Kuntotutkimus Kalmarin koulu

Transcription

Kuntotutkimus Kalmarin koulu
Kuntotutkimus
A-rakennus
B-rakennus
Kalmarin Kyläkoulu
Kalmarintie 117
43270 Kalmari
Hanke nro: 9124 / 07.04.2015
Inspecta
Sörnäistenkatu 2
00580 Helsinki
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
1 (18)
Sisällysluettelo:
1.
Yleistä ........................................................................................................................................ 2
1.1
Yleistiedot kohteesta .......................................................................................................... 2
1.2
Lähtötiedot ......................................................................................................................... 2
1.3
Tutkimuksen tarkoitus......................................................................................................... 2
2.
Tutkimukset ................................................................................................................................ 2
2.1
Suoritetut tutkimukset ......................................................................................................... 2
2.2
Tutkimusmenetelmät ja laitteet ........................................................................................... 3
3.
Tutkimustulokset ......................................................................................................................... 3
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana........................................................................ 3
3.2
Käyttäjähaastattelu ............................................................................................................. 3
3.3
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ................................................................................. 3
3.3.1 A-rakennus .................................................................................................................... 3
3.3.2 B-rakennus .................................................................................................................... 4
3.4
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot............................................................... 6
3.4.1 A-rakennus .................................................................................................................... 6
3.4.2 B-rakennus .................................................................................................................. 11
3.5
Mikrobianalyysin tulokset .................................................................................................. 12
3.6
PAH-analyysi.................................................................................................................... 13
4.
Yhteenveto ja Johtopäätökset ................................................................................................... 14
4.1
A-rakennus....................................................................................................................... 14
4.2
B-rakennus....................................................................................................................... 15
5.
Toimenpide-ehdotukset ............................................................................................................ 16
LIITTEET
Liite 1, Pohjapiirros
Liite 2, Mikrobianalyysin tulos
Liite 3, PAH-analyysitulos
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
1.
07.04.2015
2 (18)
YLEISTÄ
1.1 Yleistiedot kohteesta
Kohde
Tilaaja / yhteyshenkilö
Tarkastusajankohta:
Tutkimuksen tekijät:
Kalmarin Kyläkoulu, Kalmarintie 116, 43270 Kalmari
Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen
17.03.2015
Inspecta Oy
Henri Käyrä
Jaakko Niskanen
Myyntimiehenkuja 4
90420 OULU
puh. 040 1979 555
puh. 040 7698 322
[email protected] [email protected]
1.2 Lähtötiedot
Tutkimuksen kohteena on Kalmarin Kyläkoulu, joka käsittää kaksi rakennusta.
A-rakennus on rakennettu vuonna 1956 ja se käsittää kellaritilojen lisäksi kaksi kerrosta sekä
käyttöullakon. Rakennuksessa on betonianturaperustus ja maanvaraiset alapohjarakenteet. Rakennusrunko on puurankarakenteinen ja lämmöneristeenä on pääasiassa purueristeet. Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä.
B-rakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on tiloja yhdessä tasossa. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus ja ryömintätilallinen puualapohja. Rakennusrunko muodostuu hirsikehikosta ja lämmöneristeinä on pääasiassa puru- ja turve/sammaleristeet. Rakennuksessa on
vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä (koulun tiloissa).
Molemmissa rakennuksissa rakenteet ovat pääosin alkuperäiskunnossa ja kunnostuksia on tehty lähinnä pintarakenteiden osalle. Kohteista oli käytettävissä lähtötietoina Vahanen Oy:n vuonna 2014 tekemä kuntoarvio- ja kuntotutkimusraportti.
1.3 Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävät tiedot rakenteiden kunnosta ja niihin sisältyvistä
riskeistä korjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiedoiksi.
Tämän kuntotutkimusraportin yhteydessä laaditaan myös kuntoarvioraportti, jossa esitetään
tässä tutkimusselostuksessa havaittujen korjaustarpeiden lisäksi myös normaalit kiinteistön
kunnossapitoon liittyvät kunnostustarpeet.
2.
TUTKIMUKSET
2.1 Suoritetut tutkimukset
Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma ja avaukset tehtiin tilaajan toimesta
tutkimuksia edeltävällä viikolla.
Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 17.03.2015 klo 08.00 - 16.00 välillä. Ensimmäisenä kohteessa haastateltiin tilojen käyttäjiä, minkä jälkeen suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus. Yleistarkastuksen yhteydessä suoritettiin pintakosteuskartoitus, mitattiin sisä- ja ulkoilman
välistä paine-eroa sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä.
Yleistarkastuksen jälkeen suoritettiin varsinaiset rakenteelliset tutkimukset. Rakenneavauksia
kohteeseen oli tehty tilaajan toimesta yhteensä 17 kappaletta ja niiden lisäksi tehtiin rakenteiden
tarkastelua porareikien kautta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti,
mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten sekä lisäksi näyte PAH-analyysiä varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan
pohjapiirustukseen.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
3 (18)
2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet
Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:
• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52
• Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18
• Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42
• Paine-eromittari: TSI VelociCalc
Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008
menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. Pah-näyte tutkittiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa, tarkemmat tiedot liitteessä 3.
3.
