Vaatteiden kulutus ja elinkaaren merkitys nuorille

Mervi Vihtari
Vaatteiden kulutus ja elinkaaren merkitys nuorille
Opinnäytetyö
CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Liiketalouden koulutusohjelma
Huhtikuu 2015
!
TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
Yksikkö
Aika
Tekijä/tekijät
Kokkola-Pietarsaari
Huhtikuu 2015
Mervi Vihtari
Koulutusohjelma
Liiketalouden koulutusohjelma
Työn nimi
VAATTEIDEN KULUTUS JA ELINKAAREN MERKITYS NUORILLE
Työn ohjaaja
Sivumäärä
Liisa Niemi
25 + 1
Työelämäohjaaja
Työn tarkoituksena oli ottaa selvää, miten nuoret kuluttavat vaatteita hankkimis hetkestä
aina niiden hävittämiseen asti. Teoriaosuudessa kerron, millaisia nuoret kuluttajat ovat,
miten he kuluttavat vaatteita, miten kuluttaja käyttäytyy ostoksilla ja millä keinoilla
vaatteiden käyttöikää voidaan pidentää. Teoriaosuudessa käsittelen myös
pyykinpesuaineita, vaatteiden kierrätysmahdollisuuksia ja lopuksi vaatteiden
ympäristömerkkejä.
Teoriaosuuden jälkeen käydään läpi tutkimus ja tulosten analysointi. Tutkimus suoritettiin
kyselyn avulla, joka kohdistettiin Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja
Facebookin kautta nuorille. Kyselyyn vastasi 517 henkilöä.
Tutkimuksesta selvisi, että nuoret ostavat maltillisissa rahamäärillä vaatteita.
Ostopäätöksiin ei vaikuta, miten vaatteet tulee pestä tai hoitaa eikä valmistusmaalla tai
ympäristömerkinnällä ole suurta merkitystä. Tutkimustulokset antavat toisen kuvan, mitä
teoriaosuudessa etukäteen oletin.
!
Asiasanat
Kuluttajat, nuoret, vaatteet
!
ABSTRACT'
'
Unit'
Date'
Author/s'
Kokkola-Pietarsaari
April 2015
Mervi Vihtari!
Degree'programme'
Business administration!
Name'of'thesis'
CLOTHING!CONSUMPTION!AND!THE!IMPORTANCE!OF!THE!LIFE!CYCLE!OF!
CLOTHES!FOR!YOUNG!PEOPLE!
Instructor'
Pages'
25 + 1!
!
Supervisor'
Liisa Niemi!
!
The!purpose!of!the!thesis!work!was!to!find!out!how!young!people!consume!clothes,!from!
purchase!to!disposal.!The!theoretical!part!discusses!what!kind!of!consumers!young!people!
are,!how!they!consume!clothes,!how!they!behave!when!shopping!and!how!to!make!a!
longer!lifetime!for!clothes.!The!theoretical!part!handles!also!laundry!detergents,!recycling!
possibilities!of!clothes!and!the!ecoLlabels!of!clothes.!
!
The!practical!part!discusses!the!research!and!the!analysis!of!the!results.!The!research!was!
performed!using!a!questionnaire!which!was!targeted!to!students!of!Centria!University!of!
Applied!Sciences!and!the!young!on!the!Facebook.!517!people!responded!to!the!
questionnaire.!
!
In!the!research!it!was!found!that!young!people!buy!clothes!with!moderation.!Buying!
decisions!are!not!affected!by!how!to!wash!clothes!or!to!handle!them!and!the!country!of!
manufacture!or!the!ecoLlabel!are!not!very!important.!Research!gave!another!view!to!the!
topic.!
!
!
Key'words'
Clothes, customers, young
!
!
!
!
!
TIIVISTELMÄ
ABSRTACT
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
1
2 TYÖN TAVOITTEET JA RAJAUS
2
3 NUORET KULUTTAJAT
3
4 VAATETUKSEN KULUTUS
5
5 KULUTTAJA OSTOKSILLA
5.1. Ostamiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät
5.2 Ostajatyypit
5.3 Virtuaalimarkkinat
7
8
8
8
6 VAATTEEN HOITO
6.1 Vaatteen peseminen ja ympäristöystävällisyys
6.2 Vaatteen kuivaus ja silitys
10
10
12
7 VAATTEEN KIERRÄTYS JA HÄVITTÄMINEN
7.1 UFF
7.2 SPR
7.3 Teollinen tekstiilien kierrättäminen
13
13
14
14
8 YMPÄRISTÖMERKIT TEKSTIILEISSÄ
8.1 Öko-Tex Standard 100
8.2 EU:n Ympäristömerkki
16
16
17
9 TUTKIMUS, TULOKSET JA ANALYSOINTI
18
10 KEHITTÄMISIDEAT JA POHDINTA
24
LÄHTEET
LIITTEET
LIITE 1 Kyselylomake
KUVIOT
KUVIO 1. Öko-Tex Standard 100-merkki
KUVIO 2. EU-ympäristömerkki
KUVIO 3. Sukupuoli
KUVIO 4. Vastaajien ikä
KUVIO 5. Vastaajien taustatietoja
KUVIO 6. Rahan kulutus kuukauden aikana
KUVIO 7. Kuinka usein käyt vaateostoksilla
KUVIO 8. Vaatteiden hankinta
KUVIO 9. Pesumerkintöjen ja hoito-ohjeiden tärkeys
KUVIO 10. Vaateen valmistusmaan tärkeys
KUVIO 11. Ympäristömerkintöjen tärkeys
16
17
18
18
19
19
20
20
21
21
21
!
!
KUVIO 12. Vaatteiden hävittäminen
!
22
!
!
!
! 1!
1 JOHDANTO
Tämän opinnäytetyön aihe on vaatteiden kulutus ja elinkaaren merkitys nuorille.
