kaavoitus asemakaavanselostus

Transcription

ASEMAKAAVAN
SELOSTUS
15. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 6
TONTTIEN 22 JA 23
ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAUPPAKESKUS SEPPÄ JA SEPPÄLÄN PRISMA
KAAVATUNNUS 15:090
KAAVAN PÄIVÄYS 12.6.2015 (11.9.2015)
SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 14.9.2015
KAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
14.9.2015 (2)
15:090 / KAAVAN NIMI / ASEMAKAAVASELOSTUS
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 6 tontteja 22 ja 23.
Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 6 tontit 24 ja 25.
Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavan nimi
Kaavan tunnus
15:090
Kaavan päiväys 12.06.2015 (11.9.2015)
Kaavan laatija
Tapani Tommila, Kaavoitusarkkitehti
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17
Puh. (014) 266 7626
email: [email protected]
Kaavan
vireilletulo
Sanomalehti Keskisuomalainen 26.6.2015
Hyväksymispäivämäärät
Ltk 22.9.2015
Kh x.x.2015
Kv x.x.2015
Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä Vasarakadun, Alasinkadun ja Ahjokadun
varrella rajoittuen etelässä Jyväskylän kaupungin puistoalueeseen ja Gigantti Oy Ab:n
tonttiin.
Kaavan nimi ja tarkoitus
Jyväskylän kaupunki on aloittanut Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma- nimellä kulkevan asemakaavan muutostyön Skanska Talonrakennus Oy:n aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi. Rakennusoikeutta ei kaavamuutoksen myötä tule lisää.
KAAVOITUS
14.9.2015 (3)
SISÄLLYSLUETTELO
1 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................................... 5 1.1 1.2 1.3 2 ASEMAKAAVA ..................................................................................................................................................................5 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................................5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .............................................................................................................................6 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................................................................. 6 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ............................................................................................................6 2.1 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................................................................6 2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................................................................7 2.1.3 Rakennettu ympäristö .............................................................................................................................................8 2.1.4 Maanomistus ..........................................................................................................................................................11 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ...............................................................................................................................................12 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ......................................................................12 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .............................................................................................................. 16 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ................................................................................................................16 3.1 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...........................................................16 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................................................16 3.3.1 Osalliset...................................................................................................................................................................16 3.3.2 Vireilletulo ...............................................................................................................................................................17 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................................................17 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ..............................................................................................................................................17 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ....................................................................................................................................17 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.............................................................................................................17 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ................................................................19 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ........................................................................................................20 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ......................................................................................................20 3.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .........................................................................................................21 3.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ......................................................................................................23 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................................................................. 24 4.1 KAAVAN RAKENNE .......................................................................................................................................................24 4.1.1 Mitoitus ....................................................................................................................................................................25 4.1.2 Palvelut ....................................................................................................................................................................26 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN............................................................26 4.2.1 Erityisvaatimukset ..................................................................................................................................................29 4.3 ALUEVARAUKSET .........................................................................................................................................................30 4.3.1 Korttelialueet ...........................................................................................................................................................30 4.3.2 Muut alueet .............................................................................................................................................................30 4.3.3 Asemakaavamääräykset ......................................................................................................................................30 4.3.4 Yleiset määräykset ................................................................................................................................................31 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ...............................................................................................................................................33 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...............................................................................................................33 4.4.2 Liikenteelliset vaikutukset .....................................................................................................................................33 4.4.3 Kaupalliset vaikutukset..........................................................................................................................................41 4.4.4 Vaikutukset hulevesiin ...........................................................................................................................................44 4.4.5 Palotekninen selvitys .............................................................................................................................................47 4.4.6 Muut vaikutukset ....................................................................................................................................................47 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...................................................................................................................................48 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ....................................................................................................................48 4.7 NIMISTÖ ...........................................................................................................................................................................48 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................................................................... 49 5.1 5.2 5.3 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ............................................................49 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ...................................................................................................................................51 TOTEUTUKSEN SEURANTA........................................................................................................................................51
KAAVOITUS
14.9.2015 (4)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (14.9.2015)
2) ote ajantasa-asemakaavasta
3) maanomistuskartta
4) asemakaavaluonnos, pienennös (12.6.2015)
5) asemakaavaehdotus, pienennös (11.9.2015)
6) havainnekuvia
7) tonttijakokartta
8) asemakaavan seurantalomake
9) Seppälän lähiympäristösuunnitelma ja hulevesitarkastelu (24.6.2015)
Muu lähdeaineisto
1) Seppälän ja Kankaan alueen liikennetarkastelu. Muistio 9.5.2014. Jyväskylän kaupunki ja Trafix.
2) Kauppakeskus Seppä.
5.6.2015. Trafix.
Seppäläntien
liikenteen
toimivuustarkastelut.
Muistio
3) Jyväskylä - Seppälän kauppakeskuskortteli. Lausunto hankkeen kaupallisista vaikutuksista 21.5.2015. Realprojekti Oy.
4) Kauppakeskus Seppä. Hulevesitarkastelu. 2.6.2015. FCG Antti Smolander.
5) Kaavoitusvaiheen palotekniset ratkaisut Seppälä liikekeskus 10.6.2015. Jere Sulkama, Paloässät Oy Paloturvallisuussuunnittelija Fise A.
KAAVOITUS
14.9.2015 (5)
1
TIIVISTELMÄ
1.1
ASEMAKAAVA
Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi. Kauppakeskus rakennetaan Prismaan
kiinni Prisman ja kauppakeskuksen asiakasvirtojen yhdistämiseksi sekä optimaalisen asiakaskierron aikaansaamiseksi. Rakennusten liitoskohdassa on yhteinen torialue jolta rakennetaan käynti aulaan sisätorille. Tälle sisätorille on suora yhteys liukunauhaa/portaita
pitkin Vasarakadun puoleiselta alapihalta. Tämä mahdollistaa jalankulkuyhteyden sisätorin
kautta korttelin läpi Vasarakadun ja Ahjokadun välillä. Rakennuksen eteläpuolelle avataan
uusi itä-länsisuuntainen korttelin läpi kulkeva kevyenliikenteen yhteys. Liikennejärjestelyt
säilyvät pääosin entisellään. Seppälän Prismaa rakennetaan tällä hetkellä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kauppakeskus Sepän huoltopiha sijoittuu uudessa suunnitelmassa tontin eteläosaan ja aiemmin suunnitelmissa ollut huoltoliikenteen ulosajoliittymä
Ahjokadulle jää pois. Autopaikat noin 600 kpl sijoittuvat rakennuksen osin maanpäälliseen
kellarikerrokseen. Rakennusoikeus ei kaavamuutoksen myötä muutu, mutta kerroskorkeus
nousee kolmeen. Myös Seppälän Prisman kerroskorkeus nostetaan kolmeen.
1.2
KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Asemakaavahanke käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 26.5.2015.

Kaavoituksen
26.6.2015.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille
25.6.2015.

Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 26.6 - 14.8.2015 välisen
ajan.

Luonnosvaiheen yleisötilaisuutta ei järjestetty.

Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 22.9.2015.

Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2015.

Kaavamuutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.2015.

Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.2015.

Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.2015.

Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015.
aloittamisesta
tiedotettiin
sanomalehti
Keskisuomalaisessa
KAAVOITUS
1.3
14.9.2015 (6)
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Seppälän Prismaa rakennetaan tällä hetkellä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Kauppakeskus Sepän rakennustyöt alkavat nykyisten suunnitelmien mukaan vielä vuoden
2015 aikana.
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
Seppälän alue on muuttumassa teollisuus- ja varastoalueesta yleiskaavan mukaiseksi
keskustatoimintojen alueeksi. Eräänlainen evoluutio teollisuusalueesta peltomarkettialueiden kautta keskustamaiseksi kaupunkiympäristöksi on käynnistynyt. Alueen yleisilme on
edelleen jäsentymätön ja keskeneräinen, kun kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokoavaa
aihetta ei ole. Katujen rakenteiden uusiminen on parantanut alueen yleiskuvaa, mutta rakennetun ympäristön ja pysäköinnin osalta alue on hajanainen. Myös yhtenäiset kokoavat
viheraiheet puuttuvat.
Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Seppälän Prisma on jo rakenteilla. Kuvauspäivämäärä
25.5.2015.
KAAVOITUS
2.1.2
14.9.2015 (7)
Luonnonympäristö
Maisemarakenne ja luonnonympäristö
Kaavoitettava alue on maastoltaan pohjoiseen nousevaa. Korkeuseroa kaavoitettavan
alueen etelä- ja pohjoisosan välillä on noin 4 metriä.
Maan pintakerroksen muodostavat pääosin nykyiset piha-alueiden rakennekerrokset. Perusmaa pintakerrosten alla on yläpinnastaan löyhää silttiä tai savista silttiä/savea. Löyhän
kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5-8 m. Löyhän kerroksen yläreunaan sijoittuu myös
turvekerros, joka on jäänne alueella aiemmin sijainneesta suomuodostumasta. Paksuimmillaan löyhät kerrokset ovat Vasarakadun puoleisessa reunassa. Löyhä kerros ohenee
Ahjokadulle tultaessa. Löyhän kerroksen alla on keskitiivis /tiivis silttiä tai hiekkaista silttiä
oleva kerros, joka ulottuu pohjamoreeniin saakka.
Pohjaveden pinta on Ahjokadun reunassa noin +89 ja Vasarakadun reunassa noin +88 eli
noin 3-6 m maanpinnan alapuolella. Perustamisolosuhteet vaihtelevat huonosta kohtalaiseen. Pintavedet kaavamuutosalueelta on johdettu alueen reunoilla sijaitseviin sadevesiviemäreihin.
Pohjakartan ja ortoilmakuvan yhdistelmä. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä.
KAAVOITUS
2.1.3
14.9.2015 (8)
Rakennettu ympäristö
Alueen rakennuksista Prisma valmistui vuonna 1972 ja on lajityypissään Suomen ensimmäinen. Viimeisin laajennus valmistui vuonna 2003 ja tämänkin jälkeen on tehty muutostöitä viime vuosiin saakka. Posti toimii 1974 valmistuneessa liikerakennuksessa. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelualueita eikä kohteita.
Prisma oli aikakaan lajityypissään Suomen ensimmäinen. Rakennus puretaan uuden
Prisman valmistuttua ja pysäköintikenttä laajenee vanhan rakennuksen paikalle. Ahjokadun viereen nykyisten autopaikkojen paikalle tulee leveä istutuskaista ja kaksi riviä puita
vuonna 2013 lainvoiman saaneen asemakaavan mukaisesti.
KAAVOITUS
14.9.2015 (9)
Kuvassa näkyy vasemmalla Postin liikerakennus ja oikealla nykyinen Prisma. Uusi rakenteilla oleva Prisma näkyy rakennusten takana. Kumpikin vanhoista rakennuksista tullaan
purkamaan.
Kauppakeskus Seppä nousee tälle tontille. Takana vasemmalla näkyvät elektroniikkakauppa Gigantti ja oikealla ruokakauppa Lidl.
KAAVOITUS
14.9.2015 (10)
Uusi Prisma rakenteilla 15.6.2015. Näkymä kuvattuna Vasarakadun ja Alasinkadun risteyksestä.
Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva
Rakenteeltaan alue on hajanainen johtuen käytettyjen rakennusoikeuksien vaihtelevuudesta sekä entisen teollisuusalueen luonteesta. Eriaikaiset toteutukset ilman selkeää kokonaissuunnittelua ovat rasitteena alueen teollisuus- ja peltomarkettivaiheista. Alueen
yleisilme on jäsentymätön ja keskeneräinen. Kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokoavaa
aihetta ei ole. Katujen rakenteiden uusiminen on parantanut alueen yleiskuvaa, mutta rakennetun ympäristön ja pysäköinnin osalta alue on hajanainen.
Asuminen ja palvelut
Asukkaita ei asemakaavan muutosalueella ole. Kaupalliset palvelut löytyvät Prismasta.
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Alueellisena työllistäjänä Seppälän Prisma on merkittävä.
Liikenne
Alueella on paljon liikennettä, mutta Jyväskylän Terminaalin poistuminen on vähentänyt
raskasta liikennettä alueella. Vasarakatu ja Ahjokatu on osittain uusittu viime vuosina.
Alasinkatu on uusimatta. Seppälän alueen kaduista Ahjokatu välillä Seppäläntie - Alasinkatu on rakennettu uudelleen. Vasarakatu on rakennettu uudelleen lukuun ottamatta kaikkia kevyen liikenteen osuuksia, joista yksi toteuttamaton osa on alueelta poistuneen Jyväskylän Terminaalin rakennusten kohdalla. Ahjokadun läpiajoliikennettä on pyritty ohjaamaan Seppäläntielle Ahjokadun rakenteellisin ratkaisuin. Ahjokatu on alueen joukkoliiken-
KAAVOITUS
14.9.2015 (11)
nekatu. Pysäköinti on tonteilla, sillä yleisiä pysäköintialueita ei ole. Huoltoajo toimii muun
liikenteen seassa. Liikenneturvallisuutta on parannettu rakentamalla erilliset kevyen liikenteen väylät Ahjokadun ja Vasarakadun parantamisen yhteydessä osalle aluetta.
Tekninen huolto
Suunnittelualueella on normaali kunnallistekniikka. Alueen muuten toimivista verkostoista
sadevesiviemäriverkosto on kantokykynsä äärirajoilla, mikä aiheuttaa erityistä suunnittelutarvetta hulevesien suhteen lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä.
2.1.4
Maanomistus
Alueen maanomistajia ovat Osuuskauppa Keskimaa ja Skanska Talonrakennus Oy. Katualueet omistaa Jyväskylän kaupunki.
Ote maanomistuskartasta.
KAAVOITUS
14.9.2015 (12)
2.2
SUUNNITTELUTILANNE
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka
ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alueelle on merkitty keskustatoimintojen alakeskus (ca). Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 24.9.2014 ja vaihekaava on lainvoimainen.
Ote 4. vaihemaakuntakaavasta.
Yleiskaavat
Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C-1, sekä virkistysaluetta V. Seppälän
oikeusvaikutteinen yleiskaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2002.
Aluetta suunniteltaessa ja toteutettaessa pyritään edistämään alueen yrittäjien ja muiden
toimijoiden yhteistyötä ja kauppakeskusmaisen rakenteen sekä kortteleiden sisäisten jalankulkuyhteyksien toteutumista. Toiminnot tulee suunnitella siten, että ne muodostavat
kaupunkikuvallisesti hyvän ja toiminnallisesti monimuotoisen kokonaisuuden. Alueelle voidaan sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja, alueen toimintojen yhteyteen soveltuvaa
KAAVOITUS
14.9.2015 (13)
erityisasumista sekä eri toimintojen edellyttämiä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen
huollon alueita sekä pysäköintikansia ja laitoksia. Asemakaavan muutokset ja muut suunnitelmat on laadittava siten, että liikenteen järjestämiseen ja sen vaikutuksiin kiinnitetään
erityistä huomiota.
Karttaote yleiskaavasta.
KAAVOITUS
14.9.2015 (14)
Voimassa oleva asemakaava
Asemakaavassa tontit 22 ja 23 ovat liikerakennusten korttelialuetta KM. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja keskustatoimintoja, kuten liike-, toimisto-, toimitila- ja
palvelutiloja lukuun ottamatta elokuvateattereita. Sallitun kerrosalan lisäksi saa kerroksiin
rakentaa lasikatettuja ja/tai luonnonvalolla varustettuja kauppakäytäviä, teknisiä tiloja, katettuja huoltopihoja, rakenteellista pysäköintiä sekä pysäköintitasoja liiketilojen päälle. Kerroskorkeus kummallakin tontilla on kaksi. Kauppakeskus Sepän tontilla 23 on rakennusoikeutta 27 000 kerrosalaneliömetriä. Prisman tontilla 22 on rakennusoikeutta 39 000 kerrosalaneliömetriä. Tontilla 22 voi rakennusoikeuden lisäksi rakentaa toiseen kerrokseen
3000 kerrosalaneliömetriä toimisto- ja/tai hoivapalvelutilaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 17.12.2012 ja se on saanut lainvoiman 1.2.2013.
Ote ajantasa-asemakaavasta.
KAAVOITUS
14.9.2015 (15)
Pohjakartta
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se
täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu
22.6.2015.
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla
Kauppakeskus Seppä on jo kertaalleen suunniteltu nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Kaavamääräysten mukaan rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen rakennusmassa
ja suurmuoto jolla on voimakas yksiaineinen, veistosmainen ilme. Rakennusten sisäänkäynnit eivät saa ulottua julkisivulinjan ulkopuolelle, ulos tulevia tuulikaappeja ja katoksia
tai ulokkeellisia lippoja ei sallita. Rakennuksessa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko.
Kuvan suunnitelmaa puollettiin ehdolla Jyväskylän kaupunkikuvatoimikunnassa 11.1.2013.
Ehdot liittyivät viherseinien määrään ja räystäskorkoon. Julkisivukaavio Innovarch Oy.
KAAVOITUS
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
14.9.2015 (16)
Kaavamuutosta hakee Skanska Talonrakennus Oy. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi.
3.2
SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Asemakaavan muutoshakemusta (päivätty 15.4.2015) on käsitelty asemakaavoituksen
kaavasuunnittelupalaverissa 20.4.2015 ja kaupunkisuunnittelun sisäisessä aloituskokouksessa 21.5.2015.
3.3
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
3.3.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin
kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Muutoksen hakija:
Skanska Talonrakennus Oy
Osuuskauppa Keskimaa
Viranomaiset:
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen liitto
Liikenne ja viheralueet
Rakentaminen ja ympäristö
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Keski-Suomen Pelastuslaitos
Muut:
Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta
Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö
JE Siirto Oy
Sonera
KAAVOITUS
14.9.2015 (17)
Elisa
Jyväskylän yrittäjät
Asukasyhdistykset:
Huhtasuon asukasyhdistys
3.3.2
Vireilletulo
Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015 ja
osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 25.6.2015.
Vireilletulon kanssa samaan aikaan laitettiin kaavaluonnos nähtäville. Asemakaavaluonnos
oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 26.6 - 14.8.2015 välisen ajan.
3.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua
kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään
erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Aikataulusta ja käsittelyistä saa lisätietoja
asian edetessä kaavan laatijalta ja kaavan etenemisvaiheista kerrotaan kaavoituksen internet-sivuilla http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/901 sekä Jyväskylän kaupungin
tiedotuslehden kaavoituskatsauksessa.
3.3.4
Viranomaisyhteistyö
Kauppakeskus Sepän ja Seppälän Prisman asemakaavan muutosta käsiteltiin Jyväskylän
kaupungin kaavoja koskevassa viranomaisneuvottelussa 26.5.2015.
Ohessa ote muistiosta: ” Keskustelun aikana pidettiin tärkeänä liikenneselvityksen teettämistä riittävän laajalta alueelta verkon toimivuuden turvaamiseksi ja mielellään sellaisella
tekijällä, jolla on jo liikennemallin tiedot käytössä. Liikennemallin päivitys voi tulla myös
kysymykseen. Alueella on paljon päällystettyjä pintoja ja suuret katot, joilta kertyy hulevesiä. Hulevesien käsittely on tärkeää tuoda esille selostuksessa, vaikka siihen ei tulisikaan
muutoksia. Asemakaavan muutosluonnos on tarpeen viedä lausunnolle ELY:een liikennejärjestelmän takia. Liikenneselvitys on syytä päivittää ennen sitä.”
Seuraava viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheessa sen jälkeen,
kun kaavamuutos on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on
saatu.
3.4
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
3.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat
voimaan 1.3.2009.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
KAAVOITUS
14.9.2015 (18)
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Kaupungin asettamat tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on saada alueelle Seppälän yleiskaavan mukainen
kaupunkikuvallisesti laadukas kauppakeskusmainen rakenne. Kevyen liikenteen yhteydet
sekä hulevesien hallinta yhdistettynä laadukkaaseen viher- ja ympäristörakentamiseen
ovat kokonaisuuden onnistumisen kannalta korostetun tärkeitä.
Kaupungin tavoitteet viherympäristön osalta on esitetty lähiympäristösuunnitelmassa
(27.3.2012). VSU, Arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu Oy.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Kauppakeskuksen arkkitehtuuria kehitetään edelleen yksiaineisen ja voimakkaan veistosmaisen ilmeen suuntaan. Edelleen voimassa olevan vanhan kaavan (12.12.2012) tavoite
yhtenäisestä rakennusmassasta ja suurmuodosta on pätevä, vaikka suunnitelmat muuttu-
KAAVOITUS
14.9.2015 (19)
vatkin. Prismaa rakennetaan vanhalla kaavalla ja sen keskeiset tavoitteet ohjaavat myös
uuden kauppakeskuksen suunnittelua kaavamuutoksesta huolimatta. Ennen korttelin sisällä kulkenut yleinen kevyenliikenteen väylä siirretään suunnittelualueen eteläreunan kautta
kulkemaan Ahjokadun varteen.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kauppojen yhdistämisen vaikutukset henkilöturvallisuuteen ja rakenteisiin yms. vaatimuksiin tulee selvittää. Kauppakeskus Seppä sekä Prisma käytännössä yhdistetään yhdeksi
rakennukseksi ja jos tonttien väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa palomuuria, niin palomuuria vastaava turvallisuustaso tulee saavuttaa pelastusviranomaisen hyväksymillä paloteknisillä järjestelmillä.
3.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoite eli Kauppakeskus Sepän ja Seppälän Prisman yhdistäminen on äärimmäisen tärkeä koko kauppakeskushankkeen toteutumisen kannalta. Prisma
ja kauppakeskus yhdistetään sisäkäytävällä ja kauppakeskus toteutetaan pääosin yhteen
tasoon. Rakennusten liitoskohdassa on yhteinen torialue jolta käynti aulaan, sisätorille.
Tälle sisätorille on myös suora yhteys Vasarakadun puoleiselta alapihalta. Tämä mahdollistaa jalankulkuyhteyden sisätorin kautta korttelin läpi Vasarakadun ja Ahjokadun välillä.
Rakennuksen eteläpuolelle avataan uusi itä-länsisuuntainen korttelin läpi kulkeva kevyenliikenteen yhteys. Liikennejärjestelyt säilyvät pääosin entisellään. Huoltopiha sijoittuu uudessa suunnitelmassa tontin eteläosaan ja aiemmin suunnitelmissa ollut huoltoliikenteen
ulosajoliittymä Ahjokadulle jää pois. Noin 600 autopaikkaa sijoittuvat rakennuksen osin
maanpäälliseen kellarikerrokseen. Rakennusoikeus ei muutu.
Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Nykyisin voimassa olevan asemakaavaan keskeisimmät määräykset ovat edelleen ajankohtaiset ja kaavaa tullaan muuttamaan mahdollisimman vähän vain tarvittavilta osiltaan.
Suurien, suorastaan ylimittakaavaisten rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen rakennusmassa ja suurmuoto jolla on voimakas yksiaineinen, veistosmainen ilme. Rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko ja julkisivujen pääaiheena tulee käyttää
ns. supergrafiikkaa eli pinnan ylimittakaavaiseen kuviointiin perustuvaa graafista sommittelua. Lisäksi KM- tonttien päärakennusten värien tulee poiketa toisistaan selvästi. Näin tehdään välttämättömyydestä hyve eli rakennusten suurta kokoa ei yritetä epätoivoisesti arkkitehtonisilla tempuilla hävittää vaan se nostetaan vahvuudeksi. Rakennuksille tulee oma
luonne ja identiteetti, mikä muuttaa parhaimmillaan koko Seppälän keskuskorttelin alueen
yleisilmettä persoonallisempaan suuntaan. Teollisuusalueen lattea ja intohimoton kaupunkikuva ei puhuttele eikä anna vaikutelmaa keskustamaisesta rakentamisesta.
KAAVOITUS
3.5
ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET
3.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
14.9.2015 (20)
Suunnittelutyö on Kauppakeskus Sepän osalta käynnissä. Uuden kauppakeskuksen
suunnittelua ohjataan yksiaineisen ja voimakkaan veistosmaisen ilmeen suuntaan ja rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Kahta suurta kaupparakennusta yhdistävä nivelosa voi olla matalampi.
Kaupungin tavoite yhdestä yhtenäisestä rakennusmassasta ja suurmuodosta sekä yhtenäisestä räystäskorosta hakee vielä toteutussuunnitelmissa muotoaan. Julkisivukaaviot
22.5.2015 Innovarch Oy.
KAAVOITUS
14.9.2015 (21)
Ote asemakaavaluonnoksesta.
3.5.2
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Asemakaavan muutosluonnoksen vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015 sekä kirjeitse maanomistajille ja naapureille 22.6.2014 päivätyllä kirjeellä.
Samalla lehti-ilmoituksella asemakaavan muutos on laitettu luonnoksena nähtäville 26.6. –
14.8.2015 väliselle ajalle.
Asemakaavaluonnoksesta saatiin 7 lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat KeskiSuomen ELY, Keski-Suomen Liitto, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Jyväskylän yrittäjäyh-
KAAVOITUS
14.9.2015 (22)
distys, Jyväskylän Energia Oy, Sonera sekä Liikenne- ja viheralueet. Keski-Suomen
ELY:llä, Keski-Suomen Liitolla, Keski-Suomen Pelastuslaitoksella sekä Liikenne- ja viheralueilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Mielipiteen antoi Skanska Talonrakennus Oy:n konsultti Innovarch Oy. Palautteen pääkohdat sekä kaavaluonnokseen tehdyt
muutokset on esitetty seuraavassa tiivistelmässä. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet
ovat nähtävillä lautakunnassa.
Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet
Jyväskylän yrittäjäyhdistys:
Lyhytaikaiset vaikutukset: Rakentamisen aikana positiiviset yritysvaikutukset kohdistuvat
lähinnä rakennusalaan ja rakentamiseen liittyviin palveluihin. Kaupungin koko huomioiden
mittavan rakennushankkeen yritysvaikutukset ovat keskisuuria.
Pitkäaikaiset vaikutukset: Rakennuksen valmistuttua positiivisina yritysvaikutuksina nähdään liiketoiminnan lisääntymistä mahdollistava liiketoiminnan ja liiketilatarjonnan kasvu
Seppälän alueella.
Negatiivisina yritysvaikutuksina nähdään kaupan ja palveluiden siirtyminen yhä voimakkaammin Seppälän ja Kankaan alueiden suuntaan. Pienille yrityksille tärkeän kaupungin
keskustan autioituminen tulee kiihtymään, hankalien liikenneyhteyksien ja maksullisen pysäköinnin ohjatessa asiakasvirrat keskustan ulkopuolelle.
Kaupungin koko huomioiden kauppakeskusten toimintaan tukeutuvan liiketoiminnan muutosten yritysvaikutukset ovat merkittäviä.
Vastine:
Jyväskylän kaupunki on aloittanut keskustan kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on
vahvistaa ja kehittää kävelykeskustan elinvoimaa sekä kaupallista vetovoimaa. Ydinkeskustaa on tarkoitus täydennysrakentaa asuntorakentamisella mikä lisää asukasmääriä ja
sitä kautta alueen ostovoimaa.
Nyt meneillään oleva kaavamuutos ei lisää Seppälän suunnittelualueelle kaupan rakennusoikeutta vaan asemakaava viritetään vastaamaan kauppakeskushankkeen muuttuneita
tilatarpeita.
Lyhyellä aikavälillä Seppälän hankkeilla on jonkin verran vaikutuksia Jyväskylän keskustaan, mutta ne eivät uhkaa keskustan toimintaedellytyksiä merkittävästi. Keskustaan jää
edelleen maakunnan paras muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarjonta.
Pidemmällä aikavälillä ostovoiman kasvaessa vaikutukset keskustaan ja muihin seudun
kaupan keskuksiin jäävät pieniksi. Jyväskylän keskusta on edelleen seudun ylivoimainen
kaupan keskus. Seppälän keskuskorttelin toteuttamisen myötä Jyväskylän asema koko
maakunnan kaupan ylivoimaisena keskuksena vahvistuu.
Jyväskylän Energia Oy:
Kaavaan lisättävä hulevesilinjalle tontille 15-6-25 "Maanalaiselle johdolle varattu alueen
osa" .
Vastine:
"Maanalaiselle johdolle varattu alueen osa" on lisätty kaavaan.
KAAVOITUS
14.9.2015 (23)
Sonera:
Soneralla
on
tonttia
ympäröivillä
katualueilla
kaapeleita
ja
putkituksia.
Kaapelit ovat suureksi osaksi katualueella ja kevyen liikenteen väylien vierellä.
Ainakin Vasarakadun puolella näyttäisi että rakennus tulee aika liki ajorataa.
Vastine:
Seppälän Prismaa rakennetaan tällä hetkellä Vasarakadun viereen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Mielipiteet (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet
Skanska Talonrakennus Oy:n konsultti Innovarch Oy esittää muutamia detaljitason tarkennuksia kaavakarttaan sekä määräysteksteihin. Nämä kohdat on tarkistettu osittain ehdotusten mukaisesti. Oleellisin rakentamistapaan liittyvä määräys "Rakennuksessa tulee olla
yksi yhtenäinen räystäskorko" säilyy ennallaan.
Asemakaavan muutosehdotus ja lausuntojen sekä lisäselvitysten pohjalta tehdyt
muutokset
Asemakaavaehdotus on oleellisilta osiltaan sama kuin luonnosvaiheessa. Kaavakarttaan
on lisätty ja tarkennettu merkinnät sekä määräykset mitkä on esitetty kaavoittajan vastineissa. Lisäksi on suunnittelun edetessä tehty pieniä muutoksia ja tarkennuksia.
3.5.4
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
KAAVOITUS
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
KAAVAN RAKENNE
14.9.2015 (24)
Ote asemakaavan muutosehdotuksesta 11.9.2015.
KAAVOITUS
4.1.1
14.9.2015 (25)
Mitoitus
Suunnittelualueen kokonaislaajuus on noin 19,0 hehtaaria ja sinne muodostetaan kaksi
uutta tonttia 24 ja 25. Kauppakeskus Sepän tontilla 24 rakennusoikeutta on 27 000 kerrosalaneliömetriä ja Seppälän Prisman tontilla 25 (39 000 + 2 000 + 3 000) 44 000 kerrosalaneliömetriä. (Rakenteilla olevan uuden Prisman laajuus on noin 26 000kem2). Asemakaavan muutoksessa osoitettu rakennusoikeus säilyy ennallaan ja on yhteensä
71 000kem2. Myös pysäköintimääräykset säilyvät ennallaan ja kaavan edellyttämien autopaikkojen määrä on 1 420 autopaikkaa, mutta rakennussuunnitelmien mukaan kaavamuutosalueelle on toteutumassa noin 3000 autopaikkaa. Kummankin kaupparakennuksen kerroskorkeus nousee kahdesta kolmeen. Tämä on kaupunkikuvan kannalta myönteinen
muutos.
KAAVOITUS
14.9.2015 (26)
Tilastolomake.
4.1.2
Palvelut
Seppälän keskuskorttelin asemakaava-alueelle muodostuu kaksi monipuolisia kaupallisia
palveluita tarjoavaa kohdetta eli Seppälän Prisma sekä kauppakeskus Seppä.
4.1.3
Yhdyskuntatekninen huolto
Alueelle on osoitettu kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakennusten aluetta (et)
