ESR-osarahoitteiset hankkeet ohjelman

Transcription

ESR-osarahoitteiset hankkeet ohjelman
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
ESR-osarahoitteiset hankkeet ohjelman erityistavoitteessa 7.1 Tuottavuuden ja
työhyvinvoinnin parantaminen
Rahoittava viranomainen Etelä-Savon ELY-keskus:
Hanke:
Toteuttaja/alueet:
Toimenpiteet, tavoitteet ja tulokset:
Suunniteltu
hankkeen
rahoitus:
(ESR+valtio)
S20034
JÄRJESTÖJALOSTAMO uusia työkaluja järjestökentän
työhyvinvointiin ja
osaamispääoman
kasvattamiseen
Suomen Humanistinen
Ammattikorkeakoulu Oy ja
Joensuun Setlementti ry
Päätavoitteena on kehittää työhyvinvoinnin edistämisen ja
ylläpidon toimintamalli, joka auttaa uudistamaan
järjestösektorin pienten organisaatioiden sekä työyhteisöjen
työ- ja toimintaympäristöä tuottavaksi ja hyvinvoivaksi.
Hankkeen tuloksena järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi
kehittyy ja sitä ylläpidetään järjestöjen itsensä ja niiden
verkostojen toimesta yhteistyöllä ja vertaistuella.
Järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi puolestaan edistää
kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittymistä, ns.
välityömarkkinoiden toimintaa järjestökentällä sekä
järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyön laadullista
kehittämistä.
223 248 eur
Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
01.10.2014–31.05.2017
Tavoitteeseen päästään mallintamalla
JÄRJESTÖJALOSTAMO -toimintamalli yhteistyössä noin
70 järjestön ja 80–100 järjestötyöntekijän kanssa yhteensä
kymmenessä Jalostamo-prosessissa. Toimintamalli lisää
työhyvinvointia, vahvistaa osaamista, verkostoitumista ja
tehostaa sosiaalisen median työkalujen käyttöä.
Toimintamallilla kehitetään järjestöjen toimintakulttuureja ja
tuottavuutta ja uudistetaan järjestösektoria työ- ja
palveluympäristönä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen
lisäarvo näkyy järjestöjen vetovoimaisuutena
työmarkkinoilla. Järjestöjen potentiaali työllistäjänä kasvaa
palvelurakenteiden uudistumisen ja järjestöjen tuottamien
palveluiden lisääntymisen myötä.
Konkreettisena tuloksena syntyy järjestöorganisaatioita
kehittävä ja palveleva toimintamalli,
JÄRJESTÖJALOSTAMO, joka parantaa työhyvinvointia,
kehittää organisaatioita niiden päätehtävissä sekä lisää
kahden maakunnan alueella (ja osin valtakunnallisestikin)
järjestöjen osaamista verkkopohjaisten työvälineiden
käyttöön. Hanke tuottaa tietoa pienten järjestötoimijoiden ja
toimipaikkojen kehittämiseen niin, että järjestötyö on työnä
kiinnostavaa, työssä voidaan hyvin ja että se palkkatyönä on
vetovoimaista myös tulevaisuudessa. Hankkeessa saatu tieto
luo uutta osaamista järjestöjen johtamiseen, esimiesalaistyöhön ja toimintojen kehittämiseen.
S20076
Pohjois-Karjalan Yrittäjät r.y.
Pk-yritysten laskentatoimen
osaaminen
Pohjois-Karjala
01.11.14-31.08.15
Tavoitteena on aktivoida pohjoiskarjalaisten mikroyritysten
laskentatoimen tuottamien tietojen hyödyntämistä siten, että
niiden elinkelpoisuus ja tuottavuus paranee huomattavasti.
Tavoitteena on antaa pk-yritysten tarvitsemaa kohdennettua
yritysneuvontaa, antaa yrityksien tarvitsemaa koulutusta ja
toteuttaa muita mahdollisia aktivointitoimenpiteitä, joilla
mikroyritysten laskentatoimen hyödyntämistä lisätään.
Lisäksi tavoitteena on lisätä vuoropuhelua yritysten ja
tilitoimistojen välillä siten, että yritysten tilintoimistoilta
tarvitsemaa palvelua voidaan kehittää yrittäjiä enemmän
hyödyntäväksi ja palvelevaksi.
Hanke toteutetaan kontaktoimalla mikroyrityksiä (n. 40-60
kpl) ja käymällä läpi yhdessä yrittäjän kanssa laskentatoimen
osaamisen haasteita sekä mahdollisuuksia. Yrityksille
annetaan kohdennettua yritysneuvontaa, koulutusta ja
40 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20108
Joensuun yrittäjät ry
Pienyrittäjän työhyvinvointi
Pohjois-Karjala
03.11.14-30.10.15
haetaan yhdessä tilitoimistojen kanssa ratkaisuja
mikroyritysten tiedonintresseihin. Tavoitteena on, että yritys
ja tilitoimisto sopivat yrityksen kehityskohteista ja näitä
kehityskohteita seurataan säännöllisesti tilikauden aikana.
Lisäksi tavoitteena on rakentaa toimintamalli mikroyritysten
yritysneuvonnalle ja mahdollisuuksien mukaan olemassa
olevalle koulutukselle.
Erityistavoitteena hankkeella on mikroyritysten tuottavuuden
kehittäminen soveltamalla uuden teknologian tarjoamia
mahdollisuuksia pienyrittäjän työhyvinvoinnin ja
ajanhallinnan apuvälineinä (aktiivisuusranneke, sähköinen
ravintokalenteri yms) ja juurruttaa työhyvinvoinnin
edistäminen yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsenpalvelujen
osaksi.
Suomen Yrittäjillä on 110.000 jäsentä, Pohjois-Karjalassa on
16 paikallisyhdistystä, joissa yhteensä noin 3 000
jäsenyritystä. Pienyrityksiä jäsenistöstä on valtaosa, yli 90
%. Jäsenistölle 2011 tehdyn kyselyn mukaan maakunnan
yrittäjät kokivat työhyvinvointinsa ongelmaksi mm. stressin
ja työn ja vapaa-ajan sekoittumisen. Ikäryhmistä
huonoimman arvosanan antoivat ikääntyneet yrittäjät.
Työhyvinvointiin liittyviin tapahtumiin osallistui vain
kolmannes yrittäjistä vaikka suurin osa koki ne tarpeellisiksi.
Työterveyslaitoksen (Tietokortti 26) mukaan ihmisen tärkein
pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Yksinyrittäjien ja
mikroyritysten tuottavuus on kiinni lähinnä yrittäjän omasta
työkyvystä. Se rakentuu terveyden ja toimintakyvyn lisäksi
osaamisen ja mm. asenteiden varaan.
Suomen Yrittäjien (2013) tekemän pienyrittäjäkyselyn
mukaan jaksamista haittaavat tekijät olivat eniten yhteydessä
unihäiriöihin, ajanhallinnan ongelmiin ja mm. työn ja muun
elämän yhteensovittamisessa. Pienyrittäjien työn
tuottavuutta, työhyvinvointia ja jaksamista halutaan
vahvistaa hankkeessa herättämällä mielenkiinto omaan
terveyden ja ajanhallinnan seurantaan.
09.09.2015
25 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20180
Elinvoimaa organisaatioon
01.02.2015-31.01.2017
Itä-Suomen yliopisto,
Työterveyslaitos ja Pohjois-Savon
Liikunta
Pohjois-Savo
Hankkeen toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva henkilökunta,
joka nähdään erilaisten työyhteisöjen tuottavuuden
perustana. Kehittämishankkeen kohteena on eri-ikäisten
työhyvinvointijohtamisen tutkimusperusteinen kehittäminen
ja hankkeessa toteutettavien erilaisten työhyvinvointia ja
tuottavuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden
(interventioiden) arviointi.
Tavoitteena on kehittää yhteistyössä muiden osatoteuttajien
kanssa hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen työssä
jaksamista ja eri-ikäisten työhyvinvoinnin johtamista sekä
samalla myös toimintatapoja tuottavammiksi. Elinvoimaa
organisaatioon -hankkeen tavoitteena on em.
kehittämisinterventioiden ja tutkimustulosten mukaisesti
saada hankkeeseen osallistuvista kohdeorganisaatioista
tuottavampia ja hyvinvoivempia. Tavoitteena on myös
edelleen kehittää Toimintakyvyn vaikutus työelämään
(TOVA) -hankkeessa pilotoitua työssä jaksamista edistävää
ja ylläpitävää toimintamallia työhyvinvointijohtamisen
malliksi.
Hankkeen keskeisenä innovaationa ja lisäarvona aiempaan
työhyvinvoinnin kehittämis- ja tutkimustoimintaan
verrattuna on erilaisten kehittämistoimenpiteiden
(interventioiden) hyödyntäminen ja vertailu. Hankkeessa
käytetään kahdenlaisia interventiota: 1) prosessi- ja
yhteiskehittelyinterventiot (Työterveyslaitos) ja 2) yksilön
fyysiseen hyvinvointiin kohdistuvat interventiot (PohjoisSavon Liikunta) sekä tuotetaan tietoa prosessi- ja
yhteiskehittelyinterventioiden toteuttamiseen ja
jatkokehittämiseen (Itä-Suomen yliopisto).
Hankkeen kohdeorganisaatiot: Hankkeen kohdeorganisaatiot
ovat suuria, keskikokoisia ja pieniä yrityksiä. Mukana on
myös yksi terveyspalveluorganisaatio.
Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa eri-ikäisten
työhyvinvointijohtamisesta kehittämisinterventioista sekä
kohdeorganisaatioille että laajemmin alueellisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettäväksi.
09.09.2015
452 057 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20201
Navitas Kehitys Oy
TechnoKnowhow - kone- ja
energiateknologian yritysten
osaamisen kehittäminen
Pohjois-Savo
Kone- ja energiatoimiala on käynyt läpi rakennemuutoksen,
jonka seurauksena työtä on siirtynyt halvemman
kustannusrakenteen maihin.
09.09.2015
277 944 eur
Samaan aikaan alueen yritysten työntekijöiden
ikärakenteeseen on tullut vääristymää. Nuoria ja keskiikäisiä osaajia on yrityksissä liian vähän verrattuna
kokeneisiin ja ikääntyviin työntekijöihin. Ikääntyvien
työntekijöiden osaamista on tarvetta parantaa uusille osaalueille.
Globaali kilpailu ja globaalit hankinnat ovat lisääntyneet ja
lisääntyvät edelleen. Pohjois-Savossa on useita
alihankintayrityksiä, jotka toimittavat palveluita muutamalle
päähankkijalle. Tämä erityispiirre on vallitseva erityisesti
Keski-Savossa ja Ylä-Savossa. Alihankintaa tekevien PKyritysten osaamisen ylläpito ja tason nosto on erityisen
tärkeää, jotta globaalissa ja kansallisessa kilpailussa tärkeä
osaaminen on riittävän korkealla tasolla. Insinööriosaamista
tulee täydentää ja kehittää työuran ja tehtävien mukaisesti
kouluttautumalla. Vaativan insinööriosaamisen ylläpito ja
täydentäminen on tarpeellista PK-yritysten lisäksi myös
suuryrityksissä. Vaarana on, että alihankintavalmistuksen
lisäksi myös vaativat suunnittelutehtävät siirtyvät
halvemman kustannustason maihin.
Nuorien osaajien houkuttelu kone- ja energiateknologian
alalle on haasteellista, joten nykyisten kokeneiden osaajien
osaamista on kehitettävä uusille osa-alueille. Työurien
pidentäminen on vaarassa jäädä haaveeksi ikääntyvien
vajavaisesta osaamisesta johtuen.
Hankkeessa järjestetään pitkäkestoisia räätälöityjä
koulutuksia ja valmennuksia liiketoimintaosaamisen,
johtamisen, tuottavuuden, laatuosaamisen ja
insinööriosaamisen kehittämiseksi uusille osa-alueille.
S20202
Itä-Suomen yliopisto
Tuloksellista tietotyötä
Pohjois-Savo
Hankkeessa pilotoidaan uusi osaamisprofiilityökalu
yritysryhmäkohtaisten kyvykkyysvajeiden ja tarpeiden
kartoittamiseksi ja toimenpiteiden edelleen suuntaamiseksi.
Ajankohtaista tietoa jaetaan ja verkostoitumista edistetään
osaamispohjaisissa info- ja seminaaritilaisuuksissa.
Hankkeen tarkoituksena on tukea suomalaisten työurien
pidentymistä lisäämällä kokemusta mielekkäästä työstä.
Valtiokonttorin tutkimuksen mukaan juuri merkityksellinen
työ pidentää työuria. Samalla tavoitteena on tukea
työyhteisöjen tuottavuutta ja työntekijöiden kokemaa työn
imua.
Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla useita uusia työtapoja
nopeasti ja ketterästi kokeilukulttuuria hyödyntäen. Kun
työtapoja kehitetään nopeasti selkeään tarpeeseen samalla
työyhteisöjä valmentaen, jää pysyviä toimintamalleja.
Hankkeen aikana on tarkoitus luoda työyhteisöihin
kokeilukulttuuri, joka haastaa nostamaan ideoiden laatua ja
ajattelemaan hiukan suuremmin. Lisäksi ohjattu muutos
helpottaa yrityksiä myös kestämään jatkossa helpommin
muutosta, sisäistä ja ulkoista. Näitä uusia toimintamalleja on
vaikea kehittää pelkällä suunnittelulla, niitä pitää kokeilla.
Tietotyöläisen keskeinen tehtävä on ajatella. Tietotyöläisen
tuloksellisuus perustuu siihen, kuinka hyvin hän pystyy ja
kykenee hyödyntämään ajatteluaan. Ajatustyötä
hankaloittavat kuitenkin mm. rasittavat keskeytykset,
informaatiotulva, stressi, useat samanaikaiset työtehtävät,
tekemättömät työt, aikapaine sekä unen ja levon puute.
Ajattelun tehokkuuteen vaikuttaa myös työtavat ja erityisesti
ajattelun tavat. Näin ollen voidaan yleistäen tiivistää, että
tietotyöläisen tehokkuuteen vaikuttavat sekä ajattelutapa että
toiminta- ja elintavat laadukkaan ajatteluprosessin
70 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
mahdollistamiseksi.
S20243
Etelä-Savon Kauppakamari
Yritysten Yhteiskuntavastuu
Etelä-Savo
Työn sisältö on muuttunut ja työ vaatii parempaa psyykkistä
toimintakykyä kuin 20 vuotta sitten. Tietotyö on
informaation käsittelyä, se tapahtuu entistä enemmän
vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tarvitsemme
parempaa johtamista ja ennen kaikkea parempaa henkistä
toimintakykyä. Hankkeessa keskitytään tietotyöläisen
toimintatapojen kehittämiseen, jotta työstä selviytyisi
laadukkaammin ja tehokkaammin samalla tehden työtä
merkityksellisemmäksi.
Hankkeen tavoitteena on lisätä pienten ja keskisuurten
yritysten yhteiskuntavastuuta ja sen raportointiosaamista
hankkeen avoimen koulutuksen, yritysten yhteistapaamisten
/ informaatiotilaisuuksien sekä raadin antaman palautteen
kautta. Koulutuksen taustalla toteutetaan kilpailu, jolla
osallistujia motivoidaan mukaan koulutukseen ja
yhteiskuntavastuun kehittämiseen sekä jalkauttamiseen
osaksi yrityksen perustoimintaa. Hankkeen tavoitteena on
myös laajempi yritysten yhteiskuntavastuun tietoisuuden
lisääminen.
70 796 eur
Pk-yrityksissä ei vielä tunneta yhteiskuntavastuuta niin hyvin
kuin isoissa ja kansainvälisissä yrityksissä, eikä niissä ole
raporttien muodossa koottu ja kuvattu yritysten
yhteiskuntavastuuta. Kilpailun aikana annettavan avoimen
koulutuksen, informaatiotilaisuuksien ja yleisen
tiedottamisen tuloksena mahdollistetaan yritysten
yhteiskuntavastuun käsitteistön ymmärtäminen ja
sisäistäminen sekä raportointipohjan valmistelu.
