docTampere 2017: Valmistelutyön eteneminen
download 
Report Transcription
Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen
Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 28.9.2015 • Syksyn aikataulu • Valmistelutyön esittely – poliittinen johtaminen – konsernihallinnon ja tuotantorakenteiden uudistaminen (sis. rajapintatarkastelut) – uusi ohjausmalli – henkilöstön ja kuntalaisten osallisuus Tampere 2017-projektin syksyn aikataulu 1. Onko valmisteltu oikeita asioita? 28.9. suko: • valmistelutyön esittely • linjattavaksi: konsernihallinnon johtotehtävien täyttämisen aikataulu uuden toimintamallin siirtymävaiheessa Khsuko 10.8. 2. Mitä linjataan? kv-seminaari 5.10. Khsuko 28.9. kv 14.12. Kh 23.11. Khsuko 5.11. Valtuustoryhmien keskustelut linjauksista Valmistelutyö, osallistuminen elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Toimintamallin peruselementit_v1 Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niitä kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa (kuntalainen = asukas, yritys, yhteisö…) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja kehittäminen yhdessä Pormestarimalli vahvistaa poliittista johtamista ja tuo kaupungin johtamiselle kasvot. Johtamismalli on selkeä. Pormestarimalliin perustuva selkeä johtaminen Kuntalainen Kumppanuuteen ja mahdollistavuuteen pohjautuva innovatiivinen toimintakulttuuri Yhdessä tekeminen organisaation sisällä, kumppanuuksien luominen yhteisöjen ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä rooli innovatiivisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana vahvistavat luottamusta ja edesauttavat toiminnan uudistumista Tulos- ja vaikuttavuusohjaus Palvelutoiminnan ohjaus toteutetaan strategiaan pohjautuvilla tulos- ja vaikuttavuustavoitteilla Poliittisen johtamisen kehittäminen Pormestarimalli Pormestarimallin kehittämistarpeita • Aineistona mm. pormestarikyselyt (2007 ja 2011), USO-hankkeen seminaarit ja työkokoukset (2011-2012), Toimintamallin arviointi (2014) • Keskeiset kysymykset ovat säilyneet samoina: – Pormestarin tehtävien määrittely (strateginen vs. operatiivinen johtaminen, suhde viranhaltijajohtoon) – Apulaispormestarien roolin ja tehtävien määrittely (suhteessa viranhaltijoihin ja valmisteluun, suhteessa toisiinsa, suhteessa pormestariin) – Pormestarin valintatavan pohdinta Pormestari: VAIHTOEHDOT • Ve1: Ei pormestaria – vrt. KV:n päätös 15.6. (”poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä”) Pormestarin tehtävänä on Kuntalain mukaan toimia kaupunginjohtajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tehtävien painotuksissa voi kuitenkin olla eroja: • Ve2: Pormestari, jonka tehtävissä yhdistyvät strateginen ja operatiivinen johtaminen • Ve3: Pormestari, jonka tehtävissä painottuu strateginen johtaminen Ve1: Ei pormestaria • Tällä hetkellä lähinnä teoreettinen vaihtoehto • Pormestarimallin vaihtoehtona poliittisen- ja viranhaltijajohtamisen selkeä erottaminen • Kaupunginjohtajana viranhaltija • Poliittisella prosessilla oma johtajansa, esim. kh:n päätoiminen puheenjohtaja • Poliittista johtamista voisivat vahvistaa em. lisäksi esimerkiksi päätoiminen/osa-aikainen kv:n puheenjohtaja, kh:n varapuheenjohtajat ja/tai lautakuntien puheenjohtajat Ve2 ja Ve3: Pormestarin rooli ja tehtävät Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Strategista johtamista painottava malli • Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta • Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen • • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen • Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken • Osallistuu valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat, toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan? • Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Kuvaus • Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta Painotukset tehtävissä • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen • KH:n asioiden valmistelu ja esittely • Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Organisaation johtaminen • Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken Valintatavan vaikutukset • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan Mallin vaikutuksia • ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun kuntalaissa määritellyn pormestarin johtamistehtävän • pormestarilla mahdollisuus suoriin johtamis- ja päätöksentekopolkuihin • johtamisen selkeys suuri haaste, erityisesti pormestarin ja viranhaltijajohdon tehtävien rajapinnoilla • vaarana, että strateginen hukkuu operatiivisen alle Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: • selkeät johtosäännöt, yhteisymmärrys eri toimijoiden tehtävien sisällöistä • riittävä delegointi ja luottamus – ei hukuta yksityiskohtiin Suhde uudistuksen tavoitteisiin: • johtamisen selkeys (-) • demokratian vahvistaminen (+) Strategista johtamista painottava malli Kuvaus • Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen Painotukset tehtävissä • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen • KH:n asioiden valmistelu ja esittely • Pormestari osallistuu asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat Organisaation johtaminen • Toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä Valintatavan vaikutukset • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan? Mallin vaikutuksia • selkeyttää pormestarin ja viranhaltijajohdon välistä työnjakoa • suuntaa pormestarin resursseja strategisen tason tekemiseen • haastaa johtamistehtävän kokonaisvaltaisen haltuun oton; voi jättää pormestarin organisaatiosta irralliseksi (vähemmän suoria johtamis- ja päätöksentekopolkuja, riittävä tiedon saanti haasteellista…) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: • johtamistehtävän toteuttaminen selkeillä johtosäännöillä ja toimivilla delegoinneilla • vahva luottamus pormestarin ja viranhaltijajohdon välillä • avoin tiedon kulku • edellyttää pormestarilta erittäin vahvaa johtamisotetta (strategisen johtamisen välittyminen osaksi toimeenpanoa) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: • johtamisen selkeys (+/-); selkeyttää roolia suhteessa virkamiesorganisaatioon mutta heikentää pormestarin yhteyttä linjausten toimeenpanoon • demokratian vahvistaminen (-) Pormestarin valintatapa: VAIHTOEHDOT • Ve1: Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin • Ve2: Pormestarin suora vaali – Lainsäädännön sen mahdollistaessa Pormestarin valintatavan vaikutuksia (tarkentuu) Valtuusto valitsee • Pormestari selkeästi valtuuston alainen toimija, mutta myös osa valtuustoa ja sen voimasuhteita Suora vaali • • • • Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta • Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta Päätösten toimeenpano tehokkaampaa (pormestarilla selkeä mandaatti kuntalaisilta) tai toimeenpano puuroutuu, mikäli pormestari ei edusta poliittisesti valtuuston enemmistöä Vaikutukset suhteessa viranhaltijajohtoon? • • • Lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Suora vastuu suhteessa kuntalaisiin Valta henkilöityy ja keskittyy nykyistä enemmän? • • • Pormestari saattaa jäädä kuntalaisille vieraammaksi valtuuston jatkeeksi – pitkälti persoonakysymys • Valtuutettu vs. ei-valtuutettu? Pormestari vahvan mandaatin omaava poliittinen toimija suhteessa valtuustoon, etenkin jos ei ole valtuuston jäsen – vaikutukset riippuvat kulloisistakin poliittisista voimasuhteista Muuttaa/vahvistaa myös kh:n asemaa suhteessa valtuustoon Edelleen kuitenkin valtuuston alainen (erottamisoikeus), yhteistyövaatimus Apulaispormestarit: VAIHTOEHDOT • Ve1: Ei apulaispormestareita • Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä • Ve3: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana • Ve4: Apulaispormestari kaupunginhallituksen jäsenenä ja jaoston puheenjohtajana • vaihtoehtojen 3 ja 4 lähempi tarkastelu vaihtoehtoisten poliittisten ohjausmallien yhteydessä (diat 22-26) Ve1: Ei apulaispormestareita • Jos kaupunki jatkaa pormestarimallissa, mutta päättää luopua apulaispormestareista, on tarkoituksenmukaista luoda apulaispormestarien tilalle uudenlaisia väyliä poliittiselle johtamiselle • lautakuntien päätoimiset/osa-aikaiset puheenjohtajat? • kh:n päätoimiset/osa-aikaiset varapuheenjohtajat? Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kh:n jäsenenä • Apulaispormestarit olisivat ensisijaisesti palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajia ja tässä roolissa oman alueensa edustajia myös kaupunginhallituksessa • Vaihtoehtoa on tarkasteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta se ei ole edennyt jatkovalmisteluun – • lautakunnan asiat vs. koko kaupungin etu; kh:n rooli yhteen sovittajana Lähellä Ruotsissa käytössä olevaa ns. kuntaneuvosmallia, TOSIN – Ruotsissa kaupunginhallituksen asema on selvästi heikompi, ei esim. otto-oikeutta lautakuntien päätöksiin – ei lakisääteistä kunnanjohtajaa/johtavaa viranhaltijaa – vahva poliittisen johtamisen traditio, politiikka ammattimaistunut Muu poliittinen ohjausjärjestelmä Kunnan roolin muutos uudistusten lähtökohtana • Kuntien rooli ja tehtävät muuttunevat merkittävällä tavalla lähivuosina (mm. soteuudistus ja muut ylikunnalliset palvelut) • Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja vahvistaminen, korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa • Kuntalaisiin ja kunnan toimintaan vaikuttava päätöksenteko pirstaloituu • Uudenlaiset roolit ja tehtävät edellyttävät myös uudenlaista johtamista ja poliittista ohjausta – Voimassa oleva toimintamalli korostaa kuntaa palveluiden järjestäjänä; poliittinen ohjausjärjestelmä rakennettiin tätä tukemaan (mm. tilaajalautakuntia johtavat apulaispormestarit) – Taustalla myös kaupungin oma toimintakulttuuri, ”Tampereen tapa toimia” Poliittisen ohjauksen muutostarpeet • Tarve reagoida muutoksiin nykyistä nopeammin Poliittisen ohjauksen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen Päätöksentekokyky • Tarve hallita/ohjata pirstaloituneempaa toimintakenttää Strategisen ohjausotteen vahvistaminen Verkostojen osaaminen, edunvalvonta Kuntalain mahdollistamia ohjausmalleja • • • Perinteinen lautakuntamalli – perustuu poliittisen vastuun jakamiseen: kv – kh – lautakunnat – tämän pohjalta ehdotettu kahta vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”lautakuntamalli” ja ”yhdistelmämalli” Ministerimalli – lähtökohtana kaupunginhallituksen roolin korostaminen – tätä soveltaen ehdotettu yhtä vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”jaostomalli” Valiokuntamalli – lähtökohtana valtuuston roolin korostaminen – ei ehdoteta jatkovalmisteluun, sillä se on haastava yhdistää pormestarimalliin Vaihtoehtoiset Tampereen mallit • • • Ve1: Jaostomalli – KH:n rooli sekä palveluiden järjestämisessä että elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa ja vahvistamisessa korostuu – lautakunnilla toimeenpaneva ja palvelutoiminnan ohjaukseen keskittyvä rooli Ve2: Lautakuntamalli – KH:n tehtävät nykyisen kaltaiset, keskeisimpinä konserni-/omistajaohjaus sekä palvelualueiden strategiset asiat – lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa Ve3: Yhdistelmämalli – KH:n rooli elinvoiman luomisessa ja vahvistamisessa korostuu – lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa Jaostomalli Kaupunginhallitus • Tehtävissä painottuvat: palvelutarpeiden määrittely ja palvelujen järjestämisen ohjaus, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja • • • • Hyvinvointijaosto Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Yhdyskunta-/kaupunkiympäristöjaosto Liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto • • Puheenjohtajat: apot (pl. lija) Esittelijät: palvelualueiden johtajat, konsernijohtaja (lija) Apulaispormestarit • • Kh:n jäseniä/varapuheenjohtajia Johtavat kh:n jaostoja (pl. lija) Lautakunnat • • Kullakin palvelualueella oma lautakunta Keskeiset tehtävät: kh:n jaostojen linjausten toimeenpano, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina muut kuin apot Esittelijät: palvelualuejohtajat tai määräämänsä viranhaltijat Kh:n jaostot • • • • Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus • • Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Kh:lla vahva strateginen johtajuus, tukee konsernin kokonaisohjausta, ketteryys Vahvistaa kh:n jäsenten osaamista Kh:n tehtäväkenttä laaja ajankäyttö ja osaaminen? työn puuroutuminen? Jaostoja monta, päällekkäiset jäsenyydet Vallan keskittyminen, demokratian kaventuminen (esim. pienryhmien edustus?) Kh:n yhteen sovittava rooli vähenee/poistuu Pormestarin rooli muuttuu (mm. suhde apoihin) Sisäinen epätasapaino (vahvat apot vs. ei-päätoimiset kh:n