TUTKIMUSTULOKSET
3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana
04.03.2015 Olosuhteet:
• sisälämpötila:
• sisäilman suhteellinen kosteus:
•
•
•
ulkolämpötila:
ulkoilman suhteellinen kosteus:
säätila:
A-rak (liik.sali)
19,3 ºC
24 %
B-rak(veisto)
18,6
28 %
+3 ºC (noin klo 13.00)
74 %
aurinkoinen
3.2 Käyttäjähaastattelu
Ohessa käyttäjiltä satuja tietoja kohteesta:
• B-rakennuksessa epäillään olevan sisäilmaongelmia. Henkilökunnalla ollut mm. ääniongelmia tiloissa sekä osa kokee ”väsähtävänsä” tiloissa ollessa.
• B-rakennuksessa on ”vanhan rakennuksen hajua”.
• B-rakennuksen päiväkodin puolella homeen hajua ja raskas sisäilma.
• Ilmanvaihto rakennuksissa on ajoin riittämättömän tuntuinen.
• A-rakennuksen ullakkotila haisee.
• Maanantaiaamuisin lämmityskaudella tilat ovat monesti kylmiä.
• Tyttöjen pukutilassa on ollut poikkeavaa hajua.
3.3 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot
Ohessa on läpikäynti kiinteistötarkastuksessa tehtyjä olennaisimpia havaintoja liittyen rakenteiden mahdollisiin kosteus- ja mikrobivaurioihin ja niiden korjattavuuteen. Tarkemmat havainnot
on esitetty kuntoarvioraportissa.
3.3.1 A-rakennus
•
•
•
•
Tarkastushetkellä rakennuksen kellaritiloissa ja kellarin portaikon lähettyvillä oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Lisäksi mikrobivaurioon viittaavaa hajua oli aistittavissa ullakolle vievän portaikon kohdalla.
Rakenteiden ilmatiiveys on heikko. Ilmavuotoja oli havaittavissa rakennusvaipassa lähes kauttaaltaan ja selkeimmät ilmavuotokohdat ovat seinien/lattioiden liittymäkohdissa.
Rakenteiden liitoskohdista oli paikoin aistittavissa selkeää ”purueristeiden” hajua sekä
paikoin hajut tulivat sisälle selkeästi ulkoilmasta (rakennuksen ulkopuolella haisi voimakkaasti lannoitteet).
Ullakkotilassa seinien yläosissa on paikoin havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia
jälkiä seinien yläosissa. Vesikaton aluslaudoituksessa on paikoin vesivuotojälkiä.
Kellaritilassa havaittiin paikoin koholla olevia pintakosteusarvoja. Lisäksi seinien alaosissa on havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmettä.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
•
07.04.2015
4 (18)
Tarkastuksen aikana mitattiin paine-eroa eripuolilta tiloja (ilmanvaihdon ollessa päällä).
Mittauksia tehtiin liikuntasalissa, käytävällä sekä 2. kerroksen luokkatilassa. Mittauksien
perusteella rakennuksessa oli tarkastushetkellä noin -2…-4 Pascalia alipainetta.
Kuva 1. Kellarin seinissä on havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia vauriojälkiä ja pintakosteusarvot ovat paikoin
koholla.
Kuva 2. Kosteusjälkiä kellarissa. Lattialla on puukuitulevyjä
ja niistä on havaittavissa selkeitä vauriojälkiä ja hajua.
Kuva 3. Vuotokohta yläpohjassa antenninläpiviennin kohdalla.
Kuva 4. Yläpohjassa/ulkoseinustalla on havaittavissa kosteusjälkiä.
3.3.2 B-rakennus
•
Puutyöluokan kohdalla eteis-/aulatilassa oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua.
•
Ullakolla on havaittavissa selkeitä kosteusvauriojälkiä ja näkyvää mikrobikasvustoa sisänurkan jiirissä.
•
Ryömintätilallisessa alapohjassa on paikoin runsaasti orgaanista jätettä perusmaata
vasten ja hiekkatila oli tarkastushetkellä paikoin märkää. Alapohjan puurakenteissa on
paikoin havaittavissa kosteus- ja mikrobivaurioita, lahoa ja sienikasvustoja. Alapohjatilassa on paikoin matalia kohtia ja rakenteen tuulettuvuus on puutteellinen.
•
Päiväkodin puolella sisäilma oli tunkkainen ja siellä oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua.
•
Pistokeluontoisen tarkastuksen perusteella rakenteiden liittymäkohdat eivät ole tiiviit ja
ilmavuotoja tulee rakenteiden kautta sisäilmaan.
•
Tarkastuksen aikana mitattiin paine-eroa eripuolilta tiloja (ilmanvaihdon ollessa päällä).
Painesuhteet vaihtelivat, puutyöluokan sivustalla tiloissa oli +5…+7 Pascalia ylipainetta
ja vastakkaisella sivustalla tiloista mitattiin -1…-5 Pascalin alipaine. Mittauksen aikana
ollut puuskittainen tuuli todennäköisesti vaikutti mittaustuloksiin.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
5 (18)
Kuva 5. B-talon ulkonurkassa selkeitä kosteusvauriojälkiä.
Kuva 6. Ryömintätilassa hiekka on paikoin märkää ja orgaanisia eristemateriaaleja sitä vasten..
Kuva 7. Sienikasvustoa rossipohjan rakenteissa (keskiosa).
Kuva 8. Ryömintätila on paikoin ahdas ja tuulettuvuus on
heikko.
Kuva 9. Ryömintätilassa on paikoin runsaasti puunsälettä ja
orgaanista ainesta.
