Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus
Transcription
Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 16.3.2015 75/2014 Etelä-Savon ELY –keskus Pertunmaan kunta Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 16.3.2015 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset 2.3 Painovoimamittaukset 2.3.1 Menetelmän perusteista 2.3.2 Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta 2.4 Maatutkaluotaus 2 2 2 3 3 4 4 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 3.1 Maaperän 3D-malli 4 6 4 TULOKSET 4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva 4.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta 4.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus 8 8 10 5 YHTEENVETO KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4 Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Tutkimuspistekartta 1:10 000 Maaperän korkokuvakartta 1:10 000 Kallionpinnan korkokuva 1:10 000 Kallionpinnan viistokuva Pohjavedenpinta 1:10 000 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1:10 000 Irtomaakerroksen paksuus 1:10 000 Maaperän 3D -rakennemalli Painovoimaprofiilit Kairauspöytäkirjat ja havaintoputkikortit 1 11 14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 16.3.2015 1 1.1 JOHDANTO Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Pertunmaan kunnassa sijaitsevalle Kuortin (0658802) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Hanke on toteutettu yhteystyössä Etelä-Savon ELY -keskuksen ja Pertunmaan kunnan kanssa. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista vastasi geologi Jari Hyvärinen. Mallinnuksista ja raportoinnista vastasi geologi Anu Eskelinen. Painovoimamittauksista tulkintoineen ja maatutkaluotauksista vastasi ympäristögeofyysikko Juha Mursu. Kairausten ohjelmoinnista vastasi geologi Arto Hyvönen. Kuva 1. Kuortin pohjavesialueen sijainti. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 16.3.2015 Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin, maatutkaluotauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjaveden suojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden mahdollisten virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty seuraavia tutkimusraportteja • Suunnittelukeskus Oy. 1969. Pertunmaa, pohjavesitutkimus kk:n ja Kuortin alueet 1969 • Mikkelin vesipiirin vesitoimisto. 1978. Lisäselvitykset Pertunmaan kunnan kirkonkylän ja Kuortin vedenottamoiden suoja-aluesuunnitelmien liitteeksi. • Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2003. Neste A-24 Pertunmaa. Pohjavesitutkimus 3.8.9.2003. 11368B. Neste Markkinointi Oy. • Suunnittelukeskus Oy. 2003. Kaivonpaikkatutkimukset Kuortin pohjavesialueella. 551-C3206. Pertunmaan kunta. Lisäksi käytettävissä olivat tutkimusalueen kallioperäkartta (1:100 000), maaperäkartta (1:20 000) ja maastokartat. 2 2.1 MAASTOTUTKIMUKSET Maastokartoitus Tutkimusalueelle tehtiin maastokäynti 15.5.2014. Maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Alueella ei ole tuoreita maaperäleikkauksia, joten sedimentologisia leikkaushavaintoja ei voitu tehdä. Uusien havaintoputkien korkeustiedot mitattiin VRS-GPS –laitteistolla ja alueen havaintoputkista mitattiin vesipinnat. Kaikista havaintoputkista ei mittauksia voitu tehdä, koska käytettävissä olleet avaimet eivät käyneet kaikkien putkien lukkoihin tai havaintoputki oli tuhoutunut. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Huhtikuussa 2014 tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia seitsemässä tutkimuspisteessä Destia Oy:n GM200 –monitoimikairakoneella. Kahteen kairauspisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputket. Kairauspisteiden ja havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin seitsemässä tutkimuspisteessä yhteensä 145 metriä ja havaintoputkea asennettiin 68 metriä. Halkaisijaltaan 60 mm pohjavesiputket ovat suuritiheyksistä polyeteeniä (PEH) ja ne soveltuvat jatkossa pohjaveden pinnan tarkkailun lisäksi pohjaveden laadun tarkkai- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 16.3.2015 luun. Kairaajat havainnoivat maaperän kerrosrakennetta silmämääräisesti. Maaperä- ja pohjavesinäytteitä ei tämän tutkimuksen yhteydessä otettu. Havaintoputkikortit ja kairauspöytäkirjat ovat liitteessä 10. Kuva 2. Maaperäkairausta, maalajihavainnointia ja kalliovarmistusta GM200 –kairauskalustolla. Kuva J.Torniainen, Destia Oy. Tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia GTK:n kevyellä GM50 –kairakalustolla lokakuussa 2014 kuudessa tutkimuspisteessä. Kairauspisteiden maalajitietoja hyödynnettiin maaperän 3D -rakennemallin laatimisessa. GM50 –kairausten kairauspöytäkirja on liitteessä 10. 