Kuntotutkimus

Kuntotutkimus
Alapohjarakenteet
Kolkanlahden koulu
Kolkanrinteentie 4
43100 SAARIJÄRVI
Hanke nro: 8704 / 19.1.2015
Inspecta
Sörnäistenkatu 2
00580 Helsinki
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
19.1.2015
1 (9)
Sisällysluettelo:
1
Yleistä .............................................................................................................................................. 2
1.1
Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2
1.2
Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2
1.3
Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2
2
Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2
2.1
Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2
2.2
Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3
3
Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana........................................................................... 3
3.2
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3
3.3
Ryömintätilan tarkastus ........................................................................................................... 3
3.4
Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot ......................................................................... 5
3.5
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot ................................................................. 6
3.5.1 Maanvarainen alapohja ...................................................................................................... 6
3.5.2 Ryömintätilallinen alapohja ................................................................................................. 7
3.6
Mikrobianalyysitulokset ........................................................................................................... 8
3.7
Asbesti- , PAH- ja Pb -analyysitulokset .................................................................................. 8
4
Yhteenveto ja johtopäätökset .......................................................................................................... 8
5
Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................... 9
LIITTEET
Liite 1, Pohjapiirros, 1 sivu
Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4527/14
Liite 3, Asbestianalyysitulos, ASB8761/2014
Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1232/2014
Liite 5, Pb-analyysitulos, Pb96/2014
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
1
YLEISTÄ
1.1
Yleistiedot kohteesta
1.2
19.1.2015
2 (9)
Kohde
Kolkanlahden koulu, Kolkanrinteentie 4, 43100 Saarijärvi
Tilaaja / yhteyshenkilö
Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen
Tarkastusajankohta:
01.12.2014
Tutkimuksen tekijät:
Inspecta Oy
Henri Käyrä
Asko Karvonen
Myyntimiehenkuja 4
90420 OULU
puh. 040 1979 555
puh. 040 7690 340
[email protected] [email protected]
Lähtötiedot
Tutkimuksen kohteena on Kolkanlahden koulu Saarijärvellä. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja tiloja
käyttää keskimäärin 30 henkilöä. Kohteen vanha osa on valmistunut 1914 ja sitä on laajennettu
arviolta 60- tai 70-luvulla. Kohteessa on neljä luokkatilaa, opettajien huone, keittiö sekä puku- ja
2
wc-tilat. Kerrosala on noin 750 m . Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto
ilmanvaihtojärjestelmä. Viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty arviolta 80/90-luvun vaihteessa.
Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimustarvetta erityisesti alapohjarakenteiden osalta. Keittiön viereisellä käytävällä kuntoarvion aikana
oli havaittu lievää, mikrobiperäistä hajua, mikä vaati lisäselvityksiä.
Kohteessa käyttäjillä ei ole ilmennyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Kuntoarvion perusteella seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin 10 - 15 vuoden kuluttua.
1.3
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteessa olevat alapohjarakenteet ja niiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi ja rakennusosien jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseksi.
2
TUTKIMUKSET
2.1
Suoritetut tutkimukset
Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 1.12.2014 ja ne kohdistettiin erityisesti alapohjarakenteisiin. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja
lämpökameraa apuna käyttäen. Ryömintätila tarkastettiin alapohjaan tehdyn tarkastusaukon
kautta.
Alapohjarakenteisiin oli tehty kaksi rakenneavausta tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin
rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
2.2
19.1.2015
3 (9)
Tutkimusmenetelmät ja laitteet
Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla
alapohjarakennetta.
Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:
• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52
• Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18
• Lämpökamera: Fluke TiR-32
• Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42
• Paine-eromittari: TSI VelociCalc
Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008
menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.
3
TUTKIMUSTULOKSET
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana
13.10.2014 Olosuhteet:
•
•
•
•
•
3.2
3.3
sisälämpötila:
+ 22 ºC
ulkolämpötila:
-2 ºC (noin klo 14.00)
ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 %
tuuli:
Pohjoistuuli, 4 km/h
säätila:
pilvinen/sateinen
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot
•
Päädyn puku- ja pesutilassa oli aistittavissa voimakas, muovimattoon viittaava kemikaalimainen haju. Hajua oli aistittavissa lähinnä naisten pukutilassa.
•
Sisäilmassa oli yleisesti aistittavissa alapohjaeristeiden hajua (vanhat turve-eristeet).
