K-market Tervatorilla - Paltamon kirjapaino KY

MYYDÄÄN
Paltamossa • P. 050 5699 177
OKT Viistetie 8
Paltamon puolueeton paikallislehti
Lisätiedot: www.paltamoon.com/kiinteistot
42. vuosikerta
Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
+XVTYDUQDSXXWDUKDNRQHHW
VDDSXQHHWYDUDVWRRQ
²WXOHMDYDOLWVHRPDVL
5LGHU5&
HVLPHUNLNVL
/&9(
5XRKRWULPPHULWDON
:EMOOEQMXnMLEREEXEVNSYWLMRXEER
2EMWMPPIIVn
892-/3-8%1)//3.%
,3979.%,%1)-8%
8%//).%]Q
]
3XXWDUKDNRQHLGHQ
HVLWWHO\SlLYl
SHNOR²
+RQNDNXMD3DOWDPR
3
ZZZPRWRUHFÀ
(VLOOlP\|V
$XWR0RZHU
U
KRQOHLNNXU
XULL
5RERWWLUXRKRQOHLNNXUL
VWXPDDQ
7HUYHWXORDWXWX
10-16 aa ja
O
L
K
LA ä ohjelm
täynnjouksia!
o
l
a
T
tar
VIIKON TÄRPIT
PALTAMOSSA
50 €:n ostoksella
kahvipaketti
kettii
kaupanpäälle!
3PIQQIQ]~W
JEGIFSSOMWWE
8IVZIXYPSE
4YL
7IMWSOEYTTETMIRIWWnO]PnWWn
Nro 19 – 2015
Mieluisat
LAHJAT
KEVÄÄN
JUHLIIN
4IVNERXEMRE
4900%/%,:-8
.DKYLOD-RNLYDUUHQ0DULRQLQ
DOXHHOOD
02725(&
Loma-asunto
Hyvien kulkuyhteyksien
2013 valmistunut paratiisi Iijärvarrelta taajamassa, 2005
ven rannalla Tihilänniemessä.
sisältä täysin remontoitu talo.
Sähköt, oma kaivo ym.
Kajaaniin 38km. H. 118.000€ Kajaaniin 65km. H. 162.000
4EPZIPIQQI
EVOMWMR²
PEYERXEM²
WYRRYRXEMRE²
3DOWDPRQ.,3$
.,5-$.$833$
3XK
3XRODQJDQWLH3$/7$02
Kesänavaus Lauantaina 16.5.
K-market Tervatorilla
Makkaratarjoilu
kaupan pihalla !
tytöt 03/04
FC Wimmanaisututkalla.
k
mukana lau
kilpailuun
tu
is
ll
a
s
o
ja
.
Testaa
futis lähtee
miten kovaa aikuisille
Lapsille ja rjat.
omat sa
itaan !
Parhaat palk
Onni pelle
hauskuttamaa tulee
n lap
lapsenmielisiäsia ja
.
LISÄKSI LAPS
IL
- pomppulinn LE:
a
- hattaraa
Palvelemme:
ma-pe 7-21
la 7-21
su 9-18
Lauan
voim taina
kesän assa
tarjouavausEurok
in on ksetiso ra
ha !
TERVATORI
Huikea IT
TAR
GRILLIFESta.
arvon
voita !
Osallistu jaavustin,
mm sähkössseja,
tuoteka kortteja.
lahja
K- ryhmän
Puolangantie 11, 88300 Paltamo
Puh. 0400 250 760
[email protected]
2 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
Nro 19 – 2015
(QYLHWl
PHUNNLSlLYllQL
+lUN|QHQ+LOPD
KIRKKO:
To 14.5. klo 10 Helatorstain messu, kolehti valtakunnallisten
kirkkopäivien järjestämiseen Kirkkopalveluiden kautta
Su 17.5. klo 10 Messu, kolehti veteraanien, sotaleskien ja sotaorpojen parissa tehtävään hengelliseen työhön Veteraanivastuu
ry:n ja Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n kautta
Su 24.5. klo 10 Messu
SRK-KESKUS:
Pe 15.5. klo 17 Miesten raamattupiiri pienryhmätilassa
Ma 18.5. klo 15 Hanna piiri pienryhmätilassa
Ti 19.5. klo 18.30–20.30 Healing Rooms-rukousklinikka
To 21.5. klo 9–11.30 Perhekerho Muksulassa
Pe 22.5. klo 17 Miesten raamattupiiri pienryhmätilassa
Ke 27.5. klo 18 kirkkovaltuuston kokous juhlasalissa
KONTIOMÄEN SRK-KOTI:
Ke 20.5. klo 9–11.30 Perhekerho
Su 24.5. klo 12 Messu
DIAKONIATYÖ:
To 14.5. Omaishoitajien retki Ristijärvelle kirkkopyhään (rov.).
Lähtö Paltamosta 9.15 srk-keskuksen pihasta. Ilmainen. Ilmoittautuneet.
Ma 25.5. OmaisOivaryhmä retki Kajaaniin Kaukavesi; uinti,
vesijumppa ja ruokailu. Lähtö 11.15 Nesteeltä. Ilmoittautuneet.
Ke 27.5. klo 10.00 kylvösiunaus Vaarantalolla. Lähtö klo 9.30
srk-keskuksen parkkipaikka. Kyytiä tarvitsevat kyselyt/ ilm. KaisMalle p. 044 5974 762.
Pe 29.5. klo 12.00 Näkövammaisten kerho Paltamon Sydämessä.
Ke 3.6. LEIRIPÄIVÄ Kainuun Opistolla yhdessä ristijärveläisten
kanssa. Ilm. KaisMa p. 044 5974 762 pe 22.5. mennessä. Hinta
15€ (sisältää ruoka & 2 x kahvit ja kuljetuksen)
Su 20.9. Retki valtakunnalliseen kehitysvammaisten kirkkopyhään Kuhmoon. Tarkemmat tiedot myöhemmin.
DIAKONIATOIMISTOSSA päivystys kesäaikaan torstaisin 4.6.,
11.6., 18.6., 25.6., 2.7., to 13.8., 18.8., ja 27.8. klo 9–12.
Diakoni vapaalla/ lomalla 9.7.–9.8.-15. Muulloin tavoitat parhaiten varaamalla/ sopimalla ajan KaisMa p. 044 5974 762.
MUUALLA:
Su 17.5. klo 15 ”Mitkä ihmeen herättäjäjuhlat” tilaisuudet päättyvät Sotkamon seurakuntatalossa, Kajaanin ort. seurakunnan
edustaja Pentti Hakkarainen kertoo ortodoksisuuden ja herännäisyyden kohtaamisesta ”Portti on auki”. Lääninrovasti Risto
Kormilainen kommentoi ja Sotkamon kamarikuoro laulaa.
Ti 19.5. klo 9–13 Hautausmaan siivoustalkoot, kahvitarjoilu
MUUTA:
To 14.5. Omaishoitajien retkipäivä Ristijärvelle (ilmoittautuneille). Lähtö klo 9.15 srk-keskuksen pihasta. Tiedustelut
p. 044 5974 762/KaisMa.
Ma 25.5. OmaisOivaryhmän retki Kajaaniin (Kaukavesi,
ilmoittautuneille). Lähtö Nesteeltä klo 11.15. Tiedustelut p.
044 5974 762/KaisMa.
