Lahden ammattikorkeakoulun laatukäsikirja

Lahden ammattikorkeakoulu
LAATUKÄSIKIRJA
Helmikuu 2015
Sisällys
Johdanto ....................................................................................................................... 2
1
TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE ........................................................................... 3
1.1
Kansallinen korkeakoulupolitiikka ....................................................................... 3
1.2
Kansainvälinen koulutuspolitiikka ....................................................................... 3
1.3
Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi) ................................................ 4
1.4
FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä ...................................... 4
1.5
Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä ..................... 5
2
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA ...................................... 7
2.1
Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen ................................ 7
2.2
Laatujärjestelmän dokumentaatio ....................................................................... 9
2.3
Laatukulttuuri ja sen kehittäminen ..................................................................... 11
3
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA
MENETTELYTAVAT .............................................................................................12
3.1
Toiminnan suunnittelu ........................................................................................13
3.1.1 Strategiatyö ...............................................................................................13
3.1.2 OKM:n sopimusmenettely ..........................................................................14
3.1.3 LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi ............................ 14
3.2
Toimintaprosessit ...............................................................................................15
3.3
Toiminnan arviointi .............................................................................................16
3.3.1 Ulkoiset arvioinnit ...................................................................................... 17
3.3.2 Sisäiset arvioinnit ...................................................................................... 17
3.3.3 Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä .................................................. 17
3.3.4 Tulosmittarit ..............................................................................................19
3.4
Toiminnan kehittäminen .................................................................................... 20
Liitteet
1. Laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän
kehittämistiimin jäsenet
2. Koulutuksen PDCA
3. TKI-toiminnan PDCA
4. Aluekehityksen PDCA
Päivitysvastuu: laatu- ja suunnittelujohtaja
1
Johdanto
Ammattikorkeakoulukenttä on ollut vahvassa muutoksen tilassa. Valtakunnallisen
ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ollut edellytysten luominen
ammattikorkeakoululle, joka on kansainvälisesti arvotettu, itsenäinen ja vastuullinen
osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä
innovaatioiden kehittäjä. Kehittämisen avainsanoja ovat laatu, vaikuttavuus ja
tehokkuus. Toimilupaprosessin uudistaminen, aloituspaikkojen leikkaukset, talouden
kiristyminen, rahoitusmallin muuttuminen tuloksellisuuspohjaiseksi sekä
ylläpitojärjestelmän uudistus asettavat uusia haasteita myös laatujärjestelmälle ja sen
toimivuudelle. Toimintakulttuuri muuttuu aiempaa laatupainotteisemmaksi – jokaisen
toimijan vastuu laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä korostuu.
Lahden ammattikorkeakoulussa laadunhallinta tarkoittaa niitä toimintatapoja,
prosesseja sekä menettelyitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen ja muun
toiminnan laatua. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan puolestaan laadunhallinnan
organisoitumisesta, vastuunjaosta ja menettelytavoista muodostuvaa toiminnan
kehittämisen kokonaisuutta. Lahden ammattikorkeakoulussa on Demingin jatkuvan
parantamisen PDCA-sykliin (plan-do-check-act) perustuva, hyvien oppimistulosten
saavuttamista tukeva laatujärjestelmä. Laadunhallinta on osa ammattikorkeakoulun
toiminnanohjausta, ja laadunhallintaan vaikuttavia keskeisiä elementtejä PDCA-syklin
lisäksi ovat toiminnan ulkoinen ohjaus sekä Lahden ammattikorkeakoulun
organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä.
Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan taustalla oleva laatuajattelu rakentuu
kehittävän arvioinnin periaatteelle, jossa pyrkimyksenä on tunnistaa toiminnan
vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä löytää hyviä käytäntöjä laajemmin levitettäväksi.
Lahden ammattikorkeakoulun strategia antaa kaikelle kehittämiselle suunnan.
Strategiassa kuvataan ammattikorkeakoulun toiminnan arvot, visio ja tavoitteet, jotka
pyritään saavuttamaan. Koulutusorganisaatiossa laadunhallinnan fokus on opetuksen
laadussa ja oppimisessa, jolloin koulutusprosessin laadun taustalla on näkemys siitä,
mitä on hyvä opetus ja oppiminen. LAMKin pedagoginen strategia antaa opetuksen
kehittämiselle, tki-strategia tki-toiminnan kehittämiselle ja kv-strategia kv-toiminnan
kehittämiselle suuntaviivat.
Tässä laatukäsikirjassa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan
menettelytavat ja laatujärjestelmän keskeiset elementit.
2
1
TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE
1.1 Kansallinen korkeakoulupolitiikka
Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman (KESU), joka sisältää lähivuosien koulutus- ja
tutkimuspoliittiset linjaukset. Hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman ja lainsäädännön lisäksi Lahden ammattikorkeakoulua
ohjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulun välisellä sopimuksella.
Sopimus tehdään neljäksi vuodeksi ja siinä sovitaan ammattikorkeakoulun toiminnalle
asetettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan
kehittämisestä. Niinä vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö antaa korkeakoululle kirjallisen palautteen. Vuonna 2014 opetus- ja
kulttuuriministeriö otti uutena ohjaus- ja palautemenettelynä käyttöön ns.
ammattikorkeakouluvierailut. Vierailu toteutetaan kerran sopimuskauden aikana.
Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto. Toimilupien myöntämisperusteet on uudistettu osana ammattikorkeakoulu-uudistusta. Ammattikorkeakoulun
toimiluvassa 1.1.2014 alkaen määrätään mm. siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja
ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa (koulutusvastuu).
Ammattikorkeakouluja ohjataan vuodesta 2014 alkaen ainoastaan tulosten pohjalta.
Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon
ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja
tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa
suoritettujen tutkintojen, opintoprosessien laadun, tehokkuuden ja työllistymisen sekä
tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.
Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja
muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta sekä julkistaa järjestämänsä arvioinnin
tulokset. Ammattikorkeakoulun tulee myös osallistua säännöllisesti ulkopuoliseen
toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin.
Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1 2015.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu rahoituksesta siirtyi
kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tuli itsenäisiä oikeustoimihenkilöitä.
LAMK Oy:n hallituksen perustamiskokous oli kesäkuussa 2014 ja Lahden
ammattikorkeakoulu Oy aloitti toimintansa tammikuun alussa 2015.
1.2 Kansainvälinen koulutuspolitiikka
Kansainvälinen kehitys on luonut uusia haasteita korkeakoulutuksen kehittämiselle.
