Historia-aineiden opetusohjelma

Transcription

Historia-aineiden opetusohjelma
Syksy 2015
Päivitetty 14.8.2015
SISÄLLYSLUETTELO
Yleistä asiaa
4
Maisteriohjelmat
11
Syksyn 2015 luentokurssit
15
Syksyn verkkokurssit
22
Ennakkotietoa kevään 2016 luentokursseista
25
Historian perusopinnot
28
Kulttuurihistoria
37
Suomen historia
73
Yleinen historia
100
Opetusohjelmassa käytetyt lyhenteet
127
Yhteystiedot:
Historian oppiaineiden yhteiset kotisivut intrassa:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/historia/
Kulttuurihistoria
Sirkkala, Historicum 3. krs, Kaivokatu 12, 20014 Turun yliopisto
Puh. 02-333 5219 tai 02-333 5232 (toimisto)
Intran osoite:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/kulttuurihistoria/
Ulkoisten sivujen verkko-osoite:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/kulttuurihistoria/
Suomen historia
Sirkkala, Historicum 2. krs, Kaivokatu 12, 20014 Turun yliopisto
Puh. 02-333 5219 tai 02-333 5232 (toimisto)
Intran osoite:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/suomenhistoria/
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/suomenhistoria/
Yleinen historia
Sirkkala, Historicum, 1. krs, Kaivokatu 12, 20014 Turun yliopisto
Puh. 02-333 5219 tai 02-333 5232 (toimisto)
Intran osoite:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/yleinenhistoria/
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/yleinenhistoria/
2
TÄMÄN OPETUSOHJELMAN LUKEMISESTA
Tämä
opetusohjelma
sisältää
lukuvuoden
2015–2016
opetussuunnitelman
ja
kirjallisuusvaatimukset ja syksyn 2015 opetustarjontaa koskevat tiedot. Tässä mainitut
opetussuunnitelmat ovat voimassa myös keväällä 2016, joten opas kannattaa säästää ainakin
opintokokonaisuuksien loppumerkintöjen hakemiseen asti. Kevään opetusohjelma ei sisällä
tutkintovaatimuksia.
Tämän oppaan alkupuolella on esitelty kaikki tarjolla oleva opetus: luentokurssit, luentojen ja
harjoituskurssien yhdistelmät sekä verkkokurssit. Kurssien korvaavuudet nykyiseen tutkintoon
on kerrottu kurssin esittelyn yhteydessä. Omiin opintoihin sopivan opetuksen löytymistä on
pyritty helpottamaan sillä, että kurssit ja niiden korvaavuudet on kerrottu myös oppiaineittain.
Tällöin kurssien nimet on sijoitettu niiden opintokokonaisuuksien alle, joihin ne sopivat
korvaaviksi. Vain tiettyyn opetussuunnitelman kohtaan tarkoitettu opetus on siten mainittu vain
opetussuunnitelman sisällä, ei erillisten kurssien kohdalla. Kurssien nimien perässä on
sulkeissa sen oppiaineen lyhenne, jonka järjestämästä opetuksesta on kyse. Järjestävä
oppiaine antaa kurssista tarvittaessa lisätietoja ja rekisteröi opintosuoritukset, joten tätä tietoa
saattaa tarvita opiskelijatietojärjestelmä Nettiopsua lukiessa.
Opetusohjelmassa on kerrottu alustavasti myös joistakin kevään kursseista, mutta tarkemmat
tiedot kevätlukukauden ohjelmasta ilmoitetaan vasta kevään opetusohjelmassa, joka ilmestyy
viimeistään viikolla 51.
Tietoja humanistisen tiedekunnan kaikkien oppiaineiden tutkintovaatimuksista, tutkintojen
rakenteesta ja valmistumisesta löytyy Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta 2015–2016
https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm Opiskelijan yleisopas 2015–2016 puolestaan sisältää
neuvoja ja ohjeita opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa aina ilmoittautumismenettelystä
kirjastokortin saamiseen. Hyvä lähtökohta yleisohjeistuksen löytämiseen on intranetin
palvelusivu opiskelijoille: https://intranet.utu.fi/fi/hakemisto/opiskelijalle
On syytä muistaa, että opetukseen saattaa tulla muutoksia, lisäyksiä ja jopa peruutuksia heti
kun opas on painettu tai myöhemmin syksyn mittaan. Oppiaineiden kotisivuja ja Historiaopiskelu -sähköpostilistaa kannattaa seurata säännöllisesti. Jos huomaat oppaassa virheen tai
puutteen, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti oppiaineiden toimistoon.
3
YLEISTÄ ASIAA
______________________________________________________________________________
Johdantokurssi
Historian perusopinnot ja kulttuurihistorian perusopinnot alkavat kurssilla P1. Johdatus
historian opintoihin ja opiskelutaitoihin maanantaina 31.8.2015 klo 14–16 Tauno Nurmela salissa, Päärakennuksessa. Tämä kurssi on pakollinen kaikille 1. vuoden pääaineopiskelijoille
ja historian sivuaineopiskelijoille. Toivomme, että opiskelijat tulevat tilaisuuteen
tuutorryhmittäin.
Historia-aineiden lukukauden avaus -tilaisuus Sirkkalan kampusalueella
Maanantaina 31.8.2015 klo 16–18 järjestetään lukukauden avaus, johon ovat tervetulleita
kaikki historia-aineiden opiskelijat sekä oppiaineiden henkilökunta. Erityisesti toivotamme
tervetulleeksi kaikki 1. vuoden opiskelijat. Tilaisuus järjestetään sään niin salliessa ulkona
Sirkkalan pihalla, ja tilaisuudessa on tutustumisen lisäksi pientä tarjoilua ja grillattavaa.
______________________________________________________________________________
HISTORIA-AINEIDEN TOIMISTOPALVELUT
Historia-aineilla on yhteinen toimistopalvelu, joka löytyy Historicum -rakennuksen 1.
kerroksesta. Opintosihteereinä toimivat Erja Aarnio ja Sirpa Kelosto. Heidän puoleensa voi
kääntyä yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusten rekisteröintiä tai opintokokonaisuuksia
koskevissa asioissa.
Erja Aarnio: puh. 333 5232, huone 129, s-posti [email protected]
Sirpa Kelosto: puh. 333 5219, huone 106, s-posti [email protected]
Yhteinen sähköpostiosoite: [email protected]
HISTORIAN OPPIAINEIDEN TILAT SIRKKALASSA
Historian oppiaineet sijaitsevat Sirkkalan kasarmilla aikaisemmin sotilassairaalana toimineessa
keltaisessa Historicum-rakennuksessa (Kaivokatu 12). Yleisen historian tilat ovat talon
ensimmäisessä, Suomen historian toisessa ja kulttuurihistorian kolmannessa kerroksessa.
Luentosalit ja seminaarihuoneet
Luentosalien osoitteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta 2015–2016:
http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/opiskelu-yliopistossa/Sivut/Opiskelijan-yleisopas.aspx
KOTISIVUT JA OPISKELUOHJEET
Opiskelijoita kehotetaan seuraamaan säännöllisesti historian oppiaineryhmän ja kolmen
oppiaineen Intranet-sivuja. Oppiaineet tiedottavat sivuillaan ajankohtaisista tapahtumista,
tärkeistä päivämääristä sekä tulevista vierailuluennoista. Historian oppiaineryhmän sivuilta
löytyvät muun muassa opiskeluohjeet, joista saa tarkkoja neuvoja esseen ja luentopäiväkirjan
4
kirjoittamiseen, opintokokonaisuusmerkinnän hakemiseen, tentti-ilmoittautumiseen ja moneen
muuhun asiaan.
Osoitteet:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/historia/ (Historia-aineiden yhteiset
sivut)
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/kulttuurihistoria/ (kulttuurihistoria)
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/suomenhistoria/ (Suomen historia)
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/yleinenhistoria/ (yleinen historia)
HUMANISTINEN TIETEENALAKIRJASTO LOGOS
Historia-aineiden kirjastokokoelmat löytyvät Teutorista (Lemminkäisenkatu 3a). Kirjastossa
ovat myös kulttuurien tutkimuksen ja taiteiden tutkimuksen kokoelmat ja kurssikirjat. Teutorin
kirjastosta löydät tarkempia tietoja kirjaston sivuilta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/
Tieteenalakirjastojen laina-aika on 14 pv. Poikkeuksena on käsikirjastoaineisto, kuten
hakuteokset ja aikakauslehdet ja -sarjat. Tarkemmat tiedot lainauskäytännöistä löytyvät
kirjaston kotisivuilta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/. Kirjaston sivuilta löydät myös
tieteenalakohtaisesti koottua tietoa ja aineistoja Research Guides -palvelusta:
http://libguides.utu.fi/.
Tenttikirjoja
löytyy
myös
Åbo
Akademin
kirjastosta
http://www.abo.fi/bibliotek/fi ja Turun kaupunginkirjastosta http://www.turku.fi/kirjasto
HISTORIA-OPISKELU -SÄHKÖPOSTILISTA
Historia-aineilla on oma historia-opiskelu -niminen sähköpostilista, jonka kautta oppiaineet
tiedottavat opintoihin liittyvistä asioista. On erittäin tärkeää, että kaikki opiskelijat liittyvät
historia-opiskelu -listalle. Liittymisohjeet löydät historia-opiskelu -listan etusivulta:
https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/historia-opiskelu
SIVUAINEOPINTO-OIKEUS HISTORIAN OPINTOIHIN
Sivuaineen opiskeluoikeus on vapaata kaikille, joilla on tutkinnonsuoritusoikeus Turun
yliopistossa. Historia-aineita sivuaineina opiskelemaan aikovat ilmoittautuvat sähköpostitse
([email protected]) historia-aineiden toimistoon viimeistään 4.9.2015. Ilmoittautumisen
yhteydessä opiskelija ilmoittaa, kirjautuuko hän historian tai kulttuurihistorian
sivuaineopiskelijaksi. Historian sivuaineopiskelija suorittaa historian perusopinnot, minkä
jälkeen hän voi suorittaa aine- ja syventävät opinnot vaikka jokaisesta kolmesta historiaaineesta – kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia. Kulttuurihistorian
sivuaineopiskelija suorittaa kulttuurihistorian perusopinnot, minkä jälkeen hän voi suorittaa
ainoastaan kulttuurihistorian aine- ja/tai syventävät opinnot.
Yksittäisiä luentokursseja on kenellä tahansa yliopisto-opiskelijalla oikeus suorittaa, mutta
opintokokonaisuusmerkintöjä (esim. perusopinnot, aineopinnot) voidaan antaa vain niille, joilla
5
on opinto-oikeus. Pienryhmäopetus kuuluu vain pää- ja sivuaineoikeuden piirissä oleville.
Sivuaineoikeus tarkistetaan viimeistään Historian taito -kurssin alussa.
Lisätietoja oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta opettajilta (kh: Paavo Oinonen, Sh:
Suvianna Seppälä, yh: Heli Paalumäki)
LUKUVUODEN PERIODISOINTI (2015–2016)
SL1, syksyn ensimmäinen periodi 31.8.–25.10.
SL2, syksyn toinen periodi 26.10.–20.12.
KL1, kevään ensimmäinen periodi 11.1.–6.3. 2016
KL2, kevään toinen periodi 7.3. –8.5.2016
Periodien viimeinen viikko on kontaktiopetuksesta vapaa viikko, jolloin järjestetään usein
tenttejä.
MUU HISTORIANOPETUS
Myös poliittisen historian oppiaineessa ja Åbo Akademin historian laitoksella annettavaa
historian opetusta suositellaan hyödynnettäväksi. Tietoja opetuksesta saa näiden laitosten
kotisivuilta. Myös erilliset ohjelmat, kuten Baltic Sea Region Studies tarjoavat kursseja sekä
yksittäisiä kursseja laajempia moduuleja, joita historian opiskelijat voivat suorittaa.
Korvaavuuksista kannattaa aina keskustella ennakkoon.
SIVUAINEOPINNOT
Historian opiskelijat voivat opiskella Turun yliopistossa monia aineita sivuaineina. Useissa
aineissa on kuitenkin sivuaineopiskelijoiden kiintiöitä.
Uusille opiskelijoille järjestetään infotilaisuus sivuainevalinnoista keskiviikkona 26.8. klo
16–19 Januksessa. Tilaisuudessa keskustellaan historian opiskelijoiden tyypillisistä
sivuainepoluista, minkä lisäksi historianopiskelijat kertovat omista sivuainevalinnoistaan.
Tietoa sivuaineoikeuksista ja sivuaineiden valintakokeista:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/sivuaine/Sivut/home.aspx
Yhteystietoja joidenkin sivuainekokonaisuuksien kotisivuille:
Baltic Sea Region Studies (non-degree studies sekä maisteriohjelma):
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/balticstudies/
North American Studies:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/kkl/oppiaineet/nams/
Vanhojen aikojen opintokokonaisuus:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/sivustot/tucemems/mita/vaopintokokonaisuus/Sivut/home.aspx
6
Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus:
https://blogit.utu.fi/kaupunkitutkimus/opetus/
Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/erillislaitokset/unit/tutu/opinnot/
Asklepios-ohjelma: Ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/muut_opinnot/asklepios/Sivut/home.aspx
East-Asian Studies:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/ceas/
History and Politics of European Integration -ohjelma:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/oppiaine/hpei/
Monikulttuurisuus:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sosiaalitieteet/opinnot/monikulttuurisuus/Sivut/home.asp
x
Opiskelijan on mahdollista suorittaa näistä joko yksittäisiä kursseja tai kokonainen
opintokokonaisuus, jolloin hän saa siitä sivuaineen tutkintoonsa.
SÄHKÖINEN KURSSI-ILMOITTAUTUMINEN
Kursseilla voi olla käytössä sähköinen ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen tapahtuu
NettiOpsussa, johon voi kirjautua osoitteessa https://nettiopsu.utu.fi/. Kirjautumisen jälkeen
valitaan Kurssit -linkistä kohta Ilmoittautuminen. NettiOpsuun kirjautuminen edellyttää Turun
yliopiston IT-palveluiden myöntämää ja voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Myös moodleoppimisympäristö, verkkokurssit sekä monet muutkin kurssit edellyttävät utu-tunnusta.
Mikäli kurssille ilmoittautumisesta ei erikseen opetustietojen yhteydessä ole mainittu, tapahtuu
ilmoittautuminen osallistumalla kurssin ensimmäiselle opetuskerralle.
TENTTIMINEN
TENTTIMINEN TENTTIAKVAARIOSSA
Useita historia-aineiden opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös sähköisenä ns.
tenttiakvaariossa. Tenttiminen tapahtuu sähköistä tenttimistä varten rakennetussa
videovalvotussa tenttitilassa (tenttiakvaariossa), joita sijaitsee Teutorissa, sali 105
(Lemminkäisenkatu 3, ensimmäinen kerros) tai kauppakorkeakoulussa (Rehtorinpellonkatu 3,
ensimmäinen kerros) Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan opettajan määrittämän
aikataulun puitteissa. Sähköisen tenttipalvelun www-osoite on http://tenttis.utu.fi/. Palveluun
kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla.
7
Toistaiseksi tenttiakvaariossa voi suorittaa seuraavat opintojaksot:
Kulttuurihistoria: HistPO P5.1 ja P5.2. KhPO P5 ja P6, Muista tentittävistä kohdista ilmoitetaan
kohtien avautuessa.
Suomen historia: P5.3. ja P5.4. A4.2., A4.4.
Yleinen historia: Uudet tutkintovaatimukset: P5.5., P5.6., A1.2, A3.3 (Luonto ja ympäristö),
A3.5 (Aatteet, ideologiat ja uskonnot), A3.6 (Nationalismi ja transnationalismi), S3.4, S3.6
TENTTIMINEN TENTTIPÄIVINÄ
Tutkintovaatimusten mukaisia kirjatenttejä ilmoittaudutaan tenttimään oppiaineiden
tenttipäivinä. Tiedekunnan kuulustelut ovat HuK- ja pro gradu -kypsyyskokeiden suorittamista
varten. Muiden tenttien suorittamisesta tiedekunnan kuulusteluissa on aina
neuvoteltava etukäteen tentaattorin kanssa.
Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Tentteihin ilmoittaudutaan
sähköisesti NettiOpsulla https://nettiopsu.utu.fi/index tai toissijaisesti tenttikuorella, joita on
saatavilla kaikissa oppiaineissa. Tenttikuori tulee täyttää huolellisesti ja palauttaa se
Historicumin 1. kerroksen palautuslaatikkoon.
Samana tenttipäivänä voi suorittaa myös useamman tentin. Jokaisesta tentistä täytyy tehdä
oma tentti-ilmoittautuminen. Useampaa suoritusta ei huomioida kysymysten määrässä eikä
niitä arvostella kokonaisuutena. Tentin peruuntumisesta on hyvä ilmoittaa tentaattorille tai
oppiaineen toimistoon hyvissä ajoin.
Muistathan aina kirjoittaa opiskelijanumerosi tenttivastauksiin ja esseisiin yms, jotta
tenttisuoritus kohdentuu oikein ja tuloksesi voidaan ilmoittaa Nettiopsussa.
Yliopiston tenttipäivät on tarkoitettu yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Avoimen yliopiston
opiskelijat tenttivät omina tenttipäivinään. Lisäohjeita tenttimiseen historia-aineiden kotisivuilta.
TENTTIPÄIVÄT:
Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia, BSRS:
perjantaina 18.9. ja 16.10. klo 14.00–17.00, ls. X
perjantaina 6.11. klo 14.00–17.00, ls. II
tiistaina 15.12. klo 14.00–17.00, ls. II
Humanistisen tiedekunnan kuulustelut syyslukukaudella 2015:
Tiedekuntatentit klo 14:00–18:00, ls. IX, X
perjantaisin 25.9., 30.10., 27.11. ja 11.12.
8
AKATEEMISUUSPASSI
Osallistumalla muodollisen opetuksen ulkopuolella järjestettäviin tilaisuuksiin voit saada
merkintöjä akateemisuuspassiin. Näistä voi kerryttää opintosuorituksen. Akateemisuuspassin
voi noutaa historia-aineiden toimistosta tai tulostaa historia-aineiden kaavakkeet-sivulta.
Passin voi suorittaa keräämällä tarvittava määrä merkintöjä akateemisista tieteellisistä
tilaisuuksista kuten vierailuluennoista, esitelmistä, seminaareista, tieteellisten seurojen
kokouksista jne. Passiin täytetään tilaisuuden tiedot ja pyydetään vastuulliselta järjestäjältä
allekirjoitus; väitöstilaisuuksissa voit kääntyä esim. läsnä olevan henkilökunnan jäsenen
puoleen. Opintosuorituksen voi koota joko pelkistä luennoista tai luennoista ja
oppimispäiväkirjasta.
Tilaisuuksista opintopisteitä kertyy seuraavasti:
10 tilaisuutta 2 op
15 tilaisuutta 3 op
20 tilaisuutta 4 op
25 tilaisuutta 5 op
Kohdan voi suorittaa 5 op:n laajuisena myös osallistumalla 10 tilaisuuteen ja kirjoittamalla
niistä 6 sivun mittaisen oppimispäiväkirjan. Kansainvälisiin opintoihin tuleva suoritus edellyttää,
että valtaosa tapahtumista on vieraskielisiä ja luonteeltaan kansainvälisiä.
Akateemisuuspassin suoritusmerkintää varten passi ja mahdollinen oppimispäiväkirja
toimitetaan historia-aineiden toimistoon. Suoritus sijoitetaan sopimuksen mukaan joko aine- tai
syventävien opintojen yhteyteen tai vapaisiin opintoihin.
Lisätietoja aiheesta saa historia-aineiden toimistosta:
[email protected]; (02) 333 5232; (02) 333 5219
OPINTOKOKONAISUUKSIEN LOPPUMERKINNÄT
Opiskelijan anoessa tutkintotodistusta tulee hänellä olla opintorekisteriin merkittynä
loppumerkinnät niihin vaadituista opintokokonaisuuksista. Historian opintokokonaisuuksien
loppumerkinnät eivät tule automaattisesti opintorekisteriin, vaan tarvittavat opinnot
suoritettuaan opiskelijan tulee itse pyytää merkintää kokonaisuudesta. Opiskelija täyttää ko.
kokonaisuutta koskevan lomakkeen, merkitsee siihen ne kurssit, jotka haluaa käyttää ja jättää
lomakkeen toimistoon Erja Aarniolle (Historicum, 1. krs, s-posti [email protected]).
Opiskelijan täytyy itse tarkistaa, että kurssit korvaavat tämän kokonaisuuden osakohdat.
Epäselvissä korvaavuuskysymyksissä neuvovat oppiaineiden opintoneuvojat: kulttuurihistoria
Paavo Oinonen; Suomen historia: Suvianna Seppälä; yleinen historia: Heli Paalumäki.
Lomakkeita saa toimistosta ja oppiaineryhmän nettisivuilta:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/historia/historia/opiskelu/kaavakkeet/
9
Loppumerkintöjen vastuuhenkilöt oppiaineissa ovat:
Historian perusopinnot
Sakari Ollitervo (kh)
Jarkko Keskinen (Sh)
Eero Kuparinen (yh)
Kulttuurihistorian perusopinnot
Sakari Ollitervo
Kulttuurihistorian aineopinnot
Maarit Leskelä-Kärki
Suomen historian aineopinnot
Timo Myllyntaus
Yleisen historian aineopinnot
Janne Tunturi
Kulttuurihistorian
opinnot
syventävät Hannu Salmi
Marjo Kaartinen
Suomen
opinnot
historian
syventävät Kirsi Vainio-Korhonen
Yleisen
opinnot
historian
syventävät Leila Koivunen
OPETTAJAN PEDAGOGISIIN OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN
Haku opettajan pedagogisiin opintoihin on vuosittain tammikuun lopussa. Kaikilta historiaaineiden kiintiössä hakevilta vaaditaan vähintään 50 op:n historia-aineiden opintoja sisältäen
suoritetun historian tai kulttuurihistorian perusopintojen kokonaisuuden.
Lisätietoa saa Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta ja kotisivuilta osoitteesta
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/sivuaine/opettajaksi/ sekä hakulomakkeesta, joka
on jaossa tammikuun alusta lähtien Humanistisen ja Kasvatustieteiden tiedekunnan kansliassa
sekä Opiskelijapalveluissa. Lomake löytyy myös kasvatustieteiden tiedekunnan kotisivuilta.
Lisätietoja antavat myös historian oppiaineiden opintojen ohjauksesta vastaavat opettajat ja
Turun opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajakoulutuksesta vastaava amanuenssi.
Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opintojen (60 op) tiedot löytyvät yhteiskuntatieteellisen
tiedekunnan opinto-oppaasta
https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=20983&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2014
Johdatus oikeustieteeseen 5 op
Paula Klami-Wetterstein, SL 1
Kurssi on osa yhteiskuntatieteen opintoja ja pakollinen kaikille historian ja yhteiskuntaopin
aineenopettajiksi aikoville. Tarkemmat tiedot kurssista (mm. tentittävästä kirjallisuudesta):
https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintojakso.htm?rid=20991&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2014
10
VAIHTO-OPISKELU
Päähaku Euroopan opiskelijavaihtoihin on tammi-helmikuussa ja täyttämättä jääneiden
paikkojen uusintahaku syyskuussa. Euroopan ulkopuoliset opiskelupaikat ovat useimmiten
haussa edellisenä lukuvuonna loka-marraskuussa. Pohjoismaisiin yliopistoihin haetaan
Nordlys-verkoston kautta, jonka hakuajat umpeutuvat tammi-helmikuussa syyslukukautta ja
elo-syyskuussa kevätlukukautta varten.
Vaihtoon päästäkseen on laadittava oppiaineen kv-yhdyshenkilön (kh: Paavo Oinonen, Sh:
Suvianna Seppälä, yh: Heli Paalumäki) hyväksymä ja allekirjoittama opintosuunnitelma. Siihen
kirjataan ne kurssit, joita aikoo ulkomailla suorittaa ja joilla korvataan suomalaisen tutkinnon
osia. Mikäli tarkkoja kurssitietoja ei ole saatavilla hakuvaiheessa, voi suunnitelman laatia
suuntaa antavasti käytössä olevien tietojen perusteella. Yliopiston kansainvälisten palveluiden
www-sivuilla ja toimintapisteissä (Turun Kauppakorkeakoulu) on opinto-oppaita
yhteistyöyliopistoista ja muuta informaatiota, joka voi olla avuksi vaihtopaikkaa ja rahoitusta
etsiessä.
Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi pääsääntöisesti tulla valituksi ulkomaan vaihtoon, mutta
muuten vaihtoon voi hakeutua koska tahansa, myös maisterivaiheessa. Vaihdon
ajoittamisesta kannattaa keskustella oman opettajatuutorin kanssa. Neuvoja saa myös
oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaavilta sekä yliopiston kv-palveluista ja www-sivuilta.
MAISTERIOHJELMAT
European Heritage, Digital Media and the Information Society
Humanistisessa tiedekunnassa toimii kansainvälinen maisteriohjelma ”European Heritage,
Digital Media and the Information Society”. Ohjelman tavoitteena on humanistista ja
tietotekniikka-alan opetusta yhdistämällä kouluttaa maistereita, joilla on asiantuntemusta niin
eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kuin sen esittämisestä uuden median välityksellä.
Ohjelma antaa valmiudet tuottaa sisältöä digitaalisen median tarpeisiin ja samalla
mahdollisuuden työllistyä monille eri aloille: ei ainoastaan mediaan, vaan myös erilaisiin
asiantuntijatehtäviin, akateemiseksi yrittäjäksi tai kulttuurialan palvelukseen. Ohjelmaan
valitaan Turun yliopistossa joka toinen vuosi yhdeksän opiskelijaa erillisen haun kautta.
Ohjelman toteuttaa EUROMACHS-verkosto, johon kuuluvat Turun yliopistosta historia-aineet
sekä kulttuurituotanto ja maisemantutkimus, Portugalista Coimbran yliopiston historian laitos,
Itävallasta Grazin Karl-Franzens -yliopiston historian laitos ja Italiasta Salenton yliopiston
keskiajan, uuden ja uusimman ajan historian laitos. Turun painopistealueina ovat
historiakulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, digitaalinen kulttuuri sekä verkkopedagogiikka.
Opiskelu tapahtuu sekä lähiopetuksena että verkkokursseina. Osa verkko-opetuksesta on
kansainvälistä, ja opiskelijat voivat hyötyä muiden yliopistojen antamasta opetuksesta sekä
yhteisopiskelun mahdollisuuksista. Tärkeänä osana ohjelmaa on vaihtoperiodi yhdessä
11
partneriyliopistossa. Opintoihin on mahdollista sisällyttää myös harjoittelujakso esim. jossakin
kulttuurialan organisaatiossa. Opetusta annetaan pääasiassa englanniksi, mutta osa
opinnoista
on
mahdollista
suorittaa
myös
suomeksi.
Lisätietoa
ohjelmasta:
http://europeanheritage.utu.fi/ tai ohjelman koordinaattorilta [email protected].
Master’s Degree Pathway in Popular Culture Studies
The master’s pathway in popular cultural studies allows students to pursue degrees in cultural
history, media studies or musicology in the framework of popular culture research. The
pathway helps students to understand the meanings, contexts and social implications of
contemporary and historical phenomena related to popular culture. Furthermore, it provides
students with a thorough knowledge of the histories, theories and concepts that have been
employed to explain popular culture, as well as the analytical and critical skills necessary for
understanding and interpreting popular music, entertainment, media culture and practices of
daily life.
The basic requirements for students applying for entry to the degree programmes are a
bachelor’s level degree in one of the three disciplines (cultural history, media studies or
musicology) or some closely related Humanities or Social Sciences subject and evidence of
proficiency in English. Students will be admitted to study one of these disciplines, but we will
pool our resources to offer a strongly interdisciplinary view of popular culture studies that
includes elements of them all.
http://www.utu.fi/en/units/hum/units/popculture/
Baltic Sea Region Studies -ohjelma
Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat ottaa BSRS -ohjelman tutkintonsa
sivuaineeksi tai suorittaa sen osia. Sivuainekokonaisuuden tulee olla vähintään 25 op. Ne,
jotka aikovat ottaa ohjelman sivuaineeksi, ilmoittautuvat humanistisen tiedekunnan kansliassa
tai tiedekunnan intranet-sivuilla olevalla lomakkeella.
Kaikille avoimia kursseja ovat BSRS:n non degree -otsikon alla tarjottavat kurssit. Tarkemmat
tiedot:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/balticstudies/nondegree/courses/Pages/home.aspx
Aineopintojen loppuvaiheessa olevat tai syventäviä opintojaan suorittavat historianopiskelijat
voivat suorittaa myös Baltic Sea Region Studies - maisteriohjelman moduuleja. Niiden
kuvaukset ja kurssien aikataulut löytyvät NettiOpsusta (-> Humanistinen tiedekunta > MDP in
Baltic Sea Region Studies).
Tarkempia tietoja voi tiedustella BSRS -ohjelman toimistosta tai s-postilla baltic(at)utu.fi
Lisätietoja ohjelmasta ja sen järjestämästä opetuksesta, ks.:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/balticstudies/
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/balticstudies/master/curriculum/Sivut/home.aspx
12
Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot (120 op)
Arkistoalan ja asiakirjahallinnan opinnot luovat laaja-alaisen kuvan arkistoalan ja
asiakirjahallinnan kehityksestä, teorioista ja käytännön työstä. Opinnoissa painotetaan alan
teoreettisten keskustelujen tuntemusta sekä informaatioteknologian ja lainsäädännön
merkityksen hahmottamista. Tärkeässä osassa opintoja on 6 kk ohjattu työharjoittelu.
Opinnoista valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin esimerkiksi muistiorganisaatioihin,
valtionhallinnon ja kuntien arkistotoimeen tai yksityiselle sektorille. Maisteriopintojen
vahvuutena ovat kaksikielisyys sekä painottuminen historia- ja kulttuuriaineisiin.
Kaksivuotiset maisteriopinnot alkavat seuraavan kerran syksyllä 2016. Hakuaika opintoihin
on huhtikuussa 2016. Hakijoilta edellytetään kandidaatin tutkintoa tai tutkinnon valmistumista
viimeistään 15.7.2016. Haussa otetaan huomioon opintomenestys sekä motivaatiokirje. Hakea
voivat kaikkien kolmen historia-aineen opiskelijat, mutta maisteriopinnoissa pääaineeksi
valitaan Suomen historia. Linjalle voi hakea myös kansatiede tai folkloristiikka pääaineena.
Maisteriopintoihin voi hakea myös erillisopiskelijaksi, täydennysopiskelijaksi ja erillisvalinnan
kautta. Tarkempi hakujulistus julkaistaan 9.3.2016.
Maisteriopinnoissa on kuusi pääainetta: kansatiede, folkloristiikka ja Suomen historia Turun
yliopistossa sekä nordisk folkloristik, nordisk etnologi ja nordisk historia Åbo Akademissa.
Lisätietoja voi kysellä yliopisto-opettaja Taina Saarenpää ([email protected]) ja maisteriopintojen
kotisivut: http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/arkistoala%20ja%20asiakirjahallinta/
Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen rakenne (120 op)
Arkisto-opinnot, 88 op
Johdanto arkisto-opintoihin, 5 op
Asiakirjahallinnan peruskurssi, 3 op
Arkistoteoria, 5 op
Sähköinen asiakirjahallinta ja säilyttäminen, 5 op
Perinnearkistot, 5 op
Arkistot, informaatioteknologia ja laki, 5 op
Arkistoharjoittelu I, 5 op
Arkistoharjoittelu II, 5 op
Arkisto-opintojen maisteriseminaari, 10 op
Arkistopainotteinen pro gradu-tutkielma, 40 op
Työelämävalmiudet, 17 op
Opiskelun ja työelämän tietotekniikka, 3 op
Tietokannat I / Databaser, 5 op
Tietojärjestelmien kehittäminen ja mallintaminen, 4 op
Kulturledning, 5 op
Pääaineen opinnot, 15 op
13
OPINTO-OHJAUS JA -NEUVONTA
Kulttuurihistoriasssa ohjausta ja neuvontaa antaa yliopisto-opettaja Paavo Oinonen, Suomen
historiassa tutkijatohtori Suvianna Seppälä ja yleisessä historiassa yliopisto-opettaja Heli
Paalumäki.
Opintosuoritusten rekisteröinnistä vastaa opintosihteeri Erja Aarnio ja hänen puoleensa voi
kääntyä esim. loppumerkintäkaavakkeen täytön yhteydessä tai jos opintosuoritusten
rekisteröitymisessä on ongelmia.
Opettajatuutorointi ja eHOPS
Jokaisen uuden opiskelijan on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS
1.opiskeluvuoden aikana! Ellet pääse P1. Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin kurssille, 31.8.2015, ota yhteyttä Suomen historian tutkijatohtori Suvianna Seppälään
([email protected]).
Opettajatuutoreina toimivat:
Kulttuurihistoria: Paavo Oinonen ja Sakari Ollitervo
Suomen historia: Jarkko Keskinen ja Suvianna Seppälä
Yleinen historia: Heli Paalumäki ja Janne Tunturi
TYÖELÄMÄÄN ORIENTOIVA OPINTO-OHJAUS
Historian oppiaineissa on pyritty tehostamaan työelämään orientoivaa opinto-ohjausta.
Tarkoituksena on tarjota opintojen alussa olevalle opiskelijalle tiedollisesti ja kokemuksellisesti
tukevat puitteet, joiden avulla hän pystyy suunnittelemaan opintojaan siten, että niistä
muodostuu omien kiinnostusten ja vahvuuksien kannalta mielekäs kokonaisuus, jolla on
kysyntää myös työmarkkinoilla. Työelämään liittyvää opinto-ohjausta annetaan HOPSkeskustelujen yhteydessä kandi- ja maisterivaiheessa.
Keväällä 2016 järjestetään myös yhteinen työelämäpäivä alumnien kanssa.
Työelämäneuvontaa ja ohjausta antaa erityisesti Rekry – Turun yliopiston työelämäpalvelut:
http://www.utu.fi/rekry, käyntiosoite Henrikinkatu 7.
14
SYKSYN 2015 KURSSIT
Digitaalinen murros ja historioitsijan käytännöt (kh)
Vastuuhenkilö: Riitta Laitinen, alkaen ma 26.10. klo 12–14, Janus.
Historian- ja kulttuurintutkijan työskentelytavat ovat murroksessa. Digitaalinen kulttuuri
synnyttää laajoja tietoaineistoja kiihtyvää vauhtia, ja samaan aikaan myös historioitsijan
lähdeaineistoja on yhä kattavampina digitaalisina kokoelmina. Miten tutkijan työskentelytavat
ja tutkimuksen käytännöt muuttuvat ja ovat jo muuttuneet? Millaisia uusia
kysymyksenasetteluja digitaalinen murros mahdollistaa?
Kurssi keskittyy seitsemään teemaan, jotka ovat: avoin tiede, tiedonhallinta, joukkoistaminen,
tekstinlouhinta, tietokannat, käsiteanalyysi ja visualisoinnin mahdollisuudet. Kurssi asettaa
menetelmälliset pohdinnat laajempaan kehykseen ja pyrkii synnyttämään keskustelua
tulevaisuuden vaihtoehdoista. Kurssilla luetaan Jo Guldin ja David Armitagen open access teos History Manifesto (2014, http://historymanifesto.cambridge.org/) ja keskustellaan sen
avaamista kysymyksistä. Millaisia mahdollisuuksia digitaaliset aineistot avaavat suurten
kehityslinjojen ja laajojen ilmiöiden hahmottamiseen? Millaista on tutkimus, joka tähtää
laadullisen ja määrällisen tutkimuksen kahtiajaon tuolle puolen?
Useita luennoitsijoita. Luennot Janus: ma 26.10. 12–14; ma 2.11. 12–14; ke 11.11. 10–12; ma
16.11. 12–14; ma 23.11. 12–14; ke 25.11. 10–12; ma 30.11. 12–14; ma 7.12. 12–14 ja ma
14.12. 12–14.
Korvaavuus: kh: A4.11., S5 tai sopimuksen mukaan; Sh S3; yh: S2.
Elokuvahistorian tutkimusryhmä 5–10 op (kh ja mediatutkimus)
Kimmo Laine, Tommi Römpötti ja Hannu Salmi, SL1 ja SL2
Ensimmäinen kokoontuminen on pe 18.9.2015 klo 12–14 mediatutkimuksen seminaarihuone
E323.
Tavoitteena on perehtyä elokuvahistorian lähdeaineistoon omakohtaisen tutkimuksen,
yhteisten keskustelujen ja ryhmätyön kautta. Tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa ja tutustuu ennen kaikkea vuosina
1957−1961 valmistuneisiin suomalaisiin elokuviin. Mitä nämä elokuvat kertovat suomalaisen
kulttuurin ja yhteiskunnan tilasta kotimaisen elokuvan kukoistuksen loppuvaiheessa ja miten
niitä tutkitaan ja tulkitaan? KAVIn tuella tutustumme koko aikakauden tuotantoon,
käsikirjoituksiin ja muuhun aineistoon. Kurssin yhteydessä tuotetaan juonitiivistelmiä ja
teematekstejä Suomen kansallisfilmografian verkkoversioon, testataan lajityyppiluokittelujen
toimivuutta ja kirjoitetaan yhteinen julkaisu. Syksyn kokoontumiset vastaavat 5 op:n suoritusta,
ja ryhmässä voi jatkaa myös keväällä, jolloin suoritukseksi tulee 10 op (mukana
yhteisartikkelin kirjoittaminen). Ryhmä on avoin kaikille mediahistoriasta kiinnostuneille HKTlaitoksen opiskelijoille. Myös tohtorikoulutettavat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!
Ryhmän otetaan enintään 20 jäsentä, ja etusijalla ovat mediahistoriasta opinnäytettään
kirjoittavat.
Ilmoittautuminen pe 4.9. mennessä jollekin ryhmän vetäjistä: Kimmo Laine
([email protected]),
Tommi
Römpötti
([email protected]),
Hannu
Salmi
([email protected]).
