Keuruu.fi Ptk Kokous 5 1

Transcription

Keuruu.fi Ptk Kokous 5 1
KEURUUN KAUPUNKI
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto
Multiantie 1
42700 KEURUU
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVASTA
Kokous 28.1.2015
Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2015
Diaarinumero 248/11.01.00/2014
ASIA
Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupa koskien eläinsuojaa.
LUVAN HAKIJA
Katajamäen Turkis
Niemenkyläntie 560
35990 Kolho
LY – tunnus 1124404-3
YHTEYSHENKILÖ
Jyrki Hakanen
Talaskatu 3
35800 Mänttä
050 543 5122
TOIMINTA JA SIJAINTI
Kunta:
Mänttä-Vilppula
Kylä:
Niemenkylä
Katajamäki 508-405-4-652
Kiinteistörekisteritunnus:
Kiinteistöjen omistaja
Jyrki Hakanen
Toimialatunnus
01491
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 §:n sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 perusteella. Keurusselän ympäristönsuojelujaosto
on 18.12.2013 (§ 67) kehottanut Katajamäen Turkista hakemaan ympäristölupaa
28.2.2014 mennessä. Ympäristönsuojelusihteerin lisäkehotus on postitettu
23.9.2014, jossa on edellytetty ympäristölupahakemuksen toimittamista Keurusselän ympäristönsuojelujaoston käsiteltäväksi 10.10.2014 mennessä.
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Toimivaltainen viranomainen määräytyy ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014)
2 §:n perusteella. Kyseessä olevan ympäristöluvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviran-
1
omainen on Keurusselän ympäristönsuojelujaosto.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistossa 10.10.2014.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Toiminnalla on terveydensuojelulain mukainen sijoituspaikkalupa vuodelta 1983.
Turkistarha on sertifioitu ja sillä on eläinlääkintä ja hyvinvointisuunnitelma.
Tarhan eläinlääkärinä toimii Taina Haara-Hiltunen (ELT).
Toiminnanharjoittajalla on ollut Suomen Riistakeskuksen myöntämä viiden
vuoden määräaikainen lupa vahinkolintujen hävittämiseen ampumalla (varis,
harakka, harmaa lokki). Uusi lupa on vireillä ympäristölupaprosessin aikana.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ei
ole tarha-alueelle aluevarauksia. Alueella on oikeusvaikutukseton Mäntän yleiskaava vuodelta 2001. Lisäksi Katajamäen tilan eteläosa sijaitsee rantaosayleiskaava alueella. Länsipuoli tilan eteläosasta on kaavan mukaan sallittua maa- ja
metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutuksen muodostaminen.
Itäosa on kaavassa osoitettu ei-omarantaista loma-asutusta varten.
SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ
Turkistarha sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungissa Niemenkylällä. Tarha-alueen
pinta-ala on 2,5 hehtaaria. Tarha-alueen maaperä on metsämaata. Kiinteistö ei
sijaitse pohjavesialueella eikä lähialueella ole luonnonsuojelualueita. Lähin
vesistö Keurusselän Lietunlahti sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä etelään
turkistarhakiinteistöstä.
Tarha-alueesta etelään 1,2 kilometrin etäisyydellä Lietunniemessä sijaitsee
paikallisesti arvokas Hiekkaniemi-Hirviniemi -harjualue. Pirkanmaan arvokkaiden
harjualueiden
inventoinnin
tarkistus
2014
-raportissa
(112/2014)
Hiekkaniemi-Hirviniemi -harjualueen on katsottu edustavan kaunista
maisemakuvaa, jolla on merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä.
Alueen arvot tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.
Turkistarhan läheisyydessä sijaitsee vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät sijaitsevat
noin 200 metrin etäisyydellä tarhan koillis-eteläpuolella. Turkistarhan ja
vapaa-ajan asuntojen välillä on metsää.
TURKISTARHAN TOIMINTA
Kyseessä olevalla kiinteistöllä on ollut turkistarhaustoimintaa 1970-luvun alusta
lähtien. Turkistarhan alue on kokonaisuudessaan aidattu. Tilalla kasvatetaan
minkkejä sekä kettuja. Tarhalla käytössä olevat häkit täyttävät voimassa olevat
eläinsuojelumääräykset. Tulevaisuudessa varjotaloja käytetään nykyisen käytännön mukaisesti. Eläinten sijoittelua tai varjotalojen lukumäärää ei ole tarkoitus
muuttaa.
2
Varjotalorakenteet
Turkiseläinten kasvatus tapahtuu perinteisissä maavaraisissa varjotaloissa, joita
on 12 kappaletta. Varjotalojen yhteispituus on 1 187 metriä. Varjotalojen
räystäiden pituus häkin ulkoreunasta on 30 cm. Vesikouruja ei ole. Varjotalojen
lanta-alustat on korotettu 30 cm. Kesäisin varjotalot suojataan lokkiverkoilla,
jotka estävät lintujen pääsyn varjotaloihin.
Tarhalla on käytössä 4 varjotaloa minkeille (varjotalot: 1, 2, 7, 12) ja 4 varjotaloa
ketuille (varjotalot: 3, 4, 5, 6). Varjotaloista tyhjillään ovat 8, 9, 10 ja 11. Viime
vuosina turkistarhalla on investoitu uusiin eläinsuojelulain vaatimiin häkkeihin
(kerroshäkit). Samalla kaikkiin käytössä oleviin varjotaloihin on uusittu juottolaitteet thermo -juotoiksi, jotka toimivat myös kovilla pakkasilla, eivätkä vuoda
kesällä.
Eläinmäärä
Ympäristölupahakemuksessa esitetyn nykytilan mukaan turkistarhalla on 400
siitosnaaraskettua ja 700 siitosnaarasminkkiä. Ympäristöluvan mukaiseksi eläinmääräksi luvan hakija esittää 300 siitosnaaraskettua sekä 1 000 siitosnaarasminkkiä. Hakemuksen mukainen vuosituotanto olisi noin 2 000 ketun nahkaa ja
4 500 minkin nahkaa vuosittain.
Turkistarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely
Tarha-aluetta ei ole ympärysojitettu, mutta maastotarkastelun perusteella ulkopuolisia vesiä ei virtaa pinnanmuodoista johtuen alueelle. Varjotalojen
lanta-alustat eivät ole vesitiiviitä, mutta varjotaloissa on räystäät ja lanta-alustat
ovat 30 cm:ä ympäröivää maastoa ylempänä, joten mahdolliset valuma-, sadeja sulamisvedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja.
Tarha-alue on osittain kuivatettu salaojituksella. Tarha-alueella on viisi salaojalinjaa varjotalojen pituudelta. Salaojavedet johdetaan Niemenkyläntien varressa
kulkevaan avo-ojaan, joka johtaa noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan
Lietunlahteen. Turkistarhalla 31.10.2014 tehdyssä tarkastuksessa salaojaputkiston purkupaikka oli lähes kuiva ja vesi kirkasta. Purkupaikalla ei havaittu
merkkejä kiintoaineesta eikä ravinnekuormituksesta. Toiminnanharjoittajan
mukaan tarha-alueen salaojitusta voidaan tarvittaessa lisätä ja saattaa tulevina
vuosina koko tarha-alue salaojituksen piiriin.