Koulutuksen laatu on nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi eurooppalaista
korkeakoulutusaluetta rakennettaessa (Bolognan prosessi). Kiristynyt kilpailu ja
liikkuvuus ovat johtaneet siihen, että luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen
yhtenäiseen tasoon ei enää riitä vaan laatu on pystyttävä osoittamaan ymmärrettävästi
ja läpinäkyvästi myös muille. Erityisesti opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus lisää
tarvetta osoittaa koulutuksen ja tutkintojen laatu kansainvälisesti. Kansainvälisen
3
koulutuspolitiikan ohjaava rooli on selvästi vahvistunut. Standards and Guidelines for
Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG) –asiakirjaan on kirjattu
eurooppalaisia laadunhallinnan suosituksia ja periaatteita.
Suomessa on otettu käyttöön korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit
2000-luvun puolivälissä osana eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista.
Auditointimalli täyttää eurooppalaiset laatuvaatimukset.
1.3 Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi)
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen virasto, joka vastaa
opetuksen ja koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kuuluu luotettavien eurooppalaisten
arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston
ENQA:n täysjäsen.
Kolme keskeistä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevaa arviointityyppiä ovat:
•
•
•
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit,
koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit
tekniikan alan koulutusohjelma-arvioinnit
Entinen korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut kehittävän arvioinnin
periaatteella laadunvarmistusjärjestelmän auditointeja vuodesta 2004 alkaen. Kaikki
korkeakoulut on jo kertaalleen auditoitu ja toinen kierros on käynnistynyt 2011.
Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden
saavuttamisessa ja kehittämisen suuntaamisessa sekä luoda myös tällä toiminnalla
perustaa korkeakoulujen jatkuvalle kehittymiselle. Suomalaisen auditointimallin
tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessään laatujärjestelmiään
vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita.
Vuosina 2011 - 2017 toteutettavat laatujärjestelmien auditoinnit kattavat korkeakoulun
kaikkien perustehtävien laadunhallinnan. Tausta-ajatuksena on, että korkeatasoisen
laadunhallinnan avulla korkeakoulu saavuttaa asettamansa tavoitteet. Toisen
kierroksen auditointimallia on muutettu mm. siten, että itsearviointi painottuu aiempaa
enemmän ja tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta on aiempaa vahvemmin
mukana (sis. mm. koulutuskohtaiset näytöt)
Uusi korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja (2011- 2017) ohjaa
laatujärjestelmän kehittämistyötä lähivuosien aikana. FUAS-ammattikorkeakoulujen
laatujärjestelmien kansainväliset auditoinnit toteutetaan keväällä 2016.
1.4 FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä
Itsenäiset ammattikorkeakoulut, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Lahden
ammattikorkeakoulu (LAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) muodostavat
FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). Sopimuspohjainen
liittouma toimii Helsingin laajalla metropolialueella: Uusimaa, Päijät-Häme, KantaHäme ja Etelä-Pirkanmaa.
4
Kehittyvä metropolialue edellyttää aluelähtöisten, erilaisten ammattikorkeakoulujen
työelämäyhteistyötä ja ammatillista korkeakoulutusta, johon FUAS-liittouma vastaa
kattavalla ja monipuolisesta osaamisesta koostuvalla palvelutarjonnalla. Liittouman
tarkoituksena on vahvistaa jäsenkorkeakoulujensa alueellisia toimintaedellytyksiä
sekä toimia aktiivisesti korkeakoulupoliittisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
FUAS-laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä yhteisiä toiminnan suunnittelun (Plan),
toteuttamisen (Do), arvioinnin (Check) ja kehittämisen menettelytapoja (Act), joilla
FUAS-liittouma ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. FUAS-laadunhallintaa
toteutetaan itsenäisten FUAS-jäsenkorkeakoulujen omia toimintakulttuureja
toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan jäsenkorkeakoulujen laadunhallinnan organisoitumisesta, vastuunjaosta, menettelytavoista
ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kuviossa 1. on
esitetty FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde.
KUVA1. FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen
laatujärjestelmien suhde
FUAS-laadunhallinta on osa FUAS-liittouman sisäistä toiminnanohjausta, johon
laadunhallinnan lisäksi sisältyvät liittouman sisäinen toimintarakenne ja sen mukaiset
toiminta- ja ohjausvastuut sekä talouden ohjausrakenteet.
1.5 Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä
Lahden ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Sisäistä hallintoa
hoitavat hallitus ja rehtori, joka on samalla LAMK Oy:n toimitusjohtaja. Lahden
ammattikorkeakoulun johtamis- ja ohjausjärjestelmä perustuu ammattikorkeakoululakiin, osakeyhtiölakiin ja muuhun toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä
yhtiöjärjestykseen, perustamis- ja osakassopimuksiin sekä johto-, talous- ja
toimintasääntöihin.
5
Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan ohjauksen tasot jakaantuvat seuraavasti:
•
•
•
•
ammattikorkeakoulutaso
osaamisaluetaso ja matriisitaso (1.4.2015 alk. osaamisaluetaso poistuu)
koulutusalataso
koulutustaso (entinen koulutusohjelmataso)
Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio (1.4.2015 alk.) on esitetty kuvassa 2.
KUVA 2. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio 1.4.2015 alkaen
Rehtorin alaisuudessa toimivaan Kehittämispalvelut -yksikköön kuuluu seuraavat
toiminnot ja toimijat:
•
•
•
•
•
•
•
hallintopalvelut (hallintojohtaja)
korkeakoulupalvelut ja pedagoginen kehittäminen (kehitysjohtaja)
strategiatyö, toiminnanohjaus, laadunhallinta- ja tietotuotantopalvelut (laatuja suunnittelujohtaja)
TKI-palvelut (tutkimusjohtaja)
oppimisympäristö- ja kampuspalvelut (kehitysjohtaja)
tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja)
viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintäpäällikkö)
Lahden ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä kaksi osaamisaluetta (muotoilu ja
tekniikka, hyvinvointi ja liiketalous), joita johtavat osaamisaluejohtajat.
Osaamisaluejohtajien vastuulla on osaamisalueen kokonaisvaltainen johtaminen,
koordinointi ja kehittäminen sisältäen ydinprosessien toimivuuden ja tuloksellisuuden
varmistamisen ja henkilöstöjohtamisen. Lisäksi osaamisaluejohtajan keskeisiin
6
tehtäviin kuuluu mm. LAMKin strategian toimeenpano. Osaamisaluejohtajat ovat
koulutuspäälliköiden lähiesimiehiä.
Koulutusaloilla (liiketalous, muotoilu ja taide, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka)
koulutuspäälliköt vastaavat koulutusalan toiminnan ja talouden kehittämisestä ja heillä
on esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Koulutuspäälliköt ovat koulutusvastaavien ja
yliopettajien lähiesimiehiä. Koulutusvastaavat ovat tiettyyn koulutusvastuuseen
kuuluvien vastuuopettajien ja muiden opettajien lähiesimiehiä. Lakkautettavien
koulutusten johtoon on erikseen määritelty henkilöt.