jäsenet) Lautakunnista uusi tuotannon poliittinen ohjausväline Tuotannon ammattijohdon rooli kapenee Johtamisen selkeyttämisen näkökulmasta haasteellinen malli Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: Jaostojen käsittelemien asioiden tarkka määrittely (riittävä strategisuus) Jaostoilla lopullinen päätösvalta käsittelemiinsä asioihin, ei kaksinkertaista käsittelyä (jaosto-kh) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeyttäminen (+/-) demokratian vahvistaminen (-) Lautakuntamalli Kaupunginhallitus • • Kh:n jaostot • • • Tehtävissä painottuvat: konserniohjaus/omistajaohjaus, palvelualueiden strategiset asiat (siirretään johtosäännöillä, esim. hankintalinjaukset, edunvalvonta, str. aluekehitysohjelmat, palveluverkko), yhteen sovittava rooli Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Henkilöstöjaosto, liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: kh valitsee keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja ja henkilöstöjohtaja Apulaispormestarit • • Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat • • Kullakin palvelualueella oma lautakunta Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apot Esittelijät: palvelualueiden johtajat tai määräämänsä viranhaltijat • • • Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus • • Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Selkeä ja tuttu malli, toimijoilla helposti ymmärrettävät roolit, toimivallat ja vastuut – sama toimintamalli kaikilla palvelualueilla - Säilyttää kh:n nykyisen valvovan ja yhteen sovittavan roolin - Säilyttää pormestarin nykyisen roolin - Apulaispormestareilla selkeä rooli lautakuntien puheenjohtajina; vaatiiko 3 apulaispormestaria? - Lautakunnilla mahdollisuus vahvaan osaamiseen omalla palvelualueellaan - Edustuksellisempi kuin esim. jaostomalli - Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että omasta tuotannosta, vaarana oman tuotannon korostuminen? - Hajautuneempi poliittinen ohjaus (vrt. jaostomalli) - Onko kh:n rooli riittävän vahva kunnan muuttuvissa tehtävissä? - Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella haasteena erismitalliset asiakokonaisuudet ja niiden sijoittuminen (kh-ltk) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm. - Lautakunnan kaksoisrooli vaatii toimiakseen vahvan ohjausmallin (tuva) - Lautakunnissa käsiteltävien asioiden tarkka määrittely (ei liian operatiivista) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeyttäminen (+) demokratian vahvistaminen (+) Lautakuntamalli: tarkennuksia • • Lautakuntamallissa kh:lle siirretään johtosäännöillä joitain palvelualueiden strategisen tason tehtäviä, esim. – strategiset aluekehitysohjelmat – yleiskaavojen linjaukset – edunvalvonta – hankintalinjausten yhteensovittaminen – palvelutoiminnan organisoinnin muutokset – palveluverkko – muuta? Lautakuntamallissa voi olla myös kahden apulaispormestarin malli, mikäli tehtävät jaetaan yli palvelualueiden: hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestari voisi toimia apulaispormestarina myös ns. osaamislautakunnassa (muu osa elinvoiman palvelualueesta olisi pormestarin alaisuudessa) Yhdistelmämalli Kaupunginhallitus • • Kh:n jaostot • • • • Tehtävissä painottuvat: elinvoiman vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Jaosto elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle: Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Lisäksi: liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: pormestari elinvoima- ja kilpailukykyjaostossa, lijan puheenjohtajan kh valitsee keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja/palvelualueen johtaja Apulaispormestarit • • Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat • Hyvinvoinnin ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla lautakunnat Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apulaispormestarit Esittelijät: palvelualueiden johtajat (hyvinvointi, yhdyskuntarakenne/kaupunkiympäristö) • • • • Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus • • Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuuden strategisuutta, mahdollistaa ketterän ja nopean reagoinnin - Vahvistaa pormestarin roolia strategisena toimijana - Mikäli apulaispormestarit ovat lautakuntien puheenjohtajia, mallissa voisi olla kaksi apulaispormestaria - Pormestarin roolissa korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus; vaarana muiden asioiden ja kh:n yhteen sovittavan roolin jääminen vähemmälle huomiolle - Vähemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin lautakuntamallissa Edellytyksiä mallin toimivuudelle: - Elinvoima- ja kilpailukykyjaoston mielekäs tehtäväkokonaisuus - Elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus haasteellinen kaikissa mallissa – konsernitasoisia (kv-suhteet, edunvalvonta) ja palvelutyyppisiä asiakokonaisuuksia - Jos toisen asteen koulutus tulee osaksi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta, voiko kh:n jaosto ohjata osin seudullista toimintaa? Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeyttäminen (-) demokratian vahvistaminen (+/-) Lautakuntarakenne • Eri ohjausmalleihin sopivia lautakuntarakenteita on alustavasti pohdittu, mutta niitä tarkennetaan valtuustoseminaarin (5.10.) jälkeen • Seuraavalla kahdella dialla esitetään esimerkinomaista vaihtoehtopohdintaa • lautakuntarakenne yhdistelmämallissa • lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella Lautakunnat yhdistelmämallissa, ESIM. • Hyvinvoinnin palvelualue – Ve1: Yksi koko palvelualueen kattava lautakunta • Hyvinvointilautakunta – Ve2: Sektorilautakunnat (2-3) • Sosiaali- ja terveyslautakunta (sote-yhteistoiminta-alueelle siirtyvät tehtävät) • Hyvinvointilautakunta (hyvinvointiin jäävät tehtävät sote-uudistuksen jälkeen; voidaan myös jakaa sivistys- ja vapaa-aikalautakuntiin) – Ve3: Nykyisen elämänkaarimallin tiivistäminen • terveyden ja toimintakyvyn + ikäihmisten lautakunta • lasten ja nuorten palveluiden lautakunta • sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta • Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (kh:n/kh:n jaoston alaisuudessa) – Ei lautakuntaa (jos toisen asteen koulutus hyvinvoinnin palvelualueella) – Osaamislautakunta (jos toisen asteen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella) • Yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue – Yhdyskunta-/kaupunkiympäristölautakunta (sis. ympäristö- ja rakennusjaosto sekä seudullinen jätehuoltojaosto) – Joukkoliikennelautakunta (seudullinen) Lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella, ESIM. Yksi hyvinvointilautakunta - - Sektorilautakunnat Kokonaisnäkemys ja -ote hyvinvoinnin alueeseen Voisi pilkkoutua esim. asiakkuusjaostoihin (elämänkaarimalli) Helposti ymmärrettävät, selkeät asiakokonaisuudet Sote-kokonaisuus suhteellisen helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle; lautakunta voi jatkaa, mutta karsituilla tehtävillä (muodostaisi edelleen mielekkään laajan kokonaisuuden) Sote-kokonaisuus helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista Kaventaa demokratiaa – voisiko osin ratkaista jaostoilla? Suuri asiakokonaisuus yhdellä lautakunnalla: aika ja osaaminen? - Sektoriajattelu ei tue asiakaslähtöisyyttä? Tehtävien määrä – muodostavatko riittävän laajoja kokonaisuuksia? Elämänkaarilautakunnat Asiakaslähtöinen malli; säilyttää tiltussa hyvänä pidetyn elämänkaariajattelun - Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista - Kuinka suhteutuu palvelutoiminnan ohjaustehtävään? Tuotantoalueiden johtokunnat • • • Tuotantoalueiden johtokuntia ei ole mukana lähemmin tarkastelluissa vaihtoehdoissa – sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin purkaminen tuo uudenlaisen ohjauslogiikan myös poliittiseen järjestelmään (mitä tehtäviä johtokunnille jäisi sisäisen tiltun purkautuessa?) – poliittisen ohjauksen kehittämistarpeet (selkeyttäminen, virtaviivaistaminen, strategisen otteen vahvistaminen…) eivät tue johtokuntien säilyttämistä Jos hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla olisi johtokunnat, se tarkoittaisi – Jaostomallissa: lautakuntien rooli kh:n jaostojen ja johtokuntien välissä jäisi epäselväksi – Lautakuntamallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi – Yhdistelmämallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi Huom: ei muutoksia liikelaitosten johtokuntiin! Kaupunginvaltuusto linjaa poliittisten toimielinten kehittämisen osalta 14.12. .. • … että pormestarin tehtävissä painottuvat jatkossa x • … että seuraava pormestari valitaan (joko: valtuuston toimesta tai suoralla vaalilla). • … että poliittisen ohjauksen lähtökohtana uudessa toimintamallissa on malli x. • … että uudessa toimintamallissa luovutaan tuotannon johtokunnista. • … että valitun poliittisen ohjausmallin perusteella apulaispormestarit … (onko apoja ja missä roolissa). Heidän määrästään päätetään poliittisen ohjausmallin täsmentyessä. • … että eri toimijoiden johtosääntötasoinen tehtävien määrittely tehdään vuoden 2016 aikana. Konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistaminen Työpajat konsernihallinnon henkilöstölle • Syyskuussa on pidetty kolme työpajaa, joissa on ollut yhteensä noin 70 osallistujaa. Viimeinen työpaja pidetään lokakuun alussa (n. 25 ilmoittautunutta). • Työpajoissa on kommentoitu alustavaa rakennekuvaa sekä mietitty uusia tapoja toimia. • Työpajojen viestejä: – selkeyttä poliittisen ja ammatillisen johtamisen rajapinnoille – ryhtiliike päätöksentekoon (oikeassa paikassa, oikeaan aikaan) – parempaa johtamista – tavoitteet, vastuu, palkitseminen – rajat matalaksi (sektorirajat, yksikkörajat, hierarkiarajat) – uusia tapoja työn tekemiseen (tiimit, projektit, digitaaliset välineet) – iskusanoja: joustavuus, dynaamisuus, rohkeus, luottamus, arvostus Konsernihallinnon uudistaminen • Kv 15.6. päätökset ohjaavat uudistamista • Rakenteiden osalta tavoitteena on saada konsernihallinnon päärakenne kuntoon 1.1.2016 mennessä. • Tämän jälkeen käynnistetään uudistamisprosessi, jossa haetaan olennaista toimintatapojen muutosta nykykäytäntöihin ja esitystä kunkin osa-kokonaisuuden uudistamiseksi. • Muutoksessa korostuu toiminnan virtaviivaistaminen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoivien ja niihin reagoivien prosessien tunnistaminen ja nykyisten prosessien uudistaminen. Konsernihallinnon uudistuminen: perusrakenne siirtymävaiheessa 2016; siirtymävaiheen aikana uudistustyö jatkuu Pormestari Yhdyskuntarakenteen vaiko kaupunkiympäristön palvelualue? Konsernijohtaja Konserniprosessit palvelualueen johto Konserniohjaus Hyvinvoinnin konsernin kokonaisedun varmistaminen Lanu, teto, iki, sive toiminnan sisältöjen linjaaminen yhdessä palvelualueiden kanssa toisen asteen koulutus? Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johto Konsernipalvelut Perusta nykyisessä Kaupunkikehitysryhmässä, osesta elinkeino- ja työllisyys konserniohjaukseen yl. piirteinen maankäytönsuunnittelu, str. aluekehitysohjelmat? osallistuminen prosessien Yhdyskuntarakenteen palvelualueen johto sujuvuuden Perusta nykyisessä kaupunkiympärisnäkökulmasta johtamisen ja tön kehittämisessä toiminnan tuki Viranomaispalvelut? Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. Kolme palvelualuetta keskiössä. Palvelualue jakaantuu palvelualueen johtoon ja palvelutoimintaan. Palvelualueiden johto sijoittuu konsernihallintoon. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjauksella ja konsernipalveluilla. Palvelualueiden johtajat, konsernipalveluiden johtaja ja konserniohjausprosessien vetäjät toimivat konsernijohtajan alaisuudessa. Vuoden 2016 aikana palvelualueiden johtajat ja konsernipalveluiden johtaja tekevät osana Tampere 2017-projektia esitykset siitä, miten heidän alaistaan toimintaa ja 14.12.2015 kv:n päätöksestä riippuen myös palvelualueiden palvelutoimintaa uudistetaan ja millaisia tehostamismahdollisuuksia toiminnassa on. • Konserniohjaukseen tuleva kehittämisjohtaja tekee vuoden 2016 aikana osana Tampere 2017 –projektia esityksen siitä, miten konserniohjauksen kokonaisuutta uudistetaan (konserniohjauksen prosesseja johtaa konsernijohtaja). • • • • • Organisaatioluonnoksen selostusta • Siirtymävaiheessa hyvinvointipalvelujen nykyinen ydinprosessijako säilyisi (samalla 2016 rakennetaan uutta). Muutos ei vaikuta apulaispormestarien tehtäviin tai lautakuntien rooliin siirtymävaiheessa. • Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus siirtyisi osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. • Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sisällä toiminnot ryhmittyvät nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Uutena