Korvaavuus: kh: A4.5., S2., S5., J2 tai J6.; Sh S3.; yh: S2. tai jatko-opinnot sop. mukaan.
15
Empire in the World: Perspectives on the 19th and 20th Century British Empire, 5 op
(yh)
Several lecturers, responsible teachers: Aleksi Huhta ja Johanna Skurnik, SL2, Mon 10−12,
Janus, 26.10.−7.12.
As a form of state, empire has a far longer history than the currently ubiquitous nation-state.
For the better part of last two millennia, empires have formed the contexts where historical
actors − peasants, merchants, scientists, missionaries, politicians, artists and so on − have
developed their social networks and connections. This course aims to offer insights into the
culture and politics of empire by looking at the British Empire in the nineteenth and twentieth
centuries.
The course approaches the logic of empire from a variety of perspectives as the lectures
address questions of race, science, cultural heritage, religious missions, politics and economy.
One of the key aims of the course is to situate the history of British Empire − and European
imperialism − into a wider history of empires and inter-empire interaction.
The course consists of lectures (14 h) and independent coursework in the form of a lecture
assignments and a course assignment.
Korvaavuus: kh: 4.13.; yh: A3.6.
Going to Town – the urban experience in the early modern era, 5 op (kh)
Lecturers: Deborah Simonton, Riitta Laitinen, SL1–SL2.
The course will span across two periods 7.10.–4.11., but there is a break for week 43. The
character of towns and the experience of living and working in them varied during the
seventeenth and eighteenth centuries, and at the same time commercial and industrial
changes meant the nature of the urban experience was also undergoing numerous changes.
Chief among these was the emergence of a ‘polite and commercial’ culture. This course aims
to explore the culture of the town and the ways different groups of people utilised and
experienced town life. It will deal with a number of themes, including issues of lifecycle, class,
and gender.
The first session: 7.10. klo 9–12 Sukupuolentutkimuksen seminaarisali, E123. Enrolment for
the course 10.8.–30.9. in NettiOpsu. Maximum of 20 students.
Korvaavuudet: kh: P5., A4.13., S5.; yh: A3.4.
Historia Hans Blumenbergin mukaan (Introduction to Hans Blumenberg) 3–5 op (kh)
Sakari Ollitervo SL2, to 14–16, E123 Sukupuolentutkimuksen seminaarisali, 29.10–17.12.
Saksalaisen tutkijan Hans Blumenbergin (1920–1996) mittava elämäntyö on jäänyt
suomalaisessa kontekstissa vähälle huomiolle. Historialliset ja filosofiset aiheet sulautuvat
yhteen hänen tutkimuksissaan, jotka keskittyvät mm. eri aikakausien jumalakäsitteisiin,
todellisuuskäsityksiin, ihmiskuviin ja ylipäänsä aikakausikohtaisiin kysymyksiin, joihin ihmisten
on ollut etsittävä vastauksia. Blumenberg alkoi saada tunnustusta osakseen saksankielisellä
alueella 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin maine kiiri myös englanninkielisen
maailman tietoisuuteen, kun uuden ajan erityisyyttä, kopernikaanisen maailman syntyä ja
myyttien tehtävää ja merkitystä käsittelevät teokset käännettiin englanniksi. Kurssi tutustuttaa
Blumenbergin perusajatuksiin ja aiheisiin, erityisesti hänen käsitykseensä historiasta.
Suoritustapa: Luennot ja tentti, jonka yhteydessä suoritetaan myös suppeahko oheislukemisto.
Opiskelija voi halutessaan suorittaa kurssin 5 op:n laajuisena.
16
Ilmoittautuminen: Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsussa 29.10. mennessä. Osallistujamäärä:
enintään 20. (Kurssi on avoin kaikille kiinnostuneille.)
Korvaavuus: kh: A4.9., S3 ja sopimuksen mukaan; yh: S2 (5 op)
Historiatietoisuus ja historian kirjoittaminen -opintopiiri, 5 op (Sh)
Maria Kallio, Lauri Viinikkala, SL1, ke 14−16, Juva, alkaen 9.9.
Opintopiirissä
keskustellaan
populaarin
historiankirjoituksen
ja
akateemisen
historiantutkimuksen välisestä suhteesta. Syksyn aikana luetaan useita tekstejä, joiden
pohjalta tarkastellaan erilaisia tapoja kirjoittaa ja ymmärtää historiaa sekä pohditaan
historiatietoisuuden ja historiakäsitysten rakentumista. Ajankohtaisen kirjallisuuden lisäksi
luettavat tekstit koostuvat kirja-arvioista sekä teoksiin liittyvistä tieteellisistä keskusteluista.
Opintopiiri kokoontuu joka toinen viikko ja tapaamisten lisäksi opiskelijat kirjoittavat esseen.
Ilmoittautuminen Maria Kalliolle sähköpostitse 7.9. mennessä (makalli @utu.fi).
Korvaavuus: Sh: A4 tai S3; yh: A3.1.
Introduction to Popular Culture Studies, 5 op (Popular Culture Studies: pathway to
master’s degree)
Person in charge: Hannu Salmi, SL1
The course explores the key concepts of popular culture studies, such as the notions of the
popular and entertainment, ideology, opposition and capitalism, affects and emotions, and
stardom and fandom. The course draws also an outline of the history of popular culture, with a
special emphasis on the history of popular culture studies as a field of critical research.
Lectures (16 h), additional reading, essay.
The first session: 3.9. klo 14–18 E221 Taidehistoria. Enrolment for the course 12.8.–3.9. in
NettiOpsu.
Korvaavuus: kh: S5. ja sopimuksen mukaan.
Itsenäisyyden kynnyksellä: 1910-luvun Suomen kulttuurihistoriaa (kh)
Luennot Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00–19.30 alkaen 14.9.
Vastuuhenkilö: Maarit Leskelä-Kärki, [email protected]
Suomi muuttui 1910-luvulla Venäjän autonomisesta suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi
valtioksi, kävi tuhoisan sisällissodan ja haki paikkaansa eurooppalaisessa kulttuurissa.
Murrosten vuosikymmenellä suomalaiset rakensivat omaa kulttuuria ja etsivät vaikutteita
muualta. Monitieteisellä kurssilla tarkastellaan yhtä vuosikymmentä muun muassa
kirjallisuuden, elokuvan, kuvataiteen, tieteen ja muiden kulttuuri-ilmiöiden kautta. Kurssi liittyy
kulttuurihistorian suurhankkeeseen, Itsenäisen Suomen kulttuurihistorian kirjoittamiseen.
Korvaavuudet: kh: P.5., A4.13., Sh A4.5.
”Juutalaiset ovat onnettomuutemme!” − Holokausti historiantutkimuksen ongelmana, 5
op (yh)
Eero Kuparinen, SL2−KL1, pe klo 8−10, ls. I (Tauno Nurmela -sali), 30.10.2015−11.3.2016.
Holokaustin historia on täynnä kysymyksiä. Mikä oli Die Endlösung − "juutalaiskysymyksen
lopullinen ratkaisu"? Kuka käynnisti holokaustin vai lähtikö kaikki liikkeelle viranomaisten
omaehtoisesta radikalisoitumisesta? Miksi holokaustin mittasuhteista kiistellään? Mikä on
holokaustin ja antisemitismin suhde? Voidaanko väittää, että holokaustissa ei ollutkaan
kysymys antisemitismistä, vaan jostakin aivan muusta? Vai oliko holokausti vain täysin
17
luonteva ja odotettu jatko saksalaisten perinteiselle vuosisataiselle juutalaisvihalle? Mitä
holokaustista tiedettiin, ja jos tiedettiin, niin miten kaikki oli silti mahdollista? Miten kaikki sai
tapahtua? Tai entä väitteet siitä, että holokaustia ei olisi koskaan tapahtunut. Eikö historiallinen
lähdeaineisto puhukaan vakuuttavasti holokaustin puolesta? Miksi eräissä maissa tarvitaan
erillinen lainsäädäntö, jolla kielletään holokaustin kieltäminen. Mm. näihin kysymyksiin
luentosarjassa etsitään vastauksia.
Korvaavuus: kh: A4.9., A4.10.; Sh A4.5.; yh: A3.1, A3.6.
North American In/Securities: A Local-Global Nexus, 5 op (JMC)
Responsible teacher: Benita Heiskanen, SL1, October 1−2, 2015.
“North American In/Securities: A Local-Global Nexus” is a two-day symposium organized by
the John Morton Center for North American Studies that can be taken as a 5-credit course by
the University of Turku students. This course deals with late twentieth century and early
twenty-first century security concerns in the United States, Canada, and Mexico, and their
global implications.
In particular, we will examine three tensions that characterize current security concerns: 1)
national security vs. human security, 2) policy measures vs. grassroots activism, and 3)
scholarly discourses vs. popular culture interventions. The multidisciplinary sessions include
"Urban Ethnoracial Insecurites"; "Policy, Practice, and Rhetoric of In/Security"; "Grassroots
Activism against Insecurity"; "Cross-border In/Securities"; and "Playing, Performing, and
Reading In/Security." Underscoring the multiple scales at which security issues are
explicated, experienced, and represented, the symposium points to their far-reaching
geographic, political, socioeconomic, military, and cultural ramifications.
The evaluation of the course consists of attendance on both days of the symposium, a 6-page
lecture diary, and an 8–10-page essay. Registration for the course via NettiOpsu is open until
September 14, 2015. To discuss topics of the essays, please contact Dr. Benita Heiskanen,
email: [email protected]. For details on the symposium program, please see:
https://www.utu.fi/en/units/jmc/conferences/north_american_in-securities/program
Korvaavuus: yh: A3.6.
Näyttelysuunnittelu: reformaation merkkivuoden näyttelyt Turun tuomiokirkkoon 5–9 op
(HKT/ kh, ark, museol)
Vastaavat opettajat: Marjo Kaartinen & Sirkku Pihlman
Paikka: Turun tuomiokirkko ja Hovi-sali 28.10. alkaen klo 16–18.
Kurssilla perehdytään luentojen, kirjallisuuden, keskustelujen, ekskursioiden ja
ryhmätyöskentelyn avulla näyttelysuunnitteluun. Suunnittelemme Turun tuomiokirkkoon
lapsille suunnatun näyttelyn Agricolan kappeliin ja uudistamme Tuomiokirkkomuseon
näyttelyä. Työskentelemme yhdessä seurakuntayhtymän, reformaatioajan asiantuntijoiden ja
näyttelyn kohderyhmien kanssa.
Tehtävät liittyvät reformaation muistamiseen sen merkkivuonna. Millaisia muutoksia
reformaatio aiheutti ihmisten elämään näillä seuduin? Tavoitteena on tuoda esiin kohderyhmiä
kiinnostavia ja koskettavia teemoja näyttelyn keinoin. Otamme huomioon ja käytämme
hyödyksi tuomiokirkon tilojen erityiset ominaisuudet. Ajatuksena on myös saada
Tuomiokirkkomuseon kokoelmista esille aineistoja, jotka eivät ole olleet aikoihin tai koskaan
yleisön nähtävillä.
18
Ilmoittautuminen Anu Raulalle ([email protected]) viimeistään 30.9.2015. Mainitse
ilmoittautumisen yhteydessä oppiaine, johon haluat kurssin käyttää (museologia,
kulttuurihistoria, arkeologia). 5 op:n laajuiseen kokonaisuuteen otetaan noin 10 opiskelijaa. 9
op:n laajuinen kokonaisuus on suunnattu museologian opiskelijoille (ei kiintiötä).
Kurssille valituille ilmoitetaan valinnasta lokakuun alussa.
Korvaavuus: kh: A4.15., S5. tai sopimuksen mukaan; Sh: A4.6; yh: A4.
Seminar on Multiculturalism, 5–10 op (yh)
Aleksi Huhta ja Essi Huuhka, SL1–2, ti 16–18, Jäntere, alk. 15.9.
Seminar on Multiculturalism is a multidisciplinary seminar for students and researchers
interested in the study of ethnicity, migration, racism, multiculturalism, and related themes. The
course encourages students to critically examine conceptual, theoretical, and methodological
questions in the study of aforementioned phenomena. The seminar consists of selected
readings that will be discussed in the seminar. In addition to this, every student will write and
present a research plan (and, optionally, a full research paper) on a topic of their choice. The
seminar starts with an introductory session followed by seminar sessions that discuss course
readings and student presentations. The course is especially useful for students who are
working on a thesis on migration, ethnic relations, racism, or multiculturalism. The seminar's
language of instruction is English.
The first meeting is on Tuesday 15 September, 16–18, at Jäntere seminar room (Minerva
Building, 1st floor).
Korvaavuus: yh: S3.2
Studia Universitaria – yliopistot kansakuntaa rakentamassa 1640−2015, 3 tai 5 op (Sh)
Yliopistolla on ja on ollut merkittävä rooli suomalaisen identiteetin, kulttuurin ja kansakunnan
synnyssä Turun akatemian perustamisesta (1640) lähtien. Yliopisto, sen ylioppilaat ja
professorit, ovat tuottaneet kansallista identiteettiä, sivistystä ja innovaatioita. Yliopistot ovat
olleet näkyvä osa kaupunkikulttuuria muokaten sekä kaupunkikuvaa että tuottaen kaupungeille
tunnusomaisia perinteitä.
Osana 375-vuotisjuhlavuottaan Helsingin yliopisto haluaa nostaa esiin yliopiston merkityksen
ja historian niin Turussa kuin Helsingissä. Luennoilla käsitellään yliopiston ja kaupungin
vuorovaikutuksen jatkuvuuksia ja murroksia neljän vuosisadan perspektiivillä. Teemaa
lähestytään erilaisten näkökulmien, kuten tilan ja paikan sekä arjen ja juhlan,
kansainvälisyyden, kielen ja kirjallisuuden, kautta.
Historia- ja kulttuuriperintöaineiden yhteinen Studia Universitaria luentosarja toteutetaan osin
Turussa ja osin Helsingissä verkkovideoinnin keinoin. Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi luennot
ovat avoimia kaikille kiinnostuneille: alumneille, yliopistolaisille ja kaupunkilaisille.
Ohjelma:
Ke 7.10.2015 klo 16−18, Turku (Janus-sali, Sirkkalan kampus, Kaivokatu 12). Dosentti Riitta
Laitinen: Turun akatemia ja sen opiskelijat 1600-luvun kaupunkikuvassa JA Professori
emeritus Timo Soikkanen: Turun akatemian huippukausi
Ke 14.10.2015 klo 16−18, Helsinki (Pieni juhlasali, Päärakennus, Fabianinkatu 33). Turussa
luentoa voi seurata streemattuna Janus-salissa. Professori Henrik Meinander: Yliopiston
paikka Unioninkadulla JA Professori Laura Kolbe: Senaatintori akateemisena aukiona
19
Ke 28.10.2015 klo 16−18 Turku (Janus-sali, Sirkkalan kampus, Kaivokatu 12). FM, arkkitehti
Panu Savolainen: Turun akatemia 1700-luvun kaupungin arjessa
JA Professori emeritus Matti Klinge: Turku eurooppalaisena yliopistokaupunkina
Ke 4.11.2015 klo 16−18 Helsinki (Pieni juhlasali, Päärakennus, Fabianinkatu 33). Turussa
luentoa voi seurata streemattuna Janus-salissa. Dosentti Anja Kervanto Nevanlinna: Yliopisto
Helsingin kaupunkikuvassa JA Dosentti Mikko-Olavi Seppälä: Yliopisto kaupunkikulttuuria
tuottamassa
Ke 11.11.2015 klo 16−18: Turku (Janus-sali, Sirkkalan kampus, Kaivokatu 12). Professori
emeritus Kari Immonen: Turun yliopisto 100 vuotta JA Dosentti Henry Nygård: Åbo Akademi
och staden Åbo.
Ke 18.11.2015 klo 16−18 Helsinki (Pieni juhlasali, Päärakennus, Fabianinkatu 33). Turussa
luentoa voi seurata streemattuna Janus-salissa. Dosentti Terhi Ainiala & prof. Pirkko
Nuolijärvi: Yliopisto ja kaupungin kielimaisemat JA FT Lieven Ameel: Yliopisto kirjallisuudessa
Paneelikeskustelu: Ke 25.11.2015 klo 16−18 Turku (Tauno Nurmela -sali, Yliopiston
päärakennus). Takana loistava menneisyys: yliopisto ja kansakunnan rakentaminen
seuraavina vuosisatoina. Yliopisto ja yliopistolaiset ovat olleet merkittäviä Suomen ja
yhteiskunnan rakentajia koko 375 vuoden ajan. Perintö velvoittaa, joten kuinka muuttuva
yliopisto ja yhteiskunta kohtaavat toisensa jatkossa? Kenelle kuuluu kuningatar Kristiinan ja
keisari Aleksanteri I:n perinnön vaaliminen?
Luentosarjan suorittaminen: Luentosarjan (3 op) voi suorittaa osallistumalla kaikille luennoilla
ja kirjoittamalla niistä kommentoivan noin 8−10 -sivuisen luentopäiväkirjan Viiden
opintopisteen suoritukseen tarvitaan myös kirjallisuuden lukemista (ilmoitetaan myöhemmin).
Turun osalta yhteyshenkilönä toimii FM Topi Artukka (topart[a]utu.fi), Suomen historia.
Korvaavuudet: kh: P5.; A4.7.; Sh: P5.4. tai A4.5.
Teemaseminaari: Ihmisten ja eläinten vuorovaikutus, 5 op (yh & kansatiede)
Jussi Lehtonen, Helena Ruotsala, Tuomas Räsänen, Taina Syrjämaa, SL1–KL1, ke 12–14,
alk. 9.9., Jäntere (paitsi 18.11.–9.12. Aikala). Kokoontumisista sovitaan kurssin alussa.
Teemaseminaareissa opiskelijat esittelevät lukemiaan tekstejä, joista käydään keskustelua.
Luettavat tekstit sovitaan yhteisesti kurssin ensimmäisellä tapaamiskerralla. Kurssin edetessä
kukin
valmistelee
itseään
kiinnostavasta
aiheesta
esseen
tai
esimerkiksi
artikkelikäsikirjoituksen, joita käsitellään seminaaritapaamisissa. Kurssia suositellaan
vähintään kandidaatti- tai proseminaaritasoisille opiskelijoille, maisterivaiheen opiskelijoille
sekä jatko-opiskelijoille. Aiempi eläintutkimuksen tuntemus ei ole tarpeen. Kurssin aikana voi
työstää
eteenpäin
esimerkiksi
omaa
opinnäytettään
tai
aiheeseen
liittyvää
artikkelikäsikirjoitustaan. Mikäli ei ole aiempaa tietämystä eläintutkimuksesta, voi
vaihtoehtoisesti kirjoittaa esseen itseään kiinnostavasta aiheesta.
Kurssille otetaan 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ennen kurssin
alkua Jussi Lehtoselle, [email protected]. Lisätietoja opetuksesta ja sisällöistä: Jussi
Lehtonen, [email protected] ja Tuomas Räsänen, [email protected].
Korvaavuus: Sh: A4.1, S3.; yh: A3.3., S3.3.
20
Tieteen historian opintopiiri, 5 op (yh)
Leila Koivunen ja Janne Tunturi
ieteen historian opintopiiri tarjoaa kohtaamispaikan tieteen historiasta kiinnostuneille
opiskelijoille, väitöskirjantekijöille sekä tutkijoille yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen. Tiedepiirin
opetus tapahtuu seminaaripäivien muodossa, jolloin käsitellään vaihtuvia tieteen historian
kannalta tärkeitä teemoja. Kokonaisuus suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaariin sekä
siitä ja oheiskirjallisuudesta kirjoittamalla. Tiedotamme seminaaripäivästä lisää myöhemmin.
Lisätietoja: https://tieteenhistoria.wordpress.com/ ja https://twitter.com/Tiedepiiri
Korvaavuus: kh: syventävät ja jatko-opinnot sop. mukaan; Sh: A4.5; yh: S3.5 ja jatko-opinnot
sop. mukaan.
”Transnational North America”, 5 op (JMC)
September 11, 10:30-16:45, Edu3
This one-day seminar considers Finland’s relations with the United States, Canada, and
Mexico as well as recent developments between Cuba and the United States.
Chair: Dr. Markku Henriksson, Professor Emeritus, University of Helsinki
Dr. Vesa Vares, Professor of Contemporary History, University of Turku: “America as a
Stranger and a Friend: The Image of the United States in Finland during the 20th Century”
Dr. Samira Saramo, Post-Doctoral Researcher, John Morton Center for North American
Studies, University of Turku: “A Hundred Years of Finnish-Canadian Letters”
Ph.D. Candidate Nadia Nava Contreras, Department of Political and Economic Studies,
University of Helsinki: “Modern, Western: Mexico and Finland through the Olympic Lens”
Dr. Benita Heiskanen, Director, John Morton Center for North American Studies, University of
Turku: “‘A New Chapter in the Americas’: USA-Cuba Détente”
Registration for the course via NettiOpsu is open until September 4, 2015. To earn a total of 5
ECTS credits, students may (in addition to attending the seminar and writing the lecture diary)
write an 8-10-page essay based on assigned readings. For more information, please see
http://www.utu.fi/en/units/jmc/events or contact Malla Lehtonen, email: [email protected].
Välimeren alueen historian harjoituskurssi, 5 op (yh)
Janne Tunturi, SL2, to 10−12, Jäntere, alk. 29.10.
Välimeri on ollut ihmiskunnan historian tärkeimpiä alueita varhaisista korkeakulttuureista 2010luvun pakolaisveneisiin. Välimeri ja sen rannikot on usein nähty Euroopan raja-alueena, vaikka
sen merkitys eurooppalaisuuden määrittämiselle on ollut keskeinen. Alue onkin kiinnostanut
historioitsijoita jatkuvasti: sitä tulkitsemalla on määritelty uskontojen vaikutusta, kulttuurien
kohtaamista sekä pohjoisen ja etelän suhdetta. Kurssi tutustuttaa uusimpaan Välimeren
aluetta koskevaan tutkimukseen samalla, kun se antaa mahdollisuuden syventyä opiskelijaa
itseään kiinnostavaan teemaan, josta tehdään harjoitustyö. Kurssi auttaa hahmottamaan
kulttuuri- ja maantieteellisten alueiden merkitystä historiantutkimuksessa. Se tarjoaa myös
mahdollisuuden hahmottaa Välimeren historiaa ja sen merkitystä eri aikakausina.
21
Kurssille otetaan max. 15 opiskelijaa. Ilmoittautuminen nettiopsussa
Lisätietoja http://valimerikurssi.wordpress.com
Korvaavuus: kh: A4.12.; S5; yh: A3.2., S3.2.
SYKSYN VERKKOKURSSIT
Syksyllä 2015 opetustarjonnassa on Historian valtakunnallisen verkko-opetushankkeen
kursseja. Kulttuurihistorialla on syksyn verkkokursseille 30 paikkaa, Suomen historialla 8
paikkaa sekä yleisellä historialla 8 paikkaa. Paikat jaetaan ilmoittautumistilanteen mukaan.
Aineopintojen pakolliselle Tiedon haku ja hallinta -kurssille otetaan kaikki ilmoittautujat, mutta
muuten opiskelija voi saada pääsääntöisesti paikan yhdelle ilmoittautumistaan kursseista.
Valinnoista ilmoittavat oppiaineiden opiskelijaneuvonnasta vastaava opetushenkilökunta,
mutta kursseja koskeva tieto tulee kurssin opettajalta.
Syyslukukauden 2015 verkkokursseille ilmoittautuminen alkaa 18.8.2015 klo 12.00 ja
päättyy 16.9.2015 klo 12.00. Lisätietoja kursseista http://verkko-opetus.utu.fi/historia/
Eläinten historiaa, 5 op
Ihmiset ja eläimet ovat eläneet maapallolla rinnakkain vuosituhansien ajan. Eläimet ovat
tarjonneet ihmisille paitsi ruokaa ja materiaaleja, myös työvoimaa, seuraa ja virkistystä,
symboleita ja ajattelun apuvälineitä. Kaikkina aikoina hyvinkin erilaisia suhtautumistapoja on
voinut vallita rinnakkain yhden ja saman kulttuurin sisällä. Kurssilla perehdytään sekä
yksittäisten eläinten historiaan että uskomuksissa, tavoissa, mielikuvissa ja asenteissa
tapahtuneisiin muutoksiin esihistorialliselta ajalta meidän päiviimme.
Korvaavuus: kh: A4.12; Sh: A4.1. tai S3; yh: A3.3.
Eurooppalaisen omaelämäkerrallisuuden jäljillä, 5 op
Kurssilla hahmotetaan omaelämäkerrallisuuden lajihistoriaa tutustumalla eurooppalaisen
omaelämäkerran klassikkoteoksiin ja niihin liittyvään laji- ja kulttuurihistorialliseen
keskusteluun. Historian valossa omaelämäkerrallinen kirjallisuus osoittautuu paljon
monimuotoisemmaksi lajiksi kuin nykykeskustelun perusteella voisi ajatella. Myöhäismoderni
autofiktiivinen kirjallisuus tai omakohtainen life writing -kulttuuri eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan
muotoutuneet pitkällisessä prosessissa. Omaelämäkerrallinen perintö tarjoutuu kurssilla
välineeksi ymmärtää tämänhetkisiä itsejämme ja myöhäismodernia eurooppalaista itsen
ilmaisemisen kulttuuria. Kurssin rakenne seuraa kronologisesti omaelämäkerrallisuuden
lajihistoriaa myöhäisantiikista myöhäismoderneihin klassikkoteksteihin.
Korvaavuus: kh: A4.1.; Sh: A4.2. tai S3; yh: A3.1.
Identities in European History, 4−5 op
The aim of the course is to examine, how ideas of identity are created, reinforced and modified
in European history. This question will be studied from different viewpoints and time periods.
The focus will be on the questions of language, politics and religion. These questions will be
examined in different time periods and topics. Students will learn to use key concepts
22
concerning European identity in history. Course takes place in web-based international and
local study groups.
Korvaavuus: kh: A4.7, S.5.; yh: A3.2
Kuva ja propaganda, 5 op
Kurssilla perehdytään sotien valokuvaamiseen ja kuvien propagandistiseen käyttöön aina
1930-luvulta nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien
kautta niin kansallista identiteettiä rakentaneisiin kuviin kuin kriisiajan kuvallisen viestinnän ja
propagandan erityispiirteisiinkin. Kurssin jälkeen opiskelijat kykenevät tulkitsemaan yhä
visuaalisemmaksi muuttuvaa mediamaisemaa sekä ymmärtävät, miksi eri aikojen kriiseistä
otetut kuvat ovat sellaisia kuin ovat.
Kyläpelistä viihdetuotteeksi. Jalkapalloilun historian muutoslinjoja, 5 op
Kurssin tarkoituksena on perehtyä jalkapalloilun reilusti yli 150-vuotiseen historiaan. Opiskelijat
tutustuvat lajin varhaisvaiheisiin ja muotoutumiseen nykyisen kaltaiseksi peliksi sekä
ammattilaistumiseen. Kurssilla käsitellään myös jalkapalloilun ja amatööriyteen pitäytyneen
olympialiikkeen vaikeaa suhdetta, joka johti lopulta jalkapallon omien arvokisojen eli MMturnauksen aloittamiseen 1930. Toisen maailmansodan jälkeen jalkapalloilu kasvoi vähitellen
globaaliksi lajiksi, maanosaliitot syntyivät ja kilpailutoiminta monipuolistui. Opiskelijat
perehtyvät myös jalkapalloilun nykypäivään asti ulottuviin, mutta jo 1990-luvulla
käynnistyneisiin muutoksiin.
Liikenteen kulttuurihistoriaa, 5 op
Kurssilla tarkastellaan liikennettä temaattisesti kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.
Aikarajaus on 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Kurssin aineistona on sekä kotimaisia että
englanninkielisiä
tieteellisiä
artikkeleita.
Kurssin
yhteisissä
verkkokeskusteluissa,
lähdeanalyysitehtävässä ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä pohditaan
seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä käsitteellä liikennekulttuuri tarkoitetaan? Miten eri
liikennevälineet ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa? Millaisia
tunteita ja aistimellista kokemista liikenteeseen on liitetty? Miten sukupuoli ja liikenne ovat
kytkeytyneet toisiinsa?
Länsimaisen urheilun kulttuurihistoria, 4−5 op
Kurssilla käsitellään urheilun pitkää kulttuurihistoriaa antiikin ajoilta nykypäivään. Aihetta
käsitellään niin teemojen kuin aikakausienkin mukaan tavalla, joka tarjoaa opiskelijalle
kokonaiskuvan länsimaisen urheiluperinteen synnystä, "suuresta kertomuksesta", sivupoluista
ja kriiseistä.
Korvaavuus: kh: A4.5; Sh A4.5.; yh: A3.7
Rasismin historia, 5 op
Kurssin tavoitteena on tarjota välineitä tarkastella kriittisesti "rodun" ja rasismin historioita.
Opiskelija oppii hahmottamaan rasismin ja rodullistamisen ilmiön laajuutta moniulotteisesti
23
sekä tunnistamaan rasismin ja rodullistamisen historioiden ilmentymiä nykyajassa. Kurssilla
käsitellään "rodun" ja rasismin historiaa sekä kansainvälisiä keskusteluja että suomalaista
yhteiskuntaa tarkastellen. Rasismin historiaa lähestytään seuraavien teemojen kautta:
rasismin käsitteen määrittely; tieteellisen rotuajattelun historia; rasismin ja nationalismin ja
suhde; kolonialismin ja rasismin historia sekä kolonialismin jäljet nyky-yhteiskunnassa;
siirtolaisuusvastaisuus ja "uusi rasismi" 1900-luvun lopun ja 2000-luvun Euroopassa ja
rasismin vastustamisen historia.
Korvaavuus: kh: A4.9.; Sh: A4.5. tai S3; yh: A3.2.
Sukupuoli ja teknologia (uudistettu versio), 5 op
Kurssilla perehdytään sukupuolen merkityksiin tekniikan historian tutkimustraditiossa. Kurssin
tavoitteena on oppia, miten erilaiset teknologiat kantavat ja saavat sukupuolittuneita
merkityksiä eri ajassa, paikassa ja kulttuurissa. Sukupuolen ja eri teknologioiden suhdetta
problematisoidaan yhteisissä verkkokeskusteluissa ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa
opintotehtävissä. Kurssilla luetaan sekä suomen- että englanninkielisiä artikkeleita.
Korvaavuus: kh: A4.4, A4.8; Sh: A4.2. tai S3; yh: A3.4.
Tiedon haku ja hallinta – Tietoverkot historiantutkimuksen apuna, 3 op
Kurssilla tutustutaan Internet-tiedonhaun erityispiirteisiin historiantutkimuksen näkökulmasta.
Kurssilla tarkastellaan myös tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja, sähköisten
lähteiden problematiikkaa, sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta. Kurssi
suoritetaan erilaisilla tiedonhakutehtävillä sekä verkkolähde analyysillä. Kurssille
ilmoittautuneille lähetetään ennen kurssin alkua osallistumisohjeet sähköpostilla.
Korvaavuus: kh: A3.1; Sh: A1.3.; yh: A2.1.
Valokuvat kulttuurin kuvastimena, 5 op
Kurssilla perehdytään yksityisen valokuvauksen muuttuneisiin käytäntöihin ja kuvaustoiminnan
muuttuneisiin kulttuurisiin merkitykseen aina valokuvauksen syntyhetkistä nykypäivään.
Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta valokuvan
kulttuurisiin merkityksiin länsimaissa. Kurssin jälkeen opiskelijat omaavat valmiuden käyttää
kuva-aineistoja omien tutkimustensa lähteinä.
Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta, 5
op
Opiskelijat
tutustuvat
vaihtoehtoiseen,
vastakulttuuriksi
miellettyyn
näkemykseen
maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on
käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen
vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun.
Korvaavuus: kh: A4.9; sh: A4.5. tai S3; yh: A3.5.
24
ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN 2016 LUENTOKURSSEISTA
Kevään kurssitiedot ovat alustavia. Kaikkia kevään kursseja ei ole vielä tiedossa ja tässä
mainittuihin kursseihin voi tulla muutoksia tai peruutuksia.
Elvira Willmanista Arto Salmiseen: Sata vuotta suomalaista työväenkirjallisuutta
(kirjallisuusaineet, kh, Sh), 5 op
Kati Launis et al, KL2, ma ja to 14−16.
Suomessa on kirjoitettu työväenkirjallisuutta yli sadan vuoden ajan. Viime vuosina tutkijoiden
kiinnostus tätä kirjallisen, kulttuurisen ja historian kentän ilmiötä kohtaan on noussut: Kuka oli
ja on työläiskirjailija ja millä kriteerein? Mitä tekemistä luokalla on kirjallisuuden – sen
kirjoittamisen, lukemisen ja levittämisen – suhteen? Millaista oli olla työläiskirjailija 1900-luvun
taitteen Suomessa – entä nykypäivänä? Millaisia keskusteluja tekijyydestä ja luokasta
työväenkirjallisuuden tutkimuksessa on käyty?
Korvaavuus: kh: A4.6.; Sh A4.2., A4.5. tai S3.
Englishness, Pop and Postwar Britain, 5 ECTS (Popular Culture Studies Pathway)
Person in charge: Kari Kallioniemi. Spring 2016
This course will seek to account of how notions of Englishness have been reflected in
English/British popular music since the Second World War. The thread that connects it all is
the concept of Pop Englishness, which is presented in its broader manifestations (art, cinema,
British culture), and especially in this course, in more specifical musical ones. The main aim of
the course is to explore the (in)authenticity of English nationalism as it is refracted through pop
(music) culture and to decode its complex national tropes by identity, imaginary concepts of a
nation, geography, transnationalism and British music industry. Therefore, it will provide
material for students interested about popular culture and national identity, performing arts,
cultural history/heritage, urban and regional studies.
1. Introduction: Seeking the (In)Authentic Voice of Pop-Britain. 2. Strategies For
Conceptualizing Notions of Pop-Englishness (The Peculiarities of English National Pop
Identity; Imaginary Englishness; Pop-Geography; Transnationalism, Americanisation and
Europe; British Music Management). 3. Pop, English Parochialism and Postwar Britain:
Englishness, The History of National Music and The Emergence of British Rock'n'roll. 4. Pop,
English Parochialism and Postwar Britain: Swinging London, The British Invasion and
Psychedelia. 5. From the Winter of Discontent to Free Enterprise: Punk, Disco and
Progressive Rock. 6. From the Winter of Discontent to Free Enterprise: David Bowie, The New
Pop and The White British Soul-Boys. 7. The Road to Brit-pop and back: Morrissey as an
International Outsider. 8. The Road to Brit-pop and back: The North Strikes Back −
Madchester and the Northern Metaphor Revisited. 9. The Road to Brit-pop and back: The
Battle for Britpop. 10. Conclusion: Post-Brit-Pop and The Ghosts of Englishnesses Past.
Korvaavuus: kh: A4.5, A4.13.
History of Finnish Popular Culture after World War II, 5 ECTS (Popular Culture Studies:
pathway to master’s degree)
Person in charge: Maarit Leskelä-Kärki. Spring 2016
25
The course “History of Finnish Popular Culture after World War II” offers an overall picture of
the development of popular culture in Finland from the late 1940s to the early 2000s and
analyses genres and specific themes of Finnish popular culture. Lectures present case studies
from the Post War Era including radio and television entertainment, sports, movies and
popular music.
Assessment: Lectures, additional reading and writing assignments.
Korvaavuus: kh: A4.5., Sh A4.5.
Irlannin ja Suomen suuret nälänhädät ja niiden tulkinnat 2/5 op (Sh)
Timo Myllyntaus ja Lari Rantanen, KL1−2.
Luentokurssi perehdyttää opiskelijan komparatiivisen tutkimusmetodin käyttöön ja
kansainvälisiin vertailuihin tapaustutkimusten avulla. Tarkastelukohteina ovat Irlannin ja
Suomen suuret nälänhädät sekä niiden tulkinnat. Näiden maiden poikkeuksellisen ankaria
katoja käsitellään yhteiskunnallisessa kontekstissa ja pyritään löytämään selittäviä tekijöitä
vertailun avulla. Erojen ja yhtäläisyyksien avulla pyritään luonnehtimaan näiden maiden
kohtaamia satojen menetyksiä, elintarvikekriisejä, väestökatoja ja yhteiskunnallisia muutoksia
sekä niiden samankaltaisia kokemuksia että kansallisia ominaispiirteitä. Vertailemalla
katovuosista elpymistä ja nälänhätien tulkintoja tarkastellaan, millaisia seurauksia näillä
väestökatastrofeilla oli ja millaisen jäljen ne ovat jättäneet Irlannin ja Suomen kansalliseen
muistiin. Luentokurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää nälänhätien lähtökohtatekijöitä,
ominaispiirteitä sekä torjuntakeinojen vaikutusmenetelmiä ja samalla hänelle muodostuu
käsitys komparatiivisen menetelmän soveltamismahdollisuuksista. Kurssi koostuu luennoista
ja lukupaketista, jotka suoritetaan luentokuulustelulla ja esseellä.
Korvaavuus Sh: A4.1,S3; yh: A3.4.
Itä-Aasia Euroopassa, Eurooppa Itä-Aasiassa, 3 tai 5 op (yh)
Monta luennoitsijaa, vastuuhenkilö Heli Paalumäki. KL2, ti klo 12−14, Janus, 15.3.−10.5.2016.
Suuresta etäisyydestään huolimatta Itä-Aasian ja Euroopan historiat ovat ristenneet, ja
kontaktit ovat olleet merkityksellisiä molempien itseymmärrykselle ja käsityksille maailmasta.
Kurssi avaa näkökulmia kulttuurien kohtaamisiin niin ihmisten arjessa, taiteessa, kaupassa,
populaarikulttuurissa, tieteessä kuin politiikassa 1700-luvulta tähän päivään. Kurssi koostuu
luennoista, oheiskirjallisuudesta ja niihin perustuvista kirjallisista tehtävistä.
