Maisterivalintaopas 2015
Transcription
Maisterivalintaopas 2015
Maisterivalintaopas 2015 Magisterurvalsguide Sisältö/Innehåll Hakijalle...................................................... 4 Vaasan yliopisto...................................... 4 Kauppatieteellinen tiedekunta......................................... 30 Koulutusalat ja tutkinnot.......................................... 6 Kaikille hakijoille yhteiset ohjeet ............................10 Kuka voi hakea maisteriopintoihin?................10 Hakumenettely....................................................10 Sisäänottomäärät...............................................11 Valinnan tulokset ja opiskelupaikan vastaanottaminen...............................................11 Yhteystiedot...............................................................12 Kauppatieteiden maisterin tutkinto........................30 Suomenkieliset maisteriohjelmat...........................31 1) Alemman (tai ylemmän) korkeakoulu tutkinnon suorittaneet........................................33 2) Tradenomin tutkinnon suorittaneet............34 Filosofinen tiedekunta......... 14 Hallintotieteiden maisterin tutkinto........................14 Suomenkieliset maisteriohjelmat ..........................15 a) Soveltuvan yliopistotutkinnon suorittaneet..........................................................17 b) Soveltuvan ammattikorkeakoulu tutkinnon suorittaneet........................................18 Filosofian maisterin tutkinto....................................19 Suomenkieliset maisteriohjelmat...........................19 1) Korkeakoulututkinnon suorittaneet ...........24 2) Ulkomaiset hakijat, joilla on alempi akateeminen korkeakoulututkinto...................24 Filosofie magisterexamen........................................25 Svenskspråkiga magisterexamen..........................25 1) Studerande som avlagt högskoleexamen.................................................28 2) Utländska sökande.......................................28 Teknillinen tiedekunta.......... 36 Kauppatieteiden maisterin tutkinto........................36 Suomenkieliset maisteriohjelmat...........................37 1) Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet..................39 2) Soveltuvan ammattikorkeakoulu tutkinnon suorittaneet........................................39 3) Soveltuvan ulkomaisen bachelor tutkinnon suorittaneet........................................39 Kansainvälinen maisteriohjelma 4) International Master’s Programme in Industrial Management......................................41 Diplomi-insinöörin tutkinto......................................43 Suomenkielinen maisteriohjelma...........................43 1) Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet..................45 2) Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet..........................................................45 3) Soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon suorittaneet..........................................................46 Kansainvälinen maisteriohjelma International Master’s Programme in Communications and Systems Engineering........................................48 Maisterihaun hakeneet ja hyväksytyt 2014..................................... 50 2 Vaasan yliopisto Postiosoite: PL 700, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie 34, 65200 Vaasa Puhelinvaihde: 029 449 8000 uva.fi Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä Käännökset: Britta Klockars Taitto: Mari Ala-Mikkula Valokuvat: Vaasan yliopisto 3 Hakijalle Vaasan yliopiston kaikkiin tiedekuntiin voi hakea tutkintoopiskelijaksi maisterihaun kautta. Maisterihaussa opintooikeus myönnetään suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan korkeakoulutasoiseen tutkintoon ja opintoihin, valintakoetta ei maisterihaussa järjestetä. Tämä opas sisältää yksityiskohtaiset tiedot hakumenettelyistä ja valintaperusteista. Vaasan yliopiston valintaoppaiden sähköiset versiot löytyvät osoitteesta www.uva.fi/hakijat. Vaasan yliopiston opinto-oppaisiin voi tutustua osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks. Tietoa koulutusaloista löytyy myös koulutusohjelmien sekä opiskelijoille suunnatuilta verkkosivuilta. Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Maisteriopintoihin haetaan sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi. Lisätietoja maisterihausta saa koulutusalojen opintopäälliköiltä tai hakukoordinaattorilta, katso henkilöiden tiedot kappaleesta ”yhteystiedot”. Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja osoitteesta www.uva.fi/blogs sekä sosiaalisessa mediassa: Suurin osa Vaasan yliopiston opiskelijoista valitaan kesäisin yhteishaussa. Opiskelijoita valitaan myös avoimen yliopiston opintojen perusteella, kilpailumenetyksen perusteella ja IB- tai EB-tutkinnon hyvän menestyksen perusteella. Näistä valinnoista kerrotaan Vaasan yliopiston valintaoppaassa. Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/UniversityOfVaasa Pinterest.com/univaasa Instagram.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät puitteet. Opiskelijoita on noin 5000. Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita. Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä, kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 40 vuotta. Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella arkipäivää. Opiskelijoista yli 300 on kotoisin ulkomailta. Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin 12 000 opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin Vaasan yliopistosta. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto Åbo Akademi, Vasa Svenska handelshögskolan, Vasa Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Vaasa opiskelukaupunkina Vaasan yliopisto 4 tä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun. Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meil- Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin 66 000 ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea, 23 % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä. Hyödyllisiä linkkejä www.vaasa.fi www.vyy.fi www.voas.fi www.yths.fi Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä. Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympäri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka 5 Koulutusalat ja tutkinnot Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja. Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai maisterihaun kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä (op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 27 tunnin työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen). Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opinnot Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine- ja kieliopintoja sekä esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen etenemistä. Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa koulutusalakohtaisilta verkkosivuilta ja opintoneuvonnasta. Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta. Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki 558/2009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään 2 lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. 6 7 Tiedekunnat ja oppiaineet Filosofinen tiedekunta Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Hallintotieteet Pääaineet Viestintätieteet Nykysuomi Englannin kieli Hallintotieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hallintotieteiden maisteriohjelmat Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Muu oppiaine Filosofia Humanistinen koulutusala Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Pääaineet Ruotsin kieli Finska som det andra inhemska språket Modersmålet svenska Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Pääaineet Saksan kieli ja kirjallisuus Tyska språket och litteraturen 8 Kielikylpykoulutus Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies Pääaineet Englannin kieli Saksan kieli/Tyska språket Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa Pääaineet Englannin kieli Ruotsin kieli Saksan kieli/Tyska språket Modersmålet svenska Finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisteriohjelma Pääaine/suuntautumisvaihtoehto Viestintätieteiden pääaine Terminologian suuntautumisvaihtoehto Viestinnän monialainen maisteriohjelma Suuntautumisvaihtoehdot Organisaatioiden viestintä Digitaalinen media Muut oppiaineet ja opintokokonaisuudet Kulttuurienvälinen viestintä Monikielisyys Pohjoismaiset opinnot Ranskan kieli Terminologia ja tekninen v iestintä Tulkkaus Venäjän kieli Opiskelijoita: 1828 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaattiohjelmat Pääaineet Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden maisteriohjelmat Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (Seinäjoen yliopistokeskus) Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strateginen talousoikeus (Seinäjoen yliopistokeskus) Talousoikeus Taloustiede International Business (kansainvälinen maisteriohjelma) Finance (kansainvälinen maisteriohjelma) Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic Business Development, kansainvälinen maisteriohjelma) Opiskelijoita: 2374 Teknillistieteellinen ala Tekniikan kandidaattiohjelma, energia- ja informaatiotekniikka Opintosuunnat Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Energia- ja informaatiotekniikan diplomi-insinööriohjelma Teknillinen tiedekunta Kauppatieteellinen ala, teollisuusekonomikoulutus Kauppatieteiden kandidaattiohjelma, tietotekniikka ja tuotantotalous Pääaineet Tuotantotalous Tietotekniikka Kauppatieteiden maisteriohjelmat Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisteriohjelma Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Opintosuunnat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Ohjelmistotekniikka Sähkötekniikka Communications and Systems Engineering (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet Matematiikka Talousmatematiikka Tilastotiede Fysiikka Opiskelijoita: 1185 9 Kaikille hakijoille yhteiset ohjeet Kuka voi hakea maisteriopintoihin? Hakijaryhmät on esitelty kunkin tiedekunnan ja koulutusalan yhteydessä. Maisterihaku perustuu hakijan aikaisempiin korkeakoulutasoisiin opintoihin ja tutkintoon. Mahdolliset koulutusalakohtaiset rajoitukset haettavien koulutusten määrässä kerrotaan koulutusaloittain. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin mainitaan yliopistolaissa (559/2009): Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakumenettely MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Kansainvälisten maisteriohjelmien hakuaika alkaa 31.12.2014 ja päättyy 27.2.2015. Katso lisätietoja www.uva.fi/masterapplication. Suomenkielisiin maisteriopintoihin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Opintopolussa on kuvattu kaikki yliopiston maisteriohjelmat. Koulutuksia voi etsiä yhdistämällä hakusanoiksi ”Vaasan yliopisto” sekä koulutusalan nimi, esim. ”kauppatieteet”, tai tutkinnon nimi, esim. ”hallintotieteiden maisteri” tai ”diplomi-insinööri”. Saat koulutusten sisältötiedot auki klikkaamalla löytyneiden koulutusten nimiä. Koulutuksen kuvauksen yhteydessä on tietoa ohjelman sisällöstä, valintaperusteista ja hakemisesta. Koulutuksen avaamisen jälkeen hakukohteen saa siirrettyä omaan hakulomakkeeseen valitsemalla vasemmasta laidasta hakukohdetietojen alta ”täytä hakulomake”. Hakukohteen saa myös muistiin myöhempää käyttöä varten valitsemalla ”lisää muistilistalle”. Tarkista, että hakukohteen nimen perässä on suluissa maininta ”maisterihaku”. Voit asettaa hakulomakkeelle useita Vaasan yliopiston maisteriohjelmia. Hakukohteiden kokonaismäärää ei ole rajoitettu, mutta hakukohteiden määrää on rajoitettu kauppatieteellisessä tiedekunnan sisällä sekä hallintotieteiden koulutusalalla. Hakuaikana voit muuttaa ja poistaa hakukohteita vapaasti joko itse kirjautumalla Opintopolun sähköiselle asiointitilille (edellyttää verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia) tai ottamalla yhteyttä Vaasan yliopiston hakijapalveluihin. Lähetettyäsi hakulomakkeen saat vielä vahvistusviestin onnistuneesta tallennuksesta hakulomakkeella antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Hakulomake on avoinna täytettäväksi vain hakuaikana ja se tulee lähettää viimeistään 10 viimeisenä hakupäivänä klo 15.00 mennessä, jotta hakemuksesi olisi voimassa. Mikäli et voi hakea sähköisellä hakulomakkeella, voit ottaa yhteyttä hakijapalveluihin. Täytetyn paperihakulomakkeen on oltava perillä hakijapalveluissa hakuajan päättyessä. Jättäessään hakemuksensa postin toimitettavaksi lähettäjä vastaa itse siitä, että se ehtii perille määräaikaan mennessä, hakuajan päättymispäivämäärän postileima ei riitä. Hakemuksen perilletulo on siis aina hakijan vastuulla. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Hakulomakkeen täyttämisen lisäksi hakijoiden on toimitettava liitteitä. Liitteet on määritelty tarkemmin tiedekunta-/ koulutusalakohtaisesti. Liitteet tulee toimittaa viimeistään 6.3.2015 klo 15.00. Osa liitteistä pyydetään toimittamaan oikeaksi todistettuina, joka tarkoittaa oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön allekirjoituksillaan oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Hallintotieteisiin hakevien aikaisempien tutkintojen ja opintojen on oltava hyväksyttynä ja merkitty opintorekisteriin hakuajan päättymiseen, 27.2.2015 klo 15.00 mennessä. Kieliin ja viestintään, kauppatieteisiin tai tekniikkaan voivat hakea myös sellaiset hakijat, joiden tutkinto tai muut opinnot eivät ole valmiita hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee tutkintotodistuksen sijaan toimittaa muita liitteitä, jotka on lueteltu koulutusalakohtaisesti myöhemmin tässä oppaassa. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin määräaikaan mennessä. Hakemusasiakirjat palautetaan Vaasan yliopiston Hakijapalveluihin. Postiosoite Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL 700 65101 Vaasa Käyntiosoite Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, 1.krs p. 029 449 8166 ja 029 449 8152 [email protected] Maisterihaussa hakenut voi halutessaan hakea myös korkeakoulujen yhteishaussa, jossa voivat hakea kaikki yleisen korkeakoulukelpoisuuden täyttävät hakijat. Yhteishaussa opiskelijavalinta perustuu pääsääntöisesti ylioppilastutkintotodistuksesta saataviin pisteisiin ja/tai valintakokeeseen. Yhteishaun hakemus täytetään sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi ja hakuaika on 17.3.–9.4.2015 klo 15.00. Sisäänottomäärät Maisterihaussa hakukohdekohtaiset sisäänottomäärät mainitaan kunkin tiedekunnan kohdalla. Hyväksyttävien opiskelijoiden sisäänottomääriä ei kuitenkaan ole kiintiöity kaikissa yksittäisissä maisteriohjelmissa. Opinto-oikeutta myönnettäessä otetaan huomioon tiedekunnan ja koulutusalan käytettävissä olevat opetusresurssit. Valinnan tulokset ja opiskelupaikan vastaanottaminen Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksesta kirjallisesti viimeistään kesäkuussa. Jos olet rekisteröitynyt Opintopolkuun, voidaan tulos ilmoittaa sinulle myös suoraan Opintopolussa. Tulokset valmistuvat eri tiedekunnissa eri aikaan, 11 joten tarkkaa päivämäärää ei voida ilmoittaa etukäteen. Yhteystiedot Teknillinen tiedekunta Tullessasi hyväksytyksi, tulee sinun ottaa tarjottu opiskelupaikka vastaan aloittaaksesi opintosi. Opiskelupaikan vastaanottamisesta on ilmoitettava viimeistään tiistaina 15.7.2015 klo 15.00. Voit ottaa paikan vastaan joko sähköisesti Opintopolussa (edellyttää rekisteröitymistä ja tunnistautumista sähköiseen hakijapalveluun verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisen henkilökortin avulla) tai vaihtoehtoisesti palauttamalla hyväksymiskirjeen mukana tullut ilmoituksen vastaanottamisesta Vaasan yliopiston hakijapalveluihin. Paikka pitää ottaa vastaan valintatulosten yhteydessä annettuun määräaikaan mennessä, tai menetät sen. Kysymykset hakemisesta Vaasan yliopistoon, valintaoppaiden tilaamisesta, hakulomakkeen tilaamisesta, täyttämisestä ja palauttamisesta, opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä opiskelun aloittamisesta: amanuenssi Kati Kangasniemi p. 029 449 8154 Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. p. 029 449 8166 ja 029 449 8152 [email protected] Palauta vastaanottamisilmoitus vasta kun olet varma asiasta. Muista kuitenkin, että määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei oteta huomioon. Kysymykset aikaisempien tutkintojen soveltuvuudesta, hyväksilukemisesta, tiedekuntien opinnoista, opintojaksoista, kursseista ja koulutustarjonnasta: Hakijapalvelut Vaasan yliopisto PL 700 65101 Vaasa Käyntiosoite Wolffintie 34, Luotsi-rakennus, 65200 Vaasa Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Varasijat opintopäällikkö Marja Vettenranta p. 029 449 8175 Vaasan yliopiston maisterihaussa ei sovelleta varasijakäytäntöä, eikä opiskelupaikkoja voi jäädä jonottamaan. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet opintopäällikkö Helena Varmajoki p. 029 449 8174 Kansainväliset maisteriohjelmat ja -opinnot kansainvälisten asioiden suunnittelija Annamaria Payer, p. 029 449 8134 tai [email protected] suunnittelija Anne Ahlqvist (International Business- ja Finance-ohjelmat), p. 029 449 8132 tai businessfaculty. [email protected] suunnittelija Sami Ilomäki (Strategic Management- ja Industrial Management -ohjelmat), p. 029 449 8130 tai [email protected] suunnittelija Marjukka Räisänen (Communications and Systems Engineering -ohjelma), p. 029 449 8129 tai [email protected] Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir p. 029 449 8149 Kauppatieteellinen tiedekunta koordinaattori Miia-Leena Mikkilä p. 029 449 8162 amanuenssi Kaisa Kinnari p. 029 449 8157 12 13 Hallintotieteet Filosofinen tiedekunta Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen. Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat viestintä- ja kielitaidot. Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin, monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen viestintään. HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Hallintotieteet ovat hallintoa tutkivia tieteitä; niissä tarkastellaan julkista toimintaa koko laajuudessaan. Vaasan yliopistossa hallintotieteiden näkökulmina ovat julkisen toiminnan järjestäminen, palvelut, johtaminen, kehittäminen, oikeus, ympäristö ja talous. Koulutamme uuden polven hallinto-osaajia valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Koulutuksen tutkimuksellisena perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa tutkivina yhteiskuntatieteinä. 14 Hallintotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinto sisältää pääaineopintoja, viestintä- ja kieliopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Pääaineopintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Maisterin tutkinnon rakenne on joustava ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin, viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Tutkinnon rakenne Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op): Pääaineen syventävät opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot Hallintotieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa pääaineissa: aluetiede julkisjohtaminen julkisoikeus sosiaali- ja terveyshallintotiede. Maisterihaussa voivat hakea kotimaassa tai ulkomailla vastaavan koulutusalan tai soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet. Hakuperusteena oleva tutkinto tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä (tutkintotodistus tulee olla hakemuksen liitteenä). Valinnassa otetaan huomioon vain hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset ja suoritetut tutkinnot. Pääaineiden esittely Julkisjohtaminen Aluetiede Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden, johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Opintojen ydinsisällöt muodostavat päätöksentekoon, kansalaisten palvelemiseen, eettiseen johtajuuteen, kulttuuristen rajojen ylittämiseen, esimiehenä toimimiseen, talousosaamiseen ja tutkimusvalmiuksien kartuttamiseen tähtäävistä opinnoista. Opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ovat aluetalous ja aluekehittäminen. Aluetieteen opinnot antavat monipuolisen kuvan aluetalouden toimijoiden, ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden toiminnan alueellisista piirteistä, rakenteista ja niiden kehityksestä. Opintojen aikana tarkastellaan ympäristön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Lisäksi opinnot perehdyttävät opiskelijan alueellisen ja paikallisen kehittämisen teorioihin ja käytäntöihin sekä aluekehittämisen monitasoiseen järjestelmään. Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija on perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden soveltamiseen sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa. Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin. Valmistuneiden tehtäväkuvia ovat tutkimus-, suunnittelu- ja projektitehtävät kunnissa, maakuntien liitoissa, ympäristöhallinnossa ja valtion keskushallinnossa. Aluetieteilijöille sopivia asiantuntijatehtäviä on myös elinkeinoelämän organisaatioissa, palvelu- ja matkailualan yrityksissä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Aluetieteilijät sijoittuvat myös maaseudun kehittämistehtäviin ja kansalaisjärjestöihin. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/master/administrative_sciences/regional_studies. Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön sekä tunnistaa niihin liittyvät eettiset haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat. Julkisjohtamisen opintojen suorittaminen antaa mahdollisuuden sijoittua valtion, kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden hallintotehtäviin ja edetä niissä kokemuksen karttuessa esimies- ja johtamisasemaan. Jatkuvasti kasvava osuus valmistuneista sijoittuu yksityisen sektorin vastaaviin tehtäviin. Esimies- ja johtamistehtävien ohella monet työskentelevät erilaisten organisaatioiden vaativaa asiantuntijuutta edellyttävissä tehtävissä. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/master/administrative_sciences/public_management. Julkisoikeus Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Julkisoikeudessa käsitellään monipuolisesti julkisen hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tar- 15 Hallintotieteet kastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja kunnallisoikeudessa. Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija voi erikoistua joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Opiskelija osaa analysoida syvällisesti julkisessa toiminnassa keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä valitsemallaan päälohkolla. Opiskelija osaa yhdistää oikeudellisen osaamisen käytäntöön ja saa siten hyvät valmiudet julkisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Opiskelija tuntee oikeudellisen tutkimuksen teoriat ja metodologian ja saavuttaa valmiudet harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja. Opiskelija saa valmiudet tarkastella oikeudellisia ongelmia ja ratkaisuja vertailevassa ja eurooppalaisessa kontekstissa. Opiskelija saa valmiudet toimia hallinnollista ja oikeudellista asiantuntemusta vaativissa johto- ja suunnittelutehtävissä erityisesti valtion, kuntien ja välillisen julkishallinnon tehtävissä sekä sellaisissa yksityisen sektorin tehtävissä joissa on hyötyä hallinnon toiminnan samoin kuin yksilöiden oikeuksien tuntemuksesta. Tehtäväkuvia voivat olla esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/master/administrative_sciences/public_law. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opetus ja tutkimus analysoi hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä organisaatio- ja johtamisoppien näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät valmiudet työskennellä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaativalla ja monitulkintaisella toiminta-alueella. Opinnot antavat välineitä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden tunnistamiseen, 16 hyvinvoinnin taloudellisten elementtien käsittelemiseen sekä palvelujärjestelmien kehittämiseen. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset ja suoritetut tutkinnot. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot koostuvat neljästä pääteemasta, joita ovat johtaminen, hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisuus, organisaatioiden toiminta ja kansalaisten osallistuminen. Hakemuksen liitteeksi tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa seuraavat asiakirjat: Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot analysoivat hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisia kysymyksiä kansalaisten osallistumisen ja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille erinomaiset valmiudet tutkia, suunnitella, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysorganisaatioita ja -palveluja. Opinnot antavat valmiuksia hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja johtamiseen sekä tuottavat kykyä reagoida sosiaali- ja terveysjärjestelmien kasvaviin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopintojen suorittaminen antaa valmiudet sijoittua sosiaali- ja terveysalan sekä muiden julkisten, yksityisten ja vapaaehtoissektorin organisaatioiden monipuolisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja: www.uva.fi/fi/education/master/administrative_sciences/social_and_health_management. Hakeminen MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Maisteriopintoihin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Jos hakija haluaa täyttää paperihakulomakkeen, hänen tulee ottaa yhteyttä Hakijapalveluihin. 1. Oikeaksi todistettu kopio hakuperusteena olevan tutkinnon tutkintotodistuksesta sekä opintosuoritusotteesta. 2. Oikeaksi todistetut jäljennökset mahdollisista muista opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 3. Muista kuin Vaasan yliopiston opinnoista sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus 4. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opinto-oikeuden hakemiselle. Oikeaksi todistetulla kopiolla tarkoitetaan oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Hakemuksen liitteeksi tulee lähettää vain pyydetyt todistusjäljennökset ja muut asiakirjat (ei alkuperäisiä todistuksia). Hakemuksia ja hakemuksen liitteitä ei palauteta hakijalle. Valintaperusteet – Korkeakoulututkinnon suorittaneet Maisterihaussa voi samana vuonna hakea vain yhteen pääaineeseen. Hakijalla, joka hakee hallintotieteisiin maisterihaussa, on oikeus hakea myös korkeakoulujen yhteishaussa (valintakoe). Opiskelijavalinta tapahtuu harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Hallintotieteiden maisteriopintoihin hyväksytään enintään 20 opiskelijaa (valintaryhmät a–b). Valituksi tulleen opiskelijan voidaan edellyttää täydentävän opintojaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Täydentävät opinnot, enintään 60 op, eivät sisälly maisterin tutkintoon. Valintavaiheessa huomioitujen yliopisto-opintojen soveltuvuus tutkintoon sisällytettäviksi arvioidaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Maisterihaun hakijaryhmät Hallintotieteiden maisterin tutkinto: a) soveltuvan yliopistotutkinnon suorittaneet (ml. suomalaiset ulkomailla tutkinnon suorittaneet hakijat) b) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. a) Soveltuvan yliopistotutkinnon suorittaneet Hallintotieteisiin voidaan harkinnan mukaan hyväksyä soveltuvan, pääasiassa yhteiskuntatieteellisen alan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita hakijoita täydentämään opintojaan hallintotieteiden maisterin tutkintoon 120 op. Vähimmäisvaatimuksena on tutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu haun kohteena olevan pääaineen tai siihen rinnastettavan oppiaineen perusja aineopinnot, yhteensä noin 60 op. Tiedekunta voi ottaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka ovat suorittaneet hakemastaan oppiaineesta noin 60 opintopisteen laajuiset opinnot esimerkiksi sivuaineena suorittamaan toista ylempää korkeakoulututkintoa. Ensisijaisesti otetaan kuitenkin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lisäksi hakijan tulee osoittaa yliopiston katsomaa hyvää opintomenestystä (suoritettujen opintojen arvosanat sekä sisältö, tutkinnon suorittaminen kohtuullisessa ajassa ja että tutkintoa ei voida katsoa sisällöllisesti vanhentuneeksi). 17 Kielet ja viestintä Aiempaan tutkintoon sisältyneitä opintoja ei voi käyttää kahteen kertaan. Maisterin tutkintoon hyväksyminen voi edellyttää pääaineen perus- ja aineopintojen ajantasaistamista ja kandidaatin tutkinnossa vaadittavien menetelmäopintojen täydentämistä. Jos aiemmassa tutkinnossa suoritetut kieliopinnot poikkeavat hallintotieteiden kandidaatin tutkinnossa vaadittavista kieliopinnoista, kieliopinnot täydennetään tarvittaessa niitä vastaaviksi. Opinto-oikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineen käytettävissä olevat opetusresurssit. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, kriteereinä ovat ensisijaisesti opintomenestys ja toissijaisesti opintojen laajuus. b) Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet Tiedekuntaan voidaan hyväksyä soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita hallintotieteiden maisterin tutkintoon (120 op). Suoritetun ammattikorkeakoulututkinnon tulee olla alaltaan ja sisällöltään soveltuva maisterin tutkinnon pohjaksi. Lisäksi edellytetään hyvää opintomenestystä. Ammattikorkeakoulututkinnon osalta otetaan huomioon pääaineen tai sitä vastaavan kokonaisuuden esimerkiksi koulutusohjelman/suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat. Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi hakijalla tulee olla haettavanpääaineen tai siihen rinnastettavan oppiaineen yliopistotasoisia opintoja. Myös opintojen suorittamisajankohta otetaan huomioon. Ammattikorkeakoulututkinnon perusteella hakevia otetaan tiedekuntaan harkinnan perusteella. Opinto-oikeutta myönnettäessä otetaan huomioon oppiaineen käytettävissä olevat opetusresurssit. Hakijoista valitaan enintään kymmenen parasta. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteena ovat hakijan suorittamat alan yliopistotasoiset opinnot, ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvuus sekä opintomenestys. 