sisältöalueena olisi kaupunkimarkkinointi ja yhdyskuntasuhteet. Elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyisivät osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessista tälle palvelualueelle. Tämä ei aiheuta muutoksia apulaispormestarin tai lautakunnan rooleihin siirtymävaiheessa. • Liiketoiminnan ohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa. Palvelualueiden johtajat ovat tiivisti mukana liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisessa (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon toimintasäännössä) Vaihtoehdot: Kaupunkirakenne ja -ympäristö • Ve1 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa • Ve2 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perustella, muut asiat käsitellään lautakunnissa • Ve3 Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella • Ve4 Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella HUOM1: Poliittisten toimielinten valmisteluvaihtoehdot ovat pohdinnassa. Mallinnuksissa lähdetty oletuksesta, että elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue on kh:n tai kh:n jaoston ohjauksessa. Mallinnuksissa ei ole mukana viranomaispalveluita, ympäristöpolitiikkaa eikä mahdollista toisen asteen koulutuksen sijoittumista elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle HUOM2: strategisten aluekehitysohjelmien laajuutta ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Niitä voidaan tarkastella isoina kokonaisuuksina, joihin sisältyy myös suunnitteluresursseja. Tai niistä voidaan erottaa strateginen hankejohto HUOM3: Tällä dialla ja vaihtoehtokuvissa käytetään termiä yhdyskuntarakenteen palvelualue. Muussa valmistelumateriaalissa on esitetty myös vaihtoehtoinen nimi kaupunkiympäristön palvelualue. Ve1: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Pormestari Kaupunkisuunnittelu: yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, yleiskaavoitus, asemakaavoitus str. aluekehitysohjelmat: esim. 1-4 ohjelmaa, joihin yhdistyy mm. elinvoiman ja yhdyskuntarakaenteen kehittämisen teemoja (esim. Hiedanranta, Keskusta) Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Apulaispormestari Yhdyskuntarakenteen palvelualue Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Plussaa • Selkeät vastuut johtamisessa ja asiakkaan kannalta, poistaisi päällekkäisyyttä • Elinvoima ja kilpailukyky kh:n alla, korostaa strategista merkittävyyttä • Maankäytön kokonaisprosessi yhdessä paikassa, yhden budjetin alla Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet Maapolitiikka, Asuntopolitiikka Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Miinusta • Tampereen kaupungin vahvuutena on ollut visionäärinen kaupunkikehitys. Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista. Riskinä näkökulmaien kaventuminen ja siiloutuminen • Elinvoiman ja kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet ja poliittiset toimielimet eriytyvät toisistaan. • Maa- ja asuntopolitiikka eivät ole yhtä suoraan käytössä elinvoiman kehittämisen keinovalikoimassa. • Pormestarilla ja kaupunginhallituksella ei selkeää roolia. • Yhdyskuntarakenteen kokonaisuus on erittäin laaja. Vaarana ylikuormittuminen sekä poliittisen että viranhaltijajohdon osalta. • Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju Ve2: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perusteella, muut asiat käsitellään lautakunnissa Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Pormestari Suoraan kh/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi Yhteiskuntasuhteet Yhdyskuntarakenteen palvelualue Maapolitiikka, strategiset aluekehitysohjelmat Asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoitus Yhdyskuntalautakunta Apulaispormestari Joukkoliikennelautakunta Plussaa • Kh:n strateginen ohjausvalta toteutuu, yhdyskuntarakenteen palvelualueella yhtenäinen organisaatiorakenne yhden virkamiehen johdettavana • Virkamiesjohtamisen kannalta selkeä, poistaisi päällekkäisyyksiä Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Miinusta • Apulaispormestarin johtaminen ulottunee yhdyskuntarakenteen palvelualueelle kokonaisuutena jolloin haasteeksi voi tulla kaksinkertainen poliittinen ohjaus (pormestari – apulaispormestari) • Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista • Maa- ja asuntopolitiikan ja strategisten aluekehitysohjelmien kytkentä elinvoima- ja kilpailukykykokonaisuuteen heikkenee valmistelussa • Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju Ve3: Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Pormestari Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Maa- ja asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Plussaa • Tukee palvelualueiden yhteistyötä • Maa- ja asuntopolitikka edelleen edistämässä tiiviisti elinvoimaa • Estää haitalliseksi koetun päätösketjun toteutumisen: maanhankinta – jalostus – luovutus • Poistaa strategisten aluekehitysohjelmien osalta päällekkäisen suunnittelun Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikenteen suunnittelu, joukkoliikenne Miinusta • Strategisten aluekehitysohjelmien rooli osana elinvoimaa vähenee • Kaupunginhallituksella ja pormestarilla ei ole roolia strategisten maankäyttöasioiden linjauksissa. • Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista (erit. strategiset aluekehitysohjelmat) • Maa- ja asuntopolitiikka erillään yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta, maankäytön kokonaisprosessi pirstaloituu Ve4: Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Pormestari Kaupunginhallitus Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinkeino- ja työllisyysasiat Osaamisen kehittäminen Strategiset aluekehitysohjelmat Maapolitiikka, asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Plussaa • korostaa kh:n ja pormestarin roolia strategisena toimijana • kannustaa palvelualueita tiiviiseen yhteistyöhön, mahdollisuus eri tulokulmia yhdistävään kaupunkikehittämiseen kasvaa Yhdyskuntarakenteen palvelualue Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikenteen suunnittelu, Joukkoliikenne Miinusta • kaupunkirakenteen ja -ympäristön kokonaisuus jakaantuu kahdelle palvelualueelle • johtamisvastuu jakaantuu • ei muuta nykytilannetta, nykyiset haasteet ratkaistava muulla tavalla • kaupunginhallituksen ohjaus yleiskaavoihin puuttuu • Mikäli strategiset aluekehitysohjelmat