Hanke on lajissaan uusi ja toimii pilottihankkeena yritysten
yhteiskuntavastuun tietoisuuden lisäämisessä ja
jalkauttamisessa osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Työtä
tehdään myös yhteistyössä koulujen kanssa, näin levitetään
tietoa yritysten yhteiskuntavastuusta myös oppilaitoksille ja
opiskelijoille.
S20275
Itä-Suomen työturvallisuuden
harjoitusalueen
valmisteluhanke
Kuopio Innovation Oy ja
Pelastusopisto
Hanke toteutetaan pilottina Etelä-Savossa. Hankkeen
päättyessä sisältöä ja toteutusta kehitetään ja pyritään
laajentamaan kilpailu ja siihen kuuluva koulutus koko
Suomen alueelle Kasvu Open -konseptin avulla. Lisäksi on
tarkoitus viedä kilpailu osaksi valtakunnallista Työelämä
2020 hanketta.
Työtapaturmilla on laajamittaisia yksilöllisiä,
yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2013
korvattiin lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta yhteensä
124 947 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa ja
keskimääräinen työtapaturman kustannus on noin 8 500
euroa.
Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoitellaan
työturvallisuustaitoja todenkaltaisissa ympäristössä
aktiivisessa pienryhmäopetuksessa erilaisia
rastikokonaisuuksia hyödyntäen. Tällainen harjoittelu edistää
yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen
oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuuskäytänteet
osataan paremmin huomioida osana päivittäistä työtä ja
pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä.
Parantunut työturvallisuus lisää työhyvinvointia ja vaikuttaa
myönteisesti myös työssä jaksamiseen, kun työ koetaan
turvallisemmaksi.
Itä-Suomen työturvallisuuden harjoitusalueen
valmisteluhankkeen tavoitteena on valmistella
työturvallisuuden harjoitusalueen toimintakonsepti ja
määritellä sitä hallinnoiva tuleva organisaatio. Lisäksi
hankkeen aikana sitoutetaan laaja yritysjoukko
harjoitusalueen käyttöön ja rahoittamiseen sekä
työturvallisuuden rastikokonaisuuksien rakentamiseen
harjoitusalueelle.
62 999 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
Valmisteluhankkeen tuloksena Kuopiossa on maan johtava
ja monipuolisin työturvallisuuden harjoitusalue, jota
hyödyntävät laajasti Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivat
rakentamisen, teollisuuden ja liikenteen alan yritykset ja
yhteisöt sekä julkiset organisaatiot, jotka kouluttavat
henkilöstöään työturvallisuusasioissa harjoitusalueella.
Lisäksi ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut
hyödyntävät työturvallisuuden harjoitusaluetta opiskelijoiden
työturvallisuustaitojen opetuksessa.
S20276
Savon Yrittäjät ry
Sujuvat omistajanvaihdokset
Savossa
Pohjois-Savo
S20277
Varkauden kaupunki, Itä-Suomen
yliopisto ja Jyväskylän yliopisto
ProVarkaus 2
Pohjois-Savo
Työturvallisuuden käytännön harjoittelulla edistetään
yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen
oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuus osataan
paremmin huomioida päivittäisessä työssä ja pystytään
vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä.
Työturvallisuuteen panostaminen parantaa välillisesti
yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta, sillä turvallinen
työskentely poistaa työtapaturmien aiheuttamia keskeytyksiä
ja niistä aiheutuvia haittoja.
Hankkeen tavoite on tehdä malli ja pilotoida Pohjois-Savon
alueen yrittäjien ja yritysneuvojien sekä taloushallinnon
ammattilaisten valmiuksien koulutus yritysten
parantamiseksi omistusjärjestelyiden valmistelussa ja
toteuttamisessa. Samalla luodaan turvaverkkoa heikossa
tilanteessa oleville yrittäjille. Mallin pohjalta koulutetaan ko.
kohderyhmiä hankkeen aikana ja hankehenkilöstön sekä
elinkeinoja tukevan henkilöstön voimin autetaan yrityksiä
selviytymään pitkittyneen taantuman yli.
Hankkeen tulostavoitteet: Hankkeen aikana koulutetaan
alueen n. 30-40 julkiseen yritysneuvontaan osallistuvaa
toimihenkilöä sekä arviolta 70-100 tilitoimisto- ja
tilintarkastustehtävässä yritysten omistajajärjestelyihin
osallistuvaa asiantuntijaa. Lisäksi kenttätyössä osallistutaan
arviolta 50-100 yrityskäyntiin, joissa tehdään käytännön
neuvontaa yrityskauppa-asioissa. Hankkeen oheistuotteena
tavoitetaan yrityksiä, jotka tarvitsevat neuvontaa
vaikeuksiinsa. Tämän seurauksena tavoite on auttaa näitä
tunnistettuja "tapauksia" pelastamaan yritystoiminnan
jatkuvuus tai toissijaisesti ellei ratkaisua löydetä - toteutetaan
yrityksen hallittu lopetus niin, että yrittäjä selviää
mahdollisimman vähäisin henkisin ja taloudellisin vaurioin.
Hankkeella pyritään saamaan pitkän aikavälin vaikutuksia
koulujen toimintaan, henkilöstön osaamiseen ja opettajien
minäpystyvyyteen ja työtyytyväisyyteen sekä
työssäjaksamiseen ja palvelujen tehokkuuteen sekä
oppilaiden kouluviihtyvyyteen.
Toimintamallit perustuvat tutkimusnäyttöön ja niiden
soveltaminen ohjaa koulujen henkilökuntaa käyttämään
olemassa olevia resursseja tehokkaasti.
ProVarkaus -2 -hankkeessa otetaan käyttöön ja sovelletaan
suomalaiseen peruskouluun soveltuvia, teoreettisesti
perusteltuja ja tutkimukselliseen näyttöön perustuvia
lähestymistapoja, joilla kouluissa voidaan ohjata oppilaita
hyvään käyttäytymiseen sekä korjata jo ilmeneviä
käyttäytymisen ja tarkkaavuuden lieviä pulmia ja korjata
erityisen vaikeita käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia.
Hankkeessa kehitetään moniammatillista oppilashuoltotyötä,
ja tavoitteena on konsultoivan ja ennakoivan
oppilashuollollisen työn avulla säästää sosiaali- ja
terveyshuollon kuluja.
ProVarkaus 2-hanke tukee yhteistyömuotojen löytymistä
koulujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Yhteistyön
tehostaminen ja selkeä koordinointi johtaa palvelujen
tehokkaampaan tuottamiseen.
ProVarkaus 2-hankkeen tavoitteena on kehittää Varkauden
kaupungin koulujen keinoja tehostaa käyttäytymisen
ohjaamista tavallisissa luokissa sekä tehostetun ja erityisen
294 744 eur
184 382 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20287
Ruokapalveluyritysten
prosesseja petraamalla
tuottavuutta ja
työhyvinvointia
Mikkelin AMK Oy
Etelä-Savo
tuen menetelmiä ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä tuen
suunnittelussa ja oppilashuollossa. Hanke perustuu aiemman
ProVarkaus -hankkeen aikana saatuihin kokemuksiin ja
tuloksiin.
Hanke perustuu tarpeeseen parantaa pk-yrittäjien ajankäyttöä
ja palveluprosesseja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
lisäämiseksi. Maaseudun ruoka- ja matkailupalveluja
tuottavat yritykset ovat kohderyhmänä, koska leimallista
niille on yrittäjän työpanoksen suuruus, toiminnan ja
palveluvalikoiman sirpaleisuus mutta kuitenkin samalla halu
parantaa ja laajentaa yrityksen toimintaa.
09.09.2015
69 227 eur
Hankkeen toimenpiteet auttavat pk-yrittäjiä ymmärtämään
omaa ydinliiketoimintaansa prosessina, tuovat konkreettisia
mittaustuloksia ajankäytön ja oman hyvinvoinnin nykytilasta
ja keinoja niiden parantamiseen.
S20298
Aalto-korkeakoulusäätiö
Tuottava yritys ja hyvinvoiva
yrittäjä Etelä-Savossa TYHY
Etelä-Savo
Hankkeen lähestymistapa pk-yritysten kehittämiseen on uusi,
koska se yhdistää liiketoimintaprosessien, ajankäytön
hallinnan ja oman hyvinvoinnin parantamisen.
Keskeisenä tavoitteena on eteläsavolaisten mikroyritysten
elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti. Hankkeessa
syntyy uusia, konkreettisia yrittäjän työhyvinvointia ja sitä
kautta liiketoimintaa tukevia palvelumalleja yrityksen
elinkaaren kolmeen eri vaiheeseen: alkutaipaleelle ja kasvuja kehitysvaiheessa oleville sekä omistajan vaihdokseen
valmistautuville yrityksille.
Tavoitteena on rakentaa kehittämispolkuja yritysryppäiden
tarpeiden mukaisesti hyvinvoivan, kannattavan,
kilpailukykyisen ja uudistuvan toiminnan edistämiseksi.
Hanke edistää alueen työllisyyttä tukemalla yrityksiä ja
yrittäjiä erilaisissa muutostilanteissa. Kilpailukyvyn
osatekijöihin voidaan vaikuttaa yrittäjän ja työntekijöiden
työhyvinvoinnin kautta. Työhyvinvointi parantaa
työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä,
jonka myötä työn tuloksellisuus paranee. Työhyvinvointi
lisää oppimishalukkuutta ja oman osaamisen kehittämistä,
minkä seurauksena voidaan odottaa syntyvän uusia
palveluideoita ja tuotteita sekä työhön sitoutumista. Tämä
parantaa yrityksen imagoa haluttuna työpaikkana että
yhteistyökumppanina.
Hanke tukee valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen
tavoitteita ja painopistealueita. Valmistelutyössä on ollut
mukana kyseisen hankkeen Etelä-Savon alueverkosto.
Hankkeen toimenpiteillä edistetään mikroyrityksissä
työhyvinvointia, terveyttä, osaamisen kehittämistä,
kannattavuuden parantumista, yritysten verkostoitumista ja
kumppanuuksien rakentamista. Hanke tukee Etelä-Savon
maakuntaohjelmassa esille nostettuja painopistealueita
työhyvinvoinnin kehittämisen nivomisesta työn ja
työyhteisön kehittämiseen. Yritystoiminnassa työhyvinvointi
vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan
uudistamiselle ja kehittymiselle, mikä ohjelman mukaan on
edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn
säilymiselle ja kehittymiselle. Lähde: Etelä-Savo -ohjelma,
maakuntaohjelma vuosille 2014-2017, s. 39.
Hankkeessa pilotoidaan uusia, syvennettyjä toimenpiteitä ja
ne toteutetaan mikroyritykset parhaiten tuntevalla
kehittämiskonsultoinnilla julkista ja yksityistä
asiantuntijaverkostoa hyödyntäen konsultatiivisella
työotteella. Uusien palvelujen tuotekehitystyöhön ja
pilotointiin kutsutaan mukaan Yritys-Suomen seudullisten
yrityspalveluiden asiantuntijoita. Lisäksi tehdään yhteistyötä
valtakunnallisen omistajanvaihdoksiin perehtyneen Suomen
Omistajanvaihdosseuran kanssa.
Hankkeen tuloksena syntyvät uudet kehittämisen käytänteet
vakiintuvat osaksi muuta mikroyrityksille suunnattua
palvelutarjontaa. Hankkeen voimavarana hyödynnetään
145 284 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen sekä
valtakunnallisia että alueellisia tilaisuuksia.
Hankkeen tuloksena eteläsavolaisten mikroyritysten
työhyvinvointi - elinvoimaisuus ja kannattavuus on
parantunut. Yritykset ovat hyvässä kunnossa ja
houkuttelevampia potentiaalisille ostajille tai perheyrityksen
jatkajille.
Hankkeen aikana vahvistetaan yritysten omaa osaamista ja
rakennetaan kestäviä verkostosuhteita. Mahdollisesti syntyy
myös uusia palvelutuotteita.
Yrittäjien oma elämänhallinta ja työhyvinvointi on
parantunut ja yrittäjäidentiteetti vahvistunut. Yritykset saavat
verkostoitumisen johdota lisää näkyvyyttä ja myyntiä.
Yritysten tietoisuus tarjolla olevista neuvonta- ja
kehittämispalveluista on parantunut ja omaehtoinen
palveluihin hakeutuminen on lisääntynyt.
S20381
ProAgria Etelä-Savo ry
Startti
Etelä-Savo
Määrällinen tavoite on noin 50 kontaktoitua mikroyritystä,
joissa pilotoidaan syvennettyjä toimenpiteitä. Hankkeen
tuloksena alueen toimijoiden osaaminen ja yhteistyö on
parantunut ja hyvät käytännöt saadaan laajempaan
levitykseen myös muille mikroyrityksille.
Hanke tukee nuoria maatilayrittäjiä ja maaseudun
pienyrittäjiä onnistumaan sukupolvenvaihdoksessa ja
yritystoiminnan alkutaipaleella. Yhtenä tavoitteena on luoda
malli ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen sukupolvelta toiselle.
Tavoitteena on, että sekä jatkajat että luopujat perheineen
ovat tyytyväisiä sukupolvenvaihdokseen liittyviin päätöksiin.
Myös työhyvinvointi varmistetaan sukupolvenvaihdoksen
jälkeen.
Hankkeen tavoitteena on valmentaa 60 - 80 nuorta kaikkiaan
6 - 8 eri pienryhmässä; aluksi toteuttamaan
sukupolvenvaihdos hyvin ja sen jälkeen ottamaan nopeasti
yritysmäinen ote valitulla uralla.
Pienryhmäpäiven keskeinen sisältö on kannattavan
liiketoiminnan käynnistäminen sukupolvenvaihdoksen
jälkeen.
Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien ryhmissä käydään
lävise sukupolvenvaihdoksen suunnittelua,
toteutusvaihtoehtoja, kauppahinnan muodostumista ja
rahoitusmahdollisuuksia. Oma kokonaisuus varataan työssä
jaksamisen käsittelyyn ja sukupolvenvaihdokseen liittyvän
suuren muutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin jatkajien ja
luopujien elämässä. Keskeinen asia on myös maatalous- ja
maaseutuyritysten eri toimialojen ja tuotantosuuntien
erityispiirteiden ja kannattavuuksien vertailu sekä
kannattavuuteen vaikuttavat tekijöiden määrittäminen.
Johtamistaidot ja johtamisen merkitys korostuu niin maatilakuin pienyrityksissä tulevaisuudessa.
Johtamiskokonaisuuteen kytketään yritysten ydinprosessien
kehittäminen ja jatkuva parantaminen. Asiakasymmärrys ja
asiakaslähtöinen tuotekehitys sisällytetään pienyritysten
pienryhmäpäiviin. Sisällöt suunnitellaan osallistujien
tarpeiden mukaisiksi. Pienryhmätoiminnan ja valmennuksen
tavoitteena on kunkin nuoren tutustuminen oman yrityksensä
toimintaan ja yritystoiminnan kehittämisnäkökulmien
avautuminen.
Hankkeen tavoitteena on luoda moniammatillinen
yhteistyömalli, joka jää hankkeen jälkeen elämään yrittäjien
tueksi osana heidän normaalia toimintaansa. Pienryhmiin
osallistuvat oppivat tuntemaan ProAgrian ja muiden
sidosryhmien edustajia ja he saavat hankkeen aikana
tuekseen juuri heidän tarpeisiinsa vastaavan tiimin, jonka
tuki on käytettävissä hankkeen jälkeenkin.
252 413 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20344
Pohjois-Karjalan Martat ry
Työhyvinvointia
työporukoille -hanke
Pohjois-Karjalan kansanterveys ry
Pohjois-Karjalan Martat ry yhteistyökumppaninaan PohjoisKarjalan kansanterveys ry kehittää työhyvinvointia ja työssä
jaksamista tukevan toimintamallin ja
koulutuskokonaisuuden, jota testataan pilottityöyhteisöissä.