Johtoryhmätasoja on kolme: LAMKin johtoryhmä (pj. rehtori), osaamisalueen
johtoryhmä (pj. osaamisaluejohtaja) ja koulutusalan johtoryhmä (pj. koulutuspäällikkö).
Johtoryhmän jäsenistä muodostetaan tarvittaessa pieniä työjaostoja.
Kehittämistiimit ovat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä.
Organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettiin strategiaan pohjautuvat painoala- ja
profiilitiimit. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa on keskeisten prosessien
mukaiset monialaiset kehittämistiimit.
2
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA
2.1 Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen
Lahden ammattikorkeakoulussa laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan
suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen kokonaisuutta (plan – do –
check – act). Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja
laatutyökaluja, joiden avulla LAMK ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan
laatua. Menettelytapoja ja prosesseja on kehitetty yhdessä FUASammattikorkeakoulujen kesken valmistauduttaessa vuoden 2016 auditointeihin. Osa
menettelytavoista on yhteisiä. Yhteiset arviointimenetelmät ja niiden tulokset
mahdollistavat toisilta oppimisen ja hyvien käytänteiden jakamisen.
Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tavoitteena on
•
•
•
•
•
•
•
tukea vision ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja ohjata LAMKin
toiminnan kehittämistä
vahvistaa koulutuksen ja muun toiminnan laatua
tuottaa systemaattisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi
tukea hyvien käytänteiden leviämistä
yhtenäistää ja tehostaa LAMKin laadunhallintaa ja toimintatapoja
vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatuosaamista
edistää LAMKin laatukulttuurin kehittymistä
FUAS-liittouman yhteisellä laadunhallinnalla tuetaan jäsenkorkeakoulujen omien
laatujärjestelmien toteuttamista ja edistetään FUAS-liittouman laatukulttuurin
kehittymistä.
7
Lahden ammattikorkeakoulun rehtori vastaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan
laadusta ja sen kehittämisestä. Rehtori toimii laatutyön strategisen ohjausryhmän
puheenjohtajana. Laatutyön strategisen ohjausryhmän tehtävänä on
•
•
•
•
•
•
toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmätyön strateginen ohjaus, johtaminen ja
kehittäminen LAMKin strategiakehikon mukaisesti
luoda yleiset laatupoliittiset linjaukset
valmistella laatukäsikirja korkeakoululautakunnan hyväksyttäväksi
hyväksyä LAMK-tason laatutyön kehittämisen painopisteet ja priorisoinnin
vastata LAMK-tasolla oppimisen laadusta
varmistaa, että LAMK läpäisee vuonna 2016 laatujärjestelmän kansainvälisen
auditoinnin
Laatu- ja suunnittelujohtaja johtaa ja koordinoi laatujärjestelmän kehittämistä sekä
valvoo uusien laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa ja
kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä koulutusaloilla/yksiköissä. Laatu- ja
suunnittelujohtajan apuna on laatujärjestelmän kehittämistiimi, jossa on edustus
kaikilta koulutusaloilta ja matriisitoiminnoista sekä opiskelijakunnasta.
Laatujärjestelmän kehittämistiimi kehittää laatujärjestelmää ja suunnittelee uusia
laadunhallinnan menettelytapoja. Tiimin jäsenet (ns. laatuvastaavat) vastaavat
käytännön toimeenpanosta yksiköissä ja erityisesti kehittämisen työkirjan käytöstä ja
kehittämistoimenpiteiden seurannasta.
Liitteessä 1 on laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän
kehittämistiimin jäsenet.
Organisaatiouudistuksessa (1.1.2013 alk.) laadun seurannan ja kehittämisen vastuuta
siirrettiin osaamisaluejohtajille ja koulutuspäälliköille. Osaamisaluejohtajien
tehtävänkuvaan kuuluu opetusprosessin, tki-toiminnan sekä laatutoiminnan
johtaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen osaamisalueella.
Koulutuspäälliköiden vastuulla on laatutoiminnan johtaminen ja organisointi
koulutusalalla. Prosessien omistajilla on vastuu oman prosessinsa seurannasta,
arvioinnista ja kehittämisestä. Yksiköiden johtamista ja samalla laadunhallinnan
vastuunjakoa uudistetaan 1.4.2015 voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa.
TAULUKKO 1. Laatujärjestelmätyön vastuut
TOIMIJA
VASTUU/TEHTÄVÄ
Opiskelija
Vastaa omalta osaltaan oppimisestaan ja
koulutusta koskevan palautteen antamisesta.
Osallistuu kehittämisryhmien toimintaan.
Vastaa omalta osaltaan toiminnan kehittämisestä
ja hyödyntää palautetta kehittämisessä. Osallistuu
toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja
arviointiin.
Kehittää laatujärjestelmää laatu- ja
suunnittelujohtajan tukena. Suunnittelee uusia
laadunhallinnan menettelytapoja.
Vastaa laatutyön koordinoinnista yksikössä,
kehittämisen työkirjan käytöstä ja
kehittämistoimenpiteiden seurannasta. Toimii
Ammattikorkeakoulun henkilöstö
Laatujärjestelmän kehittämistiimi
Laatuvastaava
8
Koulutuspäällikkö
Tutkimusjohtaja
Osaamisaluejohtaja
Laatu- ja suunnittelujohtaja
Laatutyön strateginen ohjausryhmä
Korkeakoululautakunta
Rehtori
Hallitus
yksikön johtajan tukena. Kuuluu laatujärjestelmän
kehittämistiimiin.
Vastaa laatutoiminnan johtamisesta ja
organisoinnista koulutusalalla.
Vastaa TKI-toiminnan johtamisesta ja
laadunhallinnan kehittämisestä.
Vastaa opetusprosessin, tki-toiminnan sekä
laatutoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä
osaamisalueella.
Vastaa LAMKin laatujärjestelmän kehittämisestä,
johtaa ammattikorkeakoulun arviointeja ja uusien
laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa.
Linjaa laadunhallinnan kehittämistä amk-tasolla.
Linjaa laatujärjestelmän kehittämistä koulutuksen
osalta, hyväksyy laatukäsikirjan.
Vastaa ammattikorkeakoulun tehtävien
tuloksellisesta hoitamisesta, vastaa koko
ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen
kehittämisestä. Toimii laatutyön strategisen
ohjausryhmän puheenjohtajana.
Seuraa strategian toteutumista ja samalla
laatujärjestelmän toimivuutta.
Ammattikorkeakoulun henkilöstö vastaa laadunhallinnasta osallistumalla toiminnan
suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijat vastaavat
toiminnan laadun kehittämisestä erityisesti opiskelijapalautejärjestelmän kautta sekä
osallistumalla erilaisten kehittämisryhmien toimintaan. Lisäksi myös opiskelijalla on
vastuu oppimisesta.