Kuva 10. Ryömintätilassa on paikoin vanhoja muurinpohjia.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
6 (18)
3.4 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot
Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
3.4.1 A-rakennus
Kellarin alapohja, väliseinä ja ulkoseinärakenteet (RA1, RA13-RA15)
•
•
•
•
Kellaritilassa alapohjarakenteet muodostuvat noin 50 - 80 mm vahvuisesta betonilaatasta, jonka alla havaittiin RA1 ja RA14 perusteella savinen hiekka. Rakenteessa ei ole
kapilaarisen kosteudennousun katkaisevaa kerrosta tai lämmöneristettä. Hiekkatila oli
tarkastetuilta osin selkeästi märkää.
Kellarin väliseinät lähtevät osin alapohjalaatan alapuolelta ”omalta” anturalta. Seinän ja
alapohjan liitoskohdilla on näillä osin rakoja. Kellarin seinien alaosissa ei ole kapilaarisen kosteidennousun katkaisevaa kerrosta, joten kosteus nousee paikoin seinärakenteita pitkin.
Kellariin seinään tehtyjen porareikien (RA14 ja RA15) perusteella seinärakenne koostuu
betonisesta perusmuurista, eristetilasta ja sisäpuolen kuorimuurauksesta. Eristetila vaikutti oleva porareikien perustella noin 100 mm vahvuinen ja molempien reikien kautta
tuli sahanpurua (toinen tehtiin lattian rajaan ja toinen noin 70 cm korkeuteen). Purueristeet olivat tummuneet ja niistä oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Mikrobianalyysin perusteella eristeestä otetussa näytteessä (M16) oli vahva viite vauriosta.
Betonimuurin sisäpinnassa ei avauskohdilla ollut havaittavissa bitumieristettä tai muuta
kosteuseristettä.
Kuva 11. RA1 Alapohja ja kellarin seinäliittymä.
Kuva 12. Kellarin kuorimuurauksen takana on puueristeitä.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
7 (18)
Ulkoseinät, alapohja- ja ulkoseinäliittymät (1.krs) (RA3, RA4, RA6, RA8 ja RA15)
Kuva 13. Havainnepiirros rakenteesta ja kuva RA3 kohdalta.
Havainnot:
• Alapohjarakennetta tutkittiin RA3 ja RA4 kohdilta. Avauskohdilla rakenne muodostuu
hiekan/perusmaan päälle valetusta betonilaatasta, bitumisivelystä ja puukoolatusta lattiarakenteesta.
o Käytävä kohdalla eristeenä ovat alkuperäiset purueristeet ja liikuntasalin avauskohdalla on selluvillaeristys (eristeitä uusittu).
o Avauskohdilla betonilaatan pinta oli pintakosteusmittarilla tarkasteltuna kuiva ja
puunkosteuspiikillä mitattuna betonia vasten olevat kantavat rakenteet olivat
myös kuivat (kosteudet RA3 alaohjauspuu 12 p% ja RA4 kohdalla 13 p%).
Hiekkatila liikuntasalin kohdalla (RA4) oli kuivaa (RH 85 %, T 16,6 °C)
o Eristemateriaaleissa ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa värimuutoksia, mutta
RA3 kohdalla ulkoseinän alaosan puupalkissa havaittiin tummumaa.
o Betonilaatan päältä otetussa purueristeessä (näyte M2) on laboratorioanalyysin
perusteella vahva viite mikrobivauriosta.
o Rakenteen liittymät eivät ole tiiviit ja epäpuhtauksilla on mahdollisuus kulkeutua
sisäilmaan.
•
•
Ulkoseinärakenteita tutkittiin RA3, RA6, RA8 ja RA15 kohdilta. Seinät ovat puurankarakenteisia, joissa on lämmöneristeenä puru. Ulkoseinärakenteet avauskohdilla olivat vastaavat kuin kuvassa 13 on esitetty poislukien RA8, jossa sisäpintaan on asennettu lisäeristys (ks. kuva 19).
Avauskohdilta tehtiin seuraavia havaintoja:
o Ulkoseinien ulkopuolisessa vinolaudoituksessa sekä osin vinolaudoitusta vasten olevassa paperissa oli kaikissa avauskohdissa havaittavissa värimuutoksia.
Paperista/vinolaudoituksesta otetut näytteet M3, M4, M12 ovat kaikki laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan poikkeavia ja viittasivat mikrobivaurioon.
o Avauskohdilta ei tarkastuksen aikana ollut aistittavissa mikrobivaurioon viittaavia hajupoikkeamia ja purussa ei havaittu värimuutoksia. Ulkoseinän purueristeistä otetuissa näytteissä M5, M7 ja M10 oli kuitenkin heikko viite mikrobivauriosta.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
o
o
o
07.04.2015
8 (18)
Ulkoseinässä on vinolaudoituksen takana (lämmöneristeen kylmällä puolella)
bitumihuopa. Huovan vuoksi ranteeseen muodostuu kosteuden tiivistymisriski
ulkopintaan, sillä lämmöneristeen ulkopinnassa on tiivis materiaali. Mikrobianalyysin sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella vauriot rakenteessa ovat
etenkin näillä kohdilla.
Huopa haisi voimakkaasti kreosootille ja PAH-analyysin perusteella se on luokiteltavissa ongelmajätteeksi (ks. kohta 3.6 PAH-analyysi).
Ulkoseinien liittymät alapohjiin/välipohjiin eivät ole tiiviit ja vanha ulkoseinärakenne ei ole itsessään tiivis. Mikrobeilla ja PAH-yhdisteillä on mahdollisuus kulkeutua rakenteista sisäilmaan.
Kuva 14. RA4, liikuntasalin alapohja.
Kuva 15. RA6, vinolaudoituksessa on tummumaa ja sen
takana on huopa. Purueristeet ovat kirkkaat.
