Kaavoituskatsaus 2015

Kangasalan kunta
Tekninen keskus
1
Kaavoituskatsaus 2015
Kaavoitus tontteja takomassa
2
Vuosi 2014 oli merkittävä kaupunkisuunnittelun vuosi. Viime vuonna
laadittiin vuoteen 2040 tähtäävät
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Pirkanmaan
maakuntakaavan valmisteluaineisto. Rakennesuunnitelma tulee kuntiin hyväksyttäväksi heti vuoden
2015 alussa, ja maakuntahallitus
asettaa maakuntakaavaluonnoksen nähtäville helmikuussa. Suunnitelmat ohjaavat laajan alueen
toiminnallista kehitystä pitkälle
tulevaisuuteen, ja niiden avulla voidaan vaikuttaa myös alueen kilpailukykyyn ja ennen muuta yhdyskuntarakenteen taloudellisuuteen.
Kangasalla saatiin viime vuonna valmiiksi iso joukko keskeisiä
osayleiskaavoja: Vatiala, Suorama
ja Lamminrahka. Ne ovat vaatineet
usean vuoden työprosessin, ne
ovat edellyttäneet monien asiantuntijoiden apua, ja niiden käsittelyssä on voitu osallistaa suuri joukko kuntalaisia. Prosessin avulla on
voitu kertoa edessä olevan eheyttämisen ja tiivistämisen hyvistä
vaikutuksista palveluiden kehittymiseen ja kuntatalouden helpottamiseen. Taajaman kasvun painopisteet on nyt luonnosteltu 2020luvun lopulle asti.
Vuonna 2014 valmistui myös
merkittäviä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia: Mäntyveräjä, Tasatalot, Raatala, Lemetty, Liutunranta, Mobilian laajennus, Huutijärven Kievarin alue, Suntinmäki,
Kortekumpu, Pohja ja Aseman teollisuusalue.
Tulokselliseen työrupeamaan
ovat vaikuttaneet monet tahot:
osalliset, luottamushenkilöt, kumppaniviranomaiset, työpajoihin osallistuneet sekä kaavoituksen oma
tiimi.
Kunnan maankäytön strateginen
kehittäminen
Alkaneena vuonna on tarkoitus
käynnistää koko kunnan strategi-
sen yleiskaavan laatiminen. Tämän
työn tavoitteena on tarkastella
Kangasalan roolia kaupunkiseudulla. Sen avulla varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys,
joihin voidaan päästä olemassa
olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöllä, alueiden tiivistämisellä ja laajentamisella. Työn avulla
ratkaistaan alueiden toteuttamisjärjestys, väestökasvu, asumisen
sijoittuminen, palveluiden saatavuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kaupan sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa.
Yleiskaavoituksen avulla selvitetään myös rantojen roolia, joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä, tarkastellaan kävelyn ja
pyöräilyn verkostoja ja suunnitellaan energia-, vesi- ja jätehuollon
tarkoituksenmukaista järjestämistä
ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
Asukkaiden kannalta yleiskaavan
tavoitteena on taata turvallinen,
KANSI: Kortekummun alueen suunnittelu alkoi 10 vuotta sitten Tursolan yleiskaavasta. Asemakaava valmistui viime vuonna, ja tontit ovat nyt kaupan.
Laadukas ympäristö yhdistää asukkaita.
VASEMMALLA: Mäntyveräjän asemakaava valmistui seitsemän vuoden valmistelun jälkeen. Ruutanantien varteen voidaan rakentaa mm. Vesijärven
maisemaan avautuvia kerrostaloasuntoja.
terveellinen ja eri väestöryhmien
kannalta tasapainoinen elinympäristö ja virkistykseen soveltuvien
alueiden riittävyys sekä vähentää
ympäristöhaittoja ja vaalia rakennettua ympäristöä, maisemaa ja
luonnonympäristöä. Asiat ovat
kaikille tärkeitä. Toivotaan, että
prosessista ja vuorovaikutuksesta
saadaan hedelmällinen ja moniarvoinen.
Tonttitarjonta
Asemakaavojen tonttivaranto on
parantumassa. Kunnan tonttitarjonta on lisääntynyt, ja omakotitontteja on tällä hetkellä tarjolla yli
40 kpl Kortekummussa, Pikonlinnassa, Ruutanassa, Sahalahdella ja
Kuhmalahdella. Yksityisten tonttien tarjonta on edelleen kunnan
tonttitarjontaa laajempaa ja sijoitukseltaan vaihtelevampaa. Omakotitonttivaranto riittää kaikkiaan
noin viiden vuoden rakentamisen
tarpeisiin.
