ESPOONKARTANON KAAVARUNGON TARKISTUS 7.1.2015

ESPOONKARTANON KAAVARUNGON TARKISTUS 7.1.2015

 ESPOONKARTANON KAAVARUNGON TARKISTUS 7.1.2015 Sisällysluettelo Esipuhe .............................................................................................................................................................. 2 Työn tarkoitus ja suhde muihin maankäytön suunnitelmiin ......................................................................... 2 Suunnittelualue ............................................................................................................................................. 2 Suunnitelman kuvaus ........................................................................................................................................ 3 Liikenne ja maankäyttö ................................................................................................................................. 3 Raideliikenteen ratkaisujen vaikutus maankäyttöön .................................................................................... 3 Uudet asuinrakentamisen alueet .................................................................................................................. 4 Työ ................................................................................................................................................................. 4 Palvelut .......................................................................................................................................................... 5 Luonnonarvot ................................................................................................................................................ 5 Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet ................................................................................................... 5 Virkistysalueet ja ‐yhteydet ........................................................................................................................... 5 Yhdyskuntatekniset verkostot ....................................................................................................................... 5 Ympäristön häiriötekijät ................................................................................................................................ 6 Vaiheittain toteutuminen .............................................................................................................................. 6 Mitoitus ......................................................................................................................................................... 6 Tarkistetun kaavarungon suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ................................................ 7 Tarkistetun kaavarungon suhde maakuntakaavaan ......................................................................................... 8 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin vahvistettuihin yleiskaavoihin ......................................... 9 Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I ............................................................................................................ 9 Espoon eteläosien yleiskaava ........................................................................................................................ 9 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin pohjois‐ ja keskiosien yleiskaavatyöhön ....................... 11 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoonkartanon kaavarunkotyöhön 2008 .................................................. 13 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon väestötavoitteisiin........................................................................... 