Tämän palvelukokonaisuuden keskeisiä aihepiirejä ovat:
Terveellinen ravitsemus, fyysinen ja henkinen toimintakyky
sekä yhteisöllisyys työpaikalla. Keskeisenä tavoitteena on,
että työntekijöiden työssä jaksamista tukemalla ja
terveempiin elämäntapoihin kannustamalla ehkäistään
pitkällä tähtäimellä ennenaikaiselle
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
09.09.2015
52 301 eur
Hankkeen aikana kehitettävää koulutuskokonaisuutta
testataan kuntaorganisaatioiden (Joensuun kaupunki ja
Liperin kunta) työntekijöistä muodostuvilla ryhmillä.
Pilotoinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös yksityisen
sektorin työyhteisöissä. Pilotointiryhmiin osallistujat ovat
ensisijaisesti yli 54-vuotiaita työntekijöitä.
Hankkeen tuloksena syntyvät työterveyshuollon rinnalle
kehitetyt palvelujen tuottamisen toimintamallit sekä valmiit
palvelutuotteet.
Rahoittava viranomainen Hämeen ELY-keskus:
S20365
Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat
työpaikat metsä- ja sotealalle
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oy ja Työtehoseura ry
Hankkeen päämääränä on näiden alojen pk-yritysten ja
työyhteisöjen kokonaisvaltainen, osallistava vahvistaminen
moniäänisesti, monialaisesti, monimenetelmällisesti ja
innovatiivisesti.
Hankkeen päämääränä on Uudenmaan alueen metsä- sekä
sosiaali-, terveysalojen (sote) pk-yritysten henkilöstön
työhyvinvoinnin parantuminen ja yritysten tuottavuuden
lisääntyminen. Lisäksi päämääränä on näissä yrityksissä
työskentelevien yli 54-vuotiaiden työntekijöiden työurien
pidentäminen.
Hankkeen lähtökohtana on se, että työhyvinvointi näkyy
yksilössä työnilona ja organisaatiossa voimavarana, koska
hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä. (ks. esim.
Manka ym. 2012.) Hankkeen visiona on tilanne, jossa
jokainen työntekijä osallistuu kehittämistyöhön, tulee aidosti
kuulluksi, ymmärtää oman roolinsa ja merkityksensä osana
kokonaisuutta, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan
työhönsä ja johtaa sitä. Tällöin työntekijä kokee
hallitsevansa työnsä (sukupuolesta tai iästä riippumatta),
kykenee johtamaan itseään osana kokonaisuutta ja on
työssään motivoitunut, hyvinvoiva ja tuottava. Työn hallinta
merkitsee myös yrityksen/työpaikan toiminnan
tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Yritys/työpaikka
toimii tällöin tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti myös
suhteessa laajempaan tuotanto-/palveluprosessiin.
Hankkeessa kehitetään aiempaa monipuolisempia
työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä
yhdistäen eri tieteen- ja toimialojen lähestymistapoja,
mittareita sekä arviointi- ja tutkimusmenetelmiä.
Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden vahvistamisen prosessit kymmenessä pkyrityksissä metsä- ja sote-alalla (hankkeen työpaketti 1).
Yritysten kehittämisprosesseissa kokemuksellinen tieto
yhdistetään sekä terveyttä ja hyvinvointia että työn
organisoitumisen ja työympäristön kuormitus- ja
voimavaratekijöitä kuvaaviin indikaattoreihin. Tavoitteena
on, että sekä pk-yrityksen henkilöstö että hankkeen
asiantuntijat tuottavat yhteistoiminnallisesti kehittämisen
kohteet ja määrittelevät niihin ratkaisuja, konkreettisia
275 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
toimenpide-ehdotuksia ja visioivat yrityksen tulevaisuutta.
Kehittämistyön tavoitteena on, että työntekijöiden kokemus
oman työn hallinnasta ja työhön vaikuttamisesta vahvistuu.
Erityinen huomio kiinnitetään yli 54-vuotiaiden
työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja työurien pidentämiseen.
Hankkeessa luodaan uusia foorumeita, yhteentörmäyksen
tiloja, aikoja ja paikkoja eri alojen (metsä- ja sote sekä
hyvinvointi-alat) yhteentörmäykselle ja vertaisoppimiselle.
Kahden toisistaan poikkeavan ja sukupuolittuneen
(horisontaalinen segregoituminen) toimialan
yhteentörmäyttämisen avulla etsitään uusia ratkaisuja ja
innovaatioita. (Työpaketti 2.) Hankkeessa järjestettäviä eri
aloja törmäyttävien ratkaisutyöpajojen tavoitteena on
vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavaraja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen
parantamisen keinoja. Tässä rikotaan työhyvinvoinnin
tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja.
Erityisesti etsitään ratkaisuja yli 54-vuotiaiden ja
osatyökykyisten työuran jatkamiseksi. Yhteentörmäysten
kohderyhmänä ovat laajasti metsä- sekä sote alojen yrittäjät,
yritykset, työnantaja-, työntekijä,- sekä yrittäjäjärjestöt,
julkiset organisaatiot, henkilöstön kehittäjät,
työterveyshuollon asiantuntijat, työhyvinvointipalveluja
tarjoavat yritykset sekä työelämän kehittäjät ja tutkijat.
S20366
Digikoulu
Helsingin Yrittäjät ry
Uusimaa
Edelleen hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja levitetään
uudenlainen monialainen toimintatapa työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden edistämiseen. Toimintatavan mallinnus
tehdään eri alojen ja toteutettujen työyhteisöjen
kehittämisprosessien (työpaketti 1) arvioinnin, vertailun,
yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuvaamisen kautta
(työpaketit 2 ja 3). Tavoitteena on tunnistaa mahdollisia
voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä voimavaraistamisen
ja työn tuottavuuden parantamisen keinoja.
Digikoulu on mikro- ja pk-yritysten ja niissä
työskentelevien työntekijöiden digitaalisten taitojen
koulutuspaja.
99 548 eur
Se valmentaa yrittäjiä, heidän nykyisiä työntekijöitään ja
aloittavia yrittäjiä tunnistamaan digitaaliset osaamistarpeet
työssä sekä tarjoaa täsmätyökaluja ja –ohjausta uudistuviin
ja muuttuviin työtehtäviin.
Digikoulu pohjautuu Työelämä 2020-hankkeen Uudenmaan
alueen osaamisen kehittämispainopisteisiin: itsensä
johtaminen, leadership ja digitaalisuus. Digikoulu
hyödyntää näitä teemoja hanketoiminnassa. Koko toiminnan
päätavoitteet ovat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden
lisääntyminen työpaikoilla.
Digikoulua kehitetään ja toteutetaan
kumppanuusyhteistyössä Helsingin kaupungin
YritysHelsingin kanssa, erityisesti alkavien yrittäjien
digivalmiuksien parantamisen kohdalla. Digikoulu toimii
kiinteässä yhteystyössä Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan
TE-toimiston XL-knowhow-hankkeen kanssa, joka yhdistää
yli erityisesti yli 54-vuotiaiden työttömien tai
työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden ja pk-työnantajien
kysynnän ja tarjonnan uudella ratkaisu- ja
kumppanuuskeskeisellä tavalla.
S20422
Sitä saat mitä jaat - Yhteisen
jakamisen toimintamalli
työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden rakentamisessa
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
ja Lahden AMK Oy
Päijät-Häme
Hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat nopea vastaaminen
digitaalisiin työelämätaitotarpeisiin, yritysten kilpailukyvyn
kasvu, nykyisten työpaikkojen säilyminen / työurien
pidentäminen, yritystoiminnan alkuvaiheen tukeminen
tukemalla kasvupotentiaalin kasvua heti alkumetreiltä.
Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat ajassamme kovan
paineen alla. Taloudellinen niukkuus vaatii organisaatioita
uudistumaan ja luo henkilöstölle epävarmuuden tunteita.
Samanaikaisesti yhteiskunnan ikärakenteen muutos luo
paineita työurien pidentämiseen. Rakennemuutoksen
319 083 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
aikoina työntekijöiltä vaaditaan erityistä sopeutumiskykyä.
Työssä jaksaminen, työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat
koetuksella.
Työn merkityksellisyyden oivallukset ja työn mielekkyyden
kokemukset ovat olennaisia työssä jaksamisen ja työn
kehittämisen kannalta, ja vaikuttavat toteutuessaan
positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Työelämässä
tulisikin keskustella työn tekemisen laadusta ja
kokonaisvaltaisesta mielekkyydestä suorittamiseen
keskittyvän työuran pituuden sijaan. Työelämän kestävyyttä
on kehitettävä, ja erityisesti sosiaalista kestävyyttä luovat
työtavat ja toimintamallit ovat tarpeen työssä jaksamista
edistettäessä.
”Sitä saat mitä jaat – yhteisen jakamisen toimintamalli
työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa” –
hankkeessa luodaan ja hyödynnetään dialogisia,
osallistujalähtöisiä tapoja työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja
sosiaalisen kestävyyden kehittämiseksi. Hanke vastaa
tarpeeseen synnyttää työelämään keskustelun, jakamisen ja
inhimillisen elämän kirjon esille tulemisen paikkoja,
keskustelua ja keskinäistä oppimista – toisin sanoin
”yhteisen jakamisen tiloja”. Hankkeessa työskentely
rakentuu vertaisoppimiselle, käytännössä ”yhteisen
jakamisen työpajojen” ympärille.
S20423
Verkostoyhteistyöllä
työhyvinvointia
mikroyrittäjille
Helsingin seurakuntayhtymä,
Työterveyslaitos, Helsingin
kaupunki/Yrityspalvelut
Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, joissa
merkityksellisyyden kokemuksia tarkastellaan eri teemojen
alla. ”Sosiaali- ja terveysalan työpaketissa" dialogista
toimintamallia käytetään monikulttuurisuuden mukanaan
tuomien mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja käyttöön
saamiseksi sekä sukupolvien välisen hiljaisen tiedon esiin
tuomiseen. ”Avoimen Living Labin työpaketissa" mukaan
kootaan organisaatioita, erityisesti pk-yrityksiä, joissa
toimintamallia käytetään työn merkityksellisyyden
oivaltamiseen ja sitä kautta työyhteisölähtöisen kehittämisen
luomiseen. Aivan pienille yrityksille tarjotaan tila
jakamiseen ja vertaisoppimiseen toisilta samassa tilanteessa
olevilta.
”Työn mielekkyyden mittarit -työpaketissa” kehitetään ja
käytetään arviointimenetelmiä ja mittaristoa todentamaan
työhyvinvointia synnyttävän työn merkityksellisyyden
oivaltamisen ja organisaatioiden tuottavuuden suhdetta.
Monet yrittäjät tarvitsevat tukea ja tietoa työhyvinvoinnin
edistämiseen ja yrittäjänä jaksamiseen sekä hyötyisivät
yrittäjien keskinäisestä verkostoitumisesta ja asiantuntevasta
matalan kynnyksen neuvonnasta. Tarpeet voivat olla
moninaisia ja vaihdella yritystoiminnan eri vaiheissa.
Tämän vuoksi tarjolla olevien palvelujen tulisi olla joustavia
ja huomioida yrittäjän tilanne kokonaisuutena. Jotta yrittäjät
saavat etsimänsä tuen ja tiedon, hajallaan olevien tuki- ja
neuvontapalvelujen välistä yhteistyötä on tärkeä lisätä.
Hankkeessa tavoitetaan erityisesti yrittäjiä, jotka ovat
haavoittuvassa asemassa tai joilla on erityistarpeita, kuten
maahanmuuttaja-, mies-, yksin- ja ikääntyvät yrittäjät.
Hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä ovat:
1) yrittäjien työhyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä
yrittäjien keskinäistä verkostoitumista sekä
vertaisoppimista.
2) yrittäjien tietojen ja valmiuksien lisääminen. Hankkeessa
tuotetaan yleiskielellä opas työhyvinvoinnista
maahanmuuttajataustaisille yrittäjille.
Työhyvinvointinäkökulma juurrutetaan yrittäjäneuvontaan
sekä yrittäjille suunnattuun koulutukseen.
3) luoda mikroyrittäjän kokonaisvaltaisen kohtaamisen
210 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
tukiverkko, jossa yritystoimintaan tukea hakeva tai
vaikeuksissa oleva yrittäjä saa tarvitsemansa tuen.
4) luoda ja vakiinnuttaa mikroyrittäjiä tukeva
moniammatillinen asiantuntijaryhmä
5) lisätä seurakuntien auttavien palvelujen tietoisuutta
yrittäjien työhyvinvoinnista. Seurakuntien työntekijöille
laaditaan toimintamalli asiakasohjauksesta ja hankkeen
aikana pääkaupunkiseudun seurakuntiin muodostuu
mikroyrittäjien kysymyksiä tunteva yhteyshenkilöverkosto.
Tuloksina syntyy uudenlaisia yhteistyömuotoja yrittäjien
välille sekä yrittäjien parissa toimivien tahojen kesken.
Hanke lisää yrittäjien tietoisuutta omasta hyvinvoinnista
sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä toisiinsa.
Lisäksi yrittäjien parissa toimivien tahojen tietoisuus
yrittäjien työhyvinvoinnin tukemisen keinoista lisääntyy.
Rahoittava viranomainen Keski-Suomen ELY:
S20021
OHOI - Osaamista
vuorohoitoon
Jyväskylän AMK Oy
Jyväskylän yliopisto,
kasvatustieteiden laitos
Keski-Suomi
Hankkeen tarkoituksena on parantaa ja lisätä
vuoropäivähoidon työntekijöiden osaamista ja
työhyvinvointia, parantaa työn laatua vuorohoidossa sekä
parantaa vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuutta
Keski-Suomessa. Tätä kautta parannetaan tuottavuutta ja
tuloksellisuutta vuorohoidossa. Hankkeessa kehitetään
vuorohoidon vertaisoppimista, pedagogista osaamista ja
toiminnan organisointia sekä lisätään tietoisuutta vuorotyön
ja perheen yhteensovittamisen tematiikasta. OHOIhankkeessa vahvistetaan naisvaltaisen, matalapalkkaisen
varhaiskasvatusalan osaamista.
Hankkeen lähtökohtana ovat työelämän muutokset; yli
puolet suomalaisista työssäkäyvistä työskentelee myös
iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun (JAMK:n) ja Jyväskylän yliopiston
(JY:n) toteuttama Perheet 24/7 -hanke osoitti, että
vuorotyötä tekevien työssä käymisen esteiden
vähentämiseksi tarvitaan päivähoitopalvelujen, erityisesti
vuorohoidon, kehittämistä huomioiden 24/7-talouden
tarpeet.
Hankkeessa toteutetaan erityisesti vuorohoidon tarpeisiin
kohdentuva koulutuskokonaisuus, järjestetään seminaareja
sekä otetaan käyttöön vuorohoidon työntekijöille verkkoportaali vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi
hankkeessa kehitetään Keski-Suomen kuntien
varhaiskasvatuksesta vastaavien yhteistyönä
kustannustehokkaita toimintatapoja vuorohoitopalvelun
tuottamiseen ja työn organisointiin vuorohoidossa.
Hankkeessa toimitaan olemassa olevan, Keski-Suomen
sosiaalialan osaamiskeskuksen organisoiman,
varhaiskasvatuksen vastaavien verkoston kautta.
Pyrkimyksenä on tehostaa erikokoisten kuntien omaa
vuorohoidon palvelun tuottamista sekä löytää myös
ratkaisuja kuntarajat ylittävään vuorohoitopalvelujen
tuottamiseen. Työn organisointia vuorohoitoyksiköissä
kehitetään tavoitteena parempi työn tekemisen autonomia ja
ennakoitavuus.
Hankkeessa hyödynnetään myös JY:n laajaa osaamista
työyhteisöjen kehittämisestä, työssä oppimisesta ja
ammatillisesta yhteistyöstä. Hanke vahvistaa ammatillista
osaamista ja työn laatua vuorohoidossa osallistujakunnissa
ja parantaa vuorohoidon henkilöstön työhyvinvointia.