Rivitalo- ja kerrostalotonttivarannot ovat varsinkin kunnan omistamien alueiden osalta paremmat.
Tontteja riittää kolmen tai neljän
vuoden tarpeisiin.
Tonttivarannon kasvuun on vaikuttanut kysynnän väheneminen
koko kaupunkiseudun alueella.
Myös yksityisten tonttien kysyntä
on laantunut. Vain aivan palveluiden välittömässä läheisyydessä
olevat tontit ovat käyneet kaupaksi, edes Vesijärven rantanäkymät
Riussa eivät ole houkutelleet rakentajia. Siksi asemakaavoituksessa painotetaan alkavana vuonna
palveluiden läheisiä alueita. Pyrkimyksenä on ajoittaa alueiden
toteuttaminen siten, että krittisiin
päivähoito- ja koulupalveluihin ei
aiheuteteta investointipaineita.
SISÄLTÖ
Lisää työpaikkoja
Eriluonteisten työpaikka-alueiden
suunnittelua painotetaan tänäkin
vuonna. Erityisesti materiaalien
kierrätykseen ja ekologiaan perustuvalle teollisuudelle kaavoitetaan
uusia alueita Tarastenjärvelle. Lentolan ja Aakkulan vanhoja työpaikka-alueita pyritään tiivistämään yhteistyössä yrittäjien kanssa.
Ruskon työpaikka-alueen ja kehä
II:n hankesuunnittelu käynnistetään heti alkuvuodesta. Tavoitteena on tarjota tiloja TTY:n ja Hermian toimintaa tukevalle työpaikkarakentamiselle.
Kauppaa varten asemakaavoitetaan uusia liiketiloja keskustaan ja
Lentolaan, jonne pyritään ohjaamaan erityisesti paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja.
Keskustan kehittämishanke on
käynnistynyt viime vuonna kaavoituksen ja elinkeinotoimen yhteistyönä. Eri toimijoiden osallistumisen avulla koetetaan saada keskustaan lisää työpaikkoja, palveluita ja
asuntoja, mihin seudun rakennesuunnitelma ja maakuntakaava antavat hyvät mahdollisuudet.
Keskustan kehittäminen edellyttää ideoita ja motivaatiota, määrätietoisia toimia ja panostuksia,
joukkoliikenteen kehittämistä ja
ympäristön parantamista. Vain riittävä työpaikka- ja asukasmäärän
lisäys tuo kysyntää palveluille. Rakennesuunnitelman tavoite on lisätä asukaslukua 4000:lla vuoteen
2040 mennessä. Se edellyttää Mäntyveräjän alueen asuttamista, Pikkolan kehittämistä ja tiivistä pientalorakentamista Herttualaan.
Markku Lahtinen
Maakuntakaavoitus
4
Seutusuunnittelu
5
Yleiskaavoitus
6
Asemakaavoitus
8
Vatiala ja Suorama
8
Keskusta
10
Riku, Ruutana,
Suinula , Asema
11
Sahalahti, Kuhmalahti 12
Liikennesuunnittelu 12
Rakennusjärjestys
12
3
Maakuntakaavoitus
4
Pirkanmaalla maakuntakaavan
laatimisesta huolehtii Pirkanmaan
liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat
hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne
vahvistetaan ympäristöministeriössä.
Maakuntakaavassa esitetään
alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta
tarpeellisia alueita. Pirkanmaalla on voimassa kaksi vahvistettua
maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1.
maakuntakaava ja Pirkanmaan 1.
vaihemaakuntakaava, joka käsittelee turvetuotantoa.
Nykyiset maakuntakaavat
Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan
29.3.2007. Se on maankäyttö- ja
rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty
maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset.
Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan
8.1.2013. Kaavassa on osoitettu
turvetuotannon kannalta tärkeitä
vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita sekä soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon.
Ympäristöministeriö on vahvistanut 25.11.2013 Pirkanmaan liikennettä ja logistiikkaa koskevan
2. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty
tarvittavat valtakunnalliset rata- ja
päätielinjaukset ja parantamishankkeet, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla
maakunnassa sijaitsevat logistiset
aluekokonaisuudet.
Maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntavaltuusto
teki 5.12.2011 päätöksen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laatimisesta. Kaavasta käytetään nimeä
Pirkanmaan maakuntakaava 2040.
Maakuntakaavassa käsitellään
kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät
osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja
työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet
(mukaan lukien vesi- ja jätehuolto
sekä energiahuolto), virkistys- ja
suojelualueet, viheryhteydet sekä
maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt.
Vuoden 2014 aikana valmisteltiin maakuntakaavaluonnosta, joka
pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Yleispiirteisen maankäyttövaihtoehtojen avulla käytiin koko
maakunnan laajuista arvokeskustelua alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maankäyttövaihtoehdot olivat
julkisesti nähtävillä keväällä 2014.
Vaihtoehtotarkastelun tulosten
sekä saadun palautteen pohjalta
muodostettiin maakuntakaavan
perusratkaisut, jotka maakuntavaltuusto hyväksyi 28.4.2014. Kaavaluonnos valmistellaan hyväksyttyjen perusratkaisujen pohjalta ja se
tulee nähtäville keväällä 2015. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden
2016 alkuun mennessä.
Pirkanmaan maakuntakaava
2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja
voimassa olevat vaihemaakuntakaavat.
Maakuntakaavaa varten on laadittu maakäyttövaihtoehtojen lisäksi useita taustaselvityksiä. Vuoden 2015 puolella jatkuvat mm.
seuraavat selvitykset:
Pirkanmaan POSKI –hankkeen
(Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen)
tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä. Hanke
saatetaan valmiiksi kesällä 2015.
Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä
Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle
Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan
lentoasemalle tekniset ratkaisut ja
sijainnit. Työssä tarkastellaan myös
järjestelyratapihan siirtämistä uuteen paikkaan. Väylien linjausvaihtoehdot tuodaan esiin maakuntakaavaluonnoksessa. Vaikutusten
arvioinnin ja saatujen lausuntojen
pohjalta valitaan kaavaehdotukseen lopulliset sijainnit väylille.
V. 2014 lopussa käynnistetyn selvitystyön tavoitteena on kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeiden
määrittely ja rajaaminen.
Lisätietoja saa netsivuilta osoitteesta: www.pirkanmaa.�/�/maakuntakaavoitus
Yhdyskuntasuunni�elun yhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan,
Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven
kesken. Yhteistyön tärkeimmät asiat
vuonna 2015 ovat rakennesuunnitelman 2040 hyväksyminen ja
toteutuksen käynnistäminen kunnissa, kun�en ja val�on solmiman
maankäytön, asumisen ja liikenteen
(MAL-) aiesopimuksen toteu�aminen ja seuranta sekä seudullisen
paikka�edon kehi�äminen.
Rakennesuunnitelma 2040
Seutuhallitus hyväksyi osaltaan
rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa 2014. Kun�en valtuustoissa
rakennesuunnitelma on hyväksyttävänä tammi–helmikuussa 2015.
Rakennesuunnitelma 2040 on
Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä
tähtäimellä ohjaava strateginen
suunnitelma. Siinä tarkastellaan
seudun taajamarakenne�a taloudellises�, sosiaalises� ja ympäristöllises� kestävänä sekä arjen
sujuvuu�a edistävänä kokonaisuutena. Tärkeitä osia ovat esimerkiksi
raideliikenne�ä ja palveluverkkoa
koskevat seudulliset ratkaisut sekä
monipuolinen asuntotuotanto.
Kunnat huomioivat rakennesuunnitelman kaavoissaan, liikenteen
ja palveluverkon suunnitelmissaan
sekä asuntotuotannossaan.
Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 2000-luvulla toteutuneen
väestönkasvun jatkumiseen, eli
hieman yli 4000 asukkaan vuotuiseen kasvuun. Seudulla arvioidaan
olevan noin 480 000 asukasta vuonna 2040. Uusia asuntoja tarvitaan
noin 91 000 kappale�a. Asuntorakentamisen painopistealueet ovat
hyvien joukkoliikenneyhteyksien
varrella. Pääosa uusista asunnoista sijoi�uu kun�en keskustoihin
ja muihin vahvoihin alueellisiin
keskuksiin, mukaan lukien lähijunan
asemanseuduille sekä seudullisten
rai�o�e- ja bussiyhteyksien varrelle.