Korvaavuus: yh: P5.5., A3.2, A3.5.
Kielten kiemuroissa – syventävä asiakirja- ja käsialakurssi, 5 op, (HKT/ Sh)
Kurssikoordinaattori: Veli Pekka Toropainen (Sh), 11.1.−11.4.2016, kello 14−16, Hovi,
Sirkkalan kasarmi.
Kurssilla käsitellään yhtenä pääteemana asiakirjojen kielellistä kehitystä. Toisena pääteemana
kurssilla tutustutaan siihen, millaisia asiakirjoja eri instanssit laativat ja millainen on niiden
rakenne. Tällaisia ovat esimerkiksi kirkolliset, oikeudelliset, verotukselliset ja sotilaslähteet.
Opiskelijat oppivat hahmottamaan ja tulkitsemaan asiakirjojen sisältöä. Lisäksi kurssilla
tutustutaan internetistä löytyviin eri viranomaisten ja yksityisten tahojen ylläpitämiin
asiakirjakokonaisuuksiin käytännön tasolla.
Korvaavuus: kh: syventävät opinnot sopimuksen mukaan, Sh A4 tai S3.
26
Matkojen maailma, 5 op (yh)
Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, KL1, ti klo 14−16 ja to 10−12, Janus, 12.1.−8.3.2016.
Kurssilla tarkastellaan matkustamisen, matkojen ja matkailijoiden historiaa. Painopiste on
1700-luvulta 1900-luvulle. Lähtökohtana on ajatus matkustamisesta olennaisena osana
ihmisten elämää. Se voi olla konkreettista siirtymistä paikasta toiseen, mutta mielikuvia
vieraista paikoista ja niihin pääsemisestä muotoutuu myös lukuisilla muilla tavoilla. Kurssilla
tarkastellaan matkustamista kulttuurisena toimintatapana ja sen yhteiskunnallista
hyväksyttävyyttä eri aikoina, esimerkiksi tutkimusmatkailijoiden kohottamista sankareiksi tai
toisten matkalaisten leimaamista tyhmiksi turisteiksi. Kurssilla pohditaan myös, miten aiemmat
käsitykset vaikuttavat matkailijoihin toimijoina ja miten matkat puolestaan muokkaavat arkea.
Kurssilla yhdistyvät luennot ja seminaarityöskentely.
Korvaavuus: kh: A4.13.; Sh A4.3.; yh: A3.2, A3.5.
Raj: Brittiläisen Intian historiaa, 5 op (yh)
Raita Merivirta, KL1, harjoituskurssi.
Saamelaisuus
nyt
−
Historiaa,
kulttuuria,
taidetta,
5
op
(HKT-laitos)
Useita luennoitsijoita, vastuuhenkilö Jaana Kouri. KL1, to 14-16, pe 14-16, 14.1.−4.3.
Opiskelija oppii tuntemaan saamelaisuutta ja siihen liittyvää tutkimusta sekä omaksuu sellaisia
teoreettisia ja metodologisia välineitä, joita voi soveltaa historian-, kulttuurin- ja
taiteentutkimukseen. Kurssin luennot tarjoavat peruspaketin tietoa saamelaisten historiasta,
kielestä ja kulttuurista, käsitellen näitä asioita kuitenkin nykytutkimuksen teemojen kautta.
Luennot kokonaisuutena rakentuvat heijastamaan saamelaisidentiteettiä ja sen
ilmenemismuotoja sekä erilaisia saamelaiskulttuurin kohtaamia poliittisia ja kulttuurisia
tilanteita. Kysymyksenasetteluilla pyritään osallistamaan opiskelijaa pohdintaan ja itsenäiseen
ajatteluun. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet:
https://nettiopsu.utu.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=9659
Korvaavuus: kh: P5; Sh A4.3., A4.5. tai S3.
Tulevaisuusajattelun historian opintopiiri, 5 op (yh)
Heli Paalumäki, KL1−KL2, to 10−12, Jäntere, alk. 28.1. (7−8 krt)
Tulevaisuuden odotukset avaavat ikkunan menneisyyden ihmisten toiveisiin, pelkoihin ja
kuvitelmiin. Opintopiirissä tutustutaan länsimaisen tulevaisuusajattelun historiaan ikuisen
paluun myytistä maailmanlopun odotuksiin ja hyvän yhteiskunnan visioihin. Opiskelija oppii
tuntemaan tulevaisuusajattelun keskeisiä käsitteitä ja lähderyhmiä. Opintopiiri sopii kaikille
historian ja tulevaisuuden suhteesta kiinnostuneille. Aiheisiin voi myös itse vaikuttaa. Kurssi
muodostuu tekstien lukemisesta ja yhteisestä analysoinnista sekä niihin perustuvista
kirjallisista tehtävistä.
Korvaavuus: Sh S3; yh: A3.1., S3.1.
27
HISTORIAN PERUSOPINNOT 25 OP
Tavoitteet: Historian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on tiedolliset, taidolliset ja
käsitteelliset perusvalmiudet tarkastella kriittisesti menneisyyttä ja sitä koskevaa tutkimusta.
Hän on oivaltanut historiallisen ajattelun luonteen sekä tiedostaa tieteellisen
historiankirjoituksen erityispiirteet ja erilaiset lähestymistavat.
RAKENNE:
P1. Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin, 1 op
P2. Historian mieli, 2 op
P3. Näkökulmia historiaan, 9 op
P4. Historian taito, 4 op
P5. Valinnaiset opinnot, 9 op
Arviointi: Jokainen opintojakso arvostellaan asteikolla 0–5, paitsi P1 Johdatus historian
opintoihin ja opiskelutaitoihin (1 op), joka arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Saadut
pistemäärät lasketaan yhteen ja lopputulos jaetaan kahdellakymmenelläneljällä (24). Merkintä
opintokokonaisuuden suorittamisesta haetaan täyttämällä kokonaisuusmerkintä-lomake ja
toimittamalla se historia-aineiden toimistoon. Lomakkeen voi ladata historia-aineiden sivuilta.
Opintokokonaisuuden vastaavina opettajina toimivat: Sakari Ollitervo (kh), Jarkko Keskinen
(Sh), Eero Kuparinen (yh)
Suurin osa perusopintojen kursseista käyttää Moodle-alustaa. Perusopintojen Moodlesivujen tiedot löytyvät kootusti historian perusopintojen infosivulta:
https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=7403
P1. Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin
HIST0010
Laajuus: 1 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee historia-aineiden ja HuK-tutkinnon
rakenteet ja osaa suunnitella ja aikatauluttaa pää- ja sivuaineopintonsa sekä pakolliset kieli- ja
viestintäopinnot. Lisäksi hän hallitsee keskeiset opiskelukäytänteet, kuten NettiOpsun käytön
ja e-Hopsin laatimisen, ja sitoutuu ajatukseen opiskelusta opiskelijan työnä sekä kantaa
vastuuta oppimisestaan ja osallistumisestaan.
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan historia-aineiden ja HuK-tutkinnon rakenteisiin, erilaisiin
sivuainevaihtoehtoihin sekä perehdytään historianopintojen opiskelu- ja ohjauskäytänteisiin
sekä tärkeimpiin tietokantoihin. Opintojakso alkaa yhteisluennolla, minkä jälkeen opiskelijat
osallistuvat opettajatutoriensa vetämiin ryhmä- ja henkilökohtaisiin tapaamisiin. Opintojakson
kuluessa opiskelijat tekevät kandidaattitutkintoon saakka ulottuvan henkilökohtaisen
opintosuunnitelmansa.
Toteutustapa: Luento-opetus (2 h), pienryhmäopetus (2 h) sekä henkilökohtaiset tapaamiset
syksyllä ja keväällä (4–6 h).
Vaadittavat opintosuoritukset: Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Arviointi ja arviointiperusteet: Hyv./ Hyl. Arviointi HOPS:n tekemisen jälkeen
28
Vastuuhenkilö(t): Paavo Oinonen (kh), Heli Paalumäki (yh), Suvianna Seppälä (Sh)
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy ja 1. vuoden kevät
Lisätieto: Sivuaineopiskelijoiden tulee ilmoittautua oppiaineen toimistoon ([email protected]) 4.9.2015 mennessä. Sivuaineopiskelijat osallistuvat kurssin aloittavalle
yhteisluennolle pääaineopiskelijoiden tapaan. HOPSin sijaan he tekevät 2–3 liuskan
suunnitelman historian opinnoistaan ja palauttavat sen historia-aineiden toimistoon 30. 9. klo
15.30 mennessä.
___________________________________________________________________________
Opetus syksyllä 2015:
Avausluento on ma 31.8. klo 14–16 Tauno Nurmela -sali (Ls.I) Pienryhmäopetuksen ja
henkilökohtaisten tapaamisten ajankohdista ja tapaamispaikoista sovitaan yhteisluennon
päätteeksi opettajatuutorin kanssa.
___________________________________________________________________________
P2 Historian mieli
HIST0011
Laajuus: 2 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Kurssi johdattaa opiskelijan historiantutkimukseen. Opiskelija tutustuu sekä
yleisellä että henkilökohtaisella tasolla opiskelemaansa tieteenalaan ja sen merkitykseen. Hän
ymmärtää historiantutkimuksen traditiota ja sidonnaisuutta aikaansa sekä osaa pohtia sen
asemaa tieteenä. Opiskelija tuntee kysymykset historiallisen tiedon luonteesta ja historian
asemasta yhteiskunnassa. Hän oppii sijoittamaan itsensä osaksi historiaa ja sen nykyhetken
vaikutuksia. Samalla opiskelija tutustuu opiskelukaupunkinsa ajallisiin kerrostumiin ja
hahmottaa ne osana laajempaa historiallista kontekstia.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, Turku-ekskursiosta, pienryhmätyöskentelystä sekä
oppimispäiväkirjaharjoituksesta. Luennot esittelevät historiantutkimuksen periaatteita, sen
suhdetta lähitieteisiin ja sen asemaa menneisyyden esittämistapojen joukossa. Opiskelija
perehtyy teemoihin myös itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn avulla.
Toteutustavat: Luennot 8 h, ekskursio 3 h, pienryhmätapaaminen 2 h, oppimispäiväkirja.
Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen luennoille ja pienryhmään pakollista.
Oppimispäiväkirja.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Raita Merivirta (YH)
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy
Lisätieto: Jos kurssi on suoritettu kulttuurihistorian perusopinnoissa, tehdään korvaava
kirjatentti. Tenttiin liittyen ota yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan.
___________________________________________________________________________
Luennot (8 h) ti 1.9. klo 12–14 Salus-sali, ke 2.9. 14–16 Janus-sali, to 3.9. klo 14–16 Salussali, pe 4.9. klo 12–14 Janus-sali. Pienryhmätapaamisista sovitaan luentojen yhteydessä.
___________________________________________________________________________
29
P3. Näkökulmia historiaan
HIST0012 (P3.1), HIST0013 (P3.2.), HIST0014 (P3.3.)
Laajuus: 9 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Ks. osiot P3.1., P3.2. ja P3.3.
Sisältö: Opintojakso koostuu kolmesta kolmen opintopisteen laajuisesta osiosta, joissa
perehdytään laaja-alaisesti historiaan. Tavoitteena on, että opiskelija oppii jäsentämään
historiaa temaattisten kokonaisuuksien, alueellisten näkökulmien sekä pitkien jatkumoiden ja
murroskohtien vaihtelun kautta. Näkökulmia historiaan on pakollinen kurssi, jonka jokaisesta
osiosta järjestetään kolme luentotenttiä. Kurssin suorittaminen näiden tenttien ulkopuolella ei
ole mahdollista. Kurssin osiot suoritetaan ja arvostellaan omina kokonaisuuksinaan.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Paavo Oinonen (osio 1), Jarkko Keskinen (osio 2), Eero Kuparinen (osio 3)
P3.1. Kulttuurihistorian aikakaudet
HIST0012
Oppiaine: kulttuurihistoria
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee kulttuurihistoriallisen ajattelun ja
tutkimuksen peruskäsitteet sekä kulttuurihistorian näkökulmallisuuden. Hän tuntee länsimaisen
kulttuurihistorian pääpiirteet ja on tutustunut kulttuurihistoriallisen tutkimuksen lukemiseen ja
tulkinnan lähtökohtiin.
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan kulttuurihistoriaan tieteenalana, kulttuurihistoriallisen
ajattelun ja tutkimuksen peruskäsitteisiin sekä opastetaan historiantutkimuksen lukemisen ja
tulkinnan lähtökohtiin. Jakso perehdyttää länsimaisen kulttuurin vaiheisiin luentojen, luettavan
kirjallisuuden ja harjoitustehtävien avulla.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti ja harjoitustehtäviä
Arviointi: 0–5. Kurssin arvosanaksi tulee kurssitentin arvosana. Harjoitustyöt arvioidaan
asteikolla hyväksytty/hylätty.
Vastuuhenkilö: Paavo Oinonen
Toteutustavat: Luennot 16 tuntia ja harjoitustehtävät
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi
Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL1
Oppimateriaalit: Luennolla ja kurssin moodle-alueella ilmoitettava aineisto
Lisätieto: Jos ja vain jos kurssi on jo suoritettu osana kulttuurihistorian perusopintoja, sovitaan
korvaavasta kirjatentistä osion vastuuopettajan kanssa.
___________________________________________________________________________
Luennot ma 10–12 ja ti 14–16, 14.9.–6.10.
Tentit ma 10–12, 12.10., 19.10. ja 2.11.
30
Ohjeet harjoitustöistä ja Moodle-alueelle
yhteydessä. Läsnäolo luennoilla pakollista.
kirjautumisesta
ensimmäisen
luentokerran
Luennot
ma 14.9. klo 10–12 ls I, Johdanto: Marjo Kaartinen ja Paavo Oinonen; kurssin tekninen
suorittaminen & moodle; alumnien puheenvuoro: kulttuurihistorioitsijat työelämässä
ti 15.9. klo 14–16 ls I, Antiikki: Harri Kiiskinen
ma 21.9. klo 10–12 ls I, Keskiaika: Tom Linkinen
ti 22.9. klo 14–16 ls I, Uusi aika: Marjo Kaartinen
ma 28.9. klo 10–12 ls I, 1800-luku: Hannu Salmi
ti 29.9. klo 14–16 ls I, 1800-luku ja siirtymä seuraavalle vuosisadalle: Hannu Salmi
ma 5.10 klo 10–12 ls I, 1900-luku: Hannu Salmi
ti 6.10 klo 14–16 ls I, Päätöskeskustelu: opettajat
Tentit (ei ennakkoilmoittautumista)
I tentti ma 12.10 klo 10–12 ls I
II tentti ma 19.10 klo 10–12 ls. I
III tentti ma 2.11. klo 10–12 Taidehistorian seminaarisali (E221), Minerva
___________________________________________________________________________
P3.2. Suomen historian linjat ja murrokset
HIST0013
Laajuus: 3 op
Oppiaine: Suomen historia
Tavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot suomalaisyhteiskunnan keskeisistä
kehityslinjoista ja murrosvaiheista keskiajalta nykypäivään. Osion jälkeen opiskelija tuntee
Suomen historian aikakausijaottelun, hän on perehtynyt sen tärkeimpiin tutkimusongelmiin
sekä oppinut ymmärtämään Suomen aseman muotoutumista osana muuta maailmaa.
Sisältö: Osion luento-osuudessa (16 h) tarkastellaan Suomen yhteiskuntahistoriaa useiden
pitkän aikavälin kattavien teemojen ja prosessien kautta. Luennoilla keskitytään Suomen
historialle ominaisiin tutkimusongelmiin sekä niiden tulkintoihin osana kansainvälistä
tutkimusta. Luennot ja osioon kuuluva kirjallisuus tentitään yhtenä kokonaisuutena.
Toteutustavat: Luennot ja kirjallisuus
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Jarkko Keskinen
Oppimateriaalit: Meinander, Henrik: Suomen historia: Linjat, rakenteet ja käännekohdat.
2006 tai uudempi painos.
Kurssin kotisivu: https://moodle.utu.fi/enrol/index.php?id=5512
Kurssiavain annetaan 1. luennolla.
___________________________________________________________________________
31
Luennot ke 10-12 JA pe 10-12 alkaen 9.9. 2015. Luentosali ls. II keskiviikkoisin, ja perjantaisin
B1032_Beta (ICT-talo). Tentit: I 7.10. tai II 16.10. tai III tenttiakvaariossa marraskuun loppuun
mennessä.
___________________________________________________________________________
P3.3. Yleisen historian keskeisiä kysymyksiä
HIST0014
Oppiaine: Yleinen historia
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot maailmanhistorian
aikakausijaotteluista ja niiden ongelmista. Hän on tutustunut eräisiin maailmanhistorian
keskeisiin tutkimusongelmiin, kuten menneisyyden kulttuurien vuorovaikutukseen ja
globalisaatioon. Hän on tietoinen historiaan vaikuttaneista laajoista prosesseista sekä niiden
monista eri ymmärrys- ja selitystavoista. Niiden ohella hän osaa suhtautua maailmanhistorian
"suuriin kertomuksiin" kriittisesti, tiedostaen historian tutkimusta ohjaavien näkökulmien sekä
tulkintojen aika- ja kulttuurisidonnaisuuden.
Sisältö: Osion luento-osuudessa (16 h) perehdytään yleisen historian keskeisiin käsitteisiin
sekä aikakausijaottelun ongelmiin. Luennot painottavat tutkimusongelmia, joissa käsitellään
laajojen historiallisten prosessien erilaisia tulkintoja ja vaihtoehtoisia tapoja niiden
ymmärtämiseen. Luentojen ohella tentittävä teos antaa perustan maailmanhistorian eri
aikakausien tuntemiseen.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Eero Kuparinen
Oppimateriaalit: Maailmankulttuurin synty. Toim. Eero Kuparinen. Uudistettu laitos 2004 tai
uudempi painos.
___________________________________________________________________________
Luennot ma 14–16 ja ti 12–14 päärakennus, ls. I (Tauno Nurmela -sali) alk. 7.9.
Kurssin Moodle-sivusto sijaitsee osoitteessa:
___________________________________________________________________________
P4 Historian taito
HIST0015
Laajuus: 4 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Kurssin suorittamalla opiskelija hallitsee historiatieteellisen tutkimus- ja
kirjoittamisprosessin sekä seminaarityöskentelyn perusperiaatteet. Osion jälkeen hän on
32
tutustunut historiaa käsittelevän tiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin, joihinkin historiatieteen
tutkimusmenetelmiin, lähdeaineistoihin sekä saanut perusvalmiudet historiatieteelliseen
ajatteluun.
Pääaineopiskelijoilla on etusija osallistua Historian taito -pienryhmiin. Mikäli kaikki
sivuaineopiskelijat
eivät
mahdu
mukaan
pienryhmiin,
valintakriteereinä
ovat
sivuaineopiskelijaksi ilmoittautuminen (opinto-oikeus näkyy opsussa), P2- ja P3-osioiden
suorittaminen sekä niistä saadut arvosanat.
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Luennot (12 h), pienryhmätyöskentely (20 h) ja itsenäinen työskentely.
Vastuuhenkilöt: Jarkko Keskinen, Paavo Oinonen, Janne Tunturi
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, pienryhmätyöskentelyyn sekä
harjoitustyö. Luento-osuudesta kootaan suppea tehtävä.
___________________________________________________________________________
HUOM! Opiskelijoiden tulee kirjautua kurssin Moodle-sivustolle ja valita pienryhmänsä
23.10.2015 mennessä. Sivusto aukeaa 19.10.2015. Moodle-sivustolle pääsee osoitteessa
Ensimmäisen kerran sivustolle kirjauduttaessa tarvitaan myös kurssiavain, joka on P4.
Luennot (12 h) alkaen viikolla 44: Jarkko Keskinen ja Paavo Oinonen ti 10–12, ls. IX, ke 12–
14 ls.II ja to 12–14, ls. II, alkaen 27.10.2015.
Pienryhmät (20 h) alkaen viikolla 47:
Ryhmä 1 (Oinonen), ma 14–16, seminaarihuone Juva ja to 10–12, seminaarihuone Litzen
(alkaa 16.11.)
Ryhmä 2 (Oinonen), ke 10–12 ja to 14–16, seminaarihuone Litzen (alkaa 18.11.)
Ryhmä 3 (Keskinen), ma 12–14 ja to 10–12, seminaarihuone Juva (alkaa 16.11.)
Ryhmä 4 (Keskinen), ti 12–14 ja pe 12–14, seminaarihuone Juva (alkaa 17.11.)
Ryhmä 5 (Tunturi) ma 10–12 ja ke 12–14 Jäntere (alkaa 16.11.)
Ryhmä 6 (Tunturi) ti 10–12 seminaarihuone Litzen ja pe 10–12 seminaarihuone Juva (alkaa
17.11.)
___________________________________________________________________________
P 5 Valinnaiset opinnot
Laajuus: 9 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan historian eri
oppiaineille ominaisista tavoista hahmottaa menneisyyttä ja sen tutkimusta.
Sisältö: Opintojakso suoritetaan niin, että alla olevista vaihtoehdoista P5.1. – P5.6.
pääaineopiskelija suorittaa kolme (3) kappaletta 3 opintopisteen osiota. Kirjapaketti P5.7. on
suunnattu sellaisille kulttuurihistorian pääaineopiskelijoille, jotka suorittavat historian
aineenopettajan pätevyyteen vaadittavat opinnot. Tentin vastuuopettaja on mainittu
kirjapaketin jälkeen suluissa.
33
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti (tenttiakvaariossa tai historia-aineiden
tenttipäivänä), essee tai korvaava luentokurssi, joka ilmoitetaan syksyn opetusohjelmassa.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Sakari Ollitervo (P5.1., P5.2.) Jarkko Keskinen (P5.3. P5.4.), Heli Paalumäki
(P5.5., P5.6. P5.7.).
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuosi.
P5.1. Tunteiden historiaa (3 op)
KUHI0257
Sarjala, Jukka: Salonkien aaveet. Varhaisin kauhuromantiikka Suomessa. 2007. 216 s. JA
Tuohela, Kirsi: Huhtikuun tekstit. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia. 2008. myös ekirjana. 373 s. (Vastaanottaja: Sakari Ollitervo, kh)
P5.2. Matkan kulttuurihistoriaa (3 op)
KUHI0258
Hapuli, Ritva: Ulkomailla. Maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin nähtynä.
2003. 299 s. JA Schievelbusch, Wolfgang: Junamatkan historia. 1996. 232 s. (Vastaanottaja:
Sakari Ollitervo, kh)
P5.3. Ujostelemattomien historiaa (3 op)
SUHI0485
Vainio-Korhonen, Kirsi: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. 2012. 255
s. JA Vainio-Korhonen, Kirsi: Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700luvulta. 2009. 210 s.
HUOM! Tentin voi suorittaa tenttiakvaariossa tai laitostenttipäivinä vain kolmen ensimmäisen
periodin ajan.
(Vastaanottaja: Jarkko Keskinen, Sh)
P5.4. Modernisaation historia (3 op)
SUHI0486
Kuisma, Markku, Saha. 2011. 235 s. JA
Kuisma, Markku: Rosvoparonien paluu. 2010. 192 s.
HUOM! Tentin voi suorittaa tenttiakvaariossa tai laitostenttipäivinä vain kolmen ensimmäisen
periodin ajan.
(Vastaanottaja: Jarkko Keskinen, Sh)
P5.5. Globalisaation pitkä historia (3 op)
YLHI0490
McNeill, J.R. & McNeill, William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan.
2005. 512 s. (Vastaanottaja: Heli Paalumäki, yh)
P5.6. Aistien ja aitojen rajaama maailma (3 op)
YLHI0491
Razac, Olivier: Piikkilangan poliittinen historia. Preeria, taisteluhauta, keskitysleiri. 2003. 96 s.
JA Smith, Mark M.: Sensory history. 2007. 180 s.
(Vastaanottaja: Heli Paalumäki, yh)
34
P5.7 Historian opettajan pätevyyden suorittaville kulttuurihistorian pääaineopiskelijoille
suunnattu kirjatentti, joka korvaa kurssin Kulttuurihistorian aikakaudet (3 op)
SUHI0482
Crosby, Alfred W.: Children of the Sun: A History of Humanity’s Unappeasable Appetite for
Energy. 2006. JA Kuisma, Markku: Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000. 2009.
Vastaanottaja: Heli Paalumäki (yh)
_________________________________________________________________________
Opetus lukuvuonna 2015–2016:
Korvaavat kurssit:
P5.4: Studia Universitaria − yliopistot kansakuntaa rakentamassa 1640−2015, 3 / 5 op (Sh)
Monta luennoitsijaa, yhteyshenkilö Topi Artukka. SL2, ke 16−18, Janus, 7.10.−25.11.
P5.5: Itä-Aasia Euroopassa, Eurooppa Itä-Aasiassa, 5 op (yh)
Monta luennoitsijaa, vastuuhenkilö Heli Paalumäki. KL2, ti klo 12−14, Janus, 15.3.−10.5.2016.
_________________________________________________________________________
35
Historian perusopinnot 25 op
Oheisen perusopintojen kokonaisuuskaavakkeen avulla voit pitää kirjaa jo tehdyistä
suorituksista sekä suunnitella tulevia opintosuorituksia.
Opintojakson nimi
Laajuus
arvosana
P1 Johdatus historian opintoihin ja
opiskelutaitoihin 1 op
P2 Historian mieli 2 op
P3 Näkökulmia historiaan 9 op
P3.1 Kulttuurihistorian aikakaudet 3
op
P3.2 Suomen historian linjat ja
murrokset 3 op
P3.3 Yleisen historian keskeisiä
kysymyksiä 3 op
P4 Historian taito 4 op
P5 valinnaiset opinnot 9 op
Perusopintojen kokonaislaajuus
36
ja Suorituspäivä Suunniteltu
suoritus
KULTTUURIHISTORIA
KULTTUURIHISTORIAN PERUSOPINNOT 25 op / BASIC
STUDIES 25 ects
Kulttuurihistorian perusopinnoissa opiskelija tutustuu kulttuurihistoriallisen ajattelun
perusteisiin.
Opintokokonaisuuden
tarkoituksena
on
antaa
opiskelijalle
käsitys
kulttuurihistorian perusteista ja historiatieteestä. Päämääränä on problematisoida opiskelijan
historiakuvaa ja ajan periodisoimisen tapoja sekä opetella kulttuurihistorian tutkimusten
analyyttista lukemista.
Sivuaineopiskelijat suorittavat kulttuurihistorian perusopinnot siten, että heille kohdan P1
Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin korvaa kohdan P3 Kulttuurihistorian
aikakaudet suoritus 4 op:n laajuisena. Sivuaineopiskelijoille suositellaan kuitenkin kohdan P1
johdantoluennolle osallistumista mikäli he eivät ole opiskelleet muita historian oppiaineryhmän
aineita.
Mikäli opiskelija on jo suorittanut kohdat P1, P2 ja P3 osana historian perusopintoja, sopii hän
nämä kohdat korvaavasta 6 op:n suorituksesta kulttuurihistorian perusopintojen
vastuuopettajan kanssa.
Kulttuurihistorian perusopintojen vastuuopettajana toimii Sakari Ollitervo.
Rakenne (25 op)
P1 Johdatus opintoihin ja opiskelutaitoihin 1 / 0 op
P2 Historian mieli 2 op
P3 Kulttuurihistorian aikakaudet 3 / 4 op
P4 Kulttuurihistorian metodologia ja historia 5 op
P5 Kulttuurihistorian tutkimusaloja 10 op
P6 Kulttuurihistoria ja menneisyyden läsnäolo 4 op
P1. Johdatus historian opintoihin ja opiskelutaitoihin 1 tai 0 op /
Introduction to the Study of History
HIST0010
Laajuus: 1 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee historia-aineiden ja HuK-tutkinnon
rakenteet ja osaa suunnitella ja aikatauluttaa pää- ja sivuaineopintonsa sekä pakolliset kieli- ja
viestintäopinnot. Lisäksi hän hallitsee keskeiset opiskelukäytänteet, kuten NettiOpsun käytön
ja e-Hopsin laatimisen, ja sitoutuu ajatukseen opiskelusta opiskelijan työnä sekä kantaa
vastuuta oppimisestaan ja osallistumisestaan.
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan historia-aineiden ja HuK-tutkinnon rakenteisiin, erilaisiin
sivuainevaihtoehtoihin sekä perehdytään opiskelu- ja ohjauskäytänteisiin sekä tärkeimpiin
37
tietokantoihin. Opintojakso alkaa yhteisluennolla, minkä jälkeen opiskelijat osallistuvat
opettajatutoriensa vetämiin ryhmä- ja henkilökohtaisiin tapaamisiin. Opintojakson kuluessa
opiskelijat
tekevät
kandidaattitutkintoon
saakka
ulottuvan
henkilökohtaisen
opintosuunnitelman.
Toteutustavat: Luento-opetus (2 h) pienryhmäopetus (4 h) sekä henkilökohtaiset tapaamiset
Vaadittavat opintosuoritukset: Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Arviointi ja arviointiperusteet: Hyv./Hyl. Arviointi HOPS:n tekemisen jälkeen
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy ja 1. vuoden kevät
Lisätietoja: Opintojakso on pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat
suorittavat kohdan P3 Kulttuurihistorian aikakaudet 4 op laajuisena. Sivuaineopiskelijoillekin
suositellaan johdantoluennolle osallistumista, mikäli he eivät ole aiemmin opiskelleet historiaaineita.
___________________________________________________________________________
Avausluento ma 31.8. klo 14–16 Tauno Nurmela -sali. Pienryhmäopetuksen ja
henkilökohtaisten tapaamisten ajankohdista ja tapaamispaikoista sovitaan yhteisluennon
päätteeksi.
________________________________________________________________________
P2. Historian mieli 2 op / Understanding History
HIST0011
Laajuus: 2 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Kurssi johdattaa opiskelijan historiantutkimukseen. Opiskelija pohtii sekä yleisellä
että henkilökohtaisella tasolla opiskelemaansa tieteenalaa ja sen merkitystä. Hän hahmottaa
historiantutkimuksen sidoksia aikaansa, sen traditiota ja asemaa tieteenä. Kurssi esittelee
kysymykset historiallisen tiedon luonteesta sekä sen asemasta yhteiskunnassa.
Henkilökohtaisen ja ryhmätyöskentelyn avulla opiskelija oppii sijoittamaan itsensä osaksi
historiaa ja sen nykyhetken vaikutuksia. Samalla opiskelija tutustuu opiskelukaupunkinsa
ajallisiin kerrostumiin ja hahmottaa ne osana laajempaa historiallista kontekstia.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, Turku-ekskursiosta, pienryhmätyöskentelystä sekä
oppimispäiväkirjaharjoituksesta. Luennot esittelevät historiantutkimuksen periaatteita, sen
suhdetta lähitieteisiin ja sen asemaa menneisyyden esittämistapojen joukossa. Opiskelija
perehtyy teemoihin myös itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn avulla.
Toteutustavat: Luennot 8 tuntia, ekskursio 3h, pienryhmätapaaminen 2h, oppimispäiväkirja
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille ja pienryhmään pakollista.
Oppimispäiväkirja.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Raita Merivirta (YH)
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuosi, SL1.
Lisätietoja: Mikäli opiskelija tekee sekä historian että kulttuurihistorian perusopinnot, suorittaa
opiskelija kohdat P2 ja P3 korvaavalla 6 op:n suorituksella, joka sovitaan perusopintojen
38
vastuuopettajan kanssa. Perusopintojen vastuuopettajana toimii kulttuurihistorian yliopistoopettaja.
___________________________________________________________________________
Luennot (8 h) ti 1.9. klo 12–14 Salus-sali, ke 2.9. 14–16 Janus-sali, to 3.9. klo 14–16 Salussali, pe 4.9. klo 12–14 Janus-sali. Pienryhmätapaamisista sovitaan luentojen yhteydessä.
___________________________________________________________________________
P3 Kulttuurihistorian aikakaudet 3 tai 4 op / Cultural History: From
Ancient to Modern
KUHI0238
Oppiaine: Kulttuurihistoria
Laajuus: 3–4 op
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee kulttuurihistoriallisen ajattelun ja
tutkimuksen peruskäsitteet sekä kulttuurihistorian näkökulmallisuuden. Hän tuntee länsimaisen
kulttuurihistorian pääpiirteet ja on tutustunut kulttuurihistoriallisen tutkimuksen lukemiseen ja
tulkinnan lähtökohtiin.
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan kulttuurihistoriaan tieteenalana, kulttuurihistoriallisen
ajattelun ja tutkimuksen peruskäsitteisiin sekä opastetaan historiantutkimuksen lukemisen ja
tulkinnan lähtökohtiin. Jakso perehdyttää länsimaisen kulttuurin vaiheisiin luentojen, luettavan
kirjallisuuden ja harjoitustehtävien avulla.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille pakollista, kirjallinen tentti ja
harjoitustehtäviä
Arviointi: 0–5. Kurssin arvosanaksi tulee kurssitentin arvosana. Harjoitustyöt arvioidaan
asteikolla hyväksytty/hylätty.
Toteutustavat: Luennot 16 tuntia, tentti ja harjoitustehtävät
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi
Oppimateriaalit: Luennolla ja kurssin moodle-aluella ilmoitettava aineisto.
Lisätietoja: Pääaineopiskelijat suorittavat kohdan 3 op:n laajuisena, sivuaineopiskelijat 4 op:n
laajuisena. Opiskelijat, jotka suorittavat sekä historian että kulttuurihistorian perusopinnot,
sopivat kohdat P2 ja P3 korvaavasta suorituksesta kulttuurihistorian perusopintojen
vastuuopettaja Sakari Ollitervon kanssa.
___________________________________________________________________________
Opetus syksyllä:
Luennot ma 10–12 ja ti 14–16, 14.9.–6.10.
Tentit ma 10–12, 12.10., 19.10. ja 2.11.
Ohjeet harjoitustöistä ja Moodle-alueelle
yhteydessä. Läsnäolo luennoilla pakollista.
kirjautumisesta
39
ensimmäisen
luentokerran
Luennot
ma 14.9. klo 10–12 ls I, Johdanto: Marjo Kaartinen ja Paavo Oinonen; kurssin tekninen
suorittaminen & moodle; alumnien puheenvuoro: kulttuurihistorioitsijat työelämässä
ti 15.9. klo 14–16 ls I, Antiikki: Harri Kiiskinen
ma 21.9. klo 10–12 ls I, Keskiaika: Tom Linkinen
ti 22.9. klo 14–16 ls I, Uusi aika: Marjo Kaartinen
ma 28.9. klo 10–12 ls I, 1800-luku: Hannu Salmi
ti 29.9. klo 14–16 ls I, 1800-luku ja siirtymä seuraavalle vuosisadalle: Hannu Salmi
ma 5.10 klo 10–12 ls I, 1900-luku: Hannu Salmi
ti 6.10 klo 14–16 ls I, Päätöskeskustelu: opettajat
Tentit (ei ennakkoilmoittautumista)
I tentti ma 12.10 klo 10–12 ls I
II tentti ma 19.10 klo 10–12 ls. I
III tentti ma 2.11. klo 10–12 Taidehistorian seminaarisali (E221), Minerva
_______________________________________________________________________
P4 Kulttuurihistorian metodologia ja historia 5 op / History and
methodology of cultural history
KUHI0292
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opintojakso rakentaa yleiskuvan kulttuurihistorian luonteesta, tavoitteista ja
vaiheista niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan omatoimisesti moodle-alueella jaettuun kirjallisuuteen,
aineistoon ja tehdään harjoitustehtäviä annettujen aiheiden pohjalta. Opintojakso luo
katsauksen kulttuurihistorian ideaan, tutkimusmenetelmiin ja aineistoihin sekä kulttuurihistorian
määritelmiin ja näkökulmiin 1800-luvulta tähän päivään.
Vaadittavat opintosuoritukset: Luennot ja tehtävät.
Arviointi: 0–5.
Vastuuhenkilöt: Sakari Ollitervo ja Hannu Salmi
Toteutustapa: Luennot, minkä lisäksi harjoitustehtävä ja perehtyminen aineistoon kurssin
moodle-alueella.
Suositeltava suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi
Oppimateriaalit: Moodlessa jaettava aineisto.
___________________________________________________________________________
Opetus syksyllä:
Luennot ma 10–12 Taidehistorian harjoitushuone E221, 26.10., 9.11. ja 7.12. Läsnäolo
luennoilla pakollista. Ilmoittautuminen kurssille ensimmäisellä luennolla.
___________________________________________________________________________
40
P5. Kulttuurihistorian tutkimusaloja 10 op / Research Fields in Cultural
History
KUHI0293
Laajuus: 10 op (2×5 op)
Tavoitteet: Opintojakso antaa mahdollisuuden perehtyä kulttuurihistorian tutkimusaloihin ja
syventää tietämystä. Jakson jälkeen opiskelija osaa jäsentää menneisyyttä sekä aikakausien
että teemojen avulla.
Sisältö: Opintojakson aikana syvennetään etenkin kurssin P3 Kulttuurihistorian aikakaudet
tarjoamia tietoja ja tulkintoja. Jaksossa perehdytään kulttuurihistorian tutkimusaloihin. Kohdan
teemat ja opetus antavat kuvan kulttuurihistorian monipuolisesta kentästä ja tutkimuksellisista
mahdollisuuksista. Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi yksilön, identiteettin ja minuuden
tutkimus, uskonnollisuuden kulttuurihistoria, kasvien ja eläinten kulttuurihistoria, modernin tai
esimodernin historia, sukupuolihistoria, kulutuskulttuuri ja materiaalinen kulttuuri, tiedon ja
tietämisen kulttuurihistoria, populaarikulttuuri, tilan ja paikan sekä sodan kulttuurihistoriat.
Jakso voidaan suorittaa vuosittain vaihtuvilla kursseilla ja/tai itsenäisenä työskentelynä.