•
Keittiön edustalla olevalla käytävällä ei havaittu hajupoikkeamia. Kuntoarvion yhteydessä ko. käytävällä oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju.
•
Merkkisavulla tarkasteltaessa voi yleisesti todeta, että alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Rakenteissa ei ole kaikilta osin höyry- tai ilmasulkua. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla.
•
Normaalitilanteessa sisäilma on alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 3 - 4 Pascalin
verran.
Ryömintätilan tarkastus
•
Alapohjarakenteet pääosalla rakennusta ovat todennäköisesti alkuperäiset.
•
Ryömintätilan maapohjan päällä on paikoin kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja alapohjaeristeitä sekä eläinten raatoja. Lisäksi laajennusosan liitoskohdassa
on muottipuutavaraa ja vesi- ja viemäriputkien ympärillä on puutavaraa. Maata vasten
olevasta puutavarasta oli aistittavissa selkeä maakellarimainen haju.
•
Muutamissa yksittäisissä kohdissa alapohjan kannatinpalkeissa on pientä lahoa. Puutavara on osin saattanut olla vaurioitunutta jo rakennusvaiheessa. Pienellä osalla pihanpuoleista seinustaa alapohjalaudoituksessa sekä kannatinpalkeissa on havaittavissa
värimuutoksia (kuva 6). Alapohjarakenteissa ei kuitenkaan havaittu kantavuuden heikkenemiseen viittaavia vaurioita.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
•
19.1.2015
4 (9)
Alapohjassa on muutamia ”kivipesiä”, jotka ovat todennäköisesti olleet alun perin tulisijojen perustuksina. Kivipesien raoissa on puutavaraa ja niiden poistaminen on todennäköisesti työlästä.
Kuva 1. Muutamassa kohtaa hirsipalkeissa on lahoa havaittavissa.
Kuva 2. Eläinraato alapohjassa.
Kuva 3. Kivipesä (vanha tulisijan pohja).
Kuva 4. Pihanpuoleisessa nurkassa hieman värimuutoksia
hirsissä ja kannatinlaudoissa.
Kuva 5. Muottitavaraa laajennusosan liitoskohdalla.
Kuva 6. Puutavaraa LVV-kotelointien ympärillä.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
3.4
19.1.2015
5 (9)
Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot
Kohteessa oli tarkastushetkellä noin 4 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaineistuksen
yhteydessä tehtiin merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen seuraavia havaintoja:
•
Lämpökameralla sekä merkkisavulla oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien liittymäkohdissa sekä nurkkien kohdilla.
Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistokeluontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa):
Kuva 7. LK1, Ilmavuotoa lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.
Kuva 8. LK2, ilmavuotoa lattialiittymästä väliseinän kohdalta. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.
Kuva 11. LK3, laajennusosa, ilmavuotoa rakennusosan
lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa
kohdassa.
Kuva 12. LK4, vanha osa, ilmavuotoa viemärin tuuletusputken lattiarakenteen läpiviennistä.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
3.5
19.1.2015
6 (9)
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot
Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
3.5.1 Maanvarainen alapohja
Kuva 13. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA2 kohdalta.
Havainnot:
•
•
•
•
•
•
Rakenteessa lämmöneriste on betonilaatan päällä ja kosteussively on toja-levyn päällä.
Kosteusteknisesti rakenne on toteutustavasta johtuen riskialtis rakenneratkaisu lämmöneristeen ollessa pohjalaatan päällä.
Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis. Lattialaudoituksessa on paikoin rakoja,
joten ilmayhteys alapohjan eristeisiin on olemassa.
Lattian koolauslaudan alla olevassa puukapulassa sekä seinän alaosan eristevillassa
(vaalea villa) oli havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia vauriojälkiä.
Avauskohdalla seinän alaosan villasta ja tojalevystä oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua.
Avauskohdalla pintakosteusmittarilla ei havaittu kohonneita lukemia ja betonilaatan alla
oleva hiekkatäyttö oli kuivaa.
Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten toja-levystä (M3), purusta/koolauspuusta (M4) sekä mineraalivillaeristeestä (M5) ulkoseinän viereltä. Mikrobianalyysin perusteella purusta/koolauspuusta otetussa näytteessä on viite vauriosta.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
19.1.2015
7 (9)
3.5.2 Ryömintätilallinen alapohja
Kuva 14. Havainnepiirros alapohjarakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta.