puistomuuntamoita varten. Maanalaisille johdoille varatut alueet kuten kaukolämpöjohdot
ja sadevesiviemärit sekä sähkökaapelit on merkitty rasitteina. Hulevesien viivytys ja käsittely on ratkaistu edellisen kaavamuutoksen yhteydessä kaupungin puistoalueella. Uudisrakennukset liitetään kaikkiin kaupungin yhdyskuntateknisiin verkostoihin.
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Ympäristön laadullisten tavoitteiden toteutuminen on turvattu kaavamääräyksin, jotka koskevat rakennusten arkkitehtuuria ja rakennustapaa, kevyenliikenteen väyliä sekä pysäköintialueiden ympäristörakentamista. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä vaaditaan esitettäväksi tontin erillinen hulevesi- ja pihasuunnitelma.
KAAVOITUS
14.9.2015 (27)
Ilmakuvassa näkyy luonnosvaiheen suunnittelutilanne kesällä 2015. Rakenteilla oleva
Seppälän Prisma tulee toteutumaan kuvan mukaisesti. Kuva Innovarch Oy.
Kauppakeskus Seppä pohjoisen suunnasta Ahjokadulta katsottuna. Kuva Innovarch Oy.
KAAVOITUS
14.9.2015 (28)
Kauppakeskus Sepän julkisivut. Kuva Innovarch Oy.
Kauppakeskus Seppä aksonometria koillinen. Kuva Innovarch Oy.
KAAVOITUS
4.2.1
14.9.2015 (29)
Erityisvaatimukset
Seppälän keskuskorttelin alue toteutuessaan tulee olemaan kymmenen suurimman kaupallisen keskuksen joukossa koko Suomessa vuotuisen myynnin määrän perusteella arvioituna. Seppälän Prisma ja kauppakeskus Seppä yhdessä sijoittuvat kokoluokassaan Espoon Ison Omenan ja Raision kauppakeskus Myllyn välimaastoon.
1. kerroksen pohjakaaviossa esitetään kahden kaupparakennuksen liittyminen toisiinsa
yhteisen sisäkäytävän kautta. Kauppakeskuksen tontin eteläreunalla kulkee nyt kevyenliikenteen väylä istutusten keskellä, mutta Ahjokadun puoleinen reuna on palautunut nykyisen asemakaavan mukaiseen tilaan eli sinne ei mahdu istutettavaa alueen osaa. Kuva
Innovarch Oy.
KAAVOITUS
4.3
ALUEVARAUKSET
4.3.1
Korttelialueet
14.9.2015 (30)
Liikerakennusten korttelialue KM. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja
keskustatoimintoja, kuten liike-, toimisto-, toimitila- ja palvelutiloja lukuun ottamatta elokuvateattereita. Sallitun kerrosalan lisäksi saa kerroksiin rakentaa lasikatettuja ja/tai luonnonvalolla varustettuja kauppakäytäviä, teknisiä tiloja, katettuja huoltopihoja, rakenteellista
pysäköintiä sekä pysäköintitasoja liiketilojen päälle.
4.3.2
Muut alueet
Katualueilla varaudutaan kiertoliittymien osalta parannustoimenpiteisiin voimassa olevan
asemakaavan mukaisesti.
Ohjeellinen rakennusala (mt), jolle saa sijoittaa 40 metriä korkean mainostornin. Korkeutta
nostettiin 10 metrillä.
Alueen osa (kev) joka tulee varata kevyelle liikenteelle. Jalankulku ja pyöräily tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa. Alueen rajaukset ja pinnat tulee tehdä kivimateriaalein sekä
istutuksin. Tämä on kaavamuutoksen keskeisiä osia, sillä tämä alue korvaa kevyenliikenteen reitin joka tukittiin kun kauppakeskus Seppä ja Prisma yhdistettiin. Sen toteuttaminen
tulee olla laadukasta lähiympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti ja talvikunnossapidosta tulee huolehtia.
4.3.3
Asemakaavamääräykset
PYSÄKÖINTI:
Autopaikkoja on rakennettavasti seuraavasti: -1 autopaikka/vähittäiskaupan suuryksikön
sekä liike- ja toimistotilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikkoja voi toteuttaa myös
kattopysäköintinä.
Uutena määräyksenä kaavaan lisättiin maininta polkupyöräpaikkojen mitoituksesta. Tonteilla tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten1 paikka 200 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti.
Pysäköintialue ja siihen liittyvä valaistus tulee toteuttaa korkealuokkaisena viher- ja ympäristörakentamisen keinoin.
RAKENTAMISTAPA:
Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee muodostaa yksi yhtenäinen rakennusmassa ja suurmuoto jolla on voimakas yksiaineinen, veistosmainen ilme.
Rakennusten sisäänkäynnit eivät saa ulottua julkisivulinjan ulkopuolelle, ulos tulevia tuulikaappeja ja katoksia tai ulokkeellisia lippoja ei sallita. Rakennuksessa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Julkisivujen pääaiheena tulee käyttää ns. supergrafiikkaa eli pinnan
ylimittakaavaiseen kuviointiin perustuvaa graafista sommittelua. KM- tonttien päärakennusten värien tulee poiketa toisistaan. Rakennuksiin tulee toteuttaa arkkitehtuurin erityis-
KAAVOITUS
14.9.2015 (31)
piirteitä ja sisäänkäyntisyvennyksiä korostava julkisivuvalaistussuunnitelma. Yksikerroksisen liikerakennuksen myymälätiloihin tulee ohjata luonnonvaloa.
Päärakennukseen liittyvien huoltopihan ja kattopysäköinnin katoksien tulee olla päärakennuksesta hahmollisesti irrallisia ja päärakennuksen ilmeestä selvästi poikkeavia plastisia
muotoja ja aiheita. Kattopysäköintialue kaiteineen tai tekniset tilat eivät saa ei saa rajautua
räystääseen miltään osin. Rakennuksessa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Kahden tontin välinen nivelosa voi olla matalampi (korostettuna muutos aikaisempaan
asemakaavaan). Kattopysäköinnin ajorampin tulee muodostaa voimakkaasti plastinen,
korkeatasoinen julkisivuaihe. Liikerakennusten huoltopihat tai -tilat tulee toteuttaa päänäkymäsuuntaan päin seinämärakenteella suljettuina alueina.
Päärakennuksen läheisyyteen pysäköintialueelle sallitaan, enintään päärakennuksen korkuisia, voimakkaasti plastisia opasterakennelmia, mainosrakennelmia sekä ostoskärry- ja
jalankulkukatoksia. Rakennelmat eivät saa olla kiinni päärakennuksessa. Päärakennuksen
seinustalle tulee jättää pelastusväylän sekä jalankulku-, taksi- ja huoltoyhteyksien edellyttämä rakennelmista vapaa tila.
4.3.4
Yleiset määräykset
Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpideohjeita tulee noudattaa tonttien ja ympäristön käsittelyssä.
Hulevesirakenteet tulee rakentaa osaksi korkealuokkaisia kaupunkikuvallisia viheraiheita,
joihin voidaan liittää kevyenliikenteen väyliä ja oleskelua. Rakennuslupa-asiakirjoihin on
liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma ja tonttien pihasuunnitelma.
Padotuskorkeuden alapuolelle liityttäessä viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisella
pumppauksella.
Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa.
Korttelialueella on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja tutkimustulokset sekä perustussuunnitelmat on liitettävä rakennuslupa-asiakirjoihin.
Tonttien 24 ja 25 väliselle rajalle ei tarvitse rakentaa palomuuria. Palomuuria vastaava turvallisuustaso tulee saavuttaa pelastusviranomaisen hyväksymillä paloteknisillä järjestelmillä.
Tonttien 24 ja 25 välille tulee mahdollistaa jalankulkuyhteys sisäkautta korttelin läpi
Vasarakadun ja Ahjokadun välille. (korostettuna oleellisimmat muutokset aikaisempaan
asemakaavaan).
Tontilla 24 mainokset tulee sijoittaa yhtenäisiin mainoskenttäalueisiin jotka ovat julkisivupinnasta syvennettyjä. Tontilla 24 huoltopihan seinät tulee rakentaa julkisivupinnasta erillisenä irrotettuna köynnösseinänä. Köynnösseinä muodostaa visuaalisen jatkeen muotoilulle maanpinnalle lähiympäristösuunnitelman mukaisesti.
Tontilla 25 voi rakennusoikeuden lisäksi rakentaa toiseen kerrokseen varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi 3000 kerrosalaneliömetriä toimisto- ja/tai hoivapalvelutilaa.
Tontilla 25 mainokset kussakin julkisivussa voidaan toteuttaa yhteen erilliseen selvästi
pienempään julkisivupinnasta sisennettyyn tummapohjaiseen kenttään. Mainoskentän pituus ja pinta-ala tulee olla kyseisen julkisivupinnan suhteen alisteinen. Tontilla 25 Ahjoka-
KAAVOITUS
14.9.2015 (32)
dun puoleisella ulkoseinällä mainokset tulee toteuttaa ikkunateippauksin ja irtokirjaimin.
Tontilla 25 polttoaineen jakelualueella sallitaan ajoneuvojen katsastus- ja huoltotoiminta.
Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
KAAVOITUS
4.4
14.9.2015 (33)
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavamuutoksen vaikutuksia verrataan nyt voimassa olevaan asemakaavaan, joka sai
lainvoiman 1.2.2013. Siihen suhteutettuna kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset.
Merkittävimmät muutokset tapahtuvat liikenteen osalta, kun julkinen kevyen liikenteen yhteys korttelin halki kaupparakennusten välistä poistuu ja kauppakeskus Sepän tonttiliittymät Ahjokadun puolelle vähenevät kahdesta yhteen.
4.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yhdyskuntarakenne
Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Se pyrkii edistämään alueen yrittäjien ja muiden
toimijoiden yhteistyötä ja edellyttää kauppakeskusmaista rakennetta. Korttelin sisäiset jalankulkuyhteydet toteutuvat kauppojen aukioloaikoina. Kaavamuutos mahdollistaa yhdyskuntarakenteeltaan hajanaisen alueen eheytymisen ja tiivistymisen. Rakennusten valmistuttua Seppälän keskuskorttelia tulee hallitsemaan kaksi isoa suurimittakaavaista kaupparakennusta sekä niiden asiakasvirtojen synnyttämä lisääntynyt liikenne.
Kaupunkikuva
Kaupunkikuvalliset muutokset korttelin ulkolaidoilla ovat nykykaavaan verrattuna vähäiset,
mutta kahden kaupparakennuksen yhdistyessä käytännössä yhdeksi rakennukseksi muutos korttelin sisällä on suuri. Kaavamuutos mahdollistaa yhtenäistä julkisivua yli 400 metriä, mutta kaavaluonnos edellyttää rakennusten väliin jalankulkuyhteyden luomista sisäkautta Vasarakadun ja Ahjokadun välille. Tämä yhteys toimii kauppojen aukioloaikana.
Osuuskauppa Keskimaan Prisman tontille 25 tulevat kaksi enintään 40 metriä korkeaa
mainostornia ovat kymmenen metriä korkeammat kuin vanhassa kaavassa.
4.4.2
Liikenteelliset vaikutukset
Tarkastelualue ja liikennemäärät
Liikenteellisessä selvityksessä on arvioitu Seppäläntien ajoneuvoliikenteen toimivuutta
nykyiltaruuhkan liikennetilanteessa, johon on lisätty arvio kauppakeskus Sepän aiheuttamasta lisäliikenteestä. Toimivuustarkastelut on laadittu Paramics-simulointiohjelmalla
Seppäläntielle välille Vapaaherrantie–Ahjokatu ja (Ahjokatu)– Vasarakatu–Lohikoskentie.
Kaistajärjestelyt ja valo-ohjauspariaatteet vastaavat nykyisiä järjestelyjä.
Nykyisen iltaruuhkan liikennemäärien lähtökohtana on toiminut vuoden 2008 katuverkon
liikenneselvityksessä käytetyt liikennemäärät. Liikennemääriä on päivitetty Lohikoskentien liittymän osalta (liikennelaskennat 2013) ja Ahjokadun eteläpään osalta (liikennelaskennat 2015). Ahjo- ja Vasarakadun pohjoispäiden liittymien liikennemäärät on arvioitu
karkealla tasolla.
Kauppakeskus Sepän tuottama lisäliikenne on arvioitu varmuuden vuoksi hieman suuremmaksi kuin aikaisemmassa Ahjokadun risteyksen toimivuustarkastelussa (Pöyry 2015).
Arvio perustuu seuraaviin oletuksiin:
1.) Erikoistavarakaupan lisääntyvä kerrosala 27 000 k-m2
KAAVOITUS
14.9.2015 (34)
2.) Liikennetuotos 40 kävijää / vrk / 100 k-m2
Seppä sijaitsee lähellä keskustaa, mutta ei kuitenkaan sen välittömässä yhteydessä tai joukkoliikenteen solmukohdassa.
Neliökohtainen tuotosarvio on jonkin verran suurempi kuin esim. Vantaan
Jumbolla ja Raision Myllyllä, jotka eivät sijaitse asutusalueiden tai joukkoliikennesolmukohtien välittömässä läheisyydessä, mutta selvästi pienempi kuin
ydinkeskustan tai raideasemien keskuksilla.
Sepän tuottamaa lisäliikennettä saattaa pienentää myös se, että kaupan lisäneliöt syntyvät olemassa olevan marketin viereen (nykyiset asiakkaat käyttävät myös uusia palveluja -> täysin uusi lisäliikenne vähäisempää kuin täysin
uudessa kohteessa).
3.) 10 800 kävijää /vrk
4.) Autolla saapuvien osuus 68 %, yhdessä autossa keskimäärin 1,84 henkilöä
5.) 3 990 autokäyntiä/vrk (3 990 saapuvaa autoa ja 3 990 lähtevää autoa/vrk)
6.) Iltahuipputunnin lähtevä liikenne 440 ajon/h (noin 11 % vrk liikenteestä)
7.) Iltahuipputunnin saapuva liikenne 470 ajon/h (noin 12 % vrk liikenteestä)
Liikennearvio tarkoittaa keskuksen noin 600 autopaikan 100 % täyttymistä tilanteessa, jossa jokainen asiakas viipyisi ostoksilla keskimäärin 1 h 20 min.
Kauppakeskus Sepän lisäliikenteen on arvioitu suuntautuvan seuraavasti:
1.) 50 % läntisen sisäänajon kautta Vasarakadun suuntaan (220 ajon/h) ja suunnasta
(235 ajon/h)
tästä liikenteestä 35 % suuntautuu reitille Vasarakatu ↔ Seppäläntie ↔ Laukaantie (poistuu 75 ja saapuu 85 ajon/h)
loput 65 % Kankaan alueelle ja Lohikoskentien / Rajakadun suuntaan
2.) 50 % itäisen sisäänajon kautta Ahjokadun suuntaan (220 ajon/h) ja suunnasta (235
ajon/h)
tästä liikenteestä 35 % Ahjokatua pohjoiseen Seppäläntielle (poistuu 75 ja
saapuu 85 ajon/h)
5 % Ahjokatua etelään ↔ Seppäläntie pohjoiseen (poistuu 10 ja saapuu 10
ajon/h)
60 % Ahjokatu etelään ↔ Seppäläntie ↔ keskusta / nelostie etelään
/Vaajakoskentie (yhteensä poistuu 135 ja saapuu 145 ajon/h, liikenne jakautuu tasan em. kohteisiin)
Toimivuustarkastelu
Tourulantie–Seppäläntien eteläpää
Tarkastelualueen eteläpäässä Vapaaherrantie–Ahjokatu -välin liittymissä runsaat liikennemäärät ja lyhyet liittymävälit Seppäläntiellä ovat liikenteen toimivuuden kannalta hankalia. Erityisesti tämä korostuu Vapaaherrantien, nelostien ramppien päiden ja Vaaja- koskentien liittymissä.
KAAVOITUS
14.9.2015 (35)
Ruuhka-aikana perusongelma on se, että lyhyet liittymävälit rajoittavat kaistakapasiteettia
ja liikennevalo-ohjauksen kehittämismahdollisuuksia:
1.) Nykyiselle yhteenkytketylle liikennevalo-ohjaukselle ei ole juuri tehtävissä parantamistoimenpiteitä. Valo-ohjauksen tärkein tehtävä on estää liittymävälien tukkeutuminen pääsuunnan (suoraan) osalta, koska muutoin liittymien yhteinen välityskyky
katuosuudella romahtaa. Nykyinen ohjaus on suunniteltu juuri tähän tehtävään sopivaksi.
2.) Tämä johtaa siihen, että rampeilta, Vaajakoskentieltä ja Vapaaherrantieltä kääntyvät joutuvat pysähtymään punaisiin valoihin heti seuraavassa Seppäläntien risteyksessä. Lyhyt liittymäväli täyttyy vilkkaiden kääntymissuuntien vuoksi nopeasti, mikä
rajoittaa kääntyvien suuntien välityskykyä, vaikka vihreää annettaisiin niille enemmän.
3.) Ongelmallista tilannetta korostavat voimakkaat Seppälän suunnasta vasemmalle
Vaajakoskentielle ja nelostielle etelään kääntyvät suunnat, joille on vaikea löytää
riittävästi vihreää yhtä aikaa pääsuunnan yhteenkytkentävaatimuksen kanssa.
Edellä mainituista syistä Tourulantie ja Seppäläntie ovat voimakkaasti kuormittuneita Vapaaherrantien ja Vaajakoskentien välillä jo nykyisin liikennemäärin. Ongelma näkyy myös
Vasarakadun ja Ahjokadun liittymissä, jotka kuuluvat saman ohjauksen piiriin.
Kauppakeskus Sepän lisäliikenne rasittaa häiriöherkkää katuosuutta. Toimivuus jää välttäväksi, ja jonoutuminen on voimakasta. Välityskyky kuitenkin riittää iltaruuhkan tilanteessa,
mutta kadun häiriöherkkyys lisääntyy ja välityskyvyn riittävyys on lähellä rajapistettään.
Seppäläntien vilkas vasemmalle kääntyvä liikenne sekä nelostielle että Vaajakoskentielle
jonouttaa vasemmalle kääntyvät ryhmittymiskaistat säännöllisesti täyteen. Pitkiksi venyvät
jonot ovat merkittävä riski liikenteelliselle toimivuudelle.
Nelostien kannalta merkittävin riski on etelästä nousevan rampin jonoutuminen. Rampilta
oikealle kääntyvät joutuvat käytännössä aina pysähtymään Vaajakoskentien valoihin. Tämä jonouttaa nopeasti lyhyen liittymävälin, jonka jälkeen jono rampilla alkaa kasvaa, vaikka vihreä valo palaisi vielä. Simuloinneissa jonot pysyvät vielä rampin puolella, eivätkä
veny päätielle. Kasvuvaraa rampin liikenteellä ei kuitenkaan juuri ole.
Ahjokadun eteläpäässä keskustan suunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne jonoutuu hetkittäin lähes Vasarakadun liittymään, mutta pitkätkin jonot purkautuvat seuraavan vihreän
vaiheen aikana.
Liittymien ajoneuvoviivytykset pysyvät pääsuunnalla valo-ohjauksen yhteenkytkennän ansiosta maltillisella tasolla. Toisaalta pääsuuntaa suosivasta ohjauksesta ja lyhyistä liittymäväleistä johtuen etenkin sivusuuntien vasemmalle kääntyvillä on pitkiä viivytyksiä.
Seuraavissa kuvissa on esitettynä kaistakohtaisesti hetkittäiset maksimijonopituudet ja
keskimääräiset ajoneuvoviivytykset.
KAAVOITUS
14.9.2015 (36)
Hetkittäiset maksimijonopituudet Seppäläntien eteläpäässä iltahuipun liikennetilanteessa.
Ajoneuvokohtaiset viivytykset iltahuipun tilanteessa.
KAAVOITUS
14.9.2015 (37)
Seppäläntien pohjoispää
Seppäläntien pohjoispään liittymissä liikenne sujuu pääosin tyydyttävästi ja välityskyky on
iltahuipun tilanteessa riittävä. Kauppakeskus Sepän lisäliikenne ei aiheuta merkittäviä
muutoksia toimivuuteen.
Lohikoskentien ja Vasarakadun liittymissä jonot purkautuvat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta yhden valokierron aikana. Vasarakadun ja Lohikoskentien liittymäväli voi hetkittäin
jonoutua täyteen. Lohikoskentien vasemmalle kääntyvillä suunnilla viivytykset kasvavat
melko korkeiksi.
Vasarakadun ja Ahjokadun pohjoispäiden liittymien toimivuus on kohtuullinen nykyjärjestelyin. On kuitenkin huomioitava, että näiden risteysten liikennemäärät on arvioitu vain karkealla tasolla.
Seuraavissa kuvissa on esitettynä hetkelliset maksimijonopituudet sekä ajoneuvokohtaiset
viivytykset.
Kuva 3.
Tarkastelualueen pohjoisosan maksimijonopituudet ja ajoneuvoviivytykset iltahuipun liikennetilanteessa.
Vasarakadun / Merasimen kiertoliittymä
Destia on laatinut Vasarakadun kiertoliittymästä toimivuustarkastelut 2012. Kiertoliittymä ei
kuulunut varsinaiseen simulointialueeseen, mutta alla on muutamia havaintoja kiertoliittymästä suhteessa tähän selvitykseen.
1.) 2012 selvityksessä on käytetty suurempaa P-paikkamäärää (750 autopaikkaa) ja liikennetuotosarviota (noin 650 ajo/h sisään ja 650 ajon/h ulos) kuin tässä selvityksessä.
KAAVOITUS
14.9.2015 (38)
2.) Merasimen kiertoliittymän kuormitus on Destian liikennearvioilla suuri, kuten Destian selvityksessä on todettu. Kuormitus helpottuu jonkin verran mutta jää edelleen
korkeaksi, vaikka käytettäisiin tämän selvityksen liikennetuotosarvioita.
3.) Destian selvityksessä esitetyt Vasarakadun vapaat oikeat ovat suositeltavia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Seppäläntien eteläpään ja Tourulantien liittymät ovat jo nykyisellään kuormittuneita ja
häiriöalttiita erityisesti välillä Vapaaherrantie–Vaajakoskentie. Kauppakeskuksen lisäliikenne lisää kuormitusta entisestään, mutta toimivuustarkasteluissa iltaruuhkan välityskyky ei vielä ylity. Kasvuvaraa liikenteessä ei kuitenkaan ole ja häiriöherkkyys kasvaa.
Seppäläntien eteläpään toimivuusongelmat ohjaavat kauppakeskus Sepän keskustan
suunnan liikennettä todennäköisesti tässä arvioitua enemmän Vasarakadun puolelta ja
Merasimen sillan kautta. Tämä purkaa keskuksen liikenteen aiheuttamaa lisäpainetta
Tourulan sillalla.
Esitetyt ongelmakohdat Tourulan kohdalla ja niiden yhteys kauppakeskuksen liikenteeseen riippuu myös siitä, minne kauppakeskuksen liikenne todellisuudessa suuntautuu.
Tarkastelussa liikenteen on oletettu suuntautuvan melko suurelta osin nelostielle ja Vaajakoskentielle etelään, mitkä ovat liikenteen toimivuuden kannalta vaikeimpia suuntia. Lisäliikenteen mahdollinen suotuisampi suuntautuminen parantaa liikenteen sujuvuutta Tourulassa tämän selvityksen arvioihin verrattuna.
Seppäläntien eteläpään nykyiseen valo-ohjaukseen on vaikea löytää parannustoimenpiteitä. Vapaaherrantie–Vaajakoskentie -välin risteyksiä merkittävästi parantavat fyysiset parantamistoimenpiteet (lisäkaistat) johtavat väistämättä laajempiin silta- yms. investointeihin.
Merkittävien investointien tekeminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, mikäli suunnitteilla oleva Tourulan ramppien katkaisu ja uusi Kankaan eritasoliittymä toteutuvat lähitulevaisuudessa.
Tulevaisuudessa Kankaan eritasoliittymän ja Tourulan ramppien katkaisun myötä liikennetilanne paranee merkittävästi Seppäläntiellä ja Tourulantiellä. Liittymävälit pidentyvät, valoohjaus tehostuu ja Kauppakeskuksen ja koko Seppälän liikennettä siirtyy uuteen eritasoliittymään Vasarakadun puolelle.
Kauppakeskuksen lisäliikenne ei näy merkittävästi Seppäläntien pohjoispään ja Lohikoskentien liikenteen toimivuudessa. Mikäli Vasarakadun pohjoispään ja Lohikoskentien liittymävälin tukkeutuminen tulee aiheuttamaan ongelmia, voidaan harkita risteysten liikennevalojen
linkitystä tai yhteenkytkentää suunnille Seppäläntie pohjoiseen ja Lohikoskentie/Laukaantie idästä vasemmalle 
Seppäläntien etelään.
Kauppakeskuksen P-liikennejärjestelyjä koskevana paikallisena toimenpiteenä suositellaan:
1.) Lisäkaista Ahjokadulle kauppakeskuksen liittymästä Seppälänkadun risteyksen ryhmittymisalueelle
2.) Ryhmittymiskaista Ahjokadulta etelästä vasemmalle kauppakeskukselle
3.) Selvitetään mahdollisuus ohjata Gigantin P-liikenne Gigantin rakennuksen pohjoispuolen risteyksestä
4.) Varaudutaan Merasimen kiertoliittymän vapaisiin oikeisiin
KAAVOITUS
14.9.2015 (39)
Kaavamuutoksen aiheuttamien liikennemäärien kasvun vuoksi on tärkeää, että Seppälän
keskuskorttelin alueella tehdään parannuksia liittymien ja risteyksien suhteen, mutta yhtä
tärkeää on toteuttaa uudet laadukkaat kevyen liikenteen yhteydet.
Kankaan eritasoliittymän suunnittelun yhteydessä tullaan tarkistamaan laajemmin liikennejärjestelmän toimivuus Seppälän ja Kankaan alueiden osalta. Ahjokadun eteläosan kaistajärjestelyjä tutkitaan tarkemmin nykyisellä katualueella Seppäläntien katusuunnitelman
muutoksen yhteydessä.
Edellisen kaavamuutoksen yhteydessä esitetty parannustoimenpide Alasinkadulle on jo
toteutettu Jyväskylän kaupungin toimesta.
KAAVOITUS
14.9.2015 (40)
Tulevissa parannustoimenpiteissä katualueen mitoituksessa on huomioitu ehdotus kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen osana kiertoliittymien kehittämistä. Destia Oy.
Tulevissa parannustoimenpiteissä katualueen mitoituksessa on huomioitu ehdotus pohjoisen suunnan vapaan oikean lisäämisestä Merasimen kiertoliittymään. Destia Oy.
KAAVOITUS
14.9.2015 (41)
4.4.3
Kaupalliset vaikutukset
Kaupallinen kokonaisuus
Seppälän kauppakeskuskorttelin hanke muodostuu kahdesta osiosta: kauppakeskus Sepästä ja Prismasta. Osiot nivoutuvat uuden suunnitelman mukaan yhteen muodostaen
yhtenäisen kaupallisen kokonaisuuden. Kauppakeskusosion vuokrattava liikepinta‐ ala
olisi alustavan arvion mukaan noin 23 000 m2. Tämä jakautuisi tähän hetkisten arvioiden
mukaan seuraavasti:

Noin 10 000 m2 erikoiskaupan tai palveluiden suuria yksiköitä (kodinkoneet, urheilu
ja vapaa‐aika, kuntosali)

Lähes 2 000 m2 kahviloita ja ravintoloita

Noin 11 000 m2 erikoiskauppaa ja muita palveluita (esim. muotikauppa)
Kauppakeskus Sepän pinta‐ala on pysynyt samana kuin edellisissä suunnitelmissa eli rakennusoikeus on 27 000 kerrosalaneliömetriä (kem2).
Prisman vuokrattava liikepinta‐ala olisi ensimmäisessä vaiheessa noin 17 000 m2 (sekä
kesäpiha), josta Prisman sisätilojen osuus olisi noin 13 000 m2 ja erikoisliikkeiden ja ravintoloiden noin 4 000 m2. Kerrosalana Prisman liiketilat ovat noin 22 000 kem2.
Kokonaisuutena Seppälän keskuskorttelin vuokrattava liikepinta‐ala olisi ensimmäisessä
vaiheessa noin 40 000 m2, joka jakautuisi alustavan arvion mukaan seuraavasti:

Prisma‐hypermarket noin 13 000 m2

Erikoisliikkeitä (ml. erikoiskaupan suuret yksiköt ja keskustahakuiset myymälät) noin
21 000 m2