Kuva 16. RA7. Vinolaudoituksessa on hieman värimuutoksia, purueristeet ovat kirkkaat.
Kuva 17. RA15. Vinolaudoituksessa ja runkopuissa värimuutoksia.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
9 (18)
Välipohjarakenteet (RA2 ja RA7)
Kuva 18. Havainnepiirros rakenteesta RA2 kohdalla (kellarin vp) ja kuva avauskohdalta.
Kuva 19. Havainnepiirros rakenteesta RA8 kohdalta sekä kuvia avauksista RA8 (ylempi kuva) ja RA15 (alempi kuva)
Havainnot:
•
•
•
•
•
Kellarin ja pohjakerroksen välipohja (RA2) muodostuu betonirakenteisesta ylälaattapalkistosta, jonka päälle on rakennettu koolattu puulattia. Betonilaatan pinnassa on bitumisively ja lämmöneristeenä on pääasiassa sahanpuru.
Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen ja eristeenä on
puru. Rakenne on esitetty kuvassa tarkemmin 19.
Välipohjarakenteissa ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa näkyviä vaurioita tai aistittu
poikkeavia hajuhavaintoja.
1. krs välipohjasta tyttöjen pukuhuoneen kohdalta otetussa purueristenäytteessä (M1)
sekä 2. kerroksen opettajanhuoneen välipohjaeristeestä otettu näytte (M6) olivat laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan tavanomaisia. 2. Kerroksen luokkatilasta ulkoseinän vierustalta otetussa näytteessä (M11) oli kuitenkin heikko viite mikrobivauriosta.
Välipohjarakenteet itsessään tai niiden liittymäkohdat seinärakenteisiin eivät ole tiiviit,
joten epäpuhtauksilla ja hajuilla on mahdollisuus kulkeutua huoneilmaan.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
10 (18)
Yläpohja (RA9-RA12)
RA10
RA9
RA12
Kuva 20. Periaatepiirros yläpohjarakenteesta ja kuvia rakenneavauskohdilta.
Havainnot:
•
•
•
Yläpohjat ovat puurakenteisia ja lämmöneristeenä on sahanpuru. Rakenne on esitetty
kuvassa 20.
Yläpohjan/seinän liittymissä on paikoin havaittavissa kosteusjälkiä (ks. kuva 4) ja vesikaton aluslaudoituksesta on havaittavissa vanhoja kattovuotojälkiä.
Avauskohdilla yläpohjan purueristeistä ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa näkyviä
vaurioita. Eristeistä otettiin kolme näytteet kolmesta kohdasta.
o Näyte M8 otettiin keskikohdalta rakennusta ja avauskohdalla ei ollut viitteitä
vauriosta. Laboratorioanalyysin perusteella tulos on tavanomainen.
o Näyte M9 otettiin ulkoseinän vierustalta liikuntasalin kohdalta. Purueristeissä ei
ollut havaittavissa näkyviä vaurioita, mutta laboratorioanalyysin perusteella eristeessä on viite vauriosta.
o Näyte M10 otettiin yläpohjaeristeestä/ulkoseinän yläosasta. Laboratorioanalyysin perusteella näytteessä on heikko viite mikrobivauriosta.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
11 (18)
3.4.2 B-rakennus
Alapohja ja ulkoseinärakenteet (RA16-RA18)
RA16
RA17
RA18
Kuva 21. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia rakenneavauksista.
Havainnot:
•
•
•
•
Avauskohdilla rakenne vastaa kuvassa 21 esitettyä. Eristeenä ovat alkuperäiset puru- ja
sammaleristeet.
Kaikissa avauskohdissa oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Haju oli voimakkaimmin
havaittavissa avauskohdalla RA18 ja tällä kohdalla hirsiseinän alaosassa on havaittavissa myös lahoa.
Alapohjaeristeistä otetut materiaalinäytteissä M13 ja M14 oli laboratorioanalyysin perusteella viitteitä vauriosta.
Seinien ja alapohjien liittymäkohdat eivät ole tiiviit ja lattiarakenne itsessään ei ole
myöskään tiivis. Rakenteista tulee ilmavirtauksia sisälle ja niiden mukana mahdollisesti
myös epäpuhtauksia rakenteista ja ryömintätilasta.
Yläpohja (RA19-RA20)
Havainnot:
•
•
•
•
Avauskohdilla rakenne on alkuperäiskunnossa. Rakenne on seuraava: lämmöneriste
200 - 500 mm (pinnassa hiekka/sahanpuru, pohjalla sammal), laudoitus, mahdollinen
ilmansulku ja sisäverhous.
Yläpohjatilassa on paikoin havaittavissa viitteitä vanhoista kattovuodoista.
Yläpohjaeristeestä otettiin näyte rakennuksen keskiosalta. Avauskohdalla ei ollut havaittavissa viitteitä kattovuodoista. Sammaleristeestä eristetilan alapinnasta otettu näyte
M15 oli laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan poikkeava ja viittaa mikrobivaurioon.
Yläpohjarakenne ei ole tiivis ja ilmavirtauksilla on mahdollisuus kulkeutua huoneilmaan.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
Kuva 22. RA19, rakennuksen keskiosa.
3.5 Mikrobianalyysin tulokset
07.04.2015
12 (18)
Kuva 23. RA20, ulkoseinän vierusta.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
13 (18)
Taulukko 1. Mikrobianalyysin yhteenveto. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 2.
3.6 PAH-analyysi
Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 3.
Tulokset:
Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti
(tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava:
Näyte:
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
PAH 1.