Asuinympäristöistä tehdään houku�elevia monipuolisella asuntotuotannolla. Yhdyskuntarakenteen
täydentyminen parantaa myös
kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita.
Palveluverkko perustuu seutukeskukseen (ydin-Tampere), aluekeskuksiin ja lähipalvelukeskuksiin.
Kaupunkiseudun
suunnittelu
Palvelujen saavute�avuus turvataan
hyvillä kulkuyhteyksillä ja julkisten
ja kaupallisten palvelujen sijoi�amisella lähelle toisiaan. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisääntymistä
tukeva ratkaisu. Uudet työpaikat
sijoi�uvat pääosin keskustoihin ja
�etointensiivisiin osaamiskeskittymiin, kuten Kaupin kampus ja
Kolmenkulma, mu�a myös valmistavan teollisuuden ja logis�ikan
tarpeet on huomioitu isojen väylien
läheisyydessä.
Rakennesuunnitelmakar�a
näy�ää kuvan kaupunkiseudusta
vuonna 2040 sekä eräitä vuoden
2040 jälkeen toteutuvia strategisia
kohteita. Rakennesuunnitelmarapor�ssa kuvataan tarkemmin toteutuksen paino�umiset eri vuosikymmenillä. Aineistoon voi tutustua
rakennesuunnitelman sivustolla
www.tampereenseutu2040.fi.
MAL-aiesopimus 2013-2015
Kun�en ja val�on solmimaa
maankäytön, asumisen ja liikenteen
aiesopimusta toteutetaan sovituin
toimenpitein. Aiesopimuksen kärkiä
ovat muun muassa keskustojen kehi�äminen, joukkoliikennekäytävien
maankäytön tehostaminen, vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen,
elinkeinoelämän kasvun tukeminen
sekä liikkumisen tapojen uudistaminen. Sopimusosapuolet laa�vat
yhdessä edellisvuo�a koskeva
seurantarapor�n ja valmistelevat
seuraavan aiesopimuksen.
Seudullinen paikkatieto
Maankäytön seudullinen suunni�elu on vahvistunut, mu�a seudullisia
työvälineitä on edelleen kehite�ävä. Rakennesuunnitelma ja MALaiesopimus tarvitsevat rinnalleen
seudullista paikka�etoa. Vuonna
2014 käynnistyi hanke, jossa parannetaan seudullisen paikka�edon
käyte�ävyy�ä suunni�elussa ja
päätöksenteossa. Alkuvaiheessa
hankkeessa keskitytään kun�en
paikka�edon teknisen tuotannon
kysymyksiin ja seudullisen harmonisoinnin tarpeisiin. Vuonna 2015 on
tarkoitus kehi�ää paikka�etoa koh�
seudullista palvelua.
Lisä�etoa osoi�eissa www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi.
5
Yleiskaavoitus
Yleiskaavat ohjaavat kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Maankäytön suunnittelu
perustuu kunnan strategioihin. Yleiskaavat ja
kunnassa vuosittain päivitettävä maankäytön
toteutusohjelma ohjaavat asemakaavoitusta.
Kangasalan ensimmäinen yleiskaava laadittiin v. 1976, ja sitä on sen jälkeen tarkistettu
useina pienialaisina osayleiskaavoina. Vastikään
hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja sen toteuttamisohjelma ohjaavat maankäyttöä, liikennejärjestelmän
suunnittelua, asuntotuotantoa ja ilmastonmuutoksen hillintää seudun kuntien alueilla.
6
Taajamarakenteen eheyttäminen
Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman periaatteiden mukaan
kaavoituksella ohjataan nauhataajaman yhdyskuntarakenteen
eheyttämistä. Laadukas täydennysrakentaminen tukeutuu kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, sen palveluihin ja
joukkoliikenteeseen. Täydennysrakentamisella voidaan tukea alueiden nykyisten palveluiden säilymistä ja kehittämistä.
Täydentämällä pyritään lisäämään alueiden asumisvaihtoehtoja
ja estämään niiden yksipuolistumista. Täydennysrakentamisella tuetaan myös nykyisen rakennuskannan parantamista ja kehittämistä.
Työn tavoitteena on myös kehittää
erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä,
täydennysrakentamisen mallikonsepteja ja toimintatapoja.
Vireillä olevat
yleiskaavat:
31. Kangasalan strateginen
osayleiskaava. Koko kunnan
maankäytön suuria linjoja ja palvelurakenteen suunnittelua ohjaava yleiskaavatyö käynnistetään v.