Ravintoloita ja muita palveluita (esim. kuntosali) noin 6 000 m2
40 000 neliön liikepinta‐ala vastaa noin 52 000 kerrosalaneliömetriä (laskennallisesti kertoimella 1,3 muutettuna). On huomattavaa, että Seppälän Prisma on jo nykyisin Jyväskylän selvästi myynniltään ja pinta‐alaltaan suurin hypermarket, jonka yhteydessä on jo muutamia etumyymälöitä. Prisma‐keskuksen nykyinen kerrosala on noin 21 000 kem2 eli liikepinta‐alaltaan noin 16 000 m2. Siten vuokrattavan liikepinta‐alan lisäys Prismakeskuksessa olisi vain noin 1 000 m2 ja koko Seppälän kauppakeskuskorttelissa vain noin 24 000
m2 eli 31 000 kem2.
Hankkeiden tarkka toimialajako tarkentuu jatkosuunnittelussa ja vuokrauksen edetessä.
Kaupalliset vaikutukset Jyväskylän keskustaan
Seppälän kauppakeskuksen tarjonnasta suurin osa olisi keskustatyyppistä erikoiskauppaa
sekä ravintoloita, kahviloita ja kaupallisia palveluita eli toimintoja, joita perinteisesti sijaitsee myös Jyväskylän keskustassa. Seppälän kauppakeskuksen ja Prisma‐keskuksen yhteenlaskettu erikoisliikkeiden vuokrattava pinta‐ala olisi arvioiden mukaan noin 23 000 neliötä eli noin 30 000 kem². On arvioitu, että Jyväskylän keskustassa olisi pelkästään erikoiskaupan (ei tilaa vaativaa kauppaa) pinta‐alaa noin 150 000 kem². Siten Jyväskylän
keskusta on myös Seppälän kauppakeskuksen toteutuksen jälkeen selvästi seudun suurin
ja vetovoimaisin erikoistavarakaupan keskus. Lisäksi Seppälän kauppakeskuksen erikoiskaupan pinta‐alasta arviolta kolmannes on suurta pinta‐alaa vaativia toimijoita. Näiden sijoittaminen nykyiseen ydinkeskustaan on haasteellista.
KAAVOITUS
14.9.2015 (42)
Jyväskylän keskustan tarjonnassa korostuvat keskustakauppakeskukset ja kivijalkamyymälät. Suurin osa liikkeistä on sijoittunut aktiivisen kävelykadun varrelle tai sen välittömään
läheisyyteen. Lisäksi keskustan vahvuus on monipuolinen viihde‐, palvelu‐ ja kulttuuritarjonta (useat ruokaravintolat, baarit, yökerhot, elokuvat, teatteri), jollaista toimintaa ei Seppälän kauppakeskukseen ole suunnitteilla. Seppälän alue saattaa houkuttaa Jyväskylän
keskustaa enemmän etenkin perheitä, joita Seppälässä houkuttelevat riittävän pysäköinnin
tuoma asioinnin helppous ja keskuksen riittävä tarjonta mm. päivittäistavarakaupan ja arkimuodin ostoksiin. Lisäksi Seppälän Prisma on jo nykyisin Jyväskylän suosituin hypermarket, joten alue on kauppapaikkana tunnettu.
Seppälän kauppakeskuksen tarjonnassa korostuvat muotikauppa, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä vapaa‐ajan erikoiskaupat. Näillä toimialoilla Seppälän kauppakeskus voi
joillekin Jyväskylän seudun asukkaille toimia keskustalle vaihtoehtoisena asiointipaikkana.
Yksittäiset, nykyisin keskustassa toimivat erikoisliikkeet voivat siirtyä keskustasta uusiin,
nykyistä sopivampiin liiketiloihin Seppälän kauppakeskukseen. Keskustasta tuskin kovin
montaa liiketilaa tämän takia vapautuisi, ja silloinkin hyviltä paikoilta vapautuviin tiloihin
olisi todennäköisesti paljon uusia tulijoita.
Useat Seppälän kauppakeskuksen liikkeistä tulisivat kuitenkin olemaan jo keskustassa
toimivien ketjumyymälöiden toisia, kolmansia tai jopa neljänsiä yksiköitä Jyväskylän seudulla. Seppälän kauppakeskus voisi houkutella Jyväskylän seudulle myös kokonaan uusia
kotimaisia ja kansainvälisiä kaupan ketjuja, joille Jyväskylän keskustasta ei ole sopivia tiloja tarjolla. Jyväskylän laaja markkina‐alue mahdollistaa useimmille ketjumyymälöille vähintään 2‐3 yksikön kannattavan myymäläverkoston Jyväskylässä. Jyväskylässä ei toistaiseksi ole suurta ydinkeskustan ulkopuolista kauppakeskusta, joten Seppälän tyyppiselle
modernille kauppakeskukselle on vuokralaismarkkinoilla todennäköisesti paljon kysyntää.
Lyhyellä aikajänteellä uuden merkittävän kokoisen kauppakeskuksen toteuttaminen Seppälään kiristäisi kilpailua myös Jyväskylän keskustan kanssa. Lähes 25 000 kokonaan uuden vuokrattavan neliön tuleminen markkinoille kerralla voi vähentää väliaikaisesti keskustan asiakasmääriä. Keskusta on kuitenkin vetovoimainen ja monet kiinteistöt vasta saneerattu, ja keskustan tarjontakokonaisuus on ylivoimainen Seppälän kauppakeskukseen tai
muihin seudun kilpailijoihin nähden. Ulkopuolisen kilpailun kiristyminen voi jopa ravistella
keskustan kiinteistönomistajia investoimaan keskustan kauppapaikkoihin, jotta keskusta
säilyttäisi sille kuuluvan aseman seudun ylivoimaisena kaupan keskuksena.
Pidemmällä aikavälillä Jyväskylän seudun ja koko laajan markkina‐alueen väestömäärä ja
kaupan ostovoima tulee kasvamaan huomattavasti. Seppälän kauppakeskuksen tuomat
lisäneliöt ovat vain pieni osa siitä kaupan lisätarpeesta, jota Jyväskylään tarvitaan tulevina
vuosina. Kaupan kasvuennusteet mahdollistavat myös keskustaan uutta liiketilaa tulevaisuudessa. Silti myös keskustan ulkopuolisille alueille, kuten Seppälän kauppakeskuskortteliin, tarvitaan uutta kaupan pinta‐alaa tyydyttämään kasvavan kaupunkiseudun asukkaiden ostotarpeita. Keskusta ja Seppälän alue sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat
yhdessä vahvan, osittain toinen toisiaan täydentävän, tarjontakokonaisuuden. Näin Jyväskylän kaupallinen vetovoima vahvistuu ja markkina‐alueen laajuus säilyy vähintään nykyisen laajuisena kilpaileviin maakuntakeskuksiin (etenkin Tampere, Kuopio, Oulu, Seinäjoki,
Lahti, Mikkeli) nähden.
KAAVOITUS
14.9.2015 (43)
Muut kaupalliset vaikutukset
Hankkeiden tuoma tarjonnan lisäys on lyhyellä aikavälillä huomattava, joten kilpailu eri
kaupan keskusten välillä kiristyy. Jyväskylän keskustan lisäksi kilpailun vaikutukset tuntuvat etenkin Keljon ja Palokan hypermarketkeskuksissa sekä Seppälän K‐citymarketissa.
Seppälän Prisman laajentuminen kiristää jonkin verran alueen hypermarkettien välistä kilpailua, mutta koska kyseessä ei ole kokonaan uusi yksikkö, olennaisia vaikutuksia seudun
hypermarkettien toimintaedellytyksiin tällä ei ole. Sen sijaan hypermarketkeskusten etumyymälöinä toimiville yrityksille Seppälän Prisma ja kauppakeskus Seppä tuo uuden sijaintimahdollisuuden. Joissain tapauksissa se voi tarkoittaa siirtymistä nykyisistä tiloista
uuteen sijaintipaikkaan Seppälän hankkeisiin. Hypermarkettien yhteydessä olevia erikoisliikkeitä on nykyisin etenkin Palokassa ja Keljossa, jotka sijaitsevat kuitenkin eri puolilla
kaupunkia Seppälään nähden. Siksi kullekin hypermarketkeskukselle etumyymälöineen
jää omat lähimarkkinansa ja olennaisia muutoksia tarjonnassa ei todennäköisesti tapahdu
Seppälän hankkeiden vuoksi.
Seppälän keskuskortteli muodostaisi Jyväskylän seudun ensimmäisen, varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolisen kauppakeskuksen. Hanke ehtii todennäköisesti markkinoille ennen
muita mahdollisia keskustan ulkopuolisia kauppakeskushankkeita. Siten se saattaa hidastaa muiden vielä suunnitteluasteella olevien keskustan ulkopuolisten kaupan hankkeiden
toteutumista. Tilaa vaativan kaupan tai kaupan lähipalveluhankkeiden toteuttamiseen
Seppälän hankkeella ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta, vaikka joitain yksittäisiä tilaa
vaativan kaupan toimijoita Seppälän kauppakeskukseen tuleekin. Lähipalvelukeskuksien
palvelurooli on erityyppinen kuin Seppälän kauppakeskuksen, joten molemmille on kysyntää myös tulevaisuudessa.
Seppälän kauppakeskuskorttelin toteuttamisen myötä Jyväskylän asema koko maakunnan
kaupan keskuksena vahvistuu. Tämä saattaa lisätä Jyväskylän markkina‐alueen kuntien
asukkaiden kauppa‐asiointeja Jyväskylään. Päivittäistavarakaupat ja lähipalvelut voivat
menestyä myös pienissä kunnissa, kunhan niiden sijainti on hyvä ja lähialueella on riittävästi asukkaita. Jyväskylän erikoistavarakaupan vahvistumiselle ei siis ole muiden kuntien
lähipalveluihin suoraa vaikutusta. Erikoiskaupan ostovoima on kasvamassa, joten erikoiskaupan lisääminen varsinkin joidenkin kuntien keskuksissa voi olla mahdollista, vaikka
maakuntakeskus Jyväskylä jatkaa voimakasta kaupan kasvuaan. Kaupallisten keskittymien kuten kauppakeskusten merkitys Jyväskylän seudulla kasvaa edelleen. Sijoittamalla
kauppakeskukset tiiviin yhdyskuntarakenteen sisään hyvien liikenne‐ ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle voidaan parantaa Jyväskylän ja koko ympäröivän seudun erikoistavaroiden saavutettavuutta.
Yhteenveto
Jyväskylän kaupallinen markkina‐alue on pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun jälkeen viidenneksi suurin markkina‐alue Suomessa. Väestönkasvu Jyväskylän markkina‐alueella keskittyy etenkin Jyväskylän seudun kuntiin, joissa myös kaupan ostovoima
kasvaa eniten. Väestön ja ostovoiman kasvuun perustuen uutta kaupan pinta‐alaa tarvitaan Jyväskylään laskelmien mukaan jopa yli 300 000 kem2 vuoteen 2030 mennessä.
Seppälän keskuskortteleiden tuoma kaupan lisäpinta‐ala on arviolta noin 30 000 kem2.
Seppälän Prisma on jo nykyisin yksi Suomen suurimmista hypermarketeista. Siten hankkeiden tuoma lisäpinta‐ala on vain pieni osa koko Jyväskylän pinta‐alan lisätarpeesta, joten myös muille kaupan alueille jää tilaa kehittyä. Jyväskylän seudulla ei toistaiseksi ole
KAAVOITUS
14.9.2015 (44)
Seppälän kauppakeskuskorttelia vastaavaa suurta ydinkeskustan ulkopuolista modernia
kauppakeskusta.
Lyhyellä aikavälillä Seppälän hankkeilla on jonkin verran vaikutuksia Jyväskylän keskustaan, mutta ne eivät uhkaa keskustan toimintaedellytyksiä merkittävästi. Keskustan asiakasmäärät voivat väliaikaisesti vähentyä ja joitain yksittäisiä myymälöitä voi siirtyä keskustasta Seppälän kauppakeskukseen. Seppälän kauppakeskuskorttelin tarkkaa toimialajakoa
ei ole vielä päätetty, mutta edes todennäköisesti vahvimmalla toimialalla muotikaupassa
kauppakeskus ei merkittävästi uhkaa keskustan muotikauppojen tai muiden erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Keskustaan jää edelleen maakunnan paras muotikaupan ja
muun erikoiskaupan tarjonta. Lisäksi Seppälään toteutuu hankkeen myötä useita paljon
tilaa vaativia myymälöitä, joiden sijoittaminen ydinkeskustaan ei ole mahdollista. Siten
Seppälän kauppakeskuksen tarjonta täydentää keskustan nykyistä tarjontaa. Suurin osa
Seppälän kauppakeskuksen myymälöistä on uuden yksikön Jyväskylään perustavia kotimaisia tai kansainvälisiä ketjuja, joista osa perustaa ensimmäisen Jyväskylän myymälänsä
Seppälän kauppakeskukseen. Uuden rakennettavan liiketilan myötä markkinoille saadaan
uusia sijaintimahdollisuuksia paikallisille, valtakunnallisille ja kansainvälisille myymälöille ja
palveluille, joten Jyväskylän kaupan tarjonta monipuolistuu.
Pidemmällä aikavälillä ostovoiman kasvaessa vaikutukset keskustaan ja muihin seudun
kaupan keskuksiin jäävät pieniksi. Jyväskylän keskusta on edelleen seudun ylivoimainen
kaupan keskus. Seppälän keskuskorttelin toteuttamisen myötä Jyväskylän asema koko
maakunnan kaupan ylivoimaisena keskuksena vahvistuu. Keskusta ja Seppälän alue sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhdessä vahvan, osittain toinen toisiaan täydentävän, tarjontakokonaisuuden. Seppälän kauppakeskuskorttelin hankkeet vastaavat liiketilan lisätarpeeseen ja sijainnin yhdyskuntarakenteen keskellä huomioiden hankkeet ovat
perusteltuja.
4.4.4
Vaikutukset hulevesiin
Hulevesiselvityksessä on mitoitussateena käytetty 10 minuuttia kestävää rankkasadetta
160 l/s×ha. Tarkastelussa on mukana koko Seppälän valuma-alue, uusi Prisma ja Jyväskylän kaupungin alueelle toteutettava hulevesiallas. Mitoitustarkastelussa on tarkistettu
vuoden 2012 jälkeen muuttunut tilanne: Kauppakeskus Sepän sijainti hieman muuttunut ja
kattopinta-ala kasvanut (2,0 ha => 2,2 ha). Alueen osalta ei muita varsinaisia muutoksia.
Periaate alkuperäisessä hulevesien johtamisessa kaupungin viemäriin oli, viivyttää vesien
kulkeutumista mahdollisimman pitkän aikaa Kauppakeskus Sepän tontilla ja osittain myös
kattovesiä katolla, antamalla sadeveden kertyä maksimissaan noin 6 cm syväksi lammikoksi rakennuksen katolle.
•
Hulevesien mitoitustarkistuksen yhteydessä periaatetta mikä vuonna 2012 valittiin,
ei ole varsinaisesti muutettu.
•
Kattopinta on jaettu erillisiin osiin, jotta katolle satavaa vettä voidaan mallinnuslaskennassa johtaa katolta alas tontin hulevesijärjestelmään eri kohdista eli suurin osa
pohjoisen suuntaan (11900 m²).
•
Idän puolelle kivipuroon johdetaan noin 3500 m² kattopinta-alan vedet.
•
Loput kattovesistä (6600 m²) johdetaan kaupungin hulevesialtaaseen
•
Rakennuksen itäseinustalle ja tontin eteläreunalle on mallinnuksessa suunniteltu
0,7 m syvä kivipuro, mihin tontilta vesiä johdetaan
KAAVOITUS
•
14.9.2015 (45)
Rakennusta kiertää pohjoispuolelta aina eteläpuolelle saakka hulevesiviemäri (315
mm), mikä ennen liitosta kaupungin viemäriin suurennetaan 560 mm:ksi.
Kaaviossa on esitetty kauppakeskus Sepän kattovesien jakautuminen.
Seppälän Prisman osalta hulevesien käsittelyyn ei tule voimassa olevaan kaavaan nähden
muutoksia. Vedet johdetaan kaupungin hulevesiviemäriin ja hulevesialtaaseen suunnitelmien mukaisesti.
KAAVOITUS
14.9.2015 (46)
Kaaviossa on esitetty kauppakeskus Sepän kattovesien virtausreitit.
Kaaviossa on esitetty kauppakeskus Sepän kattovesien maksimivesimäärät.
KAAVOITUS
4.4.5
14.9.2015 (47)
Palotekninen selvitys
Yleistä
Suurimpana asiana käsitellään tonttien välistä palomuurin rakentamatta jättämistä ja perustellaan miten se olisi mahdollista toteuttaa ja mitä täytyy ottaa huomioon, jotta Prisman
laajentuminen olisi mahdollista. Suunnittelun lähtökohtana on, että liikekeskuksen palotekniset ratkaisut eivät vaikeuta tai vaikuta mahdollisen Prisman laajennukseen. Tämä tarkoittaa mm. poistumisturvallisuuden varmistamista ja palon leviämisen ehkäisemistä rakennusten välillä.
Lähelle rakentaminen
Prisma ja liikekeskus Seppä tulevat sijoittumaan eri tonteille. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 määräyksien mukaisesti rakennusten välille tulisi rakentaa palomuuri koska rakennukset sijoittuvat alle 8 metrin etäisyydelle toisistaan. Käytännössä rakennukset on suunniteltu sijoittuvan lähes kiinni toisiinsa kulmasta / ”nivelestä” noin 20
metrin pituudelta.
Selvityksessä esitetään, että palomuuri jätettäisiin rakentamatta ja korvattaisiin palomuuri
palo-osastoinnilla liikekeskuksen puolella rajapinnassa. Tätä varten sekä Prisman, että
Liikekeskuksen osalle tehdään rasitesopimus. Palomuurin rakentamatta jättäminen ja sen
korvaaminen palo-osastoinnilla mahdollistaisi ”nivelessä” paremman käytettävyyden ja
näkyvyyden rakennusten välillä kuin että rakennusten välillä olisi palomuuri.
Turvallisuusjärjestelmät
Perusteena palomuurin korvaamisena palo-osastoinneilla pidetään myös sitä, että rakennuksien turvallisuusjärjestelmät ovat samankaltaisia ja kyseiset rakennukset ovat saman
paloluokan rakennuksia eli niiden paloluokka on P1 ja niiden käyttötapa on sama eli liiketila.
Poistumisjärjestelyt
Liikekeskus Sepän puolelta ei osoiteta poistumista Prisman puolelle. Suunnitteluratkaisut
tehdään siten, että tarvetta poistumiseen toiseen rakennukseen ei ole.
Päätelmät
Kun selvityksessä mainitut toimenpiteet huomioidaan ja lisäksi selvityksessä kuvatut perusteet on huomioitu, voidaan arvioida että palomuurin rakentamatta jättäminen ja sen
korvaaminen osastoinneilla ja muilla ratkaisulla mahdollistaa Prisman laajentumisen ja
molempien rakennusten turvallisen käytön ja suunnittelun. Palomuuria vastaava turvallisuustaso saavutetaan automaattisilla paloteknisillä järjestelmillä.
4.4.6
Muut vaikutukset
Uusien väylien ja mahdollisten liittymien rakentamien sekä putkilinjojen siirtämiset aiheuttavat yhdyskuntataloudellisia kustannuksia Jyväskylän kaupungille.
KAAVOITUS
4.5
14.9.2015 (48)
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä.
4.6
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Kaavamerkinnät ja – määräykset noudattavat MRL:n asetusta.
4.7
NIMISTÖ
Suunnittelualueelle ei olla esittämässä uutta nimistöä.
KAAVOITUS
14.9.2015 (49)
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi kaava-alueelle laadittu
lähiympäristösuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpideohjeita tulee noudattaa tonttien ja ympäristön käsittelyssä.
Seppälän lähiympäristösuunnitelma ja hulevesitarkastelu, VSU 24.6.2015.
KAAVOITUS
14.9.2015 (50)
Seppälän lähiympäristösuunnitelma ja hulevesitarkastelu, VSU 27.3.2012.
KAAVOITUS
14.9.2015 (51)
5.2
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Seppälän Prismaa rakennetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti ja kauppa valmistuu
2015–2016. Kauppakeskus Sepän rakentaminen voi alkaa kun kaava on saanut lainvoiman 2015–2016.
5.3
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan yhteistyössä Jyväskylän
kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä Liikenne- ja viheralueet vastuualueen kanssa.
Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin.

pysäköintialueisiin ja istutuksiin.