Pe 29.5. klo 12 Näkövammaisten kerho Paltamon Sydämessä.
Tiedustelut ja kyytiasiat p. 044 5974 762/KaisMa.
Raamatullinen esitelmä
su 17.5.2015 klo 17.00
Maa pysyy ikuisesti
Muut kokouksemme:
torstaina klo 18.30
JEHOVAN TODISTAJIEN
VALTAKUNNANSALI,
Oravapolku 1, Paltamo
Kaikki tervetulleita!
PALTAMON
HELLUNTAISEURAKUNTA
Alasali,
Puolangantie 10
Su 17.5. klo 9 Norsseilla koju
humanitäärisen avun ja lähetystyön hyväksi.
Su 17.5. klo 9 Norsseilla Healing Rooms rukousklinikka.
Ti 19.5. klo 16 Vanhimmistokokous.
Ti 19.5. klo 18 Sana ja rukous.
Ti 19.5. klo 18.30 – 20.30
Healing room -rukousklinikka ev.lut. seurakuntakeskus. HR – talvikausi päättyy.
Syyskausi alkaa 25.8.
To 21.5. klo 12 Päivätilaisuus.
Su 24.5. klo 12 Lähetyskokous, Seppo Huotari Stefanus
–lähetyksestä.
Ma 29.6.–To 2.7. Lasten leiri.
Menemme Vuokatinrantaan
yhteisleirille Paltamo-ryhmänä. Ilm. Erja p. 040 076 9495.
Mieleen on jäänyt kertomus pienestä lapsesta, vastasyntyneestä
vauvasta. Hän syntyi ”ei toivottuna” lapsena. Kun sitten tätä vastasyntynyttä yritettiin pitää lähellä, osoittaa rakkautta, tämä pieni
vauva torjui molemmilla käsillä lähestyjää ja työnsi hänet pois.
Mietittiin, mitä tehtäisiin? Päätettiin vain osoittaa rakkautta tälle vastasyntyneelle vauvalle vastusteluista huolimatta. Toimittiin
päätöksen mukaan, ja lopulta vauva hyväksyi rakkaudenosoitukset. Hänestä kasvoi lapsi, joka osoitti toisillekin rakkautta.
Rakkaudella on monet kasvot. Asetetut rajat ja kuritus ovat
myös rakkautta. Muistojen kätköistä nousee esille vanhempi mies,
jonka kasvot suorastaan säteilivät iloa. Hän ei voinut ollenkaan
ymmärtää miksi nykyajan nuoret valittavat siitä ettei heitä rakasteta? Hän koki, että häntä itseään oli rakastettu niin valtavan paljon: hän oli saanut joka päivä kuritusta!
Hoosea kirjoittaa 11:4 ”Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä...” Köysi kuvaa valtaa. Rakkaus on voimakkainta
valtaa maailmassa. Ihminen tulee lähelle toista ihmistä rakkauden köysien vetämänä. Mutta ihminen tulee myös lähelle Jumalaa
rakkauden köysien vetämänä. Jeesus tuli ihmiseksi, rakkauden
köydeksi keskellemme voidakseen korjata ihmisen ja Jumalan
rikkoutuneen välin.
Mitä on tapahtunut niille, jotka tunnustavat olevansa uskovaisia ihmisiä? Jumalan rakkaus kohtasi heitä! Oletko tullut ajatelleeksi, että sinuakin rakastetaan paljon! Valinnaksemme jää
haluammeko rakastaa takaisin Häntä, joka meitä on rakastanut.
Evankelista
Merja Hautanen
Helluntaiseurakunta
<9$53$-$,6(792,772/8(77(/2
9RLWRWQRXGHWWDYLVVD3XRODQJDQWLHNLUNNRKHUUDQYLUDVWRQDXNLRORDLNRLQD
PDNHMDSH±.\VHO\W.DLV0DS
$DPLDLVVHWWL KHUlW\VNHOOR .DLVD .RUKRQHQ .LUMRMD 7LPR /HLQRQHQ .RUWWLODMLWHOPD (OLVD
9DODVPR/DKMDNRUWWL3XXWDUKDVHWWL0DUWWD.HUlQHQ.RULKRLWRWXRWWHLWD0DUMD/LLVD$ODVDO
PL5HSSXVXNDW/DLOD$QWWLOD9l\OlOHKWLNNFGOHY\(VWHUL+HLNNLQHQ/HGS\|UlYDOR
/DKMDNRUWWL (PPL .DUKX (OLQWDUYLNHNDVVL +DQQX .DUMDODLQHQ 6XNNLD NlVLQHLWl 3LROD
+lUN|QHQ /DVWHQ NLUMRMD OHOX 0DWWL 5XVDQHQ /DVWHQ UDDPDWWX MD YLUVL +HOOLQ /HLQRQHQ
5HLQRWRVVXWKXRSD8QWR.DUKX.\QWWLOlQMDONDUDVLD$OSR.DUMDODLQHQ7DXOXNRULVWHHVLQH
6DPXHO,PPRQHQ
Kainuun Opisto valittiin
vuoden yrittäjäksi
Paltamon Yrittäjät valitsi Kainuun Opiston vuoden yrittäjäksi
2015. Asiasta tarkemmin ensi viikon Väylässä.
Tervetuloa!
Kesä tänne jälleen koitti
Talven lumet tuiskut voitti
kohta täällä kukkuu käki
vihreä on metsän väri
Kivitasku
Emäjoessa vettä virtaa
kiehisenä siltain alta
Suureen Oulujärveen
kalat riemua on siellä täysi
Järven syvänteissä kuoreet
suvun jatkoon herää
Vimmatusti uivat joen
karikkoisiin poukamiin
Paltamon Fixukset varaosaliike Fixus Paltamo ja Fixus-korjaamo
Autopaja Laukkanen osallistuvat myös Norssikarnevaaleihin järjestämällä 16.5. avoimet ovet ja tarjoamalla mm. grillimakkarat
200 ensimmäiselle vierailijalle. Lisäksi tarjolla on ainakin mehua
ja pullaa sekä arvontoja, joissa voi osallistua Skoda Citigo henkilöauton arvontaan. Muita palkintoja on mm. 12 V kylmälaukku
virvokkeineen, lippiksiä ja palvelupalkintoja.
Paikalla on myös Hankook-teltassa rengastarjouksia sekä mm.
Käytettyjä aluvanteita edullisesti.
Autopajan Avoimet ovet on sovitettu karnevaalien ohjelmaan
niin että ne alkavat klo 10 ja päättyvät klo 13, kun varsinainen
karnevaaliohjelma alkaa.
Siinä lemmen hekumassa
sokkona ne parvet aivan
uivat suoraan siltain alta
Pyyntömiehen odottavaan haaviin
Niin se kohtalo niillä
paistumaan ne rilliin joutuu
Norssikarnevaalein kunniaksi
niitä siellä maistellaan
Kalle Korhonen
Kivitasku, raunioruntti, hiistakka ja nassu. Peltojen
kivikasoissa asustellut pikkulintu tunnetaan eri nimillä
jo 1700-luvulta asti. Tavalla tai toisella nimi johtuu
linnun ääniin, joista on kuultavissa kivien yhteen naksuttelua. Salaojitus vei hiistakoilta pesimisbiotoopit,
mutta nykyisellään lajin löytää varmimmin joutomaa-, teollisuus- ja liikennealueilta ts. sieltä, missä on
avointa maisemaa ja sopivia pesäkoloja maan pinnan
tuntumassa. rka
Nro 19 – 2015
Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
– Herätys klo 3.00, sitten tapaaminen muun joukkueen kanssa
Raappananmäen risteyksessä
neljästä. Melasen tien takaa
käännyttiin Tappusenmäkeä
kohti ja autot jätettiin tuttuun
metsätien risteykseen, josta matka jatkui seuraavat tuhatviisisataa metriä metsäsuksilla ahkioita
perässä vetäen. Viimeiset sadat
metrit Matalansuon kodalle ja
lintutornille pohrasimme lumiloskapolkua saapikkaissa, kertailee Vesa Hyyryläinen kiireistä
lauantaiaamua.