FUASissa laadunhallinta on organisoitu siten, että FUAS-toiminnanjohtaja vastaa
FUAS-laadunhallinnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä
yhdessä FUASin laatu- ja tietotuotantoryhmän kanssa. Laatu- ja tietotuotantoryhmässä
on jäsenenä kunkin FUAS-ammattikorkeakoulun laadunhallinnasta ja tietotuotannosta
vastaavat henkilöt (laatupäälliköt, tietotuotantopäälliköt tv.). Toiminnanjohtaja
raportoi rehtorikollegiolle FUAS-laadunhallinnan kehittämisen tuloksista.
2.2 Laatujärjestelmän dokumentaatio
Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on kuvattu henkilöstön intranetissä,
www-sivuilla ja opiskelijoiden tiedotus- ja verkko-opetusympäristössä Repussa.
Toiminnan ohjauksen keskeiset dokumentit (mm. strategiat, toimintasuunnitelmat,
talousarvio- ja tilinpäätösasiakirjat, strategian toteuttamissuunnitelman väliarvioinnit,
tulosanalyysit) löytyvät niin ikään intranetistä. LAMKissa on kehitetty toiminnan
ohjauksen ja laadunhallinnan dokumentaation tueksi intraan ns. laatuympyrä, johon on
koottu kaikki tärkeimmät asiaan liittyvät dokumentit. Sidosryhmien ja opiskelijoiden
kannalta relevantti tieto viedään www-sivuille ja Reppuun. Opiskelijoilta saadun
palautteen perusteella on käynnistetty uuden, vuorovaikutteisemman
opiskelijaportaalin suunnittelu.
Laatujärjestelmän tuottamaa reaaliaikaista tietoa on mahdollista seurata LAMKin oman
tietovaraston (DW:n) kautta. Keskeiset opiskelijoihin ja henkilöstön mittaritiedot ovat
helposti saatavilla tietovarastosta. Tämä vahvistaa tiedolla johtamisen kulttuuria.
9
Tietovarastoraportointia kehitetään ja kevään 2015 aikana uudet, erityisesti johdon
tarpeisiin suunnitellut raportit ovat käytössä.
Myös erilaisten arviointien ja palautekyselyjen raportit ovat luettavissa intrassa,
Repussa ja osittain myös www-sivuilla. Toiminnan seurannan ja dokumentoinnin tueksi
on laadittu ns. kehittämisen työkirjat, joista käy ilmi arviointien ja palautteiden pohjalta
suunnitellut kehittämistoimenpiteet. LAMK-tason kehittämisen työkirja ja yksiköiden
kehittämisen työkirjat on nähtävissä ja työstettävissä intrassa, työryhmäsivustolla.
LAMKin laatukäsikirjaa päivitetään tarvittaessa. Vuosittain laatutyön strateginen
ohjausryhmä arvioi päivittämistarpeen kehittämistyön ja laatujärjestelmästä saadun
palautteen pohjalta.
FUAS-liittouman laadunhallintadokumentit löytyvät FUASin ekstranetistä, QPRohjelmiston kautta ja FUASin www-sivuilta (www.fuas.fi). Laadunhallintakokonaisuus
on kuvattuna myös FUAS-liittouman internet-sivuille.
FUAS-mittaristossa (QPR) on esitetty FUASin strategisten mittareiden, OKMsopimusmittareiden, OKM:n rahoitusmalliin liittyvien perustietojen sekä muiden
perustietojen mukaiset tulokset FUAS-ammattikorkeakouluittain ja FUAS-tulos
yhteenlaskettuna. FUAS-tulosmittariston käyttöä on laajennettu dokumentoimalla
sinne myös muuta arviointi- ja kehittämistietoa toteutettujen arviointien pohjalta.
FUAS-laatu ja tietotuotannon toimintaan (mm. asialistat, muistiot, työpaperit) liittyvä
dokumentaatio on tallennettu FUAS-extranettiin ja ne ovat esillä avoimesti kaikkien
jäsenammattikorkeakoulujen henkilöstölle.
Opiskelijoiden rajapinta ammattikorkeakoulujen ja FUAS-liittouman toiminnan
kehittämiseen on kuvattu HAMKin, LAMKin ja Laurean opiskelijakuntien
laatukäsikirjoissa.
TAULUKKO 2. Laatujärjestelmän dokumentaatio
DOKUMENTAATIOALUSTA
SISÄLTÖ
TARKOITUS
Henkilöstön intranet
Toiminnanohjaus- ja
laadunhallinta -sivustot
Raportit ja analyysit
Kuvaa toiminnanohjauksen ja
laadunhallinnan periaatteet
sisäisille toimijoille. Kokoaa
laatujärjestelmän tuottaman
tiedon.
Seuranta- ja tulostiedot,
mahdollistaa reaaliaikaisen
seurannan
DW –tietovarasto, johdon
raportointi
Työryhmäsivustot
Reppu, opiskelijoiden
tiedotus- ja verkkoopetusympäristö
Kehittämisen työkirjat
Koulutusalojen omat sivut
Laatulokero
Kuvaa kehittämistoimenpiteet,
aikataulutuksen, vastuut ja
seurannan. Mahdollisuus työstää
työkirjoja.
Viestittää koulutusalojen
ajankohtaisista asioista
Kokoaa laatujärjestelmän
tuottamaa tietoa, viestittää
ajankohtaisista asioista
10
Internetsivusto, www.lamk.fi
Laadunhallinta, laatukäsikirja
Kuvaa laadunhallinnan
kokonaisuuden ulkoisille
sidosryhmille, toimii
tiedottamisen välineenä
Yhteiset levyasemat
Yhdessä työstettävät tai
arkistoitavat dokumentit
Internet-sivusto
www.fuas.fi
FUAS-tason laadunhallinnan
periaatteet
Dokumenttien työstäminen,
tietosuojattujen aineistojen
säilytys
Kuvaa liittouman
laadunhallintakokonaisuuden
henkilöstölle, opiskelijoille ja
sidosryhmille
FUAS, extranet -sivusto
Laadunhallintadokumentit
Intranet/QPR-ohjelmisto
FUAS-mittaristo
Internet -opiskelijakunta
www.lamko.fi
Opiskelijakunnan
laatukäsikirja
Kokoaa liittouman
laadunhallintaan liittyvät
dokumentit (muistiot, asiakirjat,
työpaperit) jäsenkorkeakoulujen
henkilöstölle. Dokumenttien
työstäminen.
Kokoaa liittouman keskeisen
mittaritiedon, määrällisen ja
laadullisen tulos- ja
arviointitiedon sekä liittouman
yhteisen kehittämistiedon.