2.3 2.3.1 Painovoimamittaukset Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan noin +/- 10 % maapeitteen paksuudesta. Painovoima-mittausten avulla ei pystytä erottelemaan eri maalajeja eikä myöskään pystytä määrittämään pohjavedenpinnan tasoa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimamittauslinjat pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kalliopinnan sijainti tunnetaan. Lisäksi mittauslinjat pyritään suunnittelemaan siten, että ne kulkevat kalliotasoltaan tunnettujen pisteiden kautta ja mielellään myös siten, että mittauslinjat kulkevat toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Maanpinnan tarkka korkeustieto mittauslinjan matkalta on tunnettava. Korkeus mitataan yleensä letkuvaa'alla tai VRSGPS -mittauksilla. Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 16.3.2015 anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellista paksuutta on hyvä kontrolloida kairauksilla, koska sekä alueellinen painovoimataso että ainesten tiheydet voivat muuttua. 2.3.2 Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta Painovoimamittaustulokset redukoitiin Bouguer-anomaliaksi keskitiheydellä 2670 kg/m3. Tämän jälkeen Bouguer-anomalialle tehtiin ns. topografinen korjaus Geosoftin Oasis montaj 7.5 –ohjelmistolla. Topografisella korjauksella pyritään poistamaan maanpinnan topografiavaihtelun aiheuttamia painovoimaanomalioita. Korjauksessa käytettiin Maanmittauslaitoksen DEM 10 -korkeusaineistoa johon oli lisätty painovoimamittauksen yhteydessä havainnoidut korkeusarvot. Painovoimamittausaineiston tulkinta tehtiin Encomin ModelVision Pro 13 –ohjelmistolla. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus olettaen, että painovoimavaihtelu aiheutuu pääasiassa maa-aineksesta. Tulkinnassa malli sidotaan pisteissä, joissa kallion pinnan taso tunnetaan (kairaus tai kalliopaljastuma). Tulkinnassa maa-ainekselle käytettiin tiheyttä 1800 kg/m3 ja kalliolle 2670 kg/m3. Painovoimamittauksia tehtiin kymmenellä linjalla yhteensä 5,9 kilometriä. Painovoimamittausten tulokset on esitetty profiileina liitteessä 9. 2.4 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasoista, maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Tutkimusalueella luodattiin GTK:n maatutkakalustolla huhtikuussa 2014 kaikkiaan 8,8 linjakilometriä (liite 1). Maatutkaluotauksissa käytettiin Ramac ProEx –maatutkakalustoa ja suojaamattomia Rough Terrain letkuantenneja, joiden taajuudet ovat 25 ja 100 MHz. 25 MHz:n antennin syvyysulottuvuus on parempi, kun taas 100 Mhz:n antennilla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa muodostuman pintaosista. Maatutkalinjojen tulkinnat tehtiin GeoDoctor –ohjelmistolla ja tutkimuslinjoille tehdyt korkeuskorjaukset perustuvat Maanmittauslaitoksen DEM 10 -korkeusaineistoon. Yksittäisiä maatutkaprofiileita ei raportissa esitetä vaan tutkaprofiileilta tulkittuja pohjavesi- ja kallionpintoja on hyödynnetty mallinnuksissa. 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Maastotutkimusten ja käytettävissä olleiden muiden tutkimusaineistojen tulokset käsiteltiin ArcMap – ohjelmistolla ja sen laajennusosilla. Tulosten esikäsittelyn jälkeen syntyneestä aineistosta tehtiin mallinnukset alla kuvatulla tavalla. Mallinnusten tulokset on visualisoitu ArcGIS – ohjelmistolla 1:10 000 mittakaavaisille karttapohjille A3-koossa. Kaikki mallinnusten korkeustasot ovat N60 – korkeusjärjestelmässä. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 5 16.3.2015 Maanpinnan korkeusmalli muodostettiin Maanmittauslaitoksen DEM10-aineistosta, johon yhdistettiin painovoimamittauksien yhteydessä mitatut korkeustiedot sekä VRS-GPS –laitteistolla mitatut maanpinnan korkeudet. Maanpinnan korkeusmallista muodostettu vinovalaistu korkokuva on esitetty maaperäkarttaan yhdistettynä liitteessä 2. Kallionpinnan korkeusmalli (liite 3) muodostettiin kairaustietojen, painovoimamittausten, maatutkaluotausten ja kalliopaljastumien avulla. Nyt tehdyissä kairauksissa tehtiin kolmen metrin kalliovarmistus, joten kallionpinnan korkeustietoja voidaan näiden tutkimuspisteiden osalta pitää luotettavina. Pistemäisistä korkeustiedoista interpoloitiin pintamalli ArcMap -sovelluksen avulla. Mallin solukokona käytettiin 5 metriä ja mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 150 metriä. Pohjavedenpinnan korkeusmallin (liite 5) laskennassa käytettiin pohjavesiputkien ja luonnonvesipintojen mittaustietoja sekä maatutkaluotauksista tulkittua pohjavedenkorkeustietoa. Kaikista niistä alueen havaintoputkista, jotka saatiin avattua, mitattiin pohjaveden pinnankorkeus maastokäynnin yhteydessä toukokuussa 2014. Muista havaintoputkista hyödynnettiin ympäristöhallinnon POVET –tietojärjestelmästä saatavia pinnankorkeustietoja. Pistemäisestä tiedostosta interpoloitiin 5 metrin solukoolla pintamalli ArcMap-sovelluksen avulla. Mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pohjaveden havaintopisteeltä on 200 metriä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 6) saatiin vähentämällä interpoloitu kallionpinta pohjavedenpinnasta ArcMap-sovelluksen Raster calculator – toiminnolla. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus (liite 7) saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavedenpinnan korkeusmallin erotuksesta. Pohjavedenpinnan yläpuoleisen maakerroksen paksuutta tarkasteltiin ainoastaan niillä alueilta, joilta oli luotettava arvio pohjavedenpinnan sijainnista. Erotus laskettiin ArcMap-sovelluksen Raster calculator – toiminnolla. Mallit kallionpinnan sekä pohjavedenpinnan korkeuksista on muodostettu interpoloimalla. Menetelmän luonteesta johtuen kyse on vain arviosta tunnettujen havaintopisteiden (esimerkiksi kairaukset) ulkopuolella. Pintamalleja tarkasteltaessa onkin aina huomioitava mittaus ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmuudella selvillä ainoastaan kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat kuitenkin yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai – painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Yleisesti ottaen kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja pohjaveden ja kallion pinnantasoja. Kuortin tutkimusalueelta ei ollut käytettävissä laserkeilausaineistoa. Maanpinnan korkeusmalli on laskettu Maanmittauslaitokset DEM10 aineistosta, johon on yhdistetty mitattuja maanpinnan korkeusarvoja (mm. painovoimamittaukset, VRS-GPS -mittaukset). Kaikissa alueelle aiemmin tehdyissä kallioon ulottuneissa kairauksissa ei ollut mitattu maanpinnan korkeustasoa. Näille pisteille maanpinnan korkeus on poimittu em. korkeusmallista, mikä aiheuttaa virhettä kallionpinnan korkeustasoihin. Osassa kairauspisteissä myös sijainti oli määritetty vanhoilta tutkimuskartoilta. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 16.3.2015 3.1 Maaperän 3D -rakennemalli Tutkimusalueelta laadittiin havainnollinen maaperän 3D -rakennemalli, jossa eri päämaalajiyksiköt on mallinnettu erillisinä tilavuuskappaleina kallionpintaan saakka. Mallin laatimisessa ja päämaalajiyksiköiden määrittämisessä käytettiin harjualueelle tehtyjä kairauksia, joiden perusteella tutkimusalueelle laadittiin maalajipoikkileikkauksia (kuva 3). Varsinainen 3D-maalajitilavuuskappaleiden mallintaminen perustuu maalajipoikkileikkausten välisiin interpolointeihin (IDW), jotka tehtiin käyttäen ArcGIS:n ArcHydroGroundwater –laajennusosaa (AHGW) sekä pohjaveden virtausmallinnusohjelmaa GMS 10 (Groundwater Modelling System). Koska Kuortin alueelta ei ollut käytettävissä tarkkaa maanpinnan korkeusmallia (laserkeilausaineistoa), noudattavat rakennemallissa interpoloidut eri maalajikappaleiden rajapinnat suurelta osin peruskartan korkeuskäyrästön korkeuksiin sidottua tarkkuutta. Tarkempaa maanpinnan korkeustietoa oli käytettävissä vain pistemäisesti painovoimamittauslinjojen kohdilla. Kuva 3. Tutkimusalueen maalajipoikkileikkaukset. Pohjoinen kuvan oikeassa yläkulmassa. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 16.3.2015 Maaperän 3D –rakennemallinnuksen tulokset on esitetty liitteessä 7. Mallin 3D –pdf –esitys on toimitettu hankkeen yhteistyökumppaneille. Mikäli erillisen pohjaveden virtausmallin laadinta osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan rakennemallissa esitettyjä maalajitietoja käyttää virtausmallinnuksessa tausta- tai lähtöaineistona (esim. harjualueen vedenjohtavuusvyöhykkeiden rajauksessa). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 8 16.3.2015 4 4.1 TULOKSET Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Kuortin tutkimusalue kuuluu Savon liuskealueen eteläisimpään osaan ja sen kallioperä muodostuu liuskeista ja gneisseistä (kuva 4). Nämä kivilajit kuuluvat Hämeestä Savoon kaareutuvaan svekofenniseen liuskevyöhön. Mäntyharjun kartta-alueella, johon Kuortin tutkimusalue kuuluu, liuskeiden kulku on lähes lännestä itään eli samansuuntainen kuin Hämeen liuskevyöhykkeessä. Alueen kallioperän synty liittyy noin 1900 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneeseen svekofenniseen orogeniaan. Kivet ovat alkuperältään turbidiittivirtauksista kerrostuneita hiekka-, siltti- ja savisedimenttejä, jotka ovat kohonneessa lämpötilassa ja paineessa metamorfoituneita fylliiteiksi, kiilleliuskeiksi, kiillegneisseiksi ja