14 Työhön osallistuneet henkilöt Ohjausryhmä / Espoon kaupunki: Konsultin työryhmä: Matti Liukkonen, yleiskaavoitus Seija Lonka, yleiskaavoitus Pihla Sillanpää, yleiskaavoitus Liisa Ikonen, asemakaavoitus Mikko Kivinen, asemakaavoitus Saara Melama, asemakaavoitus Outi Ruski, asemakaavoitus Salla Karvinen, liikenne Aulis Palola, liikenne Mikko Rusanen, AA&R Leena Holmila, AA&R Jouni Ikäheimo, Trafix Oy Markus Holm, Trafix Oy 1 Esipuhe Työn tarkoitus ja suhde muihin maankäytön suunnitelmiin Nykyinen kaavarunkosuunnitelma on laadittu vuonna 2008. Espoonkartanon ja Forsbackan alueen suunnittelutilanne on tällä välin muuttunut merkittävästi. Työn tarkoituksena on ollut päivittää Espoonkartanon alueen maankäytön kokonaisnäkemys vaiheittain etenevän asemakaavoituksen tueksi. Alueen asemakaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä vuonna 2010 nimellä Mynttilä. Alue on jaettu ehdotusvaiheessa osiin, joista asemakaavaehdotuksien laadinta on käynnissä Finnsinmäen ja voimajohtolinjojen eteläpuolisella Mynttilän‐Holkenin alueella. Voimajohtolinjojen pohjoispuoliset alueet eivät sisälly asemakaavaehdotukseen ja niiden aluevarauksien rajauksia on kaavarunkotyössä osin tarkastettu. Forsbackan alueen osalta työ perustuu 2014 laadittuun maankäyttötarkasteluun. Finnsinmäen ja Mynttilä‐Holkenin osalta kaavarunko vastaa alueille laadittua asemakaavaehdotusta. Suunnitelmien suhdetta yleiskaavan sisältötavoitteisiin on arvioitu työn kuluessa. Kaavarunkosuunnitelmia on verrattu yleiskaavan maankäyttötavoitteisiin ja tarvittaessa perusteltu siitä poikkeavat ratkaisut. Suunnittelualue kuuluu pääosin käynnissä olevan Espoon pohjois‐ ja keskiosien yleiskaavatyön aluerajaukseen. Espoon eteläosien yleiskaavan osalta alueeseen sisältyy Lapinkyläntien eteläpuoleisia alueita sekä Kehä III itäpuoleiset Mankin seisakkeen ympäristön alueet. Lisäksi on huomioitu suunnitelmien suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Suunnittelualue Vuoden 2008 kaavarunkoalueen lisäksi tarkastelualueeseen sisältyvät Mankin aseman ympäristö ja Espoonkartanon länsipuoleiset alueet Järvikyläntiehen saakka. Työssä on huomioitu Espoonkartanon liittyminen Forsbackan alueen tulevaan rakentamiseen sekä Kauklahden ja Espoonlahden suuntaan. Yhteensä tarkastelualueen laajuus on n. 700 ha. 2 Suunnitelman kuvaus Liikenne ja maankäyttö Tavoitetilanteessa maankäyttö tukeutuu lähijunaliikenteeseen. Ennen uusien raideliikenneyhteyksien toteutumista kaupunkirakenteen tulee toimia bussiliikenteen varassa. Maankäyttö painottuu niihin pääliikenneverkon suuntiin, joilla joukkoliikennepalvelujen varteen on rakennettavissa uusia tehokkaita asuinalueita tai nykyisiä voidaan merkittävästi tiivistää. Maankäyttöratkaisujen keskeinen perusta on nykyisten katu‐ ja raideliikenneyhteyksien hyödyntäminen uuteen asuntorakentamiseen. Mankin seisakkeen ympäristöön osoitetaan huomattava määrä uutta asuntorakentamista ja Kehä III liittymäalueelle työpaikkarakentamista. Seisakkeen säilyminen toiminnassa ja sen ympärillä tiivistyvä maankäyttö tukevat yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä. Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön kehittäminen on perusteltua, vaikka seisake päätettäisiin poistaa käytöstä, sillä alueen raideliikenteen saavutettavuus on joka tapauksessa hyvä (Kauklahteen alle 2 km etäisyys). Kauklahdenväylä‐Lapinkyläntie akselia kehitetään Kauklahden asemalle johtavana bussiliikenneyhteytenä, jonka varrella maankäyttö tiivistyy. Merkittävin alueen suunnitteluun vaikuttava uusi tekijä on varautuminen Länsiradan (Espoo‐Lohja‐Salo) liikenteeseen. Raideliikenteen toteutumisen edellytyksenä on tehokas rakentaminen tulevien asemien vaikutuspiirissä. Espoonkartanon osalta tämä koskee Mynttilä‐Forsbackaan suunnitellun aseman ympäristöä. Uusi yhdyskatu liittää Mynttilä‐Forsbackan uudet asuinalueet Espoon keskukseen ja Kauklahden asemaan. Uusien asuinalueiden rakentaminen voidaan käynnistää bussilinjaan tukeutuen ennen raideyhteyttä. Espoon liikenneverkkovisiossa vuoteen 2050 saakka Mynttilä‐Forsbackan alueen kautta kulkee Kivenlahti‐