Kuivikkeiden käyttö
Turkistarhalla käytetään kuivikkeina pääasiassa olkea ja kutterinlastua sekä
ajoittain turvetta. Olkea kuluu vuosittain 1 000 – 2 000 pienpaalia ja
kutterinlastua noin 30 – 70 m3. Käytetyn kuivikekerroksen paksuus on noin 10 –
30 cm:ä ja kuivikkeita lisätään tarpeen mukaan noin kahden viikon välein.
Olkipaaleja varastoidaan tällä hetkellä tyhjillään olevissa varjotaloissa.
Kutterinlastua ei varastoida tarhalla vaan levitetään suoraan tarhalle tuotaessa
varjotalojen lanta-alustoille. Kuivikkeet vaihdetaan ja lanta poistetaan kaksi
kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.
Lannan käsittely
Kuivikkeet ja lanta poistetaan varjotalojen alustoilta traktoriin asennetulla lantaraapalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Erillistä virtsasäiliötä ei ole. Turkistarhalla on katettu 250 m2:n lantala, jossa on 1,5 metriä korkeat betoniseinät 3,5
seinän osalta (Varastointitilavuus 625 m3). Lantaa ei kuitenkaan varastoida
3
omassa lantalassa lainkaan. Lanta kerätään suoraan viljelijän toimittamille
lavoille, jotka kuljetetaan viivytyksettä pois tarhalta.
Lannasta on luovutus- ja vastaanottosopimus viljelijä Veli Lintusen kanssa.
Syntyvä kuivikelanta käytetään lannoitteena peltoviljelyssä. Lannan vastaanottajalla on lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa 52 hehtaaria. Lannan
luovutus- ja vastaanottosopimus on liitetty ympäristölupahakemusasiakirjoihin.
Turkiseläinten rehu
Tarhalla ei valmisteta turkiseläinten rehua. Rehun toimittaa E-P:n Minkinrehu Oy
(0216674-1) Kortesjärveltä ja Monäs feed Oy (0183015-3) Uuskaarlepyystä kaksi
kertaa viikossa. Rehusiilot puhdistetaan vedellä jokaisen tyhjentymisen yhteydessä ja rehunjakelulaitteet jokaisen ruokintakerran jälkeen. Rehusiiloon ja
rehunjakelulaitteisiin lasketaan vettä, joka seuraavalla käyttökerralla lasketaan
rehun sekaan. Rehusiilojen ja rehunjakelulaitteiden pesuvesiä ei käsitellä
erikseen.
Turkiseläinten nahotus
Ketut nahoitetaan turkistarhan omassa nahottamossa. Ruhot ja kaavinrasvat
toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:n käsiteltäväksi. Minkkejä ei nahoiteta tarhalla.
Minkit pakastetaan. Pakastuskontti on sijoitettu lantalaan. Konttiin sopii 3 000
minkkiä. Pakastetut ruhot kuljetetaan joko Furfix Oy:lle (1635204-3) Kaustisiin,
jossa eläimet nahkotaan ja lähetetään Saga Furs Oyj:lle (0115411-6) tai Monäs
Feed Oy Ab:n (0183015-3) kautta Puolaan.
Käyttövesi ja jätevesi
Turkistarhalla on oma porakaivo. Kaivoveden laatu on tutkittu viimeksi vuonna
2013. Turkistarhan henkilökunnan WC on varsinaisen tarha-alueen ulkopuolella
sijaitsevassa huoltorakennuksessa ja varustettu 3 m3:n umpisäiliöllä.
Jätteet
Tarhalla ei synny minkin nahkontajätettä, koska eläimet lopetetaan, merkitään ja
pakastetaan ruhoina. Ketut sen sijaan nahkotaan tarhalla. Ketun ruhot ja
kaavintarasvat kerätään E-P:n Minkkirehu Oy:n toimesta 1-4 kertaa nahkontakaudessa (marras-joulu). Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan keskitetysti luvan omaaville käsittelijöille.
Lisäksi tarhalla syntyy ajoittain metallijätettä, lähinnä varjotalojen häkkien
uusimisen yhteydessä. Metalliromu toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Muilta osin
syntyvien jätteiden määrät ovat vähäisiä ja toimitetaan tarpeen mukaan luvan
omaavaan keräyspaikkaan.
Toiminnasta aiheutuva liikenne
Turkistarhatoiminnasta aiheutuva liikenne on pääasiassa rehukuljetuksia kaksi
kertaa viikossa, lannanajo kaksi kertaa vuodessa kahta traktoria käyttäen,
vuosittaiset ruhojen ja nahkojen kuljetukset sekä itse turkistarhan hoitoon liittyvä
liikenne.
ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA
Turkistarha on sertifioitu. Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta,
jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä.
4
Sertifiointi kattaa tilan koko toiminnan.
5
Osa-alueet ovat:

Eläinten terveys ja hyvinvointi

kasvatusolosuhteet

rehuhuolto

jalostus

ympäristönhoito

tilahygienia sekä

koulutus ja varautuminen poikkeusoloihin
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) - ProFur -auditoijien tekemät
tarkastukset täydentävät lainsäädäntöön perustuvaa Eviran viranomaisvalvontaa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Ympäristökuormituksen rajoittamiseksi varjotalojen lanta-alustat on korotettu ja
varjotaloissa on räystäät, jotka estävät sade- ja sulamisvesien pääsyn
lanta-alustoille. Varjotaloissa on käytössä thermo -juottojärjestelmä, jonka avulla
lanta-alustoille ei päädy vettä. Myös runsas kuivikkeiden käyttö vähentää
varjotalojen lanta-alustoilta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi tarhan
ympäristöhaittoja vähentää kuivikelannan suoratoimittaminen hyödyntäjälle ilman
varastointia turkistarhalla/lantalassa.
Vahinkolintujen torjumiseksi varjotalot suojataan kesäisin lokkiverkoilla, jotka
estävät lintujen pääsyn varjotaloihin. Tarvittaessa vahinkolintuja myös ammutaan
Suomen Riistakeskuksen myöntämän luvan ehtojen mukaisesti.
Jatkossa asennetaan käytössä oleviin varjotaloihin tiiviit lanta-alustat. Tiiviiden
alustojen asentaminen aloitetaan siitosnaaraiden varjotaloista, koska kyseiset
varjotalot ovat ympärivuotisessa käytössä. Toiminnanharjoittajan mukaan peruskuivatuksen niin edellyttäessä tarha-alueen salaojitusta voidaan myös lisätä ja
saattaa tulevina vuosina koko tarha-alue salaojituksen piiriin.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Turkistarhan tarkastus ja lupahakemuksen täydennys
Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi ja vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokinen ovat käyneet tutustumassa kohteeseen 31.10.2014.
Turkistarhalla suoritetun tarkastuksen yhteydessä tarkennettiin ympäristölupahakemuksessa esitettyjä tietoja. Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 22.10 – 20.11.2014. Ympäristölupahakemus liitteineen on ollut kuulutusajan yleisesti nähtävillä Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla. Lisäksi on lähetetty
tiedoksiannot tilaan rajoittuvien kiinteistöjen omistajille.
Lausunnot
Terveydensuojeluviranomainen
Pyydettynä lausuntona toteamme seuraavaa: Ympäristölupahakemuksesta
päätettäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin terveydellisten
haittojen syntymisen ehkäisemiseksi:
6




Kaikki toiminta turkistarhalla, mm. lannan käsittely, tulee saattaa
asianmukaiseksi, jotta estetään mm. haju-, tuhoeläin- ja kärpäshaitat
lähikiinteistöille.