Vaadittavat opintosuoritukset: tentti, essee, lukupäiväkirja, moodlesuoritus tai erikseen
ilmoitettava kurssin suoritustapa.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Kunkin jakson vastaava opettaja
Toteutustavat: Kirjatentti, essee, lukupäiväkirja, moodlesuoritus, luentokurssi, pienryhmä.
__________________________________________________________________________
Tenttipaketit lukuvuonna 2015–2016:
Kohta on mahdollista suorittaa alla lueteltujen kirjatenttipakettien avulla.
Paikka
Kirjatentin vastuuhenkilö: Paavo Oinonen. Suoritetaan tenttiakvaariossa tai historia-aineiden
tenttipäivänä.
Kirjallisuus
Roberts, Paul: Life and Death in Pompeii and Herculaneum. 2013.
Gearon, Eamon: The Sahara: A Cultural History. 2011.
Delumeau, Jean: The History of Paradise: The Garden of Eden in Myth and Tradition. 1995.
Populaari
Kirjatentin vastuuhenkilö: Maarit Leskelä-Kärki. Suoritetaan tenttiakvaariossa tai historiaaineiden tenttipäivänä.
Kirjallisuus
Mäkelä, Janne: Kansainvälisen populaarimusiikin historiaa. 2011.
Reynolds, Simon: Retromania. Pop culture’s addiction to its own past. 2011. Luettava osat I ja
II (Part I ja Part II ).
41
Oinonen, Paavo: Pitkä matka on Tippavaaraan. Suomalaisuuden tulkinta ja Yleisradion
toimintaperiaatteet radiosarjoissa Työmiehen perhe, Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja
Kankkulan kaivolla 1945–1964. 2004.
Moderni
Kirjatentin vastuuhenkilö: Hanne Koivisto. Suoritetaan tenttiakvaariossa tai historia-aineiden
tenttipäivänä.
Kirjallisuus
Berman, Marshall: All that is solid melts into air. The experience of modernity. (1983) 1988.
Hapuli, Ritva: Nykyajan sininen kukka. Olavi Paavolainen ja nykaika. SKS 1995.
Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Toim. Tiina Kinnunen ja
Ville Kivimäki. 2006. Sivut 1–157.
Studia Universitaria – yliopistot kansakuntaa rakentamassa 1640–2015, 3/5 op (Sh)
___________________________________________________________________________
P6 Kulttuurihistoria ja menneisyyden läsnäolo 4 op
KUHI0240
Laajuus: 4 op
Tavoitteet: Opiskelija osaa eritellä historian ja muistin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia
yhteyksiä, tutkimuksen eettisiä näkökohtia ja ylipäänsä historiallisen tiedon käyttöä.
Sisältö: Historia on monin tavoin läsnä ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Opintojaksossa
tarkastellaan menneisyyden näkymistä nykyajassa. Historiakulttuurin tutkimuksen lisäksi jakso
valaisee menneisyydestä kertomisen ja nykyhetken vuorovaikutussuhteita. Samalla pohditaan
menneisyyden läsnäolon ammatillista merkitystä: miten menneisyys elää opetuksessa,
kulttuurialalla ja työelämässä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti, essee tai luentokurssi.
Arviointi: 0–5.
Vastuuhenkilö: Sakari Ollitervo
Toteutustavat: Kirjatentti tenttiakvaariossa tai historia-aineiden tenttipäivinä, luentokurssi tai
essee.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi.
__________________________________________________________________________
42
Kirjatentti
Opintojakson P6 voi suorittaa kirjatenttinä tenttiakvaariossa tai historia-aineiden tenttipäivinä.
Opintojaksoa
tukeva
oheismateriaali
on
käytettävissä moodlessa
osoitteeessa
Kirjallisuus
Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? Toim. Pertti Grönholm ja Anna
Sivula. (2010); Davis, Natalie Zemon: Slaves on Screen: Film and Historical Vision (2000).
Sekä yksi seuraavista:
IC-98: A View from the Other Side (2011), http://vimeo.com/59128708
Lena Muhina: Piirityspäiväkirja. (2014).
W.G. Sebald: Ilmasota ja kirjallisuus (2014).
___________________________________________________________________________
43
Kulttuurihistorian perusopinnot 25 op
Opintojakson nimi
Laajuus Arvostelu
P1. Johdatus historian opintoihin ja 1 / 0
opiskelutaitoihin
P2. Historian mieli
2
P3. Kulttuurihistorian aikakaudet
3/4
P4. Kulttuurihistorian
historia
metodologia ja 5
P5. Kulttuurihistorian tutkimusalat (2 × 5 op)
Kohta I:
Kohta II:
P6. Kulttuurihistorian ja menneisyyden 4
läsnäolo
Perusopintojen kokonaislaajuus
44
Päiväys
KULTTUURIHISTORIAN AINEOPINNOT 45 (35) op /
INTERMEDIATE STUDIES
Rakenne (45 op), sivuaineopiskelijat 35 op (ilman kandidaattiseminaaria)
A1 Avaintekstejä kulttuurihistoriaan, 3 op
A2 Risteävät maailmat, 5 op
A3 Kulttuurihistorian metodologia, 12 op
A3.1. Tiedon haku ja hallinta, 3 op
A3.2. Tutkimusmenetelmät ja teoriat, 4 op
A3.3. Kulttuurihistorian kirjoittaminen, 5 op
A4 Kulttuurihistorian teemoja, 15 op (3×5 op)
A5 Kandidaattiseminaari ja -tutkielma, 10 op
A1 Avaintekstejä kulttuurihistoriaan, 3 op / Key texts in Cultural History
KUHI1052
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opintojakso alkaa johdatuksella kulttuurihistorian aineopintoihin. Jakso
perehdyttää kulttuurihistorian lähestymistapoihin, lähtökohtiin ja aihepiireihin omakohtaisen
lukemisen kautta. Opiskelija oppii lukemaan tutkimusta, esiintymään suullisesti ja käymään
tieteellistä keskustelua. Samalla kurssi tutustuttaa kulttuurihistorian klassisiin tutkimuksiin.
Sisältö: Opintojakso avaa näköalan kulttuurihistoriallisen tutkimuksen klassikoihin,
suuntauksiin ja aihepiireihin, metodologisiin lähtökohtiin ja työskentelytapoihin. Huomion
kohteena ovat kulttuurihistorian kehitys viime vuosikymmeninä sekä teoreettisen ajattelun ja
empiirisen työskentelyn vuorovaikutus.
Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys ja oppimispäiväkirja
Oppimateriaali: Avaintekstejä kulttuurihistoriaan. Toim. Hanna Järvinen & Kimi Kärki. cultural
history – kulttuurihistoria 6. K&h, Turku 2005.
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Luento, ryhmätyöskentelyä
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden KL 1
___________________________________________________________________________
Luennot ma 12–14, 11.1.–29.2.2016.
Kurssin yhteydessä luetaan kirja Avaintekstejä kulttuurihistoriaan. Toim. Hanna Järvinen ja
Kimi Kärki. cultural history – kulttuurihistoria 6. k&h, Turku 2005.
Kurssi suoritetaan suullisen esityksen ja oppimispäiväkirjan avulla.
___________________________________________________________________________
45
A2 Risteävät maailmat, 5 op / Crossing Cultures
KUHI0259
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Kurssi perehdyttää kulttuurisen kohtaamisen ja vaihdon luonteeseen. Opiskelija
hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Tavoitteena on ymmärtää, miten
kulttuurit syntyvät ja kehittyvät vuorovaikutuksessa keskenään.
Sisältö: Historia kertoo kulttuurien moninaisuudesta, erityispiirteistä, kehityksestä ja suhteista.
Kulttuurit tulkitsevat itseään ja toisiaan ja yrittävät suhtautua toistensa menneeseen tai
nykyiseen olemassaoloon. Kulttuurien väliset suhteet ilmenevät eri muodoissa,
rauhanomaisesta vuorovaikutuksesta ja kulttuurilainoista konflikteihin. Opintojakso syventyy
myös kulttuuriseen muistiin käsitellessään yhteisöjen tapoja muistaa menneisyyttään. Lisäksi
pohditaan kulttuurihistoriallisen tutkimuksen kannalta niitä teoreettisia malleja ja käsitteitä,
joilla on yritetty tavoittaa ja selittää kulttuurien rakenteita, eroja ja historiallisuutta. Kurssi
johdattaa käsitteiden "länsimainen kulttuuri" ja "kulttuurirelativismi" sisältöön ja ongelmiin.
Vaadittavat opintosuoritukset: Oppimispäiväkirja tai tentti
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Maarit Leskelä-Kärki ja Sakari Ollitervo
Toteutustavat: Luentokurssi ja/tai tenttikirjallisuus
Suositeltu suoritusajankohta: 1.–2. opiskeluvuosi
___________________________________________________________________________
Luentosarja
Luennot ma 12–14 ja ti 12–14. 7.3.–6.5.2016.
Kirjatentti
Osuus on myös mahdollista suorittaa kirjatenttinä historia-aineiden tenttipäivänä.
Kirjallisuus
Said, Edward W.: Orientalismi. 2011. (käännös esipuheineen ja johdantoineen) ja Marjo
Kaartinen: Orientin lumo – itä toisena. Teoksessa Hetkiä historiassa, toim. Henri Terho. K&hkustannus 2002. (artikkeli saatavissa aineopintojen moodlealueella)
Sekä yksi seuraavista:
Davis, Natalie Zemon: Trickster Travels. A Sixteenth-Century Muslim Between Worlds. 2006.
Matar, Nabil: Turks, Moors, and Englishmen in the Age of Discovery. 1999.
Pratt, Mary-Louise: Imperial Eyes: Travel Writing and Transculturation. 1992.
Subrahmanyam, Sanjay: Courtly Encounters: Translating Courtliness and Violence in Early
Modern Eurasia. 2012.
______________________________________________________________________
46
A3 Kulttuurihistorian metodologia, 12 op / Methodology of Cultural
History
A3.1. Tiedon haku ja hallinta 3 op
KUHI1177
Laajuus: 3 op
Oppiaine: Historia
Tavoitteet: Opiskelija osaa itsenäisesti hakea tietoa tietoverkoista, kirjastoista ja sähköisistä
arkistoista. Hän osaa kriittisesti analysoida hakemansa tiedon luonnetta ja pystyy käyttämään
sähköisiä aineistoja hyväkseen opinnoissaan.
Sisältö: Kurssilla tarkastellaan tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja, sähköisten
lähteiden problematiikkaa sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta.
Opetuksen toteutustavat: Verkkokurssi / Itsenäinen työskentely. Ilmoittautuminen
lukukausien alussa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t)
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Tapio Onnela
Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy tai 2. vuoden kevät
Lisätietoja: Mikäli kurssi on suoritettu toisen historia-aineen aineopintoihin, kurssi suoritetaan
tekemällä ylimääräinen tiedonhankintatehtävä, josta sovitaan Paavo Oinosen kanssa.
___________________________________________________________________________
Verkkokurssi, ilmoittautuminen kurssille alkaa 18.8 päättyy 30.9. klo 12.00. Osoite:
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/ilmoittaudu.php
___________________________________________________________________________
A3.2. Tutkimusmenetelmät ja teoriat 4 op / Research Methods and Theories
KUHI0260
Laajuus: 4 op
Tavoitteet: Luentojen, harjoitustyön ja seminaarityöskentelyn kautta opiskelija tutustuu
lähdeaineistoihin ja saavuttaa valmiudet ymmärtää ja soveltaa kulttuurihistorian
tutkimusmenetelmiä, peruskäsitteitä ja teoreettisia lähtökohtia.
Sisältö: Opintojakso käsittelee kulttuurihistoriallisen tutkimuksen menetelmiä ja teorioita. Se
perehdyttää kulttuurihistoriallisen työskentelyn yleisiin periaatteisiin ja käytäntöihin,
kysymyksenasetteluihin
ja
lähdeaineistojen
käyttöön.
Opintojaksolla
pohditaan
kulttuurihistorioitsijan/kulttuurihistorian
näkökulmaa
historiallisiin
ja
kulttuurisiin
tutkimusongelmiin.
Oppimateriaali: Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä. Toim. Asko Nivala
ja Rami Mähkä. 2012.
Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti, seminaarityöskentelyyn osallistuminen,
harjoitustyö ja oheislukemistoon perehtyminen.
Arviointi: 0–5.
47
Toteutustavat: Luennot ja pienryhmät
___________________________________________________________________________
Yliopisto-opettaja Sakari Ollitervo ja vierailevia luennoitsijoita. Luennot, seminaarityöskentely,
oheislukemisto ja harjoitustyöt.
Luennot ma klo 14–16, 7.9.–19.10.2015. Sali: Lambda (C 1027), ICT-talo.
Harjoitusryhmät: Ryhmä 1 ma klo 12–14 alkaa 7.9. E117 Litzen, paitsi 14.9. klo 12–14 E119
Juva. Ryhmä 2 to klo 14–16, alkaa 10.9. E117 Litzen. Ilmoittautuminen kurssille Nettiopsussa
7. ja 10.9. mennessä.
___________________________________________________________________________
A3.3. Kulttuurihistorian kirjoittaminen 5 op / Writing Cultural History
KUHI1174
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee tiedekirjoittamisen lähtökohdat ja tunnistaa sen eri muotojen
(tieteellinen artikkeli, essee, popularisoiva esitys, kritiikki) keskeiset tavoitteet. Opiskelija osaa
arvioida kulttuurihistorian tiedekirjoittamista ja soveltaa saamaansa palautetta omiin
teksteihinsä.
Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä niitä taitoja, jotka on opittu kohdassa A3.2.
Luennot käsittelevät tiedekirjoittamisen yleisiä piirteitä, lajeja ja tyylejä sekä näkökulmien,
tutkimuskysymysten, kontekstien ja vastaanoton merkitystä kaikessa tiedekirjoittamisessa.
Omissa kirjoitustöissä ja harjoitustyöryhmissä harjoitellaan luennoilla opittua syventyen
alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden käyttöön sekä tiedekirjoittamisen keskustelevaan
arviointiin.
Opetuksen toteutustavat: Luento-opetus, itsenäinen työskentely ja projektiryhmät.
Vastuuhenkilö: Maarit Leskelä-Kärki
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) + osallistuminen kontaktiopetukseen.
Arviointi: 0–5
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät, 2. vuoden kevät; ennen
kandidaattiseminaaria.
Edeltävät opinnot: Kulttuurihistorian perusopintojen P3 (Kulttuurihistorian aikakaudet) /
Historian perusopintojen P3 (Näkökulmia historiaan).
Lisätiedot: Mikäli opiskelija tekee myös yleisen historian aineopinnot, joihin kuuluu
vastaavanlainen kurssi (Keskusteleva historia 5 op), voi hän halutessaan korvata kurssin
suorittamalla kohdasta A4 5 op.
___________________________________________________________________________
48
Luennot, projektiryhmät, itsenäinen työskentely.
Luennot ti 12–14, 2.2.–1.3.2016. Projektiryhmät jatkavat kevätlukukauden loppuun.
Projektiryhmät: Ryhmä I ke 10–12 E104 Virkkunen alkaen 3.2.; ryhmä II ma 10–12 E199 Juva
alkaen 8.2.; ryhmä III pe 10–12 E104 Virkkunen alkaen 12.2.
_______________________________________________________________________
A4 Kulttuurihistorian teemoja, 15 op / Themes in Cultural History
Laajuus: 15 op (3×5op)
Tavoitteet: Opiskelija on erikoistunut kulttuurihistoriallisen tutkimuksen näkökulmiin ja
teemoihin ja rakentanut pohjaa kandidaatintutkielmaa varten. Hän ymmärtää, miten
kulttuurihistoriallisessa tutkimuksessa teoreettinen ja empiirinen työskentely kohtaavat ja osaa
kuvata sitä, miten tulkinnat muodostuvat.
Sisältö: Opiskelija perehtyy kolmeen seuraavista jaksoista:
Kirjat ja vastuuhenkilöt
1. Lukeminen ja kirjoittaminen / Reading and writing KUH0261–0262 (Maarit Leskelä-Kärki)
2. Tunteet, aistit ja mielikuvitus / Emotions, senses and imagination KUHI0263–0264 (Paavo
Oinonen)
3. Käsin kosketeltava kulttuuri / Tangible culture KUHI0265–0266 (Hanne Koivisto)
4. Tiede ja teknologia / Science and technology KUHI0267–0268 (Maarit Leskelä-Kärki)
5. Populaari- ja mediakulttuuri / Popular and media culture KUHI0269–0270 (Maarit LeskeläKärki)
6. Taiteen kulttuurihistoria / Cultural history of arts KUHI0271–0272 (Hanne Koivisto)
7. Perhe, suku, kansakunta / Family, kin, nation KUHI0273–0274 (Maarit Leskelä-Kärki)
8. Sukupuoli / Gender KUHI0275–0276 (Maarit Leskelä-Kärki)
9. Aate, ideologia, utopia / Ideas, ideology, utopia KUHI0277–0278 (Sakari Ollitervo)
10. Katastrofi, trauma ja väkivalta / Disaster, trauma, violence KUHI0279–0280 (Sakari
Ollitervo)
11. Arkisto, museo, muisti / Archive, museum and remembering KUHI0281–0282 (Sakari
Ollitervo)
12. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus / Humans and nature in interaction KUHI0283–0284
(Hanne Koivisto)
13. Yhden aikakauden kulttuurihistoria / Epochs in cultural history KUHI0285–0286
Vanhemmat korkeakulttuurit (Sakari Ollitervo)
Antiikki (Paavo Oinonen)
Keskiaika (Paavo Oinonen)
Uusi aika (Hanne Koivisto)
1800–1900-luvut (Maarit Leskelä-Kärki)
Post war (Maarit Leskelä-Kärki)
14. Kulttuurituotanto ja talouden kulttuuri / Cultural production and the culture of economy
KUHI0287–0288 (Paavo Oinonen)
15. Kulttuurin kentälle – työharjoittelu / Traineeship KUHI0289-0290 (Paavo Oinonen)
49
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti tai essee
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Kunkin jakson vastaava opettaja
Toteutustavat: Luentokurssi, kirjatentti, essee
Suositeltu suoritusajankohta: 1.–3. opiskeluvuosi
___________________________________________________________________________
Kohtaan sopiva opetus lukuvuonna 2015–2016:
Digitaalinen murros ja historioitsijan käytännöt (kh) (A4.11.)
Elokuvahistorian tutkimusryhmä 5–10 op (kulttuurihistoria ja mediatutkimus) (A4.5.)
Näyttelysuunnittelu, reformaation merkkivuoden näyttelyt Turun tuomiokirkkoon, 5 op (kh)
(A4.15.)
Going to Town – the urban experience in the early modern era, 5 op (kh) (A4.13.)
Empire in the World: Perspectives on the 19th and 20th Century British Empire, 5 op (yh)
(A4.13.)
Historia Hans Blumenbergin mukaan (Introduction to Hans Blumenberg) 3-5 op (kh) (A4.9.)
"Juutalaiset ovat onnettomuutemme!” – Holokausti historiantutkimuksen ongelmana, 5 op (yh)
(A4.9., A4.10.)
Studia Universitaria – yliopistot kansakuntaa rakentamassa 1640–2015, 3/5 op (Sh) (A4.7.)
Välimeren alueen historian harjoituskurssi, 5 op (yh) (A4.12.)
Eläinten historiaa, 5 op (verkkokurssi) (A4.12.)
Eurooppalaisen omaelämäkerrallisuuden jäljillä, 5 op (verkkokurssi) (A4.1.)
Identities in European History, 4–5 op (verkkokurssi) (A4.7.)
Kuva ja propaganda, 5 op (verkkokurssi) (A4.11.)
Kyläpelistä viihdetuotteeksi. Jalkapalloilun historian muutoslinjoja, 5 op (verkkokurssi) (A4.5.)
Liikenteen kulttuurihistoriaa, 5 op (verkkokurssi) (A4.3.)
Länsimaisen urheilun kulttuurihistoriaa, 4–5 op (verkkokurssi) (A4.5.)
Rasismin historia, 5 op (verkkokurssi) (A4.9.)
50
Sukupuoli ja teknologia (uudistettu versio), 5 op (verkkokurssi)(A4.4., A4.8.)
Valokuvat kulttuurin kuvastimena, 5 op (verkkokurssi) (A4.6.)
Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta, 5 op
(verkkokurssi) (A4.9.)
___________________________________________________________________________
Kirjallisuuspaketit lukuvuonna 2015–2016:
Kohdan teemoja voi suorittaa myös alla olevien tenttikirjallisuuspakettien avulla.
1. Lukeminen ja kirjoittaminen 5 op
KUH0261-0262
Vastuuopettaja: Maarit Leskelä-Kärki
Valitse paketeista toinen:
Paketti 1
Roger Chartier: Inscription and Erasure: Literature and Written Culture from the Eleventh to
the Eighteenth Century, 2008.
Price, Leah: How to Do Things with Books in Victorian Britain. 2012.
White Field, Black Seeds. Nordic Literacy Practices in the Long Nineteenth Century. Edited by
Anna Kuismin & M. J. Driscoll. 2013.
Paketti 2
Margaret J. M. Ezell: Social Authorship and the Advent of Print, 2003.
Maarit Leskelä-Kärki: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. 2006.
2. Tunteet, aistit ja mielikuvitus 5 op
KUHI0263-0264
Vastuuopettaja: Paavo Oinonen
Paketti 1
Rosenwein, Barbara H.: Emotional Communities in the Early Middle Ages. 2006.
Reddy, William: The Making of Romantic Love: Longing and Sexuality in Europe, South Asia,
and Japan, 900–1200 CE. 2012.
Paketti 2
Classen, Constance: The Deepest Sense: A Cultural History of Touch. 2012.
Liljeqvist, Jonas (ed.) A History of Emotions, 1200–1800, 2012.
Johannisson, Karin: Melankolian huoneet: alakulo, ahdistus ja apatia sisällämme. 2012
3. Käsin kosketeltava kulttuuri 5 op
KUHI0265-0266
Vastuuopettaja: Hanne Koivisto
51
Paketti 1
Beverly Lemire: Cotton. 2011.
Tara Hamling: Decorating the Godly Household: Religious Art in Post-Reformation Britain.
2010.
Crowley, John E.: Invention of Comfort : Sensibilities and Design in Early Modern Britain and
Early America. 2003
Paketti 2
Esine ja aika. Materiaalisen kulttuurin historiaa. Toim. Maija Mäkikalli & Riitta Laitinen. 2010.
Artikkelit sivuilta 147–347
Alison Clarke: Tupperware: The Promise of Plastic in 1950's America. 2001.
David Harvey: Paris, Capital of Modernity. 2006.
4. Tiede ja teknologia 5 op
KUHI0267-0268
Paketti 1
Burke, Peter: A Social History of knowledge Vol 2: From the Encyclopedia to Wikipedia. 2012.
Paju, Petri: ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen
rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla. 2008.
Paketti 2
Shapin, Steven: The Scientific Revolution. 1998.
Parikka, Jussi: What is media archeology, 2012.
Cold War Kitchen: Americanization, Technology, and European Users. Ed. Ruth Oldenziel &
Karin Zachmann. 2011.
5. Populaari- ja mediakulttuuri 5 op
KUHI0269-0270
Valitse paketeista yksi:
Paketti 1
Huhtamo, Erkki: Illusions in Motion: Media Archaeology of the Moving Panorama and Related
Spectacles. 2012
Burke, Peter: A Social History of the Media: From Gutenberg to the Internet, 2005.
Paketti 2
Mäkelä, Janne: John Lennon Imagined. Cultural History of a Rock Star, 2001.
Dyer, Richard: Heavenly Bodies. Film stars and society, 2004.
Spicer, Andrew: Typical Men: The Representation of Masculinity in Popular British Cinema,
2003.
52
Paketti 3
Kallioniemi, Kari: Put the needle on the record and think of England – Notions of Englishness
in the Post-War Debate on British Pop Music. 1998
Turner, Graeme: British Cultural Studies. Introduction. 1996.
Edensor, Tim: National Identity, Popular Culture and Everyday Life. 2002.
6. Taiteen kulttuurihistoria 5 op
KUHI0271-0272
Valitse listasta kiinnostuksesi mukaan kolme kirjaa (vain yksi voi olla suomenkielinen):
Johnson, James H.: Listening in Paris. A Cultural History 1995.
Green Anna: French Paintings of Childhood and Adolescence 1848–1886. 2007.
Grönstrand Heidi: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvun Suomessa.
2005.
Mike Sanders: The Poetry of Chartism. Aesthetics, Politics, History. 2009.
Johanna Ruohonen: Imagining a New Society: Public Painting as Politics in Postwar Finland.
2013
Hannu Salmi: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1966. 2002.
Johanna Frigård: Alastomuuden oikeutus. Julkistettujen alastonkuvien moderneja ideaaleja
Suomessa 1900–1946. 2008.
7. Perhe, suku, kansakunta 5 op
KUHI0273-0274
Paketti 1
Rantala, Heli: Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J.V. Snellmanin historiallisessa
ajattelussa. 2013. 266 s.
Benedict Anderson: Kuvitellut yhteisöt Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. 2007
(suomennos esipuheineen)
Abu-Lughod, Lila: Dramas of nationhood: the politics of television in Egypt. 2005.
Paketti 2
Anthony D. Smith: Nationalism, 2010
Roman family in the empire: Rome, Italy, and beyond. Ed. by Michele George.2005.
Family history in the Middle East: household, property, and gender. Ed. by Beshara Doumani.
2003. 341 s.
8. Sukupuoli 5 op
KUHI0275-0276
53
Pakollinen luettava:
Laura Lee Downs: Writing Gender History, 2010.
Valitse allaolevasta listasta kiinnostuksesi mukaan kaksi kirjaa (vain yksi
suomenkielinen):
King, Helen: Hippocrates’ Woman. Reading the Female Body in Ancient Greece. 1998
Karras, Ruth Mazo: From boys to men: formations of masculinity in late medieval Europe.
2003.
Park, Katherine: Secrets Of Women: Gender, Generation, and the Origins of Human
Dissection. 2006.
Najmabadi, Afsaneh: Women with Mustaches and Men without Beards: gender and sexual
anxieties of Iranian modernity, 2005.
Markkola, Pirjo: Synti ja siveys. Naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860–1920.
2002.
Ahlbäck, Anders: Soldiering and the making of Finnish manhood: conscription and masculinity
in interwar Finland, 1918–1939. Åbo: Åbo Akademi University, 2010.
Kaisa Vehkalahti: Constructing Reformatory Identity. Girls' Reform School Education in
Finland, 1893–1923, 2009.
Ilana Aalto: Isyyden aika. Historia, sukupuoli ja valta 1990-luvun isyyskeskusteluissa, 2012.
9. Aate, ideologia, utopia 5 op
KUHI0277-0278
Vastuuopettaja: Sakari Ollitervo
Valitse paketeista yksi:
Paketti 1
Badiou, Alain: Apostoli Paavali. Universalismin perustaja. 2011.
Salmi, Hannu: Imagined Germany. Richard Wagner’s national Utopia. 1999.
Winter, Jay: Dreams of Peace and Freedom: Utopian Moments in the Twentieth Century.
2006.
Paketti 2
Hadot, Pierre: The Veil of Isis: An Essay on the History of the Idea of Nature. 2006. 399 s.
Williamson, George S.: The Longing for Myth in Germany. Religion and Aesthetic Culture from
Romanticism to Nietzsche. 2004.
Paketti 3
Koselleck, Reinhart: Critique and Crisis. Enlightenment and the Pathogenesis of Modern
Society. 1988. 204 s.
Herder, Suomi, Eurooppa. Toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen. 2006.
10. Katastrofi, trauma ja väkivalta 5 op
KUHI0279-0280
54
Paketti 1
Winter, Jay: Sites of Memory, Sites of Mourning: The Great War in European Cultural History.
1998.
Johnson Bruce & Cloonan, Martin: Dark Side of the Tune: Popular Music and Violence. 2009.
Toner, Jerry: Roman Disasters. 2013.
Paketti 2
Bourke, Joanna: Fear: A Cultural History. 2007.
Kemppainen, Ilona: Isänmaan uhrit. Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan
aikana. 2006.
11. Arkisto, museo, muisti 5 op
KUHI0281-0282
Paketti 1
Assman, Aleida: Cultural Memory and Western Civilization: Functions, Media, Archives. 2011.
JA
Foucault, Michel: Sanat ja asiat. Eräs ihmistieteiden arkeologia. 2010.
TAI
Smith, Sidonie & Watson, Julia: Reading Autobiography: A Guide for Interpreting Life
Narratives. 2. ed. 2010.
Paketti 2
Erll, Astrid: Memory in Culture. 2011.
Fritzsche, Peter: Stranded in the Present. Modern Time and the Melancholy of History. 2004.
Trollinger, Susan L.: Selling the Amish. The Tourism of Nostalgia. 2012
12. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus 5 op
KUHI0283-0284
Paketti 1
Daston, Lorraine; Park, Katherine: Wonders and the Order of Nature, 1150–1750. 1998
JA
Rozwadowski, Helen: Fathoming the Ocean. The Discovery and Exploration of the Deep Sea.
2005
TAI
Schiebinger, Londa L.: Plants and empire: colonial bioprospecting in the Atlantic world. 2004
Paketti 2
Coates, Peter: Nature: Western Attitudes Since Ancient Times. 1998.
55
Fagan, Brian: Little Ice Age: How Climate made History 1300–1850. 2002.
13. Yhden aikakauden kulttuurihistoria
KUHI0285-0286
Vanhemmat korkeakulttuurit 5 op
Assmann, Jan: The Mind of Egypt: History and Meaning in the Time of the Pharaohs.
2003.
Assman, Jan: Cultural Memory and Early Civilization. 2011.
Antiikki 5 op
Deborah Lyons: Dangerous Gifts: Gender and Exchange in Ancient Greece, 2012.
Thomas Habinek: The World of Roman Song: From Ritualized Speech to Social Order, 2005.
Brian Campbell: Rivers and the Power of Ancient Rome, 2012.
Keskiaika 5 op
Arnold, John H: What is medieval history? 2008.
Touati, Houari: Islam and Travel in the Middle Ages. 2010 (orig. 2000).
Bynum, Caroline Walker: Christian materiality: an essay on religion in late medieval Europe.
2011.
Uusi aika (1792 asti) 5 op
Holmberg, Eva Johanna: Jews in the Early Modern English Imagination. A Scattered Nation.
2011.
Kaartinen, Marjo: Breast Cancer in the Eighteenth Century. 2013.
Liisa Lagerstam: A Noble Life. The Cultural Biography of Gabriel Kurck (1630–1712). 2007.
1800–1900-luvut 5 op
Hannu Salmi: 19th Century Europe: A Cultural History. 2008.
Juliet John: Dickens's Villains. Melodrama, Character, Popular Culture. 2001.
Jelavich, Peter: Berlin Cabaret. 1996.
Post war (1950–2010) 5 op
Melley, Timothy: Empire of Conspiracy: The Culture of Paranoia in Postwar America. 2000.
McLellan, Josie: Love in the Time of Communism: Intimacy and Sexuality in the GDR. 2011.
Zubok, Vladislav: Zhivago's Children: The Last Russian Intelligentsia. 2011.
14. Kulttuurituotanto ja talouden kulttuuri 5 op
KUHI0287-0288
56
Paketti 1:
Hesmondhalgh, David: The Cultural Industries. 2007.
Strasser, Susan & McGovern, Charles & Judt, Matthias (eds.): Getting and Spending.
European and American Consumer Societies in the Twentieth Century. 1998.
Paketti 2:
Lash, Scott & Urry, John: Economies of Signs and Space. 1994.
Brewer, John & Porter, Roy (eds.): Consumption and the World of Goods. Routledge, London
1994.
15. Kulttuurin kentälle – työharjoittelu 5 op
KUHI0289-0290
Jakson tavoitteena on oppia hahmottamaan omaa osaamista suhteessa työelämään ja
yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Jakso suoritetaan työharjoitteluna, joka voi tapahtua
niin kotimaassa kuin ulkomailla (kulttuuriala, viestintäala, arkistot, museot jne.). Opiskelijan on
omatoimisesti ja aktiivisesti haettava sopivaa harjoittelupaikkaa. Harjoittelun suositeltu pituus
on 3 kk. Harjoittelun voi tehdä palkattomana tai palkallisena, jolloin voit hyödyntää myös
tiedekunnan harjoittelutukea. Harjoittelun korvaamisesta on hyvä sopia etukäteen
tutkijatohtorin kanssa. Jakso suoritetaan kirjoittamalla 6–8 sivun harjoitteluraportti. Lisätietoja
löydät tiedekunnan ja oppiaineen nettisivuilta.
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/historia/historia/opiskelu/opiskeluohje
ita/Sivut/harjoittelu.aspx
_______________________________________________________________________
A5 Kandidaattiseminaari ja -tutkielma, 10 op / BA-seminar and Thesis
KUHI1203
Laajuus: 10 op
Tavoitteet: Opiskelijan odotetaan seminaarin päättyessä osaavan kirjoittaa yhtenäinen ja
johdonmukainen
tutkielma,
jossa
käytetään
historiantutkimuksen
tieteellistä
viittausjärjestelmää. Tutkielman teon prosessin aikana seminaarissa on tarkoitus oppia
ymmärtämään tutkimuksen tekoa kysymyksenasettelun, lähteiden käytön, itsenäisen
tulkintojen tekemisen, kokonaisuuksien jäsentämisen ja kirjoittamisen näkökulmista.
Tavoitteena on myös oppia keskustelemaan omasta ja muiden töistä työn eri vaiheissa ja
opponointitehtävän kautta kommentoimaan kokonaista tutkielmaa.
Sisältö: Opintojakson ytimenä on seminaari, jossa käsitellään tutkimuksen teon perusteita,
aiheenvalintaa, kysymystenasettelua, lähteiden ja hakuteosten käyttöä, disposition laadintaa,
noottiapparaatin rakennetta sekä opetellaan akateemista keskustelua, tieteellistä kirjoittamista
ja tietoverkkojen käyttöä. Seminaarin opetus rakentuu kandidaatintutkielman teon prosessin
ympärille.
Opetuksen toteutustavat: Ryhmäopetus
Toteutustapojen lisätiedot: Seminaari, jossa opiskelija laatii suppean (15–20 s.) tieteellisen
tutkielman, joka toimii humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon päättötyönä. Työskentely
seminaarissa sisältää harjoitustöitä omasta tutkielmasta, osallistumista keskusteluun, oman
57
esitelmän pitämistä ja sen käsittelyä seminaari-istunnossa sekä toisen työn opponoinnin.
Kurssin suorittaminen edellyttää ehdotonta läsnäoloa seminaarissa sekä itsenäistä
työskentelyä seminaari-istuntojen ulkopuolella. Seminaarissa käsitelty työ korjataan ja
muokataan käsittelyssä saatujen kommenttien perusteella ja vasta korjattu työ palautetaan
opettajalle
varsinaisena
kandidaatintutkielmana.
Pääaineopiskelijat
laativat
kandidaatintutkielman pohjalta kypsyyskokeen, jonka järjestää humanistinen tiedekunta. Vasta
kypsyyskokeen
hyväksyttävästi
suoritettuaan
opiskelija
saa
merkinnän
kandidaattiseminaarista.
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) + tutkielma / opinnäytetyö.
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot: Kypsyyskoe suoritetaan joko humanistisen
tiedekunnan tenttipäivänä (ilmoittaudutaan humanistisen tiedekunnan kansliassa) tai
seminaarin omassa kokeessa.
Arviointi: 0–5
Arviointiperusteet: Seminaari ja kandidaatintutkielma arvostellaan yhdessä ja merkitään
opintorekisteriin kokonaisuutena asteikolla 0–5, kuitenkin vasta sen jälkeen kun myös
kypsyysnäyte on suoritettu. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Vastuuhenkilö(t): Maarit Leskelä-Kärki ja Sakari Ollitervo
Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. vuosi
Edeltävät opinnot: Kirjallinen viestintä, Kulttuurihistoria P3 Kulttuurihistorian perusteet tai
Historia P3 Näkökulmia historiaan. Lisäksi A3.2. Tutkimusmenetelmät ja teoriat suoritettuna tai
suoritetaan samanaikaisesti.
Lisätiedot: Niille sivuaineopiskelijoille, jotka jatkavat kulttuurihistorian maisteriopintoihin,
suositellaan kandidaattiseminaarin suorittamista. Sivuaineopiskelijat eivät tee kypsyysnäytettä.
___________________________________________________________________________
Kandidaattiseminaari kokoontuu syksyllä ja keväällä ke 12–14, E117 Litzen, alkaen 16.9.
Keväällä (KL1) alkaen 11.1. myös ma klo 14–16. Ilmoittautuminen NettiOpsussa 15.9.
mennessä. Ryhmien määrästä ja koosta sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa 16.9.
Opettajat: Maarit Leskelä-Kärki ja Sakari Ollitervo.
___________________________________________________________________________
58
Kulttuurihistorian aineopinnot 45 / 35 op
Opintojakson nimi
Laajuus
Arvostelu
A1
Avaintekstejä
kulttuurihistoriaan 3 op
A2 Risteävät maailmat 5op
A3 Tiedonhankinnasta kirjoittamiseen 8 op
A3.1 Tiedon haku ja hallinta 3 op
A3.2 Tutkimusmenetelmät ja teoriat
4 op
A3.3 Kulttuurihistorian kirjoittaminen
5 op
A4. Kulttuurihistorian teemoja 15 op (3 × 5 op)
Kohta I:
Kohta II:
Kohta III:
A5. Kandidaattiseminaari 10 op
Aineopintojen kokonaislaajuus
59
Päiväys
KULTTUURIHISTORIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80/60
op, Advanced Studies 80/60 ECTS
Opiskelija syventää historiografisia, teoreettisia ja metodologisia valmiuksiaan. Pääpaino on
pro gradu -tutkielman tekemisessä niin pienryhmätyöskentelyn kuin opinnäytteeseen
nivoutuvan empiirisen, teoreettisen ja metodologisen materiaalin hallinnan kautta.