Kohderyhmänä opinnäytetyössä ovat 18–29-vuotiaat. Opinnäytetyössäni kerron,
millaisia nuoret kuluttajat ovat, miten he kuluttavat vaatteita ja miten kuluttaja ostoksilla käyttäytyy, kuinka voidaan vaatteiden käyttöikää pidentää oikeilla hoitotavoilla, miten vaatteita kierrätetään. Lopuksi kerron vaatteiden ympäristömerkeistä.
Tein kyselyn, jossa kysyin nuorten kulutustottumuksia, pesumerkintöjen, ympäristömerkkien ja valmistusmaan tärkeyttä vaatehankintojen yhteydessä. Lopuksi kysyin,
miten
vaatteet
hävitetään.
Lähetin
kyselylomakkeen
Centria-
ammattikorkeakoulun opiskelijoille sähköpostiin ja jaoin Facebookin kautta linkin,
johon kohderyhmään kuuluvat saivat vastata.
Nuoret ovat oma kuluttajaryhmänsä myynnissä ja markkinoinnissa. Vaatteita kulutetaan, koska taustalla on halu kertoa itsestään tai ryhmästään. Kuluttajalle on tärkeää vaatetta hankkittaessa tavoitella omilla valinnoillaan määrän ohella myös
laatua. Nuorelle oikeanlainen kuluttaminen on tärkeää, koska se tuo varmuutta ja
auttaa nuorta jäsentymään sosiaalisiin verkostoihin.
!
!
!
! 2!
2 TYÖN TAVOITTEET JA RAJAUS
Opinnäytetyöni tavoitteena oli ottaa selville, miten nuoret kuluttavat vaatteita niiden
hankkimisesta aina hävittämiseen. Rajasin opinnäytetyöni 18–29-vuotiaisiin, koska
muuten kuluttajaryhmä olisi ollut liian laaja. Halusin myös selvittää, miten vaatteita
voi kuluttaa ja hoitaa sekä ekotehokkaasti että ympäristöystävällisemmin.
!
!
!
! 3!
3. NUORET KULUTTAJAT
Nuoruus on yksi elämänvaihe, jossa opitaan sitoutumaan yhteiskuntaan. Nuoren
identiteetin perustana on koulutus, ammatti, työ ja toimeentulo. 1900-luvulla nuoruutta tai nuorisokulttuuria ei tunnettu yhtenä elämänvaiheena. Syynä tähän oli se,
että ennen lapset otettiin mukaan kodin töihin esimerkiksi pellolle. Lapsuus loppui
sitten, kun osattiin käyttäytyä aikuisuuden mallin mukaisesti. Nuoruuden välivaihe
jäi kokonaan pois. Vasta 1950-luvulla syntyi nuoruus yhdeksi elämänvaiheeksi,
koska lapsia ei enää tarvittu kotona tuottavissa töissä. Samoin koulunkäynti yleistyi ja opiskeluaika pidentyi. (Saarinen 2001, 31–33.)
Nuoret ovat markkinoinnissa ja myynnissä oma kuluttajaryhmänsä. Markkinoijat ja
kaupallinen viestintä ovat nähneet nuoret hyväksi kuluttajaryhmäksi, koska nuoret
haluavat kuluttaa, vaikka rahaa ei olisikaan. Velkaantumisesta on tullut monen
nuoren ongelma nykyaikana. Vaatteiden kuluttamisen taustalla on halu kertoa itsestään tai ryhmästään. Kuluttaja tavoittelee ostotilanteessa omilla valinnoillaan
määrän ohella myös laatua. Oikeanlainen kuluttaminen onkin nuorelle tärkeää,
koska se tuo varmuutta ja auttaa nuorta jäsentymään sosiaalisiin verkostoihin.
(Saarinen 2001, 36–37.)
Omaksumme jo nuorena opitut kulutustottumukset. Tämä on yksi syy, miten kulutamme tuotteita ja palveluja. Tarpeiden toteuttaminen ja kyky kuluttaa vaihtelee
elämän eri vaiheissa, kun taas mielihyvän ja uudistumisen arvopohja säilyy lähes
samana läpi elämän. Nykynuorilla kulutusarvojen kehitystä on ohjannut paljolti
heidän kokemansa pula turvallisuudentunteesta. Syitä tähän on ollut erilaiset uutisoinnin ilmastonmuutoksesta ja energiapolitiikkaan liittyvistä keskusteluista. Nykynuorilla on halu kantaa vastuuta näistä asioista, ja tämä näkyy heidän kulutuksessaan kuin myös heidän tulevaisuuden ammattiunelmissaan. (Merisalo 2010,
16–17.)
Nuori kuluttaja pitää tärkeänä tulevaisuudessakin ekologisen ja eettisen kuluttamisen ajattelumallia. Kuluttajalle on tärkeää, että tuotteet ovat kestäviä ja ostos on
järkevä. Nuori haluaa kantaa vastuuta itsestään, ja se näkyy nuorten kulutustottu-
!
!
!
! 4!
muksissa muun muassa terveys- ja hyvinvointipalveluiden käytön yleistymisenä.
(Merisalo 2010, 38.)
!
!
!
! 5!
4 VAATTEIDEN KULUTUS
Asusteet, jalkineet ja vaatteet kuuluvat vaatetukseen. Jokaiseen ryhmään kuuluu
tuotteita, joita käytetään eri vuodenaikoina ja erilaisiin tarpeisiin. Vaatteet ovat välttämättömyyshyödykkeitä, joita jokainen kuluttaja tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Kuluttaja kokee pukeutuessaan erilaisia arvoja ja erilaisten tarpeiden tyydyttämistä. Vaatteiden käytössä voi olla kyse fyysisistä, sosiaalisista, kulttuurillisista tai esteettisistä tarpeista. Vaatteiden määrään, laatuun ja tarpeisiin vaikuttavat
kuluttajan ikä, elämäntavat, tottumukset, persoonallisuus, työ, harrastukset sekä
ilmastolliset olosuhteet. Kuluttajalle vaatteiden toimivuus on keskeisimpiä asioita
pukeutumisessa. Vaatteet eivät saa haitata materiaalisilta ominaisuuksiltaan, sitä
mitä ihminen tekee vaatteet yllä. (Koskennurmi-Sivonen & Raunio 2003, 31–32,
51–54.)
Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa lisää palveluja ja hyvinvointia, mikä pienentää luonnonvarojen kuluttamista. Hyvinvoinnin lisääntyminen, elämänlaadun paraneminen, tuotteesta saatu palvelusuorite ja yritysten tuotto ovat ekotehokkuuden hyötyjä. Luonnonvarojen kulutusta ja ympäristöhaittoja kuluttaja voi vähentää päivittäisillä elintavoillaan ja hankinnoillaan. (Rissa
2002 30, 174.)
Vaatteen valmistus kuluttaa paljon ympäristöä. Luonnonmateriaalit eivät välttämättä ole luontoystävällisiä, koska niiden viljely aiheuttaa muutoksia ympäristöön.
Luonnonkuidut kuuluvat luonnon kiertokulkuun, mutta niiden tehoviljely kuormitta
luontoa. Varsinkin puuvillan viljelyssä käytettävät torjunta-aineet pilaavat maaperää ja puuvillan kastelemiseen tarvitaan paljon vettä. Tekokuitujen valmistus aiheuttaa erilaisia päästöjä ja vie paljon energiaa. Vaatteet valmistetaan yleensä kehitysmaissa, missä ympäristö- ja työsuojelu on puutteellista, sekä vaateteollisuuden
kuljetus maasta toiseen lisää ympäristöhaittoja. (Rissa 2002, 185-186; Kuivanen
1999, 32.)
Kuluttajan on vaikea tietää, kuinka paljon vaatteet aiheuttavat ympäristökuormitusta valmistuksen aikana. Paras tapa olisi välttää ylimääräisiä heräteostoksia. Huo-
!
!
!
! 6!
lellisesti valmistetut vaatteet ovat hyviä, koska ne kestävät kulutusta ja useita pesukertoja. Vaatteita kannattaa kierrättää ystävien ja tuttavien kesken tai ostaa ne
kirpputoreilta. Juhlavaatteita kannattaa vuokrata pukuliikkeistä, koska niillä ei ole
paljon käyttöä vuoden aikana. (Rissa 2002 185–186.)
!
!
!
! 7!
5 KULUTTAJA OSTOKSILLA
Ostokyky ja ostohalu ovat kaksi tekijää, jotka vaikuttavat ostamiseen. Ostokyvyllä
tarkoitetaan ostajan taloudellista tilannetta. Ostamista saattaa rajoittaa ostajan
rahatilanne, tuotteiden hinnat tai luoton saaminen. Muita vaikuttavia tekijöitä saattaa olla käytettävissä oleva aika shoppailuun tai rahan säästäminen. Ostohalulla
tarkoitetaan sitä, kuinka tärkeäksi ostaja kokee ostamisen ja tarpeiden tyydyttämisen. Ostohaluihin vaikuttavat ulkopuoliset tekijät sekä ostaja itse. Ostamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat markkinoijien toimenpiteet, kuten mainonta ja hyvä palvelu.
(Bergström & Leppänen 2002, 30–33.)
5.1. Ostamiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät
Ostamiseen liittyy sisäisiä tekijöitä, kuten elämäntilanne, sukupuoli, ammatti, koulutus, asuinpaikka ja äidinkieli. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ostokäyttäytymiseen ja näin syntyy erilaisia tarpeita. Tarpeet halutaan tyydyttää hankkimalla
haluttu tavara. Tarpeet ovat tiedostettuja tai tiedostamattomia. Tiedostettuja tarpeita ovat muun muassa nälän tunne ja tiedostamattomia tarpeita ovat esimerkiksi
urheiluvälinetarpeet. (Bergström & Leppänen 2002, 32–34.)
Jotta asiakkaan tarpeet tulisi ymmärretyksi, ostotilanteessa olisi hyvä, jos myyjä
osaisi kuunnella asiakasta. Tämän jälkeen myyjän on helpompi esitellä ostajalle
eri vaihtoehtoja; näin ostaja pystyy tekemään valinnan ja oikea tuote löytyy. Tällä
tavoin saataisiin asiakkaan tarpeet tyydytettyä parhaalla mahdollisella tavalla.
(Bergström & Leppänen 2002, 34.)
Ostomotiivit ovat syitä ostajan valintoihin. Erilaiset ostomotiivit selittävät syyn, miksi pitäisi ostaa kallis merkkivaate eikä halpisvaatetta. Motiivit voivat olla järkiperäisiä tai tunneperäisiä. Järkiperäisillä motiiveilla tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen
halpaa hintaa, auton turvallisuutta tai nopeutta. Oston syyt ovat helppo perustella.
Tunneperäisillä motiiveilla tarkoitetaan esimerkiksi vaatteen muodikkuutta tai vaatteiden urheilullisuutta. Näitä syitä on vaikeampi perustella ostojen perusteeksi.
(Bergström & Leppänen 2002, 37.)
!
!
!
! 8!
Asenteet syntyvät tiedon, kokemuksen ja elinympäristön kautta. Tietoa saadaan
eri viestimien välityksen ansiosta. Kokemukset syntyvät omien ja muiden mielipiteiden kautta. Elinympäristöön kuuluvat perhe, ystävät, tuttavat ja kulttuuri muokkaavat omia mielipiteitä ostopäätöksiin. Asenteet vaikuttavat ihmisten toimintaan ja
tunteisiin. (Bergström & Leppänen 2002, 37–39.)