kevyenliikenteen yhteyksiin
Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa.
KAAVOITUS
14.9.2015 (1)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 TONTEILLE 22 JA 23
Kaavatunnus 15:090
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin
mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan
tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen
suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
aikaansaamiseksi. Rakennusten liitoskohdassa
on yhteinen torialue jolta rakennetaan käynti aulaan sisätorille. Tälle sisätorille on suora yhteys
liukunauhaa/portaita pitkin Vasarakadun puoleiselta alapihalta. Tämä mahdollistaa jalankulkuyhteyden sisätorin kautta korttelin läpi Vasarakadun
ja Ahjokadun välillä. Rakennuksen eteläpuolelle
avataan uusi itä-länsisuuntainen korttelin läpi
kulkeva kevyenliikenteen yhteys. Liikennejärjestelyt säilyvät pääosin entisellään.
Seppälän Prismaa rakennetaan tällä hetkellä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kauppakeskus Sepän huoltopiha sijoittuu uudessa suunnitelmassa tontin eteläosaan ja aiemmin suunnitelmissa ollut huoltoliikenteen ulosajoliittymä Ahjokadulle jää pois. Autopaikat noin 600 kpl sijoittuvat rakennuksen osin maanpäälliseen kellarikerrokseen. Rakennusoikeus ei kaavamuutoksen
myötä muutu, mutta kerroskorkeus nousee kolmeen. Myös Seppälän Prisman kerroskorkeus
nostetaan kolmeen.
Alueen maanomistajia ovat Osuuskauppa Keskimaa ja Skanska Talonrakennus Oy. Tonttijako
hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset
ja aiemmat suunnitelmat
Kaavoitustilanne:
Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on
keskustatoimintojen aluetta (C). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 24.9.2014 ja vaihekaava on lainvoimainen.
1. Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä
Vasarakadun, Alasinkadun ja Ahjokadun varrella
rajoittuen etelässä Jyväskylän kaupungin puistoalueeseen ja Gigantti Oy Ab:n tonttiin.
2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet
Kaavamuutosta hakee Skanska Talonrakennus
Oy. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää
Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi.
Kauppakeskus rakennetaan Prismaan kiinni
Prisman ja kauppakeskuksen asiakasvirtojen
yhdistämiseksi sekä optimaalisen asiakaskierron
Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C-1. Seppälän oikeusvaikutteinen yleiskaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa
11.11.2002. Aluetta suunniteltaessa ja toteutettaessa pyritään edistämään alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja kauppakeskusmaisen rakenteen sekä kortteleiden sisäisten jalankulkuyhteyksien toteutumista. Toiminnot tulee
suunnitella siten, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti hyvän ja toiminnallisesti monimuotoisen kokonaisuuden. Alueelle voidaan sijoittaa
maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia
vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa liike-, toimisto- ja
palvelutiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia
työpaikkatoimintoja, alueen toimintojen yhteyteen
soveltuvaa erityisasumista sekä eri toimintojen
edellyttämiä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pysäköintikansia ja
KAAVOITUS
15:090 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
laitoksia. Asemakaavan muutokset ja muut suunnitelmat on laadittava siten, että liikenteen järjestämiseen ja sen vaikutuksiin kiinnitetään erityistä
huomiota.
Asemakaavassa tontit 22 ja 23 ovat liikerakennusten korttelialuetta KM. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja keskustatoimintoja,
kuten liike-, toimisto-, toimitila- ja palvelutiloja
lukuun ottamatta elokuvateattereita. Sallitun kerrosalan lisäksi saa kerroksiin rakentaa lasikatettuja ja/tai luonnonvalolla varustettuja kauppakäytäviä, teknisiä tiloja, katettuja huoltopihoja, rakenteellista pysäköintiä sekä pysäköintitasoja liiketilojen päälle. Kerroskorkeus kummallakin tontilla on
kaksi. Kauppakeskus Sepän tontilla 23 on rakennusoikeutta 27 000 kerrosalaneliömetriä. Prisman
tontilla 22 on rakennusoikeutta 39 000 kerrosalaneliömetriä. Tontilla 22 voi rakennusoikeuden lisäksi rakentaa toiseen kerrokseen 3000
kerrosalaneliömetriä toimisto- ja/tai hoivapalvelutilaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 17.12.2012 ja se on saanut lainvoiman
1.2.2013.
Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt
päätökset:
Suunnittelualueen nykytilanne:
Suunnittelualueella on voimassa tuore asemakaava, joka on saanut lainvoiman 1.2.2013. Kaavamuutostyön yhteydessä tutkittiin perusteellisesti
vaikutukset kauppaan, liikenteeseen ja hulevesiin.
Tämän lisäksi maaperän rakennettavuus tutkittiin
sekä kartoitettiin mahdolliset pilaantuneet maaainekset. Nyt tehtävän kaavamuutoksen yhteydessä on syytä päivittää vaikutukset kauppaan,
liikenteeseen ja hulevesiin. Hulevesien osalta
selvitys lienee toteava, mutta varsinkin liikenteen
osalta tilanne on muuttunut vuodesta 2012.
Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää kaksi
rakennusta, jotka sijaitsevat eri tonteilla, yhdeksi
rakennukseksi. Tämä edellyttää palomuurin rakentamatta jättämistä, koska halutaan että kaupparakennuksilla on yhteinen sisäkäytävä ja sisääntuloaula. Jos asemakaavaan laitetaan merkintä, että palomuuri voidaan jättää rakentamatta,
tulee paloteknisillä selvityksillä osoittaa että se on
mahdollista palo- ja henkilöturvallisuutta vaarantamatta.
Keskeisenä tavoitteena edellisen kaavamuutostyön yhteydessä oli kaupunkikuvallisesti laadukas
kauppakeskusmainen rakenne sekä korttelin halki
kulkeva kevyen liikenteen yhteys sekä hulevesien
hallinta yhdistettynä korkealuokkaiseen viher- ja
ympäristörakentamiseen. Tämä tavoite on pääpiirteissään voimassa myös nykyisen kaavamuutostyön yhteydessä, mutta aikaisemmin korttelin halki
kulkeva kevyenliikenteen väylä siirretään kulkemaan suunnittelualueen eteläosan kautta Ahjokadun varteen. Muuten kantavana ideana on, että
nykyistä kaava muutetaan mahdollisimman vähän. Kaikki edellisen kaavan keskeisimmät määräykset on tarkoitus säilyttää ennallaan. Prisman
14.9.2015 (2)
uudisrakennus on saanut rakennusluvan nykyisin
voimassa olevan asemakaavan perusteella ja
tuleva Kauppakeskus Seppä tullaan rakentamaan
samoilla pääperiaatteilla vaikkakin uudistuneilla
suunnitelmilla.
4. Maankäyttö- tai muut sopimukset
Asemakaavan toteuttamiseksi ei tehdä maankäyttösopimuksia.
5. Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään. MRL 62 §.
Muutoksen hakija:
Skanska Talonrakennus Oy
Osuuskauppa Keskimaa
Viranomaiset:
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen liitto
Liikenne ja viheralueet
Rakentaminen ja ympäristö
Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Keski-Suomen Pelastuslaitos
Muut:
Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta
Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö
JE Siirto Oy
Sonera
Elisa
Asukasyhdistykset:
Huhtasuon asukasyhdistys
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden
maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat.
6. Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia,
seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja
Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 § 2 mom.)
7. Vaikutusalue
Kaupallista vaikutusaluetta on koko kaupunkiseutu ympäristökuntineen. Suunnittelualueen liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat koko Seppälän
alueelle tuleviin liikennevirtoihin, eli TourulantienSeppäläntien, Lohikoskentien- Seppäläntien ja
Vapaaherrantien- Merasimen risteyksiin. Hulevesien vaikutusaluetta on kaavamuutosalue, sen
valuma-alue aina Jyväsjärvelle saakka.
8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät
Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun
kuluessa MRL 9 §:n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukai-
KAAVOITUS
15:090 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
sesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat:
- vaikutukset liikenteeseen
- vaikutukset kauppaan
- vaikutukset hulevesiin
- palotekninen selvitys
Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin.
9. Alustava aikataulu ja osallistuminen
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin
myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2015)
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen.
Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja
asiantuntijoiden kanssa.
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015
sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi
ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
Luonnosvaihe (kesäkuu 2015)
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n
mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua
mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
vireille tulon yhteydessä sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.6.2015 sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi
ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle.
Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Ehdotusvaihe (syksy 2015)
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute
huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30
päivän ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen
www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä
Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa.
Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille,
14.9.2015 (3)
jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista
tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Hyväksymisvaihe (2015–2016)
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).
Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta
Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto.
- Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen
nähtävillä oloon saakka.
- Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n
nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja
arviointisuunnitelman riittävyydestä.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.
11. Yhteystiedot
Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti
Jaana Nyman, suunnitteluavustaja
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus
Postiosoite
PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs)
Puh.
(014) 266 7626
Fax.
(014) 266 5029
email
[email protected]
internet
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Seppälän
Prisma on jo rakenteilla. Kuvauspäivämäärä
25.5.2015.
KAAVOITUS
© Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö
Teema: Ajantasa-asemakaava
Mittakaava: 1:3500
100 m
© Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö
Teema: Maanomistuskartta
Mittakaava: 1:5000
200 m
kaavaluonnos pienennös
179-15-9-8
179-15-8-17
179-15-2-7
179-15-9901-27
15-7-35
179-401-30-13
179-15-2-6
179-15-2-5
179-15-7-36
179-15-9901-36
179-15-37-9
179-15-37-2
15-4-4
179-15-6-22
179-15-37-8
179-15-
179-15-7-32
179-15-9901-35
179-15-37-7
179-15-7-31
179-15-37-6
179-15-7-30
79-15-9901-30
179-15-6-23
179-15-7-29
179-15-9903-8
179-15-1-11
179-401-30-13
179-15-7-28
179-401-96-0
179-15-6-18
179-15-1-7
179-15-6-21
179-15-7-27
179-15-9901-31
1 6 14
ASEMAKAAVAMERKINNÄTJAͲMÄÄRÄYKSET:
Liikerakennustenkorttelialue.Alueellesaasijoittaavähittäiskaupan
suuryksiköitäjakeskustatoimintoja,kutenliikeͲ,toimistoͲ,toimitilaͲja
palvelutilojalukuunottamattaelokuvateattereita.Sallitunkerrosalanlisäksisaa
kerroksiinrakentaalasikatettujaja/tailuonnonvalollavarustettuja
kauppakäytäviä,teknisiätiloja,katettujahuoltopihoja,rakenteellista
pysäköintiäsekäpysäköintitasojaliiketilojenpäälle.
3mkaavaͲalueenrajanulkopuolellaolevaviiva.
Korttelin,korttelinosanjaalueenraja.
OsaͲalueenraja.
Päärakennuksenläheisyyteenpysäköintialueellesallitaan,enintään
päärakennuksenkorkuisia,voimakkaastiplastisiaopasterakennelmia,
mainosrakennelmiasekäostoskärryͲjajalankulkukatoksia.Rakennelmateivät
saaollakiinnipäärakennuksessa.Päärakennuksenseinustalletuleejättää
pelastusväylänsekäjalankulkuͲ,taksiͲjahuoltoyhteyksienedellyttämä
rakennelmistavapaatila.
YLEISETMÄÄRÄYKSET:
KaavaͲalueelleonlaadittulähiympäristösuunnitelma.
Lähiympäristösuunnitelmassaesitettyjätavoitteitajatoimenpideohjeitatulee
noudattaatonttienjaympäristönkäsittelyssä.
Hulevesirakenteettuleerakentaaosaksikorkealuokkaisiakaupunkikuvallisia
viheraiheita,joihinvoidaanliittääkevyenliikenteenväyliäjaoleskelua.
RakennuslupaͲasiakirjoihinonliitettävähulevesienhallintasuunnitelmaja
tonttienpihasuunnitelma.
OhjeellinenalueentaiosaͲalueenraja.
Padotuskorkeudenalapuolelleliityttäessäviemäröintituleehoitaa
kiinteistökohtaisellapumppauksella.
Ohjeellinentontinraja.
PilaantuneetmaaͲaineksetonpoistettavataikäsiteltävävaarattomiksiennen
rakennustoimenpiteisiinryhtymistäympäristöviranomaistenvaatimassa
laajuudessa.
Kaupunginosannumero.
Korttelinnumero.
Tontinnumero.
Kadun,katuaukion,torin,puistontaimuunyleisenalueennimi.
Rakennusoikeuskerrosalaneliömetreinä.
Roomalainennumeroosoittaarakennusten,rakennuksentaisenosan
suurimmansallitunkerrosluvun.
Ohjeellinenlattiapinnankorkeusasema(N2000).
Rakennusala.
Ohjeellinenrakennusala.
Vettäläpäisemättömiltäpinnoiltatuleviahulevesiätuleeviivyttääalueella
siten,ettäviivytyspainanteiden,Ͳaltaidentai–säiliöidentulee
käsitellä/viivyttää40prosenttiatonteillasyntyvästähulevesimäärästä.
Viivytyspainanteiden,ͲaltaidentaiͲsäiliöidentuleetyhjentyä24tunnin
kuluessatäyttymisestäänjaniissätuleeollasuunniteltuylivuoto.
Korttelialueellaonennenrakentamistoimenpiteitätehtävä
maaperätutkimuksetjatutkimustuloksetsekäperustussuunnitelmaton
liitettävärakennuslupaͲasiakirjoihin.
Tonttien24ja25välisellerajalleeitarvitserakentaapalomuuria.Palomuuria
vastaavaturvallisuustasotuleesaavuttaapelastusviranomaisenhyväksymillä
paloteknisilläjärjestelmillä.
Tonttien24ja25välilletuleemahdollistaajalankulkuyhteyssisäkauttakorttelin
läpiVasarakadunjaAhjokadunvälille.
Tontilla24mainoksettuleesijoittaakolmeenerilliseenkenttäänjotkaovat
julkisivupinnastasyvennettyjä.Tontilla24huoltopihanseinättuleerakentaa
julkisivupinnastaerillisenäirrotettunaköynnösseinänä.Köynnösseinä
muodostaavisuaalisenjatkeenmuotoilullemaanpinnalle
lähiympäristösuunnitelmanmukaisesti.
Tontilla25voirakennusoikeudenlisäksirakentaatoiseenkerrokseen
varsinaisenrakennusoikeudenlisäksi3000kerrosalaneliömetriätoimistoͲ
ja/taihoivapalvelutilaa
Tontilla25mainoksetkussakinjulkisivussavoidaantoteuttaayhteenerilliseen
selvästipienempäänjulkisivupinnastasisennettyyntummapohjaiseen
kenttään.MainoskentänpituusjapintaͲalatuleeollakyseisenjulkisivupinnan
suhteenalisteinen.Tontilla25Ahjokadunpuoleisellaulkoseinällämainokset
tuleetoteuttaaikkunateippauksinjairtokirjaimin.Tontilla25polttoaineen
jakelualueellasallitaanajoneuvojenkatsastusͲjahuoltotoiminta.
Sitovatonttijakohyväksytäänasemakaavanyhteydessä.
Rakennusala.Poikkiviivaosoittaarajansenpuolen,johonmerkintäkohdistuu.
Polttoaineidenjakelullevarattualueenosa.
Ohjeellinenyhdyskuntateknistähuoltoapalvelevienrakennustenjalaitteiden
rakennusala.
Ohjeellinenkattopysäköinninajorampinrakennusala.
Maanalainenautonsäilytyspaikanrakennusala.
Ohjeellinenmaanalaisiintiloihinjohtavaajoluiska.
Ohjeellinenrakennusala,jollesaasijoittaaenintään40mkorkean
mainostornin.
Alueenosajokatuleevaratakevyelleliikenteelle.Jalankulkujapyöräilytulee