2015. Työssä selvitetään kunnan
rooli kaupunkiseudulla, yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet ja niiden keskinäinen toteuttamisen ajoitus. Suunnitelma
vaikuttaa muiden osayleiskaavojen
mitoitukseen ja aikatauluun.
28. Suoraman osayleiskaava.
Suunnitelman avulla selvitetään
alueen tiivistämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia kaupunkiseudun rakennesuunnitelman
pohjalta. Alueelle osoitetaan täydennysrakentamista noin 2000–
2500 asukkaalle. Osayleiskaava
tulee hyväksyttäväksi v. 2015 keväällä.
26. Ruutanan osayleiskaava.
Kaavassa tarkastellaan Ruutanan
alueen laajentamisen vaihtoehtoja
ja selvitetään alueen luontoarvot
7
ja virkistystarpeet. Suunnitelma
perustuu alueen maltilliseen
kasvuun ja suunnitteluvaran
jättämiseen mahdolliselle
myöhemmälle raideliikenteen
kehittämiselle. Osayleiskaavan
käsittelyä jatketaan myöhemmin.
13. Herttualan osayleiskaavan
laatimista jatketaan alueen tultua
uusitun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman asuinalueeksi.
Tavoitteena on vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta sijoittamalla
alueelle tiivistä, pientalovaltaista
asutusta ja työpaikkoja. Työn yhteydessä selvitetään asutuksen ja
suunnitteilla olevan valtatien nelikaistaistamisen yhteisvaikutuksia
Kirkkojärven Natura-alueeseen.
18. Saarenmaan osayleiskaavan
laatimisesta on päätetty keväällä
2002. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan alueen länsiosiin on tarkoitus rakentaa sekä
työpaikka- että asuinalueita. Suunnittelu käynnistetään selvityksillä
v. 2016.
30. Pakkalan kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavalla edistetään täydennysrakentamista Pakkalan kylällä
toiminnallisesti ja maisemallisesti edullisimpiin paikkoihin siten,
että maanomistajien tasapuolinen
kohtelu ja maaseutuelinkeinojen
kehittämisedellytykset voidaan
taata. Kyläyleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn v. 2015 alussa.
29. Sahalahden rantaosayleiskaava. Sahalahden rantaosayleiskaava on käynnistetty kolmannen
kerran vuoden 2010 alussa. Kaa-
valuonnos oli nähtävillä v. 2014 lopussa. Kaavaehdotus tulee käsittelyyn v. 2015 keväällä.
12. Sahalahden osayleiskaava. Suunnitelmalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä,
Sahalahden keskustan asemakaavoitusta ja kylien rakentamista.
Osayleiskaavan käsittelyä jatketaan
myöhemmin.
11. Maaseutualueiden osayleiskaavoituksella hallitaan yhdyskuntarakenteen kehitystä asemakaava-alueiden ulkopuolella ja
ohjataan maaseudun rakentamista
palvelukyliin. Osayleiskaavan käsittelyä jatketaan myöhemmin.
Vireillä olevista osayleiskaavoista saa ajantasaista tietoa kaavoituksen kotisivuilta www.
kangasala.�>kaavoitus
Asemakaavoitus
Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa määrätään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa
rakentaa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakennusten korkeuksia, sijoittelua, rakentamistapaa sekä muita alueen rakenteeseen ja
kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja.
Kaavoitustyötä tehdään vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Esittelemme tässä tärkeimmät tiedossa olevat
asemakaavakohteet. Ajankohtaisista asioista löytyy lisää tietoa kaavoituksen nettisivuilta www.kangasala.�. Osalliset eli ne kuntalaiset, joiden oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia, voivat ottaa
kantaa kaavan sisältöön sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa.
Vatiala ja Suorama
8
1. Ilkko. Asemakaavaa laajennetaan Tampereen seurakuntien
alueelle, jonne osoitetaan kurssikeskuksen lisäksi uutta asuinrakentamista. Asemakaavaehdotus tulee
nähtäville 2015.
2. Lentolan liikealue. Liikealueen
liittymäjärjestelyjä Kangasalantielle
muutetaan. Liikealuetta ja rakennusoikeutta lisätään ja toimintoja
täsmennetään kaupallisten selvitysten antamissa puitteissa. Alueella lisätään asuntorakentamista.