Kuvaa opiskelijakunnan
toiminnan ja sen kehittämisen
keskeiset periaatteet. Toimii
kehittämistoimintaa tukevana
työvälineenä ja
perehdytysmateriaalina
2.3 Laatukulttuuri ja sen kehittäminen
Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuri rakentuu yhteisistä arvoista, yhteisestä
näkemyksestä, sitoutumisesta ja halusta kehittää toimintaa kohti visiota. Tavoitteena
on kehittää yhteisen tekemisen kulttuuria, jolloin laadun kehittäminen on kaikkien
yhteinen asia. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman monet (johto, henkilöstö,
opiskelijat, sidosryhmät, muu työelämä) ovat mukana kehittämistyössä ja että
kehittämisestä tulee luonnollinen osa arjen toimintaa. Laatukulttuurin kehittämisessä
erityinen huomio kiinnitetään opiskelijoiden osallistumiseen. Opiskelijat ovat osa
korkeakouluyhteisöä.
Yhteinen laatujärjestelmä luo yhtenäistä organisaatiokulttuuria ja edistää
lamkilaisuuden kehittymistä. Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuria
vahvistetaan erilaisten yhteisten tapahtumien ja toimintojen avulla. Strategian
jalkauttaminen konkreettisen yhteisen tekemisen kautta on hyvä keino lisätä
yhteisöllisyyttä – yhteiset haasteet ja tavoitteet yhdistävät. Avoin kommunikointi,
osallistuminen ja vuorovaikutus (top-down ja bottom-up) ovat menestyksekkään
laatukulttuurin lähtökohtia.
11
Laatukulttuuri on osa organisaatiokulttuuria. Lahden ammattikorkeakoulun
organisaatiouudistus luo entistä paremmat mahdollisuudet yhdessä tekemiselle ja
monialaiselle, rajat ylittävälle toiminnalle. Tämä luo
hyvää pohjaa myös jatkuvan kehittämisen kulttuurin
Otamme yhdessä vastuun
vahvistumiselle organisaatiossa.
opetuksen ja oppimisen
laadusta!
FUAS-liittouma ja sen verkostoitunut toimintamalli
mahdollistavat yhdessä tekemisen ja monialaisen,
toiminta-alue/koulutusalarajat ylittävän
yhteistoiminnan, joka yhdistää jäsenkorkeakoulun vahvuudet ja osaamiset. Tämä luo
vahvan pohjan jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistumiselle liittoumassa.
3
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA
MENETTELYTAVAT
Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan prosessi perustuu PDCA-sykliin ja
jatkuvan parantamisen periaatteelle. Kuvassa 3 on
Oivaltava, tutkiva ja kehittävä
kuvattu LAMKin laatujärjestelmä ja laadunhallinnan
LAMK 2020 – alueen kasvun
keskeiset menettelytavat. Laatutyön tavoitteena on
aloitteellinen edistäjä ja
tukea vision saavuttamista.
kansainvälinen tulevaisuuden
osaamisen uudistaja
KUVA 3. Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä
FUAS-toiminnan päämääränä on yhteisen vision toteuttaminen.
FUAS-liittouman visio 2020:
FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan
laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa
jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat,
monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet.
12
3.1 Toiminnan suunnittelu
3.1.1
Strategiatyö
Ammattikorkeakoulun strategisen perustan muodostaa Lahden
ammattikorkeakoulun strategia joka on laadittu sopimuskauden
(OKM) mukaisesti vuosille 2013 – 2016 sekä ja FUAS-strategia
vuosille 2015 – 2020. Lahden ammattikorkeakoulussa on
päästrategian lisäksi pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia (jatkossa
strategisia dokumentteja). Lahden ammattikorkeakoulun strategiat luovat
laadunhallinnan ja kehittävän arvioinnin strategisen perustan. LAMKin päästrategia
uudistetaan keväällä 2015.
Lahden ammattikorkeakoulun strategiassa (2013 – 2016) on lähivuosien strategiset
linjaukset ja lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet. Strategian toteutumisen
johtamisen ja seurannan tueksi on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma.
Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten
tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan kehittämisen painopisteet.
Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämisen painopisteet, joiden
katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä.
Näiden painopisteiden toteutumisen seurannalle on asetettu vastuuhenkilöt, mittarit ja
tavoitetasot, joiden saavuttamista mitataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä
sekä (suunnitelma)kauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Toteuttamissuunnitelmassa
määritellyt vastuuhenkilöt ohjaavat kehittämistoiminnan käynnistämistä ja vastaavat
tulosten seurannasta.
KUVA 4. Lahden ammattikorkeakoulun strategiakartta
13
Strategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoululla on strategisia ohjelmatason
dokumentteja, joista on valmistunut aluekehitysohjelma, opiskelijayrittäjyysohjelma ja
oppimisympäristöohjelma. Loput ohjelmat valmistuvat vuoden 2015 loppuun
mennessä.
3.1.2
OKM:n sopimusmenettely
Toiminnan suunnittelua ohjaa vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neljän
vuoden välein laadittava sopimus (Lahden ammattikorkeakoulun ja opetus- ja
kulttuuriministeriön välinen sopimus). Siinä sovitaan ammattikorkeakoulujen
toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista (tutkintotavoitteet ja
tunnuslukutavoitteet), niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. OKMsopimuksen pohjalta Lahden ammattikorkeakoulu käy omat sisäiset
sopimusneuvottelut koulutusalojen/tulosyksiköiden kanssa ja LAMK-tasolle sovitut
tavoitteet jalkautetaan koulutusaloille vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla.
Sopimusmenettelyyn liittyy vuosittaiset raportoinnit ja korkeakouluvierailu, joka
toteutetaan kerran sopimuskaudessa.
3.1.3
LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi
Toiminnan suunnittelun konkreettisen rungon muodostaa toiminta- ja
taloussuunnitelman laatiminen vuosittain. Taloutta ja toimintaa seurataan
ennusteiden, välitilinpäätösten ja Q4 -raportoinnin (osavuosikatsaukset) yhteydessä.
Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä strategian toteuttamissuunnitelma ohjaavat
tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukevat
johtamista ja toiminnan kehittämistä. Koulutusalojen ja matriisiyksiköiden laatimissa
toimintasuunnitelmissa LAMK-tason tavoitteet jalkautetaan yksiköihin ja yksiköiden
pitää määritellä omat tulostavoitteensa ja kehittämistoimenpiteensä, joita LAMKtason tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Koulutusalojen ja matriisien toimintasuunnitelmat laaditaan syksyisin. Uutena menettelynä otetaan syksyllä 2015 käyttöön
toiminnan katselmukset osana toimintasuunnitelmaprosessia. LAMKin johtoryhmä ja
yksiköiden johtoryhmät käyvät katselmuksessa läpi yksikön tulokset, palautteet ja
kehittämisen työkirjat sekä keskustelevat seuraavan vuoden tavoitteista.