Tornien Taiston sää oli kohtuulämmin, pilvipoutainen,
tuulta reiluhkosti etelästä, mieliala korkealla, koska kyseessä
10-vuotisjuhlataisto Matalansuolla.
Joukkue saapui tornille noin
klo 4.58 ja parin minuutin kuluttua alkoikin jo tapahtua. Heti
kellon lyödessä viittä lehahti
tornin tiimoilta kaksi metsokukkoa metsään - ensimmäinen laji.
Metsoa ei ole aikaisempina vuosina taistossa havaittukaan.
Sitten seurasi tilhi, kurkipari,
kaakkuripariskunta lammella,
suokukkoja, pikkukuovi, töyhtöhyyppä, kurkipari, joutsen
hautomassa pesällään.
Tunnelma säilyi koko päivän
ajan korkealla, koska lintuja oli
paljon liikkeellä.
Kohokohtia olivat eittämättä
Oravisalmen sääksiparin lemmenhetkien seuraaminen, suokukkojen soidintanssi, tuhannet
niittykirviset, leppälinnun tryi
tryi, pääskyjen ohilento, arosuohaukan soidin, lirot, valkoviklot
7(3;(4652,=f;2,:f5
2<3;;<<90;(7(/;<40(
Kansalaisopiston taidepiirien näyttelyt 15.5. saakka Paltamon
pääkirjasto ja Ristijärven kirjasto, kirjastojen aukioloaikoina ja Kontiomäen
monitoimitalon ikkunoissa.
Kainuun asutuksen juhlakantaatti san. Antero Möttönen, säv. & sov. Markku
Korhonen ti 19.5. klo 18.30 Keskuskoululla Ristijärvellä. Vapaa pääsy.
7 lk:n oppilaiden maksullinen buffetti.
Ma 18.5. klo 18.30 Yksinlaulukonsertti Korpitien koululla. Yksinlaulajat
ohjaajansa Sanna Jaakon johdolla ja pianisti Heljä Pylvänäisen säestyksellä.
Ke 20.5. klo 19.00 Musiikki Kaparee Lähtevien laivojen satamassa
Paltalinnassa. Käsikirjoitus Eija-Riitta Airo-Karttunen ja työryhmä, musiikinohjaus
Eija-Riitta Airo-Karttunen ja Kyösti Karttunen. Liput 5 euroa. Partiolaisten maksullinen buffetti klo 18–19.
Ti 26.5. klo 18.00 UKK Päämies ja Ihminen professori Keijo Korhosen
luento Korpitien koulun auditoriossa.
6SL[RVOHS\RHZSpO[LTppURHUZZHUP2HQHHUPPURH\W\UNPU[LH[[LYPPU&
-4+VZ[VQL]ZRPU9026:1(9(5.(0:;<:¶YHRRH\KLUQHR\VSLTHU
SH\S\¶W\URRVUZLY[[P\\KLUSHPULUQHTPLSLURPPU[VPULU4PRV1HHRVSHU
[\SRPU[HVOQH\ZRSHZZPRVZ[H]PPTLPULULZP[`ZRSV2LZ[VUVPU[
SPW\[L0STTHTLUU7pP]PSSLSPWW\QHQHR``KP[`ZQpYQLZ[LS`Qp
]HY[LU
4\PZ[H[OHU[HWHO[\THRHSLU[LYPU^^^WHS[HTVÄ"
:HHO`WWPp¶WLYOLSPPR\U[H[HWHO[\THRSV¶ 2VYWP[PLURV\S\
/PYU\U[HHQHOL]VZLURLURPp[HWHO[\THSHWZPSSLQHWLYOLPSSLRSV
¶ 2V[PZL\[\T\ZLV
ja muutkin. Matalasuolla saattoi
myös vertailla taiga- ja tundrametsähanhia, joita laskeutui
muutama tornin lähelle. Harakka löytyi pitkän tuijottelun jälkeen putken silmään Väisälän
pihakoivusta.
Yhteensä merkittiin vihkoihin päivän aikana 67 eri lintulajia, mikä ylittää entisen ennätyksen kymmenellä lajilla - sopiva
luku, kun on kyseessä 10-vuotisjuhla.
Mieslahden nuoret miehet
Pauli ja Taneli Mutanen kokosivat tornille oman joukkueen.
Tälle tornille oli helpompi pääsy, polkukin jo ihan sula. Parin
ensimmäisen tunnin aikana
joukkue tunnisti liki 50 eri lajia,
joukossa mukavia tuttavuuksia, punasotka, pilkkasiipi, hiirihaukka ja jänkäkurppa, joka
kässäili melkein koko 8-tuntisen tarkkailuajan rantalietteen ja
kulottuneen heinikon rajamailla.
Mieslahdessa havaintoalue on
suppeampi kuin Matalansuolla
mutta silti lajeja kertyi 61, joista viimeisimpänä havaintona
komea merikotkanuorukainen
liiti ylpeästi tarkkailupaikan yllä.
Matalansuon Tornien taiston tiimellyksessä Juvosen Virpi ja Mika
keskustelevat lintuhavainnoista. Kainuun yhdeksästä tornista paltamolaiset sijoittuivat sijoille kaksi ja neljä. Kuva: Vesa Hyyryläinen.
Vesa Hyyryläinen
Tuula Keränen
Nuori merikotka ilahdutti
kilpailijoita massiivisella ylilennollaan variksen saattelemana.
Tulos 61 lajia on Mieslahden
tornin ennätys ja ylittää pisteellä aiemman, vuoden 2006
tuloksen. Kuva: Raimo Kantola.
Kevätkarkeloissa
askarreltiin
Seurakunta ja Paltamon 4H
järjestivät viime keskiviikkona
Kevätkarkelot lapsille kerhojen
kesälomille siirtymisen kunniaksi. Nelisenkymmentä vierailijaa
kerännyt tapahtuma järjestettiin
tänä vuonna kolmatta kertaa.
Kahvittelun ja mehunjuonnin
lomassa askarreltiin intiaanipäähineitä sekä äitienpäivää silmälläpitäen helmienkeleitä.