mahdollisuuksienmukaanerottaa.Alueenrajauksetjapinnattuleetehdä
kivimateriaaleinsekäistutuksin.
Istutettavaalueenosa.
Istutettavapuurivi.Puidenetäisyydentuleeollaenintään10metriä.
Istutettavapuurivi.Puidenrungonhalkaisija1500mmkorkeudellatuleeolla
vähintään100mm
Säilytettäväpuu.
Katu.
Ohjeellinenkatuaukionrakennusala.Alueenosatuleerakentaa
korkealuokkaisena.Alueonensisijaisestitarkoitettukevyenliikenteen
käyttöön.Alueellatuleehuomioidaajoneuvoliikenteenristeäminenjakevyen
liikenteenturvallisuus.
Alueenosajokatuleerakentaakorkealuokkaisenajarajattuna
kaupunkimaisenayhteiskäyttöalueena.Aluetuleetoteuttaaluonteeltaan
kävelykatumaisenatilana,jokaonensisijaisestitarkoitettuoleskeluunjakevyen
liikenteenkäyttöön.Torimainentilatuleejäsentääkivimateriaaleillasekä
viheraiheilla.
Alueellaolevaajoyhteys.
Ohjeellinenajoyhteys.
Ohjeellinenyleisellejalankulullejapolkupyöräilyllevarattualueenosa.
Pysäköimispaikka.
Ohjeellinenpysäköimispaikka.
Maanalaistajohtoavartenvarattualueenosa.
Kaukolämpöjohtoavartenvarattualueenosa.
Maanalaistajohtoavartenvarattualueenosa.Sijaintionohjeellinen.
Katualueenrajanosa,jonkakohdaltaeisaajärjestääajoneuvoliittymää.
PYSÄKÖINTI:
Autopaikkojaonrakennettavastiseuraavasti:Ͳ1autopaikka/vähittäiskaupan
suuryksikönsekäliikeͲjatoimistotilan50kerrosalaneliömetriäkohti.
Autopaikkojavoitoteuttaamyöskattopysäköintinä.
Pysäköintialuejasiihenliittyvävalaistustuleetoteuttaakorkealuokkaisena
viherͲjaympäristörakentamisenkeinoin.
RAKENTAMISTAPA:
Uudisrakentamisentuleeollaarkkitehtuuriltaankorkealaatuista.Rakennusten
tuleemuodostaayksiyhtenäinenrakennusmassajasuurmuotojollaon
voimakasyksiaineinen,veistosmainenilme.
Rakennustensisäänkäynniteivätsaaulottuajulkisivulinjanulkopuolelle,ulos
tuleviatuulikaappejajakatoksiataiulokkeellisialippojaeisallita.
Rakennuksessatuleeollayksiyhtenäinenräystäskorko.Julkisivujenpääaiheena
tuleekäyttääns.supergrafiikkaaelipinnanylimittakaavaiseenkuviointiin
perustuvaagraafistasommittelua.KMͲtonttienpäärakennustenvärientulee
poiketatoisistaanselvästi.Rakennuksiintuleetoteuttaaarkkitehtuurin
erityispiirteitäjasisäänkäyntisyvennyksiäkorostava
julkisivuvalaistussuunnitelma.Yksikerroksisenliikerakennuksen
myymälätiloihintuleeohjataluonnonvaloa.
Päärakennukseenliittyvienhuoltopihanjakattopysäköinninkatoksientulee
ollapäärakennuksestahahmollisestiirrallisiajapäärakennuksenilmeestä
selvästipoikkeaviaplastisiamuotojajaaiheita.Kattopysäköintialuekaiteineen
taiteknisettilateivätsaaeisaarajautuaräystääseenmiltäänosin.
Rakennuksessatuleeollayksiyhtenäinenräystäskorko.Kahdentontinvälinen
nivelosavoiollamatalampi.Kattopysäköinninajorampintuleemuodostaa
voimakkaastiplastinen,korkeatasoinenjulkisivuaihe.Liikerakennusten
huoltopihattaiͲtilattuleetoteuttaapäänäkymäsuuntaanpäin
seinämärakenteellasuljettuinaalueina.
kaavaluonnos pienennös
179-15-9-8
179-15-8-17
179-15-2-7
179-15-9901-27
15-7-35
179-401-30-13
179-15-2-6
179-15-2-5
179-15-7-36
179-15-9901-36
179-15-37-9
179-15-37-2
15-4-4
179-15-6-22
179-15-37-8
179-15-
179-15-7-32
179-15-9901-35
179-15-37-7
179-15-7-31
179-15-37-6
179-15-7-30
79-15-9901-30
179-15-7-29
179-15-9903-8
179-15-6-23
179-15-1-11
179-401-30-13
179-15-7-28
179-401-96-0
179-15-6-18
179-15-1-7
179-15-6-21
179-15-7-27
179-15-9901-31
15 6 14
kaavaehdotus pienennös
ASEMAKAAVAMERKINNÄTJAͲMÄÄRÄYKSET:
Liikerakennustenkorttelialue.Alueellesaasijoittaavähittäiskaupan
suuryksiköitäjakeskustatoimintoja,kutenliikeͲ,toimistoͲ,toimitilaͲja
palvelutilojalukuunottamattaelokuvateattereita.Sallitunkerrosalanlisäksisaa
kerroksiinrakentaalasikatettujaja/tailuonnonvalollavarustettuja
kauppakäytäviä,teknisiätiloja,katettujahuoltopihoja,rakenteellista
pysäköintiäsekäpysäköintitasojaliiketilojenpäälle.
3mkaavaͲalueenrajanulkopuolellaolevaviiva.
Korttelin,korttelinosanjaalueenraja.
OsaͲalueenraja.
Päärakennuksenläheisyyteenpysäköintialueellesallitaan,enintään
päärakennuksenkorkuisia,voimakkaastiplastisiaopasterakennelmia,
mainosrakennelmiasekäostoskärryͲjajalankulkukatoksia.Rakennelmateivät
saaollakiinnipäärakennuksessa.Päärakennuksenseinustalletuleejättää
pelastusväylänsekäjalankulkuͲ,taksiͲjahuoltoyhteyksienedellyttämä
rakennelmistavapaatila.
YLEISETMÄÄRÄYKSET:
KaavaͲalueelleonlaadittulähiympäristösuunnitelma.
Lähiympäristösuunnitelmassaesitettyjätavoitteitajatoimenpideohjeitatulee
noudattaatonttienjaympäristönkäsittelyssä.
Hulevesirakenteettuleerakentaaosaksikorkealuokkaisiakaupunkikuvallisia
viheraiheita,joihinvoidaanliittääkevyenliikenteenväyliäjaoleskelua.
RakennuslupaͲasiakirjoihinonliitettävähulevesienhallintasuunnitelmaja
tonttienpihasuunnitelma.
OhjeellinenalueentaiosaͲalueenraja.
Padotuskorkeudenalapuolelleliityttäessäviemäröintituleehoitaa
kiinteistökohtaisellapumppauksella.
Ohjeellinentontinraja.
PilaantuneetmaaͲaineksetonpoistettavataikäsiteltävävaarattomiksiennen
rakennustoimenpiteisiinryhtymistäympäristöviranomaistenvaatimassa
laajuudessa.
Kaupunginosannumero.
Korttelinnumero.
Tontinnumero.
Kadun,katuaukion,torin,puistontaimuunyleisenalueennimi.
Rakennusoikeuskerrosalaneliömetreinä.
Roomalainennumeroosoittaarakennusten,rakennuksentaisenosan
suurimmansallitunkerrosluvun.
Ohjeellinenlattiapinnankorkeusasema(N2000).
Rakennusala.
Ohjeellinenrakennusala.
Vettäläpäisemättömiltäpinnoiltatuleviahulevesiätuleeviivyttääalueella
siten,ettäviivytyspainanteiden,Ͳaltaidentai–säiliöidentulee
käsitellä/viivyttää40prosenttiatonteillasyntyvästähulevesimäärästä.
Viivytyspainanteiden,ͲaltaidentaiͲsäiliöidentuleetyhjentyä24tunnin
kuluessatäyttymisestäänjaniissätuleeollasuunniteltuylivuoto.
Korttelialueellaonennenrakentamistoimenpiteitätehtävä
maaperätutkimuksetjatutkimustuloksetsekäperustussuunnitelmaton
liitettävärakennuslupaͲasiakirjoihin.
Tonttien24ja25välisellerajalleeitarvitserakentaapalomuuria.Palomuuria
vastaavaturvallisuustasotuleesaavuttaapelastusviranomaisenhyväksymillä
paloteknisilläjärjestelmillä.
Tonttien24ja25välilletuleemahdollistaajalankulkuyhteyssisäkauttakorttelin
läpiVasarakadunjaAhjokadunvälille.
Tontilla24mainoksettuleesijoittaayhtenäisiinmainoskenttäalueisiinjotka
ovatjulkisivupinnastasyvennettyjä.
Tontilla24huoltopihanseinättuleerakentaajulkisivupinnastaerillisenä
irrotettunaköynnösseinänä.Köynnösseinämuodostaavisuaalisenjatkeen
muotoilullemaanpinnallelähiympäristösuunnitelmanmukaisesti.
Tontilla25voirakennusoikeudenlisäksirakentaatoiseenkerrokseen
varsinaisenrakennusoikeudenlisäksi3000kerrosalaneliömetriätoimistoͲ
ja/taihoivapalvelutilaa
Tontilla25mainoksetkussakinjulkisivussavoidaantoteuttaayhteenerilliseen
selvästipienempäänjulkisivupinnastasisennettyyntummapohjaiseen
kenttään.MainoskentänpituusjapintaͲalatuleeollakyseisenjulkisivupinnan
suhteenalisteinen.Tontilla25Ahjokadunpuoleisellaulkoseinällämainokset
tuleetoteuttaaikkunateippauksinjairtokirjaimin.Tontilla25polttoaineen
jakelualueellasallitaanajoneuvojenkatsastusͲjahuoltotoiminta.
Sitovatonttijakohyväksytäänasemakaavanyhteydessä.
Rakennusala.Poikkiviivaosoittaarajansenpuolen,johonmerkintäkohdistuu.
Polttoaineidenjakelullevarattualueenosa.
Ohjeellinenyhdyskuntateknistähuoltoapalvelevienrakennustenjalaitteiden
rakennusala.
Ohjeellinenkattopysäköinninajorampinrakennusala.
Maanalainenautonsäilytyspaikanrakennusala.
Ohjeellinenmaanalaisiintiloihinjohtavaajoluiska.
Ohjeellinenrakennusala,jollesaasijoittaaenintään40mkorkean
mainostornin.
Alueenosajokatuleevaratakevyelleliikenteelle.Jalankulkujapyöräilytulee
mahdollisuuksienmukaanerottaa.Alueenrajauksetjapinnattuleetehdä
kivimateriaaleinsekäistutuksin.
Istutettavaalueenosa.
Istutettavapuurivi.Puidenetäisyydentuleeollaenintään10metriä.
Istutettavapuurivi.Puidenrungonhalkaisija1500mmkorkeudellatuleeolla
vähintään100mm
Säilytettäväpuu.
Katu.
Ohjeellinenkatuaukionrakennusala.Alueenosatuleerakentaa
korkealuokkaisena.Alueonensisijaisestitarkoitettukevyenliikenteen
käyttöön.Alueellatuleehuomioidaajoneuvoliikenteenristeäminenjakevyen
liikenteenturvallisuus.
Alueenosajokatuleerakentaakorkealuokkaisenajarajattuna
kaupunkimaisenayhteiskäyttöalueena.Aluetuleetoteuttaaluonteeltaan
kävelykatumaisenatilana,jokaonensisijaisestitarkoitettuoleskeluunjakevyen
liikenteenkäyttöön.Torimainentilatuleejäsentääkivimateriaaleillasekä
viheraiheilla.
Alueellaolevaajoyhteys.
Ohjeellinenajoyhteys.
Ohjeellinenyleisellejalankulullejapolkupyöräilyllevarattualueenosa.
Pysäköimispaikka.
Ohjeellinenpysäköimispaikka.
Maanalaistajohtoavartenvarattualueenosa.
Kaukolämpöjohtoavartenvarattualueenosa.
Maanalaistajohtoavartenvarattualueenosa.Sijaintionohjeellinen.
Katualueenrajanosa,jonkakohdaltaeisaajärjestääajoneuvoliittymää.
PYSÄKÖINTI:
Autopaikkojaonrakennettavastiseuraavasti:Ͳ1autopaikka/vähittäiskaupan
suuryksikönsekäliikeͲjatoimistotilan50kerrosalaneliömetriäkohti.
Tonteillatuleevaratapolkupyörienpysäköintiävarten1paikka200
liikerakennustenkerrosalaneliömetriäkohti.
Autopaikkojavoitoteuttaamyöskattopysäköintinä.
Pysäköintialuejasiihenliittyvävalaistustuleetoteuttaakorkealuokkaisena
viherͲjaympäristörakentamisenkeinoin.
RAKENTAMISTAPA:
Uudisrakentamisentuleeollaarkkitehtuuriltaankorkealaatuista.Rakennusten
tuleemuodostaayksiyhtenäinenrakennusmassajasuurmuotojollaon
voimakasyksiaineinen,veistosmainenilme.
Rakennustensisäänkäynniteivätsaaulottuajulkisivulinjanulkopuolelle,ulos
tuleviatuulikaappejajakatoksiataiulokkeellisialippojaeisallita.
Rakennuksessatuleeollayksiyhtenäinenräystäskorko.Julkisivujenpääaiheena
tuleekäyttääns.supergrafiikkaaelipinnanylimittakaavaiseenkuviointiin
perustuvaagraafistasommittelua.KMͲtonttienpäärakennustenvärientulee
poiketatoisistaan.Rakennuksiintuleetoteuttaaarkkitehtuurinerityispiirteitä
jasisäänkäyntisyvennyksiäkorostavajulkisivuvalaistussuunnitelma.
Yksikerroksisenliikerakennuksenmyymälätiloihintuleeohjataluonnonvaloa.
Päärakennukseenliittyvienhuoltopihanjakattopysäköinninkatoksientulee
ollapäärakennuksestahahmollisestiirrallisiajapäärakennuksenilmeestä
selvästipoikkeaviaplastisiamuotojajaaiheita.Kattopysäköintialuekaiteineen
taiteknisettilateivätsaaeisaarajautuaräystääseenmiltäänosin.
Rakennuksessatuleeollayksiyhtenäinenräystäskorko.Kahdentontinvälinen
nivelosavoiollamatalampi.Kattopysäköinninajorampintuleemuodostaa
voimakkaastiplastinen,korkeatasoinenjulkisivuaihe.Liikerakennusten
huoltopihattaiͲtilattuleetoteuttaapäänäkymäsuuntaanpäin
seinämärakenteellasuljettuinaalueina.
kaavaehdotus pienennös
JULKISIVUMATERIAALEJA:
2.1 Lasi, kirkas
2.2 Lasi, julkisivulasi, valkoinen
2.3 Lasi, kirkas + ilmeteippaus
3.5
3.6
2.2
2.1
2.1
3.1.4
2.2
SEPPA
valomainos
1.2
mainos mainos
mainos mainos mainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
2.2
2.1
2.2
2.2
2.1
2.1
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
2.1
3.1.1 RR20 Valkoinen
3.1.2 RR21 Harmaa 1
3.1.3 RR22 Harmaa 2
3.1.4 RR23 Harmaa 3
3.3
valo
3.2.1 Ral 4006 Violetti
3.2.2 Ral 2009 Oranssi
3.2.3 Ral 1023 Keltainen
3.3 Pelti, RR23, Harmaa
3.4 Pelti, RR21, Harmaa 1
3.5 Pelti, RR45, Metalli grafiitti
3.5 Pelti, RR33, Musta
4.1 Metalliverkko, Ral 7024, Harmaa 3
4.2+5.3
P
2.1
uritettu betoni
6.2 Metalli, maalattu, Ral 7040 (ikkunat ja ovet)
7.1 Teippaus
3.5
3.5
3.6
3.5
5.12
3.4
2.2
5.11
3.4
3.1
SEPPA
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
4.2+5.3
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
1.1
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
3.3
1.1
3.6
3.3
mainos
3.5
5.12
3.4
5.11
3.5
mainos
3.1
SEPPA
2.2
2.1
1.1
1.1
3.2
1.2
3.5
3.5
3.6
2.2
5.12
2.1
mainos
SEPPA
SEPPA
3.3
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
5.11
3.4
valomainos
valomainos
valomainos
valomainos
2.2
SEPPA
2.1
2.1
1.2
3.1.4
2.1
1.2
Julkisivukaavio pohjoiseen
PRELIMINARY!
Ahjokatu 3-5
Julkisivu VE G6
1:600 (A3)
JULKISIVUKAAVIOT
07.09.2015
Linnoitustie 5, 02600 Espoo, Finland
+358 (0)20 7698 698
Ahjokatu 3-5
1:1000 (A3)
07.09.2015
Linnoitustie 5, 02600 Espoo, Finland
+358 (0)20 7698 698
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
179 Jyväskylä
Täyttämispvm
24.06.2015
15.KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 TONTTEJA 22 JA 23 SEKÄ KATUALUETTA,
Asemakaavan muutos Kauppakeskus Seppä ja Seppälän prisma
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
179 15:090
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu
kaavatunnus
Kaava-alueen pinta18,7681
ala [ha]
Maanalaisten tilojen
pinta-ala [ha]
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
18,7681
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
18,7681
80,0
3,7459
20,0
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
71000
0,38
15,0222
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
7,3143
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[%]
39,0
71000
0,47
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
Kerrosalan muut. [km² +/-]
0
0,0000
0
0,0000
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
66000
0,2522
0
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
KM
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
ma/a
Pinta-ala
[ha]
18,7681
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
71000
0,38
15,0222
15,0222
80,0
100,0
3,7459
3,7459
20,0
100,0
Pinta-ala
[ha]
7,3143
7,3143
Pinta-ala
[%]
39,0
100,0
71000
71000
0,47
0,47
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
Kerrosalan muut. [km² +/-]
0
0,0000
0,0000
0
0
0,0000
0,0000
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
66000
0,2522
0
66000
0,2522
0
SEPPÄLÄ
LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
Aleksanterinkatu 28, 2. krs.,
00170 HELSINKI
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Suunnitelmaselostus
Suunnitelmakartta 1:2000
Alueen Eteläosa 1:1000
Esimerkkikuvat
Valumakaavio
Hulevesiselostus
Suunnitelmaselostus
VSU maisema-arkkitehdit Oy on puitesopimuskonsulttina tutkinut ja
tarkastellut alueen mahdollisuuksia kehittyä nykyaikaisen ympäristörakentamisen kautta.
VSU Oy on laatinut kohteeseen lähiympäristösuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut sovittaa
yhteen laajan kauppakeskuksen rakentaminen ja edellä mainitut hulevesiseikat sekä kevyen
liikenteen yhteydet.
Yllä: suunnittelualueen sijainti
Alla: Kevyen liikenteen päälähestymissuunnat Seppälän alueelle
Suunniteltavasta alueesta suuri osa jäämässä pysäköintialueiksi ja myös rakennukset valtaavat erittäin suuren pinta-alan (n.7000 kem2) koko suunnittelualeesta. Keskeinen näkökohta
suunnittelussa onkin ollut hulevesien viivyttäminen alueella, sillä ympäristön sadevesiviemärien kapasiteetti ei riitä uusilta pinnoitetuilta ja rakennetuilta alueilta syntyvien hulevesien välittömään poiskuljetukseen.Laajemmalta katsottuna Seppälän alueen hulevedet purkautuvat
etelään päin, Jyväsjärveen, hulevesien tarkkaa purkautumisreittiä ei tunneta.
Suunnittelutyön aloituksen yhteydessä alueen kehittämiselle asetettiin tärkeinä tavoitteina
seuraavanlaiset näkökohdat:
•
virkistysreittien toimivuus, kevyen liikenteen reitit Kankaalle, Lohikoskelle,
Kangaslammelle
•
hulevesien huomiointi ja käsittely tonteilla
•
mahdollinen vihertehokkuus (Green factor) -ajattelu kaupallisen alueen imagovalttina
•
pysäköintipaikkojen integroiminen rakenteisiin
•
innovatiivisten viivytysrakenteiden käyttö
Seppälän alueen suunnittelussa keskeisiä tavoitteita onkin ollut pyrkiä kehittämään perintei-sen pysäköintirakentamisen käytäntöjä. Pysäköintialueelle on suunnitelmassa osoitettu