Syventävien opintojen rakenne (80 op):
S1. Miten kulttuurihistoriaa tehdään
S1.1 Tutkimusverstas 2 op
S1.2 Tutoriaalit 3 op
S2. Teemaryhmät 10 op
S3. Historia, teoria ja metodologia 10 op
S4. Maisteriseminaari 10 op
S5. Erikoistumisopintoja 5 op
S6. Pro gradu -tutkielma 40 op
(S6. Sivuaineen tutkielma 20 op)
S1. Miten kulttuurihistoriaa tehdään / Practising Cultural History
KUHI1236
Osio johdattaa kulttuurihistorian syventäviin opintoihin, pro gradu -tutkielman tekemisen
taitoihin ja tutkimuksen peruskysymyksiin. Osio suoritetaan kahtena pakollisena kurssina:
S1.1 Tutkimusverstas 2 op / Research Workshop
KUHI1237
Tavoitteet: Opintojaksossa syvennytään omakohtaisesti historiantutkimuksen lähtökohtien
pohtimiseen, kulttuurihistorialliseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen liittyvien
teoreettisten, metodologisten ja käytännön valmiuksien kehittämiseen. Opintojakson jälkeen
opiskelija kykenee tuottamaan itsenäisesti kulttuurihistorian tieteenalaan liittyvää tietoa.
Sisältö: Johdatus maisteriopintoihin ja jakautuminen tutoriaaliryhmiin; kulttuurihistorian
keskeiset käsitteet; kulttuurihistoriallisia lähestymistapoja; tutkimusprosessi, analyysi ja
kirjoittaminen.
Opetuksen toteutustavat: Seminaaripäivät, ryhmätyöt, itsenäinen työskentely.
Vaadittavat
opintosuoritukset:
Ideapaperi,
harjoitustyö(t)
+
osallistuminen
kontaktiopetukseen.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty
Vastuuhenkilö: Riitta Laitinen
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. opintovuoden syksy
Lisätietoja: Läsnäolo seminaaripäivillä pakollista
__________________________________________________________________________
60
Opetus lukukaudella 2015–2016:
Riitta Laitinen, Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi . Ma 14.9 klo 11.00–14, ja ti 15.9. klo 10–14 ja
pe 18.9. klo 10–14. E117 Litzen.
___________________________________________________________________________
S1.2. Tutoriaalit 3 op /Tutorials
KUHI1238
Tavoitteet: Opintojakso orientoi maisterivaiheeseen, käynnistää pro gradu -tutkielman
työstämisen ja ohjaa opintoja. Kurssilla luodaan opiskelijalle maisteriopintojen
henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ohjausryhmä. Pienryhmäkeskustelut orientoivat myös
työelämään.
Sisältö: Tapaamisia pienryhmissä ja henkilökohtaisesti ohjaajien kanssa.
Opetuksen toteutustavat: Pienryhmäistunnot, itsenäinen työskentely.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen kontaktiopetukseen.
Vastuuhenkilöt: Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopinnot, aloitus 1. opintovuoden syksy
S2. Teemaryhmät 10 op / Thematic groups
KUHI1239, KUHI1241–1243
Tavoitteet: Opiskelija perehtyy pro gradu -tutkielman aihepiiriin seminaarissa, työryhmässä tai
lukupiirissä. Opintojakson jälkeen opiskelija
• osaa suunnitella tutkimuksen
• on laatinut tutkimussuunnitelman
• on työstänyt pro gradu -tutkielmaansa ja tuntee sen lähdeaineiston ja tutkimustilanteen
Sisältö: Sovitaan erikseen teemaryhmässä
Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkimussuunnitelma
Arviointi: Hyväksytty / hylätty
Vastuuhenkilöt: Ryhmien vetäjät
Toteutustavat: Seminaari, workshop tai lukupiiri
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. opintovuosi
Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL1–KL2
Lisätietoja: Teemaryhmät ovat yleensä 5 op:n laajuisia. Opiskelija suorittaa niitä HOPSohjaajan kanssa sovitulla tavalla. Tiedot aikatauluista ja vetäjistä löytyvät historia-aineiden
opetusohjelmasta ja kurssisivuilta.
___________________________________________________________________________
Teemaseminaari: Muisti ja kerronta 5 op
Otto Latva ja Maarit Leskelä-Kärki
Maanantaisin 10–12, E117 Litzen, alkaa 21.9.
61
Teemaseminaarin keskeisenä teemana on muisti ja muistamisen kulttuuri hyvin laajasti
ymmärrettynä. Lähestymme teemaa ennen muuta erilaisten aineistojen kautta, jolloin
keskiössä on esim. muistitietoaineisto ja erilainen omaelämäkerrallinen aineisto (kirjeet,
päiväkirjat, muistelmat, omaelämäkerrat, elämäkerrat). Myös kaunokirjallinen aineisto liittyy
tematiikkaan. Ryhmässä on siten metodologinen painotus, mutta ryhmän vetäjien omat
tutkimuspainotukset sukupuoleen ja toiseuden historiaan liittyen tuovat oman lisänsä
seminaarin teemoihin.
Ryhmän ensisijaisena tavoitteena on toimia opiskelijoiden omien gradutöiden edistäjänä, ja
toiminta rakentuu niihin liittyvien työpapereiden käsittelyyn. Lisäksi seminaariin voidaan kutsua
vierailijoita ja siellä voidaan yhdessä perehtyä lukemalla erilaisiin aihepiiriin liittyviin erityisiin
käsitteisiin ja haasteisiin.
Teemaseminaari: Populaarikulttuuri ja materiaalinen kulttuuri
Kimi Kärki ja Heta Lähdesmäki, ti 14–16 E117 Litzen, alk. 15.9.
Teemaseminaariin ovat tervetulleita populaarikulttuurista, materiaalisesta kulttuurista ja
kaupunkihistoriasta sekä niiden yhdistelmistä kiinnostuneet opiskelijat. Materiaalista kulttuuria
tarkastellaan moniulotteisesti aineellisena ja tilallisena elinympäristönä. Tutkimuskohteita
voivat olla kaupunki- ja ympäristöhistoria, esinekulttuuri sekä ihmisten ja muiden elollisten
olentojen suhteet. Populaarikulttuuria tarkastellaan laaja-alaisesti esiteollisesta ajasta
nykypäivään, mukaan lukien erilaiset kulttuuriteollisuuden ilmiöt ja tuotteet, kuten elokuvat,
pelit, populaarimusiikki, urheilu, populaarikirjallisuus, muoti ja kansankulttuuri, mutta myös
erilaiset radikaalitkin vastaäänet ja alakulttuurit.
Teemaseminaari: Vanhat ajat
Teemu Immonen ja Harri Kiiskinen, pe 12–14 E117 Litzen, alk. 25.9.
Teemaseminaariin ovat tervetulleita antiikin ja keskiajan tutkimuksesta kiinnostuneet
opiskelijat. Ryhmässä työstetään erityisesti antiikin ja keskiajan tutkimukseen liittyviä
aineistollisia,
menetelmällisiä
ja
kysymyksenasetteluihin
liittyvä
erityiskysymyksiä
opiskelijoiden omien gradutöiden avulla.
Elokuvahistorian tutkimusryhmä, 5–10 op (kulttuurihistoria ja mediatutkimus)
___________________________________________________________________________
S3. Historia, teoria ja metodologia 10 op / History, theory and
methodology
KUHI1240, KUHI1244–1245
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija on syventynyt
• kulttuurihistorian teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin
• oman tutkielmansa kannalta olennaisiin metodologisiin kysymyksiin
Sisältö: Jakson sisältö räätälöidään yhdessä ohjaajien kanssa tukemaan pro gradu -työn
tutkimus- ja kirjoitustyötä. Opiskelija osaa sijoittaa tutkimusteemansa tutkimuskenttään ja on
syventynyt tutkimuksensa kannalta olennaisiin kulttuurihistorian teoreettisiin ja metodologisiin
kysymyksiin.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti, essee tai lukupäiväkirja
Arviointi: 0–5
62
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. opintovuosi
________________________________________________________________________
Opetus lukuvuotena 2015–2016:
Historia Hans Blumenbergin mukaan (Introduction to Hans Blumenberg) 3-5 op (kh)
___________________________________________________________________
S4. Maisteriseminaari 10 op / Master’s Seminar
KUHI1219
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija
• on valmis itsenäisen tieteelliseen työhön
• hallitsee tieteellisen kirjoittamisen, argumentaation ja keskustelun.
Sisältö: Maisteriseminaarissa työstetään pro gradu -tutkielman aihetta, näkökulmaa,
kysymyksenasettelua, dispositiota ja argumentaatiota. Jokainen opiskelija tuo yleiseen
keskusteluun tutkielmansa synopsiksen, johdantoluonnoksen ja valmiin käsittelyluvun. Oman
tutkielman kehittämisen ohella opiskelija osallistuu aktiivisesti seminaarin tieteelliseen
keskusteluun.
Vaadittavat opintosuoritukset: Johdantoluonnos, synopsis, käsittelyluku.
Toteutustavat: Seminaari
Edeltävät opinnot: Suositellaan osallistumista teemaseminaariin ennen maisteriseminaaria.
Suositeltu suoritusajankohta: maisteriopintojen KL1:stä maisteriopintojen loppuun
___________________________________________________________________________
Ryhmä 1: Hannu Salmi, ke 10–14, parilliset viikot. E223 Yl.kirjall.tiede, aloitus 16.9.
Ryhmä 2: Marjo Kaartinen, ma 14–16. E117 Litzen, aloitus 14.9.
___________________________________________________________________________
S5. Erikoistumisopintoja 5 op / Specialized Studies
KUHI1220
Tavoitteet: Opiskelija perehtyy johonkin kulttuurihistorian osa-alueeseen ja syventää
kulttuurihistoriallista tietämystään.
Sisältö: Sovitaan erikseen
Lisätietoja: Työskentelytapana on ulkomaisissa Suomen instituuteissa tai oppiaineen piirissä
kotimaassa toteutettu temaattisesti rajattu kurssi. Erikoistumisopinnot on myös mahdollista
tehdä joko osittain tai kokonaan työharjoittelulla. Tällöin työskentelyn tulee kytkeytyä
teemaltaan kulttuurihistorian opintoihin ja suunniteltuun urapolkuun. Työharjoittelun raportissa
tulee kiinnittää huomiota suoritetun työharjoittelun ja kulttuurihistorian suhteeseen.
Korvaavuudesta on aina neuvoteltava etukäteen pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin
kanssa.
63
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitteluraportti / essee tai kirjallinen tentti.
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. tai 2. opintovuosi.
___________________________________________________________________________
Kohtaan soveltuva opetus lukuvuonna 2015–2016:
Introduction to Popular Culture Studies, 5 op (Popular Culture Studies: pathway to master’s
degree)
Näyttelysuunnittelu, reformaation merkkivuoden näyttelyt Turun tuomiokirkkoon, 5 op (kh)
Identities in European History, 4–5 op (verkkokurssi)
Välimeren alueen historian harjoituskurssi, 5 op (yh)
___________________________________________________________________________
S6. Pro gradu -tutkielma 40 op / Master’s Thesis
KUHI1223
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee
• itsenäisen tiedonhankinnan sekä tutkimusongelman rajauksen ja käsittelyn
• aiemman tutkimuksen erittelyn ja kriittisen arvioinnin
• pitkäjänteisen projektiluonteisen työskentelyn
• itsenäisen tiedon tuottamisen ja soveltamisen
Sisältö: Opiskelija soveltaa omassa tutkimustyössään opintojensa kuluessa saamiaan
tiedollisia, teoreettisia ja metodisia valmiuksia laatimalla 60–90 sivun laajuisen tutkielman.
Vaadittavat opintosuoritukset: 60–90-sivuinen tutkielma
Arviointi: Seitsenportainen sanallinen arvostelu
Vastuuhenkilöt: Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi ja muut ohjaajat
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. ja 2. opintovuosi
(S6. Sivuaineen tutkielma 20 op / Thesis)
KUHI1224
• itsenäisen tiedonhankinnan sekä tutkimusongelman rajauksen ja käsittelyn
• aiemman tutkimuksen erittelyn ja kriittisen arvioinnin
• pitkäjänteisen projektiluonteisen työskentelyn
64
• itsenäisen tiedon tuottamisen ja soveltamisen
Sisältö: Opiskelija soveltaa omassa tutkimustyössään opintojensa kuluessa saamiaan
tiedollisia, teoreettisia ja metodisia valmiuksia laatimalla 40–50 sivun laajuisen tutkielman.
Vaadittavat opintosuoritukset: 40–50-sivuinen tutkielma
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Ohjaajat
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. ja 2. opintovuosi
Kulttuurihistorian syventävien opintojen arvostelu ja loppumerkintä
Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan samoin periaattein kuin perus- ja
aineopinnoissa, painottaen kutakin osasuoritusta opintopistemäärien suhteessa. Myös pro
gradu -tutkielman arvosana vaikuttaa syventävien opintojen arvosanaan. Pro gradu tutkielmasta annetaan arvolause laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude
approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur tai
approbatur. Sivuaineen tutkielma arvostellaan asteikolla 0–5. Loppumerkinnän saamiseksi
täytetään lomake ja toimitetaan toimistosihteeri Erja Aarniolle Historicum, Kaivokatu 12, 1. krs
(tai liitetiedostona [email protected])
65
Kulttuurihistorian syventävät opinnot 80 / 60 op
Opintojakson nimi
Laajuus
S1. Miten kulttuurihistoriaa tehdään
S1.1 Tutkimusverstas
2
S1.2 Tutoriaalit
3
S2. Teemaryhmät (2 × 5 op)
S3. Historia, teoria ja metodologia (yht. 10 op)
S4. Maisteriseminaari
10
S5. Erikoistumisopintoja (5 op)
S6. Pro Gradu -tutkielma
40
S6. Sivuaineen tutkielma
20
Syventävien opintojen
kokonaislaajuus
66
Arvostelu
Päiväys
KULTTUURIHISTORIAN JATKO-OPINNOT 150 / 240 op
Kulttuurihistorian jatko-opintojen tavoitteena on antaa korkeatasoinen, kansainvälinen
tutkijakoulutus, jonka jälkeen opiskelija on valmis itsenäiseen, uutta tieteellistä tietoa
tuottavaan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattavaan tutkimustyöhön. Jatkoopintojen tehtävä on tieteellisen työn toteuttamisen ohella antaa valmiuksia tutkijan ja yliopistoopettajan uran rakentamiseen, akateemisten verkostojen ylläpitämiseen ja tieteelliseen
julkaisutoimintaan. Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös ammatillisia valmiuksia kehittäviä
opintoja. Tavoitteena on antaa koulutus, joka antaa kulttuurihistorian tohtoreille lähtökohdat
työskennellä laajasti opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä.
Tohtorin tutkintoon vaaditaan 180 op:n laajuinen väitöskirja sekä 60 op:n laajuiset muut
opinnot (kohdat J1–J7), joista vähintään 20 op täytyy olla pääainetta (pakolliset kohdat J1 ja
J2). Opiskelija voi suorittaa myös 90 op:n laajuisen lisensiaatintutkimuksen, mutta
lisensiaatintutkintoa voi anoa vasta kun muut opinnot, 60 op, on suoritettu. Tällöin niitä ei enää
tehdä tohtorintutkintoa varten. Tohtorin tutkintoa suorittava voi saada väittelyluvan vasta, kun
muut opinnot on suoritettu.
J1 Tutkijaseminaari 12 op
KUHI9211–9213
Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija on valmis vaativaan, itsenäiseen tieteelliseen
työhön, hallitsee työnsä keskeiset metodiset ja teoreettiset kysymykset sekä tieteellisen
kirjoittamisen ja keskustelun periaatteet.
Sisältö: Osallistuminen tutkimuspäiviin, syyspäivään ja joulukouluun, joissa ohjataan
tutkimuksen tekemisessä ja käydään tieteellistä keskustelua tutkimusteemasta, rajauksesta,
metodisista ja teoreettisista lähtökohdista, lähdeaineistosta, tutkimustilanteesta, tieteellisestä
argumentoinnista ja tieteellisen esityksen kirjoittamisesta.
Vaadittavat opintosuoritukset: Jatko-opiskelijan tulee osallistua seminaari-istuntoihin
vähintään 20 kertaa ja osallistua aktiivisesti laitoksen syyspäivään ja kulttuurihistorian
vuosittaiseen joulukouluun. Jokaisen on esiteltävä työtään tutkijaseminaarissa vähintään neljä
kertaa: lyhyt aiheen esittely, tutkimussuunnitelma, johdanto ja käsittelyluku.
Vastuuhenkilö: Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi
Suositeltu suoritusajankohta: Jatko-opiskeluiden alusta lähtien
___________________________________________________________________________
Kulttuurihistorian tutkimuspäivät pe 4.9. klo 10–16 Porthan-sali, Maaherran makasiini, pe
9.10. klo 10–16 Janus ja pe 27.11.2015 klo 10–16 Janus.
___________________________________________________________________________
67
J2 Tutkimusryhmä 8 op
KUHI9214–9215
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tietyn teema- tai aikakausialueen tutkimuksellisen keskustelun
ja on edistänyt omaa tutkimustyötään työpaperien esittämisen ja muiden töiden
kommentoinnin kautta.
Sisältö: Osallistuminen tutkimusryhmien toimintaan. Tutkimusryhmien toiminta koostuu mm.
metodologisista ja teoreettisista keskusteluista ja osallistujien työpapereiden käsittelystä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan liittyvät työpaperit
Vastuuhenkilö: Tutkimusryhmän vetäjä
Suositeltu suoritusajankohta: Jatko-opiskeluiden alusta lähtien
___________________________________________________________________________
Populaarikulttuuri ja mediateknologia
Vetäjä Anu-Hanna Anttila, pe 10–12/14, E117 Litzen, aloitus pe 25.9.
Tutkimusryhmä on kiinnostunut populaarikulttuuriksi ymmärrettävien ilmiöiden ja tuotteiden
kulttuurihistoriallisesta
analyysistä.
Monet
ryhmän
tutkimusaiheet
kytkeytyvät
mediavälitteiseen kulttuuriin, ja sen tutkimusalaan sisältyy myös mediateknologian historia.
Sukupuoli , kirjoittaminen ja tekstuaalisuus
Vetäjät Kirsi Tuohela ja Maarit Leskelä-Kärki, ke 14–16, E104 Virkkunen, aloitus ke 23.9.
Tutkimusryhmän keskeisin käsitteellinen väline on sukupuoli, ja ryhmään ovat tervetulleita
kaikki tavalla tai toisella sukupuolihistoriasta kiinnostuneet tutkimuksen aikakaudesta tai
aiheesta riippumatta. Ryhmän toinen painopiste on tekstuaalisen kulttuurin tarkastelussa,
kirjoittamisen ja sanallisten mutta myös kuvallisten esittämisen muotojen historiallistavassa
tarkastelussa.
Tila ja aineellinen kulttuuri
Vetäjä Riitta Laitinen, ke 12–14, E225 Kotim. kirjallisuus. Huom! aloitus ke 23.9. klo 10–12
E117 Litzen.
Tutkimusryhmässä pureudutaan kaikkeen materiaaliseen, tilalliseen ja ympäristölliseen.
Käsittelyymme sopii aihe kuin aihe, joka tavalla tai toisella kiinnittyy meitä ympäröivään
fyysiseen maailmaan. Työpapereiden lisäksi käsittelemme materiaalisen kulttuurin
tutkimuksen, tila-tutkimuksen ja ympäristöhistorian sekä yleisen kulttuurihistorian
metodologisia kysymyksiä.
Tiedon ja tunteen historian tutkimusryhmä
Vetäjä Hannu Salmi, ti 14–16, E223 Yl.kirjall.tiede. Aloitus 22.9.
Tutkimusryhmä keskittyy ajallisesti 1800- ja 1900-lukuihin. Ryhmässä olemme ruotineet
käsitehistoriaa, identiteettiproblematiikkaa ja sukupuolijärjestelmää. Nämä yhteiset teemat
68
liittyvät ryhmän jäsenten tutkimusaiheisiin. Ryhmässä käsitellään työpapereita ja luetaan
yhdessä teoreettisia ja metodologisia tekstejä, mutta voimme myös kutsua vierailijoita.
Vanhojen aikojen tutkimusryhmä
Vetäjä Marjo Kaartinen ke 14–16, E117 Litzen. Aloitus 26.8.
Tutkimusryhmään osallistuvien tutkimuskiinnostukset ovat vähän vanhempiin aikoihin liittyviä –
keskustelemme niin antiikkiin, keskiaikaan ja uuden ajan alkuun liittyvistä teemoista. Kaikki
kiinnostuneet ovat tervetulleita! Painopiste tekemisissämme on ollut työpapereiden
kommentoinnissa, mutta olemme me myös lukeneet yhdessä muutakin ja tehneet ekskursion.
Tule mukaan keskustelemaan ja ideoimaan! Lisätietoja tutkimusryhmästä Marjo Kaartiselta.
Ryhmä laatii aikataulua ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Elokuvahistorian tutkimusryhmä 5–10 op (kulttuurihistoria ja mediatutkimus)
Ks. syksyn 2015 luentokurssit.
___________________________________________________________________________
J3 Tieteellinen kirjoittaminen 8 op
KUHI9216–9219
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin sekä pystyy
muotoilemaan tutkimustyönsä tavoitteet, sisällön ja tulokset loogiseksi tekstiksi.
Sisältö: Osallistuminen Publishing in English -kurssille tai itsenäinen ja/tai ohjattu työskentely
julkaisemalla tieteellisiä artikkeleja omasta tutkimusaiheesta
Suoritustavat: Kurssilla tehtävät harjoitustyöt tai julkaistavat artikkelit
J4 Tieteelliset ja ammatilliset verkostot 10 op
KUHI9220–9223
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tieteellisessä yhteisössä toimimisen tapoja tutkimuksen,
opetuksen ja yliopistohallinnon alueella.
Sisältö: Esitelmät kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa, seminaarien ja
symposiumien järjestäminen, opetustehtävät, osallistuminen oppiaineen tai laitoksen
suunnittelu- ja hallinnointikokouksiin sekä työryhmätyöskentelyyn.
Vaadittavat opintosuoritukset: Sovitaan erikseen ohjaajan kanssa.
Toteutustavat: Esitelmät, luennot, työryhmätyöskentely
Suositeltu suoritusajankohta: Läpi jatko-opiskeluajan.
J5 Kulttuurihistorian teoriaan ja metodologiaan liittyvät opinnot 10 op
KUHI9224–9227
metodologisen keskustelun.
omaa
tutkimusaihettaan
69
koskevan
teoreettisen
ja
Sisältö: Osallistuminen erilaisiin konferensseihin ja seminaareihin, joissa opiskelija esittelee
tutkimukseensa liittyviä teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä, sekä opetustehtävät ja
aihepiiristä kirjoitetut artikkelit.
Vaadittavat opintosuoritukset: Esitelmät, työpaperit, opetus, artikkelit, esseet
Arviointi: Hyväksytty/hylätty tai 0–5
J6 Temaattiset opinnot 8 op
KUHI9228–9229
Tavoitteet: Opiskelija perehtyy tutkimusteemansa erityiskysymyksiin.
Sisältö: Sovitaan erikseen vastuuopettajien kanssa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Esitelmät, työpaperit, opetus, artikkelit, esseet
Arviointi: Hyväksytty / hylätty tai 0–5
___________________________________________________________________________
Kohtaan soveltuva opetus lukuvuonna 2015–2016:
Elokuvahistorian tutkimusryhmä 5–10 op (kulttuurihistoria ja mediatutkimus)
Music Research Now -kokoontuminen 29.1.2016
_______________________________________________________________________
J7 Henkilökohtainen mentorointi 4 op / Mentorship
KUHI9230–9231
Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa pitkäaikaisen ja vaativan tutkimusprosessin, tutkijanuran
rakentamisen peruskysymykset ja luo yhteyksiä työelämään
Sisältö: Opiskelija käy säännöllisesti keskusteluja ohjaajiensa ja mentoriensa kanssa, niin
tutkimuksensa peruskysymyksistä ja etenemisestä kuin oman tutkijauransa ja ammatillisten
pätevyyksiensä kehittämisestä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Koko jatko-opintojen ajan käytävät keskustelut
Vastuuhenkilöt: Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi sekä muut ohjaajat ja mentorit
Suositeltu suoritusajankohta: Läpi jatko-opiskeluajan
J8 Lisensiaatintutkimus 90 op
KUHI9902
Tavoitteet: Opiskelija kykenee tutkimusongelman hahmottamiseen ja määrittelyyn, on
perehtynyt hyvin omaan alaansa ja kykenee tarkastelemaan omaa tutkimustaan ja aiempaa
tutkimusta kriittisesti. Hänellä on kyky soveltaa ja luoda tutkimusmenetelmiä, kyky analysoida
laajaa aineistoa, tuottaa uutta tietoa ja kirjoittaa johdonmukainen, kriittinen analyysi, jonka
näkemyksistä hän pystyy
käymään kriittistä keskustelua lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuudessa.
70
Sisältö: Opiskelija soveltaa jatko-opintojen aikana saamiaan kriittisiä valmiuksia laatimalla
monografia- tai artikkelimuotoisen lisensiaatintutkimuksen ja puolustamalla näkemyksiään
tarkastustilaisuudessa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Monografia- tai artikkelimuotoinen lisensiaatintutkimus
Arviointi: Seitsenportainen sanallinen arviointi
Vastuuhenkilöt: Marjo Kaartinen, Hannu Salmi ja muut ohjaajat
J9 Väitöskirja 180 op
KUHI9003
Tavoitteet: Opiskelija kykenee haastavan tutkimusongelman hahmottamiseen ja määrittelyyn,
on perehtynyt syvällisesti omaan alaansa, kykenee tarkastelemaan omaa tutkimustaan ja
aiempaa tutkimusta kriittisesti sekä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan useita vuosia
kestävän tutkimushankeen. Hänellä on niin ikään kyky soveltaa ja luoda tutkimusmenetelmiä
omaperäisesti, kyky analysoida laajaa aineistoa, tuottaa uutta tietoa ja kirjoittaa
johdonmukainen, kriittinen analyysi sekä käydä teemastaan kriittistä tieteellistä keskustelua
väitöstilaisuudessa.
Sisältö: Opiskelija soveltaa tutkimustyössään jatko-opintojen aikana saamiaan kriittisiä
valmiuksia laatimalla monografia- tai artikkelimuotoisen väitöskirjan ja puolustamalla sitä
julkisessa väitöstilaisuudessa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Monografia- tai artikkelimuotoinen väitöskirja
Vastuuhenkilöt: Marjo Kaartinen, Hannu Salmi ja muut ohjaajat
71
KULTTUURIHISTORIAN OPPIAINEEN HENKILÖKUNTA
Osoite: Sirkkala, Historicum, 3 krs., Kaivokatu 12, 20014 TURUN YLIOPISTO
http://www.hum.utu.fi/kulttuurihistoria/
Opettajien vastaanottoajat: to 10–11 ja sopimuksen mukaan. Dosentit ja tuntiopettajat
tavattavissa opetuksen yhteydessä.
Professori
Salmi, Hannu, FT, dosentti. Puh. 333 5220, s-posti [email protected]
Professori
Kaartinen, Marjo, FT, dosentti. Puh. 333 5054, s-posti [email protected]
Yliopistonlehtori
Leskelä-Kärki, Maarit, FT, dosentti. Puh. 333 6672, s-posti [email protected]
Yliopisto-opettaja
Ollitervo, Sakari, FL. Puh. 333 6229, s-posti [email protected]
Yliopisto-opettaja
Oinonen, Paavo, FT. Puh 333 5221, s-posti [email protected]
Yliopisto-opettaja
Laitinen, Riitta, FT, dosentti. Puh. 333 6304, s-posti [email protected]
Lehtori (avoin yliopisto-opetus)
Koivisto, Hanne, FL. Puh. 333 6202, s-posti [email protected]
Historia-aineiden toimisto, Historicum, 1 krs. Puh. 333 5219 tai 333 5232, s-posti [email protected]
72
SUOMEN HISTORIA
SUOMEN HISTORIAN AINEOPINNOT (45 OP/ 35 OP)
Opiskelija perehtyy eri näkökulmista Suomen historian lähestymistapoihin, lähteisiin sekä
tutkimustuloksiin ja -menetelmiin. Aineopinnoissa keskitytään tutkimusmetodeihin ja historian
tietämystä syvennetään temaattisilla erikoiskursseilla. Opiskelija oppii luomaan ja välittämään
uutta tietoa, ja aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa laatia historian lähteiden ja
tutkimusten kriittistä käyttöä edellyttäviä esityksiä. Opiskelija laatii yhdessä opettajatutorin
kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) aineopintojen etenemisestä.
Osakokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0–5.
PÄÄAINEOPISKELIJAT: Suomen historian pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnot
vähintään 45 op:n laajuisina.
SIVUAINEOPISKELIJAT: Suomen historian sivuaineopiskelijoille aineopintojen laajuus on
vähintään 35 op. Sivuaineopiskelija voi valita, suorittaako hän kandidaattiseminaarin (10 op)
vai kohdan A4.
A1 Metodiopinnot (15 op)
A1.1. Suomen historian lähestymistapoja 2 op (1.vuosi, KL1)
A1.2. Aineistot ja vanhat käsialat 5 op (1.vuosi KL 1–2)
A1.3. Tiedon haku ja hallinta 3 op (2.vuosi)
A1.4. Metodiseminaari 5 op (2.vuosi, SL 1–2)
A2 Huoneentaulun maailma – ihmisiä Suomessa keskiajalta
varhaismoderniin (5 op) (1.vuosi; KL 2)
A3 Moderni aikakausi Suomen yhteiskuntahistoriassa (5 op) (2.vuosi SL 1)
A4 Suomen historian osa-alueita ja näkökulmia 10 op (2 x 5 op), 2.vuosi
A4.1. Ympäristöhistoria
A4.2. Perhe ja sukupuoli
A4.3. Talous, tekniikka ja kulutus
A4.4. Sodat ja poliittiset murrokset
A4.5. Aatteet ja sivistys
A4.6. Opintoihin liittyvä työharjoittelu
A5 Kandidaattiseminaari, 10 op, 3.vuosi
73
A1 Metodiopinnot
A1.1. Suomen historian lähestymistapoja
Approaches to Finnish history
SUHI0458
Laajuus: 2 op
Tavoitteet: Opintojakso antaa valmiudet ymmärtää Suomen historian asemaa osana muita
ihmistieteitä. Opiskelija saa käsityksen Suomen historiankirjoituksen vaiheista sekä sen
keskeisistä lähestymistavoista ja yhteyksistä lähitieteisiin. Hän oppii myös jäsentämään
Suomen historian tutkimusta pitkästä ajallisesta näkökulmasta. Kurssin tavoitteena on opettaa
myös käytännön työelämätaitoja, erityisesti ryhmätyöskentely- sekä projektinhallintataitoja.
Sisältö: Opiskelija perehtyy Suomen historiaan tieteenä sekä Suomen historian
tutkimussuuntauksiin ja niiden yhteyksiin muihin tieteenaloihin. Jakson aikana perehdytään
erityisesti kansallisen historiantutkimuksen asemaan kansainvälistyvässä maailmassa.
Huomion kohteena on Suomen historian kehitys kansakunnan yhteisestä valtiokeskeisestä
historiasta kohti pienempiä kertomuksia, lähemmäs pienyhteisöjä ja "tavallista" ihmistä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, kurssilla tehtävään ryhmätyöhön
sekä kotitentin suorittaminen.
Toteutustavat: Opintojakso koostuu luennoista, 12 h, sen yhteydessä tehtävästä ryhmätyöstä
ja kotitentistä.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Jarkko Keskinen
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P2 ja P3.
___________________________________________________________________________
Opetus järjestetään keväällä 2016, KL 1-periodissa, ti 12–14, alk.12.1.
___________________________________________________________________________
A 1.2. Suomen historian aineistot ja vanhat käsialat
Sources and paleography in Finnish history
SUHI0490
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija saa kurssilla perusvalmiudet erilaisten Suomen historian tutkimuksessa
käytettyjen lähdeaineistojen käyttöön ja analyysiin. Opiskelija saavuttaa valmiuden lukea
Itämeren piirissä ja saksalaisella kielialueella 1800-luvulle asti käytössä olleella ns.
saksalaisella kirjaimistolla laadittuja asiakirjoja mm. kirjeitä, tiliaineistoa, oikeuspöytäkirjoja ja
henkikirjoja sekä tuntee kirkonarkistojen keskeiset väestöhistorialliset lähteet. Lisäksi opiskelija
saa perustiedot arkistotieteestä ja keskeisten suomalaisten arkistojen toiminnasta. Käytännön
tasolla opiskelija saa henkilökohtaisen opastuksen siinä, miten tutkija toimii arkistossa ja
sähköisessä ympäristössä.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, tutustumiskäynneistä ja harjoituksista. Luennoilla
käsitellään arkistotieteen perusteita ja keskeisiä Suomen historian tutkimuksessa käytettyjä
lähdeaineistoja,
viranomaisarkistoja,
yksityisarkistoja,
sanomalehtiä
ja
muistitietoaineistoa.Turun maakunta-arkistossa ja Turun kaupunginarkistossa tutustutaan
arkistoaineistoihin, arkistotekniikkaan ja aineistojen tulkintaan. Kurssi sisältää lisäksi
74
katsauksen eri aikoina käytettyjen kirjoitustapojen kehitykseen ja ohjattua harjoittelua 15001800-lukujen asiakirjojen tulkintaan. Kurssilla tehdään harjoitustehtäviä verkkoympäristössä
sekä harjoitellaan tietokoneluokassa sähköisten aineistojen hakua ja erilaisten
aineistotietokantojen käyttöä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin, harjoitustehtävien
tekeminen sekä kirjallinen tentti
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Luento-opetus ja harjoitukset, yhteensä 28 h, verkkotehtävät,
tutustumiskäynnit arkistoihin
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät (KL 1–2) Kurssi kestää kaksi periodia
Vastuuhenkilöt: Kirsi Vainio-Korhonen ja Suvianna Seppälä
___________________________________________________________________________
Opetus järjestetään keväällä 2016, kahdessa periodissa alkaen 11.1., ma 12–14, Hovisali.
___________________________________________________________________________
A1.3. Tiedon haku ja hallinta
Searching and Evaluating Historical Information
HIST0030
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelijalla on muodostunut käsitys erilaisten tietolähteiden
erityisluonteesta ja ongelmista. Opiskelija osaa itsenäisesti ja kriittisesti sekä hakea tietoa
erilaisista tietolähteistä että myös jäsentää ja käyttää sitä. Hän osaa myös käyttää
historiantutkimuksen kannalta olennaisia teknisiä tiedon haku- ja hallintamenetelmiä sekä
hyödyntää opinnoissaan erilaisia verkkopohjaisia oppimis- ja viestintäympäristöjä.
Sisältö: Osio tutustuttaa opiskelijan erilaisiin tiedon lähteisiin kuten tietoverkkoihin ja
kirjastoihin. Kurssilla haetaan tietoa omaehtoisesti sekä harjoitellaan tiedon hallintaa ja
analysointia. Kurssilla tarkastellaan mm. tiedeyhteisön sähköisiä kommunikointitapoja,
sähköisten lähteiden problematiikkaa sekä digitalisoitumista historiantutkimuksen kannalta.
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; verkkokurssi
Arviointi: 0–5
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot
Suositeltava ajoitus: 2. vuosi, pakolliset opinnot. Kurssi kannattaa suorittaa ehdottomasti
ennen kandidaattiseminaaria.
Lisätietoa: Jos kurssi on jo suoritettu kulttuurihistorian tai yleisen historian aineopintoihin,
tehdään korvaava kirjatentti suorittamalla perusopinnoista joko Hist. P5.3. Hist. P5.4. tai jos
nämä molemmat on jo tehty, niin Hist. P5.7.
___________________________________________________________________________
75
Tiedon haku ja hallinta – Tietoverkot historiantutkimuksen apuna, 3 op
Verkkokurssi. Ilmoittautuminen 18.8. alkaen osoitteessa:
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/ilmoittaudu.php
___________________________________________________________________________
A1.4. Metodiseminaari
Method Seminar
SUHI0491
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään metodien merkitystä Suomen historian
tutkimuksessa ja kehittämään omaa ilmaisutaitoaan. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
arvioida metodien valintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia sekä saa valmiudet itsenäisen
tiedon tuottamiseen ja esseen kirjoittamiseen.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista sekä historian metodeja käsittelevästä esseestä. Luennoilla
käsitellään esseen kirjoittamisen perusteita sekä metodien ja teorioiden hyödyntämistä osana
tutkimusprosessia. Kukin opiskelija laatii 6–8 sivun mittaisen esseen jostakin Suomen
historiassa käytetystä tutkimusmenetelmästä ja sen soveltamisesta tutkimuskirjallisuudessa.
Lisäksi opiskelija kommentoi kahta esseetä.
Vaadittavat opintosuoritukset: aktiivinen osallistuminen opetukseen, esseen kirjoittaminen
ja kommentointi.
Toteutustavat: Luennot 10 h, luentotehtävät, pienryhmäopetus 14 h
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Ulla Ijäs
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista kurssit: P2, P3 ja P4.
Ajoitus: 2. vuosi, SL1–SL2
___________________________________________________________________________
Kurssi alkaa tiistaina 1.9., E221 (Minerva) klo 10–12, jolloin kaikkien kurssilaisten läsnäolo on
välttämätön. Kurssille ilmoittaudutaan 1.luennolla paikan päällä. Kurssilla on ensin kaikille
yhteiset luennot 29.9. asti, jonka jälkeen jakaudutaan kahteen pienryhmään. Ryhmät
kokoontuvat 27.10. alkaen, 1. ryhmä: ti 10–12 (E119) ja 2. ryhmä: ti 12–14 (Artium/Salonki
V105).