Ostamiseen vaikuttavilla ulkoisilla tekijöillä tarkoitetaan muita ihmisiä sekä perheen ja talouden elämäntilannetta. Perhe, ystävät ja eri sosiaaliluokat ovat tärkeässä roolissa. Perhe on tärkein vaikuttaja. Vanhempien mielipiteet ovat tärkeässä
roolissa lasten ja varsinkin nuorten tottumusten, tapojen ja asenteiden muovautumiseen. Lapsena kotona saadut tavat ja kulutustottumukset seuraavat myöhemmin omaan perheeseen. Ostamisen tarve riippuu siitä, millainen perheen elämäntilanne on. Nuori sinkku keskittyy ostamaan itselleen muun muassa vaatteita ja harrastustarvikkeita. Lapsiperheet ostavat lasten eri ikävaiheiden mukaan omat hankinnat. Vanhemmat ihmiset keskittyvät rahan kulutuksessa turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin ostoksiin. (Bergström & Leppänen 2002, 41-42.)
5.2 Ostajatyypit
Ostajat voidaan luokitella erilaisiin ostajatyyppeihin. Eri ostajatyyppien ominaisuudet saattavat vaihdella eri ostotilanteissa. Esimerkiksi jonkun ostajan on helppo
ostaa vaatteita, mutta kodinkoneita ostaessa hankintaa on vaikea päättää. Persoonallisuus, harrastukset, asenteet, kokemukset ja fyysinen rakenne vaikuttavat
siihen, millainen ostaja on kyseessä ja millaisia valintoja hän tekee. (Bergström &
Leppänen 2002, 48.)
5.3 Virtuaalimarkkinat
Sähköisellä kaupankäynnillä eli verkkokaupalla tarkoitetaan tavaran tai palvelun
tilaamista verkon kautta. Maksu suoritetaan verkossa, tavanomaisia pankkiyhteyksiä käyttäen tai käteisellä. Verkkokaupan käyttäjistä suurin osa on nuoria tai koulutettuja henkilöitä. Melkein jokainen alle 30-vuotias on tilannut verkkokaupan kautta
jotain elämänsä aikana. (Uusitalo 2002, 45.)
!
!
!
! 9!
Kuluttaja haluaa löytää verkosta tuotteita ja palveluja erilaisten tarpeiden kautta.
Netin kautta etsitään muun muassa edullisia hintoja, erilaisia palveluja tai ajan sekä vaivan säästöä. Kuluttaja voi verkkokaupassa asioidessaan vertailla tuotteiden
hintoja helpommin, kun tarjolla on laaja valikoima eri vaihtoehtoja. Näin säästytään
aikaa ja vaivaa vievältä kaupoissa kiertelemiseltä, kun kotona voi tutustua helposti
ja nopeasti erilaisiin vaihtoehtoihin. (Bergström & Leppänen 2002, 55–60.)
Vaatteet ovat riippuvaisia muodista. Muoti vaihtuu nopeasti ja jakelijan rooli onkin
korostunut muotitoimialalla. Jakelijat pystyvät toimittamaan kuluttajille haluttuja
tuotteita, koska he ovat onnistuneet saamaan kuluttajien tietoa haluamistaan tuotteista. Useat jakelijat ovat ryhtyneet luomaan itse uusia malleja uuden teknologian
avulla. Näin ollen he pystyvät muokkaamaan perusmalleista uusia tuotteita. Haittapuolena voidaan pitää sitä, että muotisuunnittelijan rooli jää tällä tavoin kokonaan pois. Suomessa kuluttajat näkevät vaatteiden myynnin verkossa lähinnä
siinä, että postimyyntiliikkeet ovat korvanneet myyntiluettelot Internetin välityksellä
selattaviin tuoteluetteloihin. Suomessa valmistajayritykset eivät ole vielä löytäneet
markkinoita verkkokaupassa. (Uusitalo 2002, 91–93.)
!
!
!
! 10!
6. VAATTEEN HOITO
Vaatteiden ikää ja kestävyyttä voidaan lisätä hoitamalla niitä oikealla tavalla. Sopivat pesukerrat ja huolto lisäävät käyttöikää. Vaatteiden tulee antaa levätä käytön
jälkeen esimerkiksi huolellisesti ripustamalla, tuulettamalla tai harjaamalla. Hyvä
vaihtoehto on myös rikkinäisten vaatteiden parsiminen. Tekstiilien kuluttaja voi
vaikuttaa omalla toiminnallaan ympäristön hyvinvointiin tekstiilien hoito, käyttö- ja
korjaustilanteissa. (Suojanen 1997, 50–51; Talvenmaa 2002, 58.)
6.1 Vaatteen peseminen ja ympäristöystävällisyys
Vaatteet kannattaa puhdistaa liasta tarpeen mukaan, koska mitä syvemmälle lika
pääsee pinttymään, sitä vaikeammaksi sen puhdistaminen tulee olemaan. Pinttynyt lika saattaa kuluttaa vaatetta huomattavasti. Pyykkiä pestäessä kannattaa
suosia ympäristöystävällisiä pesuaineita. Tarpeelliset pesukerrat, oikeanlainen
pyykinpesuohjelma ja pyykinpesuaine pidentävät vaatteen käyttöikää huomattavasti. Pyykinpesukoneita on ajan mittaan paranneltu muun muassa vettä ja energiaa säästäviksi. (Talvenmaa 2002, 58–60.)
Monet kuidut eivät kestä usein toistuvia pesukertoja ja joitakin vaatteita ei suositella pestäväksi vesipesussa. Varsinkin villatuotteita pesua kannattaa välttää, koska
villan ominaisuuksiin kuuluu sen luontainen rasvaisuus. Pelkkä tuulettaminen kosteassa ulkoilmassa riittää, sillä kuitu turpoaa kosteassa ja näin se poistaa hajuja
ja epäpuhtauksia. Villavaatteet pestään ainoastaan silloin, kun vaatteissa on näkyvää likaa. Miesten puvut, suorat housut, sekä päällystakit suositellaan tuuletettavan ulkona auringolta suojattuna, vaatteet raikastuvat ja suoristuvat ja näin vältetään turhia pesukertoja. (Johansson-Rengen, Lausjärvi, Valtiala 2009, 28.)
