Ympäristölupapäätös

Ymp.ltk 19.8.2015 päätösliite nro 1 § 60
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI
Ympäristölautakunta
Hallintokatu 4
44100 Äänekoski
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Dnro 461/11010000/11.6.2015
Pvm 19.8.2015
Annettu julkipanon jälkeen
25.8.2015
ASIA
Eläinsuojan ympäristölupa, Ismo Hintikan
ympäristönsuojelulain
(527/2014) 27 §:n mukainen lupahakemus naudanlihantuotannolle sekä
aloituslupa
HAKIJA
Ismo Hintikka
Polunharjuntie 108
44420 Liimattala
Y-tunnus: 2007280-2
Yhteyshenkilö: Ismo Hintikka, 044-2716 881
e-mail: [email protected]
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Ympäristölupahakemus koskee naudanlihantuotantoa, joka on suunniteltu
perustettavaksi Liimattalan kylään Äänekosken alueelle. Hakemus koskee
naudanlihantuotannon aloittamista v. 2016. Kyseessä on uusi toiminta. Tilalle sijoitetaan 100 lihanautaa (6-24 kk) ja 50 vasikkaa (0-6kk). Hankkeessa tilalla oleva sikalarakennus saneerataan vasikkakasvattamoksi. Lisäksi
rakennetaan uusi lihanautojen loppukasvattamo. Lannankäsittely tapahtuu
pääosin kuivalantamenetelmällä ja osin lietelantamenetelmällä.
Toiminta sijoitetaan Äänekosken kaupungissa, Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalle tilalle Hiekkaharju, 992-460-4-345.
Kiinteistön omistajat: Hintikka Ismo ja Sanna. Kiinteistön haltija on
31.8.2015 saakka Antti Hytönen, Polunharjuntie 108, 44420 Liimattala, 040
700704.
2
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 2, on oltava
ympäristölupa.
Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) §
27 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 11 a) kohdan mukaisesti.
ALOITUSLUPA
Hakija on hakenut ympäristönsuojelulain (527/2014) § 199 mukaista aloituslupaa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on perustellut aloitusluvan hakemista, jotta hakija saa investointihakemuksen täydellisenä ELY –keskukselle. Rakennustyöt on tarpeen aloittaa kesäajalla. Tuotantoeläimet ovat tulossa lokakuussa, jolloin
rakennusten tulee olla valmiina.
TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n
kohdan 10 a) perusteella.
VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 11.6.2015 Äänekosken kaupungissa.
LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Luvat ja sopimukset
Hakijalla ei ole aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia eläinsuojalle.
Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään 2015-
Kaavoitus
Maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä KeskiSuomen maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) alueella ei ole erityismerkintöjä.
Yleiskaava ja asemakaava
Toiminta-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa.
3
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ
Suunniteltu toiminta sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Liimattalan
kyläkeskuksen luoteispuolella ja valtatien nro 4 länsipuolella, noin 20 km
Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Liimattalan kyläkeskukseen on
tilalta matkaa noin kilometri ja se sijaitsee tilan kaakkoispuolella. Tila
sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella
ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.
Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kurikkamäen pohjavesialue (nro 0999208), sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä ja lähin vesistö Isojoki noin 200 metrin päässä lounaan suuntaan tilakeskuksesta.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tilakeskuksesta noin 150-300 metrin päässä. Osa toiminnanharjoittajan vuokraamista pelloista (Hiekkala ja
Tuulensuu) sijoittuvat Kurikkaharjun (0999208) I-luokan pohjavesialueelle,
jolta vetensä ottaa Liimattalan vedenottamo. Pellot sijaitsevat noin 1 km:n
etäisyydellä perustettavasta eläinsuojasta etelään.
Ympäristölupahakemuksen mukaisella alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole lupaviranomaisen tiedossa olevia luonnonsuojelullisesti
arvokkaita kohteita. Hakijan mukaan alueen läheisyydessä ei ole käytössä
olevia talousvesikaivoja.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA
Toiminnan yleiskuvaus
Ympäristölupahakemus koskee naudanlihantuotantoa, joka on suunniteltu
perustettavaksi Liimattalan kylään Äänekosken alueelle. Tuotantomäärä
on 35 000 kg/vuosi. Hakemuksen mukainen toiminta on tarkoitus aloittaa v.