18 Tiedekunta voi edellyttää hyväksytyn opiskelijan suorittavan täydentäviä opintoja maisteriopinnoissa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Jos täydentävät opinnot näyttävät ylittävän 60 op, kyse ei ole soveltuvan/vastaavan alan tutkinnosta. Lisätietoja valintaperusteista antaa opintopäällikkö Marja Vettenranta, p. 029 449 8175 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, kääntäminen ja kulttuurientuntemus. Kielten ja viestinnän koulutuksessa voi suorittaa humanistisen koulutusalan tutkintoihin kuuluvan tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisen filosofian maisterin tutkinnon. Filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sen laajuus on 120 opintopistettä ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Maisterikoulutusohjelmien ja maisteriohjelmien rakenteet, katso www.uva.fi/fi/fields/languages_and_communication/master/languages_and_communication. Maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies (CCS) Pääaineet: englannin kieli ja saksan kieli/tyska språket Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa (KEY) Pääaineet: englannin kieli, ruotsin kieli, modersmålet svenska, saksan kieli/tyska språket ja finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma (MAISS) Teknisen viestinnän maisteriohjelma (TEVI) Pääaineena viestintätieteet tai suuntautumisvaihtoehtona terminologia Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) Suuntautumisvaihtoehdot: organisaatioiden viestintä tai digitaalinen media Kansainvälinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration (Ei sisäänottoa vuonna 2015. Lisätietoja osositteesta www.uva.fi/ en/education/master/ics) Maisteriohjelmien esittelyt Comparative Cultural Studies (CCS) Comparative Cultural Studies on kaksikielinen koulutusohjelma, jonka painopiste on kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemuksessa. Ohjelman pääaineet ovat englanti ja saksa. Kulttuurintutkimuksessa kulttuuri ymmärretään laajasti, alkaen ihmisten erilaisista maailmankuvista ja käyttäytymistavoista. Lähtökohtana toimii ajatus, että kirjallisuuden ja muiden kulttuurillisten ilmaisukeinojen kautta yhteiskunnat ylläpitävät siteitä menneisyyteen sekä pohtivat ja formuloivat omia arvojaan tulevaisuutta varten. Ohjelman kautta opiskelija keskittyy vähintään yhden maan tai maanosan kirjallisuuteen ja kulttuurituotantoon niiden suhteessa kansainväliseen kontekstiin. Työskentelyyn kuuluu kielitaidon vahvistaminen sekä valitun alueen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksen ja tutkimusmenetelmien, kuten hermeneutiikan, narratologian ja semiotiikan menetelmien omaksuminen. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on 1. kehittänyt kielitaitoaan vähintään yhdessä vieraassa kielessä ja perehtynyt kyseisen kieliyhteisön kulttuuriin ja kirjallisuuteen, 2. perehtynyt kirjallisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviin filosofisiin kysymyksiin. Näihin kuuluvat mm. arvot, normit sekä sukupuoleen, luokkaan, rotuun, uskomusjärjestelmiin ja valtioon liittyvät asenteet, 3. saavuttanut vahvan teoreettisen pohjan kirjallisuuden ja mediatekstien analysoinnissa sekä niiden asettamisessa monikulttuuriseen kontekstiin, 4. kehittänyt hyvät tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaidot tarkastellessaan monimutkaisia ongelmia useista eri lähtökohdista. Siten opiskelija on saavuttanut hyvät edellytykset tehdä lisätutkimusta, 5. saanut valmiudet toimia osaavana asiantuntijana kustannusyhtiöissä, kulttuuritoimituksissa, kansainvälisten konferenssein ja festivaalien järjestelyssä ja hallinnossa sekä muissa yksityisen ja julkisen puolen tehtävissä. 19 Kielet ja viestintä Ohjelman verkkosivut osoitteessa www.uva.fi/ccs. KEY – Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa KEY-maisteriohjelmassa perehdytään monikieliseen erikoisalaviestintään ja kääntämiseen. Ohjelman keskiössä on kieliasiantuntijuus, joka vastaa kansainvälisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin. Ohjelman pääaineet ovat englanti, ruotsi, ruotsi äidinkielenä, saksa ja suomi toisena kotimaisena kielenä. Maisteriohjelma kouluttaa kansainvälisiä kieliasiantuntijoita muuttuvan monikulttuurisen ja erikoistuneen yhteiskunnan tarpeisiin. Opiskelijalla on edellytykset toimia kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä sekä valmiudet alansa kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin kieliasiantuntijana. Maisteriohjelmasta valmistunut voi työskennellä joko yksityisen tai julkisen alan organisaatioissa tai yrittäjänä esimerkiksi kääntäjänä, tulkkina, kielikouluttajana, tiedottajana tai tutkijana. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija 1. on perehtynyt kielen ja kulttuurin suhteeseen monikielisessä, erikoistuneessa yhteiskunnassa, 2. on perehtynyt monipuolisesti pääaineenaan opiskelemaansa kieleen ja kulttuuriin, ja osaa kommunikoida tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä sosiaalisissa, ammatillisissa ja akateemisissa konteksteissa 3. osaa monipuolisesti soveltaa kieliasiantuntijuuttaan monikielisen erikoisalaviestinnän suunnittelemiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen, 4. osaa toimia vaativissa kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta edellyttävissä tehtävissä, osaa kääntää eri tekstilajeihin kuuluvia tekstejä ja voi myös hankkia auktorisoidun kääntäjän nimikkeeseen oikeuttavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet 5. osaa soveltaa kieliasiantuntijana liiketoimintaosaamistaan kansainvälisessä työelämässä, 20 6. hallitsee itsenäisesti tieteellisen ongelmanasettelun ja osaa arvioida ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä lähteitä ja keskustella niistä. Opiskelija on perehtynyt erityisesti omassa pääaineessaan tehtävään ajankohtaiseen tutkimukseen. Opiskelijalla on sellaiset teoreettiset tiedot, että hän saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden pääaineessaan. Ohjelman verkkosivut osoitteessa www.uva.fi/key. Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma (MAISS) Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma vastaa kasvavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen kouluttaa monikielisessä ympäristössä joustavasti toimivia asiantuntijoita opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja projektitehtäviin. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija 1. osaa kommunikoida ruotsin kielellä tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä sosiaalisissa, akateemisissa ja ammatillisissa tilanteissa 2. on perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi toisena kielenä -alojen tutkimukseen 3. tuntee käytännössä ja teoriassa erilaisten monikielisten oppimisympäristöjen toimintamekanismeja erityisesti liittyen luokkahuoneisiin, kielikylpyyn ja ruotsiin toisena kielenä 4. hallitsee nykyruotsin rakenteet ja tuntee ruotsin kielen eri variaatioita 5. osaa monipuolisesti soveltaa ruotsin kielen ja monikielisyyden tietämystään monikielisen toiminnan suunnittelemiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen 6. hallitsee itsenäisesti tieteellisen ongelmanasettelun ja osaa tiivistää, arvioida ja tarkastella kriittisesti tieteellisiä lähteitä ja keskustella niistä. Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelmassa erikoistutaan ruotsin kieleen, monikielisyyteen ja kielikylvyn käytäntöön ja teoriaan. Ohjelmassa syvennytään monikielisyyteen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä erityisesti kielikylvyn käytäntöön ja teoriaan. Ohjelman verkkosivut osoitteessa www.uva.fi/maiss. Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelmasta valmistunut saa tieteellisen perustan ja monialaiset valmiudet toimia monikielisyyden ja erityisesti kielikylvyn asiantuntemusta vaativissa tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Koulutusohjelmasta valmistunut voi työskennellä monikielisyyden ja kielikylvyn tutkimus-, suunnittelu- tai projektitehtävissä. Opinnot voivat antaa opettajan pedagogiset opinnot suorittaneelle ruotsin kielestä opetettavan aineen (A 1996/986), riittävän opetuskielen hallinnan (Opetushallituksen määräys 25/011/2005) ja erinomaiset valmiudet toimia ruotsin kielen kielikylpyopettajana. Filosofisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan yhteinen teknisen viestinnän maisteriohjelma yhdistää ainutlaatuisella tavalla viestintätieteiden, tietotekniikan ja kauppatieteiden opintoja. Opinnot koostuvat yhteisistä viestintätieteiden ja tietotekniikan opinnoista, joiden ytimenä ovat tekninen viestintä sekä liiketoimintaosaamisen opinnot. Filosofisen tiedekunnan opiskelijat kirjoittavat pro gradu -tutkielmansa viestintätieteiden alalta. Opetus tapahtuu ruotsin kielellä ja toteutuu sisältöä ja kieltä integroivana opetuksena siten, että opiskelijan ruotsin kielen valmiudet kehittyvät sekä ruotsin kielen että monikielisyyden ja kielikylvyn opintojen avulla. Osa monikielisyyskursseista tarjotaan tiiviissä yhteistyössä erityisesti Vaasan kaupungin kielikylpy-yksiköiden kanssa. Teknisen viestinnän maisteriohjelma (TEVI) Pääaine viestintätieteet Viestintätieteiden opinnoissa teknistä viestintää lähestytään teknisen informaation tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen näkökulmista. Tietotekniikan opinnoissa teknistä viestintää lähestytään tiedon tallentamisen ja käsittelyn suunnittelun, järjestämisen ja hallinnan näkökulmista. Yhteisten opintojen keskeisiä teemoja ovat käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys. Tietotekniikan opinnoissa pohditaan mm. sitä, miten erilaiset tietojärjestelmät ovat mahdollisimman käytettäviä, kun taas viestintätieteiden opinnoissa tarkastellaan mm. sitä, miten erilaisista tietojärjestelmistä viestitään ymmärrettävästi ja tarkoituksenmukaisesti erilaisille käyttäjäryhmille. Tarkasteltavia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi sähköiseen kaupankäyntiin tai dokumenttien hallintaan liittyvät järjestelmät. Kauppatieteiden opintojen kautta mukaan tulee lisäksi liiketoiminnallinen näkökulma, esimerkiksi se, miten erilaisilla järjestelmillä voidaan tukea ja kehittää liiketoimintaa. Maisteriohjelmasta valmistuneet opiskelijat ovat viestinnän ja tietotekniikan ammattilaisia, jotka ylittävät tekniikan ja humanistisen alan raja-aitoja ja tuovat monitieteistä näkemystä tulevaisuuden viestintäteknologian kehittämiseen ja käyttöön. Opinnot yhdistettynä kauppatieteiden opintoihin tarjoavat opiskelijoille hyvät mahdollisuudet suuntautua erilaisiin yrityselämän asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan viestinnän ja tietotekniikan tuntemusta. Teknisen viestinnän maisteriohjelman opinnot suoritettuaan opiskelija 1. osaa analysoida teknisen viestinnän roolia ja mahdollisuuksia ydinliiketoiminnan osana ja kehittäjänä, 2. kykenee viestimään käyttäjälähtöisesti suullisesti ja kirjallisesti suomen kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle, 3. kykenee johtamaan organisaatioiden tai yritysten toiminnan tehostamista sekä uusien toimintamuotojen käyttöönottoa tietotekniikkaratkaisujen avulla, 4. hahmottaa teknisen viestinnän alan eettiset ongelmat ja ymmärtää niihin liittyvät erilaiset lähestymistavat ja periaatteet ja osaa etsiä tilanteisiin perustellut, eettisesti kestävät ratkaisumallit, 5. kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana, johtajana ja kehittäjänä, 6. omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Terminologian suuntautumisvaihtoehto Teknisen viestinnän terminologian suuntautumisvaihtoehto (pääaineena soveltava kielitiede) tarjoaa kielisuuntautuneille opiskelijoille vaihtoehdon, jossa yhdistyvät kie- 21 Kielet ja viestintä let, viestintätieteet, tietotekniikka ja kauppatieteet. Vahva viestinnällinen ja terminologisten menetelmien osaaminen, monipuolinen kielitaito, hyvät tietotekniset taidot ja liikeelämän tuntemus ovat keskeisiä teknisen viestinnänalalla tarvittavia taitoja, joita myös työelämä ylipäätään edellyttää yliopistollisesta koulutuksesta valmistuneilta. Ohjelma antaa valmiuksia työuralle monikielisissä ja kansainvälisissä ympäristöissä erilaisissa monikielisen viestinnän tehtävissä, terminologian asiantuntijoina, viestinnän ammateissa sekä projekti- ja koordinointitehtävissä. Suuntautumisvaihtoehto toteuttaa Vaasan yliopiston erikoisalaviestinnän ja monikielisyyden painoaloja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.. Monikielisyys on vahvasti edustettuna suuntautumisvaihtoehdossa yhtäältä opiskelijoiden aikaisemman opiskelutaustan, toisaalta opintojen toteutustavan kautta siten, että opiskelijoita kannustetaan aidosti monikieliseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi osa opinnoista voidaan toteuttaa kansainvälisinä yhteistyöprojekteina. Verkkopainotteisuus mahdollistaa joustavan etäopiskelun. Suuntautumisvaihtoehto toteutetaan suurelta osin verkkoopetuksena hyödyntäen Moodle-oppimisalustaa ja verkkokokousjärjestelmiä. Lähiopetus järjestetään intensiivisinä lähipäivänä. Opetuksessa korostetaan erityisesti opiskelijaryhmien sisäistä vertaisoppimista ja hyödynnetään monipuolisesti opiskelijoiden jo hankkimaa kielitaitoa ja mahdollisia työelämäkokemuksia esimerkiksi kursseilla, jotka toteutetaan projekteina. Opinnot suoritettuaan opiskelija 1. osaa arvioida ja tarkastella kriittisesti teknisen viestinnän toimintaperiaatteita, 2. osaa soveltaa terminologisia menetelmiä eri alojen käsitteistöjen ja termistöjen selkeyttämiseen, 3. osaa analysoida teknisen viestinnän ja terminologian roolia ja mahdollisuuksia organisaatioiden toiminnan osana ja kehittäjänä, 4. osaa soveltaa asiantuntemustaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä, 5. kykenee viestimään suullisesti ja kirjallisesti monikielisessä työympäristössä erilaisille kohderyhmille, 22 6. kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana, johtajana ja kehittäjänä, 7. omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ohjelman verkkosivut osoitteessa www.uva.fi/tevi. Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) on tarkoitettu sinulle, joka haluat monitieteisen kuvan viestinnästä. Viestinnän monialaisen maisteriohjelman opinnot antavat monitieteisen kuvan viestinnästä. Viestintäprosessia tarkastellaan kielentutkimuksen, mediatutkimuksen, digitaalisen viestinnän sekä organisaatioiden viestinnän näkökulmasta. Opinnot antavat valmiudet monialaisiin viestinnän ja media-alan tehtäviin. Opiskelija voi valita, suuntautuuko maisteriohjelmassa organisaatioiden viestintään vai digitaalisen mediaan. Ohjelmasta valmistuneet toimivat erilaisissa viestintätehtävissä yrityksissä, julkishallinnossa ja mediassa tai omassa yrityksessä. Valmistuneiden ammattinimikkeitä ovat mm. tiedottaja, viestintäkonsultti ja -kouluttaja, viestinnän suunnittelija, projektikoordinaattori, viestintäpäällikkö, toimittaja, verkkotoimittaja, sisällöntuottaja ja tutkija. Koko ohjelman opintojen kautta opiskelijalle syntyy 1. viestintätieteiden eri lähestymistapojen muodostaman kokonaisuuden hyvä tuntemus; 2. valmiudet viestintätieteellisen tutkimuksen tuottaman tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; 3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana, johtajana ja kehittäjänä; 4. valmiudet tieteellisen jatkokoulutukseen; 5. valmius viestiä asiakaslähtöisesti suomen kielellä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle; 6. valmius oman alansa kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen ruotsiksi, englanniksi ja niiden lisäksi vielä yhdellä vieraalla kielellä. Ohjelman verkkosivut osoitteessa www.uva.fi/vima. Hakeminen MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. 1. Oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenee kaikki tutkintoon suoritetut opinnot. 2. Selvitys puuttuvista opinnoista 3. Arvio valmistumispäivästä 4. Alustava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), katso www.uva.fi/fi/for/student/studies/ planning/psp/languages. 5. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opinto-oikeuden hakemiselle Maisteriopintoihin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Jos hakija haluaa täyttää paperihakulomakkeen, hänen tulee ottaa yhteyttä Hakijapalveluihin. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 15.6.2015. Hakemuksen liitteeksi tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa seuraavat asiakirjat: Valintaperusteet 1. Oikeaksi todistetut jäljennökset tutkintotodistuksista. 2. Oikeaksi todistetut jäljennökset opintosuoritusotteista sekä erillisarvosanojen todistuksista, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 3. Ulkomailla tutkinnon suorittaneilta vaaditaan jäljennökset opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus. 4. Alustava henkilökohtainen opintosuunnitelma, katso www.uva.fi/fi/for/student/studies/planning/psp/languages. 5. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opinto-oikeuden hakemiselle. Oikeaksi todistetulla kopiolla tarkoitetaan oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Maisteriohjelmiin valitaan enintään 10 uutta opiskelijaa/ ohjelma. Mikäli opiskelijoita joudutaan karsimaan, valintaperusteena on aikaisemmin suoritettujen opintojen laajuus, opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetussa koulutusohjelmassa. Maisterihaun hakijaryhmät Korkeakoulututkinnon suorittaneet 1) Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat 2) Ulkomaalaiset hakijat, joilla on alempi akateeminen korkeakoulututkinto sekä ohjelman edellyttämä kielitaito Kansainvälinen maisteriohjelma: Master’s Degree Programme in Intercultural Studies on Communication and Administration (ei sisäänottoa vuonna 2015, lisätietoja www.uva.fi/en/education/master/ics/applying). Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto tai opinnot eivät ole valmiita hakuajan päättymiseen mennessä, tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa liitteeksi seuraavat asiakirjat: 23 Språk och kommunikation 1.Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat Maisteriohjelmaan voidaan hyväksyä erillisvalinnassa kandidaatin, maisterin tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita hakijoita. Hakijalta edellytetään vähintään perusopinnot tai niitä vastaavat tiedot haettavassa koulutusohjelman pääaineessa/suuntautumisvaihtoehdossa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa. Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelmaan hakevalla tulee olla suoritettuna vähintään perusopinnot (25 op tai n. 15 ov) ruotsin kielestä (ruotsi toisena kotimaisena kielenä, ruotsi vieraana kielenä, äidinkieli ruotsi) tai pohjoismaisista kielistä tai niitä vastaavat tiedot. Teknisen viestinnän maisteriohjelman terminologian suuntautumisvaihtoehtoon vaaditaan kuitenkin vähintään perus- ja aineopinnot (60 op tai 35 ov) tai niitä vastaavat tiedot äidinkielestä tai muusta kielestä. 2.Ulkomaiset hakijat Maisteriohjelmaan voidaan ottaa tutkinto-opiskelijoiksi ulkomaisia opiskelijoita. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna alempi akateeminen korkeakoulututkinto vastaavalta alalta sekä ohjelman edellyttämä riittävä kielitaito, joka arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyväksytyt opiskelijat saavat opinto-oikeuden tutkintoasetuksen 794/2004 mukaiseen filosofian maisterin tutkintoon. Lisätietoja valintaperusteista antaa opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p. 029 449 8149 FILOSOFIE MAGISTEREXAMEN Filosofie magisterexamen är en högre högskoleexamen. Examen omfattar 120 studiepoäng och två års heltidsstudier. Som på byggnadsexamina kan man inom det humanistiska vetenskapsområdet avlägga filosofie licentiat och filosofie doktorsexamen. Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man i enlighet med förordningen F 794/2004 avlägga filosofie magisterexamen. Magisterprogrammen Comparative Cultural Studies (CCS) Huvudämnen: tyska språket och engelska språket Språkexpertis i ett specialiserat samhälle (KEY) Huvudämnen: modermålet svenska, tyska språket, finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma (MAISS)/ Magisterprogrammet i svenska och språkbad Teknisen viestinnän maisteriohjelma (TEVI) Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) Comparative Cultural Studies (CCS) Magisterprogrammet Comparative Culture Studies är ett tvåspråkigt utbildningsprogram med tyngdpunkten på kultur- och litteraturforskning. Programmets två huvudämnen är engelska och tyska. Inom kulturforskningen ska begreppet kultur förstås i vid mening så, att det även omfattar t.ex. människors olika världsbild, seder och bruk. en världsdels litteratur och litteraturproduktion samt dess förhållande till internationell kontext. Tack vare studierna stärks såväl studentens språkförmåga som kännedom om litteratur- och kulturforskning och forskningsmetoder inom det område som studenten valt att sätta sig in i, t.ex. hermeneutikens, narratologins och semiotikens forskningsmetoder. Efter avlagd magisterexamen 1. har studenten en utvecklad språkförmåga i minst ett främmande språk och god kännedom om kultur och litteratur inom detta språkområde, 2. har studenten goda insikter i filosofiska frågor som hänför sig till det litteraturvetenskapliga och multikulturella området. Hit hör värderingar, normer och attityder som hänför sig till köns-, klass-, ras-, religionsoch statstillhörighet, 3. har studenten en gedigen teoretisk grund för analys av litteratur och medietexter samt förmåga att placera in dessa i en multikulturell kontext, 4. har studenten god förmåga till informationssökning och problemlösning när det gäller att granska mångfacetterade problem ur flera olika perspektiv. Tack vare detta har studenten goda förutsättningar för fortsatt forskningsarbete, 5. har studenten beredskap att arbeta som kompetent sakkunnig inom publikationsföretag, kulturredaktioner samt i fråga om organiserande och administrerande av internationella konferenser och festivaler och dylika uppgifter inom såväl den privata och som den officiella sektorn. KEY – Språkexpertis i ett specialiserat samhälle (fi. Kieliasiantuntijuus erikoistuvassa yhteiskunnassa) Grundtanken är att olika mänskliga samhällen och samfund med hjälp av litterära och andra kulturella uttrycksmedel upprätthåller bindningar till det förflutna samt dryftar och formulerar sina värderingar för framtiden. I programmet koncentrerar sig studenten på minst ett lands eller 24 I magisterprogrammet KEY – Språkexpertis i ett specialiserat samhälle ligger tyngdpunkten på flerspråkig fackspråklig kommunikation och översättning. Programmet fokuserar på sådan språkexpertis som svarar mot inter- 25 Språk och kommunikation nationella samhälleliga och kulturella behov. Programmets fyra huvudämnen är svenska, modersmålet svenska, tyska språket samt finska som det andra inhemska språket. Magisterprogrammet utbildar såväl nationella som internationella språkexperter för att svara mot de behov som ett föränderligt och specialiserat samhälle har. Studenten har förutsättningar att arbeta med sakkunniguppgifter som kräver språkfärdighet och kulturkännedom samt beredskap att arbeta som språkexpert inom sitt eget område, både nationellt och internationellt. Den som avlagt magisterexamen inom KEY-programmet kan arbeta inom privata och offentliga organisationer eller som företagare, t.ex. som översättare, tolk, språkutbildare, informatör eller forskare. Efter avlagd magisterexamen 1. har studenten god kännedom om relationen språk och kultur i ett flerspråkligt, specialiserat samhälle, 2. har studenten god och mångsidig kännedom om det språk och den kultur som huvudämnet representerar, 3. kan studenten kommunicera så som situationen kräver i olika sociala, professionella och akademiska kontexter 4. kan studenten på ett mångsidigt sätt tillämpa sin språkexpertis när det gäller planering, utveckling och forskning inom flerspråkig fackspråkskommunikation 5. kan studenten arbeta med krävande uppgifter som förutsätter god kännedom om språk och kultur, 6. kan studenten översätta texter som representerar olika textsorter 7. kan studenten skaffa sig kunskaper och färdigheter som berättigar till användning av beteckningen auktoriserad översättare 8. kan studenten tillämpa sina insikter i affärsverksamhet i sitt arbete som språkexpert i ett internationellt arbetsliv, 9. behärskar studenten vetenskaplig problemställning, kan bedöma och kritiskt granska vetenskapliga källor samt föra diskussion om dem, 10. studenten har, speciellt inom sitt eget huvudämne, grundligt satt sig in i aktuell forskning på området. 26 11. s tudenten besitter sådan teoretisk kunskap som ger behörighet för påbyggnadsstudier inom huvudämnet. Magisterprogrammet i svenska och språkbad (MAISS) Magisterprogrammet i svenska och språkbad möter samhällets växande behov av flexibla experter i en flerspråkig miljö inom utbildning, forskning, planering och projektverksamhet. I magisterprogrammet i svenska och språkbad specialiserar studenten sig på svenska språket, flerspråkighet och språkbad i teorin och i praktiken. I magisterprogrammet fördjupar studenten sina kunskaper i flerspråkighet ur individens och samhällets synvinkel, speciellt i språkbad i teorin och i praktiken. Utexaminerade från Magisterprogrammet i svenska och språkbad får vetenskaplig grund och färdigheter för flera områden som kräver expertis inom flerspråkighet och speciellt språkbad. Utexaminerade fån magisterprogrammet kan arbeta med forsknings-, planerings- och projektuppgifter inom flerspråkighet och språkbad såväl inom den privata och den offentliga sektorn. Magisterprogrammets studier kan ge svenska som undervisningsämne åt den som har avlagt pedagogiska studier för lärare (A 1998/986), tillräcklig behärskning av undervisningsspråket (Utbildningsstyrelsens föreskrift 25/011/2005) och utmärkta färdigheter att fungera som lärare i svenskt språkbad. Undervisningen ges på svenska och genomförs så att man i undervisningen integrerar innehåll och språk och studentens färdigheter i svenska utvecklas både genom studierna i svenska och studierna i flerspråkighet och språkbad. Inom magisterprogrammet samarbetar vi med Vasa stads språkbadsenheter på de kurser som behandlar språkbad i praktiken. Studenten ska efter genomgånget magisterprogram 1. ha förmåga att kommunicera på svenska på ett situationsanpassat sätt i olika sociala, akademiska och yrkesmässiga sammanhang 2. vara förtrogen med den forskning som görs inom områden flerspråkighet, språkbad och svenska som andra språk 3. ha praktiskt och teoretiskt kunnande om verksamhetsmekanismerna i olika flerspråkiga inlärningsmiljöer med fokus på klassrum, språkbad och svenska som andraspråk 4. ha kunskaper om den moderna svenskans struktur och variation 5. på ett avancerat sätt kunna tillämpa sin kännedom i svenska språket och flerspråkighet för att planera, utveckla och undersöka flerspråkiga miljöer 6. behärska vetenskaplig problemställning och kunna sammanfatta, värdera, kritiskt granska och diskutera vetenskapliga källor. Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma (TEVI) (se finska texten) Viestinnän monialainen maisterikoulutusohjelma (VIMA) (se finska texten) Mer information om studierna www.uva.fi/sv/education/master/languages_and_communication. Ansökning ANSÖKNINGSTID Ansökningstid börjar 12.1 och utgår 27.2.2015 kl. 15.00. Ansökan till magisterstudier sker på adressen www.studieinfo.fi. Om sökande vill fylla i en pappersblankett, måste man kontakta ansökningstjänst vid Vasa universitet. Som bilaga returneras senast den 6 mars 2015 kl. 15.00 följande dokument: 1. Vidimerade kopior av examensbetyg 2. Vidimerade kopior av studieregisterutdrag samt intyg över vitsord i enskilda studieprestationer. Av intyget bör framgå studiehelhetens namn och avlagt vitsord. 3. Av studerande som avlagt examen utomlands krävs kopior av studiehandböcker eller motsvarande. Av dessa bör framgå studiehelhetens nivå, omfattning, prestationssätt och och kurslitteratur. 4. Preliminär individuell studieplan (HOPS), se sidan: www.uva.fi/fi/for/student/studies/planning/psp/languages. 5. Fritt formulerad motivationsskrift som grund för ansökan. Med en vidimerad kopia avses en kopia vars riktighet har bestyrkts av en läroinrättning, av en notarie eller två ojäviga personer. Med ojävig person avses en naturlig person som inte är en nära släkting eller partner som hör till samma hushåll. 27 Språk och kommunikation Sökande som ännu inte vid ansökningstidens slut kan uppvisa examensbetyg som utgör grund för ansökan bör returnera följande dokument senast den 6. mars 2015 kl. 15.00: 1. Studieregisterutdrag från den aktuella läroinrättningen där alla avklarade studier finns registrerade 2. Redogörelse över studier som fattas 3. Uppskattat datum för utexaminering 4. Preliminär individuell studieplan (HOPS), se sidan www.uva.fi/fi/for/student/studies/planning/psp/languages. 5. Fritt formulerad motivationsskrift som grund för ansökan. Godkännandet av sökande till examensstudier är villkorligt, och den slutgiltiga studierätten beviljas först då studenten har fått sitt examensbetyg och lämnat in en kopia till universitetets studentservice senast 15.6.2015. 1) Sökande som avlagt lägre eller högre högskoleexamen, eller yrkeshögskoleexamen Till magisterprogram kan antas sökande som avlagt yrkeshögskoleexamen, kandidatexamen eller magisterexamen. Minimikravet för att bli antagen är att den sökande har avlagt minst grundstudier (25 sp) eller motsvarande i utbildningsprogrammets aktuella huvudämne eller därmed jämförbart läroämne. Den som söker in till magisterprogrammet i svenska och språkbad bör ha genomfört minst grundstudier (25 sp eller ca 15 sv) i svenska (svenska som det andra inhemska språket, svenska som främmande språk, modersmålet svenska) eller nordiska språk eller på annat sätt inhämtat motsvarande kunskaper. 2) Utländska sökande Till magisterprogram kan som examensstuderande antas utländska studenter. Urvalsgrunder Till magisterprogrammen antas högst 10 nya studenter per program. Om man blir tvungen att gallra bland de sökande är det framgång i och omfattning av de tidigare studierna samt studiernas struktur och ändamålsenlighet med tanke på studier inom det aktuella utbildningsprogrammet. De antagna beviljas studierätt för att avlägga filosofiemagisterexamen i enlighet med examensförordningen 794/2004. Ansökningsgrupper Mer information av studiechefen Eija Heinonen-Özdemir, tel. 029 449 8149 1. Sökande som avlagt lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen 2. Utländska sökande som avlagt lägre akademisk examen 28 Studenten bör ha avlagt lägre akademisk högskoleexamen inom motsvarande område samt intyg på tillräckliga språkkunskaper, som värderas från fall till fall. 29 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa eri tiedekunnassa, kauppatieteellisessä tiedekunnassa ja teknillisessä tiedekunnassa. Kauppatieteellinen tiedekunta kouluttaa kauppatieteellisen alan asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä, joilla on hyvät valmiudet työskennellä vaativissa yritys- ja elinkeinoelämän tehtävissä kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä ja työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä, sekä kotimaisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Kauppatieteellisen alan tutkintojen rakenteessa on kiinnitetty erityistä huomiota opiskelijan oppimisprosessin etenemiseen ja sen seurantaan. Siten tutkinnot on mahdollista suorittaa tehokkaasti tutkintojen määräajan (maisteri kahdessa vuodessa) kuluessa. Sivuaineopinnot voi valita omasta tiedekunnasta, Vaasan yliopiston muista tiedekunnista tai laajojen kansainvälisten vaihto-opintomahdollisuuksien kautta. Kauppatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet työelämässä esim. toimitusjohtajaksi, markkinointipäälliköksi, talousjohtajaksi, controlleriksi, osakemeklariksi, tilintarkastajaksi tai brändijohtajaksi. Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opinnoista, opintojen kulusta jne. löytyvät kauppatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta joka löytyy sivulta www. uva.fi/fi/ for/student/materials/handbooks/business. 30 Maisteriohjelmat Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (järjestetään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, ei hakua 2015) Markkinoinnin johtaminen Laskentatoimi ja tilintarkastus Talousoikeus Taloustiede Strateginen talousoikeus (järjestetään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, ei hakua 2015) Kansainväliset maisteriohjelmat (hakuaika 31.12.–27.2.) Master’s Degree Programme in Finance Master’s Degree Programme in International Business Master’s Programme in Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic Business Development) Suomenkielisiin maisteriohjelmiin haetaan yliopiston maisterihaun kautta (www.opintopolku.fi) ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin kansainvälisen maisterihaun kautta (universityadmissions.fi). Huomioithan, että ohjelmilla on eri hakuajat. Lisätietoja kansainvälisistä ohjelmista saa mm. osoitteesta www.masteryourstudies.fi. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (120 op) Pääaineopinnot vähintään 60 op Sivuaineopinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 13 op Yhteiset opinnot 5 op Menetelmäopinnot Vapaasti valittavat opinnot Maisteriohjelmien esittely Henkilöstöjohtamisen maisteriopinnoissa luodaan vankka teoreettinen perusta henkilöstöjohtamisen kohteena olevista ilmiöistä, prosesseista ja roolista liiketoiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstöjohtamisen kenttä on se yrityksen johtamisen osa-alue, jossa huolehditaan yrityksen strategian ja toiminnan edellyttämästä osaamisesta ja työvoimasta. Sen vastuualuetta ovat strateginen henkilöstöjohtaminen, muutoksen johtaminen, henkilöstötoiminnot ja työntekijöiden ohjaus. Vain hyvinvoiva ja osaava työntekijä voi tuoda hyvän työ- ja kehittämispanoksen organisaatioon. Perinteiset henkilöstötyön osa-alueet kuten henkilöstön hankinta, suorituksen johtaminen, kehittäminen, palkitseminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat maisteriohjelmassa erityisen tarkastelun kohteena. Henkilöstöammattilaiset ovat ydinprosesseista vastaavan johdon tärkeitä yhteistyökumppaneita ja muutoksen tukijoita organisaatioissa. Henkilöstöjohtamisen opinnot kehittävät taitoa ymmärtää, analysoida, soveltaa ja kehittää henkilöstötyötä yrityksessä tai organisaatiossa ja tarjoavat akateemiset valmiudet henkilöstöjohtamisen tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelu on samalla kuitenkin käytännönläheistä, kursseilla käydään läpi yritysten henkilöstökäytäntöjä ja opetuksessa hyödynnetään yritysesimerkkejä sekä case-tapauksia. Ohjelma tarjoaa valmiudet toimia erilaisissa henkilöstöalan tehtävissä kuten henkilöstöjohtajina, henkilöstöpäälliköinä, henkilöstöassistentteina, rekrytoijina, henkilöstönkehittäjinä, palkkahallinnon tehtävissä jne. sekä alan konsulttina, kouluttajana, henkilöstöpalvelualan tai muun henkilöstöalan yrittäjänä tai yleisjohdon tehtävissä. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriopintojen tarkoituksena on syventää liiketoimintaosaamista laskentatoimen ja tilintarkastuksen keskeisissä kysymyksissä ja vahvistaa työelämässä tarvittavia valmiuksia. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen työtehtävät ovat kasvavassa määrin kansainvälisiä, joten opinnot on suunniteltu tuottamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä maistereita. Opinnot antavat myös hyvät valmiudet hyödyntää talousjohtamiseen liittyviä tietojärjestelmiä liiketoiminnan kehittämisessä. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriopinnot rakentavat opiskelijalle asiantuntijuuden yritysten talouden arvioimiseen ja johtamiseen. Opinnot antavat monipuoliset valmiudet toimia taloushallinnon suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan sekä tilintarkastukseen liittyvissä johtamis-, analysointi- ja suunnittelutehtävissä, joissa tarvitaan syvällistä ymmärrystä yrityksen rahavirroista. Sivuainevalinnoilla opiskelija profiloi edelleen osaamistaan. Vahvan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen ammatillisen osaamisen sekä työelämävalmiuksien lisäksi opinnot tarjoavat perusvalmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön mahdollistaen jatko-opinnot oppiaineessa. Markkinoinnin johtamisen maisteriopinnot rakentavat sekä tiedollisia että taidollisia valmiuksia toimia monipuolisissa markkinoinnin asiantuntijatehtävissä. Yksittäisten opintojaksojen substanssisisällön kautta syvennetään tiedollisia valmiuksia ja ymmärrystä markkinoinnin tehtäväkentästä erilaisissa yrityksissä ja eri toimintaympäristöissä. Monipuolisten opiskelumuotojen kautta puolestaan tuetaan opiskelijan taidollisten valmiuksien kehittymistä. Näin vahvistetaan ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä, analyyttistä ja luovaa ajattelua, suhdejohtamisen ja kommunikaation taitoja sekä kuluttaja- ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Markkinoinnin johtamisen maisteriopinnot avaavat monipuoliset mahdollisuudet rakentaa omannäköisen työuran laajalla ja monimuotoisella tehtäväkentällä. Opinnot soveltuvat opiskelijalle, joka haluaa työskennellä sellaisissa liikkeenjohdon tehtävissä, joissa korostuvat ihmisläheisyys, vuorovaikutteisuus, analyyttisyys, luovuus ja yhteistyö. Opinnoissa rakennetaan valmiudet itsenäiseen ajatteluun, luovaan ongelmanratkaisuun sekä kuluttaja- ja asiakaslähtöisiin toimintatapoihin markkinoinnin tehtäväkentällä, olivatpa kyseessä teolliset tai kulutustuotteet, myymälät tai palvelut, kulttuuri, elämykset tai viestintä. Talousoikeuden maisteriopinnot keskittyvät liiketoiminnan oikeudellisiin kysymyksiin. Opinnot tuottavat kauppatieteiden maisterista laki- tai veroekonomin, jolla on ekonomin yleisten valmiuksien lisäksi merkittäviä erityisvalmiuksia. Lakiekonomissa yhdistyy yritystoiminnas- 31 Kauppatieteellinen tiedekunta sa tarvittava taloudellinen ja oikeudellinen osaaminen. Talousoikeudessa oikeutta tarkastellaan yritystoiminnan näkökulmasta. Huomion keskipisteenä ei ole tuomioistuimessa tapahtuva riidanratkaisu vaan yritystoiminnan liiketaloudellinen suunnittelu juridiikkaa hyödyntämällä. Valmiuksien hankkimisen ytimessä on silloin muun muassa sopimussuunnittelu, yrityksen organisaation valta- ja vastuusuhteiden juridinen muotoilu sekä verosuunnittelu. Juridiikka ymmärretään välineenä liiketoiminnan kehittämiseen. Talousoikeuden maisteriopinnoissa voi suuntautua joko laskenta- ja rahoitusjuridiikkaan, yritysverotukseen tai ICT-juridiikkaan. Laki- ja veroekonomin opinto-ohjelma mahdollistaa toimimisen yrityksen yleisjohdossa sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon johtotehtävissä. Mahdollisia tehtävänimikkeitä ovat esim. yrityksen toimitusjohtaja, Contract Manager, henkilöstöpäällikkö, rahoitusjohtaja, Compliance Officer, talousjohtaja, kiinteistöpäällikkö ja Business Controller. Laki-ja veroekonomi voi myös harjoittaa itsenäistä yritysjuridiikkaan perustuvaa liiketoimintaa ja tarjota muille yrityksille juridiseen osaamiseen perustuvia palveluja. Taloustieteen tarjoavat näkemystä ja valmiuksia kokonaistaloudellista osaamista vaativiin tehtäviin. Taloustieteen asiantuntijoita tarvitaan perinteisesti talouden seurantaan ja tutkimukseen. Globalisoituva talous vaatii myös asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilta entistä syvempää talouden toiminnan ymmärrystä ja analysointikykyä. Vaasan yliopistossa taloustieteen opetuksen ytimen muodostavat kansantalouden makrotaloudellinen tuntemus, yritysten mikroteoria sekä rahoitusmarkkinoiden ja pankkitoiminnan tuntemus. Kauppatieteelliseen alaan soveltuvia taloustieteen opetuksen osa- alueita ovat myös kansainvälinen talous, julkinen talous sekä energiatalous. Kauppatieteiden maisterin tutkinto taloustieteessä luo valmiudet ekonomistina toimimiseen. Tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet tyypillisesti rahoitussektorille liike-, investointi- ja yksityispankkeihin sekä liike-elämän palveluiden ja teollisuuden työpaikkoihin. Taloustieteen oppiaine tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet erikoistua työelämässä opetus- ja tutkimustehtäviin. 32 Lisätietoja maisteriohjelmista saa osoitteesta www.uva. fi/fi/education/master/business_studies. Hakeminen MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Maisteriopintoihin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Jos hakija haluaa täyttää paperihakulomakkeen, hänen tulee ottaa yhteyttä Hakijapalveluihin. Hakemuksen liitteeksi tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa seuraavat asiakirjat: 1. oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon tutkintotodistuksesta 2. oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon opintosuoritusrekisteriotteesta 3. perustelukirje opinto-oikeuden hakemiselle* Oikeaksi todistetulla kopiolla tarkoitetaan oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee 6.3.2015 klo 15.00. mennessä toimittaa liitteeksi seuraavat asiakirjat: 1. oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenee k aikki tutkintoon suoritetut opinnot 2. selvitys puuttuvista opinnoista 3. arvio valmistumispäivästä ja 4. perustelukirje opinto-oikeuden hakemiselle*) Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 26.6.2015 klo 15.00 ja hakijan lopulliset arvosanat ovat riittävät (ks. korkeakoulututkinnon tai tradenomin tutkinnon suorittaneiden valinta) *) Hakijan tulee laatia hakemuksen liitteeksi 1–2 sivun pituinen motivaatiokirje. Motivaatiokirje voidaan huomioida, mikäli hakijoita joudutaan karsimaan ja opintomenestyksen perusteella eroa hakijoiden välillä ei voida tehdä. Motivaatiokirjeessä tulisi käsitellä ainakin seuraavia asioita: Miksi haluat lähteä suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa? Miksi haet juuri Vaasan yliopistoon? Miksi nimenomaan hakemassasi koulutusohjelmassa? Millaiset tiedot sinulla on Vaasan yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta, kauppatieteiden opiskelusta ja hakemastasi koulutusohjelmasta? Aiempi koulutuksesi ja työkokemuksesi? Miten uskot pystyväsi sovittamaan maisteriopinnot ja muun elämäsi yhteen? Millaisia haasteita uskot kohtaavasi ja miten aiot selvitä niistä? Millaisena näet omat opiskelutaitosi ja -tottumuksesi, eli tapasi opiskella? Millaisena näet tulevaisuuden kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen? Mitä uusia valmiuksia ja mahdollisuuksia uskot tutkinnon sinulle tarjoavan? Mitä muuta haluaisit kertoa itsestäsi ja opiskelumotiiveistasi? Valintaperusteet Kauppatieteiden maisterin tutkintoon valitaan aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella yhteensä enintään 60 uutta opiskelijaa. Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelmaan valitaan 20 uutta opiskelijaa, muihin suomenkielisiin maisteriohjelmiin valitaan 10 uutta opiskelijaa/ohjelma. Maisterihaussa voi samana vuonna hakea yhteen kauppatieteellisen tiedekunnan suomenkieliseen maisteriohjelmaan. Tiedekunta voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan enintään 60 opintopisteen laajuisesti täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Maisterihaun hakijaryhmät Korkeakoulututkinnon suorittaneet 1) Alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon suorittaneet 2) Tradenomin tutkinnon suorittaneet Kansainväliset maisteriohjelmat: 3) Master’s Degree Programme in Finance 4) Master’s Degree Programme in International Business 5) Master’s Programme in Strategic Management (1.8.2015 lähtien Strategic Business Development) Kansainvälisten maisteriohjelmien valintaperusteet ja lisätietoja osoitteessa www.uva.fi/en/education/master. 1) Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon (yliopistotutkinnon) suorittaneet (Myös suomalaiset, tutkintonsa ulkomailla suorittaneet hakevat tässä ryhmässä) Tiedekuntaan voidaan hyväksyä soveltuvan alemman (sekä ylemmän) korkeakoulututkinnon (kandidaatin/maisterin tutkinnon) suorittaneita kauppatieteiden maisterin tutkintoon (120 op). Hakijalta edellytetään vähintään 35 opintopistettä kauppatieteellisiä opintoja, joista noin 25 opintopisteen laajuiset opinnot tulee olla suoritettu haettavassa pääaineessa. 33 Kauppatieteellinen tiedekunta Edellä tarkoitetut kauppatieteelliset opinnot voivat joko sisältyä aikaisempaan korkeakoulututkintoon tai olla sen lisäksi suoritettuja opintoja. Alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon perusteella hakevia otetaan tiedekuntaan harkinnan perusteella. Opinto-oikeutta myönnettäessä otetaan huomioon tiedekunnan käytettävissä olevat opetusresurssit. Jos hakijoita joudutaan karsimaan, valintaperusteena on aikaisempien opintojen laajuus ja opintomenestys sekä opintojen rakenne ja sopivuus haetun pääaineen mukaiseen tutkintorakenteeseen. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee toimittaa hakemuksen liitteenä oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenevät kaikki tutkintoon suoritetut opinnot, selvitys vielä puuttuvista opinnoista ja arvio valmistumispäivästä. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin 26.6.2015 mennessä ja jos hakijan valinnassa huomioon otettavat aikaisempien opintojen laajuus ja opintomenestys ovat vähintään samat kuin kevään 2015 maisterihaussa kyseessä olevaan maisteriohjelmaan viimeiseksi hyväksytyllä hakijalla. Ehdollinen hyväksyminen koskee vain hakijoita, joiden alempi (tai ylempi) korkeakoulututkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Ehdollisuus ei koske erillisten tai tutkinnon ulkopuolisten opintojen suorittamista. Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelmaan hakijalta edellytetään vähintään 35 opintopistettä kauppatieteellisiä opintoja, joista johtamisen opintoja tulee olla noin 25 opintopisteen laajuisesti. Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelmaan hakijalta edellytetään vähintään 35 opintopistettä kauppatieteellisiä opintoja, joista markkinoinnin opintoja tulee olla noin 25 opintopisteen laajuisesti. 34 Taloustieteen maisteriohjelmaan hakijalta edellytetään vähintään 35 opintopistettä kauppatieteellisiä opintoja, joista (kansan)taloustieteen opintoja tulee olla noin 25 opintopisteen laajuisesti. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelmaan hakijalta edellytetään vähintään 35 opintopistettä kauppatieteellisiä opintoja, joista laskentatoimen ja rahoituksen opintoja tulee olla noin 25 opintopisteen laajuisesti. Talousoikeuden maisteriohjelmaan hakijalta edellytetään vähintään 25 opintopistettä talousoikeuden opintoja, sekä lisäksi vähintään 25 opintopisteen laajuisesti liiketaloustieteellisiä opintoja (=johtaminen, markkinointi, laskentatoimi ja rahoitus). 2) Tradenomin tutkinnon suorittaneet Tiedekuntaan voidaan hyväksyä tradenomin tutkinnon suorittaneita kauppatieteiden maisterin tutkintoon (120 op). Valintaperusteena on soveltuva liiketalouden tradenomin tutkinto. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti pääaineen tai sitä vastaavan kokonaisuuden, esimerkiksi koulutusohjelman/suuntautumisvaihtoehdon arvosanat sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. Mikäli hakijoita joudutaan karsimaan ja soveltuvan tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella eroa hakijoiden välillä ei voida tehdä, otetaan lisäksi huomioon hakijan mahdollisesti suorittamat yliopistotasoiset opinnot. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee toimittaa hakemuksen liitteenä oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenevät kaikki tutkintoon suoritetut opinnot, selvitys vielä puuttuvista opinnoista ja arvio valmistumispäivästä. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopi- on yliopiston hakijapalveluihin 26.6.2015 mennessä ja jos hakijan tradenomin tutkinnon opintomenestys, erityisesti pääaineen tai sitä vastaavan kokonaisuuden, esimerkiksi koulutusohjelman/suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden ovat haetun pääaineen mukaiseen tutkintorakenteeseen vähintään samat kuin kevään 2015 maisterihaussa kyseessä olevaan maisteriohjelmaan viimeiseksi hyväksytyllä hakijalla. Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelman valintaperusteena on liiketalouden tradenomin tutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehtona/koulutusohjelmana on erityisesti laskentatoimi, taloushallinto tai rahoitus. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti koulutusohjelman/ suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. Ehdollinen hyväksyminen koskee vain hakijoita, joiden tradenomitutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Ehdollisuus ei koske erillisten tai tutkinnon ulkopuolisten opintojen suorittamista. Talousoikeuden maisteriohjelman valintaperusteena on liiketalouden tradenomin tutkinto. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti koulutusohjelman/ suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelman valintaperusteena on liiketalouden tradenomin tutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehtona/koulutusohjelmana on erityisesti johtaminen, hallinto tai yrittäjyys tai niihin verrattavissa oleva oppiaine. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti koulutusohjelman/ suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. Lisätietoja valintaperusteista antaa koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p. 029 449 8162 Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelman valintaperusteena on liiketalouden tradenomin tutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehtona/koulutusohjelmana on erityisesti markkinointi tai siihen läheisesti liittyvä oppiaine. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti koulutusohjelman/ suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. Taloustieteen maisteriohjelman valintaperusteena on liiketalouden tradenomin tutkinto. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen tradenomin tutkinnon opintomenestyksen perusteella, erityisesti koulutusohjelman/ suuntautumisvaihtoehdon sekä opinnäytteen arvosanat huomioiden. 35 Teknillinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneilla on kysyntää työmarkkinoilla. Vaasan alueella on paljon tekniikan alan kansainvälisiä vientiyrityksiä, erityisesti energia-alan yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia osaajia niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä teknillistieteellisen alan tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Tieteellisinä jatkotutkintoina teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinnon. Teknillinen tiedekunta vastaa Vaasan yliopistossa tietotekniikan, tuotantotalouden, sähkötekniikan, automaatiotekniikan, energiatekniikan, tietoliikennetekniikan sekä matematiikan, talousmatematiikan, tilastotieteen ja fysiikan opetuksesta. KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteellinen koulutus yhdistyy tekniikkaan ainutlaatuisella tavalla. Teollisuusekonomikoulutuksessa yhdistyvät taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen osaaminen. Monipuolinen koulutuskokonaisuus antaa valmiudet toimia korkeaa taloudellista ja teknologista asiantuntemusta soveltavissa tehtävissä, esimerkiksi energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Koulutus on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviin tehtäviin sekä käytännön asiantuntijatyöhön. Teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja he sijoittuvat useimmiten teollisuuden eri aloille suunnittelu-, 36 asiantuntija-, tutkimus-, tuotekehitys-, tuotanto- ja markkinointitehtäviin. Suoraan kauppatieteiden maisterin tutkintoon (asetus 794/2004) teknilliseen tiedekuntaan valitaan opiskelijoita soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon ja soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitesuoritusaika 2 vuotta. Maisterin tutkinnon suorittaneet saavat samalla ekonomin arvon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Koulutus alkaa syksyllä ja opetus tapahtuu pääosin arkipäivisin päiväsaikaan. Teknillisessä tiedekunnassa kauppatieteiden maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa seuraavissa ohjelmissa ja pääaineissa: Tietotekniikan maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisteriohjelma (pääaine tietotekniikka) Industrial Management -maisteriohjelma Tietotekniikan pääaineeseen ja Teknisen viestinnän maisteriohjelmiin haetaan yliopiston maisterihaun kautta (www. opintopolku.fi) ja Industrial Management -ohjelmaan kansainvälisen maisterihaun kautta (universityadmissions.fi). Huomioithan, että ohjelmilla on eri hakuajat. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne (120 op) Yleis-, kieli- ja viestintäopinnot 13 op Menetelmäopinnot 5–15 op Syventävät opinnot (sis. Pro Gradu -tutkielman) 60–65 op Mahdolliset sivuaineopinnot 25 op Vapaasti valittavat opinnot 7–32 op Lisäksi opiskelijaksi valitulta voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista (0–60 op). Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology. Opintojen esittely Tietotekniikka Tietotekniikka ja tekninen viestintä sopivat henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet tietoteknisen ja kaupallisen osaamisen yhdistämisestä ja jotka haluavat käyttää tietotekniikkaa ja uusimpia teknologioita yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytysten parantamiseen. Tietotekniikkaa opiskeleva saa hyvät valmiudet toimia sekä tietotekniikan että liiketoiminnan kehittäjänä eri aloilla sekä valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa teknisten ja hallinnollisten järjestelmien kehittämisessä. Tietotekniikan asiantuntijan rooli on muuttunut teknisestä toteuttajasta yhä enemmän yritysten liiketoiminnan kannalta oleellisten kokonaisratkaisujen tuottamiseen. Ohjelma antaa hyvät perustiedot ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suunnittelusta ja analysoinnista. Maisterin tutkinnon opinnoissa voi suuntautua joko verkkoliiketoimintaan tai tietohallintojohtamiseen. Tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä yritysten tietohallinnon johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. tietohallintojohtaja), teknologiayritysten asiakasprojektien johto-, konsultointi- ja asiantuntijatehtäviin (esim. projektipäällikkö) tai erilaisiin kehittämistehtäviin (esim. tuotekehittäjä, ohjelmistokehittäjä). Tutkinnosta saa myös valmiuksia toimia käytännön tehtävissä (esim. ohjelmistosuunnittelijana, kouluttajana tai tietojärjestelmäasiantuntijana). Tekninen viestintä Teknisen viestinnän maisteriohjelma yhdistää ainutlaatuisella tavalla tietotekniikan, viestintätieteiden ja kauppatieteiden opintoja. Tietotekniikan opinnoissa teknistä viestintää lähestytään tiedon tallentamisen ja käsittelyn suunnittelun, järjestämisen ja hallinnan näkökulmista. Viestintätieteiden opinnoissa tätä täydennetään teknisen informaation tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen näkökulmista. Opintojen keskeisiä teemoja ovat käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys. Tietotekniikan opinnoissa pohditaan mm. sitä, miten erilaiset tietojärjestelmät ovat mahdollisimman käytettäviä ja viestintätieteiden opinnoissa tarkastellaan mm. sitä, miten erilaisista tietojärjestelmistä viestitään ymmärrettävästi ja tarkoituksenmukaisesti erilaisille käyttäjäryhmille. Tarkasteltavana voivat olla esim. sähköiseen kaupankäyntiin tai dokumenttien hallintaan liittyvät järjestelmät. Kauppatieteiden opinnot tuovat liiketoiminnallisen näkökulman, esim. sen miten erilaisilla järjestelmillä voidaan tukea ja kehittää liiketoimintaa. Teknisen viestinnän ohjelmasta valmistuneilla voi ammattinimekkeenä olla esim. verkkopalveluiden suunnittelija, projektipäällikkö, käytettävyysasiantuntija, ohjelmistosuunnittelija, tietojärjestelmien suunnittelija, tekninen viestijä, www-toteuttaja tai tutkija. Lisätietoa ohjelmasta löytyy osoitteesta www.uva.fi/tevi. Industrial Management Tuotantotalouden opinnot antavat valmiudet toimia sekä valmistus-, palvelu- että tietotuotannon korkeaa taloudellista tai teknologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tuotantotalouden opinnoissa korostetaan ongelmalähtöisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä systemaattista oppimisen monimuotoistamista ja arviointia. Opetuksessa huomioidaan sekä liiketoimintaprosessin että teknologisen kilpailukyvyn näkökulmat globaalisti. Opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti elinkeinoelämä- ja kansainvälisiä yhteyksiä. 37 Teknillinen tiedekunta Opintojen tuloksena on valmius ratkoa verkostoituneen tuotannon tuote-, tuotanto-, automaatio- sekä energia- ja ympäristövaikutusten kysymyksiä. Näkökulmana voi tällöin olla mm. strategia, tuottavuus, vaikuttavuus tai laatu. Tuotantotaloudessa voidaan erikoistua maisteritasolla joko teknologian ja tuotekehityksen tai tuotannonohjauksen ja logistiikan opintoihin. Tehtäviä voivat olla esim. laatupäällikkö, projektipäällikkö, tuotekehitysinsinööri, ostaja, ostopäällikkö, kehitysjohtaja, laatuinsinööri, tutkija, opettaja, professori, managing director, sourcing manager, supply chain manager, konsultti tai director/business development. Lisätietoja maisteriohjelmista osoitteesta www.uva.fi/fi/ education/master/technology. Hakeminen MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika tietotekniikan ja teknisen viestinnän maisteriohjelmiin alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Kansainvälisen maisterivalinnan hakuaika Industrial Management -ohjelmaan on 31.12.–27.2.2015 klo 16.00. 38 tintä/ Industrial Management + Vaasa Hakemuksen liitteeksi tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa seuraavat asiakirjat: 1. Oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon tutkintotodistuksesta 2. Oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon opintosuoritusrekisteriotteesta 3. Vapaamuotoiset perustelut opinto-oikeuden hakemiselle. opiskelijaa ja teknisen viestinnän maisteriohjelmaan enintään 5 uutta opiskelijaa. Kansainvälisessä maisterihaussa valitaan 35 uutta opiskelijaa Industrial Management –ohjelmaan. Maisterihaun hakijaryhmät Korkeakoulututkinnon suorittaneet 1) Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 2) Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet 3) Soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon suorittaneet Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon samalta alalta suorittaneilta ei täydentäviä opintoja yleensä edellytetä. Hakijaryhmässä 3 (ulkomaisen bachelor-tutkinnon perusteella) hakevia koskevat lisäksi seuraavat valintaperusteet: Ulkomaalaiset hakijat Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee 6.3.2015 klo 15.00 mennessä toimittaa liitteeksi seuraavat asiakirjat: Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet valitaan pääsääntöisesti amk-tutkinnon perusteella (amk-tutkinto antaa hakukelpoisuuden, mutta soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa) Teknilliseen tiedekuntaan voidaan hyväksyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, edellyttäen että opiskelija pystyy suorittamaan tutkinnon opinnot suomen kielellä. Opiskelijan on toimitettava todistus suomen kielen taidosta. Hakijalla tulee olla suoritettuna vähintään alempi akateeminen korkeakoulututkinto vastaavalta alalta. Poikkeuksen tähän tekee EU-maassa suoritettu ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, mikäli se antaa omassa maassa oikeuden hakea yliopistotasoisiin maisteriopintoihin. Hakijoilta vaaditaan myös todistettu riittävä englannin kielen taito (periaatteet samat kuin kv-ohjelmissa). Tutkinto-oikeus voidaan myöntää vain, jos on täysin selvää, että hakijalla on ko. oppiaineen arvioimat edellytykset menestykselliseen opiskeluun. 1. Oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenee kaikki tutkintoon suoritetut opinnot 2. Selvitys puuttuvista opinnoista ja 3. Arvio valmistumispäivästä. Opiskelijaksi hyväksytyn voidaan aikaisemmin suoritetun tutkinnon lisäksi edellyttää suorittavan kauppatieteiden maisterin tutkinnon aikana täydentäviä opintoja (enintään 60 opintopistettä), jotta aiemman tutkinnon aikana saavutettu tietotaso täydennetään maisteriopintojen vaatimalle tasolle: Tiedekunta tarjoaa myös englanninkielisiä kokonaisuuksia, joihin opiskelija ensisijaisesti otetaan vierailevaksi opiskelijaksi. Ulkomaalaiset hakijat, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, voidaan valita vain englanninkielisiin maisteriohjelmiin tai -opintoihin erikseen määriteltyjen valintaperusteiden mukaisesti. Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta vaaditaan noin 20–50 opintopisteen laajuinen tätä tarkoitusta varten määritellyt täydentävät opinnot. Soveltuvan alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot pääaineen yksikkö harkitsee tapauskohtaisesti hakijan aikaisempien opintojen perusteella. Täydentävät opinnot ovat aikaisemmista opinnoista riippuen 0–60 opintopistettä. Jos täydentävät opinnot -kokonaisuus kasvaisi suuremmaksi kuin 60 opintopistettä, ei hakijan tutkinto ole soveltuva Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet suomalaiset hakijat Oikeaksi todistetulla kopiolla tarkoitetaan oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 26.6.2015. Tietotekniikan ja teknisen viestinnän maisteriohjelmiin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Jos hakija haluaa täyttää paperihakulomakkeen, hänen tulee ottaa yhteyttä Hakijapalveluihin. Lisätietoja hakemisesta kansainvälisessä maisterihaussa Industrial Management -ohjelmaan www.uva.fi/en/for/ prospective/admissions. Voit etsiä koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + tietotekniikka / tekninen viestintä / Industrial Management Vaasan + yliopisto + kauppatieteet + tietotekniikka / tekninen viestintä Industrial Management Kauppatieteiden maisteri + tietotekniikka/ tekninen vies- Valintaperusteet kauppatieteiden maisterin tutkintoon Kansainvälinen koulutusohjelma 4) Master’s Programme in Industrial Management Teknilliseen tiedekuntaan voidaan hyväksyä ulkomailla soveltuvan alemman akateemisen korkeakoulututkinnon suorittaneita hakijoita suorittamaan saman alan maisterin tutkinto. Aikaisemman tutkinnon tulee olla soveltuva haettuun pääaineeseen tai koulutusohjelmaan. Tutkinnonsuoritusoikeus voidaan myöntää vain, jos on täysin selvää, että hakijalla on ko. oppiaineen arvioimat edellytykset menestykselliseen opiskeluun. Maisterihaussa valitaan yhteensä enintään 15 uutta opiskelijaa, joista tietotekniikan ohjelmaan enintään 10 uutta 39 Teknillinen tiedekunta Soveltuvat tutkinnot tietotekniikan pääaineeseen ja teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelmaan Suoraan kauppatieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen teknilliseen tiedekuntaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut tietotekniikan pääaineeseen ja teknisen viestinnän maisteriohjelmaan 1. soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 2. soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 3. soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon. Soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, joka on samalta tai läheiseltä alalta kuin haettu ohjelma tai tutkinnon lisäksi suoritetut korkeakouluopinnot sisältävät riittävästi soveltuvia alan opintoja. Tutkinnon ja mahdollisesti sen lisäksi suoritettujen opintojen tulee yhdessä täydentävien opintojen (0–60 op) kanssa antaa edellytykset kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tietotekniikka Soveltuva tutkinto voi olla tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, tietojenkäsittelyn, tietokonetekniikan, tietoturvallisuuden, informaatioverkostojen, multimedian tai tietojohtamisen tai näitä läheisesti vastaavilta aloilta. Mikäli aikaisempi tutkinto on muulta kuin kauppatieteelliseltä alalta (esim. insinöörin tutkinto), tulee tutkinnon tai sen lisäksi suoritettujen muiden opintojen sisältää kaupallisia opintoja (johtaminen, markkinointi, laskentatoimi, rahoitus, kansantalous, talousoikeus, liiketalous) vähintään 15 opintopistettä. Teknisen viestinnän maisteriohjelma Soveltuva tutkinto voi olla tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, multimedian, tietojenkäsittelyn, informaatioverkostojen, tietojohtamisen, teknisen viestinnän, viestintätieteiden tai näitä läheisesti vastaavalta alalta. Tutkinto on myös soveltuva, jos se on kauppatieteelliseltä alalta (esim. tradenomi, kauppatieteiden kandidaatti). Mikäli tutkinto on muulta kuin kauppatieteelliseltä alalta, tutkinto on soveltuva, jos tutkinto tai sen lisäksi suoritetut