Huopakaistale, ulkoseinä, vinolaudoituksen takaa
PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus
27 000 mg/kg
Yhteenveto:
Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon
(200 mg/kg), joten kyseinen materiaali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
Inspecta KiraLab
Mikko Kivelä, laboratorioanalyytikko, AMK
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
4.
07.04.2015
14 (18)
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
4.1 A-rakennus
Yhteenveto
Rakennuksen pintarakenteita on kellaria lukuun ottamatta uusittu, mutta rakennusosat (alapohja, ulkoseinät, välipohja ja yläpohja) ovat pääosin alkuperäisiä. Rakenteet ovat lähes 60 vuotta
vanhoja ja ne alkavat olla niiden teknisen käyttöikänsä lopussa. Vanhat rakenteet ovat toteutustavaltaan riskialttiita rakenneratkaisuja ja kohteeseen tehtyjen tutkimuksien perusteella niissä on
paikoin mikrobivaurioita. Rakenteet eivät ole tiiviit, joten mikrobit ja epäpuhtaudet pääsevät kulkeutuvat rakenteista paikoin sisälle ja saattavat heikentää sisäilman laatua.
Käyttäjähaastattelujen ja paikalla tehtyjen havaintojen perusteella kohteessa ei ole tällä hetkellä
merkittäviä sisäilmaongelmia (poislukien kellari). Tilojen pintarakenteet alkavat olla käyttöikänsä
loppupuolella ja korjaustoimenpiteisiin on lähivuosina syytä varautua. Rakenteiden toteutustavasta johtuen kevyemmillä, tiivistyskorjausluontoisilla toimenpiteillä tai pelkällä pintarakenteiden
uusimisella ei saada poistettua rakenteellisia riskejä ja saada varmuudella hyvää lopputulosta.
Mikäli kiinteistö halutaan peruskorjata siten, että sisäilmariskit saadaan hallintaan ja kiinteistölle
tavoitellaan 30 - 50 vuoden elinkaarta, on laaja peruskorjaus välttämätön.
Kellari
Kellaritiloissa havaittiin selkeitä viitteitä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ja tiloissa olevat orgaaniset materiaalit sekä perusmuurin eristeet ovat selkeästi vaurioituneet. Vauriot johtuvat rakenteiden heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Kellaritilat eivät ole tiiviit, joten epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmavirtojen mukana myös ylempiin tiloihin.
Maanvarainen alapohjarakenne (käytävä, liikuntasali)
Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne on lämmöneristämättömän betonilaatan päälle koolattu puualapohja. Käytävällä lämmöneristeenä ovat alkuperäiset purueristeet ja liikuntasalin puolella purueristeitä on uusittu ekovillaksi. Betonilaatan pinnassa oleva pikisively vaikuttaisi olevan
kuitenkin alkuperäinen. Rakenne on nykytietämyksen perusteella luokiteltavissa riskirakenteeksi
johtuen sen heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja vastaavan rakenteen tekninen käyttöikä on noin 20 - 60 vuotta, joten rakenne on teknisen käyttöikänsä lopussa. Käytävältä eristetilan pohjalta otettu mikrobinäyte oli tulokseltaan poikkeava ja vastaavia vaurioita saattaa olla
myös muualla. Rakenne ei ole toteutustavaltaan tiivis ja epäpuhtauksilla on mahdollisuus kulkeutua myös sisäilmaan. Mikäli kohteeseen tehdään laajempi peruskorjaus, on rakenne syytä
uusia kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivammalla ja tiiviimmällä rakenteella.
Välipohjat 1. krs ja 2. krs
Ensimmäisessä kerroksessa välipohjat muodostuvat betonirakenteisesta alalaattapalkistosta,
purueristä ja puukoolatusta lattiarakenteesta. Välipohjaan tehtyjen avauksien perusteella vaurioita ei avauskohdilla havaittu. Lähtötietojen mukaan pesu- ja pukutilojen kohdilla on ollut kuitenkin vuotoja ja niiden vaurioalue ei ole tiedossa. Tilojen osalla on tällä hetkellä tiiviit lattiapinnoitteet, joten mahdollisten vaurioiden aiheuttama sisäilmahaitta on todennäköisesti vähäinen.
Vanhojen purueristä voidaan pitää kuitenkin selkeänä riskinä ja niiden uusimista seuraavassa
laajemmassa peruskorjauksessa on syytä harkita.
Toisen kerroksen osalla rakennuksessa on puurakenteiset välipohjat. Ulkoseinän vierestä otetussa näytteessä (M12) oli viite vauriosta ja kosteusteknisesti selkeimmät riskit kohdistuvat rakenteessa sen reuna-osille. Ulkoseinien korjauksien yhteydessä välipohjarakenteita joudutaan
aukomaan ja eristeiden uusimista kokonaan tässä yhteydessä on syytä harkita.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
15 (18)
Ulkoseinät
Ulkoseinät ovat alkuperäisiä purueristeisiä seiniä. Seinärakenne on toteutustavaltaan riskialtis,
sillä julkisivuverhouksen takana ei ole tuulettuvaa ilmarakoa ja seinän eristeen ulkopintaan on
asennettu huopa. Huopakaistaleen vuoksi rakenteessa on kosteuden tiivistymisriski eristekerroksen ulkopinnassa. Seinistä otettujen näytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella ulkopinnan eristeissä ja vinolaudoituksessa on kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi eristehuopa itsessään haisi voimakkaasti kreosootille ja sen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti selkeästi
ongelmajätteelle asetetut raja-arvot. Huopa on todennäköisesti kyllästetty kreosoottisivelyllä ja
kreosootti luokitellaan terveydelle vaaralliseksi siitä haihtuvien PAH-yhdisteiden takia.