Pesuaine ja veden laatu vaikuttavat tekstiilien puhdistamiseen. Ympäristön kannalta oleellista on valita oikea pesuaine. Jokaiselle pesuaineella on omat vaikutuksensa ympäristölle. Pesuaineen määrällä ja pesuolosuhteilla on merkitystä siihen,
millainen pesun aiheuttama ympäristökuormitus ympäristölle aiheutuu. (Talvenmaa 2002, 58.)
!
!
!
! 11!
Talousvedessä on eri määriä sisältäviä kovuustekijöitä eli kalsium ja magnesiumsuoloja. Vesi on pehmeää, kun se sisältää vähän suoloja ja kovaa, kun suolaa on
liuennut veteen paljon. Suomen vesi on yleensä pehmeää, mutta joillakin paikkakunnilla se saattaa olla kovaa. Jos vesi on kova, pesukoneen toimivuuden varmistamiseksi olisi hyvä huolehtia kalkinpoistosta säännöllisin väliajoin. Mitä kovempi
vesi on, sitä enemmän tulee pesuainetta käyttää. (Johansson-Rengen, Lausjärvi,
Valtiala 2009, 48.)
Vaatteet eroavat hoito-ominaisuuksiltaan, väreiltään, kuiduiltaan ja siksi vaatteet
tarvitsevat erilaisia aineita pyykinpesuun. Pesuohjemerkinnät kertovat, miten vaatteet tulee pestä. Valko- ja kirjopyykki on tarkoitettu tavalliselle pyykille, joka sisältää valkaisuainetta ja ne pestään yleensä 30–90 asteessa. Valkaisuaineet rupeavat toimimaan yleensä vasta 60 asteessa, mutta valkaisuaktivaattorien ansiosta
valkaisuaineet vapauttavat happea jo 40 asteessa. Valkaisuainetta sisältävällä
pesuaineella vältytään valkoisen vaatteen kellastumiselta. Kirjopesuaineet eroavat valkopesuaineista siten, että niihin ei ole lainkaan lisätty valkaisuainetta. Kirjopesuaineet ovat tarkoitettu yleensä 30–60 asteiseen pyykinpesuun. Hienopesuaineet ovat tarkoitettu muun muassa villalle ja silkille sekä aroille luonnonkuiduille.
Hienopesuaine ei sisällä valkaisuainetta ja ne ovat miedompia pesuaineita. (Johansson-Rengen 2009, 44.)
Pesuaineet jaetaan synteettisiin ja saippuapohjaisiin pesuaineisiin. Synteettisten
pesuaineitten pesutehoaineena käytetään tensidejä, joita valmistetaan rasvahappojen ja maaöljyn hiiliyhdisteistä. Ne alentavat pintajännitystä vedessä, jolloin ne
poistavat saippuaa paremmin rasvalikaa. Synteettiset tensidit tehoavat hyvin kovassa, happamassa ja suolaisessa vedessä ilman sakan muodostumista. Saippuapohjaisissa pesuaineissa valmistusaineena käytetään eläin- ja kasvirasvaa
sekä lipeää. Pehmeässä vedessä pesuteho on erinomainen. Kovassa vedessä
saippua muodostaa liukenematonta sakkaa. Sakka haurastuttaa ja kellastaa vaatteita. (Talvenmaa 2002, 58–59.)
Ympäristöystävällisempänä pyykinpesuaineena on pidetty saippuapohjaisia pesuaineita, koska ne hajoavat luontoon nopeammin. Synteettisiä tensidejä on erilaisia
!
!
!
! 12!
ja niitä on kehitelty enemmän ympäristöystävällisempään muotoon. Pesuaineissa
käytetään fosfaattia tai zeoliittiä, joiden tehtävänä on pehmentää vettä ja tehostaa
tensidien toimintaa. Useissa maissa on kielletty fosfaattien käyttö, koska ne aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Fosfaatit on pyritty korvaamaan zeoliiteillä, koska fosfaatit aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Zeoliiteilla on myös taipumusta
saostaa ja tukkia pesukoneita, jos huuhtelukertoja ei ole tarpeeksi. (Talvenmaa
2002, 59.)
6.2 Vaatteen kuivaus ja silitys
Vaatteiden kuivaus, silitys ja mankelointi kuormittavat ympäristöä energiankulutuksen muodossa. Helposti siliäviksi ja puhdistettaviksi valmistetut vaatteet vähentävät pesun ja huollon tarvetta ja näin ympäristön kuormitus vähenee. (Suojanen
1997, 51–54.)
Koneellista pestyä pyykkiä kohden tarvitaan noin 8 metriä kuivaustilaa. Tavallisin
kuivausmenetelmä on kuivausteline. Ulkona kesäaikaan pyykin kuivaaminen on
energiatehokkainta. Talvella pyykki narukuivataan yleensä sisällä, joka kuluttaa
lämpöenergiaa. Muita kuivausvaihtoehtoja ovat kuivausrumpu ja kuivauskaappi.
Pyykki kannattaa lingota hyvin, koska jäännöskosteus vaikuttaa kuivausaikaan ja
sähkönkulutukseen. Pyykinkuivaus koneella vie sähköä enemmän kuin itse pyykinpesu. Pesukoneet, joihin on yhdistetty kuivausominaisuus sekä kuivausrummut
ovat energiamerkittyjä. (Johansson-Rengen 2009, 54, 56.)
Vaatteiden silittämisen tarpeeseen vaikuttaa kuitumateriaali; miten likapyykki on
säilytetty ennen pesua ja millä tavoin vaate on kuivattu. Liian kauan pienessä tilassa säilytetty märkä pesty pyykki tai liian täyteen ahdattu pyykinpesukone saattavat myös rypistää vaatteita. (Suojanen 1997, 51–54.)
!
!
!
! 13!