Tiiviiden alustojen asentamiselle varjotalojen alle ja muille hakemuksessa
mainituille toiminnan parannustoimenpiteille tulee asettaa selkeä määräaika.
Pohjavesien tarkkailua varten tulee laatia tarkkailusuunnitelma, joka sisältää
myös vertailunäytteiden ottamisen.
Toiminnan aiheuttama melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää lähimpien
asuntojen sisällä päivällä 35 dB(A) klo 7:00 – 22:00, eikä yöllä 30 dB(A) klo
22:00 – 7:00.
Pirkanmaan ELY –keskus
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) liite 4 mukaan hakemuksen
eläinyksikkömäärän mukaisen, uusien talousrakennusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvistä kohteista on noin
300 m. Oppaan etäisyyssuosituksissa, kotieläinrakennuksen sijoitusetäisyyteen
vaikuttavissa tekijöissä, suurempaa etäisyyttä edellyttävän’ seikkana on mainittu
muun muassa sikala, kanala tai turkistarha.
Koska lähimmät häiriintyvät kohteet, asuinrakennukset, sijaitsevat noin 200 m
turkistarhasta koillis-länsisuunnalla aiheutuu mahdollisesti hakemuksen mukaisesta toiminnasta hajuhaittaa. ELY -keskus katsoo, että turkistarhaa tulee hoitaa
huolella ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen välttäen naapureille
aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Lisäksi tarvittaessa lintujen torjunta tulisi tehdä
suojaavien rakenteiden avulla, kuten rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi sekä
suojaamalla lanta-alustat esimerkiksi suojaverkoilla.
ELY -keskuksen mielestä hakemuksessa esitetyt varjotalojen räystäiden pituus
sekä alustojen korotus 30 cm kummassakin ovat riittävät. Mikäli nykyisiin varjotaloihin uusitaan räystäskouruja, tulee niihin asentaa alas syksytorvet ja umpiputket, joista puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle.
Myös nykyisten varjotalojen lanta-alustojen korotuksia (30 cm) tulee ylläpitää.
Nykyiset varjotalojen alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi esimerkiksi 0,5 mm:n
vahvuisella HDPE -kalvolla tai muulla vastaavalla hyväksytyllä materiaalilla maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä
rakentaa salaojaputkisto. Varjotalojen tiivisalustavedet tulee johtaa varjotalo- tai
varjotaloryhmäkohtaisiin 12 kuukauden varastointitilavuutta oleviin työteknisesti
helposti tyhjennettävissä umpisäiliöihin. Myös rehusiilojen ja rehujakelulaitteiden
pesuvesille tulee olla keruumahdollisuus umpikaivoon.
Tarkemmat rakennekuvaukset tulee hyväksyttää kunnan rakennus- ja
ympäristönsuojeluviranomaisella. Rakentamista koskeviin lupamääräyksiin tulee
antaa määräykset kunnostustoimenpiteiden aikataulusta.
Lupamääräyksessä tulee huomioida, että tarha-alueen valumavedet tulee koota
yhteen kiintoainesta laskeuttavaan tasausaltaaseen ja käsitellä esimerkiksi kuten
asumajätevesiä, hiekkasuodattimessa siihen saakka kunnes varjotalot on
kunnostettu tiivisalustaisiksi. Tasausallas ja suodatusosa mitoitetaan riittäväksi
tulevan valuman ja käsittelykapasiteetin perusteella. Alueelta poisjohdettaville
vesille olisi hyvä saada mahdollisimman pitkä viipymä ennen vesistöön
johtamista.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000)
määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta
7
peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta koskevassa asetuksessa.
Tarkkailu: Tarha-alueella ei ole tarkkailua. ELY -keskus toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. ELY -keskus
esittää, että valumavesille rakennetusta käsittelyjärjestelmästä (tasausaltaan ja
suodattimen) puhdistustehosta tehdään perusselvitys ottamalla vesinäytteet
tasausaltaaseen tulevasta ja lähtevästä vedestä kahtena vuonna keväällä ja
syksyllä. Lisäksi tarha-alueen ympäristökuormituksesta (ojavesi, tarhan ylä- ja
alapuoli) tehdään samoin perustilaselvitys, jotta tiedetään alueelta syntyvien
valumavesien
ravinnepäästöt.
Vesinäytteistä
on
määritettävä
pH,
kokonaisfosfori,
kokonaistyppi
ja
biologinen
hapenkulutus.
Lisäksi
näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa
tulosten pohjalta. Näytteet tulee analysoida akkreditoidussa tai muulla
tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja
tai soveltuvan koulutuksen saaneita.
Ympäristölupa voidaan myöntää muilta osin tavanomaisin lupamääräyksin.
Muistutukset ja mielipiteet
Ympäristölupahakemuksen johdosta määräaikaan mennessä jätettiin neljä
muistutusta/mielipidettä.
Matti Tykkä, 23.10.2014
Ilmoitan asianomaisena vastustavani jyrkästi Mänttä-Vilppulan kaupungin
Niemenkylässä sijaitsevan katajamäen Turkiksen tarhaustoiminnan laajentamista
300 siitosnaarasketuille ja 1000 siitosminkeille. Perustelen kielteistä kantaani
näin suuren eläinmäärän haju- ja meluhaitoilla jotka ulottuvat järven rantaan asti
voimakkaina kesämökilläni. Ei tee mieli syödä jäätelöä terassilla tuulen tullessa
pohjoisesta.
Isäni Matti Tykän puolesta Pirjo Tykkä-Musakka 16.11.2014.
Vireillä oleva ympäristölupahakemus koskien Katajamäen Turkiksen ympäristölupahakemusta liittyen turkistarhaustoimintaan Mänttä-Vilppulan kaupungissa
Niemenkylässä tilalla Katajamäki 508-405-4-652 (Niemenkyläntie 560, 35800
Mänttä)
Matti Tykkä on ilmoittanut jo aiemmin kirjeitse (23.10.2014) vastustavansa
jyrkästi luvan myöntämistä turkistarhaukselle Niemenkylässä. Tämä kirje on
täydennys / lisäys hänen aiempaan kirjeeseen (lähetetty postitse).
Kannanotto: Vastustan jyrkästi luvan myöntämistä
Mänttä-Vilppulan kaupungissa Niemenkylässä.
turkistarhatoimintaan
Naapurin Esko ja Jyri Hakasen välinpitämätön asenne ympäristöasioita kohtaan
on tullut hyvin esille jo vuosien varrella. He ovat aiheuttaneet ympäristöhaitan
mökkikiinteistömme Matinranta RN:0 4:653 vesistölle ja rannalle, mistä on ollut
suurta haittaa meille jo monen vuoden ajan. Mäntän kaupunki on määrännyt
vuonna 1994 heidät korjaamaan mökkimme vesistöä ja rantaa haittaavan
ruoppausmassan mutta he eivät ole korjanneet ruoppausmassaa pois. Turkistarhatoiminnan hoitaminen vaatii vastuullisuutta ympäristöasioista. Emme luota, että
Hakanen hoitaa turkistarhaukseenkaan liittyviä ympäristöasioita noudattaen
lakia.