___________________________________________________________________________
A2. Huoneentaulun
varhaismoderniin
maailma
–
ihmisiä
Suomessa
keskiajalta
Everyday Life in Finland from Medieval to Early Modern Times
SUHI0492
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään Suomen alueen vanhemmasta historiasta ja
yhteiskunnasta osana Ruotsin valtakuntaa, Itämeren piiriä ja Eurooppaa.
76
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista ja tenttiin luettavasta kirjallisuudesta, joka valitaan
kolmesta vaihtoehdosta. Luennoilla käsitellään Suomen yhteiskuntahistoriaa Itämeren alueen
ja laajemminkin eurooppalaisessa kontekstissa keskiajalta 1800-luvun alkupuolelle. Osiossa
laajennetaan Suomen historian peruskurssilla saatuja tietoja eri yhteiskuntaryhmien asemasta
ja vuorovaikutussuhteista ja pohditaan perheen, sukupuolen, kasvatuksen ja työn merkitystä
menneisyyden arjessa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, tenttiin vaadittavan kirjallisuuden
lukeminen sekä kirjallinen tentti
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Luento-opetus 16 h sekä kirjallisuus
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P3.2.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät, KL 2
Kirjallisuusvaihtoehdot, joista valitaan yksi kohta tenttiin:
1. Kari Tarkiainen: Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan. Suomen ruotsalainen
historia 1 (2010)
2. Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona – Kustaa II Aadolfin Suomi (2014) JA Peter Englund:
Pultava (2010)
3. Kirsi Vainio-Korhonen: Sophie Creutzin aika. Aateliselämää 1700-luvun Suomessa (2008)
JA Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (2012)
___________________________________________________________________________
Opetus järjestetään keväällä 2016, KL 2.
___________________________________________________________________________
A3 Moderni aikakausi Suomen yhteiskuntahistoriassa
Finnish Society in the Modern Era
SUHI0493
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osio vahvistaa opiskelijan Suomen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten
kehityslinjojen sekä maamme kansainvälisten suhteiden tuntemusta.
Sisältö: Luento- ja kirjallisuusosuus tarkastelevat Suomen kehitystä sääty-yhteiskunnasta
kansalaisyhteiskunnaksi, agraarisesta omavaraistaloudesta jälkiteolliseksi vaihdantataloudeksi
sekä eräästä Euroopan köyhimmästä ja kirjoitustaidottomammasta kansasta yhdeksi
maanosan vauraimmista ja koulutetuimmista kansoista. Pitkien rakenteellisten kehityslinjojen
lisäksi osiossa käsitellään historian käännekohtia ja elämänmuotojen muutoksia. Osion
suoritus muodostuu luentokurssista ja sitä täydentävästä lukupaketista.
Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen luentojen seuraaminen, annettuun kirjallisuuteen
perehtyminen sekä kirjallinen luentokuulustelu.
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Luento-opetus 16 tuntia sekä oheiskirjallisuuden lukeminen
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnoista vähintään P3.2.
Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden SL1
Vastuuhenkilö: Timo Myllyntaus
77
Kirjallisuusvaihtoehdot, joista valitaan yksi kohta kirjalliseen luentokuulusteluun:
1. Max Engman, Pitkät jäähyväiset: Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen
2009, Suomalaisen arjen suuri tarina [toim.: Kai Häggman et al.; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila
et al.]. Helsinki : WSOY, 2010.
2. Aunesluoma, Juhana, Vapaakaupan tiellä. Suomen kauppa- ja integraatiopolitiikka
maailmansodista EU-aikaan. 2011.
3. Kirby, David, A Concise History of Finland, 2006, ss. 68–343 ja Pekka Visuri, Maailman
muutos ja Suomi, 2011.
___________________________________________________________________________
Kurssi järjestetään kahden periodin aikana, SL1–SL2, Myllyntaus, ke 14–16, Janus, alkaen
30.9.
___________________________________________________________________________
A4. Suomen historian osa-alueita ja näkökulmia 10 op
Tässä opintojaksossa opiskelija perehtyy häntä kiinnostaviin Suomen historian osa-alueisiin ja
näkökulmiin, joista annetaan ajallisesti ja metodisesti mahdollisimman kattava kuva. Samalla
opiskelija saa käsityksen erikoisaloja koskevasta uudesta tutkimuksesta ja tutkimuk-sen
kehityksestä.
Opintojaksosta valitaan kaksi osiota, joista molemmat ovat 5 opintopistettä. Muille kuin
opettajaksi suuntaaville on työharjoittelun suorittaminen erittäin suotavaa. Kirjapaketteja
voidaan korvata myös erikseen ilmoitettavilla luennoilla ja muilla kursseilla. Kursseja voi
suorittaa, vaikka perusopinnot olisivat vielä kesken. Sivuaineopiskelija, joka suorittaa
aineopinnot
35
op.n
laajuisina,
voi
korvata
A4
opintojakson
suorittamalla
kandidaattiseminaarin.
___________________________________________________________________________
Historiatietoisuus ja historian kirjoittaminen -opintopiiri, 5 op (Sh)
Maria Kallio, Lauri Viinikkala
Ke 14–16, Juva, alkaen 9.9.
Opintopiirissä
keskustellaan
populaarin
historiankirjoituksen
ja
akateemisen
historiantutkimuksen välisestä suhteesta. Syksyn aikana luetaan useita tekstejä, joiden
pohjalta tarkastellaan erilaisia tapoja kirjoittaa ja ymmärtää historiaa sekä pohditaan
historiatietoisuuden ja historiakäsitysten rakentumista. Ajankohtaisen kirjallisuuden lisäksi
luettavat tekstit koostuvat kirja-arvioista sekä teoksiin liittyvistä tieteellisistä keskusteluista.
Opintopiiri kokoontuu joka toinen viikko ja tapaamisten lisäksi opiskelijat kirjoittavat esseen.
78
HUOM! Katso A4-kohdan korvaavia kursseja myös kohdasta syksyn 2015 opetus ja
syksyn 2015 verkkokurssit
___________________________________________________________________________
A4.1. Ympäristöhistoria
Environmental History
SUHI0389
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija perehtyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimukseen ja
tulkintaan eri aikakausina ja tutustuu monitieteisten näkökulmien ja tutkimusotteiden käyttöön.
Sisältö: Opiskelijan historiannäkemys laajentuu tarkastelemaan Suomen luonnossa pitkällä
ajanjaksolla tapahtunutta muutosta ja sitä, miten suomalaiset ovat ympäristöään muovanneet,
käyttäneet ja suojelleet. Lisäksi hän saa mahdollisuuden perehtyä kaupunkiympäristön eri
aspekteihin ja historiallisiin näkökulmiin.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi, kirjallinen tentti
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento. Osiota ei voi tenttiä opetusperiodi
KL1:ssä.
Kirjallisuus: Tentitään yhdellä kertaa yksi seuraavista kirjapaketeista.
1. Käsitelty ja koettu ympäristö
Ampuja, Outi ja Kilpiö, Kaarina (toim.), Kuultava menneisyys. Suomalaista äänimaiseman
historiaa, (2005), ja Laakkonen, Simo & Timo Vuorisalo (toim.), Sodankäynnin ekologia:
nykyaikaisen sodankäynnin ympäristöhistoriaa (2007).
2. Mikrobit ja ihmisyhteisö
Kallioinen, Mika, Rutto & Rukous: Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa, (2005), 289 s.
Vuorinen, Heikki, Tautinen Suomi 1857–1865, (2006), ja Linnanmäki, Eila, Espanjantauti
Suomessa (2005).
3. Ympäristötietoisuuden nousu
Konttinen, Esa & Jukka Peltokoski, Ympäristöprotestin neljäs aalto. Eläinoikeusliike ja uuden
polven ympäristöradikalismi 1990-luvulla, (2004) Myllyntaus, Timo & Mikko Saikku,
Encountering the Past in Nature. Essays on Environmental History (2001), ja Timo Myllyntaus
(ed.), Thinking through the Environment: Green Approaches to Global History, (2011).
4. Rakennettu ympäristö
Seppänen, Liisa, (toim.), Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun
historiaan, (2003), ss. 1–160 ja 323–403, Häyrynen, Maunu, Eeva Raike & Anna Riionheimo,
Vihreä perintö: Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat. Satakunnan museo, 2009 ja
Massa, Ilmo & Sanna Ahonen (toim.), Arkielämän ympäristöpolitiikka (2006).
79
5. Ympäristönsuojelu
Telkänranta, Helena (toim.), Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival
2008 Laakkonen, Simo, Sari Laurila ja Marjatta Rahikainen (toim.), Harmaat aallot. Ympäristön
suojelun tulo Suomeen 1999 ja Schönach, Paula, Kaupungin savut ja käryt. Helsingin
ilmansuojelu 1945–1985 (2008).
A4.2. Perhe ja sukupuoli
Family and Gender
SUHI0494
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osio antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä perheen, sukupuolen, naisten
ja/tai maskuliinisuuden historiaan ja tutkimussuuntaukseen teoreettisena lähestymistapana.
Hän osaa tarvittaessa soveltaa tutkimussuunnan käyttämiä näkökulmia opinnäytetöissään.
Sisältö: Osiossa perehdytään suomalaisen perheen ja sukupuolten historiaan keskiajalta
moderniin yhteiskuntaan ulottuvalla ajanjaksolla ja tarpeen mukaan myös kansainvälisessä
kontekstissa. Naiseutta ja mieheyttä tarkastellaan sosiaalisina ja kulttuurisina ja ajassa
muuttuvina ilmiöinä.
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; kirjallinen tentti
Vastuuhenkilö: Kirsi Vainio-Korhonen
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava kurssi. Kirjallinen tentti on mahdollista
suorittaa vain tenttiakvaariossa. Osiota ei voi tenttiä opetusperiodissa SL1.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus: Tentitään yhdellä kertaa yksi seuraavista kirjapaketeista:
Perhehistorian klassikoita
1. Kai Häggman: Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800luvun Suomessa (1994)
Arja-Liisa Räisänen: Onnellisen avioliiton ehdot. Sukupuolijärjestelmän muodostumisprosessi
suomalaisessa avioliitto- ja seksuaalivalistusoppaissa 1865–1920 (1995)
Joan Scott: Gender and the politics of history (1999), sivut 15–50
Nainen keskiajalta varhaismoderniin
2. Sari Katajala-Peltomaa ja Raisa Maria Toivo: Noitavaimo ja neitsytäiti. Naisten arki
keskiajalta uudelle ajalle (2009)
Maria Ågren ja Amy Louise Ericson (ed.): The Marital Economy in Scandinavia and Britain
1400–1900 (2005)
Anu Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen: Valta ja naiset esimodernia koskevassa
historiatutkimuksessa. Pohjoismaista keskustelua toimijoista ja rakenteista. Artikkeli teoksessa
Vallan teoriat historiantutkimuksessa (2011)
Työn sukupuolihistoriaa
3. Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi, Työteliäs ja uskollinen. Naiset piikoina ja
palvelijoina keskiajalta nykypäivään (2006)
Anu Suoranta, Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä
työmarkkinakäytännöissä (2009)
Joan Scott: Gender and the politics of history (1999), sivut 93–163.
80
Kahden sukupuolen historiaa
4. Marko Lamberg, Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman (toim): Näkymätön sukupuoli:
Mieheyden pitkä historia (2014)
Marja Jalava, Tiina Kinnunen ja Irma Sulkunen (toim.), Kirjoitettu kansakunta: sukupuoli,
uskonto ja kansallinen historia 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa tietokirjallisuudessa
(2013)
A4.3. Talous, tekniikka ja kulutus
Economy, Technology and Consumption
SUHI0495
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osio antaa käsityksen Suomen talouden ja tekniikan kehitystä esiteolliselta ajalta
palveluyhteiskunnan kauteen ulottuvalla ajanjaksolla nostaen esiin merkittävimmät
taloudelliset kehitysvaiheet. Toisaalta käsitellään tavallisten suomalaisten sopeutumista
modernisaatioon arkipäiväisten kokemusten kautta. Päämääränä on auttaa ymmärtämään
talouden, kulutuksen ja teknisten muutosten monimuotoisuutta.
Sisältö: Osio avaa näkökulmia niin tuotannon kuin kulutuksenkin rakenteiden toimintalinjojen
kehitykseen.
Arviointi: 0–5.
Vaadittavat opintosuoritukset: yhden vaihtoehtoisen paketin suorittaminen
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento. Osiota ei voi tenttiä
opetusperiodi KL1:ssä.
Kirjallisuus: Tentitään yhdellä kertaa jokin seuraavista kohdista:
Teknologia ihmisen rakennelmana
1. Bijker, Wiebe E., Bicycles, bakelites and bulbs: Toward a theory of sociotechnical change
(1995), Timo Myllyntaus (ed.), Technology in Everyday Life, Special Issue of ICON, Journal of
the International Committee for the History of Technology, no. 16 (2012)
Arkipäiväinen kulutus
2. Ilmakunnas, Johanna Kartanot, kapiot, rykmentit: erään aatelissuvun elämäntapa 1700luvun Ruotsissa (2011), Minna Sarantola-Weiss, Reilusti ruskeaa. 1970-luvun arkea (2009).
Muotoilun kurvikas maailma
3. Korvenmaa, Pekka, Taide & teollisuus: johdatus suomalaisen muotoilun historiaan (2009)
Fallan, Kjetil (ed.), Scandinavian Design: Alternative Histories (2012).
Liiketoimintaa ja politiikkaa
4. Karonen , Petri, Patruunat ja poliitikot. Yritysjohtajat taloudellisina ja poliittisina toimijoina
Suomessa 1600–1920, (2004) Teräs Kari, Yritys ja yhteiskunta. Heikki Huhtamäen verkostoja sidosryhmäsuhteet, (2009).
Yritys historiassa
5. Michelsen, Karl-Erik, Kone: perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (2013).
81
A4.4. Sodat ja poliittiset murrokset, 5 op
Wars and Political Transitions
SUHI0392
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelijalla on hyvät tiedot jostain Suomen sotahistoriaan tai
yhteiskunnan väkivaltaisiin muutoksiin liittyvästä vaiheesta, ja hän ymmärtää sotalaitoksen ja
sotien yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä yhteiskunnassa esiintyvien väkivaltakoneistojen
syntymekanismeja ja toimintamalleja.
Sisältö: Osiossa keskitytään Suomen sotahistoriaan ja yhteiskunnassa tapahtuneisiin
väkivaltaisiin käännekohtiin uuden sotahistorian suuntauksen näkökulmasta.
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Mika Kallioinen
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava luento. Kirjallinen tentti on mahdollista
suorittaa vain tenttiakvaariossa. Osiota ei voi tenttiä opetusperiodissa KL2.
Kirjallisuus: Tentitään yhdellä kertaa yksi seuraavista kirjapaketeista:
1. Sota ja arki esiteollisessa yhteiskunnassa:
Englund, Peter: Suuren sodan vuodet (1996 tai 2003)
2. Sota ja mieli:
Siltala, Juha: Sisällissodan psykohistoria (2009) JA
Kivimäki, Ville: Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 (2013)
3. Joukot liikkeessä:
Tikka, Marko: Kun kansa leikki kuningasta. Suomen suuri lakko 1905 (2009) JA
Metsämäki, Mikko ja Nisula, Petteri: Aktivistit. Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina (2006)
4. Toinen maailmansota ja sodan kokemus:
Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki (toim.): Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja
jatkosodasta (2006) JA
Kirves, Jenni ja Näre, Sari: Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia (2008)
A4.5. Aatteet, sivistys ja identiteetti
Ideas, Culture and Identities
SUHI0496
Laajuus: 5 op
Tavoite: Osion suoritettuaan opiskelija on saanut aiempaa syvällisemmän käsityksen
erilaisten aatteiden, sivistyksen sekä vähemmistöjen merkityksestä suomalaiselle
yhteiskunnalle.
Sisältö: Osiossa perehdytään Suomen kansallisen identiteetin, sivistyksen ja tieteen
historiaan keskiajalta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan.
Arviointi: 1–5
Vastuuhenkilö: Suvianna Seppälä
82
Suoritustapa: Kirjallinen tentti, essee tai korvaava kurssi
Kirjallisuus: Tentitään yhdellä kertaa yksi seuraavista kirjapaketeista laitostenttipäivinä.
Kirjallisuus:
1. Säädyllinen valistus
Jussi Hanska & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.): Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus
Suomessa keskiajalta 1860-luvulle (2010) JA
Juha Manninen: Valistus ja kansallinen identiteetti. Aatehistoriallinen tutkimus 1700-luvun
Pohjolasta (2000).
2. Unohdettujen yhteiskunta
Panu Pulma (toim.): Suomen Romanien historia. (2012) JA
Kustaa H.J. Vilkuna: Katse menneisyyden ihmiseen. Valta ja aineettomat elinolot 1500–1850
(2010).
3. Isänmaallisuuden symboliikka
Tuomas Tepora: Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–
1945 (2011) JA
Pauli Kettunen: Globalisaatio ja kansallinen me Kansallisen katseen historiallinen kritiikki
(2008)
4. Sivistynyt kansakunta
Kai Häggman: Sanojen Talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan
(2012) JA Pertti Karkama & Hanne Koivisto (toim.): Älymystön jäljillä. Kirjoituksia
suomalaisesta sivistyneistöstä ja älymystöstä (1997).
A4.6. Opintoihin liittyvä työharjoittelu
Practical Training with Educational Orientation
SUHI0395
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija hyödyntää harjoittelussaan opiskelun aikana hankkimiaan valmiuksia.
Hän saa käsityksen omista vahvuuksistaan ja valmiuksistaan. Hän osaa myös arvioida omaa
osaamistaan harjoittelun jälkeen. Opiskelija saa käsityksen, mikä ala sopii hänelle parhaiten ja
osaa suunnata maisteriopinnot tätä asiaa silmällä pitäen.
Sisältö: Opiskelija hakee omatoimisesti ja aktiivisesti työharjoittelupaikkaa esimerkiksi
arkistoista, kulttuurialalta, museoista, tiedotusvälineistä, järjestöistä tai eri hallinnon aloilta.
Harjoittelupaikasta on sovittava etukäteen osion vastuuhenkilön kanssa. Harjoittelussa
kannattaa hyödyntää tiedekunnalta anottavaa harjoittelutukea.
Työharjoittelu tehdään omaa alaa vastaavassa työpaikassa, oppiaineen projektitehtävissä tai
erityisenä työelämään johtavana kurssina. Myös kansainvälinen harjoittelu on erittäin
suotavaa. Opiskelija kirjoittaa välittömästi työssä oppimista arvioivan harjoitteluraportin ja
palauttaa sen ohjaavalle opettajalle liittäen mukaan työtodistuksen tmv. Kolmen kuukauden
harjoittelu vastaa 5 opintopistettä.
83
Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu sekä harjoitteluraportti (6–8 s)
Arviointi: HYV/HYL
Vastuuhenkilö: Suvianna Seppälä
Suoritustapa: Itsenäinen työnhaku, harjoittelu ja siitä raportointi. Osan tästä osiosta voi
suorittaa erilaisina työelämään johdattelevina kursseina tai työpajoina. Harjoittelun voi
suorittaa myös useammassa jaksossa.
Lisätietoa: Harjoitteluraportti palautetaan kuukauden kuluessa työharjoittelun päättymisestä.
Ohjeet raportin laatimiseksi löytyvät historia-aineiden yhteisiltä intran sivuilta kohdasta
“opiskelu”.
ita/Sivut/haHYPERLINK
"https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/historia/historia/opiskelu/opiskeluohj
eita/Sivut/harjoittelu.aspx"rjoittelu.aspx
A5. Kandidaattiseminaari ja tutkielma 10 op
SUHI0116
Laajuus: 10 op
Tavoitteet: Opiskelija oppii kirjoittamaan hyvää asiaproosaa ja analysoimaan tieteellisesti
rajattua ongelmakokonaisuutta. Hän oppii myös hakemaan ja paikantamaan tietoa sekä
arvioimaan ja käyttämään sitä kriittisesti ja eettisesti. Seminaarin suoritettuaan opiskelija
tuntee monipuolisesti Suomen historian lähestymistapoja, tutkimusotteita ja lähdeaineistoja
sekä pystyy itsenäisesti muotoilemaan tutkimusongelmia ja ratkaisemaan niitä.
Sisältö: Opiskelija perehtyy tieteellisen tutkielman laatimiseen sekä akateemiseen
keskusteluun ja opponoimiseen. Kurssi edellyttää aktiivista osallistumista toisten tutkielmien
käsittelyyn ja kahteen kirjastokäyntiin.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi, kolme opetusperiodia kestävä seminaari,
jonka yhteydessä tehdään 15–20 sivun mittainen tutkielma eli proseminaarityö sekä
opponointi. Proseminaarityön pohjalta muokataan viimeistelty ja puhtaaksikirjoitettu itsenäinen
tieteellinen kirjoitelma, kandidaatintutkielma.
Vastuuhenkilö: Mika Kallioinen
Ajoitus: 3. vuosi, pakolliset opinnot (pääaineopiskelijat) tai valinnaiset opinnot
(sivuaineopiskelijat).
Edeltävät opinnot: Historian perusopinnot. Kandidaattiseminaarin voi suorittaa
samanaikaisesti opintojakson A1.2. Suomen historian aineistot ja vanhat käsialat -kurssin
kanssa.
Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijoilla (35 op) suoritus on vapaaehtoinen, ja
kandidaattiseminarin suorittaminen korvaa koko opintojakson A4.
Lisätiedot: Kandidaattiseminaarin vetäjä arvostelee seminaarityöskentelyn ja tutkielman
asteikolla 0–5. Pääaineopiskelijat saavat merkinnän vasta, kun ovat kirjoittaneet
kandidaatintutkielman ja suorittaneet hyväksytysti kypsyyskokeen. Kandidaattiseminaarin
vetäjä ottaa vastaan kypsyyskokeen. Sivuaineopiskelijoille
kandidaatintutkielma arvostellaan ja viedään opintorekisteriin omana kokonaisuutenaan.
84
Ennen kypsyyskokeeseen osallistumista opiskelijan tulee suorittaa kirjallisen viestinnän
opintojakso, josta hänen opintorekisterissään on oltava tuolloin merkintä.
___________________________________________________________________________
Kallioinen Mika, SL1–KL1, ke 12–14. Juva. Alkaen 2.9.2015. Kurssille ilmoittaudutaan 1.
kokoontumiskerralla.
___________________________________________________________________________
85
Suomen historian aineopinnot 45 / 35 op
OPINTOJAKSON NIMI
LAAJUUS
A1 Metodiopinnot, 15 op
A1.1.Suomen historian
lähestymistapoja, 2 op
A1.2 Suomen historian aineistot ja
vanhat käsialat, 5 op
A1.3 Tiedon haku ja hallinta, 3 op
A1.4. Metodityöpaja, 5 op
A2 Huoneentaulun maailma –
ihmisiä
Suomessa keskiajalta
varhaismoderniin, 5 op
A3 Moderni aikakausi Suomen
historiassa, 5 op
A4 Suomen historian osa-alueita
ja näkökulmia, 10 op, 2 x 5 op
A5 Kandidaattiseminaari
tutkielma (10 op)
ja
-
AINEOPINTOJEN
KOKONAISLAAJUUS (väh. 45 / 35
op)
86
ARVOSANA
PÄIVÄYS
SUOMEN HISTORIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP/
60 OP)
MAISTERIOPINNOT YHTEENSÄ 120 op, aikataulusuositus 2 vuotta
Opiskelija syventää tietojaan Suomen historiasta ja kehittää tieteellisen työn edellyttämiä
teoreettisia ja metodisia valmiuksia sekä saa omakohtaista kokemusta tutkimustyöstä.
Opiskelija harjaantuu etsimään tietoa eri lähteistä sekä kokoamaan, järjestämään ja
analysoimaan laajoja tietoaineksia ja esittämään tutkimustuloksensa ja johtopäätöksensä
hyvässä kirjallisessa muodossa Lisäksi opiskelija täsmentää työelämävalmiuksiaan ja
ammatillista suuntautumistaan. Opiskelija tekee koko maisteriopintojen opinnoistaan HOPSin
4.vuoden syksyllä.
Ohjeellinen aikataulu: (80 op pääaineopintoja + 40 op sivuaineopintoja)
1. vuosi, syksy, S1.1., S1.2., S1.3. (15 op) + sivuaineopintoja
1. vuosi, kevät S2 (5) op, S3 (5–10 op), aloitetaan maisteriseminaari + sivuaineopintoja
Kesäaika: Työharjoittelu 1. maisteriopintojen vuoden jälkeen kesällä (0–5 op)
2.vuosi, syksy–kevät maisteriseminaari (10 op) ja gradu (40 op), sivuaineopintoja.
Suomen historian syventävät opinnot 80 / 60 op
S1. Suomen historian tutkimusmenetelmät 15 op 1. vuoden syksy
S1.1. Johdanto maisteriopintoihin 5 op
S1.2. Tutkielman aineistot 5 op
S1.3. Tutkielman tietoteoreettiset ulottuvuudet 5 op
S2. Näkökulmia Suomen historian uusimpaan tutkimukseen 5 op 1. vuosi
S3. Tutkielmaa tukevat opinnot, 5–10 op 1. ja 2. vuosi
S4. Opintoihin liittyvä työharjoittelu II 0–5 op
S5. Maisteriseminaari 10 op 1. vuoden kevät ja 2. vuosi
S6. Pro gradu -tutkielma 40 op TAI
S7. Sivuainetutkielma 20 op
S1. Suomen historian tutkimusmenetelmät 15 op
Methodology in Finnish history
Ajoitus: Maisteriopintojen 1. vuosi
Tavoitteet: Opintojaksossa syvennetään aineopinnoissa omaksuttuja tietoja ja taitoja,
historiantutkijan työn metodisia ja tietoteoreettisia ulottuvuuksia sekä historiallisen tiedon
syvällistä ymmärrystä. Tavoitteena on opiskelijan tieteellisen ajattelun ja valmiuksien
kehittyminen niin, että hän voi tehdä itsenäisen tieteellisen tutkielman. Opiskelija tekee
HOPSin kaikista maisteriopinnoistaan yhdessä ohjaavan professorin kanssa heti
maisteriopintojen alussa.
87
S1.1. Johdanto Suomen historian maisteriopintoihin
Introduction to Master´s Studies in Finnish history
SUHI0505
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee ja ymmärtää Suomen historian syventävien opintojen ja
tutkielman teon tavoitteet ja kurssin suoritettuaan hänellä on tutkielman tekoon vaadittavat
valmiudet. Lisäksi opiskelija pohtii ja täsmentää työelämävalmiuksiaan ja ammatillista
suuntautumistaan.
Sisältö: Luento-opetuksessa käsitellään pro gradu tutkielman tekoon liittyviä metodisia,
teoreettisia ja eettisiä näkökulmia sekä tutkielman tasoon ja laatuun liittyviä kysymyksiä.
Informaatiolukutaitoon, sähköisten aineistojen käyttöön sekä kirjastojen ja arkistojen käyttöön
liittyvää osaamista syvennetään. Kurssin yhteydessä laaditaan maisteriopintoja koskeva
opintosuunnitelma HOPS ja vähintään kolmen sivun laajuinen pro gradu -tutkielman
tutkimussuunnitelma.
Arviointi: HYV/HYL
Vaadittavat
opintosuoritukset:
Aktiivinen
osallistuminen,
pro
gradu
-tutkielman
tutkimussuunnitelma ja HOPS
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden syksy SL1
Vastuuhenkilöt: Kirsi Vainio-Korhonen ja Timo Myllyntaus
___________________________________________________________________________
Vainio-Korhonen, Myllyntaus ja Seppälä, ke 10–12, alkaen 2.9. Juva-seminaarihuone.
___________________________________________________________________________
S1.2. Tutkielman aineistot
Sources of Master´s Thesis
SUHI0506
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelija on perehtynyt syvällisesti Suomen historian lähteisiin
etenkin oman tutkielma-aiheensa näkökulmasta. Osiossa työskennellään sekä itsenäisesti että
ryhmissä, mikä parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia, kuten vuorovaikutustaitoja ja taitoja
oman projektin eteenpäinviemisessä.
Sisältö: Kurssin aikana opiskelija tutustuu ohjaajansa johdolla oman tutkielmansa lähteisiin ja
niiden tarjoamiin tutkimuksellisiin mahdollisuuksiin käyttäen apuna ohjaajan kanssa sovittavaa
kirjallisuutta ja kartoittamalla alustavasti tutkimuksensa lähdepohjaa. Opiskelija kirjoittaa
aiheesta vähintään neljän sivun laajuisen esseen ja osallistuu vertaisseminaarityöskentelyyn
pienryhmässä ja verkkoympäristössä.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen vertaisseminaarityöskentelyyn ja
essee
88
___________________________________________________________________________
Opetus syksyllä 2015: Kaksi ryhmää
Vainio-Korhonen ke 10–12, alkaen 28.10. Minervan sali E323, (3.kerros)
Myllyntaus ke 12–14, alkaen 28.10. Minervan sali E323, (3.kerros)
___________________________________________________________________________
S1.3. Tutkielman tietoteoreettiset ulottuvuudet
Theory and Methodology in Master´s Thesis Studies
SUHI0507
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelija hallitsee Suomen historian keskeiset metodiset ja
tietoteoreettiset ulottuvuudet etenkin oman tutkielma-aiheensa näkökulmasta. Osio opettaa
arvioimaan historiantutkimuksen suuntauksia kriittisesti. Osiossa työskennellään sekä
itsenäisesti että ryhmissä, mikä parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia, kuten
vuorovaikutustaitoja ja taitoja oman projektin eteenpäinviemisessä.
Sisältö: Kurssin aikana opiskelija pohtii oman tutkielmansa erityiskysymyksiä ja asettaa ne
ohjaajan kanssa sovittavan kirjallisuuden avulla laajempaan metodologiseen ja teoreettiseen
viitekehykseen. Opiskelija kirjoittaa aiheesta vähintään neljän sivun laajuisen esseen ja
osallistuu vertaisseminaarityöskentelyyn pienryhmässä ja verkkoympäristössä.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen vertaisseminaarityöskentelyyn ja
essee
___________________________________________________________________________
Myllyntaus, alkaen ti 8.9. klo 12–14, Juva-seminaarihuone.
Vainio-Korhonen, alkaen ti 3.11. klo 10–12, Juva-seminaarihuone.
Huom! Timo Myllyntauksen 8.9. alkavaa ryhmää suositellaan erityisesti niille opiskelijoille,
jotka ovat jo suorittaneet kohdan S1.1 Johdanto Suomen historian maisteriopintoihin.
___________________________________________________________________________
S2. Näkökulmia Suomen historian uusimpaan tutkimukseen
Approaches to Recent Research on Finnish History
SUHI0508
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt valitsemiensa Suomen
historian alaan kuuluvien tutkimusten näkökulmiin, menetelmiin ja teoreettisiin lähtökohtiin
sekä samalla syventänyt omaa osaamistaan itsenäisen tieteellisen tutkielman tekijänä.
89
Sisältö: Opintojakso sisältää uusinta Suomen historiaa käsittelevää tutkimusta. Valitsemiaan
teoksia lukiessaan opiskelijan tulee kiinnittää erityistä huomiota tutkimuksen näkökulmaan,
kysymyksenasetteluun, teoreettiseen ja metodiseen kehykseen sekä lähdeaineistoon ja sen
käsittelyyn. Opettajalle voi tehdä myös omia ehdotuksia suoritettavista teoksista.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; kirjallinen tentti tai essee.
Lisätietoja: Opintojakso sopii mainiosti suoritettavaksi myös esseenä. Opiskelija ottaa
tentittävät teokset mukaansa tenttitilaisuuteen ja käyttää niitä vastatessaan kysymyksiin.
Huom! Tästä on oltava maininta tenttikuoressa.
Kirjallisuus: Tenttiin tai esseen pohjaksi valitaan kaksi teosta.
Eilola, Jari: Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskon
noituus- ja taikuustapauksissa, 2003.
Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda, 2005.
Hupaniittu, Outi, Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuvaalalla 1900–1920-luvuilla. Annales Universitas Turkunesis, C367, 2013. Luettavissa Turun
yliopiston julkaisuarkistossa.
Jalava, Marja: Minä ja maailmanhenki. Moderni subjekti kristillis-idealistisessa
kansallisajattelussa ja Rolf Lagerborgin kulttuuriradikalismissa n. 1800–1914, 2005.
Kaartinen Aija: Kansan raittiudeksi ja kotien onneksi. Naisten kieltolakimielipiteet ja toiminta
kieltolain puolesta ja sitä vastaan 1919–1932, 2011.
Keskinen Jarkko, Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin
paikallisyhteisössä 1765–1845. Annales Universitas Turkunesis, C345, 2012. Luettavissa
Turun yliopiston julkaisuarkistossa.
Koskinen, Ulla: Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin
toimintakulttuuri 1500-luvun Suomessa, 2011.
Krekola, Joni: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938,
2006. (Saatavana elektronisena julkaisuna http://urn.fi/URN:ISBN:951-746-864-4)
Laamanen, Ville: Suuri levottomuus. Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936–
1939. (2014)
Lahtinen, Anu: Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä
1470–1620, 2007.
Latva-Äijö, Annika: Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918–1928, 2004.
Leskelä-Kärki, Maarit: Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä, 2006.
Miettinen Tiina, Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja
1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun, 2012
Männistö-Funk Tiina: Itse tehty moderni. Gramofoni, polkupyörä ja valokuvaus suomalaisten
elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle, 2014.
Pihlaja, Päivi Maria: Tiedettä Pohjantähden alla: pohjoisen tutkimus ja Ruotsin tiedeseurojen
suhteet Ranskaan 1700-luvulla, 2009.
Rausmaa, Heikki, “Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon”, Suomen ja Viron
poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1981. 2013.
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina ja kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot
Suomessa vuosina 1539–1609, 2009.
90
Suodenjoki, Sami: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä
maalaisyhteisössä 1899–1909, 2010.
Teräs, Kari: Arjessa ja liikkeessä. Verkostonäkökulma modernisoituviin työelämän suhteisiin
1880–1920, 2000. [Saatavana myös elektronisena julkaisuna
http://www.lib.helsinki.fi/elektra/teras.html Edellyttää Elektra-aineiston käyttöoikeutta, toimii
yliopiston koneilta]
Tuomaala, Saara: Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen
oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939, 2004.
Virtanen, Matti: Fennomanian perilliset. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka, 2001.
S3. Tutkielmaa tukevia opintoja 5–10 op
Studies Supporting the Master`s Thesis
SUHI0429 SUHI0434
Laajuus: 5–10 op
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijan oman tutkielmansa aiheeseen
liittyvää
tutkimuskirjallisuuden
tuntemusta,
tutkielman
teoreettisen
viitekehyksen
hahmottamista ja syventää oman alansa tutkimustradition tuntemusta. Opintojakson
suoritettuaan opiskelija hallitsee omaan tutkimusaiheeseensa liittyvän keskeisen käsitteistön,
lähestymistavat ja teoriat, ja lisäksi hänellä on valmius niiden arviointiin ja kommentointiin
oman tutkielmansa näkökulmasta.
Sisältö: Opintojakson sisällön muodostaa opettajan kanssa sovittava pro gradu -tutkielman
tekoa tukeva kirjallisuus, joka käsittelee tutkielman teoreettista perustaa tai temaattista
aihepiiriä.
Arviointi: 0–5
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; kirjallinen tentti tai essee tai kurssi.
Lisätietoja: Mikäli opiskelija ei ole tehnyt työharjoittelua kandidaattitutkintoon, niin hänen
suositellaan tekevän tämä opintojakso 5 op.n laajuisena ja suorittamaan osio S4
Työelämäopinnot kohdasta 5 op.n laajuisena.
Kirjallisuus: Tenttikirjallisuus sovitaan yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa.
S4. Opintoihin liittyvä työharjoittelu II
Practical Training II
SUHI0464
Laajuus: 0–5 op
Tavoitteet: Opiskelija hyödyntää harjoittelussaan opiskelun aikana hankkimiaan valmiuksia.
Hän saa käsityksen omista vahvuuksistaan ja valmiuksistaan. Hän osaa myös arvioida omaa
osaamistaan harjoittelun jälkeen. Opiskelija saa käsityksen, mikä ala sopii hänelle parhaiten ja
saavuttaa hyvät työnhankintataidot.
Sisältö: Opiskelija hakee omatoimisesti ja aktiivisesti työharjoittelupaikkaa. Myös
kansainvälistä harjoittelua suositaan vahvasti. Harjoittelupaikasta on sovittava etukäteen osion
vastuuhenkilön kanssa. Harjoittelussa kannattaa hyödyntää tiedekunnalta anottavaa
harjoittelutukea. Työharjoittelu tehdään omaa alaa vastaavassa työpaikassa, oppiaineen
projektitehtävissä tai erityisenä työelämään johtavana kurssina. Opiskelija kirjoittaa välittömästi
91
työssäoppimista arvioivan harjoitteluraportin ja palauttaa sen ohjaavalle opettajalle liittäen
mukaan työtodistuksen tmv. Kolmen kuukauden harjoittelu vastaa 5 opintopistettä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu sekä harjoitteluraportti (6–8 s)
Arviointi: HYV/HYL
Vastuuhenkilö: Kirsi Vainio-Korhonen tai Timo Myllyntaus
Suoritustapa: Itsenäinen työnhaku, harjoittelu ja siitä raportointi. Osan tästä osiosta voi
suorittaa erilaisina työelämään johdattelevina kursseina.
Lisätietoa: Harjoitteluraportti palautetaan kuukauden kuluessa työharjoittelun päättymisestä.
Ohjeet raportin laatimiseksi löytyvät historia-aineiden yhteisiltä intran sivuilta kohdasta
“opiskelu”.
S5. MAISTERISEMINAARI
SUHI0255
Laajuus: 10 op
Tavoitteet: Opiskelija oppii tekemään vaativaa akateemista tutkimusta ja tuottamaan
tieteellisesti perusteltua, uutta tietoa. Opintojakso harjaannuttaa opiskelijan etsimään tietoa eri
lähteistä sekä kokoamaan, järjestämään ja analysoimaan kerättyä tietoaineista ja esittämään
tutkimustulokset ja johtopäätökset tiivistetyssä muodossa.