7 VAATTEEN KIERRÄTYS JA HÄVITTÄMINEN
Kierrätys on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, koska se säästää raakaaineiden tarvetta ja hävitettävien materiaalin määrää. Tekstiilit ovat hyvää kierrätysmateriaalia. Suomessa tekstiilijätteen hyötykäyttö on vielä aika vähäistä, mutta
vaatteiden uudelleenkäyttö on lisääntynyt vuosien mittaan. Nykyisin kirpputoreilla
ostetaan, myydään ja lahjoitetaan hyväkuntoisia ja käytettyjä vaatteita. (Suojanen
1997, 61,64.)
Vuonna 2016 tulee voimaan uusi kaatopaikka-asetus, jonka tarkoituksena on rajoittaa orgaanisen jätteen tuomista kaatopaikoille. Yhdyskuntajätteestä puolet kierrätettäisiin ja 30 prosenttia hyödynnettäisiin energiana. Näin kaatopaikoille kertyisi
enää 20 prosenttia jätettä. Asetus koskee kaikkia niitä materiaaleja, jotka sisältävät orgaanista hiiltä yli kymmenen prosenttia, eli jäte, joka sisältää muovijätettä
luonnonkuitujen lisäksi. (Palovaara 2013.)!
7.1 UFF
U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf on yksityinen yhdistys, jonka tarkoitus on
tukea kehitysyhteistyötä. Avustustoiminnan päätehtävä on vaatekierrätys. Yhdistys
myy kierrätetyt vaatteet vähittäis- ja tukkumyynnissä. Myyntituloilla rahoitetaan
kehitysyhteistyöhankkeita eteläisessä Afrikassa ja Intiassa sekä kustannetaan
ympäristöpalvelu Suomessa. Hanketuki keskittyy ympäristön kestävään kehitykseen, koulutukseen ja toimeentulon kehittämiseen. UFF vaatekeräyksessä kerätään vaatteita, asusteita, kenkiä, kodin tekstiilejä, leluja ja urheiluvälineitä, jotka
ovat käyttökelpoisia. (UFF.)
Kierrätyslaatikot sijoitetaan kierrätyspisteiden tai liikekeskusten ja kauppojen ekopisteiden yhteyteen näkyvälle ja helposti löytyvälle paikalle. Kierrätyslaatikot tyhjennetään noin kerran viikossa. UFF tarjoaa kotikeräystä pientaloalueiden asukkaille ja yksityishenkilöille, jos lahjoitettava määrä on yhdellä kertaa suurempi.
Vaatteet tilastoidaan paikkakunnittain ja kierrätyspisteittäin sen jälkeen tilastot toi-
!
!
!
! 14!
mitetaan muun muassa ympäristö- ja jätehuoltoviranomaisten, kauppaketjujen ja
muiden kiinnostuneiden käyttöön. Keräystoiminta hyödyntää Suomen ympäristöä,
koska kierrättämällä vähennetään jätekuormitusta. Noin miljoona suomalaista tukee UFF:n toimintaa vuosittain. Suomessa vaatekierrätys toimii noin 250 kunnassa. UFF:n kierrätystoiminta ei saa julkista tukea. (UFF)
7.2 Suomen Punainen Risti
Suomen Punaisen Ristin kirpputoreille voi lahjoittaa tarpeetonta ja hyväkuntoista
käyttötavaraa, muun muassa ehjiä lasten- ja aikuisten vaatteita, kenkiä, kodintekstiilejä ja urheiluvälineitä. Tällä hetkellä Suomessa SPR-kirpputoreja on 12. Suomen punaisen ristin osastot auttavat Suomessa suuren onnettomuuden sattuessa
esimerkiksi tulipalon, liikenneonnettomuuden, tulvan tai muun luonnononnettomuuden uhreja. Kotimaan avustustilanteissa käytetään lahjoitettuja vaatteita ja
huonekaluja. (SPR)
7.3 Teollinen tekstiilien kierrättäminen
Tekstiilejä pystytään prosessoimaan kolmella eri tavalla uudelleen raaka-aineeksi.
Mekaanisella kierrätyksellä tarkoitetaan, kun tekstiilit aluksi revitään repimäkoneissa kuiduiksi. Sen jälkeen revitty kuitumateriaali karstataan ja uusiokuidusta pystytään kehräämään lankaa tai kuitukangastuotteita. Tämä toimenpide sopii kaikille
kuituraaka-aineille. (Talvenmaa 2002, 68.)
Kemiallisella kierrätyksellä tarkoitetaan, kun tekstiilit palautetaan takaisin alkuperäisiksi lähtöaineiksi kemiallisilla prosesseilla. Kemiallista kierrätystä pystytään
tekemään ainoastaan synteettisille tekokuiduille. Euroopassa ainoastaan muutama
kuidunvalmistaja käyttää kemialliseen kierrätykseen kuuluvia laitteita, koska menetelmään tarkoitetut laitteet ovat kalliita. (Talvenmaa 2002, 68.)
Sulatusmenetelmällä kuituaine sulatetaan lämmön avulla ja siitä valmistetaan
muovituotteiden raaka-aineita. Menetelmään pystytään käyttämään ainoastaan
synteettisille tekokuiduille. Tekstiilijätteet pystytään myös polttamaan ja tällä tavoin
!
!
!
! 15!
lämpöenergia saadaan talteen. Tekstiilien polttamiseen tarvitaan aina ympäristöviranomaisen lupa. (Talvenmaa 2002, 68.)
!
!
!
! 16!
8. YMPÄRISTÖMERKIT TEKSTIILEISSÄ
Tekstiilien ympäristömerkkejä on ilmestynyt markkinoille jo 1990-luvulta lähtien.
2000-luvulla osa näistä onkin jo kadonnut. Monille kuluttajille on jäänyt epäselväksi
ovatko ympäristömerkit markkinointikeino, millä vaatimuksilla ne on laadittu ja mikä taho myöntää niitä. Ympäristömerkit voidaan jakaa kolmeen erilaiseen tyyppiin.