Kauklahti‐ Espoon keskus pikaraitiotie. Raitiotielinja kytkisi tällöin Länsimetron Kauklahden asemaan ja Länsirataan. Lapinkyläntien ja Mynttiläntien välille ei osoiteta uutta joukkoliikenteen yhdyskatua. Peringin suunnan kyläasutuksen alue tiivistyy luontaisen kysynnän mukaan nykyiseen rakenteeseen tukeutuen. Kaavarungossa osoitetaan katuyhteysvaraus Mynttilä – Perinki ‐ Lapinkyläntie, jonka toteutus tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan Mynttilä‐Forsbackan aseman rakentamisen myötä. Liikenneväylien kaupunkirakenteeseen muodostamaa estevaikutusta pyritään vähentämään. Espoonkartanon uusilta asuinalueilta tulisi olla sujuvat ja suorat yhteydet Kauklahden palveluihin. Tehokkaimmin tämä tapahtuu toteuttamalla uusia katu‐ ja ulkoiluyhteyksiä liikenneväylän poikki ja parantamalla nykyisiä. Kauklahdenväylän molemmin puolin tiivistyvä maankäyttö ja parantuvat jalankulku‐ ja pyöräily‐yhteydet vähentävät Kauklahdenväylän muodostamaa estevaikutusta Mankin ja Kauklahden välillä. Asuinalueiden paikallisten liikenneyhteyksien osalta korostetaan turvallisia ja suoria jalankulun ja pyöräilyn reittejä joukkoliikenteeseen ja lähipalveluihin. Raideliikenteen ratkaisujen vaikutus maankäyttöön Tulevan Länsiradan asemien rakentamisen edellytyksenä on riittävän asukasmäärän sijoittuminen niiden vaikutusalueelle. Mynttilä‐Forsbcakan suunnan uusien asuinalueiden toteutuminen voi käynnistyä Kauklahti‐
Espoon keskus bussiyhteyden varassa, mutta epävarmaa on, käynnistettäisiinkö alueen laajamittaisempaa rakentamista ilman päätöstä Länsiradasta. Mikäli Mankin seisake poistuu käytöstä, on kaupunkirakenteen tiivistäminen Kauklahdenväylän‐
Lapinkyläntien akselin varrella toteutettavissa Kauklahden asemalle johtavan bussiliikenteen varassa. 3 Maankäytön tehostaminen Mankin ympäristössä on perusteltua, sillä alue on liitettävissä eheästi Kauklahden nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Kauklahden asemaan. Espoon liikenneverkkovisiossa on esitetty myös raitiotielinja Kivenlahti‐Kauklahti‐Mynttilä‐Forsbacka‐Espoon keskus. Linja tulisi kulkemaan pitkin pääkatuverkkoa keskellä toteutunutta maankäyttöä korvaten bussilinjoja. Raitiotien rakentamisoptiolla ei siis olisi vaikutusta esitettyihin rakentamisen aluevarauksiin, mutta todennäköiset pysäkkien sijainnit tulisi huomioida rakentamalle niiden ympäristö tehokkaasti. Uudet asuinrakentamisen alueet Espoonkartanon‐Järvikyläntien alue Espoonkartanon alueella uudet asuinkorttelit ovat yksinomaan pientalorakentamista. Alueen maankäytön erityispiirteenä on, että uusi rakentaminen sovitetaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakentaminen sijoittuu pääosin avoimena säilytettävien maisematilojen ja selännealueiden reunavyöhykkeelle. Rakentamisen tehokkuus on maltillista myös haastavien maastonmuotojen vuoksi. Järvikyläntien bussiliikenneyhteyteen tukeutuvalle alueelle on osoitettu uusia rakentamisen alueita. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajauksen ulkopuolella asuinrakentamisen tehokkuutta voidaan kasvattaa. Mankin asemanseutu Nykyisen lähijunaliikenteen seisakkeen vaikutuspiirissä olevalle vyöhykkeelle radan molemmin puolin osoitetaan kerrostalovaltaista uutta asuntorakentamista. Kauklahdenväylää kehitetään asuinrakentamisen rajaamana kaupunkimaisena katuna. Seisakkeen vaikutuspiirin ja Kauklahdenväylä‐Lapinkyläntie akselin kehittäminen perustelee tehokkaamman asuntorakentamisen sijoittamista myös Kehä III pohjoispuolelle liikenteen aiheuttamat ympäristön häiriötekijät huomioiden. Kilometrin etäisyydelle seisakkeesta kaavarunko mahdollistaa hieman alle 4000 uutta asukasta ja tehokkaan saavutettavuuden n. 600 metriä etäisyydelle n. 3100 asukasta. Mynttilä‐Forsbacka Mynttilä‐Forsbackaan osoitettu tehokas asuntorakentamisen alue kytkeytyy Länsiradan ja Mynttilä‐