migmatiiteiksi. (Simonen 1982, Kähkönen 1998) Kuva 4. Tutkimusalueen kallioperä yhdistettynä maanpinnan korkeusmalliin. Suomen kallioperä – DigiKP. Digitaalinen karttatietokanta [Elektroninen aineisto]. Espoo. Geologian tutkimuskeskus [viitattu 5.6.2014]. Versio 1.0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 9 16.3.2015 Kallioperän korkokuvan mallinnus perustuu kairauksiin, kalliopaljastumiin sekä painovoimamittausten ja maatutkaluotausten tulkintoihin. Mallinnettu kallionpinnan korkokuva on esitetty liitteessä 3 ja kallionpinnan viistokuvat liitteessä 4. Kuortin tutkimusalueella kallionpinta on korkeimmillaan alueen luoteisosassa tasolla +120 m mpy (N60). Tällä alueella on lukuisia kalliopaljastumia ja alueella oleva vanha maa-ainesalue rajautuu pohjoisosastaan kallioleikkaukseen. Tutkimusalueen länsiosassa kallioalueet ovat tasolla +115 m mpy (N60) eteläosassa tasolla +110 - +115 m mpy (N60). Alimmillaan kallionpinta on pohjavesialueen eteläosassa Multamäen ja Kangaslammin välisellä alueella tasolla +60 - +75 m mpy (N60). Tällä alueella on lounaskoillinen –suuntainen kallioperän painanne, johon harju on kerrostunut. Myös Kangaslampi sijaitsee tässä painanteessa. Pohjavesialueen keski- ja pohjoisosassa kallio on tasolla +100 - +105 m mpy (N60). Kuva 5. Kalliopaljastuma entisellä maa-ainestenottoalueella Kuortin vedenottamon pohjoispuolella. Kuva A.Eskelinen Kallio on paljastuneena pohjavesialueella sekä luontaisesti että maa-ainesten oton seurauksena (kuva 5). Monin paikoin kallio nousee pohjavesipinnan yläpuolelle ja jakaa pohjavesialuetta pienempiin osaalueisiin ja rajoittaa pohjaveden virtausta (liite 5 ja liite 6). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10 16.3.2015 4.2 Tutkimusalueen geologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Kuortin pohjavesialueen geologisen rakenteen ja syntyhistorian selvitys perustuu alueella aiemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä geomorfologiseen karttatulkintaan, joita on täydennetty maastohavainnoilla, maatutkaluotausten sedimentologisella tulkinnalla ja kairaustiedoilla. Tutkimusalueen sisäisen rakenteen tulkintaa vaikeuttaa tuoreiden maaperäleikkausten puute. Kuortin pohjavesialue on osa lähes pohjois-eteläsuuntaista katkonaista harjujaksoa, joka alkaa etelässä Jaalasta Toiselta Salpausselältä ja jatkuu tutkimusalueen pohjoispuolella Pertunmaan keskustaajaman kautta Jousanharjulle. Harjujakso päättyy Suontee –järveen. Tutkimusalueella harju on noin 1,7 km pitkä ja noin 500 metriä leveä. Harjumuodostuma rajautuu pohjoisessa, lännessä, etelässä ja kaakossa kallio- ja moreenimaastoon, idässä Kangaslampeen ja hienosedimenttikerroksiin. Maisemallisesti harju ei eroa ympäröivästä maastosta, koska merkittävin osa harjusta on ollut maa-ainesten ottotoiminnan piirissä. Kuortin pitkittäisharjumuodostuma on syntynyt sulavalta jäätiköltä virtaavan veden kuljettamasta ja lajittelemista kiviaineksesta. Harjun suunta kuvastaa sulavan jäätikön virtaussuuntaa ja aineksen kerrostuminen on tapahtunut jäätikkötunnelissa tai –railossa. Virtausta ja aineksen kerrostumista on ohjannut harjun länsipuolinen kallioalue. Karkein lajittunut aines (karkea hiekka, sora ja kivinen sora) on kerrostunut kallioperän lounas-koillinen –suuntaiseen painanteeseen. Koska Kuortin alueella ei ole tuoreita maaleikkauksia, muodostuman synnyn aikaisista olosuhteista ei voi tehdä tarkempia päätelmiä. Myöskään maatutkaluotausprofiileilta ei ollut tulkittavissa harjun syntyolosuhteita selvittäviä sedimenttirakenteita. Kuvassa 6 on esitetty leikkausprofiili harjun pituussuunnassa etelä-pohjoissuuntaisesti. Leikkausprofiilin sijainti on esitetty liitteessä 2. Kaaviollisessa leikkauksessa voidaan havaita kallioperän pinnanmuotojen jakavan pohjavesimuodostuman pienempiin osa-alueisiin. Leikkaukseen tulkitut maalajit perustuvat alueella tehtyjen kairausten maalajihavaintoihin. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 11 16.3.2015 Kuva 6. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten perusteella laadittu kaaviollinen leikkaus maaperän rakenteesta ja kallionpinnan korkokuvasta harjun pituussuuntaisessa poikkileikkauksessa A-A’. Leikkauksen sijainti on esitetty liitteessä 2. 