Havainnot:
• Avauskohdalla oli aistittavissa lievä, maakellarimainen haju. Haju tulee todennäköisesti
ryömintätilasta.
• Alapohjan/ulkoseinän puuosissa ei ollut havaittavissa selkeitä, näkyviä vaurioita.
• Avauskohdalla alapohjassa on vanhat turve- ja sammaleristeet. Viereisen wc-tilan kohdalla alapohjaeristeitä on uusittu.
• Alapohjarakenteissa ei ole ilmasulkua ja rakenteen kautta tulee ilmavirtauksia sisälle.
• Avauksesta otettiin materiaalinäytteet sammaleristeestä (M1) eristetilan yläpinnasta (lattiapinnan alapuolelta) sekä mineraalivillasta ulkoseinän/lattian liitoskohdasta (M2). Mikrobianalyysin perusteella molemmissa näytteissä on heikko viite vauriosta.
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
3.6
19.1.2015
8 (9)
Mikrobianalyysitulokset
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
M1
RA1
Sammal
Alapohja, eristetilan yläpinta, ulkoseinän vierustalta
Luokka rossipohjaisella osalla.
M2
RA1
Min.villa
Ulkoseinä, eriste lattian
rajasta seinän sisäpinnasta.
Luokkatila rossipohjaisella osalla.
M3
RA2
Tojalevy
Alapohja, ulkoseinän vierus
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
M4
RA2
Puru/
koolauspuu
Alapohja, ulkoseinän vierus
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
M5
RA2
Min.villa
Ulkoseinän alaosa, eristetilan sisäpinta.
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
Tuloksen
tulkinta
Heikko viite
vauriosta
Heikko viite
vauriosta
Ei viitettä
vauriosta
Viite vauriosta
Ei viitettä
vauriosta
Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista, MIK4527/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin
liitteenä 2.
3.7
Asbesti- , PAH- ja Pb -analyysitulokset
Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja
ovat:
•
Pyöreäkulmaisen 150 x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaastit.
•
Musta pikiliima (lattia).
•
Vesikatteen aluskatebitumihuopa.
Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin PAH-analysointia varten.
Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 110 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
Ikkunamaalista otettiin näyte lyijyanalysointia varten. Näytteen lyijypitoisuus 2 000 mg/kg ylittää
vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon 1 500 mg/kg, joten kyseinen maali on lyijyn suhteen
vaarallista jätettä.
4
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhteenveto
Molempien rakennusosien alapohjarakenteisiin sisältyy kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenneavauksien ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on paikoin myös mikrobivaurioita ja niistä saattaa aiheutua sisäilmahaittaa rakenteiden ilmatiiveyden ollessa heikko. Ilmanvaihtojärjestelmä on kuitenkin lähes tasapainossa, mikä todennäköisesti vähentää rakenteista tulevia ilmavirtauksia. Lisäksi ilma vaihtuu riittävästi, minkä vuoksi varsinaisia hajuhavaintoja ei ole ollut tai oireilua käyttäjillä ei ole esiintynyt. Alapohjarakenteiden laajempaan korjaukseen on syytä varautua viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa tai mikäli kohteessa alkaa
käyttäjillä esiintyä sisäilmaongelmiin viittaavia oireilua tai muita vastaavia havaintoja jo aiemmin.
Ryömintätilallinen alapohja
Ryömintätilallinen alapohja on pääosin lähes alkuperäisessä kunnossa ja kyseessä on lähes
100 vuotta vaha rakenne, joten se alkaa olla jo selkeästi tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa.
Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneristeitä kuten sammalta ja turvetta, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin on muodostunut paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä
Kuntotutkimus
Kolkanlahden koulu
H8704
19.1.2015
9 (9)
maatuessaan saattaa aiheuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja hajuja saattaa kulkeutua myös sisäilmaan.