Seinärakenteet tai niiden liittymät eivät ole tiiviitä ja epäpuhtaudet rakenteista saattavat ajoittain
kulkeutua myös sisälle. Ilmavuodot saattavat lisäksi aiheuttaa lämpöviihtyvyysongelmia kylmällä
ajanjaksolla. Tiivistyskorjauksilla seinärakenteista tulevia ilmavirtauksia voidaan vähentää, mutta sillä ei saada poistettu rakenteissa olevia riskejä ja vaurioita. Mikäli kohteeseen tehdään laajempi peruskorjaus, on rakenne syytä uusia kokonaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella.
Yläpohja
Rakennuksen yläpohjarakenne on alkuperäinen purueristeinen rakenne. Yläpohjan eristeissä
on paikoin vaurioita ulkoseinien vierustoilla sekä keskiosilla, johtuen vanhoista kattovuodoista
sekä rakenteiden heikosta kosteusteknisestä toiminnasta (ilmavuodot ja kosteuden tiivistyminen). Vaurioalueiden tarkka rajaaminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Rakenne ei ole toteutustavaltaan tiivis ja epäpuhtauksien kulkeutuminen sisätiloihin on mahdollista. Yläpohjan purueristeitä voidaan pitää riskinä sisäilman kannalta ja tulevassa peruskorjauksessa olisi suositeltavinta uusia rakenne kokonaisuudessaan.
4.2 B-rakennus
Yhteenveto
Rakennuksen sisä- ja ulkopuolen pintarakenteita on osin uusittu, mutta ulkoseinien hirsirunko,
pääosa alapohjarakenteista sekä todennäköisesti yläpohjarakenteet ovat alkuperäisiä yli 115
vuotta vanhoja rakenteita. Rakenteissa on paikoin havaittavissa vanhoja vesivuotovaurioita ja
etenkin alapohjien osalta rakenteen kosteustekninen toiminta on osin heikkoa. Alapohjarakenteissa oli havaittavissa selkeitä vaurioita. Rakennuksen sisäilmassa oli havaittavissa myös paikoin selkeä, mikrobiperäinen hajupoikkeama ja eristeenä käytetyistä luonnonmateriaaleissa
(sammal, puru) on usein jo lähtökohtaisesti mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua.
Ala- ja yläpohjarakenteet ovat selkeästi uusimisen tarpeessa. Lisäksi haju on osin saattanut tarttua huokoisiin materiaaleihin, vaikka materiaali itsessään ei olisikaan vaurioitunut. Rakenteet
ovat monilta osin elinkaarensa lopussa ja kiinteistö on laajan peruskorjauksen tarpeessa, mikä
tarkoittaa käytännössä purkutöitä siten, että jäljelle jää vain hirsirunko ja osa kantavista rakenteista.
Alapohja
Rakennuksessa on pääosin alkuperäiskunnossa oleva, yli 115 vuotta vanha ryömintätilallinen
puualapohja. Puualapohjien tavoitteellinen käyttöikä on 30 - 80 vuotta, joten rakenne on selkeästi teknisen käyttöikänsä lopussa.
Ryömintätilasta tarkasteltuna rakenteen tuulettuvuus ja kosteustekninen toiminta on paikoin
heikkoa ja etenkin keskiosilla on havaittavissa selkeitä laho-, mikrobi- ja sienikasvustoja. Lisäksi
alapohjassa on runsaasti orgaanista materiaalia maata vasten, jotka maatuessaan aiheuttavat
hajua. Alapohjarakenteet eivät ole ilmatiiviit, joten epäpuhtaudet ja hajut pääsevät kulkeutumaan myös sisätiloihin. Aistinvaraisten havaintojen perusteella alapohja on todennäköisin sisällä havaitun mikrobivaurioon viittaavan hajun aiheuttaja ja korjaustarve on akuutti.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
16 (18)
Ulkoseinät
Ulkoseinät ovat hirsirunkoiset. Seinien sisäpinnassa on levytys sekä osin lisälämmöneristys. Ulkopinnassa on paneeliverhous. Julkisivuverhouksen takana ei ole tuulettuvaa ilmarakoa, joten
viistosateen aiheuttamat vauriot etenkin koristelistojen ja rakenteiden liittymäkohtien kohdilla
ovat mahdollisia. Sisäpuolisilla osilla havaittiin seinän alaosissa (alapohjan eristeitä vasten) paikoin lahovikoja ja yläpohjassa ainakin sisäjiirissä oli selkeät kosteus- ja lahovauriot havaittavissa. Koska kohteeseen joudutaan tekemään laaja peruskorjaus, on sisä- ja julkisivujen verhousmateriaalit syytä poistaa ja hirsirungon kunto varmistaa. Runkorakenteissa mahdolliset olevat
vauriot tulee korjata ja rakenne suunnitella kosteusteknisesti toimivaksi ja tiiviiksi, jotta hirsirungossa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan.
Yläpohja
Rakennuksen yläpohjassa on todennäköisesti alkuperäiset yli 115 vuotta vanhat eristeet. Yläpohjassa on havaittavissa paikoin vanhoja vuotojälkiä ja otettujen materiaalinäytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin vaurioita. Yläpohjarakenne ei ole tiivis,
joten vanhat eristemateriaalit ovat selkeä sisäilmariski. Rakenne olisi suositeltavinta uusia tulevassa peruskorjauksessa kokonaisuudessaan.