2016. Tilalla on aiemmin ollut sikalatoimintaa, joka on loppunut 2005.
Hankkeessa tilan olemassa oleva, käytöstä poistettu, sikalarakennus saneerataan nautakasvattamoksi. Lisäksi rakennetaan uusi erillinen pihatto
naudanlihan loppukasvattamoksi sekä erillinen katettu kuivalantala olemassa olevan eläinsuojan eteläpuolelle asemapiirroksen mukaisesti. Eläimiä ei laidunneta eikä tilalla ole jaloittelutarhoja, joten lantavarastot mitoitetaan 12 kk:n varastoinnin tarpeisiin. Ympäristötukiehtojen mukaisesti lannasta levitetään noin 80 % keväällä ja kesällä sekä 20 % syksyllä.
Tilalle sijoitetaan hakemuksen mukaan 100 lihanautaa (6 -24 kk) ja 50 vasikkaa (0-6kk). Saneerattavan eläinsuojan vasikkakasvattamoon tulee koneellinen poisto, tuloilma painovoimainen ja pihatossa loppukasvattamossa on luonnollinen ilmanvaihto.
4
Lannan käsittely
Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääosin kuivikelantamenetelmällä ja
osin lietelantamenetelmällä. Uudessa nautakasvattamossa on vinokuivikepohja, josta lanta poistetaan 2-3 kertaa vuodessa. Kuivitetun pohjan pintaala on 150 m2 ja kuivikekerroksen paksuus noin 50 cm. Siten vinokuivikepohjan lannan varastointitilavuus on laskennallisesti 37,5 m3 (tyhjennys 2
kertaa vuodessa). Kuivikepohjan reunojen korkeus on 200 cm ja materiaali
betoni. Kuivikepohjan kuivikkeet varastoidaan kuivalantalassa. Kuivikemateriaalina kuivalantaloissa käytetään olkea ja turvetta.
Saneerattavan eläinsuojarakennuksen länsipuolella on olemassa oleva asfaltoitu kuivalantala. Kyseessä on laatta, jossa ei ole varsinaisia reunoja.
Lantala rajoittuu eläinsuojan seiniin. Olemassa olevaa vanhaa lantalaa on
suunniteltu laajennettavaksi, jolloin sen laskennallinen kuivalannan varastointitilavuus on 974 m3. Saneerattavaa lantalaa ei hakemuksen mukaan
kateta.
Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilakeskukseen, sen eteläpuolelle,
uusi erillinen katettu kuivalantala, jossa varastointilaa 820 m3. Yhteensä
kuivikelannan varastointitilaa tulee olemaan 1794 m3.
Eläinsuojan eläinmäärien perusteella laskettuna tarvittava kuivikelannan
säiliötilavuus on 1423,50 m3 /vuosi. Lisäksi säiliötilavuuteen lasketaan pilaantunut rehu n. 25 m3/vuosi. Kuivikelannan varastointitilavuutta laskennallisesti yhteensä noin 1450 m3 /vuosi.
Vasikkakasvattamoksi saneerattavan eläinsuojan yhteydessä on lisäksi
olemassa olevaa katettua lietelannan varastointitilavuutta 300 m3 + lietekuilut 81 m3. Lietelannan varastointitilavuus on siten yhteensä 381 m3. Lietelantala sijaitsee eläinsuojan luoteispuolella. Vasikkakasvattamosta lietelanta johdetaan painovoimaisesti lietekuilua myöten katettuun lietelantalaan. Lietelantala on rakennettu betonista ja se täytetään altapäin. Laskennallinen varastointitarve lietelannalle on 212.50 m3 (sis. pesuvedet 45 m3,
puristenesteet 25 m3 ja 6-12 kk sonnien tuottama lietelantamäärä 15x9,5
m3 =142,50 m3). Lietelannan varastointitilavuus on riittävä.
Karjanlanta käytetään lannoitteena viljelykasveille. Tilalla on noin 115 ha
lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa. Lannan levitykseen käytetään sijoittavaa multainta, jolla levitetään 100 % lietteestä. Uusi kuivalantala ja
olemassa oleva lietesäiliö ovat katettuja. Olemassa olevaa lantalaa, jota
laajennetaan, ei ole tarkoitus kattaa. Lannasta 80 % levitetään viikoilla 1822 ja 20 % viikoilla 31-42. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla.