Kaavaluonnos on ollut nähtävillä
useaan otteeseen. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville v. 2015.
3. Isolukontie. Vanha huoltoasematontti muutetaan asuin- ja liikerakennuspaikaksi. Kaavaehdotus
tulee nähtäville 2015.
4. Aakkulantie. Kangasalantien
varren työpaikka-aluetta muutetaan tehokkaan asumisen alueeksi
vaiheittain Suoraman osayleiskaavan mukaisesti. Kaava käynnistetään v. 2015 alussa.
5. Pikonkangas. Joukkoliikenneväylän varrella sijaitsevan vanhan
työpaikka-alueen kaavan muuttaminen asuinalueeksi on ollut
luonnoksena nähtävillä v. 2013.
Alueelle osoitetaan monimuotoista asuinrakentamista ja liiketiloja.
Kaavaehdotukset asetetaan nähtäville vaiheittain.
6. Pitkäjärvi. Asemakaavaa laajennetaan vanhan varikon alueella.
Sinne osoitetaan kerros- ja rivitalorakentamista. Rantavyöhyke jää
puistoksi. Kaavan käsittelyä jatketaan v. 2015.
7. Lamminrahka. Asemakaavoitus
käynnistetään eritasoliittymän, yhdyskatujen ja yhtenäiskoulun osalta keskeisten alueiden yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2015.
8. Veturitie. Entinen Labkon kiinteistö muutetaan asuntokortteliksi.
Alueen liikennejärjestelyjä ja kehittämismahdollisuuksia selvitetään
samassa yhteydessä. Asemakaavan
muutos tulee vireille v. 2015.
9. Linkosuo. Leipomon viereisen,
rakentamattoman asuinkorttelien
asemakaavaa muutetaan Vatialan
osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle tulee noin 450 asukasta rivi- ja
kerrostaloihin. Kaava tulee vireille
v. 2015 alussa.
Lamminrahkan keskustan toimintoja ja ilmettä on selvitetty alueelta
laaditussa diplomityössä. Pääkadun
asemakaavoitus käynnistetään kuluvana vuonna.
9
10
Keskusta, Ranta-Koivisto ja Herttuala
10. Keskustakorttelit. Keskustaa
pyritään elävöittämään ympäristön parantamisella, lisäasutuksella
ja palveluilla. Kaavaehdotukset uimahallin ja linja-autoaseman kortteleista tulevat nähtäville 2015 ja
2016 aikana.
11. Huhmari. Huhmarintien itäpuolen vanhentunutta asemakaavaa muutetaan täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Asemakaava odottaa katujärjestelyjenratkaisua ja hyväksymiskäsittelyä.
12. Huutijärvi. Asemakaavaa on
laadittu vaiheittain yli kolmekymmentä vuotta. Kaavoitus jatkuu
Kuohunharjuntien ja Jokioistentien
kulmassa. Huoltamon alueen asemakaavaehdotus tulee nähtäville
vuoden 2015 aikana.
13. Pikkolan alue. Keskustan
osayleiskaavan toteuttamiseksi on käynnistetty asemakaavan
muutoksia Kangasalantien ja Finnentien välillä. Tarkoituksena on
tehostaa asuntorakentamista joukkoliikenneväylän varrella ja kehittää julkisten palveluiden tarjontaa.
Ammattioppilaitoksen asemakaavaehdotus tulee nähtäville v. 2015
aikana.
14. Kuohunlahti. Terveyskeskuksen kehittämistä ja alueen lisärakentamista on selvitetty vireillä
olevissa kaavaprosesseissa. Alueen
kaavaehdotus tulee käsittelyyn v.
2015 keväällä.
15. Tursola. Vaarinmaan ja Kortekankaan alueiden väli on Tursolan
osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseen rakentamiseen. Joukkoliikenteen paraneminen on hyvä
lähtökohta alueen rivi- ja omakotitonttitarjonnan lisäämiseen.
16. Herttualantie. Herttualan alueen asemakaavaluonnos on ollut
nähtävillä v. 2014 syksyllä. Muuntamon länsipuolisella alueella on
tarkoitus kaavoittaa omakotitontteja. Kaavan vaikutuksia arvioidaan
yleiskaavallisella tasolla v. 2015 aikana.
17. Lämpökeskus. Uuden lämpövoimalan asemakaavan laatiminen
on tullut vireille v. 2013. Valtioneuvoston asettamien tavoitteiden
mukaisesti energiana on tarkoitus
käyttää haketta. Valittavan vaihtoehdon mukainen kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville v. 2015
aikana.