Forsbackan kohdalle sijoittuvan aseman toteutumiseen. Aseman toteutumisen edellytyksenä on pidetty n. 10 000 asukkaan sijoittumista sen vaikutusalueelle (n. 1 km). Merkittävä osa aseman ympäristössä olevista alueista jää rakentamisen ulkopuolelle luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Tämän vuoksi asuntorakentamiseen soveltuvien alueiden rakentamistehokkuuden tulee olla korkea. Kilometrin etäisyydelle asemasta voi sijoittua n. 10 000 uutta asukasta. Ennen raideliikenneyhteyttä Mynttilä‐
Forsbackan alueen kaupunkirakennetta voidaan vaiheittain kehittää Kauklahti‐Espoon keskus joukkoliikennekadun varassa. Työ Kehä III liikennekäytävää ja liittymäalueita pyritään kehittämään työpaikkojen vyöhykkeenä. Kauklahden väylän liittymäalueelle osoitetaan uusia työpaikkarakentamisen alueita paikoille, jotka liikenteen ympäristöhäiriöiden vuoksi eivät sovellu asuntorakentamiseen. 4 Palvelut Espoonkartanon ja Mankin asuinrakentaminen tukeutuu Kauklahden palveluihin. Mankin seisakkeen ympäristön tehokkaampi rakentaminen voi edistää pienten paikallisten palvelujen sijoittumista alueelle. Espoonkartanon historiallista ydinaluetta ympäristöineen pyritään kehittämään vapaa‐ajan ja matkailun palveluja sekä virkistystoimintaa tarjoavana alueena, jolla olisi laajempaa seudullista merkitystä. Toiminnallista monimuotoisuutta lisätään mahdollistamalla asuntorakentamista alueelle. Mynttilä‐Forsbackan asuinrakentamisen toteutuminen edellyttää lähipalvelujen rakentamista alueelle. Palvelut keskitetään aseman ympäristöön. Tehokas joukkoliikenneyhteys tulee kytkemäään alueen Espoon keskuksen palvelukeskittymään. Lähipalvelujen tarve ja mitoitus mm. koulujen rakentamisen osalta täsmentyy Espoon pohjois‐ ja keskiosien yleiskaavatyön edetessä. Luonnonarvot Kaavarunkoalueen kautta kulkevat, merkittävimmät seudulliset ekologiset yhteydet on huomioitu ja täsmennetty kaavarungossa (liite 4). Ajantasainen luontotieto erityisesti liito‐oravien osalta tulee ottaa huomioon suunnitelmia tarkennettaessa. Virtavesien uomat säilytetään pääosin rakentamattomina. Mankin seisakkeen ympäristön tiivistyvän maankäytön kohdalla Mankinjoen jokilaakso muuttuu rakentamisen reunustamaksi puistoksi. Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet Espoonkartanon alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY –
aluerajaus). Espoonkartanon historialliset peltoviljelyalueet muodostavat laajan, avoimen maisemakokonaisuuden. Alue varataan maatalouskäyttöön myös tulevaisuudessa. Alueelle osoitettu uusi asuntorakentaminen sijoittuu avoimien maisema‐alueiden reunavyöhykkeelle. Tarkastelualueella on useita Muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita, historiallisesti merkittäviä keskiaikaisia kylämäkiä ja historiallisia tielinjoja (liite 4). Kohteiden arvotus ja suojelun taso määritellään vaiheittain etenevän asemakaavaprosessin myötä. Myös Uudenmaanliiton 4. vaihemaakuntakaavassa on käynnissä historiallisten tieosuuksien arvottaminen. Virkistysalueet ja ‐yhteydet Virkistysalueet ja reitit muodostavat Espoonkartano – Kauklahti –alueella jatkuvan viherverkoston, joka yhdistyy pohjoisessa Nupurin kautta Nuuksioon ja etelässä Mankin kautta Espoonlahteen. Keskeistä