4.3 Pohjavedenpinnan taso, virtaussuunnat, pohjavesivyöhykkeen paksuus ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus Tutkimusalueen havaintoputkista, tulkituista maatutkaluotauksista ja luonnonvesipinnoista saatujen tasotietojen perusteella interpoloitu pohjaveden pinnankorkeusmalli on esitetty liitekartassa 5. Liitekartassa 6 on esitetty pohjaveden kyllästämän maapeitteenpaksuus ja liitekartassa 7 pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen (vajovesivyöhykkeen) paksuus. Kuortin pohjavesialue on osa pitkää ja katkonaista, lähes pohjois-eteläsuuntaista harjujaksoa, joka kulkee pohjoisesta Jousanharjulta Pertunmaan kuntakeskuksen kautta Kuorttiin. Pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo, josta nykyään otetaan suurin osa Pertunmaan kunnan vedestä. Luvan mukaisilla ja nykyisillä vedenottomäärillä, osa vedenottamolta käyttöön saatavasta vedestä on Kangaslammesta rantaimeytyvää vettä. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 300 m³/d. Kuortin pohjavesialueella on rautapitoisia horisontteja, jotka häiriintyvät liian voimakkaan vedenoton seurauksena ja pohjaveden rautapitoisuus kohoaa. Kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia on todettu pohjavesialueella tehdyissä vedenhankintatutkimuksissa. Lisäksi vedenottamolla ja pohjavesialueella on todettu kohonneita liuotinaineiden pitoisuuksia, joiden päästölähde ei ole toistaiseksi selvinnyt (POVET). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 12 16.3.2015 Kuva 7. Kuortin vedenottamoalue. Kuva A.Eskelinen Vaihtelevalla tasolla oleva kallionpinta jakaa Kuortin pohjavesimuodostuman erillisiin pohjavesialtaisiin joiden välinen virtaus on vähäistä tai sitä ei esiinny ollenkaan (kuva 6). Pohjavesimuodostuman eteläosassa pohjavesi on useammassa havaintoputkessa tasolla +95,6 m mpy (N60). Tältä alueelta pohjavedet virtaavat itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Suora yhteys pohjoiskoilliseen kohti vedenottamoa katkeaa nyt tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesipinnan yläpuolelle kohoavaan kallionpintaan. Myös maaperässä voi olla pohjaveden virtausta estäviä hienoaineskerroksia, jotka hidastavat pohjaveden virtausta kohti vedenottamoa. Alimmillaan pohjavesi on Kangaslammin länsi-luoteispuolella, missä myös Kuortin vedenottamo sijaitsee. Vedenottamon alueella (kuva 7) pohjavesi on tasovälillä +94,5 - +94,9 m mpy (N60). Vedenottamon etelä-kaakkoispuolella, noin 100-200 metrin etäisyydellä ottokaivoista, pohjavesi on tasolla +95,1 - +96,1 m mpy (N60). Kangaslammen vesipinta on noin tasolla +95 m mpy (N60). Havainto on POVET -tietojärjestelmästä 28.5.2008. Vedenottamon länsipuolella olevassa havaintoputkessa pohjavesi on tasolla +98,2 m mpy (N60). Pohjavesialueen pohjoisosassa olevassa havaintoputkessa pohjavesi on tasolla +101,5 m mpy (N60). Tutkimusalueen pohjoisosaan tehdyistä maatutkaluotauksista voidaan pohjavesi tulkita noin tasolle +102 m mpy (N60). GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 13 16.3.2015 Pohjaveden virtaus suuntautuu muodostuman eteläosasta itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Suora virtaus koilliseen kohti vedenottamo todennäköisesti estyy kalliokynnyksen vuoksi. Vedenottamon pohjoispuolella sijaitsee kalliokynnys, jonka eteläpuolelta vedet virtaavat vedenottamoa kohti ja pohjoispuolelta pohjois-koillisen suuntaan. Vedenottamon länsi- ja lounaispuolelta virtaus suuntautuu kohti vedenottamoa. Huonosta virtausyhteydestä tai kallion rajoittamasta virtauksesta (liite 9, painovoimalinja 6) kertoo kuitenkin pohjavesipintojen huomattava ero vedenottamon (+94,9 m mpy) ja sen länsipuolisen havaintoputken (+98,2 m mpy) välillä. Havaintopaikkojen etäisyys on noin 120 metriä ja vesipintojen ero 3,3 metriä viittaa huonoon hydrauliseen yhteyteen havaintopaikkojen välillä. Myös aiemmissa vedenhankintatutkimuksissa on todettu, että koepumppauksella ei ole ollut vaikutusta Kuortintien länsipuolelle (Mikkelin vesipiirin toimisto 1978). Luonnontilassa pohjavesi purkautuisi idässä Kangaslampeen ja siitä koilliseen lähtevän pelto-ojan lähteisiin. Nykyisellä vedenotolla Kangaslammista tapahtuu kuitenkin rantaimeytymistä ja virtaus suuntautuu vedenottamon suuntaan. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 5) on suurimmillaan 30-35 metrin luokkaa muodostuman keskiosissa Kangaslammin länsi- ja lounaispuolella. Kuortin vedenottamon alueella ja vedenottamon lounaispuolella pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on 20-25 metrin luokkaa. Pohjavesialueen luoteisosassa kallio on laajalla alueella pohjavesipinnan yläpuolella. Myös vedenottamon pohjoispuolella kallio on pohjavesipinnan yläpuolella estäen pohjavesivirtauksen pohjoisesta kohti vedenottamoa. Pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus (liite 6) on suurimmillaan Kangaslammin länsi- ja luoteispuolella 10-15 m luokkaa. Kuortin vedenottokaivojen alueella, entisellä maa-ainestenottoalueella, irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. Maa-ainesten oton seurauksena