5
Säilörehun varastointi
Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin n. 500 t/v. Säilörehupaalit puretaan vasikkakasvattamon sisällä olevassa rehuvarastossa.
Rehupaalien purkamisen yhteydessä syntyvät puristenesteet (arvio 25 m3)
johdetaan saneerattavan vasikkakasvattamon lietekuiluihin ja edelleen lietesäiliöön.
Eläinsuojan talous- ja jätevedet
Talousvesi saadaan kunnallisesta verkosta ja jätevedet johdetaan vesiosuuskunnan viemäriin.
Eläinsuojan pesuvedet arviolta 45 m3 johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojien
yhteydessä ei ole wc-tiloja.
Liikenne
Rehuauto käy 12 kertaa vuodessa ja välityseläinten nouto tapahtuu 10 kertaa vuodessa. Eläinlääkäri ja muut pienemmät autot 150 krt/v. Muuta tilan
toimintoihin, kuten lannan levitykseen ja rehupaalien siirtoon liittyvää liikennöintiä, on tarpeen mukaan.
Ympäristöriskit ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Suurimmat riskit ovat tulipalot, sähkökatkot, eläintaudit ja konerikot. Sähkökatkoihin varaudutaan generaattorilla. Muut koneet ja laitteet huolletaan
huolto-ohjelman mukaisesti. Eläintautien välttämiseksi vierailijoille hankitaan suojavaatteet.
Suurimmat riskit ympäristöön syntyvät lannan käsittelystä. Myös öljysäiliön
rikkoutuminen on mahdollista.
Jätteet ja kemikaalit
Jätenimike
Kuolleet eläimet
Muovijäte
Jäteöljy
Määrä t/v
1,5
Käsittely
Toimituspaikka
Honkajoki Oy
1
0,1
Kierrätys
Vaaralliset
jätteet
0,01 t
Metalliromu
Talousjäte
0,1
0,5
Lassila&Tikanoja
Vaarallisten jätteiden keräyspisteet
Vaarallisten jätteiden keräyspisteet
Keräyspisteet
Lassila & Tikanoja
Kierrätys
6
Eläinsuojan toiminnasta syntyy talousjätettä, muovia sekä jonkin verran
vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan
asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Talousjätettä syntyy n.
500 l/a. Talousjätteet kerätään jäteastiaan, josta ne toimitetaan
jätteenkäsittelylaitokseen. Metalliromu toimitetaan kierrätykseen.
Tilan öljytuotteet ja kemikaalit varastoidaan betonipohjaisen katoksellisen
korjaamon tiloissa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla 3.7.2015-3.8.2015. Rajanaapureille on lähetetty erikseen tieto
hakemuksesta.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta.
Terveydensuojeluviranomainen on antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon: Laukaan ympäristöterveydenhuolto Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaisena lausuu seuraavaa:
Osa toiminnanharjoittajan vuokraamista pelloista (Hiekkala ja Tuulensuu)
sijoittuvat Kurikkaharjun (0999208) I-luokan pohjavesialueelle, jolta vetensä ottaa Liimattalan vedenottamo. Pellot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä perustettavasta eläinsuojasta etelään. Pohjavesialueella oleville peltolohkon osille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, säilörehun puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, koska niiden levitys pohjavesialueella oleville pelloille voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan välisellä alueella voidaan levittää ainoastaan kuivalantaa keväisin. Pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla saa käyttää ainoastaan pohjavesialueille tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita.
Mikäli naapureilla on käytössä omia kaivoja, ei saa tilan toiminta vaarantaa
talousvetenä käytettävien kaivovesien laatua alueellaan. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä käytössä olevien talousvesikaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä
lantaa. Näistä talousvesikaivoista tulee ottaa 0-näyte ennen toiminnan
aloittamista. Näytteestä tutkitaan nitraatti, E.coli ja KMnO4-luku. Tarvittaessa kaivojen vedenlaatua voidaan seurata muulloinkin.