on myös virkistysreittien ulottaminen Kauklahden läpi Espoonjokilaaksoa pitkin Espoonkeskukseen ja Espoon keskuspuistoon. Uusilta asuinalueilta johdetaan sujuvat yhteydet laajemmmille luonto‐ ja ulkoilualueille. Kaavarungossa osoitetusta virkistysreittiverkosta on pyritty muodostamaan eheä ja monipuolinen, lähiulkoilua palveleva kokonaisuus. Yhdyskuntatekniset verkostot Kaavarungossa on huomioitu alueella kulkevat energian huollon verkostot. Maankäyttöratkaisut perustuvat siihen, että merkittävät voimalinjat säilyvät ilmajohtoina ja niiden vaatimat suojaetäisyydet huomioidaan toimintojen sijoittelussa. Mankin asemanseudun tiivistyvän maankäytön mahdollistamiseksi ilmajohdon linjaa esitetään siirrettäväksi ensisijaisesti ratakäytävän suuntaiseksi. 5 Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n ympärillä tiivistyvä maankäyttö edellyttää liikenteen ympäristöhaittojen (melu, ilmanlaatu) huomioimista. Ensisijainen ehkäisykeino on sijoittaa asuminen ja muut ympäristöhäiriöille herkät toiminnot riittävän etäälle liikenneväylistä. Kehä III:n melunsuojaus suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Lähijunaseisakkeiden tehokkaampi maankäyttö edellyttää rakentamisen sijoittamista myös raideliikennekäytävän lähelle. Raideliikenteen melu‐ ja tärinähaittojen ehkäisy täsmennetään asemakaavoitusvaiheessa. Mankin ympäristön maankäytössä huomioitava ympäristöhaitta on Lasilaakson vanha kaatopaikka, jonka uusi käyttö edellyttää maaperän puhdistamista. Vaiheittain toteutuminen Arvio maankäytön ja joukkoliikenneyhteyksien vaiheistuksesta on esitetty liitteissä 5 ja 6. Alkuvaiheissa toteutushankkeet voivat edetä nykyisiin liikenneyhteyksiin tukeutuen. Ajanjakson ulottuessa vuoden 2050 yli sisältyy toteutumiseen epävarmuuksia, joista merkittävimmät liittyvät Länsiradan rakentamiseen ja sitä kautta Mynttilän‐Forsbackan suunnan maankäyttöön. Mynttilän‐Forsbackan vaiheittain toteumisessa on huomioitavaa, että aseman lähiympäristön rakentamista on vaikea käynnistää ennen aseman ja ratalinjan rakentamista. Mitoitus Arvio rakentamisen ja asukkaiden määrästä osa‐alueittain on esitetty liitteessä 7. Yhteensä kaavarungon tarkastelualueelle sijoittuisi lopputilanteessa liki 29 000 uutta asukasta (1 asukas/50 k‐m²). Mynttilä‐
Forsbackan aseman vaikutuspiiriin (= n. 1 km etäiyydelle) sijoittuu asukkaita n. 10 600 eli 40 % kaavarunkoalueen asukasmäärästä. Mankin seisakkeen vaikutuspiiriin sijoittuu uusia asukkaita n. 4300. 6 Tarkistetun kaavarungon suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne ‐
Kaavarunko tukee monikeskuksisen ja verkottuvan sekä hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin, perustuvan aluerakenteen kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ‐
ja elinympäristön laatu Kaavarunko hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja eheyttää kaupunkiseutua tukeutuen olemassa oleviin keskuksiin. ‐
Kaavarunko tukee joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn hyödyntämistä ja toimintaedellytyksien parantamista. ‐
Espoonkartanon alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavarunko huomioi kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön kannalta merkittävien kokonaisuuksien ja kohteiden säilymisen. ‐
Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen huomioidaan. Peltoalueiden reunavyöhykkeitä hyödynnetään taajamatoimintojen käyttöön niiltä osin, kuin siihen on erityisiä perusteita (=maankäytön osoittaminen tukee merkittävästi muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita). ‐
Kaavarunko tukee liikenneyhteyksien kehittämistä ensisijaisesti olemassa olevaa pääliikenneverkostoa hyödyntäen. ‐
Kaavarunko huomioi energiahuollon kannalta merkittävät linjaukset.