harjun ydinalueella on laajemmillakin alueilla pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus alle viisi metriä. Harjun liepeillä pohjaveden yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 14 16.3.2015 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Pertunmaan kunnassa sijaitsevalle Kuortin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0658802). Tutkimuksissa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusten perusteella alueen kallionpinnan ja pohjavedenpinnan tasosta, pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuudesta ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuudesta on saatu selkeä kuva. Kallionpinta on Kuortin pohjavesialueella korkeimmillaan alueen luoteisosassa tasolla +120 m mpy (N60). Tällä alueella on lukuisia kalliopaljastumia ja alueella oleva vanha maa-ainesalue rajautuu pohjoisosastaan kallioleikkaukseen. Tutkimusalueen länsiosassa kallioalueet ovat tasolla +115 m mpy (N60) eteläosassa tasolla +110 - +115 m mpy (N60). Alimmillaan kallionpinta on pohjavesialueen eteläosassa Multamäen ja Kangaslammin välisellä alueella tasolla +60 - +75 m mpy (N60), missä on lounas-koillinen –suuntainen kallioperän painanne, johon harju on kerrostunut. Pohjavesialueen keski- ja pohjoisosassa kallio on tasolla +100 - +105 m mpy (N60). Vaihteleva kallionpinta jakaa Kuortin pohjavesialueen useisiin pienempiin osa-alueisiin. Etelä-lounaassa sijaitsevassa pohjavesialtaassa pohjavedenpinta on tasolla +95,6 m mpy (N60). Tältä alueelta pohjavedet virtaavat itä-koilliseen kohti Kangaslampea. Vedenottamoalueella ja sen lähiympäristössä pohjavesi on tasolla +94,5 – +96,1 m mpy (N60) ja pohjavesi virtaa kohti ottokaivoja. Vedenottotilanteissa myös Kangaslammista tapahtuu rantaimeytymistä. Pohjavesialueen pohjoisosassa pohjavesi on tasolla +101,5 +102 m mpy (N60) ja pohjavesivirtaa pohjoiseen sekä itään, missä purkautumista tapahtuu pelto-ojien lähteisiin. Suurimmat pohjavesivarastot sijaitsevat pohjavesimuodostuman keskiosassa Kangaslammen länsi- ja lounaispuolella, missä sijaitsevat sekä nykyiset vedenottokaivot että tutkitut vedenottopaikat. Ohuimmat pohjavedellä kyllästyneet maapeitteet sijaitsevat pohjavesimuodostuman luoteis- ja pohjoisosassa, missä kallio on myös monin paikoin pohjavesipinnan yläpuolella. Irtomaakerroksen paksuus on suurimmillaan Kangaslammin länsi- ja luoteispuolella 10-15 metrin luokkaa. Maa-ainesoton seurauksena laajoilla alueilla harjun ydinalueilla pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. Myös vedenottamon kohdalla irtomaakerroksen paksuus on alle viisi metriä. KIRJALLISUUS Simonen, A. 1982 Suomen geologinen kartta 1:100 000: kallioperäkarttojen selitykset/Lehdet 3123 ja 3142. Mäntyharjun ja Mikkelin kartta-alueiden kallioperä Kähkönen, Y. 1998. Svekofenniset liuskealueet – merestä peruskallioksi. Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T.(toim.) Suomen kallioperä. 470000 470500 LIITE 1 6812000 469500 6812000 469000 Harjulampi 103.5 Pohjaveden havaintoputki Punainensilta Jokiranta Sillankorva 6811500 Kuusimäki . ! GTKF F Ukonvuori . ! Kairaus Maatutkaluotauslinja 6811500 Lintula KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNETUTKIMUS Tutkimuspistekartta Painovoimamittauslinja GTK5 GTK3P3 6810500 F Mäntylä GTK6P6 F Kuortinkartano Multamäki 6810000 Tattarimäki . ! KP-parkkipaikka 95.4 Kangaslampi 2009 KP5 Rekola Kuortti Kankaala Koiralampi 6810500 . ! . ! 6811000 Korpela Noitalansuo Lammasvuori . ! KP4-peltihalli Jokela Heinilä Jokipelto ki jo n u nn i P 6810000 6811000 120 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kpa Keskisenmutka Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE Mallasmäki 6809500 6809500 0 469000 469500 470000 470500 0,25 0,5 mittakaava 1:10 000 0,75 1 km 469000 469500 470000 470500 471000 Lintula Harjulampi Ukonvuori 103.5 6811500 Kuusimäki Punainensilta Jokiranta KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS Maaperän korkokuvakartta Kalliomaa (Ka) Hiekkamoreeni (Mr); Soramoreeni (SrMr) Sillankorva Hiekka (Hk) 6811500 0,5 LIITE 2 6812000 6812000 A' karkea Hieta (KHt) hieno Hieta (HHt) Korpela Ct 6810500 95.4 Kuortinkartano Multamäki 10° 212 9 Jokela Kankaala Koiralampi Heinilä ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! Saraturve (Ct) pintamaalajina Kalliohavainto Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Ritvala 2009 Vuorela Rekola 211 1 ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! Mäntylä Kuortti 6810000 Kangaslampi ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! Koivurinne Kuntop. 0,6 ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! 