Hankkeen tuloksena vuorohoidon työntekijöiden työn tueksi
dokumentoidaan nykyiset sekä hankkeen aikana kehitetyt
vuorohoitoyksiköiden työn organisoimisen tavat sekä KeskiSuomen alueelliset vuorohoidon järjestämistavat.
218 916 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20095
Foorumix - Esimiesverkostot
työkykyjohtamisen tukena
Satakunnan AMK Oy
Satakunta
Hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita
satakuntalaisissa pk-yrityksissä ja luodaan malli, jonka
avulla työpaikoilla voidaan perustaa työssäjaksamista ja
tuottavuutta edistäviä vertaisfoorumeita, jotka jäävät
pysyviksi rakenteiksi yrityksiin. Hanke tekee näkyväksi,
miten paljon voimaa esimiesten keskinäisellä
verkostoitumisella voi olla sekä esimiesten että
työyhteisöjen hyvinvoinnille.
09.09.2015
236 989 eur
Pitkäjänteisesti toimivien vertaisfoorumien käynnistämiselle
on tarvetta. Tavoitteena on mallintaa ketterästi
käynnistettävissä oleva, aikatehokas malli, joka tukee
työyhteisöjä myös muutos- ja uudistumisprosesseissa.
Mallin leviämisen ja juurtumisen varmistamiseksi
hankkeessa panostetaan tiedotukseen, koulutukseen ja
sidosryhmäyhteistyöhön. Hankkeessa laaditaan
vertaisfoorumimateriaalia ja juurrutetaan
vertaisfoorumitoimintaa osaltaan myös
yhteistyökumppaneiden uudeksi työtavaksi. Pienille ja
keskisuurille yrityksille onkin erityisen tärkeää, että
foorumin käynnistämiseen ja muutosvaiheisiin on
jatkossakin saatavissa asiantuntija-apua, mihin yhteistyö
muun muassa alueen yritysneuvojien ja työterveyshuollon
toimijoiden kanssa on yksi ratkaisu.
Foorumix-hankkeessa työkykyyn vaikuttavat seikat nähdään
laajasti, esimerkiksi erilaiset elämäntilanteet nähdään
keskeisinä työkykyyn liittyvinä tekijöinä. Tutkimusten
mukaan myös sukupuolinäkökulma vaikuttaa esimiehen
omaan rooliin ja jaksamiseen, samoin esimiehen
ratkaistavaksi tulevat työtilanteet ovat usein tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuuskysymyksiä (mm. perheen ja työn
yhteensovittaminen). Hankkeessa työyhteisöjen
monimuotoisuus ja ikäjohtaminen ovat painopisteitä
työssäjaksamisen ohella.
S20123
Learn Fast - kokeilevan
kehittämisen ohjelma
Prizztech Oy
Satakunta
Hankkeen päämääränä on luoda uudenlaista tuottavuutta ja
työhyvinvointia parantavaa yrityskulttuuria, vertaistuen
voimaa hyödyntäen.
Tämän päivän menestyjillä on hyvä tilanneherkkyys ja he
reagoivat ympäristönsä muutoksiin muita nopeammin.
Tällainen taito tarvitaan yhä useampien yritysten
osaamispääomaksi. Liiketoimintaa koskeva päätöksenteko
tarvitsee todellista tietoa asiakkaiden valinnoista, jotta
ratkaisuja uskalletaan tehdä. Ainoa tapa on kokeilla ja oppia.
Learn Fast - on kokeileva kehittämisohjelma, jonka
tavoitteena on tuoda pk-kenttään kokonaan uusi,
kokeilevampi kehittämisen kulttuuri. Perinteinen
liiketoiminnan suunnittelu ei enää tuota riittävää näkemystä
siitä, mihin suuntaan ja miten nopeasti pitää muuttua
markkinoiden mukana. Suunnittelu-kulttuurin sijaan olisi
tärkeää siirtyä kokeilemisen kulttuuriin, joka toisaalta
varmistaa ideoiden jalostumisen useiden mielipiteiden
kautta ja toisaalta rakentaa siltaa muutosten jalkauttamiselle.
Oivallettuja mahdollisuuksia ei enää ole varaa hukata.
Tavoitteena on tuottaa pk-yrityksille vahvempaa tietoa
tulevaisuuden mahdollisuuksista liiketoimintaa koskevan
päätöksenteon tueksi. Tämä saavutetaan olemalla enemmän
vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, kokeilemalla ja
testaamalla, ymmärtämällä, mikä liiketoiminnassa toimii
sekä oikealla Can Do-mindsetilla.
Hankkeessa toteutetaan vuosittaiset, korkeatasoiset Mindsetseminaarit. Näiden lisäksi järjestetään räätälöityjä
miniseminaareja kiinnostavista teemoista ja kokeilevan
kehittämisen periaatteista. Uudet ajatukset otetaan kokeiluun
Can Do-valmennuksissa, joiden avulla yritykset oppivat
toisiltaan. Tasa-arvoinen työelämä ja tasa-arvojohtaminen
huomioidaan läpileikkaavasti ja kokeiluja suunniteltaessa
339 704 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
kannustetaan yrityksiä huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja
diversiteetti kilpailukykytekijänä.
S20226
Muutoskyvykkyyttä, kasvua
ja tuottavuutta hyvinvoivasta
yrityksestä
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Oy ja Humap Oy
Keski-Suomi
Näkyvät tulokset voidaan luonnollisesti aina mitata.
Mielenkiintoisia valmiuksia syntyy myös, kun yritysten
koko henkilöstö saavuttaa kyvyn ymmärtää uudella tavalla
asiakkaiden kokemusta ja sen toteutumista valitussa
liiketoimintamallissa. Strategian jalkauttamisessa suoraan
asiakkailta kokeiluista saatava tieto toimii avainhenkilöiden
oppimispääomana, jota kautta yrityksen muutoksen
johtaminen nopeutuu oleellisesti.
Hankkeen taustalla on tarve suomalaisen elinkeinoelämän
kilpailukyvyn parantamiseen, koska perinteiset suuret
teollisuusalan yritykset eivät enää yksin pysty sitä
kannattelemaan. Tästä syystä pk-yritysten pitää tunnistaa ja
ratkaista kilpailukykyä estävät ja edistävät tekijät omassa
toiminnassaan.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten pkyritysten työhyvinvointia ja muutosvalmiutta. Keinoina on
johdon ja henkilöstön ennakoivan työhyvinvoinnin ja
muutoskyvykkyyden vahvistaminen, mikä tukee yrityksen
edellytyksiä kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen. Pkyritykset saavat edellytykset kehittää työhyvinvointia
kestävästi ja hallitusti niin, että työntekijöiden osaaminen,
kyvyt ja kapasiteetti ovat laajemmin organisaation käytössä.
Kokonaisuudesta syntyy uudistuvia, vetovoimaisia
työllistäjiä, jotka kykenevät ennakoimaan muutoksia ja
sopeutumaan niihin ja jotka kehittyvät ja kasvavat.
298 681 eur
Hanke auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan, jäsentämään ja
ratkaisemaan ne keskeiset kompastuskivet, jotka heikentävät
työhyvinvointia, muutosvalmiutta ja muutoskyvykkyyttä.
Hankkeessa tehdään nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on
koota syvällinen ymmärrys yritysten työhyvinvoinnin ja
muutosvalmiuden tilasta ja sen tavoitteista. Lisäksi luodaan
yritysryhmien yhteinen työskentelymalli tukemaan yhteisten
haasteiden ratkaisemista sekä räätälöidään yrityskohtainen
toteutusmalli kunkin yrityksen haasteisiin vastaamiseksi.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy mallinnettu pkyritysten työhyvinvoinnin ja muutosketteryyden tiekartta
(roadmap), joka sisältää tunnistetut, keskeiset pk-yritysten
haasteet ja parhaat käytänteet työhyvinvoinnin ja
muutosketteryyden kehittämiseen. Lisäksi se tuottaa
yhteisen näkemyksen työhyvinvointia ja muutosketteryyttä
lisäävien työvälineiden käytöstä, käyttäjäkokemusten
koonnin työhyvinvoinnin ja muutosketteryyden mittareista
sekä käsikirjan hyvien käytäntöjen levittämiseen.
S20339 PIIRU
KEHA-keskus
Pirkanmaa
Hankkeen uutuusarvona on kehittää työhyvinvointia ja
muutosvalmiutta yrityskohtaisten toimenpiteiden kautta,
joka vastaa pk-yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden
haasteiden ratkaisemiseen työhyvinvoinnin alueella. Lisäksi
työhyvinvointia tarkastellaan monialaisesti liiketaloustieteen
ja hyvinvoinnin näkökulmista sekä eri toimialoilla
toimivissa yrityksissä.
Tavoitteena on aikaisempaa ennakoivempien ja kokonaan
uudenlaisten muutosturvatoimien kehittäminen jatkuvassa
rakennemuutostilanteessa.
Pirkanmaalla tehdyn Pirkanmaan TE-toimiston ja ELYkeskuksen yritysyhteistyön pohjalta on havaittu, että
yritykset tarvitsisivat tukea tilanteessaan "piirun" verran
aikaisemmin, kuin mitä tällä hetkellä palvelujärjestelmän
keinovalikosta pystytään antamaan.
Hankkeessa luodaan uusia keinoja haasteellisissa tilanteissa
olevien yritysten, yrittäjien ja yritysten henkilöstön
tukemiseksi jo ennen kuin käsillä on varsinaisesti
irtisanomis- tai lomautustilanteet. Lisäksi kehitetään
irtisanomis- ja lomautumisvaiheeseen joutuneille yrityksille
ja yritysten henkilöstölle entistä aikaisemmin toteutettava
keinoja turvata henkilöstön uudelleentyöllistyminen. Myös
684 800 eur
( + 850 000 eur
työvoimakoul.)
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
uusyrittäjyyttä pyritään lisäämään.
Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä yhteistyössä
Pirkanmaan julkisia yrityspalveluja tuottavien muiden
tahojen kanssa. Hankkeessa keskeisellä sijalla on yhteisen
palvelumallin luominen.
S20392
Potkua biotalouteen: Selvitys
osaamisen kehittämiseksi
TTY-Säätiö
Pirkanmaa
Hankkeen kohderyhmän kärkenä on teknologiateollisuuden
toimiala (erityisesti konepajateollisuus, koneenrakennus),
mutta verkostoituneena toimitaan myös muiden toimialojen
rajapinnoilla.
Tarve: Suomen biotalousstrategian mukaan maamme
potentiaali biotaloudessa on n. 100 000 uutta työpaikkaa ja
kokonaisuudessaan 100 miljardin euron
liiketoimintakokonaisuus. Pirkanmaalle biotalous voisi
tuoda n. 10 000 uutta työpaikkaa ja 10 miljardia
liikevaihtoa. Ennen kuin po-tentiaali muuttuu työpaikoiksi
ja liikevaihdoksi, tulee yritysten tunnistaa biotalouden
potenti-aaliset liiketoimintamahdollisuudet sekä niiden
synnyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Yritysten
liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen
kehittämistarpeiden tunnistamiseen tarvitaan
selvitysprojekti, jonka tuloksena syntyy biotaloutta tukevan
osaamisen kehittämisen mallintaminen.
52 454 eur
Hankkeen päätavoitteena on biotalouden kehittäminen
Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset
liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet.
Hankkeen tavoit-teena on mallintaa biotalouteen liittyvä
osaamisen kehittäminen. Mallinnuksessa tunnistetaan
osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan kehittämisen
toimenpiteet, joita biotalouden uusien
liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.
1. TIEDON KERÄÄMISEN VAIHE
Toimenpiteet: selvitysprojektin toteutuksen suunnittelu
(taustatiedon kerääminen, projektin aikataluttaminen),
yrityshaastatteluiden suunnittelu (kohderyhmän rajaus,
yritysten valinta, kysymysten valinta) ja haastattelujen
toteutus
Tulokset: tiedonkeräämissuunnitelma ja haastattelujen
toteuttamisen yhteenvetora-portti
2. VAIHE: TIEDON ANALYSOINTI
Toimenpiteet: haastatteluaineiston analysointi, workshoptilaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä tulosten analysointi
Tulokset: haastattelujen johtopäätösraportti,
workshoptilaisuuksien ohjelmat ja tulok-set -raportti
S20407
nZEB hankeosaaminen
Tampereen AMK Oy ja
Ekokumppanit Oy
Pirkanmaa
3. VAIHE: OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
MALLINTAMINEN
Toimenpiteet: selvityksen johtopäätösten tekeminen ja
niiden pohjalta osaamisen kehittämisen mallintaminen sekä
tulosten julkistaminen ja tiedon jakaminen
Tulokset: osaamisen kehittämisen mallinnus -raportti ja
hankkeen loppuraportti.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää
erilaisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden
parantamiseksi. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen
energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes
nollaenergiarakennuksiin (nZEB-rakennukset), joilla on
erittäin korkea energiatehokkuus, ja joiden vähäinen
energiatarve katetaan laajalti uusiutuvalla energialla,
mukaan lukien lähellä tuotettu uusiutuva energia. Vuoden
2019 alusta lähtien kaikkien uusien julkisten rakennusten
tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia, ja vuoden 2021
alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia.
nZEB-rakennukset edellyttävät uusia ratkaisuja rakennusten
suunnittelulle, laitevalinnoille sekä energiankäytölle ja sen
ohjaukselle. nZEB -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää,
että rakennusten arkkitehtuuri ja rakenneratkaisut on
208 770 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
suunniteltu energiatehokkaiksi. Tämän lisäksi taloteknisten
ratkaisujen, sekä LVI- että sähkötekniset järjestelmät, tulee
olla oikein mitoitettuja ja laitekokonaisuuksien oikein
valittuja ja yhteensopivia. Kokonaisuuksia tulee voida
ohjata, mitata ja hallita älykkäästi. Kokonaisratkaisujen
tulee olla taloudellisesti perusteltuja, ja rakennusten tulee
pysyä terveellisinä ja turvallisina käyttäjilleen. Rakennukset
tulee rakentaa huolella ja niiden järjestelmiä tulee myös
osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää.
Hankkeen kohde on energiatehokas pientalorakentaminen.
Hankkeen päätavoitteena on, että alan toimijat osaavat
tunnistaa nZEB-rakennusten haasteet ja tarjota
yhteistoiminnallisesti pientalorakentajaperheille aidosti
vähän energiaa käyttäviä kokonaisratkaisuja. Hankkeessa
kehitetään uutta osaamista nZEB pientalon
kokonaisratkaisulle ja toimintatavoille. Samalla synnytetään
kokonaan uutta palveluliiketoimintaa ja luodaan uusia
työpaikkoja. Hankkeessa syntyy toimenpideohjeita, jotka
toimivat opetusaineistona nZEB pientalon suunnitteluun,
rakentamisprosessiin, käyttöönottoon ja käyttöön sekä
näiden vaiheiden dokumentointiin.
Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun sekä
Ekokumppanit Oy:n yhteistyönä. Hanke toteutetaan tiiviissä
yhteistyössä Vuoreksen rakentamisen kanssa. Vuoreksen
rakentajaperheille tarjotaan ohjausta hankkeen
suunnittelussa, rakentamisen aikana sekä käytön
aloituksessa. Hankkeeseen osallistuville suunnittelijoille,
rakentajille, työnjohtajille ja valvojille, jotka ovat yleisesti
pieniä yrityksiä, järjestetään työpajoja, joissa he uudistavat
omaa osaamistaan ja samalla tuovat erilaisia näkemyksiä
yhteiseen käyttöön. Hankkeen aikana järjestetään myös
muille alan toimijoille tilaisuuksia, joissa levitetään
laajemmin nZEB-osaamista. Hankkeessa syntyvästä
aineistosta tehdään myös e-opiskelumateriaali.