569::02(95,=((30;
1VRP]HYYLU4HYPVUQH,PUV3LPUVW\PZ[V
3H\HU[HP
4L[LSPURLZpRH\KLUH]H\Z7HS[HTVU.VSMRLU[[pQH7HS[HTVU
*HYH]HUH]H[HHU7HS[HTVU:`KpUTHPZLTHYH
]PU[VSHH]VPUUH
2SV9(=05;63(7f0=f2PLOPTpU]HHYHU
RV\S\SSH/PU[HÁ
:\UU\U[HP
2SV ;VYPT``U[PHSRHHRSV;LY]H[`UU`YPU
[`€U[€RPZHRSVWHS[HTVSHPZLURHUZHULK\Z[HQH
4HYPZHUUH1HY]HU[LY]LOK`ZW\OLf01f;[HUZ
ZPP5VYZZPPZpUUpUQ\SPZ[\ZOPPSSVZUVYZZPHRSV
2HYHVRLRPSWHPS\
5VYZZPRHYUL]HHSLPSSHT\RHUH7HS[HTVU;LY]HU
WVS[[HQPLUTVV[[VYPW`€YPpRSV¶QH
H]VPTL[V]L[RSV¶-P_\Z=HYHVZHSPPRLQH
-P_\ZRVYQHHTV(\[VWHQH3H\RRHULU2VU[[P[PL
9HSSPH\[VQHQHT\\[HRHS\Z[VH.YPSSPTHRRHYHH
LUZPTTpPZLSSLZLRpTLO\HQHW\SSHH(Y]VU[H
WppWHSRPU[VUH:RVKH*P[PNV
3PZp[PL[VQH[HWHO[\TPZ[H
^^^WHS[HTVÄ^^^WHS[HTVVUJVTZLRp
R\S[[\\YP]HZ[HH]H7pP]P:VSKH[RPUW\O
3
Kauden Avaus -ravit
Kajaanissa 17.5.2015 klo 17.30
PÄÄSYLIPUT:
• aikuiset 5,- • eläkeläiset 2,- • alle 16 v. ilmaiseksi
Suuri päällikkö otti vieraita vastaan kahvipusseista ommellussa
tiipiissään intiaanirastilla.
4 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
Kun Kiehimänjoen vesi on kuusiasteista ja Mieslahdesta lähtevät jäät, aloittaa norssi kutureissunsa sankoin joukoin. Usein
tämä tapahtuu toukokuun viimeisen viikon tietämillä, mutta
tänä vuonna vilkasta hopeakylkeä päästiin lippomaan jo viime
perjantaina. Kuten edellisvuonnakin, normaalia aikaisemmasta termisestä keväästä johtuen
nousu alkoi hieman totuttua
aiemmin. Sää suosi lyhyellä
varoitusajalla järjestettyä lippomistapahtumaa sikäli, että sade
ei väkeä kiusannut. Kansaa saapuikin Käärmeniemeen kohtalaisen runsaasti. Tarjolla oli Ari
Haapion paistamia norsseja,
kahvia, mehua ja lettuja.
Suomen kalatiskeiltä sitä on turha haeskella.
Kalan vaatimaton maine saattaa osittain perustua myös sen
valtaviin esiintymismääriin. Veljensä Erkin kanssa vuoden 1988
norssi-isäntänä toiminut Pentti
Hartikainen muistelee norssia
nostetun jopa 10-11 tonnia vuorokaudessa. Miehet kehittivätkin
norssinnostomenetelmiä huippuunsa. Muun muassa vanhat
hetekat valjastettiin hyötykäyttöön norssipyydyksinä. Sängyn
runko verkotettiin kolmelta laidalta, ylävirran puoleinen pää
ohjasi norssit alavirran puolella
olevaan nieluun, josta lippoamalla saatiin kerralla nostettua
suuri määrä norssia.
Omituisen tuoksuinen
jalokala
Paltamolaista perinnettä
Kainuun maakuntakala, kuore,
tunnetaan Paltamossa nimellä
norssi. Sana tulee kalan ruotsinkielisestä nimestä ”nors”. Englanniksi norssi on ”smelt”, mikä
viitannee kalan omaleimaiseen,
tuorekurkkua muistuttavaan
tuoksuun. Joidenkin nenään
haju tuntuu epämiellyttävältä,
mutta ruuaksi valmistettaessa
se katoaa.
Johtuneeko tuoksusta, mutta norssia väheksytään usein
pelkkänä romukalana ja minkin
rehuna. Puhtaista makuasioista kiisteleminen on tunnetusti
hölmöläisten hommaa, mutta
norssin ylenkatsomiseen ei silti kannata sortua; lohen sukua
olevan kalan liha on valkoista,
kiinteää ja varsin maukasta.
Maku muistuttaa kuhaa. Mäti on
keltaista ja pienirakeista. Norssi
on arvostettu herkku esimerkiksi slaavilaisessa keittiössä, mutta
Norssin kalastukseen on aina
liittynyt kaikenlaisia uskomuksia
eri puolilla Suomea. Hyvän saaliin varmistamiseksi esimerkiksi
Kivijärvellä talon nuorin piika
sidottiin puunoksaan ensimmäisen nuotta-apajan ajaksi.
Lieneekö ihme, jos tyttöparka
tunsikin vastenmielisyyttä kuoretta kohtaan?
Paltamossa perinteet ovat
huomattavasti vähemmän barbaarisia. Norssikarnevaalit saivat alkunsa halusta hyödyntää
Kiehimänjokea kunnan imagon
nostattamisessa. Karnevaali-idea
sai myös kipinää puolankalaisten tavasta valita rokuli-isäntä.
Jokakeväisiä norssikarnevaaleja
on vietetty vuodesta 1983. Ajatuksen norssin massanousun
hyödyntämisestä kulttuuri- ja
matkailutarkoituksiin toi esille
Raimo Kantola, joka valittiin
myös norssi-isännäksi vuonna
1990.
Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen
lahkoon.
Nro 19 – 2015
Norssi ui perjantai-iltana haaviin että rotina vain kävi. Jyri ja Virva Saastamoinen toivat lippoajien
yhteistä saalista välillä nuotiopaikalle paistettavaksi.
Paltamo-Seura on valinnut
Norssi-isännän tai -emännän
vuodesta 1985 lähtien. Hänen
tehtävänään on edistää paltamolaista norssikulttuuria ja
kalastus- ja kalatalousperinnettä yleensäkin. Valtansa merkiksi
norssi-isäntä saa Antero Möttösen valmistaman kiertopalkinnon, Norssilipin. Vuoden 2014
Norssin maistelusta on alkanut muotoutua jokakeväinen
perinne Nelli Soldatkinille, joten maku oli tuttu. ”Hyvää on”,
totesi Nelli.
norssiemäntä Sari Leinonen
siirtää valtikan eteenpäin norssikarnevaalien yhteydessä 17.5.
sunnuntaina.
Petri Möttönen
Brittein saarilta Paltamoon muuttanut Mark Thompson maisteli norssia
ensimmäistä kertaa eläessään. Walesilainen tykästyi paltamolaiseen perinneherkkuun siinä määrin, että pussillinen
lähti mukaan iltapalaksi.
Nro 19 – 2015
Paltamon pääkirjastossa voi
toukokuun aikana tutustua
raakun eli jokihelmisimpukan
nykytilaan ja helmestyksen
historiaan Kainuussa. Kainuun
helmenkalastajat -hankkeen
kokoama näyttely on toteutettu
videonäytöllisenä rullajulisteena.
Vuosina 2012-2014 toteutetussa
hankkeessa kartoitettiin raakun
esiintymistä Hyrynsalmen reitin vesissä ja tallennettiin helmestyksen perimätietoa. Hankkeessa pohdittiin myös raakun
ja raakkuun liittyvän helmenpyyntikulttuurin tuomia uusia
mahdollisuuksia luontomatkailun edistämisessä ja selvitettiin, voisiko raakkukantaa lisätä
vesistöissä kalanviljely-yritysten
avulla. Näyttely on kiertänyt
Kainuun kirjastoissa. Kevättalven aikana se on ollut esillä
Hyrynsalmella, Ristijärvellä,
Suomussalmella ja Puolangalla.