Maanvarainen alapohja
Laajennusosan alapohjarakenne on toteutustavastaan johtuen riskialtis rakenne. Merkittävimmät kosteustekniset riskit johtuvat siitä, että lämmöneristeet ovat maanvaraisen betonilaatan
yläpuolella ja laatan alla ei ole kapilaarikatkoa. Eristeet ovat alttiina maaperästä nousevalle kosteudelle. Rakenteessa kosteuseristys on betonilaatan päällä olevan tojalevyn pinnassa, mikä
voi aiheuttaa otollisissa olosuhteissa kosteuden tiivistymisriskin rakenteeseen. Alapohjaeristeet
ovat selkeästi maanpintaa korkeammalla, joten rakenteisiin kohdistuva ulkopuolinen kosteusaristus on kuitenkin ollut todennäköisesti vähäistä. Vastaavan tyyppisillä rakenteilla tavoitteellinen käyttöikä on noin 40 - 60 vuotta, joten rakenne alkaa olla myös elinkaarensa lopussa. Mikrobianalyysin ja paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin
vaurioita. Rakenne ei ole tiivis ja epäpuhtaudet saattavat paikoin kulkeutua sisäilmaan saakka.
5
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
•
Tiivistetään alapohjatilaan menevät vesi- ja viemärikanaalien tarkastusluukut (sijaitsevat
naisten pukutilassa ja keittiössä), jonka jälkeen tilannetta seurataan. Lisäksi varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on lähellä tasapainotilaa mahdollisesti rakenteiden
kautta tapahtuvien ilmavirtauksien estämiseksi.
•
Ryömintätilasta olisi suositeltavaa poistaa kaikki orgaaninen, maata vasten oleva aines.
Alapohjarakenteiden osalta on kuitenkin syytä varautua laajempaan korjaukseen viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Suositeltavin toimenpide on uusia
rakenteet kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Korjauksien yhteydessä tulee kiinnittää myös erityistä huomiota rossipohjan kosteustekniseen toimintaan ja sen parantamiseen. Mikäli kohteen käyttäjillä alkaa esiintyä oireiluja
ennen seuraavaa peruskorjausta, on syytä parantaa alapohjarakenteen tiiveyttä.
•
Naisten pukutilassa muovimatoista oli havaittavissa selkeä, tavanomaisesta poikkeava
haju. Lähtötietojen perusteella käyttäjät eivät ole kokeneet sitä ongelmana, mutta mikäli
haju halutaan poistaa, on tilapintojen uusimiseen syytä varautua.
•
Ennen seuraavaa, laajempaa peruskorjausta, on syytä tutkia yläpohja- ja ulkoseinärakenteiden kuntoa tarkemmin.
Muuta korjauksissa huomioitavaa
Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti.
Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä
rakenteiden tiivistyskorjauksesta.
Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa
merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta
loppusiivouksesta. Kohteessa on käytetty asbesti- ja lyijypitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa.
Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995).
Oulussa 19.1.2015
Henri Käyrä, RI
Asiantuntija
Inspecta
Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
Asko Karvonen, insinööri (AMK)
Asiantuntija
Inspecta
Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
/,,7(
3RKMDNXYD
5$8ONRVHLQlDODSRKMD
PDWQl\WWHHW00
5$8ONRVHLQlDODSRKMD
PDWQl\WWHHW000
/.
/.
/.
9DQKDRVD
/.
/DDMHQQXV
1 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4527/14
Inspecta KiraLab, 19.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 Saarijärvi
Kohde:
Näytteenottaja:
Näytteenottopäivä:
Näytteet vastaanotettu:
Analysointi aloitettu:
Kolkanlahden koulu, Saarijärvi. Hanke 8704.
Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy
1.12.2014
4.12.2014
5.12.2014
Analyysit
Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista
laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia
ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli
(DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja
mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella.
Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia
yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.
Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla.
- ei kasvua
+ niukka kasvu, alle 20 pmy/malja
++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja
+++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja
++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja
Näytteet
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M1
RA1
Sammal
Alapohja, eristetilan yläpinta, ulkoseinän vierustalta
Luokka rossipohjaisella osalla.
Heikko viite
vauriosta
M2
RA1
Min.villa
Ulkoseinä, eriste lattian
rajasta seinän sisäpinnasta.
Luokkatila rossipohjaisella osalla.
Heikko viite
vauriosta
M3
RA2
tojalevy
Alapohja, ulkoseinän vierus
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
Ei viitettä
vauriosta
M4
RA2
Puru/
koolauspuu
Alapohja, ulkoseinän vierus
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
Viite vauriosta
M5
RA2
Min.villa
Ulkoseinän alaosa,
eristetilan sisäpinta.
Luokkatila maanvaraisen lattian osalla.