7
Toiminnanharjoittajan tulee huomioida toiminnan synnyttämät ajoittaiset
meluhaitat siten, että melua syntyy pääsääntöisesti päivisin eikä se saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähimmille naapureille. Lisäksi toiminnassa tulee huomioida hajuhaittojen syntyminen lannan kuljetuksen ja levityksen
yhteydessä. Lannan levitysajankohdista on ilmoitettava alueen kiinteistöille
vähintään viikkoa aikaisemmin.
Hakijan on toiminnassaan varauduttava aktiivisiin torjuntatoimiin haittaeläinten torjumiseksi.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.
Hakijan kuuleminen
Hakijaa on kuultu hallintolain 34 §:n mukaisesti annetusta lausunnosta (lisätään, kunhan lausunto saatu).
Tarkastukset
Tilalle on tehty tarkastuskäynti 6.8.2015.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Ismo ja Katri Hintikalle
eläinsuojan perustamiseen Äänekosken kaupungissa Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalle kiinteistöille Hiekkaharju, 992-460-4-345.
Toiminnalle myönnetään ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloituslupa lupamääräyksiä noudattaen.
Ympäristölupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan
11.6.2015 päivätyn hakemuksen ja seuraavien lupamääräyksien mukaisesti:
8
Määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi
Eläinsuojien rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi
1. Hakemuksessa esitetyt eläinsuojan pohjapiirrokset (2 kpl
uudisrakennus ja peruskorjaus) 15.6.2015 sekä kuivalantalan pohja- ja leikkauspiirroksen 15.6.2015 laskelmatiedot
on korjattava vastaamaan valtioneuvoston asetuksen
1250/2014 taulukon 1 mukaisia lantavarastojen mitoituksia
ja eläinten ikäjakaumaa. Korjatut piirrokset tulee toimittaa
lupaviranomaiselle päivämäärällä varustettuna 31.8.2015
mennessä liitettäväksi hakemusasiakirjoihin.
2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 100 lihanautaa ja 50 vasikkaa (0-6 kk) (yhteensä 655 eläinyksikköä). Eläinmääriä
voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä
edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa.
3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava
vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja
siten rakennettuja, etteivät lannan ainesosat pääse ympäristöön. Myös olemassa oleva, laajennettava lantala, on saneerattava vesitiiviiksi ja se on varustettava vähintään kolmella seinämällä.
Olemassa olevan eläinsuojan perustuksia/seinärakenteita
voidaan käyttää osana kuivalantalan seinärakenteita kunhan niiden tiivistyksestä huolehditaan ja katolta tulevat sadevedet johdetaan lantalan ulkopuolelle.
4. Kaikkien rakenteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset
(MMM-RMO C4).
5. Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen sekä avolantalan sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee tilalla olla käytettävissä vähintään 235 m3.
Eläinsuojan läheisyydessä oleva lietesäiliö on täytettävä altapäin/lietepinnan alapuolelta.
Kuivalannan ja pilaantuneen säilörehun varastointitilaa tulee
tilalla laskennallisesti olla käytettävissä vähintään 1450 m3.
6. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan ja niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin.
9
Katoilta tulevat sadevedet tulee kerätä hallitusti ja johtaa
lantaloiden ja eläinsuojien ulkopuolelle.
7. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannan varastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava niissä havaitut vauriot
tai puutteet. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava
perusteellisesti vuosittain.
8. Kuivalantalan lanta on katettava vähintään 10 cm:n mittaisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla, mikäli hajuhaittoja ilmenee.
9. Lietteen/lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti
vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
10. Mahdollisesti myöhemmin rakennettavien eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin
tai vaihtoehtoisesti wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston
asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti.
Lannan lannoitekäyttö
11. Nautakasvattamossa oleva kestokuivikepohja tulee levittää
kasvukaudella suoraan pellolle lannoitteeksi. Silloin kun
lannan levittäminen peltoon ei ole mahdollista, kestokuivikepohja on tyhjennettävä kuivalantalaan.
12. Liete- ja kuivalanta sekä säilörehun puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan
tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla
on sen vastaanottamiseen voimassa oleva ympäristölupa.
13. Lietteen/kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa
eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(1250/2014) määräyksiä huomioiden kuitenkin mitä asetuksen 10 §:n 2. momentin voimaantulosta on säädetty lannan
ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta.
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon
osalta tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä 31.12.2015 saakka.
Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
10
14. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata
tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi
mahdollisimman vähäinen.
15. Pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää
lietelantaa, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa.
16. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle
muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu
keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi.
17. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 -100
metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. talousvesikaivoista tulee ottaa 0-näyte ennen toiminnan aloittamista. Näytteestä tutkitaan nitraatti, E.coli ja KMnO4-luku.
Tarvittaessa kaivojen vedenlaatua voidaan seurata muulloinkin. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa,
että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.
18. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen
eläinmäärän laskennallista lannantuotantoa vastaava peltopinta-ala eli 38 ha peltoa tai lannantuotantoa vastaava määrä lannanluovutussopimuksia. Peltopinta-alassa tulee lisäksi
ottaa huomioon pohjavesialueet sekä talousvesikaivojen,
valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat.
19. Lannanlevityspeltojen vuokrasopimukset
/ lannanluovutussopimukset tulee pitää ajan tasalla ja ne on
pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
Säilörehun varastointi
20. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee käsitellä ja avata niille varatussa tilassa ja syntyvä puristeneste tulee johtaa lietesäiliöön.
11
21. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena.
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi
22. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien tai pohjaveden pilaantumista. Polttoaineiden ja muiden
ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden
pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä.
23. Tarvittaessa tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja
pohjaveteen on estetty.
24. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi
valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöissä on oltava vuodonilmaisimet ja ylitäytön estolaitteet.
Jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen
25. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa erillään, katetussa säiliöissä tai muuten nestetiiviisti. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla tavalla
siten, ettei niitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä
tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään.
26. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat
on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai muuta haittaa ympäristölle.
27. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee
toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi.
28. Eläinjätteen välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten
katettu ja suojattu, ettei se aiheuta terveys- tai hajuhaittaa
eikä epäsiisteyttä. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (pakkasjaksolla yli 3 vrk ja
muuna aikana yli 2 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa.
12
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus
29. Toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti ympäristön
kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytäntöjen (BEP) kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan
ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä
energian käyttö tehokasta. Eläinsuojan käytössä ja hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomioita hajuhaittojen ehkäisyyn sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
30. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa,
joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä
asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja
tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen).
31. Öljyvahinkojen varalta alueelle tulee imeytysmateriaalia.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on
koulutettu ja perehdytetty vahinkotilanteiden hallintaan ja
torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen.
Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivahingosta on ilmoitettava
välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvojalle.
Tarkkailu- ja raportointi
32. Lietesäiliön ja kuivalantaloiden ja säilörehun puristenesteja polttonestesäiliöiden, tankkauspaikan ja jätehuoltotilojen
tiiveyttä ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti (vähintään
kahdesti vuodessa) ja korjata viivytyksettä niissä mahdollisesti havaitut puutteet ja vauriot.
33. Peltoon levitettävästä liete- ja/tai kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
13
34. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä (kpl/a, keskiarvo ja maksimimäärä)
- toteutuneet liete- ja kuivikelannan määrät (m3/a)
- tiedot lupamääräyksen 30 mukaisesta tarkkailusta, tarkkailuajankohdista sekä tehdyistä havainnoista ja mahdollisista
huolloista
- tieto mahdollisista muista häiriö- tai poikkeustilanteista
- lanta-analyysien tulokset
- muualle toimitettavan lietelannan/kuivikelannan/separoidun
neste- ja kuivajakeen toimituspaikat tai vastaanottajat sekä
määrät ja toimitusajankohdat
- uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset, kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai
t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat
- tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja
määrästä sekä toimituspaikoista
Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Äänekosken kaupungin valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta.
Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen
35. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin toiminnan
olennaisista muutoksista Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Olennaisia muutoksia ovat esimerkiksi:
-
toiminnan lopettaminen
keskeyttäminen
toiminnanharjoittajan vaihtuminen
muutokset lannan tai säilörehun varastoinnin/käsittelyn/
hyödyntämisessä tms. valvonnan perusteissa
Käyttöönottoilmoitus
36. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle
rakennettavan
eläinsuojan
sekä
rakennettavien/saneerattavien kuivalantaloiden ja lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen niiden käyttöönottoa.