S20410
Mikrot menestykseen työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden kehittäminen
mikroyrityksissä
VARSINAIS-SUOMEN
YRITTÄJÄT RY
Työterveyslaitos
Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Varsinais-Suomi
Hankkeen tuloksena pientalorakentamisen kentällä
toimivien yritysten asiakasymmärrys kasvaa, ja yritykset
osaavat jatkossa huomioida lainsäädännöllisten vaatimusten
ja teknologian tuomien mahdollisuuksien lisäksi myös
entistä paremmin asiakkaan tarpeet, osaamisen ja
kiinnostuksen liittyen rakennuksessa toteutettaviin
teknologisiin ratkaisuihin. Siten koko ala kehittyy. Samalla
hankkeen tuloksena rakentajaperheet saavat aikaisempaa
onnistuneemmat kodit. Tulosten avulla koko
pientalorakentamiseen liittyvä liiketoiminta kehittyy
vastaamaan sekä tulevaisuuden haasteita että asiakkaiden
tarpeita.
Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja
niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut
yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien
kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva
motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin
yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla
panoksella (henkilö-, pääoma- ja materiaalipanostus)
aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää
tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.
Hankkeen tavoitteena on parantaa mikroyrittäjien työn
tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia, tukemalla
yrittäjien osaamista sekä kehittämällä, tuottamalla ja
levittämällä mikroyrittäjille ratkaisuja (hyviä käytäntöjä,
toimintamalleja, mittari) tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
arviointiin ja edistämiseen huomioiden eri-ikäiset ja uran eri
vaiheissa olevat mikroyrittäjät. Hankkeessa vahvistetaan
sekä mikroyrittäjien keskinäistä verkostoitumista että
verkostoitumista yrittäjien tuki- ja neuvontahojen kanssa.
Lisäksi hanke kehittää yrittäjien tuki –ja neuvontatahojen
valmiuksia edistää mikroyrittäjien työhyvinvointia ja
tuottavuutta osana toimintaansa. Varsinais-Suomessa
toteutettavat hanketoiminnot ovat a) yrityskohtaiset
kehittämistoimet mikroyrittäjien tuottavuuden, innovoinnin
ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, b) avoimet
verkostotyöpajat mikroyrittäjille ja heidän tuki- ja
201 196 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20439
Minä ensin!
Mobiiliteknologia sotetyöntekijän työhyvinvoinnin
ja -asiakkaan
itseohjautuvuuden
tukemisessa
Jyväskylän AMK Oy
Jyväskylän yliopisto,
kasvatustieteiden laitos
Keski-Suomi
neuvontaverkostolleen, c) mikroyrittäjien tuki- ja
neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen sekä d)
jatkuva aktiivinen viestintä tulosten levittämiseksi.
Toimintojen kautta hankkeessa aikaansaadut ratkaisut, hyvät
käytännöt ja toimintamallit mikroyrittäjille tuottavuuden,
innovoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä edistetty
verkostoitumispotentiaali, tukevat mikroyrittäjien
menestymisedellytyksiä muuttuvassa markkina- ja
toimintaympäristössä. Hankkeen tulokset palvelevat myös
mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien
sidosryhmiä heidän työssään paikallisesti, seudullisesti,
alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentällä on käynnissä laajaalainen muutos. Tämä muutos, kuten organisatoriset
muutokset yleensä, haastaa sote-henkilöstön
työhyvinvointia. Muutostilanteet itsessään ovat kuormittavia
ja siten rasite yksilön hyvinvoinnille. Muutostilanteet luovat
myös uusia osaamisen tarpeita sekä tarpeita uusien
työmenetelmien kehittämiseen. Tästä syystä sotehenkilöstön työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tukeminen on
erityisen tärkeää tällä hetkellä. Itseojautuvan hyvinvoinnin
edistämisen mahdollistavat mobiilimenetelmät tarjoavat
mahdollisuuksia vastata näihin ajankohtaisiin haasteisiin
sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa. Tämä hanke kytkeytyy
Keski-Suomen maakuntastrategiaan vahvistamalla
digitaalisten palvelujen hyödyntämistä sote-työntekijöiden
hyvinvoinnin tukemisessa ja julkisissa palveluissa sekä
tukemalla naisvaltaisen sote-henkilöstön ammatillista
osaamista vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita.
Hankkeessa vastataan ennakoivasti sote-muutokset luomiin
haasteisiin ja keskitytään itseohjautuvaan hyvinvoinnin
edistämiseen. Ensinnäkin tavoitteena on tukea KeskiSuomen sote-henkilöstön psyykkistä ja fyysistä
työhyvinvointia ja heidän itseohjautuvaa työhyvinvoinnin
edistämistä mobiilityömenetelmien avulla. Toiseksi tämän
omakohtaisen kokemuksen kautta vahvistetaan sotehenkilöstön osaamista asiakkaan itseohjautuvan
hyvinvoinnin edistämisen tukemisessa ja erityisesti
mobiiliteknologian hyödyntämisessä tähän tarkoitukseen.
Näin hankkeessa luodaan uudenlainen, vaiheittainen,
työntekijän omakohtaiseen kokemukseen nojaava
menetelmä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen tavoitteena on myös kehittää sote-henkilöstön
liikunnan ohjauksellista osaamista. Lisäksi hankeen
tavoitteena on lisätä Keski-Suomen sote-henkilöstön
yliorganisaatiollista ja -sektorillista verkottumista ja
yhteistyötä.
Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
Toimenpide 1: Taustaselvitykset ja osallistujien rekrytointi
Toimenpide 2: Sote-työntekijöiden työhyvinvointi interventiot
Toimenpide 3: Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen
Toimenpide 4: Asiakkaan itseohjautuva hyvinvoinnin
edistäminen ja mobiiliteknologia -koulutuskokonaisuus
sote-ammattilaisille
Toimenpide 5: Osallistavat työpajat
Toimenpide 6: Mobiilimessut-päätösseminaari
Toimenpide 7: Vaikuttavuuden arviointi
Toimenpide 8: Tiedotus
09.09.2015
341 042 eur
Hankkeen tuloksena on sote-työntekijöiden parantunut
työhyvinvointi ja osaaminen erityisesti mobiiliteknologian
hyödyntämiseen ja asiakkaiden itseohjautuvan terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Hankkeessa on luotu
uudenlainen malli työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemiseen
ja tuotu yhteen mobiilipalvelujen tuottajia ja hyödyntäjiä
sote-alalla Keski-Suomessa. Hankkeen tuloksia raportoidaan
mm. hankkeen internet-sivuilla ja julkaisussa.
Rahoittava viranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus:
S20026
Työhyvinvoinnin ja työn
Teollisuustaito Oy
Tavoitteena on luoda toimintamallit sekä työkalut
työyhteisöjen valmiuksiin kohdata metsä - ja
54 240 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
tuottavuuden toimintamallit
rakennemuutoksessa
Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa,
Karjala
09.09.2015
kaivannaisteollisuuden suhdannevaihtelut. Valmiudet
kohdata toimintaympäristön muutokset työhyvinvoinnin ja
työn tuottavuuden vaarantumatta työpaikoilla. Lisäksi
hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon
toteutuminen.
Hankkeessa luodaan sähköinen tietokanta toimintamalleista
ja parhaista menettelytavoista rakennemuutosten eri
vaiheisiin. Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille
toimialojen alihankintayrityksille, joidenka edellytykset
selvitä toimintaympäristön muutoksista on kaikkein
haastavinta. Hankkeen keskeisimmät verkostoitumiset
muodostuvat toimialojen pienten ja keskisuurten
alihankintayritysten sekä eri viranomaistahojen kanssa, jotka
rakennemuutosten vaikutusten kanssa päivittäin toimivat.
Lisäksi verkostoitumista suoritetaan työhyvinvointiin
erikoistuneiden asiantuntijatahojen kanssa.
S20027
INFRA-alan PK-yritysten
kehittäminen PohjoisSuomessa
Navico Oy
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Hankkeen tietokanta ja tulokset julkaistaan sähköisessä
muodossa. Hankkeen päätyttyä ne luovutetaan alan
keskusjärjestöjen sekä viranomaistahojen käyttöön .
Hankkeen tuloksista järjestetään myös seminaari, missä
toimintamallit ja parhaat käytännöt esitellään ensimmäisen
kerran kokonaisuudessaan julkisesti. Samalla julkistetaan
myös Pilot- yritysten kokemukset hankkeen hyödyistä ja
vaikutuksista yritysten työyhteisöihin. Hankkeesta tehdään
myös julkaisuvapaa lehdistötiedote hankkeen käynnistyessä
ja päättyessä.
Infra-alan PK- yritykset ovat paikallisia enimmäkseen
työsuorituksia tekeviä yrityksiä, joiden henkilömäärä
vaihtelee muutamasta työntekijästä useisiin kymmeniin. PKyritykset ovat alueellaan tärkeitä työllistäjiä.
Infra-alan toimintaympäristö muuttuu. Valtion hallinnon eri
virastot sekä valtion omistamat liikelaitokset ja yhtiöt ovat
kehittäneet toimintaansa niin, että ne toimivat
tilaajavirastoina ja tilaavat ulkopuolisilta palveluntuottajailta
tarvitsemansa infra-alan rakentamis- ja
kunnossapitopalvelut. Palvelutuotannon tuottavuuden
parantaminen kasvattaa jatkossa myös infra- alan
ostopalveluiden määrää kuntasektorilla. Myös
ostopalveluiden kirjo laajenee. Kaupunkien palvelu- ja
hankintastrategioiden perusteella ja monien infra-alan
hankintahenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen
perusteella voidaan todeta, että kaupungit ja kunnat sekä
ELY- keskukset ”kantavat huolta” paikallisten PK -yritysten
kehittymisestä ja pärjäämisestä kilpailuilla ja nopeasti
kehittyvillä markkinoilla. Myös infra-alan PK- yritykset
pitävät toimintansa kehittämistä välttämättömänä, jotta ne
pystyisivät entistä paremmin vastaamaan markkinoiden ja
markkinaympäristön muuttuviin haasteisiin.
PK- yritysten omien kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden
selvittämiseksi ja infra-alan tärkeimpien tilaajien odotusten
kartoittamiseksi tarvitaan kattava perusselvitys, jonka
tavoitteena on
- selvittää PK- yritysten omia näkemyksiä
organisaatioidensa ja henkilöstönsä kehittämistarpeista ja
niihin liittyvistä toimenpiteistä (esim. tuottavuuden,
kilpailukyvyn, työhyvinvoinnin ja työllisyyden
parantaminen, verkostoituminen, innovaatiotoiminnan
kehittäminen),
- PK- yritysten halukkuus ja mahdollisuudet kansainvälistyä
- merkittävimpien tilaajien käsityksiä infra-alan PKyritysten nykyisestä toiminnasta sekä odotuksia PKyritysten kehittämiseksi.
PK- yritysten kehittämistarpeiden määrittämiseksi
selvitetään noin 25 - 30 yrityksen kokemat ongelmakohdat
ja puutteet sekä kehittämistarpeet. Lisäksi haastatellaan
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY- keskusten,
Liikenneviraston Radanpitoyksikön, Pohjois-Suomen
suurimpien kaupunkien (24 kpl) ja Pohjois-Suomen
39 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
suurimpien teollisuuslaitosten ja kaivosyritysten edustajia ja
selvitetään heidän kokemuksia PK- yritysten nykyisestä
toiminnasta sekä näkemyksiä ja odotuksia yritysten
kehittämistarpeista.Edelleen selvitetään em. tilaajien
näkemyksiä, mihin suuntaan heidän urakointikäytännöt ja
ostopalvelut kehittyvät. Selvitetään myös infra-alan
rajaseutualueen markkinat Pohjois-Ruotsissa sekä PohjoisRuotsin 3 – 4 kunnan odotukset PK-yrityksiltä. Haastattelut
tehdään kasvokkain erikseen pidettävässä
haastattelutilaisuudessa. Haastattelujen perusteella tehdään
tiivis lähtökohta-analyysi.
S20048
Kasvua Kainuuseen - Johdon
ja henkilöstön kehittäminen
Kainuun etu Oy
Kainuu
Lähtökohta-analyysin perusteella määritetään PK- yritysten
toimintaan liittyvät kehittämisalueet, alustavat toimenpiteet
kunkin kehittämisalueen osalta sekä kehittämisalueiden ja
toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys.
Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat
ESR–rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen hanke ja EAKR–rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja
omistajanvaihdos -hanke.
786 098 eur
Hankkeen tavoitteena on tukea kasvun, kansainvälistymisen
ja omistajanvaihdoksen toimintoja yritysten johdon ja
henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen kautta.
Osaamisen kehittäminen tapahtuu yritysten tarpeista
lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten kautta.
Koulutustarpeet nousevat esiin EAKR-hankkeen kautta.
Tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä
tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja
organisaatioissa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä
työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta,
työllisyysastetta ja kilpailukykyä.
Hankkeen toimenpiteitä ovat verkostoituminen,
liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen,
yritysten palveluiden- ja kehittämistarpeiden arviointi ja
kartoittaminen, työelämän laadun tukeminen ja
kehittäminen, johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen
(täsmäkoulutukset).
Toimenpiteillä parannetaan yritysten, yrittäjien ja
työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin
muutostilanteisiin. Toimenpiteiden tuloksena parannetaan
yritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä
samanaikaisesti työelämän laadun kehittämisen kanssa.
S20061
Tuottava Työ
Ylivieskan Seutukuntayhdistys
Taukokangas Oy
Pohjois-Pohjanmaa
Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia.
Hankekokonaisuus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan
edelleen kehittämistä.
Hankkeen tavoite on nostaa työn tuottavuutta ja
innovatiivisuutta, nostamalla erityisesti ikääntyneiden
työntekijöiden hiljainen tieto ja pitkä ammatillinen ja
sosiaalinen työelämätaito koko organisaation hyödyksi.
Samalla ikääntyneiden motivaatio ja into työhön kasvaa ja
tämä puolestaan edistää työurien pidentymistä.
Toimenpiteissä huomioidaan organisaation ja yksittäisen
ikääntyneen työntekijän koko työkyky. Työkykyyn otetaan
mukaan työntekijän terveys ja toimintakyky tehdä työtä,
osaaminen suhteessa työn vaativuuteen, koko työyhteisön
toimivuus ja asenteet sekä ikäjohtaminen. Konkreettisina
toimenpiteinä ovat työntekijän työkyky- ja
työhyvinvointikartoitus, jonka pohjalta suunnitellaan ja
toteutetaan yritykselle ja iäkkäälle oma työhyvinvointia
lisäävä ohjelma. Keinoina ovat kartoitus, neuvonta,
koulutus, työn sisällön kierto ja laajentaminen,
ikäjohtaminen, seuranta ym hankkeen toimenpiteet.
430 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
Työterveyden kanssa tehdään tarvittavaa yhteistyötö.
Lisäksi hanke kokoaa johtajien vertaistukiryhmiä, antaa
yleistä työelämäkoulutusta ja myös ammatillista
lyhytkestoista koulutusta. Kaikissa hankkeen toimissa on
mukana ikääntyneiden kokemuksen hyödyntäminen ja
uuden toimintatavan löytäminen työn organisointiin.
Tuloksena syntyy uusia toimintatapoja nostaa iäkkään työn
tuottavuutta. Luodaan malleja, jossa huomioidaan
työntekijän ikä ja organisaation rakenne uudella
innovatiivisella tavalla. Ikääntyneiden ajatukset oman
työuran pituudesta muuttuvat. Ikäsyrjintä ja
sairauspoissaolot vähenevät. Työn tuottavuuden
mittaamiseen syntyy uusia, työntekijän työhyvinvointiin
perustuvia mittareita.
S20063
Pk-yritysten
omistajanvaihdosten
muutostilanteiden hallinta
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Hankkeessa kehitettyjä iäkkään paremman työkyvyn ja
työhyvinvoinnin toimintamalleja ja työhyvinvoinnin ja työn
tuottavuuden välisiä mittareita levitetään laajemmalle,
Ylivieskan seutukunnan ulkopuolelle, yrityksiin ja muille
työhyvinvoinnin toimijoille.