opinnot sisältävät teknisen viestinnän tai siihen rinnastet- 40 tavan oppiaineen opintoja vähintään 20 opintopistettä ja kaupallisia opintoja (johtaminen, markkinointi, laskentatoimi, rahoitus, kansantalous, talousoikeus, liiketalous) vähintään 15 opintopistettä. Valintapisteet tietotekniikan ohjelmaan ja teknisen viestinnän maisteriohjelmaan Opiskelijat valitaan todistusvalinnalla valinnan perusteena olevan aikaisemman tutkinnon ja opintojen soveltuvuuden ja haetun ohjelman pääaineen (tietotekniikan/tietojenkäsittelyn tai teknisen viestinnän/tietotekniikan sekä viestintätieteiden) opinnoiksi katsottavien opintojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta koostuvien yhteispisteiden perusteella. Lisäksi soveltuvista yliopisto-opinnoista voi saada enintään 2 pistettä. Aikaisemman tutkinnon ja enintään 5,0 pistettä opintojen soveltuvuus Haetun ohjelman pääaineenenintään 5,0 pistettä opinnoiksi katsottavien opintojen keskiarvo Soveltuvat yliopisto-opinnot enintään 2,0 pistettä Yhteensä enintään 12,0 pistettä Aikaisemman tutkinnon soveltuvuudesta annetaan pisteitä siten, että haetun pääaineen ja kauppatieteiden opinnoista annetaan pisteitä 0–5,0 pistettä seuraavasti 30–39 op0,5 pistettä 40–49 op1,0 pistettä 50–59 op1,5 pistettä 60–69 op2,0 pistettä 70–79 op2,5 pistettä 80–89 op3,0 pistettä 90–99 op3,5 pistettä 100–109 op4,0 pistettä 110–119 op4,5 pistettä 120 op– 5,0 pistettä Soveltuvien yliopisto-opintojen perusteella annetaan pis- teitä siten, että yksi opintopiste on 0,1 pistettä (opintoviikkoina suoritetut opinnot muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8). Soveltuvilla yliopisto-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia opintoja, jotka soveltuvat täydentäviin opintoihin (voivat sisältyä aikaisempaan tutkintoon) tai soveltuvat kauppatieteiden maisterin tutkintoon (eivät voi sisältyä aikaisempaan tutkintoon). Valintapisteet lasketaan hakuaikana toimitettujen dokumenttien perusteella. Hyväksytty-merkinnällä olevia arvosanoja ei huomioida arvosanojen keskiarvossa. Tutkintotodistuksen asteikko oletetaan olevan 1–5. Mikäli tutkintotodistuksessa on käytetty jotain muuta asteikkoa, suhteutetaan asteikko 1–5-portaiseen. Mikäli tutkinto ei ole valmis hakuhetkellä, valintapisteet annetaan hakuhetken tilanteen mukaan. Lisäksi pisteitä voi saada soveltuvien yliopistotasoisten opintojen perusteella. Lisätietoja koulutuksista antaa amanuenssi Kati Kangasniemi, p. 029 449 8154 ja opintopäällikkö Helena Varmajoki, p. 029 449 8174 International Master’s Programme in Industrial Management The application period starts on 31 December and ends on 27 February. The orientation in Master’s Programme in Industrial Management is on industrial management, especially in technology management. Technology management is a future-oriented area which is applicable especially in hightech companies and businesses with rapidly changing core technologies, in research centres and universities, as well as for developing regional and national technology policies. The topics taught in this programme include ba- sics of technology management; technology forecasting; development management; international sourcing and manufacturing; product development; and technology integration. The study programme comprises 120 ECTS credit points leading to Master of Science (Economics and Business Administration) degree and can be completed in two years. Admission Criteria The intake of the programme is 35 students. Approximately half of these 35 students are admitted to the programme on the basis of a previous degree completed outside Finland. Applicants are eligible to apply for admission to the programme if they have completed 1. a Bachelor’s degree (3-4 years) in an appropriate field outside Finland or 2. a university level Bachelor’s (or Master’s) degree in an appropriate field in Finland or 3. a polytechnic level Bachelor’s degree in an appropriate field in Finland. The appropriate fields include e.g. Business Studies or Technology. However the earlier degree/studies must include courses in business regardless of the major subject of the degree. The Bachelor’s degree must be completed (and the degree certificate awarded) by the deadline of accepting the study place (30 July 2015). The applicants who have not completed their degree by the application deadline must submit a transcript of records stating all the completed courses in their application. In addition, an explanation of the courses not yet included in the transcript (not yet completed) is required. The students who have not yet completed their Bachelor’s degree may be offered conditional admission to the programme. This means that the study right is granted to the student only if the student graduates and receives his/her degree certificate by the deadline of accepting the opening (30 July 2015). 41 Teknillinen tiedekunta In addition, applicants are required to prove their English language proficiency, for more information, please visit www.uva.fi/en/for/prospective/admissions/criteria/industrial. Evaluation of the applications (0–40 points) Degree certificate (suitability of the major subject in Bachelor’s degree to the Master’s programme in question, scope of the degree, applicant’s success in the previous studies) 0–30 points Work experience 0–5 points (on the basis of the submitted application documents) Motivation 0–5 points (on the basis of the Letter of Motivation) Application All applicants (both Finnish and international) must apply for admission to the programme by filling in the electronic application form available online. After filling in and submitting the electronic form, applicants must print out the application form generated by the system, sign the form, and make sure that the certified copies of the required application documents are delivered to the University of Vaasa. To be enclosed in the application: Degree certificate(s) of previous studies Transcript of university records. The transcript should clearly state the completed courses and the grades. An explanation of the grading system should also be enclosed in the transcript. Photocopy of passports information page / official ID Letter of Motivation The letter of Motivation is used to assess the applicant’s enthusiasm and commitment to studying Industrial Management at the University of Vaasa. The letter should be a maximum of two pages and should, at the very least, provide clear and compelling answers to the following questions: I) Why am I applying for admission to this programme (Industrial Management) at the University of Vaasa? II) What especially interests me in the programme? III) How do my previous study and/or work experi- 42 ences support my application, i.e. why should I be admitted? IV) What issue in Industrial Management do I find relevant and interesting that would make an interesting topic for research? CV: Please use the Europass CV form Proof of language proficiency The applicants may also enclose other documents to their applications (e.g. work certificates, recommendation letters, certificates of other studies or courses) if they are relevant in the admission process and support the application. Please see section How to Apply? in www.uva.fi/en/ for/prospective/admissions/apply for information on how to submit your application to the university. For more information, please visit www.uva.fi/en/education/master/industrial_management, call +358 (0)29 449 8134, or e-mail: [email protected]. Lisätietoja koulutuksesta antaa suunnittelija Sami Ilomäki, p. 029 449 8130 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutus (DI) tarjoaa valmiudet arvostetuksi asiantuntijaksi energia-alalle. Diplomi-insinöörin tutkinnossa voi opiskella automaatio-, energia-, ohjelmisto- tai sähkötekniikkaa tai kansainvälisessä Communications and Systems Engineering -maisteriohjelmassa. Vaasan yliopiston tekniikan koulutuksen yleiset painotukset ovat: ympäristöystävällinen energia, kansainvälisyys, liiketoimintaosaaminen, älykkäiden tietojenkäsittelytekniikoiden soveltaminen ja tietokonemallintamiseen liittyvät menetelmät. Opiskelun myötä voit kasvaa kysytyksi tekniikan asiantuntijaksi, jolla on modernissa työelämässä tarvittavat monipuoliset tekniikan alan tiedot ja ammatilliset taidot. Tekniikasta valmistuneet asiantuntijat työllistyvät erinomaisesti. Työtehtäviä löytyy asiantuntijatyöstä, suunnittelusta ja tutkimuksesta tuotekehitykseen, markkinointiin ja opetukseen energia-alan yrityksissä ja organisaatioissa. Vaasan seudulle on muodostunut pohjoismaiden suurin energiaklusteri, joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon (asetus 794/2004) teknilliseen tiedekuntaan valitaan opiskelijoita soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon ja soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Koulutus alkaa syksyllä ja opetus tapahtuu pääosin arkipäivisin päiväsaikaan. Diplomi-insinöörin tutkinnon voi suorittaa Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmassa seuraavissa opintosuunnissa: automaatiotekniikan suunta energiatekniikan suunta ohjelmistotekniikan suunta sähkötekniikan suunta Communications and Systems Engineering Suomenkieliseen diplomi-insinöörikoulutukseen haetaan yliopiston maisterihaun kautta (www.opintopolku.fi) ja kansainväliseen Communications and Systems Engineering -ohjelmaan kansainvälisen maisterihaun kautta (universityadmissions.fi). Huomioithan, että ohjelmilla on eri hakuajat. Lisätietoja koulutuksista osoitteesta www.uva.fi/en/ education/master/technology. Yksityiskohtaiset tiedot tutkinnon rakenteesta, opintojen kulusta jne. löytyvät teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks/technology. Automaatiotekniikka on kiinteä osa modernia yhteiskuntaa niin teollisuustuotannossa kuin muuallakin ihmisen elinpiirissä. Automaatiotekniikka hyödyntää digitaali- ja tietotekniikka, optimointia sekä modernia elektroniikkaa esimerkiksi sähkö- ja tuotantojärjestelmien hallintaan. Älykkäällä ja nopealla ohjauksella lisätään tehokkuutta ja luotettavuutta sekä säästetään energiaa. Vaasan yliopiston automaatiotekniikka keskittyy erityisesti automaatiotekniikan sovelluksiin energiatekniikan alueella. Energiatekniikan kouluttaa asiantuntijoita varmistamaan, että taloudellisesti tuotettua energiaa on luotettavasti ja edullisesti saatavilla. Energiaa on tuotettava ja käytettävä taloudellisesti ympäristöhaitat minimoiden. Energiatekniikan syventymiskohteita ovat polttomoottorit ja niihin perustuvat energialaitokset, pako- ja savukaasujen puhdistus sekä uusiutuvat polttoaineet ja energialähteet. Suomalainen energiateknologia ja -teollisuus ovat kansainvälisesti korkeatasoisia, joten energiatekniikan diplomi-insinööreille on laaja kysyntä. Ohjelmistotekniikka kattaa tietojärjestelmien ja niissä 43 Teknillinen tiedekunta käytettävien ohjelmistojen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa tarvittavat teoreettiset tiedot, tekniikat, välineet, menetelmät ja prosessit. Ohjelmistotekniikassa ydinsisältöä ovat vaativien ohjelmistojen toteuttamisessa käytettävät ohjelmistotuotantoprosessit, ja niiden eri osat; esimerkiksi vaatimusmäärittely, suunnittelu, toteutus ja ohjelmistotestaus. Vaasan yliopistossa ohjelmistotekniikka suuntautuu erityisesti laskennallisesti älykkäiden tietojärjestelmien sovellutuksiin energiatekniikassa Sähkötekniikka tarjoaa paljon tehtäviä suunnittelusta ja tutkimuksesta opetukseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Sähkötekniikan opintoihin kuuluu keskeisenä osana käytännönläheiset laboratoriotyöt sekä sähköjärjestelmien tietokonemallinnus. Opintojen panopistealoja ovat: sähkön tuotanto (hajautettu tuotanto, uusiutuvat energianlähteet, tuulivoima) sähköverkot (sähkönjakelutekniikka, sähköjärjestelmien suojaus, sähköverkkojen tietoliikenne) sähkön käyttö (sähkökonekäytöt, taajuusmuuntajat, muut tehoelektroniikkalaitteet). Hakeminen MAISTERIHAUN HAKUAIKA Hakuaika alkaa 12.1. ja päättyy 27.2.2015 klo 15.00. Kansainvälisen maisterihaun hakuaika Communications and Systems Engineering -ohjelmaan on 31.12.–27.2.2015 klo 16.00. Diplomi-insinööriopintoihin haetaan täyttämällä hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Jos hakija haluaa täyttää paperihakulomakkeen, hänen tulee ottaa yhteyttä Hakijapalveluihin. 44 Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat asiakirjat: Maisterihaun hakijaryhmät 1. Oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon tutkintotodistuksesta 2. Oikeaksi todistettu jäljennös hakuperusteena olevan tutkinnon opintosuoritusrekisteriotteesta 3. Vapaamuotoiset perustelut opinto-oikeuden hakemiselle. Korkeakoulututkinnon suorittaneet 1) Soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 2) Soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet 3) Soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon suorittaneet Oikeaksi todistetulla kopiolla tarkoitetaan oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistamaa kopiota. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Hakijoiden, joiden hakuperusteena oleva tutkinto ei ole valmis hakuajan päättymiseen mennessä, tulee toimittaa liitteeksi seuraavat asiakirjat: 1. oppilaitoksen antama opintosuoritusote, josta ilmenee kaikki tutkintoon suoritetut opinnot 2. selvitys puuttuvista opinnoista ja 3. arvio valmistumispäivästä. Ko. hakijoiden hyväksyntä tutkintoon on ehdollinen siten, että lopullinen opinto-oikeus myönnetään vasta, jos opiskelija saa tutkintotodistuksen ja toimittaa siitä kopion yliopiston hakijapalveluihin viimeistään 26.6.2015. Lisätietoja hakemisesta kansainvälisessä maisterihaussa Communications and Systems Engineering -ohjelmassa www.uva.fi/en/for/prospective/admissions. Valintaperusteet diplomi-insinöörin tutkintoon Energia- ja informaatiotekniikan ohjelmaan (suuntautumisvaihtoehdot automaatiotekniikka, energiatekniikka, ohjelmistotekniikka ja sähkötekniikka) valitaan enintään 20 uutta opiskelijaa. Communications and Systems Engineering -ohjelmaan valitaan 25 uutta opiskelijaa. Kansainvälinen koulutusohjelma 4) Master’s Programme in Communications and Systems Engineering Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet valitaan pääsääntöisesti amk-tutkinnon perusteella (amk-tutkinto antaa hakukelpoisuuden, mutta soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa). Opiskelijat valitaan suoraan ohjelman opintosuuntaan. Opiskelijaksi hyväksytyiltä voidaan aikaisemman hyvällä opintomenestyksellä suoritetun tutkinnon lisäksi edellyttää diplomi-insinöörin tutkinnon aikana suoritettavia täydentäviä opintoja (enintään 60 opintopistettä), jotta aiemman tutkinnon aikana saavutettu tietotaso täydennetään DIopintojen vaatimalle tasolle: Soveltuvalta tekniikan alalta aiemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta vaaditaan noin 30 opintopisteen laajuinen tätä tarkoitusta varten määritelty täydentävien opintojen kokonaisuus. Soveltuvan alemman (tai ylemmän) korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot yksikkö harkitsee tapauskohtaisesti hakijan aikaisempien opintojen perusteella. Täydentävät opinnot ovat aikaisemmista opinnoista riippuen 0-60 opintopistettä. Jos täydentävien opintojen kokonaisuus kasvaisi suuremmaksi kuin 60 opintopistettä, on hakija ohjattava hakeutumaan tekniikan kandidaatin tutkintoon. Soveltuvan tekniikan kandidaatin tutkinnon samalta alalta suorittaneilta ei täydentäviä opintoja yleensä vaadita. Hakijaryhmässä 3 (ulkomaisen bachelor-tutkinnon perusteella) hakevia koskevat lisäksi seuraavat valintaperusteet: Ulkomaalaiset Teknilliseen tiedekuntaan voidaan hyväksyä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, edellyttäen että opiskelija pystyy suorittamaan tutkinnon opinnot suomen kielellä. Opiskelijan on toimitettava todistus suomen kielen taidosta. Aikaisemman tutkinnon tulee olla soveltuva haettuun koulutusohjelmaan ja suuntaan. Soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan, että soveltuvan tutkinnon tulisi yhdessä täydentävien opintojen kanssa soveltuvasti vastata koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinnon opintoja ja antaa riittävät edellytykset diplomi-insinööritutkinnon suorittamiseen. Tutkinnonsuoritusoikeus voidaan myöntää vain, jos on täysin selvää, että hakijalla on ko. oppiaineen arvioimat edellytykset menestykselliseen opiskeluun. Hakijalla tulee olla suoritettuna vähintään alempi akateeminen korkeakoulututkinto vastaavalta alalta. Poikkeuksen tähän tekee EU-maassa suoritettu ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, mikäli se antaa omassa maassa oikeuden hakea yliopistotasoisiin maisteriopintoihin. Hakijoilta vaaditaan myös todistettu riittävä englannin kielen taito (periaatteet samat kuin kv-ohjelmissa). Tiedekunnan järjestämiin englanninkielisiin maisteriohjelmiin tai -opintoihin ei vaadita suomen kielen taitoa. Tiedekunta tarjoaa myös englanninkielisiä kokonaisuuksia, joihin opiskelija ensisijaisesti otetaan vierailevaksi opiskelijaksi. Ulkomaalaiset hakijat, joilla ei ole riittävää suomenkielentaitoa, voidaan valita vain englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja -opintoihin tai kokonaisuuksiin erikseen määriteltyjen valintaperusteiden mukaisesti. 