Pirkanmaan Ely-keskuksen Arto Paananen soitti elokuussa 2013 Jyri hakaselle
(vastuu siirtynyt Esko Hakasen pojalle Jyri hakaselle) ja pyysi häntä korjaamaan
aiheuttaman ympäristöhaitan naapurilleen (Matti Tykälle). Hän kieltäytyi korjaamasta hänen vastuullaan olevaa ympäristöhaittaa. Haitta on edelleenkin ole-
8
massa. Mäntän ympäristökeskus on kokouksessa 24.11.1994 §67 kehottanut
Esko Hakasta 31.1.1995 mennessä siirtämään rakentamansa penkereen maamassat. Mäntän kaupunki on luvannut valvoa, että ruoppauskasa korjataan pois
mutta ruoppauskasa on edelleen haittaamassa meitä.
Onko Keuruun/Mäntän kaupungilla resursseja valvoa, että turkistarhauksessa
noudatetaan lakia ja, että turkistarhaaja ottaa vastuun ympäristöasioista?
Turkistarhausta voidaan pitää eläinsuojelulain hengen vastaisena toimintana ja
tähän perustuen se tulee kieltää. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille.
Tarhoilla tehtyjen kuvausten ja eläinsuojelutarkastusten perusteella turkistarhoilla
on eläinsuojeluongelmia.
Lainsäädännön puutteiden lisäksi Suomessa on toistuvasti havaittu, että edes
nykyiset lainsäädännön vaatimukset eivät tarhoilla toteudu. Suomen ohella
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tarhojen kuvauksissa paljastunut törkeitä
eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä. Vammautuneet eläimet ovat usein turkistarhojen arkipäivää. Vammat ovat seurausta huonosta hoidosta, eläinten terveyden kustannuksella toteutetusta jalostuksesta ja olosuhteiden aiheuttamista
eläinten käytöshäiriöistä, jotka johtavat muun muassa siihen, että eläimet
pureskelevat itseään ja lajitovereitaan.
Turkistarhaus on epäeettistä muun muassa Norjassa Eläinlääkäriliitto on vedonnut turkistarhauksen kieltämiseksi ja Ruotsin eläinlääkäriliiton edustajan kommentit ovat olleet erittäin kriittisiä alaa kohtaan. Myös Suomessa lukuisat eläinlääkärit puoltavat tarhauksen lopettamista. On van ajan kysymys, koska turkistarhaus tullaan kieltämään myös Suomessa, kuten se on jo kielletty monessa
muussa Euroopan maassa. Turkiseläinten merkittävät hyvinvointiongelmat,
turkistarhauksen ympäristövaikutukset sekä muualla Euroopassa tehdyt
lainsäädännölliset päätökset tukevat turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa.
Turkistarhaus aiheuttaa kohtuuttomia melu- ja hajuhaittoja. Tarhalta päin tuullessa hajuhaitat ovat joskus niin voimakkaita, että ulkona oleminen on mahdotonta. Turkistarhauksen rehevöittävät vaikutukset ovat merkittävä ympäristöhaitta. Toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista sekä naapureille kohtuutonta haittaa.
Turkistarhat vetävät puoleensa rottia, kärpäsiä ja lintuja. Turkistarhan valumavedet aiheuttavat haittaa ympäristölle.
Turkistarha aiheuttaa alueen kiinteistöjen arvon alenemista.
Alueen teitä ei ole mitoitettu raskaiden kuorma-autojen käyttöön. Jatkuva raskas
liikenne (lannan, ruuan ym. kuljetus) aiheuttaa teiden kunnon huononemista ja
ylimääräisiä kustannuksia alueen muille asukkaille. Isot ja raskaat kuorma-autot
ovat aiheuttaneet usein vaaratilanteita muulle liikenteelle kapealla hiekkatiellä,
jota ei ole tarkoitettu raskaille kulkuneuvoille.
Pyydämme teitä perehtymään Mäntän kaupungin päätöksiin ja selvittelyihin
koskien ympäristöhaittaan, jonka Hakaset ovat aiheuttaneet (ruoppausmassat)
1994 ja tilanteeseen mökkimme rannalla.
Alla liitteenä yksi sähköposti (Pirkanmaan Ely-keskus, Arto Paananen ja Matti
Tykkä/Pirjo
Tykkä-Musakka)
liittyen
ruoppausmassojen
poistamiseen.
(Lupavalmistelijan kommentti: Muistutuksen liitettä ei ole kirjattu lupapäätökseen, koska
ruoppausmassojen ei katsota liittyvän eläinsuojan ympäristölupa-asiaan)
Raili ja Jouko Mäkelä, 13.11.2014
Kysymyksiä:
 milloin ja ketkä ovat antaneet luvat näin suureen toimintaan eläinten osalta?
 milloin ja ketkä ovat antaneet luvat näin suuren varjorakennus alueen
9



tekoon?
miten on otettu huomioon maastoon kohdistuvat jätehaitat?
onko ympäristösuojeluviranomaiset käyneet säännöllisesti tutkimassa
maaperää sekä pohjavesiä, koska nestemäinen jäte imeytetään salaojia
pitkin maaperään?
onko ympäristönsuojelujaostossa otettu huomioon eläinten kokonaismäärää,
mikä saattaa olla poikimisien jälkeen noin 15000 kpl kaikkiaan ja sitä
lietemäärää joka imeytyy pohjavesiin
Naapureita on kuultu v. 80 luvun alussa, kun lupaa tarhaukselle on haettu.
silloisen kuullun perusteella naapurit eivät myöntyneet, vaan Mäntän kaupunki
antoi luvan.
Naapureita ei ole kuultu sen jälkeen, vaan naapureitten elämää on rajoitettu
vuosien aikana. maaperää ei olisi saanut ampua (kova ääni), roskia ei saanut
polttaa (savuhaitta), radio ei saa soittaa (kova meteli), poikaset ovat vaarassa
näistä toimista.
Haitat:
 päivittäiset lokki ja varis parvet sotkevat, joita tarhaaja ampuu,
 hajuhaitta on kuvottava
 kettujen pitämä kova huuto/meteli
 raatokärpästen aiheuttama epäsiisteys, johtuen ulosteen ulkosäilytyksestä,
 liikenne määrä yksityisellä tiellä kasvaa, josta tulee meteli- ja pölyhaitta,
 tiehoitokunnalle tulee lisää kuluja tien suolaamisesta pölyn takia,
 isot kuljetusautot ajavat kovaa vauhtia (2 – 3 ker/viikko), lasten rantatie
kulkee yksityistien yli,
 rantakaislikko rehevöityy.
Huomioon otettavia:
 tällainen toiminta pitää siirtää pois mökkialueelta, alueelle missä ei ole
asutusta nurkalla,
 mökkinaapureita on n. 16 kpl. puolen kilometrin säteellä, kaikilla on omat
kaivot,
 lähinaapureitten pohjavedet (kaivot) tutkittava ja lausunnot asianomaisille
 haittaseikat saatava loppumaan
Emme ole vastaan yritystoimintaa, vaan sen harjoittaminen pitää tapahtua lakien
ja asetusten mukaan, haittaamatta naapureita ja ympäristöä.
Sanna Savikko ja Sari Savikko 17.11.2014
Vastustamme ympäristöluvan myöntämistä
10.10.2014 tehdyn hakemuksen perusteella.
Tmi
Katajamäen
Turkikselle
Hakijan toiminnasta aiheutuva hajuhaitta on kestämätön. Ulkona ei voi oleskella
varsinkaan kesäiltoina eikä usein muulloinkaan. Ja hajua on myös sisätiloissa.
Iltaisin on lisäksi meluhaittaa (ulvontaa). Lokkeja ja variksia on poikkeuksellisen
paljon.