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on selkiyttää opiskelijan tutkimusideaa ja auttaa häntä
laatimaan sen pohjalta onnistunut tieteellinen opinnäyte. Pääsääntöisesti maisteriseminaarin
vetäjä toimii pro gradu -tutkielman ohjaajana.
Arviointi: HYV/HYL
Vaadittavat
opintosuoritukset:
suorituskieli
suomi;
aktiivinen
osallistuminen
seminaarityöskentelyyn, esitelmien pito ja op-ponointi
Lisätietoa: Opiskelija saa merkinnän seminaarin suorittamisesta jätettyään pro gradu- tai
sivuainetutkielmansa
esitarkastettavaksi.
___________________________________________________________________________
Kaksi maisteriryhmää:
Keskiviikon ryhmä: Kirsi Vainio-Korhonen, ke 16–18, Juva, alkaen 2.9.2015
Torstain ryhmä: Timo Myllyntaus, to 16–18, Juva, alkaen 3.9.2015
___________________________________________________________________________
S6. PRO GRADU -TUTKIELMA
SUHI0263
Laajuus: 40 op
Tavoitteet: Pro gradu -tutkielma on 60–90 sivun laajuinen kirjallinen opinnäyte, jonka
tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija selkeään ja rationaaliseen kysymyksenasetteluun sekä
lähdeaineiston hankintaan ja käyttöön. Tavoitteena on myös harjaannuttaa opiskelija
92
keskeisten tutkimusmetodien hallintaan, johtopäätelmien tekoon ja tutkimustulosten esittelyyn
hyvässä kirjallisessa muodossa.
Sisältö: Tutkielmaa tehdessään opiskelija pohtii itsenäisesti menneisyyden ilmiöitä, perehtyy
alansa teoreettisiin keskusteluihin, käyttää tieteellisiä menetelmiä ja liittää yhteen teoriaa ja
empiiristä aineistoa. Tutkielmaan liitetään yksisivuinen tiivistelmä suomen kielellä.
Tiivistelmäsivu on laadittava kahtena kappaleena, joista toinen liitetään tutkielman nimiölehden
jälkeiseksi sivuksi ja toinen jätetään erikseen julkaisemista varten.
Arviointi: Kahdeksanportainen sanallinen arvostelu. Tutkielman arvosana vaikuttaa
sy-ventävien opintojen loppuarvosanaan.
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; Itsenäisesti laadittu kirjallinen
opinnäytetyö
Lisätietoa: Tutkielman esitarkastuksen yhteydessä opiskelija käy ohjaajansa kanssa
loppukeskustelun. Keskustelun aiheina ovat tutkielman ohella Suomen historian opiskelun
keskeiset teemat ja molemminpuolinen palaute opinnoista.
Lisätieto: Historia-aineista valmistuneiden tutkielmien tiivistelmät viedään historia-aineiden
www-sivuille gradutietokantaan. Tätä varten opinnäytetyönsä laatineet lähettävät
tiivistelmäsivun sähköpostin liitetiedostona oppiaineen toimistoon. Pro gradu tutkielma
tallennetaan myös Turun yliopiston kirjaston kirjastotietokantaan. Ohjeet tästä saa
luovutettuaan pro gradu-tutkielman kansiin sidottuna tiedekunnan kansliaan.
S7. SIVUAINETUTKIELMA
SUHI0364
Laajuus: 20 op
Tavoitteet: Sivuainetutkielma on laajuudeltaan hieman yli puolet pro gradu -tutkielman
laajuudesta (50–60 sivua). Sivuainetutkielman tulee olla kysymyksenasettelultaan ja
sisällöltään pro gradu -tutkielmaa rajatumpi, mutta kuitenkin laadullisesti samantasoinen.
Sisältö: Osio perehdyttää opiskelijan laatimaan itsenäistä tutkimusta Suomen historiasta sekä
käyttämään historiantutkimuksen piirissä sovellettuja metodeja ja näkökulmia.
Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; Itsenäisesti laadittu kirjallinen
opinnäytetyö
Arviointi: Sivuainetutkielma arvostellaan asteikolla 1–5. Tutkielman arvosana vaikuttaa
syventävien opintojen loppuarvosanaan.
Lisätietoa: Sivuainetutkielman ohjaus ja tarkastaminen tapahtuvat samoin kuin pro gradu tutkielman kohdalla. Sivuainetutkielmaan liitetään pro gradu -tutkielman tavoin tiivistelmäsivu.
Mikäli opinnäyte on vieraskielinen, myös tiivistelmä laaditaan kielellä, jolla itse tutkielma on
tehty. Tutkielman laatineet lähettävät tiivistelmäsivunsa sähköpostin liitetiedostona oppiaineen
toimistoon.
Suomen historian syventävien opintojen suoritusmerkintä ja arvostelu:
Kun kaikki vaadittavat opinnot (80/60 op) on suoritettu, niistä on erillisellä kaavakkeella
haettava
kokonaisuusmerkintä.
Kaavake
löytyy
oppiaineen
www-sivuilta
(http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/suomenhistoria/opiskelu/kokonaisuuskaavakkeet.html) ja se
93
toimitetaan joko paperiversiona tai sähköpostin liitetiedostona historia-aineiden toimistoon, [email protected]. Opintokokonaisuus arvostellaan painottaen kuta-kin osasuoritusta
suhteessa opintopistemääriin. Myös pro gradu -tutkielman arvosana vaikuttaa syventävien
opintojen arvosanaan. Sanallinen arvosana muutetaan tiedekunnan vahvistaman taulukon
mukaan numeeriseksi.
94
Suomen historian syventävät opinnot 80/60 op
Opintojakson nimi
Laajuus
S1 Suomen historian
tutkimusmenetelmät 15 op
S1.1. Johdanto maisteriopintoihin
5 op
S1.2. Tutkielman aineistot, 5 op
S1.3. Tutkielman tietoteoreettiset
ulottuvuudet, 5 op
S2. Näkökulmia uusimpaan
tutkimukseen 5 op
S3. Tutkielmaa tukevia opintoja 510 op
S4. Opintoihin liittyvä työharjoittelu
0–5 op
S5. Maisteriseminaari 10 op
S6. Pro gradu -tutkielma 40 op
(S7. Sivuainetutkielma 20 op)
Syventävät opinnot yhteensä
95
Arvosana
Päiväys
SUOMEN HISTORIAN JATKO-OPINNOT 60 op
Jatkotutkintoon tarvittavat 60 op:n opinnot koostuvat kahdesta toisiaan tukevasta osasta:
pääaineen pakollisista jatko-opinnoista (J1-J8, 20 op) sekä pääainetta tukevista jatkoopinnoista (40 op), jotka koostuvat jatkotutkimustyötä edistävistä pääaineopinnoista tai
sivuaineopinnoista. On suotavaa, että pääaineen opintoja suoritetaan enemmänkin kuin 20 op.
60 op:n opintojen suorittaminen tulee niveltää tutkimuksen laatimiseen siten, että opinnot on
tutkimuksen tarkastusvaiheessa suoritettu.
PÄÄAINEEN PAKOLLISET OPINNOT (20 op)
J1. TUTKIJASEMINAARI
SUHI0417
Laajuus: 8 op
Tavoitteet: Opiskelija oppii tekemään omalla tieteenalallaan vaativia teoreettisia,
metodologisia ja temaattisia ratkaisuja, hallitsemaan vaativaa ja laajaa lähteiden käyttöä sekä
käymään rakentavaa tieteellistä keskustelua. Seminaarin aikana hän etenee
väitöstutkimuksessaan jo pitkälle kirjoittamisvaiheeseen.
Sisältö: Tutkijaseminaari tukee jatkotutkinto-opiskelijan väitöskirjatyötä siten, että hän tuo
seminaarikeskusteluun tutkimussuunnitelmansa ja metodipainotteinen työn, jonka tavoitteena
on syventyä väitöstutkimuksen erityisongelmiin, kysymyksenasetteluun ja metodeihin sekä
jonkin pitkälle kirjoitetun pääluvun.
Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarin suorittaminen vaatii vähintään kolmen esitelmän
esittämistä, kolmea opponointia sekä aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
___________________________________________________________________________
Tutkijaseminaari kokoontuu tiistaisin klo 14–16, (Huom. Aika) Juva, alkaen 8.9.2015.
___________________________________________________________________________
J2. TUTKIMUSTA TUKEVA OPETUS TAI KIRJALLISUUS
SUHI0439
Laajuus: Suorituksen laajuus sovitaan osion vastuuhenkilön kanssa.
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on vahvistaa jatkotutkinto-opiskelijan väitöskirjan
aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden tuntemusta ja teoreettisen ja metodisen
viitekehyksen hahmottamista sekä näiden menetelmien käyttöä omassa tutkimustyössä.
Sisältö: Opintojakson muodostaa opettajan kanssa sovittava väitöstutkimusta tukeva
kirjallisuus, joka käsittelee väitöskirjan teoreettista perustaa tai temaattista aihepiiriä.
96
J3. TUTKIMUSTA TUKEVA ESSEE
SUHI0440
Laajuus: Opintosuorituksen laajuus sovitaan osion vastuuhenkilön kanssa
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on vahvistaa jatkotutkinto-opiskelijan tutkielman
aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden ja lähdeaineiston tuntemusta sekä teoreettisen ja
metodisen viitekehyksen hahmottamista ja näiden käyttöä omassa tutkimustyössä.
Sisältö: Opintojakson muodostaa opettajan kanssa sovittava väitöstutkimusta tukeva essee,
joka käsittelee väitöskirjan teoreettista perustaa, lähdepohjaa tai temaattista aihepiiriä.
J4. TIETEELLINEN ARTIKKELI
SUHI0441-0443
Laajuus: Suorituksen koko määräytyy artikkelin laajuudesta ja laadusta (1–4 op)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on vahvistaa jatkotutkinto-opiskelijan osaamista
tieteellisenä kirjoittajana ja keskustelijana ja hänen tutkimuskirjallisuuden, teoreettisen ja
metodisen keskustelun sekä lähteiden tuntemustaan.
Sisältö: Opintojakson muodostaa tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen.
J5. TIETEELLINEN SEMINAARI
SUHI0444-0446
Laajuus: Suorituksen koko määräytyy seminaariesityksen laajuuden ja laadun mukaan (2–4
op)
Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on oppia osallistumaan oman alan kansalliseen ja
kansainväliseen tieteellisen keskusteluun tieteellisissä tapaamisissa.
Sisältö: Opintojakso koostuu tieteellisessä seminaarissa tai konferenssissa pidetystä
esitelmästä tai pyydetystä kommenttipuheenvuorosta.
J6. TIETEELLINEN MONOGRAFIA
SUHI0447
Laajuus: Suorituksen koko määräytyy monografian laajuuden ja laadun mukaan (6–10 op)
tieteellisenä kirjoittajana ja keskustelijana ja hänen tutkimuskirjallisuuden, teoreettisen ja
metodisen keskustelun sekä lähteiden tuntemustaan.
Sisältö: Opintojakson muodostaa tieteellisen monografian kirjoittaminen ja sen julkaiseminen.
J7. TIETEELLISEN JULKAISUN TOIMITTAMINEN
SUHI0065
Laajuus: 2 op
tieteellisenä kirjoittajana ja keskustelijana sekä hänen tutkimuskirjallisuuden, teoreettisen ja
metodisen keskustelun ja lähteiden tuntemustaan.
Sisältö: Opintojakson muodostaa tieteellisen teoksen toimittaminen.
97
J8. PALKALLINEN OPETUS
SUHI0448
Laajuus: Suorituksen koko on opintopisteinä sama kuin opiskelijoiden saama opintosuoritus
tieteellisenä opettajana ja ohjaajana.
Sisältö: Opintojakson muodostaa tieteellinen opetus ja ohjaaminen.
J9. LISENSIAATINTUTKIELMA
SUHI9998
Laajuus: 90 op
Tavoitteet: Opiskelija kykenee rakentamaan tutkielmansa hyvän lähdetuntemuksen ja
oivaltavan metodisen ja teoreettisen problematisoinnin varaan. Hän tuntee hyvin alansa
uusimman tutkimuksen ja kykenee tuottamaan uutta, relevanttia tutkimustietoa yhtenäisen
kirjallisen tutkielman muodossa.
Sisältö: Lisensiaatintutkimus on joko monografia- tai artikkelimuotoinen tieteellinen tutkimus
J10. VÄITÖSKIRJA
SUHI9999
Laajuus: 180 op
Tavoitteet: Opiskelija kykenee tuottamaan uutta, kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa.
Hän hallitsee aiheeseen liittyvän kansallisen ja kansainvälisen metodisen ja teoreettisen
keskustelun. Hän kykenee analysoimaan laajoja lähdeaineistoja ja soveltamaan niiden
käyttöön edellä mainittuja historiatieteen menetelmiä. Hän kykenee esittämään
tutkimustuloksensa laajan kirjallisen tutkielman muodossa.
Sisältö: Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen tieteellinen tutkimus
98
SUOMEN HISTORIAN OPPIAINEEN HENKILÖKUNTA
Osoite: Sirkkala, Historicum, 2. krs., Kaivokatu 12, 20014 Turun yliopisto.
Historia-aineiden toimiston puh. 333 5219 ja 333 5232.
Professorit:
Vainio-Korhonen, Kirsi, FT. Tavattavissa ke 15–16, huone 217. Puh. 333 5223, s-posti
[email protected]
Myllyntaus, Timo, Ph.D. Tavattavissa to 14–15, huone 204. Puh 333 5222, s-posti
[email protected]
Yliopistonlehtori:
Kallioinen Mika, FT. Tavattavissa ke 10–11, huone 213. Puh. 333 5225, s-posti [email protected]
Yliopisto-opettaja:
Keskinen Jarkko, FT, Tavattavissa ke 10–11, huone 215.
Puh. 333 5392, s-posti [email protected]
Tutkijatohtori:
Seppälä, Suvianna, FT. Tavattavissa ti 10–11 tai sopimuksen mukaan, huone 234. Puh. 333
5226, s-posti [email protected]
Avoimen yliopiston opetus:
Tuntiopettaja: Kujanen, Hannu, FL. Tavattavissa opetuksen yhteydessä. Huone 223, puh. 333
6616 tai 050 597 2148 (iltaisin), s-posti [email protected]
Avoimen yo:n kurssisihteeri:
Hurula, Sari, Puh. 333 6234, s-posti [email protected]
99
YLEINEN HISTORIA
YLEISEN HISTORIAN AINEOPINNOT, 45/35 op
Yleisen historian pääaineopiskelijat suorittavat aineopinnot vähintään 45 op:n laajuisina.
Sivuaineopiskelijat eivät pääsääntöisesti suorita osiota A5 Kandidaattiseminaari ja tutkielma
(10 op), joten heidän aineopintojensa laajuus on vähintään 35 op. Mikäli ryhmissä on tilaa,
voivat myös sivuaineopiskelijat kuitenkin halutessaan suorittaa kandidaattiseminaarin. Siinä
tapauksessa, että sivuaineopiskelija tekee myös yleisen historian syventävät opinnot,
kandidaattiseminaarin suorittaminen on erittäin tärkeää.
Osaamistavoitteet: Yleisen historian aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen
käsitys historiantutkimuksen näkökulmista, menetelmistä ja lähdeaineistoista sekä ymmärrys
yleisen historian tutkimuskentän laajuudesta. Lisäksi opiskelija on tietoinen keskeisimmistä
historiantutkimuksen tutkimusperinteistä ja metodologisista suuntauksista ja hallitsee
historiantutkimuksen menetelmälliset perusteet. Hän osaa etsiä ja käyttää lähdeaineistoja.
Opiskelija osaa laatia pienimuotoisia tutkielmia ja esitelmiä sekä muita kirjallisia ja suullisia
esityksiä.
Suurin osa yleisen historian aineopintokursseista käyttää Moodle-alustaa. Aineopintokurssien
Moodle-sivut löydät kootusti aineopintojen infosivulta:
A1. Kohteena historia
Laajuus: 10 op
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa yleisen historian keskeisiä
tutkimuksellisia käsitteitä ja näkökulmia. Hän kykenee arvioimaan erilaisten tutkimuksellisten
näkökulmien soveltamista historiantutkimuksessa. Opiskelija ymmärtää menneisyyttä
koskevan tiedon luonnetta ja osaa paikantaa historiatieteen osaksi laajempaa ihmistieteiden
kenttää.
Sisältö: Opintojakso orientoi opiskelijaa muihin aineopintoihin. Jakso koostuu pakollisesta
luentokurssista (A1.1., 5 op) sekä kirjallisuuspaketista (A1.2., 5 op).
Opetuskielet: suomi
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Raita Merivirta
Vaadittavat opintosuoritukset: Moodle-tehtävät, tentti, essee
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät, suositellaan tehtäväksi aineopintojen
alkuvaiheessa
A1.1. Tutkimuksellisia näkökulmia yleiseen historiaan
YLHI0461
Laajuus: 5 op
Osaamistavoitteet: Ks. A1
100
Sisältö: Osiossa perehdytään tutkimuksellisten näkökulmien ja käsitteiden käyttöön sekä
saadaan työvälineitä kriittiseen ajatteluun ja lukemiseen. Kurssi koostuu pakollisesta luentoosuudesta (14 h), luentoihin liittyvistä Moodle-tehtävistä sekä luentosarjan päätteeksi
tehtävästä kirjallisesta työstä.
Opetuskieli: suomi
Toteutustavat: Pakolliset luennot ja itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset: Moodle-tehtävät ja essee
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät
Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Luennot 2016, KL 1
___________________________________________________________________________
Opetus keväällä 2016:
Tutkimuksellisia näkökulmia yleiseen historiaan -luennot 5 op, KL1
pe klo 10–12, 15.1.–5.2.2016
ti klo 12–14, 19.1.–2.2.2016
___________________________________________________________________________
A1.2. Historian olemus
YLHI0462
Laajuus: 5 op
Osaamistavoitteet: Ks. A1
Sisältö: Osio koostuu kirjapaketeista, joista opiskelija valitsee yhden (5 op). Kirjallisuuden
avulla opiskelija syventää tietämystään menneisyyttä koskevan tiedon luonteesta,
historiankirjoituksen historiasta tai historiantutkimuksen menetelmistä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen tentti (tenttiakvaariossa) tai essee
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilö: Janne Tunturi
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät
Kirjallisuus:
Schiffman, Zachary S.: The Birth of the Past (2011) JA Bentley, Michael: Modern
Historiography. An Introduction (1999) JA Woolf, Daniel: A Global History of History (2011,
teoksesta luetaan johdanto ja luvut 8–9) (5 op)
Tosh, John: The Pursuit of History (5. painos, 2010) JA Hunt, Lynn: Measuring Time, Making
History (2008) JA Gitelman, Lisa: Paper Knowledge. Toward a Media History of Documents
(2014) (5 op)
Donnelly, Mark & Norton, Claire: Doing History (2011) JA Southgate, Beverley: History: What
and Why? Ancient, Modern and Postmodern Perspectives (1996) JA Farge, Arlette: The Allure
of the Archives (2013) (5 op)
101
A2. Historian aineistot ja esitykset
YLHI0405
Laajuus: 10 op
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista lähteistä ja esittämään sitä koskevia perusteltuja näkemyksiä. Hän osaa arvioida
kriittisesti lähteitä ja tiedon tuottajia sekä punnita tiedon käyttökelpoisuutta ja sovellettavuutta
historiantutkimuksessa. Opiskelijalla on käsitys siitä, miten tietoa esitetään erilaisissa
yhteyksissä.
Sisältö: Opintojakso koostuu kolmesta osiosta, joissa perehdytään tiedonhakuun ja -hallintaan
sekä historiantutkimuksen lähteiden käyttöön. Osiossa harjoitellaan argumentointia,
tieteellisen ja yleistajuisen tekstin tuottamista, kirjallista ja suullista esittämistä sekä
keskustelua.
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja osallistuminen opetukseen
Arviointi: 0–5
Edeltävät opinnot: Historian perusopintojen P4 Historian taito
Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuosi
A2.1. Tiedon haku ja hallinta, 3 op
HIST0030
Osaamistavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys aineistojen luonteesta.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja kriittisesti sekä hakea tietoa erilaisista tietolähteistä että
jäsentää ja käyttää tietoa. Hän osaa käyttää historiantutkimuksen kannalta olennaisia teknisiä
tiedon haku- ja hallintamenetelmiä sekä hyödyntää opinnoissaan verkkopohjaisia oppimis- ja
viestintäympäristöjä.
Sisältö: Osio tutustuttaa opiskelijan erilaisiin tiedon lähteisiin kuten tietoverkkoihin ja
kirjastoihin. Kurssilla haetaan tietoa omaehtoisesti sekä harjoitellaan tiedon hallintaa ja sen
käytettävyyden
arviointia.
Kurssilla
tarkastellaan
mm.
tiedeyhteisön
sähköisiä
kommunikointitapoja, sähköisten lähteiden problematiikkaa sekä digitalisoitumista
historiantutkimuksen kannalta.
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen verkkokurssille ja harjoitustyöt
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Verkkotyöskentely
Edeltävät opinnot: Historian perusopintojen P4 Historian taito
Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 2015, SL1–SL2 sekä 2016, KL1–KL2
Lisätieto: Mikäli kyseinen verkkokurssi on jo suoritettu kulttuuri- tai Suomen historian
aineopintoihin, tämä osio sekä A2.2. korvataan 5 op:n suorituksella joko osiossa A3 Monta
historiaa tai A4 Historian työpaja.
___________________________________________________________________________
Tiedon haku ja hallinta – Tietoverkot historiantutkimuksen apuna, 3 op (verkkokurssi)
102
Tapio Onnela. Ilmoittautuminen alkaa 18.8.2015 klo 12.00 ja päättyy 16.9.2015 klo 12.00.
Lisätietoja http://verkko-opetus.utu.fi/historia/
Kurssi järjestetään lukuvuoden aikana kaksi kertaa: syksyllä ja keväällä.
___________________________________________________________________________
A2.2. Yleisen historian aineistotehtävä, 2 op
YLHI0600
Osaamistavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelija kykenee etsimään, arvioimaan ja
käyttämään arkistoaineistoa opinnäytetöissään.
Sisältö: Opintojaksolla opiskelija joko käy omatoimisesti yhdessä arkistossa tai tutustuu
ulkomaiseen, digitaaliseen aineistokokoelmaan. Hän etsii annetun tehtävän mukaisesti
aineistoa ja laatii siitä kirjallisen selvityksen.
Vaadittavat opintosuoritukset: Moodle-tehtävät
Arvionti: 0–5
Toteutustavat: Harjoitustehtävä. Osion suoritusohjeet löytyvät Moodle-sivulta osoitteessa
Edeltävät opinnot: Historian perusopintojen P4 Historian taito ja A2.1 Tiedon haku ja hallinta.
A2.3. Keskusteleva historia, 5 op
YLHI0406
Laajuus: 5 op
Osaamistavoitteet: Osion suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet tuottaa historia-alan
suullisia ja kirjallisia esityksiä. Lisäksi hän osaa antaa ja vastaanottaa palautetta sekä
osallistua rakentavasti keskusteluihin.
Sisältö: Osio perehdyttää opiskelijan historiallisen tiedon soveltamis- ja esittämistapoihin.
Kurssilla harjoitellaan esseiden ja artikkelien kirjoittamista, suullista esittämistä sekä
keskustelua seminaarissa. Osio koostuu johdantoluennoista (6 h), oheismateriaalista sekä
suullisista että kirjallisista harjoitustöistä, jotka käsitellään seminaarissa.
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja osallistuminen opetukseen
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Raita Merivirta
Toteutustavat: Luennot ja pienryhmäopetus
Edeltävät opinnot: Historian perusopintojen P4 Historian taito.
Lisätieto: Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavanlaisen Kulttuurihistorian kirjoittaminen kurssin osana kulttuurihistorian aineopintoja, tämä osio korvataan suorittamalla A3 Monta
historiaa 5 op:tä laajempana.
___________________________________________________________________________
Opetus lukuvuonna 2015–2016 (SL1–SL2):
Johdantoluennot (6 h) viikoilla 37–39 (Merivirta)
Johdantoluennoille osallistuminen on pakollista.
HUOM! Kurssi järjestetään vain syyslukukaudella.
103
Luennot:
ma 7.9., 10–12, Janus
ma 14.9., 10–12, Janus
ma 21.9., 10–12, Janus
Seminaarikokoontumiset:
Ryhmä 1 (Merivirta): ma 12–14 seminaarisali E325 (Minerva 3. krs.) ja ke 10–12 seminaarisali
Litzen (paitsi 18.11., 25.11., 2.12. ja 9.12. seminaarisali Hovi), alk. 5.10.
Ryhmä 2 (Merivirta): ma 14–16 seminaarihuone E323 (Minerva 3. krs.) ja pe 10–12
seminaarihuone E325 (Minerva 3. krs.), alk. 5.10.
Ryhmä 3 (Paalumäki): ti 12–14 seminaarisali Virkkunen ja to 12–14 Jäntere alk. 6.10.
Kuhunkin ryhmään otetaan 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu
Nettiopsussa 2.9.–15.9. Etusija on Historian taito -kurssin suorittaneilla opiskelijoilla.
___________________________________________________________________________
A3. Monta historiaa
YLHI0407
Laajuus: 10 tai 15 op
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valitsemansa temaattisen alan
perustiedot ja käsitys tutkimuksellisista näkökulmista.
Sisältö: Opintojaksolla opiskelija erikoistuu yleisen historian keskeisiin temaattisiin aloihin.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallisuuspaketti ja siihen liittyvät Moodle-tehtävät,
sähköinen tentti tai luento. Huom! Tenttiakvaariossa suoritettavissa olevat paketit on merkitty
kyseisten osioiden kohdalle. Kaikkien muiden osioiden suoritusohjeet löytyvät Moodlesta
sivulta https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=5271
Arviointi: 0–5
Edeltävät opinnot: A1 Kohteena historia suositellaan suoritettavaksi ennen tai
samanaikaisesti tämän opintojakson kanssa.
Suositeltu suoritusajankohta: 1.–2. vuosi
Lisätieto: Opintojakso jakautuu seitsemään teemaan (A3.1.–A3.7.), joista suoritetaan
vähintään kaksi. Kohtaa A3.7. voi suorittaa enintään 5 op. Koko A3-osion laajuus on
suhteessa osioon A4 Historian työpaja. Mikäli opiskelija suorittaa A4-osion, suorittaa hän
tämän kohdan ainoastaan 10 op:n laajuisena.
A3.1. Historiakulttuuri ja ajallisuus
Muisti ja identiteetti, 5 op
YLHI0601
Kirjallisuus:
Cubitt, Geoffrey: History and Memory (2007)
Geary, Patrick J.: Phantoms of Remembrance. Memory and Oblivion at the End of the First
Millennium (1994)
104
Aldrich, Robert: Vestiges of the Colonial Empire in France. Monuments, Museums and
Colonial Memories (2005)
Historiapolitiikka, 5 op
YLHI0602
Kirjallisuus:
Olick, Jeffrey K.: Politics of Regret. On Collective Memory and Historical Responsibility (2007)
Yoshida, Takashi: The Making of the "Rape of Nanking". History and Memory in Japan, China,
and the United States (2006)
Past for the Eyes. East European Representations of Communism in Cinema and Museums
after 1989. Eds. Oksana Sarkisova, Péter Apor (2008)
A3.2. Liikkuvuus ja monikulttuurisuus
Siirtolaisuus ja matkailu, 5 op
YLHI0603
Kirjallisuus:
Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Kirj.
Auvo Kostiainen, Janne Ahtola, Leila Koivunen, Katariina Korpela ja Taina Syrjämaa (2004)
Moch, Leslie Page: Moving Europeans. Migration in Western Europe since 1650 (2003)
Gabaccia, Donna R.: Foreign Relations. American Immigration in Global Perspective (2012)
Monikulttuurisuus, 5 op
YLHI0604
Kirjallisuus:
Kivisto, Peter: Multiculturalism in a Global Society (2002)
Burbank, Jane & Cooper, Frederick: Empires in World History. Power and the Politics of
Difference (2010)
Lake, Marilyn & Reynolds, Henry: Drawing the Global Colour Line. White Men's Countries and
the International Challenge of Racial Equality (2008)
A3.3. Luonto, ympäristö ja eläimet
Vastuuhenkilö: Heli Paalumäki
Luonto ja ympäristö, 5 op
YLHI0605
Suoritustapa: tenttiakvaario
Kirjallisuus:
McNeill, J.R.: Something New Under the Sun. An Environmental History of the TwentiethCentury World (2001)
Merchant, Carolyn: Reinventing Eden. The Fate of Nature in Western Culture (2013)
Thorsheim, Peter: Inventing Pollution. Coal, Smoke, and Culture in Britain since 1800 (2006).
105
Eläimet historiassa, 5 op
YLHI0606
Kirjallisuus:
Beastly Natures. Animals, Humans, and the Study of History. Ed. Dorothee Brantz (2010)
Farnham, Timothy J.: Saving Nature’s Legacy. Origins of the Idea of Biological Diversity
(2007)
Ritvo, Harriet: Noble Cows and Hybrid Zebras. Essays on Animals and History (2010)
A3.4. Talous ja kulutus
Markkinat ja pääoma, 5 op
YLHI0607
Kirjallisuus:
Clark, Gregory: A Farewell to Alms. A Brief Economic History of the World (2007)
Goldgar, Anne: Tulipmania. Money, Honor, and Knowledge in the Dutch Golden Age (2007)
Riello, Giorgio: Cotton. The Fabric that Made the Modern World (2013)
Kulutus ja materia, 5 op
YLHI0608
Kirjallisuus:
De Vries, Jan: The Industrious Revolution. Consumer Behavior and the Household Economy,
1650 to the Present (2008)
Rothschild, Emma: The Inner Life of Empires. An Eighteenth-Century History (2011)
Strasser, Susan: Waste and Want. A Social History of Trash (1999)
A3.5. Tiede ja tieto
Tieteen ja tietämisen historia, 5 op
YLHI0609
Kirjallisuus:
Fara, Patricia: Science. A Four Thousand Year History (2010)
Livingstone, David N.: Putting Science in Its Place. Geographies of Scientific Knowledge
(2003)
Daston, Lorraine: Wonders and the Order of Nature, 1150–1750 (1998), luku V: Monsters: A
Case Study
Aatteet, ideologiat ja uskonnot, 5 op
YLHI0610
Kirjallisuus:
Burrow, J. W.: The Crisis of Reason. European Thought, 1848–1914 (2000)
Krebs, Christopher B.: A Most Dangerous Book. Tacitus's Germania from the Roman Empire
to the Third Reich (2011)
106
Uskontojen risteyksissä. Välimeren alueen uskontojen juurilla. Toim. Jaakko Hämeen-Anttila
(2001)
A3.6. Valta, politiikka ja rajat
Globaalit järjestelmät, 5 op
YLHI0611
Kirjallisuus:
Abernethy, David B.: The Dynamics of Global Dominance. European Overseas Empires,
1415–1980 (2000)
Mazower, Mark: Governing the world. The History of an Idea, 1815 to the Present (2013)
Nationalismi ja transnationalismi, 5 op
YLHI0612
Kirjallisuus:
Smith, Anthony D.: Nationalism. Theory, Ideology, History (2010)
Kymlicka, Will: Multicultural Odysseys. Navigating the New International Politics of Diversity
(2007)
Goody, Jack: Theft of history (2006)
A3.7. Valinnaiset, 5 op
YLHI0613
___________________________________________________________________________
Osion kirjallisten tehtävien Moodle-sivu:
Korvaavat kurssit:
A3.1.: Historiatietoisuus ja historian kirjoittaminen -opintopiiri, 5 op (Sh)
Maria Kallio & Lauri Viinikkala, ke 14–16, Juva, alkaen 9.9.
A3.1, A3.6: “Juutalaiset ovat onnettomuutemme!” Holokausti historiantutkimuksen ongelmana,
5 op (yh)
Eero Kuparinen, pe klo 8–10, ls. I, 30.10.2015–11.3.2016
A3.2, A3.5: Välimeren alueen historian harjoituskurssi, 5 op (yh)
A3.3: Teemaseminaari: Ihmisten ja eläinten vuorovaikutus, 5 op (yh & kansatiede)
Jussi Lehtonen, Helena Ruotsala, Tuomas Räsänen, Taina Syrjämaa, Sl1–KL1, ke 12–14, alk.
9.9., Jäntere (paitsi 18.11.–9.12 Aikala).
107
A3.4: Going to Town – the urban experience in the early modern era, 5 op (kh)
Lecturers: Deborah Simonton, Riitta Laitinen, SL1–SL2.
A3.6: Empire in the World: Perspectives on the 19th and 20th century British Empire, 5 op (yh)
Several lecturers, responsible teachers: Aleksi Huhta ja Johanna Skurnik, mon 10–12, Janus,
26.10.–7.12.2015.
A3.6: North American In/Securities: A Local-Global Nexus, 5 op (JMC)
Vastuuhenkilö: Benita Heiskanen, October 1−2, 2015.
A3.6: ”Transnational North America”, 5 op (JMC)
September 11, 10:30-16:45, Edu3.
Korvaavat verkkokurssit:
A3.3. Eläinten historiaa, 5 op
A3.1. Eurooppalaisen omaelämäkerrallisuuden jäljillä, 5 op (verkkokurssi)
A3.1. Valokuvat kulttuurin kuvastimena, 5 op (verkkokurssi)
A3.2 Identities in European History (verkkokurssi)
A3.2. Rasismin historia, 5 op (verkkokurssi)
A3.3. Eläinten historiaa, 5 op (verkkokurssi)
A3.4. Liikenteen kulttuurihistoriaa, 5 op (verkkokurssi)
A3.4. Sukupuoli ja teknologia, 5 op (verkkokurssi)
A3.5. Kuva ja propaganda, 5 op (verkkokurssi)
A3.5. Vasemmisto vastakulttuurina: Maailmanhistoria vasemmistolaisesta näkökulmasta, 5 op
(verkkokurssi)
A3.7. Kyläpelistä viihdetuotteeksi. Jalkapalloilun historian muutoslinjoja, 5 op (verkkokurssi)
A3.7 Länsimaisen urheilun kulttuurihistoriaa (verkkokurssi)
Keväällä 2016:
A3.1. Tulevaisuusajattelun historian opintopiiri (yh)
Heli Paalumäki, KL1−2, to 10−12, Jäntere, alk. 28.1.
108
A3.2: Matkojen maailma (yh)
Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa, ti klo 14−16 ja to 10−12, Janus, 12.1.−8.3.2016.
A3.2, A3.5: Itä-Aasia Euroopassa, Eurooppa Itä-Aasiassa, 5 op (yh)
Monta luennoitsijaa, ti klo 12−14, Janus, 15.3.−10.5.2016.
A3.2: Raj: Brittiläisen Intian historiaa, 5 op (yh)
Raita Merivirta, KL1, harjoituskurssi.
A3.4 Irlannin ja Suomen suuret nälänhädät ja niiden tulkinnat 2/5 op (Sh)
Timo Myllyntaus ja Lari Rantanen, KL1−2.
___________________________________________________________________________
A4. Historian työpaja
YLHI0414, YLHI0415
Laajuus: 0 tai 5 op
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa, arvioida ja hyödyntää opintojensa aikana
kartuttamaansa historian tietämystä sekä tiedon hakuun ja hallintaan, viestintään ja
projektinhallintaan liittyviä taitoja. Hän osaa arvioida työelämään liittyviä vahvuuksiaan sekä
kuvata ja kehittää omaa osaamistaan.
Sisältö: Opiskelija voi halutessaan sisällyttää aineopintojen kokonaisuuteen historia-alan
ammatillista erikoistumista tai kansainvälistymistä tukevia työtehtäviä ja harjoittelua.
Opintosuorituksia on mahdollista saada kirjallisista raporteista, jotka liittyvät mm. opintopiirien
vetämiseen, seminaari- tai konferenssiavustajana toimimiseen, työharjoitteluun tai oppiaineen
projektitöihin. Suorituksesta sovitaan etukäteen. Ohjeita harjoitteluraportin laatimiseksi
verkkosivulla:
Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu sekä oppimispäiväkirja tai portfolio
Toteutustavat: Itsenäinen työskentely
Suositeltu suoritusajankohta: 1.–3. vuosi
Lisätieto: Mikäli opiskelija suorittaa tämän kohdan, opintojakso A3 Monta historiaa suoritetaan
5 op pienempänä.
___________________________________________________________________________
Näyttelysuunnittelu: reformaation merkkivuoden näyttelyt Turun tuomiokirkkoon, 5 op (HKT/
kh, ark, museol).
Vastaavat opettajat: Marjo Kaartinen & Sirkku Pihlman. alk. 28.10.
.__________________________________________________________________________
109
A5. Kandidaattiseminaari ja tutkielma
YLHI0416
Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin suoritettuaan opiskelija osaa ohjatusti suunnitella
ja toteuttaa pienimuotoisen tutkielman. Hän pystyy etsimään ja analysoimaan suppeita
lähdeaineistoja, rajaamaan tutkimusaihetta, muodostamaan kysymyksenasettelun sekä
suhteuttamaan tutkimusongelmansa oleellisiin konteksteihin ja tutkimuskirjallisuuteen. Hän
osaa perustella ja dokumentoida väitteensä sekä keskustella omasta ja toisten opiskelijoiden
tutkielmista.