Tarve: Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan
omistajanvaihdoksille pysyvä (ei hankerahalla toimiva)
palvelumalli, joka tutkii omistajanvaihdoksia, kouluttaa
toimijoita ja palvelee kohderyhmiä
- Omistajanvaihdokseen tähtäävän operatiivisen
suunnitelman tekeminen ja toteutus. Mm. PohjoisPohjanmaan Yrittäjien edellisen omistajanvaihdoshankkeen
(10/2010 - 5/2014) havaintojen perusteella myyjien pitäisi
käyttää enemmän apuna kokeneita asiantuntijoita
arvonmäärityksessä. Liian korkeat hintapyynnöt pitkittävät
myyntiaikoja ja rahoitusjärjestelyt eivät toteudu.
Hankkeessa kannustetaan kohderyhmiä
omistajanvaihdokseen tähtäävän operatiivisen suunnitelman
tekemiseen ja toteutukseen hankkeen henkilöstön,
asiantuntijoiden, mentoreiden (esim. Yrityskummi) sekä
muiden tarvittavien sidosryhmien avulla.).
- 4.10.2012 omistajanvaihdosbarometri: Yli 55-vuotiaista
yrittäjistä 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle
seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Sukupolvenvaihdoksen, jossa jatkaja on perhepiiristä tulee
barometrin mukaan tekemään 20 % vastaajista. Edellisen
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankkeen (S11522) aikana
huomattin, että sukupolvenvaihdokseen herättelyyn pitää
panostaa enemmän aikaa kuin yrityskaupoissa. Tähän tämä
hanke kiinnittää huomiota ja pyrkii herättelyssä käyttämään
mm. Yrityskummien apua. Tärkeä kohderyhmä on myös
50v+ yrittäjät, jotka miettivät lähivuosina
omistajanvaihdosta. Ostajaehdokkaita on PohjoisPohjanmaan Yrittäjien edellisen omistajanvaihdoshankkeen
(10/2010 - 5/2014) asiakaskontaktien perusteella erittäin
paljon liikkeellä (yli 700 kpl), joten myyjillä on hyvät
mahdollisuudet löytää ulkopuolinen jatkaja.
- Omistajanvaihdos, yhteiskunnan haaste: kyse työpaikoista
ja alueiden hyvinvoinnista.
- Avoin rahoituspolitiikka: Rahoitusinstrumentit entistä
paremmin myyjien ja ostajien tietoisuuteen ja aktivoidaan
alueen rahoittajat rahoitusmahdollisuuksien kehittämisessä.
- Toimijoiden roolitus: Hanke selkiyttää julkisen ja
yksityisen sektorin omistajanvaihdospalveluiden roolitusta
koko maakunnassa. Mm. Naturpoliksen kanssa on sovittu,
että hanke täydentää Naturpoliksen yrityskehityksen
palvelutarjontaa. Palvelutarve tunnistetaan
yritysneuvonnassa ja projektista ostetaan konsulttiapua
omistajanvaihdokseen tarvittavan erityisasiantuntemuksen
437 984 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
osalta.
- Yrittäjyyskasvatus: Oppilaitosyhteistyötä jatketaan ja
kehitetään mikä aloitettiin edellisen
omistajanvaihdoshankkeen aikana.
- Tukiverkosto: Omistajanvaihdoksen tehneet uudet yrittäjät
kontaktoidaan hankkeen aikana ja niille tarjotaan mm.
Yrityskummien sparraustukea liiketoiminnan uudistamiseen
ja verkoston rakentamiseen lisäksi kartoitetaan osaamisen
kehittämiseen liittyvät tarpeet.
- Horisontaaliset periaatteet ja erityisesti sukupuolten tasaarvo huomioidaan hankkeen toteutuksessa; Hankkeen
ohjausryhmään valitaan vähintään 3 naista. Hankkeen
tavoitteena on saada 40 toteutunutta/suunniteltua
yrityskauppaa / sukupolvenvaihdosta, joista 10 kpl olisi
uusia naisyrittäjiä.
Tavoitteet:
- Kolmivuotiskauden aikana kontaktoidaan vähintään 120
yritystä, joiden tavoitteena on myydä
yrityksensä/liiketoimintansa ulkopuoliselle tai tavoitteena
tehdä sukupolvenvaihdos.
- Toimiva alueellinen Yrityspörssi hankkeen lopussa, jossa
jatkuvasti vähintään 40 myytävää yritystä PohjoisPohjanmaalla. Yhteistyö SY:n kanssa.
S20080
Áilegas giellasiida:
saamenkielisten palveluiden
kehittäminen
Utsjoen kunta
Lappi
- Tavoitteena saada hankkeen aikana jollain toimenpiteillä
vähintään 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa /
sukupolvenvaihdosta, joista 10 kpl olisi uusia naisyrittäjiä.
Toimenpiteet voivat olla välitystoimintaa esim.
Yrityspörssin kautta, ostajien/myyjien hakemista esim.
yritysvälittäjien avulla, asiantuntijan avulla loppuun tehty
omistajanvaihdos tai -suunnitelma.
Hankkeen ideana on kehittää Utsjoen kuntaa
palveluorganisaationa ja vahvistaa työntekijöiden
työhyvinvointia monikielisen ja -kulttuurisen
toimintaympäristön näkökulmasta. Näiden tavoitteiden
kautta parannetaan pitkällä aikavälillä saamenkielisen ja
saamelaiskulttuurin mukaisen palvelutuotannon laatua,
tuottavuutta sekä määrää. Saamen kielilain mukaan
saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä valtion että
kunnallisten viranomaisten velvollisuus on huolehtia siitä,
että saamenkieliset palvelut turvataan.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on, että Utsjoen kunta
on osaava ja motivoitunut saamenkielisten ja kulttuurin
mukaisten palveluiden tuottaja. Tämä sisältää mm.
monikulttuurisen ja -kielisen toimintaympäristön
huomioivan toimintamallin kehittämisen ja että Saamen
kielikeskus tunnetaan paikkana, josta saa tukea työhön
liittyvään osaamiseen erityisesti saamen kieleen ja
kulttuuriin liittyvissä asioissa. Hankkeen toisena tavoitteena
on työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen ja
osaamisen kehittäminen erityisesti monikulttuurisuuteen ja –
kielisyyteen liittyen. Tämä lisää työssa jaksamista ja
vähentää työtenkijöiden vaihtuvuutta.
Hankkeen päätoimenpiteitä ovat mm. työn johtamiseen ja
organisointiin liittyvä kehittämis- ja oppimisprosessi,
henkilökunnan kieli-, kulttuuri- ja asiakaspalveluosaamisen
lisääminen työssä oppimalla sekä työntekijöiden
perehdytyskäytäntöjen kehittäminen.
Hankkeen tuloksena Utsjoen kunnalla on monikulttuuriseen
työympäristöön perehtynyt johto ja työn organisoinnin
toimintamalli. Työntekijöiden työhyvinvointi ja työssä
319 248 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20133
Tuottava Muutos
Oulun kaupunki
Pohjois-Pohjanmaa
jaksaminen ovat parantuneet osaamisen vahvistumisen sekä
työn organisoinnin tuloksena. Pitkällä aikavälillä erityisesti
saamenkielinen palvelutarjonta on lisääntynyt, sen laatu ja
tuottavuus ovat parantuneet.
Tuottava muutos –hankkeen tavoitteena on kehittää alueen
yrityksiä kokonaisvaltaisesti ja löytää keinoja, joilla
yrityksistä saadaan ketteriä ja kilpailukykyisiä nk.
”edelläkävijäyrityksiä”. Hankkeella vahvistetaan mm.
avainhenkilöiden liiketoimintaosaamista, henkilöstön
johtamista ja työhyvinvointia. Hankkeen toimenpiteillä
edistetään merkittävästi työn tuottavuutta ja tuetaan
Työelämä 2020 –ohjelmaa soveltuvin osin. Hanke tukee
alueen hyvinvointia auttamalla Oulun seudun yrityksiä
kasvamaan, luomaan uusia työpaikkoja ja lisäämään vientiä
kansainvälisille markkinoille. Hankkeen tavoitteena on
edelleen kehittää työhyvinvointia parantavia koulutus-,
ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistaan
aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista sekä
kehittää ja vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista
edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti
huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen, kehittää ja
levittää yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja
kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin
toimintamalleja;vahvisttaa yrittäjien ja työntekijöiden
sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatiokykyä ja
kehittää muutostilanteiden parempaa hallintaa.
09.09.2015
1 000 029 eur
Hankkeen toteutustapana ovat valmennukset, workshopit,
ajankohtaisista aiheista järjestettävät tilaisuudet sekä
yrityskohtaisesti räätälöidyt asiantuntijapalvelut. Erityistä
huomiota kiinnitetään myyntiosaamisen kehittämiseen ja
kansainvälistymis- ja vientiaktiviteettien lisäämiseen.
Hanke tukee osaltaan Oulun alueen kiihdyttämöohjelman
toteuttamista sekä soveltuvin osin Protomo-hankkeen ja
Make a Living-hankkeen toimintaa sekä Oulun
Innovaatioallianssin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
S20134
Startup 2.0 Kiihdyttämö
Oulun kaupunki
Pohjois-Pohjanmaa
Hankkeen kohderyhmää ovat ensisijaisesti innovatiivisten
yritysten perustamista suunnittelevat henkilöt ja tiimit,
alueen lupaavimmat startup-yritykset ja niiden henkilöstö
sekä kasvua ja kansainvälistymistä hakevat pk-yritykset ja
niiden henkilöstö.
Hankkeessa tarjotaan tehokas ja ohjattu kiihdyttämöohjelma
perustamisvaiheen ohittaneille Oulun alueen yrityksille,
jotka valitaan hakemuksen perusteella mukaan ohjelmaan.
Valittavilla yrityksillä on oltava voimakas halu kasvaa ja
kansainvälistyä. Kiihdyttämöohjelman tavoitteena on
edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Ohjelman
toteuttavat ohjaajat, jotka on valittu tarjouskilpailulla. He
ovat kokeneita, yrittäjätaustaisia ja kansainvälistä
liiketoimintaa harjoittaneita asiantuntijoita.
Tavoitteena on, että ohjelmaan mukaan valittavat yritykset
hyötyvät kiihdyttämötoiminnasta siten, että yritysten
liiketoimintaosaaminen paranee ja yritysten tuotteet
kehittyvät valmiiksi kansainvälisille markkinoille ja
yrityksen työntekijöillä on valmiudet yrityksen nopeaan
kasvuun.
Toimenpiteet: Kilpailutetaan korkeatasoiset
asiantuntijaorganisaatiot, jotka toimivat
kiihdyttämöohjelmien vetäjinä ja ohjaavat viikoittaisia
toimintaohjelmia kiihdyttämössä.
Valitut yritykset, joita on kiihdyttämössä kerrallaan 5-10,
käyvät läpi kolmen kuukauden (tarvittaessa pidemmän),
tiiviin ja monipuolisen kehitysohjelman, joka auttaa niitä
kaupallistamaan liikeideansa ja saamaan jalansijan
kansainvälisillä markkinoilla.
Kiihdyttämöohjelmassa mukana olevat yritykset tekevät
keskenään yhteistyötä ja hyödyntävät BusinessOulun sekä
alueen muiden toimijoiden hankkeita ja tarjoamia palveluita,
jotka soveltuvat yritysten toiminnan edelleen kehittämiseksi
kiihdyttämöprosessin aikana ja sen jälkeen.
499 160 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20135
PK-yrityksen
kansainvälistymisen askeleet
NIVALA-HAAPAJÄRVEN
SEUTUKUNTA RY,
YLIVIESKAN
SEUTUKUNTAYHDISTYS RY ,
Raahen Seudun yrityspalvelut
Pohjois-Pohjanmaa
Tulokset: Toiminnan tuloksena syntyy kasvavia ja
menestyviä yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.
Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, joihin voidaan
työllistää muun muassa ICT-alan osaajia.
Kiihdyttämöohjelman läpikäyneet yritykset ovat
kaksinkertaistaneet liikevaihtonsa vuosi ohjelman jälkeen ja
suurin osa liikevaihdosta syntyy viennistä.
Hankkeen tavoite on yritysten henkilökuntien
kansainvälistymistaitojen ja osaamisen kehittämisen kautta
saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa,
kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja lisätä
työpaikkoja.
09.09.2015
1 040 230 eur
Tavoitteiden saavuttamiseksi yritysten tulisi kehittää
strategisia ja operatiivisia toimintoja sekä osaamista
vastaamaan kansainvälisen kilpailun vaatimuksia.
Tällaisia hankkeessa suoritettavia kehitystoimenpiteet
voidaan jaotella kolmeen toimintamalliin:
1. Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen (analyysit,
sopimukset, IPR-suojaus, jne.)
2. Tietojen, taitojen sekä ymmärryksen lisääminen (factfinding, benchmarking, workshopit ja matchmaking).
3. Operatiiviset toimenpiteet kohdemarkkinoilla
(messuesiintymiset, neuvottelut, kaupankäynnin prosessit).
Tulokset voidaan havaita kahdella merkittävällä tavalla:
1. taloudellisten mittareiden avulla (henkilöstömäärä,
liikevaihto, kannattavuus, jne.) ja
2. ei-numeerisin tuloksin, jossa yritysten
toimintaedellytykset paranevat kulttuurisen,
liiketaloudellisen ja sosiaalisen kv-osaamisen lisääntymisen
myötä (tuotteiden laatu, laajojen markkinoiden ymmärrys ja
yrityksen tuotteiden sekä palveluiden asema näillä
markkinoilla).
S20172
Naiset työssä – yrittäjinä
toimivien naisten työkyvyn ja
terveyden edistäminen
työpaikoilla yhdessä heidän
kanssaan
Työterveyslaitos
Pohjois-Pohjanmaa
Hankkeen toiminta-alue tullaan hankkeen
myötävaikutuksella tuntemaan dynaamisena
toimintaympäristönä kansainvälistä toimintaa harjoittavista
yrityksistään sekä tällaista toimintaa tukevana alueena.
Hanke edistää Pohjois-Pohjanmaan pienyrittäjinä toimivien
naisten työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä yhteistyössä
heidän kanssaan. Hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja ja
toimintamalleja yrittäjien työkyvyn ja terveyden
edistämiseen työssä.
Hanke toteutetaan yhteiskehittämisenä toimintakulttuurit ja
identiteetti huomioiden. Pienyrittäjillä terveyden
edistäminen työpaikalla (work place health promotion,
WHP) on vähäistä ja uutta. Hanke kehittää WHP-toimintaa
erityisesti mikroyrittäjien kanssa voimavara-ja
ratkaisukeskeisesti. Osa toiminnasta on tarkoitettu kaikille
alueen yrittäjille ja osa toiminnasta kohdennetaan niille,
joilla on työkyvyn tuen tarpeita. Tavoitteena on lisätä
sosiaalisesti kestävää kehitystä tukevaa ja terveyttä
edistävää yhteisöllisyyttä, edistää terveellisiä
ruokatottumuksia ja muita elintapoja sekä vähentää
kuormittuneisuutta. Yrittäjien työkyvyn tukeminen edistää
työllisyyttä, tuottavuutta ja laajempaa työhyvinvointia, sillä
he toimivat myös työnantajina. Naiset ovat keskeisiä
vaikuttajia perheenjäsenten ruokatottumuksiin ja muihin
elintapoihin. Hanke toteuttaa maakuntaohjelman Kuntalaiset
kuntoon -toimintalinjaa. Yrittäjien tasa-arvoa suhteessa
muihin työssä käyviin kannattaa tukea.