Kiinteistömme on isoäitimme kotitilan mailla ja rakennettu 1976 eli ennen kuin
alueelle on tullut turkistarhausta. Kiinteistöön on hallintaoikeus myös Kerttu
Kopralla sekä Raija Savikolla, joka eläkeläisenä haluaisi oleskella vapaa-ajan
asunnolla pidempiä aikoja, jos siellä vain voisi olla. Turkistarhan ja kiinteistömme
päärakennuksen välimatka on alle 300 metriä.
Kunnioitamme yksilön oikeutta harjoittaa elinkeinoa, mutta tässä tapauksessa
hakijan aiheuttama hajuhaitta estää kiinteistömme käytön ja rikkoo siten
yksiselitteisesti naapuruussuhdelain 17 § 1 momenttia: ”Kiinteistöä, rakennusta
tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai
10
kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta
ympäristölle haitallisista aineista, noesta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta,
tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.”
Luonnollisesti kiinteistömme arvo on alentunut, eikä se hajuhaitan takia ole
ylipäätään myytävissä.
Olemme huolestuneita myös ympäristövaikutuksista. kaikki me naapurit otamme
juoma- ja käyttövetemme kaivosta.
Voidaksemme arvioida luvanhaun kohteena olevan toiminnan vaikutuksia
olemme kuulleet (14.11.2014) lupia myöntäviä viranomaisia Länsi-Suomen sekä
Sisä-Suomen aluehallintovirastoista (ympäristöylitarkastajia) ja turkistarhoja
valvovaa viranomaista Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksesta (tarkastaja).
Naapureille toimitettu tiedonanto on puutteellinen, jopa harhaanjohtava. Tiedonannossa ei mainita eläinten kokonaismäärää eikä kerrota mitään esim.
jätevesien käsittelystä, vaikka nämä asiat tulee ympäristöhallituksen ohjeiden
mukaan aina mainita jo yleisölle tarkoitetussa tiivistelmässä. olemme pyytäneet
vs. ympäristönsuojelusihteeriltä Helena Jokiselta nähtäväksemme kaikki
hakemuksen sivut ja liitteet (pyytäjinä Sanna Savikko sekä naapureiden
yhteisenä edustajana Raili Mäkiaho). Saamastamme materiaalista puuttuu useita
liitteitä,
kuten
Tarhan
valumavesien
käsittelysuunnitelma.
Kaikki
haastattelemamme viranomaiset moittivat hakemusta puutteelliseksi.
Ympäristönsuojelusihteerin mukaan (12.11.2014) hakija ei ole toimittanut kaikkia
hakemuksen osia, ei esim. lainkaan sivua 3, jolla kerrotaan mm. vesien käsittelystä. Vasta vaadittuamme sitä nähtäväksi on hakija toimittanut hakemuksen
sivun 3 lupaviranomaiselle, joka on välittänyt sen edelleen meille 17.11.2014 eli
vain 3 päivää ennen valitusajan umpeutumista. Tiedämme, että muut asianosaiset ovat jo jättäneet muistutuksensa saamatta pyynnöistään huolimatta
kaikkia hakemuksen sivuja nähtäväkseen.
Liitteen 7 mukaan tarhalla ei ole käytössä erityistä valumavesien
käsittelyjärjes-telmää. Juuri vesien käsittelyn osalta pitivät haastattelemamme
viranomaiset hakemusta erittäin puutteellisena. koska ympäristölupa on kyseisen
turkistarhan ensimmäinen, tulee se viranomaisten mukaan käsitellä samoin kuin
jos kyse olisi täysin uudesta toiminnasta, ja lupaa hakevan turkistarhan tulee
täyttää kaikki ympäristöluvan nykyvaatimukset ja lainsäädännön asettamat
velvoitteet.
Kaikkien
kolmen
ed.
mainitun
viranomaisasiantuntijan
mukaan
turkistarhaustoi-minnasta tulee aina valumavesiä ja ne tulee ohjata alueelta ja
käsitellä vähintään maasuodatuksella. Toinen vaihtoehto on valumavesien
puhdistaminen kemikaloinnin keinoin.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen tarkastaja kyseenalaisti salaojituksen toimivuutta. Salaojat tukkeutuvat ajan mittaan, jonka vuoksi vettä voi kerääntyä runsailla sateilla varjorakennusten väliin ja vesi voi huuhdella kuivikkeista
haitallisia aineita luontoon. Hakemuksessa mainitaan epämääräisesti, että
”tulevaisuudessa salaojitusta tehostetaan”. Mikäli ympäristölupa myönnetään,
tulee salaojien kunto tarkistaa heti ja vaaditut korjaukset suorittaa sovittuun
määräaikaan mennessä. Ottaen huomioon, että salaojat johtavat hakemuksen
mukaan metsäalueella, olisi niiden kunto jatkossakin tarkistettava viranomaisen
toimesta säännöllisesti ja määrättävä kunnostettavaksi tarpeen mukaan.
Tarha-aluetta ei ole hakijan mukaan ympärysojitettu, vaikka se on tärkeää
ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle.
Kuiviketta on vähimmillään 10 cm, mikä on lukuisissa aiemmissa ympäristö-
11
lupapäätöksissä todettu ehdottoman riittämättömäksi. Saman vahvistivat konsultoimamme viranomaiset, joiden mukaan 15 cm on ehdottomasti kuivikkeiden
minimimäärä. Hakemuksessa ei määritellä, kuinka suuri osuus kuivikkeesta (jos
lainkaan?) todella on turvetta, joka on haju- ja ympäristöhaittojen vähentämisen
kannalta tehokkainta. Pohjois-pohjanmaan ELY -keskuksen tarkastajan mukaan
valtaosa kuivikkeesta, mielellään jopa kaikki, tulisi olla juuri turvetta. Kuka, miten
ja kuinka usein valvoo, että kuiviketta käytetään määräysten mukaisesti?
Lannan poisto ja kuivikkeiden vaihto vain kahdesti vuodessa pahentaa hajuhaittaa. Jos toiminnan sallitaan jatkua nykyisellään tai peräti laajentua kuten
hakija esittää, tulee lanta poistaa useammin ja kuivikkeita on lisättävä
tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lantaa ei ole kohtuullista varastoida
betonipohjaisella lantalaatalla kuin hyvin lyhytaikaisesti. Hakemukseen ei ole
liitetty lantalan rakennepiirroksia, jotka esim. Länsi-Suomen aluehallintovirasto
hakemuksilta edellyttää. Lantalan ajoluiska on määräyksiin nähden liian matala,
jos lantala on kattamaton. Lisäksi lantalan vieressä pitäisi olla kuormauslaatta
(esim. asfalttia), jotta lantaa ei pääse kuormauksen yhteydessä ympäristöön.
Pyydämme, että viranomaisen taholta varmistetaan, että luetteloimamme asiat
ovat nykymääräysten mukaisia.
Tarhalla on nyt ja tulisi hakemuksen mukaan tulevaisuudessakin olemaan pelkästään varjotaloja, jolloin syntyy hallitarhausta enemmän hajuhaittoja. Sekä
räystäiden pituudet että varjotalojen alustojen korotukset ovat aivan minimirajalla
(30 cm). Hakemuksen mukaan ainakaan kaikissa (vai missään?) varjotaloissa ei
ole vesitiiviitä alustoja, eikä hakija määrittele tarkemmin, mihin mennessä ne
valmistuisivat kaikkiin varjotaloihin. jos toiminnalle myönnetään ympäristölupa, on
vaadittava ja valvottava, että varjotalojen alla on toimivat, vesitiiviit lannan- ja
virtsankeräysjärjestelmät, joista virtsa- ja suotovedet johdetaan asianmukaisesti
vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin.