Ensimmäisessä tyypissä ympäristömerkit ovat valmistajien omia tuotemerkkejä,
ulkopuolinen taho ei tutki tai valvo niitä. Toiseen ryhmään kuuluvat sellaiset ympäristömerkit, jotka on laatinut jokin tekstiilientutkimuslaitos tai luonnonsuojelujärjestö. Kolmanteen ympäristömerkkityyppiin kuuluu eräänlainen ympäristötuoteseloste, jonka yritys itse laatii. Niissä kerrotaan, millaisia kuormituksia tuote aiheuttaa
ympäristölle ja sen jälkeen ulkopuolinen osapuoli toteaa niiden todenperäisyyden.
(Talvenmaa 2002, 72.)
8.1 Öko-Tex Standard 100
Tuotteet, jotka ovat tutkittu jossakin hyväksytyissä tutkimuslaitoksissa standardin
vaatimusten mukaan, saavat Öko-Tex Standard 100 ympäristömerkin. Tärkein
kriteeri myöntämisperusteena on erilaiset haitalliset aineet, jotka ovat ihmiselle ja
luonnolle haitallisia. Tuote myönnetään vain
vuodeksi kerrallaan. (Talvenmaa
2002, 73.)
KUVIO
1.
materiaalit)
Öko-Tex
Standard
100-merkki
(http://gugguu.com/fi/content/9-
!
!
!
! 17!
8.2 EU:n ympäristömerkki
EU-ympäristömerkin kriteerit ovat tiukemmat, mitä Öko-Tex Standard 100:lla, koska merkin kriteerinä ovat koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Tekstiilikuidut, tekstiilien käyttöominaisuudet, valmistusprosessi ja käytetyt kemikaalit koskevat EU:n ympäristömerkin myöntämisperusteeksi. (Talvenmaa 2002, 75.)
KUVIO 2. EU-ympäristömerkki (http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=775)
!
!
!
! 18!
9. TUTKIMUS, TULOKSET JA ANALYSOINTI
Tässä kappaleessa käsittelen kyselytykimusta ja sen tuloksia kuvioiden avulla.
Sukupuoli
KUVIO 3. Sukupuoli
Ensimmäisessä kysymyksessä kysyin vastaajien sukupuolta. Kyselyyn vastasi
517, enemmistö oli naisia 375 ja miehiä 140 (KUVIO 3.). Yksi vastaajista oli jättänyt vastaamatta.
Vastaajien ikä
KUVIO 4. Vastaajien ikä
Toisessa kysymyksessä otin selvää vastaajien ikähaitarin. Aktiivisimpia vastaajia
oli 21–23-vuotiaat (KUVIO 4.).
!
!
!
! 19!
Vastaajien taustatietoja
KUVIO 5. Vastaajien taustatietoja
Vastaajista enemmistö 307 oli opiskelijoita, opiskelija ja töissä olevia vastasi 178,
töissä kävijöitä 27, työttömiä oli 4. Kolme jätti vastaamatta tähän kysymykseen
(KUVIO 5.).
Kuinka usein käyt vaateostoksilla
KUVIO 6. Kuinka usein käyt vaateostoksilla
Vastaajista kerran viikossa käy ainoastaan 24, kerran kuukaudessa ja joka toinen
kuukausi sai molemmat vaihtoehdot 165 vastausta. Harvemmin vaateostoksilla
käy 163 (KUVIO 6.).
!
!
!
! 20!
Rahan kulutus kuukauden aikana
KUVIO 7. Rahan kulutus kuukauden aikana
Vastaajista enemmistö 241 kuluttaa 50 euroa kuukauden aikana, 201 kuluttaa 10
euroa, 100 euroa kuluttaa 55 ja enemmän kuin 100 euroa 16 vastaajaa. Neljä jätti
vastaamatta tähän kysymykseen (KUVIO 7.).
Vaatteiden hankinta
KUVIO 8. Vaatteiden hankinta
Tässä kysymyksessä sai valita usean vaihtoehdon. Merkkiliike 352 ja verkkokauppa 328 olivat suosituimmat vaihtoehdot. Marketista 242, kirpputorilta 185 ja muualta 103 (KUVIO 8.).
!
!
!
! 21!
Pesumerkintöjen ja hoito-ohjeiden tärkeys
KUVIO 9. Pesumerkintöjen ja hoito-ohjeiden tärkeys
Vastaajista 345 vastasi ei ja 171 vastasi kyllä (KUVIO 9.).
Vaatteen valmistusmaan tärkeys
KUVIO 10. Vaatten valmistusmaan tärkeys
Vastaajista 272 ei pitäny tärkeänä, missä vaate valmistetaan. Vastaajista ei
osanonnut sanoa 143, kyllä vastauksia oli 102 (KUVIO 10).
Ympäristömerkintöjen tärkeys
KUVIO 11. Ympäristömerkintöjen tärkeys
Vastaajista huomattavasti suurin osa 413 ei pitänyt ympäristömerkintää tärkeänä,
104 vastasi kyllä (KUVIO 11.).
!
!
!
! 22!
Vaatteiden hävittäminen
KUVIO 12. Vaatteiden hävittäminen
Vastaajista 369 antaa kaverille/tuttavalle, 360 vastaajita vie kirpparille ja 287 laittaa roskiin (KUVIO 12.).
Lähetin Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoille sähköpostin ja Facebookin
kautta linkin kyselyyn. Melkein kaikki vastaajat olivat opiskelijoita. Naiset olivat innokkaampia vastaajia, mutta miehetkin vastasivat yllättävän runsaasti. Kyselyn
perusteella 18–29-vuotiaat tavoittaa parhaiten sosiaalisten viestimien kautta.