45 Teknillinen tiedekunta Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet suomalaiset hakijat Teknilliseen tiedekuntaan voidaan hyväksyä ulkomailla soveltuvan alemman akateemisen korkeakoulututkinnon suorittaneita hakijoita suorittamaan saman alan diplomi-insinööritutkinto. Aikaisemman tutkinnon tulee olla soveltuva haettuun koulutusohjemaan ja suuntaan. Soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan, että soveltuvan kandidaatin tutkinnon tulisi yhdessä täydentävien opintojen kanssa soveltuvasti vastata koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinnon opintoja ja antaa riittävät edellytykset diplomi-insinööritutkinnon suorittamiseen. Tutkinnonsuoritusoikeus voidaan myöntää vain, jos on täysin selvää, että hakijalla on ko. oppiaineen arvioimat edellytykset menestykselliseen opiskeluun. Sähkötekniikka Soveltuva tutkinto voi olla sähkötekniikan tai elektroniikan tai näitä läheisesti vastaavalta alalta. Energiatekniikka Soveltuva tutkinto voi olla energiatekniikan, energia- ja prosessitekniikan, kemian, vesi- ja jätehuoltotekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, konetekniikan, tuotantotekniikan tai lähellä olevalta alalta. Ohjelmistotekniikka Soveltuva tutkinto voi olla tietotekniikan, ohjelmistotekniikan, tietojenkäsittelyn, tietoliikennetekniikan, digitaalitekniikan, tietokonetekniikan, tietoturvallisuuden, informaatioverkostojen, multimedian tai tietojohtamisen tai näitä läheisesti vastaavilta aloilta. ole valmis hakuhetkellä, valintapisteet annetaan hakuaikana toimitettujen dokumenttien perusteella. 1) Opintopisteillä painotettu keskiarvo (enintään 18,0 pistettä) Soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan sellaista tutkintoa, joka on samalta tai läheiseltä alalta kuin haettu ohjelma ja opintosuunta tai tutkinnon lisäksi suoritetut korkeakouluopinnot sisältävät riittävästi soveltuvia alan opintoja. Tutkinnon ja mahdollisesti sen lisäksi suoritettujen opintojen tulee yhdessä täydentävien opintojen kanssa antaa edellytykset DI-tutkinnon suorittamiseen. Automaatiotekniikka Soveltuva tutkinto voi olla automaatiotekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan, säätötekniikan, prosessitekniikan, sähkötekniikan, puujalostustekniikan, energiatekniikan, konetekniikan, tuotantotekniikan, ympäristötekniikan tai tietotekniikan tai näitä läheisesti vastaavalta alalta. 46 Valintapisteet automaatio-, energia-, ohjelmisto- ja sähkötekniikkaan Opiskelijat valitaan hakuperusteena olevan aikaisemman tutkinnon ja muiden opintojen antamien valintapisteiden perusteella sekä matemaattisia valmiuksia mittaavan valintakokeen perusteella. 3) Matematiikan opintojen keskiarvo (enintään 3,0 pistettä) Tutkinnon opintopisteillä painotetun keskiarvon (K) perusteella annettavat pisteet lasketaan kaavalla (K-1)9/2. Keskiarvoon otetaan huomioon kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot (sekä kurssit että opinnäytetyö). Tutkinnon matematiikan opintojen arvosanojen keskiarvon perusteella annettavat pisteet muodostuvat seuraavasti: Painotettu keskiarvo (K) lasketaan kaavalla K=Σik/Σi (jossa i=tutkintoon sisältyvien opintojen opintopistemäärä ja k=tutkintoon sisältyvien opintojen arvosana). atematiikan opintojen keskiarvo M Alle 2,00 0 pistettä 2,00–2,99 1 piste 3,00–3,99 2 pistettä 4,00 tai enemmän 3 pistettä Esimerkki painotetun keskiarvon ja pistemäärän laskemisesta: Soveltuvat tutkinnot Suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutukseen Vaasan yliopistoon voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut 1. soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon (esimerkiksi insinöörin tutkinto) tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, 2. soveltuvan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai 3. soveltuvan ulkomaisen bachelor-tutkinnon. 15 opintopistettä tai vähemmän0 pistettä 16–20 op 1 piste 21 op tai enemmän 2 pistettä Laajuus arvosana 2 opintopistettä2 6 opintopistettä 3 10 opintopistettä4 2*2+6*3+10*4 _____________________ eli keskiarvo on 3,44. 2+6+10 4) Soveltuvat yliopisto-opinnot (enintään 4,0 pistettä) Soveltuvien yliopisto-opintojen perusteella annetaan lisäksi enintään 4,0 pistettä siten, että yksi opintopiste on 0,2 pistettä (opintoviikkoina suoritetut opinnot muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8). Soveltuvilla yliopistoopinnoilla tarkoitetaan sellaisia opintoja, jotka soveltuvat täydentäviin opintoihin (voivat sisältyä aikaisempaan tutkintoon) tai soveltuvat diplomi-insinöörin tutkintoon (eivät voi sisältyä aikaisempaan tutkintoon). Pistemäärä on tällöin Valintapisteet muodostuvat aikaisemman tutkinnon ja aikaisempien opintojen perusteella (enintään 27 pistettä) ja valintakokeen perusteella (enintään 23 pistettä). Yhteensä valinnassa voi saada enintään 50 pistettä. 5) Matemaattisia valmiuksia mittaava valintakoe (3,44-1)9 ____________ eli 10,98 p. 2 eli 11 p. Aikaisemman tutkinnon ja aikaisempien opintojen valintapisteet muodostuvat hakuperusteena olevan tutkinnon painotetun keskiarvon sekä matematiikan opintojen laajuuden ja keskiarvon perusteella. Lisäksi pisteitä voi saada soveltuvien yliopistotasoisten opintojen perusteella Tutkintotodistuksen asteikko oletetaan olevan 1–5. Mikäli tutkintotodistuksessa on käytetty jotain muuta asteikkoa, suhteutetaan asteikko 1–5-portaiseen. Mikäli tutkinto ei 2) Matematiikan opintojen määrä (enintään 2,0 pistettä) Tutkintoon sisältyvien matematiikan opintojen määrän mukaan annettavat pisteet muodostuvat seuraavasti: Diplomi-insinöörin tutkintoon hakevien tulee osallistua matemaattisia valmiuksia mittaavaan valintakokeeseen, joka järjestetään maaliskuussa. Valintakokeen aika ja paikka, tarkemmat ohjeet sekä materiaali, johon valintakoe perustuu, ilmoitetaan yliopiston verkkosivulla www.uva.fi/ fi/for/prospective/criteria/tech/master tammikuun aikana. Lisätietoja koulutuksista antaa amanuenssi Kati Kangasniemi, p. 029 449 8154 ja opintopäällikkö Helena Varmajoki, p. 029 449 8174 47 Teknillinen tiedekunta International Master’s Programme in Communications and Systems Engineering The application period starts on 31 December and ends on 27 February The Master’s Programme in Communications and Systems Engineering is an international Master’s programme focusing on the most popular telecommunication networks of both the present and the future. Emphasis of the programme is on wireless communications and mobility issues especially in the energy sector. The programme also addresses the areas of telecommunication architecture evolution, digital communication and radio technology. Key subject areas in mobile networks are wireless communication, quality of service, mobility and security. Students have the opportunity to take courses in both general telecommunications and in specific fields of mobile communication. Admission Criteria The annual intake of the Master’s Programme in Communications and Systems Engineering is 25 students. Approximately half of these 25 students are admitted to the programme on the basis of a previous degree completed outside Finland. Applicants are eligible to apply for admission to the programme if they have completed 1. A Bachelor’s degree (3-4 years) in an appropriate field outside Finland or 2. A university level Bachelor’s (or Master’s) degree in an appropriate field in Finland 3. A polytechnic level Bachelor’s degree in an appropriate field in Finland. The appropriate fields include e.g. telecommunications, computer science, automation or electrical engineering, or others similar to the aforementioned fields of study. The Bachelor’s degree must be completed and the degree certificate awarded by the deadline of accepting the study place (30 July 2015). The applicants who have not comp- 48 leted their degree by the application deadline must submit a transcript of records stating all the completed courses in their application. In addition, an explanation of the courses not yet included in the transcript (not yet completed) is required. The students who have not yet completed their Bachelor’s degree may be offered conditional admission to the programme. This means that the study right is given to the students only if the student graduates and receives his/ her degree certificate by the deadline of accepting the opening. The applicants are required to have skills in the following areas when applying for admission to the programme: Mathematics (integral transforms, algebra) Basics of Physics (electromagnetism, waves) Programming skills Basics of theoretical electrical engineering and/or electronics Basics of telecommunication engineering In addition, knowledge of the following areas may be considered as an advantage in the admission process: Telecommunication systems Embedded systems Automatic control engineering / signal processing Operating systems User interfaces In addition, applicants are required to prove their English languate proficiency, for more information, please visit www.uva.fi/en/for/prospective/admissions/criteria/comsys. Evaluation of the applications (0–40 points) 1. Degree certificate (suitability of the major subject in Bachelor’s degree to the Master’s programme in question, scope of the degree, applicant’s success in the previous studies) 0–25 points 2. Work experience 0–5 points (on the basis of the submitted application documents) 3. Motivation 0–5 points (on the basis of the Letter of Motivation) 4. Skills in Mathematics 0–5 points (on the basis of the submitted application documents) Accepted students must register as attending students personally at the University by the registration deadline. Students may not register as non-attending for the first semester and cannot postpone the beginning of their studies in the programme. The offer of the study place is valid only for the one particular intake. Application Application period starts on 31 December 2014 and ends on 27 February 2015. The electronic applications must be filled and saved to the system by 27 February 2015 at 16.00 (local, Finnish time). All applicants (both Finnish and international) must apply for admission to the programme by filling in the electronic application form available online. After filling in and submitting the electronic form, applicants must print out the application form generated by the system, sign the form, and make sure that the certified copies of the required application documents are delivered to the University of Vaasa. To be enclosed in the application: Degree certificate(s) of previous studies Transcript of university records. The transcript should clearly state the completed courses and the grades. An explanation of the grading system should also be enclosed in the transcript. Photocopy of passports information page / official ID Letter of Motivation The letter of Motivation is used to assess the applicant’s enthusiasm and commitment to studying Communications and Systems Engineering at the University of Vaasa. The letter should be a maximum of two pages and should, at the very least, provide clear and compelling answers to the following questions: I) Why am I applying for admission to this programme at the University of Vaasa? II) What especially interests me in the programme? III) How do my previous study and/or work experiences support my application, i.e. why should I be admitted? IV) The Master’s Programme in Communications and Systems Engineering requires strong background in mathematics (like matrix analysis and calculus), stochastic analysis, and programming (e.g., C, C++, Matlab). Explain your strengths in these branches. CV: Please use the Europass CV form Proof of language proficiency The applicants may also enclose other documents to the application (e.g. work certificates, recommendation letters, certificates of studies or courses) if they are relevant in the admission process and support the application. The documents must be submitted to the university in English, Finnish or Swedish. Please see the the section How to Apply? www.uva.fi/ en/for/prospective/admissions/apply for information on how to submit your application to the university. For more information, please visit www.uva.fi/en/education/master, call +358 (0)29 449 8134, or e-mail: [email protected]. More information about programme planning officer Marjukka Räisänen, tel +358 (0)29 449 8129. 49 Maisterihaun hakeneet ja hyväksytyt 2014 50 51 Tiedekunta ja hakukohteet Hakeneet Hyväksytyt FILOSOFINEN TIEDEKUNTA 286 95 Hallintotieteet 119 44 Aluetiede 2 1 Julkisjohtaminen 20 4 Julkisoikeus 11 2 Sosiaali- ja terveyshallintotiede 31 MP in Intercultural Studies in Communication and Administration* Kielet ja viestintä Comparative Cultural Studies 52 Talousoikeuden maisteriohjelma 85 20 Taloustieteen maisteriohjelma 76 18 MP in International Business 275 52 MDP in Finance 180 40 MP in Strategic Management 189 50 TEKNILLINEN TIEDEKUNTA 479 147 12 Tekniikka 265 86 55 25 Automaatiotekniikka 25 5 Energiatekniikka 46 15 167 51 Ohjelmistotekniikka 11 2 Sähkötekniikka 22 3 MP in Communications and Systems Engineering Kauppatieteet 161 61 214 61 Tietotekniikka, kauppatieteet 15 11 Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma MP in Industrial Management 18 11 181 39 Maisteriohjelmat yhteensä 2019 476 873 184 1146 292 3 0 Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa 8 5 Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma 11 6 Teknisen viestinnän maisteriohjelma 10 6 Viestinnän monialainen maisteriohjelma 30 9 MP in Intercultural Studies in Communication and Administration* 105 25 KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma 1254 234 194 15 Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelma 118 29 Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma 137 10 Suomenkieliset maisteriohjelmat yhteensä KV-maisteriohjelmat yhteensä * Ei hakua tähän hakukohteeseen 53 Ter 1/2015 a kuj vin o vah P Tervahovi Kampus Palosaarella Luotsi (päärakennus ja pääsisäänkäynti) P kuja villa Tritonia Puu Puuvillatalo Technobothnia Konttori P VYY Muova Fabriikki ie nt ffi P ol W P nta nra isto p Ylio Ylioppilastalo Domus Bothnica a us sk Ke st ku s Ke ta an Vaasan yliopisto Wolffintie 34 PL 700, 65101 Vaasa p. 029 449 8000 uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa instagram.com/univaasa