Kokonaiseläinmäärää ei ohjeistuksen vastaisesti ole saatettu kaikkien asianosaisten tietoon. Kaikkien asianosaisten saamassa tiedonannossa mainitaan
vain siitosnaaraiden määrä 300 kettua + 1 000 minkkiä. Eri pyynnöstä saamassamme liitteessä 7 mainitaan nykymäärä 400 + 700 ja tuleva eläinpaikkamäärä
2000 + 4500.
Luvan hakija on puhelinkeskustelussa sanonut asianosainen Timo Ahoselle, että
ei ole hakemassa lupaa suuremmalle eläinmäärälle kuin tarhalla tällä hetkellä on
eläimiä. Sanna Savikon 13.11.2014 vs. ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokiselta saama sähköpostiviesti on ainoa saamamme dokumentti, josta selviää
haettu todellinen maksimieläinmäärä: ”pentujen syntymästä nahotukseen maksimissaan 3 700 minkkiä ja 1 400 kettua”. Tosiasiassa hakija siis hakee lupaa, jolla
eläinmäärää voidaan nostaa jopa 2 700 eläimellä. Hämmästelemme, voidaanko
asianosaisia pitää tarkoituksellisesti pimennossa jättämällä ilmoittamatta haettava maksimieläinmäärä, joka suoraan vaikuttaa hajuhaittaan ja ympäristöriskeihin.
Myös haastattelemiemme viranomaisten mukaan sekä maksimieläinmäärä että
eläinpaikkamäärä (montako häkkipaikkaa tarhalla on) ovat erittäin oleellisia
tietoja, jotka tulee saattaa asianosaisten tietoon. Ottaen huomioon, että osaan
varjotaloista on tehty merkittäviä muutoksia (muunto kerroshäkeiksi), tulisi
ulkopuolisen, riippumattoman tarkastajan valvoa maksimieläinmäärän ohella
myös eläinpaikka määrän noudattamista.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Katajamäen turkiksen 7.1.2015 toimittamat vastineet.
12
Vastine Raili ja Jouko Mäkelän muistutukseen
Mäkelät ovat väittäneet, että tilalla on harjoitettu turkistarhausta lakien ja
asetusten vastaisesti, mikä ei pidä paikkaansa. Tarha on sertifioitu, mikä
tarkoittaa mm. että eläinten hoito, ympäristöasiat kuten vesinäytteet ovat hoidettu
lainmukaisesti. Raili ja Jouko Mäkelän mukaan tarhalla lietetään lantaa, mikä ei
pidä paikkaansa. Heidän ilmoittamansa eläinmäärä 15 000 kpl, ei myöskään pidä
paikkaansa. Tarhalle on kesäisin asetettu lokkiverkot, jotka estävät lokkien
pääsyn varjotaloihin. Tarhaustoiminta ei rajoita Mäkelöiden roskien polttamista,
radionsoittamista tai pihatöitä millään muodoin.
Tarha on kaikilta osin erittäin siisti, samoin kuten tarhan ympäristö. Hajuhaitat on
pystytty tarhalla eliminoimaan tehokkaalla kuivituksella minimiin. Mäkelöiden
mainitsemat kärpästen aiheuttamat ongelmat myös ihmetyttävät, koska tarhan ja
Mäkelöiden mökin välillä on metsäalue, jonka läpi, mikäli väite pitäisi paikkansa,
kärpästen tulisi lentää ?? Tarha ei myöskään aiheuta meluongelmia. Niemenkyläntiellä liikkuu myös muita raskaan kaluston autoja rehuauton lisäksi. Tiestö
kestää raskaan kaluston käyttöä erittäin hyvin. Rehuauto käy tarhalla 8 kertaa
kuukaudessa.
Mäkelöiden vaatimus tarhan siirtämiseksi pois asutuksen läheisyydestä on
mahdoton ja kohtuuton vaatimus. Herää kysymys, miksi Mäkelät ovat rakentaneet alueelle mökin tietäen, että alueella on toiminut turkistarha 1970-luvun
alusta lähtien. He eivät ole tähän mennessä kertaakaan henkilökohtaisesti
valittaneet tarhan toiminnasta.
Vastine Sanna Savikon ja Sari Savikon muistutukseen
Savikoiden mukaan heidän mökkinsä on rakennettu v. 1976. He väittävät, että
tuolloin ei alueella ollut tarhaustoimintaa. Väite ei pidä paikkaansa, sillä tarhaustoimintaa alueella on ollut 1970-luvun alusta lähtien. Tämän tiesivät myös Kerttu
ja Yrjö Kopra. Sanna Savikolle ja Sari Savikolle voidaan antaa tiedoksi, että
tarhatoimintaa on harjoitettu ja harjoitetaan lakien ja säädösten mukaisesti.
Vastine Matti Tykän ja Pirkko Tykkä-Musakan muistutukseen
Tarhaustoiminta on lainmukaista ja siinä on toimittu lain sekä asetusten
mukaisesti.
KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää Katajamäen Turkikselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle
Mänttä-Vilppulan kaupungin Niemenkylälle tilalle Katajamäki (508-405-4-652)
hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1
Eläinmäärä ja kasvatustilat
Ympäristölupa myönnetään enintään 300 siitosnaarasketulle ja 1 000 siitosnaarasminkille pentuineen niin, että eläinten yhteenlaskettu määrä on enintään
2 300 kettua ja 5 500 minkkiä. Varjotaloja saa olla enintään 12 kappaletta ja
niiden yhteispituus saa olla enintään 1 187 metriä.
Turkistarha-alue tulee muotoilla niin, etteivät pintavedet pääse valumaan
tarha-alueelta suoraan ulkopuoliseen ympäristöön ja niin että ulkopuoliset
pintavedet eivät myöskään pääse tarha-alueelle. (MMM-RMO C4)
13
Kasvatuksessa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten
pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 2011/1084.
2
Varjotalojen rakenteet
Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettu, vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotusta tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla.
Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle
tai vaihtoehtoisesti räystäisiin tulee asentaa toimivat räystäskourut.
Käytössä oleviin varjotaloihin tulee rakentaa tiiviit lanta-alustat maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä niin, että
vähintään siitosnaaraiden varjotaloissa on tiiviit lanta-alustat vuoden 2015
loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma käytettävästä rakenteesta ennen rakentamiseen ryhtymistä 1.6.2015 mennessä.
Käytössä olevissa varjotaloissa tulee olla automaattijuottojärjestelmä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot ja viat on korjattava
välittömästi.
3
Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen
Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen lanta-alustoilta vähintään kaksi kertaa
vuodessa ja minkkivarjotalojen lanta-alustoilta vähintään kolme kertaa vuodessa.
Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja
kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai
ympäristöön.
Kuivikelanta tulee toimittaa suoraan viljelijälle luovutus- ja vastaanottosopimuksen mukaisesti lannoitekäyttöön. Jos lantaa joudutaan varastoimaan lavoilla
turkistarhalla, on kuormat peitettävä. Tarvittaessa turkistarhan omassa
lantalassa (625 m3) voidaan varastoida puolen vuoden kuivikelanta. Mikäli
lannan hyödyntämisessä peltolannoitteena tapahtuu muutoksia, tulee niistä
ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ympäristöluvan mukaisella eläinmäärällä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa
tulee olla jatkuvasti käytettävissä vähintään 37 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee
ottaa huomioon pohjavesialueita koskevat rajoitukset sekä talousvesikaivojen,
lähteiden, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat
pinta-alat. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa ns. nitraattiasetusta,
(931/2000) ja 1.4.2015 alkaen valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja
puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014).