Kesäkuuksi se menee Kuhmoon
Luontokeskus Petolaan.
Puhtaan veden symboli
Jokihelmisimpukka tunnetaan
Itä- ja Pohjois-Suomessa raakkuna ja Satakunnassa maskaalina.
Se on pitkäikäisin eläinlajimme. Jokihelmisimpukka kasvaa
hitaasti ja voi elää erittäin kauan, mutta kuolleisuus toukka- ja
nuoruusvaiheensa on suurta.
Eri lähteissä raakun iäksi on
pohjoisilla joilla arvioitu enimmillään 130–250 vuotta. Se voi
kasvaa jopa 15 sentin pituiseksi. Lajina tämä nilviäinen on jo
vuosimiljoonia vanha. Raakku
kuuluu myös eläinkuntamme
alkeellisimpiin muotoihin. Sillä
ei ole päätä, se hengittää lehtikiduksilla ja ravintonsa se suodattaa hengitysvetensä mukana.
Sen verikin on väritöntä. Tämän
nykyisin rauhoitetun nilviäisen
ohjeellinen arvo oli vuonna 1995
yhteensä 3500 markkaa eli hieman vajaa 590 euroa.
Tämä erämaajokien pohjalla jököttävä nilviäinen on sulkeutunut kahden kalkkikuoren
väliin. Kuoret ovat kiinnittyneet
toisiinsa vahvan jännelukon
avulla. Eläin pitää kuoret tiukasti
yhteenpuristuneina sulkulihasten
avulla. Kuoren alla olevien vaippalehtien avulla se vaivalloisesti
vaihtaa sijaansa joen pohjassa.
Raakun liikkumanopeus ei päätä
huimaa, sillä matkanteko edistyy
vuorokaudessa vajaan metrin
verran. Vedenpohjaan jää vain
ohut vana kertomaan hiljaisen
vaeltajan kulusta. Joskus se tosin
heittäytyy rämäpääksi ja jättäytyy
vuolaan virran vietäväksi.
Muuten sen elämä on melko
yksitoikkoista. Se viihtyy parhaiten hiekka- ja karikkopohjaisissa, puhdasvetisissä joissa, missä
se asettuu pystyasennossa jököttämään hiekkapohjaan. Raakkua
onkin pidetty monessa yhteydessä puhtaan erämaaluonnon
symbolina, sillä se ei menesty
likaantuneissa vesissä. Suurilla
raakkuesiintymillä onkin tärkeä
Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
rooli joen veden puhdistajina.
Raakku on avainlaji, joka ylläpitää muun ekosysteemin toimintaa. Sen hävitessä alueen lajistosta koko ekosysteemin toiminta
muuttuu. Voimakkaassa virrassa
raakku kääntää selkäsaranansa
päin vuolletta ja vähentää siten
virran voimaa. Sopuisasti se
jää siihen pitkäksikin aikaa ja
siivilöi tarpeisiinsa ohitse kulkevia pieneliöitä ja planktonia.
Entisaikoina raakkuja saattoi
olla edullisissa paikoissa jopa
satamäärin.
Helmenpyynti
raakun riesana
Osa jokihelmisimpukoista tuottaa helmiä. Helmi syntyy hiekanjyvän jouduttua simpukan
sisään. Simpukka yrittää päästä
eroon vieraasta jyväsestä ja alkaa
erittää sen ympärille helmiäistä.
Jokihelmisimpukat voivat tuottaa hyvin erimuotoisia ja -värisiä
helmiä. Helmenpyynnin aikaan
halutuin helmi oli täysin pyöreä
ja helmenhohtava täysjyvänen.
Tämän arvokkaimman helmen
löytämiseksi helmestäjä saattoi
joutua avaamaan jopa 10 000
jokihelmisimpukkaa. Helmenpyynti oli tuhoisaa raakuille,
jotka kuolivat kun niiden kuori
väännettiin auki.
Ensimmäiset helmestäjät
tulivat Vienan Karjalasta Kainuuseen ilmeisesti 1400-luvun
paikkeilla. Vienankarjalaiset
laukkukauppiaat jatkoivat helmestysperinnettä Kainuussa
aina 1900-luvun alkuun asti.
Kainuussa jokihelmisimpukoita on ollut käytännössä vain
Hyrynsalmen reitillä Oulujärvestä Kiantajärven yläpuolisiin
jokiin saakka. Kainuun helmestyksen keskuksena toimi aikanaan Hyrynsalmi ja sen kautta
virtaavaa Emäjoki.
Kainuun
helmestyksen
kulta-aika sijoittui 1920- ja
1930-luvuille, jolloin raakun
pyyntiolosuhteet olivat vielä
hyvät ja helmistä maksettiin
käypä hinta.
Helmenpyyntiä on verrattu
kullankaivuun ja lottoamiseen.
Kaikkiin näihin liittyy satumaisen äkkirikastumisen mahdollisuus ja lupaus paremmasta elämästä. Ahkera pyytäjä saattoi
hankkia itselleen vuoden tulot
parissa kuukaudessa.
Matalassa vedessä helmestäminen tapahtui kahlaamalla. Raakut nostettiin pohjasta
käsin tai pienen puutikun avulla. Syvemmissä vesissä käytettiin
lauttaa tai venettä. Helmen löytäminen raakusta oli puhdasta
sattumaa. Vanhat helmenpyytäjät arvioivat, että löytääkseen
helmen oli pyytäjän avattava
satoja, joskus jopa tuhansia simpukoita. Helmen löytyminen ei
vielä taannut suurta omaisuutta,
sillä suurin osa helmistä oli kiillottomia tai epämuodostuneita,
ja siksi arvottomia.
Kokeneet
helmestäjät
tunnistivat ulkonäön perusteella raakut, joiden sisällä oli
helmi. Nämä merkkiraakut olivat usein suuria ja kyhmyisiä.
Vanhat helmestäjät avasivat
vain merkkiraakut ja jättivät
pienemmät, harvemmin helmiä
sisältävät simpukat keräämättä.
Näin hitaasti lisääntyvä simpukkakanta pysyi elinvoimaisena.
Helsingistä helmiä kaupattiin
ulkomaille, ainakin Pietarin ja
Lontoon helmipörsseihin. Sitkeän huhun mukaan Konrad
Hollo olisi myynyt Taivalkosken
Korvuanjoelta löytämänsä suuren
helmen tuolloin liikenaisena tunnetulle Hella Wuolijoelle, jonka
kautta helmi olisi mahdollisesti
päätynyt edelleen kansainvälisille
markkinoille. Hurjimmat kertomukset väittävät helmen päätyneen joko Ruotsin tai Englannin
kruununjalokivien joukkoon.
Tarinat arvokkaiden helmien
löytämisestä johtivat 1930-luvulle tultaessa laajamittaiseen ryöstöpyyntiin. Sukelluslaitteiden
kehittyessä jokien laajamittainen
tyhjentäminen kävi mahdolliseksi ja kokonaisia simpukkakantoja tuhottiin täysin.