‐
Kaavarunko tukee Helsingin seudun kehittämistä joukkoliikenteeseen tukeutuvana yhdyskuntarakenteena. ‐
Kaavarunko tukee riittävän asuntotuotannon turvaamista. Merkittävä rakentaminen sijoittuu joukkoliikenteen palvelualueelle. ‐
Kaavarunko turvaa seudulliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset virkistysalueet sekä viheralueverkoston jatkuvuuden. ‐
Kaavarunko alue sijoittuu RKY –alueelle. Ratkaisu säilyttää kulttuuriympäristön kannalta merkittävän aluekokonaisuuden ja sen keskeiset ominaispiirteet. Kulttuuri‐ ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto‐ ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 7 Tarkistetun kaavarungon suhde maakuntakaavaan Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt 2013, kaava keskittyy määrittelemään kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne, kulttuuriympäristöt. Kaavatilanne ‐
Tarkistettu kaavarunko noudattaa Uudenmaan maakuntakaavoja ja vaihemaakuntakaavoja, joissa Espoonkartanon alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä taajamatoimintojen reservialueeksi ja Forsbackan alue on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvaksi asemanseudun alueeksi. Liikenneverkko ja energiahuolto ‐
Kaavarunko huomioi maakuntakaavoissa esitetyt raideliikenteen yhteydet ja energiahuollon verkostot. Kulttuuri‐ ja luonnonympäristö, virkistysalueet ja maisema ‐
Kaavarunko huomioi maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet, viher‐ ja virkistysyhteystarpeet sekä kulttuuriympäristön, luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet. Uudemaan liitto on arvottamassa säilyneet tielinjat 4. vaihemaakuntakaavassa. 8 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin vahvistettuihin yleiskaavoihin Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (vahvistettu 1997) sekä Espoon eteläosien yleiskaava (vahvistettu 2010). Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I Kaavatilanne Poikkeaminen yleiskaavasta ‐
Pohjoisosien yleiskaava koskee kaavarunkoa Mynttilä‐Forsbackan itäpuolisen alueen osalta. ‐
Pohjoisosien yleiskaava kaavarunkorajauksen osalta ei vastaa maakuntakaavan tavoitteita. Yleiskaavassa ei ole varauduttu Länsirata ‐ yhteyteen eikä siihen tukeutuvaan maankäyttöön. ‐
Pohjoisosien yleiskaavassa ei ole osoitettu liikenneyhteyttä Forsbackasta Espoon keskukseen. ‐
Koskee kaavarunkoa Espoonkartanon alueen ja Mankin seudun osalta.
‐
Kaavarunkosuunnitelma on pääosin eteläosien yleiskaavan mukainen. ‐
Asumisen aluevaraukset on esitetty pääosin EEYK:n mukaisille alueille. Kaavarunko painottaa tehokkaamman asuntorakentamisen sijoittumista joukkoliikenteen järjestämisen kannalta edullisimmille alueille. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien joukkoliikenneyhteyksien rakentamiseen. Ratkaisut tukevat nykyisen Mankin seisakkeen säilymistä liikennöitynä. Kauklahden ja Mankin välille pyritään muodostamaan eheä, yhtenäinen kaupunkirakenne. ‐
Peringin suunnan kyläasutus tiivistyy nykyiseen kunnallistekniseen verkkoon tukeutuen. ‐
Espoonkartanon ydinaluetta kehitetään ensisijaisesti muiden kuin julkisten palvelujen alueena, kartanon ympäristöön sijoittuu vapaa‐
ajan ja matkailun palveluita. Finnsinmäen ja Mankin uudet asuinalueet tukeutuvat ensisijaisesti Kauklahden palveluihin, samoin Mynttilä‐
Holkenin asuinalueet ensi vaiheessa ennen Mynttilä‐Forsbackan keskuksen rakentumista. ‐
Mynttilä‐Forsbackan suunnan uusien asuinalueiden ja lähipalvelujen toteutuminen edellyttää hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentamista (Kauklahti‐Forsbacka‐Espoonkeskus bussiyhteys / Länsiradan Mynttilä‐Forsbackan asema), joilloin myös Espoon keskuksen palvelujen saavutettavuus parantuisi huomattavasti. ‐