Toiminta- ja taloussuunnittelu pitää sisällään myös henkilöstösuunnittelun.
Henkilöstösuunnittelu käsittää organisaation strategian ja toiminnan vaatiman
henkilöstön määrällisen ja laadullisen kokonaistarpeen (kysynnän) määrittelyn
tulevaisuudessa. Laajassa mielessä henkilöstösuunnittelu käsittää useimmat
henkilöstöstrategian ja henkilöstötoimen johto- ja esimiestehtävät kuten henkilöstön
osaamisesta, hyvinvoinnista ja työnteon edellytyksistä huolehtimisen sekä esimerkiksi
henkilöstön jatkuvan sijoittamisen eri tehtäviin.
Henkilöstösuunnittelu on jatkuva prosessi, esimerkiksi rekrytointeja suunniteltaessa.
Lahden ammattikorkeakoulussa tehdään ennakoivaa henkilöstösuunnittelua
yksikkökohtaisissa suunnittelupalavereissa esimiesten ja henkilöstöpalveluiden
kanssa. Esimiesten käytössä on suunnittelun tukena AGS-raportointi ja
henkilöstötietovarasto (HR-DW).
14
Kuva 5. Toiminnanohjauksen vuosikello
3.2 Toimintaprosessit
Lahden ammattikorkeakoulun toimintatapoja kuvataan
prosessikuvausten avulla. Prosessikuvausten tavoitteena on
selkiyttää ja yhtenäistää toimintaa ammattikorkeakoulun sisällä
sekä helpottaa yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Määrätietoisen,
suunnitelmallisen toiminnan avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Prosessien mallintaminen, arviointi ja kehittäminen on yksi laadunhallinnan
menettelytavoista.
Lahden ammattikorkeakoulun prosessit jaetaan ydinprosesseihin (koulutus, tkitoiminta ja aluekehitystyö), strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessiin sekä
tukiprosesseihin. Jokaisella em. prosessilla on kokonaisuudesta vastaava omistaja,
joka hyväksyy oman vastuualueensa osaprosessit tai toimintaohjeet.
Lahden ammattikorkeakoulun tukiprosessit hoidetaan joko itsenäisesti tai PäijätHämeen koulutuskonsernin yhteisten palveluiden –yksikön kanssa tehtävillä
palvelusopimuksilla. Lahden ammattikorkeakoulun omia tukipalveluja ovat
hallintopalvelut, tki-palvelut, kv-palvelut, työelämäpalvelut, viestintäpalvelut sekä
opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut.
15
KUVA 6. Prosessit
Vuoden 2015 aikana prosessimallinnuksia päivitetään. Kaikkia toimintatapoja ei kuvata
prosessien mallinnuksen avulla. Lähtökohtana on, että ne prosessit on mallinnettu,
jotka ovat tavoitteiden/tuloksen saavuttamisen kannalta keskeisimpiä, joissa on paljon
kehitettävää tai joissa on paljon rajapintoja muihin prosesseihin. Joissakin tapauksissa
prosessien mallintamisen sijaan laaditaan yhteiset toimintaohjeet.
Liitteinä koulutuksen, TKI:n ja aluekehitystyön PDCA-mallinnukset.
FUAS-liittouman toiminnan vahvuus perustuu tulosten synnyttämiseen strategisilla
yhteistyöalueilla, jotka perustuvat sopimuspohjaiseen kehittämiseen, toimintaan ja
työnjakoon osana liittoumastrategian toteuttamista. Strategisten yhteistyöalueiden
mukaisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät.
Toiminnanjohtaja koordinoi yhteistyöaluekokonaisuutta ja arvio sen toiminnan
tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yhteistyössä rehtorikollegion kanssa. Strategiset
yhteistyöalueet ovat FUAS-kesäopinnot, FUAS-graduate school, FUAS-virtuaalikampus
sekä FUASin palvelut yrityksille ja yhteisöille. Strategisia yhteistyöalueita tuetaan
toiminnanohjaus- laadunhallinta ja viestintäpalveluiden avulla.
3.3 Toiminnan arviointi
Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi koostuu ulkoisista
arvioinneista, sisäisistä arvioinneista sekä palautejärjestelmän
avulla kerättävästä palautetiedosta. Toiminnan arviointi kohdistuu
strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Lisäksi tavoitteiden
saavuttamista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa
määriteltyjen mittareiden avulla. Seurattavat mittarit ja niiden tavoitetasot pohjautuvat
strategiaan, OKM:n kanssa laadittuun sopimukseen (tutkintotavoitteet ja
tunnuslukutavoitteet) sekä uuteen rahoitusmalliin. Osa arviointimenetelmistä on
FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisiä.
16
3.3.1
Ulkoiset arvioinnit
Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu säännöllisesti ulkoisiin arviointeihin. FUASyhteistyössä on vuonna 2012 toteutettu ensimmäinen yhteinen kansainvälinen
arviointi, Curriculum Review ja vuonna 2013 kansainvälinen Research Review –
arviointi. Vuonna 2014 käynnistyi FUAS-opetussuunnitelma-arviointi. FUASyhteistyössä on toteutettu säännöllisesti myös laatujärjestelmän arviointeja. FUASammattikorkeakoulujen kesken ristiinarviointi on yleinen arviointimenettely. LAMK on
osallistunut myös Korkeakoulujen arviointineuvoston koordinoimiin teemaarviointeihin, koulutuksen laatuyksikköarviointeihin sekä laadunvarmistusjärjestelmän
auditointiin. Lahden ammattikorkeakoulu auditoitiin ensimmäisten joukossa vuonna
2006.
3.3.2
Sisäiset arvioinnit
Lahden ammattikorkeakoulun sisäisiä arviointeja ovat strategian toteuttamissuunnitelman väliarviointi ja ns. osavuosikatsaukset keskeisimpien mittaritulosten
pohjalta (Q1-Q4), tilinpäätöksen yhteydessä tehtävä tulosanalyysi, yksiköiden
itsearvioinnit osana toimintasuunnitelmaprosessia ja ops-arvioinnit. Riskienhallinta on
osa sisäistä arviointia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosesseissa.
Vuonna 2013 on otettu käyttöön koulutusalojen laatutapaamiset, joissa ylin johto käy
koulutusaloilla tapaamassa koulutusalojen keskeisiä työelämäkumppaneita,
henkilöstöä ja opiskelijoita. Laatutapaamiset toteutetaan vuosittain. Lisäksi on otettu
käyttöön myös muita, pienimuotoisempia katselmuksia (kv-katselmukset, tkikatselmukset) sekä uudet toiminnan katselmukset osana sisäisiä sopimusmenettelyjä.