sisältävät myös suunnittelua niin suunnitteluresurssien käytön päällekkäisyys jatkuu Viranomaispalvelut • • • Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan, pysäköinninvalvonnan sekä jätehuollon viranomaistehtävät. Seudullisia ovat ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Yksikkö sijoittuu tällä hetkellä kaupungin organisaatiossa konsernipalveluihin ja toimii tilaajaryhmän ohjauksessa. Viranomaispalveluiden osalta ratkaistava kehityssuunta: A. pidetäänkö se viranomaispalveluihin keskittyvänä kokonaisuutena B. kehitetäänkö sitä ulkoiseksi palvelukeskukseksi, jossa olisi laajasti paitsi viranomaistehtäviä myös kuntalaisten palvelutehtäviä (esim. venepaikat, kalastusluvat, joukkoliikenteen palvelupiste, hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet) C. perustetaan yhden luukun periaatteella toimiva ulkoinen palvelukeskus kuntalaisen näkökulmasta, jonka taustalla organisatorisesti erillään olevia yksiköitä (yksiköiden sijoittuminen silti ratkaistava, samoin palvelukeskuksen johtaminen) Sijoittumisen osalta kaksi vaihtoehtoa kehityssuuntien A ja B osalta: Ve1 Yksikkö osana konsernipalveluita • sama ohjausmalli kuin sisäisellä palvelukeskuksella, mikäli yksikössä on useamman palvelualueen asioita tämä olisi looginen sijoittumispaikka • yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle kiinteästi liittyvät osat joutuvat rakentamaan yhteistyökytkennät erikseen Ve2 Yksikkö osana yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualuetta • ympäristöterveydenhuolto + muut mahdolliset muiden palvelualueiden tehtävät? • vahvistaa yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueen kokonaisuutta Ympäristöpolitiikka • Kestävä yhdyskuntayksikkö on nyt osa kaupunkikehitysryhmää; se on haluttu nähdä khpäätöksentekoa lähellä olevana toimintona. Yksikkö linjaa ja koordinoi kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja vahvistaa ympäristönäkökulmaa päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikka kohdistuu toimintatapana koko kaupungin toimintaan. Ympäristönsuojelu on osa viranomaispalveluita. • Toimintamallin uudistuksessa tulisi ratkaista sijainti. Vaihtoehtoina: A. sijoittuminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle • ympäristöpolitiikan ajankohtaiset osa-alueet kuten energiapolitiikka, kiertotalouden edistäminen, materiaalitehokkuus ja muut luonnonvarakysymykset sekä ympäristöimago ovat teemoja, joilla on yhtymäkohtia elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen muiden sisältöjen kanssa B. sijoittuminen yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle • yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueella sijaitsevat isoimmat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet joilla varmistetaan ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen Toisen asteen koulutus: sijoittumisvaihtoehdot • Ve1 Toisen asteen koulutus jaettu kahdelle palvelualueelle • lukiokoulutus hyvinvoinnin palvelualueella, ammatillinen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella • Ve2 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena hyvinvoinnin palvelualueella • Ve3 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Toisen asteen koulutusta koskeva selvitys menossa, siinä arvioidaan osana selvitystä myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisen tuotantoalueen tarpeellisuutta ja pohditaan organisointivaihtoehtoja. Ve 2 ja 3: vaikka järjestäjänäkökulmasta toisen asteen koulutus olisi samalla palvelualueella se voi olla palvelutoiminnan (aiemmin tuotanto) osalta jakaantunut kahteen organisaatioon. Jako kahdelle palvelulalueelle (lukio – hyvinvointi; amm. koulutus – elinvoima ja kilpailukyky) Lukiokoulutus voidaan tulkita yleissivistäväksi koulutukseksi ja siten kiinteäksi jatkumoksi perusopetukselle. Ammatillisille koulutukselle taas on tärkeää yhteys elinkeinoelämään, mikä toteutuisi nykyistä paremmin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Yhteys ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä on tällä hetkellä melko ohut (mm. erillinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat) Kansallisena ja kansainvälisenä trendinä yhtenäinen osaamisen kehittäminen. Toisen asteen yhtenäisyys nähty tärkeänä erityisesti työelämän näkökulmasta: mm. yhdistelmätutkinnot, modulaariset koulutuskokonaisuudet. Kahtiajako vaikeuttaisi mm. ikäluokan hallinnan, koulutuksen suuntaamisen, nuorisotakuun sekä talouden ja tehokkuuden näkökulmasta kokonaisuuden suunnittelua. Kokonaisuus hyvinvoinnin palvelualueella Kokonaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Korostaa toisen asteen koulutusta hyvinvointipalveluiden osana. Korostaa toisen asteen koulutusta elinvoimaa vahvistavana tekijänä, kytkös elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan, korkeakouluyhteistyöhön. Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Vahvistaisi hyvinvoinnin palvelualuetta, jossa sote-uudistuksen jälkeen tehtäväkenttä kaventuu Yhteistoiminta-alueena toteutettu ammatillinen koulutus edellyttää yhteistä toimielintä muiden kuntien kanssa (”osaamislautakunta”). Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta ei siis voida ohjata yksin kh:n/kh:n jaoston kautta jos toisen asteen koulutus on mukana palvelualueessa. Ei ole ihanteellinen vaihtoehto ammatillisen koulutuksen näkökulmasta esim. elinkeinoelämäyhteyksien osalta. Nykyinen opetuslainsäädäntö lähtee siitä, että lukiokoulutusta ei tulisi nähdä perusopetuksen suorana jatkeena. Valtakunnallisissa politiikkalinjauksissa korostetaan lukiokoulutuksen sisällöissä työelämätaitoja, yrittäjyyskasvatusta ja yhdistelmätutkintojen mahdollisuutta ja toimintatavoissa työelämäyhteyksien kehittämistä. Sote-uudistuksen myötä elinvoiman palvelualueen painoarvo kasvaa suhteessa hyvinvoinnin palvelualueeseen. Mikäli toisen asteen koulutus olisi osa elinvoimaa, jäisi sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvoinnin palvelualueelle lasten ja nuorten palvelut (päivähoito, perusopetus) sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut. Konsernihallinnon uudistamisen aikataulu • • 28.9.2015 Suunnittelukokouksessa – vaihtoehtoja palvelualueiden sisällöstä ja esitys konsernihallinnon rakenteesta: päätös tästä kaupunginvaltuuston 14.12.2015 periaatepäätöksessä – linjaus konsernihallinnon johtotehtävien täyttämisen aikataulusta 14.12.2015 Kaupunginvaltuustossa – osana periaatepäätöstä yleiskuvaus konsernihallinnon rakenteesta – päätös palveluiden sijoittumisesta palvelualueille – kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien johtajien nimittämistä • Johtajien toimenkuvien määrittäminen ja ilmoitusmenettely 14.12.2015 jälkeen Tuotannon (palvelutoiminnan) rakenteiden uudistaminen • Palvelualueiden johtajat tekevät esitykset toiminnan kehittämisestä ja virtaviivaistamisesta palvelualueensa osalta (sis. palvelutoiminnan) • Palvelutoiminnan muutoksia arvioidaan itsehallintoalueen valmistelua vasten. • Palvelutoiminnan ohjaus muuttuu uuden ohjausmallin ja uuden poliittisen toimielinrakenteen myötä. • Kumppanuuteen pohjautuva toimintakulttuurin muutos, palvelutoiminnan asiakaslähtöinen johtaminen ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen muuttavat olennaisesti toimintatapoja. Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistamisen osalta… • … miten palvelut sijoittuvat palvelualueille • päättää konsernihallinnon rakenteesta eli keskiössä on kolme palvelualuetta, joiden johto sijoittuu konsernihallintoon, ja että palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla • että konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa, ja että tämän mahdollistamiseksi muutetaan kaupunginhallituksen johtosääntöä tarvittavalla tavalla Tampere 2017 Uusi johtamis- ja ohjausmalli Tulos- ja vaikuttavuusmalli_ luonnos v2 28.9.2015 Tiltu ja arvioinnin tulokset Arviointi • Tuottavuuden paranemisesta on näyttöjä. • Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku. • Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat epäselvät. Tämä on korostunut erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. • Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat katsovat sen mahdollistavan keskustelun vaikuttavista palvelukokonaisuuksista. • Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua. • Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta. • Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken, poliittinen tuki mallille on epäselvä. Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sanakari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014 Mitä tarkoittaa toimintamallin uudistukselle? • Arvioitsijat esittävät tiltu-malli kehittämistä edelleen. • Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos politiikka ohjaisi jatkossakin palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia reagoida tilauksiin. • Toimintamallin kolmesta osa-alueesta arviointi on kaikkein kriittisin tiltu-mallia kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa. Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä. • Muun kuin oman tuotannon osuus ydinprosessien menoista on yli 42 %. Tästä syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla kaupungissa jatkossakin. Sisäisen tiltun osalta tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää uuden ohjausmekanismin rakentamista. Kaupunginvaltuuston päätös 15.6.2015 • että toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen, • että poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä, • että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä, • että kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen, • että toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella, • että konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa 1.1.2016 alkaen, ja • että pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen ja lautakuntien, ja niiden jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä vuoden 2015 lopussa. Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet: mukaan myös uuteen johtamis- ja ohjausmalliin Toimintamallin arviointiraportti ja valmisteluryhmän näkemyksiä • Hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja kyvykkyys, mikä on mahdollistanut palvelutarpeet huomioivan, elinkaarimallin mukaisen mahdollisimman vaikuttavien palvelukokonaisuuksien hankinnan yksittäisten palvelujen sijaan. • Sopimusohjausmallia pidetään periaatteessa hyvänä, ongelmina koettu hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen sekä liian yksityiskohtaisella suoritetasolla sopiminen. • Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä palvelusisältöjen kehittämistä. • Innovatiivisissa hankkeissa on ollut mukana kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä ja niissä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelussa. • Palvelujen järjestämistehtävään yhdistetty asiakasohjaus ja valvonta kattaen sekä sisäisen että ulkoisen toiminnan. Hankintaosaaminen Asiakaslähtöisyys, elinkaarimalli Yhdessä sopimisen malli Kustannustietoisuus, tuotteistus, prosessiajattelu Kuntalaisten osallistuminen TUVA-mallin keskeiset periaatteet • Uusi tuva-ohjausmalli tarkoittaa siirtymistä sopimusohjauksesta ja konserniohjauksesta yhden ohjauksen malliin konsernin kokonaisedun varmistamiseksi. • Ohjauksessa on keskeistä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden korostaminen yksittäisten suoritteiden sijaan. Strategiaa toteuttavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet määritellään yhteistyössä toimijoiden kesken. Tavoitteita mitataan ja seurataan. • Tuva-ohjausmallissa lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa siten, että samalla luodaan selkeä tilivelvollisuus toiminnan tuloksellisuudesta ja talouden hoidosta. • Ohjauksen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista (palvelualueet, tukipalvelut, ulkoiset liikelaitokset, tytäryhteisöt) • Tuva-ohjausmalli uudistaa johtamista, mm. tulos- ja tavoitekeskustelujen rooli korostuu ja johtoryhmätyöskentely uudistuu. Ohjauksen vaikuttavuutta vahvistetaan palkitsemismalleilla. Tuva-mallin SWOT Malli lisää selkeyttä toimintoihin, johtosuhteisiin, prosesseihin ja ohjaukseen • Selkeyttää johtosuhteita ja rooleja ja poliittista ohjausta. Yhdenmukaistaa konserniohjausta • Vähentää ohjaavia asiakirjoja, raportointia ja byrokratiaa • Järjestämis- ja tuottamistoiminnot ns. samassa pöydässä. Yhteiset tavoitteet ja strategia. Vähentää osaoptimointia, vahvistaa yhteistyötä ja lisää joustavuutta • Kunta näyttäytyy myös kuntalaiselle yhtenä • Palvelualuekohtainen tarkastelu luo ison kokonaisuuden joka helpottaa strategista kokonaisuuden