Yleiskaavaratkaisun liikenneverkkoyhteyksiä on täsmennetty joukkoliikenteen näkökulmasta. Kaavarungossa on esitetty kokoojakatuyhteys Kauklahti – Mynttilä‐Forsbackan asema ‐ Espoon keskus. Mankin seudun ja Kehä III liittymäalueen välille esitetään uutta katuyhteyttä. Espoon eteläosien yleiskaava Kaavatilanne Asuminen Palvelut Liikenneverkko ja energiahuolto 9 Kulttuuri‐ ja luonnonympäristö, virkistysalueet ja maisema Poikkeaminen yleiskaavasta ‐
Kaavarunko huomioi yleiskaavassa esitetyt raideliikenteen yhteydet ja energiahuollon verkostot. Mankin asemaseudun tiivistämiseksi nykyisen voimajohdon linjaukselle esitetään vaihtoehtoja. ‐
Kaavarunko huomioi yleiskaavassa osoitetut virkistysalueet, viher‐ ja virkistysyhteystarpeet sekä kulttuuriympäristön, luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet. ‐
Uusi maankäyttö Mankin seisakkeen ja Kehä III risteysalueella sijoittuu osin tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. ‐
Merkittävämpi poikkeaminen on Mankin seisakkeen ja Kehä III liittymäalueen maankäytön tiivistäminen. (EEYK:n M‐ ja V‐
aluevaraukset). ‐
Yleiskaavan Espoonkartanon‐Peringin alueelle osoitetut julkisten palvelujen ja hallinnon aluevaraukset (PY) on todettu tarpeettomiksi, sillä ne eivät sijoitu kaupunkirakenteen kehittämistavoitteiden kannalta edullisesti. ‐
Yleiskaavassa esitettyä joukkoliikenteen yhteystarvetta Lapinkyläntien ja Mynttiläntien välillä ei kaavarungossa esitetä, sillä Peringin suuntaan ei sijoitu merkittävää uutta maankäyttöä. 10 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin pohjois‐ ja keskiosien yleiskaavatyöhön Espoon pohjois‐ ja keskiosien yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt keväällä 2014. Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan maankäytön visio 2050, jonka keskeiset periaatteet ja tarkastelun teemat ovat: a. Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten ja potentiaalisten uusien kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Erityisesti korostetaan maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. b. Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka‐alueena ja osana metropolialueen elinkeino‐ ja logistiikkavyöhykettä. Tutkitaan mahdollisuuksia vahvistaa länsisuunnan merkitystä työpaikka‐
alueena: Turunväylän ja Nupurintien vaikutusalueet. Tästä hyvä esimerkki on Ämmässuon ekoteollisuuspuisto. c. Pohjois‐Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka‐ ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d. Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. e. Alueen viherrakenne (sisältäen yleisten luontoarvojen lisäksi etenkin ekologiset yhteydet sekä järvet ja virtavedet) ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. Kaavarunkotyö on maankäyttövision tavoitteiden asettelun mukainen: Kaupunkirakenne, joukkoliikenteen yhteydet ‐
Uusi maankäyttö eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta. Maankäyttö tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan liikenneverkkoon ja Kauklahden nykyisiin ja täydentyviin palveluihin. Kasvava asukasmäärä luo edellytyksiä kattavampia lähipalvelujen toteutumiselle. ‐
Suunnitelma luo edellytykset hyvien joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen, erityisesti nykyisen raideliikenneyhteyden parempaan hyödyntämiseen. Keskeisenä tavoitteena on luoda sujuvat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet raideliikenteen asemille. ‐
Maankäytön ensisijainen painopiste on Kauklahti – Espoonkartanon Kehä III:een rajautuvat alueet ‐ Mankki – Lapinkyläntie ‐ akseli. Toinen, pitemmän aikavälin painopiste Mynttilä–Forsbackan alue, jonka rakentaminen tukeutuu Länsiradan asemiin. Kehä III:n alueen rooli ‐
Kehä III:n ja Kauklahden väylän risteysalueelle osoitetaan aluevarauksia työpaikkarakentamiselle ja vapaa‐ajantoiminnoille, mikä tukee maankäyttövision tavoitetta Kehä III:n roolin vahvistumisesta. Espoon keskuksen rooli ‐
