla
ja sen vuoksi rakenteiden kosteusteknistä toimintaa on syytä tutkia tarkemmin.
Puutyöluokan alapohjaan tehdyn avauksen perusteella rakenne ei ole tiivis ja myös lattian puukoolauksissa oli viitteitä mikrobivauriosta. Rakenne on yleisesti tunnettu riskirakenne, sillä sen
kosteustekninen toiminta on heikkoa ja vanhojen kosteussulkusivelyiden elinkaari on loppu ja
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
22.1.2015
9 (10)
toiminta vähintäänkin kyseenalaista. Alapohjan osalta suositeltavinta olisi uusia rakenne kokonaisuudessaan.
Yläpohja
Kohteen alkuperäisellä osalla vesikatto vuotaa ja on todennäköisesti vuotanut jo vuosia. Vuotojen seurauksena yläpohjaeristeisiin on syntynyt kosteus- ja mikrobivaurioita, lisäksi sisäpinta ei
ole höyrytiivis, mikä on osaltaan saattanut edesauttaa vaurioiden syntyä. Yläpohjarakenne on
kohtalaisen tiivis, mutta ilmayhteyksiä eristetilasta sisälle on ainakin talotekniikan läpivientien
kohdilla. Sisäkattorakenteet on kiinnitetty betonivalun sisällä oleviin puukapuloihin, joten niiden
liitoskohdissa saattaa olla ilmayhteyksiä myös eristetilaan. Kyseisiltä osin tiiveyttä ei voitu tarkastaa purkamatta sisäkattoverhouksia. Sisäkattopinnoissa on paikoin myös kosteusvauriojälkiä
ja tarkastushetkellä havaittiin yhdessä kohtaa tuore, selkeä kosteusvaurio. Vuotokohtien sisäverhouslevyissä on todennäköisesti paikoin myös mikrobivaurioita.
5
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
•
Ilmanvaihto tulisi olla lähellä tasapainotilaa, ettei rakenteiden kautta nykyisessä tilanteessa pääse ilmavirtauksia sisätiloihin. 1. kerroksen keittiö- ja siivoushenkilökunnan tilaan tulee järjestää korvausilman saanti.
•
Alapohjien liittymäkohdat ulkoseiniin, pilareihin ja kantaviin väliseiniin on syytä tiivistää.
Lisäksi kaikki alapohjaliittymät (LVIS) tulee myös tiivistää. Ennen korjaustoimenpiteitä
tulee kuitenkin selvittää alapohjarakenteiden kunto ja korjaustarve. Korjaussuunnitelmissa tulee huomioida mahdollinen seinien ja pilareiden alaosiin kohdistuva kosteusrasitus.
•
Teknisentyönluokan puualapohjarakenne uusitaan kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tilassa olevien LVIS-laitteiden ja alapohjan
liitoskohtien tiiveyteen.
•
Yläpohjan osalta on syytä varautua laajaan korjaukseen ja korjauksien yhteydessä on
syytä parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä.
o
Mikäli mikrobivaurioituneiden toja-levyeristeiden jättämistä (kapselointia) rakenteeseen harkitaan, tulee sisäkattoverhoukset purkaa ja rakenteen tiiveys tarkastaa. Sen jälkeen tulee pohtia, onko vaurioituneiden eristeiden kapselointi rakenteeseen mahdollista/ turvallista vai joudutaanko palopermanto sekä tojalevyeristeet poistamaan kokonaisuudessaan.
o
Riippumatta lopullisesta korjaustavasta sisäpintojen pintarakenteet sekä vauriot
tulee korjata ja yläpohjarakenteesta tulee tehdä tiivis. Erityistä huomiota tulee
kiinnittää läpivientikohtiin.
•
Poikien wc-tilan osalta on syytä tarkastaa lattiakaivojen, wc-istuimien ja altaiden hajulukkojen tiivisteet/tiiveys.
•
Kohteessa havaitut riskirakenteet huomioiden ulkopuoliseen vedenpoistoon ja salaojien
olemassaoloon/toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
•
Liikuntasalin katossa olevat vanhat vuotokohdat on syytä korjata.
•
Kellarin osalta korjaustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä piakkoin, sillä hajut ja epäpuhtauden kulkeutuvat myös käytävälle.
Viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa tehtävät toimenpiteet
•
Ennen seuraavaa, laajempaa peruskorjausta, on syytä tutkia tarkemmin seuraavia rakenteita:
o Ulkoseinät
o Liikuntasalin lattiat
o Välipohjat
Kuntotutkimus
Pylkönmäen koulu
H8705
22.1.2015
10 (10)
Muuta korjauksissa huomioitavaa
Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti.
Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä
rakenteiden tiivistyskorjauksesta.
Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa
merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta
loppusiivouksesta.
6
LISÄTUTKIMUSTARVE
•
Maanvaraisten alapohjien osalle on syytä tehdä lisätutkimuksia, jossa selvitetään rakenteen osalta toteutustapa eripuolilla rakennusta ja kosteustekninen toiminta. Etenkin niiltä osin, missä havaittiin koholla olevia pintakosteusarvoja, on syytä tehdä rakennekosteusmittauksia kosteusjakauman selvittämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään lattiapinnoitteiden kunto.
Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995).
Oulussa 22.1.2015
Henri Käyrä, RI
Asiantuntija
Inspecta
Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
Asko Karvonen, insinööri (AMK)
Asiantuntija
Inspecta
Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
/,,7(
3RKMDNUV
0HUNLQW|MHQVHOLW\NVHW
$OXHHOODSLQWDNRVWHXVDUYRWNRKROOD
5DNHQQDYDXV5$MDQXPHUR
0 0DWHULDDOLQl\WHMDQXPHUR
3LQWDNRVWHXVDUYRWVXKWHHVVDPDWHULDDOLLQMDWLKH\WHHQ
NXLYDNRVWHDPlUNl
%HWRQLDOOH\OL
6XLKNXMHQURLVNHYHVLDOXHHOODOXNHPDW
PDWRQSllOWlQVNXLYDYHUWDLOXDYR
5$
5$\OlSRKMD0
/DWWLDPDDODWXOODEHWRQLSLQQDOODNHVNLRVDOOD
SLQWDNRVWHXVDUYRW
5$00
5$\OlSRKMD0
0DWRQDOWDSllOWl
SLQWDNRVWHXVPLWWDULQ
OXNHPDPDWRQDOWD
5$0
0DWRQDOWDSllOWlSLQWDNRVWHXVPLWWDULQ
OXNHPDPDWRQDOWD
3LQWDNRVWHXVDUYRYlOLOOlPDWRQSllOWl
QVNXLYDYHUWDLOXDUYRWLORLVVD
0HUNLQW|MHQVHOLW\NVHW
$OXHHOODSLQWDNRVWHXVDUYRWNRKROOD
0 0DWHULDDOLQl\WHMDQXPHUR
/,,7(
3RKMDNUV
3LQWDNRVWHXVDUYRWVXKWHHVVDPDWHULDDOLLQMDWLKH\WHHQ
NXLYDNRVWHDPlUNl
%HWRQLDOOH\OL
.RKGDVVDWXRUHNDWWRYXRWRNDWWRODWWLDMDVHLQlQ
DODRVDPlUNLlSLQWDNRVWHXVPLWWDULQOXNHPDW
1 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4546/14
Inspecta KiraLab, 31.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 Saarijärvi
Kohde:
Näytteenottaja:
Näytteenottopäivä:
Näytteet vastaanotettu:
Analysointi aloitettu:
Pylkömäen koulu, Saarijärvi. Hanke 8705.
Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy
3.12.2014
4.12.2014
9.12.2014
Analyysit
Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista
laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia
ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli
(DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja
mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella.
Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia
yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.
Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla.
- ei kasvua
+ niukka kasvu, alle 20 pmy/malja
++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja
+++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja
++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja
Näytteet
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M1
RA1
tojalevy/
lecasora
Alapohja. Eriste seinän
vierellä/lattian rajassa.