Suurien ja arvokkaiden helmisaaliiden motivoima ryöstöpyynti oli yksi merkittävimmistä
syistä raakun häviämiselle Suomen joista. Myös raakun elinympäristö muuttui dramaattisesti
1800- ja 1900-lukujen aikana,
kun koskia perattiin tukkien
uittoa varten. Toimet hävittivät
jokihelmisimpukat lähes kokonaan Oulun eteläpuolisista joista. Vesien saastuminen pienensi
myös osaltaan raakkukantoja.
Oulujoki valjastettiin käytännössä täysin energiantuotannon
tarpeisiin vuosina 1941–1961,
minkä seurauksena simpukan
isäntäkalana käyttämät lohet
ja taimenet eivät enää nousseet
jokeen. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955.
Hyrynsalmen vesireitillä oli
vuonna 2014 tiedossa yhdeksän
jokea, missä raakku edelleen
elää. Raakut ovat pääosin vanhoja yksilöitä, mutta kahdessa joessa kanta lisääntyy. Hyrynsalmen
reitin puroista on arvioitu noin
yhden prosentin olevan luonnontilaisia. Raakkuja on Kainuussa löydetty myös viidestä
Iijokeen laskevasta joesta.
Tilanne edelleen vaikea
Suomessa jokihelmisimpukka elää enää noin 70 joessa.
Kuten Kainuussa, myös muualla Suomessa raakut ovat pääosin vanhoja yksilöitä, ja lajin
lisääntyminen on hyvällä tolalla
vain muutamassa populaatiossa. Koska raakku voi elää jopa
200-vuotiaaksi, näkyy lajin
lisääntymisen loppuminen vasta
vuosikymmenten viiveellä.
Jokihelmisimpukkaa uhkaavat edelleen monet tekijät kuten
virtavesien rehevöityminen, liettyminen ja happamoituminen.
Ensimmäiset elinvuotensa raakku
5
Rauhoitetun jokihelmisimpukan etsiskelyyn ja kaivamiseen ei nykyisin saa ryhtyä edes huvin vuoksi, ja jos raakun näkisikin, sitä ei saa
edes koskea tai käännellä, saati ottaa mukaan.
viettää pohjasedimentin sisään
kaivautuneena ja tarvitsee hapekkaan ympäristön, mutta hienojakoinen aines tukkii pohjasoran ja
raakun poikaset tukehtuvat.
Valuma-alueiden maankäyttö
on avainasemassa raakun suojelussa. Raakkua voidaan suojella kunnostamalla puroja ja
jokiuomia, poistamalla uoman
pohjasta kiintoainetta ja elvyttämällä lohikalakantoja. Uusia
mahdollisia suojelukeinoja on
raakkujen kasvattaminen herkän nuoruusvaiheen yli laboratoriossa ja istuttaminen kunnostettuun kotipuroon. Lisäksi
on tutkittu raakuntoukkien siirtämistä lohikalojen kiduksiin
kalanviljelylaitoksessa, mistä
raakulla rikastetut kalaistukkaat
palautetaan kotijokeen.
Petri Möttönen
Sotkamon Jymyn yleisurheiluohjaajat Salla Klemetti (edessä vasemmalla), Jenny Parviainen ja Marita Kaipainen opastivat paltamolaislapsia liikunnan ja terveellisempien välipalojen saloihin.
Paltamon Korpitien koulua potkaisi onni, sillä se valittiin satojen hakijoiden joukosta Elovena
Voimapäivän voittajakouluksi.
Torstaina järjestetyn liikunnallisen toimintapäivän aikana koulun oppilaat pääsivät hyppäämään, heittämään ja juoksemaan
sekä kisailemaan siitä, kuka on
luokan välipalatietäjä.
Suomen Urheiluliiton ja Elovenan yhteistyö jatkuu entistä
voimallisemmin. Kouluille maksuttomia, liikunnallisia superiltapäiviä järjestetään keväällä ja
syksyllä 90-vuotisjuhlavuoden
kunniaksi peräti 50 paikkakunnalla. Hyppäämisen, heittämisen ja juoksemisen kyllästämien
iltapäivien aikana lapsille jaetaan myös ravitsemustietoutta.
Voimapäivien voittajakoulut on
valittu satojen hakijoiden joukosta.
– Elovena Voimapäivien
avulla voimme tuoda liikunnan
sinne missä lapset ovat. Samalla
voimme opettaa heitä löytämään
uusia virikkeitä ja tapoja liikkua
lähiympäristöä hyödyntäen sekä
tarjota heille innostavia, houkuttelevia ja uudenlaisia lähiliikuntapaikkoja, Suomen Urheiluliiton seurapalvelujohtaja Harri
Aalto toteaa.
Elovena Voimapäivien tarkoituksena on viestiä koululaisille
mielekkään liikunnan ja älynystyröitä kutkuttelevien kisailujen
kautta terveellisen ravinnon ja
iloisen liikunnan merkityksestä
elämään.
6 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
Aino Toivonen on voittanut
Veikkaus OY:n Unelmakesäduunin nuoren itse valitsemaan
työpaikkaan yhtenä seitsemästä onnekkaasta nuoresta koko
Suomessa. Hän pääsee Veikkauksen rahoittamana Paltamon
kunnan nuorisotyöhön viideksi
viikoksi, jonka puitteissa hän
työskentelee usean eri toimijan,
kuten Paltamo-Seuran ja MLL:n
kanssa. Aino tahtoi hakea tulevaksi kesäksi ”kulttuurikuriiriksi” nimeämäänsä työtä, koska eri
asioiden järjestäminen, ohjaaminen, suunnittelu sekä vaikuttaminen kiinnostavat. Kulttuuri,
urheilu, lapset ja nuoret ovat
Ainolle tärkeitä ja hän tahtoo toimia ehkä niiden parissa
tulevaisuudessakin. Hän suunnittelee työtehtävänsä yhdessä
Nro 19 – 2015
nuorisotyön kanssa ja hän pitää
kesätyöblogia työskentelynsä
ajan. Hän muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat tärkeitä, kuten
myös jokaiselle meistä kulttuuri
ja urheilu. Hän toteaa, että on
hienoa, kun Veikkaus tukee eri
tavoin lapsia ja nuoria. Aino oli
työpaikan saatuaan häkeltynyt,
että juuri Paltamo, Kainuu ja
hän sai paikan: unelmakesäduuni oli haussa ja unelma toteutui!
Yksinlaulukonsertti ma 18.5. klo 18.30 Korpitien koululla.
Kainuun asutuksen juhlakantaatti Ristijärven Keskuskoululla ti 19.5.
klo 18.30. Vapaa pääsy. 7. lk maksullinen buffetti.
Musiikki Kaparee Lähtevien laivojen satamassa ke 20.5. klo 19
Paltalinnassa, pääsymaksu 5e.
UKK – Päämies ja Ihminen -luento ti 26.5. klo 18 Korpitien koulun
auditorio, Keijo Korhonen.
Kesätaide 7–12-vuotiaille ma–pe 22.–26.6. klo 10–13.30 Korpitien
taidelk., Kaarina Kuusisto-Lukkari. Ilm. viim. 5.6.
Lasse Hinkula
PESISKOULUT ja NUORISOPESIS
alkavat tiistaina 26.5. klo 18.00 hiekkakentällä
Aino Toivonen lähettää terveisiä,
että lapset, nuoret ja perheet
tulevat rohkeasti tutustumaan ja
yhdessä tekemään kesän tapahtumia ja toimintaa Paltamossa.