Espoon keskuksen rooli liikenteellisenä solmuna ja palveluita tarjoavana aluekeskuksena korostuu. Ensimmäisissä vaiheissa 11 Kauklahti‐Mynttilä‐Forsbacka‐Espoon keskus välille esitetään runkobussilinjaa. Länsiradan toteutuessa Mynttilä‐Forsbackasta on paikallisjunayhteys Espoon keskukseen. Alueen viherrakenne, maisema‐ ja kulttuuriarvot ‐
Kaavarunkotyössä on huomioitu lisäksi vuonna 2014 laaditun Espoon liikenneverkkovision 2050 mukainen pikaraitiotie‐varaus (Kivenlahti – Kauklahti – Mynttilä‐Forsbacka – Espoon keskus). ‐
Tärkeiden maisema‐ ja luonnonarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyminen turvataan. Espoonkartanon elinvoimaisuutta vahvistetaan mahdollistamalla sen kehittyminen palvelujen alueena kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja heikentämättä. Kartanon ydinalue säilyy alueen historiallisena ytimenä, jonne sijoittuu vapaa‐
ajan ja matkailun palveluja. 12 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoonkartanon kaavarunkotyöhön 2008 Kaupunkirakenne Asuinrakentaminen Palvelut Joukkoliikenteen yhteydet Viherverkosto ja ekologiset yhteydet 13 ‐
Kaavarungossa 2008 maankäytön painopiste on Peringin suunnassa. Kylämäinen, viljelylaaksoa reunustava kaupunkirakenne tukeutuu Kehä III:lta Lapinkyläntielle kiertävään kokoojakatuyhteyteen. Länsiradan liikennevarauksen vaikutus Mynttilä‐Forsbackan maankäyttöön on rajattu tarkastelujen ulkopuolelle. ‐
Tarkistetussa kaavarungossa tarkastelualuetta on laajennettu ja maankäytön ensisijaisina kehittämisen painopisteinä ovat raideliikenteen kannalta parhaiten hyödynnettävät alueet: Rantaradan Mankin seisakkeen ympäristö (tukeutuu luontevasti myös Kauklahden asemaan) sekä Mynttilä‐Forsbacka alue. Peringin suunnan mittavasta rakentamisesta luovutaan, sillä joukkoliikenteen yhteyksien järjestäminen alueelle on vaikeaa ja maankäyttö hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakenteen kehitys painottuu olemassa olevien verkostojen varaan. ‐
Kaavarunko 2008 perustuu pientalorakentamiseen. ‐
Tarkistetussa suunnitelmassa raideliikenteen asemien vaikutuspiirissä rakentaminen on mahdollista kerrostalovaltaisesti. ‐
Kaavarunko 2008 varaa lähipalvelukortteleita Espoonkartanon ja Peringin alueelle. Mynttilä‐Forsbackan aseman vaikutuspiiriin ei ole sijoitettu lähipalvelujen keskittymää. ‐
Tarkistetussa kaavarungossa Espoonkartanon alue tukeutuu pääosin Kauklahden keskustan palveluihin. Mynttilä‐Forsbackan aseman toteutuessa sen yhteyteen sijoittuu uusi lähipalvelukeskittymä. ‐
Kaavarunko 2008 perustuu lähinnä laajaan bussiliikenteen verkkoon. ‐
Tarkistettu kaavarunko. Maankäytön tiivistyminen perustuu raideliikenteen seisakkeiden varaan sekä niitä syöttäviin suoraviivaisiin bussiliikenteen yhteyksiin. Mankin ympäristö on liitettävissä eheästi Kauklahden nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Kauklahden asemaan myös Mankin seisakkeen poistuessa käytöstä. ‐
Kaavarunko 2008 käsittää runsaasti paikallisia, kapeita viheryhteyksiä. Vesistöjen ekologiset arvot huomioidaan. ‐
Tarkistetussa kaavarungossa on keskitetymmät ja leveämmät viheryhteysvaraukset. Ekologisten yhteystarpeiden sijainteja, mm. liito‐oravien osalta on täsmennetty. Vesistöjen ekologiset arvot huomioidaan. Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon väestötavoitteisiin Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 % vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 4000 uutta asukasta vuosittain. Vuonna 2050 Espoossa arvioidaan asukkaita olevan noin 400 000. Kaavarunko mahdollistaa alueelle noin 24 200 uutta asukasta (1 asukas/50 k‐m²) vuoteen 2050 mennessä , josta noin 15 400 asukasta sijoittuu noin 1 km etäisyydelle asemista (Mankki noin 4700 as, Mynttilä‐Forsbacka noin 10 700 as). 14