Säännöllisesti toteutettavien arviointien lisäksi toteutetaan ajankohtaisia arviointeja,
kuten organisaatiouudistuksen arviointi ja johtamisjärjestelmän arviointi.
3.3.3
Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä
Lahden ammattikorkeakoulun palautejärjestelmä pitää sisällään opiskelijoilta,
henkilöstöltä, ylimmältä johdolta, työelämältä/sidosryhmiltä kerättävän palautteen ja
muut laadunhallintamenettelyt.
Opiskelijat
FUAS-amkeissa toteutetaan vuorovuosin koulutuksen laatupalautekysely ja
opiskeluhyvinvointikysely. Lisäksi opiskelijapalautetta kerätään valmistumisvaiheessa
(valmistumisvaiheen AVOP/OPALA-kysely ja LAMKin oma valmistumiskysely) ja
valmistumisen jälkeen. Kaikki FUAS-amkit ovat mukana valtakunnallisessa
sijoittumisseurantakyselyssä (1 vuosi valmistumisesta). Lahden ammattikorkeakoulussa opintojaksopalautetta on kerätty syksystä 2013 lähtien päivitetyllä
sähköisellä opintojaksokyselyllä (winhaopaali). LAMK ottaa vuonna 2015 käyttöön
uusia kyselyjä: aloittaneiden kysely ja valmistuvien kysely, jossa keskitytään
osaamisen arviointiin valmistumisvaiheessa. YAMK-koulutukseen kehitetään yhteisiä
palautekyselyjä.
Koulutusaloilla on lisäksi omia palautekäytäntöjään, esimerkiksi koulutusvastuukohtaiset palautepäivät ja muut palautekeskustelut ja kohtaamiset
opiskelijoiden kanssa. Keväällä 2013 käyttöön otetut laatutapaamiset opiskelijoiden ja
17
johdon välillä ovat osa opiskelijapalautejärjestelmää. Lisäksi opiskelijakunta
kokoontuu säännöllisesti johdon kanssa keskustelemaan ajankohtaisista asioista
(LAMK-LAMKO -foorumit).
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että opiskelijoiden antamaan palautteeseen
reagoidaan (ns. palautteen palaute). Sähköistä opintojaksopalautetta on kehitetty niin,
että opettajien on helpompi jatkossa antaa opiskelijaryhmälle palautetta saamastaan
palautteesta. Opettajia on myös pyydetty kertomaan uudelle opiskelijaryhmälle, miten
he ovat muuttaneet käynnistyvää opintojaksoa edellisen palautteen perusteella.
Henkilöstö
Keskeisiä henkilöstöpalautejärjestelmän elementtejä ovat kehityskeskustelut,
osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut, kyselyt ja laatutapaamiset.
Kehityskeskusteluissa pohditaan ja arvioidaan yhteisten arvojen merkitystä työssä,
strategian toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista, työyhteisön toimivuutta sekä
oman työn ja työyhteisön kehittämistä sekä työntekijän omasta että esimiehen
näkökulmasta. LAMKissa lähiesimies käy keskustelut vakinaisen henkilöstön, yli
kahden vuoden määräaikaisen henkilöstön ja osa-aikaeläkeläisten kanssa sekä
harkinnan ja tarpeen mukaan myös sivutoimisen tai osa-aikaisen henkilöstön ja
lyhyemmässä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien kanssa. Lisäksi voidaan
käydä ryhmäkeskusteluja. Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti vähintään kerran
vuodessa.
Osaamisten määrittämisellä ja arvioinnilla tuetaan laatutyötä. Osaamisten
kuvaamisella tavoitellaan organisaatiossa olevan osaamisen tunnistamista sekä
osaamisen ja työtehtävien entistä parempaa kohtaamista, joilla on suora vaikutus
laatuun. Osaamisprofiilit määritellään sähköiseen työvälineeseen, osaamisen
johtamisen ohjelmistoon. Sähköinen työväline mahdollistaa osaamisten nopean
tulosten tarkastelun sekä tiedon hyödyntämisen jatkuvasti ja joustavasti.
Työyhteisössä osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut aktivoivat keskusteluun
omasta osaamisesta suhteessa työyhteisössä tarvittavaan osaamiseen ja sen
kehittämiseen. Aktiivinen keskustelu osaamisesta tukee osaamisen yhteisöllistä
jakamista sekä osaamisen liikkuvuutta työyhteisön sisällä.
Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on otettu käyttöön syksyllä 2013. Kyselyn teemat
ovat: 1) johtaminen ja organisaatio, 2) lähiesimiestyö, 3) oma työ ja oman työn
kehittäminen, 4) terveys ja työkyky, 5) osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, 6)
motivaatio ja sitoutuminen sekä 7) työyhteisö ja vuorovaikutus. Kyselyn tuloksista
muodostetaan johtamis- työhyvinvointi- sekä viestintämittarit, joilla seurataan
osaltaan henkilöstöohjelman sekä viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista.
Vuosittaisten laatutapaamisten yhteydessä henkilöstö ja ammattikorkeakoulun ylin
johto käyvät keskustelua ajankohtaisista asioista ja kuluneen vuoden aikana
kertyneestä palautteesta ja sen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä.
Työelämä/sidosryhmäpalaute
Työelämäpalautetta on aktiivisemmin kerätty koulutusaloilla olemassa olevien, aitojen
työelämäkontaktien yhteydessä. LAMK-tasolla on kerätty palautetta työelämän
toimijoilta kyselylomakkeen avulla, mutta vastanneiden määrä on jäänyt vähäiseksi.
Työelämäpalautetta kerätään tällä hetkellä työelämän neuvottelukuntien kokouksissa
18
ja laatutapaamisissa, joihin kutsutaan työelämän edustajia keskustelemaan
opiskelijoiden osaamisesta ja työelämän tarpeista ja muista ajankohtaisista asioista.
AHA-järjestelmän (asiakkuudenhallintajärjestelmä) avulla on mahdollista seurata
opiskelijaprojektien, harjoittelun sekä myynnin tarjousten ja tilausten asiakkuuksia
(mm. organisaatiot, julkisen sektorin toimijat, sijaintikunnat, organisaation koko). AHAjärjestelmä on otettu koulutusaloilla käyttöön, ja järjestelmään on tallennettu vasta osa
tiedoista.