14
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Toiminta täyttää hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaan järjestettynä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011)
sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset,
jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa,
maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden
huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeä muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä
naapuruussuhteista annetussa lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Hakija on toimittanut riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista lupaharkinnan taustaksi. Toiminta
täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n (527/2014) mukaiset luvan myöntämisen edellytykset.
Luvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Toiminta sijoittuu KeskiSuomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä Keski-Suomen
maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) hankealueella ei ole erityismerkintöjä. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.
Eläinsuojatoiminta sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Kun
otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien, lietesäiliöiden ja
lantaloiden sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta
kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.
Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, rakennettavan lantalan kattamisesta kiinteällä katteella, nykyisten lietelantalan pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, kasvattamoiden poistoilman johtamisesta ulos
kattoharjan tai katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta ja lietteen/lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella.
Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.
15
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Eläinsuojien rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-8
Lupakäsittelyn yhteydessä havaittiin, että hakemuksen rakennuspiirustusten laskelmissa oli käytetty ilmeisesti valtioneuvoston asetuksen
(1250/2014) luonnosvaiheen lantavarastojen vähimmäistilavuuksista. Ympäristöluvan myöntämisperusteisiin tällä ei ole vaikutusta, koska luonnosvaiheen laskelmat ovat todellista tarvittavaa varastointitilavuutta suuremmat. Lupaehdoissa edellytetään kuitenkin, että hakemuksen piirustukset
korjataan vastaamaan em. asetusta (1250/2014).
Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalia pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviillä tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa (MMM-RMO C4) vähintään K30-2 betonia vastaavaa vesitiiveysluokkaa.
Lietelantaa lasketaan muodostuvan 9.5 m3 6-12 kk ikäistä lihanautaa
kohden (15 kpl ) vuodessa eli hakemuksen mukaisella eläinmäärällä
142.5 m3 /vuosi. Lisäksi lasketaan säilörehun puristenesteet 25 m3, pesuvedet 45 m3 sekä saneerattavan kuivalantalan sadevedet 25 m3. Lietelannan varastointitarve on siten yhteensä 235 m3. Liete johdetaan lietekuiluista painovoimaisesti 300 m3:n katettuun lietesäiliöön, josta se kuljetetaan
pelloille.
Tilalla valmistetaan 500 t/v esikuivattua säilörehua, joka pyöröpaalataan.
Laskennallisesti puristenestettä muodostuu 0,05 m3/rehutonni eli yhteensä
25 m3. Lietesäiliö on katettu, joten sadevesiä ei tarvitse säiliötilavuudessa
huomioida.
Vaadittavan 12 kk varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet perustuvat 1.4.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
(1250/2014). Siirtymäsäännöksen (16 §) mukaan lantalaan, jota koskeva
ympäristölupahakemus on tullut vireille 1.4.2015 jälkeen, sovelletaan asetuksen voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.
Muut varastointitilavuuslaskelmissa käytetyt kertoimet perustuvat ympäristöministeriön v. 2010 julkaisemaan kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen.
Lietekuilujen kokonaistilavuudesta 81 m3 on hyväksytty lietelannan varastointitilavuuteen hakemuksessa esitetty lietekuilujen hyötytilavuus 300 m3.
Lietesäiliöissä ja lietekuiluissa on varastointitilavuutta yhteensä 381 m3.
16
Lietelannan varastointitilavuus on riittävä. Lietelannan varastointitilavuutta
on riittävästi eläinsuojien tarpeeseen (235 m3) nähden.
Nautakasvattamoissa muodostuvaa kuivikelantaa ja pilaantuvaa rehua
varten tulee olla varastointitilavuutta yhteensä laskennallisesti yhteensä
1450 m3/a (12 kk lantamäärä). Tässä määrässä on sisällytettynä hakijan
arvion mukainen pilaantuneen rehun määrä noin 25 m3/a.
Hakijan kuivikelantaloissa on hakemuksen mukaan olemaan varastointitilavuutta yhteensä 1 794 m3. Siten laskennallinen kuivalantalatilavuus on
riittävä.
Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen
yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Kestokuivikepohja tulee tyhjentää kasvukaudella suoraan pellolle, että kuivalantaloiden
varastointitilavuus riittää.
Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta
on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös rakennettavan kuivalantalan kattaminen kiinteällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi.
Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa
olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla
voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös
pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun poistoilma johdetaan ulkoilmaan eläinsuojien kattoharjan/katolla olevien poistohormien
kautta.
Lannan hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 11-19
Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen
kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti.
Luvan saajalla on lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa 115 ha. Tarvittava peltopinta-ala on laskennallisesti 38 ha. Siten hakijalla on riittävästi
peltopinta-alaa käytettävissään syntyvällä liete- ja kuivikelannalle sekä pilaantuneelle rehulle.
Lietteen/kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon 1.4.2015 voimaan tullut eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen
17
rajoittamista koskeva asetus (1250/2014), joka korvaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000). Uuden asetuksen 10 §:n 2 momentissa
säädettyä lannan ja orgaanisten lannoitusvalmisteiden levityskieltoa sovelletaan kuitenkin 15 §:n nojalla vasta 1.1.2016 lähtien ja siihen asti sovelletaan asetuksen 931/2000 mukaisia rajoituksia lannan levitykselle. Lannoitusajankohdan rajoittaminen ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä
ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Liete- ja kuivikelannan levittämistä on rajoitettu pohjavesialueilla pohjavesien
pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.
Säilörehun varastointia koskevat lupamääräykset 20-21
Määräys säilörehun ja rehujätteiden varastoinnista sekä puristenesteiden
johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi.
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat lupamääräykset 21-24
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.
Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 25-28
Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja
on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden
asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien
pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava
jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden
toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja
niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.
18
Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 29
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä
tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää
olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 30-31
Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi.
Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 32-34
Lannan, säilörehun, polttonesteiden ja jätteiden varastointitilojen tarkkailusta ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjaamisesta annettu määräys estää toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt maaperään, pohjaveteen
ja/tai pintavesiin.
Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja
vältetään ylilannoitus.
Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia
heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on
selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus.
Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä.
Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 35
Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa
tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan
kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen
tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa.
19
Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 36
Käyttöönottoilmoitukset ja ilmoitus kuivikelannan varastointitilavuuden lisäyksestä on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitukset voidaan tehdä joko
kirjallisesti tai suullisesti.
PERUSTELUT ALOITUSLUVAN MYÖNTÄMISEKSI
Toiminnan aloittaminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan keskeyttää ja itse rakenteista ja rakennuksista ei
aiheudu ympäristön pilaantumista. Kyseessä on toimintansa lopettaneen
sikalarakennuksen saneeraaminen naudanlihantuotantoon. Toiminnasta
aiheutuvia päästöjä tullaan rajoittamaan nykysäännösten mukaisesti. Toiminnan ympäristövaikutukset eivät merkittävästi lisäänny aiempaan nähden. Toimintaan liittyvä uuden eläinsuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi päästöjä ympäristöön. Eläinsuoja toimii mm. pääosin kuivalantamenetelmällä ja lantalat on pääosin katettu, jolloin haitat naapurustoon on minimoitu. Lupaviranomainen katsoo, ettei hakijan tarvitse edellä mainituin perustein antaa YSL:n mukaista vakuutta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11 §, 16-17 §, 27 §, 29 §, 42-44 §, 4849 §, 52-53 §, 58 §, 62 §, 66 §, 170 §§190-191 §, 198 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 §, 11-15 §, 23
§
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Jätelaki 8 §, 13 §, 29 §, 72 §, 118 §, 120 §, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 15 §, 16 §
Lisäksi päätöksenteossa on otettu huomioon
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4)
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
20
LUVAN VOIMASSAOLO
Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu
päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).
KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti (hyväksytty 20.11. 2013, § 72 ympäristölautakunta). Lupamaksu on 900 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Keski-Suomen ELY – keskus
Äänekosken kaupunginhallitus
Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Ilmoitus päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla
Päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla
sekä internet –sivuilla.
21
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. (YSL 190 §)
Valitusoikeus on hakijalla, luvan haltijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua
asia saattaa koskea. (YSL 191 §)
Liitteet
Asemapiirros
Karttaliite
Valitusosoitus
Ympäristöpäällikkö
Pirkko Sihvonen
Vs. johtava ympäristötarkastaja
Jaana Leppänen
22
Liite 1. Lähestymiskartta
23
Liite 2. Asemapiirros