Tervetuloa!
Järj. PaUr/pesis
Korttelijuoksut keskiviikkona 13.5. klo 18.00
Lähtö Korpitien koulun pihalta.
Sarjat 1 v. – 90 v. – Matka noin 1 km. Kaikille palkinto.
Tervetuloa!
Kumpparilla pidettiin 7.5. nuorisotyön kesätoimintasuunnitelmapalaveri nuorisotyön ja eri tahojen kanssa. Mukana oli Kainuun
Opiston edustaja Sinikka Korhonen, etsivän nuorisotyöntekijä ja
kuraattori Sirpa Rautio, Paltamon
työvoimayhdistyksen Kirsi Huotari ja partion sekä Nuorisoneuvoston Katariina Mikkonen. MLL:n
ja 4H:n sekä PaUr:n pesisjaoston
terveiset toi Heli Koivukangas.
Leffisryhmän Lotta Leinonen ja
nuorisotyön pelimies Jani Sallila
toivat myös tärkeän panoksensa kokoukseen. Kesällä riittää
mukavasti tapahtumia nuorille,
ja tiedotteet näistä tulee koululle
jakoon ennen kesälomia.
Kesän tilanne Paltamon
nuorisotyössä on poikkeuksellisen mahtava, sillä kesätöissä
nähdään paljon eri kasvoja,
sekä uusia että vanhoja. Nuorten kanssa on nyt hyvät mahdollisuudet järjestää toimintaa
V
I
I
K
O
S
T
A
20
To 14.5.
Pe 15.5.
La 16.5.
Su 17.5.
Ma 18.5.
Ti 19.5.
Ke 20.5.
PaUr/ yu-jaosto
‡”˜ƒŽƒ‡—”Š‡‹Ž—‡•—•‡••ƒ‡•‹˜‹‹‘ƒ͚͘Ǥ͝ǤŽ‘͙͠Ǥ͘͘
—‹Ž‹•–‘Œƒ—”Š‡‹Ž—‘—Ž—Œ‡˜‡–¡Œ‹Ž–¡ŒƒƒŽ–ƒ‘Ǧƒ”‡–‹•–ƒǤ
‡”˜‡–—Ž‘ƒǨ
kesäkaudella. Nuoriso-ohjaaja
Lasse Hinkulan sijaisena toimii
koko kesän ajan jo edellä mainittu Jani Sallila. Nuorisotyössä
jo aiemmin toimineena Sallila
Helatorstai, Tuula
Sonja, Sofia
Essi, Ester
Kaatuneiden muistopäivä,
Maisa, Rebekka
Eero, Erkki, Eerika
Emma, Emilia, Milla
Karoliina, Lilja
tuntee nuorisotilojen toiminnan
hyvin.
Nuorisotyön tiedottaja
Markus Puoskari
Aurinko nousee
Paltamon korkeudella
tänään klo 3.59 ja
laskee klo 22.13.
10.5.1995
Kainuun YK-veteraanit koolla Paltamossa
Satajäseninen Kainuun Sinibaretit ry on Suomen Sinibarettiliiton alainen kainuulaisten oma yhdistys. Osa tulevan kesän ja syksyn toiminnasta järjestettäneen Paltamon
liepeillä, joten lisää paikallistuntemusta ja ideoita kaivattaisiin. – Mahdollisuuksiemme mukaan järjestämme toimintaa joka lähtöön, sanovat puheenjohtaja Ermo Saari
ja KaiSB:n sihteeri Jukka Laakso.
V
I
I
K
K
O
O
N
21
ƒ”Ȁ›Ž‡‹•—”Š‡‹Ž—Œƒ‘•–‘
Paltamon Urheilijat ry järjestää liikunta- ja varainhankintakampanjan Kunniakierroksen Paltamossa Tervalammen urheilukeskuksessa keskiviikkona 20.5.2015 klo 18.00. Kunniakierroksen
tuotto jaetaan järjestävän urheiluseuran, piirin ja Suomen Urheiluliiton kesken. Tänä vuonna paikallisen seuran osuus on jopa
65 %, jos seura onnistuu saamaan kampanjassa vähintään 3000 €
keräystuloksen. Tuotolla toteutetaan monipuolista ja laadukasta
urheilutoimintaa lapsille ja nuorille.
Kunniakierrokselle voi osallistua liikkujana tai tukijana.
Tapahtumassa kierretään kenttää yhden tunnin ajan kävellen
tai juosten. Osallistujat hankkivat itselleen yhden tai useamman
tukijan, jonka kanssa voi sopia kiinteän kertamaksun (minimi 15
euroa) tai kierrosmaksun jokaista tunnin aikana edettyä kierrosta
kohden. Tukilistoja on saatavana urheilukoulujen vetäjiltä, Paltamon K-marketista ja ennen tapahtumaa kentältä. Laskut tukijoille
postitetaan Kunniakierroksen jälkeen.
Kunniakierrostapahtumassa palkitaan eniten varoja keränneitä
osallistujia. Tule mukaan ja haasta ystäväsikin Kunniakierrokselle.
PaUr/yleisurheilujaosto
15.–20.5.
Perjantai:
Maanantai:
Tiistai:
Keskiviikko:
Makkarakeitto, tuorepala
Kaalilaatikko, puolukka, raejuusto, punajuuri
Makaronilaatikko, salaatti
Lihakeitto/ sianlihakeitto, tuorepala
PALVELUHAKEMISTO
KIINTEISTÖHUOLTOA
KUKKAKAUPPOJA
PITOPALVELUA...PITOPALVELUA
Pieniä suuria ympäristötekoja
LVI-PALVELUT
Ű,ȇVGCUVKQKFGPLCMCKXQLGPV[JLGPP[MUGV
Ű#UVKQKFGPO[[PVKLCXWQMTCWU
Ű8KGOȇTKGPCXCWURGUWLCMWXCWU
Ű-WKXCKOWTKRWTWPJKGMCP[ORQKUVQQP
Ű#TMKUVQLGPVWJQCOKPGP
Ű-GTȇ[URCRGTKPPQWVQLCXCUVCCPQVVQ
TYÖVOIMAA
LVI-TYÖT
3XKZZZKXXULQDLQHQÀ
Pääsky
kukka- ja hautauspalvelu
T. Koistinen Paltamo
Myös tarvikemyynti
puh. 050 5711 006
Kauppakatu 29 Kajaani
p. 010 322 1900
www.paasky.com
MAANRAKENNUSLIIKKEITÄ
PARTURIKAMPAAMOJA
SÄHKÖLIIKKEITÄ
EDULLISESTI
AKSUN SÄÄSTÖSÄHKÖ
– asennukset – saneeraukset
Uurantie 72 C, p. 044 5567 055
Työvoimapalvelut
Siivoukset ym.
Kirjanpidot, isännöinnit
Puh. 050 3072 899
Pitopalvelu ja Kotileipomo
Puh. 044 2131 354
Kiinteistöhuolto
Puh. 044 2131 334
www.eurojopi.fi
MYYNTIÄ, HUOLTOA, KORJAUSTA
• Autojen ja koneiden
huollot ja korjaukset
• Traktoriurakointi
a
•Y
Yksity
ty te
Yksityisteiden
ho
ot
hoidot
0500 675 543
alvelut
Maanrakennuspsala
ojitukset
Hukkalantie 13 B
88300 Paltamo
Pohjankaivuut ࠮ piharemontit ࠮
࠮ viherrakentaminen ࠮ kosteus- ja routaeristykset ࠮ sade- ja jätevesijärjestelmät ym.