Vaikka monet yrittäjät ovat hyvinvoivia ja kokevat työn
imua, on heillä muihin työssä käyviin verrattuna enemmän
työkykyyn ja terveyteen liittyviä pulmia sekä stressiä, jotka
voivat heikentää yrityksen liiketoimintaa. Naisilla on miehiä
enemmän työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita. Yli
55-vuotiaat arvioivat työkykynsä heikommaksi verrattuna
311 834 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
alle 35-vuotiaisiin. Oma hyvinvointi on usein viimeisenä
hoidettavien asioiden listalla. Mikro- ja yksinyrittäjistä
harvoilla on toimiva työterveyshuolto. Osa yrittäjistä toimii
harvaan asutuilla alueilla. Täten työkyvyn tukimekanismeja
on vähän tarjolla ja muiden yrittäjien kanssa
verkostoitumisen mahdollisuudet vaihtelevat. Yrittäjinä
työskentelevien naisten työssä ja vapaa-ajalla jaksamista
tukevalle toimintamallille on siten tilausta.
S20178
Tyhy & tuottavuus;
Työhyvinvointi ja tuottavuus
Kainuussa kehittämishanke
Koulutusavain Oy
Kainuu
Hanke järjestää verkkopohjaisia vertaistuokioita, joissa
yrittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tasaveroisina
kumppaneina. Ikääntyneille yrittäjille, joiden työkyky on
heikentynyt ja joilla on elintapa- ja jaksamispulmia,
tarjotaan psykologin ja ravitsemusterapeutin vetämää
kohdennettua ryhmäohjausta verkkotoiminnan ohessa.
Ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta,
saada empatiaa ja vertaistukea, parantaa
ongelmanratkaisutaitoja, elämänhallintaa, terveellisiä
elintapoja ja psykologista joustavuutta. Psykologinen
joustavuus lisää hyvinvointia. Verkkopohjainen
vertaistoiminta edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä
lisäämällä kuuluvuuden ja osallisuuden tunteita.
Verkkotilaisuuksiin on helppo osallistua eikä tapaamisiin
matkustus kuluta luonnonvaroja. Toiminta tukee työssä
pysymistä ja pitkiä työuria. Toiminta tapahtuu PohjoisPohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat
yleistettävissä sekä hyödynnettävissä muuallakin.
Yritys- ja organisaatiokentässä kaivataan työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden kehittämistä ruohonjuuritasolla. Hankkeen
aikana kehittämistä viedään läpi organisaation koko
henkilökunnalle käytännönläheisellä otteella. Hankkeen
tarkoituksena on, yrityksen ja organisaation tarpeet
huomioon ottaen, juurruttaa työhyvinvoinnin johtamista ja
työkaluja sekä tuottavuusnäkökulmaa osaksi jokapäiväistä
tekemistä.
Hanke on suunnattu kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten
sekä julkisen- ja 3.sektrorin organisaatioiden
työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen ja
nostamiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat
palvelemaan kohdeyrityksien ja organisaatioiden koko
henkilöstöä. Hankkeessa saadut kokemukset, tuotettu
tietotaito ja kehittävät mallit ovat hyödynnettävissä
laajemmin kohdealueella ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hankkeen päätoimenpiteet ovat osallistujaorganisaatioille
toteutettavat esimieskoulutukset, esimiesten
vertaisreflektioryhmät, organisaatiokohtaisesti koko
henkilöstön koulutukset, sekä työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden konkreettinen kehittäminen. Lisäksi tuotetaan
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja
tuottavuuteen koskeva selvitys.
Hankkeessa on oleellista räätälöidä kehittämisprosessi
vastaamaan kunkin osallistujaorganisaation tarpeita, jotta
voidaan varmistaa työyhteisön sisäinen ja
tarkoituksenmukainen kehittyminen. Organisaatioille
kehitettävät arviointimallit, mittausmenetelmät, sekä tasaarvo ja yhdenvertaisuusselvitys tuotteistuvat
työorganisaatiolle sopiviksi ja niukoillakin resursseilla
toteuttaviksi työhyvinvoinnin toimintakonsepteiksi.
Laajalle yleisölle toteutettava tiedottaminen toteutetaan
hankkeelle tuotettavan oman nettisivun kautta. Ko. sivu
tuotetaan KoulutusAvain Oy:n nettisivustolle. Lisäksi tietoa
jaetaan KoulutusAvaimen Facebook-sivujen kautta. Näiden
lisäksi tehdään yhteistyötä sekä paikallisten medioiden että
alan lehdistön kanssa. Lisäksi hankkeesta jaetaan tietoa
työhyvinvointia koskevissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.
Myös loppuseminaari ja tuotettava artikkelisarja toimivat
tiedottamisen ja tulosten levittämisen välineinä.
478 874 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
Konkrettisia lukuja ja toimenpiteitä:
Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa
kehittämishankkeeseen otetaan 60 esimiestä ja heidän
työyhteisönsä (n. 1 100 henkilöä) erikokoisista ja eri
toimialoja edustavista kainuulaisista yksityisistä yrityksistä,
muutamasta julkishallinnon organisaatioista sekä kolmannen
sektorin työllistävästä työorganisaatiosta. Yhdestä
yrityksestä tai työorganisaatioista voi mukaan tulla yksi tai
useampia esimiehiä ja heidän työyhteisönsä.
Hanke aloitetaan tammikuussa 2015 siten, että
ensimmäisenä aloittaa yksi viidentoista esimiehen
valmennusryhmä sekä heidän työyhteisöihinsä kohdistuvat
työprosessien kehittämistoimet. Seuraava viidentoista
esimiehen ryhmä aloittaa maaliskuussa, kolmas toukokuussa
ja neljäs ryhmä elokuussa 2015.
Tällä hetkellä mukaan pyrkivien työyhteisöjen esimiesten
työyhteisöissä on 2 – 24 henkilöä per esimies. Ensimmäisen
ryhmän erilaisiin koulutus- ja kehittämisasioihin osallistuu
yhteensä n. 280 henkilöä. Kun myös seuraavissa kolmessa
ryhmässä osallistujayritykset ovat samaa kokoluokkaa ja
osallistuva henkilöstömäärä on suunnilleen sama, hankkeen
kohderyhmä tulee olemaan kokoluokkaa 1 100 henkilöä.
Kun yhdestä osallistujayrityksestä osallistuu hankkeeseen
keskimäärin kolme esimiestä, hankkeeseen tulee
osallistumaan yhteensä n. 20 yritystä tai julkishallinnon tai
kolmannen sektorin työorganisaatiota. Jos myöhemmin
alkaviin ryhmiin ilmoittautuu mikroyrityksiä, joiden
henkilöstömäärä on pieni, osallistujayritysten
kokonaismäärä voi olla suurempi kuin tuo 20.
Kaikki yritykset saavat hankkeesta asiantuntijatukea omaan
kehittämistoimintaansa 2,5 vuoden ajan.
Esimiesvalmennuspäiviä järjestään jokaiselle viidentoista
henkilön esimiesryhmälle yhteensä 12 päivää eli kaikille
neljälle ryhmälle yhteensä 48 päivää. Valmennuspäivät
jakaantuvat tasaisesti 2,5 vuoden toteutusajalle siten, että
yhtä kalenterivuotta kohden esimieskoulutuspäiviä tulee
noin viisi päivää per kalenterivuosi per esimies.
S20234
SoteYboost - sote yrittäjän
boosteri
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Oulun yliopisto Oulun Eteläisen
instituutti
Pohjois-Pohjanmaa
Esimiehet jakaantuvat myös vertaisreflektointiryhmiin, joita
järjestetään koko hankkeen aikana yhteensä n. 72. Yritys- ja
työyhteisökohtaista kunkin osallistujaorganisaation
tarpeiden mukaisesti suunniteltua asiantuntija-apua niiden
kehittämistarpeisiin on hankkeeseen resursoitu yhteensä 270
päivää. Sisällöltään työyhteisöjen kehittämishankkeet ovat
hyvin moninaisia. Hankkeeseen tulevilla työyhteisöillä on
tarvetta kehittää mm. tuotanto- ja toimintaprosessejaan
muuttuvan markkinatilanteen mukaisiksi, kehittää
laatujärjestelmäänsä, saada asiantuntijatukea johtamisen
kehittämiseen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kehittää
osallistavaa johtamista tai luoda ajantasainen
työhyvinvoinnin seuraamisjärjestelmä työhyvinvoinnin
johtamisen tueksi.
Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on voimakkaassa
murroksessa. Toimialaa koskettavat useat samanaikaiset
muutokset. Hyvinvointipalvelujen riittävyyden
varmistaminen edellyttää muun muassa tuottavuuden
lisäämistä ja tehostamista. Toiminnan ja kannattavuuden
tehostamiseksi tarvitaan uusia tapoja järjestää ja tuottaa
hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiala tarjoaakin laajat
mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiselle
sekä liiketoiminnan kehittämiselle.
Hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveysalan
(sote) palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan
monipuolistumista, ja liiketoiminnan vahvistumista PohjoisPohjanmaalla. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan
läpivievänä teemana työhyvinvointi. Työhyvinvoinnissa
tarkastellaan niin yksilötason kuin yritystason vaikutuksia.
453 800 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen on
win-win toimintaa: sekä työntekijä että työnantaja ovat
voittajia. Edellytyksenä on, että työhyvinvointi luodaan ja
tehdään yhdessä.
S20347
Kasvua Kainuuseen - Johdon
ja henkilöstön kehittäminen
rinnakkaishanke
KEHA- keskus
Kainuu
Hankkeen toiminnot kohdistuvat erityisesti Ylivieskan,
Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan
seutukuntiin. Hankkeessa tarjotaan sosiaali- ja terveysalan
palveluyrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun
kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön ja
palveluinnovaatioiden luomiseen. Hanke edistää uusien
työpaikkojen luomista sote-alan yrityksissä. Hanke
jakaantuu kolmeen päätavoitteeseen ja tavoitteiden
mukaisiin toimenpiteisiin. Hankkeen keskeiset tavoitteet,
toimenpiteet ja tulokset ovat:
1.Sote-yritysten kasvun erityispiirteiden avaaminen ja
valmennusohjelman laatiminen: Toiminta-alueelta kootaan
60 sote-yrityksen kohderyhmä. Näiden Pohjois-Pohjanmaan
sote-yritysten ja –liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet,
kasvuhaasteet ja työhyvinvointi -analysoidaan. Analyysin
pohjalta laaditaan yhteistyössä sote-yrityksille tyypilliset
kasvuvaiheet ja erityispiirteet huomioiva kasvukehys.
Kasvukehyksen pohjalta toteutetaan valmennusohjelma
sote-yritysten johdolle ja henkilöstölle. Osatavoitteen
tuloksena muodostuu perusta alueen sote-yritysten ja
liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet huomioivalle
kasvukehykselle.
2. Sote-yritysten palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen
työhyvinvointi huomioiden: Hankkeessa valmistellaan ja
toteutetaan palvelumuotoilun mukainen valmennus ja
työpajat yritysryhmissä, joissa (1) hankitaan
asiakasymmärrystä ja käyttäjätietoa, (2) ideoidaan uusia ja
kehitetään olemassa olevia palveluja asiakaslähtöisesti, (3)
suunnitellaan, kokeillaan ja arvioidaan uusia palveluja sekä
(4) tuetaan yritysten työhyvinvointia. Toiminnot edistävät
uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä ja
kaupallistamista, mikä näkyy uudenlaisina tuotteina ja
palveluina. Lisäksi yritysten osaaminen, verkostomainen
toiminta sekä valmiudet kehittää palveluja
käyttäjälähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden
vahvistuvat.
3. Sote-yritysten digitaalisen median valmennukset ja
sähköisten järjestelmien käytön lisääminen: Sote-yrityksille
valmistellaan ja toteutetaan kasvuvaiheet huomioiva
digitaalinen mediavalmennus, jonka osa-alueita ovat (1)
tietotyötaidot ja työhyvinvointi, (2) verkkomarkkinointi ja
sosiaalinen media (3) viestintä ja sisällön tuottaminen sekä
(4) asiakkaille suunnatut sisältöpalvelut ja -sovellukset.
Digitaalisen median työpajoissa käsitellään toimintatapoja,
jotka liittyvät digitaalisten työkalujen ja laitteiden
käyttöönottoon, käyttöön sekä käytön tukeen. Valmennusten
tuloksena yritykset ottavat digitaalisen median ja sähköisen
liiketoiminnan ratkaisut käyttöön tuotteiden ja palvelujen
kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.
Hankkeen aikana verkostossa mukana olevat toimijat
perehdytetään uusiin työskentelymalleihin ja menetelmiin.
Hankkeen tuottamat toimintatavat ja kokemukset levitetään
eri toimijoiden ja kohderyhmien hyödynnettäväksi
työpajojen, seminaarien ja julkaisujen avulla.
Hanke sisältää Kasvua Kainuuseen -hankkeen
työvoimapoliittiset toimenpiteet (yritysten tarpeisiin
räätälöidyt työvoimakoulutukset).
Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat
ESR–rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen hanke
ja EAKR–rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja
omistajanvaihdos -hanke.
Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen hankkeen tavoitteena on tukea kasvun,
kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen toimintoja
yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen ja
kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen tapahtuu
yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten
kautta. Koulutustarpeet nousevat esiin EAKR-hankkeen
kautta.
300 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20385
Työ Unelmatyöksi tuottavuutta ja
työhyvinvointia Kainuun
sotessa
Kainuun sosiaali- ja
terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuu
Tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä
tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja
organisaatioissa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä
työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta,
työllisyysastetta ja kilpailukykyä.
Hankkeen toimenpiteitä ovat verkostoituminen,
liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen,
yritysten
palveluiden- ja kehittämistarpeiden arviointi ja
kartoittaminen, työelämän laadun tukeminen ja
kehittäminen, johdon ja
henkilöstön osaamisen kehittäminen (täsmäkoulutukset).
Toimenpiteillä parannetaan yritysten, yrittäjien ja
työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin
muutostilanteisiin.
Toimenpiteiden tuloksena parannetaan yritysten
tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä
samanaikaisesti
työelämän laadun kehittämisen kanssa.
Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia.
Hankekokonaisuus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan
edelleen kehittämistä.
Hankkeen päämääränä on parantaa Kainuun soten
henkilöstön työhyvinvointia ja siten myös työn tuottavuutta,
tehokkuutta, palvelujen laatua sekä asiakkaan saamaa
palvelukokemusta. Tavoitteena on, että Kainuun sotesta
tulee haluttu työpaikka. Hankkeen toteutuksessa on
punaisena lankana työ- ja toimintakulttuurin muuttaminen
dialogiseksi ja positiivista psykologiaa soveltavaksi
työkulttuuriksi. Tavoitteena on saada aikaiseksi
toimintamuutoksia niin organisaatiotasolla, esimiesten
toiminnassa, työyhteisöissä, työn hallinnassa kuin
henkilökohtaisesti kunkin työntekijän omassa
työhyvinvoinnin tilassa.
Organisaatiotasolla tavoitteena on toimintakulttuurin muutos
varhaisen avoimen yhteistyökulttuurin (VAY) suuntaan
johtamisessa ja työyhteisöissä. Tarkoituksena on luoda
perustaa joustavalle työhyvinvoinnin kokonaisuudelle ja
toimintamalleja työhyvinvoinnin ylläpitämiselle ja
vahvistamiselle. Lisäksi tavoitteena on sairauspoissaolojen
vähentäminen ja osatyökykyisten työurien pidentäminen
sekä eläköitymisiän nostaminen.
Esimiestyön ja johtamisen kehittämisen tasolla on
tavoitteena tukea esimiehiä siten, että uudenlainen
organisaatiokulttuuri pystyy kehitymään ja juurtumaan.
Lisäksi kehitetään esimiesten esimiesosaamista (leadership).
Esimiesosaamisen kehittämisessä sovelletaan positiivisen
psykologian tutkimustuloksia.
Työn hallinnan tasolla kehittämisen tavoitteena on työn
hallintavälineiden kehittäminen ja niiden käytön pilotointi.
Työyhteisötasolla tavoitteena on, että työyhteisöt olisivat
toimivia, positiivisia, asiakaslähtöisiä ja laadukasta palvelua
tuottavia yhteisöjä.