Ei viitettä
vauriosta
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4527/14
Inspecta KiraLab, 19.12.2014
Tulokset
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M1
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
M2
Yhteensä
Chaetomium*
Penicillium
steriilit sienet
1
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Aspergillus
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Cladosporium
Penicillium
hiivat
Bakteerit pmy
THG-agar
9
4
+
+
+
+
+
Yhteensä
++
+
+
+
+
+
Yhteensä
+
M3
Yhteensä
Penicillium
hiivat
+
+
+
Yhteensä
Aspergillus
Penicillium
hiivat
+
+
+
+
Yhteensä
+
M4
Yhteensä
Aureobasidium°
Penicillium
hiivat
+++
+
++
+
Yhteensä
Penicillium
hiivat
++
++
+
Yhteensä
+
M5
Yhteensä
Penicillium
+
+
Yhteensä
-
Yhteensä
+
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin
----------------------------------------------
KiraLab
Paula Kurola
Laboratoriopäällikkö, FT
Mikrobitutkimukset
040 769 2011
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (3)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4527/14
Inspecta KiraLab, 19.12.2014
LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi
1.
TULOSTEN TULKINTA
Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja
vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy
kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien
esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata
materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä
korjaustoimenpiteistä.
Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain
kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa
johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys
sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon
toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja
niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.
Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion
listaus, 2008).
2.
Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti
toksiineja tuottavia mikrobeja
Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium,
Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit
(Streptomyces)
Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja
A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma,
Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia
Merkitys avoin
Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia,
Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat
Tavanomaisia mikrobeja
Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium,
hiivat, steriilit sienet, muut sienet
KIRJALLISUUS
Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys
suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.
Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja
suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä.
Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.
Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa.
Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258
Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja
mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.
Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n
oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1/1
Asbestianalyysi ASB8761/2014
Inspecta KiraLab, 15.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta
Kohde:
Kolkanlahden koulu
Kolkanrinteentie 5
43100 Saarijärvi
Analyysitulokset:
Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM)
Näytenro:
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
Tulos
Asbestilaatu
1.
Lattiapinnoite (harmaa), oppilaseteinen, 1. kerros
(EM) Ei sisällä asbestia.
-
2.
Lattiatasoite, oppilaseteinen, 1. kerros
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
3.
Pyöreäkulmaisen 150 mm x 150 mm seinälaatan
kiinnitys- ja saumalaasti, keittiö, 1. kerros
(VM) Sisältää asbestia,
antofylliitti.
4.
Musta kiinnitysliima (lattia), keittiö, 1. kerros
(VM) Sisältää asbestia,
antofylliitti.
5.
Bitumihuopa (aluskate)
(VM) Sisältää asbestia,
antofylliitti.
Huom. Asbesti huovassa sirotteena.
6.
Harmaa sokkelimaali
(EM) Ei sisällä asbestia.
-
7.
Vedeneristyspiki, alapohja
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
Inspecta KiraLab
Antti Soini
geologi, FM
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
1/1
PAH-analyysi PAH1232/2014
Inspecta KiraLab, 16.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta
Kohde:
Kolkanlahden koulu
Kolkanrinteentie 5
43100 Saarijärvi
Tehtävät:
Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetusta näytteestä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus.
Tutkimusmenetelmä:
PAH-määritys suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.
Tulokset:
Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava:
Näyte:
7.
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
Vedeneristyspiki, alapohja
PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus
110 mg/kg
Yhteenveto:
Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200
mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
Inspecta KiraLab
Mikko Kivelä
laboratorioanalyytikko, AMK
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
1/1
Lyijyanalyysi Pb96/2014
Inspecta KiraLab, 16.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.
Kohde:
Kolkanlahden koulu
Kolkanrinteentie 5, 43100 Saarijärvi
Tehtävät:
Tutkimuskohteesta otetusta maalinäytteestä määritettiin lyijypitoisuus.
Tutkimusmenetelmä:
Näytteen analysointi suoritettiin Kemian tutkimuspalvelut Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.
Tulokset:
Tutkittavan näytteen lyijypitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti eli mg/kg. Tutkitun näytteen
lyijypitoisuus oli seuraava:
Näyte:
1.
Tutkittava materiaali
Ikkunamaali
Lyijypitoisuus
2000 mg/kg
Yhteenveto:
Näytteen lyijypitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon (lyijylle 1500 mg/kg), joten kyseinen maali on lyijyn suhteen vaarallista jätettä.
Inspecta KiraLab
Mikko Kivelä
laboratorioanalyytikko, AMK
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0