Lannan levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin
ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Kuivikelannan kuljetus tulee tapahtua siten, ettei lantaa joudu tielle, ojiin tai
muuallekaan ympäristöön ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta
naapureille. Lannan levityksessä ja levitysajankohdissa on huomioitava kulloinkin
voimassa olevan ns. nitraattiasetuksen säädökset.
Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajaa lannan varastointia,
käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä.
1.4.2015 voimaan tuleva Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja
puutarha-taloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta edellyttää, että
talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä
maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään
14
30 – 100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla
lannoite-valmisteilla. Lantaa ei saa levittää vesistöjen ja valtaojien varsilla ja
rannassa sijaitsevilla levityspelloilla 5 metriä lähemmäksi vesistöä. Lisäksi asetus
kieltää lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämisen pellolle 1.1.2016
alkaen marraskuun alusta maaliskuun loppuun välisenä aikana.
4
Kuivikkeiden käyttö
Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta.
Kuivikkeita tulee lisätä aina tarpeen mukaan. Kuivikekerroksen paksuus tulee
lisättäessä olla vähintään 15 cm.
5
Valuma- ja sulamisvedet
Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa mahdollisimman kuivina ja
kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarvittaessa
varjotalojen kantavuutta on parannettava sorastuksella.
Tarha-alueen salaojitusta tulee ylläpitää ja tarvittaessa täydentää siten, ettei
varjotalojen väliin muodostu seisovaa vettä.
Turkistarha-alueelta poistettava lumi tulee sijoittaa siten, ettei se pääse sulaessaan huuhtelemaan varjotalojen lanta-alustoja.
6
Valumavesien käsittely
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi vesien käsittelytarpeen erikseen
lupamääräyksen 11 mukaisesti suoritetun kahden vuoden tarkkailun jälkeen.
7
Jätevesien varastointi ja käsittely
Sosiaalitiloissa syntyvien jätevesien umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti,
vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa
vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.
8
Jätehuolto
Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu
terveyshaittaa, tuhoeläimiä, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta
ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai
muutakaan haittaa ympäristölle.
Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet
eläimet ja pilaantuneet rehut tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen,
jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä.
Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä astiassa ja
toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä
jätettä.
Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa
ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Turkistarhalla muodostuvat vaaralliset ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet
tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
9
Polttonesteet ja kemikaalit
Polttonesteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä
imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä
15
varten. Polttonesteastiat tulee säilyttää hakemuksen mukaisesti varastorakennuksen sisällä ja astioiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti.
Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden/astioiden tulee olla kannellisia ja
niissä tulee olla sisältö selvästi merkittynä. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa
tiloissa.
10
Rehun varastointi
Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille eivät saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka
terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteissa
umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida.
Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta.
11
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
Tarha-alueelta johdetun salaojaverkoston purkupaikalta on otettava vesinäytteet
vuosittain keväällä ja syksyllä. Salaojavesistä tulee määrittää pH,
kokonaisfosfori, kokonaistyppi, biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä
arvioitu näytteenottohetken virtaama. Ympäristönsuojeluviranomainen voi
tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja
määritysvalikoimaa. Näytteenottajana tulee toimia sertifioitu näytteenottaja.
Vesinäytetulokset
tulee
toimittaa
viipymättä
niiden
valmistuttua
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan veden kokonaisfosforipitoisuus saa
olla vuosikeskiarvona enintään 2,0 mg kok.P/l. Mikäli kahden vuoden tarkkailutulosten kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona ylittää raja-arvon, tulee
toiminnanharjoittajan esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma vesin
käsittelystä sekä tarkkailusuunnitelma aikatauluineen seuraavan vuoden
maaliskuun loppuun mennessä.
Varjotalojen lanta-alustojen korotusten riittävyyttä sekä varjotalojen räystäiden
kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita tai
toimintahäiriöitä, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne
välittömästi korjattava.
Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat tiedot:
 turkistarhan siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä
 käytetyt kuivikkeet ja niiden määrä
 lantamäärä (m3/vuosi), lannan poistoajankohdat ja vastaanottajat
 uudet tai muuttuneet lannan vastaanottopaikat/sopimukset
 turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät
(tonnia/vuodessa) ja toimituspaikat/vastaanottajat
 itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat
 tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista.
Toimintaa koskevat vuosiraportti tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun
mennessä Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
12
Muut määräykset
Tarha-alue on pidettävä aidattuna ja siistinä. Varjotalot on pidettävä pakovarmoina siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläimiä
tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle
tai muille eläimille tai linnuille.
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten
16
vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen
tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan
käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä
vaatia muutettavaksi.
13
Toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta
toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla
vaikutuksia ympäristöön.
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista
olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä
muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta
hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. mikäli
toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi
ympäristölupa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään,
jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla
annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset
ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä
muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 16 - 18 §:ssä kiellettyä
seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto) 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän
muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5)
eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa
asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai
oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen
vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa
on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava
toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu
pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun
muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä
asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu
kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä,
hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen
kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet,
rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen
syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
17
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja
pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja
haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa
tilanteissa; 5) toiminnanlopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja
päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä
toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja
rajoittamista
koskevien
lupamääräysten
tulee
perustua
parhaaseen
käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Ympäristönsuojelulain 62 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava
tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan
vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.
Ympäristönsuojelulain 62 §:n 2. momentin mukaan tarkkailun toteuttamiseksi
luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä.
Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset
arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle.
Lupaharkinta ja ratkaisun perusteet
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja
jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun
otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Kyseessä on olemassa oleva turkistarhatoiminta. Toiminnalla ei ole aiempaa
ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Toiminnan päästöt eivät olennaisesti
lisäänny eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna
ottaen huomioon lupamääräysten mukaisesti rakennettavat tiiviit lanta-alustat,
tarkoituksen mukainen kuivikkeiden käyttö sekä salaojavesien tarkkailu- ja
tarvittaessa puhdistusvelvoite.
Ympäristöluvan ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitetyt käytössä olevat
varjotalot, niihin sijoitettavat eläinmäärät ja kyseessä olevien turkiseläinrotujen
tuottama keskimääräinen pentutulos vuodessa perustuen Suomen turkiseläinten
kasvattajain liitto ry:n tilastoihin vuosilta 2002 – 2010 (5 pentua/siitosnaaraskettu
ja 4 pentua/siitosnaarasminkki) sekä eläinsuojelulain mukaiset tilavaatimukset.
Yhtenä lupaharkinnan perusteena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen
laatimaa Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) -kirjaa, jonka mukaan siltä osin kuin turkistarhaus tapahtuu varjotaloissa, olisi perusteltua varustaa varjotalot vesitiiviillä alustalla ja luopua kokonaan valumavesien keräämiseen ja niiden erilliseen käsittelyyn perustuvasta
menetelmästä. Sen lisäksi, että lanta-alustat muutetaan vesitiiviiksi, olisi huolehdittava siitä, että sade- ja sulamisvettä tai juomavettä ei pääse lannan joukkoon.
Lupaharkinnassa on huomioitu myös, ettei turkistarhatoiminnasta ole valitettu
ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen lupaprosessin kuulemisvaihetta.
Kiinteiden lanta-alustojen, vesien tarkkailun ja käsittelyn osalta on päädytty lupamääräysten mukaisiin ratkaisuihin ottaen huomioon edellä mainittujen seikkojen
lisäksi Pirkanmaan ELY -keskuksen rakennusmestari Ari Tuomisen kanssa
19.1.2015 käyty puhelinkeskustelu, alueen ympäristöolosuhteet, sekä se että
kyseessä on olemassa oleva turkistarha, jossa jatkossakin on tarkoitus käyttää
nykyisiä varjotaloja.
Edellä esitetyt perusteet sekä annetut lupamääräykset huomioiden, toiminnan ei
18
katsota aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille
tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräys 1
Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska päästöille ei
ole mahdollista antaa raja-arvoja. Määräyksessä on rajattu tuotantoympäristö
varjotalometreineen.
19
Lupamääräys 2
Varjotalojen rakenteita koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, että juoma-,
sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että
lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pintatai pohjaveteen. Ehkäisemällä vesien lanta-alustoille pääsy pidetään lannan
kuiva-ainepitoisuus mahdollisimman korkeana, jolloin valumien syntymisen riski
vähenee ja hajujen muodostuminen vähenee verrattuna lietemäiseen lantaan.
Varjotalojen
rakenteelliset
määräykset
perustuvat
maaja
metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla
vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Toiminnasta
syntyvän ympäristökuormituksen vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa
varmalla
lannankeräysjärjestelmällä,
Tällaiseksi
katsotaan
tiiviit
lannankeräyskourut tai -astiat tai vesitiivis kalvo tai muu vastaavan tasoinen
vesitiivis alusta. Vesitiiviiksi kalvoksi katsotaan tähän tarkoitukseen sopiva muovitai kumimateriaali kuten esim. 0,5 mm HDPE -kalvo tai 1 mm butyylikumimatto.
(MMM-RMO C4)
Lupamääräys 3
Turkistarhoilla pääosa ravinnekuormitusta mahdollisesti aiheuttavista ulosteista
syntyy heinä-marraskuun aikana. Käytännössä on todettu, että ulostemäärät
emoa kohden ovat vuodessa 0,13 – 0,17 m3/minkki ja 0,25 – 0,36 m3/kettu.
Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä
käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja
maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta.
Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
esittää että lannanpoisto kettujen osalta tulee tehdä 1–2 kertaa vuodessa ja
minkkien osalta 3–5 kertaa vuodessa siten, että lannanpoisto tapahtuu lumettomana aikana noin 3 viikon – 2 kuukauden välein ja lannanpoistovälit ovat
syksyllä lyhyempiä kuin kesällä. Lisäksi jos lantaa joudutaan varastoimaan
turkistarhalla pitkään, tulee lanta peittää esimerkiksi kuivikkeilla, mielellään
turpeella, tai maa-aineksilla.
Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja
ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alatarve on vähintään
yksi peltohehtaari/20 siitosnaaraskettua kohden pentuineen sekä yksi peltohehtaari/45 siitosnaaraskettua kohden pentuineen. Näin ollen hakemuksessa
esitetty 52 hehtaarin lannan levitysala on riittävä.
Lupamääräys 4
Riittävä kuivikkeiden ja erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä
ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Nesteen sitomiseksi
olkea tulee käyttää kaksi kertaa enemmän kuin turvetta. Kuivikkeiden käyttöä
tulee tarvittaessa vielä lisätä lämpiminä vuodenaikoina, jolloin hajuhaittojen
syntymisen mahdollisuus on suurempi.
Lupamääräys 5
Valuma- ja sulamisvesiä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, että sade- ja
sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei
pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen.
Lupamääräys 6
Tarha-alueelta johdettujen salaojavesien pitoisuuksista ei ole tutkimustuloksia,
joten luvan haltijalta edellytetään vesien tarkkailua keväällä ja syksyllä kahden
vuoden ajan. Tutkimustulosten perusteella määritellään vesien puhdistustarve.
20
21
Lupamääräys 7
Johtamalla huoltorakennuksessa syntyvät jätevedet umpikaivoon varmistetaan,
ettei syntyvät jätevedet kuormita ympäristöä.
Lupamääräys 8
Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on
velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien
asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien
pilaantumisen estämisestä.
Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaiseen
käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden
pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen
käsittelyyn. Jätehuollossa on noudatettava jätelakia (646/2011) ja -asetusta
(179/2012), jätelain nojalla annettuja säädöksiä sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä.
Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on
annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki
nahoitusjätteet laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään
maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien
leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten
terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(1069/2011) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen
poltto- tai käsittelylaitoksessa.
Lupamääräys 9
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu
maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.
Lupamääräys 10
Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut
suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään
tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja
lokkien mahdollisuutta ruokailla alueella.
Lupamääräys 11
Salaojavesien tarkkailua koskeva lupamääräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä vähentämiseksi. Toiminnan säännöllisellä
tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset
vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty
vuosiraportointi on tarpeen toiminnan valvomiseksi.
Lupamääräys 12
Aitaamalla turkistarha-alue ja rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään
tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä koskeva
määräys on annettu ympäristönpilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten
torjumiseksi.
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.
Lupamääräys 13
Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan
22
muuttamisesta.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen
vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa
tarpeen muuttaa.
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn
luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
(YSL 70 §)
VASTAUS MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto on päätöksessään ottanut huomioon
Pirkanmaan ELY -keskuksen, Mänttä-Vilppulan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunnot sekä naapurustosta tulleet muistutukset ja mielipiteet
lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4, 5, 6, 11, 12 sekä niiden perusteluissa ilmenevällä
tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä
tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on
toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes
uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle
31.1.2025 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa
haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten
edellyttämät selvitykset.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut
lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) 2, 6, 7, 11, 12, 16, 17, 27, 34, 39, 40, 42
- 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 65, 70, 71, 83 - 85, 87, 88, 94, 170, 172, 190, 191,
198, 205 §:t
Ympäristönsuojeluasetus; YSA (713/2014) 2 - 4, 11 - 15 §:t
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), NaapL 17 §
Jätelaki, JL (646/2011) 8, 13, 15, 16, 29, 72, 118 §:t
Valtioneuvoston asetus jätteistä, JA (179/2012) 4, 7-9 ja 24 §:t
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn
23
rajoittamisesta, Nitraattiasetus (931/2000)
Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
Lisäksi on otettu huomioon
Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi
tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009)
ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMOC4) – Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto
Ympäristöministeriön
työryhmä
ehdotus
(31.5.2000)
turkistarhauksen
ympäristönsuojeluohjeesta
Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä
johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita
käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005)
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien
päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
Pirkanmaan ELY -keskus, Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin
tarkistus 2014 (112/2014)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen 19.12.2012
(§ 64) hyväksymän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti
käsittelymaksua 840 €.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Keurusselän ympäristönsuojelujaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti
kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti Mänttä-Vilppulan
kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Pirkanmaan ELY -keskus
Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus
Muistutuksen/mielipiteen jättäneille
Ilmoitus päätöksestä (kuulutus)
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto
24
hakemuksen jättämisestä.
MUUTOKSEN HAKU
Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta
kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen
antopäivästä (YSL 190 §).
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
LIITTEET
Valitusosoitus
25