3-4 luokkatila
Vahva viite
vauriosta
M2
RA2
puu
Alapohja, kolauspuu
puutyöluokka
Vahva viite
vauriosta
M3
RA2
lecasora
Alapohja, eriste lattian
betonilaatan ja seinän välissä
puutyöluokka
M4
RA4
tojalevy
Yläpohja
metallityönluokan kohdalta
Vahva viite
vauriosta
M5
RA5
tojalevy
Yläpohja
opetusluokan
kohdalta
Vahva viite
vauriosta
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
Viite vauriosta
2 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4546/14
Inspecta KiraLab, 31.12.2014
Tulokset
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M1
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
M2
M3
M4
M5
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
+++
+
++
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
Yhteensä
Aureobasidium°
Mucor°
Penicillium
hiivat
++++
+++
+
+++
+
Yhteensä
A. niger°
Paecilomyces*
Penicillium
Rhizopus°
Trichoderma*
Bakteerit pmy
THG-agar
+++
+
+++
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
Yhteensä
A. niger°
Mucor°
Penicillium
++++
+
+
++++
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
+++
+
+
+++
+
+
Yhteensä
Penicillium
+++
+++
Yhteensä
Yhteensä
Phoma*
Ulocladium*
hiivat
+++
++
+++
+
Yhteensä
Aspergillus
Cladosporium
Eurotium*
Penicillium
Phoma*
Ulocladium*
+++
+
++
+
+
++
+
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
Yhteensä
A. versicolor*
Penicillium
Ulocladium*
Stachybotrys*
hiivat
steriilit sienet
+++
+
+++
+
+
+
+
Yhteensä
A. versicolor*
Cladosporium
Penicillium
+++
+
+
+++
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
2
5
1
1
1
1
1
1
9
8
+++
++
++
7
+++
+
+++
++++
13
+++
+
+++
+++
+++
+++
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin
----------------------------------------------
KiraLab
Paula Kurola
Laboratoriopäällikkö, FT
Mikrobitutkimukset
040 769 2011
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4546/14
Inspecta KiraLab, 31.12.2014
LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi
1.
TULOSTEN TULKINTA
Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos
näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon
viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on
normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta
pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä.
Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen
(Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta 10 000 pmy/g.
Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain
kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa
johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys
sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon
toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja
niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.
Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion
listaus, 2008).
2.
Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti
toksiineja tuottavia mikrobeja
Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium,
Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit
(Streptomyces)
Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja
A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma,
Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia
Merkitys avoin
Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia,
Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat
Tavanomaisia mikrobeja
Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium,
hiivat, steriilit sienet, muut sienet
KIRJALLISUUS
Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys
suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.
Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja
suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä.
Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.
Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa.
Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258
Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja
mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.
Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n
oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1/1
Asbestianalyysi ASB8766/2014
Inspecta KiraLab, 17.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.
Kohde:
Pylkönmäen koulu
Rahikaisentie 5 A
43440 Pylkönmäki
Analyysitulokset:
Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM)
Näytenro:
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
Tulos
Asbestilaatu
1.
Muovimaton alta lattiatasoite, kellarikerros, varasto
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
2.
Harmaa 7 mm Luja-levy (seinä ja katto), kellarikerros, varasto
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
3.
Yhdistelmänäyte 150 mm x 150 mm seinälaatan
kiinnitys- ja saumalaasteista, 1. kerros, WC-tilat
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
4.
Yhdistelmänäyte, seinärappaus/tasoite, 1. kerros, luokka ja 2. kerros, lainausosasto
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
5.
Lattiatasoite ja pikiliima, 1. kerros, luokka
(VM) Sisältää asbestia,
Huom. Musta liima sisältää asbestia.
krysotiili.
6.
Juuttikangaspohjaisen muovimaton alta kiinnitysliima ja lattiatasoite, 2. kerros, eteinen (esikoulu)
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
7.
Harmaa sokkelimaali
(EM) Ei sisällä asbestia.
-
Inspecta KiraLab
Antti Soini
geologi, FM
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
1/1
PAH-analyysi PAH1235/2014
Inspecta KiraLab, 15.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.
Kohde:
Pylkönmäen koulu
Rahikaisentie 5 A
43440 Pylkönmäki
Tehtävät:
Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetuista näytteistä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet.
Tutkimusmenetelmä:
PAH-määritykset suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.
Tulokset:
Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat seuraavat:
Näyte:
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus
1.
Lämpöputken musta pintapahvi
1400 mg/kg
2.
Vedeneristyspiki, alapohja
15000 mg/kg
Yhteenveto:
Näytteiden 1 ja 2 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon (200 mg/kg), joten kyseiset materiaalit ovat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
Inspecta KiraLab
Mikko Kivelä
laboratorioanalyytikko, AMK
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0