[email protected]
^^^TYOVSHWWHÄ
WVZ[P'TYOVSHWWHÄcW\O
7\VSHUNHU[PLc7(3;(46
044 576 6201
VALOKUVAUSTA
PASSIKUVAT PALTAMOSTA
Lapsikuvaukset
Hääkuvat
Studio- ja
hautajaiskuvaukset
Taidekehystykset
Wanhojen valokuvien korjailut ja kopiot
Kaaritie 2, PALTAMO
Kuvausajan varaus 044 5574 784
TERVEYDENHOITO
Parturi-kampaamo
Tarvitsetko apua alkoholiongelmiin?
SIRPA MOILANEN
Paltamon AA-ryhmä
Puolangantie 8
kokoontuu maanantaisin klo 18.00
ja torstaisin klo 18.00
Salmelankuja 2, TERVETULOA!
Jalkahoito (myös kotikäyntinä)
• Kasvohoito • Käsihoito
TAKSEJA
Puh. 040 836 9124
KOPIOINTIPALVELUJA
Kauneushoitola Riitta Kaukonen
Lepikontie 19
040 5510 456
Anna yrityksellesi näkyvyyttä!
Ilmoita palveluhakemistossa!
9b</b
-XONDLVLMD3DOWDPRQ.LUMDSDLQR.\
3llWRLPLWWDMD7XXOD.HUlQHQS
3DLQRSDLNND/HKWLVHSlW3LHNVlPlNL
MYYNTIÄ, HUOLTOA, KORJAUSTA
MAJOITUSPALVELUT
8 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä
Nro 19 – 2015
KUVAUKSET PALTAMOSTA
Passikuvat
Lapsikuvat
Studio- ja hautajaiskuvaukset
Taidekehystykset
Wanhat valokuvat uusiksi
Ajanvaraus 044 5574 784
Kaaritie 2
HUIPPUTARJOUKSIA
Perjantaina 15.5. tehtaan edustajia paikalla
2VWHWDDQMDQRXGHWDDQ
NDLNHQODLVWDPHWDOOLURPXD
5RPXDXWRNLHUWllMRNDYLLNNR
8WDMlUYL±9XROLMRNL±.DMDDQL±3DOWDPRUHLWWLl
Kantri vesiohenteinen
himmeä ulkomaali A
9l
59,-
(+sävytys)
norm. 79,-
-maalit
87$&212<
9DUDVWRWLH8WDMlUYL
3XK‡ZZZXWDFRQ¿
.LHKLPlQVXXQN\OlVHXUDRVDOOLVWXXNDQVDLQYlOLVHHQ
5$9,172/$3b,9bb1NOR²
pituudet 2, 2,2, 2,5, 3 ja 3,5
Asentajan työkäsineet
koot 8–11
Puutarhan
mustamulta
45 l
1,-
$WHULDQKLQWDHXURDN\Ol\KGLVW\NVHQK\YlNVL
Roto-Mini 140 k
kg
7HUYHWXORD.LHKLPlQNRXOXOOH
QDXWWLPDDQPDNRLVDVWDUXXDVWDMDLORLVHVWDVHXUDVWD
53,69,-
m2
8,90
Lasten työmaakypärä
LAITURIPONTTOONI
5,90
Komposti- ja
huussikuivike 40 l
3,50
pari
Menu
SRWWXSXXURYRLVLOPlOOlQlNNLOHLYlQNHUDSDQQDULDMDNDKYLD
YDLKWRHKWRLVHVWLJULOOLPDNNDUDSRWWXPXXVVLOOD
laskentapäivä,
ota piirustukset/
mitat mukaan,
teemme tarjouksen!
PÄTKÄPELTI W2/1150 musta
Kaikille 9 litraa ulkomaalia
ostajille Sokevan 120 mm
pensseli kaupan päälle!
1\N\DLNDLQHQYLUDOOLQHQPHWDOOLNHUl\VWHUPLQDDOL
Tarjoukset voimassa vain pe–la 15.–16.5.
(tai niin kauan kuin tarjouserät riittää)
Kestopuu 21x95 SHP
viistetty vihreä
2,50 0,85
metri
Roto-Maxi 200 kg
0<<'bb1
3DOWDPRQW\|YRLPD\KGLVW\VU\P\\WDUMRXVWHQSHUXVWHHOOD
3
9DORQWLH
3$/7$02
YDQKDQ%(0$5,1
/LVlWLHGRWZZZSDOWDPRQW\RYRLPD\KGLVW\V¿
MLL:n Paltamon yhdistys ry:n
KEVÄTKOKOUS to 21.5. klo 17.30 Kivesvaaran kodalla
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Ilm. viim. 18.5. tekstiviestillä Helille puh. 050 5972 647.
Tervetuloa lettukahville!
Hallitus
Paltamon Veteraaniyhdistyksen
3887$5+$0<<0b/b67b
VARSINAINEN VUOSIKOKOUS
pidetään maanantaina 18.5.2015 klo 16.00
Jopin Pitopalvelussa, Vaarankyläntie 3, 1. krs.
2LZR\Z[HT\RHUH
5VYZZPRHYUL]HHSLPSSHZ\
2HUZHULK\Z[HQH4HYPZHUUH1HY]H
[H]H[[H]PZZHRSV¶2LZR\Z[HURVQ\SSH
;LY]L[\SVH
Hallitus
XV
7DUMR
ODQQRLWWHHWNDONLW\P
&$5(
((1
*5
PXOODWMDWXUSHHW
08/7$
+$
$5
3887
NRPSRVWLNXLYLNNHHW
PDQVLNNDNDQNDDWMXXULPDWRW\P
OLWUDD
NDVYLQVXRMHOXDLQHHW
QXUPLNRQVLHPHQHW
NSO
SXXWDUKDWDUYLNNHLWD
/DPLQJRQ.XNNDMD+S
S
PALTAMON
KIRJASTO
PÄÄKIRJASTO:
(08) 615 54647
Touko-, kesä- ja elokuu
Ma, Ti
12–19
Ke
11–19
To
11–17
Pe
10–15
Heinäkuu
Ma, Ti, To, Pe
10–15
Ke
13–18
Keskiviikkona 13.5. suljettu
Helatorstaina 14.5.suljettu
Torstaina 18.6. klo 10 – 15
Juhannusaattona 19.6. suljettu
KONTIOMÄEN KIRJASTO:
044 7500 754
Ma, To
13–19
Helatorstaina 14.5. suljettu
Suljettu 6.7. – 9.8.
Suljettu 30.6. – 3.8.
KIRJASTOAUTO:
044 2885 903
Keskiviikkona 13.5. ei liikenteessä.
Kesätauolla 6.7.–9.8.
Konttitie 5, Paltamo
Tarjolla mehua ja pullaa sekä
grillimakkaraa 200 ensimmäiselle.
Kilpailuja joissa palkintona henkilöauto,
12 V kylmälaukku virvokkeineen, lippiksiä jne.
Rengastarjouksia! Kilpa-autoja ja muuta kalustoa.
Lue lisää: www.autopajalaukkanen.fi