Johtamispalaute (johtoryhmäkysely, rehtorikysely)
Johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi on laadittu palautekysely, joka toteutetaan
kerran vuodessa. Myös rehtorin toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi on rehtorin
aloitteesta laadittu oma palautekysely, joka toteutetaan samaan aikaan kuin
johtoryhmäkysely. Johtamispalautteen keruuta on laajennettu, ja vuonna 2014 kerättiin
ensimmäisen kerran myös osaamisaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä koskeva palaute
sekä osaamisalueen johtoryhmä teki oman työskentelynsä kehittämiseksi
itsearvioinnin. Johtamispalaute kerätään vuosittain.
Tukipalvelupalaute
Koulutuksen laatupalautteessa ja opiskeluhyvinvointipalautteessa kerätään
opiskelijoilta palautetta tukipalvelujen toiminnasta. Myös uudistettavaan
valmistuneiden kyselyyn (AVOP) sisältyy opiskelun tuki- ja hyvinvointipalveluihin
liittyviä kysymyksiä. Koulutuskonsernin yhteiset palvelut (YPA) –yksikkö on tehnyt
palautekyselyjä oman toimintansa kehittämiseksi.
3.3.4 Tulosmittarit
Lahden ammattikorkeakoulun keskeisimmät seurattavat mittarit on määritelty
strategisten tavoitteiden pohjalta. Määrittelyyn vaikuttaa uusi rahoitusmalli ja OKM:n
kanssa tehty sopimus, jossa on sovittu tutkinnoille ja keskeisille tunnusluvuille
tavoitteet sopimuskauden ajaksi. LAMK-tasot mittarit tarkistetaan toiminta- ja
taloussuunnitelmaprosessin yhteydessä. Vuosittain laadittavaan toiminta- ja
taloussuunnitelmaan sisältyy LAMK-tason tuloskortti. Pyrkimyksenä on, että
seurattavat mittarit pysyvät samoina strategia/sopimuskauden ajan, mutta asetettuja
tavoitetasoja voidaan tarkistaa vuosittain. Strategian toteuttamissuunnitelmaan on
nostettu keskeisimmät seurattavat mittarit johtamisen ja seurannan tueksi.
LAMK-tason tulostavoitteet työstetään yhdessä johdon kanssa johdon arviointi- ja
kehittämispäivillä ja tulostavoitteet jalkautetaan koulutusaloille toimintasuunnitelmien
kautta. Koulutusalat määrittelevät toimintasuunnitelmansa tuloskorttiin omat
tavoitetasonsa. Koulutusalojen tavoitetasot tarkistetaan johtoryhmissä, jotta
varmistetaan, että LAMK-tasolle asetetut tavoitteet saavutetaan.
FUAS-liittouman toiminnan arvioinnin ja seurannan välineenä toimii liittouman
strategian toteuttamissuunnitelma, jonka laadinnan lähtökohtana ovat liittouman visio
ja strategia. Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritetty mittarit ja
palautemekanismit, joiden avulla arvioidaan strategisia yhteistyöalueita ja niitä
tukevien palvelujen tuloksellisuutta.
19
Liittouman strategian toteuttamissuunnitelma on laadittu FUAS-liittoumastrategian
voimassaolokaudelle. Mittareiden mukaiset tavoitteet ja tulokset sekä palaute- ja
kehittämistulokset on esitettynä FUAS-tulosmittaristossa, QPR. Mittaristo sisältää
FUAS-strategisen tulostietojen lisäksi OKM-sopimusmittareihin ja -rahoitusmalliin
liittyvät tulostiedot sekä perustietoihin (esim. opiskelija- ja henkilöstötiedot) liittyvät
tulokset.
LAMKin arviointiaikataulu on esitetty ao. kuvan arviointiohjelmassa. Ohjelmasta käy
ilmi säännöllisesti toistuvat arvioinnit sekä 2014 – 2016 toteutetut ja suunnitellut
yksittäiset, teema-arvioinnit.
KUVA 7. Arviointiohjelma 2014 - 2016
3.4 Toiminnan kehittäminen
Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan kehittäminen voidaan
jakaa prosessien mukaisesti strategiseen kehittämiseen,
koulutusprosessien kehittämiseen, TKI-toiminnan kehittämiseen tai
tukipalveluiden kehittämiseen. Toisaalta kehittäminen voi kohdistua
ammattikorkeakoulutasolle, koulutusala-/yksikkötasolle tai esim. tiettyyn toimintoon
tai henkilöstöryhmään.
Toiminnan arvioinnin menettelytavat ovat useimmiten samalla myös
kehittämismenettelyjä. Sisäisten ja ulkoisten arviointien tuloksena saadaan arvokasta
20
tietoa kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi, mutta esim. prosessin alussa tehdyt
itsearvioinnit ovat usein myös toiminnan kehittämistä. Erityisenä toiminnan
kehittämisen menettelynä voidaan LAMKissa pitää vahvaa kehittämistiimirakennetta;
esimerkiksi strategiaan pohjautuvat painoala- ja profiilitiimit sekä ydintoiminnoista
rakentuvat prosessitiimit työskentelevät vahvasti strategisten tavoitteiden suuntaan.
Erilaiset Lahden ammattikorkeakoulun järjestämät kehittämispäivät ja –seminaarit
ovat keskeisiä toiminnan kehittämisen ja ihmisten kohtaamisten foorumeita.
Säännöllisesti järjestetään seuraavia kehittämistapahtumia:
•
•
•
•
•
•
•
•
tulos- ja tavoitepäivät
kehittämisen foorumit
johdon arviointi- ja kehittämispäivät
johdon tulevaisuusfoorumit
henkilöstön kehittämispäivät
yliopettajien kehittämisfoorumit
henkilöstön laatupäivät
hallituksen ja johtoryhmän seminaarit
Koulutusaloilla on myös omia, koko henkilöstöä koskevia kehittämispäiviä ja –seminaareja.
Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä
2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja
arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet,
vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. Lahden
ammattikorkeakoulussa on LAMK-tasolla käytössä yksi kehittämisen työkirja.
Yksiköissä on omat kehittämisen työkirjat. Toimintasuunnitelmista tehdään oma
työkirja ja vuoden aikana tehtyjen kyselyjen ja arviointien palautteen pohjalta tehdään
toinen työkirja. Työkirjat säilytetään intrassa työryhmäsivustolla (kehittämisen
työkirjat). Työryhmäsivustolle on tallennettu yhteinen työkirjan pohjamalli.
Opiskelijoille on säännöllisesti tiedotettava kehittämisen työkirjaan nostetuista
kehittämistoimenpiteistä ja niiden toteutumisesta. Yksiköiden laatuvastaavat
vastaavat tästä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan
hallituksessa, johtoryhmissä ja laatutapaamisten yhteydessä.
21
KUVA 8. Kehittämisen työkirja -malli
Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä
peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja
on tässä apuna.
Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista
rakennetaan 1- 2 LAMK-tason strategista kehittämishanketta.
22