Sisältö: Kurssilla käsitellään tutkimustyön perusteita lähdeaineiston etsimisestä,
kysymyksenasettelun muodostamisesta ja kirjoitusprosessista aina viitejärjestelmän tekniseen
toteutukseen ja tutkijan eettiseen vastuuseen saakka. Näihin aiheisiin liittyvät harjoitustyöt ja
keskustelut palvelevat kandidaatintutkielman tekemistä. Tutkielmassaan (15–20 sivua)
opiskelija esittää rajatun tutkimusongelman ja käsittelee sitä käyttäen sekä alkuperäisaineistoa
että tutkimuskirjallisuutta. Työ käsitellään seminaarissa opponointikäytännön mukaisesti,
minkä jälkeen se viimeistellään. Kandidaattiseminaari on tarkoitettu ensisijaisesti
pääaineopiskelijoille.
Laajuus: 10 op
Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Eero Kuparinen ja Janne Tunturi
Toteutustavat: Pienryhmäopetus
Edeltävät opinnot: Opintojakso A2 Historian aineistot ja esitykset
Opetuksen suunniteltu ajankohta: Lukuvuonna 2015–2016, SL1–KL1/KL2 (ryhmän koosta
riippuen) tai SL2–KL2.
Lisätieto: Arviointi suoritetaan, kun kypsyyskoe on hyväksytty.
___________________________________________________________________________
Lukuvuoden aikana järjestetään kaksi ryhmää, jotka kestävät noin kolme periodia.
Seminaariryhmät kokoontuvat välillä kerran ja välillä kaksi kertaa viikossa.
Ryhmä 1 (Kuparinen) (SL1 – KL1/KL2 ryhmän koosta riippuen): ti 10–12, Jäntere, alkaen 8.9.
(keväällä 2016 lisäksi to 12–14).
Ryhmä 2 (Tunturi) (SL2 – KL2): ke 14–16, Jäntere, alkaen 28.10. (keväällä 2016 lisäksi pe
10–12).
Yleisen historian kotisivuilla on seminaariryhmä 1:n omat sivut:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/yleinenhistoria/opiskelu/kurssit/Sivut/
kandi-kuparinen.aspx
Ryhmä 2 käyttää moodle2:sta.
Ryhmiin ilmoittaudutaan kirjoittamalla nimi ilmoittautumislistaan. Listat ovat yleisen
historian ilmoitustaululla maanantaista 24.8. klo 12.00 alkaen.
___________________________________________________________________________
110
111
Yleisen historian aineopinnot 45/35 op
Opintojakson nimi
Laajuus
arvosana
ja Suorituspäivä
A1 Kohteena historia 10 op
A1.1 Tutkimuksellisia
näkökulmia yleiseen historiaan
5 op
A1.2 Historian olemus 5 op
A2 Historian aineistot
esitykset 10 op
ja
A2.1 Tiedon haku ja hallinta 3
op
A2.2 Yleisen historian
aineistotehtävä 2 op
A2.3 Keskusteleva historia 5 op
A3 Monta historiaa 10–15 op
A3.1
Historiakulttuuri
ajallisuus
ja
A3.2 Liikkuvuus ja
monikulttuurisuus
A3.3 Luonto,
eläimet
ympäristö
ja
A3.4 Talous ja kulutus
A3.5 Tiede ja tieto
A3.6 Valta, politiikka ja rajat
A 3.7 Valinnaiset
A4 Historian työpaja 0 tai 5 op
A5 Kandidaattiseminaari
tutkielma 10 op
ja
Aineopintojen
kokonaislaajuus
112
Suunniteltu
suoritus
YLEISEN HISTORIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op
Tavoitteet: Yleisen historian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieteellisen
tiedon tuottamisen prosessin luonteen. Hän pystyy toimimaan asiantuntijana
yhteiskunnallisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erilaisten aineistojen ja väitteiden kriittistä
analysointia, eettistä arviointia ja luovuutta. Hän osaa käyttää historiantutkimuksen keskeisiä
metodisia ja teoreettisia työvälineitä sekä pystyy soveltamaan muilla tieteenaloilla käytettyjä
käsitteitä. Hän hahmottaa historiantutkimuksen kentän moninaisuuden ja osaa paikantaa
oman tutkimuskohteensa osaksi laajempaa tutkimuksellista keskustelua. Opiskelija pystyy
itsenäisesti seuraamaan tieteenalan keskustelua.
Suurin osa yleisen historian syventävistä kursseista käyttää Moodle-alustaa. Syventävien
kurssien Moodle-sivut löytyvät kootusti syventävien opintojen infosivuilta:
S1. Yleinen historia tieteenä
YLHI0614
Laajuus: 5 op
Osaamistavoitteet:
Opiskelija
ymmärtää
maisteriopintojen
laadullisen
eron
kandidaatintutkintoon kuten teoreettisemman lähestymistavan, laajempien aineistojen käytön
sekä itsenäisemmän ja vastuullisemman roolin oman osaamisensa kehittämisessä. Hän
ymmärtää historiantutkimuksen aseman yhteiskunnassa. Opiskelija tuntee keskeistä
historianfilosofista ja -teoreettista keskustelua ja pystyy paikantamaan oman tutkielmansa
osaksi laaja-alaista historiatieteellistä keskustelua.
Sisältö: Opintojakso koostuu kahdesta osasta:
1. Johdantoluennoilla (8 h) käsitellään historian asemaa yhteiskunnassa, historiallisen tiedon
ja tutkimuksen luonnetta sekä yleisestä historiasta valmistuvien asiantuntijuutta. Kurssilla
perehdytään yleisen historian syventävien opintojen tavoitteisiin ja opiskelukäytäntöihin.
Kurssin yhteydessä opiskelija laatii maisteriopintoja koskevan henkilökohtaisen
opintosuunnitelmansa (HOPS). Osio suoritetaan oppimispäiväkirjalla.
2. Moodle-kurssilla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen keskusteluun historianfilosofisista ja teoreettisista kysymyksistä lukemalla kurssiaineistoa sekä tekemällä kirjallisia harjoituksia.
Kurssi päättyy yhteiseen keskustelutilaisuuteen (2 h).
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen, oppimispäiväkirja ja Moodletehtävät
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Leila Koivunen
Toteutustavat: Luennot, HOPS, Moodle, lukupaketti ja itsenäinen työskentely
Edeltävät opinnot: Jonkin historia-aineen kandidaatintutkielma
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden syksyn 1. periodi
___________________________________________________________________________
113
Yleinen historia tieteenä -luennot (Koivunen & Syrjämaa)
ma 7.9. klo 10–12, sali E221 (Minerva, 2. kerros)
to 10.9. klo 12–14, E221
ma 14.9. klo 10–12, E221
to 17.9. klo 12–14, E221
to 15.10 klo 12–14, E221
___________________________________________________________________________
S2. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot
YLHI0615
Laajuus: 10 op
Osaamistavoitteet:
Opiskelija
tuntee
yleisen
historian
tutkimuksen
keskeisiä
tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja. Hän osaa arvioida erilaisia lähestymistapoja ja hän pystyy
valitsemaan pro gradu -tutkielmaansa soveltuvia ratkaisuja. Hän osaa soveltaa myös toisilla
tieteenaloilla käytettyjä käsitteitä ja teorioita historiantutkimukseen.
Sisältö: Osiossa syvennetään tietämystä historiantutkimuksen menetelmistä ja aineistoista
sekä tarkastellaan historiantutkimusta osana monitieteistä ihmistieteellistä tutkimuskenttää.
Opiskelija perehtyy joko laaja-alaisiin historian metodologiaa kokonaisuudessaan pohtiviin
teoksiin tai syventyy erityiskysymyksiin kuten visuaalisuuden, materiaalisuuden tai
narratiivisuuden haasteisiin.
Toteutustavat: Kirjallisuuspaketti ja Moodle-tehtävät tai harjoituskurssit tai oman pro gradun
metodologisiin ratkaisuihin liittyvä essee
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjalliset Moodle-tehtävät tai essee. Moodle-tehtävien
suoritusohjeet löytyvät sivulta https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=5438
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Taina Syrjämaa
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden syksy
Kirjallisuus:
1. Historian teoriaa 5 op
Ankersmit, Frank: Meaning, Truth and Reference in Historical Representation (2012) JA
Iggers, Georg G.: Historiography in the Twentieth Century. From Scientific Objectivity to the
Postmodern Challenge (2005) JA Grafton, Anthony: The Footnote. A Curious History (1997)
2. Historioitsijan tieto 5 op
Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia (2000) JA Historical Knowledge. In Quest of
Theory, Method and Evidence. Ed. Marjatta Rahikainen & Susanna Fellman (2012) JA History
and Theory -lehden teemanumeron (vol. 50, 2011: Historical Distance) artikkeleita
114
3. Ajatus, kieli, teksti 5 op
Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli (2002) JA Clark, Elizabeth A.: History, Theory, Text.
Historians and the Linguistic Turn (2004) JA Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero:
Diskurssianalyysi liikkeessä (1999).
4. Esine, paikka, kuva
Lehtonen, Turo-Kimmo: Aineellinen yhteisö (2008) JA Cresswell, Tim: Place. A Short
Introduction (2004) JA Jordanova, Ludmilla: The Look of the Past. Visual and Material
Evidence in Historical Practice (2012)
___________________________________________________________________________
Vastuuhenkilö: Riitta Laitinen, alkaen ma 26.10. klo 12–14, Janus.
Kimmo Laine, Tommi Römpötti ja Hannu Salmi, SL1 ja SL2, alk. pe 18.9. klo 12–14
mediatutkimuksen seminaarihuone E323.
Historia Hans Blumenbergin mukaan (Introduction to Hans Blumenberg) 3–5 op (kh)
Sakari Ollitervo SL2, to 14–16, E123 Sukupuolentutkimuksen seminaarisali, 29.10–17.12. (5
op:n suoritus)
___________________________________________________________________________
S3. Näkökulmia yleiseen historiaan
YLHI0616
Laajuus: 5 tai 10 op
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää valitsemansa temaattisen alan tutkimuksellisia
lähestymistapoja ja tuntee alan uutta tieteellistä keskustelua. Hän tunnistaa lukemistaan
tutkimuksista niiden teoreettisen ja metodologisen rakenteen sekä pystyy arvioimaan
tutkimuksellisia argumentteja. Hän ymmärtää pro gradu ‑tutkielmansa osana laajempia
tutkimussuuntauksia.
Sisältö: Opintojaksossa perehdytään syvällisemmin yleisen historian tutkimustee-moihin.
Opintojakso koostuu kuudesta teemasta, jotka jatkavat aineopintojen A3 Monta historiaa jakson temaattista jakoa. Opiskelija perehtyy teoreettisesti ja metodisesti haastaviin, oivaltaviin
ja näkemyksellisiin tutkimuksiin. Osiossa liitetään teoreettinen ja metodologinen tietämys
konkreettisiin historian tutkimusongelmiin.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallisuuspaketti ja siihen liittyvät Moodle-tehtävät, tentti tai
luento. Huom! Tenttiakvaariossa suoritettavissa olevat paketit on merkitty kyseisten osioiden
kohdalle. Kaikkien muiden osioiden suoritusohjeet löytyvät Moodlesta sivulta
Arviointi: 0–5
Vastuuhenkilöt: Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa
Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1.–2. vuosi
115
Lisätieto: Opintojakson laajuus on suhteessa osioon S4 Historian työpaja. Mikäli opiskelija
suorittaa S4-osion, hän suorittaa tämän kohdan 5 op:n laajuisena.
S3.1. Historiakulttuuri ja ajallisuus, 5 op
YLHI0617
Vastuuhenkilö: Taina Syrjämaa
Kirjallisuus:
Performing the Past. Memory, History, and Identity in Modern Europe. Eds. Karin Tilmans,
Frank van Vree, Jay Winter (2010)
Global Memoryscapes. Contesting Remembrance in a Transnational Age. Eds. Kendall R.
Phillips, G. Mitchell Reyes (2011)
Donatello among the Blackshirts: History and Modernity. Ed. Claudia Lazzaro, Roger J. Crum
(2005)
S3.2. Liikkuvuus ja monikulttuurisuus, 5 op
YLHI0618
Vastuuhenkilö: Leila Koivunen
Kirjallisuus:
Lucassen, Leo: The Immigrant Threat. The Integration of Old and New Migrants in Western
Europe since 1850 (2005)
Qureshi, Sadiah, Peoples on Parade. Exhibitions, Empire, and Anthropology in NineteenthCentury Britain (2011)
Finns in the United States. A History of Settlement, Dissent, and Integration. Ed. Auvo
Kostiainen (2014)
S3.3. Luonto, ympäristö ja eläimet, 5 op
YLHI0619
Kirjallisuus:
Armiero, Marco: A Rugged Nation. Mountains and the Making of Modern Italy (2012)
Cioc, Mark: Rhine: An Eco-Biography, 1815–2000 (2002)
Nance, Susan: Entertaining Elephants. Animal Agency and the Business of the American
Circus (2013)
S3.4. Talous ja kulutus, 5 op
YLHI0620
Kirjallisuus:
Garnsey, Peter: Thinking about Property. From Antiquity to the Age of Revolution (2007)
Hetherington, Kevin: Capitalism's Eye. Cultural Spaces of the Commodity (2007)
Rodrik, Dani: The Globalization Paradox. Why Global Markets, States, and Democracy Can't
Coexist (2011)
116
S3.5. Tiede ja tieto, 5 op
YLHI0621
Kirjallisuus:
Raj, Kapil: Relocating Modern Science. Circulation and the Construction of Scientific
Knowledge in South Asia and Europe, Seventeenth-Nineteenth Centuries (2007)
Viroli, Maurizio: Machiavelli’s God (2010)
Isis-lehden teemaosio Performing Science (Isis, Vol. 101, No. 4, 2010, Focus-osio s. 775–828,
löytyy Nellin kautta)
S3.6. Valta, politiikka ja rajat, 5 op
YLHI0622
Kirjallisuus:
Ashworth, Lucian: A History of International Thought. From the Origins of the Modern State to
Academic International Relations (2014)
Frieden, Jeffry A.: Global Capitalism. Its Fall and Rise in the Twentieth Century (2006)
Brubaker, Rogers: Ethnicity without Groups (2004, myös suomeksi 2013)
___________________________________________________________________________
Osion kirjallisten tehtävien Moodle-sivu:
Korvaavat kurssit:
S3.2: Seminar on Multiculturalism, 5–10 op (yh)
Aleksi Huhta ja Essi Huuhka, SL1–2, ti 16–18, Jäntere, alk. 15.9.
S3.2, S3.5: Välimeren alueen historian harjoituskurssi, 5 op (yh)
S3.3: Teemaseminaari: Ihmisten ja eläinten vuorovaikutus, 5 op (yh & kansatiede)
Jussi Lehtonen, Helena Ruotsala, Tuomas Räsänen, Taina Syrjämaa, SL1–KL1, ke 12–14,
alk. 9.9., Jäntere (paitsi 18.11.–9.12. Aikala).
S3.5: Tieteen historian opintopiiri, 5 op (yh)
Leila Koivunen, Janne Tunturi.
Lisätietoja http://tieteenhistoria.wordpress.com/
Opetus keväällä 2016:
S3.1.: Tulevaisuusajattelun historian opintopiiri (yh)
Heli Paalumäki, KL1–2, to 10–12, Jäntere, alk. 28.1.
117
___________________________________________________________________________
S4. Historian työpaja
YLHI0429, YLHI0430
Laajuus: 0 tai 5 op
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa työelämän kannalta merkityksellisen osaamisensa ja
tiedostaa oman vastuunsa asiantuntijuutensa kehittämisessä. Hän osaa soveltaa
opinnoissaan hankkimiaan taitoja ja valmiuksia työelämän vaatimuksiin. Hän osaa esittää ja
dokumentoida osaamisensa.
Sisältö: Opiskelija voi halutessaan sisällyttää syventävien opintojen kokonaisuuteen historiaalan ammatillista erikoistumista tai kansainvälistymistä tukevia työtehtäviä ja harjoittelua.
Opintosuorituksia on mahdollista saada kirjallisista raporteista, jotka liittyvät mm. opintopiirien
vetämiseen, seminaari- tai konferenssiavustajana toimimiseen, työharjoitteluun tai oppiaineen
projektitöihin. Suorituksesta sovitaan etukäteen. Ohjeita harjoitteluraportin laatimiseksi
verkkosivulla:
Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu sekä oppimispäiväkirja tai portfolio
Lisätieto: Mikäli opiskelija suorittaa tämän kohdan, opintojakso S3 Näkökulmia yleiseen
historiaan suoritetaan 5 op pienempänä.
S5. Maisteritutoriaali ja -seminaari
Laajuus: 15 op
Osaamistavoitteet:
Opiskelija
pystyy
rajaamaan
tutkimusteemansa,
laatimaan
kysymyksenasettelun ja jäsennyksen. Hän osaa laatia tutkimussuunnitelman, johdannon ja
hän pystyy kirjoittamaan kokonaisia käsittelylukuja. Hän osaa ottaa vastaan palautetta ja
pystyy osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti tieteelliseen keskusteluun.
S5.1. Maisteritutoriaali
YLHI0623
Laajuus: 5 op
Osaamistavoitteet: Ks. S5
Sisältö: Tutoriaali tukee pro gradun tekemistä ja maisteriseminaariin osallistumista.
Pienryhmässä keskustellaan säännöllisesti kunkin osallistujan työn etenemisestä esim.
esittelemällä ja analysoimalla yhdessä alkuperäisaineistoa. Tutoriaali kestää kolme periodia.
Toteutustavat: Pienryhmätyöskentely
Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn
Arviointi: hyv./hyl.
Vastuuhenkilöt: Leila Koivunen ja Taina Syrjämaa
Suositeltu suoritusajankohta: Samanaikaisesti maisteriseminaarin kanssa, maisteriopintojen
1.–2. vuosi.
118
___________________________________________________________________________
Ryhmä 1 (Johanna Skurnik): ti 10–12 alkaen 15.9.
Ryhmä 2 (Emilia Karppinen): ke 14–16 alkaen 16.9.
Ryhmä 3 (Mari Tanninen): to 12–14 alkaen 29.10.
Ryhmät kokoontuvat yleisen historian kahvihuoneessa, Historicum, 1. krs. Ilmoittautuminen
NettiOpsussa 31.8.–19.10.
___________________________________________________________________________
S5.2. Maisteriseminaari
YLHI0624
Laajuus: 10 op
Osaamistavoitteet: Ks. S5
Sisältö: Maisteriseminaarissa ohjataan opiskelijoita pro gradu -tutkielman tekemisessä sekä
keskustellaan harjoitustöiden pohjalta tutkielman tematiikkaan, rajaukseen, dispositioon,
kysymyksenasetteluun, lähteisiin, metodeihin sekä tieteelliseen päättelyyn ja tutkimustulosten
esittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Seminaarissa esitetään kolme pro gradu -tutkielmaan
liittyvää harjoitustyötä: 1) tutkimussuunnitelma, 2) johdantoluonnos ja dispositio sekä 3)
käsittelyluku. Maisteriseminaari kestää vähintään neljä periodia ja siihen osallistumista
suositellaan koko pro gradu -työskentelyn ajan.
Toteutustavat: Seminaari ja itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja osallistuminen seminaariin
Arviointi: hyv./hyl.
Vastuuhenkilöt: Leila Koivunen, Eero Kuparinen ja Taina Syrjämaa
Edeltävät opinnot: Jonkin historia-aineen kandidaatintut-kielma
Suositeltu suoritusajankohta: Samanaikaisesti maisteritutoriaalin kanssa, maisteriopintojen
1.–2. vuosi.
___________________________________________________________________________
Lukuvuoden aikana järjestetään kolme ryhmää, jotka kokoontuvat kaikkina periodeina:
Ryhmä 1 (Kuparinen) (SL1–KL2): ti 14–16, Jäntere, alk. 15.9.
Ryhmä 2 (Koivunen) (SL1–KL2): ma ja to 14–16, Jäntere, alk. 3.9.
Ryhmä 3 (Syrjämaa) (SL1–KL2): ma 12–14 ja ke 10–12, Jäntere, alk. 2.9.
Ryhmä 1 toimii lukuvuoden 2015–2016 ajan perinteisellä nonstop-idealla eli osallistujat
etenevät kukin oman aikataulunsa mukaisesti. Ryhmät 2 ja 3 puolestaan etenevät
kandiseminaarista tutulla tavalla yhteisen aikataulutuksen mukaisesti yhden lukuvuoden ajan.
Ryhmien 2 ja 3 tapaamisrytmi vaihtelee työn vaiheiden mukaan. Kaikissa ryhmissä on
kokonaisuudessaan yhtä paljon kokoontumisia.
119
Jokaiseen ryhmään otetaan 8 uutta aloittajaa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 31.8. saakka.
Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä sähköposti ryhmän opettajalle ([email protected],
[email protected], [email protected]). Ryhmäjako vahvistetaan syksyn alussa.
Keväällä 2015 järjestetyn infotilaisuuden diat löytyvät osoitteesta:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/yleinenhistoria/ajankohtaista/Sivut/maisteriseminaarit2015-2016.aspx
Ryhmän 1 omat sivut löytyvät yleisen historian kotisivuilta
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/yleinenhistoria/opinnot/kurssit/Sivut/maisteriseminaariryhma1-kuparinen.aspx
Ryhmät 2 ja 3 käyttävät Moodle2:sta, josta löytyvät seminaarien ohjelma ja työpaperit.
Kurssialueen osoitteen ja kurssiavaimen saa seminaariryhmän vetäjiltä.
___________________________________________________________________________
S6. Pro gradu -tutkielma
YLHI0432
Laajuus: 40 op
Osaamistavoitteet: Opiskelija pystyy tekemään tutkimustyötä sekä organisoimaan ja
hallitsemaan laaja-alaista ja pitkäkestoista työprosessia. Hän osaa rakentaa, rajata ja
perustella historiantutkimuksellisia ongelmia sekä hankkia, soveltaa ja tuottaa tietoa. Hän osaa
dokumentoida ja perustella väitteensä sekä arvioida kriittisesti ja eettisesti tutkimusteemoja ja menetelmiä.
Sisältö: Pro gradu -tutkielmassa opiskelija soveltaa tiedollisia, teoreettisia ja metodisia
valmiuksiaan käytännön tutkimukseen. Hän laatii 60–90 sivun laajuisen tieteellisen
opinnäytteen käyttäen alkuperäisaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta.
Toteutustavat: Itsenäinen työskentely. Tehdään S5 maisteritutoriaalin ja -seminaarin
yhteydessä.
SIVUAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT, 60 op
Sivuaineen syventävät opinnot ovat muutoin yhteneväiset pääaineen syventävien opintojen
kanssa, mutta tutkielma on suppeampi. Sen laajuus on 20 op.
Sivuaineen tutkielma
YLHI0433
Laajuus: 20 op
Osaamistavoitteet: Ks. pro gradu -tutkielman tavoitteet.
Sisältö: Sivuainetutkielmassa opiskelija soveltaa tiedollisia, teoreettisia ja metodisia
valmiuksiaan käytännön tutkimukseen laatien alkuperäisaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta
hyödyntäen noin 40–50 sivun laajuisen tieteellisen opinnäytteen yleisen historian alalta.
120
Metodisesti työ on samankaltainen kuin pro gradu, mutta rajaukseltaan ja aineistoltaan
suppeampi.
Arviointi: 0–5
Edeltävät opinnot: Aineopintojen opintojakso A2 Historian aineistot ja esitykset. Lisäksi on
erittäin tärkeätä suorittaa yleisen historian kandidaatintutkielma.
121
Yleisen historian syventävät opinnot 80/60 op
Opintojakson nimi
Laajuus
arvosana
ja Suorituspäivä
S1. Yleinen historia
tieteenä 5 op
S2. Tutkimusmenetelmät
ja aineistot 10 op
1. Historian teoriaa 5 op
2. Historioitsijan tieto 5 op
3. Ajatus, kieli, teksti 5 op
4. Esine, paikka, kuva 5 op
S3. Näkökulmia yleiseen
historiaan 5 tai 10 op
S3.1. Historiakulttuuri ja
ajallisuus, 5 op
S3.2. Liikkuvuus ja
monikulttuurisuus, 5 op
S3.3. Luonto, ympäristö,
eläimet, 5 op
S3.4. Talous ja kulutus, 5 op
S3.5 Tiede ja tieto, 5 op
S3.6. Valta, politiikka ja rajat,
5 op
S4. Historian työpaja 0 tai
5 op
S5. Maisteritutoriaali ja
–seminaari 15 op
S5.1. Maisteritutoriaali 5 op
S5.2.Maisteriseminaari 10 op
S6. Pro gradu –tutkielma
40 op
Kokonaislaajuus
122
Suunniteltu
suoritus
YLEISEN HISTORIAN JATKO-OPINNOT
Yleisen historian jatko-opintojen tavoitteet
Yleisen historian jatko-opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti omaa tutkimusalaansa. Hän pystyy tuottamaan uutta, omaperäistä ja kansainvälisesti merkittävää tieteellistä
tietoa hyvää tieteellistä tutkimuskäytäntöä noudattaen. Hän on perehtynyt laajasti
historiantutkimuksen kehitykseen, ongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä osaa arvioida omaa
tutkimustaan kriittisesti suhteessa kansainväliseen tutkimuskenttään. Hän kykenee
suunnittelemaan ja toteuttamaan itsenäisesti laajoja ja haastavia tiedon etsintä- ja
analysointiprojekteja ja pystyy esittämään tutkimustuloksensa johdonmukaisesti. Hän pystyy
osallistumaan kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun, mutta osaa myös tunnistaa,
hyödyntää ja edelleen kehittää omaa historia-alan asiantuntijuuttaan muilla foorumeilla.
Jatko-opintojen yleiset tavoitteet on kerrottu humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa.
Jatkotutkinnon laajuus ja rakenne
Opiskelija hyväksytään suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa. Tohtorin tutkinnon laajuus on
240 op, joka sisältää 180 op:n laajuisen väitöskirjan ja 60 op:n laajuiset muut opinnot. Tohtorin
tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 4 vuotta.
Opiskelija voi halutessaan suorittaa 150 op:n laajuisen lisensiaatin tutkinnon, joka koostuu 90
op:n laajuisesta lisensiaatintutkimuksesta ja 60 op:n laajuisista muista opinnoista. Lisensiaatin
tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 2,5 vuotta. Mikäli opiskelija tekee ensin lisensiaatin
tutkinnon ja myöhemmin tohtorin tutkinnon, 60 op:n opinnot tehdään vain kertaalleen ja
sijoitetaan lisensiaatin tutkintoon.
Jatkotutkintoon tarvittavat 60 op:n opinnot koostuvat kahdesta toisiaan tukevasta osasta:
pääaineen jatko-opinnoista (J1–J3, 20 op) sekä pääainetta tukevista jatko-opinnoista (J4, 40
op), jotka koostuvat jatkotutkimustyötä edistävistä pää- tai sivuaineopinnoista. 60 op:n
opintojen suorittaminen tulee niveltää tutkimuksen laatimiseen siten, että opinnot on
tutkimuksen tarkastusvaiheessa suoritettu. Tohtorin tutkintoa suorittavalta jatko-opintoihin
vaadittavat opinnot on oltava valmiina ennen kuin väittelylupa myönnetään.
Yleisen historian jatko-opinnot:
●
●
●
●
●
●
J1 Tutkijaseminaari (8 op)
J2 Metodiset opinnot (6 op)
J3 Muut opinnot (6 op)
J4 Pääainetta tukevat jatko-opinnot (40 op)
J5 Lisensiaatintutkimus (0/90 op)
J6 Väitöskirja (180 op)
123
J1 Tutkijaseminaari
Laajuus: 8 op
Tavoitteet: Opiskelija pystyy rajaamaan ja perustelemaan jatkotutkimusteemansa ja hallitsee
tutkimustyössään tarvitsemansa metodit. Hän pystyy osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti
tieteelliseen keskusteluun sekä arvioimaan ja kehittämään työtään sen pohjalta.
Sisältö: Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelijoita ohjataan tutkimustyön tekemisessä ja
keskustellaan tutkimusteemaan, rajaukseen, lähteisiin, tieteelliseen päättelyyn ja
kirjoittamiseen sekä metodisiin ja teoreettisiin valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarin suorittaminen vaatii vähintään kolmen oman
työpaperin esittämistä sekä kolmen muun seminaarilaisen työpaperin kommentoimista.
Esitettävät
työpaperit
voivat
koostua
tutkimussuunnitelmasta,
johdannosta
ja
dispositiosuunnitelmasta,
käsittelyluvuista
tai
lähdeaineistoa,
tutkimusmenetelmää,
tutkimustraditiota tai teoreettista keskustelua esittelevistä työpapereista. Kaikilta jatkoopiskelijoilta edellytetään aktiivista seminaariosallistumista opintojen ajan (vähintään 20
läsnäolokertaa).
Arviointi: HYL./HYV.
Vastuuhenkilö: Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen
Suositeltu suoritusajankohta: Koko jatko-opintojen keston ajan
___________________________________________________________________________
Tutkijaseminaari kokoontuu seminaarihuoneessa Jäntere torstaisin klo 16–18. Ensimmäinen
istunto on 17.9.
___________________________________________________________________________
J2 Metodiset opinnot
Laajuus: 6 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee syvällisesti historiantutkimuksen tutkimusmenetelmiä ja
monitieteisiä lähestymistapoja. Hän hallitsee jatkotutkimuksensa metodiset ja teoreettiset
näkökulmat ja pystyy kehittelemään tutkimukseensa soveltuvia menetelmiä.
Sisältö: Osiossa syvennytään tutkimusteeman kannalta keskeisiin metodisiin ja/tai
teoreettisiin keskusteluihin ja menetelmiin.
Arviointi: 0–5
Toteutustavat: Metodinen essee, luento- tai harjoituskurssi, kirjatentti
Suositeltu suoritusajankohta: Jatko-opintojen alkuvaihe
J3 Muut opinnot
Laajuus: 6 op
Tavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa, hyödyntää ja kehittää historia-alan asiantuntijuuttaan.
Hän osaa esittää tutkimustuloksiaan ja keskustella niistä erilaisilla foorumeilla kuten
tieteellisissä julkaisuissa, konferensseissa ja opetuksessa.
124
Sisältö: Opintokohta koostuu omaan tutkimusalaan liittyvien tieteellisten julkaisujen
kirjoittamisesta,
seminaarija
konferenssiesitelmistä,
opetuksesta
tai
muusta
jatkotutkimustyötä tukevasta tieteellisestä toiminnasta.
Arviointi: 0–5 tai HYV/HYL
Toteutustavat: Suoritukset voivat koostua alla mainituista tai erikseen sovittavista
suoritusmuodoista. Suorituksista ja niiden laajuuksista sovitaan aina etukäteen
vastuuopettajan kanssa ja kaikista suorituksista tehdään kirjallinen raportti.
Tieteelliset julkaisut
● kotimainen tai kansainvälinen referee-artikkeli
● muut tieteelliset artikkelit tai oppikirja-artikkelit
● tieteelliset katsaukset ja raportit
● kirja-arviot tieteellisissä julkaisuissa
● tieteellisen teoksen toimittaminen
Osallistuminen tieteellisiin konferensseihin ja seminaareihin kotimaassa tai ulkomailla
● esitelmät
● muu osallistuminen sopimuksen mukaan
Omaan tutkimusalaan liittyvä opetus
● luennointi
● harjoituskurssi, teemaseminaari tms.
● jatkokoulutusseminaarin järjestäminen
● tutkimusryhmän johtaminen
● opinnäytteen ohjaus
Muut tutkintoa tukevat opinnot kotimaassa tai ulkomailla
● tutkijakouluopinnot
● humanistisen tiedekunnan järjestämät metodiset tai teoreettiset jatko-opintokurssit
● Academic Writing Skills -kurssi tai muu tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu
● aktiivinen toiminta tieteellisen lehden toimituskunnassa
● aktiivinen toiminta yliopiston tutkimukseen tai jatkokoulutukseen liittyvässä työryhmässä
● asiantuntija-arviointien tai referee-lausuntojen antaminen
J4 Pääainetta tukevat jatko-opinnot
Laajuus: 40 op
Tavoitteet: Opiskelijalla on tutkimuksen teossa tarpeellista tietopohjaa ja hän osaa kehittää
tutkimusaiheeseensa liittyvää asiantuntemusta hankkimalla historiantutkimuksen ja muiden
tieteenalojen erityistaitoja.
Sisältö: Nämä opinnot koostuvat pääaineen opinnoista, tutkimustyön kannalta relevantin
sivuaineen opinnoista tai muista tieteellistä asiantuntijuutta kehittävistä opinnoista. Pääaineen
opinnoiksi käyvät kohdassa J3 mainitut suoritukset. Sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti
syventäviä opintoja tai aineopintoja. Opintoihin voidaan myös sisällyttää yliopistopedagogisia
125
tai projektinhallintataitoja kehittäviä opintoja. Opintojen sisällöstä sovitaan oppiaineen
vastuuopettajan kanssa.
Arviointi: 0–5 tai HYV/HYL
Toteutustavat: Suoritustavoista sovitaan vastuuopettajan kanssa.
J5 Lisensiaatintutkimus
Laajuus: 0/90 op
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tutkimusalaansa hyvin sekä pystyy itsenäisesti ja kriittisesti
soveltamaan historiantutkimuksen menetelmiä. Hän osaa rajata ja perustella
tutkimusteemansa suhteessa aikaisempaan tutkimukseen sekä etsiä ja soveltaa uusinta
kansainvälistä tutkimustietoa. Hän pystyy etsimään aineistoa kattavasti ja analysoimaan sitä
metodisesti haastavalla tavalla. Hän osaa laatia selkeän ja johdonmukaisen kirjallisen
tutkielman, jota hän pystyy asiallisesti puolustamaan tarkastustilaisuudessa.
Sisältö: Lisensiaatintutkimus on joko monografia- tai artikkelimuotoinen tieteellinen tutkimus
J6 Väitöskirja
Laajuus: 180 op
Tavoitteet: Opiskelija pystyy haastavaan, itsenäiseen, uutta ja kansainvälisesti merkittävää
tieteellistä tietoa tuottavaan tutkimustyöhön. Hän tuntee syvällisesti tutkimusalaansa ja osaa
arvioida omaa tutkimustaan kriittisesti suhteessa kansainväliseen tutkimuskenttään sekä
aiempiin tutkimustraditioihin, menetelmiin ja teorioihin. Hän pystyy rajaamaan ja
perustelemaan tutkimuskohteensa, etsimään ja analysoimaan laajoja lähdeaineistoja sekä
uusinta kansainvälistä tutkimusta. Hän pystyy kehittelemään uusia ja omaperäisiä
lähestymistapoja sekä soveltamaan tutkimusmenetelmiä omaan aineistoonsa. Hän kykenee
johdonmukaiseen, aiemman tutkimuksen huomioonottavaan analyysiin ja pystyy siten
osallistumaan
kansainväliseen
tieteelliseen
keskusteluun.
Hän
osaa
esittää
tutkimustuloksensa selkeästi laajassa kirjallisessa tutkimuksessa ja osaa puolustaa ja
perustella asiallisesti näkemyksiään julkisessa väitöstilaisuudessa.
Sisältö: Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen tieteellinen tutkimus.
Lisätietoja:
Taina Syrjämaa
professori
tutkijaseminaarin puheenjohtaja
s-posti: taina.syrjamaa[at]utu.fi
puh: 333 5231
Raita Merivirta
yliopistonlehtori
tutkijaseminaarin koordinaattori
s-posti: raimer[at]utu.fi
puh. 333 6261
126
YLEISEN HISTORIAN OPPIAINEEN HENKILÖKUNTA
Osoite: Sirkkala, Historicum, 1. krs., Kaivokatu 12, 20014 TURUN YLIOPISTO
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/yleinenhistoria/Sivut/home.aspx
Professori Taina Syrjämaa, FT. tavattavissa ke 14–15. Huone 104, puh. 333 5231, s-posti
taisyr[at]utu.fi
Professori Leila Koivunen, FT. Tavattavissa ti 12–13, Huone 114, puh. 333 5245, s-posti
leikoi[at]utu.fi
Yliopistonlehtori Eero Kuparinen, FT. Tavattavissa ma 10–11. Huone 111, puh. 333 5236,
s-posti eero.kuparinen[at]utu.fi
Yliopistonlehtori Janne Tunturi, FT. Tavattavissa ti 12–13. Huone 121, puh. 5234, s-posti
jantun[at]utu.fi
Yliopistonlehtori Raita Merivirta, PhD. Tavattavissa ke klo 13–14. Huone 123, puh. 333
6261, s-posti raimer[at]utu.fi
Yliopisto-opettaja Heli Paalumäki, FM. Tavattavissa ke 13–14. Huone 110, puh. 333 5254,
s-posti helpaa[at]utu.fi
HUOM! Vastaanottoajat ovat voimassa vain opetusperiodien aikana.
Historia-aineiden toimisto, Historicum, 1 krs.
Puh. 333 5219 tai 333 5232
s-posti: [email protected]
127
OPETUSOHJELMASSA KÄYTETYT LYHENTEET
op = opintopiste
P = perusopinnot
A = aineopinnot
S = syventävät opinnot
J = Jatko-opinnot
SL1, SL2 = syyslukukauden 1. ja 2. opetusperiodi
KL1, KL2 = kevätlukukauden 1. ja 2. opetusperiodi
kh = kulttuurihistoria
Sh = Suomen historia
yh = yleinen historia
BSRS = Baltic Sea Region Studies
HERI = European Heritage, Digital Media and the Information Society
HKT = Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
JMC = John Morton Center for North American Studies
TMA = Turun Maakunta-arkisto
ls. = luentosali
Luentosalien osoitteet löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta 2015–2016:
https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/oppaat/yleisopas_opiskelijoille/flash/index.html
128

Historia-aineiden opetusohjelma

Transcription

Similar documents

Hyvää kesää! - Turun yliopisto

www.utu.fi/sataoppi

Motivaatiokirjeen

Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) Johdatus

Kauppakorkeakoulun opintoja

Arola - Turun yliopisto

TARJOUSLASKENTA JA URAKKAHINNOITTELU

Muuntajan öljyanalysaattori UTU Condor

Puhe Turun yliopiston lukuvuoden avajaisissa 3.9.2015