johtamista Malli haastaa poliittista johtamista ja tiedolla johtamista Mallin selkeys ja yhdenmukaisuus mahdollistaa joustavuuden ja strategisuuden lisääntymisen Mallin rakentamisessa epäonnistutaan ja malli alkaa muistuttaa perinteistä hierarkkista mallia. (siiloutuminen, keskusjohtoisuus) • Ei ole rohkeutta uudistua ja nostaa oikeita asioita ohjauksen ja johtamisen keskiöön, esim. digitalisaatio • Talous-, strategia- ja HR-prosessien sisältö tulee ymmärtää uudella tavalla tuva-ohjauksessa. Riskinä epäonnistuminen muutoksessa • Tulos- ja vaikuttavuusohjauksen menetelmien rakentamisessa ja mittaroinnissa ei onnistuta, mikä haastaa strategisen tavoiteasetannan ja tuloksilla ja vaikuttavuudella johtamisen • Malli ei jousta tarpeeksi talouden ja muiden ulkoisten muutosten edessä • Asiakasnäkökulma unohtuu, elinkaarimalli häviää S O • Mahdollistaa johtamisjärjestelmän yksinkertaistamisen, vastuiden ja roolien selkeyttämisen sekä tasapainoisemman suhteen valta- ja vastuukysymyksissä • Mahdollistaa yhdenmukaisen tavoitteisiin pohjautuvan ohjauksen sekä ulkoiselle, että sisäiselle toiminnalle • Mahdollistaa joustavuuden ja nopeamman reagoinnin W • Malli on nykyistä vaikeampi yhdistää monituottajamalliin. Voi aiheuttaa monituottajamallin supistumista • Aiempaa isompien kokonaisuuksien hallinta lähtökohtaisesti vaikeampaa. Tuva-ajattelun omaksuminen luottamuselimissä on tärkeää onnistumisen kannalta. • Tiedolla johtamisen menetelmät eivät toistaiseksi ole uuden mallin edellyttämällä tasolla T Tampere 2017 Ohjausjärjestelmän ideointia_v1 KAUPUNKISTRATEGIA (KV) Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Yhdyskuntarakenteen/ kaupunkiympäristön palvelualue Konsernihallinto (sis. konsernipalvelut) Toimintasuunnitelma (ltk?) Toimintasuunnitelma (kh/ltk?) Toimintasuunnitelma (ltk?) Strateginen yleiskaava (kv) TALOUSARVIO ja taloussuunnitelma PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (ltk) PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (kh) PALVELUTOIMINNAN VUOSIBUDJETIT PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (ltk) Toimintakykysuunnitelma (kh?) • TUVA-ohjaus toteutuu olemassa olevan poliittisen ja strategisen ohjausjärjestelmän kautta talous- ja strategiaprosessissa, joka uudistetaan. Tulos- ja vaikuttavuusohjausmallin elementit_v1 Vaikuttavuus ja laatu Tuottavuus ja taloudellisuus Kyvykkyys Toiminnan vaikuttavuus kuntalaisten näkökulmasta Panosten ja tuotosten suhde Osaaminen ja innovatiivisuus Prosessien sujuvuus Johtaminen, esimiestyö Taloudellinen tulos Työhyvinvointi Laatutavoitteiden toteuttaminen Päätöksenteko • Tulosohjaus: haetaan tasapainoa käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tavoitteena on saada kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. • Vaikuttavuusohjaus: tavoitteena asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus • Tuva-ohjausmallissa palvelualueiden johdon (poliittiset toimielimet ja virkamiesjohto) tehtävänä on vastata palvelualueen osalta sekä palvelujen järjestämisestä että oman tuotannon ohjauksesta tuva-mallin mukaisesti. • Tuva-ohjauksella asetetaan toiminnalle selkeät ja mitattavat tavoitteet. Millaista tuva-ohjaus on eri toiminnoissa, miten varioi? • • • • • Tuva-ohjausmalli on ns. kattokäsite: sillä tarkoitetaan kaikkea sitä ohjausta joka kohdistuu kunnan toimintaan sen organisointitavasta riippumatta Tuva-ohjausmalli tähtää joustavaan ja osallistavaan ohjausprosessiin, hallinnon keventämiseen ja tulosten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseen. Tuva-ohjauksessa menettelytavat voivat vaihdella. Hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla voi olla erilaisia menettelytapoja esim. palvelun markkinaehtoisuuteen perustuen – Tuva-ohjausmallissa voidaan edelleen laatia sopimuksia; malli ei poissulje sopimuksen tekemistä esim. kaupungin liikelaitoksen kanssa. Sisäisiä tukipalveluja tuottavien yksiköiden (palvelukeskukset, sisäisiä tukipalveluja tuottavat liikelaitokset) ohjauksessa keskiöön nostetaan tukipalvelun tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta on tunnistettu tarve vahvistaa yhteistyötä palvelualueiden kanssa – Tuva-ohjausmallissa ydinpalveluja tuottavien liikelaitosten ohjaukseen osallistuu myös ao. palvelualueen johto. – Palvelualueiden johto osallistuu myös ao. palvelualueen toimintakenttään kuuluvien tytäryhteisöjen omistajatavoitteiden asettamiseen (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon toimintasäännössä). Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 tulos- ja vaikuttavuusohjauksen osalta • ... mitkä ovat tulos-ja vaikuttavuusohjauksen keskeiset periaatteet Kuntalaisten ja henkilöstön osallistuminen Kuntalaisten ja henkilökunnan osallistumisen vahvistaminen • Osallistumisen kehittämisen näkökulmat ovat – Kuntalaisen osallistuminen ja sen laatu – Kuntalainen palveluiden yhteiskehittäjänä ja toteuttajana – Asiakkaan kohtaaminen palveluissa – Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen (käsitellään myöhemmin) • Osallistumisen vahvistaminen edellyttää muutoksia – organisaatiossa – prosesseissa ja välineissä – toimintakulttuurissa ja – johtamisessa Osallistumisen vahvistaminen Tarvittavat muutokset (Mikä muutos on ja miten siihen päästään?) Organisaatiossa Osallistumisen tavoitteet Kuntalaisten osallistuminen ja sen laatu Kuntalainen palveluiden yhteiskehittäjänä ja toteuttajana Asiakkaan kohtaaminen palveluissa Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen Prosesseissa ja välineissä Toimintakulttuurissa Johtamisessa Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen - Periaatteet • Osallistumisen kehittäminen edellyttää selkeää johtamista ja vastuuta • Konsernihallinnon kehittämisjohtaja vastaa osallistumisen kehittämisestä osana kehittämisprosessia • Osallistuminen edellyttää riittäviä resursseja • Nykyresursseja kohdistetaan osallistumisen toteuttamiseksi • Esimies- ja henkilöstökoulutuksissa yhtenä painopisteenä on osallistumisen kehittäminen • Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia osallistumistapoja • Nykyiset osallistumisen muodot arvioidaan • Otetaan käyttöön uusia, monipuolisia osallistumistapoja ja -välineitä • Osallistuminen on osa suunnittelu-, talous- ja hankintaprosesseja • Nykyiset prosessit on arvioitava osallistumisen näkökulmasta