Omakotirakentamisen osuus asuntotuotannosta on kasvanut pitkään.
Omakotitonttitarjonnan lisäksi pyritään varaamaan paikkoja myös
omakotiympäristön iloja tarjoavalle,
mutta yhtiömuotoiselle rakentamiselle mm. Lamminrahkan alueella.
Ruutana, Riku, Suinula, Asema
19. Halimajärvi. Halimajärventien
varressa edistetään peruskorjausta
ja vähäistä täydennysrakentamista.
Halimajärven pohjoispään asemakaava tulee hyväksyttäväksi v.
2015.
20. Saappaanpohja. Ruutanan
koulun ympäristön asutusta eheytetään vireillä olevan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Saappaanpohjan alueen asemakaava-
ehdotus tulee nähtäville v. 2015.
21. Suinulan alueella asemakaavoitus etenee yleiskaavan määrittelemässä aikataulussa. Kivihuhdin asemakaavaehdotus tulee
nähtäville vuoden 2015 aikana.
22. Tarastenjärvi. Jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen perustuvaa teollisuutta palvelevan alueen
asemakaavaluonnos oli nähtävillä
11
v. 2014 lopussa. Kaavaehdotuksen
laatiminen edellyttää vielä lisäselvityksiä.
23. Savikko. Savikontien asemakaavaa laajennetaan aiemmin vireillä olleen suunnitelman pohjalta
v. 2015 aikana.
24. Korvenperä. Ruutanantien
varressa laajennetaan pientaloasutusta. Asemakaava tulee vireille v.
2015 syksyllä.
Sahalahti ja
Kuhmalahti
18. Kuhmalahden Pento-oja.
Kuhmalahden kirkonkylään laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on täydentää pientaloasutusta Ison-Pennontien varrella ja
varata alueita palveluiden täyden-
tämiseen Kirkkotien varrella. Kirkonmäen ja vanhan kyläkeskuksen
maiseman säilyttäminen on suunnittelun lähtökohta. Asemakaavan
käsittelyä jatketaan myöhemmin.
Liikennesuunnittelu
Kangasalan kunta on käynnistänyt
liityntäpysäköintisuunnitelman.
Tavoitteena on osoittaa tärkeille
joukkoliikenteen liityntäpaikoille
keskustassa, Lentolassa ja Ruutanassa pitkäaikaisen pysäköinnin
paikkoja henkilöautoille.
Lisäksi joukkoliikenteen laatukäytävien pysäkkien yhteyteen
varataan katettuja pyöräpysäköintipaikkoja.
Vesihuollon
yleissuunnittelu
Kangasalan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vastikään. Suunnitelmassa ratkaistiin
vesi- ja viemäriverkoston lähivuosien laajentamissuunnat ja muut
kehittämistarpeet sekä vesihuoltoosuuskuntien kehittämistarpeet.
Vesihuolto-osuuskuntien
toiminta-alueiden hyväksymistä
jatketaan vuoden aikana PohjoisKangasalan, Kerppolan, Tiihalan
Kesäkartanonkulman, Sahalahden
Tursolan ja Ponsan vesiosuuskunnissa.
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunitelman laadinnasta vastaa
Pirkanmaan ELY-keskus. Suunnitelman tärkeimpiä näkökulmia on
ravinteiden kierrätys. Suunnitelmaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä
2014.
Rakennusjärjestys
Kangasalan kunnan uusi
rakennusjärjestys on hyväksytty
valtuustossa joulukuussa 2014.
Rakennusjärjestyksellä korvataan
aiemmin voimassa olleet
Kangasalan ja Kuhmalahden
rakennusjärjestykset.
12
Kaavoituksen kotisivut http://www.kangasala.�/asuminen_ja_ymparisto/tontit_ja_kaavoitus/kaavoitus/
Tekninen keskuksen palvelupiste, Urheilutie 13, puh. 040 133 6642
Viraston aukioloaika on 9.00-15.00, talviaikana maanantaisin 9.00-16.30.
Yleiskaavoittajan (puh. 040133 6469) ja suunnitteluarkkitehdin (puh. 040 133 6773) vastaanottoaika on maanantaisin klo 9-12. Kaavoitusarkkitehti on tavattavissa (050 5969 124) tiistaisin klo 9-11.