Vastaajien vaatteiden ostotottumukset vaihtelivat tasaisesti, koska heistä 165 osti
kerran kuukaudessa, 165 osti joka toinen kuukausi ja harvemmin kuin joka toinen
kuukausi osti 163. Ainoastaan joka viikko osti vain 24. Nuoret ostavat maltillisilla
summilla vaatteita kuukauden aikana, tähän on varmasti syynä se, että opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta kuluttaa vaatteisiin. Nuorista 241 ostaa 50 eurolla, 201 ostaa 10 eurolla, 100 euroa ostaa 55 ja enemmän kuin 100 eurolla ostaa vain16 vastaajista.
Vastauksista päätellen nuoret ostavat eri paikoista vaatteita, mutta merkkiliikkeistä
ja internetin kautta hankitaan huomattavasti eniten. Tässäkin voi huomata, kuinka
paljon nuoret käyttävät nettiä vaatteiden hankintaan. Marketista ostaa yllättävänkin
moni nuori ja kirpputori sai useamman vastauksen, mikä oli positiivinen yllätys.
Tutkimustulokset antavat toisen kuvan, mitä johdannossa tai kirjallisuudessa toin
esiin, koska vastaajien mielestä ympäristömerkeillä tai vaatteen valmistusmaalla ei
ole suurta merkitystä.
!
!
!
! 23!
Nuorien ostopäätöksiin ei vaikuta kovin paljon se, miten vaatteet tulee pestä tai
hoitaa. Vaatteen valmistusmaalla ei myöskään ole suurta merkitystä. Ympäristömerkillä ei myöskään ole vaikutusta nuoriin, koska jopa 413 vastasi ei ja kyllä vastauksia oli 104. Nuoret antavat kavereille ja tuttaville vaatteita sekä vie kirpputorille, roskiin niitä laitetaan vastauksista päätellen harvemmin.
!
!
!
! 24!
10 KEHITTÄMISIDEAT JA POHDINTA
Opinnäytetyön tekeminen on ollut minulle mielenkiintoinen, mutta haastava. Aikaa
ei tuntunut olevan tarpeeksi. Opinnäytetyön aihe oli minulle ollut jo pitkään selvillä.
Kohderyhmän valinta oli loppujen lopuksi aika helppo. Kysely tuotti todella hyvän
vastausmäärän, mistä olen erityisen tyytyväinen. En olisi itse uskonut, että niinkin
moni vastaisi kyselyyn.
Opinnäytetyössä jäin kaipaamaan enemmän teoriaosuuden tekstin määrää, koska
siitä tuli aika suppea omasta mielestäni. Vaatteiden kierrätysmahdollisuuksista ja
hävittämisestä olisi voinut ottaa muitakin vaihtoehtoja selville. Siinä olisi hyvä
opinnäytetyöaihe tulevaisuudessa jollekin. Olisi hienoa, jos vaatevuokraamoita
olisi enemmän Keski-Pohjanmaan alueella.
Opinnäytetyön tekemisen aikana opin itsestäni, miten pystyn rajaamaan turhaa
tietoa tekstistä ja ottaamaan esille vain olennaisen. Materiaalin valinta ja hyvien
lähteiden löytäminen oli yksin aika haastavaa, koska materiaalia aiheesta oli paljon.
!
!
!
! 25!
LÄHTEET
Bergström, S., Leppänen, A. 2002. Markkinoinnin maailma. 4., uudistettu painos.
Helsinki: Edita Prima Oy.
Koskennurmi-Sivonen R, Raunio A-M 2003. Vaatekirja. 2., korjattu painos. Helsinki: Yliopostopaino.
Kuivanen, T. 1999. Vihreät silmälasit. Porvoo: WSOY
Mersisalo, R. 2010. Me teemme huomisen, Visio 2025. Pori: Mainostoimisto Punda Oy.
Nystén, A. 2013. Kemikaalikimara lapsiperheille. Helsinki: Kustannusosakeyhtio
Teos.
Palovuori, E. 2013. Vuoden 2016 jälkeen vaatteiden vieminen kaatopaikalle on
kieletty. Tekstiili-lehti. Saatavissa: http://www.tekstiililehti.fi/binary/file//id/12/fid/322. Luettu 3.3.2015.
Rissa, K. 2001. Ekotehokkuus- Enemmän vähemmällä. Helsinki: Edita.
Saarinen, H. 2001. Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Saarijärvi: Gummerus
Kirjapaino Oy.
Suojanen, U. 1995. Vihreät tekstiilit. 2., uudistettu painos. 1997. Helsinki: Yliopistopaino.
Suomen Punainen Risti. 2015. Saatavilla: http://www.spr-kirppis.fi. Luettu
22.2.2015
Talvenmaa, P. 1995. Tekstiilit ja ympäristö. 2., uudistettu painos. Helsinki: Arkkipaino.
U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf. Saatavilla: http://www.uff.fi. Luettu:
22.2.2015.
Uusitalo, L. 2002. Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla. Helsinki: Edita Prima Oy.
!
!
LIITE 1
Nuoret vaatteiden kuluttajina
1. Sukupuoli
Nainen
Mies
2. Ikä
18-20
21-23
24-26
27-29
n
3. Oletko
Opiskelija
Töissä
Opiskelija ja töissä
Työtön
4. Kuinka usein ostat vaatteita?
1*vko tai useammin
1*kk
Joka toinen kk n
Harvemmin
5. Kuinka paljon rahaa kulutat vaatteisiin kuukauden aikana?
10e
50e
100e
Enemmän
6. Mistä hankit vaatteesi? (Voit valita useamman vaihtoehdon)
Verkkokaupasta
Merkkiliikkeestä
Marketista
Kirpputorilta
Muualta
gd
7. Katsotko vaateostoksilla pesumerkinnät ja sen, kuinka vaatteet tulee hoitaa?
Kyllä
En
n!
8. Onko sinulle tärkeää, missä vaate on valmistettu
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
9. Onko ympäristömerkinnät sinulle tärkeitä vaatetta ostaessasi?
Kyllä
Ei
10. Miten hävität vaatteesi? (Voit valita useamman vaihtoehdon)
Kirpputorille
Annan kavereille/tuttaville
Roskiin!