5.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
A-rakennus
Heti tehtävät toimenpiteet:
• Kellarin poisto käytöstä/alipaineistus, jotta estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen yläpuolisiin tiloihin.
Seuraava peruskorjaus (viimeistään 3 - 5 vuoden kuluessa):
• Kellaritilojen peruskorjaus. Korjaaminen tarkoittaa käytännössä alapohjarakenteiden
uusimista kokonaisuudessaan ja seinärakenteiden kuorimuurauksien/eristeiden purkua
ja rakenteen toteutusta kosteusteknisesti toimivaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita
korjausta siten, että tilat poistetaan käytöstä ja estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen
kellarista yläpuolisiin tiloihin.
• 1. kerroksen maanvaraisen alapohjarakenteen uusiminen kosteusteknisesti toimivalla ja
tiiviillä rakenteella.
• Välipohjien purueristeiden uusiminen ja rakenteiden toteutus siten, että mahdolliset rakenteisiin jääneet epäpuhtaudet ja hajut eivät pääse kulkeutumaan huoneilmaan.
• Ulkoseinärakenteiden korjaus. Käytännössä seinät joudutaan purkamaan rungolleen ja
ne rakenteet, joita ei voida purkaa, on syytä puhdistaa mekaanisesti / harkinnan mukaan desinfioida. Uudet rakenteet tulee toteuttaa siten, että ne ovat ilmatiiviit ja kosteusteknisesti toimivat.
• Yläpohjaeristeiden ja sisäverhousmateriaalien uusiminen. Rakenteen korjaaminen kosteusteknisesti toimivaksi ja tiiviiksi.
• Korjaussuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenpoistoon, etenkin jos kellaritilat halutaan kunnostaa käyttötiloiksi.
• Korjaustyöt ovat laajoja ja käytännössä niiden vuoksi kaikki pintarakenteet sekä LVIS tekniset järjestelmät joudutaan purkamaan / uusimaan.
Kuntotutkimus
Kalmarin Kyläkoulu
H9124
07.04.2015
17 (18)
B-rakennus
• Rakennus on laajan peruskorjauksen tarpeessa, mikä käytännössä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
o Alapohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla
ja tiiviillä rakenteella. Korjaussuunnittelussa tulee huomioida maaperän puhdistus orgaanisesta jätteestä ja ulkopuolisen vedenpoiston parantaminen. Tarvittaessa alapohjaan asennetaan koneellinen ilmanvaihto.
o Yläpohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla
ja tiiviillä rakenteella. Mikäli kantavia rakenteita säilytetään, tulee ne puhdistaa
mekaanisesti ja harkinnan mukaan myös desinfioida.
o Puretaan ulkoseinät hirsirungolle, korjataan runkorakenteissa olevat lahovauriot
ja uusitaan hirsirungon ulko- ja sisäpuoliset rakenteet kosteusteknisesti toimivilla ja tiiviillä rakenteilla.
o Korjaustyön laajuudesta johtuen kohteesta joudutaan käytännössä purkamaan/uusimaan kaikki sisäpuolen väliseinät ja tilapinnat.
o Irtaimiston osalta on riskinä hajun tarttuminen, joten mikäli niitä halutaan säilyttää myös korjauksen jälkeen, tulee huomioida hajunpoisto.
o Korjaustyön laajuudesta johtuen LVIS -järjestelmät joudutaan uusimaan käytännössä kokonaisuudessaan. Lisäksi myös vesikatto on uusimisen tarpeessa.
Lisätutkimustarve:
• Asbesti- ja haitta-aine kartoitukset rakennuksiin ennen korjaus tai purkutöitä.
• Mikäli B-rakennuksen korjaamista harkitaan, on hankesuunnitellunvaiheessa hirsirungon kunto syytä varmistaa avaamalla rakenteita laajemmin.
Muuta korjauksissa huomioitavaa
Tulevat korjaukset ovat erittäin haastavia. Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma
ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja
homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee
huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta.
Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995).
Oulussa 07.04.2015
Henri Käyrä, RI
Tekninen asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
!
"
&"
#
& #
$%
!"
$
! #
'
(
+
,
)
*
*
(
1 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4744/15
Inspecta KiraLab, 1.4.2015
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 Saarijärvi
Kohde:
Näytteenottaja:
Näytteenottopäivä:
Näytteet vastaanotettu:
Analysointi aloitettu:
Kalmarin koulu, Saarijärvi. Hanke 9124.
Henri Käyrä, Inspecta Oy
17.3.2015
19.3.2015
19.3.2015
Analyysit
Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista
laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia
ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli
(DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja
mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella.
Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia
yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.
Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla.