laajaa kenttää jäsentäviä kasvillisuussaarekkeita ja suuria katupuita, jotka muodostavat pysäköinti-alueelle tilan tuntua. Lisäksi katupuut käyttävät suuria määriä vettä, jota pysäköintialueilla
voidaan imeyttää puiden kasvualustoille käytettäväksi. Kasvualustat pysäköintialueilla sekä
muilla päällystetyillä alueilla rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kantavan kasvualustan
periaatteella, jolloin katupuiden kasvu on turvatumpaa ja näille on riittävät vesi- ja ravinnemäärät käytettävissä. Kantavan kasvualustan koko on 20-25 m3/puu.
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Alueen toimijat ovat S-liike Keskimaa, Skanska, VR ja Jyväskylän kaupunki.
Tilaajana suunnittelun ohjauksessa ovat olleet kaavasuunnittelija Paula Tuomi ja kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila.
24.6.2015
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen
halki kulkevan kevyen liikenteen laatukäytävän luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön suunnittelu. Kevyen liikenteen pääväylä Seppälästä keskustaan tulee kulkemaan Kankaan alueen kautta suunnitteualueen vierestä. Erityishuomiota on kiinnitetty rakennettavien
ja pinnoitettavien alueiden hulevesien viivyttämisratkaisujen kehittämiseen tonteilla mahdollisuuksien mukaan niin, etteivät hulevedet rasita nykyistä sadevesiviemäriverkkoa.
Pysäköintialueiden valaistusta on pyritty muuttamaan perinteisestä pysäköintialuevalaistuksesta enemmän kaupunkimaisen valaistuksen suuntaan. Laajalle pysäköintikentälle on esitetty ratkaisua, jossa valaistus hoidetaan matalien pylväiden muodostaman tiheän valoruudukon
ja korkeampiin pylväisiin kiinnitettyjen vaijerivalojen avulla. Vaijeriin kiinnitettävien valaisimien
tarkoituksena on rikkoa ruutukaavamaisen pysäköinnin ilmettä.
Esimerkkikuva hulevesipainanteesta
Keskeisenä suunnittelutavoitteena kehitetty kevyen liikenteen laatukäytävät johtavat pohjoisesta ja etelästä kauppakeskusten yhteisille pääsisäänkäynneille. Laatukäytävät erotetaan
muusta suunnittelualueesta poikkeavalla, yhtenäisellä pintarakenteella. Laajan hulevesien viivytysalueen viereen laiturimainen puistoaukio. Nopean pyöräilyn väylä on turvallisuussyistä esitetty kiertämään Keskimaan tontti länsipuolitse, jolloin vältetään vaaratilanteet kaupan sisäänkäyntien kohdalla.
Suunnitelmassa esitetyt hulevesien keräys- ja viivytysalueet ovat monipuolisia, vaihdellen
laajasta, viheraluesaaren sisältävästä painanneaiheesta pitkänomaisiin painanteisiin ja ojiin.
Erityyppisten painanneratkaisujen ansiosta alueen hulevesijärjestelmä rikastuttaa ympäristöä
monipuolisuudellaan. Hulevesien määrää on suunnittelun edetessä tarkennettu liitteessä
olevasta Plaanan raportista poiketen siten, että 40 prosenttia alueella syntyvästä hulevedestä
viivytetään tonteille rakennettavilla kuivatusjärjestelmillä, 20 prosenttia ohjataan uuteen hulevesiputkistoon ja 40 prosenttia kulkeutuu olevan hulevesiputkiston lävitse.
Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus:
Painanteessa puita ja pensaita
Alueen kehittämistyössä Jyväskylän kaupunki on ollut pioneerin roolissa kehittäessään
kaupunkimaista ympäristöä haastavassa suunnittelukohteessa. Merkittävässä osassa alueen
lopullisen muodostumisen kannalta on myös alueen rakennustapaohjeistuksen määrittely, jolla voidaan taata laadukas ympäristörakentaminen.
katupuita
Oulussa 24.6.2015
rakennettu reuna
ylivuotoputki
hulevesipainanne
Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus:
Avoin viivytyspainanne
luomureuna
Tommi Heinonen
VSU maisema-arkkitehdit Oy
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Suunnitelmassa alueelle on osoitettu useita viheralueita, joista suurimmissa on myös pai-nanteita hulevesien keräämistä ja viivyttämistä varten. Viheralueet, joille vesiä kerätään,
sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman etäälle rakennuksista, jolloin keräys- ja
viivytysjärjestelmä eivät rasita rakennusten kuivatusjärjestelmiä. Visuaalisesti tämä tontin
laitoja hyödyntävä viheralueiden sijainti on omiaan muodostamaan hyvää ympäristöä ja
kaupunkimaista tilaa. Rakennuksiin ja rakennelmiin suositellaan viherseiniä ja kattoja. Viherseinät voidaan toteuttaa esimerkiksi köynnösseinämänä.
24.6.2015
Alueen pysäköintiratkaisussa on pyritty puistoparkkimaisten pysäköintialueiden lisäksi
rakennuksiin integroituun rakenteelliseen pysäköintiin. Tällöin alueen vihertehokkuus saatai-siin mahdollisimman korkeaksi, sillä rakenteellinen pysäköinti mahdollistaa laajemmat
viheralueet. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti nostaa rakennetun ympäristön laatua luomalla
kaupunkitilaa rajaavia aiheita ja laajempia viheralueita. Alueen suunnitelmassa kumpaankin
rakennukseen on tulossa rakenteellista pysäköintiä. Prisman rakenteellinen pysäköinti rakennetaan varsinaisen kaupan rakentamisen jälkeen laajennusosana.
kylmäasema
ekopiste
mt
huolto
p-alue
897 ap
16
+94,65
valaisimet
vaijereissa
+94,66
PRISMA
118
6
valaisimet
vaijereissa
13
12
137
120
pp
P-alue
250 ap
121
7
KAUPPAKESKUS SEPPÄ
pp
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
Luonnollisen polveileva rinne,
kaiteessa köynnös
imeytyspainanne
123
HULE
138
hulevesien
käsittely
VESIAL
LAS
kukkulan rinne
loivennetaan
Y
-viherköynnösseinä
-maanpinnan
nosto
-etelärinteen
kavennus
+91.2
"VIHER
Y
9
luonnollisesti
polveileva rinne
+93.5
huolto
viherseinä
(köynnös)
122
+92.2
+92.2
SEINÄ"
X
X
oleva puusto
säilytetään
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
MUUNT
AMO
100
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
P
LähiympäristösuunnitelmaMAS
SUUNNITELMAKARTTA 1:2000
Seppälän alue
Ahjokatu 7
40320 Jyväskylä
1:2 000
Aleksanterinkatu 28, 2. krs, 00170 HELSINKI
+358 (0)400 810 995
[email protected] www.vsu.fi
Vastuullinen suunnittelija
Piirtäjä
Pvm
K.N. ja K.P.
24.6.2015
24.6.2015
Tommi
Heinonen
VSU
maisema-arkkitehdit
Oy,
Uusikatu
24 G 72, 90100 OULU
M:\521_Seppälä JKL\L1\DWG\521_Seppälä_JKL_yleissuunnitelma_23062015.dwg
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
118
6
13
valaisimet
vaijereissa
12
137
120
pp
7
KAUPPAKESKUS SEPPÄ
Luonnollisen polveileva rinne,
kaiteessa köynnös
pp
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
imeytyspainanne
123
HULE
138
hulevesien
käsittely
VESIA
LLAS
kukkulan rinne
loivennetaan
Y
"VIHER
Y
9
luonnollisesti
polveileva rinne
+93.5
huolto
viherseinä
(köynnös)
122
-viherköynnösseinä
-maanpinnan
nosto
-etelärinteen
kavennus
+91.2
+92.2
+92.2
SEINÄ
X
X
"
oleva puusto
säilytetään
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
MUUN
TAMO
100
LähiympäristösuunnitelmaMAS
Seppälän alue
Ahjokatu 7
40320 Jyväskylä
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
Aleksanterinkatu 28, 2. krs, 00170 HELSINKI
+358 (0)400 810 995
[email protected] www.vsu.fi
P
ALUEEN ETELÄOSA 1:1000
1:1 000
Vastuullinen suunnittelija
Piirtäjä
Pvm
Tommi Heinonen
K.N. ja K.P.
24.6.2015
M:\521_Seppälä JKL\L1\DWG\521_Seppälä_JKL_yleissuunnitelma_23062015.dwg
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
121
P-alue
250 ap
24.6.2015
Näkymä hulevesien viivytysaltaalle
Näkymä pysäköintialueelta
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
24.6.2015
Nykyiset hulevesiputket ja sallitut tulevat hulevesivirtaamat
Suunnittelualueella on hulevesiputkia, liittekuvassa 1 (numeroin 1 – 9) (kts. s.9).
1.
Suunnittelualueen nykyinen tilanne
Suunnittelualue on Jyväskylässä Seppälän kaupunginosassa Seppälän keskuskortteli. Alueella
sijaitsevat Seppälän Prisma, VR-Yhtymä Oy ja Jyväskylän Terminaali Oy.
Suunnittelualue on rajattu Seppälän kaupunginosan Ahjokadun, Alasinkadun, Vasarakadun sekä
vanhan rautatien alueelle. Alueen pinta-ala on n. 16,5 hehtaaria.
Tutkitulla alueella pintakerrokset muodostavat pääosin nykyiset piha-alueiden rakennekerrokset.
Perusmaa näiden pintakerrosten alla on yläpinnastaan löyhää silttiä tai savista silttiä/savea.
Löyhän kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5…8 m. Löyhän kerroksen yläreunaan sijoittuu
myös turvekerros, joka on jäänne alueella aiemmin sijainneista suomuodostumasta.
Paksuimmillaan löyhät kerrokset ovat Vasarakadun puoleisessa reunassa. Löyhän kerroksen alla
on keskitiivis/tiivis silttiä tai hiekkaista silttiä oleva kerros, joka ulottuu pohjamoreeniin saakka.
Pohjaveden pinta on Ahjokadun reunassa tasolla n + 89 m ja Vasarakadun puoleisessa reunassa
n + 88 m. Nykyiset tonttien maan-pinnankorkeudet vaihtelevat n 90 … 92 m.
2.
Mahdollisia purkupisteitä ovat 2, 4, 6 ja 7. Suunnittelualueelle tulee Alasinkadun pohjoispuolelta
500B rumpu nro 9.
murskekerros tai hulevesikasetit
hulevesipainanne
2
1
Valuma-alueiden nykyinen ja tuleva hulevesimäärä
Maankäytön muutosten vaikutusten arvioimiseksi alueen nykytilanne arvioitiin ilmakuvien ja kartta-aineiston perusteella. Tuleva tilanne laskettiin suunnitelman mukaisten rakennettavien pintojen
mukaan.
3
Tulevan alueen rakentamisen jälkeen hulevesimäärät eivät merkittävästi muutu, koska nykyisinkin alueella on jo rakennuksia ja pihat ovat asfalttipintaisia. Tiheästi rakennetuilla ja tiivispintaisilla
alueilla on ominaista, että valunta syntyy hyvin pian sateen alkamisen jälkeen.
3.Mitoitus
Suunnittelukohteessa laajat kovat pinnat, kuten pysäköintialueet ja rakennusten kattopinta-alat
tuottavat runsaasti hulevesiä.
Mitoitussateella on neljä määräävää ominaisuutta: sateen kesto, sateen rankkuus eli intensiteetti,
sademäärä ja toistuvuus eli todennäköisyys kyseisen sadetapahtuman esiintymiselle.
Taajamien hulevesien johtamisjärjestelmien päämitoitusperuste on rankkasade.
Luonnonmukaiset menetelmät ovat suurelta osin virtaamaa viivyttäviä ratkaisuja, jolloin niiden
mitoituksessa tulisi ottaa huomioon peräkkäisten sateiden mahdollisuus. Tällaisissa tilanteessa
menetelmät eivät ole vielä tyhjentyneet hulevedestä ennen seuraavaa sadetapahtumaa.
Rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoituksessa
esitetään käytettäväksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta
voimakkuudeltaan 160 l/s*ha. Menetelmien tarvitsema tilavuus on tällöin 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pinta-alaa kohden.
24.6.2015
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
4.
Hulevesien valumasuunnat alueella (kuva: VSU maisema-arkkitehdit Oy)
Seppälän keskuskorttelin hulevesien käsittely, Jyväskylä
Hulevesien vähentäminen
Hulevesien vähentämisellä tarkoitetaan hulevesien muodostumisen ehkäisemistä sekä
muodostuneiden hulevesien määrän pienentämistä.
Hulevesien vähentämismenetelmillä tarkoitetaan rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista tai vähennetään muodostuneiden hulevesien määrää.
Rakenteellisia toimenpiteitä voivat olla mm.
•
läpäisevät rakenteet
o
reikälaatta tai kiveys
okennosora
o
avoin asfaltti
Läpäisevät päällysteet vähentävät huleveden kokonaismäärää ja virtaamaa ja lisäävät
pohjavedenmuodostumista. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta,
jonka alapuolella on karkeaa kiviainesta.
•
pidättävät rakenteet
okasvillisuus
oviherkatot
Monimuotoisella kasvillisuudella on luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa keskeinen
merkitys hulevesien muodostumisessa ja virtaamien hallinnassa, eroosion torjunnassa ja hulevesien puhdistamisessa.
Viherkatot vähentävät huleveden muodostumista pidättäessään ja haihduttaessaan suuren osan
sateista. Viherkatto vähentää noin 50 % muunlaisilta kattopinnoilta muodostuvasta valunnasta,
erityisesti huippuvaluntoja.
•imeytyskaivannot
o
louhe/sepeli rakenne
omuovirakenne
Imeytyskaivannot ovat avoimia tai maanalaisia kenno- tai kiviainesrakenteita, joilla on avoin
imeyttävä pinta.
•Imeytyspainanteet
Imeytyspainanteet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai suodattavia hiekka- tai sorakerroksella täytettyjä
kiviainespintaisia ympäristöään alempana olevia painanteita. Vesi voi lammikoitua noin
vuorokaudeksi painanteeseen, josta se imeytyy maaperään.
•kosteikot
Kosteikot ovat rakennettuja tai luonnon muovaamia ainakin osan vuodesta veden peitossa
olevia alueita. Kosteikot toimivat veden suodattimina ja ravinnevarastoina.
•viivytyspainanteet
Viivytyspainanteet ovat kasvi- tai kiviainespeitteisiä alueita, jotka on varustettu muutaman
vuorokauden aikana tapahtuvaa tyhjentymistä varten purkuputkella tai padolla.
•
viivytyskaivannot ja säiliöt
Maanalaiset viivytyskaivannot/ -säiliöt on varustettu salaojituksella ja purkuputkistolla kaivannon/säiliön tyhjentämiseksi hulevesiverkostoon.
•biopidätysalueet
Biopidätysalue on ympäristöään alempana oleva kasvillisuuden peittämä alue, jossa hulevedet voidaan viivyttää ja käsitellä. Alue toimii hulevesiä suodattavana rakenteena samaan
tapaan kuin imeytyspainanteet, mutta kasvillisuuden merkitys on suurempi. Vesi voi lammikoitua muutamaksi vuorokaudeksi, jolloin se on kasvillisuuden käytettävissä.
24.6.2015
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
5.1.
5.2. Hulevesien viivyttäminen
Hulevesien viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan
ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava
hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulovirtaaman loppumisen jälkeen.
Viivytysmenetelmällä voidaan tehokkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla purkureiteillä, vähentäen tulvariskiä ja eroosiota.
Rakenteellisia menetelmiä voivat olla mm.
•
lammikot ja rakennetut altaat
Lammikot ovat altaita, joissa on pysyvä avovesipintainen alue ja sen yläpuolella tilaa huleveden väliaikaista varastointia varten.
5.Toteutusvaihtoehtoja
Jos Seppälän alueen hulevesimäärät koetaan aiheuttavan ongelmia tontin alueella tai alapuolisessa hulevesiverkossa, on syytä miettiä hulevesien käsittelyä joko viivyttämällä tai
mahdollisuuksien mukaan imeyttämällä niitä. Hulevesien hallinnan parantaminen vähentää tulvariskejä, ehkäisee laatuhaittoja, parantaa kaupunkiluonnon tilaa ja monimuotoisuutta sekä turvaa
pohjaveden laatua ja määrää.
•
Huleveden määrän vähentäminen:
Rakennettavilla alueilla suositellaan rakennettavaksi läpäisemättömiä pintoja mahdollisimman
vähän.
Rakennettavilla alueilla suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon
kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita
•
Hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät:
Poisjohdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää
viheralueille rakennettavia painanteita, altaita tai maanalaisia rakenteita.
Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa niin, että hulevesien imeytyminen niistä on mahdollista.
•Tulvareitit:
Poikkeuksellisten sateiden aiheuttamia hulevesiä varten tulee toteuttaa tulvareitit, joita pitkin hulevedet ohjataan hallitusti alueen ulkopuolelle.
•Mitoitus:
Rakennetun alueen sisälle tulevien hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien
mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä
pintaneliötä (100 m2) kohden.
LIITE 1
1–9
A–D
Alueen nykyiset hulevesiputket
Hulevesien käsittelypaikat
24.6.2015
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen Seppälän alueen kaavoituksessa
6.

kaavoitus asemakaavanselostus

Transcription

Similar documents

Heikinkatu-Ramoninkatu, asemakaavan selostus

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

SAIRAALAKATU 18

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAAVOITUS- KATSAUS 2015

Savonmäentie 1-3, osallistumis- ja