Työhyvinvoinnin osalta tärkeää on myös työntekijän
omaehtoinen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen.
Tavoitteena hankkeessa on parantaa työntekijöiden
työyhteisötaitoja sekä oman työhyvinvoinnin ja –
kyvykkyyden ylläpitämistä ja parantamista. Tavoitteeseen
pääsemiseksi toimenpiteenä on varhaisen avoimen
yhteistyön mallin mukaiset toimintamallit.
Hankkeen tuloksena Kainuun soten henkilöstön
työhyvinvointi on parantunut ja Kainuun sote koetaan
haluttuna työpaikkana. Työyhteisöissä on avoin
toimintakulttuuri. Uudenlaisia työaikajoustoja on otettu
käyttöön ja osatyökykyiset pystyvät työskentelemään
pidempään. Työyhteisöissä koetaan innostusta ja tulevaisuus
09.09.2015
400 000 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
nähdään myönteisenä. Sairauspoissaolojen määrä on
vähentynyt, eläkkeelle jäädään myöhemmin ja asiakkaat
ovat tyytyväisempiä saamiinsa sote palveluihin.
S20387
Työkyvyn ja osaamisen
johtamisella hyvinvointia ja
tuottavuutta Hoiva-alan pkyrityksiin
Oulun Diakonissalaitoksen säätiö
Pohjois-Pohjanmaa
Työhyvinvoinnin parantumisen seurauksena työn tuottavuus
ja tuloksellisuus lisääntyvät, sairaus- ja
työkyvyttömyyseläkekustannukset pienentyvät ja
palveluiden laatu paranee. Jatkuvan kehittämisen ja
oppimisen idean mukaisesti työyhteisöissä innovoidaan
uudenlaisia ja työelämään parantavia toimintatapoja.
Asiakasymmärrys ohjaa enemmän organisaation toimintaa,
Kainuun sote organisaationa on joustavampi ja ketterämpi.
Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala väestön
ikääntymisestä johtuen ja yksityisten hoiva-alan yrittäjien
määrä ja palveluiden tarve kasvaa paitsi valtakunnallisesti
niin myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ikääntyvien
sosiaalipalveluiden tarpeen lisääntymisen lisäksi myös
palveluiden tuottamistapa on murroksessa. Vuonna 2013
voimaan tullut vanhuspalvelulaki muunsi palvelutarvetta
ikääntyvien laitoshoidosta kotihoidon suuntaan. Väestön
ikääntyminen, muuttuvat palvelutarpeet ja alan henkilöstön
ikääntyminen vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen
kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pärjätäkseen
kilpailussa uusista työntekijöistä ja säilyttääkseen olemassa
olevat työntekijät, on hoiva-alan yrityksen oltava haluttu
työnantaja. Hoiva-ala on tehtyjen selvitysten perusteella
fyysisesti ja henkisesti kuormittava ala ja esimerkiksi
SuPerin vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan jopa 66
% kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista harkitsee alan
vaihdosta ja työkyvyttömyyttä pelkää 46 % työntekijöistä.
Lisäämällä hoiva-alan pk-yrittäjien ja työntekijöiden
osaamista ja työhyvinvointia voidaan edistää yritysten
tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa
muutoksessa.
Hankkeen tavoitteena on lisätä hoiva-alan pk-yrittäjien ja
työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia ja sitä kautta
edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan
nopeassa muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja
pilotoida malli hoiva-alan pk-yrityksiin edistämään
työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista ja
vahvistamaan yrittäjien osaamista ja työkykyjohtamista.
Hankkeessa kehitettävien toimintamallien ja koulutus-,
ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tavoitteena on
edistää hoiva-alan pk-yritysten työhyvinvointia ja
tuottavuutta sekä yrittäjien välistä vertaisoppimista ja
verkostoitumista. Toimenpiteet edistävät myös hoiva-alan
yrittäjien ja henkilöstön pysymistä työssä.
Hankkeen toimenpiteet sisältävät kartoitusvaiheen,
valmentavan vaiheen ja arviointivaiheen. Kartoitusvaiheessa
selvitetään osaamisen, työhyvinvoinnin ja työkunnon tila 20
hoiva-alan yrityksessä sekä laaditaan yhdessä yrittäjien
kanssa työkykyjohtamisen tilannearvio ja yrityksen ja
yrittäjän kehityssuunnitelma. Valmentavassa vaiheessa
vedetään yhteen yrittäjäverkostossa yritysten tilannearviot ja
jaetaan hyviä käytäntöjä. Yrityksiin laaditaan
työhyvinvointisuunnitelma tukemaan strategiaa ja
arkijohtamista. Alkukartoitusten perusteella vahvistetaan
valmentavassa vaiheessa työntekijöiden ja yrittäjien
työhyvinvointia, työkykyä ja osaamista. Arviointivaiheessa
kootaan hankkeen tulokset ja kokemukset ja mallinnetaan
työkykyjohtamisen toimintamalli yhdessä yrittäjien kanssa.
Hankkeen tulokset ja kehitetyt toimintamallit raportoidaan
ja levitetään myös muiden toimialojen pk-yritysten
käyttöön.
Hankkeen tuloksena hoiva-alan yrittäjien osaaminen,
osaamisen johtaminen ja työkykyjohtaminen vahvistuu,
työkykyjohtamisesta tulee osa yritysten arkea, yritysten
tuottavuus ja kasvupotentiaali paranee, yrittäjien ja
työntekijöiden työhyvinvointi ja jaksaminen paranee,
henkilöstön työssä pysyvyys ja sitoutuminen paranee, hoiva-
189 948 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
S20399
TYKY 50+
Haapaveden Teknologiakylä Oy
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK
ry
alan yrittäjien välille syntyy luontevaa verkostoitumista ja
benchmarkkausta, syntyy yrittäjälähtöinen ja yrittäjien
todellisista tarpeista kehitetty työkyvyn ja osaamisen
johtamisen malli pk-yrityksiin ja yrittäjät ja työntekijät
aktivoituvat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja
osaamisestaan.
Hankkeen toimilla tuetaan Nivala-Haapajärven ja
Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien yritysten
työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia ja erityisesti
toimenpiteet kohdistuvat ikääntyvien 50+
työssäjaksamiseen. Toimenpiteinä ovat tuottavuutta ja
työhyvinvointia parantavat koulutus-, ohjaus-, neuvonta-, ja
asiantuntijapalvelut, jotka kohdennetaan erityisesti 50+
henkilöiden tarpeisiin.
09.09.2015
499 728 eur
Hankkeessa vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden
mukautumista muutostilanteisiin sekä kehitetään valmiuksia
uudistumiskyvyn parantamiseksi. Hanketoimijoiden
yrityksistä saatujen palautteiden mukaan
rakennemuutoksissa vaaditaan uudenlaista osaamista
henkilöstöltä muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkuvat
muutokset toimintaympäristössä rassaavat työhyvinvointia.
Tavoitteena on parantaa kaikilla aloilla tarvittavia
tietoteknisiä valmiuksia erityisesti 50+ kohderyhmässä. ICT
toimenpiteet lähtevät yritysten tarpeista, jotka on jo
kartoitettu ohjelmakauden taitteessa. Tuloksena tavoitellaan
varsinaiselle kohderyhmälle parempaa työn tuottavuutta,
työhyvinvointia ja työmarkkina-asemaa toimenpiteiden
seurauksena.
S20401
Muutoksen ja
työhyvinvoinnin johtaminen
kuudessa Pohjois-Suomen
seurakunnassa. Uutta
tekemässä - UUTE
Oulun hiippakunnan tuomiokapituli
ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö
Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Tuloksena tavoitellaan Nivala-Haapajärven ja HaapavedenSiikalatvan seutukuntien alueelle uusia toimintamalleja
nostaa työntekijöiden ja erityisesti 50+ henkilöiden työn
tuottavuutta. Hankkeessa kehitettyjä paremman työkyvyn,
työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden toimintamalleja
levitetään laajemmallekin alueelle yrityksiin ja
työhyvinvoinnin ammattilaisille.
Seurakuntakentällä on meneillään laaja rakennemuutos,
mikä on haastava ja asettaa seurakunnat uuteen tilanteeseen
sekä organisatorisesti että toiminnallisesti. Muutokset
aiheuttavat erityisiä paineita palvelujen tuottamiseen,
johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tarvetta kehittää
muutoksen- ja työkykyjohtamiseen uusia käytäntöjä.
Hankkeessa on tavoitteena tukea mukana olevia PohjoisSuomen seurakuntia muutostilanteessa ja kehittää uusia
toimintamalleja seurakuntatyöhön. Seurakunnan työn
erityispiirteenä on moniammatillisuus, työntekijöiden
itsenäinen toimijuus ja autonomia. Oman haasteensa tuo
vapaaehtoistyön toteuttaminen, maallikkotoimijoitten
sitouttaminen ja johtaminen. Seurakunnilla on myös kiinteä
yhteys oman alueensa kuntien palvelutoimintaan ja
olemassa olevaa yhteistyötä palvelujen tuottamisessa.
Seurakuntien ja kuntien niukkenevat voimavarat edellyttävät
yhteistä tavoitteenasettelua, jotta päällekkäiseltä työltä
vältytään. Hanke tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden
yhteistyön edelleen kehittämiseen.
Kirkossa ei ole aikaisemmin toteutettu tässä laajuudessa
hankkeita, joilla olisi kehitetty muutoksen johtamista,
työkykyjohtamista ja työhyvinvointia, joten hanke toimii
tässä mielessä pilottina. Samanaikaisesti kirkko on mukana
valtakunnallisessa Työelämä 2020 –hankkeessa. Haettavalla
alueellisella Pohjois-Suomen seurakunnissa toteutettavalla
Uute-hankkeella ja Työelämä 2020 –hankkeella on selkeää
synergiaetua, sillä valtakunnallisessa hankkeessa kotaan
työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tarjotaan
työpaikoille apua ja välineitä.
Toteutettavan hankkeen tulokset ovat monistettavissa koko
297 313 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
09.09.2015
seurakuntakentälle ja tässä työssä hankkeen hakijan rooli on
merkittävä. Hankkeella tuetaan myös kirkon
johtamiskoulutusta, sillä muutoksen ja työhyvivoinnin
johtaminen on osa-alue, jossa tarvitaan lisää tietoa ja malleja
toimintaan kirkon kontekstissa.
Hankkeessa muodostetaan alussa tilannekuva kunkin
seurakunnan toiminnasta ja tehdään arvio mistä lähdetään
liikkeelle ja mihin suuntaan? Aineiston kokoaminen ja
analysointi toteutetaan yhteistyössä seurakuntien
työntekijöiden ja johdon sekä ODL:n asiantuntijoiden
kanssa. Alkuvaiheen jälkeen toteutetaan seurakunnittain
johtamisen toimintamallien rakentaminen osaksi
henkilöstöjohtamista kunkin seurakunnan esimiesten ja
johdon kanssa ja laaditaan muutoksen johtamisen
kokeilusuunnitelma. Tässä vaiheessa laaditaan myös
työyhteisön työhyvinvointisuunnitelman ja toteutetaan sen
käytäntöön vieminen välittömästi. Tämä työskentelyvaihe
kestää kussakin seurakunnassa 4-6 kk. Loppuvaiheessa
seurakunnissa syntyneet toimintamallit viimeistellään ja
niiden käytäntöönviemiselle tehdään suunnitelma sovitulla
kokoonpanolla. Hankkeen tulokset ovat siten
monistettavissa ja otettavissa käyttöön myös muissa kuin
hankkeen kehittäjäseurakunnissa.
S20425
Tuottavuutta ja laatua
yhteistyöllä Pohjois-Suomen
yrityksiin
KEHA-keskus
Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun hiippakunnan
tuomiokapitulin ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön
kanssa. Hanke toteutetaan Pohjois-Suomen seurakunnassa,
joissa on tiedostettu muutostilanteen moniulotteiset ja
haastavat kysymykset, kuten tarve seurakuntarakenteiden
uudistamiseen, yleinen talouskehitys ja kirkon jäsenmäärän
kehitys. Hiippakunnan tuomiokapitulin roolina on ohjata ja
koordinoida hanketta seurakunnissa ja tukea hankkeen
kautta mukaan lähteviä seurakuntia meneillään olevassa
rakennemuutoksessa. Lisäksi Tuomiokapitulilla on
keskeinen rooli hankkeen tulosten jakamisessa muitten
seurakuntien hyväksi sekä hiippakunnan alueella että
valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Hiippakunnan
tuomiokapitulissa nähdään hankkeen kautta mahdollisuus
myös kehittää olemassa olevaa yhteistyötä kuntasektorin
kanssa ja löytää myös uusia yhteistyömahdollisuuksia.
ODL:n rooli hankkeessa on muutos- ja työkykyjohtamisen
asiantuntijatyö sekä kehittämisosaaminen. Hankkeen
tavoitteisiin pääseminen edellyttää saumatonta yhteistyötä
tuomiokapitulin ja osallistujaseurakuntien kanssa.
Tuomiokapitulin seurakunnallisen kentän kontekstituntemus
ja sen yhdistäminen ODL:n asiantuntijatyöhön varmistaa
tavoitteiden mukaiseen tulokseen pääsemisen.
Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän
laatua Pohjois-Suomen mikro- ja pk-yrityksissä ja muissa
työpaikoissa. Hanke tukee työpaikkoja uudistumaan
kokonaisvaltaisesti ja kehittämään kilpailukykyään.
Hankkeen avulla vahvistetaan johtamista ja henkilöstön
osaamista sekä edistetään työhyvinvointia ja työssä
jaksamista. Toimintatapoja ja osaamista kehittämällä tuetaan
yritysten ja työpaikkojen muutosvalmiutta nopeasti
muuttuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
Hanke edistää myös työpaikkojen kehittämisen
toimintatapojen, palveluiden ja verkostojen tunnettuutta.
Hankkeen toimenpiteitä ovat koulutukset, yritysten ja
työpaikkojen toimintatapojen kehittäminen, tapahtumat,
verkostoituminen, tiedotus ja viestintä. Toimenpiteet on
suunnattu yrityksille ja julkisille yrityspalvelutoimijoille
(ELY-keskukset, TE-toimistot, Tekes ja Yritys-Suomi seututoimijat).
Hankkeen tuloksena syntyvät Kainuun ja PohjoisPohjanmaan ELY-keskusten (ml. TE-toimisto)
yritysasiakkuuksien toiminta- ja palvelumallit, jotka
sisältävät kokonaisvaltaisen yritysten ja työpaikkojen
toiminnan kehittämisen seuraavilla osa-alueilla: innovointi
ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja
1 441 400 eur
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma
terveys sekä osaava työvoima. Lapissa on jo olemassa
vastaava malli, jota kehitetään edelleen. Kainuun, Lapin ja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tekevät hankkeessa
tiivistä yhteistyötä hyviä käytäntöjään jakaen.
Hankkeen tuloksena yritykset ja työpaikat kehittyvät
kokonaisvaltaisesti. Tietoisuus siitä, että toimintatapojen ja
työelämän laadun kehittämisellä on positiivinen vaikutus
toiminnan tuloksellisuuteen lisääntyy, samoin osaaminen ja
muutosvalmius lisääntyy. Yritykset laativat/päivittävät
liiketoiminta- ja henkilöstösuunnitelmansa.
Henkilöstösuunnitteluosaaminen, osaamisen kehittäminen ja
henkilöstötarpeen ennakointitaito lisääntyvät. Yrittäjien,
johdon ja henkilöstön kokema työhyvinvointi ja työn
tuloksellisuus paranevat. Yritysten valmiudet kehittää
toimintaansa kokonaisvaltaisesti vahvistuvat.
Julkisten yrityspalvelutoimijoiden tieto ja osaaminen
työelämän kehittämismahdollisuuksista ja toimijoista
monipuolistuu ja lisääntyy. Tämä vahvistaa heidän
toimintaansa yritysten kehittämisen, tuottavuuden ja
hyvinvoinnin tukena.
09.09.2015