- ei kasvua
+ niukka kasvu, alle 20 pmy/malja
++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja
+++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja
++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja
Näytteet
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen tulkinta
M1
RA2
sahanpuru/
tervapaperi
Välipohja,
eristetilan pohjalta
A-osa, tyttöjen
pukuhuone
Ei viitettä vauriosta
M2
RA3
sahanpuru
Alapohja,
betonilaatan päältä
A-osa, 1.krs
käytävä
Vahva viite
vauriosta
M3
RA3
paperi
US, eristeen ulkopinta/vinolaudoituksen takana
A-osa, 1.krs
käytävä
Viite vauriosta
M4
RA6
puu
US, vinolaudoitus
A-osa, 2.krs
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M5
RA6
puru
Us eriste
A-osa, 2.krs
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M6
RA7
puru
VP, eriste
ulkoseinän vierellä
A-osa, 2.krs,
opettajienhuone
Ei viitettä vauriosta
M7
RA8
puru
US, eriste
A-osa, 2.krs,
opettajienhuone
Heikko viite
vauriosta
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4744/15
Inspecta KiraLab, 1.4.2015
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen tulkinta
M8
RA9
puru/paperi
YP, eristeen
yläpinta
A-osa, rakennuksen keskikohta
Ei viitettä vauriosta
M9
RA10
puru/paperi
YP, eristeen
yläpinta
A-osa, liikuntasalin
kohta, us vierus
Viite vauriosta
M10
RA11
puru/paperi
YP/US yläosa,
A-osa, käytävä
Heikko viite
vauriosta
M11
RA15
puru
VP Eristeen
alapinta
A-osa, 2.krs,
luokkatila
Heikko viite
vauriosta
M12
RA15
paperi
US, eristeen ulkopinta/vinolaudoituksen takana
A-osa, 2.krs,
luokkatila
Viite vauriosta
M13
RA16
sammal/
turve
AP, eristeen alapinta us vierellä
B-osa, luokkatila
Heikko viite
vauriosta
M14
RA17
sammal/
turve
AP, eristeen alapinta VS vierellä
B-osa, luokkatila
Viite vauriosta
M15
RA19
sammal/
turve
YP, eristeen
alapinta
B-osa, rakennuksen keskikohta
Viite vauriosta
M16
RA13
puru
Kellarin us
A-osa, kellari
Vahva viite
vauriosta
Tulokset
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M1
Yhteensä
Penicillium
steriilit sienet
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
+
+
+
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
+++
+
+++
+
Yhteensä
A. restricti*
A. versicolor*
Penicillium
steriilit sienet
++
+
++
Yhteensä
Penicillium
M5
M6
M2
M3
M4
Bakteerit pmy
THG-agar
+
+
+
Yhteensä
1
7
+++
++
+
+++
+
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
Rhizopus°
++
+
++
+
Yhteensä
++
++
Yhteensä
Penicillium
++
++
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
Yhteensä
Penicillium
steriilit sienet
++
++
+
Yhteensä
Penicillium
++
++
Yhteensä
+
Yhteensä
Penicillium
+
+
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
+
Yhteensä
A. versicolor*
Penicillium
steriilit sienet
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
6
3
+
8
++
+
+
+
1
+
+
+
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4744/15
Inspecta KiraLab, 1.4.2015
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M7
Yhteensä
A. fumigatus*
Paecilomyces*
Penicillium
M8
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
M9
Yhteensä
A. fumigatus*
Paecilomyces*
Penicillium
Rhizopus°
steriilit sienet
M10
M11
M12
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
Cladosporium
Rhizopus°
Penicillium
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Cladosporium
Eurotium*
Penicillium
Rhizopus°
Sporothrix
2
4
1
+
+
+
Yhteensä
+
+
+
+
+
Yhteensä
++
++
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
+
++
+
+
+
+
Yhteensä
+
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
1
+
+
+
Yhteensä
A. fumigatus*
Paecilomyces*
Penicillium
steriilit sienet
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
6
++
+
+
Yhteensä
Cladosporium
Paecilomyces*
Penicillium
Rhizopus°
1
++
+
+
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
++
+
++
Yhteensä
+
4
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Aspergillus
A. versicolor*
Penicillium
+
+
+
+
+
Yhteensä
++
++
+
+
+
++
+
Yhteensä
A. restricti*
A. versicolor*
Cladosporium
Paecilomyces*
Penicillium
+++
++
+
+
+
++
Yhteensä
++
++
Yhteensä
A. fumigatus*
Aspergillus
Paecilomyces*
Penicillium
steriilit sienet
M14
2
1
+
+
+
+
Bakteerit pmy
THG-agar
Yhteensä
A. fumigatus*
Penicillium
Yhteensä
Cladosporium
Paecilomyces*
Penicillium
M13
1
1
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
Yhteensä
A. fumigatus*
A. versicolor*
Cladosporium
Penicillium
Paecilomyces*
5
1
1
1
1
1
1
1
5
1
3
1
M15
Yhteensä
Aureobasidium°
Penicillium
muut sienet
+++
+
+++
+
Yhteensä
Penicillium
+++
+++
Yhteensä
M16
Yhteensä
Acremonium*
Oidiodendron*
Penicillium
hiivat
steriilit sienet
++++
+++
+++
++
+
+
Yhteensä
Acremonium*
A. versicolor*
Penicillium
muut sienet
++++
+++
+
+++
+++
Yhteensä
aktinobakteerit*
muut bakteerit
3
1
15
+
+
+
+++
+
+++
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4744/15
Inspecta KiraLab, 1.4.2015
----------------------------------------------
Inspecta KiraLab
Paula Kurola
Laboratoriopäällikkö, FT
Mikrobitutkimukset
040 769 2011
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4744/15
Inspecta KiraLab, 1.4.2015
LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi
1.
TULOSTEN TULKINTA
Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos
näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon
viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on
normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta
pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä.
Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen
(Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta 10 000 pmy/g.
Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain
kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa
johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys
sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon
toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja
niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.
Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion
listaus, 2008).
2.
Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti
toksiineja tuottavia mikrobeja
Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium,
Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit
(Streptomyces)
Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja
A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma,
Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia
Merkitys avoin
Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia,
Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat
Tavanomaisia mikrobeja
Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium,
hiivat, steriilit sienet, muut sienet
KIRJALLISUUS
Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys
suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.
Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja
suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä.
Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.
Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa.
Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258
Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja
mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.
Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n
oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty