Ympäristölupa - Aluehallintovirasto

Päätös
Nro 128/2013/1
Dnro ESAVI/144/04.08/2012
Etelä-Suomi
Annettu julkipanon jälkeen
19.6.2013
ASIA
Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen
hakemus, joka koskee HAMK Mustialan opetusmaatilalla sijaitsevan eläinsuojan toimintaa, Tammela.
LUVAN HAKIJA
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä
Hämeen ammattikorkeakoulu
Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna
Y-tunnus: 0996167-6
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa.
Hakemus koskee 64 lypsylehmän, 13 hiehon ja 13 nuorkarjapaikan navetan laajentamista 169 lypsylehmän ja 40 nuorkarjapaikan navetaksi Tammelan kunnan Mustialan kylässä kiinteistöllä Mustiala RN:o 49:0 osoitteessa Mustialantie 105, 31310 Mustiala, kiinteistötunnus 834-425-0049-0000
siten, että Mustialan opetusmaatilalle rakennetaan uusi lypsykarjanavetta
oppilaitoksen keskeisen rakennusryhmän luoteispuolelle Strutsilan peltolohkolle, jota eteläsivulta rajaavat tilustie ja länsi-, pohjois- ja itäsivuilla lehtipuuvaltaiset metsikköalueet.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 25.6.2012.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3
momentin perusteella.
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ [email protected]
puh. 029 501 6000
Hämeenlinnan päätoimipaikka
Helsingin toimipaikka
fax 03 570 8002
Birger Jaarlin katu 15
Ratapihantie 9
[email protected]
PL 150, 13101 Hämeenlinna
PL 110, 00521 Helsinki
www.avi.fi/etela
2 (19)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 11 a)
Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Hämeen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Luvat ja sopimukset
Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.
Mustialan opetustilalla on sopimus Tammelan kunnan kanssa jätevesien
johtamisesta yleiseen viemäriin.
Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi
2007 – 2014.
Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat 25,5 hehtaarin peltoalaa Hattulan kunnassa.
Kaavoitus
Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on
merkitty MT -alueeksi eli maatalousalueeksi, jolla on säilytettäviä yhtenäisiä peltoalueita ja kulttuurimaisemallisia arvoja.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Kaukjärven valumaalueella (35.935). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Syrjäharjun I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 500 metrin päässä. Mustialan
oma vedenottamo sijaitsee aivan yhden peltolohkon vieressä ja Syrjäharjun vedenottamo noin 200 metrin etäisyydellä siitä järven toisella rannalla.
Etäisyys navetasta lähimpään vesistöön (Riuskanoja) on noin 200 metriä.
Eläinsuojan ympäristö on peltoa ja metsikköä. Lähimmän ulkopuolisen
naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä navetan koillispuolella. Mustialan opetusmaatilan asuntola sijaitsee noin 60 metrin
etäisyydellä navetan eteläpuolella.
3 (19)
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan toiminnan laajentamiseen siten,
että uusi navetta rakennetaan oppilaitoksen keskeisen rakennusryhmän
luoteispuolelle ja nykyinen pihatto jää pois käytöstä. Päätuotantosuuntana
on maidontuotanto. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1,6 miljoonaa kiloa
maitoa. Sonnivasikat ja hiehot, joita ei tarvita oman karjan uudistukseen,
myydään muille tiloille. Naudanlihaa tuotetaan 8 000 – 10 000 kiloa vuodessa.
Mustialan opetustilalle rakennetaan lietelantajärjestelmällä toimiva 109 lypsylehmän ja 74 hiehon/nuorkarjan verhoseinäinen pihatto, jossa hiehoosasto on muutettavissa 60 lypsylehmän osastoksi. Eläintiloihin tulee rakolattiaratkaisu, jossa lietekuilujen tilavuus on noin 1300 m3. Lisäksi tulee
kestokuivikepohjalla toimiva 15 – 20 pikkuvasikan osasto sekä tarvittavat
poikima- ja sairaskarsinat, jotka on mitoitettu tasaisesti ympäri vuoden tapahtuvia poikimisia varten. Kuivikkeena käytetään olkea, kutteria ja turvetta. Kuivikkeen paksuus on 40 cm ja kuivitetun alueen pinta-ala on 132 m2.
Navetan yhteyteen rakennetaan katettu 180 m2 kuivalantala ja kaksi betonista lietesäiliötä, joiden yhteinen tilavuus on 4900 m3. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja toteutetaan siten, että ne voidaan kattaa kiinteällä katteella. Olemassa olevan navetan yhteydessä sijaitsee lietesäiliö, jonka tilavuus
on 1100 m3 ja katettu kuivalantala, jonka pinta-ala on 445 m2. Näitä voidaan tarvittaessa käyttää lannan varastointitiloina.
Lietelanta on suunniteltu separoitavaksi, jolloin kuiva-aines varastoidaan
kuivalantalaan ja nestemäinen aines johdetaan lietesäiliöön. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuksissa (Pölönen, Aspila) on todettu, että raakalietteen (kuiva-ainepitoisuus 3,7 %) separoinnissa kertyi kuivajaetta noin
6 % ja nestejaetta noin 94 %.
Kuiva-aine jakautuu karkeasti suhteessa 1 osa kuivajakeessa, 2 osaa nestejakeessa. Lietelannan fosforista 1/3 saadaan siirtymään kuivajakeeseen,
pääosa 2/3 jää nestejakeeseen. Typpipitoisuus jakautuu massasuhteessa
eli yli 90 % nestejakeessa ja alle 10 % kuivajakeessa.
Separointilaitteen sijoituspaikaksi tullee kuivalantala (katettu, kolmiseinäinen), jolloin kuivajae saadaan varastoitua ilman siirtelyä. Kuivalantalan sijoituspaikka tarkentuu rakennussuunnittelun edistyessä, mutta lantala on
kuitenkin mahdollisimman lähellä navettaa ja lietteen pumppauskaivoa.
Mustialan navettaan on suunniteltu separointilaitteistoa, jonka maksimi kapasiteetti on 15 m3 lietelantaa/h eli suunnitellun eläinmäärän mukainen
2 päivän lietelantamäärä voidaan separoida 1-2 tunnissa.
Mustialan alustavan suunnitelman mukaan raakaliete pumpataan ilmastoidusta, umpinaisesta pumppauskaivosta separointilaitteelle, josta neste-
4 (19)
jae pumpataan lietesäiliöön. Liete käsitellään suljetussa järjestelmässä
(kannellinen pumppukaivo, lieteputket ja umpikanaali).
Lietteen sekaan johdetaan myös navetan puolella syntyvät pesuvedet (arvio noin 400 m3 vuodessa).
Navettaan tulee automaattinen lypsyjärjestelmä (lypsyrobotti) sekä lypsyasema opetusta varten. Maidonkäsittely-, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäksi
navettaan tulee tutkimustilaa sekä luokkatila noin 30 opiskelijalle. Näiden
tilojen jätevedet sekä WC:n jätevedet (arvio noin 500 m3 vuodessa) johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Kaikkien navetassa käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät navetan toimistossa säilytettävistä
Työsuojelu-mapeista ja meijerin myymien tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät Valma-palvelusta. Navetalla käytettävät kemikaalit säilytetään navetalla lukitussa tilassa.
Uuteen pihattoon tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto, jossa
korvausilma tulee seiniltä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta.
Pihattoon tulee leveä ruokintakäytävä, joka mahdollistaa sekä ape- että
erillisruokinnan sekä erilaiset ruokintatekniikat. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua uuden navetan yhteyteen rakennettaviin katettuihin
laakasiiloihin noin 1500 tonnia vuodessa. Puristenesteet johdetaan pumppukaivon kautta lietesäiliöön. Rehunsäilöntäaineet säilytetään betonipohjaisessa varastossa 200 litran astioissa. Vuotuinen käyttömäärä on noin
3500 litraa.
Hiehot (60 kpl), ummessa olevat lehmät (20 kpl) ja asemalypsyssä olevat
lehmät (19 kpl) laiduntavat. Laidunaika on vuodessa 3,5 kuukautta ja osa
eläimistä on laitumella myös öisin. Laidunala on noin 10 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet juovat juoma-altaista, joiden vesi otetaan vesijohtoverkostosta. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa.
Automaattilypsyssä olevia lehmiä (70 kpl) varten rakennetaan asfalttipäällysteinen 1200 m2 jaloittelutarha, jossa reunuksen korkeus on 20 cm. Tarhaa voidaan käyttää myös talviulkoiluun. Tarhan valumavedet kootaan erilliseen 20 m3 umpikaivoon ja lanta siirretään traktorilla kuivalantalaan.
Tuotannosta tuleva lanta (noin 4650 m3 lietelantaa ja muita jätevesiä vuodessa ja noin 550 m3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille
(176,84 ha) ja vuokrapelloille (25,36 ha). Levitysajankohtana ovat viikot
19 – 21 (60 %), 30 – 31 (20 %) ja 37 – 39 (20 %). Pelloista 9,18 hehtaaria
sijaitsee Syrjäharjun pohjavesialueella (0483403), eikä niitä käytetä lannan
levitykseen.
Karjanlannan lisäksi käytetään kemiallisia lannoitteita noin 70 tonnia vuodessa ja ne säilytetään betonipohjaisessa varastossa 650 kg:n suursäkeissä. Kasvinsuojeluaineet säilytetään lukitussa varastossa alkuperäispakkauksissa ohjeiden mukaisesti.
5 (19)
Energian ja veden käyttö
Tilalla varastoidaan 22 000 litraa polttoainetta. Säiliöt on varustettu suojaaltaalla, katoksella, lukituksilla, ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 1000 litraa, jotka säilytetään konehallissa 200 litran tynnyreissä suoja-altaassa.
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön vedenottamo sijaitsee
Kaukjärven itäpäässä noin 30 metriä järven rannasta. Kaivo on 14 metriä
syvä siiviläputkikaivo. Vesi pumpataan noin 100 metrin päässä olevaan
vesisäiliöön (115 m3), josta se edelleen lasketaan veden omalla paineella
jakeluverkostoon. Talousveden laatu tarkastetaan neljä kertaa vuodessa
talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta
Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät
tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa:
- kuivalantala katetaan
- lanta levitetään urakoitsijan toimesta nykyaikaisilla tarkkuuslevittimillä
- lietesäiliöt suunnitellaan katettavaksi
- lietelanta on suunniteltu separoitavan.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET
Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja
päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys.
Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa ja sijoittamalla lantalat niin, etteivät ne
aiheuta ympäristöriskejä.
Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi,
käsittely ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään lantaloiden kattamisella ja lannan separoinnilla. Lietelantaa käsitellään mahdollisimman vähän. Lanta
mullataan ympäristötukiehtojen mukaisesti levityksen jälkeen.
Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyä säiliötä ja tarkastamalla sen kunto riittävän usein. Varastopaikoille varataan riittävästi
imeytysainetta vahingon leviämisen estämiseksi.
Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä, jota aiheuttavat maitoauto, rehuauto, eläintenkuljetusautot sekä jokapäiväiseen
toimintaan liittyvä traktoriliikenne. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuja eläinkuljetuksia on viikoittain. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta
lannan levityksen ja säilörehun teon yhteydessä.
6 (19)
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Tilalla kuolleet eläimet (arvio 7 tonnia vuodessa) säilytetään asfalttipohjalla
peitettynä ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Muovit ja puutavara (arvio 1,5 tonnia vuodessa) toimitetaan energiajakeeksi Loimi-Hämeen
jätehuoltoon. Metalliromu (arvio 4,5 tonnia vuodessa) viedään kierrätykseen. Vaaralliset jätteet (arvio 3,5 tonnia vuodessa) toimitetaan Ekokem
Oy:lle Riihimäelle. Pilaantunut rehu (arvio 10 tonnia vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pelloille. Muiden jätteiden osalta (arvio
2,5 tonnia vuodessa) on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija katsoo, että liikenne tulee lisääntymään jonkin verran. Etäisyydet
lähinaapureihin ovat riittävät eikä navetan toiminnasta ole heille haittaa.
Pohjavesialueet ja niiden suojelu huomioidaan kaikissa viljelyyn ja lannankäsittelyyn liittyvissä toimenpiteissä ja varmistetaan, ettei vaaraa saastumiseen aiheuteta. Lannanlevitysmäärät lisääntyvät, mutta mahdollinen lannan separointi mahdollistaa nykyistä tarkemman ja suunnitelmallisemman
lannankäytön. Lannankäsittelystä syntyviä päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja
pyritään minimoimaan mm. lantaloiden kattamisella.
Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Navetan toimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, työntekijöiden, opiskelijoiden ja ulkopuolisten toimijoiden tapaturmat, vesivahingot, sähkökatkot,
vaarallisten aineiden onnettomuus ympäristössä ja tapaturmat työkoneiden
kanssa.
Onnettomuuksien estämiseksi Mustialan kampukselle on laadittu pelastussuunnitelma ja kriisisuunnitelma. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja erilaisten onnettomuuksien ennakoimiseksi ja välttämiseksi. Mustialan toimintaan liittyy myös ympäristösuunnitelma, jossa kuvataan ympäristöön liittyviä asioita sekä ympäristöasioiden seurantaa. Navetan toimintaan liittyy
laatukäsikirja sekä palo- ja pelastussuunnitelma.
Alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistöä on hankittu ja niitä säilytetään työpisteiden läheisyydessä. Kaikki rakenteet, laitteet ja koneet pidetään asianmukaisesti kunnossa huoltamalla ja seuraamalla niitä säännöllisesti. Sähkökatkosten varalle hankitaan aggregaatti. Navetan seurantaa
varten tullaan asentamaan valvontakameroita.
7 (19)
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydentäminen
Hakemusta on täydennetty 12.6.2013 separointia koskevalla selvityksellä.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 22.2. – 25.3.2013 Tammelan kunnan ja Etelä-Suomen
aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä 22.2.2013. Asiakirjat
ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Tammelan kunnanvirastossa. Lisäksi
hakemuksesta on erikseen tiedotettu 15.2.2013 päivätyllä kirjeellä tiedossa
oleville asianosaisille.
Tarkastukset
Eläinsuojan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 27.5.2013.
Lausunnot
Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyydetty lausunnot Tammelan kunnanhallitukselta, Tammelan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
1)
Tammelan kunta, Kunnanhallitus (24.4.2013) esittää lausuntonaan, että
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän Mustialan yksikkö
on korkeatasoinen, valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä toimiva maatalouden opetuskeskittymä, jonka toimintojen ja
rakennuskannan kehittämiseksi ja säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää,
että alueen opetustoimintaa kehitetään.
Uuden eläinsuojan toiminnot on suunniteltu osittain uutta tekniikkaa käyttäen siten, että toiminnan laajuudesta huolimatta toiminnasta ei aiheudu
haitallisia ympäristövaikutuksia eikä aiheudu päästöjä maaperään eikä vesistöön.
2)
Tammelan kunta, Ympäristölautakunta (24.4.2013) esittää lausuntonaan, että lanta on suunniteltu separoitavaksi ja lietesäiliöt katettaviksi, joka vähentää muodostuvan lietelannan määrää. Laakasiiloista, jaloittelutarhoista ja separoinnista muodostuvat nesteet on suunniteltu johdettavaksi
katettuihin lietesäiliöihin, jolloin näistä vesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan WC-vedet ja maitohuoneen pesuvedet
johdetaan viemäriverkostoon. Maitohuoneen pesuvesien määrä tulee pitää
mahdollisimman vähäisenä.
8 (19)
3)
Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Tammelan terveydensuojeluviranomainen 9.4.2013) esittää lausuntonaan, että hakija on
esittänyt vuonna 2001 laaditun talousveden valvontatutkimusohjelman.
HAMK Mustiala ja terveysvalvonta ovat päivittäneet valvontatutkimusohjelman ja se on annettu yhtymähallitukselle tiedoksi 21.5.2012 § 67.
Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen on esitetty tehtäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista lupa-asioista
sekä valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri.
Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta.
Toiminnassa tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi.
Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteeltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny
pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa.
Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä.
Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää
yllä säännöllistä rottasotaa. Tuhoeläinten torjunta tulee olla tilalla jatkuvaa.
Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen pidolle asetettavat
eläinsuojeluvaatimukset. Laitumella tulee olla riittävä säänsuoja, turvalliset
aitarakenteet ja eläinmäärään nähden riittävä määrä juomapaikkoja. Eläinten lopetus on suoritettava asianmukaisesti.
Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Alkutuotannossa käytettävän veden laatu tulee tutkia asetuksen mukaisesti.
4)
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (11.3.2013) esittää
lausuntonaan, että laajennuksen jälkeen eläinmäärä olisi enimmillään 169
lypsylehmää ja 40 alle kuusi kuukautta vanhaa vasikkaa. Uuteen pihattoon
tulee lietelantajärjestelmä ja lietelanta on tarkoitus separoida. Nestejaetta
varten rakennetaan kaksi uutta lietesäiliötä. Vasikka-, sairas- ja poikimakarsinoiden kuivikepohja sekä separoitu kiinteä lantajae varastoidaan uuteen kuivalantalaan. Pihaton yhteyteen rakennetaan myös tiivispohjainen
jaloittelutarha, jonka valumavedet johdetaan erilliseen säiliöön. Maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkostoon.
Rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan
maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa rakennuspaikka
9 (19)
on merkitty MT-alueeksi, eli maatalousalueeksi, jolla on säilytettävä yhtenäisiä peltoalueita ja kulttuurimaisemallisia arvoja. Kaavamerkintä ei kuitenkaan rajoita maa- ja metsätalouden tarpeisiin liittyvää rakentamista.
Mustialan
opetusmaatilan
tilakeskus
on
osa
Mustiala-PorrasKaukolanharju -nimistä valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta.
Rakennuspaikka ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Osa hakemuksen liitekartassa esitetyistä levityspelloista sijaitsee Syrjänharjun
(0483403) vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella.
Lohkojen maalaji on pääosin läpäisevää hietaa ja hiekkaa. Hakemuksen
mukaan lantaa ei kuitenkaan levitetä pohjavesialueella sijaitseville pelloille.
Vesimuodostuma on tyypiltään antikliininen, mutta vedenoton seurauksena
myös rantaimeytymistä tapahtuu. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä ko. pohjavesimuodostuman tila on määrällisesti ja laadullisesti arvioitu hyväksi. Alue ei ole riski- tai selvityskohde. Mustialan oma
vedenottamo sijaitsee aivan yhden peltolohkon vieressä ja Syrjänharjun
vedenottamo noin 200 metrin etäisyydellä järven toisella rannalla.
Eläinsuoja ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella,
eläinsuoja ja osa pelloista Kaukjärven valuma-alueella (35.935) ja osa pelloista Oksjoen-Myllyjoen valuma-alueella (35.932). Lisäksi levityspeltoja on
Hattulan Lepaalla. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Kaukjärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Järveä kuormittavat erityisesti maatalous ja haja-asutus. Järven hyvä ekologinen tila on arvioitu
saavutettavan vuoteen 2015 mennessä. Kaukjärvestä vedet laskevat Mustialanlammin ja Alhonojan kautta Myllyjokeen. Oksjoen- Myllyjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja joen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, johon
pyritään vuoteen 2027 mennessä, edellyttää esim. veden typpipitoisuuden
vähentämistä 40 % ja fosforipitoisuuden vähentämistä 30 %.
Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista ja toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa.
Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen
ja edistävät vesiensuojelua.
Vedenottamoiden vedenlaadun turvaamiseksi peruslohkoilla 03767 ja
03768 lannan ja virtsan levitys tulee kieltää kokonaan. Muutoin I- ja IIluokan pohjavesialueilla, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella
lannan ja virtsan levitys tulee kieltää ja muodostumisalueen ulkopuolella
lietelannan levitys tulee sallia vain, jos toiminnanharjoittaja osoittaa maaperän riittävän tiiviiksi estämään pohjaveden pilaantumisen. Kuivalannan
levittäminen muodostumisalueen ulkopuolella voidaan sallia keväisin, mikäli pelto muokataan välittömästi.
10 (19)
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta
ei ole jätetty.
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymälle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen luvan
HAMK Mustialan opetusmaatilalla sijaitsevan eläinsuojan toimintaan Tammelan kunnan Mustialan kylässä kiinteistöllä Mustiala RN:o 49:0, kiinteistötunnus 834-425-0049-0000. Eläinsuoja on tarkoitettu 169 lypsylehmälle ja
40 vasikalle (alle 6 kk).
Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että
lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa.
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja
perusteluista ilmenevällä tavalla.
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely
1. Kaikki eläinsuojasta, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan
liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä.
Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta
samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle
jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 4650 m3 lietelantalatilavuutta ja 550 m3 kuivikelantatilavuutta. Kattamaton lietelantasäiliö tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten,
että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi.
2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten,
ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta.
11 (19)
Eläinsuojan, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden rakenteiden
tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pintaja pohjavesiin. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä varastossa, josta
rehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet ja muut suotovedet on
kerättävä talteen säiliöihin. Myös pilaantunut rehu on varastoitava tai
kompostoitava tiivispohjaisella alustalla, josta suoto- ja valumavedet
kerätään talteen.
Rakennusten, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden salaojitus
on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on
mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön
joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.
3. Lantavarastojen valmistumisista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.
5. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella
alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja.
Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa.
Lannan hyödyntäminen
6. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan
levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 134 hehtaaria.
Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen
vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi.
7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille
aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä
juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana.
8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön
selvittämiseksi. Lanta-analyysit on tehtävä kummallekin separointijakeelle erikseen. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä laajennetun toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein.
12 (19)
9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille.
Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä
lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille
ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.
Laiduntaminen
10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen
vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella ruokintaja juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja
maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä.
Jätteet ja varastointi
11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on sivutuotetta ja se on käsiteltävä maaja metsätalousministeriön asetuksen eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä komission asetuksen (EU) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (142/2011) ja tämän toimeenpanoasetuksen (1069/2009) mukaisesti.
12. Eläinjätteet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty ja joka on sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytty. Mikäli
eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava
sivutuoteasetuksen mukaisesti ja sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan viranomaisen eli kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä
vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä
alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu muiden eläinten
syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton
odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa.
13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa,
epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa
ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita.
13 (19)
Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden
kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Varastointipaikan läheisyyteen on
varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten.
14. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee
toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava
kunnan jätehuoltomääräyksiä.
15. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Raportointi
16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta.
Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain
seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- tiedot eläinmääristä
- tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista
lohkokohtaisesti eriteltyinä
- jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista
- tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista
- tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista
- tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää
haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja
-tarvikkeita aina saatavilla.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille,
jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin.
14 (19)
Muut määräykset
18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet
sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan
lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista
toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset
Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta
täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen
nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta
arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä
luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän
vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on
otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja
onnettomuusriski sekä kaavamääräykset. Mikäli eläinsuojista kuitenkin aiheutuu kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n nojalla.
Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa
valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000).
Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), kuten lannan varastointi tiiviissä lantavaras-
15 (19)
tossa ja ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävä määrä lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa. Tämä on otettu lupamääräyksissä
huomioon.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.
Lupamääräykset 2 – 5 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan
varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista
saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä
huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa,
salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön
kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan
pääsy vesiuomiin.
Lupamääräykset 1 – 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen
ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä
siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että lannan levitykseen esitetyt pellot ovat pääosin
soveltuvia lannan levitykseen. Hakija on esittänyt riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa.
Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan
käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä
levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen
viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystek-
16 (19)
niikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme
suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta
riippuen 30 – 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille.
Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin
pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty.
Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta
alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon.
Lupamääräykset 11 – 15 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi,
asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Raatojen säilytyksestä tilalla keräilyä
varten on olemassa Eviran ohje (15009/02), jota tulee noudattaa. Jätelain
mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa,
likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm.
vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai
viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden
toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on
hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä.
Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu
valvontaviranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata
laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten
noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä
suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään.
Lupamääräyksellä 17 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla.
Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa so-
17 (19)
veltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti
vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava
vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em.
seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 19 mukaisesti.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta
muutosta. (YSL 100 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja
muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2023. (YSL 55 §)
Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8−12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän
päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4–8, 28, 31, 35–38, 41–43, 45, 46, 52–56,
62, 76, 81, 83, 90, 96–98, 100, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8–12, 16–19, 21, 23, 30, 37 §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §
18 (19)
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä
(850/2005)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi
tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä ja niistä
johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (EY/1069/2009) ja sen toimeenpanoasetus (142/2011)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja
2013
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu on 7310 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen
(1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähintään 150 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupahakemuksen
käsittelystä perittävän maksun suuruus on 7310 €.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä
Hämeen ammattikorkeakoulu, Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna
Jäljennös päätöksestä
Tammelan kunnanhallitus
Tammelan kunta, ympäristölautakunta
Forssan kaupunki, Terveysvalvontajaosto
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaisille listan dpoESAVI-144-04-08-2012 mukaan.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan
Tammelan kunnan ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä.
19 (19)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta
valittamalla.
Liite
Valitusosoitus
Risto Lehtoranta
Seija Virolainen
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt
ympäristötarkastaja Seija Virolainen.
SV/mn
Liite
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta
Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan
samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2013.
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä
vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti [email protected])
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys
asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää
postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan
päättymistä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
käyntiosoite:
postiosoite:
puhelin:
fax:
sähköposti:
aukioloaika:
Oikeudenkäyntimaksu
Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
PL 110, 00521 Helsinki
(vaihde) 029 501 6000
09 6150 0533
[email protected]
klo 8 - 16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.