6810500 Noitalansuo ! ( ( ! ( ! ( ! ( ! Männistö 0,5 210 11 - 6810000 6811000 Saraturve (Ct) 6811000 213 0 120 Rahkaturve (St) 0 12 A Kpa 2 208 - Mallasmäki Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE 0 469000 469500 6809500 6809500 0,5 470000 470500 471000 0,25 0,5 mittakaava 1:10 000 0,75 1 km Mallasmäki 470000 470500 6812000 6811500 6811000 471000 0 Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE 0,25 0,5 0,75 1 km mittakaava 1:10 000 469500 Keskisenmutka 6810500 . ! 6810000 6810500 6810000 6809500 Kpa 6809500 120 6812000 6811500 6811000 469000 . ! ki jn o u nn Pi Yli 115 Jokela Vuorela Jokipelto 85 - 95 95 - 105 105 - 115 Maatutkaluotauksesta tulkittu kallionpinta Maaperäkartoituksen kalliohavainto > Heinilä 2009 Kairauspiste (kalliovarmistus) . ! Rekola 75 - 85 # . ! Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Havaintopisteet Painovoimamittauspiste . ! Kankaala . ! Koivurinne 95.4 Mäntylä Kangaslampi 65 - 75 Korpela . >! Koiralampi mmpy (N60) Kallionpinnantaso Alle 65 LIITE 3 .> ! Tattarimäki 0 12 . ! . ! Kuortti Kuntop. . ! . ! . ! > . ! . ! > . ! Multamäki . ! KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS Kallionpinnan korkokuva Sillankorva . ! Kuortinkartano > . ! Jokiranta Noitalansuo Punainensilta > Lammasvuori > > Kuusimäki 103.5 Harjulampi Ukonvuori 471000 # # # # # # # # # # # # ## # ## # # # # ## # ### # # ### # ## # # # # ## # # ## # #### # ## #### # #### #### # #### # # # # # # # # # # # # # # # # ## ## ### # # # ## # # # # # # # # # # ## # #### # # # # #### # # # # # # # # # ## #### # # # # # ## ##### # # # # # # # ### # ## # # ##### # # # # # # # # # # # ## # # ## ## # # ### # ## ### # # #### # # # ### # # # # # # # # # ### # # # ###### # # # # # # ## # ## # # # ## ## # # ## # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # ## ### ## ## ## ### ## # # # # # # # 470500 Lintula 470000 469500 469000 Lintula 470000 470500 Ukonvuori LIITE 5 KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS Pohjavedenpinta Harjulampi 103.5 Pohjavedenpinnan taso m mpy (N60) Punainensilta Jokiranta Kirkkoaidanniittu Sillankorva 98 6811500 6812000 469500 97 . ! Alle 95 95 - 96 6811500 6812000 469000 96 - 97 97 - 98 > & 120 Kuntop. 6810500 97 98 2009 Kankaala Pohjaveden havaintoputki Rekola Heinilä F Koiralampi Jokela Havaintopisteet . ! Kuortti . ! Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Mäntylä 6810500 & 95 96 F 6810000 Pohjaveden virtausta rajoittava kallioperän rakenne 95 . ! Pohjaveden virtaussuunta 98 F F F F F F F F& F F F FF Multamäki Pohjavedenpinnan korkeuskäyrät (katkoviivalla 0,5 m käyräväli) 6811000 2 > 10 95 Kuortinkartano Tattarimäki Korpela > > Kairauksen yhteydessä havainnoitu pohjavesipinta Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta Jokipelto ki jn o u nn i P 6810000 6811000 g99 Yli 100 & 100 > 99 0 10 1 10 Noitalansuo Lammasvuori 99 - 100 & F & 98 - 99 F Kpa Keskisenmutka Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE 6809500 6809500 Mallasmäki 0 0,25 0,5 mittakaava 1:10 000 469000 469500 470000 470500 0,75 1 km 469500 Lintula 470000 470500 471000 LIITE 6 Harjulampi Ukonvuori 103.5 KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS Pohjavesivyöhykkeen paksuus Punainensilta Jokiranta Sillankorva 6811500 Kuusimäki . ! 6811500 469000 Pohjavedellä kyllästyneen maaperän paksuus (metriä) Kallio pohjavesipinnan yläpuolella 0-5 > 5 - 10 15 - 20 Noitalansuo Lammasvuori > Korpela > 20- 25 6811000 F 6811000 120 10 - 15 25 - 30 yli 30 > 95.4 Kuortinkartano . ! Kangaslampi 2009 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Havaintopisteet Pohjaveden havaintoputki . ! Rekola > Kankaala Heinilä F Koiralampi Jokela . ! Jokipelto ki jn o u nn i P Kairauksen yhteydessä havainnoitu pohjavesipinta Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta 6810000 6810000 Tattarimäki Kuortti Mäntylä F Multamäki Pohjaveden virtausta rajoittava kallioperän rakenne 6810500 F F F F F F F F F F F FF 6810500 Kuntop. F Kpa Keskisenmutka Mallasmäki 6809500 6809500 Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE 0 0,25 0,5 mittakaava 1:10 000 469000 469500 470000 470500 471000 0,75 1 km 469500 Lintula 470000 470500 471000 LIITE 7 Harjulampi Ukonvuori 103.5 KUORTIN POHJAVESIALUEEN RAKENNESELVITYS Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus Punainensilta Jokiranta Sillankorva 6811500 Kuusimäki 6811500 469000 . ! Irtomaapeitteen paksuus (metriä) Alle 0 0-5 > 5 - 10 120 Korpela > 6810000 Kuortti Kankaala > 2009 Heinilä Kairauksen yhteydessä havainnoitu pohjavesipinta Maatutkauksesta tulkittu pohjavesipinta Vuorela Rekola F Koiralampi Mäntylä Kangaslampi Jokela . ! . ! Jokipelto ki jn o u nn i P 6810000 . ! Pohjaveden havaintoputki F Multamäki Havaintopisteet Ritvala F F F F F F F F F F F FF 6810500 Kuntop. 95.4 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Koivurinne > Kuortinkartano Yli 20 6811000 > 15 - 20 6810500 6811000 F Noitalansuo Lammasvuori Tattarimäki 10 - 15 0 12 F Kpa Keskisenmutka Karttatuloste © GTK Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja HALTIK Pohjavesialuerajat © SYKE 6809500 6809500 Mallasmäki 0 469500 470000 470500 0,5 mittakaava 1:10 000 100 469000 0,25 471000 0,75 1 km LIITE 9 KAIRAUSPÖYTÄKIRJA GM200, DESTIA OY Tutkimuspaikka Tunnus Koordinaatit (kkj3) Kuortti GTK5 x= 3470238 0-5,4 m 5,4-8,6 m Tunnus Koordinaatit (kkj3) LIITE 10 y= 6813669 sora kallio GTKF x= 3470451 y=6814306 0-2,0 m sora 2,0-3,0 m hiekka 3,0-9,4 m sora 9,4-12,4 m kallio pohjavesi n. 3.5 m syvyydellä Tunnus Koordinaatit (kkj3) KP5 x= 3469634 y=6813143 0 - 2,0 m sora 2,0-6,2 kallio pohjavesi n. 1.5 kallio Tunnus Koordinaatit (kkj3) KP4-peltihalli x= 3470009 y=6812952 0-1,4 m täyttömaa 1,4-8,2 m sorainen hiekka 8,2-12,0 m kallio pohjavesi n. 2.0 m syvyydellä Tunnus Koordinaatit (kkj3) KP-parkkipaikka x= 3469811 0-28,8 m 2,8-32,6 m y=6813277 HHk kallio MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2014 GTK Kuortti P 3 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Kairakone: Asentaja: Puhelin: Asennuspäivä: X: Y: Z: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GM 200 J.Torniainen 0400 258044 2.4.2014 HAVAINNOT Pvm. 2.4.14 15.5.14 Syvyys putkenpäästä 4,95 4,90 Pohjavesipinnan taso 95,07 95,12 Wmax = Wmin = 95,12 95,07 Huom. 469932,28 681059,74 99,02 ETRS-TM35FIN, N60 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 100,02 Siivilän alapään taso: 74,02 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60,00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: Maanpäällinen putki Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Putken kokonaispituus: 0.3 Teräs 1,00 3,00 22,00 26,00 Putki maanpinnasta: Maalajit 1,00 Jatkoputken pituus: 3,0 Siivilän pituus: 22,0 Syvyys [m] 0-25,0 25,0- 28,0 Maalaji Sr KALLIO Lisäosat Routapanta Vandaaliputki Lukko Suodatinsukka Huomautukset Maalajit ovat aistinvaraisia Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Kyllä (X) x x x MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2014 GTK Kuortti P 6 Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Kairakone: Asentaja: Puhelin: Asennuspäivä: X: Y: Z: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: GM 200 J.Torniainen 0400 258044 4.4.2014 HAVAINNOT Pvm. 15.5.14 Syvyys putkenpäästä 14,07 Pohjavesipinnan taso 95,49 Wmax = Wmin = 95,49 95,49 Huom. 469809,87 6810484,85 108,56 ETRS-TM35FIN, N60 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 109,56 Siivilän alapään taso: 67,16 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 60,00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: Maanpäällinen putki Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Putken kokonaispituus: 0.3 Teräs 1,00 13,40 28,00 42,40 Putki maanpinnasta: Maalajit 1,00 Jatkoputken pituus: 13,4 Siivilän pituus: 28,0 Syvyys [m] 0- 30 30-36 36-37 37-42,2 42,2-45 Maalaji Hhk Sr KarkeaHk Mr KALLIO Lisäosat Routapanta Vandaaliputki Lukko Suodatinsukka Huomautukset Maalajit ovat aistinvaraisia Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Destia Oy Y-tunnus 2163026-3 Kyllä (X) x x x Kuortti GM50 20.-21.10.2014 Syvyys/m 1,00 4,00 6,00 11,70 13,20 13,20 KP1 x=469848,77: y=6810763,73 Maalaji Muuta Ht Kuivaa SrHk Kairattu täryllä. KHk Kivetön, märkää. Hk Painui helposti. Mr? Kovaa. KaLo ritys n. 3 m siirtymä, 13 m KaLo Pohjavesi 1.78 m (mittarilla) KP2 x=469900,73: y=6810960,45 Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 HkSr Kiviä. 7,00 SrHk 7,00 Kalo? yritys n. 3 m siirtymä, 5 m Ki. Pohjavesi 3.4 m (mittarilla) KP3 x=470050,99: y=6811134,85 Syvyys/m Maalaji Muuta 6,00 SrHk 7,20 KHk 7,20 KaLo? yritys n. 3 m siirtymä, 5.2 m Ki. Pohjavedestä ei havaintoa. Syvyys/m 1,00 3,00 5,00 6,00 6,00 KP4 x=470064,50: y=6811031,42 Maalaji Muuta KHk Kuivaa KHk Pyörittämällä ja painamalla. KHk Täryllä. Kiviä KHk Tiivistä, kivistä kuivaa. eps. ritys 5.1 m, kolmas yritys 4.4 m Pohjavedestä ei havaintoa. KP 5 x=469973,12: y=6810955,69 Syvyys/m Maalaji Muuta 2,60 Ht Kuivaa. 3,00 SrHk Märkää. 4,70 KHk 4,70 e.p.s Rapakallio? (vaalea kivilaji) itys, n. 3 m siirtymä 4.4 m, e.p.s Pohjavesi 2.3 m (mittarilla) KP6 x=470015,06: y=6810899,36 Syvyys/m Maalaji Muuta 5,30 SrHk Märkää 5,30 e.p.s Rapakallio? (vaalea kivilaji) itys, n. 3 m siirtymä 5.7 m, e.p.s Pohjavesi 0.37 m (mittarilla)